2/2012 TÄSSÄ LEHDESSÄ: Hengellisen elämän päivitys Tommi Hintsanen………………………………………3-4 Seikkailijat-kesäleiri Anja Hottinen……………………………………………..4 Fidan lapsityön koulutuksen kuulumisia Arja Ehrukainen………………………………………….5 Suuri juhla pienessä seurakunnassamme Leena Karvonen…………………………………………6-7 Diakonia – koko seurakunnan tehtävä Lahja Parviainen…………….………………………..8-9 Miten voin tulkita Raamattua oikein? Tiina Kananen……………………………………………10-11 Meillä on maailman paras sanoma Arja Ehrukainen.…………………………………….…..12-13 Vanhimmiston kokouksista.…………………………………………...14 Hallituksen kokouksista………………………………………………...15 Itä-Keniassa voimakasta herätystä..…………………………...…..16 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy 2.9.2012. Lehteen tarkoitettu aineisto 27.8. mennessä joko rukoushuoneen toimistoon tai Tuula Salokankaalle osoitteeseen Lamminkyläntie 77, 81720 Lieksa tai sähköpostilla [email protected] Hengellisen elämän päivitys T ällä viikolla oli uutisissa erikoinen otsikko: YK varoittaa tietokoneviruksesta. Olemme tottuneet kuulemaan YK:sta erilaisten maailman kriisien, suurten kokousten, pakolaisuuden, humanitaarisen avun tms. asioiden yhteydessä. Tällä kertaa YK:n alainen televiestinnästä vastaava järjestö antoi hyvin vakavan varoituksen uudesta ja hyvin monimutkaisesta tietokoneviruksesta. O ngelma pienemmässä mittakaavassa on tuttu meillekin. Saamme kuulla uutisia verkkopankkien ongelmista, tietomurroista ja luulen, että joku tämänkin lukija on saanut tietokonetta käyttäessään ilmoituksen, jossa tietoturvaohjelma ilmoittaa löytäneensä viruksen ja sitten se pitää poistaa. O nneksi meillä on mahdollisuus käyttää, jopa ilmaisia, tietoturvaohjelmia. Tietokoneelle asennettaessa ne tarkastavat tietokoneen, että kaikki on kunnossa ja käytön aikana ne päivittyvät jopa useita kertoja päivässä, jotta osaisivat tunnistaa kaikki uudetkin haittaohjelmat ja poistaa ne. Ilman päivittämistä hyväkin tietoturvaohjelma rampautuu melko lyhyessä ajassa. T ässä ei nyt ole tarkoitus tehdä kirjoitusta tietokoneiden maailmasta eikä niiden huoltamisesta vaan antaa käytännön esimerkki asiasta, joka on aina hyvin ajankohtainen meidän hengelliseen elämäämme. ”Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.” (Kol. 3:9-10) L ähtökohtana tälle meidän hengellisen elämämme ”virustorjunnan” alulle on tietenkin uskoontulo, jossa meidät on puhdistettu. Olemme ”uusia luomuksia Kristuksessa”. Tämä, vaikka onkin pelastuksen kannalta ratkaiseva asia, on vaelluksen kannalta vasta alkupiste. Sielunvihollinen on huono häviäjä eikä halua päästää irti meistä, vaan pyrkii tavalla tai toisella saamaan meidät sidottua. Y llä oleva Raamatun teksti on tärkeä muistutus jatkuvan uudistumisen tarpeesta. Alkukielen ilmaus uudistumisesta tarkoittaa nimenomaan jatkuvaa uudistumisprosessia, jossa pääsemme yhä syvemmälle todelliseen tietoon ja Luojamme kuvan kaltaisuuteen. Paikalleen jääminen on vaarallista. Roomalaiskirjeessä Paavali esittää vaihtoehtoina