Kemin LumiLinna – Lue lisää sivut 10-11 - Matkailu

F.
SUO
ME
N
F
ÖR
Kemin LumiLinna
– Lue lisää sivut 10-11
TF
IS T
FR
5 • 2015
T UR
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
ILIJAYHDIST
TKA
YS
MA
Y.
YR
SM
Matkailu
lehti
EN I
N GE N I FINLA
ND
IHMISELLINEN
MIES
SIRKKU PELTOLA
Ohjaus Ismo Apell • Ensi-ilta 16.1.2016
Ilmari Rajola
PATOMÄEN
PAVAROTTI
Ohjaus
Helena Ryti
Ensi-ilta 4.2.
Tennessee Williams
LASINEN
ELÄINTARHA
Ohjaus Irene Aho
Ensi-ilta 19.3.
Kesäteatterissa Naisvuorella
Neil Hardwick–
Jussi Tuominen
TANKKI TÄYTEEN
Ohjaus Mika Nuojua
Esitykset 22.6–30.7.
Dickens–Auvinen
SAITURIN JOULU
Ohjaus Katriina Honkanen
5.1.2016 saakka
(Esitys palaa ohjelmistoon syksyllä.)
mikkelinteatteri.fi • lippu.fi • Ryhmävaraukset ti–pe klo 11-14 (015) 411 0440
Teatterin lippumyymälä avoinna ti–pe klo 11–17 ja 2 h ennen näytöksiä
TE
E
KOE SAIMAAN
KAUNIS MIKKELI
V
MA ARA
RE A K
TK ES
I A ÄN
JO
ISS
A
!
Mikkelin seudun vaikuttava luonto, palvelut ja maittava lähiruoka houkuttelevat alueelle
tuhansia vapaa-ajan matkaajia ympäri vuoden. Tilaa esite!
Kenkäveron pappila
ja maalaispuutarha
Hanhenmaksaa
ja tryffeliä
Karjalanpiirakoita
ja viinitiloja
Puutarhamatka
Mikkelin seudulla
Kolmen
Kartanon kierros
Mikkeli
Jyväskylä
n. 1 h
2
Lappeenranta
n. 1 h
Helsinki
n. 2 h
Mikkelin matkailu- ja ryhmäpalvelut
Maaherrankatu 22, 50100 Mikkeli • Puhelin 044 794 5669
[email protected] • www.hurmaavatpuutarhat.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Tertin Kartano aamusumussa
Mikkelin seudun
Hurmaavat Puutarhat
P
uutarhat ovat paljon muutakin kuin kauniisti leikattuja
pensaita ja muhkeita perennapenkkejä.
Kiertäessäsi Mikkelin seudun puutarhoja pääset kuulemaan tarinoita puutarhan tekijöistä, intohimoisista puutarhureista ja kasveista, jotka ovat löytäneet
oikean paikkansa. Jokaisella puutarhalla
on oma kiinnostava tarinansa. Hurmaavissa Puutarhoissa olet taatusti henkeäsalpaavan puutarhalumon vallassa. Mihin näistä erityisesti haluaisit mennä? Vai haluaisitko kiertää ne kaikki? Kenkävero
M A T K A I L U lehti
Mikkelipuiston mallipuutarhoista
löydät kekseliäitä toteutuksia ja tarumaisia kasveja. Vanhan Kilkkilän englantilainen
puutarha on saanut alkunsa harrastepuutarhasta. Vuosien saatossa siitä on
kasvanut ainutlaatuinen nähtävyys. Kulinaristien kestihovin, Tertin
Kartanon runsaassa kesäpuodista löydät vaaleanpunaisia, hennosti tuoksuvia,
numeroituja Tertin ruusuja. Niin Tertin salattu puutarha, Heikkilän Yrittitilan tuoksuntäyteinen miljöö
kuin Vanhan Kilkkilän nostalginen pihakin hurmaavat kävijät. Keskustan tun-
tumassa Mikkelipuiston mallipuutarhat
ja Kenkäveron upea pappilapuutarha
täydentävät toisiaan ja inspiroivat viherpeukaloita läheltä ja kaukaa. Ota yhteyttä Mikkelin matkailuneuvontaan ja kysy ryhmien kiertokäyntejä
Hurmaaviin Puutarhoihin [email protected]. www.visitmikkeli.fi
Mikkelipuisto
5 • 2015
3
Kolumni
Aino Rimppi
Luvassa
uutta hyvinvointia
F
innairin siivin lennetään nyt ”uuteen aikaan”.
Lokakuussa lennot aloittanut Airbus A350 lupaa
kosolti lisämukavuutta matkustajille: koneen
ilmansuodatusjärjestelmä on ”edistyksellinen”, ilmatila
vedoton ja matkustamossa korkeampi paine. Bisnesmatkaajien puolella yksittäiset istuimet ovat kaikki käytävän
vierellä ja ne voi kipata vaakatasoon. Kelpaa nyt lähteä
kokouksiin ja kaupantekoon Kaukoitään.
Toivottavasti myös japanilaiset ja kiinalaiset huomaavat, että on entistä miellyttävämpää lentää länteen ja
varaavat näin ollen entistä enemmän matkoja Suomeen
– eikä ainoastaan ohikulkumatkaa. Tosin tällä hetkelläkin
kiinalaisten vierailut ovat nousseet ennätyslukemiin, ArtTravelin uutiskirje kertoo yöpymisten sieltä lisääntyneet
peräti 53 prosenttia!
Baijerilaisten pääkaupungista Münchenistä joka tapauksessa on tulossa lomalaisia Lappiin, suoraa soittoa
Kittilän hiihtokeskuksiin (HS 7.11.15), kun ”kotimaisen
matkailun osalta odotukset ovat epävarmempia”.
***
Lensin itse syyskuussa Müncheniin Finnairin kyydissä –
valitettavasti A350 ei vielä tuolloin ollut liikenteessä. Silti
hämmästelin sujuvaa matkaa. Reilussa kahdessa tunnissa
ehdin juuri ja juuri syödä, juoda ja lukea Blue Wingsin.
Jalkatila piisasi mainiosti laukulle ja jaloille, mutta mielessä välähti, miten joskus valitettiin Finnairin matkustamon kapeista istuinväleistä. Sellaista en ainakaan Münchenin lennolla pannut merkille.
Lokakuussa lensin Tampereelta Malagaan. Tilan ja hapen
puute rupesivat todella vaivaamaan. Tosin lento myös
kesti melkein viisi tuntia. Edessä olevan istuimen takanakaan ei ollut verkkoa, mihin ruokaillessa työntää kirja.
Nyt Malagan lennot Tampereelta on lopetettu, mutta moni
taitaa niitä kaivata, sillä Etelä-Espanjasta kehittyi 80 -90
-luvuilla suomalaisten rakkauskohde. Amorina toimi
Espanjan Valtion Matkatoimiston silloinen johtaja José
Miquel Barbadillo. Hän se osasi markkinoinnin taidon.
4
***
Saapuvat Suomeen matkaajat sitten Kaukoidästä tai Espanjasta, aina olen ihmetellyt sitä, miten he sopeutuvat
meidän itsepalveluumme. Lähes kaikkialla muualla palvelu on henkilökohtaista; tarjoilijat huolehtivat mm. astiat
pöydiltä ja kerrossiivoojat petaamisen hotellihuoneissa,
mutta meillä Suomessa asiakas huolehtii niistä itse.
Visit Finlandin aviisissa (Matkailusilmä 03/15) haastateltiin elinkeinoministeri Olli Rehniä. Hän veisi vieraansa
mieluiten Nuuksioon ja laittaisi heille ruokaa nuotiolla. Rehnin mukaansa henkilökohtainen palvelu hakisi
Suomeen ”uutta talouskasvua ja hyvinvointia”. Olli Rehn
myös näkee luontomatkailun ohella ”runsaasti kasvupotentiaalia”. ”Hyvinvointimatkailussa!”
Kun Suomi nyt on avannut viisumikeskuksia Kiinaan ja
Sanghaihin, meidän pitää ryhtyä oitis opettelemaan palvelevaa palvelutyyliä, ja päästä pois olankohautuksista ja
liiasta säästäväisyydestä.
***
Samalla kun matkailu-Suomi kirii kiinni vieraanvaraisuuttaan, kotimaan pikkuyrittäjät ja omat matkailijat
saavat lähiesimerkkejä oikeanlaisesta palvelusta. Ensin se
saattaisi tuntua hemmottelulta, mutta kannattaa muistaa,
että juuri hemmotellen vieraan saa myös palaamaan. Ainakin ulkomaalaisen vieraan.
Meillä ei valitettavasti ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota kansainväliseen, sosiaaliseen käyttäytymiseen. Se on
kautta aikojen ollut hakusessaan, vaikka Lenita Airisto ja
tapakouluttaja Kaarina Suonperä ovat jatkuvasti yrittäneet
herätellä meitä hyville tavoille.
Itä-Suomen yliopisto toi syksyn viestinnässään esille
tutkimuksen, missä ulkomaiset matkailuryhmät kokivat
hauskan, kannustavan ja ammattitaitoisen ohjaajan loman
parhaaksi kokemukseksi – jopa ratkaisevaksi tekijäksi
loman onnistumisen kannalta!
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
PÄÄKIRJOITUS
ILIJAYHDIST
TKA
YS
MA
F.
Y.
YR
SM
F
ÖR
TF
IS T
FR
5 • 2015
T UR
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
SUO
ME
N
Matkailu lehti
EN I
Julkaisija/kustantaja:
Maaseutuyrittäjät MSY ry/
Matkailu-lehti
Viljontie 3, 21570 Sauvo
puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314
[email protected]
Päätoimittaja:
Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303
[email protected]
Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545
Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951
Lasse Lähteenmäki puh. 0500 955 695
Ilmoitusmarkkinointi:
Toimisto, puh. (02) 470 2315
[email protected]
Raija Kivinen puh. 040 824 3820
[email protected]
Merja Helander puh. 040 414 3800
[email protected]
Aineistojen toimitus:
Matkailu -lehti puh. 050 571 1303
[email protected]
Sivunvalmistus:
SiistitSivut, Tarja Välimäki
[email protected]
Verkkolehti:
Sivuteollisuus Oy
[email protected]
Painopaikka:
Eura Print Oy
N GE N I FINLA
Suomen
Matkailijayhdistys
SMY ry ja Matkailu lehti
onnittelevat 80 vuotta
täyttävää Itä-Hämeen
Matkailuyhdistys ry:tä
ja 40 vuotta täyttävää
Turun Seudun
Matkailijat ry:tä
ND
Turun Seudun
Matkailijat 40 vuotta
”Aate on kantanut”, vahvisti Suomen Matkailijayhdistys ry:n hallituksen
puheenjohtaja Matti Orama tervehdyksessään Turun Seudun Matkailijat
ry:n 40-juhlaristeilyllä Itämerellä. Onnittelutervehdyksiä oli kuulemassa
noin 40 Turun Seudun Matkailijat ry:n jäsentä m/s Viking Amorellalla.
Juhlaristeilylle varattu sunnuntai 15.lokakuuta valkeni sateettomana ja
tuulettomana. Turun Seudun Matkailijoiden puheenjohtaja ja Matkailulehden päätoimittaja Torsti Rekola toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi. Hän kiinnitti osallistujien huomion Suomen Matkailuliiton lopettamisen jälkeiseen uuteen alkuun, jolloin elinvoimaiset Matkailuliiton yhdistykset aloittivat toimintansa itsenäisinä. Lounais-Suomessa uusi alku
merkitsi mm. Turun Seudun Leirintämatkailijoiden nimen muuttamista
muotoon Turun Seudun Matkailijat ry. Tänä vuonna toimintavuosia on
kertynyt kaikkiaan 40.
Matti Orama toi esille suomalaisen matkailun synnyn vuonna 1887, jolloin SMY eli Suomen Matkailuyhdistys perustettiin. SMY oli alkujaan aatteellinen organisaatio edesauttamaan kotimaista matkailua.
Turku Touringin terveiset juhlakokoukseen toi matkailujohtaja Liisa Lemmetyinen: ”Kotimaan matkailu on voita leivälle, ulkomaan matkailu persiljaa voin päälle”. Hän painotti Somen merkitystä matkailussa ja kertoi
mm. siitä, miten aika on tuonut muutoksia myös matkailualan nimikäytäntöön – Turku Touring löytyy parhaiten nimellä VisitTurku.
Tervehdysten lomaan turkulainen runoharrastaja Tuula Walden lausui
paikallisella murteella kirjoittamiaan runoja kokoelmasta ”Punassi lankapätki”, mm. Turun syntymisestä.
Huomionosoitukset ja tulevat tapahtumat saivat osuutensa ennen kuin
juhlakansa Maarianhaminassa siirtyi paluumatkalle m/s Viking Gracen
kannelle. Paluumatka taittui juhlalounasta nauttien, ja halukkaille aikaa
piisasi jopa pyörähtelyyn aluksen parketilla.
Aino Rimppi
TÄSSÄ NUMEROSSA
6-7 Guggenheim taidemuseon merkitys matkailule
8-9 Naantalilainen Akvarellisti Tapani Kiippa
12-13 Oulu Sinfonia turvaa pohjoisen kulttuuritarjonnan
14-17 Lapin talvimatkailu Pallaksen nousu
20-21 Saaristo Matka 2016 messuille
34-35 Joulukalenteri-ikkunat Wanhassa Raahessa
36-37 Kaustisen parantavat kädet
46-47 Koli valkoisten vaarojen lumo
54-55 Loviisa avaa ovensa jouluun
Kemin LumiLinna
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
5
Kuva: © Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab
Guggenheimin taidemuseon
merkitys matkailulle
Olavi Syrjänen
Suomen Matkailuliiton ja Suomen Matkailualan Seniorien ent. puheenjohtaja
P
ohjoismaissa ja muualla Euroopassa avataan koko ajan
uusia hienoja kulttuurikohteita. Niissä käy kasvava määrä muista maista tulevia matkailijoita. Olemme pahasti jääneet jälkeen. Kulttuurin
ja matkailun ystävänä olen useimmissa
niistä käynyt. Helsinkiin toteutettavan
Guggenheimin taidemuseon äärelle voi
joka päivä saapua laivoilla 5000 matkailijaa, jotka kaipaavat kansainvälisesti
mielenkiintoisia kohteita ja kokemuksia. Ainoa uusi kohde on ollut maailmanpyörän pystyttäminen. Onko se se
kulttuurin taso, johon Helsinki nykyisin
yltää? On myös esitetty, että Helsingissä on riittävästi museoita eikä Helsinki
tarvitse elvytystä ja kasvojen kohotusta.
Eikö todella? Emmekö halua ja voisi olla kansainvälisesti tunnetumpi, kilpailukykyisempi ja nykyistä vetovoimaisempi matkailu- ja kulttuurikaupunki?
6
Olemme pieni maa meren takana.
Meidän mahdollisuutemme saada matkailija tekemään matkustuspäätös Helsinkiin on jo maantieteen vuoksi paljon
huonompi kuin Tukholmalla, Oslolla,
Kööpenhaminalla puhumattakaan Amsterdamista, Berliinistä, Pariisista, Roomasta, Lontoosta tai Madridista. Vaikka
Helsinki on hieno kaupunki, sillä ei ole
tarjota niin korkeatasoisia ja kansainvälisesti kiinnostavia kohteita kuin esim.
näillä kaupungeilla. Käynti äskettäin
Pariisin uudessa Frank Gehryn suunnittelemassa Louis Vuittonin museossa ja
Jean Nouvelin suunnittelemassa Pariisin Philharmonian uudessa konserttisalissa olivat mahtavia elämyksiä. Ne ovat
täydentämässä kaupungin valtavaa perinteistä kulttuuritarjontaa, joissa jokaiseen paikkaan oli pitkät jonot. Kansainvälisesti hyvin tunnettu Guggenheimin
taidemuseo voisi kilpailla uusimpien
maailman matkailukohteiden kanssa.
Vientiteollisuuden kasvu on maamme
tulevaisuudelle erittäin tärkeä. Matkailu on maailman eniten kasvava elinkeino. Se kasvaa 5 prosenttia vuodessa. Suomessakin se on ollut jatkuvasti
kasvava elinkeino, joka on bruttokansantuoteosuutena ylittänyt maaja metsätalouden, pankkisektorin ja
elintarviketeollisuuden. Sen vientiin
rinnastettava matkailutulo ulkomailta on ollut 4,2 miljardia euroa vuodessa. Matkailu työvoimavaltaisena
elinkeinona työllistää vuodessa yli 180
000 henkilöä. Matkailun kasvu mahdollistaa tulevaisuudessa paljon uusia työpaikkoja. Maija Anttila esitti kesäkuussa
HS:n yleisönosastokirjoituksessa tärkeitä matkailunumeroita Helsingin osalta.
Rovaniemellä toimivan Matkailualan
tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja professori Johan Edelheim on sitä
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
mieltä, että ”Suomen matkailualan suurin ongelma on, että matkailu edelleen
mielletään huuhaaksi, työn vastakohdaksi”. Tätä mielestäni kuvastaa sekin,
että viime hallitus lakkautti Matkailun
edistämiskeskuksen ja siirsi sen resurssit Finpron osastoksi. Useissa maissa
matkailu nähdään niin tärkeäksi elinkeinoksi, että matkailun edistämistä hoitaa
matkailuministeriö.
Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle on alkanut. Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava
tehdas on metsäteollisuuden historian
suurin investointi Suomessa. Tämä on
upea tulevaisuudenuskoa luova päätös.
Aivan oikein on kaivattu vastaavanlaisia panostuksia muilla aloilla. Matkailun suurten mahdollisuuksien vuoksi
meidän tulisi panostaa matkailun vetovoimatekijöiden ja matkailupalvelusten
kehittämiseen ja matkailun markkinointiin paljon enemmän taistellaksemme maailman turistivirroista. Matkailusta on kehittynyt osaavien ammattilaisten hoitama kasvava elinkeino, joka
tarvitsee yhteisiä ponnistuksia, markkinointia, koulutusta ja sen tekijät arvostusta ja kannustusta.
3-D Model of ”Art in the City” by Moreau Kusunoki Architectes.
Kuva Riitta Supperi
Erinomaista että maamme matkailuelinkeinon edunvalvoja Matkailu- ja
Ravintolapalvelut MaRa ry on ollut
mukana Guggenheimin taidemuseon
arkkitehtuurikilpailun
järjestämisessä. Nyt kun kilpailu on ratkaistu,
tulisi löytää toteuttamisratkaisu, joka kohottaisi Suomen kansainvälisen
tunnettuuden uudelle tasolle. Se on oikeaa vientiteollisuuteen panostamista, jolla on laajat heijastusvaikutukset
Helsingin ja koko maan matkailuun.
Kuva: © Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
7
Sinistä ja punaista valoa
sekä kullan kimallusta
Lassi Lähteenmäki
Kultakuume iski Tapani Kiippaan
liki kymmenen vuotta sitten.
Naantalilainen akvarellisti reissaa useamman kerran vuodessa Jäämerelle maalaamaan. Sitten hän palaa maalaamaan kotimaisemia Saaristomerellä. Siinä välissä taiteilija käy kaivamassa kultaa Lapin puronvarsilla.
– Taidan olla levoton luonne, myöntää Tapani Kiippa.
T
aiteilijan silmä huomaa eron
valossa. Pohjoisessa, varsinkin
Inarin korkeudella ja Jäämerellä valo on sinistä. Etelässä se on punertavaa. Nämä sävyerot 76-vuotias Tapani
Kiippa toistaa paperille taitavasti. Takana on vuosikymmenien kokemus pensselin käsittelystä ja värien sekoittelusta.
Tapani Kiippa on käynyt kuvausmatkoillaan myös mm. Italiassa, Ranskassa
ja Saksassa. Jonkun vuoden Kiippa asui
ja taiteili Helsingissä. – En tahdo oikein
pysyä paikallaan, Kiippa toteaa.
Moni muistaa Tapani Kiipan ateljeestaan Naantalin vanhassa kaupungissa.
Nyt työtila on kaupungin keskustassa,
mutta näyttelyitä hän pitää edelleen sään-
8
nöllisesti vanhassa kaupungissa. Kiipan
perinteinen joulunäyttely on Naantalin
taidehuoneella 4.-6. joulukuuta.
Sitten se kultakuume iski…
Vuonna 2007 Tapani Kiippa sai kultakuumeen. Hän lähti Marjatta-vaimonsa
kanssa tutustumaan kullankaivamiseen
pienelle purolle Kutturantien varrelle.
Oppaana oli Johan Grönlund sekä Olli
Lind, joka tunnetaan paremmin lempinimellä ”Nopsajalka”. Miesten tarinat
olivat niin väkeviä, että kuume vain yltyi ja syveni. Kultakuume tarttui myös
Kiipan poikaan Petriin sekä tämän poikaan Mikkoon.
Kullankaivuun veteraani Johan Grön-
lund päätti seuraavana vuonna hidastaa
tahtia ja hän myi letkut, pumput, rännit,
rihlat, hakut, lapiot ja kottikärryt Kiipalle.
– Eipä tarvinnut kauan miettiä ja näin
alkoi varsinainen kullankaivuuharrastuksemme, Tapani muistelee.
Tankavaaran kautta
kullan makuun
Tapani Kiippa suosittelee tutustumaan
kullanhuuhdontaan Tankavaaran kultamuseossa. Siellä on kullanhuuhdontapaikka, jossa voi kokeilla onneaan ihan
oikeassa ympäristössä.
Kiipan perheellä on vuokrattuna vuosipaikka ja se sopii heille. Kiipat käyvät
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
kultajoella yleensä kolme kertaa vuodessa: ensin kesäkuussa korvasienten
aikaan, sitten heinäkuussa hilla-aikana
ja vielä syyskuussa kun puolukka saa
punaisen värinsä.
Kuukkeli käy useasti kultaväkeä tervehtimässä, toisinaan sopuleita on jonoksi asti. Poroja kultapurojen varsilla
näkee myös usein.
– Kultaa tulee enemmän tai vähemmän, mutta koskaan ei riittävästi, Kiippa naurahtaa.
Matkailija voi vuokrata
paikan päiväksi
Kullankaivuun on luvanvaraista toimintaa. Lapiokaivuulupa ja rekisteröinti
hoidetaan Tukesin kautta.
Tuottoisan paikan löytäminen onkin
vaikeampi homma, sillä parhaat puronvarsipaikat on jo varattu ja kaivettu.
Liittymällä Lapin Kullankaivajain Liiton jäseneksi saa lapiokaivuuoikeuden
ilmaiseksi liiton valtauksille mm. Kotaojalle, Palsinojalle ja Lemmenjoelle.
Tapani Kiippa neuvoo menemään ensimmäiseksi kesäksi rengiksi jollekin
ammattilaiselle.
– Näin opit kaivuun tekniikan, rännityksen ja vaskauksen, Kiippa selventää.
Metsähallituksen kautta vuokrattu
paikka sisältää takuumaksun, jonka saa
takaisin, kun kaivuupaikka on käytön
jälkeen siistitty. Tämä on Kiipan mukaan hyvä tapa huolehtia ympäristöstä.
Pohjoisessa piipahtava matkailija voi
vuokrata itselle huuhdontapaikan vaikka vain päiväksi tai viikoksi.
Lapiolla, rännillä ja vaskoolilla löytää joskus kultaa ja aina kunto nousee.
Kullan hurja historia
Kultaa on kaikkialla ja sitä on vanhoin
menetelmin rännitetty ja ja vaskattu tuhansia vuosia. Kulta on tuonut iloa ja
synnyttänyt sotia. Sen kaivamisessa on
tuhottu luontoa ja syrjäytetty alkuperäiskansoja omilta asuinsijoiltaan.
Suomessa ensimmäinen kultapitoinen
kivenkappale löytyi 1830-luvulla Kemijoen varrelta Laurilasta. Vasta kahdeksan vuoden kuluttua tästä käynnistyi
suuremman luokan kullanetsintä Kemijoen varressa.
Lapin kullanhuuhdonta-asetus hyväksyttiin senaatissa vuonna 1870. Seuraavana vuonna liki 500 kullankaivajaa ahkeroi lapion varressa ja saalis oli
yhteensä yli 50 kiloa. Rovaniemeläinen
Oy Lapin Kulta Ab etsi kultaa Sotajoen
varrelta huonoin tuloksin. Yhtiö ajautui
konkurssiin, mutta nimi ostettiin myöhemmin olut- ja virvoitusjuomatehtaan
uudeksi nimeksi.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Jäämeren rannoille on hylätty kymmenittäin puuveneitä ja troolareita. Tapani Kiipan akvarellien kautta ne saavat uuden elämän.
Inarilainen Eevetr Kiviniemi löysi
Laanilan tienoilta Lapin kultahistorian
suurimman hipun, 392,9-grammaisen
kimpaleen. Kaivajat ovat nimenneet
hiput koon mukaan. Alle puolimillinen
on nimeltään hengetön. Sitä suuremmat
ovat saivareita, penikkatäitä, täitä, lutikoita, russakoita ja isomuksia.
