2.–28.8.2014 - Matkailulehti

Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
3 • 2014
Lohjan Tenoripäivät tarjoaa
loppukesän konserttielämykset
2.-28.8.2014 s. 8-9
Kolumni
Aino Rimppi
Kuva: Minna Lautamäki
Mikä meitä
vaivaa?
L
ähdimme saksalaisen vieraittemme kanssa veneretkelle. Veneessä oli paikkoja vain neljälle, joten päätimme soutaa vastapäiselle kalliorannalle kahdessa
erässä. Miehet lähtivät matkaan ensin. Yhtäkkiä järvenselältä
kantautui riemastunut kiljahtelu – vieraamme oli saanut virvelinsä täkyyn kookkaan hauen. Kotona kala perattiin ja valmistettiin lounaaksi, lounas nautittiin pihavaahteran alla.
Myöhemmin kävi ilmi, että kalan tarttuminen täkyyn, sen
ylöskiskominen ja syöminen jäivät pysyvästi vieraittemme
mieleen. Siinä siis suomalainen lomaresepti, jota pitäisi markkinoida enemmän ulkomaille.
Toinen muistuma juontaa ajalta noin 20 vuotta sitten. Sveitsiläinen ystävä oli pienen poikansa kanssa palaamassa kotimaahansa. Viimeisenä iltana ystävättäreni pyysi nähdä hirven!
Me pakkasimme naureskellen vieraat autoon ja muistutimme
heitä siitä, etteivät hirvet ole paikoillaan kuten eläintarhassa.
Ajoimme metsäautotielle korpisuon kulmaan. Ja kas, parinkymmenen metrin päässä tiestä seisoskeli nuori hirvi.
Ystävättäreni ja hänen pieni poikansa olivat haltioissaan. Heidän mielestään näky oli monta kertaa lumoavampi kuin hirven
näkeminen eläintarhassa.
***
Mikä ulkomaalaisia Suomessa kiehtoo eniten? Mihin meidän
pitäisi kiinnittää huomiota matkailua markkinoidessa? Sen
tietää kirjeenvaihtaja Helena Petäistö. Hän kirjoitti neljän sivun verran Mekin asiakaslehdessä, Matkailusilmä 1/14, Suomen varteenotettavista houkutuksista ja niiden vajaakäytöstä.
”Keskiyön aurinko tehokäyttöön! Luonto tuotteistukseen!
Hiljaisuus ja luonnonrauha brändiksi!”, siinä osa Helenan
pontevia lausahduksia. Helena päättää suorat sanansa: ”Suomi
auki silloin, kun eurooppalaiset lomailevat.”
Helena ei takuulla ole väärässä väittäessään, että Suomen matkailupotentiaali on vakavasti vajaakäytössä. Hänen mielestään
valoisat kesäyömme on ehdottomasti meidän kiehtovin houkutus. Helenan mielestä poliitikkomme ovat myös unohtaneet
sen, miten tärkeää olisi pitää maaseutu asuttuna ja viljeltynä.
Ranska kuulemma pitää maataloudestaan huolta jo matkailunkin vuoksi.
”Suurin valttimme” Helenan mielestä on luonto – ”itsestäänselvyys, jota ei tiedosteta tarpeeksi.” Hän muistuttaa, miten
meillä pohjoismaissa on vielä luonnonreservaatit, joita Manner-Euroopassa ei enää ole. Kesäaikakin on meillä muutoksen
tarpeessa.
***
Suomi menee kiinni elokuussa, jolloin muu Eurooppa lähtee
lomille. Sen me taatusti tiedämme. Asiasta on kirjoitettu ja seminaareissa puhuttu niin kauan kuin olen Suomen matkailun
kanssa tekemisissä ollut, eli yli 30 vuoden ajan. Muutosta vain
ei näy.
Ovatko päättäjämme niin jääräpäisiä matkailun vastustajia,
etteivät halua parantaa tilannetta siirtämällä vaikka vain parilla viikolla koulujemme ja oppilaitostemme kesälomia, tuiki
välttämättömien matkailutulojen vuoksi?
Hyvinvointimatkailu
suuri mahdollisuus
M
enestyvä yrittäjä etsii arkityössään myös uusia,
kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuodesta toiseen saman tarjonnan kanssa puurtava
saattaa ajan oloon huomata olevansa iltaruskon miehiä.
Uusi liiketoiminta on vankalla pohjalla, jos se nousee toimintaympäristöstä luontevasti, ilman päälleliimaamista. Varmoihin
voittajiin kuuluu terveysmatkailu, joka jakautuu sairaudenhoitomatkailuun ja hyvinvointimatkailuun.
Sairaudenhoitomatkailuun en puutu tässä, vaikka silläkin
sektorilla Suomeen on pulpahdellut yritystoimintaa vaikkapa
kirurgian ja synnytysten alueilla.
Pelkästään eläkeläisten kasvava määrä perustelee hyvinvointimatkailua.Monet eläkeläiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat riittävän terveitä matkustaakseen, heillä on sen verran
rahaa, että on varaa matkustaa, ja he haluavat hemmottelua ja
kunnon kohennusta. Myös mielen virkistys on tärkeä asia. Pidettäisiinkö esimerkiksi viikon vesivärimaalauskurssi jossain
luonnonkauniissa paikassa? Eläkeläiset voisivat hieman tasata
sesonkivaihtelujakin, etenkin jos rospuuttohinnat olisivat normaaleja edullisempia.
2
Luonto on jo sinänsä hyvinvoinnin lähde. Lyhytkin jakso
metsässä alentaa verenpainetta, ihan tutkitusti. Järvemme ovat
puhtaita ja rauhoittavia. Uimme, soutelemme ja kalastamme
juomavedessä.
Me suomalaiset olemme niin tottuneita luontoon, että meistä
on hiukan vaikea ajatella sillä rahastamista. Se on vähän kuin
myisi pääsylippuja kirkkoon. Mutta ainakaan ulkomaalaisia ei
pieni maksu oikeudesta kävellä metsäpolkua haittaisi.
Ideointia saa olla kehissä: pelkkä ”metsäpolku” ei ehkä kuulosta niin kovin kuohuttavalta. Mutta ”keuhkojen syväpuhdistus metsäpolulla” kuulostaa. Tai laitettaisiinko tuoli laiturinnokkaan, veloitettaisiin 20 euroa puolen tunnin istahduksesta ja
nimettäisiin se ”maisematerapiaksi”?
Hyvinvointimatkailu on todellakin paljon enemmän kuin pelkästään kylpylät. Sauna toki on ehdoton elementti. Mitä muuta? Siitä vaan jokainen yrittäjä pohtimaan tuotetarjontaa. Eikä
useinkaan tarvita kuin mielikuvitusta, ei suuria investointeja
hyvinvointituotteisiin.
Jaakko Lehtonen
Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus
Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
2 • 2014
Julkaisija/kustantaja:
Maaseutuyrittäjät MSY ry/
Matkailu-lehti
Viljontie 3, 21570 Sauvo
puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314
[email protected]
Päätoimittaja:
Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303
[email protected]
Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545
Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951
Ilmoitusmarkkinointi:
Toimisto, puh. (02) 470 2315
[email protected]
PÄÄKIRJOITUS
SMYn hallitus on
linjannut toimintamme
kulmakiviksi seuraavaa:
Aatteellinen toiminta:
• Aatteellisen toiminnan toteuttamiseksi SMY käy keskusteluja eri sidosryhmien kanssa matkailijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi mm. kansalaisaloitteiden muodossa. SMY haluaa jatkuvasti vaalia kotimaanmatkailun
historia- ja perinnetoimintaa olemalla mukana Matkailumuseoverkosto –
hankkeessa ja kokoamalla katoavaa matkailutietoa kirjalliseen muotoon.
Matkailijoiden edunvalvonta:
Raija Kivinen p. 040 824 3820
[email protected]
• Matkailijoiden edunvalvonnan toteuttamiseksi SMY laatii julkisuuteen tiedotteita tai kannanottoja kotimaanmatkailun edistämiseksi, hyvistä matkailutavoista, oman maan tuntemisen tärkeydestä ja matkailun arvoista.
Merja Helander p. 040 414 3800
[email protected]
Kotimaanmatkailun edistäminen:
Sivunvalmistus:
Matkailu -lehti puh. 050 571 1303
aineistot: [email protected]
Verkkolehti:
Sivuteollisuus Oy,
[email protected]
Painopaikka:
Eura Print Oy
TÄSSÄ NUMEROSSA
5
Pori Kirjurinluoto, kesäteatteri
7
Krookan merenrantateatteri
8-9
Lohjan Tenoripäivät
11
Nurmijärven Taaborin teattteri
16-17
Suomussalmi, Raatteen maraton
– SuomussalmiRock
20
Taivalkoski. Päätalo
28-29
Aurajoki kutsuu- Gangut Regatta
30-31
Uusia tuulia Paraisilla
40-41
Raaseporissa lumoavat viisi tähteä
54-55
Seinäjoen Tangomarkkinat
65
Ilmajoen Musiikkijuhlat
• Kotimaanmatkailun edistämistä tukemaan ja neuvoa antamaan yhdistyksellä
on neuvottelukunta, johon kuuluu 22 matkailualan ammattilaista. Puheenjohtajana toimii Ministeri Pertti Paasio, 1. varapuheenjohtajana Professori Olavi
Syrjänen.
• Yhdistys pyrkii edesauttamaan valtakunnallisten kotimaanmatkailun edistämiskampanjoiden aikaansaamista.
• Yhdistys pyrkii vaikuttamaan matkailijoiden kokonaisetujen huomioimiseen
pyrkimällä edesauttamaan muutoksen aikaansaamista koululaisten lomien
nykyistä paremmalla ajoituksella.
• Yhtenä pääteemana halutaan edistää kulttuuri- ja lähimatkailun sekä niiden
arvomaailman tuntemusta.
• Jäsenetuna yhdistyksellä on Matkailu –lehti. Lehden kustantaminen on annettu ulkopuolisen tehtäväksi ja se ilmestyy 4-5 kertaa vuonna 2014. Lehden
tarkoitus on toimia yhdistyksen palveluväylänä jäsenistöön, jäsenistön uushankintaan ja positiivisen mielikuvan luomiseen.
• Paikallisyhdistysten jäsenalennukset ovat kaikkien jäsenten hyödynnettävissä.
• Yhdistys valitsee vuonna 2014 Kotimaan matkailun huippukohteen ja pyrkii
näin tuomaan matkailijoille esille merkittäviä kotimaisia matkailukohteita.
• Hallituksen asettama työryhmä ” Suomen matkailu 2025” valmistelee työtään niin, että ensimmäinen näkemys valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Suunnitelmien ytimessä ovat: tekijät, joita ei ole otettu riittävästi huomioon
Suomen matkailukentässä – työnimellä ”Suomen Matkailun Villit Kortit” sekä
asiat, joilla on uutuusarvoa niiden erityisyyden vuoksi.
Toimintavuoden puolivälin lähestyessä olemme etenemässä suuntaviivojen mukaisesti ja loppuvuosi tuo vielä paljon uutta mukanaan.Yhtenä merkittävänä asiana on uuden puheenjohtajan valinta. SMYn uutena puheenjohtajana on aloittanut vannoutunut matkailumies, Matti Orama. Matilla on laaja kokemus kotimaan
matkailusta ja hän on ollut mukana hallituksessamme jo muutaman vuoden ajan.
Onnea Matille haastavassa tehtävässä.
Omasta puolestani haluan kiittää lehden lukijoita ja kaikkia kotimaan matkailun
ystäviä mielenkiintoisista 13 vuodesta. On ollut ilo olla mukana edistämässä kotimaamme matkailua kanssanne!
Timo Havola
SMY
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
3
Suomen matkailun
villit kortit
S
uomen matkailijayhdistys (SMY) ry:n mittava
maamme matkailun historia-projekti saatiin päätökseen vuonna 2012. Tämän jälkeenhallitus otti
valmisteluun kurkistelun tulevaisuuteen. Tätä ovat tehneet
monet muutkin tahot, perusteellisimmin kai virkatyönään
Työ- ja elinkeinoministeriö. Sen elinkeino- ja innovaatioosaston tämän vuoden alussa valmistunut raportti on otsikoitu ”Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät: katse vuoteen 2030”. Matkailuun vaikuttavien ”varmoina pidettyjen”
megatrendien käsittelyn jälkeen raportti mainitsee lyhyesti
yllättävät tekijät eli ”villit kortit”, joilla voi olla radikaaleja
vaikutuksia matkailualaan.
SMY:n hallitus päätti huhtikuun kokouksessaan ottaa Suomen matkailun villit kortit erityishuomionsa kohteeksi. Näin
täydennetään monilla eri tahoilla niin tutkimuslaitoksissa
kuin hallinnossa ja yrityksissäkin tehtävää jatkuvaa trendien seurantaa ja ennakointia. Kun trendt ovat yleisiä ja laajaalaisia pidemmän aikavälin kehityskulkuja, niin ”villit kortit” tuovat matkailun kehityskuvaan kokonaan uusia, pääosin
ennakoimattomia tekijöitä. Niiden arvailu ja seuranta on jännittävää ja hyödyllistä sekä asian harrastajille että ammattilaisille.
Mistä voi tunnistaa matkailun villin kortin?
Sille voi tässä vaiheessa ehdottaa seuraavanlaisia
ominaispiirteitä:
– Se on omalaatuinen ja tulee yleensä yllättäen.
–Sen aiheuttaja on usein matkailuelinkeinon ulkopuolinen.
– Se tuo tulopaikalleen jotain uutta mieliä ja toimintoja virkistävää.
– Sen sisältö on selkeä ja erityinen.
– Se täydentää tulopaikan matkailuilmettä ja alan toimintoja.
– Se osoittautuu sekä ammatillisesti että yleisön keskuudessa kiinnostavaksi ja hyödylliseksi.
– Se luo merkittäviä vaikutuksia kohteen matkailuun
ja käynnistää usein myös uusia kehittämisprosesseja jotka noudattavat kannatettavia periaatteita.
– Se voi johtaa pysyviin muutoksiin kohteensa matkailun muodoissa ja rakenteissa.
Hyvänä esimerkkinä matkailun villistä kortista voi tuoda
esiin Rovaniemellä viime maaliskuun lopulla pidetty Talviuinnin MM-kisatapahtuman. Kun kisojen toteuttajataho
esitteli hankettaan viime vuonna, se todettiin siinä määrin
yllättäväksi asiaksi että kaupungin luottamushenkilöelimet
4
suhtautuivat asiaan varsin nihkeästi. Eihän mitään vastaavaa
ollut täällä järjestetty ennenkään, eivätkä asialla olleet edes
matkailun ammattilaiset vaan kyseisen lajin harrastajat. Haluttujen kisarakenteiden teko evättiin yksimielisin päätöksin.
Talviuinnin MM-kisat näkyivät lähes viikon Rovaniemen
kaupunkikuvassa ehkä selvemmin kuin mikään muu tapahtuma vuosikymmeniin. Kisapaikasta Kemijoen rannassa keskellä kaupunkia tuli nopeasti suosittu liikunnallinen pistäytymiskohde suurelle joukolle kaupunkilaisia. Joen ylittävää
pääsiltaa koristi tapahtuman ajan 34 maan liput – ennätys
tämäkin. Ja katukuvassa oli runsaasti uutta ilmettä, vaikka
Rovaniemi on pitkään ollut Suomen kakkossijalla ulkomaalaisten majoittajana.
Erityisen arvokasta oli se että talviuinnin MM-kisat antoivat uutta näyttöä arktisen ympäristön ja osaamisen keskukseksi pyrkivän kaupungin meriittilistaan. Tieto kisoista
levisi uutisvälityksessä ympäri maailman, ilman kustannuksia isäntäpaikkakunnalle. Paikalliset hotellit, ravintolat ym.
yritykset saivat palveluksilleen täysin uutta kysyntää, josta
tuoreen tutkimuksen mukaan jäi Rovaniemelle 2,5 milj. euroa. Tapahtuma oli hieno malliesimerkki siitä, miten harrastusjärjestöt voivat omiin verkostoihinsa perustuen toteuttaa
valitulla paikkakunnalle taloudellisestikin merkittävän ”villin kortin”. Tässä tapauksessa kunnia kuuluu ensi sijassa Ounasvaaran Latu ry:lle. Hieno onnistuminen rohkaisee myös
muita toimijoita entistä merkittävämpiin uusiin hankkeisiin.
Arktisen uintitapahtuman saama hyvin myönteinen jälkikaiku tarkoittaa sitä, että kysyntä ja vastaanottokyky tämäntyyppisille matkailun villeille korteille on Rovaniemellä selvästi kasvanut. Niitä nykytilanteessa kipeästi kaivataankin,
kun eräät selviksi oletetut kasvun trendit – kuten venäläismatkailun kasvun jatkuminen – eivät olekaan enää lainkaan
varmoja.
Tulemme SMY:n piirissä aloittamaan Suomen matkailun
villien korttien keruun ja niiden arvon arvioinnin. Tiedot ja
ehdotukset näistä ovat tervetulleita yhdistyksessä perustettuun Suomen matkailu 2025 –projektiin osoitteella: seppo.
ah(at)ulapland.fi eli hankkeen vetäjänä toimii allekirjoittanut. Ehdotuksia lähettäneiden kesken arvotaan lahjakirjoiksikin sopivia viime vuosina julkaistuja Suomen matkailuun
liittyviä yleisteoksia. Matkailulehti seuraa tiiviisti Suomen
matkailun villien korttien prosessin etenemistä julkaisten
esittelyjä eri puolilta maatamme saaduista hyvistä esimerkeistä. – Huomatkaa: mukaantulo hyvien esimerkkien esittelyyn ja ehdotusten tekoon Suomen matkailun ”villeiksi
korteiksi” on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille!
Seppo Aho, matkailun professori
SMY:n varapuheenjohtaja
Dario Fon
rahapulma on
täydellisesti
ajoitettu farssi
Porin Kirjurinluodon kesäteatterin tämän kesän esitys ei ole
mitään kukkamekkohömppää. Dario Fon kirjoittama Näillä
palkoilla ei makseta osuu tähän aikaan täydellisesti, hehkuttaa
työläisnaista näyttelevä Satu Silvo.
S
atu Silvon, Jukka-Pekka Palon, Katariina Kaitueen,
Reidar Palmgrenin ja Jukka Puotilan tähdittämä
Dario Fon vuonna 1974 kirjoittama näytelmä on
saanut teatteriväen liikkeelle. Monet kesän esitykset Kirjurinluodossa on jo myyty loppuun. Vapaita penkkejä toki vielä löytyy.
Antoniaa esittävä Satu Silvo ymmärtää suosion, sillä tämä
tarina on täydellisen ajankohtainen.
- Antonia on työläisnainen, joka on ollut työttömänä jonkun aikaa ja hän yrittää selvitä mahdottomassa tilanteessa,
kun rahat eivät riitä kaasuun, sähköön eikä lainanlyhennyksiin ja kaupoissa hinnat nousee joka kuukausi, selventää Silvo.
Aivoon ottaa, mutta hiljaa ollaan vaikka kaikki kallistuu
kallistumistaan. Antonia ja Margherita kuitenkin ovat toista maata, he saavat tarpeekseen elinkustannusten jatkuvasta
noususta ja perheidensä tulojen loputtomasta laskusta. Naiset päättävät käyttää oman käden oikeutta tilanteen tasoittamiseksi ja marssivat lähimarkettiin salakuljettaen sieltä ruokaa, vieläpä kassan kautta kulkematta ja aviomiehille kertomatta!
Satiirinen farssi tarjoaa katsojalle väärinkäsitysten, valkoisten valheiden, sattumien ja salailun soppaa, höystettynä
oivalluksilla moraalikadosta ja yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta.
Dario Fo imi Poriin
Porilaiset ovat jo useana vuonna pyytäneet Satu Silvoa mukaan kesäteatteriin Kirjurinluodolle. Nyt aikataulu sopi yhteen ja esitettävä näytelmä kiinnostaa Satua kovasti.
- Dario Fon historia poliittisen satiirin ja teatterin tekemisen suurena hahmona on legendaarinen ja ihailtava. Hän loi
teatterin, joka oli ja on edelleenkin yhteiskunnallisesti tärkeässä roolissa, potkimassa huumorilla persuksille niin politiikkaa, Paavia kuin muitakin virkamiehiä ja yhteiskunnan
jähmeitä rakenteita, Satu Silvo tykittää.
1920-luvulla syntynyt Dario Fo sai kirjallisuuden Nobelin
palkinnon vuonna 1997. Fo käyttää taiteessaan Commedia
dell'arten keinoja ja improvisaatiota. Fon tunnetuimpia näy-
Miten siinä käy, kun rahat eivät riitä? Tästä ongelmasta
saavat Porissa solmuja aikaan mm. Satu Silvo ja JukkaPekka Palo.
telmiä ovat keskiaikaisiin monologeihin perustuva Mysteerio Buffo sekä Porissa nyt kesällä esitettävä Näillä palkoilla
ei makseta.
Silvo keskittyy kesällä Poriin
Satu Silvo on suomalaisille tuttu näyttelijä teatterinäyttämöiden, musikaalilavojen, televisiosarjojen ja elokuvien kautta.
Silvo on lisäksi mieltynyt elävään ravintoon ja homeopatiaan. Vauhtia tuntuu riittävän, Silvo myöntää.
- Minulla on ollut jo nyt hurja vuosi takana, olen paahtanut
kolmessa kaupungissa neljän jutun ympärillä. Nyt kesällä
teen vain tätä täällä. Syksyllä Kuubalainen serenadi kutsuu
Hämeenlinnaan. Loppuvuodesta Espoon teatterissa on luvassa Marthan unelmarooli näytelmässä Kuka pelkää Virginia
Wolfia.
www.kirjurin.fi
Lassi Lähteenmäki
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
5
Kasarit pääsivät esille
Hotelli- ja
ravintolamuseossa
Teksti Aino Rimppi,
kuvat
Hotelli-
ja ravintolamuseo
Hotelli- ja ravintolamuseo on suomalaisen ruokaja juomakulttuurin erikoismuseo Helsingissä. Museo tallentaa ja tutkii majoittumisen ja ruokailun
historiaa, mutta se myös elävöittää sitä.
E
lettiin 80-lukua, elämä sai lisämaustetta niin sanotuista ketjuravintoloista. Ketjuuntumisen myötä ruoka-annosten hinnat laskivat ja siten hyvin monelle
kynnys ravintolaan menoon laski.
Juppikulttuuri toi myös kotikeittiöihin tehokkaita apuvälineitä. Vuosikymmenen aikana ruoanlaitosta tuli koko perheen
harrastus, kun ihmiset ostivat teknisiä sähkölaitteita apureiksi
ruoanvalmistuksessa. Ihmisten kiinnostus ruokaan kasvoi ja
kasarit nousivat kunniaan.
Kasari!
Nostalginen ruokamatka 80-luvun ruokakulttuuriin on toiminnallinen näyttely. Helsingin kaapelitehtaalla sijaitseva museo
on Suomessa alansa ainoa ja avasi maaliskuussa teemanäyt-
Tripit tulivat 80-luvulla.
telyn Kasari! Näyttely saatiin aikaan yhdessä yleisön kanssa.
Voisi sanoa, että nostalginen ruokamatka suomalaiseen gourmet-aikaan alkoi, kun Hotelli- ja ravintolamuseo peräänkuulutti kadonneita kasareita; kodinkoneita, muistoja ja kotialbumien
valokuvia. Ja yhteenottoja saapui, tosin moni myös ilmoitti, että 80-luvun laite on yhä käytössä eikä sitä voi lainata.
- Yhteistyö yleisön kanssa oli mielenkiintoinen tutkimusmatka, jota meillä aiemmin ei tässä mittakaavassa ole ollut.
Oli kiva tutustua näihin ihmisiin ja kuulla esineiden ja valokuvien taustoista. Saimme lainaksi ja lahjoituksina esineitä,
valokuvia sekä kuulimme niihin liittyviä tarinoita, kertoo museonjohtaja Anu Kehusmaa.
Näyttely ei ole mikään perinteinen katselukierros vaan toiminnallinen, kaikkia aisteja hyödyntävä kokemus. Näyttelyssä
on mahdollista kokeilla, koskettaa, haistaa ja maistaa. Tuoksubaari sisältää 57 eri suomalaisen ruokakulttuuriin liittyvää
tuoksua.
Mielenkiintoista on vertailla tuoksuja ja makuja. Kohtaavatko entinen ja nykyinen? Löytyykö jotain yhteistä Jaakko
Kolmosen perinneruokakulttuurille, ketjuravintoloiden kultaajalle ja nykyiselle Michelin tähtien siivittämälle nykyajalle,
joka oikeastaan alkoi jo vuonna 1987, kun silloinen Palace
Gourmet -ravintolan keittiöpäällikkö Eero Mäkelä sai huomiota Michelin-tähdillään.
Kasariolkkarissa pyörii kolme kanavaa
Ravintola Piratti, Helsinki.
6
Kierroksella voi välillä istahtaa kasariolkkariin lepäämään ja
katselemaan ruoan höystämiä televisioesityksiä. Ykkösellä
pyörii Patakakkosen jakso ja riisipiirakoiden valmistus. Kakkosella tutustutaan mm. kiivi-hedelmään ja siellä myös näkee,
miten Ransu ja Helena-kokki tarjoilevat haukkapaloja pikkulapsille. Kolmosella juoksee eri ravintola-alan mainoksia eri
vuosilta.
Hotelli- ja ravintola-alan museo tallentaa juuri nyt 80-lukua. Museo on avoinna ti-su klo 11-18, tutustua voi omatoimisesti tai ennakkoon tilaamalla opastettu kierros.
Maukkainta historiaa!
www.hotellijaravintolamuseo.fi
”Toivotaan, toivotaan”
Krookan merenrantateatterissa
Teksti: Lea Blomberg ja Aino Rimppi
Ratkiriemukas c-kasettimusikaali ”Toivotaan,
toivotaan” esitetään ensi kesänä Merikarvian
Krookan merenrantateatterissa.
M
usiikkinäytelmä pohjautuu käsikirjoittajakolmikon Johanna Keinäsen, Sami Kojosen ja Kimmo Virtasen teksteihin. C-kasetti täytti viime
vuonna 50 -vuotta. Tuolloin vinyylilevyt pyörivät puoliautomaattisissa levysoittimissa ja c-kasettisoittimessa, joka takasi
tauottoman musiikin.
Musikaali sai ensiesityksensä viime kesänä Kuopiossa. Se
uskoo yrittäjyyteen, onneen ja epäonneen, mutta ennen kaikkea musiikkiin ja c-kasettiin, lyijykynään ja Kekkosen tulemiseen. Musiikkinäytelmä on nostalginen aikamatka tästä päivästä kultaiselle 70-luvulle.
