Iltalinjan opetussuunnitelma-4-vuotinen

PORIN TAIDEKOULU
Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä
Aikuisten iltalinjan opetussuunnitelma
Päivitetty 2.6.2014
Koulutuksen järjestämislupa:
OPM 19.10.2000 Dnro 235/430/2000
Tämän opetussuunnitelman pohjana on ollut Opetushallituksen taiteen perusopetuksen
visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet (OPH 2002). Tämä
opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2014 (Kulttuurilautakunta xx.x.2014 § xxx), ja se
korvaa 1.12.2013 voimaan astuneen opetussuunnitelman.
SISÄLLYSLUETTELO
ALUKSI
1
ILTALINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT
1.1 Toiminta-ajatus
1.2 Toiminnan arvot
5
5
5
2
OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS
3.
OPINTOJEN ETENEMINEN JA KESKEISET SISÄLLÖT
3.1. Perusopinnot
3.2. Syventävät opinnot
3.2.1 Syventävien opintojen ensimmäinen vuosi
3.2.2 Syventävien opintojen toinen vuosi
3.3. Vapaavalintaiset teemaopinnot
3.4 Opintojaksojen sisällön kuvailu
4
OPETUSJÄRJESTELYT
4.1. Opetustarjonta ja opinto-oikeus
4.2
Opiskelijavalinnat ja maksut
4.3. Opetusryhmät
4.4. Opetustilat
4.5. Opetukseen liittyvät lisäkurssit ja muut opetusmuodot
4.6. Lisäajan myöntämisen perusteet
4.7. Opetuksen yksilöllistäminen
4.8. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen
5
5.
15
15
15
15
ARVIOINTI
5.1. Opiskelijan arviointi
5.2. Opetuksen arviointi
5.3. Todistukset
6.
YHTEISTYÖTAHOT - JA MUODOT 6.1. Yhteistyökumppanit
6.2. Museo-, näyttely- ja muuhun
kulttuuritoimintaan osallistuminen 6
6
7
7
8
9
9
12
12
12
12
13
14
14
14
15
16
16
16
ALUKSI
Tämä
on
Porin
taidekoulun
aikuisten
iltalinjan
päivitetty
opetussuunnitelma.
Opetussuunnitelmaan on lisätty entistä enemmän joustoa opintojen suorittamisaikaan. Kaikkein
konkreettisin uudistus on hajauttaa aiemmin yhden vuoden aikana suoritetut perusopinnot
vastedes vähintään kahdelle vuodelle. Tämä muutos supistaa iltalinjalla annettavan opetuksen
viikkotuntimäärää ja osaltaan näin toteuttaa edessä olevia Porin kaupungin säästötavoitteita.
Koska pidennetty opiskeluaika keventää opiskelijoiden lukujärjestystä kun opetusta ei enää
järjestetä useampana iltana viikossa, toivomme tämän myötä kuitenkin tavoittavamme
laajemman joukon tavoitteellisesta ja korkeatasoisesta taiteen perusopetuksesta kiinnostuneita
aikuisopiskelijoita hakeutumaan iltalinjalle. Pidennetty opiskeluaika voi myös antaa
opiskelijalle paremman mahdollisuuden syventää taitojaan pikkuhiljaa sekä aikaa kypsytellä
ajatuksiaan taiteen tekemisestään pidempään ennen päättötyön tekemistä. Väistämätöntä
tosiasia kuitenkin on, että tällä tavoin saavutettu säästö merkitsee säästöä nimenomaan
henkilöstökuluissa, kun opetustunnit vähenevät.
Opetussuunnitelman rinnalle valmistuu syyslukukauden 2014 aikana lisäosa, joka on
yksityiskohtaisempi työväline opettajien käyttöön. Lisäosa sisältää tarkat kuvailut siitä, mitä
tulee vähintäänkin opiskella, jotta opinnot etenevät tasolta toiselle ja saavutetaan riittävät
tiedot ja taidot kuvataiteessa. Lisäosan tarkoitus ei ole kahlita taidekoulussa työskentelevän
opettajan innovatiivista opetustyötä, mikä ottaa yksilöllisesti huomioon kunkin opiskelijaryhmän
tarpeet ja toiveet.
