Riskit hitsauksessa
Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä
Putoavat esineet
Ergonominen kuorma
Visiirin asennot
Työskentelyasento
Melu
Säteily
Viiltohaavat
Palohaavat
Sähkökenttä
Valo
Höyryt
Lämpö
Hiukkaset
Silmiin kohdistuvat riskit
Säteily
Ultravioletti
Näkyvä valo
Infrapuna
Roiskeet
Sula metalli
Kuona
Nopeasti lentävät hiukkaset
Valospektri
Ultravioletti valo
100-380 nm
Näkyvä valo
380-780 nm
Infrapuna valo
780-2000 nm
Silmien riskit
 Säteilyn riskit
 Kemialliset tai biologiset riskit
 Mekaaniset riskit
Säteilylle altistumisen oireet
Ultravioletti säteily
Kutiavat, valuvat silmät
Sokaistuminen  vrt lumisokeus
Näkyvä valo
Pistesokeus
Verestävät silmät
Päänsärky
Infrapuna säteily
Kuivat silmät
Kutina
Päänsärky
Tavallisia säteilyvaurioita
Ultravioletti
Vaurio tapahtuu millisekuneissa
 vaurio tulee välittömästi
Sarveiskalvo vaurioituu (usein tilapäisesti)
Näkyvä
Vaurio tapahtuu asteittain;sekunneista tunteihin
 vaurio voi tulla kerrasta tai ajan myötä
Usein verkkokalvo tai keltainen piste vaurioituu (vahinko on
aina pysyvä)
Infrapuna
Vaurion synty kestää vuosia
Silmän linssi vaurioituu yleensä pysyvästi
Hitsaussavu
Hitsaussavu
Svetsrök
 Hitsaussavu kulkeutuu keuhkojen kautta verenkiertoon ja
edelleen eri elimiin.
 Hitsaussavun hiukkaset voivat leijua ilmassa pitkään ja
kulkeutua ilmavirran mukana.
 Muista, että hitsauskohteen lähellä työskentelevien myös
kannattaa suojautua.
Mistä hitsaussavu muodostuu?
Hiukkasten kasautuminen
Kondensointi ja oksidointi
Täyteaineen höyrystyminen
Roiskeen höyrystyminen
Perusaineen haihtuminen
Mistä hitsaussavu muodostuu?




Perusaineen koostumus
Hitsausmenetelmä, elektrodi
Hitsausvirta
Pinnoitteet
Hitsaussavu
Hitsaussavu koostuu enimmäkseen hiukkasista < 1 µm.
Hitsattavasta materiaalista riippuen voi myös syntyä kaasuja
X 180
Elektronimikroskooppikuvia
X 960
Hitsaussavu
Metallikaarihitsauksessa etenkin
ruostumatonta terästä hitsattaessa syntyy
syöpää aiheuttavaa kromi(VI)oksidia eli
kromitrioksidia (CrO3)
joka vapautuu hitsauskaasuissa.
Hitsatessa mangaanipitoista terästä on
riski suuri, että mangaanipitoisuudet
hengitysilmassa ylittävät sallitut raja-arvot.
Galvanoitua peltiä hitsattaessa voi altistua
korkeille sinkkipitoisuuksille joka aiheuttaa
sinkkikuumeen.
Alumiinin MIG ja MAG hitsauksessa
muodostuu paljon otsonia joka ärsyttää
hengitysteitä ja silmiä.
Hitsaussavu
Maalattuja ja lakattuja materiaaleja
hitsattaessa muodostuu terveydelle
vaarallisia yhdisteitä. Mikäli lakat sisältävät
isosyanaatteja muodostuu hitsattaessa
allergisoivia aineita.
Hitsattaessa metallia joka on pinnoitettu
klooripolymeerilakalla, muodostuu
vaarallisia klooriyhdisteitä.
Hitsattaessa ruostesuojattua metallia, voi
hitsaussavu sisältää sekä myrkyllistä lyijyä
että kromiyhdisteitä. Kromi(VI)oksidi eli
kromitrioksidi (CrO3)
Lue lisää TTL.fi
Mitä ovat hiukkaset?
