Hyvä Fiilis 3/2012 - Friskis & Svettis
Hyvä Fiilis FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI Hanna Ursin, Sari Okko ja Mika Lindström 3 /2 012 Kannen kuva: Leif Pietilä TÄSSÄ NUMEROSSA: • Timppa saa jumppaajat ylittämään itsensä • Paljonko tähtiä jumppasaleille • Saarenmaan Kolmen päivän juoksu • Kaisaniemessä juhlittiin ja muistettiin konkareita www.friskissvettis.fi Hyvä Fiilis Sisältö 3 / 2012 2 Pääkirjoitus ja Puheenjohtajalta 3 Timppa saa jumppaajat ylittämään itsensä 4–6 Salit testissä 7 8 Saarenmaan Kolmen päivän juoksu Kaisaniemessä juhlittiin ja muistettiin konkareita Kilometrit laskettu PÄÄKIRJOITUS PUHEENJOHTAJALTA Vapaaehtoistyö, arvot ja identiteetti Koko vuosi yhtä juhlaa Vapaaehtoisuus on yksi kenttä, missä ihminen voi testata, pohtia ja peilata omia arvojaan ja samalla omaa identiteettiään. Miten asiat, joita pidämme arvoinamme, näkyvät siinä, mihin tunnemme kuuluvamme, ja miten ne muuttuvat toiminnaksi? Selailin seuramme nettisivuilta kuluneen vuoden extroja. Läpi vuoden, joka kuukausi on ollut ainakin kaksi juhlavuoden innoittamaa tempausta. Niistä meillä itse kullakin on omia muistoja, mielikuvia ja tuntemuksia. Äskettäin väitellyt Henriette Grönlund toteaa väitöstutkimuksessaan, että altruismi arvona linkittyy vapaaehtoistyössä moniin muihin motiiveihin. Hän tiivisti havaintonsa viideksi perustyypiksi. VAIKUTTAJAT pyrkivät oikeudenmukaisuuteen ja heillä on usein globaali, kriittinen peruste. AUTTAJATYYPEILLÄ on monesti takana oma rankka kokemus – kuten alkoholismi − ja he haluavat näyttää kaltaisilleen tien selviytymiseen. USKONNOLLISIA yhdistää vapaaehtoisuuteen hengellinen yhteisyys. Ja sitten on SUORIUTUMISEEN, MENESTYMISEEN JA AHKERUUTEEN perustuvat motiivit. Viides, vaan ei vähäisin ryhmä, ovat YHTEISÖLLISISTÄ motiiveista toimivat. Tähän kuuluvat lähipiirissään toimijat, tyypillisimmin lastensa harrastusten hyväksi yhteisöllisesti seuratoimintaan omistautuneet vanhemmat. Perustyypit eivät ole jyrkkärajaiset. Vapaaehtoistoimijassa voi yhdistyä erilaisia motiiveja. Yksi vain on muita merkittävämpi. Nettiin päädyin, kun eilen ratikalla töihin tullessani näin Jääpuiston taas nousseen Rautatientorille. Märältä näytti, samoin kuin viime tammikuussa, kun meistä muutama yllytyshullu osallistui curling-turnaukseen ja pääsi jopa jatkoon. Siitä sateisesta illasta taisi tulla hullun vuoden 2012 avaus. Sää ei ole koskaan ollut meille mikään este. Kaivarin avajaisetkin vietiin läpi pitkän kaavan mukaan ja lähestulkoon pakkasessa. Vuoden aikana ovat seuramme toimijat olleet monessa mukana. Riemullisen arkitoiminnan lisäksi ovat kaikki yhdessä jaksaneet ideoida ja toteuttaa lukuisat erikoistapahtumat 20-vuotiasta seuraamme juhlistamaan. Yhdessä tekemisessä on taas kerran ollut voimaa. Vanhat tutut ovat muistaneet meitä ja tuoneet mukanaan paloja seuran alkutaipaleelta. Heitä on palannut myös mukaan toimintaan, ja entistä energisempinä. Uusi vuosikymmen seuran toiminnassa käynnistyi näyttävästi. Näyimme maailmalla ja medioissakin. Toivottavasti yhä useampi tunnistaa Friskis&Svettis-nimen ja -logon eikä sekoita meitä kissanruokaan! Friskis&Svettis-vapaaehtoisuus perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöstä saamme energiaa ja liikunnaniloa ja annamme sitä itse muille. Joka antaa, hän myös saa. Kiitos kaikille uskollisille liikkujille, jotka annatte toiminnallemme syyn ja tavoitteen tarjota entistäkin parempia ja hauskempia jumppia, juoksuja ja tapahtumia. Uusi vuosi tuo uusia avauksia. Kiitos kaikille toimijoille onnistuneesta juhlavuodesta! Nautitaan hämärästä ja odotetaan kimaltavia hankia. Anneli Kajanto päätoimittaja Leila Kuva: Markus Palmén JULKAISIJA: Friskis&Svettis Helsinki ry PÄÄTOIMITTAJA: Anneli Kajanto ULKOASU: Ari Salo, Leena Toivola TAITTO: Ari Salo KUVAT: Leif Pietilä, Risto Salo, Markus Palmén, Heikki Kajanto, Jussi Mikkola, Leena Toivola, Sandor Ilvest ja Teija Häkkinen PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl ISSN 1457-7194 2 | Hyvä Fiilis 3 / 2012 HELSINKI FRISKIS&SVETTIS on Helsingissä vuonna 1992 perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 538 870 jäsentä useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii Helsingissä ja Vantaalla, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä. Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon tai muuhun seikkaan katsomatta. TOIMISTO Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki puh. (09) 685 4542, info@friskissvettis.fi. Toimisto on kiinni 21.12.−1.1. Aukioloajat 2.1.2013 lähtien: ma 12–18, ti 12–17, ke 12–17, to 12–18. Löydät meidät myös Facebookista:www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki HINNAT Jäsenmaksu 2013 (1.1.–31.12.2013) .....12 € Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja. Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit. KAUSIKORTIT kevään jumpat (1.1.–31.5.2013) ............95 € kevään ulkoliikunta (1.1.–31.5.2013).....25 € SARJAKORTIT 6 kertaa.......40 € 12 kertaa.....65 € Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %. Kevään toiminnasta lisää nettisivuiltamme www.friskissvettis.fi Kaksi kymmentä vuotta sitten tuolloin 25-vuotias Timo Saarinen menetti sydämensä F&S:lle ja pian hänestä tuli seuran kipeästi tarvitsema spurttiohjaaja. Liittyminen seuraan tapahtui kuitenkin ulkoliikunnallisista syistä: Kaivarin loppuvenytyksissä hänen viereensä ilmestyi viehättävä, vaalea nuori nainen ja pyysi Timppaa järjestäjäksi. Nainen oli Pirjo Pikkarainen, jonka säteilyn ja energian kehässä sulaa sukupuoleen katsomatta kuka tahansa. − Pirjo olisi voinut kysyä minulta mitä vaan, niin olisin vastannut, että ilman muuta, Timppa virnistää. Nyt Timppa Saarinen huomaa olevansa nykyisistä F&S-ohjaajista pitkäikäisin. Hän tuli järkkäriksi kesällä 1993 ja ohjaajaksi syksyllä 1994. Spurttiohjaajasta hän siirtyi neljänkymmenen ikävuoden tietämillä voimasportin ohjaajaksi. Haagan paloasemalla jumppaavat keskiviikkoisin uskolliset Timpan ja Timpan jumpan fanit. TIMPPA SAA JUMPPAAJAT YLITTÄMÄÄN ITSENSÄ MONIPUOLINEN LIIKUNTA MIELEKKÄINTÄ Vaikka mies itse kokee, ettei keho pysty enää samaan kuin nuorempana ja palautuminen vie enemmän aikaa, kiistattomasti hän on kovassa kunnossa. Hän harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Talvella hän hiihtää, ja lasten hiihtoloman aikaan perhe on usein laskettelemassa. Lumettomana kautena hän lenkkeilee parin hyvän kaverin kanssa, pyöräilee työmatkansa ja jumppaa. Lihasvoimaa hän ylläpitää punttisalilla. − Viikot ovat vaihtelevia. Laiskana viikkona riittää voimasportin ohjaustunti. Hyvänä viikkona on paljon kaikenlaista ja monipuolisesti. INTOHIMONA SUKELTAMINEN Urheilullinen erityisyys on kuitenkin sukeltaminen, johon Timppa kertoo hurahtaneensa vuonna 1995. − Seuraavat kymmenen vuotta vietin paljon aikaa veden alla. Sukeltaminen on periaatteessa samanlaista, sukelsipa Suomessa meressä, järvessä tai lammessa tai sukelteleeko ulkomailla, sanoo Punaiselle merelle, Välimerelle ja Atlantille sukellusmatkoja tehnyt Timppa. Kun veden pinta jää yläpuolelle, ajatuksista katoaa kaikki muu paitsi senhetkinen olotila: − Ajatuksellisesti se on tyhjä tila. Kun töissä on ollut tiiviimpää ja illalla lähtee sukeltamaan, sieltä tullessa on pää melko tyhjä. Ihmisellä ei ole kalan tavoin kiduksia. Siksi sukeltaessa on keskityttävä hengittämiseen sekä tarkkailtava laitteiden toimivuutta samalla, kun katselee vedenalaisia maisemia, hän kuvailee. Viime kesänä kesämökillä perheen kanssa lomaa vietettäessä sukelluspaikaksi löytyi louhikko, jota hän aikoo kokeilla uudelleen. − Sukellus on turvallinen harrastus, jos sen tekee oikein, ja vaarallinen, jos