muuttumisen mielen uudistuksen kautta Jumalan tahtoon tai sitten mukautumisen tähän maailmaan (Room. 12:2). A ivan kuten tietoturvaohjelmisto tarvitsee jatkuvaa päivitystä, jotta osaisi tunnistaa ja selviytyä uusista haittaohjelmista, mekin tarvitsemme alati uudistuvaa Jumalan vaikutusta, jotta sielunvihollisen viruksen eivät tartuttaisi meitä. Kolossalaiskirjeen lainauksen yhteydessä Paavali esittää pitkän listan erilaisista asioista, jotka eivät enää kuulu uuteen elämään. Lääke näihin on nimenomaan uudistuminen. L isäksi jatkuvaan uudistumiseen liittyy innoittava ajatus Jumalan luomistyön toteutumisesta kohdallamme. Ihminenhän luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Syntiinlankeemus rikkoi tuon yhteyden, mutta uudestisyntymisen ja jatkuvan uudistumisen, pyhittymisen, kautta Jumalan alkuperäisen luomistyön kauneus voi tulla paremmin näkyviin meissä. Saakoon Jumala uudistaa yhä syvempään tietoon hänestä ja hänen kaltaisuuteensa! Tommi Hintsanen lapsille pidetään 5.-8.7.12 Haralanvaaralla, Kylänlahdessa. Haralan Erän seurantalo sijaitsee korkean vaaran laella. Näköala on kuin Kolilla ja sitä onkin sanottu "köyhän Koliksi". Majoitumme puolijoukkueteltoissa. Vain pienimmät lapset pääsevät sisämajoitukseen. Uimarantaan teemme matkan autoilla, koska se on lähes 2 km:n päässä. Seurantalon nettisivulta löytyy tietoa talon varusteista. Iloksemme siellä on kylmiö. Koska leiri on nelipäiväinen, keittiöllä tehdään työtä kahdessa vuorossa esim. 7 - 14 ja 14 – 20, ettei työ kuormittaisi ketään liikaa. Toivon, että otat pian yhteyttä, mikäli voit tulla leirin keittiölle vaikka osaksi aikaa. Leiripalaverit ovat: 6.6. käynti leiripaikalla, 13.6., 27.6. ja 3.7.(kokoamme tavarat). Sunnuntain iltanuotiolle ovat kaikki seurakuntalaiset tervetulleita. Anja Hottinen FIDAN LAPSITYÖN KOULUTUKSEN KUULUMISIA Päivi, olit huhtikuussa Romaniassa. Mitä rukousaiheita siltä opetusmatkalta jäi? - Ensinnäkin ensi vuodelle Romaniaan alustavasti suunnitellut koulutukset ja niiden valmistelu. Toiseksi tulevien romanialaisten lapsityön kouluttajien (ainakin kaksi näyttäisi löytyneen!) avustaminen jatkossa, ja että seurakunta tunnistaisi heidän armoituksensa ja valtuuttaisi heidät. Kolmanneksi uuden opetusmateriaalin kääntäminen romaniaksi. - Sitten laajemmin koko työtä ajatellen rukousaiheita ovat loppuvuodelle suunnitellut koulutukset, erityisesti syyskuun alussa Nepaliin vielä suunnitteilla oleva peruskurssi, syys-lokakuun vaihteessa lastensuojelun jatkokurssit Albaniassa ja Kosovossa sekä koulutukset Itä-Afrikassa marras-joulukuussa. Mitä haasteita on seuraavaksi kotimaassa tehtävässä työssä? - Kesäkonferenssin lähetysnäyttelyn suunnitteleminen, uutiskirjeen postitus, lasten sielunhoito-oppaan (joka suomeksi on nyt valmistumassa eli urakka oikolukuvaiheessa) kääntäminen englanniksi yhdessä Nelli Kärkkäisen kanssa sekä opetuspakettien päivitys. Ison Kirjan lapsityövaliokunnassa Fidan edustajana toimiminen tuo tehtäviä, samoin