No 4 ~ 2011
No 4 ~ 20 011 1 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 4 10 14 Uusi kaupunginjohtaja Uinti kehittää koko kroppaa Elorieha oli menestys! sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Uusi kaupunginjohtaja Tomas Häyry 5 Kuntaliitos etenee 6 ATK-asiaa 8 Meidän Perhe -hanke 10 Uinti - kokonaisvaltaista liikuntaa VAAS VA ASAN AN KAU AUPU PUNG NGIN IN HEN ENKI KILÖ LÖST ÖSTÖ ÖLEHTI ÖLEH TI ~ VASA VA SA STA TADS DS PER ERSO SONA NALT LTID IDNI NING NG 12 Uusi työntekijä 13 Hietalahden Villa 14 Elorieha oli menestys! 18 Syksyn koulutuksia No 4 ~ 20 011 1 Merituuli | Havsvinden Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare: Vaasan kaupungin henkilöstölehti Timo Kankaanpää, puh. / tel. 040 5709 738 Vasa stads personaltidning e-mail: merituuli @vaasa.fi 31. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282 Taitto: Timo Kankaanpää Kannen kuva: Heikki Jaurakkajärvi Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Painopaikka | Tryckeri: Litoset Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected] Painos | Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy 27.10.2011 Följande tidning utkommer: 27.10..2011 Viimeinen aineistonjättöpäivä 11.10.2011 Sista inlämningsdagen för materialet är: 11.10.2011 Päätoimittaja | Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi Koulutuskaupunki Utbildningsstaden Sivistystoimen tarjoamat peruspalvelut koskettavat kaikkia vaasalaisia joka päivä enemmän tai vähemmän. Koululaiset ja opiskelijat muodostavat huomattavan osan Vaasan asukkaista ja arvio on, että joka kolmas vastaantulija Vaasassa on koululainen tai opiskelija, ja joka viides on korkeakouluopiskelija. Koulutuskaupungiksi ei tulla pelkillä suurilla oppilasmäärillä, vaan se edellyttää myös, että koulutukseen panostetaan ja, että sitä kehitetään koko ajan. Lukioiden uudet tilat valmistunevat vuodenvaihteeseen mennessä, VAO/VAKKin metalli- ja sähköpuoli aloitti syksyn toiminnan uusissa moderneissa tiloissa, Vaasan suurin päiväkoti Korkeamäellä sai hiljattain ensimmäiset asiakkaansa ja Palosaaren kampusalueen kehittämiseen ja rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Ammattikorkeakoulun oppilaspaikat täyttyivät heti ensimmäisellä hakukierroksella. Se osoittaa sen, että nuoret luottavat siihen, että he saavat täällä tasokasta opetusta ja, että heillä on hyvät edellytykset löytää koulutusta vastaavaa työtä alueemme yrityksistä. Myös opetusalalla on kova kilpailu ja meidän tuleekin jatkuvasti yhdessä valvoa etujamme, jotta esimerkiksi hallitusohjelmassa mainitut ammattikorkeakouluhin suunnatut säästöt eivät kohdennu meille elintärkeisiin opinahjoihin ja näin ollen vaikeuta ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Rakentamisen ja tehokkuusmittareiden lisäksi on kuitenkin ensi arvoisen tärkeää, että pystymme luomaan innostuneen, luovan, turvallisen ja yksittäistä ihmistä huomioon ottavan ilmapiirin, jossa huolehdimme toinen toisistamme. PÄÄKIRJOITUS LEDARE Bildningssektorn upplever just nu årets brådaste tid då skolorna, läroanstalterna, kulturinrättningarna, instituten och idrottsföreningarna inleder höstterminens verksamhet. Basservicen som bildningssektorn erbjuder berör dagligen mer eller mindre alla Vasabor. Skolbarn och studerande utgör en betydande del av invånarna i Vasa, och uppskattningsvis var tredje person man möter i Vasa är ett skolbarn eller en studerande och var femte en