Kolmikon, Johanna Keinänen, Sami Kojonen ja Kimmo Virtanen käsialaa on mm. Matti ja Teppo -musikaali Kaiken takana on nainen 2010, urheiluaiheinen Olen Suomalainen 2011 ja
italohenkinen Buana Sera Signorina 2012. Suomalaisuuteen
ja sen hykerryttäviin ilmiöihin sukeltava trilogia sai Toivotaan,
toivotaan -musiikkinäytelmässä arvoistaan jatkoa.
Tästä se alkaa
On vuosi 2014. 70-luvulla rakennetun homevaurioituneen
kongressihotellin purkutyömaalta löytyy muovikassillinen ckasetteja. Kaseteilla on hotelliyrittäjän äänipäiväkirjat ja suo-
Merikarvian Krookan upea merenrantakatsomo musiikkinäytelmineen houkuttaa katsojia vuodesta toiseen sankoin
joukoin. Kuva: Seija Väre.
sikkikappaleet Kekkosen kahdelta viimeiseltä kaudelta. Tästä
alkaa nostalginen ja nauruhermoja kutitteleva aikamatka menneeseen, 70-luvun loistoon, voittoon ja tappioihin - ja Kekkosen tulemiseen.
Tämä kaikki tarjotaan esityksessä ihanimmilla 70-luvun hiteillä maustettuna, Krookan erikoisella Merenrantanäyttämöllä aikana 26.6. – 6.7.. Näytelmän ohjaa Anneli Heino, rooleissa harrastajateatteri Ouraooppera -yhdistys ry:n laulavat
näyttelijät.
Merikarvian Krookan merenrantanäyttömällä
kesällä 2014 Hilpeä C-kasettimusiikkinäytelmä
Toivotaan,
toivotaan
Kirjoittanut: Kimmo Virtanen,
Johanna Keinänen ja Sami Koljonen.
Ohjaus: Anneli Heino
Liput:
Esitykset:
Naisten saunaillan paukku: hotellinjohtaja Terttu Toivonen (Kirsi Kangas) paljastaa kokilleen (Linda Peltomäki),
kunnanjohtaja Birgitalle (Tarja Kuusinen) ja pankinjohtaja Pile´nille (Tanja Karipalo), ketä arvovierasta hotelli odottaa – itseään Kekkosta! Kuva: Lea Blomberg.
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
to 26.6. klo 18
la 28.6. klo 15
su 29.6. klo 15
ma 30.6. klo 18
ke 2.7. klo 18
to 3.7. klo 18
pe 4.7. klo 18
la 5.7. klo 20
su 6.7. klo 15
20,- ennen 15.6. ostetut,
sen jälkeen 22,-
Myyntipaikat, käteismyynti
- R-kioski Merikarvia
- Tyyli-Muoti Pori, Teljäntori
- www.ennakkolippu.com
Ryhmien lipunmyynti
ja tiedustelut
p. 044 527 5273, avoinna 7.4.- 6.7.
ma - pe klo 9 - 14.
Numeroidut paikat!
Tervetuloa!
Esitysoikeudet: Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
7
Lohjan kirkkokuoro, kuvat Studio Lindell
Lohjan Tenoripäivät
2.–28.8.2014
V
uodesta 2000 lähtien järjestetty Lohjan Tenoripäivät
on vakiintunut osaksi Suomen kesäistä musiikkifestivaalitarjontaa, ja tänäkin vuonna on luvassa 14
upeaa konserttia nautittavaksi ennen
kesälomakauden loppumista.
Tänä vuonna Lohjan Tenoripäivät
levittäytyy Laurentius –salin, Lohjan
perinteisen kulttuuriareenan, ohella
laajasti uusiin ja idyllisiin miljöisiin.
Konsertteja voi ihastella mm. Lohjan
Museolla, Karjalohjan kirkossa, Pusulan kirkossa ja Lohjan Teatterissa.
Itäisen uudenmaan asukkaiden iloksi
Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset
nähdään myös Porvoon tuomiokirkossa osana Musiikin Yö -konserttisarjaa.
Ohjelmistossa on klassisen musiikin ja
oopperan ohella myös tangoa, jazzia,
sekä tanssi- ja viihdemusiikkia. Muka-
8
Jyrki Korhonen
Lohjan Tenoripäivien Vuoden Taiteilija Heikki Orama.
Kuva Johann Kvarnström.
na on kolme maksutonta torikonserttia. Lohjan Tenoripäivien Vuoden Taiteilija 2014 on Heikki Orama, jota
kuullaan Lohjan Tenoripäivillä kuudessa konsertissa, mm. Vuoden taiteilija -konsertissa. Heikki Orama toimii
myös Tenoripäivien pop up –taiteilijana, ilmestyen tapahtumaa edeltävinä
kuukausina satunnaisesti kansan keskelle esiintymään, eri kaupungeissa,
ilman ennakkoilmoitusta. Toistaiseksi ”popahduksia” on tapahtunut mm.
Menneen ajan joulumarkkinoilla ja
Matka2014 -messuilla.
Esa Heikkilä johtaa Lohjan kaupunginorkesteria ja esiintyjäkaarti on vaikuttava. Solisteina nähdään mm. Helena Juntunen, Mika Pohjonen, Angelika
Klas, Seppo Hovi, Laura Pyrrö, Jouni
Kokora, Arja Koriseva, Riikka Hakola,
Monica Groop, Johanna Rusanen, Teppo Lampela ja Jyrki Korhonen.
Tenoripäivät huipentuu huippusolistein Joonas Kokkosen Viimeiset Kiu-
Riikka Hakola
Angelika Klas
saukset -konserttiversioon, jossa laulaa
Uusimaa-kuoron, Laurentius-kuoron
ja Kirkkonummen kamarikuoron laulajista koottu jättikuoro.
Lisätietoja ja koko ohjelma:
www.tenoripaivat.fi
Monipuolisesta valikoimasta löytyy laadukkaita
esityksiä vaativaankin makuun ja tyylilajien
kirjo on laaja. Saat nauttia ja kuulla
oopperamusiikin helmiä, kolme oopperaa
Monologioopperasta Kokkosen Viimeisiin
kiusauksiin, Tangoa Yössä! ja kimmeltävää
Tähtisumua teatterin lavalla sekä vanhaa hyvää
tanssimusiikkia maailmalta, Glenn Millerin &
Frank Sinatran – tyyliin.
Lisätiedot & ohjelma: www.tenoripaivat.fi
Liput myy: Lippu.fi
Ryhmämyynti: [email protected]
tai 044-374 1552.
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
9
Huuhaata vai
merkittävä elinkeino?
J
os ulkomaalaisilla lomailijoilla on Suomessa hauskaa, miten
sellaisen lisääminen voisi olla
merkittävää elinkeinotoimintaa? Rovaniemellä toimivan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja
professori Johan Edelheim äskettäin
piti Suomen matkailualan suurimpana
ongelmana sitä, että matkailu edelleen
mielletään huuhaaksi, työn vastakohdaksi. Matkailu on kuitenkin maailman
eniten kasvava elinkeino. Se kasvaa
5 prosenttia vuodessa. Suomessakin
se on ollut jatkuvasti kasvava elinkeino, joka on bruttokansantuoteosuutena
ylittänyt maa- ja metsätalouden, pankkisektorin ja elintarviketeollisuuden.
Sen vientiin rinnastettava matkailutulo
ulkomailta on ollut 4,2 miljardia euroa
vuodessa. Matkailu työvoimavaltaisena elinkeinona työllistää vuodessa yli
180 000 henkilöä. Matkailun kasvu
mahdollistaa tulevaisuudessa paljon
uusia työpaikkoja.
Joskus menneinä vuosikymmeninä jopa pelättiin ulkomaisten turistien
täyttävän matkailukohteemme niin, että
heiltä tulisi periä erityistä maksua. Ryntäystä Suomeen ei tullut. Nyt ilmeisesti
ainakin osittain Ukrainan kriisin vuoksi ulkomaisten turistien tulo Suomeen
on vähentynyt. Meidän tulisi panostaa
matkailupalvelusten kehittämiseen ja
matkailun markkinointiin paljon enemmän taistellaksemme maailman turistivirroista. Matkailusta on kehittynyt
osaavien ammattilaisten hoitama kasvava elinkeino, joka tarvitsee yhteisiä
ponnistuksia, markkinointia, koulutusta ja sen tekijät arvostusta ja kannustusta. Matkailun osa-alueet ja toimialat
eivät toimi riittävästi yhteistyössä. Matkailun merkitys on nähty aivan liian
suppea-alaisesti majoituspaikkoina, ravitsemusliikkeinä ja liikennevälineinä,
vaikka matkailulla on myös suuret vaikutukset esim. kauppaan, teollisuuteen
ja rakennustoimintaan. Matkailussa
tarvitaan kokonaisnäkemystä ja paljon
nykyistä enemmän yhteistä edunvalvontaa. Nyt matkailuyrittäjät joutuvat
liiaksi ponnistelemaan yksin keskittämättä voimiaan parempien tulosten aikaansaamiseen. Matkailun kehittymis-
10
tä vaikeuttavat myös turhat toiminnan
esteet.
Kesä on Suomen matkailun tärkein
kausi. Silloin kasvava matkailupalvelusten kysyntä mahdollistaa useimpien
matkailuyritysten taloudellisen toiminnan. Se tarjoaa nuorille koululaisille ja
opiskelijoille paljon kesätyöpaikkoja ja
turvaa ympärivuotiset työpaikat. Muissa Euroopan maissa tärkein lomakausi
sijoittuu elokuuhun. Ikuisuuskysymykseksi Suomessa näyttää muodostuneen
koulujen alkaminen parhaaseen eurooppalaiseen lomakauteen. Suomen
Matkailualan Seniorit ja Suomen Matkailijayhdistys SMY ovat pyrkineet
osoittamaan loma-aikojen muutoksen
tärkeyttä ja merkitystä matkailulle.
Myös toimittaja Helena Petäistö on ihmetellyt sitä, miksi valitamme matkailusesonkimme lyhyyttä ja sitten lyhennämme sitä aivan itse. Koulut alkavat
ja kaikki loppuu kuin seinään! Matkailukausi katkaistaan tehokkaasti kesken
parhainta lentoaan. Kahden viikon loma-ajan siirrolla voitaisiin hyödyntää
koko kesäsesonki.
Opetusministeriö on kymmenisen
vuotta sitten selvittänyt koulujen lomaaikoja. Siinä selvityksessä on nähty,
että koulujen työajoilla on suuret yh-
teiskunnalliset vaikutukset. Se on aivan
oikea havainto. Yllättävää kuitenkin on,
että yhteiskunnalliset vaikutukset on
johtopäätöksissä nähty vain opetusalaa
koskevina. Asiasta silloin lausunnon
antaneiden Palvelualojen Ammattiliitto
PAM ry:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n esityksillä, että opetusministeriö ryhtyisi valmistelemaan
koulujen kesälomien myöhentämistä,
ei ollut vaikutusta. Liitot katsoivat, että kesälomien alun siirtäminen kaksi
viikkoa myöhäisempään ajankohtaan
ja talvilomien nykyistä tasaisempi porrastaminen ovat sekä suomalaisten että
ulkomaalaisten lomailijoiden kannalta
myönteisiä ratkaisuja. Lisäksi näillä
toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävällä tavalla matkailualan toimintaedellytyksiä ja palvelualojen työllisyyttä.
Nyt on oikea aika ottaa eurooppalaisuus tosissaan ja tarkastella asiaa uudelleen ottaen huomioon kaikki asiaan
vaikuttavat seikat riittävän laaja-alaisesti. Kun asialla on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, valtioneuvoston
kanslia voisi parhaiten suorittaa selvityksen.
Olavi Syrjänen
professori
Ohjaileeko Taavitsainen
tahtipuikkoja Kapteeni
Koukun takana Taaborissa?
Lapsen silmin maailmaa katseleva Peter Pan säntäilee seikkailusta toiseen taltuttaakseen
Kapteeni Koukun. Nurmijärven Taaborilla selviää tänä kesänä, minkälainen rooli Kapteeni
Koukun siskolla on tapahtumien kulkuun. Siskon roolissa kesäteatterissa esiintyy Marita
Taavitsainen.
L
aulajana paremmin tunnettu
Marita Taavitsainen hyppäsi
teatterin maailmaan jo 18-vuotiaana synnyinkaupungissaan Kotkassa.
- Meripäiville tehtiin Nuorisoteatterin
kanssa West Side Story, joka vei sydämeni täysillä, Taavitsainen muistelee.
Taaborin kesäteatteriin Taavitsainen
lähti pari vuotta sitten.
- Kun muutimme vuonna 2011 Nurmijärven alueelle soitin ohjaajalle eli
Taavi Vartialle ja ilmoittauduin palvelukseen jos tarvetta olisi. Olemme työn
kautta vanhoja tuttuja. Juontaessani Videotreffejä Taavi ohjasi tuotannon.
Taavitsaisen debyytti Taaborin kesäteatterissa oli vuosi sitten Liinan rooli
Vaahteranmäen Eemelissä.
-Työ oli aivan ihanaa ja etenkin työ
huippu ammattilaisten esimerkiksi Eija
Vilppaan ja Oskari Katajiston kanssa oli
huikeaa, Marita Taavitsainen hehkuttaa.
Heinäkuussa
Nurmijärvellä on kuhinaa
Peter Panin harjoitukset ovat vauhdissa heinäkuun alusta alkaen. Taavi Vartia kirjoitti Taavitsaisen roolin mittatilaustyönä. Marita on Kapteeni Koukun
sisko eli merirosvokuningatar. Tästä
siskon roolista voidaan paljastaa sen
verran, että jonkinlainen komentoyhteys näyttää löytyvän siskolta veljen
toimiin.
Peter Panissa on paljon musiikkia ja
siinä Taavitsainen on tietysti vahvoilla.
Peter Pan -näytelmä on osuva kertomus niistä tunteista ja haaveista, joita
Syksyn Sävelessä André-kappaleella
läpimurron tehnyt Marita Taavitsainen ehtii kierrellä lavoja, vaikka loppukesä kuluu tiiviisti Taaborin näyttämöllä Nurmijärvellä.
kaikki ihmiset joutuvat käymään läpi
ikään, paikkaan ja aikakauteen katsomatta. Matka lapsuudesta aikuisuuteen
ei ole kenellekään suora polku, mutta
toisten poluissa on mutkia enemmän.
Kun jotkut yrittävät suoristaa mutkia,
tekee Peter Pan puolestaan kaikkensa
saadakseen ne solmuun. Tästä kaikesta
seuraa juonikäänteitä täynnä jännitystä
ja naurua, ja samalla monet tilanteet pysäyttävät myös ajattelemaan.
Marita Taavitsaisen lisäksi Taaborin
kesänäyttämölle nousevat mm. Veeti
Kallio, Valtteri Lehtinen ja Pihla Maalismaa. Peter Pan seikkailee joukkoineen
Taaborilla 11.7. - 5.8.
Peter Pan, Kapteeni Koukku ja Helinä-keiju synnyttävät säpinää Taaborin lavalla. Mikä on Koukun siskon rooli tapahtumiin? Se nähdään Nurmijärvellä.
http://www.taaborinkesateatteri.fi
Lassi Lähteenmäki
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
11
Merikeskus Vellamo Kotkassa on arkkitehtonisesti sangen näyttävä. Kuva: Kaakko 135.
Suomen kaakko on
paljon enemmän kun
kaksi kaupunkia
Teksti Aino Rimppi
Kaakkois-Suomessa matkailija törmää moninaisiin elämänvoimaa antaviin kokonaisuuksiin: houkutteleviin tapahtumiin, kauniiseen luontoon, monipuoliseen kulttuuriin, Suomen historiaan.
K
aakko135 o – kompassissa idän ja etelän välissä 135
asteen kohdalla – muodostuu Haminan ja Kotkan
kaupungeista sekä yli kuusisataakuusikymmentä
vuotiaista Pyhtään ja Virolahden kunnista ynnä Miehikkälästä. Kuntien ikä kielii kauas menneisyyteen kurkottavasta historiasta.
Ensi kesä Kaakko135 o -alueella on tapahtumien supervuosi, kertoo matkailujohtaja Birthe Suni. Vuosi 2014 on
myös juhlan aikaa, sillä keisarillinen Langinkosken kalastusmaja rakennettiin 125 vuotta sitten. Kotkan kaupungilla on
135-vuotisjuhlavuosi ja Haminan kaupunki täytti sekin viime
vuonna 360 vuotta.
Venäjän keisarin lomapaikka
Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui Kotkan Langinkoskeen
ja rakennutti sen partaalle 1800-luvun lopulla viehättävän kalastusmajan. Keisari vietti kalastusmajassa aikaa yhdessä perheensä kanssa.
Valamon munkeilla oli koskeen kalastusoikeus jo 1790-luvulla. Kalastusmajan yhteyteen on näin rakennettu myös ortodoksinen kappeli, joka oli myös keisariperheen käytössä. Paikkaan voi tutustua päivittäin, vain juhannusaatto on poikkeus.
Kotkan kaupungilla on pitkä merenkulun historia. Kaupunkikeskusta sijaitsee saarella, meren ja Kymijoen yhtymäkohdassa. Kotkaan on viimeisten vuosien aikana noussut pari erityisesti matkailuun liittyvää rakennusta suomalaisten kalojen
akvaariotalo Maretarium ja Merikeskus Vellamo, joka jo arkkitehtonisesti on sangen näyttävä.
Aina kannattaa poiketa myös keskustan tuntumassa sijaitsevaan Sapokan Vesipuistoon ja pienvenesatamaan.
Kuuluisa ympyräkaava
Venäläisiä vieraita Langinkosken majalla.
Kuva Museovirasto.
12
Haminan keskustan ympyräkaava ja linnoitusvallit ovat niin
ikään tutustumisen arvoiset. Vanhan kaupungin säteiden lailla
lähtevien katujen keskiössä nousee Kymin ortodoksisen seurakunnan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko. Vanhoissa puutaloissa toimii vielä pikkumyymälöitä.
Haminan Bastionin kohdalla vanhat vallit on entisöity
vuonna 1998, mutta ensimmäinen Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtuma järjestettiin jo vuonna 1990. Puolustusvoimat
olivat alusta pitäen mukana joka toinen vuosi järjestettävässä
kansainvälisessä sotilasmusiikin suurtapahtumassa.
Salpalinjaa kohti pohjoista
Yhä toimintavalmis Salpalinja etenee Suomenlahdelta Sallaan ja Sallasta Jäämerelle. Toisen maailmansodan aikainen
linnoitusketju on mittavin koko Euroopan alueella.
Korsuja, taisteluhautoja ja panssarivaunujen kiviesteitä on
yhä käyttövalmiina. Salpalinjaa ei ole koskaan käytännössä
koestettu, eikä toivottavasti tulla koskaan käyttöön panemaan.
Salpalinja ja sille pyhitetty museo ovat kuitenkin ainutlaatuinen pala suomalaista lähihistoriaa.
Mahtava luonto
Kaakko135 o rajoittuu noin 100 kilometrin matkan Suomenlahteen. Luonto on muutoinkin tärkeä elementti alueella. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ja Valkmusan kansallis-
puisto pitkospuupolkuineen houkuttaa alueelle kävijöitä.
Kaakko135 o alueen kunnat ovat perustaneet Cursor Oy:n,
joka on käynnistänyt hankkeen kehittää alueen luontopalveluita. Luontomatkailustrategia- ja toimenpideohjelma ajoittuvat vuosille 2014-2020.
Kesän tärkeimpiä tapahtumia:
Arktika, Virolahden arktisten lintujenmuuttoseuranta 23.–25.5.
Pyhtään XXII Saaristomarkkinat 15.–16.8.
Miehikkälän kansankulttuuri- ja pelimannipäivät 1.–6.7.
Kotkan Meripäivät 24.–27.7.
Hamina Tattoo Sotilasmusiikkifestivaali 29.7.–2.8.
www.kaakko135.fi
Kouvolan taidemuseo
Poikilossa juhlitaan
valon voimaa
Kouvolan Poikilon kesänäyttelyssä 8.5. 31.8.2014 on esillä kakis merkittävää näyttelyä,
Laila Pullisen ”Valon Kaari” ja Nikolai
Tscherbakoff / Tervakorven ”Veden Valoa.
K
uvanveistäjä, professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttelykiertue jatkuu Kouvolan taidemuseo
Poikilossa, jossa taiteilijan laajasta tuotannosta on
esillä veistoksia, piirustuksia ja ryijyjä eri vuosikymmeniltä.
Uusimmat teokset ovat viime vuodelta.
Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa Ilja Repinin johdolla opiskellut Nikolai Tscherbakoff, myöhemmin Tervakorpi, oli maisema- ja merimaalari, jota kiehtoi valon kuvaus.
Aivan erityisessä asemassa oli Laatokan merimaisema; sen
valoheijastuksia vedessä ja taivaalla taiteilija maalasi kaikkina vuodenaikoina.
LAILA PULLINEN
Valon kaari
NIKOLAI TERVAKORPI
Veden valoa
Laila Pullinen, Dolce Rêverie, 2007
Kuva: Petri Nisonen
8.5.-31.8.2014
Varuskuntakatu 11
Kouvola-talo
Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17
Laila Pullinen, ”Sibylla”, 2003. Kuva Vesa Aaltonen
www.poikilo.fi
Nikolai Tervakorpi, Laatokka, 1930
Kuva: Leena Markkanen, Käkisalmi-säätiö.
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
13
Verlan puuhiomo ja
pahvitehdas - Maailmanperintökohteen kesä 2014
M
aailmanperintökohde Verla on ainutlaatuinen
nähtävyys. Vanha pahvitehdasmiljöö ja sympaattinen kylä Verlankosken äärellä tarjoavat
vierailijoille hienon historiallisen elämyksen.
Museoituun Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen pääsee
tutustumaan oppaan johdolla. Opas toimii tehtaan tulkkina ja
elävöittää museota siihen liittyvillä tarinoilla.
Suomenkieliset kierrokset tasatunnein, päivän viimeinen
kierros lähtee klo 17.Vieraskieliset kierrokset sopimuksen
mukaan.
kestä idyllisessä maailmanperintömaisemassa. Lisäksi metsätietopolku sekä Kokkokallion luontopolku tarjoavat mahdollisuuden muutaman kilometrin mittaiselle luontoretkelle.
Palvelut
Verlan kesän 2014 tapahtumia
Verlaan kannattaa tutustua ajan kanssa ja vierailulle varata
useampikin tunti aikaa. Museokierroksen lisäksi Verlassa
voi tutustua näyttelyihin sekä ihastella alueen esihistoriallisia
kalliomaalauksia, jotka löytyvät museon parkkipaikan välittömästä läheisyydestä. Ruukkikylän puodeista ja museokaupasta löytyy kotiin viemisiä ja tuliaisia koko perheelle. Lounaskahvilassa voi nauttia maittavan lounaan tai nauttia kahvihet-
Elävän Kuvan Päivä 7.6.2014. Verlan Seuratalossa esitetään
lauantaina 7.6. matineanäytöksenä Kymiyhtiön tilaamia, harvoin julkisuudessa nähtyjä lyhytelokuvia eri vuosikymmeniltä. Vanhin filmi on vuodelta 1928.
Matineassa on kaksi samansisältöistä esitystä: ensimmäinen klo 13-15 ja jälkimmäinen 15-17. Filmit esittelee kulttuurineuvos Eero Niinikoski. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Perinteinen puhvetti.
Pro Litografia – yhdistyksen taidenäyttely
Pro Litografia - yhdistyksen näyttely avautuu tehdasalueen
kollamakasiinissa kesäkuun alussa.
Iitin musiikkijuhlien THE BEATLES – konsertti Verlan tehdasmuseossa 11.6.2014. Tarkemmat tiedot: www.iittifestival.fi
Kaislikossa suhisee Verlan
seuratalolla heinäkuussa
Tänä vuonna Ryhmäpaineen kesäteatteriohjelmistossa Kenneth Grahamen klassikkosatuun perustuva Kati Kaartisen
näytelmä KAISLIKOSSA SUHISEE. Esitykset Tehdasmuseo Verlan Seuratalolla 9.-16.7.2014, tarkemmat tiedot: www.
verla.fi. Lippuja pystyy jo ennakkoon varaamaan osoitteesta:
[email protected].
Verla-päivä 18.7.2014. Perinteeksi muodostunutta Verla –
Päivää vietetään 18.7.2014. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta tehtaan tuotannon päättymisestä. Päivää juhlistetaan perinteiseen tapaan monenlaisella ohjelmalla klo 12.00
eteenpäin. Luvassa on musiikkia, näyttelyitä ja näytöksiä.
Kaikuvat kalliot – Konsertti 2.8.2014. Kaikuvat kalliot
– konserttisarja on saanut innoituksensa suomalaisista esihistoriallisista kalliomaalauksista. Suomalaisten taiteilijoiden
luomassa konserttisarjassa musiikki, kirjallisuus ja kuvataide
yhdistyvät. Verlan konsertti pidetään 2.8.2014 klo 18.00. Samassa yhteydessä on mahdollisuus tutustua Verlan esihistoriallisiin kalliomaalauksiin. Tarkemmat tiedot: www.kaikuvatkalliot.com.
Lisää ajankohtaista tietoa Verlan maailmanperintökohteesta
ja sen palveluista osoittesesta: www.verla.fi
14
Oispa putti ollaksein =
oispa hyvä olla
P
uttipaja on valmistanut Jyväskylässä kynttilöitä
vuodesta 1976. Kynttilöitä valmistettiin aluksi
tukkumyyntinä, lahja- ja käsityömessuja varten.
Puttipaja nimi muodostui toimitusjohtaja Terttu Kilpisen nimittäessä pientä kynttilää Lilliputiksi, lopulta kaikilla kynttilöillä oli omat nimet; Miniputti, Pikkuputti, Keskiputti, Isoputti, Jättiputti ja Mamputti. Putti-sanan merkitys on Suomen
kielen sanakirjan mukaan tullut vanhasta Karjalan murteen
sanonnasta "Oispa putti ollaksein = oispa hyvä olla", jonka
mukaan Puttipaja sai nimensä.
Nykyisin Puttipaja myös suunnittelee erilaisia sisustustekstiilejä, nalleja , tonttuja ja tuottaa ne muualla oman tuotemerkin alla. Puttipajan tuotteita löytyy ympäri Suomea
erilaisista sisustus-ja lahjatavaraliikkeistä sekä kynttilöitä Sketjuliikkeistä ja Anttilasta.
Puttipajan oma liike Naissaaren Wanha Paja Vaajakoskella, 60 metriä 4-tieltä ja iso parkkipaikka, on ihastuttava, tunnelmallinen sisustajan paratiisi. Rakennus on rakennettu jo
vuonna 1876 ja tuo myös omaa tunnelmaa. Täältä löytyy persoonallisia sisustus-ja kattausideoita, värikäs maailma Puttipajan omia käsintehtyjä kynttilöitä, lahjatavaraa. Nalle-ja
joulumaailmassa voivat ihastella myös perheen pienimmäiset.
Kaarevan katon alta löytyy myös suomalaista design käsityötä lähes 30:n eri käsityöyrittäjän osastolta.