Porissa 2.6.2014
Henna Jaatinen
rehtori
kuva: Aura Kangasniemi, 2014
4
1. iltalinjan toiminta-ajatus ja arvot
1.1.Toiminta-ajatus
Taidekoulu on tarjonnut valmentavaa kuvataidekoulutusta sekä päivä- että iltaopetuksena
vuodesta 1966 lähtien. Laajan oppimäärän mukainen kuvataiteen perusopetus aikuisille eli
aikuisten iltalinja aloitettiin vuonna 2007. Kuvataiteen iltalinjan opintojen järjestämisessä ja
kehittämisessä hyödynnetään taidekoulun pitkää historiaa tasokasta kuvataiteen valmentavaa
koulutusta antavana oppilaitoksena. Taidekoulussa toimiva vuonna 1991 perustettu lasten ja
nuorten kuvataidekoulu on Satakunnan suurin kuvataidekoulu ja maakunnan ainoa laajan
oppimäärän mukaista kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille antava oppilaitos.
Taidekoulun kuvataiteen iltalinjan opetus perustuu valtakunnalliseen Taiteen perusopetuksen
visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallituksen
määräys 39/011/2002). Opetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää kuvataiteen opetusta,
joka antaa opiskelijoille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua kuvataiteen ammatilliseen
tai korkea-asteen koulutukseen (Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633). Opinnot
käyvätkin valmennuksena ammatillisiin opintoihin, mutta myös haastavat syventämään omaa
kuvataiteen harrastusta. Lisäksi opinnot sopivat täydennyskoulutukseksi visuaalisella alalla
työskenteleville.
Aikuisille suunnatun kuvataiteen iltalinjan tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat kuvallisen
ilmaisun peruskäsitteistöön ja erilaisiin kuvataiteen tekniikoihin sekä antaa heille
mahdollisuus tietojensa ja taitojensa harjaannuttamiseen työpajatyöskentelyssä. Taidekoulun
opetussuunnitelma, jonka keskeisenä alueena on nykytaiteen ilmiöihin tutustuminen,
tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoiden yksilölliset koulutustarpeet huomioivaan joustavaan
opintosuunnitteluun.
Kuvataiteen iltalinja vastaa taidekoulun tavoitteita tarjota kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin
opetusta ja ohjausta kaikenikäisille ja eri osaamistasoille sekä kohottaa visuaalisen kulttuurin
osaamisen tasoa yksiköiden – taidekoulun ja videotuen – väliset synergiaedut hyödyntämällä.
1.2.Toiminnan arvot
Porin taidekoulun toimintaa ohjaavat arvot päivitettiin marraskuussa 2013 niin, että koko lapsia, nuoria ja aikuisia opettava henkilökunta oli niitä työstämässä. Koulun arvojen valinnassa
huomioitiin visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän tehtävä ja arvot sekä Porin kaupungin
arvot (työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä).
Taidekoulun uusiksi arvoiksi valittiin: yksilöllisyys, vuorovaikutus & kohtaaminen, rentous &
rohkeus sekä elämyksellisyys.
5
2. OPintojen rakenne ja laajuus
Opetussuunnitelman perusteet (OPH 2002) määrittävät laajan oppimäärän opetuksen
laajuuden, joka on yhteensä 1300 tuntia (48 op). Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat
perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksista. Lähiopetuksen lisäksi
opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä.
Perusopintojen laajuus on 20 op (540 h). Perusopintojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat
monipuolisesti eri tekniikoiden ja materiaalien ilmaisullisiin mahdollisuuksiin, tukea ja kehittää
opiskelijoiden omaa kuvailmaisua sekä perehdyttää opiskelijat taidehistorian ja estetiikan
perusteisiin sekä nykytaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin.
Syventävien opintojen laajuus on 28 op (760 h). Syventävät opinnot toteutetaan pääosin
työpajaopintoina. Tavoitteena on opiskelijan kuvailmaisun kehittäminen edelleen sekä taitojen
ja tietojen syventäminen yhdellä tai useammalla kuvataiteen osa-alueella. Lisäksi syventävissä
opinnoissa perehdytään kuvataiteen historiaan, tarkastellaan taidehistoriaa ja nykytaiteen
ilmiöitä historiallisena jatkumona, pohditaan estetiikan ja taidefilosofian peruskysymyksiä
sekä tutustutaan visuaalisten taiteiden ammattilaisten työhön.
