1. No category

Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen
pullonkauloina
Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus
ja tuki 31.1.2014
Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL
3.2.2014
1
Käsiteltäviä aiheita
 Muistin toiminta, rajoitukset ja oppiminen
 Muistin tukeminen
 Tarkkaavuuden säätely, ongelmat ja oppiminen
 Tarkkaavuuden tukeminen
3.2.2014
2
Alaviite
Mistä puhumme, kun puhumme muistista?
 Yksinkertaisimmillaan muistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja
palauttaa mieleen koettuja ja opittuja asioita
 Muisti on yläkäsite, joka kattaa monimuotoisen joukon
tiedonkäsittelyn järjestelmiä ja vaiheita
 Se on kiinteä osa kaikkea, mitä teemme
 Muisti sisältää tieto- ja käsitejärjestelmämme
 Muisti mahdollistaa jatkuvuuden kokemuksen omasta itsestämme
3.2.2014
3
Alaviite
Muistia luokitellaan monin tavoin
 Muistettavan aineksen luonteen perusteella:
 Tapahtumamuisti (episodinen)
 Tietomuisti (semanttinen)
 Taitomuisti (proseduraalinen)
 Keston mukaan
 Lyhytkestoinen muisti (työmuisti)
 Pitkäkestoinen muisti (säilömuisti)
 Mieleenpainamiskanavan mukaan
 Kuulonvarainen (kielellinen) muisti
 Näönvarainen muisti
3.2.2014
4
Alaviite
Muistin toiminta
Tiedon tallentuminen
säilömuistiin
Aistiinformaation
valikointi
Työmuistissa
prosessointi
Säilömuisti
Tiedon haku
säilömuistista
3.2.2014
5
Alaviite
Lyhytkestoinen muisti
 Säilytetään tietoa lyhytaikaisesti mielessä
 Mahtuu vain pieni määrä tietoa (7+- 2 yksikköä)
 Voidaan aktiivisesti ylläpitää kerralla vain noin 4 yksikköä
 Kesto noin 10 – 20 sekuntia
 Jälkeen tuleva häirintä vaikuttaa myös kestoon
 Kielellinen ja näönvarainen lyhytkestoinen muisti
3.2.2014
6
Alaviite
Työmuisti
 Tiedon lyhytaikainen säilyttäminen jonkin toiminnan yhteydessä
 Tehtävän kannalta olennainen tieto säilyy aktiivisena (esim. lukiessa,
laskiessa, päätöksiä tehdessä)
 Esim. päätöksenteossa tavoitteiden ja vaihtoehtojen ylläpito ja niiden
läpikäynti ja arviointi tapahtuvat työmuistin piirissä
 Työmuistin keskiössä pystytään pitämään noin 4 erillistä yksikköä
3.2.2014
7
Alaviite
Työmuisti
 Tiedon valikointi prosessoinnin kohteeksi on olennainen osa
työmuistin toimintaa
 Työmuistia tarvitaan myös tiedonhakuun säilömuistista, josta
nostetaan tietoisuuteen aiemmin opittuja asioita
 Myös visuaalista työmuistia tarvitaan esimerkiksi
ongelmanratkaisussa
3.2.2014
8
Alaviite
Työmuisti ja oppiminen
 Työmuisti vastaanottaa opeteltavan tiedon
 Työmuistissa prosessoidaan opittavaa tietoa ennen kuin se tallentuu
säilömuistiin
 Tiedon tulee olla kyllin laadukasta ja sitä tulisi kyetä pitämään mielessä
niin kauan, että syntyy mielekäs, ymmärrettävä kokonaisuus
 Mitä paremmin aikaisemmin opittu tieto aktivoituu ja tukee uuden oppimista sitä
parempia oppimistulokset ovat
 Opitun tiedon avulla voidaan yhdistää irrallisia yksiköitä laajemmiksi
kokonaisuuksiksi, mikä auttaa kiertämään työmuistin rajoituksia
 Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden hyvän työmuistisuoriutumisen, kun
