Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4
3/2014 Hyvässä hoidossa Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4 Läheinen masentuneen tukena s. 3 Allergiat selville s. 7 Rauman Erikoislääkärikeskus s. 6 Meillä mietittyä Pitkäjänteinen työ luo menestystä O lemme ottaneet kiitollisuudella vastaan erittäin miellyttävän palkinnon, kun Porin Yrittäjät ovat valinneet Porin Lääkäritalon Porin vuoden yritykseksi 2014. Tämä valinta on hieno tunnustus pitkäjänteisestä paikallisesta yritystoiminnasta, etenkin kun sen ovat antaneet toiset porilaiset yrittäjät. Kun lukee palkintoraadin perusteluja, tällainen kunnianosoitus nousee arvoonsa. Valinnan kriteereinä on ollut muun muassa se, että yritys on kantanut vastuunsa ja velvoitteensa, on toimialallaan tunnettu sekä erottuu positiivisesti joukosta. Lisäksi valintaraadin mukaan Porin Lääkäritalo toimii alalla, jossa on julkisen kilpailun lisäksi valtakunnallista kilpailua, yrityksellä on kunnioitettava yli 40 vuoden ikä, merkittävä asema porilaisessa yrityselämässä, yrityksellä on halu kehittyä ja laajentaa toimintaansa, yritys on merkittävä työllistäjä Porissa ja Raumalla ja lisäksi yritys työllistää myös 170 ammatinharjoittajaa eli yrittäjää. Tunnistamme itsekin näitä perusteita. Paikallisena toimijana Satakunnan alueellinen kehitys on meille erittäin tärkeää, ja siinä paikalliset yritykset voivat toimia toistensa tukena mitä moninaisimmilla tavoilla. ”Osta satakuntalaista” on oikein hyvä tunnuslause oman maakuntamme kehittämiseksi. Porin Lääkäritalossa olemme pitkään määrätietoisesti panostaneet oman toimintamme kehittämiseen. Sertifioitu laatujärjestelmä meillä on ollut käytössä jo vuodesta 2003. Kun toimintaa pyritään kehittämään johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti entistä laadukkaammaksi, niin menestys seuraa mukana vähitellen. Vaikka pyrimme panostamaan voimakkaasti laatuasioihin, se ei tarkoita, ettemmekö tekisi virheitä. Yritämme kuitenkin ottaa niistä opiksi, jotta sama erhe ei ainakaan toistuisi. Tästä syystä toivomme saavamme mahdollisimman paljon asiakaspalautetta, jotta voisimme kehittää toimintaamme entistä paremmaksi. Asiakaskokemus lopulta ratkaisee sen, olemmeko onnistuneet toiminnassamme. Tavoitteenamme on luoda toiminta-alueemme paras palvelukokemus. Jos asiakkaat kokevat saavansa odotuksiensa mukaista palvelua, silloin olemme onnistuneet. Oikein hyvin olemme tästä viime aikoina suoriutuneet, kun viimeisimmän asiakastyytyväisyystutkimuksemme mukaan 58 % asiakkaistamme on jo suositellut palveluitamme muille. Valinta Porin vuoden yritykseksi 2014 vahvistaa edelleen vankkaa uskoamme siihen, että olemme oikealla tiellä. HEIKKI KUURI-RIUTTA toimitusjohtaja Ajankohtaista Porissa Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Asiakastyytyväisyyskyselymme tulokset olivat jälleen tänä vuonna hienoa luettavaa. Olemme asiakkaidemme mielestä onnistuneet monessa asiassa ja pystyneet tarjoamaan tavoitteidemme mukaisen asiakaskokemuksen. Saimme kyselyssä asiakkailtamme kokonaisarvosanan 9,09 (asteikko 1-10). Tänä vuonna kysely toteutettiin myös Rauman Erikoislääkärikeskuksessa. Porin Lääkäritalo Yrityskylässä Olemme yhtenä yhteistyökumppanina mukana Poriin lokakuussa aukeavassa Yrityskylässä. Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu opintokokonaisuus, joka huipentuu vierailuun Yrityskylä-oppimisympäristössä. Yrityskylä-opintokokonaisuus palkittiin syyskuussa 2014 Maailman parhaana koulutusinnovaationa. Yrityskylästä voit lukea lisää www.yrityskyla.fi Lisäksi seuraamme syksyn aikana Yrityskylän toimintaa facebook-sivuillamme. Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Tarkemmin tuloksista – Porin Lääkäritalo valitaan nopeuden sekä lääkärin asiantuntevuuden perusteella. Myös se, että vastaajan työterveyshuolto on Porin Lääkäritalossa, oli yksi tärkeimmistä perusteista. Raumalla valintaperusteena nousivat esiin myös aiemmat kokemukset. – Porin Lääkäritalon maine sekä eri henkilökuntaryhmien ystävällisyys ja ammattitaito ovat kyselyn tuloksien perusteella erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi lähes kaikki vastaajat olisivat myös valmiita suosittelemaan Porin Lääkäritaloa, elleivät sitä jo olleet tehneet. – Kyselyn perusteella viisi onnistuneinta tekijää (=asiakkaan odotukset ovat ylittyneet) ovat: mahdollisuus käyttää nettiajanvarausta, paikallinen omistajuus, sujuva kassapalvelu, hyvä sijainti ja viihtyisät toimitilat. – Eniten parantamisen varaa on (asiakkaiden odotukset eivät täyttyneet) on parkkipaikoissa sekä asiakkaan informoinnissa jatkotoimenpiteistä. – Iloisia voimme olla siitä, että tämä oma Hyvässä hoidossa – asiakaslehtemme oli noussut tärkeimmäksi viestintäkanavaksi, jonka kautta asiakkaamme olivat seuranneet terveydenhoitoon liittyvää markkinointia. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. 2 3/2014 Porin Lääkäritalo Yleisöluento lokakuussa Järjestämme 29.10. klo 17 yleisöluennon aiheesta Yksityissairaalan toiminta Porissa. Luennolle voi ilmoittautua yksityissairaalan palveluista kiinnostuneet henkilöt. Lisäksi luennolla kerrotaan leikkauksiin saatavista rahoitusvaihtoehdoista ja vakuutuksiin liittyvistä seikoista. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen vaaditaan, sillä luennolle mahtuu 40 henkilöä. Ilmoittautumiset 22.10. mennessä noora.aaltonen@ porinlaakaritalo.fi tai (02) 6226 562. Kuvantamisen aukiolomuutos Porissa Viikosta 42 lähtien kuvantaminen on avoinna: - maanantaista torstaihin klo 8.00–18.00 - perjantaina klo 8.00–16.00. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi Läheisen tuki arvokasta masentuneelle Kun kesä kääntyy syksyyn ja lomat on pidetty, paluu arkeen saattaa ahdistaa ja työ tai opiskelustressi rasittaa. Milloin tavanomainen alakulo, väsymys ja haluttomuus muuttuvat vakavaksi masentuneisuudeksi, josta on syytä olla huolissaan? O n hyvä erottaa toisistaan suru ja varsinaiset masennusoireet. Suru sisältää tunteita, itkua ja kaipausta, jolla on kohde. Surussa mieli ei ole kuitenkaan tyhjä, itsetunto ei laske. Myös onnellisia asioita voi muistella, ystävyyssuhteet säilyvät. Surureaktiossa mieli löytää melko nopeasti tasapainon ja keinot käsitellä tilannetta. Masentuneella mieli on jatkuvasti maassa ja toimintakyky laskee. Olo on väsynyt, mikään ei huvita ja mieliala on ärtynyt, apaattinen ja tyhjä. Masentuneella keskittymiskyky heikkenee, itsearvostus laskee ja unihäiriöitä esiintyy. Oireet ovat pitkäkestoisia. Läheinen voi tunnistaa masennuksen oireet Vakava masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Sen tunnustaminen itselleen ja avun pyy- täminen voi olla vaikeaa, koska olo on muutenkin avuton ja toivoton: ”mikään ei auta, kukaan ei välitä”. Läheisten tuki on usein ratkaiseva masentuneen auttamisessa. Masentuneella voi kuitenkin olla ristiriitaisia odotuksia, kun huolestunut läheinen yrittää auttaa. Suhtautuminen voi olla vihamielinen ja ärtynyt: ”ei kuulu sulle, älä puutu tähän”. Toisaalta masentunut toivoo auttamista ja huolenpitoa, mutta ei usko ansaitsevansa sitä. Jos läheinen ei puutu asioihin, se voi tukea masentuneen ajattelua: ”kukaan ei ole asioistani kiinnostunut, kukaan ei välitä minusta, olen huono”. Erityisesti nuoren masennuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa senkin takia, että nuoren mieliala vaihtelee. Huolestumiseen on kuitenkin syytä, jos nuori eristäytyy, koulu ja kaverit eivät kiinnosta eikä hän piittaa tulevaisuudesta. Oire masentuneisuudesta voi olla myös, jos nuori on jatkuvasti vihamielinen ja tuo esille itsetuhoajatuksia. Vanhemmat voivat kertoa nuorelle olevansa huolissaan ja tarjoutua kuuntelemaan nuoren asioita. Nuori saattaa kuitenkin olla haluton puhumaan asioistaan vanhemmilleen. Silloin tarvitaan perheen ulkopuolista aikuista, joka voi auttaa ja johon nuori luottaa. Oireita ei tule vähätellä Läheisillä on usein halu auttaa depressio-oireista kärsivää, mutta rohkaisuksi tarkoitettu patistelu: ota ny ittees niskasta kiinni ja mee lenkille ei auta, vaan masentunut voi kokea sen oireidensa vähättelynä ja se saattaakin lisätä syyllisyyttä ja kielteistä tulkintaa siitä, ettei häntä oteta vakavasti. Pahasta olosta, kielteisistä tuntemuksista ja uupumuksesta on tärkeää keskustella yhdessä. Samalla voi yrittää muuttaa masentu- Läheinen, muista nämä: • Älä jätä yksin. • Ota puheeksi se, mistä olet huolissasi. • Hyväksy masentuneen ahdistus, tuska ja toivottomuus, mutta yritä tuoda esille myös myönteisiä asioita ja onnistumisia. • Älä vähättele oireita. • Mieti yhdessä tekemistä masentuneen