1. No category

Pääluottamusmiehen palsta I
Jari Rantala
Everstiluutnantti
Puolustusvoimauudistuksen
toinen vaihe
P
uolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun ensimmäinen
vaihe saatiin päätökseen 1.10.2012,
jolloin määritettiin muutoksen kohteena
oleva henkilöstö. Toisen vaiheen käsky
annettiin marraskuun puolivälissä. Käskyn
yksityiskohtaisemmat ohjeet koskevat loppuvuotta 2012 – kevät 2013. Myöhemmin
perusteiden tarkennuttua annetaan käsky
kolmannesta vaiheesta ja tarkemmat ohjeet toiminnasta kesästä 2013 eteenpäin.
Henkilöstösuunnittelun toisessa vaiheessa valmistellaan ja toteutetaan täydentävä haku ensimmäisessä vaiheessa
avoimiksi jääneisiin tehtäviin. Valmistelu
sisältää henkilöstöryhmän tarkistamisen
organisaation ja tehtävänkuvauksen perusteella. Täydentävän haun tehtävien
vaativuuden arviointi tulee olla tehtynä
keskustasolla 31.12.2012 mennessä.
Tehtävään määräykset annetaan huhtikuun lopusta 2013 alkaen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa portaittain
hallinnollisten päätösten tultua voimaan.
Tehtävään määräykset vuosien 2014 ja
2015 kokoonpanoihin annetaan siis heti
kun lainsäädäntömuutokset ja hallinnolliset päätökset sekä muut perusteet ne
mahdollistavat.
Uudet tai muuttuneet tehtävät tulee olla
arvioituna paikallisella sekä alueellisella
34
tasolla 31.1.2013 mennessä ja keskustasolla 28.2.2013 mennessä. Tehtävien
täyttösuunnitelma tarkentuu ja sen mahdollisia virheitä korjataan henkilöstösuunnitelman hyväksymiseen 5.4.2013 asti.
Tämän jälkeen toiminta jatkuu normaalin
vuosittaisen henkilöstösuunnittelun mukaisesti. Uudessa kokoonpanossa henkilön
tehtävä saattaa muuttua urakiertoon tai
luonnolliseen vaihtuvuuteen liittyen seuraavien vuosien aikana.
Työssäkäyntialue
Puolustusvoiminen toimipisteitä kiertäessämme on noussut esiin kummallinen
tulkinta työssäkäyntialueista. Sen mukaan
puolustusvoimat on yksi yksikkö ja laajimillaan koko Suomi voidaan tulkita työssäkäyntialueeksi.
Ovatkohan tässä menneet nyt sekaisin puolustusvoimien yhteiset virat ja sen
sisällä koko Suomen kattava tehtäviin sijoittuminen ja velvollisuus siirtyä sekä
työssäkäyntialueen määritelmä?
Puolustusvoimien työssäkäyntialueet on määritetty muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyssä
tarkentavassa virkaehtosopimuksessa.
Sopimuksen teksti on tarkkaan ottaen
seuraava: Osapuolten erikseen sopimien
paikkakuntien välillä, missä päivittäinen
työssäkäynti on tavallista ja etäisyys/
matka-aika sekä liikenneolot huomioon
ottaen mahdollista. Vakiintuneen käytännön mukaan näitä sovittuja alueita
on kutsuttu työssäkäyntialueiksi. Sopimuksessa on luettelo alueista ja niihin
sisältyvistä paikkakunnista.
Työasuntovähennys
Puolustusvoimauudistuksen myötä yli
2 000 henkilöä joutuu siirtymään toiselle
paikkakunnalle. Siirtoon liittyen he joutuvat pohtimaan myös miten asuminen ja
eläminen järjestetään. Muuttaako perhe
mukana, vai siirtyykö vain virkamies itse
ja asuu viikot perheestään erillään? Yksi
päätökseen vaikuttava asia on tietenkin
asumismuoto toisella paikkakunnalla.
Työasuntovähennys vähennetään ansiotuloista tulonhankkimiskuluna. Työasuntovähennyksen voi saada verovelvollinen, joka työskentelee kaukana kotoaan ja joka on tämän vuoksi vuokrannut
käyttöönsä toisen asunnon (työasunnon)
työpaikan sijaintialueelta. Vähennysedellytykset ovat osittain erilaiset perheellisellä ja perheettömällä henkilöllä. Vähennyksen määrä on enintään 250 euroa
kuukaudelta.
