1. No category

Hyvä Fiilis
FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI
1 /2 012
TÄSSÄ NUMEROSSA:
• Friskis&Svettiksen Grand Lady Ripsu Hongisto-Salmi
• Friskisläisten terveiset Turkista • Svettispäivä Suomenlinnassa
• Sixten Korkman: Liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys kiistaton
• F&S Tallinnassa • Introjuoksusta kevään lopulla tuli hittituote
Kuva: Leif Pietilä.
www.friskissvettis.fi
Hyvä Fiilis
Sisältö 1 / 2012
2
Pääkirjoitus ja
Puheenjohtajalta
3
Koulujumpan inhoajasta
tuli himojumppaaja
4–5 15 vuotta väärin jumppaamista – kuinka egoni
kestää tämän?
6
Hullunhauska svettispäivä
Suomenlinnassa
7
Sixten Korkman:
Liikunnan ja hyvinvoinnin
yhteys kiistaton
8
F&S Tallinnassa
”Ai että mitä tuli tehtyä?”
Juhlavuoden uutuuslaji:
introjuoksu
PÄÄKIRJOITUS
PUHEENJOHTAJALTA
Neljän polven
treffit
Euroopan unioni on nimennyt kuluvan
vuoden aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi. Teemavuodesta on singahtanut
lukuisia hauskoja ideoita. Yksi niistä on
Neljän polven treffit.
Neljän polven treffeihin kuuluu myös
haastekampanja, jossa etsitään sellaisia
toimintoja, joissa ikäpolvien väliset rajat
ylittyvät.
Friskis&Svettis on toteuttanut ”neljän
polven treffejään” koko olemassaolonsa
ajan, tietoisena arvovalintanaan. Kesäjuoksuissa on koettu sitäkin, että nuorimman ja vanhimman ikäero on 50 vuotta, tai jumpassa kuin jumpassa helposti
30–40 vuotta.
Meillä merkitystä on ainoastaan liikunnanilolla ja yhteisöllisyyden tunteella. Meille on tärkeää jumppien ja ulkoliikunnan
sopiva vaativuustaso yksilöllisen kunnon
ja henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Olemme kukin mieltyneet joihinkin
nimenomaisiin jumppiin ohjaajan, hänen
käyttämänsä musiikin ja jumppaliikkeiden vuoksi. Jotkut ajankohdat ja jumppapaikat sopivat meille muita vaihtoehtoja
paremmin; siksi valitsemme ne. Ainoastaan muiden jumppaajien ja juoksijoiden
ikä on valinnoissamme merkityksetön.
Meidän on syytä olla siitä ylpeitä.
Taas on yksi toimintakausi takana ja seuralle
kertynyt vuosi lisää ikää. Kausi on ollut toimelias ja täynnä tapahtumia. Olemme opetelleet
löytämään uuteen toimistoomme ja sen mukaviin tiloihin. Syyskausi käynnistyi uskomattoman upealla Kick Off tapahtumalla. Olemme
saaneet juhlavuoden logon ja oman tunnusbiisin, joka julkistettiin Livemusajumpassa.
Facebookista on tullut tärkeä viestintäkanava.
Ja tämä uusi HyväFiilis on kädessäsi.
Kaikki tämä ja paljon muuta on mahdollista
siksi, että vapaaehtoiset toimijamme haluavat ja jaksavat, vuodesta toiseen, antaa oman
intonsa ja ammattitaitonsa seuran käyttöön.
Kiitos teille laadukkaasta työstä!
Juhlavuosi on saanut kaikki innostumaan. Tänä vuonna seuramme näkyy ja kuuluu. Juhlavuodesta on vielä yli puolet jäljellä, enkä käy
arvailemaan, millaisia tapahtumia on tulossa.
Ideamyllyt pyörittävät suunnitelmia, jotka pian kypsyvät valmiiksi toiminnaksi. Odotettavissa on liikkumista musiikin tahtiin, juoksua
ja kävelyä ystävien seurassa, naurua ja ilonkiljahduksia aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Tätä lehteä lukiessasi Sinä taatusti olet Terve
ja Hikinen!
Hyvää kesää ja tarmokasta tulevaa kautta
liikkuvassa seurassa.
Leila
Anneli Kajanto
päätoimittaja
Kuva: Markus Palmén
JULKAISIJA: Friskis&Svettis Helsinki ry
PÄÄTOIMITTAJA: Anneli Kajanto
ULKOASU: Ari Salo, Leena Toivola
TAITTO: Ari Salo
KUVAT: Leif Pietilä, Risto Salo,
Leena Toivola, Jussi Mikkola,
Markus Palmén, Johan Myréen,
Kirsi Mäkinen
PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl
ISSN 1457-7194
2 | Hyvä Fiilis 1 / 2012
HELSINKI
FRISKIS&SVETTIS on Helsingissä vuonna 1992 perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 520 000 jäsentä
useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii Helsingissä ja
Vantaalla, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä.
Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä
ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota
iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon
tai muuhun seikkaan katsomatta.
TOIMISTO Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki
puh. (09) 685 4542, [email protected].
