Hyvä Fiilis FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI 2 /2 012 Kannen kuva: Leif Pietilä TÄSSÄ NUMEROSSA: • Hikipinko: Riitta Välke juoksee maratonaakkosia • Venyttele viisaasti • 20-vuotisriemua Kaivarin illassa • Luonto on Ahdin toinen luonto • Kisakilometrejä Friskis-tilille • Syksyn tapahtumakalenteri www.friskissvettis.ﬁ Hyvä Fiilis Sisältö 2 / 2012 2 Pääkirjoitus ja Puheenjohtajalta 3 Riitta juoksee maratonaakkosia 4–5 Venyttele viisaasti Toimistotyöntekijän taukojumppaa ja muita venytyksiä 6 20-vuotisriemua Kaivarin illassa 7 Luonto on Ahdin toinen luonto 8 Kisakilometrejä Friskis-tilille Syksyn 2012 tapahtumakalenteri PÄÄKIRJOITUS Venytys – aivan kuin nuorentuisi Miten ihanaa onkaan jumpata! Kumpi on oikeampi tapa venytellä, staattinen ja pitkäkestoinen vai pumppaava lyhytkestoinen venytys? Keskustelu käy vilkkaana netissä. Pumppaavassa lihakseen kohdistuva venytys kestää vain parisen sekuntia, minkä jälkeen lihas päästetään rennoksi. Venytys toistetaan 8–10 kertaa. Tuntuipa suurenmoiselta palata loman jälkeen jumppaamaan! Maalla voi kulkea metsässä, juosta, soutaa, kääntää maata, meloa – mutta jumpan voittanutta ei ole. Tätä, etenkin yhdysvaltalaisjuoksijoiden suosimaa venytystä markkinoi Pertti Kukkonen oppaassaan Aktiivinen kohdevenyttely. Kyse on fysioterapeutti Aaron L. Mattesin 1970-luvulla kehittämästä AIC-venytyksestä (active isolated streching). Venytyksen idea on siinä, että rentouttamalla lihas hetkeksi sen luontainen puolustusreaktio laukeaa. Harhauttamalla näin lihasta se venyy tehokkaammin. Venyttelytavoista ei tiettävästi ole varteenotettavaa vertailututkimusta. Venyttelyblogissaan Matti Viri kertoo kokemuksenaan aktiivisen kohdevenytyksen sopivan parhaiten juoksijoille, mutta kallistuvansa staattisen hyväksi kuntosalitreeniensä jälkeen. F&S:ssä on käytössä molempia. Monet ohjaajat puhuvat venytyksen tehokkuudesta mukavuuden ja epämukavuuden rajalla, kipua välttäen. Siis ei makeaa, vaan hapanimelää! Tärkeintä on, että venytys ei kiireenkään varjolla jää väliin, vaan rasitetut lihakset palautetaan normaalipituuteen, jolla estetään niiden kipeytyminen. Arvokas on aistimus: venytyksen jälkeen tunnemme kummasti myös nuorentuneemme. Anneli Kajanto päätoimittaja Kuva: Markus Palmén Ahti Mäkinen, Kirsi Mäkinen, Jami Huuska PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl ISSN 1457-7194 Ja sitten on vielä musiikki. Sehän on kaikkein keskeisin tekijä jumppaamisen ilossa. Miten erilaisia me jumppaohjaajat olemmekaan, ja miten erilaisia musiikkipaletteja jumppiimme valitsemme! Meitä ei ole puristettu formaattiin. Teemme tätä riemukasta vapaaehtoistyötä itsemme näköisinä ja oloisina, ja toivomme, että jokainen jumppaaja löytää biisivalikoimistamme jonkun helmen, jonka tahtiin voi nousta lentoon. Jumpassa on tunnelmaa ja yhdessä tekemisen ﬁilis. Siitä Friskis&Svettis tunnetaan. Antoisaa alkavaa liikuntakautta kaikille jäsenille ja toimijoille! Leila Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon tai muuhun seikkaan katsomatta. KAUSIKORTIT syksyn jumpat (1.9.