sen tekee väärin. PERHE YKKÖSASIOISTA Udellessani, mistä asioista Timppa haltioituu, hän mainitsee unelman tai tärkeän tavoitteen saavuttamisen, mutta lisää monen sellaisen liittyvän omaan perheeseen. Länsi-Vantaalla asuvan Timpan perheeseen kuuluu Elina-vaimo sekä Susa (15) ja Tuuli (11), liikunnallisia kaikki. − Minulla on tapana tehdä Susan kanssa lenkkejä ja otamme lopussa 100−200 metrin rajun spurtin. Olen siinä ollut suvereeni. Mutta viime kesänä tyttäreni oli sitä mieltä, ettei isä enää jätä häntä. Se oli kova kolaus, viesti omasta vanhenemisesta, mutta samalla tunsin ääretöntä ylpeyttä lapseni kehittymisestä. Pyydän Timppaa myös luonnehtimaan itseään. Hän myöntää turhautuvansa ja polt- tavansa proppunsa jahkailusta, jos asioita voisi tehdä ripeämmin, nopeammin ja selkeämmin, mutta niissä ”töpeksitään ja tupeksitaan” ja selkeistä asioista saadaan näin monimutkaisia. Hyödylliseksi piirteekseen hän tunnistaa hyvän keskittymiskyvyn, niin töissä kuin jumppaohjaajanakin. Heikkoudekseen hän tunnustaa ”hetkittäisen leväperäisyyden” eli kellon heikohkon hallinnan. − Lähden liikkeelle vähän viime tipassa, hän myöntää. VUOROVAIKUTUKSESTA INNOSTUSTA JA VOIMAA Timpan voimasportissa käyvät näkevät, miten mies innostuu hämmästyttäviin suorituksiin näyttäessään mallia. Ja hän nauttii silmin nähden. Itse hän korostaa vuorovaikutusta jumppaajien kanssa: − Kaksi asiaa on tärkeitä. Musiikin tulee olla sellaista, josta itse pidän ja joka saa elimistön liikkeelle. Toinen ja suurin ovat jumppaajat. Vaikka olisin tullut töistä vähän haluttomalla mielellä, nähdessäni parin ensimmäisen kappaleen aikana jumppaajien hymyt palaa tunne, että tämä on kivaa. TIMPPA SPECIAL Vaikka kaikki ohjaajat korostavat venytyksiä ja venytysten rakenne on sama, Timpan venytykset ovat Special. Ne ovat tehokkaita ja niitä on nautinto tehdä. − Kun venyttelen itse, kokeilen, miten saisin tuntumaan paremmin. Ja kun löydän sen, miksi en voisi kertoa sitä muillekin, hän kuittaa. Teksti: Anneli Kajanto Kuvat: Jussi Mikkola Hyvä Fiilis 3 / 2012 | 3 Paljonko tähtiä jumppasaleille? – KATAJANOKKA KIRI YKKÖSEKSI Friskis&Svettiksen vuonna 2011 julkistaman jäsenkyselyn mukaan seuran jäsenten toivomukset kohdistuivat eniten liikuntapaikkojen tasoon ja erityisesti pukuhuone- ja odotustiloihin. Jumppasalit ja etenkin pukuhuone- ja suihkutilat ovat aikataulutoimikunnan pysyvä pähkinä purtavana. Liikuntatilat eri puolilla Helsinkiä ovat ”aikansa lapsia”, eikä Helsingin kokoisessakaan kaupungissa ole riittävästi sellaisia nykyajan vaatimukset ja odotukset täyttäviä saleja, joiden vuokrat ovat myös seuran talouden kannalta mahdollisia. Salien tarvitsijoita, sählystä koripalloon ja tanssista joogaan on paljon. Jäsenten jumppavalinnoissa itse sali tai pukuhuone on sivuseikka. Tärkeimmiksi koetaan jumppa, jumppaohjaajan persoona, itselle soveltuva ajankohta, paikan sijainti sekä hyvä ja hauska meininki. HAAGAN PALOASEMA Vanha Turun maantie 2 Haagan paloasema otettiin käyttöön lokakuussa 1961 Haagan palolaitoksen satavuotisjuhlan yhteydessä. Sali on tehty pelastushenkilökunnan omaan kuntoilukäyttöön. Arvioijia 8 Sali Pukuhuoneet Valikossa tanssia sunnuntaisin sekä eri vaativuustason jumppia (3) keskiviikkona ja torstaina. Hyvä fiiliksen tiimiryhmä testasi 11 tänä talvikautena käyttämäämme salia. Lähetimme kaikille ohjaajille ja järkkäreille kyselyn ja jututimme myös jumppaajia. Vastausten perusteella salimme sekä pukuhuoneet suihkutiloineen on nyt tähditetty: viisi tähteä ( ) erinomainen, hyvä, normaali monikäyttösali, tyydyttävä ja välttävä. Ylivoimaisen ykkössijan sai Katajanokan liikuntahalli. Saleista saman arvion saivat kakkossijan jakavat Yrjönkadun liikuntasali ja Vallilan Heltech, jotka kuitenkin hävisivät pukeutumistilojensa puolesta. Hyvinä kolmosina kirittelevät rinnalle