Lisäksi täällä on laaja Puttipajan Outlet-osasto, missä voi
kerätä oman kassillisen poistoerä kynttilöitä 30 e:n hintaan
ja tehdä löytöjä. Kannattaa tulla tutustumaan. Tervetuloa!
Wanha Paja on Puttipajan suurmyymälä Jyväskylän
Vaajakoskella kanavan varrella, mistä löytyy ihania
Vaajakoskella käsintehtyjä kynttilöitä, valloittavia
sisustus-ja kattausideoita, pörröinen nallemaailma,
Korvatunturin taikaa huokuva joulumaailma.
Puttipajalla on myös laaja Outlet-osasto, missä voi
tehdä mielenkiintoisia löytöjä mm.kynttiläkassi
täynnä Outletkynttilää 30 €
Wanhan Pajan valikoimasta löytyy myös upeita
kotimaisia käsityö-ja designtuotteita eri valmistajilta.
Tule poikkeamaan!
Avoinna joka päivä
Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI
020 779 8682, www.puttipaja.fi,
[email protected],
4-tien varrella
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
15
Suomussalmella tapahtuu
Koonnut Aino Rimppi
Suomussalmen suvi on täynnä mitä erilaisimpia tapahtumia ja ohjelmia.Tapahtumiin
voi osallistua yksin, kavereiden kanssa tai vaikka koko perheen voimin.
I
nternetistä löytyy ajantasainen tapahtumakalenteri
(www.suomussalmi.fi/matkailija), jossa tarjontaa on
vielä lisää. Ohessa pieni läpileikkaus.
Raatteen marssi 30.8.2014
Ensi elokuussa Suomussalmella järjestetään 1. Raatteen maraton. Maraton juostaan talvisodan taisteluista tunnetulta
Raatteen tieltä Suomussalmen kuntakeskukseen. Ensimmäistä kertaa järjestettävän maratonin lähtö tapahtuu 30.8.2014
Raatteentien rajan puomilta klo 11. Maratonin matka on mitattu virallisesti.
Samanaikaisesti maratonin kanssa järjestetään puolimaraton, joka starttaa Portin majatalolta ja päättyy Suomussalmen
kuntakeskukseen. Puolimaraton kulkee samaa reittiä maratonin kanssa. Lähtö puolimaratonille on klo 12:30.
Maratonin ajatuksena on kunnioittaa Raatteentien taisteluissa itsenäisen Suomen puolesta taistellutta veteraanisukupolvea. Maratonreitin varrelle sijoittuu useita sota-ajan taitelupaikkoja ja muistomerkkejä – maraton juostaan alkuperäisessä taisteluympäristössä.
Marjastuskisat
16
Kesäteatteri
- Enemmän Suomussalmen tapahtuma on kuitenkin sosiaalinen tapahtuma, ja silloin seurataan myös ohjelmaa torilla.
Teatteria korvessa,
Suomussalmella 13.7. – 12.8.2014
Suomussalmi Rock
Maratonin järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomussalmen Rasti ja Suomussalmen kunta. Matti Yli-Mattila sanoo
juoksun olevan kulttuurimaraton.
- Juoksu on haasteellinen, koska maasto on mäkistä, mutta
mukana on myös historian havinaa.
Ilmoittautua voi joko netissä olevalla lomakkeella www.
raatteenmaraton.fi tai puhelimitse numeroon 044 367 2003.
Ilmoittautumismaksu sisältää osallistumisen, kuljetuksen
osuudella Ämmänsaari-Raate, mitalin, vakuutuksen ja kylpylälipun.
Teatteri Retikka esittää kappaleen nimeltä Kaikenkelin
Kaikkonen, kun Karjalan siirtoväen asuttaminen oli yksi
sodanjälkeisen Suomen yhteishengen taidonnäytteistä. Yhteentörmäyksiltä ei vältytty, kun alkuperäisväestö ei aina sopeutunut uusiin asukkaisiin eikä ilomielin luopunut omistamastaan.
Karjalan evakolle Nikolai Kaikkoselle on luvattu tila
pieneltä nuutuneelta kyläpahalta. Kylää hallitsevat elämän
ehtoopuolta lähestyvät vanhat piiat Amanta ja Olga Kärkkäinen, joiden tiluksilta Kaikkosen tulevan kodinkin pitäisi
löytyä. Kaikkonen saa kylmää kyytiä törmätessään pysähtyneisyyden ilmapiiriin, jossa kaikki uusi ja vieras koetaan uhkana. Elämä on kuitenkin koulinut Kaikkosesta miehen, joka ei pienistä lannistu ja pian kylä saakin kokea täydellisen
myllerryksen, jossa kukaan ei välty muutoksen pyörteeltä.
Vaikka näytelmä tuntuu lennokkaan mielikuvituksen tuotteelta, perustuu se keskeisiltä osin tositapahtumiin. Onkohan Kaikkonen juuri se henkilö, jota tänä päivänä haetaan
ideariihissä ja ”selkärankaseminaareissa” ympäri Suomen,
kysyvät teatterilaiset.
Kappaleen ovat kirjoittaneet Eero ja Ulla Schroderus ja
kantaesitys on sunnuntaina 13.7. kello 15. Lue lisää www.
teatteriretikka.net
SuomusalmiRock 18.–19.7.2014.
Järjestelyistä vastaava Nakke Rannikko kertoo, että SuomussalmiRock on musiikillista antia eri tyylilajeja. Mukana on
bändejä eri saralta. Tapahtuma on rentoa, monipuolista ja
mukavaa mukanaoloa ulkoilmassa ja ravintoloissa.
Musiikki soi niin kirkonkylällä kuin noin kymmenenkilometrin säteellä sijaitsevissa pikkukylissä. Monissa paikoissa tapahtuu – koko Suomussalmi soi! Viikonloppu aloitetaan
Wanhan Kalevan Startti-klubilla, lauantain pääkonsertti pidetään tänä vuonna Kauppakadulla klo 14 -17. . Ohjelma ja
tarkemmat tiedot: suomussalmirock.suntuubi.com
Marjoja keräämään
Suomussalmelle 6.9.2014
Arktiset Aromit ry suosittaa syömään marjoja kaksi desilitraa päivässä. Marjat ovat terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja
värikkäitä ruoka-aineita. Marjojen päivittäistä käyttöä lisäämään voi sitoutua liittymällä Marjoja 2 dl päivässä -tiimiin
mutta myös lähteä Suomussalmella järjestettävään Marjastuksen MM-kisaan 6.9.. www.arktisetaromit.fi.
- MM-kilpailuna järjestettävä marjanpoiminta on yksi kesän huvitapahtumista Suomessa, kertoo toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Ulkomailla tapahtuma on herättänyt kovasti kiinnostusta. Kisat onkin tehty alun perin tunnetuksi marjaharrastuksen vuoksi, ja ennen kaikkea puolukan poimimisen vuoksi
Suomessa, koska marjastus meillä oli jo lähes kateissa. Nyt
poiminta on taas lisääntynyt, mutta Suomussalmen tapahtumaa Simo Moisio painottaakin ennen kaikkea sosiaalisensa
tapahtumana.
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
17
Rämsöö soi
moottorimusiikkia
Vesilahden aktiivisin kylä, 2007 Vuoden kyläksi
valittu Rämsöö on kyläkerhonsa 35 toimintavuoden aikana nostanut kylän tasokkaasta
kesäteatterista ja vähän erilaisista tapahtumista kiinnostuneiden tietoisuuteen.
T
änä kesänä Rämsöössä valloittaa jälleen Suomessa
ainutlaatuinen Moottorimusiikin festivaali. Aiemmin
vuosina 2008 ja 2011 järjestetyn rouhean ja rohkean
festivaalin konserteille peruspoljennon antavat vanhat sytkyttävät maamoottorit ja muut maaseudun koneet, ja niitä täydentävät muut ääntä tuottavat esineet yhdessä kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden ja paikallisten esiintyjien kanssa.
Tämän vuoden Moottorimusiikin festivaalin tähtiesiintyjiä ovat maamme johtaviin ja kansainvälisesti tunnetuimpiin
kuuluvat lyömäsoitintaiteilijat Samuli Kosminen ja Samuli
"Teho" Majamäki, suositusta PMMP-yhtyeestä tuttu laulaja
Paula Vesala sekä maailmanlaajuisesti arvostettu jouhikkomestari ja runonlaulaja Pekko Käppi. Kokoonpanon täydentää palkittu ja kriitikoiden ylistämä jazzsaksofonisti Linda
Fredriksson.
Moottorimusiikin festivaali on elämys, jollaista ei koe missään muualla kuin Vesilahden Rämsöön kylässä. Festivaalilla
kansanmusiikki, jazz sekä musiikin monet äänimaailmat yhdistyvät elämää nähneiden koneiden välillä omatahtoisiinkin
sooloihin. Moottorimusiikin festivaalissa suomalainen musiikki ja kulttuuriperinne kohtaavat ainutlaatuisella tavalla, ja
upea luonnonläheinen Rämsöön kesäteatteri kruunaa kokonaisuuden upeilla järvimaisemillaan.
Moottorimusiikin festivaali – Motor Music Festival 15. ja
16.8. ja koostuu kahdesta konsertista: RAUTALA-konsertti
- Musiikkia moottoreilla ja ihmisillä, eli sykkivää terästä ja
eloperäisiä lauluja. Paula Vesala, Pekko Käppi, Samuli Kosminen, Samuli "Teho" Majamäki ja Linda Fredriksson sekä
Rämsöön koneet ja moottorimestarit.
TEMPOLA -esityskokonaisuus: laulua ja musisointia eriikäisten paikallisten esiintyjien, kuoron, erikoisten soittimien
ja moottorien voimin (mm. Paula Vesalan musiikkia).
Ohjelma-aikataulu: klo 18.30 portit auki, klo 19.00 –
19.30 TEMPOLA –esitys, klo 19.30 – 20.30 väliaika, klo
18
20.30 – 21.30 RAUTALA-konsertti. Molempina päivinä sama ohjelma.Moottorimusiikin festivaali on ainutlaatuinen ja
moniulotteinen elämys, jossa Rämsöön juureva koneperinne
yhdistyy musiikkiin ja luontoon. Rämsöön vanhat maatalouskoneet antavat rautaisen rytmin uudelle musiikille, joka
syntyy moottoreiden ja maailmanluokan muusikoiden yhteistyöstä.
Esitykset ovat Rämsöön kesäteatterilla, (Rämsööntie 967,
37350 Rämsöö), järjestäjänä Rämsöön kyläkerho ry. www.
ramsoo.fi/mmf, Facebook ja Twitter.
Ranuan eläinpuiston
kesäterveiset
P
ienten kuonojen tuhinaa ja pikkutassujen tepsutusta kuuluu Ranuan eläinpuiston tämänvuotiseen kesään. Helmikuussa syntyneet ahmanpennut ovat alkaneet liikkua yhä enemmän pesäluolansa ulkopuolella emon
tarkassa valvonnassa. Kaksi kuukautta emo piti eläintenhoitajia jännityksessä ja piileskeli pesässään, kunnes toukokuulla
päästi pörröiset pentunsa ensi kertaa ulos. Nämä näätäeläimistä suurimmat eivät lisäänny helposti tarhaoloissa, joten sitäkin
suuremmalla syyllä eläinpuiston väki on haltioissaan uusista
ahmatulokkaista.
Toisaalla tammikuun pakkasten aikaan syntynyt karhunpentu saa eläintenhoitajilta hellää huolenpitoa. Talvipesästä ulosAVOINNA JOKA PÄIVÄ!
KESÄ: 1.6.-31.8. klo 9-19 TALVI: 1.9.-31.5. klo 10-16
Eläinvauvamme
odottavat
PLUSMARK
SINUA!
KEKSI PIKKU
KARHULLEMME
NIMI JA VOITA
ELÄMYSVIIKONLOPPU!
>> www.ranuazoo.com/nimi
ik!
Kl !
ik
Kl
Kuvaa paras
kesäkuva ja voita
matka Wieniin
katsomaan
Ranzoa!
Kts. ohjeet >
Tänä vuonna eläinystävillä on erityinen syy tulla eläinpuistoon, sillä
8.1. syntyi pieni karhunpentu! Pentu
nauttii ulkona olosta ja viilentävistä leikeistä vesialtaassa. Myös eläinpuiston ahmoille Batsille ja Rasputinille, on tullut perheenlisäystä!
RanuaZoo on oheispalveluineen,
lomakylineen ja camping-alueineen
monipuolinen lomakohde – unohtamatta Suomen ainoita jääkarhuja!
Ruokintanäytökset
päivittäin: Klo 12.30–17
TULEVIA TAPAHTUMIA:
S-Etupäivät
RanuaZoossa
14.-15.6.
Vieraana taikuri
Jokeri Pokeri Box!
Rovaniementie 29, 97700 Ranua
puh. 016 355 1921
fax 016 355 1034
[email protected]
Lisää tietoa: www.ranuazoo.com • www.ranua.fi • www.gulo.fi
pääsy sekoitti sen emon äidinvaistot ja pentu piti ottaa hoitajien hoiviin. Hurjaa vauhtia kasvava nalletyttönen riemastuttaa
leikeillään sekä hoitajia, että eläinpuiston kävijöitä. Kaikkien
lasten mielestä vedessä lutraaminen on kivaa, eikä tämä karvainen karhulapsi ole poikkeus.
Jos on kesäkiireitä hoitajilla, on niitä myös pöllöemoilla; hiiripöllön pöntöstä kuuluva kiivas piiskutus kertoo nälän
kurnivan pöllöpoikien mahoissa. Emoilla on täysi työ ruokkia
poikasensa, jotta nämä kasvaisivat kesän mittaan täysikokoisiksi. Pöllönpoikaset jättävät kotikolonsa ennen kuin oppivat
lentämään, joten lintualueella kierrellessä kannattaa tarkasti
silmäillä myös aluskasvillisuuden sekaan, jos sieltä vaikka tuijottaisi takaisin pari pikkupöllön silmiä.
Myös hirvieläinaitauksiin odotetaan uusia perheenjäseniä.
Hirvet ennättävät yleensä ensimmäisinä ja saattavat vasoa jo
huhtikuulla, metsäpeurojen synnyttäessä touko-kesäkuun vaihteessa. Valkohäntäkauriiden vuoro on sitten kesäkuun puolella. Vasojen huterat ensiaskeleet varmistuvat pian niin, että ne
kykenevät seuraamaan tarpeen tullen emoaan. Emot jättävät
kuitenkin pikkuvasat usein piiloon heinikon suojaan mennessään itse syömään. Vasat luottavat suojaväriinsä ja makaavat
hipihiljaa toivoen, ettei niitä huomata. Tässä vaiheessa hoitajat
saavat ne helposti kiinni tarkastusta ja merkitsemistä varten.
Kesän saavuttua myös kotieläimet palaavat talvilomiltaan
eläinpuistolle. Aasin tai suomenhevosen kyydissä saa turvallisesti kokeilla ratsastusta. Halutessaan voi silittää lammasta tai
rapsuttaa sikaa. Iltapäivällä on mahdollisuus seurata eläinten
ruokintaa sekä kotieläinpihalla, että villieläinten parissa. Ruskeakarhut läträävät omissa uimalammikossaan odottaen eläintenhoitajan tuomia välipalaomenoita. Jääkarhutkin sukeltavat
lohijäädykkeensä perässä altaaseen. Niiden syödessä hoitajalla on aikaa jutella kävijöiden kanssa ja vastailla kysymyksiin.
Illalla virkeiden saukkojen ruokintanäytöksessä kastuvat paitsi vedestä kalaa noutavat saukot, myös niiden hoitaja. Jos ei
muutoin, niin lahkeeseen itsensä kuivaavan pikkuveijarin toimesta.
Koska pikkuinen orpo karhunpentu on nimetön, toivotaan
kävijöiden ehdottavan sopivia nimiä joko eläinpuistolla käydessään tai eläinpuiston nettisivuilla. Karhunpennun nimen
lisäksi kävijät voivat lähettää meille Facebookissa Ranuan
eläinpuistossa ottamansa kesäkuvan ja osallistua kilpailuun,
jonka voittaja saa kahden hengen matkan Wieniin tapaamaan
Ranualla syntynyttä Ranzo-jääkarhua.
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
19
Päivä Päätalo,
ilta teatteria
K
irjailija, professori Kalle Päätalon kotipitäjässä,
Taivalkoskella,
panostetaan kulttuuriin. Taivalkosken kesään
2014 kuuluu Kalle Päätaloon liittyvää
kulttuuria ja historiaa, kesäteatteriesityksiä kahden teatterin voimin, sotahistoriaa, pöllinparkkuuta ja kesän
huipennus, Päätalo-viikko.
Opastetut vierailut Kalle Päätalon lapsuudenkotiin, Kallioniemeen,
avaavat suomalaista 1930-luvun elämää ja asumismuotoa. Tutustuminen
Kalle Päätalon näköistyöhuoneeseen
ja hänen elämästään kertovaan näyttelyyn Päätalo-keskuksessa valottaa
suuren suomalaisen kirjailijan henkilökuvaa ja elämänvaiheita. Päätaloviikon alkajaisiksi 30.6.2014 avattavan näyttelyn teema on Musiikki
Jokijärven kyläseuran näytelmäryhmä esittää
Jokijärven katetulla PÖLKKY-teatterilla
PEKKA,
Lakealammin vanhapoikaisäntä
AUNE,
Pekan äiti, vanhaemäntä
TUULIA,
Veijon vaimo
:
ISSA
E
ROOL
CUNILLA KUIKANSALO,
et cetere, Pekan avokas
GUNNAR,
Cunillan poika jost. ed. aviol.
TOISTUVAN ULPU,
naapurin leski
VEIJO HURMALAINEN,
naapurin isäntä
VOITTO INTONEN,
sijoituskonsultti
MÄKINEN,
rovasti
"Näytelmä Taistelevat koppelot
kertoo anopin, aikamiespojan ja tulevan miniän yhteiselosta samassa
taloudessa. Ystävälliset naapurit,
rovasti mukaanlukien, yrittävät pelastaa miesparan ja tämän äidin häikäilemättömän miniän hirmuvallasta.
Lisämausteen näytelmään antaa
miniän hyyssättävänä oleva oma
mammanpoika."
Liput 12 €, alle 12 v 5 €
Tiedustelut ja varaukset Raija Kelly
puh. 044 3073764
sähköposti [email protected]
Ryhmille tilauksesta myös ruokailumahdollisuus ennen näytöstä.
Pyydä tarjous!
Katso lisää www.jokijarvi.com
Ahti Nevanperä, Arja Majava, Kimmo Räisänen,
Leena Laatikainen, Ulla Räisänen, Pasi Kivimäki,
Raija Kelly, Leo Räisänen, Osmo Räisänen
Ensi-ilta: La 28.6.2014 klo 18
Muut esitykset:
Su 29.6.14 klo 14
Ti 01.7.14 klo 19
Ke 02.7.14 klo 19
Pe 04.7.14 klo 19
La 05.7.14 klo 18
Su 06.7.14 klo 14
Pe 11.7.14 klo 19
20
Su
Ke
Pe
Ti
La
Su
13.7.14
16.7.14
18.7.14
22.7.14
26.7.14
27.7.14
klo 14
klo 19
klo 19
klo 19
klo 18
klo 14
KUVAT: Lea Mikkonen
JULISTE: Osmo Rantapelkonen
Käsikirjoitus:
Heikki Luoma
Ohjaus:
Elsa Ruokangas
Kalle Päätalon elämässä ja tuotannossa.
Taivalkoskella on kaksi ulkoilmateatteria, Pölkky-teatteri Jokijärvellä
ja Herkonmäki Taivalvaaralla. Kesän
2014 näytelmä Pölkky-teatterissa on
Heikki Luoman Taistelevat koppelot ja Herkonmäellä Hella Wuolijoen
Niskavuoren naiset.
Taivalkoskella järjestettävät luennot ja maastokierrokset sodanaikaisen
kenttäradan kohteisiin tuovat esille
koko Suomea koskevaa sotahistoriaa.
Kulttuuripolulla Taivalkosken keskustassa kuvataulut kertovat Kalle Päätalon kirjojen maisemista, rakennuksista ja henkilöistä.
Pöllinparkkuu oli nuoren Kalle Päätalon mielityötä savotoilla. Jokijärven
Hiltukankaalla voi osallistua Pöllinparkkuun MM-kisoihin 14.6.2014 joko kilpailijana tai katsojana.
Päätalo-viikolla 30.6.-6.7.2014 järjestetään monipuolista ohjelmaa pitäjän eri puolilla.
Matkailijoilla on mahdollisuus saada paikallinen opas mukaan linja-autoon Taivalkosken eri kohteisiin.
Pääsymaksu Päätalo-keskukseen ja
Kallioniemeen ja mahdolliset linjaauto-oppaan palvelut veloitetaan erikseen.
Toivotamme matkailijat tervetulleeksi Taivalkoskelle, näkemään selkosen luonto, kokemaan paikkakunnan kulttuuritarjontaa, tuntemaan historian havinaa, nauttimaan kotiruuasta, kuulemaan tuhansia tarinoita, viettämään hetki Kalle Päätalon kirjojen
maisemissa!
www.taivalkoski.fi
www.taivalkoski.fi/paatalo-keskus
www.visittaivalkoski.fi
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
21
Kalajoki kutsuu
Loma-asuntomessuille
L
oma-asuntomessut Kalajoella 2014 -tapahtuma tullaan
muistamaan hiekan, meren,
auringon ja luonnon liitosta. Aurinkohiekkojen messualueelle toteutuu
28 rakennusta neljään erityyppiseen
kortteliin: näköalakorttelin moderneista rakennuksista näköalat ovat täysin
avoimet kohti merta. Tälle vastapainon muodostavat metsäkorttelin perinteisemmät hirsirakennukset, sekä
raviratakorttelin kodikkaat asunnot.
Aurinkolammen rannassa on puolestaan kymmenen rantakohdetta, joiden
rantasaunoissa kelpaa katsella ilta-aurinkoa.
- Loma-asuntomessuja Kalajoella on
toteutettu alaotsikolla "Unelmia jokaiselle" ja näen, että neljä erityyppistä
korttelia tulevat tarjoamaan messukävijöille erilaisia elämyksiä. Erityisesti minua ilahduttaa se, että alueelle
mahtuvat tyylikkäästi rinnakkain sekä
perinteinen pitkänurkkainen hirsirakentaminen että täysin moderni tapa
rakentaa. Ja toisaalta, kun alue on kompakti ja selkeä, messukävijän on helppo löytää oma suosikkinsa 28 kohteen
joukosta, sanoo projektijohtaja Laura
Ruohola.
Puutarhoja ja istutuksia Aurinkohiekkojen alueelle ei tehdä. Ratkaisulla
kunnioitetaan Hiekkasärkkien ainutlaatuista luontoa. Terassineliöitä kohteissa
on yli 2000, joiden kautta sisätilat jatkuvat luontevasti pihalle.
22
- Rakennuspaikkana alue on uniikki,
ja on poikkeuksellista päästä toteuttamaan loma-asumisratkaisuja meren
äärellä sijaitseville hiekkasärkille. Merinäkymästä halutaan nauttia suurilla
terasseilla ja terassipinta-alaa onkin ennätyksellisesti enemmän kuin messutalojen huoneistoalaa yhteensä. Messuteemoiksi muodostuivat luonto, terassit
ja rantaelämä, Suomen Asuntomessujen
toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo.
Luonnon inspiroima sisustus
Sisustukset on toteutettu vahvasti skandinaavisen vaaleasti, mutta mukaan
mahtuu myös väreillä ilottelevia kohteita. Sama pätee osittain myös saunoihin,
joiden materiaaleissa on käytetty paljon
lämpökäsiteltyä puuta, mutta värityksen
ääripäät ovat pikimusta ja täysin vaalea.
Inspiraatiota sisustuksiin on haettu
muun muassa Kalajoen luonnosta, joutsenista, meren turkoosista sävyistä sekä
rantaelämästä.
Messutaloissa nähdään monia eri materiaalein toteutettuja erikoispintoja,
kuten paikan päällä tehtyjä tehostemaalauksia, erilaisia kivipinnoitteita sekä
puunpintoja, niin käsiteltynä kuin raakapintaisenakin. Persoonalliset, raa´at
puupinnat yllättävät messuvieraat modernissakin kohteessa.
Kalajoen hiekat
12 500 asukkaan Kalajoki tunnetaan
parhaiten Hiekkasärkistään. Yhteensä
14 kilometrin pituinen yhtenäinen hiekkaranta-alue on maamme mittakaavassa
ainutlaatuinen, ja siksi Särkkien alue on
noussut myös maamme ykkösranta- ja
aktiivilomakohteiden joukkoon. Messualueen välittömästä läheisyydestä löytyvät hotellit, kylpylä, ravintoloita ja baareja, leirintäalue, karting-rata, vesipuisto, huoltoasema, päivittäistavarakauppa
ja golfkenttä.
23.6. – 6.7.
Messut avoinna päivittäin klo 10–18. Liput ja lisätiedot: www.loma-asuntomessut.fi
Liput: aikuiset 13 €, lapset 7–15-vuotiaat 8 € ja 0–6-vuotiaat vanhempien mukana ilmaiseksi.
Perhelippu kaksi aikuista ja 7–15-vuotiaat lapset 26 €. Lipunmyynti päättyy klo 17.
Kalajoki_ilmoitus_185x260.indd 1
2/11/14 11:49 AM
Finnlines lisää laivavuoroja
Ahvenanmaalle
Aamuin ja illoin Ahvenanmaalle Naantalista ja Kapellskäristä 16.6.–31.8.
K
esäkuun puolivälistä aina elokuun loppuun asti
Finnlinesin laivat Suomesta Ruotsiin poikkeavat
kaksi kertaa päivässä Ahvenanmaalla. ”Finnlines
alkoi liikennöidä lokakuussa 2013 aamuvuoroilla Ahvenanmaan kautta. Iltavuorojen myötä Långnäsistä on lähtöjä
Naantaliin ja Kapellskäriin alkuiltapäivän lisäksi myös aamuöisin”, kertoo Finnlinesin Suomi–Ruotsi-liikenteen linjajohtaja Antonio Raimo.
Finnlinesin Suomi–Ruotsi-liikenteessä kulkee tällä hetkellä
matkustaja-rahtialukset Finneagle, Finnfellow ja Finnsailor.
Aluksille Finneagle ja Finnfellow mahtuu enimmillään noin
400 matkustajaa, kun taas Finnsailorilla on tilaa reilulle sadalle matkalaiselle. Suoran Suomi–Ruotsi-liikenteen tapaan
Finnlinesin matkustaja-rahtialukset kuljettavat Ahvenanmaan-liikenteessä vain ajoneuvollisia matkustajia.