–31.12.2012) ...........95 € koko vuosi (1.9.2012–31.8.2013) ........200 € syksyn ulkoliikunta (1.9.–31.12.2012) ...25 € ulkoliikunta koko vuosi (1.9.2012–31.8.2013) ...........................45 € TOIMISTO Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki puh. (09) 685 4542, info@friskissvettis.ﬁ. Aukioloajat: ma 12–17, ti 12–18, ke 12–18, to 12–17. SARJAKORTIT 6 kertaa.......40 € 12 kertaa.....65 € ULKOASU: Ari Salo, Leena Toivola Markus Palmén, Heikki Kajanto, Siinä se onkin. Me näemme koko jumpan ajan toinen toisemme kasvoista kasvoihin. Olemme yhdessä nauttimassa ja luomassa upeaa tapahtumaa, josta saamme hyvää oloa ja kuntoa. Sitä voimme myös toisillemme antaa. Kannustavat katseet ja naapurin jalannousu salin toisella puolella innostaa yrittämään ja joskus jopa ylittämään itsenä. Rajojen kokeileminen on sallittua. Eritasoisissa jumpissa pääsee hyvin kokeilemaan kuntonsa kohoamista. HINNAT Jäsenmaksu 2012 (1.1.–31.12.2012) .....10 € Jäsenmaksu 2013 (1.1.–31.12.2013) .....12 € Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja. Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit. PÄÄTOIMITTAJA: Anneli Kajanto KUVAT: Leif Pietilä, Ritzi Salo, Kun olen yksi sadasta Kaivarin nurmikolla punnertavasta tai joukossa Ruoholahden paahteisessa hallissa hikoilemassa, tunnen eläväni. Jumpan pyörteissä silmät ovat hiestä sumeat ja salissa pomppivat hahmot on vaikea tunnistaa. Sali pursuaa energiaa, joka välittyy jumppaajasta toiseen ja ilo loistaa kasvoilla. FRISKIS&SVETTIS on Helsingissä vuonna 1992 perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 538 870 jäsentä useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii Helsingissä ja Vantaalla, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä. JULKAISIJA: Friskis&Svettis Helsinki ry TAITTO: Ari Salo PUHEENJOHTAJALTA HELSINKI Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %. 2 | Hyvä Fiilis 2 / 2012 Löydät meidät myös Facebookista:www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki Syksyn toiminnasta lisää nettisivuiltamme www.friskissvettis.ﬁ Hikipinko RIITTA JUOKSEE MARATONAAKKOSIA ”Juoksen aakkosia. Aina uusi maratonkaupunki ja uusi kirjain”, heläyttää Friskis-järkkäri ja juoksija Riitta Välke (63) iloisesti. Puolet kirjaimista on nyt juostu. Auttaisimmeko siis häntä keksimään maratonit puuttuville kirjaimille! Tarina alkaa Prahasta toukokuussa 2000. Silloin Riitta ei ajatellut p-kirjainta. Tärkeintä oli selvitä maaliin ja sen varmistaakseen hän valitsi ensimmäisen maratoninsa ulkomailta. Kallis matka – ei tule houkutusta keskeyttää. Matkan suuri juttu oli tavata juoksijalegenda Emil Zatopek, vanhana ja huonokuntoisena tosin. Sitten Alueuutisissa oli mainos Eläintarhankentällä kokoontuvasta juoksuryhmästä. ”F&S-juoksuissa oli tasoryhmät jo silloin. Luulin olevani 4:50:n maratonajallani spurttikunnossa, mutta toisin kävi. Sinnittelin hännillä. Mutta en olisi jatkanut maratoneja yhtä enempää, jos en olisi löytänyt itselleni juoksuryhmää. Ryhmäjuoksu on ihan oma lajinsa”, hän