Haagan paloasema ja Herttoniemenrannan liikuntahalli. Niukan harmittavasti mitalisijoilta jäivät Meilahden yläaste sekä Ruoholahti, jonka molempiin jumppasaleihin ollaan tyytyväisiä. Yhteisenä ja jakamattomana toiveena on Stadionin pikainen remontti. Stadionia tarvitaan! Ja saunaa kaivataan kuumaksi siellä, missä salin yhteyteen sellainen on rakennettu. TIIMI: Anneli Kajanto, Sari Kuvaja, Jussi Mikkonen, Kirsi Mäkinen, Leif Pietilä ja Risto Salo KUVAT: Heikki Kajanto, Jussi Mikkonen, Leif Pietilä ja Risto Salo ARABIAN PERUSKOULU Berliininkatu 4 Vuonna 2003 rakennetun koulun sali on uusi, siisti, valoisa ja tilava. Kouluille tyypilliseen tapaan jumppa-alustat ovat vain koulun omassa käytössä. Arvioijia 2 Sali (ka 3,5) Pukuhuoneet (ka 3,5) Startti- tai sporttijumppa lauantai-alkuiltapäivästä, bonuksena piiiiitkät venyttelyt. Järkkäri Markku ja ohjaaja Mi Arabiassa 4 | Hyvä Fiilis 3 / 2012 Arabian kuumat lauantait Pakko myöntää: ensikertalaisen on vaikea löytää D-ovelle, joka on aikamoisen mutkan takana. Mutta kun löydät sen, käy pelotta peremmälle. Aula on vaatimaton, pukeutumistilat normaalia koulutasoa, mutta modernissa salissa on kaikki mitä tarvitaan. Markku Toijala on tuuraamassa järkkärinä, Mi Helaskoski on ensi kertaa tutustumassa saliin. Matka Arabiaan on yllättävän helppo. Bussi tai ratikka Sörkasta, kolmen minuutin kävely Hämeentien pysäkiltä koululle (www.reittiopas.fi). Autoilijalle koulun vierustalla on mukavasti parkkipaikkoja, ja pyöräilijäähän ei estä mikään. Haagassa superhyvä lattia Kirsi Nukarisen mielestä Haagan paloaseman salin lattia on superhyvä. ”Myös Ruoholahdessa”, hän antaa myöten. Salia hän kiittää tilavaksi, valoisaksi ja ilmavaksi. ”Ja täällä on aina siistiä.” Ilmavuutta ja tilavuutta kiittävät myös muut. Timppaohjaaja luonnehtii salia siksi jopa kodikkaaksi. Pukuhuonetilat Kirsi manaa kehnoiksi etenkin siksi, etteivät ne isoille kävijämäärille yksinkertaisesti riitä. Markku Toijalan mielestä suurin osa jumppaajista tulee lähitienoolta, joten houkutus mennä suihkuun vasta kotona on vastustamaton, etenkin kun saniteettitilat ovat nuhjuiset. ”Paloasema on aina auki, myös juhlapyhinä”, kiittää monivuotinen Haagan järkkäri Leif Apter. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset: bussipysäkki on lähellä eikä kympin ratikkakaan koukkaa kaukaa. Kirsi, järkkäri Haagassa HERTTONIEMENRANNAN LIIKUNTAHALLI Petter Wetterin tie 5 Avara, tilava sali sijaitsee Herttoniemenrannan ala-asteen yhteydessä ja edustaa uutta kaupunkirakentamista. jen tilavuutta, pukuhuoneista suoArvioijia 3 raa pääsyä saliin sekä aulan kah(ka 4,3) Sali ta wc:tä. Pukuhuoneiden siisteys Pukuhuoneet saa häneltä pyyhkeitä, mutta puTiistaina startti ja torstaisin kuhuoneiden tilavuus kiitosta. voima- tai sykesportti, jotka Päivi Korkeala kiittää palvelualtpäättyvät pitkiin venytyksiin. tiita hallivahtimestareita ja loistavia liikenneyhteyksiä. LiikenHerttoniemenranta – neyhteyksiä kehuva Pilvi Järvinen uusi ja tilava Liikuntahalli edustaa uutta ra- kaipaisi tanssiohjaajana peiliseikentamista. Ari Saloa ohjaaja- nää sekä talon puolesta patjoja. na miellyttää salin tilavuus, il- Siis pehmuste kainaloon Herttomavuus ja sopiva lämpötila. Hän niemenrantaan suunnattaessa! myös kiittää tulo- ja odotusaulo- KATAJANOKAN LIIKUNTAHALLI KRUUNUNHAAN YLÄASTE Merikasarminkatu 1 Snellmaninkatu 18 Jyri Jumppaavat sisarukset Kati ja Niina Maarit ja Liisa, järkkärit Entiseen konepajarakennukseen valmistunut Katajanokan liikuntahalli otettiin käyttöön syksyllä 2002. 