käytetään heille tuttua materiaalia
3.2.2014
9
Alaviite
Säilömuisti
 Varastoidaan opittu tieto
 Kapasiteetti on valtava; ihminen voi oppia uutta läpi elämän,
päivittäin
 Asiat voivat säilyä säilömuistissa koko iän
 Tieto voi olla säilömuistissa hyvin monessa eri muodossa
 Säilömuistin sisällöt muuttuvat uusien kokemusten myötä
3.2.2014
10
Alaviite
Säilömuisti
 Ikään kuin verkosto, jossa tietty asia voi yhdistyä lähes mihin
muuhun asiaan tahansa
 Tapahtumien jäsentyminen perustuu merkityksiin
 Yleiset linjat korostuvat yksityiskohtien kustannuksella
 Säilömuistin rajoitukset liittyvät:
 Oppimiseen
 Muistojen luotettavuuteen
 Kaikki opittu ei säily muistissa sellaisenaan rajattomasti
3.2.2014
11
Alaviite
Kuvien muistaminen
 Kuvista ei aina muisteta täsmällisiä yksityiskohtia, tulkinta ohjaa muistamista
 On helppo muistaa suunnilleen, millaista merkkiä käytetään taajama-alueesta
 Visuaalisten yksityiskohtien muistaminen on jo hankalampaa
 Mikä kuvista on oikea liikennemerkki?
(Kuva: Muistikirja; Virpi Kalakoski)
3.2.2014
12
Muistista haku
 Tunnistaminen on usein helpompaa kuin asian palauttaminen
mieleen ilman vaihtoehtoja
 Valmiit vaihtoehdot saattavat myös häiritä oikeiden asioiden
aktivoitumista aivoissa (esim. monivalintatehtävät)
 Tunnistusmuisti on myös altis häiriöille
 Tiedon tallentumiseen liittyvät tekijät vaikuttavat tiedon hakuun
muistista
 Oppimistilanteessa luodut sana- ja asiayhteydet ovat tehokkaita
muistivihjeitä mieleenpalautusvaiheessa
3.2.2014
13
Unohtaminen
 Unohtamisen syyt voivat liittyä kaikkiin muistin vaiheisiin
 Mieleenpainaminen voi epäonnistua
 Säilömuistitieto voi ajan myötä hiipua ja häiriintyä
 Tiedon hakeminen säilömuistista voi epäonnistua
 Unohtuminen ei tapahdu systemaattisesti aikajärjestyksessä
 Unohtuminen johtuu myös asioiden sekoittumisesta muistissa
 Unohtaminenkin on tärkeä osa muistin toimintaa
3.2.2014
14
Muistin toimintaan vaikuttavat monet asiat
 Muistin toimintaan vaikuttavat välillisesti mm.:
 Mieliala
 Motivaatio
 Käsitys omasta muistista
 Opiskelutaidot
 Tarkkaavuuden säätely
 Kuinka paljon ponnistellaan muistamisen eteen tai kuinka aktiivisesti
suuntaudutaan ympäristöön ja tiedon käsittelyyn
3.2.2014
15
Työmuistin rajoitukset
 Muistiongelmat liittyvät erityisesti työmuistin rajoituksiin
 Rajoitukset liittyvät myös tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista pitää
kaikkea tarvittavaa tietoa huomion kohteena
 Työmuistin rajoitukset koskevat kaikkia yksilöitä
 Työmuistin rajoituksia voi kiertää säilömuistitiedon avulla
 Kapasiteettirajoituksista on myös hyötyä
 Estävät liiallista aktivoitumista aivoissa
 Mahdollistavat keskittyneen ja koherentin toiminnan
 Tarvitaan oppimisessa, jossa on olennaista löytää ympäristön
säännönmukaisuuksia
3.2.2014
16
Akateemiset taidot ja muisti
 Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka edellyttävät muistin hyvää toimintaa