kuvaa ensimmäisiä kokemuksiaan Friskis&Svettiksessä. ITSENSÄ HAUSKUUTTAMISTA Maratonaakkoset Riitta keksi muutama vuosi sitten. Katsotaanpa: A – Arkangel (2006), B – Berlin (2010), C, D, E – Espoon rantamaraton (2008), F – Forssa (2003), G, H – HCM Helsingissä kaksi kertaa (2000 ja 2005 ), I, J, K, L – Lontoo (2012), M, N – New York (2009), O, P – Praha (2000), Q, R – Rooma (2011), S – Stockholm (2001 ja 2002), T – Tallinna (2004), U, V, W, X, Y, Z, Å – Ålands maraton (2007), Ä ja Ö. ”Kiinassa on maraton Xiamenissa”, Riitta tietää. Mutta kirjainleikki sikseen, sillä Riitta Välke treenaa kovalla itsekurilla ja tahdonvoimalla, jossa moni muu armahtaisi itseään. Hän alkaa harjoitusohjelmansa läpiviennin muutamaa kuukautta ennen suurta koetusta. Kahta viikkoa ennen maratonia hän nostaa viikkoannoksen sataan kilometriin ja pudottaa sitä juoksun lähetessä pienemmäksi. Viikko-ohjelmaan kuuluu rankka mäkitreeni, pyramidijuoksua Töölönlahdella, pitkä intervallijuoksu kiihtyvällä nopeudella (2—5 km) ja ainakin yksi pitkä, hidasvauhtinen lenkki. Valtaosan ohjelmasta hän tekee sisukkaasti yksin valvoen sykkeitään ja nopeuksiaan. Friskisryhmässä hän juoksee ennen muuta pitkät lenkit ja spurtit. Mäkitreenin hän lainasi juoksija ja kirjailija Jari Ehrnroothin romaanista Lähemmäksi kuin lähelle. Kehittämässään treenissä Riitta juoksee 300 metrin ylämäkeä puolimaratonvauhtia ja alas ripeämpää 10 kilometrin juoksuvauhtia, siis kovaa. Tämän hän toistaa 5—6 kertaa. Pyramiditreenit ovat Friskis-spurttijuoksijoille tuttuja muiden muassa Tanjan ja Jeminan juoksuohjelmista. Määrätietoinen, kontrolloitu harjoittelu myös palkitsee. Riitta on alittanut neljä kertaa neljän tunnin rajan. Paras aika tuli Berliinissä, 3:53. Hengästyttävää! Mutta mennään sisälle jumppasaliin. JÄRKKÄRINÄ KAKSITOISTA VUOTTA Juoksuohjaaja Mikko Loikkanen houkutteli untuvikko-friskisläisen jo ensimmäisenä syksynä järkkäriksi. Helposti innostuva ja sosiaalinen kun on, Riitta tarttui houkutukseen. Nyt hän on toiminut järkkärinä 12 vuotta. Osallistujamitaleja Riitta Välkkeellä on koko- ja puolimaratoneista ja Länsiväylä-juoksuista niin paljon, että ”niitä on vaikka lampaille syöttää”, kuten hän itse kuvaa. ”Se tuottaa hyötyä ja iloa, hyötyä omalle seuralle, iloa itselleni”, hän perustelee. Oman järkkärivuoron aikana ehtii jumpata myös itse. ”Tykkään valtavasti coresta, joka vahvistaa keskivartalolihaksia, sekä Mallun Ki balanssista. Myös sportit ovat hyviä. Spurttijumpat olen jättänyt siksi, että rasitusta tulee yltä kyllin juoksutreeneissä”, hän kertoo. Viimeksi Riitta on toiminut järkkärinä Vallilassa juuri coressa. Friskis&Svettiksessä hän kehuu rentoa meininkiä. Ei tarvitse koreilla vaatteilla tai ajatella muiden katsovan, miten jumppa sujuu. Voi tehdä, miten jaksaa ja pystyy. ”F&S-jumpissa on aina yhtä kiva käydä”, hän kertoo saaneensa palautetta vakijumppareilta. PAASTOJA JA JAZZIA Riitan itsekuriin ovat kuuluneet jo kahden vuosikymmenen ajan paastot, marraskuussa ja ennen pääsiäistä. Kaikki lähti kokeilunhalusta, ja