högskolestuderande. En stad blir inte utbildningsstad på basis av enbart stort elevantal, utan det behövs också satsningar på utbildningen och på en kontinuerlig utveckling av den. Utmärkta exempel på satsningar är de stora byggprojekten som är under arbete eller kommer att genomföras inom den närmaste framtiden. De nya lokalerna för gymnasierna torde bli färdiga vid årsskiftet, metalloch elsidan vid VYI/VAKK inledde höstens verksamhet i nya moderna lokaler, Vasas största daghem på Högbacken fick nyligen sina första kunder och åtgärder för att utveckla och bygga Brändö campus har vidtagits. Det är också fint att kunna konstatera att studerandeplatserna vid yrkeshögskolan fylldes direkt i första ansökningsomgången. Det är ett tecken på att ungdomarna förlitar sig på att de här får högklassig undervisning och att de har goda förutsättningar att få arbete som motsvarar deras utbildning i regionens företag. Också inom undervisningssektorn är konkurrensen hård, och därför måste vi tillsammans ständigt bevaka våra intressen, så att de i regeringsprogrammet nämnda inbesparingarna för yrkeshögskolorna inte kommer att beröra skolor som är livsviktiga för oss och på så sätt försvåra tillgången på yrkeskunnig arbetskraft. Förutom byggande och effektivitetsmått är det också av största vikt att vi kan skapa en entusiastisk, kreativ och trygg atmosfär som beaktar den enskilda människan och där vi tar hand om varandra. Christina Knookala Sivistystoimenjohtaja Bildningsdirektör MERITUUL LI / HAVSVINDEN N 3 Häyry johtaa kaupunkia kokonaisuutta koordinoiden Vaasan uusi kaupunginjohtaja Tomas Häyry vastaa Merituulen kysymyksiin kaupungin johtamisen suuntaviivoista. Häyry keskittyy kaupungin johtamiseen kokonaisuutena, hyödyntää monialaisuutta asioiden ratkomisessa, kuuntelee ihmisiä ja panostaa työhyvinvointiin. Mitkä ovat tärkeimmät painopistealueesi aloittaessasi virallisesti kaupunginjohtajana? — Painopiste on kokonaisuuden koordinoinnissa. Se on kaikista tärkeintä minun tehtävässäni. Jokaisella toimialalla on omat painopistealueensa, joita pitää kehittää eteenpäin. Siinä mielessä on hyvä, että meillä on uusi johtamisjärjestelmä. Toimialajohtajat kehittävät omaa aluettansa eteenpäin ja minun tehtävä on katsoa, että kaikki työskentelevät saman tavoitteen eteen ja samaan suuntaan koordinoidusti. Tämä koskettaa sekä kaupunkia että muita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Minkälainen ihmisjohtaja koet olevasi? — Olen johtaja, joka tosissaan pyrkii kuuntelemaan, mitä ihmisillä on sanottavaa. Yritän olla oikeudenmukainen. Olen analyyttinen ja rehti. Tykkään siitä, että asiat sanotaan suoraan. Mitä uutta aiot tuoda kaupungin johtamiskulttuuriin? — Yritän tuoda mukaan yhä enemmän monialaisuutta. Sitä että asioita ja tarpeita tarkastettaisiin yli hallintokuntien. Tarvitaan enemmän sellaista prosessiajattelua, että katsotaan loppuasiakasta, eikä vain sitä, mitä omassa hallintokunnassa tehdään. 