Aukioloajat: ma 12–17, ti 12–18, ke 12–18, to 12–17.
Toimisto suljettuna kesäloman ajan. Tarkista aukioloajat netistä.
Löydät meidät myös Facebookista:www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki
HINNAT
Jäsenmaksu 2012 (1.1.–31.12.2012) ....10 €.
Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja.
Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit.
KAUSIKORTTI
kesän sisäliikunta (1.6.–31.8.2012) ......30 €.
SARJAKORTIT
6 kertaa.......36 €
12 kertaa.....60 €
Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %.
Kesän 2012 puistojumpat, kävelyt ja juoksut
ovat ilmaisia.
Syksyn toiminnasta lisätietoa elokuussa
nettisivuiltamme.
Koulujumpan inhoajasta
tuli himojumppaaja
Friskis & Svettis perustettiin Helsingissä 10. maaliskuuta 1992. Sitä ennen Ripsu
oli hankkinut Kuntourheiluliiton pätevyyden jumppaohjaajaksi ja toiminut iltaisin
jumpanvetäjänä eri opistoissa. Himojumppaputkella on nyt siis melkein aikuisuuden
pituinen historia.
Riitasta tuli myös perustetun seuran
ensimmäinen Tukholmassa koulutettu
ohjaaja.”Meillä ei ollut vielä rahaa. Saimme koulutuksen luotolla.”
KOLMEN NAISEN KIMPPA
Ripsu oli tutustunut Marianne Kyrklundiin, Kuntourheiluliiton kimppajumpan perustajaan, sekä Nina Ehnroothiin, olym-
piatasoiseen laskettelijaan. Treenatessaan
Ruotsin alppimaajoukkueen kanssa Nina
oli päässyt kosketukseen Friskis-ideologian kanssa.
”Alku perustui verkostoitumiseen. Saimme puhutuksi ensimmäiseen hallituksen
mielettömän hyviä tyyppejä, joilla oli kontakteja ja suhteita.”
Niitä tarvittiinkin joka käänteessä. Ripsu itse hyödynsi kaikki mahdolliset suhteensa: Töölön oppikoulusta, jota hän oli
käynyt, saatiin jumppasali ilmaiseksi, samoin ruotsalaisesta Norssista ja Arbiksesta, jossa hän oli vetänyt jumppia. Työpaikkaansa hän käytti häpeilemättä hyväksi
painatustöissä.
KAIVARISSA RÄJÄHTI
Friskis&Svettis käynnisti viidellä jumppatunnilla. Ohjaajiksi kouluttautuivat
Ruotsissa myös Erja ja Ilari Kataja. Mariannella oli Kuntourheiluliiton koulutus ja
Martti Turpeinen oli Friskis-ohjaaja Eskilstunan ajoiltaan. Kun Ninakin meni koulutukseen, ensimmäiset tarvittavat ohjaajat
oli saatu. Julkisuus ja näkyvyys räjäytettiin Kaivarin kesäjumpilla 1992:
Ripsu Hongisto-Salmi
(58) on Suomen
Friskis&Svettiksen
Grand Lady. Asuessaan
Ruotsissa hän tutustui
Johan Holmsäderin
kehittämään, vuonna
1978 perustettuun
Friskis&Svettikseen.
”Menin suorastaan
hurmokseen.”
Palattuaan vuonna 1988
Helsinkiin Ripsulla alkoi
kyteä ajatus seuran
perustamisesta myös
Suomeen.
”Mitään vastaavaa ei juuri ollut. Saimme heti Kaivariin satamäärin jumppaajia.
Pommitimme lehtien menopalstoja ja urheilusivuja puistojumppatiedotteillamme”,
Ripsu kuvailee. Kaivarissa myös värvättiin
ensimmäiset järkkärit.
”Kuulutimme vapaaehtoisia jumppapaikkojen isänniksi ja emänniksi. Yksi ensimmäisistä vapaaehtoisista, Pirjo Pikkarainen
[myöhemmin Ahonen], ilmoittautui järjestelijäksi ja siitä se järkkäri-nimi syntyi.” Sittemmin Pirjosta tuli yksi suosituimmista
jumppaohjaajista.
”Eritasoisten jumppien nimet keksimme
yhdessä Suomenlinnan lautalla. Halusimme sporttiset nimet. Ja kun se tuli lausutuksi ääneen, olimmekin jo keksineet sportin.
Siitä oli enää askel taaksepäin starttiin ja
eteenpäin spurttiin. Timpasta tuli ensimmäinen spurttiohjaaja.”
RIPSUN ”LAPSI”
Kun Ripsu kuvaa omaa alkuvuosien toimintaansa Friskis&Svettiksessä, käy kuulijalle nopeasti selväksi, että kahden pienen lapsen äidin on täytynyt laiminlyödä
lapsiaan.
”Olin hurmoksessa”, hän tunnustaa. Ripsu luonnehtii F&S Helsinkiä ”kolmanneksi
lapsekseen”, vieläpä lemmikikseen. Linda
ja Tiina norkoilivat jumppasalin seinämillä
odottamassa äitiään. Siksi oli äidille yllätys, että aikuistunut Linda hakeutui Friskiksen jumppaohjaajaksi. Seuran ensimmäinen toimisto oli Hongiston olohuone.