9
Kemin LumiLinna
kohoaa jälleen
V
uodesta 1996 alkaen joka
talvi Kemiin on rakennettu
lumesta – isosti. Ensimmäinen LumiLinna pääsi Guinnessin
Ennätysten kirjaan maailman suurimpana, mittarinaan linnaa ympäröivä yli
kilometrin pituinen muuri. Runsaat 20
vuotta myöhemmin rakennetaan edelleen isolla mittakaavalla, mutta rakentamisen tavoitteet ovat ajan saatossa
muuttuneet.
”LumiLinna on edelleen mittava
kokonaisuus, mutta tätä nykyä maailman suurimman sijasta tavoittelemme
mahdollisimman hyvää ja nautittavaa
kokonaisuutta vierailijoiden viihtymi-
10
seen. LumiRavintolassamme voi ruokailla päivittäin, lounasaikaan jopa ilman ennakkovarausta. Tämän vuoden
teemana on ”Linna Linnassa”, ja sen
mukaisesti ravintolakabinetit on koristeltu linnan kellarin ja juhlasalin tapaan. Herkullisen kuuman menukokonaisuuden lisäksi tarjolla on siis myös
silmänruokaa”, toteaa Kemin Matkailun viestinnästä vastaava Noora Barria.
Lumesta ja jäästä rakennetaan paitsi ravintola, myös LumiHotelli ja LumiKappeli. ”Hotellissa yöpyjille on
valittavana niin koristeellisia sviittejä
kuin Linnan perinteisiä kahden hengen
huoneitakin. Lisäksi meillä on lämmi-
tettävä majoitusvaihtoehto Olokoloissa, joissa voi bongailla tähtitaivasta ja
vaikka revontulia, jos uni ei heti maita”, naurahtaa Barria.
Uuttakin suunnitellaan. Vuonna
2017 Linna siirtyy Kemin Sisäsatamasta Mansikkanokan alueelle ja osa
LumiLinnan palveluista muuttuu ympärivuotisiksi. ”Tunnelmallinen Rantamaja ja kota palvelevat ryhmiä jo
tänä talvena, ja kesäajan toiminta alkaa Mansikkanokalla matkailuvaunualueen myötä jo kesällä 2016” Barria
valottaa. ’
www.visitkemi.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Pitopalvelu Alavudella
M
aku Pirtti on toiminut Alavudella ensin lounaskahvila pitopalveluna elinkeinotalolla. Olemme
muuttaneet uusiin tiloihin Alavuden keskustaan
aivan kirkon viereen. Erilaisten tilaisuuksien kuten rippijuhlien, ristiäisten, muistotilaisuuksien ym. järjestäminen on
helppoa. Paikkoja löytyy 45:lle, joten myös ryhmä tai kokousmatkalaiset ovat tervetulleita. Alavus-areena sijaitsee reilun
kilometrin päässä, josta myös peliryhmät voivat varata ruokailun tai jopa toimituksen jäähallille. Juhla ja pitopalvelua voi
järjestää ravintolamme tiloissa tai tilata isompiin paikkoihin
tai vaikka mökille tai matkalle helpottaen ruuan valmistusta
lomalla.
Ruoka on itsevalmistettua kotiruokaa, myös leivonnaiset,
kakut, pullat, piirakat, voileipäkakut, pikkuleivät ym. valmistetaan itse. Yritys pyörii perheyrityksenä.
TILAUSRAVINTOLA:
TILAUSRUOKAILUT,-KAHVIT
KOKOUSPALVELUT
CATERINGPALVELUT
PITO-JA JUHLAPALVELUT
ALAVUS LOUONTIE 3
P. 0405206865, 05040723965
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
11
Juhlavalaistu Musiikkikeskus.
Oulu Sinfonia turvaa
pohjoisen kulttuuritarjonnan
Teksti Aino Rimppi, kuvat Oulu Sinfonia
Oulu Sinfonia on maamme – ja EU-maiden – pohjoisin 61 muusikon sinfoniaorkesteri.
Orkesterin kotisali on musiikin ystäville tutuksi tullut Madetoja sali.
O
ulun Soitannollinen Seura perustettiin vuonna 1901, mikä
käynnisti Oulun orkesteritoiminnan, mutta ”musikaalisen kapellin ylläpito” on ollut tuttua Oulussa jo
1800-luvun puolivälissä. Talvella 1910
-1911 konsertteja johti mm. säveltäjä
Toivo Kuula ja kapellimestarina vieraili
myös Jean Sibelius. Konsertteja saattoi
olla viikossa kaksikin kertaa.
Oulun orkesteri on toiminut vuodesta 1937 – tuolloin 30 soittajan voimin.
12
Orkesteri sai vuonna 1954 oikeuden nimeen Oulun kaupunginorkesteri ja seitsemän vuotta myöhemmin se kunnallistettiin. Vuonna 2005 käyttöön otettiin
nimi Oulu Sinfonia. Tuolloin orkesterin
kapellimestarina toimi venäläissyntyinen Dmitri Slobodeniouk.
Nykyinen kapellimestari on maailmallakin tunnettu, ruotsalainen Johannes Gustavsson, joka nimettiin Oulu
Sinfonian kapellimestariksi kaksi vuotta sitten. Ensimmäisenä konserttimes-
tarina vuorottelevat viulistit Lasse Joamets ja Kreeta-Julia Heikkilä. Kreeta-Julia siirtyi viime keväänä Ouluun
Tanskan Radion kamariorkesterin 2.
konserttimestarin paikalta.
Pelinörtit hämmästyivät
Nuoresta iästään huolimatta viulisti
Kreeta-Julialla on takanaan ansiokas
ura. Hänen asiantuntemuksensa klassisen musiikin merkityksestä on varmaa
ja mielipiteet suorastaan soljuvat hänen
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Oulu Sinfonian bassot.
kuvailleessaan taidemusiikin vaikutusta
ihmiseen.
- Oulu Sinfonia turvaa kaupungin
kulttuuritarjonnan. Taidemusiikki on
kulttuuriperintö, joka väärissä käsissä
olisi virhe. Taidemusiikissa on teemat.
Siitä hämmästyivät jopa pelinörtit, jotka
kutsuttiin Score-pelimusiikkikonserttiin. Heistä monet olivat otettuja sinfonisen musiikin voimasta ja kauneudesta.
Kreeta-Julia jatkaa vuolaasti kuten
vain voi muusikko, joka tismalleen tietää ja tuntee musiikin psyykkisen vaikutuksen.
- Taidemusiikki haastaa, opettaa kriittiseksi ja panee näin ihmisen ajattelemaan. Kompleksisuus taiteessa löytyy eniten juuri musiikissa. Klassinen
musiikki on sielun hoitoa, mutta myös
älykkyyden ja mielikuvituksen stimulaatiota. Harmonia musiikissa on tutkittu – soinnissa on jännitteitä, solmuja,
jotka ratkeavat tiedostamattomasti, kun
ne hyökyvät ihmismielen lävitse.
- Mielestäni ei ole ihan sama, minkälaista resonanssia kehoomme syötämme! Taidemusiikin sävelkieli on hyvin
värikästä ja monikerroksista ja säveltaajuudet ovat taas tekemisissä valon ja resonanssin kanssa.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Taiteen arvo kiinni
rahoituksesta?
Innostunut, palkittu viulisti Kreeta-Julia
on kuitenkin huolissaan musiikillisen
kulttuurin jatkuvuudesta ja osaa senkin
oitis pukea sanoiksi.
- Oulu Sinfonia on sivistyskulttuuria.
Meidän työtämme. Kulttuurin rahoitus
vain on aivan liian pieni. Rahoituksen
pienentyessä on karsittava konsertteja,
vaikka ihmiset niihin jonottaisivat. Kokonainen instituutio on näin vaarassa
pyyhkiytyä, ja sitä me yritämme välttää.
Taiteen arvo pitäisi ymmärtää.
- Taiteiden tarjoamien ja kouluttaminen yhteiskunnalle maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Mikä voisi olla
hyödyllisempää kehittyvälle maailmalle
kuin sielullisesti herkkä, kauneutta kokeva, älykäs, luova ja mielikuvitusrikas
ihminen!
Paras esiin soittajista
- Pidän itseäni säveltäjien sanansaattajana. sanoi puolestaan Oulu Sinfonian ylikapellimestari Johannes Gustavsson, kun
hän syksyllä 2013 aloitti tehtävänsä Oulussa. Mielestäni kapellimestarin tehtävä
ei ole määrätä orkesteria, vaan hänen täytyy houkutella paras esiin soittajista.
Kreeta-Julia Heikkilä.
Niinpä Madetoja salissa kuullaan
Pohjolan parhaita soittajia. Madetojan
salissa ja kaupungintalolla Oulu Sinfonia virittelee myös Jannen juhlapäiviä
8.-10. joulukuuta, kapellimestarina Johannes Gustavsson. Oulu Sinfonia on
myös levyttänyt paljon, mm. säveltäjä
Leevi Madetojan koko orkesterituotannon. Orkesterin kotisali on nimetty Madetojan mukaan ja katuositekin on nykyiseltä nimeltään Leevi Madetoja katu.
13
Lapin talvimatkailu nousi
Pallaksen raunioista
Seppo J. Partanen
Lapin matkailu elää vilkkaimmin talvella ja se on nostanut palvelut pohjoisen tärkeimmäksi
elinkeinoksi. Miten vuosisata sitten tietön erämaa - ”Ultima Thule”- on kasvanut koko maan
matkailun veturiksi ja tulevaisuuden toivoksi. Matkailu työllistää Lapissa noin 5000 ihmistä,
tuo rahaa noin 630 miljoonaa euroa vuodessa eli 5 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta,
yöpymisiä kertyy vuosittain noin 2,4 miljoonaa, josta talven osuus on 60-70 prosenttia.
T
alvimatkailun historia Lapissa
on lopultakin lyhyt. Pohjoinen
osa Suomea on vuosisatoja ollut suurten seikkailijoiden kohde, jonne tavallisella matkailijalle ei ollut asiaa. Maailman matkakirjailijat levittivät
tietoa Lapin eksotiikasta, revontulista,
yöttömästä yöstä, poroista, kaamoksesta ja luonnon erikoisuuksista 1700- ja
1800-luvuilla ja noilla samoilla myyteille nykymatkailukin pohjautuu.
Jäämeren tien rakentaminen ja Petsamon liittäminen Suomeen 1920-luvun
alussa käynnisti muutoksen, toi tiet, majoituspaikat ja matkailijat. Vuosikymmenet valtio, Suomen Matkailijayhdistys ja kestikievarin pitäjät harjoittelivat
matkailijoiden palvelemista kievareissa
ja matkailumajoissa. Yksityinen yrittäjätoiminta heräsi sotien jälkeen ja kasvoi
elinkeinoksi 1980-luvulla.
Matkailu ja luonnonsuojelu marssivat
yhtä jalkaa Pallakselle, Petsamoon, Kilpisjärvelle, Saariselälle, Pyhätunturille,
Kolille, Aulangolle ja monelle muulle
kohteelle avaten ne matkailulle. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1938
näyteikkunoiksi ja niihin rakennettiin
matkailupalvelut yhteistyössä luonnonsuojelua edustavan Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen ja Matkailijayhdistyksen
kanssa.
Talviset tunturi valloitetaan
Tunturihiihto ja Lapin retkeily tuli mukaan
urheilujärjestöjen
toimintaan
1930-luvun alussa. Suomen Naisten liikuntakasvatusliiton ”Kaarinan” retkeilivät Käsivarressa, Pallastuntureilla, Saariselällä, Kainuussa, Sallassa ja Uhtualla. Suomen Hiihtoliitto piti Rovaniemen
Ounasvaaralla ”tunturihiihtokursseja”
sekä järjesti vastaavan ruotsikielisen jär-
14
jestön kanssa hiihtoretkiä Äkäslompolossa ja Sirkassa. Tämä innostus tunturihiihtoon ja retkeilyyn loi perustan Lapin
talvimatkailulle.
Kenttäsihteeri Immu Sorjonen ja hiihdonopettaja Gunnar Stenforsin hakivat
matkailun mallia ja oppia Alpeilta, Norjasta ja Ruotsista talvi- ja tunturimatkailun luomisesta Suomeen. Matkailijayhdistys avasi hotelleja ja matkailumajoja
v. 1937 eri puolille Lappia ja Suomea.
Tieyhteydet eivät olleet esteenä ja näin
nousi hiihtomaja Enontekiön Ounastunturin Pyhäkerolle, toinen valmistui Kilpisjärvelle. Se pystytettiin ensin Karesuvantoon ja kuljetettiin sieltä venekyydillä tiettömän taipaleen taakse. Lähes
olematon oli myös maantie Ivalosta Inariin, mutta se ei estänyt matkailuhotellin avaamista Juutuanjoen koskirantaan,
nykyisen Kultahovin paikalle. Matkailurakentamista ei siivittänyt kustannuslaskenta ja kaupallisuus vaan kansallistunne ja kotimaan luonnonihanuuksien
esitteleminen.
Pallastunturin
hotelli tienraivaajana
Ensin tehtiin tie, sitten perustettiin saha
ja tiilitehdas, sitten ryhdyttiin rakentamaan Lapin ensimmäistä tunturihotellia
Pallastunturille. Tällä 1936-1938 rakennetulla hotellilla on ollut keskeinen vaikutus Lapin talvimatkailun syntymiselle.
Se on yksi matkailuhistoriamme kunniahimoisimmista hankkeista, jolla luotiin perusta myös nykyisille matkailulle.
Puolesta miljoonasta sementtitiilestä rakennetussa hotellissa oli 17 yhden
hengen, 27 kahden hengen, yksi neljän
hengen, neljä kuuden hengen ja kolme
kahdeksan hengen huonetta, suuri halli,
kaksi seurusteluhuonetta, kolme ruoka-
salia, kahdeksan kylpyhuonetta, seitsemän suihkuhuonetta ja neljä vaatteiden
kuivaushuonetta.
Matka Helsingistä Pallastunturille kesti talvella 1938 yli 30 tuntia. Pikajuna
lähti Helsingistä klo 11,15, oli Tampereella 14,26 ja Haapamäellä 18,11. Siellä junaan liitettiin makuuvaunut. Ouluun
saavuttiin aamulla 6,30, Kemiin 9,11 ja
Tornioon 10,19. Juna Kaulirantaan lähti
11,00 ja perillä oltiin 13,20. Kaulirannasta lähti postiauto 13,30 ja se saapui Muonioon 19,40. Sieltä matka jatkui autoilla
Kutunivaan, josta loppumatka porokyydillä hotellille. Loppumatka noin 10 km
Jerisjärven Kutunivasta jouduttiin usein
tekemään poro- tai hevoskyydillä siitä
syystä, että aurauskalustoa ei ollut.
Pallashotelli sai kokea vain kaksi normaalia talvea. Perääntyvät saksalaiset
räjäyttivät suuren funkkishotellin sivurakennuksineen 26.11.1944 klo 12 päämajan komentamien pelastuspartioiden
seikkaillessa kymmenien kilometrien
päässä. Uusi Pallas valmistui vajaan kilometrin päähän v. 1948 ja vuosituhannen loppuun mennessä vanhan Pallaksen
savuavat rauniot kasvattivat Lappiin uuden elinkeinon, talvimatkailun. Silloin
käynnistyivät monet talvimatkailun keskeisimmät palvelut ja aktiviteetin vuosina; laskettelu ja alppihiihto, maasto- ja
tunturihiihto, opas- ja ohjelmapalvelut,
porosafarit, välinevuokraus, juna-, lentoja automatkailupaketit jne.
Mutkamäenlaskusta
lasketteluksi
Tunturihiihto ja laskettelu otti ensimmäisiä mutkiaan Pallastuntureiden Taivaskeron rinteillä 1934, jolloin siellä ryhdyttiin järjestämään naisten tunturihiihtokursseja. Samaan aikaan Kauniaisiin
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Näin Lapin talvi valloitettiin 1930-luvun lopulla. Pallaksen kuvat ovat Matkailijayhdistyksen ja Hartti Hämäläisen
kokoelmista sekä turisti kohtaa Lapin
shamaani Niila Hirvasvuopion Laanilan majatalon pihalla Max Peroniuksen
kokoelmista, Seppo J. Partasen arkisto.
avattiin Suomen ensimmäinen pujottelurinne. Norjasta tuotiin Telemark-välineet
ja tekniikka, St Antonissa toimineesta
Hannes Schneiderin maailmakuulusta
alppihiihtokoulusta haettiin lisäoppia,
varusteita ja uskoa Lapin tuntureiden sopivuudesta uuden harrastuksen ja urheilun näyttämöksi.
Muutamassa vuodessa laskettelu valloitti Suomen ja Lapin kunnes sotavuodet katkaisivat matkailun kehittämisen.
Jatkosodan aikana suomalaiset opettivat
saksalaisille maastohiihtoa ja alppijääkärit puolestaan neuvoivat suomalaisia
upseereita alppihiihdossa ja laskettelussa vanhan Sallan ja Pallaksen rinteillä.
Tätä kautta tieto, taito ja tekniikka levisi
muun muassa sotilaspoikajärjestön kautta koko kansan keskuuteen.
Sodan jälkeen Suomen ensimmäinen hiihtohissi, 200 m pitkä teräsvaijeri,
käynnistyi Janakalan Kiianlinnassa tammikuussa 1950. Seuraavana vuonna samanlainen hissi rakennettiin Kauniaisten
pujottelurinteeseen. Kolmas hiihtohissi
avattiin olympiavuonna -52 Kolille ja
sillä oli jo pituutta 600 metriä.
Nouseeko talven arvo
Jälleenrakennustyöt sodan hävittämässä
Lapissa käynnistyivät välittömästi saksalaisten vetäydyttyä Pohjois-Norjaan syksyllä 1944, mutta vasta 30 – 40 vuoden
kuluttua siitä Lapin matkailu saavutti saman aseman ja suosion, mihin se oli pääs-
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
syt 1930-luvun lopulla. Matkailijayhdistyksen lisäksi mukaan tulivat yksityiset ja
lappilaiset matkailuyrittäjät, jotka loivat
pohjan talvimatkailun kasvulle.
Pohjoisen Lapin vanhimpia samalla paikalla toimineita majoituspaikkoja
ovat Ivalon Kultahippu ja Enontekiön
kirkonkylän Hetan Majatalo, molemmat
aloittivat v. 1924. Hetan hotelli on säilynyt saman Vuontisjärven suvun omistuksessa koko toimintansa ajan. Kultahippu
oli valtion rakentama ja Matkailijayhdistyksen ylläpitämä majatalo ja kestikievari. Vanhin matkailuhotelleista on Inarin
Kultahovi, jonka Matkailijayhdistys rakensi 1937, siitä vuoden päästä avautui
Pallas. Kaikki Lapin matkailukohteet
poltettiin ja räjäytettiin Lapin sodan aikana syksyllä 1944.
Matkailuyrittäjien pioneereja 19601980 -luvuilla olivat Oloksen Arvo
Yliniemi, Suomun Martti Kinnunen,
Ratkinin Pekka Pohjonen, Yllästunturin Jorma Raudasvirta Äkäslompo-
losta ja Aukusti Lämsä Ylläsjärveltä,
Rukan Osmo Saastamoinen ja monet
muut. He maksoi henkilökohtaisesti
kovat oppirahat yrittäjän arjesta. Lamojen, onnistumisien ja epäonnistumisien,
omistajavaihdosten,
rahoitusmutkien,
valuuttavaihteluiden ja markkinointikokeilujen kautta on löydetty kestäviä tapoja toimia. Uusi sukupolv on nostanut
matkailun Pohjoisen Suomen tärkeimmäksi ja nopeimmin kasvavaksi elinkeinoksi. Kansainväliselle tasolle Lapin
talvimatkailun ovat tuoneet muun muassa Juhani Aho, Paavo Holopainen,
Jussi Heiramo ja Pertti Yliniemi, joka on tuomassa Lapin brändiä Lapland
Hotels-ketjun kautta muualle Suomeen.
Näin ympyrä sulkeutuu menneiden vuosisatojen Suomikuvan rakentajiin, jotka
loivat maailmalle Lapin näköisen kuvan
koko maasta.
Maailmanlaajuinen ilmastomuutos lupailee talvimatkailulle menestystä myös
tulevaisuudessa.
15
Talven lumitakuu
houkuttelee pohjoiseen
Seppo J. Partanen
T
alvi on noussut entistä keskeisemmäksi Suomen matkailussa. Pohjoisessa panostetaan palveluihin, hiihtolatuihin, laskettelurinteisiin, lapsiin, nuoriin, perheisiin, kansainvälisyyteen. Etelän rinnekeskukset
puolestaan sinnittelevät säiden armoilla
ja joutuvat lyhytjännitteisemmin kehittämään toimintaansa. Tämä kävi ilmi
Skiexpo-messuilla Helsingissä loka- ja
marraskuun vaihteessa, jonne Suomen
Hiihtokeskusyhdistys oli koonnut edustavan matkailukylän jäsentensä palveluista. Kävijöitä messuilla oli 42 000,
edellisenä vuonna heitä oli 55 000.
Tämän vuoden hiihtokeskus on Hollolassa Lahden kupeessa sijaitseva Messilä, lähikeskuksen kunnian saa vanha
kunnon Solvalla-Swinghill Nuuksiossa
ja vuoden hiihtokouluksi valittiin pieni
Kauhajoen Sotkan hiihtokoulu. Valinnan teki Finnpro ry:n - Visit Finland eli
entinen Matkailun edistämiskeskus viime keväänä.
Pohjoisen suuret
talvimatkailukeskukset
Levi on suosituin
Kittilän Sirkan pienestä matkailukylästä on runsaassa 30 vuodessa kasvanut
Levin matkailukeskus, Suomen suurin ja suosituin. Kasvuvauhti on ollut
valtava eikä sen loppua ole näkyvissä,
sillä nyt panostetaan palveluihin ja kansainvälisyyteen, sanoo Levin Matkailun
puheenjohtaja Jouni Palosaari. Samalla
Levi nostaa esille paikallisuutta, aitoutta, lappia ja lappalaisuutta, hiljaisuutta,
hyvinvointipalveluja, vihreitä arvoja.
Häivähdyksen aitoa menneisyyden Lappia voi löytää Sirkan kylästä tai Immeljärvestä, joka on yksi Lapin pyhistä saivojärvistä, Jumalanjärvi. 16 000 ravintolapaikan ja 2053 sauna lisäksi Levillä
on keskimäärin 111 revontulta vuodessa
ja kesäisin 45 päivää, joina aurinko ei
laske lainkaan. Levin talvikausi avattiin
marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, laskettelun kansainvälinen Maailmancup levitti tietoa Levistä marraskuun puolivälissä.
16
Terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat tulleet oleelliseksi osaksi hiihtokeskuksen toimintaa. Näitä Skiexpo-messuilla esittelivät Janette Karvonen, Emmi Lehtovaara ja
Mirka Hietanen.
Alueen matkailun juuret ovat 1910-luKahden kylän Ylläs
vulla, jolloin rakennettiin Petsamon tieTunturi ja tie yhdistävät Äkäslompolon tä Sodankylästä Jäämerelle. Laanilaan
ja Ylläsjärven kylät matkailukeskuk- kunnostettiin kestikievari 1913. Sotiseksi. Kummankin kylän matkailu otti en jälkeen 1940-luvun lopulla tulivat
ensiaskeleitaan 1930-luvun alussa tun- Kaunispään Ylä- ja Alamaja sekä Tunturihiihtäjien löytäessä vauhdikkaat rin- turihotellin kohdalle Lapin lasten leiriteet. Näiltä ajoilta on lähtöisin Stenan keskus. Saariselkä on ryhtynyt voimakmaja, jonka perusti tunturiopas ja yksi kaasti ehostamaan itseään, kunnostaLapin talvimatkailun uranuurtaja Gun- maan teitä, katuja, latuja, lähireittejä ja
nar Stenfors. Tie Äkäksen puolelle tuli opastauluja. Saariselän lomakeskuksen
1953, Ylläsjärvi sai sähköt 1975, hiih- eteläpuolella ovat Laanila, Kakslauttokeskusten kasvu ajoittuu 1980-luvulta tanen ja Kiilopää sekä upouusi Joulunykyhetkeen. Seitsemän tunturia välis- pukin valtakunta, mielikuvituksellisen
sään järvet. joet lompoloineen ja metsät upea kylä Kultaojan varrella. Saariselkynttiläkuusikkoineen luovat mahtavat kä on erityisen mieluinen maastohiihpuitteet pitkille tai lyhyille hiihtoretkil- täjille. Kahden tunturin eli Kaunispään
le. Korkeimmalle nousee Ylläs 719 m. ja Iisakkipään hissit vievät lasketteliPaikallisia asukkaita alueella on noin jan Luttojoen laaksosta vastakkaisille
850. Hiihtokauden avaus on marras- huipuille. Hissiyhtiö on saanut uudet
kuun loppupäivinä.
omistajat. He ovat heinäkuussa 2015
Inarin kunnan kanssa solmitun kaupan
Saariselkä uusi ilmettään
jälkeen Jarmo Katajamaa, Juha TahvaLapin matkailukeskusbuumi alkoi Saa- nainen, Petri Tahvanainen, Jukka Anttiriselältä, jonne ryhdyttiin rakentamaan la ja Juha Tahvonen. He lupaavat pitää
lomakaupunkia 1970-luvun alussa. rinteet auki marraskuun lopulta ainakin
Sveitsistä tuodun mallin mukaan kes- vappuun saakka sekä parantaa muitakin
kuksissa piti olla vähintään 5000 vuode- palveluja, muun muassa yli kilometrin
paikkaa, jotta siitä saataisiin kannattava. pituista pulkkamäkeä.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Hiihto- ja lasketteluvarusteet kiinnostivat Skiexpo messujen kävijöitä. Tässä tutkitaan maastohiihdon Kamapörssiä.
