AVAIN vaikuttavaan aikuissosiaalityöhön Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen Jaana Mikkonen & Jaana Nevalainen Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.3.2014 11.3.2014 FinSoc 1 Osa I: Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke THL / FinSoc 11.3.2014 Pekka Karjalainen 2 Hanke: aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittareiden kehittäminen (2011-2012) • Kehitettiin ja testattiin aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittareita yhteistyössä THL:n, kolmen kunnan sosiaaliviraston kanssa (Seinäjoki, Tuusula/kuntouttava sosiaalityö ja Helsingin Läntinen sosiaaliasema) • Päätösseminaari 4.9.2012, jossa avattiin Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi-verkkosivu www.thl.fi/aikuissosiaalityo • Tulokset raportoitu THL:n julkaisusarjassa • Jatkohankeet teemalla ”Vaikuttavuustietoa sosiaalityöhön ja kunnalliseen päätöksentekoon”: – AVAIN-mittarin jatkokehittäminen 2013-2015 – EMPOWER-hanke 2013-2014 11.3.2014 FinSoc 3 Periaatteet Tavoitteena oli tukea mittariston avulla tietoon perustuvan toimintatavan kehittymistä yhdessä työntekijöiden kanssa  Kehitettiin aikuissosiaalityön arviointiin vaikuttavuusmittari ja tiedonmuodostusrakenne, joka on osa asiakastyön prosessia Näytön muodostaminen: mikä toimii, keiden kohdalla ja millaisissa olosuhteissa Tukea työn kehittämiseen ja päätöksentekoon Taustaa: Karjalainen, Pekka & Kotiranta, Tuija (2010) Alustava kartoitus Suomessa aikuissosiaalityössä käytettävistä vaikutusten arvioinnin menettelytavoista. Ks. http://www.julkari.fi/handle/10024/79851 11.3.2014 AVAIN Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari Yhteenvetoa päättyneestä hankkeesta (20112012) • Aikuissosiaalityön arviointi on mahdollista, ensimmäiset todelliset välineet kehitetty – Työmenetelmien merkityksen ja vaikutuksen esiin saaminen – Mekanismien ja tilannetekijöiden vaikutuksen tunnistaminen – Työn kehittäminen tutkitun tiedon avulla • Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen edellyttää – Vaiheittaista etenemistä (testaus-kehittäminen-testaus) – Käytännön ja tutkimuksen yhteistyötä – Johdon sitoutumista • Mittareiden avulla saatiin esiin, miten erilaista sosiaalityö on eri sosiaalivirastoissa – Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työtehtävät erilaisia – Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen vaihtelee – Ehkäisevän ja tukevan työn osuus vs. perinteinen toimeentulotukityö – Työnjako- ja tehtävärakenneasiat eri vaiheissa 11.3.2014 5 Osa II: Tapauskohtainen arviointi 11.3.2014 Pekka Karjalainen 6 Tapauskohtainen asetelma: taustaa • Käytetty behavioristisessa tutkimuksessa yli 100 vuoden ajan • Aluksi eläinten käyttäytymistutkimuksessa • Yksittäistapausten tuottamaa näyttöä ei pidetty riittävänä • 1950-luvulta myös ihmisten käyttäytymisen tutkimuksessa • Klassisen koeasetelman sovellus: koe-kontrolliryhmien sijaan mitataan prosessin vaikutuksia yksilön tai ryhmän osalta aikajanalla • Ei sitoudu juuri mihinkään teoreettiseen ajatteluun, paitsi: • USAssa kehittyneeseen ns. sosiaalityön empiiriseen kliiniseen käytäntöön / empiiriseen tietoon perustuvaan tieteelliseen käytäntöön • Perustuu seurantatietoon asiakkaan tavoitteen suuntaisesta