”Näin jälkeenpäin täytyy myöntää, että olin toimijoiden keskuudessa melkoinen
itsevaltias, suorastaan tyranni, vaikka sosiaalisuus ja viihtyvyys ovat jo seuran perusideologian mukaankin keskeisiä ja niitä myös vaalimme. Yhteisöllisyys erottaa
hienolla tavalla Friskiksen muista ryhmäliikunnoista.”
GRAND ”OLD” LADY
Ripsu Hongisto on Friskis&Svettiksen
ensimmäinen puheenjohtaja ja ensimmäisessä jäsenrekisterissä jäsen numero 1. Nykyisin hän on kunniajäsen ja sivustaseuraaja. Hän on edelleen seuran diplomoija
ja laadunvalvoja (luffaaja).
Leikkauksen ja sairasloman vuoksi hän
on nyt joutunut luopumaan pitkäksi toviksi jumppaamisesta ja hakemaan korviketta uinnista ja kuntosalilta. Kymmenenkin
tuntia viikossa jumpanneelle se on kova pala: ”Se raapii identiteettiä, sillä liikunta ja
jumppa ovat niin kiinteä osa aikuisuuden
minäkuvaani”, hän tunnustaa.
Friskis&Svettis Helsingin virheenä hän
pitää sitä, että ei ole ollut uskallusta hankkia omaa salia. Enää tyhjiä pankkisaleja ja
varakkaita sponsoreita ei niin vain löydy.
”Mutta Friskiksen & Svettiksen konsepti on upea ja meillä on aivan loistavat
ohjaajat. On aina ollut.”
Teksti: Anneli Kajanto
Kuva: Leif Pietilä
Hyvä Fiilis 1 / 2012 | 3
15 VUOTTA VÄÄRIN
JUMPPAAMISTA
– KUINKA EGONI
KESTÄÄ TÄMÄN?
”Ja sitten takapuoli alas ja vatsa
sisään, noin”. Ohjeet selkeällä
ruotsinkielellä, kyllä se tästä.
Olen lepolomalla Turkissa sadan
muun friskisläisen kanssa.
Träningskola (vastaa meillä
liikeklinikkaa) on täydessä vauhdissa. Jaa, tuokin punnerrus on
tullut aika monta kertaa tehtyä
väärin vuosien varrella.
INNOKKAITA MATKALAISIA
Lumisena pakkasiltana starttasi Helsinki-Vantaalta iloisesti puliseva joukkomme kohti Arlandaa ja vaihtolentoa Turkin
Sideen charter-koneella. Kaikkiaan suomalaisia oli 19.
Saavuimme viiden tähden hotelli Blue
Watersiin iltapäivällä. Kiinnostuneet voivat
kateellisena googlata hotellin sivulla olevia upeita valokuvia hienosta ympäristöstä. Maaliskuu ei ole vielä turistiaikaa, joten
ulkoaltaita vasta täyteltiin ja osa hotellista
oli poissa käytöstä. Välimeressä oli lämpimämpää kuin ulkoaltailla, mutta hotellin
Spassa pystyi nautiskelemaan uinnista ja
erilaisista saunoista. Ruoka oli erinomaista
ja sitä syötiin aivan liikaa viikon aikana,
kuten all inclusive -matkalle kuuluukin.
Blue Waters sijaitsee Turkin eteläreunalla rannikolla hotellivyöhykkeellä. Lähistöllä ovat Siden kuuluisat rauniot ja pieni turkkilaiskaupunki Manavgat, jossa voi
aistia aitoa basaaritunnelmaa. Alanyaan
olisi päässyt päivämatkalle. Hotellilla on
hieno hiekkaranta.
Viikon aikana lämpötilat pyörivät 15
asteen kieppeillä. Välimeri oli hieno sekä
sateessa että paisteessa. Ulkona Plankalla
(puupohjaisella jumppakentällä) jumpattiin aina, kun oli mahdollista. Viikkoon
sattui sekä sadetta että paistetta ja pientä
rusketustakin ilmeni.
4 | Hyvä Fiilis 1 / 2012
Me söimme, me söimme
ja söimme. Kurpitsa- ja
retikkaveistokset säilyivät
meiltä kuitenkin kattausten koristeina.
Ulkojumpat olivat rannan
tuntumassa Plankalla.
OHJAAJAT JA OHJELMA
Ruotsin Friskis oli tuottanut paikalle
kymmenkunta huippuammattilaista.
Ohjaajat olivat huikean hyviä, innostuneita
asiaansa ja koko ajan täysillä mukana.
Ryhmämme ruotsinkielen taito vaihteli
alkeisruotsista äidinkieleen, mutta kaikissa
tilanteissa pärjättiin. Silti skoonelainen
joogatunti vaati välillä hieman uskoa
itseen.
Koko viikon ajan oli tarjolla vakiopaletissa joogaa klo 7, aamulenkki kävellen/ juosten ja iltalenkit samoin. Osallistuin kuutena aamuna joogaan, mutta
varsinaista herätystä aiheeseen en saanut.