Jouni Palosaari on luotsannut Levin
hiihtokeskuksen Lapin suurimmaksi ja
suosituimmaksi läpi monien ongelmien.
Hän on Levin Matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
jääneen Kuolajärven Sallatunturin perinnettä. Siitä tuli suosittu tunturihiihtokohde 1930-luvulla, siellä kisailivat
suomalaiset ja saksalaiset aseveljet alppihiihdossa. Nykyisen Sallatunturi peri
myös nimen, sillä aiemmin kaksi lakea
olivat Pieni ja Iso Pyhätunturi. Käytettävissä on hiihtolatuja 160 km, rinteitä
15 ja hissejä 5. Majoitusta löytyy hotelleista mökkeihin ja loma-asuntoihin, on
tilaa caravanisteille ja monenlaisia palveluja kylpylästä liikuntakeskukseen.
Sallatunturi profiloituu lapsiperheiden
lomakohteeksi.
Suomu toimii normaalisti
Älä unohda näitä
Suomutunturi jatkaa toimintaansa normaalisti syksyisen ravintolapalon jälkeen. Rinteitä on lumetettu, lumetustekniikkaa uusittu, tampparikalustoa
täydennetty, rinteitä parannettu. Majoitustilaa on loma-asunnoissa ja hotellihuoneissa ja tilapäisravintola on käytössä. Hoidetut ladut lähtevät hotellin pihalta. Suomun rakensi alunperin Martti
Kinnunen ja se aloitti toimintansa 1965
yhtenä ensimmäisistä lappilaisista matkailuyrityksistä.
Sallatunturi
kantaa perinnettä
Sallatunturin matkailukeskus syntyi
1970-luvulla ja se kantaa rajan taakse
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Lapin ensimmäinen tunturihotelli Pallas avautuu koululaisten hiihtoloman
alkaessa 19. helmikuuta. Talvimatkailun ja tunturihiihdon alkulähteillä on
tarjolla yhdeksän rinnettä, joista pisin
on 2400 m. Taivaskero ja muuta upeat
tunturit ovat erityisesti tunturihiihtäjien
ja telemarklaskijoiden mieleen. Pallaksen omistaa Suomen suurin yksityinen hotelliketju Lapland hotels, jonka
alkujuuret ovat Pallaksella. Sieltä sai
matkailuyrittämisen kipinän 1960-luvulla hiihdonopettaja Arvo Yliniemi ja
perusti Olokselle hotellin. Hänen poikansa Pertti on kasvattanut yritysryppään ja laajentunut Lapista Tampereelle
ja Ouluun. Samalla hissilipulla pääsee
Pallaksen, Oloksen ja Luoston rinteisiin. Vuokatti Sotkamossa on siitä erikoinen matkailukohde, että siellä voi
hiihtää kesät ja talvet. Urheiluopisto,
hiihtotunneli, lokakuun 10. päivä avattu
ensilumenlatu, Angry Birds seikkailumaa, kaikentasoista majoitusta ja 8000
petipaikkaa, kauppoja ja ravintoloita,
13 laskettelurinnettä, asuntovaunualue
ja Kajaanista vajaan puolen tunnin matka. Iso-Syöte Pudasjärvellä on sijoittanut 700 000 euroa hissi- ja rinnekapasiteetin lisäämiseen ja parantamiseen.
Aloittajalle on 500 m pitkä ja 90 m leveä laskettelurinne, lapsille seikkailumetsä, uusi ankkurihissi. Taustalla on
hiihtokeskuksen toimitusjohtaja Jorma
Terentjeff. Suomen vanhin laskettelukeskus Koli Pielisen rannalla sai alkunsa 1937, jolloin sinne raivattiin pujottelumäki. Seuraavana vuonna tuli 1100 m
pituinen syöksylaskurinne. 600 m pituinen hiihtohissi valmistui 1952 ja se oli
kolmas Kiianlinnan ja Kauniaisten jälkeen. Kansainväliset alppihiihdon kisat
Kolilla pidetään 10-11. 2. 2016. Uusi
erikoisuus Kolilla on kaksi erilaista kylpylää; Spa Lotus vesihierontaa, porealtaita, hoitavia saunoja sekä maisemakylpylä RELAX Spa hotellissa. Kolin
kansallispuiston luontokeskuksessa on
esillä Kolin kunniakas historia ja luonto, taiteilijoiden innoittaja.
17
Pellon pelottomat porot
P
oron lämmin uloshengitys
tiivistyy kylmässä tammikuun pakkasilmassa huuruksi. Kilpa-ajajan lihakset jännittyvät
ja sydän tykyttää adrenaliiniryöpystä.
Yleisö pidättää hengitystään. ”Yks,
kaks, aja” kuuluttaja lähettää parivaljakot sprinttikisaan. Kyseessä on Pellon
porosprinttikisat, jossa käydään armoton pudotuspeli: joka lähdössä voittaja
jatkaa seuraavalle kierrokselle niin kauan, että jäljelle jää koko kisan voittaja.
200 m radan reunoilla on tungosta ihmisten pyrkiessä eturiviin. Porot viiltävät niin läheltä, että niitä voisi melkein
koskettaa.
Oulusta 250 km pohjoiseen Suomen
ja Ruotsin rajalla, Napapiirin pohjoispuolella sijaitsee Pellon kunta, entiseltä
nimeltään Turtola. Valtakuntia erottaa
510 km pitkä Torniojoki, joka on samalla Euroopan pisin vapaana virtaava,
valjastamaton joki. Seutu jaettiin kahtia
Suomen sodassa, jolloin Suomi erotettiin Ruotsista. Maita erottavan joen voi
ylittää Pellon keskustan tuntumasta siltaa pitkin vaikka kävellen ja hups, olet
Ruotsin puolella.
18
Porosprintin puuhanainen Anne-Mari
Kovalainen osoittautuu aikamoiseksi
energiapakkaukseksi. Eteläpohjanmaalta Kuortaneelta kotoisin oleva nainen
sai omakohtaisen kosketuksen poroihin ostamalla poroarvan ja niin kohtalo
johdatteli häntä, että soi hänelle pääpalkinnon - nuoren poron vasan. Lihoiksi
suloista vasaa ei raaskittu laittaa, vaan
siitä alkoi Anna-Marin uusi ura. Nykyisin hän on porotilallinen reilun 100:n
poron kera.
Pellossa heti Uuden Vuoden päivänä
alkaa Pellon Tammisprint, joka kestää
loppiaiseen saakka. Huikean 16 poron
sprinttikisan lisäksi ohjelmassa on mm.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
leikkimielinen
joulupukkihiihtokisa,
sekarotuisten koirien näyttely, jääkiekko-ottelu, bingo, laskettelurieha, jossa
lasketellaan laskettelusuksilla, ns. donitseilla eli ilmatäytteisillä renkailla ja
pulkilla. Musiikin ja tanssin ystäville on
kahdet tanssit ja kahvikonserttia tarjolla.
Tehdään historiaa
ensimmäistä kertaa Pellossa
Pellon Kittisvaaran moottoriurheilukeskuksessa huolletaan huippukuntoon
2.3 km pituinen rallirata. Kun H-hetki
lähestyy, on rata pyhä. Autoilla ei sinne
ole asiaa, vain kävellen, potkukelkalla
tai polkupyörällä pääsee tutkimaan radan kaarteita ja mahdollisia hyviä jarru-
tuspisteitä. Radan oppimiseen on varattu kaksi tuntia.
Kyseessä on rallisprint, joka järjestetään Pellossa loppiaisena 2016 ensimmäistä kertaa.
Kisaan imoittautuneita on lähes 100
autokuntaa historic-luokasta 4-vetoisiin ralliohjuksiin, joilla ajetaan yli 200
km/h. Rallisprintissä ajetaan kelloa vastaan. Jokaisella autolla on vähintään
kaksi lähtöä. Kisaajat lähtevät puolen
minuutin välein 2,3 km pituiselle huippuradalle, joten radalla kisaa koko ajan
4-5 autoa kerrallaan. Rata avautuu katsojien silmien eteen kokonaisuudessaan, niin että koko ajan on jotain nähtävää.
TAMMI SPRINT
PELLON
1.-6.1.2016
WEEK
Kokonainen viikko
vauhdikkaita
talvitapahtumia
ja hauskanpitoa!
Lisätietoa vko 49:
Eksotiikkaa rallikisoihin toivotaan
pakkasen muodossa, mutta ei hätää, sillä katsomoalueella on lämmin alppitalo, jonka toisesta kerroksesta voi seurata kisaa. Ulkona on myös lämmittäviä
roihuja, jos rallisprinttiä haluaa seurata
ulkoa käsin.
Kauden avauskisa on siinäkin mielessä tärkeä, että niissä rallikuskit pääsevät
testaamaan autojaan ja renkaitaan talven muita kisoja varten.
Rallisprintin puuhamies Ari Södervall lupaa kovaa menoa ja tapahtumarikasta päivää.
Lisätietoa
www.travelpello.fi
1.12. alkaen.
Tapahtumien aikataulut:
Perjantai
1.1.2016
• Pe-Ki:n peli, Pellon jäähalli
• Uuden vuoden tanssit, ravintola Granni
Lauantai
2.1. 2016
• Match show, Rohkihalli
• Poro Sprint, kuntakeskus
Sunnuntai
3.1. 2016
• Joulupukki hiihto, kuntakeskus
• Tornionlaakson musiikkiklubin
kahvikonsertti, koulukeskus
• Bingo, Konttajärven nuorisoseuran talo
Maanantai
4.1. 2016
• Lumipörrö laskettelurieha, Ritavalkean
laskettelukeskus
Tiistai 5.1.
2016
• Jarkko Honkanen & Taiga, Rohkihalli
Keskiviikko • Ralli Sprint, Kittisvaaran
6.1. 2016
moottoriurheilukeskus
Yrittäjäpalkinto
Lapland Hotels yritykselle
L
apland Hotels -konserni palkittiin Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa lokakuusa
2015. Koserniin kuuluu Lapin alueella 15 hotellia ja neljä laskettelukeskusta. Syyskuussa yritys avasi hotellin Tampereella ja lokakuussa Oulussa. Lapland
Hotelsin historia alkoi vuonna 1965, kun Arvo Yliniemi
perusti hiihtokeskuksen Olostunturille. Konsernin hallituksen puheenjohtajana Pertti Yliniemi. Hän on koulutukseltaan kirurgi ja siirtyi 30 vuotta sitten vetämään
Olostunturin matkailukeskusta isänsä sairastuttua.
Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat valitsi lautakunta, johon kuului edustajia Suomen Yrittäjistä,
Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä
ja Fenniasta.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Lapland Hotels Oy on Suomen suurin yksityinen
hotelliketju, johon kuuluu 15 hotellia ja 1600 huonetta ja huoneistoa sekä 8 000 ravintolapaikkaa Ylläksellä,
Levillä, Saariselällä, Rovaniemellä, Oloksella, Luostolla, Kilpisjärvellä, Pallaksella ja Hetassa sekä kaupunkihotellit Tampereella ja Oulussa. Lisäksi hotelliketjulla
on hiihtokeskustoimintaa Ylläksellä Äkäslompolon kylässä sekä Luostolla, Oloksella ja Pallaksella. Lapland
Hotels on myös osaomistajana Lapin Safarit -ohjelmapalveluyrityksessä. Hotelliketjulla on juuret syvällä
Lapin matkailun historiassa, sillä ketjun vanhin hotelli
Lapland Hotel Pallas on rakennettu vuonna 1938. Arvo
Yliniemi sai sieltä matkailukipinän toimiessaan hiihdonopettaja 1950- ja 1960-luvuilla.
19
Saaristossa jokainen matkailija löytää paikkansa.
Saaristo avautuu laajalti
matkamessuilla
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
Laaja saaristokierros on helppo tehdä Helsingin matkamessuilla. Muutama loikka ja olet
kulkenut Salon rannoilta Ahvenanmaan ja Turun kautta Poriin. Saaristo-osastoilla tuoksuvat juhannuksen kukat ja välkehtii raikas sininen vesi.
S
uomen lounaiskulman saaristo ei ole yhdestä puusta
tehty. Tarkkasilmäinen matkailija huomaa eron, kun
mennään mantereelta ulkosaaristoon tai vaikkapa
Paraisten vesiltä Rauman edustalle.
Sisemmällä saaristossa puu kasvaa rehevästi, Ahvenanmaalla mänty taipuu tuulessa käkkäräksi ja kalliot ovat myrskyjen hiomia. Turunmaan saaristossa löytyy syviä vesiä, Satakunnassa veneilijän pitää osata väistää tuhansia pinnan alla
väijyviä kiviä.
Jääkausi on myös muovannut saaristoa eri pensseleillä: Rymättylä on maastomuodoltaan poimuinen ja Kustavissa löytyy paljon laajoja sileitä kallioalueita.
20
Saaristossa liikkuminen onnistuu helposti henkilö- ja linjaautolla. Siltoja pitkin ja losseilla pääsee suurimpiin asuttuihin
saariin, yhteysalukset kuljettavat ulkosaaristoon.
Yli tuhat neliötä saaristoa messuilla
Saariston kulttuuria ja matkailutarjontaa esitellään poikkeuksellisen laajasti 21.–24. tammikuuta perinteisillä matkamessuilla Helsingissä. Turku, Ahvenanmaa, Parainen, Naantali,
Kemiönsaari, Rauma, Pori, Salo ja Kaarina muodostavat messuilla Suomen saaristo – korttelin. Uudenkaupungin, Kustavin ja Taivassalon eli Vakka-Suomen yhteisosasto on ihan siinä vieressä.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Suomen saaristo – korttelin teemana on juhannus
– Paikalle nostetaan myös juhannussalko, sanoo Visit Turun
myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja.
Matkailutarjontaa ja ohjelmapalveluja esitellään kaikilla
aisteilla. Osastolla on myös saaristokauppa, jossa on myynnissä paikallisia tuotteita. Korttelin lavalla ja osastoilla esiintyvät mm. Muumit, Ville Viking, Thomas Lund, musiikkijuhlaesiintyjiä Naantalista ja Raumalta sekä teatteriryhmiä Turusta ja Porista.
TERVETULOATURKUUN!
Punainen majakka johdattaa perille
Vakka-Suomen saariston merellisen yhteisosaston tunnistaa
Uudenkaupungin Isokarin punaisen majakan pienoismallista, joka ei ihan pieni ole. Uusikaupunki ja Kustavi esittelevät
messuilla erityisesti ensi kesäksi kasvavaa risteilymatkailua.
– Messujen kautta saadaan paljon kontakteja ja monet kesävieraat tulevat tervehtimään meitä, hehkuttaa Uudenkaupungin matkailusihteeri Irmeli Laaksonen.
– Näillä messuilla on oltava, jatkaa Kustavin vapaa-aikasihteeri Maritta Jalonen.
Pohjoismaiset matkamessut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 21.–24. tammikuuta 2016. Tapahtuma on avoinna yleisölle perjantaina klo 12–19, lauantaina klo 10–18 ja
sunnuntaina klo 10–18.
Matkamessut
lahjoittaa osan
lipputuloistaan
pakolaistyöhön
TUTUSTUTURUNMAKUIHIN
Tahdotko haukata Turusta useamman palan
kerralla? Osta FoodWalk-etukori, valitse
viisi mieleistäsi kymmenestä mukana olevasta
ravintolasta ja aloita makumatka Turun kulinaariseen ytimeen. Oman FoodWalk-korisi
saat matkailuneuvonnasta (Aurakatu 2) tai
osoieesta visiurku.fi. Hinta 44 €/kpl.
Mukana menussa Brahen Kellari, Café Art, Café Brahe,
Di Trevi, Grill it! Marina, Pinella, Sevilla & co, Smör,
Stefan’s Steakhouse ja Svarte Rudolf.
M
atkamessut lahjoittaa jokaisesta lokamarraskuun aikana myydystä lipusta euron Punaisen Ristin katastrofirahastoon,
kertoo Matkamessujen myyntiryhmäpäällikkö Lumia
Ankkuri.
– Matkamessujen tunnus on ”Kohtaa koko maailma”.
Kanavoimalla lipputuloja auttamiseen haluamme omalta osaltamme kohdata hätää kärsivät myötätuntoisella
tavalla ja tarjota saman mahdollisuuden auttamiseen
myös messuvieraillemme.
Matkamessut järjestetään seuraavan kerran 21.–
24.1.2016. Loka-marraskuun kuluessa lipun voi hankkia ennakkoon Messukeskuksen verkkokaupan kautta
(www.messukeskus.com/shop).
Matkamessut on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Tapahtuma kokoaa Messukeskukseen
Helsinkiin noin tuhat yritystä, 70 000 messuvierasta ja
yli 1200 median edustajaa. Tuleva tapahtuma on Matkamessujen 30-vuotisjuhlavuosi.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Matkailuinfo:
Aurakatu 2, 20100 Turku
p. 02 262 7444 • www.visiurku.fi
21
Naantalin kokouspaikoista
löytyy puutaloidylliä
ja saariston rauhaa
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
Kesäkaupunki Naantali on hereillä myös talvella. Monet vanhankaupungin kuppilat ja
saariston lomakohteet avaavat mielellään ovensa ryhmille ja kokousvieraille.
N
aantalin Kaivohuoneen ja historiallisen Merisalin välissä
sijaitsevassa Cafe Amandiksessa ei ole aikomustakaan ottaa muumien lailla pitkiä talvinokosia. Kahvila
pidetään auki läpi talven kaikkina viikonloppuina.
Lisäksi ryhmille Cafe Amandis räätälöi palveluja muinakin päivinä. Ja
kun nälkä yllättää, herkkuja loihditaan
keittiön puolella. Kahvilan toiminnanvastaava Annika Virtanen mainitsee esimerkiksi vohvelin. Sen reseptiä hiottiin
pitkään ja siinä työssä oli apuna myös
maankuulu kokki Antti Vahtera.
– Vohveliraudat maksoivat aika paljon, mutta ne ovatkin aidot belgialaiset,
Annika kehuu.
Pihan yläpuolella on kahvilan kuuden
huoneen hotelli, jota ryhmät myös usein
hyödyntävät. Amandiksen kuuluisin vakituinen kesäasukas on professori Arto
Noras, joka saapuu joka kesä johtamaan
Naantalin musiikkijuhlia ja viettämään
aikaa Naantalin vanhankaupungin maisemissa.
Pienempää ja isompaa
Naantalin sydämessä
Cafe Amandis sopii kokonsa puolesta
noin 20 hengen ryhmille. Pienen matkan päässä oleva 1700-luvun porvariskodin miljöön Villa Randala on myös
parhaimmillaan pienille ryhmille.
Naantalin ja Raision rajalla sijaitseva
Tammiston tila tarjoaa monen koon kokoustiloja. Saliin mahtuu jopa 40 henkeä.
Muumihahmojen valloittaman Kailon
saaren takaa löytyy Ruohokari, jonka
tiloihin mahtuu 15 kokousvierasta. Sen
puulämmitteistä saunaa on kehuttu ja
hiiligrillissä kypsyy kokousväen ateria.
22
Kahvia, leivoksia, vohvelia, aterioita, viiniä ja paljon muuta. Sitä tarjoaa Cafe
Amandis Naantalissa, lupaa toiminnanvastaava Annika Virtanen.
Naantalin Kylpylän tiloista löytyy kokouspaikka jopa 450 hengelle. Tarvittaessa läheltä löytyy tuhat paikkaa lisää.
Kultaranta Resort on muutaman kilometrin päässä Naantalin Luonnonmaan
saarella. Resortin täysimittainen golfkenttä on monen mieleen ja paikan pizzaa on kehuttu paljon.
Saaristo lumoaa
myös talvella
Talvinen saaristo on vaikuttavan hiljainen ja sen värisävyt hehkuvat vaatimattoman kauniisti. Naantalin saaristokohteita löytyy Velkualta ja Rymättylästä.
Rymättylän Farmers Golfissa iso
pallo kulkee pitkin heinäpeltoa ilman
tiukkaa pukukoodia. Remontoidusta
vanhasta navetasta löytyy pelin jälkeen tilat 50 hengelle.
Herrankukkaro tunnetaan lukuisista
saunoista meren äärellä. Velkuan Vaihelan erikoisuus on oma viinikellari.
Äijälän Rustin Rengon saarelta löytyy erilaisia kokouspaikkoja yhteensä
sadalle hengelle. Majoitustilaa on 50
hengelle ja pienempiä kokouksia voi
pitää vaikka Rustin jahdilla.
Villa Kutuluodon kokouspalveluihin
on tarjolla myös kalastusta pilkillä tai
uistelemalla. Kettumaan saaristohuviloilla kokousväelle tarjotaan mm. retkivaellusta ja kanoottisafaria.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Kurkista kevätkauteen: www.tfo.fi
Turun filharmonisen
orkesterin kevätkausi 2016
tarjoaa hittejä ja harvinaisuuksia
Teksti: Paula Kahtola, kuva: Seilo Ristimäki
T
urun filharmonisen orkesterin
kevätkauteen kuuluu näyttäviä
suurproduktioita, taidemusiikin
helmiä Vivaldista Beethoveniin ja kantaesityksiä. Huhtikuussa heittäydytään
agenttitunnelmiin Diandran kanssa. Kevään aikana koetaan lisäksi mm. idän
mystiikkaa, uuden maailman tuulahduksia, titaanit Mahler ja Penderecki sekä ainutlaatuinen Leif-gaala, jossa kunnioitetaan ylikapellimestari Leif Segerstamin 50-vuotista kapellimestariuraa.
Kevään avaa suurproduktio
Carmina Burana
Tammikuu avataan suurella Carmina
Burana -produktiolla. Carl Orffin näyttämökantaatin tulkitsevat Turun filharmonisen orkesterin kanssa huippuso-
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
listit sopraano Kaisa Ranta, tenori Dan
Karlström, baritoni Ville Rusanen sekä
suuret kuorot.
Vuosi 2015 päättyy
jazziin ja Sibeliukseen
Marras-joulukuu tarjoaa kevään odotukseen jazzia sekä Sibelius-maratonin.
Pe 27.11. Konserttitalossa kuullaan filharmonikoita jazzrytmien pyörteissä
kun valtavaan suosioon nousseen Verneri Pohjolan teokset ”Filtered Image”
ja ”A Late Thought” kantaesitetään.
Sibelius on keskiössä joulukuun Sibelius-maratonissa, jossa säveltäjän kaikki seitsemän sinfoniaa esitetään yhden
viikon aikana kolmessa konsertissa 8.,
10. ja 11.12.
www.tfo.fi
Ylikapellimestari Leif Segerstam johtaa
tammikuussa Carl Orffin Carmina Buranan.
23
M/s Aavatar tuli tutuksi elokuvassa Viikossa aikuiseksi. Sitä kuvattiin Merimaskussa ja Rymättylässä vuosi sitten.
Aavatar piirtää viivan
Naantalin ja Kustavin väliin
Lassi Lähteenmäki
Saariston ystäviä hemmotellaan uudella vesibussireitillä. Juhannuksen jälkeen
elokuvasta tuttu vesibussi alkaa liikennöidä Naantalin ja Kustavin välillä.
A
Vesibussin toinen omistaja Kimmo Hotanen uskoo uuden reitin kiinnostavan matkailijoita.
24
iriston Vesibussit Oy:n 54
hengen Aavatar tuli talvella
tutuksi Vuoksenniskan elokuvasta Viikossa aikuiseksi. Tässä filmissä
Aavatar vei ihmisiä saariston aikuistumisleirille. Vesibussi oli elokuvassa sivuroolissa, mutta kesän vesiliikennemarkkinoilla Aavatar nousee taatusti matkailijoiden
huulille.
Naantalin ja Kustavin välissä ei ole julkista vesiliikennettä pitkään aikaan ollut,
mutta nyt siihen ryhdyttiin monestakin
syystä. Kimmo Hotanen Airiston Vesibussista sanoo uuden yhteyden tuovan
helpotusta varsinkin saariston rengastien
polkijoille. Veneyhteys korvaa esimerkiksi pitkäksi koetun Kustavintien taipaleen.
Matkan varrella Aavatar poikkeaa Merimaskuun, Velkualle, Taivassaloon ja Parattulaan. Pyöräilijä voi siis valita, minkä
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Kustavin maisemaa.
rengastien osuuden hän haluaa korvata
venekyydillä.
Päivän saaristoristeilyssä
monta vaihtoehtoa
Aavattaren pysähdyspaikat on valittu
myös sataman palveluiden mukaan. Ravintola löytyy kaikista paikoista. Naantalissa ja Kustavissa kuppiloita on paljon,
Merimaskussa on Rantamakasiini, Teersalossa Salakuljettaja, Taivassalon Hak-
kenpäässä Sahan Saluuna ja Kustavin
Parattulassa Peterzens.