koulutusvaliokunnassa työskentely. Mitä muuta haluaisit sanoa lieksalaisille? - K I I T O S hyvästä yhteistyöstä ja esirukouksista! Sunnuntain juhlassa ajattelin, että wau mikä porukka täällä oikein onkaan! Oli ilo olla mukana Helluntaiherätyksen 100-vuotisjuhlassa: miten mahtavaa oli musiikki ja kaikki ja miten taidolla valmistelut tehty! Siunauksen toivotukset teille kaikille! Haastattelu: Arja Ehrukainen SUURI JUHLA PIENESSÄ SEURAKUNNASSAMME 100 vuotta Helluntaiherätystä Suomessa Historiallisen juhlavuoden siivellä vanhimmisto ja hallitus päättivät nostaa seurakuntamme lieksalaisten tietoisuuteen. Pastorimme Tommi Hintsanen ja juhlatoimikunta saivat ”avoimen piikin”, mikä mahdollisti luovuuden. Juhlista muodostui nelipäiväinen tapahtumasarja. Helluntaita edeltävän viikon torstaina ja perjantaina oli koululaisvierailuja, lauantaina avoimien ovien päivä ja helluntaina pääjuhla. Kymmenet seurakuntalaiset valjastettiin vaativan urakan eri tehtäviin. Ilolla ja antaumuksella jokainen tarttui toimeen. Vetonaulaksi rakennettiin näyttely. Kaunis rukoushuone ja tyylikkäät opasteet muodostivat arvokkaat puitteet. Taiteellisesta ilmeestä vastasi Pentti Stenlund. Tuomo Karvonen avusti rakentamisessa. Kokonaisen työviikon he urakoivat. Koululaispäivinä näyttelypisteitä oli neljä: helluntaiherätys, lähetystyö, musiikki ja seurakunta. Avoimien ovien päivänä avattiin neljä pistettä lisää: lapsille puuhapiste Anja Hottisen johdolla, Tuula Salokankaan kirjamyyntipiste sekä seurakunnan sosiaalista auttamistoimintaa esittelivät, Löytöpuotia Anna Jääskeläinen ja Tuumatupaa Marja-Leena Leinonen. Ravintolassa tarjoilusta huolehtivat Eila Voutilainen avoimien ovien päivänä ja Tuula Kärkkäinen koko tapahtuman ajan. Makkaraa grillasivat Alpo Siponen ja Sami Jääskeläinen avoimien ovien päivänä. Koulupalvelun tekemä diasarja helluntaiherätyksestä oli oivallinen apu Tiina Kanaselle, jonka vastuulla helluntaihistorian opettaminen oli. Tiinan kertomus omakohtaisesta uskoontulostaan ja upotuskasteella käynnistään olivat kuin piste i:n päälle kiinnostuksen herättäjinä. Opettajille uutta oli helluntailaisten suuri määrä kansainvälisessä vertailussa. Päivi Asikainen, lähettimme, keskittyi Japanin työn esittelyyn koululaispäivinä. Valinta oli onnistunut. Koululaiset olivat innoissaan kuulemastaan. Vähän väliä käsiä oli pystyssä. Opettajatkin kehuivat saaneensa runsaasti uutta tietoa. Musiikkipisteessä koululaispäivinä palveli Pentti Stenlund ja avoimien ovien päivänä Jarmo Lonkainen. Heidän laatimansa videokooste helluntailaisten musiikkityyleistä ihastutti moninaisuudellaan niin koululaisia kuin opettajiakin. Minean esittämä hengellinen rockmusiikki sai koululaisten ilmeet kirkastumaan. Jipii-kuoro valloitti kaikki kuulijat. Seurakuntaamme esitteli Olavi Kilpeläinen. Koululaisia kiinnostivat erityisesti leirikuvat. Seuraavaa leiriajankohtaakin tiedusteltiin. Arvosana esityksestä tuli pieneltä koulutytöltä kuuluvalla äänellä: Setä, olet söpö. Avoimien ovien lauantaina näyttelypisteiden vastaavat loivat esityksensä asiakaskohtaisesti. Oppaat, Kaija ja Mauno Viili, Sinikka Ovaskainen ja Leena johdattelivat vieraita kierroksen alkuun. Palautelomakkeella sai arvostella näyttelyä ja osallistua Hyvä Sanoma -lehden ½ vuotiskerran (10 kpl) arvontaan. Elävää musiikkia esitti trio Eero & Matti & Matti. Pääjuhlan teemana oli esitellä helluntailaisuutta mahdollisimman kattavasti. Tommi piti ”helluntaisaarnan”. Historiasta ja lähetystyöstä saatiin opetusta Tiinalta ja Päiviltä. Musiikkiesittelystä vastasivat trio Suvi & Saila & Jarmo klassisen tyylisuunnan edustajina, duo Irja & Sinikka perinteisen helluntailaisen kitaramusiikin esittäjinä ja Jukka Turunen Mikko Kuustosen sävelin. Todistuksen antoi Tanja Turunen. Luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Lea El Bardi ja Adventtiseurakunnan Veli Keronen suitsuttivat tervehdyspuheenvuorossaan kiitosta mielenkiintoisesta juhlasta. Kaupunki ja pankkimme onnittelivat kartuttamalla Eväät elämään -Fidatiliä. Kahvitarjoilusta vastasi Eila Voutilainen apunaan Tarja Muikku, Arja Kärkkäinen ja Auli Partanen. Juhlatapahtuman vierailijat: Koululaisia opettajineen kävi noin sata. Avoimien ovien tapahtumassa vieraili noin 70, ja pääjuhlavieraita oli noin sata. Reilusti suurin osa kävijöistä oli muita kuin omia seurakuntalaisiamme. Enemmän kävijöitä odotimme. Kymmenistä kutsun saaneista yhteistyökumppaneistamme vain neljä reagoi kutsuun. Mutta muutoin onnistuimme mielestämme jopa yli odotusten. Koululaiset ja opettajat antoivat runsaasti kiitosta. Monet avoimien ovien päivän vierailijat viihtyivät tapahtumassa useita tunteja jutustellen näyttelyvastaavien ja muiden oppaiden kanssa. Pääjuhlan vieraat kehuivat juhlaa tiedollisesti avartavaksi ja iloiseksi yhdessäoloksi. Pienelle seurakunnallemme historiajuhla oli historiallinen: Lähes kaikki aktiivijäsenet olivat tavalla tai toisella vastuutehtävissä. Monien nimet puuttuvat tästä artikkelista. Iloinen tekemisen meininki oli selvästi aistittavissa. Mainonta ja muukin ulostulo oli näyttävää. Lieksan Lehti uutisoi tapahtumasta puolen sivun tekstin ja suuren värivalokuvan verran. Laatuun satsattiin. Tuntuu kuin itsetunto olisi parantunut. Meillä on upea hengellinen koti, Lieksan helluntaiseurakunta. Leena Karvonen Diakonia – koko seurakunnan tehtävä Ison Kirjan pastoraalisielunhoidon koulutuksessa syyslukukaudella on käsitelty yhden viikonlopun aikana kokonaisvaltaista diakoniaa. Yritän tiivistää lyhyeksi asioita, joita siellä opetettiin ja painotettiin. Diakoniahan on nimenomaan raamatullinen käsite - palvelija. Jeesus opetti, että joka tahtoo tulla suureksi, hän olkoon teidän palvelijanne (Mark 10:43), ja Paavali jatkaa ajatusta kaikkien uskovien tehtäväksi auttamisesta ja kuorman kantamisesta (Gal. 6:2). Todettakoon lyhyesti, että alkuseurakunnassa tämä toteutui, mutta viimeistään keskiajalla laupeuden työ koki konkurssin ja siitä tuli vain