kanssa. • Jos vakavat masennusoireet jatkuvat pitkään, tue ajan varaamista asiantuntijalle. • Pidä yllä toivoa: masennuksesta voi toipua. neen ajatuksia ja minäkuvaa myönteisemmäksi. Keskustelussa voidaan esimerkiksi pohtia yhdessä tekemistä, harrastuksiin lähtemistä tai kotiasioista kiinnostumista. Ei kuitenkaan kannata vaatia sellaista, mihin masentuneen voimat eivät riitä. Masentuneen ei myöskään tarvitse esittää iloista ja pirteää, mutta ilonhetkiä voi tuottaa luonnossa liikkuminen, musiikin kuuntelu tai lukeminen. Monille lemmikkieläimet tuovat lohtua ja voivat olla turvallisia ymmärtämisen osoittajia. Masentuneelle on tärkeää läheisten aitous, rehellisyys ja välittämisen tunne sekä se, että hänet otetaan todesta. Myös toi- Onko läheisesi masentunut? von ylläpitäminen on tärkeää: depressiosta voi parantua. Milloin apua ulkopuoliselta Jos vaikeat masennusoireet jatkuvat pitkään tai huoli kuormittaa läheisiä liiallisesti, on syytä varata aika asiantuntijalle. Varhainen kääntyminen asiantuntijan puoleen voi estää oireitten syvenemisen ja pitkittymisen sekä auttaa nopeampaan toipumiseen. Ensimmäisellä tapaamisella asiantuntijan luona saattaa olla hyvä, että masentuneen läheinen on mukana. Masentunut voi olla haluton tai kykenemätön kertomaan ongelmistaan tai hän saattaa vähätellä niitä. On tärkeää saada oireille nimi ja samalla voidaan tehdä hoitosuunnitelma. Usein ovat tarpeen sekä lääkehoito että psykoterapeuttiset keskustelut. Depressiosta voi toipua ajan, hyvän hoidon ja läheisten tuen avulla. BRITA RANTALA psykologi, perheterapeutti Vakavan masennuksen oireita • mielihyvän ja elämänilon menetys • väsymys, uupuminen, aloitekyvyttömyys • keskittymisen ja muistin heikkeneminen • alemmuuden ja syyllisyyden tunteet •univaikeudet •itsetuhoajatukset Ajanvaraus p. 622 622 Hyvässä hoidossa Lapsipotilaana sairaalassamme Porin Lääkäritalon sairaalassa yleisimpiä lapsille tehtäviä toimenpiteitä ovat tärykalvojen putkitukset, kitarisa- ja nielurisaleikkaukset sekä napa- ja nivustyräleikkaukset. Sairaalassa tehtävät toimenpiteet tehdään lapsille aina nukutuksessa, mikä luo oman jännityksensä niin lapsille kuin vanhemmillekin. Mikäli jokin asia ennen toimenpidettä on epäselvää tai jopa pelottaa vanhempia, voi sairaalaan aina soittaa tai tulla vaikka käymään etukäteen. L apsille tehtävien toimenpiteiden ajankohta suunnitellaan huolellisesti yhdessä vanhempien kanssa. Huomioon otetaan erityisesti toimenpiteen kiireellisyys sekä muut mahdolliset ajankohtaan vaikuttavat seikat. Lasten toimenpiteitä suunniteltaessa pyritään mahdollisimman lyhyeen odotusaikaan ennen toimenpiteen alkua. Vanhemmille annetaan etukäteen riittävästi tietoa tehtävästä toimenpiteestä sekä päivän kulusta sairaalassa, jotta he voivat kotona keskustella asiasta yhdessä lapsen kanssa. Lapselle onkin hyvä kertoa tehtävästä toimenpiteestä etukäteen rauhassa, Vanhempien rauhallinen ja turvallinen asenne helpottaa lapsen suhtautumista vieraaseen ympäristöön ja ihmisiin ja voi lieventää lapsen pelkotilaa. 4 3/2014 Porin Lääkäritalo huomioiden lapsen ikä, kehitystaso sekä lapsen tapa käsitellä erilaisia asioita. Myös lapsen mahdollisesti esittämiin kysymyksiin tulee vastata rehellisesti. Sairaala on lapselle ja usein myös vanhemmalle uusi ympäristö. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja he tavallaan toimivat tulkkeina hoitohenkilökunnan ja lapsen välillä. – Vanhempien rauhallinen ja turvallinen asenne helpottaa lapsen suhtautumista vieraaseen ympäristöön ja ihmisiin ja voi lieventää lapsen pelkotilaa, muistuttaa sairaanhoitaja Marika Kuoppala. Lapset ovat yksilöitä. Toiset jännittävät enemmän ja toiset vähemmän. Toiset saattavat olla hyvinkin reippaita tullessaan sairaalaan, mutta ennen toimenpidettä mieli voi muuttua ja taas hieman aremmat voivat piilottaa jännityksen vielä leikkaussalissakin. Jännityksen takana on usein luonnollinen pelkoreaktio. – Pojat ovat hieman enemmän jännittyneitä kuin tytöt, tai sitten tytöt peittävät jännityksensä paremmin, hoitohenkilökunta kertoo. Lapset usein korvapotilaita Alkuvuodesta kesän alkuun saakka sairaalassa käy melko paljon pieniä korvapotilaita tärykalvojen ilmastointiputkien laitossa sekä jonkin verran myös kita- tai nielurisaleikkauksissa. Kitarisaleikkaukset