Vesibussi lähtee aamulla yhdeksän
jälkeen Naantalista vanhankaupungin
satamasta ja palaa sinne illaksi ennen
seitsemää. Kierroksella ehtii olla Kustavissa melkein kolme tuntia tai esimerkiksi Hakkenpäässä viisi tuntia. Vesibussin
kahvilasta saa jäätelöä, kahvia, olutta,
saaristolaissämpylää ja muuta pientä
syötävää.
Kimmo Hotasen mukaan kyselyjä ja
varauksia on tullut jo mukavasti. Bussiryhmän vetäjätkin ovat tätä jo kyselleet.
Hotanen on tyytyväinen, että kuntien
matkailuväki reitin varrelta on innoissaan uudesta yhteydestä.
Aavatar liikennöi Naantalin ja Kustavin välillä maanantaisin, keskiviikkoisin
ja lauantaisin. Liikennöinti alkaa 29. kesäkuuta. Viimeinen ajo on 1. elokuuta.
www.vesibussiaavatar.fi
Kustavi
Tervetuloa maalta
ja mereltä!
i
Kustavin kunta, puh. (02) 842 6600
Matkaluinfo kesä-elokuu, puh. (02) 842 6620
www.kustavi.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
25
Esteetön ja lapsiystävällinen
kauppakeskus
S
kanssi on avara, moderni ja samalla kodikas kauppakeskus vain viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Skanssiin pääsee kätevästi moottoritietä pitkin
liittymästä 4 sekä Helsingin että Turun suunnalta. Skanssi on
myös hyvin tavoittavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Bussit pysähtyvät kauppakeskuksen oven viereen.
Skanssista löytyy monipuolinen valikoima liikkeitä
sekä kahviloita ja ravintoloita. Mielenkiintoista kauppakeskuksessa on 90 liikkeen lisäksi mm. arkkitehtuuri ja
ympäristöystävällisyys; Skanssi on Euroopan vihrein kauppakeskus. Skanssilta löytyy kaksi kansainvälisestikin arvostettua Leed- ympäristöluokitusta ja ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa tekemisessä. Skanssin katolta löytyy myös
mehiläispesiä sekä yli 400 m2 aurinkopaneeleita.
Skanssi on esteetön ja lapsiystävällinen kauppakeskus. Lasten leikkipaikkoja on useita ja niissä viihtyvät sekä pienet että
isommatkin temmeltäjät. Kiitosta saa myös lastenhoitohuone,
jossa on nojatuolit imettäjille, mikro, useita pesupisteitä, lasten ja aikuisten wc sekä leikkitilaa.
www.skanssi.fi
Parhaita
Varsinais-Suomen
SPORTTISIN ja
EKOIN
kauppakeskus!
Skanssi on valoisa,
avara ja monipuolinen
kauppakeskus vain
5 kilometrin päässä
Turun keskustasta.
Tervetuloa
ympäristöystävälliseen
kauppakeskukseen!
Kauppakeskus Skanssi
Skanssinkatu 10, 20730 Turku
Puh. 040 195 3742
26
Ostoksia
Turussa!
www.skanssi.fi
Bussit 9, 99 ja 221
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Hus Lindmanin
ravintola ja kahvila Fika
Turun Tuomiokirkon kupeessa
R
avintoloitsija Henrik Ulfstedt toivottaa tervetulleeksi nauttimaan lounaasta, joka sisältää runsaan
alkuruokapöydän lisäksi liha-, kala- ja kasvisvaihtoehtoja. Hus Lindman on myös suosittu juhla- ja kokousravintolana. Erotumme kilpailijoistamme luonnonkauniilla
sijainnilla, näkymä joelle on erittäin idyllinen, kuvailee Ulfstedt.
Kesällä avattiin Piispankadulle, Hus Lindmanin vastakkaiselle puolelle Kahvila Fika, jossa tarjotaan pikkusuolaista,
leivonnaisia, sekä keittoja. Vuodelta 1830 oleva rakennus oli
alun perin leivintupa, ja ehkä juuri siksi kahvilassa on ainutlaatuinen tunnelma, arvelee Ulfstedt. Kahvilassa on 24 asiakaspaikkaa. Suurin osa tuotteista valmistetaan Hus Lindmanin keittiössä, kuten lounaan herkullinen kalakeitto ja päivittäin vaihtuva toinen keitto. Kahvilasta saa myös Take Away
lounaita ja salaatteja. Fikan kondiittorit Aino Brunila ja Pirjo
Lahti ovat saaneet kiitosta gluteenittomista ja laktoosittomista
kakuista, joita voi ostaa myös mukaan. Ne ovat upeita luomuksia ja maistuvat niin herkullisilta, että kaikki tahtovat syödä niitä.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Fikassa on runsaasti kahvi- ja teevaihtoehtoja sekä A-oikeudet. Fikassa voi viettää pienimuotoisia perhejuhlia, merkkipäiviä ja yhdistysten kokouksia. Fika on avoinna ti-pe klo
10-17 ja la-su klo 11-16.
27
Paraisten omenasta
jalostui huippuviini
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
Moni Paraisten, Nauvon ja Korppoon saarille suuntaava matkailuryhmä osaa jo poiketa
Lemlahden saarella. Perillä odottaa Tammiluodon viinitila monine herkkuineen.
E
nsi vuosi on Tammiluodon viinitilalle juhlavuosi. Viinitilan
perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Tammiluoto oli ensimmäisten joukossa, sillä tilaviinitoiminnan mahdollistava alkoholilain muutos
astui voimaan 20 vuotta sitten.
Oman viinin teko alkoi Tammiluodon tilalla siitä, että oman omenatarhan
pienille ja pintavikaisille omenoille piti
löytää hyödyllistä käyttöä. Oma viinitu-
pa rakennettiin vuonna 2000, ravintola valmistui 2006 ja myymälä vuonna
2011.
Vuosien varrella on tullut myös menestystä suomalaisten tilaviinien kisassa. Kaksi vuotta sitten tilan omenalikööri nostettiin Suomen parhaaksi. Tänä vuonna Tammiluodon valkoherukkakuohuviini oli kuohuviinisarjan paras
ja Tammiluodon mansikka otti saman
sarjan kakkossijan.
Tammiluodon valikoimassa on nyt
kolme kuohuviiniä, kuusi perusviiniä ja
yksi siideri.
– Omena tulee omalta tilalta ja herukat saadaan lähistöltä, selventää viinitilan isäntä Timo Jokinen.
Omenakukkien
loisto lumoaa
Tammiluodon tilalla on nyt liki 7000
omenapuuta ja lisää on lähivuosina tu-
Tänä vuonna Tammiluodon viinitila nappasi kultaa ja hopeaa tilaviinien kuohuviinien sarjassa, iloitsee viinitilan isäntä Timo
Jokinen.
28
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
lossa. Omenatarhasta vastaava Jani Jokinen on tilannut yli 3000 kääpiökasvuista tainta, joita istutetaan 80 sentin
välein. Omenapuurivistöstä tulee seinämä, joka on syksyllä täynnä omenoita ja
keväällä valkoisena kukista.
Tänä vuonna moni hieroi silmiään
nähdessään omenapuiden kukkivan heinäkuussa.
– Kylmäkäsitellyt taimet oli istutettu
alkukesällä ja kolea kesä laukaisi puissa
kukinnan vasta heinäkuussa, Timo Jokinen selventää ihmettä.
Moni viinimyymälän kävijä pysähtyy
omenatarhan vieressä ihailemassa kukkaloistoa. Kukkiva omenapuu onkin nyt
oivallettu tilalla myös matkailumielessä.
– Ensi vuonna on tarkoitus rakentaa
omenatarhoille luontopolku, jonne matkailuryhmiä ohjataan, Jokinen paljastaa.
Nyt viinitiloja on Suomessa noin 25 ja
elämä näyttää jo valoisalta. Moni tila on
kasvattanut valikoimaansa mm. likööreillä. Yksi iso edellytys menestykseen
on Timo Jokisen mukaan se, että viinintuotannon yhteyteen kytketään muuta
toimintaa.
Kohteesta tulee houkuttelevampi, jos
samalla reissulla voi maistella viinejä,
ostaa niitä kotiin ja viihtyä tilan muissa
riennoissa.
Paraisten Tammiluodossa, Anttolan
Ollimäen tilalla, Hämeen Rönnvikin tilalla ja esimerkiksi Tyryn tilalla Mäntyharjulla on hyvät tilat perhejuhlien järjestämiseen. Alahovin viinitilalla Kuo-
pion kupeessa voi hypätä viiniristeilylle. Viiniheila Heinolassa myy myös eri
pienpanimoiden oluita.
Revontulen tilaviinimyymälä toimii
Ranuan eläinpuiston yhteydessä ja Uusi-Yijälän tila on Himos-keskuksen kyljessä. Viiniverlan viinitupa ja puoti löytyvät kesäisin Unescon suojelulistalle
kuuluvan Verlan tehdasmuseon alueella.
Tammiluodossa ryhmiä käy joka
viikkoa ja juhlatila on kovassa käytössä. Tammiluodon viinimyymälä on auki kesäkuukausina sekä kaksi viikkoa
ennen joulua ja sopimuksen mukaan
muulloinkin. Viinitilalle pääsee myös
veneellä.
Tilaviini ja matkailu
on hyvä yhdistelmä
Suomalaisilla tilaviineillä on nyt
20-vuotinen historia. Monet ovat jo hyvinkin tunnettuja. Hermannin viinitila
Ilomantsissa on Suomen vanhin. Valamon Viiniherman tuottaa mm. kirkkoviinejä moniin seurakuntiin. Lepaan
ja Mustilan viinitiloilla hehkuu kartanokulttuuri.
Monen suomalaisen viinitilan alkutaival oli ankea. Alkuinnostuksen jälkeen
moni lopetti toimintansa heikon kannattavuuden takia. Marjasta tehty viini ei
löytänyt helposti tietään suomalaisten
ruokailu- ja seurustelupöytiin.
Suomen Pankin
rahamuseo
Kiehtova retki
rahan maailmaan
Avoinna
ti–pe 11–17
la–su 11–16
Snellmaninkatu 2
puh. 010 19 5702
www.rahamuseo.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
29
Hulvattoman Puhtaana käteen -farssin rooleissa nähdään mm. Janne Kataja ja Raisa Sorri.
Raumalla laadukasta
teatteritarjontaa ympäri vuoden
Valokuvat: Harri Joensuu
Rauman Kaupunginteatterin kevätkauden monipuolinen ohjelmisto sisältää niin
klassikkomusikaalia ja tyylipuhdasta farssia kuin brittiläistä nykydraamaa ja hyväntuulista laulunäytelmääkin. Rauman kesäteatterin lavan taas valtaa 1980-luvun
kotimaisen televisioviihteen helmi.
R
aumalla jo syyskaudella niin yleisöä kuin kriitikoitakin ihastuttaneet Cabaret ja Puhtaana käteen jatkavat myös kevään ohjelmistossa. Cabaret
on intohimoinen rakkaustarina 1930-luvun alun Berliinissä.
Broadway-musikaali sisältää 20 hurmaavaa orkesterin säestämää musiikkinumeroa.
Täysille saleille koko syksyn esitetty Puhtaana käteen on
hulvaton ja vauhdikas farssi. Janne Katajan esittämä päähenkilö on jo kaksi vuotta elänyt sosiaaliturvahuijausten varassa.
Tähän asti kaikki on sujunut kuin tanssi, mutta huijauskierteen lopettaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Sekaannuksien sarja kasvaakin lopulta uskomattomiin mittasuhteisiin!
30
Vuoden 2016 ensimmäinen ensi-ilta Rauman Kaupunginteatterissa on brittiläisen nykydraaman Suomen kantaesitys.
Toisten käsissä on kertomus urbaanista yksinäisyydestä, odotuksista rakkaudessa ja kykenemättömyydestä tarttua ongelmiin. Tommi Kainulaisen suomentama ja ohjaama koskettava näytelmä saa ensi-iltansa 30.tammikuuta.
Helmikuussa 2016 Rauman Kaupunginteatteri ottaa käyttöönsä myös uuden esitystilan. Huoneteatteri sijaitsee Rauman Nuorisotakuutalon tiloissa. Noin 40 katsojaa vetävän
tilan avaa hyväntuulinen laulunäytelmä Huru-ukot. Vanhainkotiin sijoittuva humoristinen tarina sisältää useita ikivihreitä
iskelmiä.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
LIPUNMYYNTI: puh. (02) 8376 9900,
[email protected]
Upean Cabaret-musikaalin Sally Bowlesina nähdään Kirsi
Kärnä.
Rauman kesäteatterissa Sisko ja sen veli
Fåfängassa sijaitsevan Rauman kesäteatterin lavan valtaa tulevana kesänä Neil Hardwickin 1980-luvun kotimaisiin televisio-ilmiöihin lukeutava Sisko ja sen veli. Näytelmän nimirooleja tähdittävät Kirsi Ylijoki ja Jukka Rasila.
Kuten moni varmasti muistaakin, niin Sisko ja sen veli kertoo kotitalossaan asuvista naimattomista sisaruksista. Tuija
työskentelee bingoemäntänä ja Immu on jo kymmenettä vuotta kirjoilla yliopistossa. Puheliaat sisarukset eivät sanojaan
säästele ja juttua riittää niin arkisista kuin hieman erikoisemmistakin aiheista!
Lisätietoja: www.raumanteatteri.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
RISSA
E
T
T
A
E
T
Ä
S
E
K
N
A
M
U
RA
2.6. - 9.7.2016
31
Mars
museoon!
N
äyttelykevät Vaasan kaupungin museoissa on täynnä kiinnostavia ja ajankohtaisia teemoja. Näyttelyissä liikutaan turvallisuuden ja turvattomuuden
kokemuksissa, ekologisissa haasteissa ja mahdollisuuksissa
valokuvan, videon ja installaation keinoin. Lisäksi kokoelmat
näytetään tänä keväänä uudessa valossa.
Näyttelyssä Ennen sotaa 22.1.–8.5.2016 Tikanojan taidekodin kokoelma rakentuu yhdeksi suureksi tilateokseksi, jossa kuvarinnastukset, tekstit ja mielleyhtymät rakentavat sisällön. Näyttelyn kuraattorit, taiteilija Hannele Rantala yhdessä
graafinen suunnittelija Jorma Hinkan kanssa tekevät alkukeväästä intervention museoon ja tarkastelevat taidekodin kokoelmaa ajanjakson kautta, joka tunnetaan Suomessa termillä
”ennen sotia”. Minkälainen teoskokonaisuus syntyy kokoelman teoksista, jotka ovat syntyneet maailmansotien välisellä
ajalla? Miten aihe rinnastuu omaan aikaamme?
Vaasan Taidehallissa esitellään 30.1.–20.3.2016 kolmen taiteilijan yhteisnäyttely nimeltään Olen ollut täällä ennenkin,
mutten muista siitä mitään. Näyttelyssä esittäytyvät taiteilijat Simo Ripatti, Anssi Taulu ja Anne Tamminen. Kuntsin
modernin taiteen museossa helmikuussa avautuva näyttely
UN/SAFE 13.2.–8.5.2016 nostaa esiin kotimaisten taiteilijoiden videoteoksia turvallisuuden ja turvattomuuden teemoilla. Näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Videovalli. Pohjanmaan museossa nähdään Jukka Rapon ja Lauri Rotkon
Eemu Myntin (1890–1943) Tupakoiva tyttö vuodelta 1916 on
osa teoskokonaisuutta Tikanojan taidekodin kokoelmanäyttelyssä Ennen sotaa. Kuva: Mikko Lehtimäki
32
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
valokuvaprojekti Itämeren elämästä ja kuolemasta näyttelyssä Dreaming of the Sea. Kaksikko on neljän viime vuoden
aikana kuvannut korkeatasoisen kokoelman valokuvateoksia
Itämeren yhdeksän rantavaltion alueella. Näyttely on esillä
4.3.–5.6.2016.
Vaasan kaupungin museoihin kuuluvat Kuntsin modernin
taiteen museo, Pohjanmaan museo ja Terranova – Merenkurkun luontokeskus, Tikanojan taidekoti, Vaasan Taidehalli ja
Vanhan Vaasan museo. Suurin osa museoista sijaitsee vain
muutaman korttelin päässä toisistaan. Kesäisin avoinna oleva
Vanhan Vaasan museo sijaitsee historiallisesti merkittävällä
alueella Vanhassa Vaasassa.
Kaikkiin avoinna oleviin näyttelyihin voi tutustua vaivattomasti saman päivän aikana museoiden yhteisellä päivälipulla. Vaasan Taidehalliin on maksuton sisäänpääsy. Museoiden
tarjontaan voi tutustua myös vuoden voimassa olevalla Museokortilla, jolla pääsee Vaasan kaupungin museoiden lisäksi
lähes 200 muuhun suomalaiseen museoon.
Joensuun kaupungin
nettikysely:
Noin 70 prosenttia siirtäisi koulujen
kesälomia myöhemmäksi
K
oulujen alettua syksyllä 2015 Suomessa nautittiin
lämpimästä säästä. Samaan aikaan Pohjois-Karjalan yrittäjiltä tuli Joensuun kaupungille aloite tutkia sitä, voisiko koulujen kesälomia siirtää nykyistä myöhemmäksi. Kaupungin nettisivuilla oli syyskuussa avoin kysely
koululaisten kesälomien ajankohdasta. Reilussa parissa viikossa saatiin 2 419 vastausta. Yhtä aktiivisesti ei ole koskaan
aiemmin kaupungin kyselyihin vastattu.
Noin 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että koululaisten kesälomien tulisi alkaa nykyistä myöhemmin. Loput 30
prosenttia piti nykyistä lomien alkamisajankohtaa sopivimpana. Suosituimpana kesälomien alkamisajankohtana pidettiin
kaksi viikkoa nykyistä myöhempää ajankohtaa. Yli 500 vastaajaa haluaisi, että lomat alkaisivat vasta juhannukselta. Alkamisajankohdan siirto viikkoa myöhemmäksi oli annetuista
vaihtoehdoista vähiten houkuttelevin.
Nykyiseen kesäloman pituuteen ollaan tyytyväisiä, vain
noin viidenneksen mielestä koululaisten kesäloma on joko
liian pitkä tai liian lyhyt. Erilaisia kommentteja sekä lomien alkamisajankohtaan että koululaisten kesälomiin ja lomiin
yleensä vastaajat antoivat runsaasti – yhteensä yli 3 000 vas-
tausta eri näkökulmista.
Suurin osa vastaajista oli oppilaiden vanhempia, lähes 1600.
Noin 500 koululaista tai opiskelijaa ja 250 koulujen henkilökunnan edustajaa osallistui myös kyselyyn. Elinkeinoelämän
edustajia kysely ei suuremmin kiinnostanut, vastaajia tässä
ryhmässä oli noin 50.
Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ja osaltaan myös kaupunginhallitus ovat suhtautuneet positiivisesti asian jatkoselvittelyyn. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimenjohtaja Mauno Väänänen toteaa, että asia vaatii perusteellisen selvittelyn niin, ettei muutoksia ole luvassa vielä
lähiaikoina. Hanskoja ei hänen mukaansa ole kuitenkaan vielä
heitetty tiskiin, vaan asian selvittely jatkuu.
Kaupunki ei voi päättää itse nykyistä myöhäisemmästä
ajankohdasta, vaikka muuten koulujen työ- ja loma-ajoista
voidaan päättää paikallisesti. Nykyisen asetuksen mukaan
koulutyön on päätyttävä viimeistään viikon 22 lauantaina eli
viimeistään suunnilleen silloin, kun nykyiset kesälomat alkavat. Jatkoselvittelyissä on tärkeää varmistaa mm. mitä muutos
tarkoittaisi peruskoulun päättävien ja jatko-opintoihin suuntaavien kannalta.
Moro Maraton -rappujuoksussa
kerättiin rahaa lapsille
E
nsimmäistä kertaa 17.10.2015 järjestetty Moro
Maraton -rappujuoksu veti 160 osallistujaa lasten asialle. Moro Maratonin osallistujat keräsivät
rahaa lapsipotilaiden hoitoon ja testasivat samalla kestävyyttään nousemalla Solo Sokos Hotel Torni Tampereen
huipulle. Jouko Juntunen ja Timo Silander suoriutuivat
nousu-urakasta nopeimmin, ajassa 1,54 minuuttia.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Moro Maraton -kilpailussa tehtävänä oli nousta 442
askelta eli 25 kerrosta Suomen korkeimman hotellin,
Solo Sokos Hotel Torni Tampereen, huipulle. Osallistumismaksut ja tuotot Moro Sky Barissa tapahtumapäivänä nautituista keittolounaista ohjataan lyhentämättömänä
Taysin lastenosastolle.
33
Joulukalenteri-ikkunat
Wanhassa Raahessa
W
anhan Raahen asukkaiden ja yritysten ikkunoissa joulukuussa
paljastuu joulukalenteri-ikkuna yksi
toisensa jälkeen. Kuten tavanomaiset
adventtikalenterit, niin myös joulukalenteri-ikkunoiden on tarkoitus lievittää
joulun odotuksen jännitystä ja samalla
valmistaa meitä suureen Kristuksen syntymäjuhlaan.
Joulukuun ensimmäisestä päivästä
lähtien Wanhassa Raahessa aamuisin
paljastuu päivän ikkuna. Jopa ikkunan
valmistusvaiheessa salaisuudesta on pidetty tiukasti kiinni peittämällä ikkuna
esimerkiksi paperilla tai kankaalla. Maineen kiiriessä, yhä enemmän ihmiset
odottavat kalenteri-ikkunan avautumis-
34
ta: mitä ikkunasta paljastuu ja millaista
ohjelmaa ikkunan omistaja kenties tarjoaa yleisölle.
Kaikki toimii vapaaehtoisuuden periaatteella ja yleisölle se on ilmaista.
Olit sitten kaupungin oma asukas tai
satunnainen matkailija, pääset osalliseksi joulun odotukseen, joko yksi ikkuna
päivässä tai kaikki ikkunat kerralla, riippuen ajankohdasta. Ikkunat on helppo
löytää, sillä kaupungissa jaetaan ilmaisia vanhanajantyylisiä karttoja, joihin on
merkitty kunkin päivän kalenteri-ikkuna
osoitteineen.
Raahessa tänä vuonna vasta toista kertaa järjestetty joulukalenteri-ikkunatempaus on organisoitu Raahen matkailun
toimesta. Järjestelyihin on paneuduttu
huolella. Joka aamu Raahen matkailusivuille napsahtaa päivän ikkunasta valokuva osoitteineen ja historiatietoineen.
Lähes puolessa ikkunoista on ikkunan
omistaja järjestämässä myös oheisohjelmaa, joka sekin on yleensä yllätys
yleisölle. Luvassa on musiikkiesityksiä,
avoimet ovet, lämmintä glögiä pipareineen, tiernapoikien esityksiä jne.
Raahelainen kirjailija ja opas Kirsti
Vähäkangas on perehtynyt kotikaupunkinsa historiaan ja hänen kotiseuturakkautensa hedelmänä on syntynyt pieni
historiikki jokaisesta kalenteri-ikkunan
kohteesta. Oli kyse sitten Wanhan Raahen museosta tai raatihuoneesta, Pekkatorin idyllisestä aukiosta tai yksityistalojen tunnelmallisten kotien ikkunoista, joka kohteesta on kaivettu historia esiin ja
on luettavissa visitRaahen nettisivuilta.
Myös Raahen Seutu on juonessa mukana. Lehden toimittaja kameroineen on
ikuistanut ikkunan koristelijat ja heistä
voi lukea päivän lehdessä - adventtikalenterin tapaan niin ikään päivä kerrallaan.
-Idean lainasin Kokkolan vanhasta
kaupungista Neristanista, paljastaa raahelainen Tuula Ventonen. - Lähdin ideoimaan ja kehittämään ajatusta, sanoo
Ventonen ja kiittää raahelaisten nopeaa
toimintaa asiassa. - ”Jos kaikki maailmassa järjestyisi yhtä nopeasti, kuin
mitä viime vuonna ensimmäistä kertaa
tempausta järjestäessämme, niin miten
paljon saisimmekaan hyvää aikaiseksi”.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
XVIII Kokkolan
Talviharmonikka
Sydäntalven runsaudensarvi, Kokkolan Talviharmonikka, valloittaa
kuulijansa ja lämmittää helmikuun
pakkasissa 14.-21.2.2016 jo 18.
kerran. Festivaaliviikon yllättävä,
monipuolinen, rajoja rikkova ja uusia siltoja rakentava ohjelma ylittää
odotukset.
K
okkolan Talviharmonikan taiteellinen johtaja Raimo Vertainen lähtee miltei lentoon kuvaillessaan
festariviikon kohokohtia – niillä on selvästi nostet-
ta!
– Talviharmonikka on jälleen pursuvan vuolas runsaudensarven virtaus! Mukana on monia tuttuja elementtejä ja paljon
uutta, Vertainen kertoo tohkeissaan ja listaa viikon huippuhetkiksi mm. ranskalaisen huippuvierailun: Musiikin Jonglööri.
Ainutlaatuisen kokemuksen takaa kahden taiturin – jonglöörin ja harmonikkataiteilijan – saumaton yhteistyö.
Unohtaa ei saa myöskään Kimmo Pohjosta, pitkän tauon
jälkeen paluutaan tekevää, taiturimaista Trio Fratresia eikä
Guardia Nuevan Suurta Viihdekonserttia solisteinaan säkenöivä Saara Aalto ja kuninkaallinen Teemu Roivainen.