1900-luvun alussa rakennetun rakennuksen julkisivu on asemakaavassa suojeltu ja sisätilat uusittu. Liikuntahalli juhli hiljattain 10-vuotispäiväänsä. Arvioijia 5 Sali Pukuhuoneet Vuoromaanantaisin sportti ja sykesportti, perjantaina viikonloppuun startataan starttijumpalla. Skattan Kone ja Kunto ”Tämä nyt vaan on yksinkertaisesti paras!” Järkkärit Liisa Noponen ja Maarit Härkönen ovat yhtä mieltä. Perustelut tulevat kuin apteekin hyllytä: hieno talo, hyvä valais- tus, helppo tulla, hyvät jumpat. ”Lisäksi täällä on hyvä lattia, jolla ei liukastu. Ja tosi mukavat vahtimestarit”, Liisa toteaa. Skattalla käydään koko kaupungista, eikä ihme: ratikka pysähtyy melkein oven eteen ja isolla pihalla on reilusti parkkitilaa. Tosin Skattan jumppaajien on oltava sopuisaa sakkia, ainakin äijien puolella. Pukuhuone on, sanoisko – kompakti. Asiaa ei helpota, että Skattan jumpat vetävät väkeä. MEILAHDEN YLÄASTE Kuusitie 12 Kuvataiteisiin ja kiinan kieleen erikoistunut Meilahden yläasteen koulu ei kavahda liikuntaakaan, sillä sen sali on valoisa, ilmava ja huljakka. Arvioijia 2 Sali (ka 3,5) Pukuhuoneet (ka 3,5) Tarjolla vaikka mitä, perjantaisin vuoroviikoin sporttia tai mix-jumppa, sunnuntaisin rundia ja tiistaisin starttia. Meilahden hulppeat tilat Jos Meilahden hulppeasta, valoisasta ja ilmavasta salista on keksittävä moitteita, ohjaaja Piia Niittymäki ja järkkäri Jaana Rytkönen tiivistävät sen siisteyteen: Kun salilla on monia käyttäjiä ja jotkut aikuisryhmät saattavat porskutella sisälle ulkokengissä, seuraavassa vuorossa jumppaajille lattian pöly ja epäpuhtaudet eivät ole pelkkä iloinen ylläri. Koulusalin tavoin myös Meilahdesta puuttuvat alustat talon puolesta. Jaana kiittää naisten pukuhuoneissa wc-tilojen runsautta ja suihkujen määrää.Tosin käsienpesumahdollisuuksia ohjaajat luonnehtivat ”hieman eksoottisiksi”. Teija Matikainen on järkkärinä Meilahdessa Kruununhaan yläasteen rakennus on vuodelta 1899.Vaikka itse koulu muutti rakennukseen vasta vuonna 1980, koulun historia ulottuu vuoteen 1905.Tuolloin se perustettiin tyttökouluksi Venäjän sortovuosina innoittajina demokratiapyrkimys, suomalaiskansallinen herääminen sekä naisasialiike. Arvioijia 4 Sali Pukuhuoneet Tosi liikuntapläjäys tarjolla keskiviikkoisin: ensin sportti ja päälle spurtti. Kruununhaassa ratkaisee kokonaisuus Ensimmäisen kauden järkkäri Jyri Putkonen on Kruununhaan järkkärinä siksi, että ”Kruununhaassa on parhaat jumpat ja parhaat ohjaajat”. Hän käy jumppaamassa myös Yrjönkadulla ja Ruoholahden palloiluhallissa. ”Kaikilla saleilla on puolensa”, hän sanoo. ”Äänentoisto salissa on hyvä. Yhdellä seinustalla on iso peili, jos vain jumppaajat osaavat hyödyntää sitä. Mielestäni sali sopii paremmin spurttiin, jossa jumppaajia on vähemmän.Tämänker- tainen määrä, 33, on aikalailla maksimi”, hän täydentää. Koulusaleille on yleistä lakatut, liukkaat lattiat. Jyrin tavoin sitä valittavat myös ensikertalaiset, sisarukset Kati (23) ja Niina Perälä (27). ”Olisi tunnelmallisempaa, jos jumppaajia olisi vähemmän eikä lattialiikkeissä tarvitsisi varoa naapureita. Mutta ilma silti riitti.” Katin ja Niinan paikanvalinnan perusteita ovat aikataulun sopivuus, sillä kaikkiin saleihin on hyvät liikenneyhteydet. ”Tilojen puutteille voi antaa paljon anteeksi siksikin, että jumpat ovat niin edulliset”, summaa Niina, mihin Kati lisää: ”Ja itse jumpat ja ohjaajat ovat niin kivoja. Kokonaisuus ratkaisee.” RUOHOLAHDEN ALA-ASTE Santakatu 6 Siistissä, tilavassa salissa avaruutta lisäävät peilit. Arvioijia 1 Sali Pukuhuoneet Fuegon hurmaa sekä sporttia joka maanantai. Ruoholahden ala-aste, valoisa ja viihtyisä Ruoholahden ala-asteen arvioinnissa luotamme omiin kokemuksiimme sekä järkkäri Ulla Kelavuoreen. Hän kehuu jumppasalia siistiksi, sopivan kokoiseksi, valoisaksi ja viihtyisäksi. Ilmastointi toimii hyvin ja peiliseinä auttaa jumppaajaa kontrolloimaan liikkeitten tehokkuutta. Jumppamattoja ei anneta ulkopuoliseen käyttöön, ja kun lattia on kova, pehmike on syytä ottaa mukana. Pukuhuone on ”normaali”, joka tuntuu tarkoit- tavan ison jumppaporukan samanaikaisuudessa ahtautta ja tungosta vuorojenvaihdostilanteissa. Tungosta korostaa se, että pukuhuoneisiin saisi mennä vasta 15 minuuttia ennen jumpan alkua. Minuutteja on kuitenkin tulkittu joustavasti. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Ulla, järkkäri Ruoholahdessa Hyvä Fiilis 3 / 2012 | 5 RUOHOLAHDEN PALLOILUHALLI Kellosaarenkatu 4 Nykyaikainen, yhdessä Ruoholahden alueen kanssa noussut liikuntatalo. Arvioijia 2 Sali Pukuhuoneet Torstaisin sporttia, lauantaina starttia ja sporttia sekä sunnuntaina introa ja starttia tai flex soft. - STADION Hammarskjöldintie 4, D-rappu, itäsivu Vuoden 1952 kesäolympialaisiin rakennettu funkkistyyppinen Olympiastadion on palvellut monipuolisesti eri liikuntaseuroja ja itse Stadion ollut lukemattomien suurkisojen, maaotteluiden ja konserttien foorumi. Nyt kunniakkaasti palvelleen Stadionin liikuntatilat huutavat luvassa olevaa peruskorjausta. Arvioijia 2 Sali (ka 1,5) Pukuhuoneet (ka 1,5) Keväällä Stadionilla ei ole F&Sjumppia. Ulkoliikuntaryhmien tärkeä tukikohta tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Sofia jumppaa Ruoholahdessa. Ruoholahden palloiluhalli – lattia JEES! Sofia Skyttä on käynyt jumppaamassa Ruoholahdessa parisen vuotta. Hänestä hallissa on parasta sen tilavuus. Myös sijainti miellyttää: halli on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja ympäristö on siisti. Sali saa kehuja erinomaisen lattiapintansakin vuoksi myös ohjaajilta Ari Salolta, Tiina Kankaan- Stadionin Kalle-vaksi on symppis päältä ja Johanna Huhtiselta. Pukuhuoneet riittävät iltavuoroissa, mutta etenkin viikonloppuisin on ahdasta. Sauna on kuitenkin hyvä lisäetu. Sofia toivoo, että se olisi Friskiksen jumppaajille ja toimijoille maksuton. Kesähelteellä kannattaa valita Kaivarin jumppa, sillä edes Ruoholahdessa ilmastointi ei riitä. VALLILAN HELTECH Nilsiänkatu 3 Arvioijia 5 (ka 4,6) Sali Pukuhuoneet (2–4) Tanssia tai Tanssi Fuegoa keskiviikkoisin, torstaisin sporttia sekä Corea ja sykestarttia vuoroviikon perjantaina. Vallila, siis nääää-in hyvä! Anni Pullinen on ollut vakijärkkäri Vallilassa vuodesta 2010. Ei kaduta. Kädet eivät riitä kertomaan, kuinka mainio sali Heltech on. ”Yksi lempisaleistani.Täällä on hyvä valaistus ja hyvä ilmanvaihto, sali on siisti, moderni ja tilava”, hän kehuu. Salilla käy pääasiassa jumppaajia lähialueelta, mutta muidenkin kannattaa bongata Vallila. Sturenkadun, Mäkelänkadun ja Teollisuuskadun pysäkit ovat lähellä, ja autonkin saa kadunvarteen parkkiin melko hyvin. Jumpissa on yleensä hyvin tilaa ja avara sali nielaisee tarvittaessa enemmänkin väkeä. Pukuhuoneet saavat risuja ja ruusuja riippuen siitä, mikä pukuhuone osuu miehille, mikä naisille. Tilaa on siis hulppeasti tai niukasti. Järkkäri Riitta Välke heittää toiveen: ”Se sauna lämpimäks vihdoinkin. Suoraan rehtoriin vain yhteyttä.” F&S:n ohjaajaveteraani Mare Kyrklundin tuomio on sumeilematon: ”Nopeasti remonttiin, sillä Stadionin sijainti on aivan erinomainen.” Kevätkaudella jumppia Stadikalla ei enää ränsistyneisyyden johdosta järjestetä. Remonttia odottava järkkäri Mervi Kaplas löytää jotain hyvääkin: ”Parasta Stadikalla on sijainnin lisäksi tunnelma, mikä syntyy, kun 6 | Hyvä Fiilis 3 / 2012 paikalla käy paljon eri-ikäisiä ja eri lajien harrastajia.” Stadion palvelee parhaiten F&S:ää ulkoliikuntaryhmien tukikohtana ja loppuvenyttelypaikkana. Ulkoliikkujille Stadikka on siis melkein kuin kakkoskoti. Sieltä lähdetään ja sinne palataan tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Vahtimestari Kalle huolehtii ulkoliikuntaryhmien hyvinvoinnista. Mervi, Stadionin järkkäri YRJÖNKADUN LIIKUNTASALI Yrjönkatu 2 Liikuntakompleksi juontaa vuoteen 1928, jolloin klassismia edustava ja Tukholman Centralbadenista esikuvansa ottanut Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli avattiin. Se siirtyi myöhemmin SVUL:lle