Työasuntovähennyksen saamiseksi
henkilöllä tulee olla samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa: vakituinen asunto
ja työasunto. Vakituinen asunto on yleensä se asunto, jossa henkilö on kirjoilla.
Perheellisen henkilön vakituinen asunto
on asunto, jossa hän asuu yhdessä puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa.
Puolisoita ovat aviopuolisot ja ns. verotukselliset puolisot (mm. yhdessä asuvat
henkilöt, joilla on yhteinen lapsi). Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka
ei ennen verovuoden alkua ole täyttänyt
17 vuotta. Perheellisellä henkilöllä on yllä
mainituilla perusteilla oikeus työasuntovähennykseen.
Perheettömän henkilön vakituinen
asunto on paikka, jossa hän vakinaisesti
asuu. Perheettömällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole puolisoa tai
alaikäistä lasta tai joka asuu heistä erillään
välien rikkoutumisen vuoksi. Perheetön
henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti
(vähintään) kaksi varsinaista työpaikkaa
ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen
sijainnin vuoksi. Toinen asunnoista on tällöin hänen vakituinen asuntonsa ja toinen
hänen työasuntonsa.
Vähennyksen saa vain
vuokra-asunnosta
Työasuntovähennyksen voi saada vain
vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee
olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen
tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Vuokrattuun
asuntoon rinnastetaan työsuhdeasunto,
joka on saatu luontoisetuna työnantajalta
varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi.
Työasuntovähennyksen voi saada myös
asumisoikeusasunnosta tai osaomistusasunnosta niin kauan kuin verovelvollinen
hallitsee osaomistusasuntoa vuokrasopimuksen perusteella. Hotellimajoitus tai
majoittuminen esimerkiksi leirintäalueella
olevaan asuntovaunuun ei oikeuta vähennykseen, koska kysymys ei ole asunnon
vuokraamisesta.
Vakituisen asunnon tulee olla yli
100 kilometrin päässä
Työasuntovähennyksen edellytyksenä on,
että verovelvollisen vakituinen asunto
sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä
sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto
on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä
Henkilöstötoimien aikataulu (suunnitelma 16.11.2012)
Lainsäädäntömuutokset
KEVÄT 2013
PLMI HALLINNOLLISET
PÄÄTÖKSET
HKP
Kesäkuu
2012
YT-neuvottelut
20.2. – 11.6.
Irtisanomiset
30.6. mennessä *
* Hallinnolliset
päätökset kevät
2013
PVKOM PÄÄTÖKSET
Kevät 2012
Palvelussuhteet
päättyvät
Kevät 2013
MK1
1.-26.10.
Irtisanomiset
30.6. mennessä
* Tehtävään määräykset
30.4. mennessä
II -vaihe
Syksy 2012
Palvelussuhteet
päättyvät
Syksy 2013
MK2
8.-19.4.
Kevät 2014
Syksy 2014
Avoimiin tehtäviin hakeutuminen
Henkilöstösuunnitelma
hyväksytty 5.4.
Tehtävien
täyttösuunnitelma
Muutoksen
kohteena olevan
henkilöstön
määrittäminen
1.10.2012
Haku
tehtäviin
Tammikuu 2013
Irtisanomis-uhanalaisen
henkilöstön
määrittäminen
30.4.2013
* = tavoiteaikoja
• tehtävänkuvaukset ja paikallistason arviointi
15.11.2012/31.1.2013 mennessä
• alueellisen tason ja keskustason arviointi
31.12.2012/28.2.2013 mennessä
Henkilöstön
halukkuuskartoitukset
30.8.2012
Siirtoihin liittyvä yt-menettely 1.10.2012 alkaen 
Pääesikunnan suunnitelma puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimien toteuttamiseksi.
Lähde: Pääesikunnan henkilöstöosasto
SotilasAikakausLehti
12 | 2012
35
Isänmaa tarvitsee puolustajansa
– upseerin.
Upseeri tarvitsee puolustajansa
– Upseeriliiton.
mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä
olevaa tietä pitkin.