 Lukiessa tarvitaan työmuistia meneillään olevan lauseen ja kappaleen sisältöjen
pitämisessä aktiivisina sekä säilömuistin tietovarastoa, johon uusi tieto liitetään ja jonka
käsitejärjestelmien varassa luettua ylipäätään ymmärretään
 Kirjoittaessa lauseiden muodostaminen edellyttää niin ikään työmuistia sitä enemmän
mitä valmiimmaksi lause mielessä kehitellään ennen sen kirjoittamista
 Koneella kirjoittaminen tukee työmuistia, kun lausetta voi jälkikäteen helpommin muokata, eikä sitä
tarvitse muotoilla kerralla valmiiksi tai kumittaa moneen kertaan
 Kirjoittaessa tekstin sisällöt taas pohjautuvat pitkälti säilömuistissa olevaan tietoon tai
uuden tiedon ja vanhan tiedon yhdistämiseen työmuistissa kirjoitusprosessin aikana
 Matemaattinen ongelmanratkaisu sekä päässälaskut edellyttävät työmuistin tehokasta
toimintaa ja säilömuistissa hyvin edustettuna olevaa matemaattista käsitejärjestelmää
3.2.2014
17
Alaviite
Oppimisvaikeudet ja muisti
 Oppimisvaikeuksien yhteydessä muistin toiminta voi olla kehityksellisesti
heikkoa
 Kielellisten erityisvaikeuksien yhteydessä kielellisen aineksen
muistamisessa hankaluuksia
 Hahmotusvaikeuksien yhteydessä kuvallisessa muistamisessa
hankaluuksia
 Lukivaikeuteen liittyy lyhytkestoisen muistin kapeutta ja
työmuistiprosessoinnin hankaluuksia sekä prosessoinnin häiriöherkkyyttä
 Myös ns. merkitykseltään vähäisen aineksen ulkoa oppimisessa vaikeutta, kuten
kertotaulu, kuukausien nimet, ihmisten nimet
3.2.2014
18
Muisti on altis häiriintymään
 Muistiongelmia liittyy hyvin monenlaisin tiloihin ja tilanteisiin:









Stressi
Uupumus
Univaje
Masennus ja ahdistus
Oppimisvaikeudet
Yleissairaudet
Lääkkeiden vaikutukset
Päihteet
Ikääntyminen
 Osa em. tilojen aiheuttamista vaikeuksista on palautuvia, osaan liittyy
pysyviäkin muutoksia
3.2.2014
19
Mieliala ja muisti
 Masentuneet valittavat yleisesti arkielämää haittaavia muistamis- ja
keskittymisvaikeuksia sekä päätöksenteon hitautta
 Keski-ikäisten masentuneiden valitukset painottuvat viimeaikaisten
tapahtumien muistamiseen, uuden oppimiseen ja ”arkimuistiin”
 Masennukseen liittyy kognitiivisen suorituskyvyn muutoksia, jotka
eivät selity ns. motivaatiotekijöillä
 Yksilöiden välillä on vaihtelua ja kaikilla heikentymistä ei ole
 Heikentyminen kohdistuu masennuksessa yleensä uuden aineksen
oppimiseen
3.2.2014
20
Työelämän vaatimukset muistille
 Tietotyö lisääntynyt
 Paljon uuden tiedon omaksumista usein nopeassa aikataulussa
 Paljon keskeytyksiä ja häiriötekijöitä (sähköposti, puhelut, työtoverit)
 Keskeytykset aiheuttavat unohdusten lisäksi sekaannuksia
 Kiire johtaa huomion kiinnittymiseen pinnallisiin seikkoihin tai
keskittymisen epäolennaiseen
 Olennaista on tallettaa työtehtävän tietoaines pitkäkestoisen muistiin
ja hyödyntää keskeytyksen jälkeen palautusvihjeitä
 Järjestelmällisyys ja rauhallisuus auttavat keskeytyksistä selviämistä
3.2.2014
21
Työmuistivaikeuksien vaikutuksia
 Keskittyminen vaikeutuu
 Vastaanotettu tieto pyyhkiytyy nopeasti pois
 Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu
 Ongelmien ratkaisu on työläämpää
 Luetun ymmärtäminen on vaikeampaa
 Häiriötekijöiden epäsuotuisa vaikutus korostuu
 Tiedon haku säilömuistista vaikeutuu
 Monimutkaisten suullisten ohjeiden vastaanottaminen voi olla
hankalaa
3.2.2014
22
Alaviite
Työmuistin kuntouttaminen
 Työmuistin laajuus on aivojen hermostollinen ominaisuus
 Tutkimusten mukaan työmuistia voidaan jossain määrin kuntouttaa
 Hyöty harjoittelusta on usein tehtävä- tai tilannesidonnaista
 Työmuistin kuntoutuksessa voidaan tehostaa työmuistin toimintaa
aktivoimalla sitä toiminnan ohjauksen avulla
 Muististrategioiden opettelu
 Tiedon prosessoinnin aktivointi
 Kompensaatiokanavien käyttö
3.2.2014
23
Muistin toimintaa voidaan tukea:
 Parantamalla oleellisen hahmottamista
 Parantamalla keskittymistä ja tarkkaavaisuutta
 Rauhallisuudella ja kiireen välttämisellä
 Järjestelmällisyydellä toiminnassa
 Aikaisemman tiedon aktivoinnilla
 Hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia muistitukia
3.2.2014
24
Muistituet
 Muistin toimintaa helpottaa aktiivinen, monipuolinen
mieleenpainaminen ja muistista haku
 Muististrategioita voidaan jakaa ns. sisäisiin ja ulkoisiin
 Sisäisillä pyritään aktivoimaan muistin toimintaa, jotta
mieleenpainaminen tehostuisi
 Ulkoisilla pyritään tukemaan sisäisen muistin toimintaa
 Muististrategioiden käyttö tehostaa mieleenpainamista ja antaa
muistista haulle vihjeitä mieleenpalautusvaiheessa
3.2.2014
25
Esimerkkejä sisäisistä
muististrategioista
 Toistaminen
 Mielikuvat
 Assosiaatiot
 Järjestäminen
 Kielellinen muokkaus
 Kielellinen uudelleenmuotoilu
3.2.2014
26
Ulkoiset strategiat
 Tukevat sisäistä muistia
 Helpottavat arjen hallintaa
 Ulkoisia strategioita ovat mm.:
 Muistiinpanot
 Ympäristön järjestäminen
 Havaintovihjeet
3.2.2014
27
Tarkkaavuuden säätely
 Tarkkaavuus on huomion kohdentamista johonkin asiaan
 Tarkkaavaisuus määrittelee, mikä informaatio pääsee tietoisuuteen ja
työmuistin käsiteltäväksi
 Tarkkaavuuden ajatellaan koostuvan kolmesta eri osa-alueesta
 Tarkkaavuuden suuntaaminen
 Tarkkaavuuden ylläpitäminen
 Tarkkaavuuden joustava vaihtaminen
 Tarkkaavuuden suuntaaminen voi olla tahatonta tai tahdonalaista
3.2.2014
28
Alaviite
Tarkkaavuuden säätelyn rajoitteet
 Kun suuntaamme huomiomme johonkin asiaan, se vähentää muiden
asioiden huomioimista
 Omat tavoitteemme ja motivaatiomme suuntaavat tarkkaavaisuutta
 Automatisoituneessa toiminnassa tarkkaavuutta pystyy jakamaan monen
asian kesken (esim. autolla ajo)
 Uutta ja vaikeaa tehtävää tehdessä tarkkaavuutta ei pysty yhtä helposti
jakamaan
 Harjoittelemalla tietyt toiminnot automatisoituvat ja kapasiteettia ei
tarvita niin paljon tehtävien suorittamiseen; kapasiteettia vapautuu
muuhun käyttöön
 Lukivaikeudessa lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät ole niin
automatisoituneet; tarkkaavuutta tarvitaan normaalia enemmän
3.2.2014
29
Alaviite
Miten tarkkaavuuden vaikeus voi näkyä
oppimisessa?