Pääsääntöisesti opinnot järjestetään arki-iltoina, mutta lyhytkursseja ja muuta täydentävää
opetusta voidaan järjestää myös viikonloppuisin ja kesäaikaan. Opetustuntien ulkopuolella
tapahtuva itsenäinen työskentely sisältää perusopinnoissa portfoliotyöskentelyä ja
syventävissä opinnoissa päättötyön tekemistä. Muu itsenäinen työskentely koostuu
esimerkiksi henkilökohtaisesta työskentelystä, opetukseen liittyvistä kotitehtävistä,
näyttelypassitehtävistä ja näyttelyvierailuista.
6
Perusopinnot
(540h)
20 op
Syventävät
opinnot (740h)
28 op
Visuaalisten taiteiden laaja
oppimäärä (1300 h)
1 opintopiste vastaa keskimäärin noin 15 ohjattua oppituntia ja kokonaisuudessaan opiskelijalta
noin 27 tunnin työpanosta. Koska opiskelu ei ole päätoimista, opiskelijat eivät voi hakea
opintoihinsa opintotukea.
Perusopinnot
(540h)
4-12 oppituntia /
viikko
• kuvanrakentamisen perustiedot ja taidot
• kuvallisen ajattelun ja ilmaisun
kehittäminen
n. kahden lukuvuoden aikana
Syventävät
opinnot
(760h)
4-12 oppituntia /
viikko
n. kahden lukuvuoden aikana
• tietojen ja taitojen syventäminen kahdessa eri
taiteenalan työpajassa
• viimeisenä lukuvuotena päättötyö ensisijaiseksi valitussa
työpajassa
Lähiopetusta
täydentävät
opinnot
Kotitehtävät,
portfolio,
näyttelypassi,
itsenäinen
työskentely,
opintomatkat,
jne.
3. OPintojen ETENEMINEN ja KESKEISET SISÄLLÖT
3.1. Perusopinnot
Perusopinnot suoritetaan pääsääntöisesti kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opintojen
laajuus on 20 op (540 h). Ne koostuvat seuraavista opintojaksoista:
•
•
•
•
•
•
piirustus ja maalaus I (5 op)
taidegrafiikka I (5 op)
kuvanveisto I (5 op)
värioppi (1 op)
taidehistoria I (2 op)
teemaopinnot (2 op)
*Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä kuten perusopintojen
portfolion kokoaminen, näyttelypassin tehtävät, opintoretket sekä kotitehtävät.
kuva: Pirja Matarmaa, 2013
3.2. Syventävät opinnot
Syventävät opinnot suoritetaan pääsääntöisesti taidekouluopintojen kolmannen ja neljännen
lukuvuoden aikana. Opintojen laajuus on yhteensä 28 op (760 h).
7
3.2.1 Syventävien opintojen ensimmäinen vuosi
Syventävien opintojen ensimmäinen lukuvuosi koostuu seuraavista opintojaksoista:
työpajavalinta I (5 op)*
työpajavalinta II (5 op)*
taidehistoria II (2 op)
estetiikan ja taiteenfilosofian perusteet (1 op)
teemaopinnot (2 op)
* Syventävien opintojen alussa valitaan kaksi työpajaa, joista ensisijainen valinta (työpajavalinta
I) jatkuu kolmantena lukuvuotena päättötyöpajana. Ensisijaisen työpajavalinnan lisäksi
valitaan toinenkin työpaja (työpajavalinta II), joka päättyy toisen lukuvuoden jälkeen.
•
•
•
•
•
Työpajavaihtoehtoina voidaan tarjota mm.:
1) grafiikan työpajaa, 2) keramiikan työpajaa,
3) kuvanveiston työpajaa tai
4) piirustuksen ja maalauksen työpajaa
Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä kuten perusopintojen
portfolion kokoaminen, näyttelypassin tehtävät, opintoretket sekä kotitehtävät.
3.2.2 Syventävien opintojen toinen vuosi
Syventävien opintojen toisena lukuvuotena keskitytään päättötyön tekemiseen ensisijaiseksi
valitussa työpajassa. Työpajassa työskentelevät myös syventävät opintonsa aloittaneet
opiskelijat.
8
kuva: Anne Ketola, 2014
Syventävien opintojen toinen lukuvuosi koostuu seuraavista opintojaksoista:
• työpajavalinta I (5 op)
• teemaopinnot (2 op)
• päättötyöprojekti: päättötyöseminaari, portfolio ja omaehtoinen työskentely (6 op)
Lisäksi opiskelija voi pyytää henkilökohtaista erikseen sovittavaa ohjausta (1 h) työskentelyynsä.
