Ruutiukot 01.09.2014 Kiinteistöjohtaja Hannu Hallamaa: Hallamaan perheet vaiheet sodan jälkeisessä Euroopassa Sotiemme aikaisen radiotiedustelun kehittäjä ja johtaja, eversti Reino Hallamaa joutui keväällä 1945 valvontakomission pidätyksen uhatessa siirtymään perheineen pois Suomesta. Ruotsin, Ranskan ja Saksan kautta Hallamaan perhe päätyi Espanjaan. Eversti Hallamaan poika Hannu Hallamaa (s. 1945) kertoi Ruutiukoille perheen elämästä Espanjassa. Eversti Reino Hallamaa (s. 1899 Tampere, k. 1979 Malaga) kehitti Suomen armeijan radiotiedustelun ja toimi sen johtajana Talvi- ja Jatkosodan ajan. Tehokas radiotiedustelu oli yksi avaintekijä ylivoimaisen vihollisen torjunnassa. ______________ Hannu Hallamaa Kun venäläisten suurhyökkäys Kannaksella kesällä 1944 oli alkanut, tiedustelupäällikkö, eversti Aladar Paasonen alaisensa Reino Hallamaan kanssa alkoi valmistella radiotiedustelun henkilöstön, laitteiston ja arkistojen siirtämistä Ruotsiin. Käynnistettiin operaatio Stella Polaris. Operaatio käynnistyi syyskuussa 1944. Pohjanlahden yli kuljetettiin 350 laatikollista kalustoa ja aineistoja sekä 700–800 tiedustelun tehtävissä toiminutta perheineen. Hallamaa palasi salaa Suomeen. Hän kuitenkin aavisti joutuvansa valvontakomission pidättämäksi ja siirtyi Ruotsiin toukokuussa 1945. Perhe oli jo aiemmin siirtynyt sinne. Ruotsi ei kuitenkaan tuntunut turvalliselta paikalta. ___________________________ Everstiluutnantti Reino Hallamaa, SA-kuva. Niinpä Hallamaa perheineen siirtyi Ranskaan. Kun Molotov vaati Ranskan viranomaisia luovuttamaan "stellistit", ranskalaiset lähettivät Hallamaan perheen Saksan Wilbadiin, joka oli ranskalaisten miehittämä. Näin he pystyivät valehtelematta ilmoittamaan, että Hallamaat eivät olleet Ranskassa. Espanjasta uusi kotimaa – Oli kuitenkin vaara, että "Molotovin käsi" ulottuu Ranskaan. Siksi isäni päätti pyrkiä Espanjaan. Kenraali Franco oli avaamassa ovia Eurooppaan vuonna 1947 ja ensimmäisten joukossa siirryimme sinne. Ensiksi asetuimme Madridiin, josta kaupallinen attashea Unto Ovaska neuvoi muuttamaan 2 Malagaan. Sinne siirryimme loppusyksyllä 1947. Espanjassa isäni käytti nimeä Ricardo Palma; aiemmin hänellä oli Tanskan viranomaisten antama passi ja siinä nimi Richard Palm, kertoi Hannu Hallamaa. Hannu Hallamaa totesi, että Espanja oli tuolloin hyvin sekasortoinen. Viimeinen kuningas Alfons VIII oli ollut heikko hallitsija. Korruptio vallitsi ja syntyi "virkamieshallitsijoita". Köyhyys oli uskomattoman kova. Francisco Franco nousi diktaattoriksi vuonna 1939 ja hänen valtakautensa jatkui aina 1975 asti. Korruptio ja köyhyys vaivasivat maata pitkään sotien jälkeenkin. Hallamaat tulivat siis köyhyyden runtelemaan maahan. Ensimmäinen asunto Malagassa oli Marbeiassa. Talo oli rakennettu suolaveteen tehdystä betonista, kostea ja kylmä. Oli hakeuduttava muualle. Vuonna 1948 he siirtyivät Torremolinokseen. Reino ja Brita Hallamaan hääkuva vuodelta 1942. Perhekuva Aurinkorannikolta. – Sinne isän hyvä ystävä, arkkitehti Heikki Sysimetsä toi isälle Suomeen jääneitä rahoja. Sysimetsä salakuljetti rahat auton vararenkaaseen piilotettuina! Niillä seuduilla ei silloin liiemmin turisteja näkynyt, ja vieraista maista kotoisin olevia kutsuttiin "fransmanneiksi" eli ranskalaisiksi. 