sitten hän jäi koukkuun: ”Nykyisin elimistöni kaipaa sitä. Saan siitä hyvän olon”, hän sanoo. Marraskuun paastoaan hän kutsuu ”köyhän naisen valohoidoksi”. Ei tarvitse matkustaa etelän aurinkoon etsimään hyvää fiilistä. Riitta on helposti innostuvana monessa mukana. Ylitse muiden on kuitenkin soittoharrastus instrumenttina saksofoni. Hän myös kuuntelee paljon jazzia. ”Intohimoisesti”, hän täydentää. Entä seuraava maraton – tai kirjain? ”Se on -----.” Teksti: Anneli Kajanto Kuvat: Ritzi Salo Riitalla on sosiaalinen mielenlaatu. Hän ideoi ja järjestää innostuneesti kaikenmoista hauskaa ryhmäjuoksujen liepeille. Hän on ryhmähengen ja yhteisöllisyyden keskeisiä ylläpitäjiä. Hyvä Fiilis 2 / 2012 | 3 Venyttele viisaasti Venyttely on tai sen tulisi olla luontainen osa aktiiviliikkujan elämää. Säännöllisillä venyttelyillä voi jokainen lisätä omaa hyvinvointiaan sekä ehkäistä ikäviä lihas- ja nivelkipuja. Liikuntasuorituksen jälkeen tehdään palauttavia venyttelyliikkeitä; näitä ovat esimerkiksi Friskis&Svettis-jumpan päättävät venyttelyt. Sen lisäksi aktiiviliikkujan kannattaa tehdä pidempikestoisia venytyksiä usean kerran viikossa. Nämä venyttelyt lisäävät liikkuvuutta ja ehkäisevät vammoja. Friskis&Svettis-ohjaaja Selma Lanaya, joka on ”siviilissä” fysioterapeutti, on koonnut muutamia helppoja, mutta tehokkaita venyttelyliikkeitä sekä aktiiviliikkujille että toimistotyöntekijöille. Selma suosittelee tekemään venyttelyt pumppaavina, ei staattisena versiona. Pumppaus lisää liikkuvuutta ja on staattista venytystä turvallisempi. AKTIIVILIIKKUJAN VENYTTELYLIIKKEITÄ Aktiiviliikkujan kannattaa omaksua venyttelyt osaksi iltapuhteitaan. Toista siksi liikkeitä minuutista kahteen minuuttiin. YLÄ- JA ALASELÄN VENYTYS Liike tehdään haara-asennossa, polvet hiukan koukussa. Kierrä ylävartaloa ristiin jalan yli. Näin saat venytyksen tuntumaan myös selässä ja takareisissä. Kun vielä pumppaat jalkaterää ylös-alas, saat venytyksen ulottumaan myös pohjelihakseen ja alaraajan hermokudoksiin. Monipuolinen liike lisää yleistä liikkuvuutta ja mobilisoi neuraalikudoksia, minkä Selma suomensi meille maallikoille ”selän ja alaraajojen hermoston voiteluksi”. VATSALIHASTEN VENYTYS Tämä liike venyttää vatsalihaksia ja on elvyttävä liike selälle. Vedä napaa kohti selkärankaa, pidä pakarat tiukkana ja hartiat alhaalla. Liike pumppaa välilevyjen nesteet oikeille paikoilleen. Liike ei saa aiheuttaa kipua, joten jokaisen on syytä tunnustella itselleen sopiva ääriasento. Toista liikettä hitaasti 5-10 kertaa. Liikkeen sopivuus selkäongelmista kärsiville on tapauskohtaista ja vaatii ammattilaisen arvion. LYHYT JA PITKÄ POHJELIHAS (Lyhyt) Tässä liikkeessä venyy sekä syvempi pohjelihas että akillesjänne. Tee liike pumpaten, ylävartaloa painona hyödyntäen. Tällä venytyksellä voit ehkäistä pohjelihaksen revähdyksiä ja akillesjänteen tulehduksia. Jos sinulla on hyvin kireät tai jäykät nilkat, venytys ei ehkä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. (Pitkä) Pitkän pohjelihaksen venytykseen saat tehoa nojaamalla