Ohjauskerran voi halutessaan pyytää sopivaksi katsomaltaan taidekoulun opettajalta.
Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä kuten kotitehtäviä,
opintoretkiä sekä näyttelypassin täyttämisen.
3.3.Vapaavalintaiset teemaopinnot
Teemakurssit täydentävät perus- ja syventäviä opintoja. Ne ovat yhteisiä kaikille vuosikursseille. Opiskelijat voivat esittää toiveita kurssien sisällöstä.
Kukin opiskelija valitsee lukuvuoden aikana joko:
1) 2 teemakurssia (1 teemakurssi 30-32 h) tai
2) 1 teemakurssi ja 3 lyhytkurssia (1 lyhytkurssi = 10 h).
Teema- ja lyhytkursseina on tarjottu muun muassa elävän mallin piirustusta (30 h),
kierrätystaidetta (30 h), keramiikkaa (30 h), tuliveistokurssia (20 h), metalligrafiikan
kopiosyövytystä (10 h), digitaalista valokuvausta (10 h), serigrafiaa (10 h), sarjakuvaa (10
h) ja videokuvausta (10 h).
3.4. Opintojaksojen sisällön kuvailu
Opiskelija voi kurssivalinnoillaan suunnata opintojaan oman kiinnostuksensa mukaisesti
esimerkiksi piirustukseen ja maalaukseen, grafiikkaan tai kuvanveistoon. Myös esimerkiksi
kierrätystaiteen, keramiikan, videon, digitaalisen median ja valokuvan alalta voi suorittaa
opintoja. Opintojen rakenteen suunnittelussa painotetaan henkilökohtaista opintosuunnittelua.
Opettajan ohjauksessa tapahtuvassa tuntisuunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan
lähtötaso, kokemus ja kiinnostuksen kohteet.
Jokaista opintojaksoa yhdistää taidekoulun opetuksessa keskeisen alueen muodostava
nykytaiteen ilmiöihin tutustuminen. Esimerkiksi näyttelykäynnit ja vierailut taiteilijoiden
työhuoneilla ovat osa opetusta. Tavoitteena on luoda opiskelijalle jatkuvasti kehittyvä, elävä
suhde taiteeseen niin vastaanottajana kuin tekijänäkin sekä laajentaa opiskelijan tietoutta ja
ymmärrystä koskien nykytaiteen monimuotoista kenttää.
Opinnot koostuvat pakollisista, valinnaisista ja vapaaehtoisista opintojaksoista. Opetusmuotoja
ovat luennot, harjoitukset, työpajat sekä henkilökohtainen ja pienryhmissä tapahtuva ohjattu
työskentely. Opintoihin sisältyy myös itsenäistä työskentelyä.
Piirustuksen ja maalauksen opintojaksot kehittävät havaintokykyä ja mielikuvitusta,
sommittelutaitoa sekä väri- ja muototajua tekniikoina lyijykynä, hiili, liitu, akvarelli,
guassi, akryyli ja öljyväri. Perusopintojen opintojaksot perehdyttävät kuvarakenteeseen,
sommitteluun ja kuvalliseen ajatteluun. Piirtämällä elävää mallia hankitaan tiedot ja valmiudet
ihmisen hahmottamiseen ja kehitetään havainto- ja ilmaisukykyä, suhde- ja muototajua
sekä piirustustaitoa. Opintojaksot rohkaisevat opiskelijaa laajentamaan omaa kuvallista
ilmaisuaan. Samalla perehdytään värin ja valon vuorovaikutukseen ja erilaisten kuvallisten
tekijöiden käyttämiseen maalauksen rakentamisessa. Tarkoituksena on löytää maalaamiselle
persoonallisia merkityksiä. Piirustuksen ja maalauksen työpajaopinnot tukevat opiskelijan
omien ku-vallisten mahdollisuuksien kehit-tämistä sekä perehdyttävät eri työskentelytapoihin.
Taidegrafiikan
opinnot
antavat
perustiedot
taidegrafiikan
tekniikoista.