– Yhteistyö Pietarsaaren kanssa vahvistuu entisestään, torstai on jo vakiintunut festareiden Pietarsaari-päiväksi. Schauman-saliin saapuu ruotsalainen huippuduo Bengan Jansson ja
Janne Åström. Illan jazz-pläyksestä O´Learyn pubissa vastaa
Viivi-Maria Saarenkylä & Jakob Combo.
www.talviharmonikka.com
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
X V III K
WWW.TALVIHARMONIKKA.COM
Talviharmonikka
okkolan
XV I I I K
arleby Vinteraccordeon
14.-21.2.2016
Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali
Kokkolassa ja Pietarsaaressa
35
Kaustisen
parantavat kädet
Maarit Kopaly
L
ihaksia särkee, nikamat naksuvat, selkä kipeä, niska jäykkänä, nilkkaa vihloo ja päässä humisee - kolottaa sieltä, kolottaa täältä. Mikään ei ole niin kuin
ennen.
”Ei syyttä kuolla, eikä suotta sairasteta”, lupaa suomalainen
sananparsi. Tähän uskotaan lujasti myös Kaustisella, KeskiPohjanmaan pienellä, noin 4300 asukkaan kunnassa Perhojokilaaksossa.
Kansanparantajat, entisajan hoitajat, ovat aina tienneet, miten ihmistä hoidetaan: erilaisin luonnon yrtein ja hellävaraisin
hoidoin, kudoksia ja lihaksia lukevin käsin ja sormin. Sittemmin nykylääketiede lähes tyystin syrjäytti vanhan kansan perinnetiedon. Paljon tietoa on mennyt hukkaan, valitettavasti.
Onneksi kuitenkin Pohjanmaalla ollaan oltu sitkeitä ja kenties
jääräpäisiäkin ja tänään kansanparannustaitoa elvytetään kovasti. Perinteisesti kansanparantajat ovat välittäneet tietonsa
ja taitonsa vain valituille ja harvoille, sopiviksi katsomilleen
perinteen jatkajille - oppipojille, joista kehittyi kisällejä ja taidon ja kokemuksen karttuessa, heistä kehkeytyi parantajia ja
36
kenties jopa erittäin arvostettuja mestariparantajia. Näitä parantajasukujen mestareita on kiittäminen, että taito on pysynyt
elävänä meidän päiviimme saakka. Epävirallisesti arvellaankin, että esimerkiksi Kaustisen kunnassa julkisissa terveydenhoitomenoissa säästetään, koska kuntalaiset ovat tottuneet
käyttämään kansanparantajia. Kansanparannuksen katsotaan
olevan ihan normaalia ja se kuuluu jokapäiväiseen arkeen.
Missä muualla mennään ensin apteekkiin tai lääkäriin,
Kaustisella ja sitä ympäröivällä Pohjanmaalla mennään ensin
kansanparantajalle. Parannustaitoon uskotaan Pohjanmaalla
niin lujasti, että voidaan puhua jopa Suomen kansanparantajakeskittymästä. Yksi merkittävimmistä parantajakeskittymistä
on Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa, jossa kansanparannusperinteen ja koululääketieteen erilaiset hoitomuodot ovat
sulassa sovussa keskenään.
Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa yhdistyy terveys- ja
hyvinvointimatkailun tärkeimmät elementit: terveys- ja hyvinvointihoitojen runsas valikoima, maukas ja monipuolinen
ruoka, konstailematon majoitus ja lähistön kaunis luonto.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Päästä varpaisiin
Kansanlääkintäkeskuksessa ihminen hoidetaan kirjaimellisesti päästä varpaisiin. Kestosuosikkien kaustislaisen jäsenkorjauksen ja hieronnan lisäksi tarjolla on yli 20 erilaista hoitomuotoa, kuten jalkahoitoa, yrttinyyttihierontaa, kuumakivihierontaa, turvehauteita koko keholle, lymfaterapiaa, hopikorvakynttilähoitoja jne.
Näiden lisäksi keskuksessa on kosmetologin ja kampaajan
palvelut, solarium, ”Sylin” rentoutushuone, kuntosali, ryhmäliikuntasali ja sauna. Siellä tehdään myös esimerkiksi UKKkävelytestejä ja polkupyöräergometritestejä.
Kaustislainen jäsenkorjaus
Kansanlääkintäkeskuksen käytetyin hoitomuoto on ns. kaustislainen jäsenkorjaus. Se on nivelten, nikamien, jänteiden ja
lihasten hellävaraista käsittelyä, jossa käytetään hyväksi jäsenten omia liikeratoja. Mitään ei tehdä väkisin ja siksi hoito ei kuormita kehoa liikaa. Ikivanhaa hoitomuotoa käytetään
useimmiten selkä- ja niskavaivoissa, jotka johtuvat selkänikamien, lantion ja polvien virheasennoista ja aiheuttavat erilaisia kiputiloja. Muita vaivoja ovat esim. migreeni, nikamien
virheasennot ja tenniskyynärpää. Käsitellessään asiakasta, jäsenkorjaaja käyttää erityisiä käsiotteita, jotka ovat asiakkaalle
miellyttäviä ja jokaiselle yksilöityjä hoitotapahtumia.
Kaustislaisessa perinteisessä jäsenkorjauksessa keskitytään
ongelma-alueeseen ja siitä säteilevään kipuun. Hoitoaika on
ongelman laajuudesta riippuen 10 minuutista 60 minuuttiin.
Pidemmissä hoitoajoissa yhdistetään manipulaatioon sekä jäsenkorjausta että hierontaa.
Nykyään elävää kaustislaista jäsenkorjausperinnettä voi
opiskella Kaustisen Evankelisella Opistolla.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
37
Vietä joulu kultainen
Kankaanpäässä!
J
oulusaunan lämpimät löylyt ja virkistävät allasosaston
poreet odottavat sinua jouluna Kankaanpäässä! Runsaat joulupöydän herkut, monipuolinen ohjelma sekä
ihana ja rauhaisa tunnelma tekevät joulustasi onnistuneen.
Kuntoutuskeskus Kankaanpään perinteinen joulu on saanut
vuosittain kiitosta mukavasta ohjelmasta, rauhallisesta tunnelmasta ja erittäin ystävällisestä palvelusta. Monet tutut asiakkaat palaavatkin vuosi vuodelta joulun viettoon Kankaanpäähän.
Joulun ohjelma tarjoaa muun muassa kulttuuria ja viihdettä,
rentoutumista, askartelua, ohjattua liikuntaa, joulujuhlaa, joulupukin vierailun ja Tapanin hevosajelun. Ravintolan loihtimat joulukattaukset notkuvat ihania herkkuja läpi joulun.
Helpoiten joulun tunnelmaan pääsee hyppäämällä järjestämäämme yhteiskuljetukseen, joka lähtee aaton aattona Kiasman edestä. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta reitiltä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Ikaalinen–Kankaanpää.
Kaikki kiltit jouluasiakkaamme huomioidaan joulupukin
toimesta aattoiltana.
www.kuntke.fi
Vietä joulu kultainen!
Joulumuorin virkistyspaketit
23.-26.12.2015
Í
Í
Í
Í
Í
Í
Í
majoitus tilavissa kahden
hengen huoneissa
täysihoito ihanilla herkuilla
joulusaunaa ja uintia
joulukirkko
musiikkiesityksiä
yhteisiä illanviettoja ja tanssit
ohjattua liikuntaa ja pelailua
Hinnat:
267e/hlö/2 vrk
350e/hlö/3 vrk
420e/hlö/3 vrk ja kuljetus
(reitti: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere
-Ikaalinen-Kankaanpää)
Tutustu: www.kuntke.fi
Kysy lisää ja varaa!
p. 050 394 7526
Kuntoutuskeskus Kankaanpää • Kelankaari 4 • 02 57 333
38
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Museon etupihaa. Kuva Emil Cedercreutzin museo
Ainutlaatuinen museo ja
matkailukohde Satakunnassa
S
atakunnan sydämessä Kokemäenjoen luonnonkauniilla rantatörmällä sijaitseva Emil Cedercreutzin
museo on yhdistelmä taidetta ja satakuntalaista kulttuurihistoriaa. Museo perustuu vapaaherra Emil Herman Robert Cedercreutzin (1879-1949) elämäntyölle.
Kuvanveistäjänä, siluettitaiteilijana, kirjailijana ja kansatieteellisen kokoelman keräilijänä tunnettu Cedercreutz rakennutti 1914 taiteilijakotinsa Harjulan Harjavaltaan Kilukanlahden rannalle. Nykyään taiteilijakodin ympäristö rakennuksineen ja näyttelyineen tarjoaa kävijälle monipuolisen ja
ainutlaatuisen museokokonaisuuden. Ympäri vuoden avoinna oleva museo järjestää perusnäyttelyiden lisäksi vaihtuvia
näyttelyjä ja tapahtumia.
27.10.2015 Emil Cedercreutzin museossa avautuu museon
talvikauden päänäyttely Koko pitäjä rakennettiin sit uudestas
– 1950-luvun Harjavalta valokuvissa. Kotiseutuyhdistys Harjulan Kilta ry:n tuottama valokuvanäyttely tutustuttaa katsojan teollistuvan maalaispitäjän elämään. Näyttely on avoinna
21.2.2016 saakka.
www.harjavalta.fi/museo
Näkymä 1950 –luvun Harjavallasta. Kuva: “Naakan kuvakokoelmat”
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
39
Riihivuoren huipulla on Lapin tuntua.
Riihivuorella
et ole montussa
Lassi Lähteenmäki
Riihivuori kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin hiihtokeskuksiin,
joissa palvelut ovat huipulla.
L
appimainen näkymä ja kelohonkaiset huvilat ovat
elementtejä, joista keskisuomalaisen Muuramen
Riihivuori tunnetaan. Hiihtokeskuksen palvelut ovat
hupulla, joten montussa käydään vain kääntymässä.
– Suurin osa ajasta asiakas on komeiden maisemien äärellä,
tiivistää toimitusjohtaja Janne Andersin.
Viimeistään jouluna luistaa
Riihivuorella on kunnia-asiana saada laskettelukausi käyntiin
jouluun mennessä. Parhaina talvina on Andersinin mukaan
aloitettu jo itsenäisyyspäivänä.
Lumetukseen on viime vuosina satsattu Riihivuorella vahvasti. Ennen rinteiden lumetus vei kymmenen päivää, nyt se
onnistuu kuudessa päivässä. Kausi on pidempi ja energiaa
säästyy.
– Tämän hiihtokauden alla Riihivuorella paranneltiin pohjia
laduilla ja rinteessä, toimitusjohtaja Andersin sanoo.
Riihivuorella on kaikkiaan seitsemän laskettelurinnettä.
Tasaisempaa murtomaahiihtoa on tarjolla Päijänteen jäällä,
Muurameharjun laduilla on mäkisempää.
40
Moottorikelkat viuhuvat tammikuussa
Riihivuoren ohjelmatarjonta on pääasiassa urheilullista ja lumista.
Riihivuoren uudenvuodenjuhlissa on luvassa ilotulitusta ja
soihtulaskua. Rinne on auki aattona kello 23 asti. Riihivuoressa järjestetään alkuvuonna useiden suksimerkkien testipäiviä.
Tammikuun 23. päivänä Riihivuoren maisemissa järjestetään jo kolmatta kertaa peräkkäin snowcrossin eli moottorikelkkailun SM-osakilpailu.
Ravintolan keittiössä käy kuhina
Toimitusjohtaja Janne Andersin on erityisen tyytyväinen kohteen pääravintolan, 300-paikkaisen Riihikelon suosion kasvuun: muutamassa vuodessa ravintolan myynti on tuplaantunut.
Ravintolaa on viime vuosina ehostettu moneen otteeseen ja
ateriavalikoimaa on kasvatettu. Riihikelosta toimitetaan myös
valmiita ruoka-annoksia mökkikylään.
Riihikelo on auki ympäri vuoden ja siellä on mahdollista
pitää myös kokouksia.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Mannerin
lipan alla –
nuoruuden
historiaa
Kouvolassa
Seppälän parkissa 1970-luvulla. Kuva: Veli Vartiala
K
ouvolan kaupunginmuseon uudet näyttelytilat avautuvat yleisölle marraskuussa 2015. Näyttelytiloihin johdattelee kansainvälisesti arvostetun taiteilija
Charles Sandisonin mediateos ”Joki”, jossa virtaa Kouvolan
historia kuvina, niminä ja puumerkkeinä.
Mannerin lipan alla-näyttely kertoo nuoruudesta Kouvolassa 1960-1980-luvuilla. Kauppalankadulla sijainnut Mannerin baari oli nuorison kokoontumispaikka baarin avaamisesta,
vuodesta 1955 lähtien aina 1990-luvun lopulle asti. Mannerin
lipan alle kokoontui viikonloppuiltaisin nuorisoa Kouvolan
lisäksi lähialueilta mm. Valkealasta, Myllykoskelta, Kuusankoskelta. Kouvola oli koko Pohjois-Kymenlaakson nuorisotila; 1980-luvulla uutisoitiin, että kaupungille kokoontui viikonloppuiltaisin 2000 nuorta.
Näyttely alkaa Manskin lipan alta, josta matka suuntaa kohti Seppälän ja Sipparin parkkia kävellen, amerikanraudan tai
kuplavolkkarin kyydissä. Urheilupuistossa pääsee kesän 1979
bändikeikalle, ravintolamaailmassa herää henkiin ”Retku”,
Ravintola Red Car. Nuorisotalolla pelataan biljardia. Näyttelyssä voi ihastella menneiden vuosikymmenien muotia, lueskella vanhoja Tekniikan Maailmoja, katsella runsasta filmimateriaalia ja muistella nuoruutta – vaikkei olisi Kouvolassa
nuoruuttaan viettänytkään.
Kouvolasta löytyy nyt taidemuseo ja kaupunginmuseo saman katon alta, Kouvola-talosta.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
41
Porealtaan uusi tuleminen
on huomattu Himoksella
Lassi Lähteenmäki
Porealtaan piti olla jo vanha juttu, mutta toisin kävi. Suosion kasvu johtuu siitä,
että allas onkin nyt taivasalla, ei enää pesuhuoneen nurkassa.
E
hkäpä parin vuoden kuluttua
meillä on poreallas jo sadassa
mökissä, haaveilee HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju.
Poreileva allas on tänäkin talvena kovin suosittu. Mäntyharjun mukaan esi-
merkiksi uudenvuoden päiviksi kaikki
porealtaalliset mökit ovat olleet varattuja jo kauan.
Toimitusjohtaja ymmärtää 90-luvulla
suositun porealtaan uuden tulemisen.
Kun allas on mökin pihalla, kattona on
tähtitaivas ja hiljalleen satava lumi tuo
lisää tunnelmaa. Porealtaat on varustettu paksuilla kansilla, jotka pitävät lämmön visusti sisällä.
Bilehuuma tarttunut
myös keski-ikäisiin
Viime kaudella Himoksella laskettiin
vappuun saakka.
Jämsäläinen Himos on tuttu laskettelurinteistä, muu toiminta tunnetaan entistä paremmin. Kohde markkinoi vahvasti bileviikonloppuja. Mökkejä vuokrataan Tiina Mäntyharjun mukaan tähän
tarkoitukseen ahkerasti.
Bileviikonloppuun kuuluu yleensä
mökkimajoitus koko viikonlopuksi,
aterioinnit kohteen ravintoloissa ja illanvietot Himos Areenalla.
Bileasiakkaiden keski-ikä on 39
vuotta ja Areenan ohjelmatarjonnassa tämä on otettu huomioon. Lavalle
nousevat joulukuussa mm. Jari Sil-
lanpää, Eini, Yö ja Elastinen. Tammikuun nimiä ovat Jean S, Ressu ja
Jussi, Matti ja Teppo, Neljänsuora ja
Käsityöläiset.
Tammikuulle osuvat myös hiphopin ja heavyn teemaviikonloput. Helmikuussa esiintyvät mm. Anna Puu ja
Arttu Wiskari.
– Suomessa on paljon ihmisiä, joilla
ei ole kesämökkiä ja Himoksen mökkiviikonloppu korvaa sen hyvin. On luksista perheen isälle ja äidille, että voi
istua valmiiseen ruokapöytään, Tiina
Mäntyharju sanoo.
3000 vuodepaikkaa
Himoksella on kaikkiaan 450 mökkiä
ja huonetta, vuodepaikkoja on yli 3000.
Tarjolla on edullisia perusmökkejä, 300
neliön design-mökkejä ja paljon siltä
väliltä.
Vuosittain Himoksella majoittuu
noin 320 000 asiakasta. Ravintoloita on
puolisen tusinaa.
Laskettelukausi on Himoksella pitkä.
Esimerkiksi viime kaudella viimeiset
laskut laskettiin vappuna.
Ohjatut aktiviteetit keskeisiä
hyvinvointiloman onnistumisessa
M
atkailijakohderyhmien tarpeiden mukaan suunnitellut ohjelmat, terveellinen ja ravitseva ruoka
sekä hyvä porukkahenki ovat onnistuneen hyvinvointiloman edellytys. Tähän tulokseen tultiin Itä-Suomen
yliopiston tutkimuksessa, jossa seurattiin kahden eri lomailijaryhmän lomakokemuksen muodostumista noin viikon mittaisella, ohjelmallisella hyvinvointilomalla. Tutkimus toteutettiin Lomakeskus Huhmarissa, joka sijaitsee Polvijärvellä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu matkailututkimuksen
kansainvälisessä Tourism Management -lehdessä. Aineiston
keruusta vastasi matkailumarkkinoinnin opiskelija Riikka Ilves, ja professori Raija Komppula (Itä-Suomen Yliopisto) ja-
42
losti tulokset tutkimusartikkeliksi yhdessä englantilaisen professorin David Aireyn kanssa.
Ohjaajalla on tulosten mukaan varsin suuri merkitys loman
onnistumisen kannalta, sillä hauska, kannustava ja ammattitaitoinen ohjaaja koettiin monessa haastattelussa jopa loman
parhaaksi kokemukseksi ja ratkaisevaksi tekijäksi loman onnistumisessa. Toinen hyvinvointiloman onnistumisen kannalta tärkeä tekijä oli tutkimuksen mukaan ruoka ja nimenomaan
ruokailuhetket yhdessä muiden lomailijoiden kanssa. Kolmas
hyvinvointiloman onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä on
tutkimuksen mukaan loman aikana syntyvä ryhmähenki, uudet tuttavuudet ja sosiaalinen aktiivisuus.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Liikuntakeskus
Pajulahti
Vapaa-ajan keidas lähellä pääkaupunkiseutua, tarjoaa liikuntaa ja lepoa sopivassa suhteessa
T
alven lomasesongit ovat käynnistymässä. Mikäli kaipaat lomallesi vaihtelua ja aktiivista toimintaa
Liikuntakeskus Pajulahti tarjoaa tähän erinomaisen
kotimaisen vaihtoehdon. Pajulahti sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien päässä Nastolassa Lahden kupeessa, jolloin matkanteko ei vie kallisarvoista aikaa. Pajulahden
liikuntaolosuhteet ovat vertaansa vailla ja näin kelit eivät rajoita monipuolisten lomaohjelmien läpivientiä. Tekemistä
riittää kaiken ikäisille niin lapsille kuin aikuisille, yhdessä
ja erikseen. Eri sesonkiaikoina hyödynnetään luonnollisesti
vuodenaikojen suomat ulkoliikuntamahdollisuudet. Talvella
mikäli mahdollista retkiluistellaan, hiihdetään, lumikenkäillään, lasketaan pulkkamäkeä tai pyöritellään napakelkkaa.
Huonoimmilla säillä hyödynnetään eri urheiluhallien suomia
mahdollisuuksia ja rentoudutaan uimahallissa. Rantasaunat
lämpiävät lomalaisille iltaisin ja rohkeimmat voivat pulahtaa
avannossa. Perheen pienimmille (3-5 v.) lapsille on tarjolla
lastenhoitoa päivittäin, jolloin aikuiset saavat keskittyä pelkästään oman kunnon kohentamiseen. Talven sesonkilomista;
joulu, välipäivät, uusivuosi ja hiihtoloma, löytyy varmastikin
jokaiselle mieluisa ja erilainen lomakokonaisuus, jota kannattaa kokeilla. Uusi huikea 8-ratainen seikkailupuistomme on
myös lomasesonkeina auki, mikäli kelit ovat suosiolliset. Tule
liikkumaan ja ihastu aktiivilomaan!
Lue lisää tarjonnastamme www.pajulahti.com
sekä tutustu Pajulahden Seikkailupuistoon
www.seikkailupuistopajulahti.fi.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
LOMIA
TULOSSA,
OTA KOPPI!
Talven toimintarikkaat lomat
lähestyvät. Varaa perheellesi
ja itsellesi sopivan puuhakas
Pajulahti-paketti. Me hoidamme kokkaamisen ja ohjelman,
hoida sinä liikkuminen ja
rentoutuminen. Lue lisää ja
ilmoittaudu mukaan!
www.pajulahti.com/vapaa-aika
Pajulahden perinteikäs joulu 22.– 27.12.2015
esim. 3 vrk alkaen aik. 294 € ja lapset 6–16v. 183 €
Välipäivä ja uusivuosi 27.12.2015– 1.1.2016
esim. 3 vrk alkaen aik. 255 € ja lapset 6–16v. 150 €
Hiihtolomat viikoilla 8 ja 9
esim. 3 vrk alkaen aik. 255 € ja lapset 6–16v. 150 €
Lisätiedot ja varaukset:
[email protected]
puh. 044 7755 206 tai
044 7755 202
Pajulahdentie 167, 15560 Nastola
43
Tarua ja totta Joensuun taidemuseossa
Joensuun taidemuseo Onnin alkuvuoden näyttelyissä liikutaan satujen ja tarinoiden maailmassa.
Karen Bit Vejlen
paperileikkaustaidetta.
KASARITAIDETTA
LENINGRADISTA
Bella Matvejeva, Kunnianosoitus Louise Brooksille
Venäläistä taidetta 1980-luvulta
21.1.-24.4.2016
Joensuun taidemuseo Onni, Kirkkokatu 23
Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20. Liput: 3-5 €.
www.joensuuntaidemuseo.fi
44
V
uoden avaa 1980-luvun venäläistä taidetta
esittelevä Kasaritaidetta Leningradista 21.1.24.4.2016. Näyttely on koottu taidemuseoon
vuonna 2014 lahjoituksena saadusta kokoelmasta. 80-luvun
leningradilaistaiteilijat vastustivat virallisia suuntauksia ja
hakivat työskentelyssään ilmaisunvapautta. Vaikka monet
etsivät kapinallisesti uusia virikkeitä tekemiseensä, venäläinen kulttuuriperintö oli vahvasti esillä murroksenkin keskellä: muun muassa klassikkoromaanit, venäläiset sananparret
ja kansantarut ovat toimineet monien näyttelyn töiden innoittajina.
Keskelle kiehtovaa satumaailmaa kurkistetaan erityisesti
lapsille suunnatussa tekstiilitaidenäyttelyssä Prinsessa Ruusunen ja muita satuja 25.2.-3.4.2016. Anita Kiiskin herkät
teokset ovat saaneet innoituksensa tunnetuista sekä vähemmän kuulluista saduista. Teokset on valmistettu erilaisilla
tekstiilitaiteen tekniikoilla kuten ompelemalla, kirjomalla,
kutomalla ja huovuttamalla.
Kesänäyttelynä nähdään tanskalais-norjalaisen Karen Bit
Vejlen Sakset siveltimenä 12.5.-28.8.2016. Vuosikymmeniä
paperileikkauksia työstänyt Vejle piti ensimmäisen näyttelynsä 2009, minkä jälkeen hänen omaperäisiä mutta paperileikkaustyön perinteitä kunnioittavia töitään on ollut esillä
lukuisissa museoissa ja gallerioissa ympäri maailmaa. Vejle
kertoo saksillaan taianomaisia tarinoita ja luo suurikokoisilla teoksillaan uudenlaisia tiloja. Töiden taustalta on löydettävissä monia tuttuja teemoja ja tarinoita, muun muassa kiinalaista ja skandinaavista mytologiaa sekä H.C. Andersenin
satuja.
www.joensuuntaidemuseo.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Monien tapahtumien
Veturitallit ja Veturitori
Pieksämäen keskustassa
Pieksämäen Mediapaja
H
istoriallisista veturitalleista on perusteellisen
korjauksen myötä valmistunut Pieksämäelle
monipuolinen vapaa-ajan ja tapahtumien keskus. Veturitallit ja niiden yhteyteen rakennettu Veturitori
toimivat matkailijoiden ja Pieksämäen asukkaitten tapaamispaikkana ja erilaisten yleisötapahtumien näyttämönä.
Uudelle Veturitorille mahtuu useampi tuhat kuulijaa konserttiin tai esimerkiksi satamäärin tanssipareja pyörähtelemään kiillotetulle betoniparketille. Lavatansseja Veturitorilla on järjestetty kerran viikossa sen valmistumisesta lähtien.
Veturitorilla on mahdollista järjestää myös messuja, seminaareja, koulutustilaisuuksia, liikuntatapahtumia ja muita
tilaisuuksia. Arkisin Veturitorilla on torimyyntiä.