edistymisestä 11.3.2014 Pekka Karjalainen 7 Tapauskohtainen arviointi • Sovellettavissa vaikuttavuuden mittaamiseen • Mahdollistaa esim. sosiaalityössä menetelmien ja vaikutusten yhteyden arvioinnin • Kazin mukaan 1996: • • • • Auttaa hahmottamaan työskentelyn / arvioinnin kohteet Identifioi työskentelyn tavoitteet identifioi intervention käynnistämiä prosesseja Auttaa valikoimaan sopivia indikaattoreita asiakkaiden edistymisen ja interventioiden vaikutusten mittaamiseksi • Mahdollistaa systemaattisen mittaamisen Minna Kivipelto, Laura Yliruka & Pekka Karjalainen 8 1. Sopii tavoitteiden, menetelmien, kontekstin ja intervention arviointiin samassa tutkimusasetelmassa. Systemaattisessa mittaamisessa voi hyödyntää uudenlaisia teknologioita 2. Realistisen arvioinnin avulla voidaan selvittää, mitkä menetelmät ja menettelyt hyödyttävät minkäkinlaisia asiakkaita 3. Arviointi ja mittaus sisältyy ideaalitapauksessa käytännön asiakastyöhön 4. Tuotetusta tiedosta ei muodostu näyttöä ennen kuin se on analysoitu ja tulkittu Minna Kivipelto, Laura Yliruka & Pekka Karjalainen 9 Tapauskohtaisen arvioinnin edellytykset 1. Asiakkaan ongelma voidaan täsmentää 2. Asiakkaan ongelma voidaan mitata 3. Asiakkaan ongelman muuttumista voidaan seurata ajassa, sekä ennen-jälkeen -asetelmalla 4. Asiakassuhteessa voidaan tehdä suunniteltu interventio 5. Työskentelylle voidaan asettaa tavoitteita 6. Asiakkaan motivaatio yhteistyöhön (Fischer 1981; Rostila & Mäntysaari 1997) 11.3.2014 Pekka Karjalainen 10 Tapauskohtainen asetelma (single-case design) • Seurataan systemaattisesti yksittäisen asiakkaan tilannetta työskentelyn aikana tai sen päättyessä • Mittaamisen tavoitteena on selvittää esim: – Muuttuiko työskentelyn kohteena oleva ongelma (evaluatiivinen kysymys) – Päästiinkö asetettuun/asetettuihin tavoitteisiin (kokeellinen kysymys) – Millaiset mekanismit vaikuttivat niin, että tavoite saavutettiin tiettyjen asiakkaiden kohdalla – Johtuiko tapahtunut muutos sovelletusta työmenetelmästä, käyntien määrästä vai esim. ihmisen elämässä tapahtuneista muista asioista – Mikä merkitys kontekstilla/olosuhteilla oli tavoitteiden saavuttamisessa – Poikkeavatko asiakkaiden ja työntekijöiden arvioinnit toisistaan Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto Tapauskohtainen vaikuttavuustieto • Realistinen arviointi, tapauskohtainen arviointiasetelma – – – – Asiakkaiden taustatiedot Sosiaalityön tavoitteet Menetelmät Tilannetekijät, toimintaympäristö, mekanismit • Määrällistä tietoa tarkastellaan kontekstissaan, laadullinen aineisto tukena 7.5.2012 Minna Kivipelto 12 Mekanismit • Mekanismi on ”toimintojen aikaansaama vastakaiku osallisissa” • Esimerkkejä mekanismismeista: – Luottamus, järkeily, yhteisön koheesio, resurssit • Mekanismi ei siis ole esim. menetelmä, vaan sen aiheuttama vastakaiku osallisissa • Mekanismi voi toimia sosiaalisia ongelmia lisäävänä tai poistavana • Mekanismit tuottavat vaikutuksia – Esim. asiakkaan tietoisuus ongelmien ratkaisumahdollisuuksista on lisääntynyt  vaikuttaa siihen, että asiakas motivoituu hakemaan muutosta elämäntilanteeseensa • Mekanismi toimii tietyssä asiayhteydessä (kontekstissa) ja tiettyjen henkilöiden kohdalla • Mekanismit saadaan esille tutkimalla