Moderni, täyden palvelun laivasto
Finnlinesin modernit matkustaja-rahtilaivat tarjoavat viihtyisät puitteet loma- ja työmatkustukseen. Laivojen peruspalveluihin kuuluvat buffetravintola, baari, lasten leikkinurkkaus ja
laivamyymälä. ”Finnlinesin laivat eivät ole uivia viihdekeskuksia vaan tehokkaaseen ja vaivattomaan kulkemiseen suunniteltuja aluksia”, tiedottaa Finnlinesin matkustajaliikenteen
myynti- ja markkinointijohtaja Kaj Takolander. ”Erityisesti
pienten lasten vanhemmat arvostavat tätä vaihtoehtoista tapaa
liikkua Itämeren yli lomalle.”
24
Suoraan Suomesta Saksaan tai
Ruotsin kautta Manner-Eurooppaan
Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitin lisäksi varustamon matkustaja-rahtialukset liikennöivät ympäri vuoden Suomesta,
Ruotsista ja Venäjältä Saksaan. Helsinki–Travemünde-reitillä
lähtöjä on molempiin suuntiin kuusi tai jopa seitsemän kertaa
viikossa ja Helsinki–Rostock-reitillä kerran viikossa. Malmöstä Travemündeen pääsee jopa kolme kertaa päivässä, ja
Pietari–Lyypekki-linjan alukset seilaavat neljästi viikossa yli
Itämeren.
www.finnlines.com
Ympäri vuoden
Ahvenanmaalle,
Ruotsiin ja Saksaan
Nyt Naantalista
Ahvenanmaalle
Ennakkovaraajan etu
–20 %
finnlines.com/suvi
Lisätietoja: finnlines.com
tai 010 343 4500
(8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min lankaverkosta tai 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta)
matkailulehti 86x260.indd 1
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
25 6.5.2014
15:45:48
Iso teatteriremontti
ei keskeytä esityksiä
Turussa
Näyttämöllä ketterästi liikkuvat näyttelijät ottivat kesän
alkaessa loikan Aurajoen toiselle puolelle. Remontoitavan
Turun kaupunginteatterin
korvaa pari vuotta Logomo.
Osa teoksista nähdään myös
Linnateatterin tiloissa.
T
urun kaupunginteatterin elämässä moni asia on muuttunut
ja uutta on odotettavissa lisää.
Mikko Kouki aloitti hiljattain teatterin
johtajana. Samalla teatterin hallintamuotoa uudistettiin. Kouki valmistaa
ensimmäiset teoksensa Logomoon, sillä
kaupunginteatterin kiinteistö Aurajoen
rannassa on remontissa.
Logomo syntyi kulttuuripääkaupunkivuoden näyttämöksi ja sitä on kiitelty
moneen kertaan. Logomo olikin luonteva valinta, kun teatterille etsittiin väistötilaa. Logomon 350-paikkaisessa teatterisalissa kelpaa esittää musikaalia ja
puheteatteria.
Kun remontti ja laajennus valmistuvat, Turun kaupunginteatteri saa entistä paremman pysyvän kodin. Teatterin
tekniset tilat paranevat ja yleisöllekin
on luvassa herkkuja.
Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan turkulaiset pitävät teatteri ohjelmistosta ja mm. aulapalvelusta. Teatterin remonttia on moni odotellut. Kävijät
haluavat teatteriin lisää tilaa, uutta sisustusta ja nykyaikaisempia olosuhteita. Kaikkea tätä on luvassa parin vuoden
kuluttua, kun peruskorjaus valmistuu.
Ruotsalaista vadelmaa
ja ikääntyviä artisteja
Tätä turkulaista teatterisyksyä on moni
odottanut. Mikko Kouki oli perustamassa Turkuun Linnateatteria ja hän tiimeineen hän nosti sen maankuuluksi teatteriksi. Turkulaiset odottavat Mikolta nyt
railakasta ja viihdyttävää teatteria. Aika
näyttää, miten toiveet toteutuvat.
26
Näyttämöllä ketterästi liikkuvat näyttelijät ottivat kesän alkaessa loikan Aurajoen toiselle puolelle. Remontoitavan Turun kaupunginteatterin korvaa pari
vuotta Logomo. Osa teoksista nähdään myös Linnateatterin tiloissa.
Turun kaupunginteatterin Logomon
ensimmäinen tuotanto on maailmalla
katsojia kasapäin kerännyt Kvartetti.
Tämä näytelmä kertoo kolmesta oopperalaulajasta, jotka viettävät eläkepäiviään taiteilijoiden vanhainkodissa.
Kolmikon lupsakas rauha särkyy, kun
vanhainkotiin saapuu asiakkaaksi heidän vanha kollegansa. Nelikkoa pyydetään esiintymään vanhainkodin juhlaan
heidän vanhalla bravuurinumerollaan.
Katsojat saavat tässä teoksessa jännittää, miten vanhat konkarit selviytyvät
haasteesta. Turun Kvartetissa näyttelevät Maija-Leena Soinne, Leena Takala,
Ismo Kallio ja Risto Salmi. Ensi-ilta
on 5. syyskuuta.
Vadelmapakolainen esitetään Linnateatterissa 24. syyskuuta alkaen. Tämä
tarina kertoo suomalaisesta, joka haluaa ihan välttämättä olla ruotsalainen.
Pääroolin esittäjä kokee olevansa kansallisuustrasvestiitti ja siitäkös riemu
ratkeaa.
Kouki heijastelee kaikuja
mielisairaalasaaresta
Syksyn raapaisevin tuotanto on 3. lokakuuta valmistuva Seili-musikaali.
Käsikirjoittaja Satu Rasila uppoutui
maakunta-arkistoon tutkimaan Seilin
saaren mielisairaalan ja leprahoitolan
historiaan. Seili-musikaali on fiktio,
mutta Rasila lupaa kertoa musikaalissa
välähdyksittäin syvästi koskettaneiden
ihmiskohtaloiden tarinoita: -Piilotan
fiktioon pieniä muistomerkkejä heille,
joiden kohtalo oli kohtuuton, Rasila tilittää.
Seilin ohjaa Mikko Kouki ja musiikin sävelistä vastaa Jussi Vahvaselkä.
Tarinaa kuljettaa suomalaisten naisartistien tunnetuksi tekemä musiikki, eli
luvassa on Jenni Vartiaista, Emma Salokoskea, Eriniä ja Irinaa.
Kuva ja teksti:
Lassi Lähteenmäki
Kauppakeskus
Skanssi
KAUPUNKIKULTTUURIA
SAARISTONSYLISSÄ
S
kanssi on avara, moderni ja samalla kodikas kauppakeskus vain viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Skanssiin pääsee kätevästi moottoritietä pitkin
liittymästä 4 sekä Helsingin että Turun suunnalta. Skanssi on
myös hyvin tavoittavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Bussit pysähtyvät kauppakeskuksen oven viereen.
Skanssista löytyy monipuolinen valikoima liikkeitä sekä
kahviloita ja ravintoloita. Mielenkiintoista kauppakeskuksessa on 90 liikkeen lisäksi mm. arkkitehtuuri ja ympäristöystävällisyys; Skanssi on Euroopan vihrein kauppakeskus. Skanssilta löytyy kaksi kansainvälisestikin arvostettua Leed- ympäristöluokitusta ja ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa
tekemisessä. Skanssin katolta löytyy myös yli 400 m2 aurinkopaneeleita.
Skanssi on esteetön ja lapsiystävällinen kauppakeskus. Lasten leikkipaikkoja on useita ja niissä viihtyvät sekä pienet että
isommatkin temmeltäjät. Kiitosta saa myös lastenhoitohuone,
jossa on nojatuolit imettäjille, mikro, useita pesupisteitä, lasten ja aikuisten wc sekä leikkitilaa.
!
KLASSIKKO n
mäenlaste
Koira
tki
kaupunkire i–laklo
•–t
i
•varaaomas
kufi
w w wvisittur
Lisää Skanssista: www.skanssi.fi
www.skanssi.fi
FOODWALK
Skanssi on valoisa,
avara ja monipuolinen
kauppakeskus vain
5 kilometrin päässä
Turun keskustasta. Tervetuloa
ympäristöystävälliseen
kauppakeskukseen!
–kävelykierros
Aurajokirannassa
kaikillaherkuilla
wwwvisitturkufi
UN
RKU
« TU
Itäharju
3
Ska
rpp
aku
llan
tie
I
LÄHDETURKUUN!
E18
1
Navigaattori:
Sorakatu 10 tai
Itäkaari 20
P
P
BUSSI 9
P
P
P
TAKSI
4
ari
Itäka
99
SI 9,
BUS
KIIN
SIN
HEL
tu
inka
Sk anss
So
maantie
Uuden
rak
atu
Suomen vanhimmassa kaupungissa voit syventyä museoihin ja
kuluurikohteisiin, herkutella
rakastetuissa ravintoloissa ja
kahviloissa tai seilata saaristoon.
Hyppää tänä kesänä vaikka Aurajokirannan nähtävyyksiä esielevän Jokke Jokijunan kyytiin tai
lähde opastetulle jokiristeilylle!
Tutustu retkiin ja
hotellipakeeihin:
visiurku.fi/shoponline
»
”
TurkuCard
– kaikki edut
yhdellä kortilla.
Skanssinkatu 10, 20730 Turku
Puh. 040 195 3742
www.skanssi.fi I Bussit nro 9 ja 99
”
Aurakatu 4, 20100 Turku
[email protected] • www.visiurku.fi
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
27
Aurajoki kutsuu taas
purjealuksia
Turku on niin sopiva paikka suurille purjealuksille, että kaupunki tekee kohta
ennätyksiä purjelaivatapahtumien järjestämisessä. Gangut Regatta tuo tänä
kesänä aluksia Turkuun, Kotkaan ja Hankon.
G
angut Regatta tuo merellisen tuulahduksen eteläiseen Suomeen. Tapahtuma starttaa 22.7. Kotkassa ja
päättyy Turussa 3.8. Siinä välissä 26.-27.7. regatta on
Hangossa.
Gangut Regattaa vietetään Riianlahden taistelun muistoksi.
Heinäkuussa vuonna 1714 eli 300 vuotta sitten Pietari Suuren
laivasto voitti Ruotsin laivaston koko päivän kestäneen taistelun tuloksena.
Kotkassa Gangut on osa meripäiviä. Hangossa korostetaan
regatan historiallisia piirteitä eli vietetään taistelun 300-vuotisjuhlaa. Turun vahvuutena on runsas ja monipuolinen ohjelma.
Gangut on tavallaan Tall Ships Racen pikkuveli. Alukset
ovat vähän pienempiä ja osallistujat tulevat Itämeren alueelta.
Satamien välillä alukset eivät kisaa nopeudessa vaan siitä, mikä alus kulkee pienimmällä hiilijalanjäljellä.
Mir ja Shtandart tapahtuman vetonauloina
Gangutin 30 alusta ovat pääasiassa pienempiä, kuin Tall Ships
Race -kisassa, mutta poikkeuksia löytyy. Suurten purjelaivojen kisasta tuttu Mir on kiertueella mukana, samoin Shtandart.
Molemmat ovat venäläisiä raakapuualuksia.
108-metrinen Mir rakennettiin purjelaivatapahtumia sekä
kadettien harjoittelua varten vuonna 1987 Gdanskissa Puolassa. Yli 2300 tonnia painava alus vaatii vähintään 30 hengen
miehistön. Suuresta koostaan huolimatta Mir on monien mielestä yksi maailman nopeimmista A-luokan purjealuksista.
Shtandart on kopio Pietari Suuren vuonna 1703 rakennuttamasta aluksesta. Historioitsija Victor Krainyukovin löytämien
tietojen pohjalta aluksen kopion suunnitteleminen aloitettiin
vuonna 1991. Aluksella on paljon koristeluja ja kaiverruksia.
Anna Abreu ja monet muut laulavat
Aurajoen rannalla
- Turun tapahtumassa on satsattu vahvasti ohjelmaan, sanoo
projektipäällikkö Kimmo Hyyppä. Viihteellistä ja merellistä
ohjelmaa on pitkin Aurajoen rantaa.
Gangut Arenalla Varvintorilla esiintyvät Happoradio, Katri
Helena, Tommi Läntinen, Juha Tapio, Samuli Edelman, Yö,
Eini, Tuure Kilpeläinen sekä Anna Abreu.
Purjeiden paraati sunnuntaina iltapäivällä
on sykähdyttävä kokemus Airistolla.
Turkuun odotetaan neljän päivän tapahtumaan noin sata tuhatta henkeä. Aurajoen tapahtuma-alue on pitkä ja toimintaa
on joen molemmin puolin. - Tungosta ei pitäisi esiintyä, mutta joen ylitykseen kannattaa varata aikaa, Hyyppä muistuttaa.
Maailmanennätys häämöttää
Suurten purjealusten Tall Ships Race on järjestetty Turussa
nyt neljä kertaa. Viides kerta on vuonna 2017, jolloin Suomi
täyttää sata vuotta. Viides kerta on samalla maailmanennätys.
- Missään muussa satamassa tätä tapahtumaa ei ole järjestetty
näin monta kertaa, Hyyppä hehkuttaa.
Turun etuna on sopiva paikka. Aurajoessa on riittävän syvä vesi ja paikka on keskellä kaupunkia. Ranta-alue on pitkä,
jolloin laivat pääsevät kiinnittymään jokirantaan kyljestä. Järjestelyt ovat myös onnistuneet Turussa hyvin. Iso merkitys on
Kimmo Hyypän mukaan silläkin, että jokirantaa ehostettiin
isolla kädellä vuonna 1996.
http://www.thegangutregatta.fi
teksti ja kuva: Lassi
Finferries liikennöi lautta-aluksilla, losseilla ja yhteysaluksilla yli
40 reitillä ympäri Suomea.
Lisätietoa ja aikataulut osoitteesta: www.finferries.fi
28
Lähteenmäki
Yhteysalukset vievät
kulttuurimaisemien äärelle
S
uomen monipuolinen saaristo tarjoaa
uniikkeja elämyksiä niin kotimaassa
asuville kuin ulkomailta tuleville turisteille. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaa venettä
jolla päästä ulkosaaristoon, mutta matkailijan ei
siitä huolimatta tarvitse avata retkieväskassia heti
kun ranta tulee vastaan. Saaristoalueilla liikkuu
lukuisia yhteysaluksia, jotka vuoden ympäri kuljettavat mukanaan koululaisia, ammatinharjoittajia ja matkailijoita.
Finferriesin yhteysalukset liikennöivät Turun
Saaristossa ja Kotka-Pyhtää –reitillä. Yhteysaluksilla kulkeminen on pääsääntöisesti ilmaista
ja niiden aikataulut löytyvät osoitteesta www.finferries.fi.
Yhteysaluksilla matkustaminen on suomalaista saarihyppelyä parhaimmillaan. Reittien pituudet vaihtelevat, mutta jo tunninkin kestävällä
merimatkalla saaristo on varsin vaihtelevaa. Kasvusto, maasto ja elinolosuhteet voivat vaihdella
yllättävänkin paljon saman yhteysalusreitin varrella. Monilla saarilla on nykyisin matkailijoille
suunnattua toimintaa. Vaihtoehtoja löytyy mökkimajoituksesta hotelleihin ja kyllä jokainen saari on varmasti ainakin yhden yön arvoinen. Oma
auto kannattaa jättää mantereelle ja sen sijaan pakata reppuun kamera, hieman lämmintä merituulen varalle ja muistinpanovälineet. Ilta-auringon
laskua kalliolta katsellessa ajatukset usein selkiytyvät ja silloin on hyvä kirjoittaa niitä ylös, ennen
kuin mantereen kiireinen elämä kutsuu matkailijaa takaisin.
Yhteysalus Falkö liikennöi Nauvon pohjoisella reitillä.
Kotka-Pyhtää -reitille saapuu kesällä täysin uusi öljyntorjunta- ja yhteysalus Otava, jolla matkustaminen on jo itsessään oma pieni elämyksensä.
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
29
Leipomo-kahvila Axo on palvellut herkuillaan Paraisten kantaväkeä ja kesäasukkaita 40-luvulta lähtien.
Uusia tuulia Paraisilla:
Kurkista kahvilaan,
lähde lounaalle
Paraisten kaupungin keskustasta on aina löytynyt sopiva
paikka kahvituokiolle tai lounasherkutteluun. Nyt kesäksi
valikoima on uudistunut merkittävästi.
P
araisilla käyneet tietävät, että siellä aika pysähtyy. Paikallisten puheessa suomi ja
ruotsi sekoittuvat iloisesti. Tuntuu, kuin
olisi ulkomailla.
Keskustan jakaa kanaali, jonka yli
pääsee sujuvasti siltoja pitkin. Kirkon
kulmilla kulkija löytää viehättävän puutaloalueen, Malmenin.
Kanaalin länsipuolella kaupungin sydän löytyy kävelykadulta. Sen varrella
ja lähiympäristössä on runsaasti kahviloita ja ravintoloita. Axo on kaikille
paraislaisille ja matkailijoille tuttu ja
hyvin perinteinen kahvila. Sen ohuet piparkakut tunnetaan koko maakunnassa.
Raikkaita merituulia kaipaava etsiytyy vierasvenesatamaan. Sataman kahvilan terassilla on aurinkoisina päivinä
vipinää kerrakseen.
30
Uusia tuulia
saaristokaupungissa
Nyt Paraisten ravintolaelämä on uudistunut merkittävästi. Uusia paikkoja on
perustettu ja yrittäjä on vaihtunut muutamassa osoitteessa.
Café Hallonblad on kävelykadulla ja
se tarjoaa lounasruokaa. Kahvipannusta
löytyy luomua ja belgialaista suklaata
on tarjolla herkkusuille.
Koulukadun TA TA Takeaway on Sari
ja Sebastian Slotten ravintola, josta saa
japanilaista pikaruokaa ja sushia. Uuden ruokakulttuurin tulosta kuhistaan jo
vilkkaasti kaupungilla.
Uusi ravintola on myös KAMU. Se
tarjoilee ruokaa aamupuurosta illalliseen. Kamu suosii lähiruokaa ja talon
väki etsii ateriaan sopivan viinin.
TA TA Takeaway pitäjät Sari ja Sebastian Slotten.
1700-luvun punaisessa torpassa Paraisille johtavan tien varressa toimiva
Sattmarkin kahvila on vaihtanut yrittäjää ja uudistanut palvelujaan. Uusi vetäjä on myös Solliden Campingissa.
Kuva ja teksti:
Lassi Lähteenmäki
SAARISTO
Uutta Paraisilla!
Art Bank galleria,
mm Salvador Dali private
exhibition taidenäyttely
www.artbank.fi
Saaristoon kuuluu yli 20 000 saarta ja luotoa.
Paraisten kaupunkiin kuuluvat kunta-alueet
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskär ja Iniö.
Kemiönsaaren kuntaan kuuluvat Dragsfjärd,
Kemiö ja Västanfjärd. Seudun värikäs historia
ja kulttuuri tarjoavat mielenkiintoisia tutustumiskohteita ja eloisia tapahtumia luonnon
ihmeiden keskellä.
Saariston Rengastie on helppo tapa tutustua
saaristoon. Kahdeksan lauttaa tai yhteysalusta
ja tusina siltaa vievät kävijän saarelta toiselle
halki ainutlaatuisen saaristoluonnon.
Reitin varrella on runsaasti majoitus-, ravintola- sekä muita matkailupalveluja. Kokonaisuudessaan Saariston Rengastiellä on mittaa
250 km ja sen voi kiertää sekä myötä- että
vastapäivään. Saariston Rengastie on merkitty kansallisilla ruskeilla matkailutiekylteillä.
Houtskarin ja Iniön välinen lautta m/s Antonia
liikennöi 1.6.-31.8.2014.
www.finnferries.fi, www.saaristonrengastie.fi
”Pikku Rengastie” on 100 km pitkä ja kulkee Turusta Paraisten pääsaarten kautta
Nauvoon ja sieltä Seilin saaren ja Rymättylän
kautta takaisin. Reitin voi kiertää myös toisin
päin. Pikku Rengastietä liikennöidään 16.5. 31.8.2014.
Lisätietoja: www.ostern.fi
Suositulle Utön saarelle pääsee pari kertaa
viikossa Turusta ja kuusi kertaa viikossa Nauvon Pärnäsistä. Utöstä löytyy majoitusta aina
hotellista aamiaismajoitukseen ja ravintolapalvelutkin toimivat.
www.rosita.fi, www.ssl-line.fi
Saariston matkailuneuvonta,
Rantatie 28, 21600 Parainen.
Puh. 0400 117123, [email protected],
www.saaristo.org
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
31
Silli elää vaikka
purkitus loppuu
tuomaa ja yhtiön Röölän tehtaan jalostamaa silliä. Voidaan sanoa, että Saukko
opetti suomalaiset sillin makuun.
Sillin kalastus Islannin vesillä oli
raavaiden miesten hommaa. Reissuilla
meni aikaa kolmisen kuukautta, joskus
enemmänkin. Röölän rannassa tunteet
olivat pinnassa, kun sillilaiva lähti tai
tuli. Varsinkin laivan saapuminen oli
juhla, johon kaikki lähistön asukkaat
halusivat osallistua.
1970-luvulla kalastus Islannin vesillä
loppui. Saukko-laivasto lopetti toimintansa ja tehdas vaihtoi omistajaa.
Rymättylän Röölä ei anna sillin unohtua, vaikka sillitehdas
hiljenee tämän kesän aikana.
Silli elää nyt museossa ja teatterissa.
S
illiperinnekeskus Dikseli nousi Röölän vanhaan myllyrakennukseen vuonna 2010. Silloin vielä uskottiin, että 1940-luvulla
alkanut sillin pyynti ja purkitus rannan
tehdasrakennuksissa jatkuu. Vaan toisin
kävi.
Kaupan kilpailu kiristyy ja tuotannon
pitää olla tehokasta, jotta kisassa pärjää.
Röölän sillitehtaan nykyinen omistaja
Orkla Foods huomasi, että muut menee
ohi. Toistuvat yt-neuvottelut johtivat
lopulta kevättalvella päätökseen sulkea
tehdas. Tuotanto siirrettiin Orklan muihin yksiköihin Turkuun ja Ruotsiin.
Sillistä tuli museoesine
Tuotannon loppuminen pani mielen
apeaksi myös silliperinnekeskus Dikselissä. - Sillistä taisi tulla nyt museoesine, pohtii museonhoitaja Marja Kantonen.
Dikselin toimintaa tehtaan lopetus ei
horjuta. Sillin tietä meriltä suomalais-
Silli taipuu teatteriksi
Dikselimiehen tehtävänä oli sulkea
puiset sillitynnyrit tiiviisti kiinni, jotta
suolatut kalat pysyisivät sisällä ja ilma
ulkona. Tästä ammatista tulee myös
nimi silliperinnekeskukselle.
ten ruokapöytiin halutaan esitellä jatkossakin. Dikseli on alkuvuosina saanut palkintoja ja kannustusta, sillä tällaisia erikoismuseoita Suomi tarvitsee.
Rymättylä-Seura oli oikealla tiellä, kun
Dikselin perusti.
Dikselissä esitellään Saukko-laivaston historiaa monin tavoin. Parhaimmillaan yli 80 prosenttia suomalaisten
syömästä sillistä oli Saukko-laivaston
Röölässä kalan ympärille rakennetuissa tapahtumissa on ollut viime vuosina
paljon väkeä. Talvella seurataan talvinuotan kalastusta, kesäkuussa vietetään
uuden perunan ja uuden sillin juhlaa
maistiaisten kera. Tänä kesänä sillin ja
perunan juhla pidetään lauantaina 7. kesäkuuta kello 10-16.
Viime vuonna rööläläiset saivat uuden kulttuurimuodon sillisatamaansa.
Teatterialan ammattilaisista ja opiskelijoista koostuva teatteriseurue perusti
Meriteatterin, joka esiintyi muutamaan
kertaan Dikselissä.
Suosio oli niin hyvä, että täksi kesäksi tehtiin uusi näytelmä ja esityskertojen
määrä päätettiin moninkertaistaa. Laulu
on meren laulu -esityksessä pohditaan
lähtemisen vaikeutta: miehet lähtevät
merille, naiset kaupunkiin, sillitehtaat
Ruotsiin mutta silti ihmiset palaavat satamaan.
Meriteatterin ensi-ilta on 2. heinäkuuta ja esityksiä on kuun loppupuolelle asti.
Röölän rannassa järjestetään lisäksi
merirosvotapahtuma 12. heinäkuuta ja
jazzilta 16. elokuuta.
Dikseli on tänä kesänä avoinna heinäkuussa tiistaista perjantaihin kello 1518, lauantaisin kello 12-15 ja sunnuntaisin 15-18. Muina aikoina Dikseliin
pääsee sopimuksen mukaan.
www.dikseli.fi
www.meriteatteri.fi
www.tuulamaria.fi
Lassi Lähteenmäki
32
Salko nousee juhannuksena
myös Kustavissa
Ikivanhan postitien kulkureitillä olevalla Kustavilla on ollut sujuvat yhteydet naapureihin
itään ja länteen. Ehkäpä juuri tämän takia
Kustavissa elää voimakkaasti juhannussalkoperinne. Salkojen pystytys on tuttua puuhaa
ruotsinkielisessä saaristossa.
J
uhannussalon pystytys periytyy pakanalliselta ajalta.
Ruotsinkielisessä saaristossa ja varsinkin Ahvenanmaalla tämä perinne elää vahvana. Kustavi on lähes
ainoa suomenkielinen kunta, jossa maistonkia on pystytetty ja koristeltu juhannuksen kunniaksi. Kustavissa masto on
noussut ainakin viimeisen 200 vuoden ajan.
Kustavilainen juhannussalko on korkealle paikalle pystytetty korkea lipputankomainen masto, jossa on ylhäällä laivan mastosta tutut saalingit. Aivan maston huipussa on usein
tuuliviiri, jota kutsutaan äijäksi. Lisäksi saalingeissa ovat
pienet purjelaivat, jotka pyörivät mukavasti tuulessa.
Mastoja koristellaan kasvien avulla, mutta kasvivalikoima
ja ripustustapa vaihtelevat. Eri kasveilla ja kukilla oli omat
merkityksensä hyvän onnen tuottajina.
Masto lasketaan pari viikkoa ennen juhannusta alas ja koristellaan. Juhannusaattona se nostetaan talkoilla pystyyn ja
sitten alkavat juhlat. Kustavin Vartsalassa oli kahden kylän
välillä kova kisa, kumpi ensin sai mastonsa valmiiksi. Kun
masto oli ylhäällä, merkki annettiin ampumalla. Enää ei ammuta ja juhlat ovat vain Etelä-Vartsalan maistongilla, jossa
martoilla on tarjolla kalakeittolounas.
Lomavalkamassa on oma uudempi maistonki ja siinä käytetään vain suon kasveja koristeena ja huipussa on Kustavin
viiri.
Talkooväki koristele Kustavin Etelä-Vartsalassa maistonkia.
Kustavi
Tervetuloa maalta
ja mereltä!
Ahvenanmaalla tyyli vaihtelee
Ahvenanmaalla salkoperinne elää rikkaana. Yksinkertaiset
salot ovat tavallisempia saaristossa, kun taas ristipienaisia
salkoja tavataan enemmän Ahvenanmaan pääsaarella. Pienojen päät saatetaan koristella pienillä kuusilla, lipuilla ja
oksilla tai katajasta, haavasta tai koivusta sidotuilla seppeleillä. Saaristossa pienat koristellaan kataja-, lehti- tai kukkaseppelein.