Työasuntovähennys on 250 euroa
jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta,
jona verovelvollisella on samanaikaisesti
vakituinen asunto ja työasunto. Vähennys
ei kuitenkaan ole suurempi kuin verovelvollisen työasunnosta maksama vuokra.
Vähennystä ei saa vajailta kalenterikuukausilta. Työasuntovähennys myönnetään
myös tavanomaisilta loma-ajoilta, jos
työasunto ei ole tänä aikana muussa käytössä, esimerkiksi edelleen vuokrattuna
toiselle.
Asumisoikeusasunnon vuokrana pidetään maksettua käyttövastiketta. Osaomistusasunnosta vähennys lasketaan
maksetun vuokran perusteella. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon
luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.
Verovapaan korvauksen
vaikutus
Työasuntovähennystä ei myönnetä, jos
verovelvollinen on saanut verovuonna
toisella paikkakunnalla asumiseen liittyvää verovapaata korvausta tai etuutta.
Tällainen etuus voi olla esimerkiksi työasuntoa varten saatu verovapaa asumistuki tai kansanedustajan verovapaa
kulukorvaus. Etuuden tai korvauksen
määrällä ei ole merkitystä. Muu kuin
työasuntoa varten saatu verovapaa tuki
tai korvaus ei vaikuta työasuntovähennykseen.
36
Työasuntovähennys myönnetään
verovelvollisen veroilmoituksen yhteydessä esittämän selvityksen perusteella. Työasuntovähennystä voi pyytää jo
verovuoden aikana ennakkoperinnässä.
Verovelvollisen on säilytettävä työasuntovähennykseen liittyvät kuitit ja tositteet.
Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa. Tarkemmat tiedot työasuntovähennyksestä
löytyvät www.vero.fi -sivuilta.
Perheellisen virkamiehen
erityiskorvaus
Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyssä
tarkentavassa virkaehtosopimuksessa
on 5§:ssä määritelty perheelliselle virkamiehelle maksettava erityiskorvaus.
Tämä korvaus on muodostettu kattamaan
niitä haittoja, joita virkamiehelle tulee
hänen asuessaan siirtymisvelvollisena
perheestään erillään. Tällä erityiskorvauksella ei korvata asumiseen liittyviä
kustannuksia.
Yhteishuoltajia
sorsitaan tässäkin
Työsuhdeasunnon veroetu on jälleen
uusi kohta, jossa verottaja ei todellakaan
ymmärrä nyky-yhteiskuntaa eikä edes
valtiovallan tavoitteita. Verottaja ei ilmeisesti tunne yhteishuoltajuuden sisältöä
ja merkitystä. Ajattelua ohjaa pelkästään
ja vain verotettavat mahdollisuudet. Siksi
perheettömäksi määritelty yhteishuoltaja
ei saa työasuntovähennystä vaikka hän
pitää asunnon kotipaikkakunnallaan lasten
tapaamisen ja hyvinvoinnin takia.
Verottaja ilmeisesti haluaa, että lapset
lähetetään joka toinen viikonloppu jopa
satojen kilometrien päähän tapaamaan
etävanhempaa sen sijaan, että tämä tulisi
viikonlopuksi lasten kotipaikkakunnalle.
Alaikäisen lapsen hyvälle kasvulle on
paljon parempi, että hän voi asua myös
tapaamisviikonloput samalla tutulla ja turvallisella kotipaikkakunnalla, missä ovat
myös harrastukset ja kaverit.
Lasten hyvä kasvu yhteiskunnan terveiksi ja myös veroa maksaviksi jäseniksi
on selkeästi ollut valtionjohdon tavoite.
Syrjäytymisen estäminen on asia, johon
tasavallan presidentti Sauli Niinistökin on
puuttunut. Rahaa ei voi verrata rakkauteen,
mutta sen puute voi oilla käytännön este.
Työasuntovähennys on korvaus, jolla
voitaisiin auttaa etävanhempaa jättämään
asunto kotipaikkakunnalle. Tuskin kukaan
tällaisen verovähennyssyyn takia jättää
keinotteluasuntoa kotipaikkakunnalle. Upseeriliitto pyrkii vaikuttamaan poliittisiin
päättäjiin tämän kuin myös aiemmissa
kirjoituksissani (muun muassa lokakuun
Sotilasaikakauslehti) esiin tuomiini epäkohtiin yhteishuoltajien kohdalla.