toimivia prosesseja tai kartoittamalla välivaiheen vaikutuksia Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto Toimintaympäristö: Esimerkiksi: • Elinolot • Sosiaaliset suhteet • Ihmisten toimintamahdollisuudet • Palvelut • Työ- ja koulutusmahdollisuudet Tai: • Asiakkaan perustiedot (ikä, koulutus, työtilanne, asuminen, lastensuojelutausta) • Psyykkinen ja fyysinen terveys • Päihteiden käytön historia • Rikokset ja tuomiot • Perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvä historia (Borg & Kilponen 2008) Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto Toimintaympäristö CMOC-mallissa (Anttila 2007) • CMOC= context-mechanism-outcome -configurations • Konteksti (C): Millaiset olosuhteet (organisaaio, systeemit, infrastruktuuri, työympäristö, materiaalit, koneet, laitteet, taloudelliset tekijät ym.) tarvitaan joidenkin toimintojen toteuttamiseksi saadaksemme tarkoitettuja tuloksia? • Toiminnot / mekanismit (M): Miten arvioida toimintoja, joiden tarkoituksena on tuottaa tiettyjä tuloksia tietyssä kontekstissa? • Tulokset (O): Millaisia tuloksia ja niiden vaikutuksia seuraa toiminnoista ao. kontekstissa? • Hahmottuminen (C): Miten kokonaisuus hahmottuu? • Mallinnus  ohjelmateoria 11.3.2014 Pekka Karjalainen 15 Realistisen arvioinnin rakenne Kehittämishankkeen taustoitus ja ohjelmateorian luominen Taustaoletukset (hypoteesit): mikä toimii, mihin tarpeisiin, ketä ja mitä varten, missä olosuhteissa? arviointikriteerien asettaminen Tulosten todentaminen: mikä toimii, mihin tarpeeseen, ketä ja mitä varten, missä olosuhteissa? Ohjelmateorian tarkistaminen Arvioinnin toteuttaminen ja monimetelmällinen aineiston käsittely Pekka Karjalainen (Lähde: Pawson & Tilley 1998; Kazi 1998; sovelt. Anttila 2007) Tapauskohtaisen asetelman laatimisen edellytykset (esimerkkinä aikuissosiaalityön mittari): • Asiakastyön tavoitteet, menetelmät, kontekstit ja muut mahdolliset vaikuttavat tekijät tulee määritellä yhdessä sosiaalityön edustajien kanssa. Määrittely tarkoittaa esim. työmenetelmien läpikäymistä: mitä aikuissosiaalityössä tehdään • Mekanismien jäljittäminen on syytä tehdä vasta sen jälkeen, kun mittaria on käytetty/testattu jonkin aikaa: käydään läpi ne prosessit, joissa on päästy hyvin tavoitteisiin ja tarkastellaan, millaisia menetelmiä ja toimintatapoja, asiakkuuksia ja konteksteja niissä on ollut. Mekanismien jäljittäminen on tehtävä yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa keskustellen • Suurehkojen aineistojen käsittely tarkoittaa sitä, että mittariston on muodostuttava pääosin suljetuista kysymyksistä Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen Osa III: AVAIN-mittari 11.3.2014 Pekka Karjalainen 18 AVAIN-mittarin rakentaminen, testaus ja jatkosuunnitelmia • Verkkopohjainen työkalu, tiedot suoraan exceliin, raportointityökalu • Tavoitteena mittari, joka kytkeytyy laajempaan tiedon tuotantoon kunnassa. (vrt. hyvinvointipalvelut useammalla sektorilla) • Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen sosiaalityössä, mutta myös kuntapäätöksenteossa • Tavoitteena arviointitiedon valtakunnallinen vertailtavuus • Tiedon keräämisen integrointi sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmiin? 11.3.2014 19 Haasteita • Aikuissosiaalityön käymistila • Asiakkuuksien erilaiset muodot • Asiakkaiden osallistuminen tiedontuotantoon • Vaikuttavuuden arviointi osaksi ammatillisia valmiuksia, yhteistyö korkeakoulujen kanssa • Mittareiden testaus • Aikuissosiaalityön tiedonmuodostusrakenne edellyttää jatkotyöstämistä • Kehittämisessä mukana: Seinäjoki, Tuusula, Tampere, Hämeenlinna, Vaasa + pienempinä kuntina: Lempäälä, Alavus, Ilmajoki 11.3.2014 20 Osa IV: Kokemuksia mittarista 11.3.2014 Pekka Karjalainen 21 Sosiaalipalveluiden/sosiaalisen kuntoutuksen organisaatio Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio Sosiaalipalvelut Sosiaalityön päällikkö Marja-Liisa Palosaari Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Tarja Lehtinen Päihdepalvelut Aikuispäihdetyö Sairaanhoitajat Kristiina Pettersson Margit Lönnblad-Vahvelainen Teija Käenmäki Nuorisoasema Erityissosiaaliohjaaja Elisa Arnberg Sairaanhoitaja Antti Lehtinen Sosiaaliohjaaja Aija Kylmänen1 Osa-aikainen lääkäri 1 pv/vk Osa-aikainen toimistoapulainen Maija Oksanen Kuntouttava työtoiminta Työtoimintakeskus Sosiaaliohjaaja Nuorten sosiaalityö Tarja Katajamäki Sosiaaliohjaaja Toiminnanohjaaja Jaana Mikkonen Heidi Timonen Erityissosiaaliohjaaja Työvalmentaja Jaana Nevalainen Tuula Matula Osa-aikainen yksilövalmentaja päivitetty 11.3.2014/EA Petri Jauhiainen SOSIAALINEN KUNTOUTUS/NUORTEN SOSIAALITYÖN PROSESSI (18-24V) 1. Yhteydenotto, neuvonta 2. Alkuhaastattelu/ tilannekartoitus Toimeentulotukihakemus 3. Toimeentulotukipäätös myönteinen tai kielteinen Asiakaskertomus/ Tilannekartoitus 3. Toimeentulotukipäätös myönteinen tai kielteinen 4. Palvelu 5. Palvelu- ja / tai aktivointisuunnitelma Palvelusuunnitelma / Asiakaskertomus Palvelusuunnitelma / Asiakaskertomus Asiakasmaksupäätös Aktivointisuunnitelma 6. Yhteistyöverkoston luominen 7. Palvelun jatkaminen ja yhteistyöverkoston ylläpitäminen 8. Palvelun päättyminen Palvelusuunnitelman päivitys: 25 v. Asiakaskertomus Toimeentulotukipäätös Aktivointisuunnitelmapäätös Kuntouttavan työtoiminnan päätös Toimeentulotukipäätös Tuusulan asiakasaineisto Nuoret sukupuolen mukaan (N=52) Nuorten ikäjakauma 12 10 8 Nainen 33 % 6 4 Mies 67 % 2 0 18 v. 19 v. 20 v. 21 v. 22 v. 23 v. 24 v. 25 v. Lukumäärä 11.3.2014 FinSoc 24 Toisen asteen koulutus ja asevelvollisuus Armeija tai siviilipalvelus (miehet) Toisen asteen koulutus (%) Opiskelee parhaillaan ammattitutkintoa 2% Lukio suoritettu 8% Pakolainen 3% Suoritettu 6% Aloittamassa 6% Ei toisen asteen koulutusta 19 % Saanut vapautuksen 43 % Keskeyttänyt ammattikoulutuks en 71 % 11.3.2014 Lykätty 43 % FinSoc 25 Nuorten työmarkkina-asema ja työhistoria Työmarkkina-asema palveluun tullessa Työvoimapol. toimenpiteessä 2% Sairauslomalla tai kuntoutustuella 8% Tieto puuttuu 2% Työhistoria, kk Opiskelija 2% 12-60 kk 21 % 0 kk 25 % Työtön työnhakija 42 % 4-10 kk 25 % Työtön, ei työnhakija 46 % 11.3.2014 FinSoc 1-3 kk 27 % 26 Terveydentila Fyysinen terveydentila Huono 4% Psyykkinen terveydentila Ei tietoa 6% Huono 23 % Kohtalainen 36 % Hyvä 19 % Hyvä 54 % Kohtalainen 58 % 11.3.2014 FinSoc 27 Alkoholin ja huumeiden käyttö Alkoholin käyttö Ei tietoa 8% Huumeiden käyttö Käyttää paljon 2% Ei käytä 12 % Ei tietoa 8% Käyttää jonkin verran 14 % Käyttää