ja sitten Helsingin kaupungille. Sisäänkäynti liikuntasaliin ennen uimahallia. Arvioijia 2 Sali Pukuhuoneet Hieno tapa viettää maanantaiiltaa; ensin Core ja sitten Ki Balans tai sportti. Yrjönkadun liikuntasali, keskustan kaunotar Anni, järkkäri Vallilassa Mervi ja Mare ennen jumpan alkua ”Sali on tilava, korkea, kaunis, patjat ovat salin puolesta ja iso peiliseinä on hyödyllinen ja hieno asia”, sanoo järkkäri Marja Rissanen. Peliseinä palvelee jumppaajia, tanssijoita ja Ki balanssissa liikkeiden hallintaan pyrkiviä. Patjat ovat salin puolesta ja musiikkikaiuttimet asennettuina salin kattoon. Marja kiittää myös pukeutumistiloja, sillä naisille on kaksi pukuhuonetta. Miesten pukeutumishuone on kolmannessa kerroksessa, joten miehet joutuvat kiipeämään. Mutta liikkumaanhan on tultu! Liikenneyhteydet ovat ihanteelliset. t o g n pi i k i H SAARENMAAN KOLMEN PÄIVÄN JUOKSUSTA TULI KAUDEN KRUUNAUS Jos juoksumatka sujuu yli omien odotusten, jalat jatkavat juoksuaan aivoissa pitkään senkin jälkeen, kun matkalaukku on purettu. Friskis&Svettis-juoksijoille kävi Saarenmaalta palatessa näin. JÄLLE SOOMLANE Omat jalkani juoksevat vielä. Ne kaartavat maantieltä merelle päin ja sukeltavat asfaltoitua ulkoilutietä liki silmänkantamattoman kaislikon läpi. Ympärillä on itseäni korkeampi kaislavaltakunta, syksynruskeiden meriruokojen tiheikkö. Jalkani juoksevat leudon usvaisessa säässä, Sõrven maantie kiemurtelee, ohitan kyliä, niittyjä, katajanummia ja metsiä. Ruskankeltaiset koivut, lepät, pähkinäpuut ja tammet sekä tummat kuuset ja katajat seisovat arvokkaina – kuin matkantaittajille kunniavartiossa. Sitten eteen putkahtaa meri, kesän jäljiltä vielä lämpöä hohkaava. Läänemeri, sanovat virolaiset. Meidän Itämeri. Jalkani viillättävät pitkin kapeaa kyläraittia, ja ärhäkkäät, uskolliset kotivahdit talojen pihoissa räksyttävät ilmoille riemuaan siksi, että juoksutapahtuma aiheuttaa niiden veriin nautinnollisen adrenaliinierityksen. Tänään ei ole tylsää! Jalkani kiitävät kohti Kuressaarta, jykevä piispanlinna putkahtaa horisontissa näkyviin. Terviseparkin (Terveyspuiston) poluilla juoksutossut polkevat alleen maahan pudonneita märkiä lehtiä. Aivoissa kaikuu ensimmäisen juoksupäivän maalikuulutukset F&S-juoksijain saapuessa maaliin: ”Jälle soomlane.” Oh, oh, juuri maaliin saapuessani kuuluttaja innostuu hehkuttamaan mainesanoja myös legendaarisesta Paavo Nurmesta. Hotelli Arabellan aamiaisilla tankkaamme paitsi puuroa, myös virolaista pappaenergiaa. Sitä säteilee M70-sarjan veteraaneista, Lembitistä ja Väinosta. ULJAS JOUKKO ULJAASSA SEURASSA Meitä oli upea F&S-joukko: Anne, Anneli, Kimmo, Kirsi, Maria, Marja, Mika, Leena, Pete, Raila, Teija, Terttu, Tuija ja Tuomas, suomenlippu rintapielessä. Saarenmaan lehden Saarte Hääl toimittajalle me ”Terved ja higised” annoimme haastattelun. (Yritykseni korvata sana terveett sanalla mittajaa, reippaat ei tavoittanut toimittajaa, tti häntä mutta pikakäännös huvitti suuresti.) Saarenmaan kolmen päivän s) on kojuoksu (Kolme päeva jooks) den juokvatasoinen. Edellisen vuoden sun tulostaulukoita menomatkalla tutkinut Mika pani merkille, että kuusi juoksijaa seitsemästä oli juossut yhteensä maratoninmittaisessa kisassa alle neljän tunnin. Mihinkäs olemme päämme oikein pistäneet? joku kysäisi. Saarenmaan juoksussa taitetaan 42,195 km kolmen peräkkäisen päivän juoksuna: perjantaina 10 kilometriä Kuressaaressa, lauantaina 16,195 Saarenmaan eteläisellä niemellä Sõrvessä ja sunnuntaina 16 kilometriä Kuressaaressa ja sitä ympäröivällä maaseudulla. Osanottajia oli tänä vuonna ennätykselliset 410. Meitä suomalaisia oli liki parikymmentä, joista 14 F&S-läisiä. Voiton otti viime kesän Helsingin EM-kisoissa 3000 metrin estejuoksussa kilpaillut virolainen Kaur Kivistik loppuajalla 2:15:42. ME ITSENSÄYLITTÄJÄT Niin vain kävi, että