yksien tehtävä sekä askel papinvirkaan. Siksi luostarit omaksuivat tehtävän auttaa ihmisiä, jotka apua tarvitsivat. Mutta Luther uskonpuhdistuksen aikaan palautti diakonian takaisin koko seurakunnan tehtäväksi. Mitä ovat diakonian perinteiset tehtävät? hyväntekeväisyys = usein välitöntä auttamista, ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista sosiaalisten tarpeiden täyttämistä = ruoka, auttaminen, raha pyyteetöntä = perustuu Jumalalta kokemaamme rakkauteen, joka on pyyteetön ja palvelee ihmisiä vuorovaikutuksessa eli olemalla ihminen ihmiselle, lähimmäinen. Tämän päivän seurakunta on tai pyrkii olemaan - vastuullinen seurakunnan ihmissuhteissa - hoitaa niitä - todisteena rakkaudesta toinen toisilleen - pyrkii toteuttamaan ihmisten hengellisiä, henkisiä ja fyysisiä tarpeita - yhdessä toteuttamaan keskinäistä yhteyttä - Jeesuksen esimerkki Matt. 20:28 - diakonia ei rajoitu vain seurakuntaan vaan on lähimmäisen rakkauden osoitus kaikille Miten tämä sitten toteutetaan käytännössä? Yksinkertaisesti lähdetään miettimään, kenellä on tarve, kuka kärsii eniten, mitä tarvitaan ihmisen auttamiseksi, kuka tekee ja miten. Laajemmalti mietitään, onko yhteistyökumppaneita: sosiaalipuoli, aa-ryhmät, muut seurakunnat ym toimijat. Otetaan myös selvää vastuunjaosta: kuka vastaa järjestämisestä, miten vastuut jaetaan (esimerkiksi kuka jakaa kutsut, kuka kysyy paikan, kuka käy kodeissa) ja kuka hoitaa talouden. Diakonia on siis koko seurakunnan tehtävä, jota voi tehdä lapsi- ja nuorisotyössä, virkistystoiminnassa - meidänkin naisten/miestenillat, retket - ovat sitä, samoin EUruuanjako. Ensisijainen ajatus kuitenkin on, että diakoniaa tehdään ensin oman seurakunnan sisällä ja kun ne tarpeet on täytetty, laajennetaan työ seurakunnasta ulospäin. Lopuksi haluan painottaa vielä sitä minulle tärkeintä ajatusta, jonka lainaan nyt Erkki Lemisen kirjoituksista, että ihminen on 100 % ruumis, 100 % henki ja 100 % sielu. Jeesus tuli ihmiseksi (Heb 2:14) ja hän oli kaikkea tätä 100-prosenttisesti. Juuri tällaisena meidän on kohdattava ensin itsemme ja sitten lähimmäisemme, oltava tukena hädässä ja kuunneltava "olemalla läsnä". Muut talven aikana käydyt aiheet olivat päihdetyö, perhetyö, krito ja agabe kahtena viikonloppuna. Syksyllä jatketaan syventävillä opinnoilla. Kiitän nöyrimmästi rukouksista, joita joskus pyysinkin, ja muutenkin "henkisesti mukana olleita" Lahja Parviainen Miten voin tulkita Raamattua oikein? ”Ilman oikean tulkinnan yleisohjeita Raamattu pikemminkin heijastaa ihmisen sydäntä kuin muuttaa sen.” Näin Gibbs toteaa kirjassaan Raamatun tulkinnan periaatteita (1994, 15). Tämän takia Raamatun oikea tulkinta onkin välttämätön. Haluammehan ymmärtää Jumalan sanaa, niin kuin Hän on sen tarkoittanut, jotta se voi muuttaa meidän sydämiämme. Raamatussa kerrotaan miehestä kuvastimen edessä. Hän tarkastelee omia piirteitään kuvastimesta, mutta unohtaa saman tien, millainen hän on. (Jaak. 1:22-25.) Jos meidän