Mannerahvenanmaalaisissa saloissa käytetään yleensä
kruunuja pienojen päissä. Kauniit, iloisenväriset kruunut
ovat sukua joulun olkihimmeleille ja symboloivat neitsyyttä,
nuoruutta, terveyttä ja valoisaa tulevaisuutta.
Kruunut valmistetaan etukäteen ja useimmiten talkootyönä, kun taas lehvien sitominen tehdään joko juhannusaattoa
edeltävänä päivänä tai vasta juhannusaattona.
Ylinnä ahvenanmaalaisessa juhannussalossa seisoo juhlaasuinen puu-ukko, jonka kädet miekkailevat tuulessa.
i
Kustavin kunta, puh. (02) 842 6600
Matkaluinfo kesä-elokuu, puh. (02) 842 6620
www.kustavi.fi
Lassi Lähteenmäki
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
33
Räppääjän kesä kuluu
taas Naantalissa
Risto Räppääjä, Nelli Nuudelipää ja muut
Riston kaverit viilettävät taas kesällä pitkin
Naantalin vanhankaupungin kapeita katuja.
Elokuvista tutut kohteet kiinnostavat myös
matkailijoita.
O
nko tuo se kissa siinä Risto Räppääjän elokuvassa?
- Minkä puutalon katolla Risto mahtoikaan seurata
kaupungin elämää?
Tällaisia kysymyksiä saattaa hyvinkin tulla kesämatkailijoiden suusta Naantalissa. Elokuvien kautta tutuksi tulleet paikat
kiinnostavat matkailijoita.
- Ihmiset ovat kiinnostuneita näkemään omin silmin paikkoja, joissa elokuvia on kuvattu, vahvistaa projektipäällikkö
Lotta Muje Länsi-Suomen elokuvakomissiosta.
Esimerkiksi Turun Uusi Apteekki on jo nyt monen matkailijan kohteena juuri sen takia, että elokuvista tuttu yksityisetsivä Jussi Vares pitää sitä tukikohtanaan. Ystadin kaupunki
Ruotsissa puolestaan houkuttelee turisteja Wallanderin tarinoiden ansiosta.
Risto Räppääjä saa kesätöitä Naantalissa.
Turun seudulla monta tuotantoa
Yksi syy Turun seudun noususta valkokankaalle on LänsiSuomen elokuvakomissio, joka tekee ahkerasti töitä kuvauspaikkojen etsimiseksi ja sen eteen, että kuvausjärjestelyt sujuisivat mutkattomasti. Komissio toimii Turun Seudun Kehittämiskeskuksen alaisuudessa.
Projektipäällikkö Lotta Mujon mukaan Naantalissa kuvataan näillä näkymin kolme elokuvaa tämän kesän aikana.
Purkkiin laitetaan Johanna Vuoksenmaan ohjaama Viikossa
aikuiseksi, Timo Koivusalon Risto Räppääjä ja Sevillan saituri sekä Taneli Mustosen ohjaama Luokkakokous.
Turussa kuvattiin alkuvuodesta Mika Kaurismäen kansainvälinen suurtuotanto The Girl King ja tällä hetkellä täällä filmaa Petri Kotwica elokuvaansa Henkesi edestä. Kesä täydentyy todennäköisesti vielä kahdella elokuvalla, mm. uudella
RE-NA-TA
15.5.2014–4.1.2015
Piispankatu 17
20500 Turku
Avoinna ti–su 11–16
ja ke myös 18–20
www.sibeliusmuseum.abo.fi
/sibeliusmuseum
Photo: Engeström & Tervo
34
Lennart Lindberg ja lapset saapuvat rantakioskille Naantalissa.
Vares-elokuvalla. Syksyksi on vielä luvassa lisää filmattavaa.
Elokuvien tekijät ovat huomanneet, että Turun seutu on
mainio paikka filmata, toteaa Lotta Mujo.
- Turun seudulta löytyy paljon erilaisia kuvausympäristöjä ja -paikkoja saaristosta metsään ja Turun linnasta uuteen
kirjastoon, eivätkä välimatkat ole pitkiä. Olemme myös sopivan automatkan päästä pääkaupunkiseudusta, jossa kuitenkin
monet tuotantoyhtiöt ja ammattilaiset asuvat. Alueelta löytyy
myös paljon alan ammattilaisia, joita Taideakatemia kouluttaa
jatkuvasti lisää, Mujo sanoo.
Filmauksen tuotteistaminen
kysyy hyvää ideaa
Ihan itsekseen matkailivat eivät lähde sankoin joukoin elokuvasankarin maisemiin kulkemaan. Projektipäällikkö Lotta
Mujon mukaan tarvitaan elokuviin liittyviä tuotteita ja palveluja, jotta elokuvat todella näkyisivät katukuvassa ja toisivat
matkailijoille nähtävää ja koettavaa.
Esimerkiksi Turussa on järjestetty Vares-kierroksia ja nyt
ollaan tekemässä karttasovellusta Vareksen reissuista. Myös
Naantalissa on suunniteltu aktiviteetteja Risto Räppääjään
liittyen.
Paljon on Mujon mukaan vielä tehtävää. Elokuvakomissio
etsii jatkuvasti yrityksiä, joita elokuvayhteistyö kiinnostaa. Yhdessä voidaan ideoida tuotteistamista, Muje sanoo.
Lassi Lähteenmäki
SuviDesign 2013. Kuva Elina Korri
Taidetta ja designia
Taidekeskus Purnussa
V
ehreiden lehtien välistä välkehtii auringonpaisteinen järvi ja kuulen hyväntuulisen jutustelun lomasta pienen naurunremakan, pysähdyn ja istun
penkille. Suljen silmäni hetkeksi ja mietin miten hienoa onkaan nähdä materiaalin muuttuvan esineeksi taitajan käsissä
- oma olonikin on inspiroitunut. Avaan silmäni: seison nurmikentällä, ympärilläni lasiesineitä, keramiikkaa, kodintekstiilejä, koruja, tuotteita puusta – esineitä täynnä oivalluksia ja
intohimoa. Olen SuviDesign -tapahtumassa Taidekeskus Purnussa Orivedellä.
SuviDesign on designtuotteiden myyntitapahtuma, joka järjestetään 11.-13.7.2014. Kävijöillä on mahdollisuus keskustella muotoilijoiden kanssa tuotteiden valmistuksesta, seurata
työnäytöksiä sekä tehdä ostoksia. Samalla käynnillä voi tutustua myös Purnun nykytaidenäyttelyyn. Tänä vuonna SuviDesignissa kuullaan puheenvuoroja muotoilusta ja taiteesta,
puhujina ovat Yrjö Kukkapuro ja Kirsi Neuvonen.
Tapahtumaan kannattaa tulla koko päiväksi viihtymään, sillä alueella on myös kahvio, uimaranta, venelaituri ja ravintola
Vallesmannin ruokateltta
suvidesign.fi
DESIGNTUOTTEIDEN MYYNTITAPAHTUMA
11.-13.7.2014 klo 11-18
Taidekeskus Purnu, Mustasaari 63, Orivesi
Liput SuviDesign/Purnu 11 €/9 € lapset ilmaiseksi
www.suvidesign.fi
SuviDesign 2013. Kuva Matti Iso-Pärnä
Puheenvuoroja muotoilusta Yrjö Kukkapuro ja Kirsi Neuvonen
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
35
Kansainväliset
festivaalit
Tampereella
T
ampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä ammattiteatterifestivaaleista. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 4.-10.8.2014.Pääohjelmisto muodostaa festivaalin taiteellisen rungon ja tarjoaa
vuosittain mielenkiintoisimmat teatteritapaukset, laadukasta
nykydraamaa ja hengästyttäviä tulkintoja sekä ulkomailta
että Suomesta. Ohjelmiston kansainväliset esitykset saapuvat tänä vuonna Virosta, Hollannista, Kanadasta, Sloveniasta ja Tanskasta. Ohjelmateltta on Tampereen Keskustorilla sijaitseva Teatterikesän kohtauspaikka, jossa yleisö saa
nauttia Suomen eturivin taiteilijoiden laulusta, tanssista ja
pienimuotoisista teatteriesityksistä. Ohjelmateltta tarjoaa
esityksiä festivaaliviikolla 5.-9.8.2014.
www.teatterikesa.fi
4.–10.8.2014
tampereenTEATTERIKESÄ
tampere theatre festival
Maailmannainen, kuva Harri Hinkka.
Tampereen
Teatterikesässä
kansainväliset ja
kotimaiset huiput!
www.teatterikesa.fi
Kuningas kuolee, kuva Stefan Bremer.
36
Pianon aristokraatit
ja da Vincin
musiikillinen arvoitus
M
Vuoden 2007 Kuningatar Elisabeth –pianokilpailun voittaja Anna Vinnitskaya.
2014
itä tehdä, minne mennä elokuussa. Mäntän
Musiikkijuhlilla 6.-10.8, saat aimo kattauksen loistavaa musiikkia eturivin pianistien
esittämänä. Uusi esiintymisareena Serlachius-museo Gösta
tulee olemaan tapaus ja hienoa kuulla miten piano siellä soi.
Konsertteja järjestetään myös perinteikkäällä Mäntän Klubilla, Mäntän kirkossa sekä Honkahovissa.
Pääesiintyjä, brittiläinen mestaripianisti Paul Lewis, soittaa festivaalin päätöskonsertin, joka on omistettu Gustaf
Serlachiukselle.
Vahvoja naisia kuullaan festivaalilla: Anna Vinnitskaya,
ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva vuoden 2007 Kuningatar Elisabeth -pianokilpailun voittaja, soittaa festivaalin avajaiskonsertin. Laura Mikkola palaa Mänttään 12 vuoden tauon jälkeen, se on kuultava.
Ja mikä onkaan viola organista. Renessanssinero da Vincin suunnittelema soitin soi Mäntän kirkossa rakentajansa Slawomir Zubrzyckin käsissä, ainutlaatuinen elämys luvassa!
Lapsia ei unohdeta! Mänttä-Vilppulan kaupunki tarjoaa
kaikille alle 10-vuotiaille ilmaisen sisäänpääsyn satuooppera Hopeisen lusikan- näytökseen.
Mänttä on Suomen pianomaailman pääkaupunki elokuussa, kaikki Suomen tulevaisuuden nimet on kuultavissa useassa konsertissa.
Lisätietoa janoaville
www.mantanmusiikkijuhlat.fi
XVI JUHLAT 6.–10.8.2014
MÄNTÄN MUSIIKKI-
Pääesiintyjänä Paul Lewis. Kansainvälisiä tähtipianisteja
Anna Vinnitskaya ja Laura Mikkola. Slawomir Zubrzycki konsertoi
da Vincin piirustusten innoittamalla Viola organistalla. Festivaalin
nuoret taiteilijat ovat Tuomas Kyyhkynen ja Johannes Piirto.
Mänttä - pianomusiikin ystävien kohtauspaikka
www.mantanmusiikkijuhlat.fi
Pääesiintyjä brittiläinen mestaripianisti Paul Lewis
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
37
Konsertti Ruoveden kirkossa
Musiikkia! Ruovesi
R
uoveden kamarimusiikkifestivaali järjestetään yhdeksännen kerran 25.6.–29.6.2014.
Mukana on musiikkimaailman huippuja Euroopasta Amerikkaan. Kapellimestari-klarinetisti Osmo Vänskä
palaa jälleen joukkoomme ja tuo mukanaan Minnesotan sinfoniaorkesterin konserttimestarin Erin Keefen. Alttoviulua
tulee soittamaan saksalainen alttoviululegenda Rainer Moog.
Marjukka Tepponen
Yleisön viime kesänä valloittanut sopraano Marjukka Tepponen kantaesittää kamariyhtyeen kanssa päätöskonsertissa
säveltäjä Olli Virtaperkon teoksen, joka pohjautuu Runebergin Lähteellä-runoon.
Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana toimii kapellimestari-viulisti Okko Kamu, joka myös esiintyy festivaalilla. Konserttipaikkoina toimivat intiimi Pekkalan kartanon konserttitalli, akustisesti loistava Sofia Magdalenan kirkko Ruovedellä
sekä upea vanha puukirkko Virroilla. Korkeatasoiset esiintyjät, tunnelmalliset konserttipaikat sekä mielen­kiintoinen ohjelmisto takaavat kuuntelijoille ainutlaatuisia musiikkielämyksiä vuosi vuoden jälkeen!
38
Käsityömuseo Miila avasi ovensa Paimion keskustassa sijaitsevassa funkkistalossa.
Pikkuliinoja
Paimio –
museoiden kaupunki
P
aimion monipuolinen museotarjonta vahvistui entisestään, kun Käsityömuseo Miila avasi keväällä
ovensa. Aivan Paimion ydinkeskustassa sijaitseva
museo esittelee käsillä tekemisen historiaa. Museon perustamisen taustalla on kaupungin vuonna 2008 saama perintö halikkolaiselta Lyyli Tuomolalta.
Museon perusnäyttely Monellaissi kärentöit kertoo paikallisen ja alueellisen käsityöperinteen keskeisistä ilmiöistä.
Näyttelyssä seurataan myös kertomusta Tuomolan suvusta ja
sen käsityöperinteestä.
Museovieraita palvelee lisäksi museokauppa, jonka keskiössä ovat tietenkin käsityöt. Ryhmämatkailijoita varten on
suunniteltu myös paketteja, joissa vieraillaan myös muissa
paimiolaisissa käsityökohteissa tai Paimion Sähkömuseossa, joka sijaitsee käsityömuseon naapurissa.
Sähkömuseon uudessa perusnäyttelyssä esitellään sähköntuotannon, -jakelun ja -käytön historiaa sekä sähköön liittyviä ilmiöitä. Vuoden 2014 teemanäyttelyssä Sähkö virtaa keskiössä ovat varsinaissuomalaiset vesivoimalaitokset.
Paimion kotiseutumuseo sijaitsee Paimion keskustan pohjoispuolella Museomäellä, jossa voi tutustua Yli-Hakalan
torppaan tai nauttia lainamakasiinissa Kirsi Ruohomäen taidenäyttelystä RajatOn.
Paimion museotarjonnan täydentää August Pyölniitun museo. Pyölniittu oli ”Paimion viisas” eli itseoppinut tiedemies
ja pienviljelijä. Hänen kotinsa toimii nykyään henkilöhistoriallisena museona.
PAIMION KAUPUNKI
Paimion kaupungin matkailuneuvonta: kesä-elokuussa Vistantie 24A,
muulloin kaupungintalolla, Vistantie 18, p. 02 474 5440,
[email protected], www.paimio.fi/palvelut/matkailu
KÄSITYÖMUSEO MIILA (Kirjakuja 2). Perusnäyttely
Monellaissi kärentöit ja teemanäyttely Ruuduiksi kudotut.
Avoinna 1.6.—10.8. ke –su klo 11—18, la—su klo 12—16 ja 11.8.—
28.9. to—su klo 12—16., www.kasityomuseomiila.fi
PAIMION SÄHKÖMUSEO (Vistantie 24A) 1.6. – 31.8.2014. Uudistettu
perusnäyttely sekä teemanäyttely Sähkö virtaa—vesivoima VarsinaisSuomessa. Avoinna 10.8. asti ti – pe klo 11 – 18, la - su klo 12–16 (ei 20.
–23.6.) ja 11. – 31.8. ke – pe klo 13 – 18 ja la – su klo 12 – 16,
www.paimionsahkomuseo.fi
AUGUST PYÖLNIITUN MUSEO (Maljamäentie 132), avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12—15. Pyölniittupäivä su 27.7. klo 12.,
www.pyolniittu.fi
PAIMION KESÄTEATTERISSA (Sähköyhtiöntie 198) Eija-Inkeri Lahden
ohjaama klassikkonäytelmä Täällä Pohjantähden alla 27.6.-18.7.2014,
klo 19 (ei la).,www.paimionkesateatteri.fi.
Samalla alueella toimiva PAIMION KOTISEUTUMUSEO on avoinna
27.6 – 18.7. klo 18 – 20.30 (ei la).
Akun työpöytä
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
39
Raaseporissa
lumoavat viisi tähteä
* Fiskars, ruukkikylässä taitavat tekijät
* Karjaa ja Billnäs, historiaa ja talojen tarinoita
* Mustion Linnan mahtisuku ja ihana puisto
* Tammisaaren vanhan kaupungin viehättävät kujat
* Saariston upea kauneus, 1300 saarta
T
ammisaaren Vanha kaupunki
kapeine, mutkittelevine kujineen vie kävijänsä aikamatkalle
satojen vuosien taakse. Katuverkko on
peräisin 1500-luvulta, ja arvostetut vanhat talot ovat edelleen asuttuja. Vanhan
kaupungin kyljessä sijaitseva Raatihuoneentori täyttyy toripäivinä paikallisten
tuottajien, viljelijöiden ja kalastajien
herkuista.
Raaseporin ruukkialueet tarjoavat elävän ikkunan Suomen teollisuuden syntyyn – nykypäivänäkin ne ovat tapahtumarikkaita yhteisöjä. Tuttujen oranssipäisten saksien Fiskars on ympäri
vuoden vilkas käsityöläisten ja taiteilijoiden kylä, Billnäsin visiitti on ehdoton
perinnerakentamisesta kiinnostuneelle
ja Mustio herraskartanoineen hurmaa
mannermaisella viehätysvoimallaan.
Herkkureitillä pääset tutustumaan
lähiruoan ja slow foodin elämyksiin.
Kaupungin matkailutoimiston sivuilla on tarkempaa tietoa reitistä, joka on
edustava kattaus Raaseporin makujen
maailmasta, ja sen läpikäyminen autolla onnistuu hyvin yhdessä päivässä.
Suomen kokkimaajoukkueen kotipaikkakunnalla on tuottajien tilakauppoja ja
laadukkaita ravintoloita.
Meri on aina läsnä
Meren läheisyys antaa matkailijalle
runsaasti lisämahdollisuuksia rentoutua
40
raikkaan luonnon helmassa. Säännöllisiä saaristoristeilyjä kesäisin ajavilla
Sunnanilla ja Myggenillä pääset tutustumaan muun muassa Tammisaaren
saariston kansallispuistoon kuuluviin
Jussarön ja Älgön saariin. Tammisaaren
keskustan ja vierasvenesataman läheisyydessä sijaitsevassa, Metsähallituksen ylläpitämässä luontokeskuksessa
pääset tutustumaan saariston luonnon ja
kulttuurin muutoksista kertovaan näyttelyyn.
Raasepori on samanaikaisesti sekä
nuori että historiallinen. Vaikka kaupunki syntyi vasta vuonna 2009, juontaa sen
nimi juurensa kuitenkin jo 1300-luvulta
peräisin olevaan Raaseporin linnaan,
jonka rauniot ovat nykyään suosittu vierailukohde. Myös Karjaan arkeologiset
kohteet, kuten Brobackan muinaismuistoalue, Kroggårdsmalmenin kalmisto ja
Grabbackan linnanrauniot kielivät asutuksen pitkästä historiasta.
Kulttuuri lumoaa
Harva kaupunki voi ylpeillä yhtä laajalla kulttuuritarjonnalla kuin Raasepori.
Kesäisin tapahtumat toimivat mökkiläisten, matkailijoiden ja kaupungin
asukkaiden kohtauspaikkana.
Kulttuurikohteista mainittakoon ainakin perinteiset Tammisaaren kesäkonsertit elokuun alussa, Fiskarsin ruukkimiljöö, Mustion Linnan tarjonta näytelmineen, Pro Artibus-säätiön näyttelytoiminta ja Tammisaaren Museokeskus
EKTA, jonka uudessa vaihtuvassa näyttelyssä esitellään Latinalaisen Amerikan
muinaisia intiaanikulttuureja. EKTA:n
pysyvät näyttelyt kertovat Tammisaaren
historiasta sekä Helene Schjerfbeckin
elämästä ja taiteesta.
Tapahtumakalenteri www.evenemax.fi
Kesän 2014 uutuuksia
5.6.–7.8 Tammisaaren iltatori Stallörenin puistossa torstaisin klo 15-20.
31.7.-3.8 Tammisaaren kesäkonsertit:15-vuotisjuhla, ohjelmistossa mm.
Straussin sävellyksiä. Myös jazzkonsertteja. www.ekenassommarkonserter.fi.
24.6.-20.7 Mustion Linnan kesäteatteri: Täydellinen tätini
Golfia kolmella kentällä: Ruukkigolf Pohjassa, Ekegolf Tammisaaressa, Nordecenter Åminnen kartano, Pohjassa.
EKTA-Museokeskuksessa Helene Schjerfbeck-näyttelyssä uusia taideteoksia!
Sommaröstrand, saaristokeskus joka toimii ympäri vuoden. Vierassatama,
ravintola, kauppa, sauna, kokoustilat, ohjelmapalvelut (Jussarön retki ym.).
www.sommarostrand.fi
Opastettuja kävelyjä ja audio-opastuksia (puhelimessa) Tammisaaren keskustassa.
www.visitraasepori.fi
puh. 019-289 2010 | [email protected] | www.visitraasepori.com
Raseborg, with love
Visitraseborg
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
41
P
Hiljaiset kadut –
autiot tuvat
itkän hiljaisuuden jälkeen
on ehkä outoa aloittaa taas
Vänön blogitus eräästä toisesta saaresta. Mutta koska kyseessä
on Örö on sillä monenlaistakin yhteyttä
Vänön kanssa. Saari on lähes saman kokoinen kuin Vänö ja kun seisoo Vänön
hiekkarannalla vastapäätä näkyvä Örön
tutkatorni kertoo selvästi saaren sijainnin. Ainakin vänöläinen Erik Berg teki
pitkän työuran Öröllä ja moni on käynyt siellä kertausharjoituksissa. Lin-
nakkeen läheisyys tulee liiankin tutuksi jokavuotisten sotaharjoitusten aikana, jolloin armeijan laivat liikennöivät
lähivesillä ja joskus luulee ikkunoiden
särkyvän ammuntojen aikana. Lisäksi
tarina kertoo, että vänöläinen Klindsin ukko olisi saanut Örön palkkioksi
luotsatessaan ruotsalaista sotalaivastoa.
Lahjoituspaperin hän antoi tuon ajan
nimismiehelle, jonka piti valvoa asiaa
käräjillä. Nimismies kuitenkin hukkasi
paperin ja näin asia jäi todistamatta.
Örö on vielä tyhjillään ja maihin nousu ilman lupaa on kielletty. Edellisestä
käynnistäni saarella on yli kymmenen
vuotta. Oli outoa nousta maihin tyhjään
saareen. Aikaisin aamulla linnut lauloivat ja aurinko paistoi kirkkaasti, vaikka
olikin viileää. Talot seisoivat tyhjillään.
Mutta sisällä rakennuksissa oli lämmintä. Tuli tunne kuin avaruusolennot
olisivat siepanneet asukkaat ja jättäneet
saaren tyhjilleen.
Rakennuksien lämpimillä seinustoil-
Saaristo-Turku-Ahvenanmaa
Yli 50 valmista ryhmäretkeä: Elämyksiä merellä ja saaristoluonnossa
Turussa sekä Ahvenanmaalla. Saariston herkkuja, meren ja puutarhojen antimia. Menneiden aikojen tunnelmia tervantuoksuisilla aluksilla.
Maailmankuulun surrealistin taidetta Paraisilla. Seilin saari, Saariston rengastien retket, majakkaretket, Saaristomeren kansallispuisto.
Viihdettä, musiikkia, teatteria ja kesäjuhlia. Ja paljon muuta.
Räätälöimme retkiä myös toiveittenne mukaan.
Varaa unelmiesi loma saaristossa: Merenrantamökit, majoitusretkipaketit, pyöräilypaketit, melonta, kalastus. Tule mukaan opastetuille
retkille Seiliin, lähdöt lauantaisin Nauvosta. Voit myös osallistua opastettuihin pyöräilyretkiin tai melontakursseille. Kemiönsaarella voit tulla mukaan
retkille perinteisillä purjelaivoilla Örön linnakesaarelle.
Tutustu tarjontaamme netissä:
www.suomensaaristovaraus.fi | puh. 02-410 6600
42
la kävi sen sijaan kova kuhina ja tapasin
tämän kevään ennätyksen käärmeitä saman päivän aikana. Muistin lapsuudestani sanonnan, että käärmeet ilmestyvät
pihapiiriin, kun talo autioituu. Ilmeisesti ne viihtyvät pitkässä heinikossa.
Örössä on todella paljon rakennuksia, jotka nyt voidaan ottaa uuteen
käyttöön, kun saari vuoden vaihteessa
siirtyy metsähallituksen omistukseen.
Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan
monella tavoin myös Vänön tilanteeseen. Metsähallituksen tarkoitus ei ole
käyttää Örön rakennuskantaa asumiseen vaan suunnitelmissa on perustaa
luontomatkailun keskus. Käärmeitä lukuun ottamatta saaren luonto, sijainti,
maisemat, historia linnakesaarena ja
käytettävissä olevat tilat vahvistavat
uskoa, että tämä voi hyvinkin toteutua.
Onko odotukset kävijämäärän suhteen
realistisia jää nähtäväksi.
Vaeltaessamme pitkin ”Pitkää ikävää”, kiinalaisten sotavankien rakentamaa mukulakivikatua, yläpuolellamme
leijaili merikotka. Näemme tykit, jotka
on strategisesti sijoitettu korkeimmille
kallioilla ja metsiä halkovat juoksuhaudat. Kävelemme rannan soravalleja
pitkin takaisin 12 tuuman kasarmeille
ja ylitämme lopuksi helikopterikentän,
jonka laidalta löydämme harvinaisen
Lännen kylmänkukan. Sellainen on
Örö, tänään autio ja ensi vuonna kuhisee elämää.
2014
Jazzia ja
venäläistä vääntöä
saaristossa
L
ounais-saariston musiikkitapahtumissa on mukavasti
variaatioita. Kemiössä kajahtaa jazz, Paraisilla uruissa on venäläinen sointi.
Heti juhannuksen jälkeen alkavien Paraisten Urkupäivien
teemana on venäläinen musiikki. Eurooppalaiset kriisit kannattaa jättää oven taakse, kun saapuu Paraisten kirkkoon nauttimaan venäläisistä sävyistä.
Kemiönsaaren musiikkijuhlien tämän kesän tilausteos on
Aulis Sallisen Jousikvartetto nro 6, joka kantaesitetään avajaiskonsertissa 8.7. Kemiön kirkossa.
Nauvon Kamarimusiikkipäivillä juhlitaan säveltäjä Richard
Straussin syntymän 150-vuotisjuhlaa. Strauss on vahvasti mukana myös Sibelius Korppoossa -konserttisarjassa heinäkuussa.
Letkeästä jazzista tuttu saaristotapahtuma Baltic Jazz on
juhlatuulella. Lauantain 5.7. huippuna on Antti Sarpilan
50-vuotiskonsertti.