paljon 40 % 11.3.2014 Käyttää jonkin verran 40 % Ei käytä 77 % FinSoc 28 Alkoholin ja huumeiden käyttö Alkoholin käyttö Ei tietoa 8% Huumeiden käyttö Käyttää paljon 2% Ei käytä 12 % Ei tietoa 8% Käyttää jonkin verran 14 % Käyttää paljon 40 % 11.3.2014 Käyttää jonkin verran 40 % Ei käytä 77 % FinSoc 29 Lastensuojelun toimenpiteet Lastensuojelun asiakkuus Huostaanotto 4% Sijoitus avohuollon tukitoimena 8% Ei tietoa 4% Avohuollon toimenpiteitä 34 % 11.3.2014 FinSoc Ei lastensuojelun asiakkuutta 50 % 30 Velkaantuminen ja luottotiedot Velat, kulutusluotot, pikavipit Luottotiedot kunnossa Ei tietoa 8% Ei tietoa 9% Velkoja, kulutusluottoja, vippejä, perinnässä laskuja ja/tai ulosotossa saatavia 44 % 11.3.2014 Ei ongelmia 48 % Ei 31 % Kyllä 60 % FinSoc 31 Nuorten muutostoiveet työskentelyn alkaessa Mihin nuoret halusivat muutosta? (%) Toimeentuloon 73,1 Koulutukseen ja työllisyyteen 71,2 Asumiseen 48,1 Terveyteen 34,6 Arkielämän sujuvuuteen 21,1 Sosiaalisiin suhteisiin Päihteiden käyttöön 11.3.2014 19,2 11,5 FinSoc 32 Asiakastyössä käytetyt menetelmät, tavoitteen 1 kanssa työskennellessä (N=52) Käytetyt menetelmät, tavoite 1 (%) Motivointi Neuvonta ja ohjaus Henkinen tuki Taloudellinen tuki Tilannearvio Tukihenkilö Verkostoyhteistyö Mielenterveyskuntoutukseen ohjaus Palvelusuunnitelma Kuntouttava työtoiminta Aktivointisuunnitelma Yhteistyö nuoren lähiverkoston kanssa Päihdekuntoutukseen ohjaus Asioinnissa avustaminen Kotikäynti 0 11.3.2014 10 20 30 FinSoc 40 50 60 70 80 90 100 33 Tavoitteen saavuttamisen aste ja esteet Tavoitteen saavuttamisen aste, tavoite 1 Tavoitteen saavuttamisen esteet, Tavoite 1 (%) (N=52) Tulos tavoitetta parempi 6% Motivaation puute Ei tavoitteen suuntaista muutosta 19 % Ulkoiset tekijät, joihin ei voitu vaikuttaa Menetelmät/ resurssit osoittautuivat riittämättömiksi Tulos tavoitteen mukainen 42 % Tavoite saavutettu osittain 33 % Tavoitteet eivät vastanneet todellista ongelmatilannetta Tavoite liian vaativa arviointijakson aikana saavutettavaksi Muu tekijä 0,0 11.3.2014 FinSoc 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 34 Mittari asiakastilanteessa ja työvälineenä • Avaa luontevasti keskustelun asiakkaan kanssa, työntekijäkin huomaa uusia asioita (esim. vahvuudet) • Antaa paljon asiakasasuhteelle – ei tehdä kiireellä – dialogisuuden mahdollistuminen – syvempi ja tasa-arvoisempi asiakassuhde • Auttaa seulomaan avun tarvetta - uudet asiakkaat • Asiakaan persoonallisuus tulee esiin, pystyvät analysoimaan itseään ja kohtaamaan asenteitaan • Asiakkaan motivaatio & omat asenteet tulevat peilatuiksi paremmin kuin tilannearvio- ja palvelusuunnitelmalomakkeissa • Avaa elämän kokonaiskontekstia – nuoren tilanne kokonaisvaltaisesti esille 11.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 35 • Avain on palveluohjauksellinen; tuo esille ennaltaehkäiseviä työtapoja ja palveluja • Asiakas pystyy analysoimaan toimintaansa sekä työntekijän käyttämiä työmenetelmiä (”positiivinen yllätys”) • Jos asiakas saa kriittistä palautetta toiminnastaan, ymmärtää sen paremmin • Esimerkiksi harrastukset ym. tulevat hyvin esille suunnitelman tekemiseen verrattuna (tarjotaan jo aiemmin tukea, mutta eivät tartu ja Avaimen kautta selviää syy; ei tiedä / osaa / pysty) 11.