 Tarkkaavuuden suuntaamisessa olennaiseen voi olla hankaluutta, jolloin
huomio keskittyy oppimisen kannalta epäolennaisiin asioihin
 Ylläpidon ollessa hankalaa on vaikea ylläpitää tarkkaavuutta riittävän
pitkään opeteltavassa asiassa
 Joustavan tarkkaavuuden vaihtamisen ollessa hankalaa voi ongelmia olla
usean asian vuorottaisessa tekemisessä tai tarkkaavuuden jakamista
edellyttävissä tilanteissa
 Oppimisvaikeuksiin liittyy usein toiminnan häiriöherkkyyttä
 Huomio saattaa kiinnittyä helposti epäolennaisiin asioihin, kuten ulkoa kuuluvaan
ääneen, jonka jälkeen on vaikeuksia suunnata huomio käsillä olevaan tehtävään
 Toiminta saattaa olla myös virhealtista
 Tarkkaavuusvirheitä paljon myös lukivaikeuden yhteydessä
3.2.2014
30
Alaviite
Miten tarkkaavuutta ja keskittymistä
voidaan tukea?
 Ympäristön oikeanlainen järjestäminen ja häiriötekijöiden
poistaminen
 Mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, tehtävien
pilkkominen
 Sopiva tauotus työskentelyssä ja oman vireystilan tarkkailu
 Parhaan työskentelyajankohdan ja -paikan etsiminen
 Taukojumppa
 Rentoutuminen
3.2.2014
31
Alaviite
Stressi ja unettomuus
 Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa keskittymiseen
 Stressitekijöitä tunnistamalla ja vähentämällä voi itse vaikuttaa
keskittymisen parantamiseen
 Pitkään jatkunut krooninen unettomuus vaikuttaa tarkkaavuuteen
 Väsyneenä on vaikea keskittyä, jo yksinkertaisten asioiden tekeminen
saattaa tuntua hankalalta
 Riittämätön uni vaikuttaa sekä kognitiivisiin toimintoihin että
mielialaan
3.2.2014
32
Alaviite
Tarkkaavuushäiriö
 ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder), eli aktiivisuuden ja
tarkkaavuuden häiriö
 Toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja työmuistin vaikeuksia
 Tunne-elämän vaikeudet ja liitännäisoireet
 Vaikeutta suunnata ja ylläpitää tarkkaavuutta
 Vaikeus keskittyä lukemaan / seurata keskustelua tai esitystä
 Häiriöherkkyys
 Ajatusten harhailu
 Flegmaattisuus tai ylienergisyys
 Unihäiriöt tai siirtynyt vuorokausirytmi

3.2.2014
33
Alaviite
Kiitos!
[email protected]
www.oppimisvaikeus.fi
3.2.2014
34
Lähteet
 Härmä, M. & Sallinen, M. (2000). Univaje terveysriskinä. Duodecim, 116, 2267-73.
 Härmä, M. & Sallinen, M. (2006). Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 22, 1705-6.
 Kalakoski, Virpi (2007). Muistikirja. Edita, Helsinki.
 Kalska, Hely (2006). Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim, 112, 1313 –
1320
 Kalska, H. & Kähkönen, S. (2004). Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa
masennuksessa. Duodecim, 120, 1738-44.
 Koskenvuo, M. (2000). Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Duodecim, 116, 228895.
 Krohn E. Häiriöt hallintaan. Yliopisto, 1/2007.
3.2.2014
35