Aamutunnilla skoonelainen joogavetäjämme puhui pitkään, kurkkailin vieressä lepäilevää ruotsalaista ja funtsailin, mitähän tässä tehdään. Aamiaisella paljastui,
että kyseessä oli hengittely vuoroin kummastakin sieraimesta. Meni niin iloisesti
viheltäen ohi, ettei tosikaan.
Suomalaisryhmästä löytyi sekä juoksuihin että sauvakävelyihin innokkaita osallistujia. Tällainen kukkienkatselija-sauvakävelijä ei jaksa lämmetä ruotsalaisten täysillä
tohottamiseen, mutta osalle se sopii. Lisäksi
tarjolla oli kahtena päivänä Tyst vandring/
Hiljainen vaellus. Vaelluksella jokainen saa
kuunnella omia ajatuksiaan ja tarkoituksena on välttää kontaktia muihin. Johtuneeko kansamme perusluonteesta, mutta
ryhmämme oli hyvin edustettuna.
LISÄPALAT
Vaihtelevasti ohjelmassa oli jumppaa,
flexiä, eripituista corea ja HITiä. Ohjaajamme harrastivat klassista teollisuusvakoilua,
joten syksyllä saadaan nauttia Turkin antimista. Jumpat olivat startti/ sportti-tasolla.
Pääsin osallistumaan myös yhteen seniorijumppaan. Vanhojen renkutusten tahdissa
ehti kerrankin tehdä liikkeet loppuun asti.
Sen sijaan ruotsalaisten fleksillä ei ole mitään tekemistä pitkien venyttelyjen kanssa. Päinvastoin hiki virtasi ja ruoto oikeni. Erittäin hauska kokemus.
HIT (high intensity training) on uusi
tuote, jossa on ideana treenata maksimisykkeellä. Osa ryhmästämme kävi vakoilukierroksella ja ilmoitti takaisin
taka
tullessaan,
että hiki tuli jo katsellessa.
kats
Vetäjänä oli kaapinkokoinen Thomas ja meno
oli sen mukaista. Kuulemma, jos tulee jano HITin
aaikana, pitää
vvain purskutella vettä suussa,
m
mutta ei nielaista
ta. Muuten se tulee ylös.
Bergpassetpäivänä (vuoristojuoksu) satoi.
EUROVIISUHUMPPAA
JA TOBIASTA
Ruotsin omaa Marco Bjurströmiä
iä
sTobias Karlssonia odotellessa järjesn
tettiin euroviisujumppa tämän vuoden
Ruotsin kappaleiden tahdissa. Startti-ohjaajamme Pia veti Suomen Pernillan kappaleen, muuten jumpattiin ja
tanssittiin ruotsalaisohjaajien voimin.
Hienosti vuorokaudessa laadittu liikunnallinen hetki, jossa oli mukana tusinan ohjaajaa eri kappaleissa.
Niin, Tobias… Alkulämmittelynä soii
kappale I am so sexy. Jos rouva nyt vetäisi sen kielensä takaisin vyötärön alta ja
keskittyisi tanssimaan. Tobias on tanssinopettaja, bloginpitäjä ja Arja Saijonmaan
tanssipari Ruotsin Tanssii tähtien kanssa
-kisasta. Hän veti meille neljä eri sessiota ja loppuhipan. Erinomainen opettaja,
upea vartalo ja huikean hauska opetustekniikka. Ryhmämme osallistui innokkaasti
opetukseen. Jälkikeskustelussa naiset ihailivat Tobiaksen paitaa (joo, joo…), jolloin
miespuolinen osallistujamme mainitsi… jaa
minä kyllä katselin niitä askeleita.
VUORISTOVAELLUS
ELI BERGPASSET
Treeniviikon ohjelmaan kuuluu perinteisesti ulkoliikuntatapahtuma Bergpasset luonnonpuistossa ja metsässä. Siinä on
mahdollisuus sauvakävellä 5 tai 10 km tai
juosta 10, 12 tai 15 km. Säät eivät ole suosineet kolmena viime vuonna tapahtumaa.
Turkkilaiset bussikuskimme ulvoivat naurusta, kun reilut 60 pohjoismaalaista ryntäsi sauvat tanassa tai juosten vesisateiseen
metsään. Ryhmämme Leena juoksi ensin
15 km ja sitten puolentusinan ruotsalaisen kanssa 18 km takaisin hotellille. Mukana seurasi paikallinen kultainen noutaja, jonka jatko-ohjelmasta ei enää tiedetty.
HENKINEN KASVU
Viikon aikana oli tarjolla joogaa, softjoogaa, jooga kakkosta, Ki Balansia, karhuhierontaa ja meditaatiojumppaa. Meditaatiojumpassa asetutaan lämmittelyn
jälkeen makaamaan, kuuntelemaan tarinaa
ja pohtimaan omia ajatuksia. Nukkuakin
saa, jos siltä tuntuu. Oli kuulema virkistävä kokemus mukana olleille. Iltaluennoilla aiheet käsittelivät liikuntaa, omaa kasvamista, mahdollisuuksia ja vaikka mitä.