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 36 Tuotettu tieto – miten tukee työtä • Näkee miten päihteiden käyttö muuttuu, pysyy ajan tasalla (yksilö + ilmiöt) • Motivoituneet asiakkaat tulevat paremmin ajoille, joilla AVAINmittaria täytetään kuin muuten: ”ollaan tärkeällä asialla ja THL:n tietokannassa) • Joutunut miettimään, mitä muuta elämää on asiakkaalla • Osanneet sanoa, mihin ”tarvitsee paneutua ja mihin ei ainakaan” • Olleet hyvin kiinnostuneita miten voivat vaikuttaa, että muilla nuorilla olisi helpompaa • Yllättäen jotkut nuoret saaneet kiinni asiakaskohtaisten tavoitteiden rakenteisiin vaikuttavista seikoista • Ymmärtävät sen, että päättäjille menee tietoa 11.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 37 Kokemuksia verrattuna aikaisempaan työtapaan & edelliseen hankkeeseen (20112012) • AVAIN on enemmän asiakastavoitteita tukevaa kuin vanha mittari – työntekijä joutuu kysymään: olenko kannustanut tarpeeksi? • Mittaristo on avannut aiemmin piiloon jääneitä osa-alueita: läheisten päihteiden käyttö ja väkivallan uhka • Kohta ”kannustaminen ja tuki” oikeaan osunut, kaikkia kohtia käytetään • Asiakkaat tykänneet ohjelmasta, sen visuaalisuudesta, ja että ”täpätään arviot” (osallistavaa) 11.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 38 • Kyse myös asiakkaan mahdollisuudesta vaikuttaa prosessiin ja ratkaisuihin. AVAIN mahdollistaa tämän aiempaa mittaria paremmin (joka tehtiin asiakaskohtaamisesta erillään). Asiakas jäi irralleen, ja jäisi tässäkin jos tätä ei tehtäisi yhdessä! • Halutaan vuorovaikutustilanteessa ”lihaa luiden ympärille” eli asiakkaan ääni kuulumaan aiempaakin enemmän. Tämä nyt mahdollista. 11.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 39 Käyttökokemukset & mitä parannettavaa mittarissa? • Täyttäminen ollut helppoa – on työväline! (teknisesti helpompi ja selkeämpi kuin edellisen hankkeen arviointimittari) • Jatkoidea/huomio: ei voi korvata tilannearviota, mutta voi täydentää sitä. ”Mitä me palvelusuunnitelmalla enää tehdään”, eli sen voisi modifioituna jatkossa korvata Avaimella!  jonkunlainen hybridi • Pitäisi olla osa sosiaalityön ohjelmaa • Vaikeutena aikataulutus (kuinka paljon aikaa mahdollista ja valmis käyttämään muun asiakas-, kirjallisen- ja verkostotyön ym. lisäksi) 11.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 40 11.3.2014 AVAIN Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari Empower-hanke (2013–2014) • Miten kuntouttava sosiaalityö voi vähentää tai ehkäistä huono-osaisuutta? • Miten kuntapäätöksenteko voi edistää huono-osaisuuden poistamista ja tukea sosiaalitoimen asiakkaiden hyvinvointia? • Tutkitaan nuorten aikuisten viimesijaisen turvan huono-osaisuutta ja kuntouttavan sosiaalityön keinoja vähentää sitä? • FinSoc yhteistyössä Vantaan työvoiman palvelukeskuksen, Tuusulan kunnan kuntouttavan sosiaalityön ja Seinäjoen sosiaaliviraston perussosiaalityön toimeentulotukiyksikön kanssa Vastuut: • I Kuntouttava sosiaalityö ja yhdyskuntatyö huono-osaisuuden poistajana (vastuuhenkilö: Pekka Karjalainen) • II Nuorten toimeentulotuen asiakkaiden tehostettu tuki ja sen huonoosaisuutta poistavat tekijät (vastuuhenkilö: Minna Kivipelto) • III Työ- ja toimintakyvyn vahvistamista tukeva sosiaalityö huono-osaisuuden poistajana (vastuuhenkilö: Sanna Blomgren) • IV Huono-osaisuustieto kuntapäätöksenteossa (vastuuhenkilö: Paula Saikkonen). 