ovat kuitenkin vähentyneet vuosikymmenien takaisesta, kun on siirrytty enemmän korvien putkituksiin. Putkitus on kitarisojen poistoa pienempi toimenpide, mutta sillä on useimmiten ratkaiseva vaikutus niin sanottujen liimakorvien hoidossa sekä myös joissain tapauksissa korvatulehduskierteen taltuttamisessa. – Usein kesä rauhoittaa korvatulehdukset ja joillain lapsilla se riittää katkaisemaan korvatulehduskierteen, mutta osalla syksyn ensimmäiset flunssat Tärykalvojen putkitukset tehdään lapsille yleensä sairaalassa, kertoo Raili Laiho-Rekola. (Havainnekuva) aloittavat kierteen uudestaan, joten silloin korvien putkitus voi olla paikallaan, kertoo korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Raili Laiho-Rekola. Korvatulehduskierteeksi voidaan katsoa, kun lapsella on ollut toistuvia korvatulehduksia puolen vuoden ajan tai korvat ovat olleet eritteiset kolme kuukautta yhteen menoon. Kitarisojen poisto saattaa tulla kyseeseen, kun lapsi on jatkuvasti räkäinen, yskäinen, limainen tai kuorsaa jatkuvasti. Myös tulehtuneet kitarisat voivat pitää tulehduskierrettä yllä. – Me lääkärit voimme suositella putkitusta tai kitarisaleikkausta, mutta viime kädessä päätös siitä, tehdäänkö toimenpide, on vanhemmilla. Toimenpideindikaatioiden pitää kuitenkin täyttyä ennen kuin toimenpiteeseen ryhdytään, Raili Laiho-Rekola muistuttaa. – Lapsen on pysyttävä putkituksessa aivan paikallaan, joten putkituksen tekeminen nukutuksessa on yleisin vaihtoehto alle 10-vuotiaille lapsille ja siksi ne tehdään sairaalan puolella. Yksittäisille lapsille putkitus voi onnistua paikallispuudutuksessa vastaanottohuoneessa, kertoo Raili Laiho-Rekola. Jännittäminen on luonnollista Sairaalaan tultaessa lapset ohjataan odottamaan leikkihuonee- seen, jossa useimmat lapset hieman rentoutuvat, kun pääsevät puuhailemaan omia juttujaan. Lasten odotustilassa on huomioitu eri-ikäiset lapset ja leluja on lisätty toiveiden mukaan. Leikkihuoneen oikeilta käyttäjiltä onkin tullut parhaat kehitysehdotukset, ja nyt huoneessa voi katsella vaikka piirrettyjä ennen toimenpidettä. Toimenpiteen tekevä lääkäri sekä anestesialääkäri käyvät ennen toimenpidettä tapaamassa lapsia ja vanhempia. Vanhemmilla onkin mahdollisuus keskustella mahdollisista askarruttavista seikoista lääkärien kanssa. Lääkärien tavattua vanhemmat toimenpiteessä mukana oleva hoitaja hakee lapsen leikkihuoneesta leikkaussaliin. – On ihan luonnollinen reaktio, että lapsi pelkää ja jännittää ja mahdollisesti myös itkee. Kuitenkin mitä rauhallisempi vanhempi on, sitä paremmin hän auttaa ja tukee lasta, Raili Laiho Rekola ohjeistaa. Koska leikkaussali on lapselle jännittävä paikka jo itsessään, hoitohenkilökunta pyrkii suuntaamaan lasten huomion mualle erilaisin keinoin, kuten juttelemalla lapselle tarhasta tai koulusta. Hoitohenkilökunnalla on erilaiset ja värikkäät leikkausmyssyt kuin normaalisti ja henkilökunta laittaa myös maskit naamalle vasta lapsen nukahdettua. – Itse toimenpiteet eivät kovastikaan eroa aikuisille tehtävistä muuten kuin, että välineet ja toimenpidealueet ovat tietysti pienemmät. Lapsilla myös jälkihoito on tarkempaa, Raili Laiho-Rekola kertoo. Seurantaa toimenpiteen jälkeen Lapsen ollessa toimenpiteessä, on vanhemmilla mahdollisuus kahvitella odotustilassa, josta heidät lapsen herättyä haetaan heräämöön lapsen toipumisen ajaksi. Lapset ovat usein toimenpiteen jälkeen hieman ihmeissään, eivätkä välttämättä muista mitään koko toimenpiteestä tai sen esivalmisteluista. – Eräs lapsi pomppasikin kitarisaleikkauksen jälkeen heti pystyyn ja kysyi ”Koska leikataan?”, Raili Laiho-Rekola muistelee. Lasten herättyä toimenpiteestä saavat he sairaalasta mehua ja jäätelöä, mutta lapselle voi kuitenkin ottaa mukaan myös jotain omia suosikkieväitä. Toimenpiteestä riippuen lapsia seurataan sairaalassa toimenpiteen jälkeen n. 1-6 tuntia, kuitenkin niin kauan että lapsi voi varmasti hyvin. Kun lapsen vointi sallii ja riittävä seuranta on toteutunut, pääsevät he leikkihuoneeseen odottamaan kotiutusta. Yleensä tässä vaiheessa mahdollinen jännitys sekä itkut ovat jo unohtuneet ja leikkihuoneesta kotiutuukin tyytyväinen lapsi ja vanhempi. – Lapset ovat rehellisiä ja aitoja eivätkä esitä mitään. Kaikkien lapsipotilaiden lähdettyä jääkin todella hyvä