Opinnoissa
9
paneudutaan
demostraatioiden
ja
harjoitustöiden
avulla
esimerkiksi
puupiirrokseen,
metalli- ja serigrafian menetelmiin. Perusopinnoissa tutustutaan
seuraaviin metalligrafiikan tekniikoihin: etsaus, pehmeäpohja,
pintasyövytys, monotypia, monotypia, kuivaneula, carborundum
ja akvatintan eri menetelmät.
Tutustutaan mustavalkoilmaisuun
sekä
monivärityöskentelyyn.
Työpajaopinnoissa
perehdytään
syvemmin
taidegrafiikan
eri menetelmiin, etsitään ja
kehitetään
omaa
ilmaisua
opiskelijan valitsemilla tekniikoilla.
Kuvanveiston
opintojaksoilla
tutustutaan kuvanveiston perusmateriaaleihin ja -tekniikoihin
(savi, kipsi, rungon rakentaminen,
kipsivalun alkeet). Kurssit kehittävät kolmiulotteisen muodon ja
tilan havainnointia sekä antavat
edellytykset yksinkertaisten perusrakenteiden teke-miseen. Mallimuovailussa opiskelija opettelee
hallitsemaan ihmisen mittasuhteita ja fyysistä rakennetta.
kuva: Paula Gröhn, 2014
Työpajaopinnoissa syvennetään perusopinnoissa saatuja valmiuksia ja henkilökohtaisia näkemyksiä sekä kehitetään materiaalituntemusta, muodon käsittelyä ja sen rakentamista. Työpaja tukee opiskelijan henkilökohtaisia pyrkimyksiä ja antaa valmiuksia toteuttaa kokonaisia
projekteja kuvanveiston alalla.
Teemaopintojen puitteissa opiskelijat tutustuvat kuvataiteen eri osa-alueisiin, kuvataiteen
kannalta kiinnostaviin aiheisiin tai opettelevat kuvataiteilijana toimimisen perustaitoja omien
kiinnostuksen kohteidensa kautta. Esimerkiksi kierrätystaiteen, valokuvauksen, videokuvauksen ja editoinnin opintojaksoja sekä monitaiteellisiin työmuotoihin ja vieraiden kulttuurien
visuaalisiin ilmenemismuotoihin perehdyttäviä kursseja järjestetään opiskelijoiden kiinnostuksen ja ehdotusten pohjalta. Teemaopintojen kurssit voidaan järjestää joko 2 opintopisteen
teemakursseina tai noin 10 opetustunnin mittaisina lyhytkursseina, jolloin 2 opintopistettä
vastaa kolmen lyhytkurssin suorittaminen. Lyhytkurssit voidaan järjestää yhdessä taidekoulun nuorten syventävien opintojen opetuksen kanssa.
Opiskelija voi sijoittaa opintojensa osaksi myös valinnaisia opintoja, joita voi valita muiden
alan oppilaitosten järjestämistä tai niiden kanssa yhteistyössä järjestettävistä opinnoista.
Valinnaisten opintojen suorittamisesta sovitaan erikseen taidekoulun rehtorin kanssa.
Värien peruskurssi harjaannuttaa näkemisen herkkyyttä, väri-ilmiöiden tarkkaa
havaitsemista ja johdattaa havaintojen luovaan soveltamiseen. Harjoitustehtävien avulla
tutkitaan mm. värien suhteellisuutta, värien sekoittumista, tilavaikutelmia ja sointuvuutta.
Taidehistorian opintojen tavoitteena on antaa yleiskuva kuvataiteen ja arkkitehtuurin
historiasta sekä valaista niiden suhdetta yhteiskunnalliseen kehitykseen ja yleiseen
10
aate- ja kulttuurihistoriaan.
Taidehistorian
opintojakso
antaa yleiskuvan taiteen ja
taidekäsityksen
kehityksestä
historiasta nykypäivään sekä
esittelee
niiden
yhteyden
ihmisen
tuotannolliseen
ja
aatteelliseen toimintaan.
Estetiikan ja taiteenfilosofian perusteissa selvitetään
keskeisiä estetiikan ja taiteenfilosofian käsitteitä sekä esitellään tieteenalan tärkeimpiä
ongelmanasetteluja ja niihin
esitettyjä vastauksia. Opinnot
lisäävät taiteen ja muiden esteettisten ilmiöiden tutkimukseen ja ymmärtämiseen tarvittavia käsitteellisiä valmiuksia.