Iniö Folk on omaperäinen kansanmusiikin tapahtuma heinäkuun lopulla. Viikkoa aiemmin soi jazz Korppoossa. West
music fest keskittyy elokuussa Paraisilla lähinnä blues-musiikkiin. Syyskuun Wiinit pelimannit -tapahtumassa Paraisilla kansamusiikin taitajat kokoontuvat mm. jameihin. http://
www.festivalnet/info
Lassi Lähteenmäki Baltic Jazz paraati
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
43
Koe elokuisen Vanhan Rauman
ainutlaatuinen miljöö
Rauma Festivon konserteissa
Teemana valtamerten ylitys: kamarimusiikkia idästä ja lännestä.
Taiteilijoina mm. pianistit Olli Mustonen ja Angela Hewitt,
Jousia-kvartetti ja basso Mika Kares.
Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely
avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään
ja kokemaan miten sähköä syntyy!
Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus,
27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton.
Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi
KA
TE
TT
U
KA
TS
O
M
O
!
Pyydä taRjous Ryhmälle: [email protected]
www.RaumanFestiVo.Fi
Jos tänä kesänä pitäisi käydä
yhdessä näyttelyssä
RAUMAN
KESÄTEATTERISSA
ESITYKSET: 7.6.-13.7.2014
ROOLEISSA
Anna Hanski, Annika Eklund, Sani,
Juhani Laitala ja Otto Kanerva
LIPUNMYYNTI
puh. (02) 8376 9900, ma-la klo 9-19
[email protected]
44
Taivaan tulet
Uudenkaupungin teatteriin
U
udenkaupungin teatterissa nähdään kantaesityksenä (24.1. 2015 ensi-illassa) Taivaan tulet. Dramatisointi, jonka tekee teatterinjohtaja Jari Luolamaa, perustuu Taivaan tulien ensimmäiseen tuotantokauteen, jonka käsikirjoituksesta vastasivat Timo Parvela ja Kari
Väänänen. Luolamaa myös ohjaa näytelmän. Taivaan tulien
näyttämöversiossa musiikilla tulee olemaan suuri merkitys,
erityisesti kuoron avulla luodaan erilaisia tunnelmia. Musiikin sovittamisesta ja harjoituttamisesta vastaa Rauno Melos
ja sävellykset ovat TV-sarjan tapaan pääosin Ismo Alangon
tekemiä.
Syksyn ensimmäinen ensi-ilta (5.9.) on kantaesitys, Riitta
Kilkun ja Jaana Vasaman kirjoittama komedia Kansallinen
matonpesupäivä. Näytelmässä pestään mattoja matonpesupaikalla, ihmetellään maailmaa ja erityisesti meitä suomalaisia, sillä missään muualla maailmassa mattoja ei pestä, ne
viedään pesulaan. Laulujen lomassa pohditaan ihmisten erilaisuutta ja myöskin samanlaisuutta. Näytelmän ohjaa Riitta
Kilkku.
Syksyn toinen ensi-ilta (18.9.) on viime vuosien yksi Suomen esitetyimmistä näytelmistä. Esa Leskisen ja Sami Keskivähälän kirjoittaman Päällystakin tapahtumat lähtevät käyntiin päähenkilön Akakin syntymästä Paavo Nurmen sytyttäessä olympiatulta. Akakin elämää seurataan samassa työpaikassa, joka ei todellakaan pysy samana. Pomot vaihtuvat aina
vain hullummiksi, samoin koko työnteko ja siinä karusellissa
on pieni ihminen välillä lievästi sanottuna aika pihalla. Huikea
komedia, jossa on omat traagiset hetkensä. Näytelmän ohjaa
Jari Luolamaa. Kevätkaudella loppuunmyydyille saleille esitetty Pokka pitää jatkaa vielä syksyllä ja yleisön rakastamaa
huikeaa kokoperheen näytelmää Saiturin Joulu esitetään taas
marras-joulukuussa.
Syksyn vierailijat
Tässä iässä 4.10. Tässä iässä on Susanna Haaviston, AnnaMari Kähärän ja Lea Pekkalan esitys, jossa jokainen tarina
voisi alkaa sanoilla "tässä iässä". Laulut liittyvät naiseuteen,
ikään, parisuhteeseen, ja arkisiin asioihin joille on pakko nauraa tai itkeä. Tai ymmärtää. Esitys kestää n. 1,5 tuntia väliaikoineen.
Leninki 30.10.Komedia yksinäisyydestä. Keski-ikäinen,
vaimonsa jättämä elämän virkaheitto Usko Haverinen on yksi
tuhansista avioeron kokeneista miehistä. Elämä murjoo, mutta Uskon puheissa se hymyilee. Kulissi pitää ja kasvaa. Uskon
tarinoissa mökkirähjä muuttuu kartanoksi, kaljakori Viestintäkeskukseksi ja marrasharmaa takapiha kukoistavaksi golfkentäksi... ja yksinäisellä miehellä puhetta riittää! Roolissa
Ilkka Heiskanen, Taivaantulien Jetsu!
Uudenkaupungin Teatterin!
syksyssä:!
Kansallinen matonpesupäivä !
Ensi-ilta 5.9.2014
Päällystakki!
Ensi-ilta 18.9.2014
Pokka pitää!
7.11.2014 alkaen
Saiturin joulu!
15.11. alkaen!
Päällystakki näytelmässä, Raimo Nummela.
Kuva Katja Laine
(Puh. 02-8451 5440)!
www.uudenkaupunginteatteri.Þ
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
45
Taidetta ja luontoa
kauniissa
saaristomaisemassa
Söderlångvikin kartano
Luontoa ja taidetta kauniissa
saaristoympäristössä Kemiönsaarella
näyttelyt:
anita snellman | ylva holländer | martti jämsä
L
ångvikin poukamassa sijaitseva Söderlångvikin kartanotila tarjoaa ainutlaatuisen lomakokemuksen kuvataiteista, historiasta ja luonnosta kiinnostuneille
matkailijoille. Museona toimivassa päärakennuksessa voi tutustua liikemies ja taidemesenaatti Amos Andersonin (18781961)vaiherikkaaseen elämään, hänen taidekokoelmaansa
sekä vaihtuviin kesänäyttelyihin. Kesällä 2014 kartanossa on
esillä taidemaalari Anita Snellmanin tuotantoa. Valokuvaaja
Martti Jämsän työt on nähtävissä uusissa ravintolatiloissa ja
taiteilija Ylva Holländerin näyttely avautuu Galleria Almassa.
Uuden, lähiruokaa tarjoilevan lounasravintolan yhteydessä
toimii suoramyynti, jossa kävijät voivat tutustua tilan omiin
puutarhatuotteisiin sekä saaristossa valmistettuihin käsitöihin. Taide ja ruoka on nyt myös mahdollista yhdistää uudella
ihastuttavalla tavalla. Ravintolasta voi ostaa museon sisäänpääsyn oikeuttavan eväskorin, jonka voi nauttia luonnon helmassa museon puutarhassa.
Amos Andersonin tie 2, 25870 Dragsfjärd
Puh. 02 424 662 | www.soderlangvik.fi
Avoinna 15.5.– 31.8. joka päivä klo 11–18
Suljettu 20.–22.6. | Syyskuussa auki viikonloppuisin
46
Kotimainen
suosikkinäytelmä,
Suomen hevonen!
Vuohensaaren kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Suomen hevonen!
S
irkku Peltola on kirjoittanut satiirisen komedian
EU:n maataloustukien viidakossa kamppailevasta
uusioperheestä keskellä kauneinta Suomea. Kaunein Suomihan sijaitsee keskellä metsäistä maaseutua, josta
pääsee vielä mettemmälle. Kun taloa asuu vanha vaimo ja uusi naisystävä, sekä matriarkaalinen anoppi, on tilanne idyllisimmässäkin maatalossa vähintään jännittynyt. Senpä vuoksi
syntyy hulvattoman hauskoja hetkiä.
Talon ainoan pojan tuodessa lyömättömän idean aina Sisiliasta saakka, syntyy taloon elämää, vaikka ei ihan sillä toivotulla tavalla. Hevosellahan kuitenkin pääsee, mutta Harrikalla
kuulemma vielä helpommin. Näytelmässä hevoset laukkaavat
kohti viimeistä määränpäätään, mutta käykö niin myös Suomen maataloudelle EU:n tukiviidakossa?
Kaikki tämä ja suomalaisten peräänantamattomuus on löydettävissä Peltolan näytelmästä. Vielä kun tämä kaikki on
kuorrutettu hykertävällä komiikalla, voimme luvata iloisen
kesäteatterinautinnon Vuohensaaressa kesällä 2014. Siis siellä keskellä kauneinta Suomea, kylläkin vähän mettemmällä.
Näytelmää tehdessä olemme sitoutuneet toimimaan EU:n
lakien mukaisesti emmekä vahingoita eläimiä... poislukien
hyttyset.
Käsikirjoitus: Sirkku Peltola.Ohjaus: Tarja Hemminki. Uutuutena Vuohensaaressa numeroitu katsomo. Varmista parhaat
paikat varaamalla ne Salon Teatterin toimistosta!
Vuohensaaren
kesäteatterissa
27.6.-2.8.2014
uomen
hevonen
Käsikirjoitus Sirkku Peltola,
ohjaus Tarja Hemminki
Mariankatu 3, Salo, p. 02-7316055
[email protected]
www.salonteatteri.com
Per uslippu 20€, S-Etukor tilla 18€
Eläkeläinen, opiskelija, työtön 18€
Ryhmä (min 10 hlö) 16€
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
47
Veturimuseo sijaitsee vastapäätä Toijalan vilkasta ratapiha-aluetta.
A
Kiskot kuljettavat
Akaaseen
kaan Toijalassa sijaitsevan Veturimuseon erikoisalaa ovat vanhat dieselveturit, mutta punatiilisen
veturitallin pilttuista löytyy myös höyryvetureita
ja monenlaista muuta rautateihin liittyvää esineistöä. Vanhan
dieselveturikaluston kokoelmiin kuuluu useita maailmanluokan harvinaisuuksia, kuten tiettävästi maailman pienin leveäraideveturi, tanskalaisvalmisteinen ja Suomessa muunneltu
Pedershaab. Sympaattinen Lättähattu työtovereineen herättää
monessa matkaajassa nostalgisia muistoja. Veturitallin aidossa ympäristössä historia ja järeät veturivanhukset muodostavat kiehtovan kokonaisuuden. Museo tarjoaa monipuolisen
katsauksen suomalaisen veturiteollisuuden ja rautatieliikenteen menneisyyteen.
Veturimuseoon helppo tulla niin junalla kuin omalla autolla, sillä museo sijaitsee aivan Toijalan rautatieasemaa vastapäätä. Museon internetsivuilla, www.veturimuseo.fi on mahdollisuus tehdä virtuaalikierros museon kokoelmiin. Akaan
kaupungin ja Museoveturiseura ry:n ylläpitämä Veturimuseo
on avoinna 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–16 ja toukokuussa
tilauksesta.
Järeät veturivanhukset tarjoavat ihasteltavaa vauvasta
vaariin.
Ovet avautuvat 1.6.2014
Liput 5/2 €
Ryödintie, 37800 Akaa
puh. 040 335 3539, [email protected]
Kysythän myös opastuksia - tervetuloa!
VETURIMUSEO
48
Kirjavan kankaan
kaupunki
F
orssan museon näyttely kertoo tarinoita Forssasta,
kirjavan kankaan ja betonikerrostalojen kaupungista. Kirjavan Kankaan Kaupunki on lapsiystävällinen
näyttely ja tarjoaa elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille: valokuvia, filmejä, leikkinurkkia ja äänimaisemia. Museo sijaitsee
1849 rakennetussa puuvillamakasiinissa, historiallisella Kehräämöalueella.
Kesällä 2014 Forssassa on pienten ryhmien ja yksittäisten
vieraiden iloksi hauska tekstiilitempaus: tekstiiliperintö- ja
nykydesign-kohteissa on mahdollista kerätä vierailuleima
Forssa-karttakorttiin. Vierailtuasi viidessä kortin kohteessa,
saat pienen yllätyksen. Leimojen keräämisestä ja yllätyksistä
löytyy lisää informaatiota Forssan museon sivuilta ja kortit
löytyvät itse vierailukohteista.Museo on avoinna ti-to 12-18
ja pe-su 12.16 Museossa on hissi.
www.forssanmuseo.fi
Kuosiseinällä voi suunnitella oman tilkkutäkin.
Pentinkulman päivät
27.7.−3.8.2014 Urjalassa
aa,
m
r
u
h
Tekstninmaisemia
Sukella
miele
huumaan, hulluuteen ja
mielen maailmoihin kesäisellä
kirjallisuusfestivaalilla!
Mukana mm.
· Juha Hurme
· Vuokko Hovatta
· JP Koskinen
· Kirsti Manninen
· Aulikki Oksanen
· Matti Rönkä
· Tuija Välipakka
www.pentinkulmanpaivat.fi
Avoinna ti-to 12-18, pe-su 12-16
Wahreninkatu 12, 30100 Forssa
www.forssanmuseo.fi
TIEDUSTELUT JA LIPUT
p. 040 335 4213
[email protected]
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
49
Tapahtumia Ruovedellä
26.-29.6. Valtakunnalliset korkeushypyn lajikarnevaalit
Urheilukeskuksella. Pääkilpailu la 28.6. klo 16, kilpailuja
myös to 26.6 klo 14 ja su 29.6. alkaen klo 10. Karnevaalitiedustelut: Ilpo Mikkonen, 050-5902666. Järj. Suomen urheiluliitto, Ruoveden Pirkat ja Ruoveden kunta
5.7. Ruoveden teatteri: Liika Viisas ensi-ilta klo 19.00
(esitykset 8.7.-27.7. ti, ke, to klo 19.00, su klo 16.00)
18.7. Maisemaseminaari Pekkalan kartanossa klo 11.3015.00 ilmoitt. ja lisätiedot www.tampereenkesayliopisto.fi
19.7. Kesäjuhlat Muroleen Kylätalon kentällä ja nuorisoseurantalolla klo 11 alkaen hernesoppalounas kenttäkeittiöstä,
klo 12 lasten ja nuorten urheilukilpailut (juoksu ja kolmiottelu), klo 14 perinteinen Murolehölkkä (n. 8 km), klo 19.30-01
juhlailtamat nuorisoseuran talolla. juhlapuhe kunnanjohtaja
Eeva Kyrönviita.
25.7. Kirkkokonsertti klo 19.00 Sofia Magdalenan kirkossa solistina Laura Pyrrö, säestys Jouni Somero.
9.8. ja 10.8. Sisällissotaristeilyt. la Vilppulasta Pekkalan
kartanoon, su Ruovedeltä Pekkalan kartanoon. järj. suomen
sisällissotamuseo yhdistys ry.
16.8. Elomarkkinat moni-torilla klo 10-13. Paikalliset
lähituottajat myyvät tuotteitaan ja tarjolla lähiraaka-aineista
valmistettua hernekeittoa.
16.8. Noitien yö Laivarannassa 20-vuotta täyttävä Noitien
yö juhlii tänä vuonna sirkusteemalla!
16.8. Noitien yön yhteydessä Lauluni aiheet -toivelauluilta Viljamakasiinissa klo 19. Merja Kääriäinen, Minna Katajamäki, Harri Tastula ja Seppo Heikkonen. Laulutoiveet juhannukseen mennessä toivelaululaatikkoon Ruoveden kirjastoon. Järj. Lemy ry. Ja toivelauluilta-työryhmä. Matkailuinfo
Viljamakasiinissa Ruovedentie 5, Ruovesi avoinna 2.6.-31.8.
joka päivä klo 11-18 p. 044 7871 388. www.ruovesi.fi
K e s ä R u o ve d e l l ä
24.5. Äksöniä! Ruovesi -messut
Koulukeskuksessa klo 11-15.
Tule tutustumaan paikalliseen palvelu– ja harrastetarjontaan!
18.6. Yhteislauluilta Viljamakasiinissa.
25.-29.6. Musiikkia! Ruovesi
Lähteellä-konsertti su 29.6. klo 16 Ruoveden kirkossa
Liput 30/25€. Katso koko ohjelma www.musiikkiaruovesi.fi
25.6. Asunta-ilta Heikki Asunta 110v-juhlavuoden kunniaksi
Viljamakasiinissa klo 18.00. Runoa, proosaa ja musiikkia.
4.7. Tuokio tuvassa klo 18.00 Ritoniemen kartanon
tuparakennuksessa, puhujana Sampsa Heinonen
5.7. Ruoveden teatteri: Liika Viisas ensi-ilta klo 19.00
Esitykset 8.7.-27.7. ti, ke, to klo 19.00, su klo 16.00
11.-13.7. Noitakäräjät
Ohjelmallinen markkinatori la 12.7 klo 9-15.
Toriohjelman juontaa Alivaltiosihteeristä tuttu Jyrki Liikka. Torilla vieraana Tohtori Kiminkinen! Lastenkonsertti klo 11.
Toripaikat 044 7871 332
Kotiseutumuseo
avoinna 23.6.-9.8. ti-la klo 11-17. Muuna aikana 044 7871 332
Taidenäyttelyt
Viljamakasiinissa ja kirjastossa touko-elokuussa
Matkailuinfo
Viljamakasiinissa, Ruovedentie 5
2.6.-31.8. joka päivä klo 11-18
044 7871 388
Tapahtumakalenteri osoitteessa
WWW.RUOVESI.FI
50
Kesäillan valssin tunnelmiin
Valkeakoskelle
V
alkeakoskella iloitaan kesällä 2014 kotimaisen
klassikon tunnelmissa, kun Suomen Kesäteatteri esittää Apianniemen kauniissa rantamaisemassa uuden musiikkinäytelmän Kesäillan valssi. Yllätyksiä ja
vauhtia on luvassa, kun klassikkoelokuvan tapahtumat siirtyvät nykypäivään. Musiikkinäytelmän romantiikka, tragikoomiset juonenkäänteet, kylänmiehet, kosijat ja maailmanmatkaajat sekoittavat hetkessä pienen kylän. Loistavat näyttelijät,
valloittava tanssiryhmä ja huikea live-orkesteri siivittävät Kesäillan valssin hurmioon.
- Meillä Valkeakoskella viihdytään ja uskon, että viimekesäiseen tapaan yleisö nauttii ohjelmasta ja tunnelmasta. Kesäteattereista ihmiset saavat virtaa ja onnellisuutta. Meidän
tavoitteena onkin välittää yleisölle positiivista energiaa pitkän
talven jälkeen, kertoo Suomen kesäteatterin ohjaaja ja näyttelijä Heikki Paavilainen.
Komediaa ja romantiikkaa lavalla tarjoilevat liveorkesterin
säestyksellä mm. Ilkka Koivula, Natalil Lintala, Meiju Suvas
ja Matti Esko sekä värikäs Bollywood-tanssiryhmä.
Apianniemen 850-paikkainen, katettu kesäteatteri sijaitsee
kauniiden järvimaisemien ympäröimässä Apian kansanpuis-
tossa, lyhyen kävelymatkan päässä Valkeakosken keskustasta.
Vuosi vuodelta menestystä saaneet upeat musiikkinäytelmät
ja tunnelmallinen miljöö ovat nostaneet Valkeakosken yhdeksi teatterimatkojen kestosuosikeista. Viime kesän On Kesäyö
-musikaalin näki lähes 33 000 katsojaa.
Pääosan esittäjät: Matti Esko, Meiju Suvas, Ilkka Koivula
ja Natalil Lintala
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
51
Info-puh. 0600 30006
(1,78 e/min + pvm)
Find us on Facebook Badge
Liput 16–32 € sirkuksen
lippukassasta ilman
lisämaksuja klo 12–13 ja
2 tuntia ennen esitystä
CMYK / .ai
Etu S-Etukortilla –3,50
myös perheenjäsenille
lippupalvelu.fi
Ter vetuloa koko perhe yhdessä!
www.sirkusfinlandia.fi
1.6.
3.–8.6.
9.6.
10.6.
11.6.
13.6.
14.6.
15.6.
16.6.
17.6.
18.6.
19.6.
21.6.
22.6.
23.–26.6.
27.6.
28.6.
29.6.
30.6.
1.7.
2.–3.7.
4.7.
5.–6.7.
7.–10.7.
11.7.
12.7.
13.7.
14.7.
15.7.
16.7.
17.7.
18.7.
19.7.
20.–27.7.
28.7.
29.–30.7.
52
TORNIO
ROVANIEMI
KITTILÄ
SODANKYLÄ
IVALO
KEMIJÄRVI
KUUSAMO
ÄMMÄNSAARI
SOTKAMO
NURMES
LIEKSA
ILOMANTSI
TOHMAJÄRVI
OUTOKUMPU
JOENSUU
KITEE
KERIMÄKI
SAVONLINNA
PARIKKALA
IMATRA
LAPPEENRANTA
SAVITAIPALE
MIKKELI
JYVÄSKYLÄ
VIITASAARI
PIHTIPUDAS
NIVALA
YLIVIESKA
KALAJOKI
OULAINEN
MUHOS
II
HAUKIPUDAS
OULU,
KAUKOVAINIO
RAAHE
KOKKOLA
13.00 ja 17.00
Ti–To 18.00, Pe–Su 17.00
18.30
18.30
18.30
18.30
17.00
17.00
18.30
18.30
18.30
18.30
17.00
17.00
Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00
19.00
18.00
18.00
19.00
19.00
Ke 19.00, To 16.00 ja 19.00
19.00
La 18.00, Su 14.00 ja 18.00
Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00
19.00
18.00
18.00
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
17.00
I
UUS LMA
E
OHJ
Su–Pe 19.00, La–Su 14.00 ja 18.00
18.30
18.30
31.7.
1.8.
2.–3.8.
4.–7.8.
8.8.
9.8.
11.8.
12.8.
13.8.
14.–17.8.
18.8.
19.8.
20.–24.8.
25.–26.8.
27.8.
28.8.
29.8.
30.8.
31.8.
1.9.
2.9.
3.–7.9.
8.9.
9.9.
10.9.
11.9.
12.9.
13.–14.9.
15.9.
16.9.
17.9.
18.9.
19.9.
21.9.
23.9.
24.9.
26.9.–2.11.
Liput toimituskuluineen
alkaen 18,50 €
PIETARSAARI
15.30 ja18.30
KAUHAVA
18.30
SEINÄJOKI
La 17.00, Su 13.00 ja 17.00
VAASA-VASA
Ma–Ti 18.30, Ke–To 15.30 ja 18.30
KURIKKA
18.30
KRISTIINANKAUPUNKI 17.00
RAUMA
18.30
EURA
18.30
HARJAVALTA
18.30
PORI
To–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
UUSIKAUPUNKI
18.30
LIETO
18.30
TURKU
Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
SALO
18.30
LOIMAA
18.30
HUITTINEN
18.30
SASTAMALA
15.30 ja 18.30
HÄMEENKYRÖ
17.00
YLÖJÄRVI
13.00 ja 17.00
NOKIA
15.30 ja 18.30
PIRKKALA
18.30
TAMPERE
Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
KANGASALA
15.30 ja 18.30
VALKEAKOSKI
18.30
HYVINKÄÄ
18.30
JÄRVENPÄÄ
15.30 ja 18.30
MÄNTSÄLÄ
18.30
PORVOO
La 17.00, Su 13.00 ja 17.00
SIPOO
18.30
KERAVA
18.30
TUUSULA
18.30
KLAUKKALA
15.30 ja 18.30
KAUNIAINEN
15.30 ja 18.30
LOHJA
13.00 ja 17.00
NUMMELA
15.30 ja 18.30
KIRKKONUMMI
15.30 ja 18.30
HELSINKI
Ti–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
Aikataulu saattaa muuttua. Tarkista netistä.
Zetorit ajeluttavat yleisöä tapahtuma-alueella.
Kuva: Seppo Rantanen
Vilskettä Perinnekylässä. Kuva: Seppo Rantanen
Juhannuskaupungin
juhannus
V
irroilla on viettetty Suomen virallisia Juhannusjuhlia jo vuodesta 2000. Tällöin luotiin juhannustapahtumien runko, jota pääpiirteissään vieläkin
noudatetaan. Juhannusjulistuksen, lavatanssien, kokkojuhlan
ja juhannusseurojen oheen on myöhemmin liitetty muun muassa kirkkokonsertti sekä Wanhan ajan juhannusmarkkinat,
sekä kaikkein suosituin eli Juhannuksen päätapahtuma Virtain Perinnekylässä. Vuodesta toiseen olemme saaneet alati
kasvavan yleisön seurassa viettää laadukasta koko perheen
juhannusjuhlaa, missä on hyvä, rento tunnelma ja ohjelmaa
koko perheelle.
Juhannus toivotetaan tänäkin vuonna tervetulleeksi perinteisillä Wanhan ajan markkinoilla, ja tällä kertaa Perinnekylän maisemissa onkin luvassa perinne- ja maataloustietoutta.
Miten mahtoivat aikoinaan tukkijätkät huvitella uittotöissä?
Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry näyttää kuinka tukkeja kuljetettiin itserakennetulla soholla, sekä taiteilevat uhkarohkeasti tukkien päällä vedessä. Tukkijätkät tuovat alueelle paljon
perinteisiä työnäytöksiä, sekä antavat yleisön kokeilla kädentaitojaan muunmuassa näreenväännössä. Yleisö saa kokea letkeää talonpoikaistunnelmaa ja maalaisromannttisuutta, mutta
myös ymmärrystä vanhan ajan työtavoista. Kaikki tehtiin itse
ja käsin, sitä on vaikea nykyajassa kuvitella. Myös virtolaiset
Tervetuloa JuhannusVirroille! Kuva: Valokuvaamo Into
perinneosaajat tuovat elementtinsä Perinnekylään, jotta nykypäivän lapsetkin pääsisivät vielä näkemään vanhoja työkaluja
ja kuulemaan tarinoita entisiltä ajoilta. Tänäkin kesänä Virrat
luottaa siis paikalliseen osaamiseen ja tuotteisiin. Toki markkinoilla on ostettavaa ja maisteltavaa kauempaakin.
Mahtavatko wanhan ajan Juhannustaiat tepsiä, jos ne toteuttaa Suomen virallisessa Juhannuskaupungissa? Tervetuloa kokeilemaan!
www.juhannusvirrat.fi
Satojen järvien Virrat –
unelmien kesäkaupunki!
www.virrat.fi
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
53
Seinäjoen Tangomarkkinoilla
30-vuotisjuhlahumua
K
54
aunis kesäilta ja suomalaiskansallinen tango saivat
Ilmajoen Musiikkijuhlien
taiteellisen johtajan Lasse Lintalan ja
MTV3:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälän
mielikuvituksen lentämään kesäisenä
iltana 1980-luvun alkupuolella. Mielikuvituksen tuloksena Seinäjoen Tangomarkkinat järjestettiin ensimmäisen
kerran vuonna 1985. Ensimmäiset sateiset tangovuodet eivät lannistaneet
järjestäjien uskoa ainutlaatuiseen tapahtumaan. Niin kävi, että Seinäjoen Tangomarkkinat on nykyään sekä
myytyjen lippujen että kokonaiskäyntimäärän perusteella Finland Festivalsin jäsenfestivaalien Suomen kymmenen suurimman festivaalin joukossa. Ja
juhlavuotena kattaus on komeimmillaan!