kuvastin heijastaa koko ajan, mitä itse haluamme nähdä, silloin emme muutu ollenkaan. Tällainen kuvastin ei näytä totuutta. Kun kuvastin heijastaa totuuden, voimme ojentautua sen mukaan. Käyn nyt läpi muutamia periaatteita, jotka ovat olennaisia Raamatun oikeassa tulkinnassa. Kaikkeen kirjalliseen viestintään kuuluu kolme osapuolta: kirjoittaja, teksti ja lukija (Stein 2004, 18). Raamatun viestinnässä on tietenkin mukana Raamatun kirjan tai kirjeen kirjoittaja, Raamatun teksti ja sinä itse lukijana. Raamatun tulkitsijan huomion pitäisi olla suunnattuna vain kirjoittajan alkuperäiseen tarkoitukseen (Gibbs 1994, 48). Fee ja Stuart (1996, 32-33) muistuttavat, että ellei tekstin alkuperäinen merkitys olisi sen varsinainen, todellinen merkitys, kukin voisi ymmärtää tekstin mielensä mukaan. Tämä on totta ja seuraava esimerkki selventää, mitä se tarkoittaisi käytännössä: ”Kuvittele lukevasi testamenttia, joka on omaisuuksien arvoinen – yhdelle ihmiselle. Kuvittele seuraavaksi oikeussali täynnä ihmisiä, joista jokainen väittää, että testamentti nimeää hänet perijäksi. Testamentti ei kuitenkaan voi merkitä eri asiaa jokaiselle ihmiselle. Saadaksemme selville, mitä testamentti tarkoittaa, meidän on saatava testamentin tekijän tarkoitus selville. Meitä ei hyödytä, vaikka tietäisimmekin, mitä lukijat haluavat testamentin tarkoittavan.” (Gibbs 1994, 57.) Raamatun lukijan tulkintaan kuuluu kaksi tasoa: 1) Mitä se tarkoitti alkuperäiselle kuulijakunnalle? ja 2) Mitä se sama merkitsee meille tässä ja nyt (Fee & Stuart 1996, 24). Jotta voimme saada selville, mitä joku Raamatun kohta tarkoittaa meille nyt, meidän pitää tietää, mitä se on tarkoittanut alun perin. Raamatun jaksolla on siis yksi tulkinta, mutta sillä voi olla useita iankaikkisia periaatteita ja ajallisia sovelluksia (Gibbs 1994, 58). Muistetaan, että jokaisen yksittäisen jakson tulkinnan on oltava koko Raamatun kokonaisopetuksen kanssa sopusoinnussa (Gibbs 1994, 99). Raamattu ei siis opeta itseään vastaan. Raamattua lukiessa meidän tulee myös huomioida Raamatun jakeen/luvun asiayhteys. Tällä tarkoitetaan kirjoittajan tarkoituksen sisältävää kirjallista aineistoa, joka ympäröi tutkittavana olevaa jaksoa. Se helpottaa kirjoittajan tarkoituksen ymmärtämistä. (Stein 2004, 60-61.) Raamatun tulkinnassa on huomioitava myös kirjoittajan käyttämä kirjallisuuslaji (Stein 2004, 36). Jeesuksen kertomia vertauksia ei voida tulkita samalla tavalla kuin Uuden testamentin kirjeitä tai ilmestyskirjaa samalla tavalla kuin evankeliumeja. Muistetaan, että ”Jokainen pyhä, Jumalan hengestä syntynyt kirjoitus on ojennukseksi hyödyllinen ja opetukseksi, kasvatukseksi Jumalan nuhteeksi, tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.” (2. Tim. 3:16-17.) Luetaan siis Raamattua Jumalan sanana ja annetaan sen muuttaa elämämme tulkitessamme sitä oikein! Tiina Kananen, Ison Kirjan opiskelija Lähteet:  Fee, G. D. & Stuart, D. 1996. Kirjojen kirja: Avaimia Raamatun tulkintaan. Kauniainen: PerusSanoma.  