seinään – tai puuhun, kuten Selma oheisessa kuvassa. Tässäkin kannattaa hyödyntää pumppausta nostamalla ja laskemalla kantapäätä. Voit lisätä liikkeen tehoa pumppaamalla polvia ääriasennossa. Toista venytystä ainakin minuutin ajan per puoli. KYLKIVENYTYS Ristiseisonnassa tehtävä liike vaatii, mutta myös vahvistaa keskivartalon hallintaa. Pidä edessä ristissä oleva jalka hiukan koukussa, taaempana oleva jalka on suorana. Vie koukussa oleva käsi suoraksi pään yläpuolelle. Toista venytystä pumppaamalla noin minuutin verran kumpaankin suuntaan. LONKANKOUKISTAJALIHAKSEN VENYTYS Liike tehdään pumpaten alkuasennosta ääriasentoon. Alkuasennossa molemmat jalat ovat noin 90 asteen kulmassa. Voit tehostaa liikettä ääriasennossa ottamalla mukaan ylävartalon kierron; viivy ääriasennossa kuitenkin vain noin viisi sekuntia kerrallaan. Lonkankoukistajien lisäksi liike venyttää selkää. 4 | Hyvä Fiilis 2 / 2012 Toimistotyöntekijän taukojumppaa ja muita venytyksiä Suurin osa siistiä sisätyötä tekevistä viettää useita tunteja vuorokaudessa tietokoneen ääressä istuma-asennossa. Tämä kuormittaa niskaa, selkää, pakaroita, takareisiä – käytännössä lähes kaikkia tukirakenteita. Venyttelemällä säännöllisesti esimerkiksi Selman laatimia ohjeita noudattaen voit ehkäistä särkyjä ja lieventää kuormitusta. SELÄN OJENNUS JA PYÖRISTYS Tämä kissaliikkeeksikin kutsuttu venytys on vatsallaan tehtävän venytyksen kevyempi versio. Alkuasento on ryhdikäs, jalat ja kädet 90 asteen kulmassa. Vatsassa ja selässä on hyvä pito. Kaarivaihe venyttää selkää tehokkaasti, pyöristys toimii tervehdyttävänä vastaliikkeenä. Jätä pyöristysvaihe väliin, jos sinulla on lähiaikoina ollut välilevyn pullistuma. NISKAN VENYTYS Istu ryhdikkäästi. Vedä leuka rauhallisesti kiinni kaulaan – ajattele, että joku vetäisi päätäsi narusta ylöspäin. Liike venyttää kallonpohjan lihaksia ja auttaa päänsärkyoireisiin. Mikäli työsi sallii, liike kannattaa tehdä kolme kertaa päivässä, aina noin minuutin verran kerrallaan. YLÄVARTALON KIERTOVENYTYS Tämä monipuolinen kiertovenytys venyttää olkavarsia ja avaa rintalihaksia. Alkuasento on ryhdikäs, kädet ja jalat 90 asteen kulmassa. Lukitse lantio paikoilleen. Vie toinen käsivarsi ensin ristiin toisen käden alitse, nosta sitten ylös kiertäen. Käsi voi olla koukussa. Käden suoristaminen vaatii hyvää tasapainoa, mutta myös tehostaa venytystä ja lisää liikkuvuutta. Toista liikesarja viisi kertaa per puoli. HARTIOIDEN JA NISKAN VENYTYS KYYNÄRVARSIEN VENYTYS Tämänkin liikkeen voi hyvin tehdä istualtaan. Venytä niskaa toiselle sivulle, pumppaa toisen puolen hartiaa ja kättä suorana alaspäin. Liike osuu niskan lisäksi hartianseudun lihaksiin ja mobilisoi käsivarren hermokudoksia. Tällä liikkeellä ennaltaehkäiset käsivarren lihasten kipeytymistä, jopa jännetupin tulehdusta. Venytä kyynärvartta kämmen vuorotellen alas- ja ylöspäin, noin viisitoista sekuntia per suunta. Toista muutaman kerran molemmilla käsillä. RINTALIHAKSEN JA PIENEMMÄN RINTALIHAKSEN VENYTYS Päätetyöntekijöitä uhkaa salakavalasti etenevä yläselän