11.3.2014 42 Hankkeeseen liittyvät julkaisut • Blomgren, Sanna & Kivipelto, Minna (2012) Valtaistus. Aikuissosiaalityön valtakunnallinen kartoitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja 27. Helsinki. http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/da26a400-efca-4ee2-83a4-9a946b70ed6f • Karjalainen, Pekka; Kettunen, Pekka; Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Vaikuttavuutta vaaditaan – sosiaalipalveluissa näytön käsite on laajenemassa. Tesso, 3-4. • Kivipelto, Minna (2011) Vaikuttavuuden arviointia edistämässä. Sosiaaliportti, Näkökulma, 12.9.2011. http://www.sosiaaliportti.fi/ • Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna (2012) Social work with adults as a tool for tackling exclusion. Teoksessa: Karvonen, Sakari; Keskimäki, Ilmo, Kuronen, Maria & Wilskman, Kaarina (toim.) Annual Review 2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/734b5ed8-decc-451f-9dd3-4a19dc4bfa3c • Kivipelto, Minna & Karjalainen, Pekka (2012) Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi. Teoksessa: Junnila, Maijaliisa & Hänninen, Sakari. Vaikuttavatko politiikkatoimet? Sosiaali- ja terveydenhuolto vaikuttavuusarvioinnin kohteena. THL, Teema 15. Helsinki, 151–158. • Kivipelto, Minna; Kotiranta, Tuija & Karjalainen, Pekka (2010) Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan. Suuntaaja (1). Sähköinen lehti erityisryhmien asumisesta. Asumispalvelusäätiö ASPA. • Kivipelto, Minna; Yliruka, Laura & Karjalainen, Pekka (2011) Aikuissosiaalityölle rakennetaan vaikuttavuusmittareita. Sosiaalitieto (10), 22–23. • Saikkonen, Paula & Kivipelto, Minna (2012) Tiedontuotannon mahdollisuudet sosiaalipalveluissa. Janus 20 (3), 286-294. • Kivipelto, Minna; Blomgren, Sanna; Karjalainen, Pekka & Saikkonen, Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104473/URN_ISBN_978-952-245-8643.pdf?sequence=1 11.3.2014 43 Tematiikkaan liittyviä lähteitä • Karjalainen, Pekka (2012) Realistinen arviointi kuntouttavan sosiaalityön vaikuttavuudesta. Teoksessa Pohjola, Anneli, Kemppainen, Tarja, Väyrynen, Sanna. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. 162–198. • Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi - miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus 19 (2), 122–142. • Kivipelto, Minna & Yliruka, Laura (2012) Mirror method as an approach for critical evaluation in social work. 13( 2) Critical Social Work. http://www.uwindsor.ca/criticalsocialwork/ • Korteniemi, Pertti; Kotiranta, Tuija & Kivipelto, Minna (2012) Kokemuksia sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamisesta. Kriittisiä kohtia ja kehittämistarpeita. Teoksessa: Pohjola, Anneli; Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (toim.) (2012) Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 89–115. 11.3.2014 FinSoc 44 Kiitos! • Julkaisu saatavissa THL:n Julkarista: http://www.julkari.fi/handle/10024/104 473 • Aikuissosiaalityön vaikuttavuus: www.thl.fi/aikuissosiaalityo • Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi -ryhmä Facebookissa 11.3.2014 FinSoc 45