mieli, koska lapset lähtevät yleensä sairaalasta tyytyväisenä, sairaalan henkilökunta kertoo. – Lapsillekaan on joissain tapauksissa turha esittää mitään. Kerrankin anestesialääkäri selitti ennen nukutusta 4-vuotiaalle pojalle laittavansa pojan käteen eräänlaisen voimamittarin. Poika pamautti saman tien takaisin, että se on staasi, eikä mikään voimamittari, sairaanhoitaja Jenna Pukkila naurahtaa. Porin Lääkäritalon sairaalassa hyvä hoito ja asiakaspalaute ovat tärkeitä, joten seuraavana päivänä tehtävä kotisoitto varmistaa hoidon jatkuvuuden kotiin asti. Samalla tiedustelemme vanhempien mielipidettä päivän sujumisesta. NOORA AALTONEN Lisätietoja: sairaala p. 622 6270 (8–15) Putkitus toi avun korvatulehduskierteeseen Tarkista lapsesi vakuutukset. Syksyllä 2012 4-vuotiaalle Jesselle laitettiin molempien korvien tärykalvoihin ilmastointiputket helpottamaan pitkään jatkunutta korvatulehduskierrettä. Edeltävä talvi oli Jesselle erityisen hankala useiden korvatulehduksien takia, ja Jesse joutuikin syömään antibiootteja lähes jatkuvasti. K uten lääkärikin epäili, kesällä tilanne kuitenkin rauhoittui. Syksyn ensimmäinen flunssa vaikutti kuitenkin välittömästi Jessen korviin ja tulehdukset alkoivat uudelleen. Kun vanha tulehdus parantui, uusi oli jo nurkan takana odottamassa. Lääkärin kanssa käytyjen keskustelujen myötä päätettiin Jessen korvat putkittaa ja katsoa löytyisikö apu siitä. Sinänsä tulehdukset olivat niin sanotusti helppoja, koska Jesse ei koskaan valittanut kipua korvissa, mutta jatkuva sairastelu ja erityisesti kuume alkoi olla aika puuduttavaa sekä Jesselle että meille vanhemmille, Jessen äiti Sanna kertoo. Jesse pääsikin putkitukseen nopeasti Porin Lääkäritaloon, ja Jessen äiti kiitteleekin sitä, että kaikki tarvittava paperityö hoitui Lääkäritalon päässä ja heidän täytyi vain saapua sovittuna aikana paikalle. Myös vakuutusyhtiön kanssa asiat luonnistuivat hyvin. – Ilmoittauduttuamme odottelimme ensin sairaalan leikkihuoneessa, jossa sekä korva- että anestesialääkäri kävivät aamulla tervehtimässä ja kertomassa toimenpiteestä. Eikä kestänytkään kauaa, kun hoitaja jo tuli kutsumaan Jesseä mukaansa ja hän lähtikin reippaasti hoitajan kanssa kohti salia. – Ei siinä ehtinyt myöskään pitkään odottamaan, kun lääkäri jo tuli kertomaan toimenpiteen sujuneen hyvin ja Jessen siirtyvän heräämöön, Sanna muistelee. Heräämössä Jesse oli aluksi hieman hämillään, mutta hoitajan kysyttyä Jesseltä, ottaisiko Jesse jäätelön, ei häntä tarvinnut kahdesti kehottaa. Jesse onnistui saaman hoitajalta toisenkin jäätelön sitä reippaasti pyydettyään ja herkkujen jälkeen siirryttiin takaisin leikkihuoneeseen noin tunniksi odottelemaan kotiin pääsyä. – Jäätelö onkin oikeastaan ainoa asia, jonka Jesse putkituksesta tuntuu muistavan ja tietysti sen, että vähän itketti, kun äiti ei ollutkaan lähtenyt saliin mukaan, Sanna kertoo. Nyt Jesse on iloinen ja vilkas 6-vuotias eskarilainen, joka pitää pyöräilystä, kalastamisesta ja jääkiekosta. Putket auttoivat Jesseä paljon, sillä korvatulehduksia ei ole ollut enää putkien laiton jälkeen yhtään. Myöskään nyt - vaikka molempien korvien putket olivat tulleet pois kevään aikana - ei tulehduksia ole ollut, vaikka pari flunssaa onkin jo sairastettu. Toivotaankin, että tulehdukset pysyvät poissa myös jatkossa. NOORA AALTONEN Tietoa lapsipotilaiden anestesiasta Monia vanhempia jännittää usein etukäteen enemmän nukutus eli anestesia kuin lapselle tehtävä toimenpide. Vanhempi voi halutessaan olla leikkaussalissa mukana anestesian alkuvaiheessa. Asiasta keskustellaan etukäteen anestesialääkärin kanssa. V anhempien on hyvä kertoa lapselle etukäteen toimenpiteestä ja anestesiasta myönteisesti ja painottaa sitä, että toimenpide tehdään lapsen terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Lapselle voi esimerkiksi leikkauksen sijaan puhua hoitotoimenpiteistä. – Toimenpiteestä tai nukutuksesta ei kannata kertoa lapselle liian yksityiskohtaisesti, jotta ei turhaan lisätä lapsen pelkoa, anestesialääkäri Timo Virtanen ohjeistaa. Anestesian toteuttaminen riippuu lapselle tehtävästä toimenpiteestä. Korvien tärykalvojen putkituksissa lapset nukutetaan yleensä pelkästään hengitysmaskin kautta annettavalla kaasulla, mutta isommissa toimenpiteissä kuten kita- ja