Sideen kepeäkinttuisimmat menivät juoksemalla. Muinaisen Rooman vallan aikaiset
tempp
temppeleiden,
teattereiden, kylpylöiden ja katujen rauniot ovat vaikuttavat.
Lähde: All of Antalya.
Vetoharjoituksissa Leena päihitti koko porukan.
PRICKA TIDEN/ ARVAA AIKASI
Coreohjaajamme Laura voitti Pricka
tiden -kisan. Kisassa kävellään/juostaan
kahden kilometrin matka. Kisaajat ilmoittavat etukäteen oman aikansa. Kisaa edeltävänä iltana Laura pohti osallistumistaan,
jolloin kävelyohjaajamme Seija ilmoitti tarkan ajan 12.38 min. Laura uskoi Seijan neuvoa ja juoksi täsmälleen tuon ajan.
Arpaonni suosi muutenkin. Kävelyohjaajat Seija ja Kirsi voittivat molemmat
päiväarpajaisissa tuotepalkinnon. Kirsi sai
vielä lahjan tyylikkäimmästä asukokonaisuudesta viikon aikana. Juoksija-Leena sai
palkinnon osallistumisesta hotellille juoksuun eli yhteensä 33 km lenkistä.
Kotimatka alkoi aamuyöstä. Väsynyt
ja onnellinen ryhmämme saapui kokonaisena Helsinki-Vantaalle perjantaina iltapäivällä. All inclusive -matka oli antanut
mahdollisuuden keskittyä koko viikon vain
omaan olemukseen vapaana ulkopuolisesta maailmasta.
Niin, siis miten egoni kesti liikeklinikan?
Hämmästyksekseni opit säilyivät korvan
takana hyvin. Erjan nostalgiajumpassa saamani ohjeet muistuivat mieleen ja punnersin taas oikein takapuoli alhaalla ja vatsa sisällä. Eikä tarvinnut matkustaa kuin
6000 km tätä tietoa varten.
Mirja Uotinen
Kuvat: Leena Toivola, Kirsi Mäkinen
Hyvä Fiilis 1 / 2012 | 5
Hullunhauska svettispäivä
Suomenlinnassa
Yli 60 seuramme vapaaehtoista toimijaa seilasi maaliskuisena lauantaina Suomenlinnaan jokavuotiseen
tapaamiseen. Tällä kerralla päivän ohjelmassa oli nahan kastelua, kehon hiostamista ja venyttämistä, näyttelemistä, nauramista ja aivotyötä. Jaksamista ruokittiin sopalla, salaateilla, hedelmillä ja pastapaistoksilla.
RANTAUTUMISEN
JÄLKEEN PATIKALLE
Ohjaksissa oli patikkamestari Marja. Vanha linnoitussaari
esiintyi lopputalven varusteissa: lumisena, jäisenä, tuulisena
ja sateisena. Kuulostaa karmealta ulkoilusäältä, mutta porukka kesti vaellustunnin paremmin
kuin hyvin, F&S-hengessä. Sataa
tai paistaa, me liikutaan.
NÄYTTELIJÄNÄ JA
KATSOJANA
Soppalounaan virkistämä joukko hakeutui maneesiin katsomaa
millaisia jumppasaleilla sattuvia
ongelmatilanteita Mervi -järkkärimme yhdessä Tarinateatterilaisten kanssa oli keksinyt.
Mutta hepä pistivätkin ensiksi
porukan näyttelemään. F&Sjumppien ja ulkoliikunnan viikkoaikataulu näyteltiin sali salilta ja päivä päivältä.
Nauruhermoja kutkutti monta
kertaa ja hekotus pääsi valloilleen, kun teatterilaiset aloittivat
saliongelmien kuvaamisen tehostetuin äänin ja liikkein.
SUUNNITTELUA JA
KONKRETIAA
Hyväntuulisena ja rentona oli
helppo ideoida seuran juhlavuoden toimintaa, kehua vahvuuksiamme ja keksiä toteutuskelpoisia
parannuksia seuran toimintaan.
Hallitus sai tuhdin paketin luettavaksi. Parhaille ideoille kohta
etsitään toteuttajia.
JUMPPAA
KAMMOBIISIEN
TAHDISSA
”Salillinen ihmisiä vääntäytyy
erilaisiin lankkuasentoihin Edvard Khilin Trololoon tahdissa.
Kyseessä ei ole Core-jumppa,
vaan karmeimmista jumppabiiseistä koostettu Paska-jumppa”,
kertoo idean äiti Maria-järkkäri.
”Vuonna 1966 sävelletty kappale kuulostaa trololoo-rallatuksineen ja nauruineen koomiselta
kuten monet muutkin jumppaan
valitut kappaleet. Paska-jumpan
inspiraation lähteenä oli jo 20
6 | Hyvä Fiilis 1 / 2012
vuotta radiossa pyörinyt Paskalista -ohjelma.”