Gibbs, C. B. 1994. Raamatun tulkinnan periaatteita. Keuruu: (ICI University)/Iso Kirja – Kansainvälinen Teologian Opisto.  Stein, R. H. 2004. Hermeneutiikan pelisäännöt. Ohjeita Raamatun tulkintaan. Keuruu: Aikamedia. MEILLÄ ON MAAILMAN PARAS SANOMA Aina tarvitaan onnittelukortteja, suruadresseja, syntymäpäivälahjoja, tuliaisia... Kirjamyynti rukoushuoneella palvelee jokaista seurakuntalaista. Anna-Maija kertoo, että Piiraisen Armas vanhalla Betanialla pyysi häntä avuksi kirjamyyntiin. Omien lasten syntymien kautta asia kuitenkin hiipui ja lopulta jäi. Myöhemmin vastuu siirtyi kuitenkin luontevasti Anna-Maijalle. "En vain nähnyt mitään syytä kieltäytyä asiasta eli se on varmaan ollut kaiken aikaa ’se mun paikka’ seurakunnassa tällä hetkellä kovasti kaipaamani kuoron lisäksi.” "Kirjamyynnissä on aina joitakin tuotteita alennusmyynnissä juuri siksi, että jokaisen kukkarolle löytyisi jotakin sopivaa. Ja jotkut hoksaavat ’ostaa varastoon’ juuri lahjoiksi aikomiaan esimerkiksi ale-kirjoja ja -äänitteitä", iloitsee Anna-Maija. "Viimeksi talvilomalla kun käytiin Etelä-Suomessa, veimme Veijon ex-pomon perheeseen viemisiksi Päivi Rinteen "Tästä poikki"kirjan, "Mahdollisuus muutokseen" -dvd:n ja kirjasen sekä lapsille lasten Biblian. Perheeseen, jossa olin nuorena tyttönä ollut piikomassa, veimme vanhemmille Kari Honkasen "Huomenna kaikki on toisin" sekä Eija Merilän cd:n ja yhdelle jo aikuisen miehen ikään ehtineelle pojalle "Tästä poikki" -kirjan. Toivon ja rukoilen, että he saisivat tuota kautta kiinnostuksen uskonasioihin. Joskus kuulee väittämiä, "etteivät he kuitenkaan sitä lue" jne., joten turha viedä siis mitään hengellistä luettavaa tai kuunneltavaa. Mutta toisaalta; emmekö olekin useamman kerran kuulleet sanottavan, että herätykseen tultua muistui mieleen, että minähän sain ystävältäni sen kirjan - ja kuinka kirjan tai äänitteen sanoma ohjasi Jeesuksen luo. Hyvä sanoma lehteä tilattiin kirjamyymälään evankeliointilehdeksi aika monien vuosien ajan, mutta se piti lopettaa, kun lehdet jäivät hyllyyn. Kirjamyynnin varaston kasvattaminen ei ole Anna-Maijan näky, vaan sanoman saattaminen elämän muutosta kaipaaville. Kirjamyynnistä löytyy kirjoja ja äänitteitä omaa rakentumista varten vaikkapa Valtter Luodon Raamatun selitysteokset. Sitten tarjolla on moneen makuun luettavaa ja kuunneltavaa - ja soitettavaa; myös nuotteja saa tilattua. Kirjojen painattaminen maksaa, joten ilmaiseksi niitä ei voi antaa eteenpäin. ”Vaan maksaa se kahvipakettikin tai kukkakimppu viemisenä”, muistuttaa Anna-Maija. Hengellinen kirja tai äänite jää saajalle ainaisesti, sen voi avata itselle sopivaan aikaan ja sen sanoma ei koskaan vanhene. Kirjamyynnin kautta voi tilata Hyvän sanoman, Jees-lehden tai Ristin voiton. Aikamedian kanssa tehty sopimus auttaa lähetyskulujen mahdollisimman alhaisena pitämisen, koska tilauksen voi keskittää yhteen paikkaan. Se mahdollistaa myös sitä kautta toisien kustantajien