ylitimme itsemme, kukin tavallamme. Kukaan meistä ei ollut aiemmin osallistunut kilpajuoksuun kolmena päivänä peräkkäin. Kaikki meistä ei ollut ylipäätään juossut 16 kilometrin matkaa yhtä soittoa, saati vielä kahtena päivänä peräkkäin, numerolappu rinnassa ja siru nilkassa. Ja moni meistä oli onnenhuumassa siksi, että oli niin kiva juosta ja juoksu sujui. Jalkatoipilaat Terttu ja Teija eivät malttaneet pysyä täysin kannustajina, vaan molemmat juoksivat jonkin osuuden. Kaikki kokomatkan F&S-juoksijat mahtuivat loppuajassa haarukkaan 3:16–4:38. Riemuun oli täysi peruste. Saaremaa kolme päeva jooks on juostu 40 vuoden ajan. Sen alku kytkeytyy Saarenmaan poliittiseen lähihistoriaan. Siitä meille kertoi myös oman ja lähisukunsa koskettavien kokemusten kautta Kuressaaren piispanlinnan näyttelyssä oppaanamme Anneli Kadarik. Paluumatkalla Tallinnassa söimme, saunoimme ja uimme. Kolmen päivän juoksu kruunasi juoksukauden, Piritan Span rento yhteisilta vuorostaan onnistuneen matkamme. Teksti: Anneli Kajanto Kuvat: Leena Toivola, Teija Häkkinen, Sandor Ilvest Enemmän Saaremaa kolma päeva jooksusta Juoksijassa oksijassa ija 8/2012. Hyvä Fiilis 3 / 2012 | 7 Talvi 2013 TAPAHTUMAKALENTERI 10.2. Muumipeikon talvirieha Maunulan majalla, järjestäjänä Helsingin Latu ja menossa mukana myös Friskis&Svettis. Kaisaniemessä juhlittiin ja muistettiin konkareita KEVÄÄN PATIKKARETKET Kevään retkien teemana ovat museot. Retket alkavat klo 12. Tarkemmat tiedot seuran nettisivuilta. 13.1. Kansallismuseolta EMMAAN. Kirsi 10.2. Maunulan majalta Ateneumiin. Tuija 10.3. Ruoholahdesta Kuusisaaren taidemuseoiden kautta Tamminiemeen. Marja 1.4. Pääsiäspatikka. Marja 12.5. Heurekaan. Seija Teksti: Kirsi Mäkinen Kuvat: Leif Pietilä ULKOLIIKUNNAN KEVÄTEKSTRAT 3.3. 7.4. 14.4. 19.5. Pitkä hidas juoksulenkki Pitkä hidas juoksulenkki Pitkä sauvakävelylenkki Pitkä sauvakävelylenkki Syksyllä jäsenmatkalle! Tulossa: Friskis&Svettis Helsingin jäsenmatka Kroatiaan syyskuussa 2013 viikolla 39. Lisää tietoa tulossa seuran nettisivuille. Lokakuulle on suunnitteilla on myös juoksumatka Saarenmaalle Kolmen päivän juoksuun. Tarkemmat tiedot: www.friskissvettis.fi Kisakilometrit laskettu Vapusta syyskuun loppuun poljettuun Kilometrikisaan osallistui yhteensä 62 Friskis-polkijaa. Friskis&Svettiksen joukkue pyöräili yhteensä 57 857 kilometriä eli lähes 1,5 kertaa maapallon ympäri. Leikkimielisen kisan voitti joukkue, jolla oli eniten pyöräilykilometrejä osallistujaa kohden. Samassa sarjassa pyöräilyseurojen kanssa kisanneen Friskis-joukon sijoitus oli hienosti 43 ja joukkueemme oli sarjan kolmanneksi suurin. Hyvä me! 8 | Hyvä Fiilis 3 / 2012 Seuran 20-vuotisjuhla Ravintola Kaisaniemessä oli täynnä iloista mieltä ja hyvää fiilistä. Paikalle oli saapunut yli sata jumppaaja ja toimijaa. Illan aikana muistettiin myös kunniakirjoin F&S-konkareita, joista osalle Friskis taitaa olla paitsi harrastus myös elämäntapa. Raadin perusteina olivat pitkäjänteisyys, tauoton sitoutuminen, pyyteettömyys – sekä Friskis-hulluus: positiivinen innostus toimia meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Kunniakirjan saaneiden joukossa oli ohjaajia, järkkäreitä sekä muita seuran toimijoita. Sokerina pohjalla oli kaikille juhlavieraille myönnetty yhteinen kunniakirja tunnustuksena “kaikenlaisesta toiminnastanne 20-vuotiaan urheiluseuramme hyväksi”. Sitä voi käydä ihailemassa seuran toimistossa. Kunniakirjan saivat Sari Okko, Selma Lanaya, Erja Kouri, Jouni Eerola, Ari Salo, Marja Rikaniemi, Sanna Porma, Maarit Laitala, Timo Saarinen, Vesa-Matti Lehtonen, Jussi Mikkola, Kirsi Mäkinen, Kirsi Nukarinen, Raimo Peltola, Mervi Leivo, Liisa Noponen, Markku Toijala, Katja Narinen, Leif Apter, Kati Arkela, Mika Lindström, Suvi Kivilaakso, Pilvi Järvinen, Anneli Kajanto ja Seija Laurimaa.
© Copyright 2024