”Hyvästä ja ihmisiä liikuttavasta musiikista keskustellaan seuran sisällä ja ohjaajien koulutuksessa. Musiikin
pitää innostaa ja tukea liikettä. Mutta Paska-jumppaan etsittiin kappaleita, jotka tuntuvat epäsopivilta sanoituksen,
huonon sovituksen tai tulkinnan vuoksi. Monet käännösiskelmät ovat yksi Paska-jumppa
-biisien aarreaitta alkuperäistä
heikomman tulkinnan, käännöstekstin ja sovituksen vuoksi.”
”Jumpan jälkeen ilmeni, että
eri-ikäisillä ihmisillä on poikkeavat käsitykset huonosta musiikista. Esimerkiksi 70-luvulla
syntyneillä kauhean musiikin
kokemukset tulevat eurodance-hiteistä, varsinkin 90-luvun
eurodancesta. Vanhempi sukupolvi löytää samat väristykset
sellaisista kappaleista kuin Arja
Havakan Lokki tai Vera Teleniuksen Miljoona ruusua.”
Olihan hauska jumppa biiseistä
huolimatta. Moni odottaa uusintaa.
VENYMISTÄ AUTTAA
KAVERIN HIERONTA
Jumppaohjaajamme Eine taitaa
myös Shindo-venyttelyn. Paitsi yksin Shindossa venytellään
myös ryhmissä ja toisen avustamana. Silloin kaveri hieroo lempeästi venyvän selkää tarkoituksena lihasten lämmittäminen ja
rentouttaminen. Toimii, moni
hämmästellen totesi. Einen henkilökohtainen ohjaus oikaisi virhesuorituksia. Hyvältä tuntui.
JA SITTEN SAUNOTTIIN,
SYÖTIIN JA
SEURUSTELTIIN
Hallituksen työryhmä – Leila ,
Taija ja Ritzi olivat ohjelman
suunnittelussa onnistuneet.
Koonnut: Seija Laurimaa
Kuvat: Ritzi Salo, Jussi Mikkola
Sixten Korkman:
LIIKUNNAN JA
HYVINVOINNIN YHTEYS
KIISTATON
Sixten Korkman löysi Friskis&Svettiksen Brysselissä.
Oli vuosi 1995. Selkäkivut saivat hänet kokeilemaan
jumppaa, joka oli sopivasti ministerineuvoston
lähellä ja lounasaikaan. Suomalainen lääkäri oli jo
vihjaillut selkäleikkauksesta. ”Jumpan avulla selkäni
on pysynyt siitä lähtien tyydyttävästi kunnossa”, hän
kertoo.
Mutta ei alku vailla ennakkoluuloja ollut. ”Liikkuminen musiikin tahdissa ei tahdo sopia äijille, jotka mieluummin hakeutuvat kuntosalille. Naiset ovat motorisesti
liikunnallisempia kuin me miesrempaleet,
joille musiikin tahdissa liikkuminen tuntuu
enemmän psyykkiseltä kuin fyysiseltä rasitukselta”, Sixten Korkman myhäilee ensikokemuksiaan.
Mutta Friskikseen hän jäi. Palattuaan Suomeen hän on pääsääntöisesti käynyt kotikulmillaan Katajanokalla, menneenä talvena Alexin ja Arin vuorottelemissa jumpissa.
KURSAILEMATONTA
LIIKUNNANILOA
Friskis&Svettistä hän luonnehtii sanoilla
vaatimaton, kursailematon. Kukaan ei hienostele, ei synny tarvetta merkkivaatteiden
hankintaan, jumpissa on yksinkertaista ja
luonnollista ja jumppaaja voi keskittyä liikkeisiinsä välittämättä, miltä se muista näyttää. ”Se viehättää minua”, hän sanoo.
Jumppamusiikin vallinnoissa häntä miellyttää eurooppalaisuus. Nykymusiikki edustaa eri maita ja kielialueita.
”Tulen kuulleeksi sellaista, mitä muuten
en pidä tapanani kuunnella”, klassisen musiikin ystävä myöntää. F&S-jumpan lisäksi
hän osallistuu myös talouselämän viiteryhmänsä äijäjumppaan, jonka diskojytämusiikkia hän sanoo vierastavansa.
”F&S-jumpissa kaikki kelpaa minulle,
paitsi tanssit. Siinä sukupuoli asettuu ongelmaksi. Vierastan myös balettimaisimpia
liikkeitä. Mutta kun liikkeet ovat siedettävän yksinkertaisia ja ne toistuvat riittävän
pitkään hyväntuulisessa ja iloisessa ilmapiirissä, sopii minunlaiselleni erinomaisesti”,
hän virnistää. Erityisen tärkeitä ovat
kuitenkin venytykset:
”Ne osuvat ytimeen. Kun istuu
konttorituolissa pitkän päivän, lihaksiin hyvin kohdennettu venytys
tehoaa paremmin ja monipuolisemmin kuin harrastamani kävelylenkit ylipäätään.”
ELINTAVOILLA SUURI
YHTEISKUNNALLINEN
MERKITYS
Sixten Korkman pitää kiistattomana sitä, että ihmisten elintottumuksilla, tärkeimpinä niistä liikunta
ja ravinto, on suuri vaikutus koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen.