nielurisaleikkauksissa tarvitaan myös kanyylin kautta annosteltavaa nukutusainetta. Kanyyli laitetaan kuitenkin kaikille lapsipotilaille varotoimenpiteenä. – Kanyylin pistäminen voi olla lapselle epämieluisaa ja usein se laitetaankin vasta maskinukutuksen jälkeen. Meillä on kuitenkin hyvä salihenkilökunta, joka osaa hyvin kääntää lasten ajatukset muualle ja siksi toimenpiteen esivalmistelut onnistuvat yleensä hyvin, Timo Virtanen kiittelee. Lapsia ja anestesiaan liittyviä asioita seurataan koko toimenpiteen ajan. Lapsilta seurataan sydänkäyrää, pulssia sekä veren happisaturaatiota ja myös verenpainetta. Anestesiasta herättäminen tapahtuu jo leikkaussalissa, jossa anestesiaan käytettävien aineiden antaminen katkaistaan ja lapsen herättäminen aloitetaan. Alustavan herättelyn jälkeen lapset siirretään seurantaan heräämöön, johon vanhemmat pääsevät mukaan. Sieltä lapset siirtyvät voinnin mukaan leikkihuoneeseen odottamaan kotiutusta. – Lapsipotilaat ovat mukavia ja heidän kanssaan on kiva tehdä töitä. Toisia lapsia jännittää ja pelottaa enemmän, mutta kun heille selitetään asioita sopivalla tavalla, he usein rauhoittuvat, Timo Virtanen kertoo työskentelystä lapsipotilaiden kanssa. NOORA AALTONEN Hyvässä hoidossa Mitä tapahtuu, kun porilainen lähtee Raumalle Porin Lääkäritalo päätti vastata haasteeseen, olla rohkea ja raumalaistua. Rauman Erikoislääkärikeskuksen yritysosto on osoittanut porilaisten ja raumalaisten pystyvän sujuvaan ja saumattomaan yhteistyöhön, vaikkei virallista ystävyyskaupunkistatusta näiden kahden kaupungin välille olekaan vielä sinetöity. R auman Erikoislääkärikeskus on ollut perinteinen raumalainen lääkäriyritys, jonka juuret ovat jo 1970-luvulla. Nykyisellä paikallaan Rauman Valtakadulla yritys on toiminut vuodesta 1981 ja Porin Lääkäritalon omistukseen se siirtyi maaliskuussa 2013. Takana on siis reilu vuosi porilaisten raumalaistumista ja samalla Rauman Erikoislääkärikeskuksen uudistamista. Rauman Erikoislääkärikeskuksesta on nyt tullut pysyvä osa Porin Lääkäritaloa. Niin rohkeita emme kuitenkaan ole olleet, että olisimme muuttaneet toimipisteen nimen Raumalla Porin Lääkäritaloksi. Mitä vuodessa on tapahtunut? Ensitöiksi Rauman Erikoislääkärikeskuksessa aloitettiin työterveyshuollon palveluiden tarjoaminen yritysasiakkaille. Työterveyshuolto on aina ollut erittäin tärkeä osa toimintaamme ja pystymme tarjoamaan myös Rauman talousalueella kaikki samat työterveyshuollon palvelut yritysasiakkaillemme kuin Porissakin. Mammografiakuvauksia tehdään Raumalla jokaisena arkipäivänä, kertoo röntgenhoitaja Maritta Suominen. Kuvantamisen digitalisointi Y htenä suurimpana toimenpiteenä yritysoston jälkeen on ollut kuvantamispalveluiden digitalisoiminen ja kuvantamisen laitteiston uusiminen. Kuvantamisen digitalisoinnin myötä varsinaisia kuvia ei enää kehitetä, vaan asiakas saa kuvat cd:llä, johon ne on tallennettu digitaaliseen muotoon. Kuvat myös tallentuvat potilastietojärjestelmän keskitettyyn kuva-arkistoon potilaan tietojen taakse. Kos- 6 3/2014 ka Porin ja Rauman tietokannat on yhdistetty, pystytään Raumalla otettuja kuvia tarvittaessa lausumaan nopeasti myös Porissa. Rauman Erikoislääkärikeskuksessa asiakkaat pääsevät kuvantamispalveluihin nopealla aikataululla lääkärin lähetteellä. Mammografia ja röntgentutkimuksia tehdään Raumalla jokaisena arkipäivänä ja tutkimukset suorittaa röntgenhoitaja. Röntgentutkimuksiin ei tarvitse varata Porin Lääkäritalo aikaa, mutta mammografiatutkimuksiin sitä suositellaan. Ultraäänitutkimukset tekee radiologi aina ajanvarauksella. Rauman Erikoislääkärikeskuksen kuvantamiseen on tulossa uutena palveluna rinnan karkeaneulanäytteiden otto. Mikäli mammografiassa tai rinnan ultraäänitutkimuksessa on havaittu lisätutkimuksia vaativa löydös, radiologi voi ottaa löydöksestä karkeaneulanäytteen diagnosoinnin tueksi. Karkeaneulanäyte otetaan paikallis- Tulossa uusi palvelu Raumalle! puudutuksessa eikä se vaadi etukäteisvalmisteluja. Näytteenotto kestää noin puoli tuntia. Karkeaneulanäytteiden otto alkaa Rauman Erikoislääkärikeskuksessa syksyn 2014 aikana. Lisätietoja: Rauman kuvantaminen p. (02) 822 2925 Työterveyshuollon sairaanhoidollinen osuus on tietysti ensiarvoisen tärkeää, mutta asiakkaidemme kiinnostus erilaisiin työhyvinvointiin