kuten Päivän, Kuvan ja sanan ym. tuotteiden saannin. Kirjamyynnissä ollaan avoimia ideoille ja ehdotuksille kirjamyynnin uudistamiseksi. Mielessä on Anna-Maijalla käynyt, että pitäisikö perustaa lukupiiri seurakuntaan? Hän esittelisi mielellään kirjamyynnin mahdollisuuksia eri työmuodoille. Jos puhujavastuussa oleva esittelee jotakin kirjaa puheessaan, kirjamyynti mielellään tilaa tuotetta - kunhan vinkin antaa ajoissa etukäteen! Ihmisten omat kokemukset kirjoista ja äänitteistä varmasti puhuttelisivat meitä rohkaisuna tarttua itsekin kirjaan. "Joskus kirjoja seurakunnassa kokouksen yhteydessä esitellessä tuntuu, että aina itse vaan on äänessä. Seurakunnan vastuunkantajien kirja- tai musiikkiesittely kokouksessa olisi kannustava tapa, joka ehkä vaikuttaisi enemmän kirjamyynnissä asioimiseen. Kirjamyynti ei ole mikään erillinen saareke seurakunnassa. Tavoitteena ei ole rahastaminen vaan maailman parhaan sanoman saaminen sinne, missä kaipaavat ihmiset ovat. Se on yksi työmuoto seurakunnan keskellä, joka tarvitsee teidän kaikkien esirukousta. Anna-Maijan apuna kirjamyynnissä toimivat Aija ja Tuula, joiden työpanosta ilman Anna-Maija ei selviäisi. AnnaMaijan ja Veijon lapset sekä Veijo ovat vuosien varrella olleet myös isona apuna. Anna-Maija iloitseekin kovasti hyvästä kirjamyyntitiimistä. Kassakone on helpottanut työtä; kirjamyynnissä halutaan olla luottamuksen arvoisia - yksikään summa ei saa olla väärin ja tilien pitää täsmätä. Aikamedian kanssa toteutettu adventtiajan tapahtuma on jo muodostunut perinteeksi. Se on vauhdittamassa kirjojen ja muiden tuotteiden lähtöä hyllyiltä käyttäjien käsiin. Kun tarvitset yllättäin jotakin kirjamyymälästä, soita vain Anna-Maijalle, puh. 040 5592143, niin hän tulee kirjamyyntiin palvelemaan ja valitsemaan tarvitsemasi tuotteen. Lämpimästi tervetuloa kirjamyymälään palveltavaksi! Arja E. Seurakunta p. 040 527 7480 (toimisto) toimistoaika ti klo 10-12 [email protected] Pastori Tommi Hintsanen p. 044 720 0998 [email protected] Vanhimmisto Lassi Drake p. 040 722 7012 Esko Happo p. 0400 343 821 Esa Kananen p. 0400 589 186 Hannes Partanen p. 050 372 6633 Mauno Viili p. 0400 182 053 Voitto Oinonen p. 050 325 3273 Tuomo Karvonen 0400 241 366 Hallitus Olavi Kilpeläinen (pj.) p. 0400 614492 Hannu Muikku p. 0400 738 974 Jarmo Lonkainen p. 040 507 4421 Arja Ehrukainen p. 050 307 6038 Esa Kananen p. 0400 589 186 Karjalan työ Aimo Hottinen p. 040 535 9713 Rahastonhoitaja Leena Karvonen p. 0400 359968 Seurakunnan pankkitili Pielisen Osuuspankki 534307-291433 FI38534307-20091433 (IBAN-muoto) viestitiedoksi 101 seurakunta tai 390 lähetystyö Lisää yhteystietoja löytyy nettisivuilta osoitteesta www.lieksanhelluntaisrk.net Sieltä löytyy myös tapahtumakalenteri, jossa on tietoa seurakunnan toiminnoista. Luonto on avaramielinen ja kärsivällinen. Se ei vaadi eikä soimaa, vaan odottaa ja antaa. Se on Luojansa kaltainen: päästää kiireiset menemään, mutta puhelee kuunteleville. Erkki Leminen