”Liikunnan ja elämäntapojen merkityksestä kertoo vaikkapa se, että elinikäodotukset ovat alimmissa sosiaaliluokissa huonommat kuin ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Se
kertoo erilaisista elintavoista, ennen muuta
ruokavalinnoissa ja liikuntatottumuksissa.”
Jos näissä onnistuttaisiin nostamaan yhteiskunnallista sivistys- ja tiedostamisentasoa,
vaikutus näkyisi lisääntyvänä hyvinvointina
ja vähentyneenä sairasteluina.
”Esimerkiksi kakkosdiabeteksen kansantaloudelliset kustannukset ovat valtavat ja
niitä voitaisiin ratkaisevasti laskea elintottumuksia korjaamalla. Suomen kansa on yksi ylipainoisimpia kansoja,
ellemme ole peräti mitalisijoilla”, Korkman muistuttaa.
”Liikuntaa voi harrastaa myös edullisesti ja onneksi vaihtoehtoja on tarjolla. Friskis&Svettis on hyvä
esimerkki varsin edullisesta
liikuntavaihtoehdosta”, hän
sanoo. Koulutuksella ja elintavoilla on hänen mielestään
yhteys. Koulutettu ihminen
arvostaa paremmin sitä, mitä ”suuhunsa lapioi”.
POLIITIKOT
PASSIIVISIA
Sixten Korkman on havainnut muiden muassa työeläkeyhtiöiden aktivoituneen yrityksiin päin työikäisen väen liikunnan lisäämiseksi. Yhteiskunnassa vallitsee kuitenkin
seurausten hoitoon painottuva politiikka:
”Kukaan ei saa kunniaa siitä, että sai
torjutuksi jotain sellaista, joka ei koskaan
tullut näkyväksi. Siksi asetelma on vino ja
painottuu jälkikäteishoitoon. Myös terveysja sosiaalisektorilla kiinnitetään huomiota
vaurioiden korjaamiseen, ei niinkään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Mutta jos toimisimme taloudellisesti tehokkaalla tavalla,
juuri ihmisten elintottumusten laatuun investoivat toimenpiteet olisivat järkevimpiä.”
Kesällä Sixten Korkmania ei nähdä Kaivarin puistojumpissa. ”Olen liian ujo jumppaamaan julkisesti.” Kesäänsä hän viettää
– minkä työsitoumuksiltaan
ehtii – kesäpaikassaan, kävelee
pitkiä lenkkejä, on läheistensä
kanssa ja lukee. Mielilukeminen löytyy useimmiten yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta.
Teksti: Anneli Kajanto
Kuvat: Ritzi Salo
Hyvä Fiilis 1 / 2012 | 7
Kesä 2012
JUHLAVUONNA TAPAHTUU
Seuramme on liikuttanut suurhelsinkiläisiä 20 vuotta ja sitä juhlitaan koko vuosi
2012. Odotettavissa yllätyksiä, nostalgisia
liikuntahetkiä, mukavia tapahtumia ja
iloista yhdessäoloa.
Tervetuloa mukaan
juhlimaan kanssamme!
F&S Tallinnassa
”Ai että mitä tuli tehtyä?”
ti 5.6.
KESÄKAUDEN AVAUS, Kaivopuisto
klo
18.00
19.00
19.15
20.15
20.30
20.30
21.45
22.45
00.01
OHJELMA
Sportti: Timppa
Juhlabiisi: Riikka & Mi
Tanssi: Katja & Sari
Juhlabiisi: Riikka & Mi
Kävely: Tuija & Seija
Starttijuoksu: Kirsi & Marja
Sporttijuoksu: Tanja & Jemina
Sportti (75 min): Alex, Erja &
Riikka
Ki Balans: Mallu
Piknik
Onnea 20v seuralle!
su 17.6.
Koko päivän PATIKKARETKI reitillä
2000 Luukista Salmen ulkoilualueelle
su 12.8.
NOSTALGIAPATIKKA:
Nuuksiossa Pirttimäestä Solvallaan
ti 28.8.
COOPERIN TESTI
Eläintarhan kentällä klo 18
la 15.9.
ULKOLIIKUNTAPÄIVÄ
Myllypuron Liikuntamyllyssä ja
lähimaastoissa
la 29.9.
SEURAN 20-VUOTISJUHLAT
Juhlat jatkuvat koko vuoden.
Tiedotamme tapahtumista tuntien
yhteydessä ja nettisivuillamme.
Pysy kuulolla!
JUMPAT
ma
klo 18.00
klo 19.00
ti
klo 18.00
klo 19.00
ke
klo 18.00
klo 18.00
to
klo 18.00
klo 19.00
su
klo 19.00
Haagan Pelastusasema
Ruoholahden Palloiluhalli
Kaivopuisto
Merihaan Pallohalli
Haagan Pelastusasema
Herttoniemen leikkipuisto
Kaivopuisto
Ruoholahden Palloiluhalli
Haagan Pelastusasema
JUOKSUT & SAUVAKÄVELYT
ma
klo 18.00 Sauvakävely sekä neljä
juoksuryhmää (Startti,
Sportti 1 ja 2, Spurtti)
ke
klo 18.00 Krossi/Tähtikrossi
Touko–kesäkuussa lähtö Ruskeasuon
liikuntahallilta ja heinä–elokuussa
Eläintarhan kentältä.