ja sen parantamiseen liittyviin asioihin on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Yritykset haluavat pitää huolta työntekijöistään ja hakevat lisäarvoa henkilökunnalleen kattavista työterveyshuollon palveluista. Toimitiloja on nykyaikaistettu ja yleisilmettä raikastettu. Nykyaikainen lääkäripalveluyritys Rauman Erikoislääkärikeskuksessa on vuoden aikana kehitetty sekä sisäisiä toimintoja että ulkoisia puitteita. Raumalla on aloittanut uusia vastaanottajia ja palveluvalikoimaan on tullut täysin uusia erikoisaloja ja niiden asiantuntijoita. Vastaanottajille voi varata aikoja myös internetissä. Nettiajanvarauspalvelu on auki 24 h vuorokaudessa. Rauman Erikoislääkärikeskuksen toimitiloja on nykyaikaistettu ja yleisilmettä raikastettu. Lisäksi Rauman graafista ilmettä sekä värimaailmaa on uusittu ja muutettu yhtenäisemmäksi Porin Lääkäritalon kanssa. Rauman Erikoislääkärikeskuksen uudessa logossa on tuotu toimiva yhteistyö näkyviin yhdistämällä elementtejä Rauman vanhasta logosta sekä Porin Lääkäritalon logosta. Vaikka pintaa onkin uudistettu, asiakkaita palvelee edelleen sama ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta kuin aiemminkin. Sähköinen lääkemääräys eli eResepti otettiin myös Rauman Erikoislääkärikeskuksessa käyttöön joulukuun 2013 alussa. Sähköinen viestinvälitys vakuutusyhtiöihin sekä muukin yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa tekee asiakkaiden käynnin vastaanotolla vaivattomaksi ja nopeaksi. Tervetuloa katsomaan, miltä raumalaistunut porilainen näyttää. NOORA AALTONEN Lisätietoja: Rauman vaihde p. (02) 8378 7000 Allergiatutkimukset Porin Lääkäritalossa Porin Lääkäritalon laboratoriossa tehdään allergiatutkimuksia, joilla voidaan selvittää henkilön allergisoitumista erilaisille aineille. Allergiatutkimukseen tulevan henkilön esihaastattelu mahdollisista oireista on tärkeää, jotta tutkimukset voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti. Allergioita voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. A llergiatutkimuksia voidaan tehdä kaikenikäisille henkilöille vauvasta vaariin, mutta aina lääkärin lähetteellä. Vanhemmiten iho ei kuitenkaan välttämättä reagoi selkeästi allergeeneihin, toisaalta myös lapsen itkun nostattama adrenaliini saattaa vaikuttaa testin tuloksiin. Allergiatutkimuksia ei voida tehdä kovin ruskettuneelle iholle. – Allergiatutkimuksien tulokset eivät aina ole selkeät ja yksiselitteiset, ja oireista huolimatta selkeää allergiareaktiota ei välttämättä tule ja siksi asiakkaat käyvät tulokset läpi yhdessä lähettävän lääkärin kanssa, kertoo Porin Lääkäritalossa allergiatutkimuksia tekevä laboratoriohoitaja Essi Kortetmäki. Asiakkaat haastatellaan ennen testien tekemistä tarkkaan, sillä allergiset reaktiot voivat olla hengenvaarallisia. Allergiatutkimushuoneet on varoiksi varusteltu EpiPen- eli adrenaliinikynällä mahdollisia komplikaatioita varten, mutta riskillä tutkimusta ei lähdetä tekemään. – Jos asiakkaalla on ollut aiemmin pahoja allergiaoireita esimerkiksi pähkinästä, emme ota riskiä ja lähde varmistamaan allergiaa tekemällä tutkimusta täällä, vaikka olemmekin varautuneet komplikaatioihin, muistuttaa sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal. Prick-testi eli ihopistokoe Eri aineiden aiheuttamaa välitöntä yliherkkyyttä tutkitaan Prick-testein. Prick-testiä voidaan käyttää allergisen nuhan, silmien allergiaoireiden, astman, ”Allergiatutkimuksien tulokset eivät aina ole selkeät ja yksiselitteiset.” atooppisen ihottuman, nokkosrokon sekä ruoka-aineallergioiden diagnosoimiseksi. Pricktesteihin on olemassa erilaisia testisarjoja, joissa testattava aine on muutettu uutteeksi. Mikäli testattavaa ainetta ei ole valmiina uutteena se voidaan joissakin tapauksissa tehdä laboratoriossa. Prick-testit tehdään yleensä kyynärvarren sisäsivulle. Iholle tiputetaan tippa testattavan aineen uutetta ja tipan läpi pistetään kevyesti lansetin kärjellä ihon pintarakenteeseen tasaisesti noin sekunnin ajan. Iholle laitetaan myös positiivinen sekä negatiivinen kontrolliliuos testin luotettavuuden takaamiseksi. Tämän jälkeen ylimääräiset tipat kuivataan pois varoen tippojen sekoittumista keskenään. – Allerginen reaktio tulee prick-testissä melko nopeasti: tulokset luetaan 15 minuutin Laboratorion