Pöly
pienet kuivat
hiukkaset
Kuidut
Savu/huuru Bakteerit
Pitkät kapeat
hiukkaset
Sekoitus kaasuja ja
hiukkasia joista
seuraavasssa
keskitymme
ainoastaan näiden
kiinteisiin aineisiin
Pieniä hiukkasia
Hiukkaskoko
Näkyy elektronimikroskoopilla
Näkyy
mikroskoopilla
Näkyy
paljaalla silmällä
Virus
Hitsaussavun hiukkaset
Hiili- ja jauhopöly
Tupakansavun hiukkaset
Bakteerit
Inhaloitavaa
Pöly
Siitepöly
Asbesti
Hius
Hiekka
Sade
0,01μ
0,00001 mm
0,1μ
0,0001 mm
1,0μ
0,001 mm
10μ
0,01 mm
100μ
0,1 mm
1 000μ
1 mm
10 000μ
10 mm
Hiukkaskoko
Esimerkki
Kuinka kauan kestää hiukkasen leijailla vedottomassa tilassa puolentoista metrin korkeudesta
maahan?
20µm - 7 minuuttia
2µm – 3 tuntia
0,5µm – 42 tuntia
Hiukaset leijuvat usein ilmassa vielä hyvin pitkään työskentelyn loputtua.
Mitä kauemmin ne leijailevat ilmassa, sitä suurempi riski hengittää niitä keuhkoihinsa!
Pienet hiukkaset kulkeutuvat syvimmälle keuhkoihin
4µ
10 µ 100 µ
Inhaloitava pöly
Suurempi pöly
Pieni pöly
Hitsauksen riskit
Silmä- ja ihoärsytys
Pahoinvointi
Päänsärky
Huimaus
Metallihuurukuume
Kroonisia vaurioita:
Hengitystiehyet
Keuhkot
Keskushermosto
Raja-arvot
Useilla terveydelle vaarallisilla aineilla on
HTP-arvo ( haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot ovat sosiaali- ja
Terveysministeriön arvioita työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka voivat aiheuttaa
haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle
taikka lisääntymisterveydelle.
Miten suojaudut ?
Tehokas ilmastointi on aina edellytys hyvään työympäristöön
Suojaimet
Huippuimuri
+
Poistaa
hitsaussavun
kohteesta
estäen savun
leviämisen.
-
Vaikea saada
oikeaan
asentoon ja
riittävän lähelle.
Peittää
näkyvyyttä.
+
Kohdeimu
-
Mukava
Käyttöön
pitää tottua..
Liikkumavapaus.
Kehittää
Jatkuva suoja riippuvuutta.
Joustava
+
Helppo
saada
oikeaan
asentoon.
Estää savun
leviämisen.
-
Hankaloittaa
näkyvyyttä
ahtaissa
paikoissa.
Raskas.
Poistaa myös
suojakaasua.
Standardi
Mitä on standardi?
 Normi jonka mukaan tuote valmistetaan ja testataan
vastaamaan vaatimuksia
 Testausohje hyväksytylle laitokselle tuotteen
testaamiseksi.
EN 379 Silmien suojaus automaattisesti tummuvat
hitsaussuodattimet (ADF)
Merkinnät
 Käytä oikeaa tummuutta
 Suositukset EN379
Esimerkki hitsaussuodattimen merkinnöistä
ADF – Autodarkening filter
Näin se toimii
Näin toimii ADF
0,1 ms
40 - 1300 ms
tumma
säädösta
riippuen
8-13
Suljettuna
tai vikatilassa
Tummuus 5-6
Vaalea
Tummuus 3
Vaalea
Tummuus 3
Näin toimii ADF
Ennen valokaaren syttymistä
Vaalea lasi  hyvä näkyvyys
Molemmat kädet vapaana
Valokaari
Tummenee ennalta asettuun
tummuuteen 0,1 millisekunnissa
Kirkas ja terävä näkyvyys
Valokaaren sammuttua
Vaalea lasi  hyvä näkyvyys
Työn jälkeä voi tarkastella nostamatta maskia
Komponentit
Muista huoltaa suojaimesi.







Esisuodatin
Hiukkassuodatin
Kaasunsuodatin
Hajusuodatin
Kipinäsuoja
Ilmaletku
Kasvotiiviste
Kerran viikossa
Kerran kuukaudessa
joka 3. -4. viikko
Hajun tullessa läpi
Tarvittaessa
Välittömästi letkun vaurioiduttua
Joka toinen kuukausi tai tiivisteen
vaurioiduttua
3M Hiukkassuojaimet
9925 FFP2 ja 9928 FFP2
 Hitsaukseen
 Pölyt ja hitsaussavut.
 Suojaa hiukkasilta ja otsonilta 10 x HTP.
Kasvotiivisteen merkitys
Kasvotiivisteen kanssa sekä ilman.
Mätningarna är utförda av Arbetslivsinstitutet
.
Kiitos!
Fredrik Dettmann
+358400418738
[email protected]
www.3m.fi