Tarkemmat tiedot:
www.friskissvettis.fi
8 | Hyvä Fiilis 1 / 2012
”Sanokaa valokuvaajille yhdessä ’Friskis’! Ihan kohta päästään laivaan ja sitten syödään. No hienoa, tulihan se hymy sieltä…”
No, mitä nyt Tallinnan reissuilla yleensä tehdään –
siis Friskis&Svettiksen Tallinnan reissuilla.
Friskis&Svettis siirsi toimintansa väliaikaisesti Tallinnaan
31.3–1.4.2012. Menomatkalla XPRS-laivalla meno ei ollut
täysin XPRS-luonteista, kunnes
F&S-joukkue veti laivan yökerhossa seuramme historian ensimmäisen Flash Mobin. Kun Friskis-juhlabiisi yllättäen jyrähti
yökerhon ämyreistä, tunnelma
sähköistyi. Miten Friskis-seurueen tyyli upposi risteilykansaan,
näet videolta, joka löytyy You-
Tubesta nimellä Friskis&Svettis
Helsinki Flash Mob Viking XPRS.
Mukava SPA-hotelliltamme oli
vain lenkkitossun heiton päässä satamasta ja vanhasta kaupungista. Perillä hotellissa tietysti heti jumpattiin – tarjolla oli
kolme tuntia sporttia, sporttia ja
fuegoa. Samaan aikaan toisaalla juostiin krossia. Illalla matkasimme vanhaan kaupunkiin yhteiselle illalliselle. Sunnuntaina
juostiin sporttia ja patikoitiin (ja
paleltiin vähän, mutta ei valitettu yhtään). Lopuksi lötköiltiin
kylpyläosastolla. Laivamatkalla kotiin oltiin oikein siivosti.
Kiitos matkaseura! Kiitos Mallu
erinomaisista järjestelyistä! Kiitos jumppien, juoksujen ja patikoiden vetäjät!
Ja sinä, joka et päässyt mukaan
– harmin paikka. Jäit paljosta
paitsi.
Teksti ja kuva: Leif Pietilä
Juhlavuoden uutuuslaji:
INTROJUOKSU
Introjuoksu on jumppakaimansa tavoin tarkoitettu liikuntaharrastusta aloitteleville
tai tauon jälkeen sitä jatkaville.
Keväällä järjestetylle kahdeksan
kerran kurssille osallistui 20–30
hengen innostunut joukko, johon mahtui monenlaisia juoksukipinän saaneita ja siihen tukea kaipaavia.
Ulkoliikunnan ohjaajamme
Kirsi Mäkinen toi intron idean
Helsinkiin jo oman ohjaajakoulutuksensa jälkeen keväällä 2008. Hän muistelee, kuinka rankkoja starttijuoksut aluksi
olivat. Starttia kevyempi aloitus
olisi ollut tarpeen. ”Ajattelin,
että meitä kirsimäkisiä on varmaan muitakin, jotka voisivat
innostua juoksemaan, jos vain
olisi helppo tapa aloittaa”, Kirsi kertoo.
– Ihanaa, että haave viime
toteutui, kun sain Annen ja
Marjan mukaan juoksuja ohjaamaan. Sannalta ja Mikolta
saimme vinkkejä kurssin sisäl-
töön. Yksin ei introa olisi syntynyt, hän iloitsee.
Introssa käveltiin ja juostiin
vuorotellen niin, että juoksun
osuus lisääntyi vähitellen kurssin edetessä. Tavoitteena oli, että viimeisillä kerroilla lenkistä
taittui jo suurin osa juosten. Siitä on helppo jatkaa harrastusta
itsekseen tai tulla mukaan kesän
ilmaislenkeille.
Kurssin myötä Friskikseen
liittynyt Liisa Kallela kertoo,
kuinka yhteislenkillä venyttelyt,
pysähdykset ja kävelyt helpottivat omilla lenkeillä valitettavan tutuksi tulleita jalkavaivoja.
Katriina Lankinen on mielissään
joukon antamasta tuesta, yhdessä tunti kului huomaamatta.
Kaikki osallistujat eivät ehtineet ihan jokaiselle kerralle mukaan, kun tapaamisia oli kahdesti viikossa. Monia kuitenkin
kiehtoi juuri tällainen tiivis jakso, jonka aikana ehti jo huomata kehittymistä. Maarit Härkönen
kirjoitti toiseksi viimeisen ker-
Kirsi, introjuoksun ”äiti”
ran jälkeen Facebook-päivitykseensä: ”Olin tänään hirrrveeen
hirrrveeen väsy ja kellahdin sohvalle. Mutta se ei auttanut yhtään, joten oli lähdettävä lenkille. Se auttoi ja jaksaa taas.”
Viimeisen kurssikerran mitalien jaossa oli kaikilla hymy herkässä; vahvaksi toiveeksi jäi, että
kurssi uusitaan joka kevät ennen juoksujen kesäkauden alkua.
Teksti: Marja Rikaniemi
Kuva: Johan Myréen