3 Espanjalaiset olivat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Samanlaista ystävällisyyttä kyllä löytyy vieläkin, kertoi Hannu Hallamaa. Vuonna 1950 Reino Hallamaa osti Julianan kylästä maatilan. Se oli ns. kuiva tila eli sillä ei ollut kaivoa. Tällaisella tilalla voitiin viljellä oikeastaan vain härkäpapua. Rakennukset olivat kehnossa kunnossa. Tärkeintä oli kuitenkin saada vettä. – Isä tutustui kylän miehiin ja vanha vuohipaimen kertoi, että hänen vuohensa olivat juoneet joskus vettä Hallamaankin tilan mailla. Hän näytti piilossa olleen lähteen paikan. Kun siihen tehtiin 20 metrin kaivo, vettä löytyi niin paljon, että sitä olisi riittänyt vaikka koko kylälle, kertoi Hannu Hallamaa. Kukkien viljelijä Hallamaat ryhtyivät viljelemään kukkia. Reino Hallamaa toi Hollannista neilikan istukkaita ja hänestä tuli neilikan viljelijä. Neilikka on perinteinen ja suosittu kukka espanjalaisissa seremonioissa. Vuonna 1953 Hallamaa avasi kukkakaupan Malagaan ja sittemmin toisen kaupan Torremolinokseen, pääkadulle. Neilikat tekivät hyvin kauppansa, mutta vuosien kuluessa maat köyhtyivät ja kukkien tuotanto alkoi heiketä. Maatila Torremolinoksen Julianan kylässä. Neilikoita Vuonna 1959 lääketieteen professori Harri Lybeck osti Hallamaan tilasta tontin loma-asuntoaan varten, ja se oli alku kiinteistöbisnekselle. Hallamaasta tuli rakennusurakoitsija. Kar-Air alkoi lentää Malagaan ja sen myötä suomalaiset alkoivat ostaa loma-asuntoja. Reino Hallamaan pojat ovat jatkaneet isän perustamaa yritystä, joka on tähän mennessä rakentanut noin 300 taloa. Hannu Hallamaa kuuli vasta kymmenvuotiaana "vahingossa" isänsä toiminnasta Suomessa. Sitä ennen hän oli luullut, että isä oli aina ollut kukkien viljelijä. Hannu asuu pysyvästi Espanjassa, mutta kesäkaudet hän viettää pääosin kesäasunnollaan Vesilahdella. Reino Hallamaa kuoli Espanjassa 80-vuotiaana vuonna 1979 ja hänen Brita-puolisonsa vuonna 2009. Vuonna 2013 Reino ja Brita Hallamaan tuhkat tuotiin Suomeen ja haudattiin sotilaallisin menoin Sysmän kirkkomaahan. ***** Lokakuun puolivälissä 2014 ilmestyi Robert Brantbergin kirjoittama kirja Tiedustelueversti Hallamaa – Voiton avaimet, jossa eversti Reino Hallamaan tarina on koottu yksiin kansiin ja joka sisältää aiemmin julkaisematonta tietoa sotiemme ajan radiotiedustelusta. 4 Ruutiukkolounaan jälkeen Hannu Hallamaa toi ystäviään tutustumaan Tampereen Suojeluskuntaja Lottamuseoon. Vasemmalta Kirmo Bergius (Tampere), Antti Mörö (Vilppula), Per-Ole Forsström (Helsinki), museon puheenjohtaja Markku Rauhalahti (Tampere), Erkki Reims (Turku), Hannu Hallamaa (Espanja), Pekka Karhumäki (Tampere), Aimo Hautanen (Helsinki), Matti Hokkanen (Tampere) ja museomestari Yrjö Suoniittu (Tampere). Teksti: Markku Rauhalahti Aihekuvat esitelmäaineistosta Kuvat tilaisuudesta: Jorma Hautala ja Markku Rauhalahti
© Copyright 2024