Veturitorin erikoisuus ovat betonilattiaan piirretyt vanhat
veturipihan kääntöpöydän ääriviivat, jotka viestivät rakennuksen historiasta veturien kunnostuspaikkana. Torin pintaala on hulppeat 1850 neliötä.
Tunnelmalliset, punatiiliseinäiset Veturitallien pilttuut
luovat puitteet kaupallisille palveluille. Tiloissa palvelevat
tällä hetkellä matkailuinfon lisäksi Café Unelma ja ravintola Paalupaikka. Veturitalleilla on lisäksi neljä erikokoista
kokoustilaa, joita voi vuokrata matkailuinfosta kokous- ja
juhlakäyttöön.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Korkeus ja punatiiliseinät luovat omanlaisensa tunnelman
Café Unelmaan.
Uniikki villitsi yleisöään Veturitallien avajaisissa.
45
Huippu on valloitettu.
Valkoisten vaarojen lumo
Teksti: Mirja Lindgren
Kuvat: Kolin Matkailuyhdistys ry:n kuva-arkiston kuvaajat
Koli on enemmän kuin kansallispuisto ja matkailukohde. Se on suomalaisuuden symboli
– lähes pyhä maisema. Valkoiset kvartsiittikalliot ja tykkylumikuusikot sykähdyttävät niin
hiljaisessa hämyssä kuin kevättalven huikeassa valossa.
L
uonto on muovannut Kolin
maisemaa miljardeja vuosia
ja vaarojen huipuilta avautuva
panoraama kiehtonut matkailijoita ja
taiteilijoita jo yli sata vuotta. Maisemasta inspiroituivat mm. Suomen taiteen
kultakauden mestarit Eero Järnefelt, Jean Sibelius, Juhani Aho ja I.K. Inha.
Kolilla on perspektiiviä. Matkailupalvelujen rakentaminen aloitettiin jo
120 vuotta sitten ja syöksylaskurinne
Ukko-Kolilla avattiin 1938. Koli on säilyttänyt identiteettinsä. Vetovoima on
edelleen vahvasti maisemassa, mutta
entistä painotetuimmin myös laadukkaissa matkailupalveluissa.
Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Veli Lyytikäinen toteaakin,
että Kolin talvikausi avataan rinteiden uudistuneella ilmeellä, joka näkyy
markkinoinnissa ja myös rinteillä ja rinneravintoloissa.
46
– Olemme ottaneet käyttöön uuden
lumetusveden
jäähdytysjärjestelmän
ja Ukko-Kolin mustaksi luokiteltu rinne on nyt valaistu koko rinnealueella.
Tavoitteena on avata rinnekausi 5.12.
Myös ensilumen ladulle Kolilla päästään yleensä joulukuun alussa ja ladut
pidetään kunnossa huhtikuun alkupuolelle saakka.
– Matkailua on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ympärivuotisen ja
kansainvälisen vetovoiman vahvistamiseksi. Rinteitä on parannettu ja lumetusta tehostettu, Break Sokos Hotel Koli on uusittu ja alakertaan avattu
uudella konseptilla toimiva Koli Relax
Spa -maisemakylpylä. Loma-Kolilla on
Snowparkeja laajennettu ja avattu uusi
Lastenmaa. Purnuniemeen, kansallispuiston tuntumaan, valmistui viime kesänä myös uusi perhekylpylä Koli Spa
Lotus, selvittää Lyytikäinen.
Koli on huomioitu
maailmallakin
Koli on viime vuosina saanut niin valtakunnallista kuin kansainvälistäkin
tunnustusta. Vuonna 2013 Koli valittiin
vuoden valtakunnalliseksi retkikohteeksi, Kolin rinteet vuoden hiihtokeskukseksi ja Break Sokos Hotel Koli vuoden
2013 hotellimiljööksi. Tänä vuonna Koli
Relax Spa -hemmottelu- ja maisemakylpylä sai kansainväliseltä raadilta Luxury
Travel Award -kunniamaininnan vuoden
kylpylänä Suomessa.
Luontokeskus,
hotelli ja kylpylä
huippujen tuntumassa
Kansallispuistossa,
Kolin
parhaalla paikalla, sijaitsevat luontokeskus Ukko, Break Sokos Hotel Koli ja
Koli Relax Spa -maisemakylpylä. Uk-
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
ko on kansallispuiston opastuskeskus
ja sen toiminnasta vastaa Metsähallitus.
Luontokeskuksesta voi varata vuokratupia ja siellä on palvelut liikuntaesteisille.
Ukon pysyvä näyttely Katse kansallismaisemaan esittelee Kolin geologiaa,
luontoa ja kulttuurihistoriaa.
Hotellista ja sen maisemaravintolasta
avautuvat maalaukselliset näkymät Pieliselle ja vaaroille. Huoneiden ilme on raikas ja hillityn tyylikäs. Ravintola tarjoaa
puhtaita, paikallisia makuja.
Uniikissa hemmottelu- ja maisemakylpylässä voi rauhoittua sielua hivelevässä kansallismaisemassa.
Vieraalla on mahdollisuus valita erilaisista kylpyohjelmista mieleisensä saunapolun ja rentoutua virkistävissä poreissa,
elämyssuihkuissa ja lempeissä hoidoissa.
Luontoelämyksiä
kaikenikäisille
Kansallispuistossa on upeat puitteet
luontoaktiviteeteille, niin rauhalliseen
kuin vauhdikkaaseenkin menoon. Kolin
vaarat ovat Suomen eteläisimmät tykkylumen lakialueet ja ne vetävät erityisesti
lumikenkäilijöitä. Retki sinisen hetken
hämyssä tai kuutamon valaisemassa
tykkylumikuusikossa on taianomainen
kokemus. Alueella on kolme merkittyä
lumikenkäreittiä ja ne vievät niille parhaille näköalapaikoille.
Suosittuja ohjelmapalveluja ovat myös
koiravaljakko, poro- ja hevosajelut ja ratsastusretket islanninhevosilla. Pielisellä
voi pilkkiä, kokeilla jääcurlingia, pulahtaa avantoon ja kellua hyisessä järvessä.
Moottorikelkkareitit kulkevat kansallispuistoa sivuten.
Kolin latuverkosto on kymmenien
kilometrien pituinen. Sivakoida voi
vaikka Suomen pisintä yhtämittaisesti
valaistua 25 km:n latua. Suomen kauneimmiksi laturetkiksi kutsutut, Kolin
Maisemahiihto ja Ahmanhiihto, hiihdetään maaliskuun alkupuolella. Valtimon
Puukarista Nurmekseen vievä Majatalosta majataloon -hiihtovaellus on täyden palvelun paketti hiihdon ja lähi- ja
luomuruuan ystäville.
Kaksi erilaista rinnealuetta
Kolin toisiaan täydentävät rinnealueet,
Ukko-Koli ja Loma-Koli, palvelevat
laskettelijoita ja lautailijoita yhteislipulla. Keskusten kaikki 13 rinnettä ovat lumetettu ja kahta lukuun ottamatta myös
valaistu. Hissejä on yhteensä kahdeksan, joista yksi tuolihissi. Keskuksissa
on rinneravintolat, hiihtokoulut ja välinevuokraamot. Kummastakin keskuk-
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Lastenmaan mattohissi vie turvallisesti mäen päälle.
Maisemakylpylän kylmäallas karaisee.
sesta voi vuokrata myös telemarkvälineet ja Loma-Kolilta maastosukset.
Legendaarisen Ukko-Kolin rinteisiin
pääsee suoraan Break Sokos Hotel Kolin
ulko-ovelta. Rinteet ovat jyrkät ja eteläisen Suomen korkeimmat.
Loma-Kolin rinnekeskus sijaitsee noin
10 kilometriä Ukko-Kolilta. Rinteet sopivat perheille ja lautailijoille. Snowparkkien hyppyrit ja reilit ovat lautailijoiden
suosiossa. Lastenmaassa voi hurvitella
suksilla tai ilman, rinteissä, tuubimäessä,
pulkkarinteessä, suksi- ja kelkkakarusellissa. Taikamatolla eli mattohissillä pienikin lapsi pärjää omin avuin, ja ehkäpä
ainoana Suomessa mattohissi on tuubija pulkkamäen käyttäjille ilmainen.
Majapaikkoja ja
kareliaanisia makuja
Päivän päätteeksi päänsä voi painaa mieleisensä majapaikan tyynyyn. Mökkejä
ja loma-asuntoja on eri puolilla Kolia.
Perinteitä vaalii muun muassa Keskikievari Herraniemi Pielisen rannalla. Se tarjoaa huone- ja mökkimajoitusta, erilaisia
saunoja sekä maukasta maalaisruokaa
Karelia á la Carte.
Monta tietä –
jo tunnissa perille
Kolille on lähimmistä kaupungeista vain
noin tunnin ajomatka. Helsingistä lähimmille kentille, Joensuuhun ja Kuopioon,
lentää tunnissa ja matka junalla Helsingistä Joensuuhun vie reilut neljä tuntia.
Paikallisjuna kulkee Joensuusta Vuonislahteen, josta voi jatkaa taksilla jäätietä
Kolin kylälle. Pielisen yli kulkeva Euroopan pisin sisävesien jäätie avataan
tammikuussa ja suljetaan maaliskuussa.
Etukäteen tilattava kimppataksi liikennöi
Joensuu-Koli välillä.
47
www.kotimaanmatkailumessut.fi » www.supermessut.fi
Kotimaan Matkailu
Kotimaan matkailun messutapahtuma
Kotimaan Matkailumessut järjestetään
15.–17.4.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa uudessa E-hallissa osana
Supermessuja.
Kotimaan Matkailumessuilla esitellään kotimaan kiinnostavimmat lomaideat ja uutuuskohteet. Seitsemännen kerran
järjestettävä tapahtuma esittelee kotimaan matkailukohteita eteläisen Suomen saaristosta aina Pohjois-Lapin
tuntureille.
Kotimaan Matkailumessut ovat osa Supermessuja –
neljän samanaikaisen tapahtuman kokonaisuutta. Itsenäiset tapahtumat luovat superkokonaisuuden, josta
nauttivat niin kävijät kuin näytteilleasettajat.
Oletko kiinnostunut tapaamaan messuhallillisen
verran potentiaalisia asiakkaita? Tule näytteilleasettajaksi Kotimaan Matkailumessuille!
Edellisen kerran vuonna 2015
» 20 638 tyytyväistä kävijää**
» 188 tyytyväistä näytteilleasettajaa*
» Neljä suurta messuhallia
» Noora Karma, Katti Matikainen,
Risto Räppääjä + muita huippuja
Suomen Aktiivitieto 2015: ** Supermessujen kävijöistä
* Kotimaan Matkailumessujen näytteilleasettajista
Ammattilaisaamu
perjantaina 15.4. klo 10–12
Varaa paikkasi
Tavoita tehokkaasti matkailualan ammattilaiset
Ammattilaisaamuun kutsutaan matkanjärjestäjät, sihteerit,
assistentit ja ryhmämatkanvetäjät.
Varaa nyt esittelypaikka ammattilaisaamusta tai vaikka
koko messuviikonlopun ajaksi!
Pöytäpaikka...................... 180 €
(vain ammatilaisaamuksi, pe klo 10–12)
Osastopaikka alkaen ...... 340 €
(koko tapahtuman ajaksi pe–su 15.–17.4.)
Ota yhteyttä
Pauliina Lindgren, p. 0207 701 211
48
Tampereen Messut Oy | Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere
asiakaspalvelu p. 0207 701 222 (arkisin klo 8–16)
[email protected] | www.tampereenmessut.fi
Anne Saarinen, p. 0207 701 234
[email protected]
M A T K A I L U lehti 5 • 2015
Ilolla ja intohimolla –
taidemaalari Raili Tangin
värimaalauksia helmikuusta 2016 lähtien
Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
R
aili Tangin (s. 1950) näyttely ”Ilolla ja intohimolla”
avaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon vuoden 2016 näyttelytarjonnan. Näyttelyssä nähdään Tangin tuotantoa 1980-luvulta tähän päivään asti,
värikylläisiä akryyli- ja öljyvärimaalauksia sekä uusimpia paperipohjaisia
kollaaseja. Vaihtuvien näyttelyiden ti-
loihin - taidemuseon kahteen alimpaan
kerrokseen - ripustettava kokonaisuus
koostuu Raili Tangin noin kahdestakymmenestä teoksesta.
Juuriltaan taidemaalari Raili Tang on
abstrakti ekspressionisti. Tang on maalannut suurikokoisia värimaalauksia
aina taidemaalariksi valmistumisestaan
lähtien.
-Luonto, valo ja vuodenajat ovat aina toistuvasti innoittaneet minua maalauksissani. Kaikesta eniten. Kimmoke
maalaukseen löytyy usein ympäristön
virikkeistä tai maalipurkista, kertoo
Tang.
Raili Tangin näyttely ”Ilolla ja intohimolla” on avoinna 30.1. – 21.8.2015.
Taidemuseon kolmannessa kerroksessa
jatkaa kuvanveistäjä Kimmo Pyykön
elämästä ja urasta kertova näyttely Pitkän matkan ateljee. Kahdessa alimmassa kerroksessa on taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden tilat, jossa on esillä avajaisnäyttely Jokin meissä vielä
10.1.2016 saakka.
www.kimmopyykkötaidemuseo.fi
Raili Tang, All around my hat, 2015. Sekatekniikka kankaalle.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
49
Grease Musikaali valtaa
Valkeakosken kaupunginteatterin kevätkaudella
J
im Jacobsin ja Warren Caseyn kirjoittama Grease musikaali saa ensi-iltansa 4.2.2016 Valkeakosken kaupunginteatterissa. Greasesta tehtiin menestynyt elokuva vuonna 1978, jossa pääosia esittivät John Travolta ja Olivia
Newton-John.
Tämä klassikkomusikaali on 1950-luvun lukio-opiskelijoiden keskuuteen sijoittuva rakkaustarina jossa käsitellään teinien tyypillisiä ongelmia esim. ryhmäpaine ja jengiväkivalta. Musikaalin tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Rydell
High- koulu Chicagossa. Grease sisältää monia vauhdikkaita
laulu- ja tanssinumeroita, joista tunnetuin laulu on ”Sinut haluan vain”. Live-orkesteri säestää noin kahtakymmentä nuorta
laulajaa, näyttelijää ja tanssijaa.
Valkeakosken kaupunginteatterissa päärooleissa nähdään
viehättävä Nea - Maria Alanko ja komistus Janne Saarinen
(Salatut elämät) sekä muissa rooleissa taitava joukko nuoria. Produktion pääohjaaja on Marco Bjurström, henkilöohjaaja
Christian Sandström, koreografia Marco Bjurström, Mönziä
Kurbanali, Laura Hell, lavastesuunnittelu Oskari Löytönen,
kapellimestari harjoituksissa/laulujen harjoituttaja Antti Vauramo, pukusuunnittelu Sanni Tamminen & Anita Valo, valosuunnittelu Jukka Kuronen, äänisuunnittelu Samuel Merisalo
sekä kapellimestari esityksissä Juhani Fredrikson. Esitykset
jatkuvat 28.4. saakka.
Naapurit Show jatkaa uudistuneella konseptilla kevään ohjelmistossa kolmella esityksellä, sekä lisäksi teatterissamme
nähdään myös kaksi huikeata vierailua kun maaliskuussa Jorma Uotisen ja muusikoiden draamakonsertti vie meidät Pariisin taivaan alle St-Germainin kahviloista aina Seinen pohjalle asti.Edith Piaf, Jacques Brel, Leo Ferre, Juliette Greco,
ranskalaisen chansonperinteen kuolemattomat tulkit innoittavat laulajia edelleen, niin tässäkin konsertissa kuullaan sellaisia ikivihreitä kuin La vie en rose, Ne me quitte pas, Avec
le temps ja Il n’y a plus d’apres. Esitys la 5.3.2016 klo 17.00
Sekä Sutela ja Salminen, Stand uppia esitys nähdään ti 12.4.
klo 19.00 päänäyttämöllä. Show’ssa hauskuus on taattua,
vaikka blondit Krisse Salminen ja Heli Sutela ovatkin lavalla
pääasiassa peräjälkeen… Heli ja Krisse hauskuuttavat yleisöä
vuorotellen suosikkijutuillaan. Esitys tarjoaa ihania kuteita ja
kenkiä, naurua ja syviä tunteita.
Uskomme ja toivomme että kevätkaudella entisen asiakaskuntamme lisäksi saamme uusia asiakkuuksia pitkienkin matkojen takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista teatteritaloamme.
www.valkeakoskenteatteri.fi
50
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Värien hehkua
Carolus Enckellin
näyttelyssä
T
aidemaalari Carolus Enckellin laaja takautuva näyttely Sara Hildénin taidemuseossa esittelee maalauksia, piirustuksia ja kolmiulotteisia teoksia 1960-luvun lopulta tähän päivään.
Carolus Enckell (s. 1945) teki 1972 Marokon-matkan, johon liittyvä teossarja on hänen varhaistuotantonsa merkittävin kokonaisuus. Valoa, maisemaa ja arkkitehtuuria tutkiva
teossarja on vaikuttanut Enckellin myöhempiin taiteellisiin
kehityslinjoihin. Matkan inspiroimissa teoksissa Marokon
näkymät hehkuvat värikenttinä.
1980-luvun teoksissa Enckell esittelee värikentistä koostuvan portti-teeman, joka levittäytyy myöhemmin laajoiksi
panoraamisiksi näkymiksi. 2000-luvun teoksissa väri itsessään on teosten aiheena. Näyttelyn teoksissa on nähtävissä myös Enckellin kiinnostus muinaisten kulttuurien kuten
Egyptin, antiikin Kreikan ja inkakulttuurin arkkitehtuuriin.
Taiteellisista vaikutteista kysyttäessä Enckell sanoo näkevänsä modernismin hiekkalaatikkona, josta hän on poiminut
vaikutteita – joita hän myös kehittää eteenpäin. Näyttely Sara Hildénin taidemuseossa 6.2.–15.5.2016.
www.tampere.fi/sarahilden
Carolus Enckell: Taulun valo III (1979–80). Sara Hildénin
säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen
Carolus Enckell: Arkitekton I (2006–08). Sara Hildénin säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
51
Uusi Sisumetsän Seikkailupuisto Somerniemellä
T
äysin ainutlaatuinen matkailukohde Hiidenlinna löytyy
Somerniemeltä
Särkjärven
rannalta. Ainoa Suomessa 1900-luvulla rakennettu linna on taiteilija Reino
Koivuniemen taidonnäyte ja elämäntyö.
Kivilinnasta löytyy kahdesta kerroksesta nähtävää koko perheelle.
Hiidenlinna on uudistunut kovaa
vauhtia. Yrittäjävaihdoksen jälkeen linnassa on tehty suuria muutoksia ja panostus on jälleen vankkaa! Hiidenlinna
remontoitiin ja piha-alueet siistittiin.
Linnaan avattiin kahvio B-oikeuksin
sekä aurinkoterassi. Nyt Hiidenlinnaa
ympäröivään upeaan metsämaisemaan
avattiin Sisumetsän Seikkailupuisto.
Puistossa on eritasoisia köysiratoja lapsille ja nuorille. Lisäksi puisto tarjoaa
ainoana Suomessa riippusiltoja myös
senioreille. Perheen pienimmät voivat
poiketa Hiidenpolulla tai pomppulinnassa. Hiidenlinnassa pidetään arvostettujen taiteilijoiden näyttelyitä. Linnaa
voi varata myös yksityiskäyttöön. Hii-
52
denlinnassa järjestyvät niin kokoukset
kuin häätkin. Järjestämme myös opastettuja kierroksia. Linna on avoinna erillisvarauksesta koko vuoden.Hiidenlinna
sijaitsee vain reilun tunnin matkan pääs-
sä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Hiidenlinna on avoinna kaikille kesäkuukaudet ja lisätietoja löytyy osoitteesta www.hiidenlinna.com
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Panssarimuseo –
sotahistoriaa parhaimmillaan
P
anssarimuseosäätiön ylläpitämä, vuonna 1961 perustettu Panssarimuseo sijaitsee luonnonkauniissa
harjumaisemassa Hattulan Parolassa. Ympäri vuoden avoinna olevan museon sisä- ja ulkoalueeseen jakautuva
kokoelma esittelee itsenäisen Suomen panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen käytössä ollutta kalustoa vuodesta 1919 alkaen. Esillä on viisikymmentä panssarivaunua ja kolmekymmentä panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Sisähallien
perusnäyttelyvitriineissä on lisäksi näytteillä aiheeseen liittyvää pienesineistöä. Tarjontaa täydentävät myös vuosittain
vaihtuvat eri aihepiireistä kootut erikoisnäyttelyt.
Koko perheelle suunnatun museon tapahtumapäivät ovat
suosittuja. Kesäkausi 2016 avataan 1.5. Kewätsawutus -tapahtuman myötä. Tapahtumista laajin on 2.7. järjestettävä perhepäivä. Näitä tapahtumia täydentävät 6.8. järjestettävä teema/
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
harrastepäivä sekä 26.5. ja 25.8. järjestettävät korsulauluillat.
Lisätietoa museosta ja sen tulevista tapahtumista saa kotisivuilta osoitteesta
www.panssarimuseo.fi.
53
Loviisa
avaa ovensa jouluun
Teksti: Mirja Lindgren Kuvat: Creative Peak
Etelärannikon idyllinen pikkukaupunki Loviisa on kiinnostava vierailukohde myös joulunalusaikaan. Vanhojen puutalojen yksityiskodit avaavat ovensa yleisölle ja Malmgårdin,
Laivasillan ja Strömforsin ruukin joulumarkkinat jatkavat Loviisan käsityöläis- ja kauppakaupunkiperinnettä.
L
oviisanlahden länsirannalla sijaitsevan Loviisan juuret ovat
1700-luvun puolivälissä, jolloin se perustettiin linnoituskaupungiksi
Suuren rantatien varteen. Kuningas Adolf
Frederik luonnehti paikkaa Suomen avaimeksi ja nimesi kaupungin puolisonsa
kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan.
Pittoreskina pikkukaupunkina Loviisalla on luontaiset puitteet vanhan ajan
joulukaupungiksi. Ihmisen mittainen mittakaava, ehyet puukaupunginosat ja leppoisa elämäntapa ovat omiaan luomaan
entisajan levollisen joulutunnelman.
Aitous ja omintakeisuus
tavoitteena
Loviisan Joulu -viikonloput avaavat
ovet kymmeneen joulukotiin 5.-6. ja
12.-13.12. Loviisan matkailusihteeri
Lilian Järvinen kertoo, että kaikki joulukodit ovat yksityiskoteja ja niihin voi
tutustu jokainen vanhoista puutaloista,
interiööreistä ja vanhan ajan joulutunnelmasta kiinnostunut. – Olemme pyrkineet teemassamme aitouteen ja omintakeisuuteen. Tänä vuonna mukana on
kaksi uutta kotia ja yksi vuoden tauon
jälkeen palannut.
Puutalokortteleissa asuu monenlaisia perheitä ja joulukodit avautuvat erilaisin tunnelmin. Monet kodeista ovat
asukkaidensa pikku hiljaa kunnostamia
ja niissä kohtaavat ajan patina ja moderni sisustus. Vanhat talot ja pihapiirit
kertovat monta eri tarinaa esimerkkeinä
vanha matkustajakoti Helgas ja vossikkakuski Alfred Lindborgin Ajurintalo,
jonka pihapiirissä on edelleen vanha hevostalli.
Tapahtumia arvokkaissa
rakennuksissa
Loviisan jouluun sisältyy monenlaista
ohjelmaa konserteista kuusenhakuretkiin. Monet kulttuuritapahtumista ovat
vanhoissa 1700- ja 1800-luvun rakennuksissa.
Komendantintalossa, jossa aikanaan vieraili myös Kuningas Kustaa III, toimii kaupungin museo.
Komendantin joulu -näyttely avataan
17.11. Se tutustuttaa herraskartanon
rouvan seurapiirielämään 1700-luvun
Yksilöllinen Vackerbackan joulukoti asukkaineen Puutarhakadulla.)
54
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Joulumarkkinat
historiallisissa ympäristöissä
Pitkänpöydäntalon tunnelmallinen joulukoti Mariankadulla.
toisella puoliskolla. Venäläiskaudella
rakennetussa patriisilinna Bongassa on
nähtävänä professori Riitta Nelimarkan
töitä. Bongan Linnan galleria on avoinna 12.-13.12.
150-vuotias Loviisan kirkko on suosittu konserttitila, jossa kuullaan mm.
Sibelius-konsertti itsenäisyyspäivänä.
Nuori Jean Sibelius vietti kesiään Lo-
viisassa isoäitinsä ja tätinsä talossa.
Sibeliuksen 150-juhlavuoden merkeissä järjestetään opastettu kävelykierros
Evelina-tädin kahvikutsut yhteistyössä ravintola Loviisan Kappelin kanssa
5.12. Tilausravintola Degerby Gille
vanhassa Degerbyn rusthollissa pitää
ovensa avoinna joulun teemaviikonloppuina kaikille vierailijoille.
AVOINNA TI-SU KLO 11-17. VAPAA PÄÄSY!