Juhlakonsertissa lähes 40
kruunupäätä
Tänä vuonna kolmen vuosikymmenen
tunnelmiin on mahdollisuus päästä
perjantaina 11.7. järjestettävässä Tangomarkkinat 30 v. Juhlakonsertissa,
johon on kutsuttu kaikki Tangokuninkaalliset vuosien varrelta. Konserttia
säestävät Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Fantasia-orkesteri yhdessä Aventura de Arcosin -jousiorkesterin kanssa johtajanaan kapellimestari Markku
Johansson. Juhlakonsertin juontavat
seinäjoen
markkinat
Anna-Liisa Tilus ja Marko Maunuksela.
Seinäjoen Tangomarkkinoihin kuuluvat ilman muuta myös Tangokuningattaren ja Tangokuninkaan valinnat.
Tangolaulukilpailu huipentuu torstaina 10.7. Tangokuningas Finaaliin ja
lauantaina 12.7. Tangokuningatar Finaaliin. Juhlavuoden kunniaksi Tangomarkkinoiden esiintyjäkattaus painottuu muutenkin vahvasti Tangokuninkaallisiin. Lukuisten kruunupäiden
lisäksi estradeille nousevat mm. Paula
Koivuniemi, Juha Tapio, Mamba,
Euroviisuedustajamme
Softengine
sekä kansainväliset esiintyjävieraat.
Urugyayn tangolaulajien ykköseksi
määritelty Tabare Leyton ja argentiinalainen maailman parhaaksi kutsuttu
tangosekstetti Sexteto Mayor esiintyvät Tangokadulla.
Monet muistavat Tangomarkkinoilta nostalgisen Uimahalli-Urheilutalon.
Se palaa yhdeksi tapahtumapaikaksi
Tanssitalona, jossa suosituimpien la-
vatanssien saloja voi opetella ammattilaisten vetämillä tanssileireillä. Iltaisin
tanssiin on mahdollisuus Tangokuninkaallisten tahdittamana.
Kirkkokonsertteja Seinäjoen Tangomarkkinoilla on tänä vuonna kolme:
Lakeuden Ristissä kuullaan perjantaina 11.7. Ystävän risti –kirkkokonsertti ja lauantaina 12.7. Kuninkaallinen kirkkokonsertti. Lapuan tuomiokirkossa tunnelmoidaan Suvisunnuntain iltamusiikki –kirkkokonsertissa
sunnuntaina 13.7.
Lyhyesti sanottuna juhlivan Tangomarkkinoiden kattaus on erittäin monipuolinen ja häikäisevä. Juhla lukuisine tilaisuuksineen on itse koettava ja
nähtävä! Seinäjoen Tangomarkkinat 9.
– 13.7.2014.
www.tangomarkkinat.fi
www.facebook.fi/
seinajoentangomarkkinat
9.-13.7.2014
www.tangomarkkinat.fi
Seinäjoen Tangomarkkinat sykkii jälleen suuria tunteita ja iloisia elämyksiä heinäkuussa vietetään Seinäjoen Tangomarkkinoiden 30 v. Juhlavuotta.
Ohjelmassa mm.
Tangolaulukilpailun jännittävät
Finaali -konsertit
Tangomarkkinat 30 v.
Juhlakonsertti, mukana
lähes 40 Tangokuninkaallista
Uutuutena upea Tanssitalo
Tasokkaat ravintolat, uutuutena
Kruunu Gourmet -ravintola
Tangokadun
monipuolinen
Lipunohjelmakattaus
Lisätiedot
www.tangomarkkinat.fi
Seinäjoen Tangomarkkinat Oy, Torikatu 15, 60100 Seinäjoki
p. (06) 420 1111 arkisin klo 9-16, [email protected],
www.tangomarkkinat.fi, www.facebook.com/seinajoentangomarkkinat
myynti
käynnissä
Liput tkä
evästi
verkostapiletti.fi
–
www.piletti.fi
p. 0600 13377
(1,71 €/min + pvm)
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
55
Tarinmaalla on
eletty ennenkin
J
anakkalan viehättävä kirkonkylän seutu on mainio
historiaa, luontoa ja kulttuuria sulavasti sekoittava
retkikohde. Alueella soi toistamiseen myös Janakkalan Barokki 27.-29.6.
Kirkonkylän viereisellä pellolla, Hakoisten kartanon vieressä kohoaa maastosta knallin lailla Hakoisten Linnavuori, jonka on arveltu olleen Birger Jaarlin perustama alkuperäinen Hämeen linna. Niin tai näin, kalliolle kapuaminen
on vaivan arvoista, joskin se vaatii kunnon kenkiä ja ketteryyttä.
Laurinmäen museoalueelle on siirretty eri puolilta Janakkalaa rakennuksia kuten Vähäkurjen torppa, savusauna,
riihi, tallinavettarakennus, aittoja, sepän paja, tuulimylly,
savupirtti ja Hetan mökki. Museoalueeseen kuuluvassa
Keltaisessa talossa on tänä kesänä avattu kesäkahvila. Museoalue ja kesäkahvila ovat avoinna 7.6.-31.8.2014 ke-su
klo 11-17. Helsingin Barokkiorkesteri soittaa Laurinmäellä 28.6. kansanmusiikkia, mistä yleisö saa nauttia viinilasillisen ja iltapalan kera.
Laurinmäeltä alkaa luontopolku, joka kiertää noin kahden kilometrin mittaisen reitin monimuotoisessa metsässä. Polku johtaa kulkijan upeiden näköalojen Määkynmäelle. Polun varrelta löytyy myös venäläisten vuonna 1915
rakentamia juoksuhautoja, Laurin lähde ja torppareiden
muistoksi tehty muistomerkki. Laurinmäen vieressä laiduntaa kesäisin kyyttöjä ja lampaita.
www.janakkala.fi/laurinmaki
56
Kauneutta kotikonstein
Lottamuseossa
L
ottamuseolla on tarjolla ryhmämatkailijoille runsas valikoima laadukkaita ohjelmapalveluita.
Lotta Svärd - järjestön historiasta ja toiminnasta kertoo informatiivinen museo-opastus. Elämyksellisellä
draamakierroksella on mahdollista tutustua 1940-luvun ilmavalvontaan, joukkomuonitukseen tai Tuusulan Rantatien
1920-luvun boheemiin elämään.
Toiminnallisessa Kauneutta Kotikonstein -työpajassa perehdytään 1930-luvun kauneuden hoitoon ja vanhoihin hyväksi havaittuihin kotikonsteihin, tehdään käsihoito ja valmistetaan kosmetiikkaa.
Museon yhteydessä toimivan Lottakanttiinin valikoimasta löytyy makeat ja suolaiset kahvileivät, erikoiskahvit ja
keittolounas. Varaa ryhmällesi täyden palvelun museovierailu. Lottamuseo palvelee asiakkaitaan ympäri vuoden.
Aukioloajat: Toukokuu-syyskuu ke 11-19, ti, to-su 11-18
lokakuu-huhtikuu ke 11-19, to-su 11-17.
www.lottamuseo.fi.
Suomalaisten sanomalehtimiesten lepokoti avattiin Syvärantaan keväällä 1923. Juoruja ja juttuja -draamaopastuksen päähenkilö lepokodin palvelijatar Hilda Josefina tietää
yhtä ja toista noista ajoista.
Syväranta Rantatie 39
04310 Tuusula
lottamuseo.fi
Tiedustelut ja ryhmävaraukset:
[email protected]
p. 09 274 1077
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
57
Seurasaaren juhannusvalkeat 1954 - 2014
”Mitään kesäyötä tuskin onkaan; on vain viipyvä, viipyessään hiukan himmenevä ehtoo,
mutta siinä himmeydessäkin on tuo sanalla
sanomaton kirkastuksensa.”’
F. E. Sillanpää 1934
6
0 vuottaan juhliva Seurasaaren juhannusvalkeat on yksi vanhimmista kesäfestivaaleistamme. Kansatieteilijöiden ja museomiesten ideoimasta juhlasta on tullut
yksi Helsingin kaupungin kansainvälisistä matkailuvalteista,
joka saa vuosittain uusia ystäviä. Juhannusjuhlaa vietetään
Seurasaaressa totutusti luonnon ja suomalaisten perinteiden
äärellä. Vesi ja taivas, tuoreet lehvät ja kukat, tulet ja kokot,
laulu ja leikki, liput ja salot ovat näkyvästi esillä koko juhlan
ajan. Museoaluetta elävöittävät käsityöläiset ja tukkilaiset
sekä soittajat ja tanssijat. Kesäyön runopihalla kirjoitetaan,
luetaan ja kuullaan suveen liittyvää runoutta, valmistetaan
kukkaseppeleitä ja pyöritetään runoseparaattoria. Museokirkkoa kiertää ohjattu taika- ja loitsupolku. Perinnekeinut
ja kukonjalat odottavat käyttäjiään. Lapsille valmistetaan
oma juhannuskokko ja -salko. Ohjelmaan kuuluu odotetus-
ti juhannuspoloneesi, Suomen lipun nosto ja kansantanssinäytökset. Illan ohjelma alkaa Lasten konsertilla ja päättyy
juhannustansseihin. Aaton tärkeimmän tehtävän, pääkokon
sytyttämisen, suorittaa tänäkin vuonna vasta vihitty juhannushääpari.
Seurasaaren juhannusvalkeat 20.6.2014 klo 16-01.
www.seurasaarisaatio.fi
1954-2014
SEURASAAREN
JUHANNUSVALKEAT
60 vuotta suomalaisia juhannusperinteitä Helsingissä
The 60th Anniversary of Seurasaari Midsummer Bonfires in Helsinki
58
Vapaaehtoistyö ja
Suomen Ilmailumuseo
Vapaaehtoistyö on tärkeä ja jopa välttämätön osa Ilmailumuseon toimintaa. Museolla tapahtuva vapaaehtoistyö on
lentokoneidenkonservointi- ja entisöintitoimintaa, arkisto- ja
tutkimustyötä sekä julkaisu- ja simulaattoritoimintaa.
Haukka In siipeä verhoillaan vanerilla
Haukka Utissa kesällä 1927
S
uomen Ilmailumuseossa Vantaalla toimii Tiistaikerho- niminen vapaaehtoistyöntekijöiden ryhmä.
”Kerho antaa Ilmailumuseolle museolentokoneiden konservointiin ja entisöintiin liittyvää asiantuntemusta
ja työpanosta. Työkohteista sovitaan Ilmailumuseon kanssa”,
selvittää Lassi Karivalo Tiistaikerhosta. Tiistaikerhon päätyönä on Ilmailumuseossa olevien tai sen näyttelykokoelmaan
tulevien lentokoneiden tai lentämiseen liittyvien laitteiden
huoltaminen, korjaaminen, entisöinti ja konservointi. ”Tarvittaessa kerholaiset voivat rakentaa myös romutettujen, mutta
Suomen ilmailuhistorian näkökulmasta arvokkaiden lentokoneiden kopioita eli replikoita”, Karivalo selvittää. Nimensä
mukaisesti Tiistaikerho kokoontuu tiistaisin Ilmailumuseon
entisöintiverstaalle. Kerhon jäsenkunta koostuu pääasiassa
eläkkeellä olevista ilmailualan ammattilaisista ja harrasta-
jista. ”Riittää, että on innostunut ja kiinnostunut ilmailusta.
Työkohteissa riittää tekemistä varmasti jokaiselle ja opastetun
työn kautta on mahdollista oppia uusia taitoja”, Karivalo rohkaisee liittymään mukaan. Suomen Ilmailumuseon seuraava
erikoisnäyttely käsittelee Ilmailumuseoyhdistyksen 45 -vuotista historiaa ja on nimeltään:
Hylyistä helmiksi. Lentokoneiden entisöintiä Suomessa
29.5.2014 - 6.1.2015.
Uudistunut
Koko kansan
käyntikohde!
www.hiidenlinna.fi
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
59
Sukella SEA LIFEn
kesäkauteen!
M
ustekalat, nuo merten älyköt ovat valloittaneet
Merimaailmaan vuonna 2014 ja lonkeroiden
syövereihin pääsee kurkistamaan koko huikean mustekalavuoden ajan! Mutta toki Sea Lifen kesään kuuluu paljon muutakin elämyksellistä kuin tursastoverimme:
toukokuussa Linnanmäki on jo avannut oman kesäkautensa,
kesäkuussa juhlitaan kilpparifiestaa ja syksyllä tutustutaan
niin rapuihin kuin käärmeisiinkin! Alkukesästä vesien lämpenemistä odotellessa Merimaailma on oiva paikka pulahtaa
aaltojen alle jo ennakkoon! Loppukesän helteissä taas on kiva vilvoitella hetki merenalaisessa seikkailussa.
Puhdistajakatkarapu
Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä
Helsingin Töölön kattojen tasalla.
Avoinna ke 14–18 ja su 12–16.
Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30.
Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 €).
POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI
(09) 494 436 • www.taidekotikirpila.fi
60
Tuplahupi
Koko kesän ajan Kingi –rannekkeen ostaja pääsee Sea Lifeen Linnanmäen laitelipun hinnalla. Sea Lifen erikoishintaisen lipun saat, kun vilautat rannekettasi Merimaailman
lipunmyynnissä tai Linnanmäen myyntipisteissä. Linnanmäellä Kingi vie hulppeisiin korkeuksiin, kun taas Sea Lifessa rentoudut ja huvittelet aaltojen alla. Muistathan myös
Lintsin lukuisat ilmaiset lastenlaitteet perheen pienimmille
– myös sisäänpääsymaksu Linnanmäen alueelle on täysin
ilmainen!
Kilppareita ja kesähulinaa
Kesäkuussa vietämme Turtle Festiä merikilpikonnien suojelun hengessä. Lisäksi tapaamme maakilpikonnia, perehdymme kilpparinhoitoon. Paikalla tietysti myös Sea Lifen omat, suloiset vaippakilpikonnat sekä
kilpparivauvoja.. 18.6. Merimaailma täyttää kokonaista 12-vuotta! Juhlan kunniaksi jaamme ilmaista jäätelöä ja ilmapalloja keskiviikon 18.6. synttärihumussa!
Tule herkuttelemaan! Kenties kesän kunniaksi saamme
SEA LIFEen myös jonkin uuden, jännittävän eläimen….
Heinäkuuksi ovensa avaa supersuosittu lasten leikkihuone
avaa ovensa; 1.-31.7. leikkihuoneessa voi leikkiä ihanilla leluilla, pelata pelejä ja rentoutua merieläimiin tutustumisen
lomassa. Aikuisille tilassa on lehtiä luettavaksi. Elokuussa
Sea Lifessa ollaan back to school – tunnelmissa: koululaisten ei kannata huolestua, sillä aaltojen alla voi vierailla myös
koulun jälkeen tai vaikka viikonloppuisin! Elokuussa pääsee
juhlimme myös hieman erilaisia rapuviikkoja ja syyskuun
Hae edulliset tarvikkeet
kesän juhliin ja grillaushetkiin
Eskimon tehtaanmyymälästä
Kiinanpehmeäkilpikonna
käärmepäivillä mielenkiintoisiin matelijoihin pääsee tutustumaan hyvinkin läheltä. Kohtaa pelkosi – käärme voi olla
myös kaveri! Aukioloajat: toukokuu: joka päivä klo 10-19,
kesäkuu:-heinäkuu joka päivä klo 10–20, elokuu: joka päivä
klo 10–19, syyskuu: ma-ti 10-17, ke 10-19, to-pe 10-17, lasu 10-19. Merimaailma SEA LIFE, Tivolitie 10, Helsinki.
www.sealife.fi
Tuplahupi.
Kingi hinta.
Linnanmäen Hupirannekkeella
SEA LIFEn pääsylippu 8 €
• folio- ja grillaustuotteet
• kerta-astiat ja aterimet
• Elmukelmu
• pakastusrasiat ja -pussit
• leivinpaperit ja leivosvuoat
• kakkulaatikot ja -paperit
• pursotinpussit
• suodatinpussit
• Carita -yleisliinat
Paikoitustilaa myös
busseille ja asuntovaunuille.
Tivolitie 10, 00510 Helsinki
( 09 5658 200, www.sealife.fi
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
61
Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 35
Ilman ininää
ILMAINEN
YÖ
Kerää kolme leimaa lomapassiin
ja saat neljännen yön ilmaiseksi!
Tutustu lomapassiin
sokoshotels.fi/arinankesa
Collect stamps and get
ONE NIGHT FOR FREE
TRAVELLING UP NORTH?
Collect three stamps at participating Arina Sokos Hotels:
• Oulu: Original Sokos Hotel Arina
• Rovaniemi: Original Sokos Hotel Vaakuna
• Levi: Break Sokos Hotel Levi
At these hotels, you will get one stamp for every night
you stay at regular rates (leisure travel) in June–August 2014.
Ask for the pass at reception.
FOR MORE INFORMATION, PLEASE VISIT
sokoshotels.fi/arinankesa
Use your free night at participating Arina Sokos Hotels
before 20 December 2014 (subject to availability).
TUTUSTU UUSIIN HOTELLITYYPPEIHIMME JA VARAA AINA EDULLISIMPAAN HINTAAN:
FIND OUT MORE ABOUT OUR NEW HOTEL TYPES AND BOOK ONLINE FOR THE BEST RATE AVAILABLE:
SOKOSHOTELS.FI >
62
Luonto hoitaa
ja hellii matkailijaa
Suomen kesäyön lempeys ja sen rakkaudellinen voima lähentää ja sulostuttaa lämmöllään.
Luomakunnan pienet ihmeet putoavat eteemme kauniina helminauhoina, ikään kuin jotain
kertoakseen. Kuin vuorovetten lailla ovat luonnonelementit jatkuvassa vuorovaikutuksessa
keskenään.Toisistaan kilvoitellen, mutta silti sovussa toinen toistaan täydentäen.
L
uontohoitola Ruka Green Pavilion tarjoaa asiakkailleen hierontaa, helliviä hoitoja ja taide-elämyksiä Rukan kylän tuntumassa. Omat hoitonsa löytyy
myös lapsille, nuorille ja odottaville äideille. Hoitolan erikoisuuksiin kuuluu mm. sulhas-morsian-, äiti-tytär-, ja sydänystävä parihoidot. ”Kauneus- ja hyvinvointitrendien kirkkaana
ykkösenä on tällä hetkellä luonnonmukaisuus” kertoo yrittäjä, tuotesuunnittelija Sanna Juga. ”Myös paikalliset tuotteet
ja palvelut kiinnostavat alueella vierailevia matkailijoita, ja
nämä kaksi asiaa olemme yhdistäneet”. Mutta vieläpä mitä
! Uutena vivahteena perinteisten hoitolapalveluiden ohella
hoitoja tehdään kesäisin myös ulkona luonnossa.
Elinvoimaa luonnosta
Sannan mukaan Kuusamon upea luonto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia luonto-ohjelmien toteuttamiseen. ”Hoitomiljööllä on väliä. Onko se kosken äärellä jolloin virtaavan veden puhdistava vaikutus on keskiössä vai haluammeko kenties hiljentyä mäntymetsän katveessa lämpimän kivikallion
päällä? Onhan tutkittu että jo pelkkä luonnossa oleminen vaikuttaa ihmiseen rauhoittavasti ja vähentää stressiä. Mikä siis
voisi olla parempi ympäristö hoitaa kuin suomen puhdas ja
tervehdyttävä luonto.
Hyvää oloa taiteen keinoin
Keskiyön hoitoseremonia alkaa tervetulias-rituaalilla ja
päättyy taian´omaisesti kellon lyödessä puoltayötä.
Sanna Niikkosen, Marita Kuusiniemen ja Jere Honkalan
töitä.
”Taide-elämys synnyttää aina jotain uutta. Joskus teoksia
käydään katsomassa vielä uudelleen, näyttävätkö ne yhtä hyviltä kuin aikaisemminkin, vai tekikö mieli kepposen” kuvaa
Sanna asiakkaidensa reaktioita. Hoitolassa voi kokeilla maalausta myös itse. ”Hoidon jälkeen kun mieli on avoin ja rentoutunut, sitä voi kuvata vaikkapa tietyin värein”.
Luontoa ja paikallisuutta Sannan hoitolassa tuodaan esille
myös taiteessa ja hoitolan seiniä kiertääkin reilun puolenkymmenen taiteilijan vaihtuva kokoelma. Tällä hetkellä esillä on
Hannu Hautalan luontokuvia, Raimo Yli-Suvannon veistoksia, sekä Suoma Yli-Suvannon, Anu Turusen, Päivi Ollilan,
Tuotteistamisen monitaituri
Ruka Green Pavilion palvelee alueellaliikkuvia matkailijoita ympäri vuoden.
www.novisan.fi 044 535 3404
Tuotteistamisen parissa jo 90 –luvun loppupuolelta asti toimineen yrittäjän mukaan nöyrä asenne työhön pitää naisen tiellä.
”Vanhaan hyvään” ei kannata kovin pitkäksi aikaa tuudittautua vaan haen jatkuvasti uusia ideoita ja pidän omaamistani
ajan tasalla. Kukaan ei usko sitä työn määrää mitä uuden luominen vaatii. Tosin olen saanut kuulla että työn jälki on myös
hyvää ja viimeisteltyä.
Uskonkin, että kun tekee työtä sydämellä ja siihen lisätään
vielä ripaus intohimoa, sitä jaksaa ja pystyy melkein mihin
vain!”
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
63
Holiday Inn Helsinki –
Messukeskus on virallinen
Linnanmäki-hotelli
H
oliday Inn Helsinki – Messukeskus ja Linnanmäen huvipuisto ovat sopineet yhteistyöstä, joka
tuo Pasilassa sijaitsevalle hotellille ainutlaatuisen aseman Linnanmäki-hotellina. Asiakkaille tämä yhteistyö
tuo ennen kaikkea helpotusta elämyksen hankinnassa.
Pasilaan on mainiot junayhteydet ja omalla autolla matkustavalle löytyy varmasti autopaikkoja. Linnanmäen lipputuotteet voi ostaa suoraan hotellista, jolloin elämys alkaa huvipuistossa välittömästi sisääntulon jälkeen ilman jonotusta.
Yhteistyö näkyy asiakkaille myös hotellin sisääntuloaulassa,
jonne huvipuisto on rakentanut lapsiystävällisen Linnanmäkipisteen, joka kesän lomakaudella on tarkoitus laajentaa kunnon leikkipaikaksi.
”Olemme todella innostuneita yhteistyöstä Linnanmäen
kanssa. Virallisena Linnanmäki-hotellina vahvistamme palveluvalikoimaamme etenkin kesäkaudella, jolloin näemme mm.
Linnanmäen oman maskotin Rolle Pellen riemastuttamassa
aamupalalla lapsia.” kertoo hotellinjohtaja Patrick Mitzner.
”Hotellin ja Linnanmäen välillä liikennöi lomakaudella
oma Linnanmäki-bussi. Asiakkaille tarjotaan näin helppo ja
vaivaton tapa liikkua huvipuiston ja hotellin välillä. Hotelliimme on mainio junayhteys Pasilan aseman kautta ja omalla
autolla liikkuvalle löytyy varmasti ongelmaton autopaikoitus.” jatkaa Mitzner. (bussi liikennöi 23.6-5.8.2014 ja maksaa
10,- /perhe tai autokunta)
Holiday Inn –hotellien kansainvälinen perhe-etu, Kids Eat
Free, tarjoaa aina majoittuvan perheen alle 13-vuotiaille ruokailun hotellissa maksutta. Linnanmäki-yhteistyön kautta, etu
tarjotaan käytettäväksi myös huvipuistossa ravintola Caruzellossa, jolloin perheiden on helppo nauttia elämyspäivästä, ilman huolta syömisestä. Myös Linnanmäen kanta-asiakkaille
Hupiklubilaisille on yhteistyön myötä tiedossa varteenotettavia etuja.
Holiday Inn Helsinki Messukeskus, Messuaukio 5
www.finland.holidayinn.com
Uutisia matkailun saralta
E
uroopan turistikohteiden hotellihinnat elpyvät yhdessä talouden kanssa. Talous on elpymässä useissa suosituissa matkakohteissa ja hotelliöiden hinnat ovat
tasaisessa nousussa, selviää Hotels.comin tekemästä Hotel
Price Index 2013 (HPI) -tutkimuksesta.
Euroopan matkailualan näkökulmasta pahin talouden notkahdus on takana. Hinnat ovat lähteneet nousuun vuoden
2013 aikana useissa Euroopan matkailukohteissa, mikä kertoo selvää kieltä talouden elpymisestä.
Suomalaistenkin keskuudessa suosittujen Italian, Espanjan,
Portugalin ja Turkin aurinkokohteiden hinnat kehittyivät viime vuoden aikana vauhdilla. Italian rannikkokaupunki Amalfissa hinnat nousivat lähes viidenneksellä (19 %). Kohteesta
saa nyt hotelliyön keskihintaan 165 e.
64
Mallorcalla hotelliyön hinnan 16 % kasvu tarkoitti 113 euron maksettua keskihintaa. Lanzarotella hinnat nousivat 14 %
ja keskihinnaksi muodostui 87 e/yö. Sekä Gran Canarialla
(keskihinta 102 e) että Ibizalla (keskihinta 141 e) hotelliyöt
kallistuivat 11 %.
Kolmessa Euroopan pääkaupungissa – Reykjavikissa, Dublinissa ja Ateenassa – hotelliöiden hinnat putosivat merkittävästi taantuman ollessa syvimmillään. Vuonna 2013 tilanne
alkoi kuitenkin normalisoitua.
Reykjavikissa hinnat nousivat reipasta 17 % vuositahtia ja
toteutuneeksi keskihinnaksi muodostui 120 euroa/yö. Dublinissa maksettiin yöstä keskihintaa 88 euroa (+11 %) ja Ateenassa 79 euroa (+5 %).
Konsertteja Ilmajoen
Musiikkijuhlilla 2014
Sammon Muruja
To 5.6. klo 19.00 Jean Sibeliuksen sekakuorokantaatteja ja
orkesterimusiikkia karelianistisessa hengessä. Ilmajoen Musiikkijuhlien avajaiskonsertti. Ilmajoen Oopperakuoro, Vaasan Kaupunginorkesteri johtaa Tommi Niskala. Paikka: Lakeuden Risti
On Hetki
La 7.6. klo 20.00 Laadukasta viihteellista bigband-ohjelmistoa. Johanna Försti, Juha Uusitalo, Kauhava Big Band, Kapellimestarina Jukka Lumme. Yhteistyössä Eepee.
Paikka: Ooppera-areena.
Lapsiperheiden Ilta
Ke 11.6. klo 17.30. Oopperan lapsi- ja nuorisokuoron konsertti, johtajanaan Marjut Vuorento.