Ensimmäisen vuosikurssin päätteeksi opiskelija laatii opinnoistaan
perusopintojen
portfolion, joka toimii opiskelijan edistymisen seuraamisen
välineenä. Portfolion kokoamista tuetaan jokaisella opintojaksolla ja sen toteuttamiseen varataan aikaa niin opetustunneilla
kuin opiskelijan itsenäisessä
työskentelyssäkin.
Päättötyöprojektin
aikana toteutettava syventävien
opintojen
päättötyö
koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta
osuudesta. Kirjallinen osuus
sisältää
prosessikuvauksen
päättötyötyöskentelystä
sekä
siihen liittyvän itsearvioinnin.
Päättötyö toteutetaan osittain
osana ohjattuja opintoja, osittain itsenäisenä työskentelynä.
Päättötyön suunnittelua ja toteutusta tukee suuntautumisvaihtoehtotyöpajan ohjaaja.
Päättötyöseminaarin
aikana opiskelijat suunnittelevat
ja toteuttavat oman päättötyönäyttelynsä sekä tutustuvat
yleisemmin taideinstituutioiden
toimintaan näyttelyä valmistelevan kuvataiteilijan näkökulmasta. Päättötyöseminaarissa
käsitellään portfolion sisältöä,
ulkoasua, rakennetta, päättö11
kuva: Paula Gröhn, 2014
työn arviointikriteerejä sekä muuta päättötyöhön oleellisesti liittyvää.
4 OPETUSJÄRJESTELYT
4.1. Opetustarjonta ja opinto-oikeus
Taidekoulun kuvataiteen iltalinja tarjoaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaista
kuvataiteen perusopetusta peruskoulun suorittaneille, yli 16-vuotiaille nuorille ja aikuisille.
Opinnot antavat valmiuksia omaan kuvalliseen tuottamiseen joko valmennuksena ammatillisiin
opintoihin tai syvällisenä harrastuksena. Taidekoulun tavoitteena on edistää hyvinvointia
ja elinikäistä oppimista. Opinnot sopivat myös täydennyskoulutukseksi visuaalisella alalla
työskenteleville.
Mikäli opiskelija joutuu olemaan poissa opetustunneilta tai hän haluaa erota koulusta, on siitä
aina ilmoitettava taidekoulun toimistoon. Jos opiskelija on poissa opetuksesta kaksi viikkoa
syytä ilmoittamatta, katsotaan hänet eronneeksi koulusta, hän menettää opinto-oikeutensa
ja opiskelupaikka vapautuu. Lukukausimaksu laskutetaan kokonaisuudessaan.
4.2. Opiskelijavalinnat ja maksut
Uusien opiskelijoiden valinnasta päätetään ja tiedotetaan erikseen. Opiskelijavalinnat,
joissa valitaan kuvataiteen iltalinjalle enintään 15 uutta opiskelijaa, järjestetään 1-2 vuoden
välein. Hakuaika on heinä-elokuussa ja valinta tapahtuu (1) hakemusten, (2) näytetöiden
ja/tai (3) valintakurssin perusteella. Mahdollisesta valintakurssista peritään pienimuotoinen
valintakurssimaksu.
Opiskelijavalinnan tuloksista ja opintojen alkamisajankohdasta tiedotetaan elokuun aikana.
Lukuvuoden aikana vapautuvista opiskelijapaikoista voidaan tiedottaa varasijalla oleville
hakijoille.
Taidekoulun
opiskelijoilta
peritään
kaksi
kertaa
lukuvuodessa
lukukausimaksu.
Lukukausimaksut vahvistaa Porin kaupungin kulttuurilautakunta (Kulttuuritoimen johtosääntö
4§, KV 27.10.2008 § 204).
Tarkempia tietoja opiskelijavalinnoista saa taidekoulun toimistosta puh. 044 701 0254 ja
kotisivuilta www.porintaidekoulu.fi.
4.3. Opetusryhmät
Opetusryhmiä muodostettaessa vähimmäisraja on 8 henkilöä. Opintojakso järjestetään
vain poikkeustapauksessa, jos osallistujia on vähemmän. Syventävien opintojen työpajojen
ryhmäkoossa huomioidaan lisäksi opetustilat, opiskelijoiden valmiudet ja työpajojen luonne.
4.4. Opetustilat
Opetus tapahtuu pääasiassa iltaisin taidekoulun tiloissa osoitteessa Gallen-Kallelankatu 10.
Taidekoulun opetustilojen lisäksi opiskelijoiden käyttöön voidaan varata syventävissä opinnoissa
henkilökohtaiseen taiteelliseen työskentelyyn soveltuvia tiloja päättötyön toteuttamista
varten. Erityis- ja lisäkursseja sekä joitakin opetustunteja voidaan poikkeuksellisesti järjestää
myös muissa tiloissa.
12
kuva: Anne Ketola, 2014
4.5. Opetukseen liittyvät lisäkurssit ja muut opetusmuodot
Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelu sisältää myös opetustuntien ulkopuolella tapahtuvaa itsenäistä opiskelua. Taidekoulussa itsenäinen opiskelu koostuu esimerkiksi itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, opetukseen liittyvistä kotitehtävistä
ja näyttelypassista.
Taidekoulun opetusohjelmaan sisältyy vuosittain vaihtuvia teemaopintoja, joiden aikana
opiskelijoiden on mahdollista paneutua esimerkiksi johonkin erityistekniikkaan tai nykytaiteen
13
osa-alueeseen. Taidekoulun resurssien puitteissa voidaan järjestää myös opetusta täydentäviä
erilliskursseja.
4.6. Lisäajan myöntämisen perusteet
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut laajan oppimäärän perusopintoja tai syventäviä opintoja
säädetyssä ajassa, voi hän tarvittaessa anoa lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Lisäajan
myöntämisestä päättää taidekoulun rehtori.
4.7. Opetuksen yksilöllistäminen
Mikäli opiskelija ei kykene opiskelemaan taidekoulun opetussuunnitelman mukaisesti,
opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä.
Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään opiskelun
tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset
suoritukset ja arviointimenettely, joiden mukaan opiskelijan kykyjä ja taitoja voidaan kehittää
hänen omista lähtökohdistaan käsin.
14
4.8. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen
Taidekoulun opetusohjelmaan sisältyviä opintojaksoja on mahdollista korvata muun muassa
avoimen yliopiston opinnoilla, toisessa visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta antavassa
oppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla sekä kansalais- ja työväenopisto-opinnoilla, mikäli
opiskelija voi osoittaa opintojaksojen riittävän vastaavuuden. Visuaalisten taiteiden eri
suuntautumisvaihtoehtojen – arkkitehtuurin, kuvataiteen ja käsityön – opinnot voidaan tietyin
painotuksin lukea hyväksi keskenään. Myös muulla tavoin saavutetut valmiudet voidaan lukea
hyväksi. Opintojaksojen korvaamisesta päättää taidekoulun rehtori.
5. ARVIOINTI
5.1. Opiskelijan arviointi
Opiskelijan arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan kehittymistä opinnoissaan, ohjata
opiskelun tavoitteiden asettamista ja kehittää opiskelijan edellytyksiä oman työskentelynsä
arviointiin kannustavasti. Opiskelijan arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön ja
monipuoliseen ja rakentavaan palautteeseen vuorovaikutuksessa opettajan, opiskelijan ja
ryhmän kesken.
Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että lopputuloksiin, teoksiin ja tuotteisiin. Arvioinnin
perusteet tiedotetaan opiskelijoille. Erillisistä opintojaksoista ei anneta numeroarvosanoja
vaan ne arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty.
5.2. Opetuksen arviointi
Porin taidekoulun itsearviointi käynnistyi syksyllä 2012 ja se toteutetaan Virvatuli-mallin mukaisesti. Virvatuli-malli on taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille taiteen perusopetusliiton (TPO) toimesta räätälöity järjestelmä, joka sisältää kaikkien taiteenalojen yhteiset
arviointikriteerit ja itsearviointimallin kunkin koulun tarpeisiin sovellettavaksi. Virvatuli-arviointimalli koostuu arviointikriteereistä eli väittämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa arviointiryhmässä.
Porissa Virvatuli-malli on otettu käyttöön taidekoulun lisäksi Palmgren-konservatoriossa sekä
Porin seudun kansalaisopiston käsityön taiteen perusopetuksessa. Näille kolmelle oppilaitokselle Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustuksen mallin käyttöönottoon vuonna
2012. Hanketta varten perustetussa ohjausryhmässä on edustus jokaisesta oppilaitoksesta, jonka lisäksi jokaisessa koulussa toimii opettajien keskuudesta valittu arviointityöryhmä.