Wanhan Ajan Joulukoteja
KUVA (YKSITYISKOHTA): LK/KIMMO RÄISÄNEN, 1989.
Strömforsin ruukin joulu 5.-6.12.
Malmgårdin joulumarkkinat 12.-13.12.
www.visitloviisa.fi/loviisanjoulu
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
O
ЯE
IA AS
U
I
А
DEM
D
Н
IA
EН
N
MЕ
M
DIEAD
М
G
DEE
Е
NРIG
ETM
N
HD
GЕIG
MGG
E
R
G
L
LIINN
N
O
ANПÄ
N
A
E
GR
A
V
I
BID
N
CHCÄHIR
GN
NÄIA
P
R
F
ÖCA
RH
CFVHA
Loviisan Joulu 2015
5.-6.12. & 12.-13.12.
Loviisan monista joulumarkkinoita suurimmat ovat Malmgårdin, Laivasillan ja
Strömforsin ruukin joulumarkkinat, joissa
on ohjelmaa ja jouluiloa koko perheelle.
Laivasillan markkinoiden 12.12. tapahtumapaikkana on Loviisan vierasvenesatama, jonka punaisten suola-aittojen tuntumaan käsityöläiset pystyttävät
kojunsa. Aikanaan aittoihin varastoitiin
mm. ulkomailta tuotuja suolaa ja mausteita.
Malmgårdin kartanon alueelle saapuu
12.-13.12. kymmeniä lähiruuan tuottajia ja käsityöläisiä. Kartanopuodissa on
myynnissä kartanon omia luomutuotteita. Malmgårdin linna on Creutzin kreiviperheen sukutila, joka tunnetaan luonnonmukaisesta viljelystään ja panimotuotteistaan.
Strömforsin ruukin joulussa Tallinmäellä 5.-6.12. on joulumyyjäiset ja
ohjelmaa lapsiperheille. Ruukin käsityöläisten pajat ja puodit ovat avoinna.
Strömfors on maaherra Johan Creutzin
1600-luvun lopulla perustama ruukki
Ruotsinpyhtäällä.
www.visitloviisa.fi/loviisanjoulu
Uudistunut museo
median muutoksesta
3.12.2015
Ludviginkatu 2-4
Helsinki.
55
Majatalo Onnela –
historiallisessa
Rantatien miljöössä
M
ajatalo Onnelan tarina alkaa vuodesta 1905,
jolloin neiti Johanna Sofia Björklund (s. 1880)
sai Onnelan tilan lahjaksi vanhemmiltaan. Johanna Sofia opiskeli tuolloin balettia Pietarilaisessa balettikoulussa. Myöhemmin hän toimi hovinaisena Pietarin keisarillisessa hovissa ja ryhtyi varsin nuorena venäläisen upseerin Paul
Nikolajevitsh Shabelskin rakastajattareksi. Pariskunta siirtyi
pysyvästi Onnelaan vuonna 1917. Ajat olivat vaihtelevasti ylellisiä ja loisteliaita, kun taas välillä elettiin kädestä suuhun köyhyyden ahdistaessa. Johanna Sofia perusti 1920- luvulla Onnelan täysihoitolan, mikä toimi kohtauspaikkana Rantatien
merkkihenkilöille, kuten Jean Sibelius, Pekka Halonen, Venny
Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt, Juhani Aho ja Eino Leino,
joka asui Onnelassa vuosina 1923–24. Erinäisten, jopa dramaattisten tapahtumien seurauksena, Johanna Sofian menehtymisen jälkeen, Onnela myytiin Sokeain liitolle vuonna 1937.
Sokeain Ystävät ry. osti Onnelan vuonna 2009. Tänä päivänä
täysin uudistettu Onnela tarjoaa laadukkaita kokous- ja majoituspalveluita kauniissa Tuusulanjärven maisemissa.
www.onnela.com
YHTEISLIPPU
YHTEISLIPPU
Lottamus
eo ja Ilma
tor ju
Lottamuseo ja
O s t o p ä ivä
:
O s t o p ä ivä :
Kaksi
museota
yhdellä
l ip u l l a !
Rantatie 34, 04310 Tuusula
p. (09) 258 821
[email protected]
www.onnela.com
Suurille ajatuksille
* Kokoustiloja
* Tilausravintola
* Ohjelmapalveluita
* Rantasaunoja
* Majoituspalvelut
* Alueen kulttuurikohteet
* Opaspalvelut
ntamuseo
Lottamuseo
Syväranta,
atie 39,
04310 TuusRant
ula
Ilmatorjuntam
I l mKlaa
a tvola
o rntie
j u useo
04300 Tuusula2,n t a m u s e o
useo
Vo i m aLottam
s s a 1nta,
v uRantat
Syvära
oden.
04310 Tuusula ie 39,
Ilmatorjuntamuseo
Klaavolantie 2,
04300 Tuusula
Vo i m a s s a 1 v u o
den.
Hinta vain
9 euroa!
Yhteislippu
Lottamuseo ja
Ilmatorjuntamuseo
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Klaavolantie 2, Tuusula
[email protected]
ilmatorjuntamuseo.fi
Rantatie 39, Tuusula
[email protected]
lottamuseo.fi
Museot löytyvät myös facebookista, aina ajan tasalla.
56
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Bell P-39 Q Airacobra Ilmatorjuntamuseon uudessa näyttelyssä
Ilmatorjuntamuseo
ja Lottamuseo Tuusulassa
I
lmatorjuntamuseossa on kaksi
laajaa näyttelyhallia, sotilasvirkatalo 1700-luvun alkupuolelta
sekä ulkonäyttelyalue, kahvio ja museomyymälä. Sota-ajan näyttelyssä
käydään läpi toisen maailmasodan aika 1939-1945 Suomessa ilmatorjunnan näkökulmasta aina talvisodasta
Lapin sotaan asti. Esillä on mm. laaja aitoja esineitä sisältävä kokoelma
Helsingin ilmatorjunnan torjuntavoitosta helmikuun 1944 suurpommituksissa.
Helmikuussa 2016 Ilmatorjuntamuseolla avataan uusi näyttely Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa, jossa
käydään läpi ilmatorjunnan koulutuksen ja kalustohankintojen kehitys
Suomessa 1920-luvulta nykypäivään.
Nähtävissä on myös harvinainen Bell
P-39 Q Airacobra lentokone.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Lottamuseon päänäyttely kertoo
Lottajärjestön historiasta ja tuo esiin
lottien tarinoita sekä kokemuksia. Lotta-aiheiset draamaopastukset tarjoavat
aikamatkan menneeseen ja elävöittävät museovierailua. Tunnelmallisessa
Lottakanttiinissa on tarjolla lounasta
kaikkina aukiolopäivinä sekä herkullisia makeita ja suolaisia leivonnaisia
omilla resepteillä leivottuina.
Vuosi 2016 on Lottamuseon 20. toimintavuosi. Juhlan kunniaksi avataan
Nostalgiset Naiset -blogi, joka esittelee entisaikojen lifestyleä.
www.nostalgisetnaiset.fi
Nostalginen hattu
57
Kaarina
Kaikkonen
– Kerrostumia
Hyvinkään taidemuseo
20.11.2015–24.1.2016
K
aarina Kaikkonen on tällä hetkellä yksi Suomen
kansainvälisesti tunnetuimmista ja arvostetuimmista kuvanveistäjistä. Hänen vaatteista, erityisesti miesten paidoista ja pikkutakkeista, rakentamiaan installaatioita on ollut esillä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2011
valmistui taiteilijan tilaustyö Kohti uutta huomista vanhalle
villatehtaalle saneeratun Hyvinkään uuden kaupungintalon
aulaan. Kaarina Kaikkonen on käyttänyt teoksessa kaupungin
työntekijöiden lahjoittamia vaatteita. Taiteilijalle ominaiseen
tapaan tilateoksessa on hyvin voimakas symbolinen side tilan,
materiaalien ja tekniikan välillä. Kaarina Kaikkonen on juuri
saanut valmiiksi installaation We share a Dream (2015) Buffalo Niagara International -lentokentälle New Yorkin lähelle.
Teosta varten paikkakuntalaiset lahjoittivat 1000 paitaa.
Hyvinkään taidemuseon tulevassa näyttelyssä on mukana
taiteilijan teoksia pitemmältä aikajaksolta, keskeisenä on monumentaalinen Maisema. Hänen käytettyjä tekstiilejä kuten
vaatteita, mutta myös muita kierrätysmateriaaleista luoduissa
teoksissaan yhdistyy niin maalauksellisuus kuin veistoksen
kolmiulotteinen muoto.
4.12.2015–24.1.2016 Kaapon galleriassa: Tiina Valkeapään
”Herbarium”, kuivattujen kasvien innoittamia akvarelleja.
Tulossa kesällä 2016 Humala ja Krapula 100 vuotta -näyttely. Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken ja Terho Sakin ateljeekodit.
58
Tiina Valkeapää, Pieni ohdake, 2015, vesiväri. Kuva: Hyvinkään taidemuseo
Kaarina
Kaikkonen,
Toivo, 2014,
tekstiili.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Kuva: Sami Lamberg
Harmaat Pantteri 2 –
Käpyhovi Kerava-salissa
M
uistatko vielä viime keväänä ensi-illassa olleen
suositun vanhainkotikomedian Harmaat Pantterit
- Kapina Käpyhovissa? Heikki Lundin kirjoittamalla Käpyhovin vanhainkodista kertovalla näytelmällä on ollut jo yli 40 ensi-iltaa eri puolilla maata. Vakavasta aiheesta kirjoitettu komedia on rikkonut yleisöennätyksiä kaikkialla myös
Kerava-salissa viime keväänä. Nyt voimme ilolla ilmoittaa että
helmikuussa 2016 esitämme komedialle itsenäisen jatko-osan,
jonka pääosassa loistaa hivenen dementoituneena majurina
Jussi Lampi.
Harmaat Pantterit 2 – Käpyhovi taistelee jatkaa railakkaasti
tarinaa. Luutuneet toimintatavat ja asenteet saatiin ensimmäisessä näytelmässä uudistettua, ja hetken kaikki näyttää hyvältä. Kunnes kunta ilmoittaa järkyttävän uutisen. Kansainvälinen
pörssiyhtiö on tekemässä ostotarjousta eli kaappaamassa Käpyhovin. Tästä alkaa taistelu, joka on täynnä vauhtia ja yllätyksiä.
Pohjalla kulkee taas totisia kysymyksiä: ovatko vanhukset heittopusseja? onko heillä ihmisarvoa? eikö kukaan välitä?
”Ketteryys on päivän sana. Teette niin kuin parhaalta tuntuu. On tätä puljua yritetty panna kuriin, vaikka kunnassakin
on muutama, jotka ovat itkeneet tämän puolesta. Mutta nyt, kun
teette hyvän tarjouksen ja hoidatte asiat mallilleen, saatte tästä
kyllä kultakaivoksen. Vaikka täällä on muutosvastarintaa, kunta on teidän takana ja potilaitahan riittää. ” - sosiaalitoimenjohtaja Natunen
Näytelmän käsikirjoituksen on tehnyt edellisen osan tapaan
näytelmäkirjailija Heikki Lund, jonka näytelmiä on esitetty
eri puolilla Suomea. Esityksen ohjaa muun muassa Helsingin
kaupunginteatteriin ohjannut Katja Krohn. Päärooleissa Jussi
Lampi, dementoitunut majuri jaAnna-Leena Sipilä, räväkkä
feministimummo Ensi-ilta 5.2. klo 19. Muut esitykset: 7.2. –
13.3.2016 Keuda-talon Kerava-sali
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Käsikirjoitus
Heikki Lund
Ohjaus
Katja Krohn
Päärooleissa Jussi Lampi ja Anna-Leena Sipilä
Ensi-ilta 5.2.2016 Keravan Keuda-talolla
Muut esitykset 7.2.– 13.3.
Liput ja tiedustelut KUT:n toimisto
p. (09) 2735 4000
[email protected]
www.kut.fi
59
Uusi Lahnajärvi
on otettu ilolla vastaan
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
Helsingin ja Turun välillä 1950-luvulta asti reissailleet muistavat hyvin Lahnajärven
pysähdyspaikan. Yllättävän iso joukko kulkijoita on jo käynyt kesällä avatussa uudessa Lahniksessa. Jyrki Sukulan lista tuo taatusti uutta väkeä paikalle.
S
uomusjärven Lahnajärvi oli
vuosikymmeniä se pakollinen
pysähdyspaikka Helsingin ja
Turun puolivälissä. Muita kahviloita ei
juurikaan väylän varrella ollut. Lahnajärvi oli luksusta, siellä sai maistaa katkarapuleipää. Tästä tulikin yksi Lahnajärven klassikoista.
Lahnajärvellä pysähtyivät ministerit, virkamiehet, timpurit sekä tietysti
bussimatkustajat. Lahnajärven pihalla
saattoi olla jopa kymmenen linja-autoa
samaan aikaan. Parhaimpina vuosina
silloin 80-luvulla Lahnajärven listoilla
oli asiakkaita palvelemassa 70 henkeä.
Sitten tuli moottoritiesuunnitelma.
Uusi väylä rakennettiin 2000-luvun
puolella ja se jätti Lahnajärven sivuun.
Harva uskoi enää Lahnajärven nousevan, mutta toisin kävi.
Lahnajärvi löytyy vanhan ykköstien varrelta. Moottoritieltä on lyhyt matka poiketa
Lahnikselle.
Saranat ovat olleet kovilla
Pia Landen ei enää voinut katsoa Lahnajärven hiljaiseloa. Hän osti kiinteistön
ja kunnosti sen, vaikka moni varoitteli.
Seitsemän vuoden hiljaiselo päättyi
loppukesällä kun Linden avasi uusiutuneen Lahnajärven monien iloksi. Ensimmäisinä päivinä oli hyvin vilkasta ja
eteisen vieraskirja täyttyi nimistä ja terveisistä hetkessä. Ensimmäisen kahden
kuukauden aikana on ollut jo yli 20 000
asiakasta.
Uuden Lahnajärven ulkokuori on sitä
samaa vanhaa Lahnajärveä, mutta sisätiloissa remonttivasara on paukkunut.
Tiski on tyylikäs, sali avara ja seinissä hohtaa supisuomalainen puu. Vessat
ovat vanhoilla paikoillaan ja niiden seinäkirjoitukset ovat patinasta päätellen
aitoja ja alkuperäisiä.
Eteisen seinällä on nostalgisia kuvia
Lahnajärven menneiltä vuosikymmeniltä. Biljardipöytä, pelihuone ja karaoke löytyvät myös uudesta Lahniksesta.
Piha-alueen vesiliukumäki kaipaisi vie-
60
Suomusjärven Lahnajärvi avasi ovensa
ensimmäistä kertaa
vuonna 1952. Vanhoja
kuvia löytyy uudistuneen Lahnajärven
eteisestä.
lä ehostusta, mutta varmasti senkin aika
vielä tulee.
Sukula tuli ja pelasti Lahnan
Lahnajärven uusi alku ei ollut ihan itsestään selvä juttu. Tämä tuli selväksi
Jyrki Sukulan tv-ohjelmassa Kuppilat
kuntoon marraskuun lopulla.
Kun mestarikokki Sukula tuli Lahnajärvelle ensimmäisenä päivänä, oli tunnelma lohduton. Yrittäjä Pia Landen oli
valtavan remonttiurakan jälkeen ihan
puhki ja työnjohdossa oli tekemistä.
Muutamassa päivässä tilanne kääntyi.
Keittiön työnjakoon tuli ryhtiä, ilmapiiri parani ja sisustukseen tuli uutta ilmettä. Kaiken kukkuraksi Sukula loihti
Lahnajärvelle ruokalistan, joka pohjautuu vuoteen 1952, jolloin vanha Lahnajärvi avasi ovensa ja Suomi järjesti
olympialaiset.
Landenin mukaan Jyrki Sukula pelasti Lahnajärven. Suosittu ohjelma tuo lisäksi taatusti uusia asiakkaita Helsingin
ja Turun väliselle uudestisyntyneelle
historialliselle levähdyspaikalle.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Venäläinen taide
valtaa Sinebrychoffin
taidemuseon
V
enäläisten taiteilijoiden sielunmaisemaan ja rauhoittavaan ikonitaiteeseen voi tutustua Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyissä helmikuusta
2016 alkaen. Museolle venäläisen kuvataiteen esittely onkin
luontevaa, sillä Sinebrychoffien perheen sukujuuret ovat lähtöisin Venäjältä, Gavrilovin kauppalasta. Panimosuvun isä
Peter saapui Kymiin 1700-luvulla ja toimi Ruotsinsalmen
linnoituksessa kauppiaana. Osa perheestä palasi takaisin Venäjälle, mutta vanhin poika Nikolai (1786−1848) kotiutui
Suomeen ja aloitti oluen valmistuksen Helsingin Hietalahdessa 1819. Nykyisin taidemuseona ja Sinebrychoffien kotimuseona toimiva kaupunkitalo Bulevardi 40:ssä on Nikolain
rakennuttama.
”Venäläiset mestarit – Aivazovskista Repiniin” -näyttely
esittelee monipuolisesti 1800-luvun venäläistä taidetta romanttisista näkymistä aina henkilökuvien elävään realismiin.
Esillä on muun muassa taiturimaisia merimaisemia, maa-
laiselämän seesteisiä tunnelmia, satuaiheita ja muotokuvia.
Teoksia on esillä kolmeltakymmeneltä taiteilijalta suomalaista taidekokoelmista, mukana on myös harvoin esillä olleita maalauksia yksityiskokoelmista.
Ortodoksien pyhät kuvat
Näyttely ”Pyhä, kaunis ja maallinen” museon tunnelmallisessa kellarissa esittelee 30 ikonia niiden taidehistoriallisessa
ja uskonnollisessa kontekstissaan. Näin laajasti ikoneita on
esitelty museon tiloissa viimeksi 1990-luvulla. Ikonit kuuluvat Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaan ja vanhimmat
ikonit ovat 1500-luvulta.
Näyttely teemoja ovat Kristuksen, Jumalanäidin ja pyhimysten kuvaaminen ikonitaiteessa sekä ikonin merkitys ortodoksisen rukouselämän osana. Näyttelyssä tuodaan myös
esille ikoneissa käytettävää maalaustekniikkaa sekä vanhojen
ikonien ajoittamiseen liittyviä ongelmia.
Huipputaidetta panimonomistajan kodissa!
Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo (2.krs)
Kotimuseoon on vapaa pääsy!
Taidesalonki 100 vuotta,10.1.2016 asti
Menneisyyden jäljet – Livio Ceschinin grafiikkaa
31.1.2016 asti
Venäläiset mestarit – Aivazovskista Repiniin
11.2.–8.5.2016
Ikonit – Pyhä, kaunis ja maallinen, 20.2.–31.12.2016
Tuntematon, Pyhä Nikolaus, venäläinen ikoni, 1400-l jälkipuoli, tempera puulle, 97 cm x 74 cm, Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi & Hannu Pakarinen.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
KANSALLISGALLERIA
Bulevardi 40 | Opastus lauantaisin klo 14 | 12–10 €, alle 18-v. ilm., www.siff.fi
61
Kuvat: Mitro Härkönen
Supersuosittu Mielipuolen
päiväkirja Ryhmäteatterissa
keväällä 2016
E
sa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama
Nikolai Gogolin novelleihin Nenä ja Hullun päiväkirja perustuva Mielipuolen päiväkirja sai ensiiltansa helmikuussa 2015 Ryhmäteatterissa ja esityskausi
myytiin hetkessä loppuun. Suuren suosion vuoksi esitys jatkuu Ryhmäteatterin ohjelmistossa 22.1.-18.3.2016.
Esa Leskisen ohjaama Mielipuolen päiväkirja on jatkoa
Ryhmäteatterin Gogol-trilogialle, jonka ensimmäinen osa
oli vuonna 2009 esitetty Päällystakki. Mielipuolen päiväkirjan suosio ei yllätä, kun miettii näytelmän ajankohtaisuutta
ja tekijöitä. Vesa Vierikon esittämää näytelmän päähenkilöä
on monessakin eri tahossa sanottu Vierikon parhaaksi rooliksi. Vierikko viettääkin näytelmän myötä 35-vuotista taiteilijajuhlaansa. Vierikon lisäksi lavalla nähdään näyttelijät
Minna Suuronen, Robin Svartström ja Taisto Oksanen.
ohjaus:
ESA LESKINEN
rooleissa:
VESA VIERIKKO
ROBIN SVARTSTRÖM
MINNA SUURONEN
TAISTO OKSANEN
ESA LESKINEN & SAMI KESKI-VÄHÄLÄ
MIELIPUOLEN
PÄIVÄKI RJA
KEVÄÄ
LISÄES N 2016
NYT M ITYKSET
YY
NNISS
Ä
LIPUT ALKAEN 18,50€
(09) 718 622 WWW.RYHMATEATTERI.FI
62
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Näytelmän teema tuskin voisi olla ajankohtaisempi. Näytelmässä käsitellään tragikomedian keinoin, kuinka työelämän muutokset koskevat tavallista työntekijää. Se tuo lavalle teatterin keinoin nykypäivän työelämän muutoksineen –
voittajineen ja häviäjineen.
Ryhmäteatteri sijaitsee Helsingin Kalliossa, josta löytyy
runsaasti erilaisia majoituspalveluita sekä ravintoloita. Väliaikatarjoiluja suuremmille ryhmille voi kysyä teatterilta
etukäteen.
www.ryhmateatteri.fi
Luistimet vaihtuvat
tanssikenkiin – Kiira Korpi
valloittaa Peacockissa
T
ulevana keväänä taitoluistelutähti Kiira Korpi astelee ensimmäistä kertaa yleisön eteen revyy-taiteilijana, kun Uuden Iloisen Teatterin musiikki-ilottelut
Linnanmäen Peacockin lavalla Soitellen soteen – musiikkiilottelussa. Korpea ei kuitenkaan jännitä.
– En tiedä yhtään, mitä odottaa keväältä. Minulla on kuitenkin
sellainen tunne, että tulossa on jotain todella hyvää, Korpi kertoo.
Soitellen soteen! -ilottelu kostuu hulvattomista sketseistä sekä näyttävistä tanssi- ja musiikkinumeroista. Vaikka tanssi on
jäällä esiintyneelle Korvelle tutuin teatterin osa-alue, hän ei
pelkää heittäytyä muihinkaan rooleihin.
– Minua kiinnostaa lähteä tutkimaan, mitä kaikkea minusta
löytyy. Omasta mielestäni en osaa laulaa, mutta sitäkin olisi
hauska päästä kokeilemaan. On helppo laittaa itsensä likoon,
kun ympärillä on Suomen teatterialan huiput.
Haasteita rakastava Korpi lupaa, että katsojat eivät lähde
Peacockista ilman naurun kyyneliä.
– Voin luvata katsojille, että vähintään myötähäpeää on tarjolla, Korpi vitsailee. Soitellen soteen! -musiikki-ilottelu Linnanmäen Peacock-teatterissa 14.5.–16.6.2016.
www.uit.fi.
Uusi Iloinen Teatteri mukana
matkamessuilla 21.–24.1.2016
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
63
Suomen Saaristo – aitoa
saaristolaistunnelmaa
Matkamessuilla kaikilla aisteilla
S
uomen saaristo esittäytyy tulevilla Matkamessuilla ennennäkemättömän laajasti uudella
teema-alueella, joka tuo Suomen saaristomaisemat messukävijöiden koettavaksi Messukeskukseen tammikuussa.
Alueella kävijät pääsevät muun muassa
aistimaan ja tuntemaan saariston tunnelmaa sekä tutustumaan sen monipuoliseen tarjontaan.
Saaristo-alueella virittäydytään jo kesätunnelmiin, sillä yleisteemana siellä
on juhannus. Alueen ohjelmalavan viereen kohoaa muun muassa näyttävä juhannussalko, jonka lisäksi teema näkyy
myös alueen ohjelmassa. Juhannusteemaisten ohjelmanumeroiden lisäksi alueella messuvieraita viihdyttävät myös
esimerkiksi Ville Viikinki, Muumit ja
Nunnat ja Konnat.
– Saaristokohteet ovat kaikki lähellä
toisiaan. Matkailijan on helppo vaihtaa merellisestä tunnelmasta toiseen ja
siinä välillä viihtyä kaupunkikulttuurin
parissa. On hienoa, että Matkamessuilla
uuden teema-alueen myötä asiakas voi
hahmottaa saariston kokonaisuutena ja
löytää sieltä juuri hänelle sopivaa tarjontaa, sanoo Turku Touringin markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja. 64
Alueella ovat esittelyssä muun muassa Ahvenanmaa, Pori, Rauma, Parainen,
Kemiönsaaret, Naantali, Salo, Kaarina
ja Turku. Teema-alueella on myynnissä
tarjouspaketteja, ja lisäksi osastolla kävijät saavat arpajaislipun, jolla voi voittaa mahtavia lomapalkintoja. Aina on
aikaa hemmotella itseään. Palkintoja on
erittäin runsaasti ja ne julkaistaan juuri
messujen aattona.
Matkamessut järjestetään 21. –
24.1.2016 Messukeskuksessa Helsingissä. Uuden saaristoa-alueen lisäksi muita
teema-alueita messuilla ovat Sun & Sea,
Wine & Tasty Travel ja Active Holidays.