Klo 18.45 Hopeinen lusikka -satuooppera. Koko perheen
satuooppera italialaisesta kokkikilpailusta. Keskeisenä teemana kilpakumppaneiden yhteisen sävelen ja yhteistyön löytyminen. Tuloksena on monikerroksinen unelmaleivos, johon
kaikkien erikoistaitoja tarvitaan. Kesto n. 45min. Rooleissa:
Anu Hostikka, Ville Salonen, Juha Hostikka ja Veli Kujala.
Hopeinen Lusikka.
Pedrillo (tenori) ja Rosina (sopraano) saapuvat kärryineen
pieneen kuihtuvaan, muuttotappiolliseen kylään joen alajuoksulla. He ovat etsimässä pientä leipomoaan, jonka kevättulva
on vienyt mennessään. Pedrillon ja kylän leipurin Vesuvion
(baritoni) välit kuumenevat, kun Hopeinen Lusikka- kokkikilpailu alkaa etsiä maailman parasta reseptiä. Pian kilpakumppaneilta alkavat hämärtyä rehellisen kilpailun pelisäännöt.
Vasta kun Rosina kummallisella tavalla katoaa, kokit taipuvat yhteistyöhön. Keskeisenä teemana on kilpakumppaneiden yhteisen sävelen ja yhteistyön löytyminen. Tuloksena on
monikerroksinen unelmaleivos, johon kaikkien erikoistaitoja
tarvitaan, ja se koituu koko kylän pelastukseksi.
Paikka: Ooppera-areena
Tuliset Tenorit
Pe 13.6. klo 20.00 Unohtumattomia ja ikivihreitä sävelmiä –
konsertti täynnä säihkettä ja säteilyä! Maamme hurmaavimmat tenorit panevat parastaan huippuorkesterin säestyksellä.
Tomi Metsäketo, Pentti Hietanen ja Jyrki Anttila.
Paikka: Ooppera-areena
Club For Five
La 14.6. klo 20.00. Monipuolinen a cappella lauluyhtye on
valloittanut yleisönsä suvereenilla osaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhtyeen musiikkia ei voi rajata
yksittäiseen tyylilajiin, sillä viisikko yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti jazz-, pop-, rock- ja klassista musiikkia tyylikkääksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi.
Paikka: Ooppera-areena
Juhlajumalanpalvelus
Su 15.6. klo 10.00 Koskettava ja mieleenpainuva juhlajumalanpalvelus toteutetaan yhteistyössä Ilmajoen seurakunnan ja
oopperan solistien kanssa.
Paikka: Ooppera-areena
Ilmajoen Musiikkijuhlat 5.–15.6.2014
KEKKONEN
OOPPERA SUURMIEHESTÄ
Konsertteja Kekkosen ohella
Ohjelmaa koko perheelle,
katso konserttiohjelmisto
verkkosivuiltamme!
Esitykset: 6.–8.6. ja 13.–15.6.
Taiteellinen toteutus:
Sävellys: Uljas Pulkkis
Libretto: Lasse Lehtinen
Ohjaus: Vilppu Kiljunen
Kekkonen: Jyrki Anttila
Liput: 62/57 €
www.musiikkijuhlat.fi Puh. (06) 424 2900
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
65
Kulttuuri valtaa
Vähätorin elokuussa!
V
iime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty JÅ-karnevaali kokosi yhteistyöhön
Turun kulttuuritoimijoita toteuttamaan
iloista kulttuuri-iltapäivää kaupunkilaisille. Aurajokiverkoston koordinoima tapahtuma järjestetään
tänä vuonna lauantaina 9.8. kello 15-19. Tapahtumapaikkana toimii Vähätorin alue, joka täyttyy iltapäivän mittaan erilaisista esityksistä ja puuhapisteistä.
Vähätorin esiintymislavalla nähdään iltapäivän aikana mm. musiikkia, teatteria ja tanssia. Puuhapisteillä pääsee esimerkiksi visioimaan Turun tulevaisuutta yhdessä Linnateatterin kanssa. Luvassa on
myös yllätyksellisiä elementtejä. Karnevaalin aikana
kaikki on mahdollista!
Alkuvaiheessa karnevaalia ovat olleet suunnittelemassa nukketeatteriryhmä Kuuma Ankanpoikanen,
Aura of Puppets, TEHDAS teatteri, Turun Nuori
Teatteri, Turun Taiteilijaseura, Tanssiteatteri ERI,
Linnateatteri, sekä taideyhdistys Olohuone.
JÅ-karnevaalikulkue. Kuva Ilkka Leppä.
Turun Seudun Matkailijat ry
12.7. Valkeakosken kesäteatteri; Kesäillan Valssi.
Kesän suosittu musiikkinäytelmä päivänäytöksenä. Rooleissa
mm. Matti Esko, Meiju Suvas, Ilkka Koivunen, Natalil Lintala.
Lähtö Kupittään parkkipaikalta klo 9.00 ja linja-autoaseman til.ajopysäkiltä klo 9.15.
Hinta 78 e, sisältäen matkat, teatterilipun ja ruokailun. Tied./ilm.
10.6. mennessä p. 050-5711303 Torsti Rekola tai [email protected]
66
Imatran Matkailuyhdistys ry
Vuoksen varrelta
Teksti: Matti Niemeläinen,
Imatran Matkailuyhdistyksen pj
otikaupunkimme Imatra on ensisijaisesti kesäkaupunki, unohtamatta talvisia tapahtumia ja
harrastusmahdollisuuksia. Taisto Kainulainen
esittelikin jo edellisen lehden numerossa useita paikallisia
kesätapahtumia, mutta paljon jäi vielä kerrottavaksi.
Imatra on kehittyvä rajakaupunki, jossa panostetaan
kaupunkilaisten asumiseen sekä paikkakunnalle saapuvien matkailijoiden palveluihin. Rakenteilla on liikenteen
sujuvuuden parantamiseksi mm. useita kiertoliittymiä sekä uusia ostosmahdollisuuksia tarjoavia kauppakeskuksia.
Harrastuspuolella etenee Ukonniemen vapaa-aikakeskuksen kehittäminen leirintäalueineen ja yhdistetyn ampumahiihto- pesäpallostadionin rakentaminen. Talvella alueella
palvelee jo nyt todella monipuolinen latuverkosto ja bonuksena maakunnan tunnetuin ensilumenlatu.
K
Sibeliusta Vuoksen rannalla
Imatralle pääsee sujuvasti junalla, vesitse Saimaata pitkin
pohjoisesta tai jopa mereltä Saimaan kanavan kautta. Nelikaistatie vie helpolla kaupungin läpi ilman pysähtymistä, mutta kannattaa poiketa, sillä tarjontaa löytyy moneen
makuun.
Imatralla ja lähiympäristössä on useita majoitusvaihtoehtoja, tunnetuin Valtionhotelli Vuoksen rannalla. Vuoksi
koskineen on tärkein nähtävyys. Koskinäytöksiä – taustalla soi joko Sibeliusta tai Nightwishiä – järjestetään kesällä 23.6.–24.8. joka ilta, klo 18 alkaen. Patoluukut avataan
lähes kokonaan.
Samalla alueella sijaitseva Imatrankosken keskusta
Kruununpuistoineen on tavoitettavissa joko omin päin tai
paikallisten matkaoppaiden järjestämällä opastuskierroksella. Nähtävää ja koettavaa Imatralla riittää vaikka useammaksi päiväksi kuten Alvar Aallon suunnittelema Kolmen
Ristin Kirkko, Voimalaitos, Kulttuuritalo Virta, Rajamuseo
jne.
Kannattaa muistaa, että Imatra on rajakaupunki ja sieltä
on helppo piipahtaa vaikka Svetogorskiin – viisi kilometriä ei ole pitkä matka eikä Viipurikaan ole kuin 50 kilometrin päässä.
Tapahtumien kesä
Kesätapahtumista näkyvimpiä on Imatra Big Band Festival 27.6.—3.7., jossa on esiintymistarjontaa sekä nuorille
että aikuisille, rockista perinteiseen BB-musiikkiin. (www.
ibbf.fi) Urheilupuolelta näkyy parhaiten suunnistuksen
Maailman-Cupin sprintin osakilpailu, josta paikallinen
suunnistusseura SK Vuoksi (palkittu vuoden urheiluseurana vuonna 2010) vastaa. Kilpailu tapahtuu aivan kaupungin keskustassa.
Teatteri Imatran Kruunupuiston kesäteatteri esittää ”Aikuinen nainen” näytelmän, jossa pääosissa nähdään Pia
Lunkka ja Sinikka Sokka. Myös Paua Koivuniemi vierailee neljässä näytöksessä.
Tietoa Imatran tapahtumista löytyy jatkossa sekä valtakunnallisista että paikallisista julkaisuista sekä gosaimaa.
com -nettisivuilta. Imatran Matkailupalveluiden toimisto
sijaitsee osoitteessa Lappeentie 12 ja on avoinna arkisin.
Imatran yrittäjät ja muut toimijat odottavat innolla kesämatkailijoita nauttimaan palveluistaan. Tervetuloa tänne
Etelä-Karjalaan aitojen ihmisten joukkoon – täällä ei romaheta!
Messuista vielä
K
uten edellisessä lehdessä kirjoittelin lupasin palata
vielä Tampereen kotimaan matkailumessuihin tässä
lehdessä. Päätettiin että lähdetään Imatran matkailuyhdistyksen merkeissä tutustumaan messuihin ja kotimaan
matkailutarjontaan , itse läksin samassa porukassa mukaan ja
osallistuin omalla pienellä pöydällä myös itse Vuoksen Kalastuspuiston esittelyyn.
Tässähän oli jo takana kahdet matkamessut ja odotukset
olivat hieman ristiriitaiset. Tampere osoittautui jo alkuun kun
saavuttiin messupaikalle mukavaksi, koska erittäin ystävällinen järjestyksenvalvoja, vanhempi naishenkilö opasti meidät oikeaan paikkaan. Tuli sellainen kotoinen olo. Kun sitten
päästiin itse asiaan ja myös kiertelemään muita osastoja oman
pystytyksen jälkeen oli tunnelma myös siellä heti alkuunsa
mukaansa tempaava. Tuote-esittelijät olivat tehneet oman näköisiä osastoja joista henki tekemisen meininki, samalla oli
välitön kontaktin ei tyrkyttäminen vaan joustava yhteyden otto mahdollisiin asiakkaisiin hyvä. Järjestäjillekin tuli positiivista palautetta kun he yrittivät ja kohtuudella ja onnistuivatkin fiksaamaan yleisilmettä vihitysämmäksi pyynnöstämme.
Kotimaan matkailumessut jo sinänsä täytti toiveet mutta
toisissa halleissa olevat muut messut täydensivät tapahtumaa
erittäin onnistuneesti , tarjontaa oli laidasta laitaan ja aika alkoi käydä tiukaksi kotiin lähdön takia.
Kokemus messuista oli itselleni ja yhdistyksen jäsenille
mukava ja toivomuksissa olisi että tällaiset messut järjestettäisiin joka vuosi jos se suinkin olisi mahdollista ja kustannukset saataisiin pysymään kohtuullisuudessa esittelijöille että
he kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa pystyisivät hyödyntämään messut monipuolisesti.
Taisto Kainulainen
Messuilla mukana olut Matkailuyrittäjä Imatralta
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
67
Juustopolku kulkee kuusimetsän
suojassa vaihtelevissa maastoissa.
Tainionvirran riippusilta, Hartola.
Itä-Hämeen
retkeilyreitit kutsuvat
R
etkeilijälle on Itä-Hämeessä tarjolla upeat vaellusja metsäretkimaastot. Polut, opasteet ja laavut löytyvät helposti. Hiekkapohjaiset, kirkasvetiset järvet kutsuvat uimaan, melomaan ja soutamaan. Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien kotisivut tarjoavat runsaasti vinkkejä
luonnossa liikkumiseen.
Heinola on viime vuosina profiloitunut liikuntakaupungiksi; terveysliikunta, Kunnossa kaiken ikää -, Kunnossa pienestä
pitäen -projektit ja Reppu-Heinola -projekti ovat vahvistaneet
tätä mielikuvaa.
Paistjärven alue on retkeilypainotteinen luonnonsuojelualue 30 km Heinolan keskustasta. Se sijaitsee luonnonkauniilla
vesistö- ja harjualueella(Natura-aluetta) Alueella on opastetut
vaellusreitit, uimapaikat, telttailualue, nuotiopaikat.
Vipusen melontareitti Tämä muinaishistoriallisesti arvokas 15 km:n melontareitti vie Konnivedeltä Ala- ja Ylärievelin
kautta Paasoon Enovedelle. Väylä on osa ikivanhaa hämäläisten Saimaaseen johtavaa eräreittiä ja sen varrelle osuu erittäin
paljon kalevalaiseen runouteen viittaava nimistöä.
Ilvesreitti on valaistu 12 km:n kuntoreitti ja latu Heinolasta
Suomen Urheiluopistolle. Reitin varrelta erkanee useita eripituisia kuntopolkuja ja latuja. Syksyisin järjestetään polkuretki
Ilvespolkua Heinolasta opistolle ja myös opistolta Heinolaan.
Juustopolku 16 km:n vaelluspolku Heinola-Vuolenkoski
on kunnostettu kunnioittamaan viime vuosisadan sitkeää maaseudun väkeä, joka polkua pitkin kuljetti tuotteensa kaupunkilaisille. Polun varrella on levähdyspaikkoja ja laavu. Heinolan
Latu järjestää patikkaretken 28.9.14.
Sysmän retkikohteet
Sysmän suosituimmat luontopolut ovat Päijätsalossa ja Kammiovuorella. Päijät-Hämeen virkistysalueyhdistyksen kotisivut antavat lisätietoa.
Päijätsalo Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen
keskeltä löytyy omatoimisen luontomatkailijan aarreaitta;
68
jyrkkien kallioiden, hiekkaisten harjujen, suojaisten laguunien
ja pienten luotojen muodostama kokonaisuus – Päijänteen kansallispuisto. Päijätsalo on yksi näistä saarista. Patikointiin ja
sauvakävelyyn soveltuva, sinisellä (0,6 km punaisella) merkitty ympyräreitti kulkee vaihtelevissa metsä- ja järvimaisemissa.
Päijätsalon reitti on keskivaativa. Reitin varrella on yksitulentekopaikka Pyydysniemessä, jossa on käymälä ja polttopuita.
Päijätsaloon pääsee omalla autolla Sysmästä tietä 4131 pitkin.
Kammiovuori Sysmässä sijaitseva Kammiovuori 4 km
mittainen polku on päiväretkeilyreitti, jonka lähtö- ja paluupisteenä toimii Kammiovuoren P-paikka. Patikointiin soveltuva, sinivalkoisin merkein opastettu ympyräreitti kulkee Kammiovuoren vaihtelevissa, jääkauden muokkaamissa maisemissa.Kammiovuorelle on matkaa Sysmän keskustasta 27 km. Reitinkääntöpaikkana on Kammiovuoren huippu, josta on upeat maisemat Päijänteen
Kaitavedelle ja josta kauniina päivänä voi nähdä 7 kirkon tornit.
Ohrasaari Ohrasaareen on kenen tahansa helppo mennä.
Se sijaitsee aivan kirkonkylän tuntumassa Majutveden kirkkolahden rannalla. Ohrasaaressa on 2700 m pitkä valaistu pururata, jonka varrella on kuntoiluvälineitä sekä luontotauluja
ja 1700 m pitkä saaren ympäri kiertävä polku. Saaressa on
lintutorni ja valaistu liukumäki. Saaren puusto käsittää tavallisimpien puulajien lisäksi runsaasti istutettuja jalopuita.
Tepoon harju Tepoon harju sijaitsee Nuoramoisissa, noin
15 km kirkonkylältä. Kaunis Tepoon harju sijaitsee yksityisen
maalla, jonne maanomistaja on rakentanut laavun ja tulisijat.
Maisemat kapean harjun huipulta ovat satumaisen kauniit.
Rinteet ovat erittäin jyrkät. Maanomistaja on antanut luvan
kaikkien käydä nauttimassa kauniista maisemista ja luonnosta.
Lisää Itä-Hämeen retkeilystä: www.Heinola.fi/liikuntapalvelut, www.Hartola.fi, ja www.Sysma.fi sekä Päijät-Hämeen
ylimaakunnalliset ulkoilu- ja luontomatkailureitit.
Asko Alho
Suomen ensimmäinen näkötornikahvila Heinolassa 60 vuotta
H
einolan vesitorni valmistui joulukuussa 1951. Näköalakerros
avattiin jo kesäksi 1952. Toukokuussa 1954 avattiin kahvila ja silloin torniin pääsi jo hissillä. Tornin korkeus on 45
m, Jyrängön virrasta 80 m ja 155 m meren
pinnasta. Torni oli siis ensimmäinen Suomessa, jossa oli kahvila. Ajatus kahvilan
perustamisesta oli silloisen kaupunginjohtaja Mikonsaaren loistoidea. Tornikahvila oli
myös Heinolan käyntikortti, jonne kaupunginjohtaja vei vieraansa katselemaan Heinolan kaupunkia ja ympäröivän luonnon kauneutta.
Tornin suosio oli valtava. Torni oli suosittu matkailukohde heti avajaisvuotena. Kolmen viikon aikana torniin nousi lähes 5000
ihmistä ja vuoden 1954 aikana 27 000 kävijää. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana tornissa kävi 260 000 vierailijaa ja sen
jälkeen määrät vakiintuivat 10 000- 15 000
vuodessa. 20-vuotisjuhlissa 1964 todettiin
väkeä käyneen yli puoli miljoonaa. Vuoden
1988 aikana torni sai uudet ikkunat ja lämpöeristyksen. Nyt tornissa voitiin järjestää
tilaisuuksia myös talviaikaan. Tornissa on
vietetty iltajuhlia, pikkujouluja ja onpa uusi
vuosikin vastaanotettu tornissa. Lienee ollut
mieleenpainuva elämys. Itä-Hämeen Matkailuyhdistys hoiti tornia yli 40 vuoden ajan
vuosina 1952 -1995. Näköalakahvio virallista 60 –vuotispäivää vietettiin 22.5.2014.
Asko Alho, Itä-Hämeen
Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kahvila Näkötorni.
Vahvoja elämyksiä Kreetan syksyssä
O
tatko digikuvia matkoillasi? Teetkö myös videointeja?
Haluatko kuvakertomukseesi mukaan myös paikallisia
ääniä tai taustamusiikkia? Haluatko kertoa matkoistasi
näyttävästi vielä ehkä vuosienkin kuluttua? Tekisikö mielesi lähettää ystävillesi ja sukulaisillesi yllättävän tuliaisen matkaltasi?
– Mitä enemmän kyllä-vastauksia kertyy, sitä suuremmalla syyllä kannattaa lukea tästä eteenpäin.
Tarinat ovat aina olleet vahvasti mukana matkailussa – sekä
matkojen aikana että niiden jälkeen. Välineet tarinoiden elämykselliseen kerrontaan ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Kynällä tehdyt muistiinpanot ja kuvien piirtely olivat
vuosisatojen ajan suurin piirtein ainoat tehokeinot tarinoiden säilömiseen. Nyt meillä on käytössä jokamiehen budjetille sopivia
apuvälineitä rintataskuun sopivista digikameroista kuvia ja ääntä
ottaviin, tallentaviin ja lähettäviin älypuhelimiin.
Teknologian huima kehitys tarjoaa nykymatkailijalle elämysten tallentamiseen välineet, joiden pätevä käyttö on muodostunut
monille ongelmaksi. Tietoa niiden laajoista käyttömahdollisuuksista on yleisellä tasolla, mutta käytännön sovelluksista ei osata
kuin murto-osa. Tämän tilanteen korjaamiseksi on meille suunniteltu aivan uudenlainen matka, jolla yhdistyvät vahvojen elämysten kokeminen ja matkatarinoiden tallennustaitojen oppiminen.
Lapin Matkailuyhdistys ry
Digitaalisen tarinankerronnan opinto- ja elämysmatka tehdään Kreetalle lokakuun 2014 puolivälissä. Sen aikana perehdytään tämän luonnoltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan hyvin
rikkaan saaren nähtävyyksiin ja tarinoihin. Aamupäivät käytetään kertyneen aineiston digitaaliseen muokkaamiseen nykyihmisten suosimilla tavoin esitettävään, tallennettavaan ja lähetettävään muotoon. Majoitus aterioineen tapahtuu media-alan
palveluiltaan tasokkaassa tukikohdassa. Opastus ja opetus ovat
kokeneiden ammatti-ihmisten käsissä, digitekniikan opetuksen
antaa aihepiirin kansainvälisesti tunnettu taitaja, mediateknologian professori Mikaelis Meimaris (tulkitaan suomeksi).
Matkan erikoishinta SMY:n ja alueellisten matkailuyhdistysten jäsenille on n. 1000 e sisältäen lennot Helsingistä, viikon
hyvätasoisen majoituksen (2 hh), puolihoidon, opetuksen (16
h) ja opetusvälineet sekä opastetut päiväretket. Matka toteutuu
jos lähtijöitä on vähintään 12. Hinta täsmentyy lähtevän ryhmän
koon mukaan. Ilmoittautuvat voivat esittää toivomuksia (milloin
ei lokakuussa?) matkan ajankohtaan. Matkan järjestelyistä vastaa Lapin matkailuyhdistys ry. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
sähköpostitse info(at)lmy.fi tai puh. 0400 804563 kesäkuun puoliväliin mennessä.
XXIX
Sysmän Suvisoitto
4. – 12.7.2014
Taiteellinen johtaja Martti Rousi
Korkeatasoinen kansainvälinen
musiikkifestivaali
Sysmän suvessa. Tervetuloa!
Ohjelmamme nähtävissä:
www.suvisoitto.fi
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
69
Liedon Linnavuorella
tuoksuu kevät ja historia
Historiallinen Liedon Vanhalinna sijaitsee kahden
ikivanhan valtaväylän eli Aurajoen ja Hämeen
Härkätien välissä. Luonnonystävä kohtaa Linnavuoren laella yltäkylläisesti kukkivan kedon.
T
urusta ajelee nykyisin Liedon Vanhalinnan maille
kymmenessä minuutissa. Keskiajalla reitti oli mutkaisempi ja ajopelit hitaampia. Osittain sama Hämeen Härkätie johdattaa yhä kulkijan perille Aurajokilaaksoon, jossa kohoaa varsinaissuomalaisittain poikkeuksellisen
hyvin erottuva korkea kallio, Linnavuori.
Arkeologisten löytöjen mukaan Linnavuorella on elelty jo
pronssikaudella eli tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Nuolenkärkiä on löytynyt paikalta runsaasti, mikä kertoo siitä, että
aluetta on jouduttu puolustamaan voimakeinoin.
Linnavuoren ympäriltä on löytynyt muurin jäänteitä ja
47-metrin korkeuteen nousevan vuoren laella on merkkejä
isosta linnasta. Tutkijoiden mukaan linna on ollut keskiajalla paikallisten hallussa, mutta se joutui lopulta ruotsalaisten
tukikohdaksi.
Linnavuori sijaitsee Varsinais-Suomen sydämessä ja se on
ollut puolustuksellisesti tärkeä kohde. Linnavuoren merkitys
alkoi vähentyä, kun Turun linna valmistui.
Kasvistossakin syvä historia
Maanviljely rantautui Aurajokilaaksossa sijaitsevaan Vanhalinnaan kivikauden lopulta lähtien ja vakiintui rautakauden
aikana. Vanhalinnan alueella on asuttu vuosisatoja ja ympäröivällä seudulla on liikuttu jopa vuosituhansia.
Kaikki tämä jättää jälkensä. Vanhalinnan mailta on löytynyt Suomen varhaisimmat jäänteet maanviljelyksestä. Muinaistulokas sikoangervo on rantautunut Suomeen Liedon
kautta.
Nykyaikana Linnavuorella retkeilevä havahtuu keto-orvokkien muodostamaan siniseen mereen. Vuoren laki on ketokasville otollinen paikka, sillä valoa on runsaasti ja tuuli
kurittaa puiden kasvua.
Linnavuorelta avautuu huima näkymä suomalaiseen maanviljelyksen historiaan. Hämeen Härkätie luikertelee alkuperäisessä paikassaan, Aurajoki seuraa vieressä ja väliin jää ikivanhaa viljelysmaata, jota viljellään yhä.
Museo ja kokouspaikka
Nykyisin Liedon Linnavuori ja sen juurelle rakennettu Vanhalinnan kartano kuuluvat Turun Yliopistosäätiölle. Edeltävät
omistajat Mauno ja Ester Vanhalinna ehtivät kerätä kartano
tiloihin ja sivurakennuksiin mittavan määrän museoesineitä.
Vanhalinnan perusnäyttelyjä sekä täksi kesäksi rakennettua Kupittaan saven näyttelyä pääsee katsomaan sunnuntaisin kello 13-16. Ryhmille portit avataan ennakkovarauksella
muinakin päivinä.
Vanhalinnan tiloja vuokrataan myös kokous- ja juhlakäyttöön. Linnan mailla järjestetään myös opastettuja retkiä.
Vuosittain Vanhalinnassa käy noin 20 000 vierasta.
Museovirasto mukaan Liedon Vanhalinna kuuluu Suomen
valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen aateliin.
70
www.liedonvanhalinna.fi
Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki.
Yli 60.000 tuotetta
saman katon alta!
Nivala, Alahärmä Raahe,
Iisalmi, Kiiminki, Kokkola
Alahärmä, ,Iisalmi, Kokkola,
Kiiminki, Liminka, Muhos,
Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi,
Pori ja Vaasa
Muhos
Kokkola
Siilinjärvi
www.HHnet.fi
www.facebook.com/halpahalli
M A T K A I L U lehti 3 • 2014
71
Merkillisen reilu.
Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin
Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, joita matkailu- ja perävaunut tarvitsevat.
Esim. jarrutorni sisältää tavallisimmat jarrukenkämallit sekä jarrujen ja vetoaisan
osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä,
pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita.
Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja
päätykappalemallit.
www.valeryd.fi
Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme
helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä
jarrun tunnistemerkintä esim. EU Protocol No, nimike,
tuotenumero tai mitat.
Paikkakuntasi
jälleenmyyjän löydät:
fixus.fi
Vetokoukut lähes jokaiseen
automerkkiin
Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex
-vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Ne vetävät turvallisesti
kaiken pyörillä kulkevan kuorman aina peräkärryistä
asuntovaunuihin. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut
asennetaan aina auton omiin, valmistajan määräämiin
kiinnityspisteisiin ja niillä on auton iän kattava katkeamattomuustakuu.
Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut ovat alkuperäislaatuisia huipputuotteita, jotka myös autonvalmistajat ovat
hyväksyneet ensiasennukseen. Westfalia- ja Monoflexvetokoukut yhdessä automerkkikohtaisen sähkösarjan
kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja
Paras tyrmäys vetopulmiin...
OIKEA KOUKKU!
Valikoimassamme satoja laatumerkkejä. Katso lisää osoitteesta: fixus.fi