köyristyminen. Tällä liikkeellä voit ennaltaehkäistä köyryasentoa. Samalla avaat rintalihaksia, saat hengityksen kulkemaan paremmin ja säilytät ryhtisi hyvänä. Tee liike seinää tai puuta vasten. Alkuasennossa kyynärvarsi on hiukan yli vaakatason. Astu seinää lähempänä olevalla jalalla yksi askel eteen ristiin. Tee pumppaavaa liikettä polvilla. Toista liikettä ainakin minuutin ajan molempiin suuntiin. Tekstit: Sari Kuvaja Kuvat: Leif Pietilä Hyvä Fiilis 2 / 2012 | 5 20-vuotisriemua Kaivarin illassa F&S Helsinki vietti tänä vuonna kesäkauden avajaisiaan tavallista perusteellisemmin. Olihan kulunut tasan 20 vuotta siitä, kun Kaivarin nurmikolla jumpattiin ensimmäisen kerran. Ohjelmaa oli tarjolla koko illaksi; innokkaimmat jatkoivat Kaivarissa puolille öin. Seuran 20-vuotispäivän juhlinta oli alkanut jo aamulla, kun päivänsankari oli mukana Ylen Min morgon aamulähetyksessä. Seuran Grand Lady Ripsu HongistoSalmi kertoi toiminnastamme ja totta kai lähetyksessä myös jumpattiin Selman johdolla. Juhlaillan avasi Timppa sportillaan ja iloiset jumpaajat täyttivät Kaivarin juhlakentän. Jumppien välillä puistossa raikasi Min säveltämä juhlabiisi, jonka tahtiin välipalajumpattiin ennen seuraavaa ohjelmanumeroa. Vauhdikas meno jatkui tanssin tahdissa, jota ohjasivat Katja ja Sari. Eikä ilta vielä tähän loppunut: seuraavaksi vuorossa oli Erjan, Alexin ja Riikan yhdessä ohjaama sportti. Samaan aikaan lähtivät sauvakävelijät ja juoksijat omille lenkeilleen. Liikunnallisen illan päätteeksi saimme vielä rauhoittua ja rentoutua Mallun Ki balanssissa. Hämyisässä puistossa se oli elämys, vaikka illan viileys jo hiipi jäseniin. Kourallinen sitkeimpiä jäi vielä puistoon nauttimaan piknikeväitään ja odottamaan vuorokauden vaihtumista ensimmäisen puistojumpan vuosipäiväksi. Puolen yön aikaan hurrasimme ja nostimme maljan 20-vuotiaalle seurallemme. Sitten olikin jo aika rientää kotiin. Teksti: Kirsi Mäkinen Kuvat: Leif Pietilä 6 | Hyvä Fiilis 2 / 2012 a. ontokuvaaj himoinen lu Ahti on into Abiskossa tsissa Pohjois-Ruo LUONTO ON AHDIN TOINEN LUONTO Patikkaretkeläiset ovat vuosien saatossa oppineet tuntemaan AHTI MÄKISEN, luonnontutkijan ja -suojelijan, jonka ympärille keräännytään tavan takaa tutkimaan kasveja ja tekemään luontohavaintoja. ”Kun olen opettanut 35 vuotta luonnon tuntemusta, en voi kulkea patikkaretkelläkään laput silmillä kuin ravihevonen”, hän hymyilee. Ahdissa (76) panee herkästi merkille virkun hymyn lisäksi suomalaisen sisun, kun hän on valinnut jumppavuorokseen vaikkapa Timpan jumpan. Vajaa kaksi vuotta sitten operoitu lonkkanivel on hiukan hidastanut liikuntaa. Osasyynä nivelrikkoon on niillä ekstreemilajeilla, joita himoliikkuja Ahti Mäkinen on koko ikänsä harjoittanut. Hän oli luonto-oppaana lukuisilla erämaavaelluksilla Pohjoismaissa ja Huippuvuorilla, kiipesi Kebnekaiselle (2114 m), Petsamotuntureille (1240 m), Haltille (1033 m) ja Norjan Jotunheimille (2469 m). Vaelluksilla oli mukana 30 kilon painoinen rinkka ja olkapäällä viiden kilon kameralaukku. ”Mieleenpainuvin seikkailu