Arviointityöryhmän tehtävä on muokata viisi arviointialuetta kullekin oppilaitokselle sopiviksi.
Aikuisten iltalinjalle tehtiin virvatuli-kysely keväällä 2013. Kyselyn tulokset on olleet nähtävillä
koulun verkkosivuilla lukuvuoden 2013-2014 ajan. Kyselyn tulosten perusteella Taidekoulun
opetusta ja opetussuunnitelmaa on kehitetty ja kehitetään yhä.
5.3. Todistukset
Perusopintojen päättyessä, ennen siirtymistään syventäviin opintoihin, opiskelija saa
perusopintojen päättötodistuksen ja vähintään kahden arvioitsijan laatiman sanallisen
arvioinnin opinnoistaan ja portfoliostaan. Todistuksessa ilmenee opintojen sisältö ja
suorittamisajankohta.
Syventävien opintojen päättyessä opiskelija saa syventävistä opinnoistaan ja syventävien opintojen
päättötyöstään todistuksen, numeroarvosanan ja kirjallisen kuvauksen osaamisestaan. Päättötyön arvioi kaksi henkilöä, joista toinen on päättötyöohjaaja. Syventävien opintojen päättötodistuksen arvosanaasteikko on 1-5 (1=hyväksytty, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).
Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen
laajan oppimäärän suorittamisesta. Päättötodistus annetaan kuvataideopinnoista visuaalisten taiteiden
perusopetuksen laajan oppimäärän mukaan, kun opinnot on suoritettu Opetushallituksen vahvistamiin
opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvan opetussuunnitelman mukaisesti.
6. YHTEISTYÖTAHOT JA -MUODOT
6.1. Yhteistyökumppanit
Taidekoulu kuuluu Porin kulttuuritoimeen ja toimii Porin kulttuuriasiainkeskuksen alaisuudessa. Porin
kaupungin kulttuurilaitokset, esimerkiksi Porin taidemuseo, Satakunnan museo, Porin lastenkulttuurikeskus
- Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Kulttuuritalo Annankatu 6, Porin kaupungin kirjasto, Porin puistotoimi,
Porin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Porin kulttuuriasiainkeskus, ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita
esimerkiksi opetus-, näyttely- ja projektitoiminnassa.
Taidekoulu on osa satakuntalaista kuvataidepolkua, joka mahdollistaa kuvataidealan opiskelun kaikille
ikäryhmille ja eri osaamistasoille Satakunnan alueella. Kuvataidekasvatusta ja alan koulutusta järjestävät
taidekoulun lisäksi esimerkiksi Aalto-yliopiston taiteen laitoksen Porin yksikkö, Porin lastenkulttuurikeskus
- Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän ja kuvataiteen yksiköt
Porissa ja Kankaanpäässä sekä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Nakkilassa.
Muita yhteistyötahoja ovat Satakunnan taidetoimikunta sekä muut satakuntalaiset visuaalisen kulttuurin
alan yhdistykset ja yritykset sekä taiteilijaseurat.
Taidekoulun yhteydessä toimii Porin videotuki, joka tarjoaa videoteknisiä palveluja Porin kaupungin
yksiköille, oppilaitoksille ja yksityisille henkilöille. Taidekoulu ja videotuki toimivat tiiviissä, yksiköiden väliset
synergiaedut hyödyntävässä yhteistyössä niin toiminnan kuin hallinnonkin alueella.
6.2. Museo-, näyttely- ja muuhun kulttuuritoimintaan osallistuminen
Taidekoulun toimintaa esitellään yleisölle opiskelijanäyttelyillä ja järjestämällä avoimien ovien päiviä.
Taidekoulu voi järjestää myös pienimuotoisempia, esimerkiksi jaksokohtaisia, näyttelyitä erilaisissa tiloissa
kuten gallerioissa, kulttuuri- ja oppilaitoksissa. Opiskelijanäyttelyt ovat tärkeä osa Taidekoulun toiminnasta
tiedottamisessa, mutta ennen kaikkea näyttelyt ja niistä saatava palaute tukevat opiskelijoiden kehittymistä.
Kuvataiteen iltalinjan opiskelijoiden viimeinen lukuvuosi huipentuu keväällä pidettävään päättötyönäyttelyyn.
PORIN TAIDEKOULU
Gallen-Kallelankatu 10
28100 Pori
www.pori.fi/taidekoulu
puh. 044 701 0254