allergiatutkimukset •Prick-testit •Epikutaanitestit •Altistuskokeet •Kylmätesti •Kuumatesti päästä testitipan laitosta. Mikäli reaktiokohtaan tulee yli 3 mm:n levyinen paukama, on reaktio positiivinen. Alueen punoitus ei tarkoita allergiaa, Terhi SaariHannibal kertoo testitulosten arvioimisesta. Epikutaanitesti eli lapputesti Epikutaanitesti on tärkein tutkimusmenetelmä viivästyneen kosketusallergian osoittamisessa. Epikutaanitesti voidaan tehdä potilaille, joilla on pitkittynyttä atooppista ihottumaa eli ekseemaa. Testillä voidaan todeta tai poissulkea mahdolliset kosketusallergiat. Ammattitautien diagnosoimisessa epikutaanitestaus on olennainen osa. Epikutaanitesti on kolmiosainen. Ensimmäisellä käynnillä epi- kutaanitestissä eli niin kutsutussa lapputestissä tutkittavaa testiainetta laitetaan potilaan selkään ja testikohdat suojataan. Noin kahden vuorokauden jälkeen hoitaja tarkistaa laboratoriossa mahdolliset reaktiot, kuvaa ne sekä kirjaa ylös muutokset. Lopputarkastuksen tekee ihotautilääkäri muutaman päivän päästä ja vertaa tuloksia hoitajien aiempiin kirjauksiin ja kuviin. – Epikutaanitestissä testataan kerralla sarja, joka koostuu useista yhdisteistä, jotka voivat aiheuttaa kosketusallergiaa. Yksittäin testataan yleensä vain nikkeliä, Essi Kortetmäki kertoo. NOORA AALTONEN Lisätietoja: laboratorio p. 622 6250 Lokakuun tarjous Kaipaako ihosi kesän jälkeen heleyttä ja uutta kirkkautta Lokakuun tarjouksena Porin Lääkäritalon toimenpiteessä kasvojen kevyt kemiallinen kuorinta (Lactopheel) • Hoidon kesto noin 45 min. • Hoidon tekee sairaanhoitaja 99,- (norm. 204,-) Kasvojen kemiallinen kuorinta on hoito, jossa miedoilla orgaanisilla hapoilla kuoritaan ihon ylintä pintakerrosta. Kuorinnat suositellaan sarjahoitona tavoitteista riippuen, mutta tuloksia on nähtävissä ihossa kuitenkin jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Kuorinta tehdään Porin Lääkäritalon toimenpiteessä. Tarjous koskee lokakuun aikana tehtäviä kuorintoja. Laboratoriohoitaja Essi Kortetmäki tekee prick-testiä asiakkaalle. Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 6238 porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa Leikkaa talteen! Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Ismo Raitakari Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Anestesiologia Kliininen fysiologia Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Lastenkirurgia Gynekologiset leikkaukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Seppo Suominen Matti Sävelä Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Plastiikkakirurgia Sotilaslääketiede Psykiatria Suu- ja leukakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Matti Joukamaa Jyrki Korkeila Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Terveydenhuolto Elina Heikkilä Timo Lehtonen Tapio Ahola Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Anu Toivanen Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Ruuansulatuselinten kirurgia Maritta Salonoja Jouko Remes Radiologia Lastentaudit Muistitutkimukset Sydäntaudit Työterveyshuolto Reumasairaudet Magneettitutkimukset Ossi Lehmijoki Jyrki Korkeila Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Juha Korhonen Sari Malmi Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Timo Lahin Yleislääkärit Anja Renfors Janne Vehanen Työterveyslääkärit Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Muistitutkimukset Leena Hannula OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta Ravitsemusterapia Muut asiantuntijat Akupunktio Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Seksuaaliterapia Alaraajafysioterapia Sosiaalipsykologia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Urheiluklinikka Urogynekologinen fysioterapia Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo Taina Pösö Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Hyvässä hoidossa 3/2014 Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisessä arvonnassa voittaneelle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 15.10.2014 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Osoite Taitto: Jabadabaduu Oletko havainnut masennukseen viittaavia oireita jollakin läheiselläsi? En Kyllä En osaa sanoa Puhelin Kannen pääkuva: Havainnekuva Harri Joensuu
© Copyright 2024