Tutustu messuihin ja laajaan ohjelmaan
sekä muuhun tarjontaan osoitteessa
www.matkamessut.fi
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
KOHTAA KOKO MAAILMA
22.–24.1.2016 Messukeskus | matkamessut.fi
Matkamessuilla esillä
YLI 80 MAATA ja SUOMEN
KIINNOSTAVIMMAT
MATKAKOHTEET
Yhteistyössä:
M A T K A I L U lehti
Uudet maat ETIOPIA
JA KIRGISIA. Mukana
myös MADAGASCAR
SEKÄ NAMIBIA.
Partnerimaa:
5 • 2015
Upeina
teema-alueina mm.
SUOMEN SAARISTO,
TASTE OF TRAVEL ja SUN&SEA
Lataa uusi Messukeskus-applikaatio
älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi!
65
Autosi asiantuntija
F
ixus-ketju on syntynyt alan tunnetuimpiin kuuluvan
autovaraosien ja -tarvikkeiden maahantuonti- ja tukkuliike Koivunen Oy:n sekä sen pitkäaikasten kumppaneiden yhteistyön tuloksena vuonna 2005.
Ketju tarjoaa autoilijoille kilpailukykyiset ja kattavat vaihtoehdot autovaraosissa, lisävarusteissa, kemikaaleissa, työkaluissa sekä huoltokorjaamopalveluissa.
Tähän on päästy yhdistämällä Koivunen Oy:n maahantuonnin ja tukkutoiminnan erikoisosaaminen, jälleenmyyjien paikallisten olojen tuntemus ja maantieteellinen kattavuus sekä
huoltokorjaamoiden nykyaikasten ajoneuvojen tekninen tuntemus ja asennuspalvelu.
Fixus-ketjuun on sitoutunut yli 170 itsenäistä suomalaista
varaosakauppiasta sekä yli 230 huoltokorjaamoyrittäjää. Ketju palvelee asiakkaitaan valtakunnallisesti aina Tammisaaresta Ivaloon ja Maarienhaminasta Ilomantsiin.
Miksi valita Fixus
Fixus-ketju sitoutuu tarjoamaan autoilijoiden käyttöön kattavan ja laajan valikoiman laadukkaita ja kilpailukykyisesti hinnoiteltuja autojen varaosia, tarvikkeita, lisävarusteita,
työkaluja ja autonhoitotuotteita. Varaosapalvelu kattaa kaikki
merkit ja automallit.
Korkean palvelutason ansiosta tuotteet ovat nopeasti kuluttajan saatavilla missä päin Suomea tahansa. Tässä onnistutaan
vahvan varaston, pitkälle vietyjen tilausjärjestelmien ja saumattoman logistiikan avulla.
Fixus-ketjussa on helppo asioida, sillä palvelua on jo yli
400 toimipisteessä ympäri Suomea.
Katso www.fixus.fi.
Avattu!
Uusi kotimainen autovaraosien ja
-varusteiden nettikauppa!
Fixusnet.fi –verkkokauppa tuo Fixus-ketjun laajan valikoman asiakkaan saataville reaaliajassa kellonajasta riippumatta. Verkkokaupan
valikomaan kuuluvat varaosat, lisävarusteet, kemikaalit, työkalut ja koneet sekä kiinnitystarvikkeet.
Toimitukset hoituvat nopeasti Postin välityksellä, tuotteet ovat parhaassa tapauksessa noudettavissa jo seuraavana päivänä! Tilaukset voi
myös noutaa myymälästä ilman toimituskuluja.
Normaalien verkkopankki- ja luottokorttivaihtoehtojen lisäksi voi Fixusnetissä ostokset maksaa myös laskulla tai erissä!
66
Yli 100 000 tuotteen
valikoima
Luotettava kotimainen
verkkokauppa
Varaosien haku
rekisterinumerolla
Nopeat toimitukset, alkaen 1 pv!
Tilaa turvallisesti! Voit maksaa
myös laskulla tai osamaksulla
Kaikilla tuotteilla 14 päivän
maksuton palautusoikeus
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Tyynelän tontut
1
Teksti Maarit Kopaly
700-luvulla Luotoon (ruots.
Eugmo) rakennettut lukkarin talo ja samassa pihapiirissä oleva
kirkkoväärtin talo sai uudet asukkaat
30 vuotta sitten. Aiemmin antiikkialalla toimineet Eija ja Jouko Porkola ovat
aina pitäneet vanhoista taloista, huonekaluista ja esineistä. Pikkuhiljaa rakennuksia on kunnostettu ja pihaa muokattu. Sittemmin pihapiiriin on siirretty lisää vanhoja rakennuksia Vetelistä,
Kaustiselta, Halsualta, Alavieskasta,
Närpiöstä ja Kauhavalta.
Eija Porkolan mieltymys tonttuihin
konkretisoitui 15 vuotta sitten itsetehtyjen tonttujen valmistamiseen - näin
tonttujen suosion voittokulku sai alkunsa. Nykyään tonttuja valmistuu tiuhaan
tahtiin, mutta edelleen tontut tehdään itse käsin ja kaikki ovat yksilöllisiä tonttuja, ei ole kahta samanlaista. On riihitonttuja, saunatonttuja, pieniä, suuria,
tonttutyttöjä ja tonttupoikia. On Santeri,
Jalmari, Topi ja Valtteri. On Asseri, Elmeri, Santtu ja Taavi... Kaikilla tontuilla
on oma nimi.
Tonttujen kotitila Tyynelä on oikein
hurmaava kokonaisuus: leipomo, suutari, puoti, sauna, riihi, aitta, kappeli ja
tonttuverstas, kudontamuseo ja talonpoikaismuseo, jossa nukkekokoelma,
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
nukkekoteja, lelukokoelma, vanhoja
talonpoikaistekstiilejä,
käyttöesineitä ja talonpoikaisantiikkihuonekaluja.
Paikka on mielenkiintoinen retkikohde:
museoesineitä, kahvila, kokoustiloja ja
ihastuttava joulupuoti, jossa on tarjolla
monenlaisia joulukoristeita ja kaiken
kruunaa emännän itsevalmistetut joulutontut. Parasta tässä on vielä se, että
jouluiseen tunnelmaan pääsee vaikka
keskellä heinäkuun auringonpaistetta.
67
F
ÖR
TF
IS T
FR
T UR
F.
SUO
ME
N
Y.
YR
SM
ILIJAYHDIST
TKA
YS
MA
EN I
N GE N I FINLA
ND
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY
Turistföreningen I Finland TFF rf
Tosi nuorekkaat nelikymppiset
ja varttuneemmat, mutta
hyväkuntoiset kasikymppiset!
T
ätä kirjoittasessani on vain muutama
päivä siitä, kun osallistuin Turun Seuden Matkailijat ry:n 40- vuotis juhlaristeilyyn. Parin viikon kuluttua toinen jäsenyhdistyksemme, Itä-Hämeen Matkailuyhdistys ry täyttää 80 vuotta. Saman teki joulukuussa 2014 Lapin Matkailuyhdistys ry. Muutkin
jäsenyhdistyksemme ovat eläneet läpi vuosikymmenten, monet siis jo ennen sotia perustettuja ja toimivat edelleen aktiivisesti kotimaamme matkailussa. Sen käyttäjinä itse matkustaen
tottakait, mutta mm oman kokemuksen kautta
myös sen kehitykseen vaikuttaen. Vaikka ajat
ovat nyt täysin toiset, vaikuttamista tarvitaan edelleen!
On usein sanottu, että maamme on yhdistystoiminnan ”luvattu maa”. Yhdistystoimintaa harjoitetaan mitä moninaisimpien nimikkeiden alla ja toiminnan erot ovat suuria. Yhden
asian suhteen ne ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia, kaikki
matkustavat!
Joissain tapauksissa matkustaminen on se varsinainen syy,
miksi jäsenet ovat kiinnostuneita olemaan mukana, joissain
taas matkustaminen on enemmänkin välttämätön tai tarpeellinen osa sitä toimintaa tai harrastusta, minkä tähden on yleensä
tultu mukaan toimintaan.
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenyhdistykset
kuuluvat varmaankin tuohon ensiksi mainittuun ryhmään. Ei
ehkä kuitenkaan pelkästään halusta matkustaa, vaan myös
osin halusta olla mukana vaikuttamassa asioihin ja kehitykseen, ellei maanlaajuisesti niin ainakin paikallisesti. Uskon,
että vastaavanlaisia yhdistyksiä, tai ainakin lähes vastaavia
on maassamme runsaasti. Toivotamme heidät tervetulleeksi
joukkoon!
Valitettavan usein tuntuu olevan niin, että asioihin vaikuttaminen nähdään mahdottomana, ainakin hyvin vaikeana. Monet hyvät kehitysideat ja parannusehdotukset jäävät nostamatte esille ja hyödyntämättä, kun ajatellaan ”ettei
kukaan kuitenkaan tästä kiinnostu tms”. Tai kun ei ole mitään
tuttua ja helposti lähestyttävää tahoa tai kanavaa, mitä kautta
asiaa voisi ajaa.
SMY:n toiminnan lähtökohta on kotimaanmatkailun kehittäminen erityisesti matkailijan näkökulmasta katsottuna.
68
Voimme käyttää asioiden esille nostamiseen ja
vaikuttamiseen mm jäsenlehteämme Matkailulehteä sekä käynnistettävää Neuvottelukuntaa, jossa on jäseniä useista keskeisistä omaa
jäsenistöään edustavista organisaatioista sekä
joukko matkailu-alan ammattilaisia.
Yhtenä viime vuosien kestoaiheena matkailun kehityksestä puhuttaessa on ollut
koulujen ja oppilaitosten kesäloma-ajan
siirtäminen parilla viikolla myöhemmäksi.
Ei siis lyhentämiseksi vaan siirtämiseksi alkamaan noin kaksi viikkoa nykyistä myöhemmin.
Matkailulehden edellisessä numerossa, sen
pääkirjoituksessa, sain tuotua asiasta esille muutamia näkemyksiä. Tässä numerossa on erittäin mielenkiintoinen artikkeli asiasta vähän eri näkökulmasta katsottuna. Joensuun
kaupunki on alueen yrittäjien aloitteesta tehnyt tutkimuksen
asiasta omilla nettisivuillaan. Tulos on erinomaisen selkeä, lähes 70 % vastaajista pitää parhaana vaihtoehtona lomakauden
siirtämista kahdella viikolla tai jopa niin että kesäloma alkaisi
juhannuksesta ja jatkuisi nykyisen pituisena.
Lomien siirtämistä on toistaiseksi perusteltu pääasiassa
matkailu- ja muulle elinkeinoelämälle ja yleensä Suomen
taloudelle tulevina hyötyinä (kasvavat matkustajamäärät ja
tulot, monipuolistuvat palvelut, lisääntyvä työllisyys jne).
Lisäksi on tuotu esille perheiden parempi mahdollisuus yhteisten loma-aikojen viettoon ja myös se, että olisimme paremmin keski-eurooppalaisessa rytmissä kiinni.
Joensuun alueella tehty tutkimus antaa syyn olettaa, että muuallakin Suomessa perheet ja koululaisten vanhemmat
olisivat tämän asian puolella. Ainakin asiasta kannattaisi pikaisesti tehdä riittäävän kattava selvitys. Helsingin Sanomien
”kakkos pääkirjoituksessa” esitetyn toiveen selvityksen tekemisestä ovat muutamat puolueetkin jo aiemmin ilmaisseet.
Me SMY:ssä jatkamme tämänkin asian ajamista. Tuntuu
olevan mitä suurimmassa määrin myös kuluttajan kannalta
keskeinen asia.
Matti Orama
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry
Puheenjohtaja
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
In Memoriam Seppo Aho
“Matkailututkimuksen
emeritusprofessori
Seppo Aho menehtyi 8.7.2015 sairauteen Rovaniemellä. Opimme tuntemaan Seppo Ahon
aktiivisena, idea- ja tietorikkaana henkilönä,
jolle matkailun parissa työskenteleminen ja
erityisesti kotimaanmatkailun kehittäminen
oli sydäntä lähellä. Tämä korostui mm hänen
toiminnassaan Lapin Matkailuyhdistys ry:n
puheenjohtajana. Hän toimi lisäksi pitkäaikaisena ja erinomaisen tuotteliaana Suomen Mat-
kailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehden – Matkailulehden - toimittajana sekä osallistui myös
aktiivisesti SMY:n hallitustyöskentelyyn mm
sen varapuheenjohtajana ja keskeisenä jäsenenä useissa hallituksemme työryhmissä.
Menetimme Sepon myötä yhden toimintamme keskeisistä henkilöistä.
Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry
Imatran Matkailuyhdistys ry
Joulupuuro Hiljan Pihassa, lauantaina 12.12. klo 14 – 18
Perinteisenä joulutervehdyksenä yhdistys tarjoaa jäsenistölle joulupuuron Hiljan Pihan tuvassa.
Puuron saa jäsenkorttia näyttämällä.
Don Quijote-baletti, Kulttuuritalo Virrassa, perjantaina 1.1.2016 klo 17
Vuoden 2016 Imatralla aloittaa yksi klassisen baletin merkkiteoksista, Ludwig Minkunsen Don Quijote.
Baletin esittää maailmalla tunnettu ja arvostettu St Petersburg Ballet Thetre, SPBT, Konstantin Tachkinin johdolla.
Näytökseen on varattu 60 lippua.
Liput jäsenille 49 e permanto ja 44 e parvi, lapset alle 12 v. 35 e. Ei jäsenille lippujen hinnat ovat 54 e/48 e.
Ilmoittautumiset Marja Lankiselle 30.10. mennessä sähköpostilla [email protected] tai p. 040 5740 433.
Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen
seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.imatranmatkailuyhdistys.net.
Mikäli haluat jäsenkirjeesi sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
69
80 vuotta matkailutyötä
Itä-Hämeessä
Teksti: Esa Arvekari Kuva: Sami Lettojärvi
J
oulukuussa kahdeksankymmentä vuotta täyttävän Itä-Hämeen
matkailuyhdistyksen varhai­set
juuret juontavat vuonna 1935 perustet­
tuun Suomen Matkailijayhdistyksen
Heino­lan paikallisosastoon. Tuolloin
toimialueena olivat Heinolan kaupunki,
maalaiskunta, Hartola, Sysmä ja Joutsa.
Osaston tehtäväksi tuli matkailun
ja retkeilyn edis­
täminen omalla alueellaan. Se julkaisi matkailuoh­jeita ja
nähtävyyskuvauksia. Niin ikään osasto
edisti tie- ja liikenneasioita sekä huolehti majapaikkojen saatavuudesta.
Osastolla oli käytössä 1930-luvun lopulta alkaen höyryvene Heinola, jolla
tehtiin lyhyitä retkiä. Myös yhdistyksen
järjestämät linja-autoretket keräsivät
runsaasti osallistujia.
Systemaattisen
matkaillunedistämistyön alkuna voidaan pitää vuonna 1939 koottua Itä-Hämeen mat­
kailutoimikuntaa.
Vuonna 1939 Suomen matkailuyhdistyksen organi­soituessa keskusliitoksi
myös Heinolan paikallisosas­tosta tuli itsenäinen Itä-Hämeen matkailuyhdistys.
Ensimmäinen opaskurssi pidettiin
vuonna 1950 ja ensimmäiset valtakunnalliset retkeilypäivät Hei­nolassa 1951.
Vuosien 1951-52 painopisteenä olivat
olympialaiset, joiden odotettiin vilkastuttavan myös Itä-Hämeen alueen matkailua.
Vuonna 1953 alkoi yhdistyksen
40-vuotinen vesi­
tornin kahvilan isännöinti. 1950-luvun alussa yhdis­tys ryhtyi pitämään myös retkeilymajaa, jolle
saatiin tilat entisestä Kylpylän koulurakennuksesta.
Vuoden 1950-luvun lopun hankkeita
olivat muun muassa Heinolan ja Lahden
välisen laivaliikenteen elvyttäminen ja
Ilvespolun avaus.
1960-luvulla yhdistys sai Heinolan
kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella hoitaakseen Heinä­
saareen perustamansa leirintäalueen. Heinäsaaren palveluvarustus oli parhaimmillaan 70-luvulla, kun­
nes 80-luvulla tuli vastaan
korjausvaihe isoine haas­teineen.
70
Vuonna 1983 kaupungin matkailutyö
eriytettiin Heinolan matkailupalvelu
oy:lle, myöhemmin Hei­nolan ohjelmapalvelu oy:lle. Kaupunki peruskorjasi
näkötornin 1990-luvulla ja nykyaikaisti
Heinäsaaren palvelut 2000-luvulla.
Yhdistyksen voimavarat eivät enää
riittäneet laajan yritystoiminnan pyörittämiseen, joten kahvila- ja lei­
rintäalueliiketoimista luovuttiin palaa-
malla aatteel­liseksi yhdistykseksi.
2010-luvulla yhdistys on toiminut
matkailun aat­teellisena edunvalvojana.
Se on tehnyt aloitteita, jär­jestänyt alan
seminaareja ja markkinoinut Itä-Hä­
meen aluetta.
Luopuessaan leirintäalueen pidosta
Itä-Hämeen matkailuyhdistys lahjoitti
Heinolan kaupungille Heinäsaareen rakennuttamansa sillan.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
Turun Seudun Matkailijat ry
Turun Seudun Matkailijat piknikillä.
Yhdistyksen 40 –vuotisjuhlaa vietettiin Viking Amorellalla piknik risteilyllä. Mukana oli 40 jäsentä ja
matkailun ystävää. Kokoustiloissa puheenjohtaja Torsti Rekola toivotti osallistujat tervetulleeksi. Suomen Matkailijayhdistys SMY:n puheenjohtaja Matti Orama toi SMY:n terveiset. Ja Turku Touringin Liisa
Lemmetyinen kertoi uudistuksia Visit Turku matkailun sektorilla. Saimme kuulla runonlausuntaa Tuula
Waldenin esittämänä.
Yhdistyksellä on ollut tapana muistaa tasavuosia täyttäneitä hallituksessa mukana olleita jäseniä. Vuoden
aikana merkkipäiväänsä ovat viettäneet Matti Lyly, Torsti Rekola ja Tarmo Haapala. Suomen Matkaililijayhdistys SMY ry palkitsi Torsti Rekolan kultaisella ansiomerkillä ja Leena Rekolan kunniakirjalla.
Torsti Rekola kertoi tulevista tapahtumista, teatterimatkasta Uudenkaupungin teatteriin katsomaan Satavuotiasta, joka karkasi ikkunasta ja katosi, sekä keväällä tehtävästä ryhmämatkasta Tampereen Kotimaan
Matkailu- ja Puutarha- Antiikki- ja Viinimessuille. Messujen yhteydessä järjestetään myös SMY:n jäsenpäivät. Lisäksi Matkailu –lehdellä on osasto messuilla. Terje Suominen kertoi toukokuun lopulla tehtävästä Tuula Walden
lausui runoja
Viron matkasta, tulevana vuonna menemme Viljantiin ja sen ympäristöön tutustumaan.
Paluumatkalla Gracellä nautimme mahtavan buffet –aterian, ja sen jälkeen jäi vielä aikaa tehdä ostoksia laivan kaupassa ja ”pistää vaikka vähän jalalla koreasti” tanssiravintolan puolella.
Terveisin Leena
Matti Orama toi Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n terveiset
5.3.2016 Uudenkaupungin teatterimatka –
Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi.
Yhdistys huomioi vuoden aikana merkkipäiviään viettäneitä
Torsti Rekola, joka sai myös SMY ry:n kultaisen ansiomerkin, Matti Lyly ja Tarmo Haapala. Kuvassa myös vasemmalla Leena Rekola, jolle SMY myönsi kunniakirjan ja
Terje Suominen taaempana.
.J.Jonassonin menestysromaaniin perustuva näytelmä ”100 –vuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi.” 100-vuotias Allan karkaa syntymäpäivänään vanhainkodin ikkunasta ja siitä alkaa valloittava
seikkailu, jossa kaikki menee niin kuin menee ihan vaan puolivahingossa. Mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on rutkasti riihikuivaa rahaa ja Allan huomaa olevansa elossa enemmän kuin aikoihin.
Allan mm. keksi atomipommin, tapasi mm. Stalinin ja Francon. Kaikkea voi sattua kun vanhaksi elää!
Kansainväliseen menestysromaaniin ja huippusuosittuun elokuvaan perustuva kantaesityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Raija ja Pentti Nokkala. Suomennos kirjasta Raija Rintamäki. Hinta 70 e/
hlö, sisältäen matkan, teatterilipun, ruokailun ja väliaikatarjoilun. Tied/ilm. p. 050 571 1303 Torsti
Rekola tai [email protected]
Ensi kesän matkamme Viroon:
Viljandimaan helmet 23.-26.5. Lähdemme torstaina Eckerön iltapäivälaivalla Tallinnan kautta Viljandiin, Etelä-Viroon.
Tallinnasta jatkamme suoraan Viljandia kohti, puolivälissä matkaa pysähdymme ruokailemaan. Hotellina on hotelli Centrum
Viljandin keskustassa. Viljandin ympäristössä tutustumme uusiin erilaisiin paikkoihin ja ainakin yksi kartano jää matkan varrelle.
Matkan hinta on 450 e sisältäen bussmatkat, laivamatkat, retket, oppaat, tulkin, matkanjohtajan ja puolihoidon, eli aamupalan ja vähintään yhden lämpimän aterian jokaisena matkapäivänä. Paluupäivänä on myös yhteinen puffetti laivalla, missä
vaihdamme mielipiteitä matkastamme hyvän ruoan ja viinin merkeissä.
Tied. ja ilmoitt. Terje Suominen p. 040 861 0389 tai Torsti Rekola p. 050 571 1303 tai [email protected]
Tervetuloa! Ps. Varaa paikkasi ajoissa, niin varmistat mukanaolosi.
M A T K A I L U lehti
5 • 2015
71
Merkillisen reilu.
Aero-reelinkitaakkatelineet
Autoform-kattokotelot
Valmiiksi esikoottu ja heti käyttövalmis.
Tangon leveys 122 cm. Leveyden säätö
ilman työkaluja. Varkaussuojattu sylinterilukon avulla. Varmista sopivuus
autoosi myyjältä.
UUTUUS
Alumiininen
polkupyöräteline katolle
n
ine uote.
t
ala
aks laatu
s
ty
en
llin äksyt
a
v
r
yv
- Tu sh -h
Cra
City
- paino 3 kg
- nopea ja helppo asentaa
- Sopii sekä neliön että ovaalin
muotoisiin tankoihin.
- Soveltuu kaikille pyörille
- Mahdollista asentaa
useampia rinnakkain
Laadukkaat Autoform-kattokotelot on valmistettu iskun-, pakkasen- ja UV- säteilynkestävästä ABS-termomuovista. Koteloita on saatavana useita eri kokoja
ja värisävyjä. Kattokotelot ovat City Crash-hyväksyttyjä ja niillä on 5 vuoden
takuu. Esimerkiksi 430-sarjan kotelot on varustettu alumiinisilla Quick Grip-pikakiinnikkeillä, joiden ansiosta kotelo voidaan kiinnittää kaikenmuotoisiin
taakkatelinetankoihin. Kuormaamisen helpottamiseksi kotelo on mahdollista
avata kummalta puolelta tahansa. Tilavuus 430 litraa, pituus 225 cm, leveys
80 cm, korkeus 34 cm. Saatavilla olevat värit harmaa, mattamusta tai kiiltolakattu musta.
Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut
Lähes jokaiseen automerkkiin.
Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) vetokoukut
sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin
henkilö- ja pakettiautoihin.
Auton iän kattava katkeamattomuustakuu.
Akut
Paras tyrmäys
vetopulmiin...
Testattua käynnistysvoimaa!
Kestäviä, huoltovapaita tai vähähuoltoisia akkuja, jotka on valmistettu
levymääristä tinkimättä. Sydäntalven
pakkasista aina heinäkuun helteisiin
Hankook-akut tarjoavat varmoja käynnistyksiä edulliseen hintaan.
Myös raskaalle kalustolle.
OIKEA KOUKKU!
Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin
Exide Technologies toimii yli 80
maassa ja on yksi maailman suurimmista lyijy- akkujen valmistajista ja
kierrättäjistä. Exidellä on erittäin laaja
akkuvalikoima, joka kattaa henkilö- ja
kuorma-autojen, veneiden, moottoripyörien ja jopa golfkärryjen akut.
Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, matkailu- ja perävaunuihin. Valikoimassamme on jarrukenkäsarjoja sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten
pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja,
aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima sisältää
myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit.
www.valeryd.fi
Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internethakukoneellamme helposti ja nopeasti.
Tuotteita voidaan hakea syöttämällä
jarrun tunnistemerkintä, nimike,
tuotenumero tai mitat.
Boschin uusinta teknologiaa edustavasta mallistosta löytyy paras vaihtoehto niin henkilöautolle, kuin raskaalle
kalustolle.
SmartCharge älylaturit!
SmartCharge on turvallinen, tehokas ja
älykäs ratkaisu lähes kaikkiin lataustarpeisiin.
SmartCharge 4A ja 8A
Lähin myymäläsi:
fixus.fi
Fixusnet.Fi
-verkkokauppa on nyt avattu!