oli vaellus Huippuvuorilla ja yöpyminen teltassa kivääri kainalossa jääkarhujen varalta. Onneksi emme kohdanneet. Läheisessä Longyearbyenin kylässä karhu oli vast’ikään tappanut kadulla kulkijan.” INTOHIMONA KEVÄTHANGET Talvella Ahdin suksineen näkee usein Paloheinän maisemissa. Viime talvena hän hiihti parisensataa kilometriä. Mutta 20 vuoden ajalta hänelle ovat tulleet erityisen tutuiksi Kilpisjärven keväthanget. Siellä sijaitsee yksi Helsingin yliopiston biologisista asemista, jossa hän opetti talviekologiaa. Nykyisiä lempilajeja on pyöräily sään salliessa. ”Käyn juomassa päiväkahvit Pitkäkoskella ja jatkan eteenpäin 20 kilometrin pyörälenkkiä kamera olalla.” Ahti liittyi Friskis & Svettikseen 11 vuotta sitten. Hänen F&S-lajejaan ovat jumpat, patikkaretket ja sauvakävely sekä aiemmin myös juoksut – ennen kohtalokasta kaatumista kalareissulla kevättalvella 2010. KALASTUSTA JA LUONTOVALOKUVAUSTA Ahti aaltojen kuningas on luonnollisesti kalastanut koko ikänsä, kesät, talvet. Hänen lapsuudenkotinsa ja nykyinen kesäpaikkansa Piispanranta on Mallasveden rannalla Pälkäneellä. Siellä riittää puuhaa läpi kesän ja siellä, rannalla liikkuessaan hän silittelee ”elämänpuunsa” yli 100-vuotiaan tervalepän karheaa kaarnaa. Vain neljä vuotta sitten… Näin Forssassa Ahti valokuvaa ja kirjoittaa edelleen. Luontokuvia on kertynyt tuhansia ja ahkeran luonnontutkijan julkaisuluettelo on häkellyttävän mittava. Parhaillaan hän viimeistelee Suomen tervaleppäkasvustoja koskevaa tutkimusta ja kokoaa toisen asiantuntijan kanssa Pälkäneen flooraa, kattavaa putkilokasvien (liki 1000 lajia) levinneisyyskartoitusta, missä Pälkäneen jokaisen 363 neliökilometrin lajisto on tutkittu tarkoin. Ahti on syntynyt Viipurissa, mistä Konkkalan kartanon tilanhoitajaisä muutti perheineen takaisin Pälkäneelle ennen sotia. Vanhemmiltaan Ahti peri rakkauden ja kiinnostuksen luontoon. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella elämäntyönsä tehneelle Ahti Mäkiselle lapsuuden kotipaikka on tärkeä tyyssija. Siellä pihatöissä ja kasvimaalla viihtyy myös hyvä ystävä, Eija, aktiivi friskis&svettisläinen hänkin. Teksti: Anneli Kajanto Kuvat: Heikki Kajanto sekä Ahdin oma kuva-arkisto ilpisjärvi. ohde oli K min mielik em ai ta ut illa, m einän ladu täjä Paloh ahkera hiih en le el ed Ahti on n kohdussa i luontoäidi Eija ja Aht Hyvä Fiilis 2 / 2012 | 7 Syksy 2012 TAPAHTUMAKALENTERI UUSI SALI: Kruununhaassa sporttia ja spurttia Syksyn aikataulu toi mukanaan uuden salin. Kruununhaan yläasteella on keskiviikkoisin klo 17 Riikan Sportti ja klo 18 Alexin tai Ellan Spurtti. Salin osoite on Snellmaninkatu 18. Kisakilometrejä Friskis-tilille SYKSYLLÄ TAPAHTUU Su 25.8. KickOff 2012 Kisahalli: Klo 11 ulkoliikunta: • Sauvakävelyklinikka, omat sauvat mukaan, ohjaajina Kirsi ja Seija • Sporttijuoksu, ohjaajana Jemina Sisäliikunta • klo 12 Tanssi, Niina Luxemburgista • klo 13 Sykestartti, Jouni • klo 14 Sportti, Johanna • klo 15 Intro, Suvi Ti 28.8. klo 18 COOPERIN TESTI Eläintarhan kentällä La 15.9. ULKOLIIKUNTAPÄIVÄ LIIKUNTAMYLLYSSÄ Jumppaa, juoksua ja sauvakävelyä klo 11 alkaen. Lisätiedot nettisivuilta. La 29.9. SEURAN 20-VUOTISJUHLAT 18–22.10. JUOKSUMATKA SAARENMAALLE. Mukaan mahtuu 15 nopeinta, ilmoittaudu 28.8. mennessä. Tarkemmat tiedot netistä. Syksyn PATIKKARETKIEN teemana ovat Helsingin niemet: 9.9. Arabiasta Lammassaaren ja Kuusiluodon kautta Herttoniemeen – Seija 14.10. Ramsinniemi – Tuija 11.11. urbaanit niemet (mm. Jätkäsaari, Hernesaari) Ruoholahdesta Hakaniemeen, lähtö Baanalta – Marja Friskis-pyöräilyä harrastettiin jo viime kesänä, kun poljimme joukolla Siuntioon. Pyöräily on F&S-kesälajien uutuus. Sitä olimme saaneet harjoittella jo edelliskesien mainioilla kesäretkillä Porvooseen ja Siuntoon. Tänä kesänä Friskis-pyöräilyä on voinut harrastaa vaikka joka päivä tulemalla mukaan seuramme kilometrikisajoukkueeseen. Elokuun puoliväliin mennessä 62 hengen joukkueemme oli polkenut jo lähes 40 000 km, kerran maapallon ympäri. Ei ihme, sillä kisaan on suhtauduttu asiaan kuuluvalla har- taudella: olen kuullut, että ainakin kolme kisailijaa on tänä kesänä innostunut uusimaan kisakalustoaan. Myös pyöräilylomailun suosio tuntuu olevan kasvussa. Onpa tilillemme kertynyt saldoa jopa maamme rajojen ulkopuolelta. Kisakilometrejä on käyty polkemassa ainakin Kitzbühelissä Itävallassa ja Kuurin kyntäällä Liettuassa. pyöräilyyn ja kisan seuraamiseen hurahtanut. Kesän aikana on ajettu sileäksi jo yksi takarengas (toivottavasti seuraava kestää pidempään) ja asianharrastajien kanssa saa aina viritettyä mukavaa small talkia pyöräilystä ja kisan kulusta. Kokeilkaapa! Kisaan voit liittyä osoitteessa www.kilometrikisa.ﬁ, joukkueemme tunnus on friskis. Ja vaikka leikkimielisesta kisasta onkin kyse, kummasti olen itsekin Teksti: Kirsi Mäkinen Kuva: Jami Huuska 9.12. Tahvonlahdenniemi Laajasalossa – Kirsi Tarkemmat tiedot retkistä ja lähtöpaikoista nettisivuilla. Muista myös syksyn ULKOLIIKUNTAUUTUUDET: Sauvakävelyn tekniikkaa tiistaisin klo 17.30–18 ennen lenkkiä 4.9., 11.9. ja 18.9. 7.10. ja 4.11. Pitkä hidas juoksulenkki (8–9 min/km) Stadionilta klo 12. 21.10. ja 18.11. Pitkä sauvakävely: parin tunnin lenkki, josta saat lisää kestävyyttä Tarkemmat tiedot: www.friskissvettis.ﬁ 8 | Hyvä Fiilis 2 / 2012 FRISKIS&SVETTIS – MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN SEURA Kaikki Friskis&Svettis-liikunta – jumpat, juoksut, sauvakävelyt, patikkaretket – järjestetään sataprosenttisesti vapaaehtoisvoimin. Seuran toimijat ovat mukana liikunnan ilosta ja halusta toimia hyvän asian puolesta. Vapaaehtoiset ovat seuramme ydin ja tärkein voimavara. Hyvässä seurassa on ilo liikkua! Vaikka toimimme vapaaehtoisvoimin, laadusta emme tingi. Tunnustuksena toiminnastamme saimme viime vuonna Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan kunniamaininnan. Tutustu vapaaehtoisten tarinoihin verkkosivuillamme www.friskissvettis.ﬁ/helsinki/ > toimijaksi. Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme – se voi muuttaa elämäsi. Parhaillaan haemme järkkäreitä syksyksi 2012 vastaamaan jumppien järjestelyistä.