4 Uusi kaupunginjohtaja haluaa, että asiat sanotaan suoraan. Kuinka tärkeänä pidät työhyvinvointia ja millaiseksi arvioit sen tilan kaupungin työntekijöillä? — Pidän työhyvinvointia äärimmäisen tärkeänä. Se on oikeastaan kaiken perusta. Jos ei panosta työhyvinvointiin ja pidä sitä esillä, niin silloin viihtyisyys ja tuottavuus laskevat ja sairaspoissaolot nousevat. Meille on tulossa aika vahva työvoimapula tulevien vuosien sisällä ja tämä on iso asia. On yhä enemmän työtä, jota pitää tehdä pienemmällä porukalla, ja silloin on todella tärkeää, että kaikki viihtyvät töissä. Mitkä ovat terveisesi kaupungin työntekijöille? — Tästä kaupungista ja meistä kaikista voi olla tosi ylpeä. Meillä on rankka vuosi takana ja hieno tulevaisuus edessä. Haasteita tulee olemaan paljon, mutta me kyllä selvitään niistä. Vaasan veri ei vapise. Haastattelu: Annika Haukkasalo Kuva: Pekka Mäkynen Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos etenee Kohta kaikki yhtä kaupunkia? Kuntaliitos etenee myötätuulessa. Vaasan ja Vähänkyrön liitossuunnitelmat ottavat syksyn aikana askeleen eteenpäin, kun kunnallisneuvos Harry Bondas on lähdössä selvittämään liitoskuvioita. Koska Vaasan kaupunki ja Vähäkyrön kunta eivät sellaisinaan muodosta yhtä aluetta, tehdään kuntaministeri Henna Virkkusen päätöksellä Vaasan seudulla erityinen kuntajakoselvitys, johon osallistuvat Vaasa, Vähäkyrö ja Mustasaari. Kuntajakoselvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa niistä yhdeksi kunnaksi. Bondaksen selvityksen on määrä alkaa syyskuun puolessa välissä ja päättyä selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään joulukuun puolivälissä kuluvaa vuotta. Bondas ja selvityksessä mukana olevat kunnat voivat asettaa selvittäjää paikallisessa asiantuntemuksessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa avustavan neuvotteluryhmän tai asiantuntijaeliminen, mutta normaaliin kaupunkilaisten elämään selvitys ei vaikuta. — Bondaksen työ ei sinänsä näy kaupungin työntekijän arjessa. Virallinen päätös kuntaliitoksesta saataneen ensi vuoden alkupuolella. Koska kunnat ovat jo hyväksyneet keskinäisen yhdistämissopimuksen ja liitoksen ehdot ovat selvät, jatketaan liitoksen käytännön valmistelua laajallarintamalla koko tämän syksyn ja koko ensi vuoden ajan, koska liitos on määrä toteuttaa vuoden 2013 alusta lukien. Valmistelun etenemistä voi helposti seurata esim. kaupungin kotisivuilta, MERITUUL LI / HAVSVINDEN N jonne kerätään kaikki työryhmien pöytäkirjat ja muu kertyvä materiaali, toteaa kehittämispäällikkö Risto Känsälä. Yhteisen maarajan puuttumisen vuoksi Vaasan ja Vähänkyrön liitos tulee olemaan ennakkotapaus. — Liitos tulee olemaan ensimmäinen Vaasan työssäkäyntialuetta yhteen kokoava kuntaliitos, ja sen onnistuminen on kaupungille ja alueelle erittäin tärkeää. Liitos täytyy valmistella ja suunnitella todella huolellisesti. Sen eteen on tehty ja tehdään lujasti töitä, Känsälä korostaa. Teksti ja kuva: Timo Kankaanpää 5 Huolehdi salasanoista ja tietoturvastasi työkoneillasi Huolellinen käyttö ja ohjeiden noudattaminen lisää turvallisuutta ja käyttömukavuutta, ATK-keskuksesta muistutetaan. Laurilan mukaan kaupungin työntekijät kuitenkin huolehtivat laitteistaan ja salasanoistaan pääsääntöisesti hyvin. Ongelmatapauksissa apua osataan pyytää ja laitteita käytetään huolellisesti. Monesti ongelmat johtuvat kuitenkin tietämättömyydestä. Kesälomien loputtua ATK-keskuksen help-deskissä puhelin soi tiuhaan tahtiin. Salasanojensa kanssa tuskailevat työntekijät ovat kovasti — Kannettavat ovat viime avun tarpeessa. vuosina lisääntyneet eri hallinto— Salasanaa ei muisteta, tai sitä kunnissa merkittävästi, ja niiden ei osata vaihtaa. Tosin silloin voi käyttö tuo tietynlaisia haasteisanoa loman käyneen toteen, ta. Kannettavien suhteen olisi naurahtaa kaupungin it-tukipalvelu- tärkeää käyttää sitä langattoman verkon sijaan aika ajoin myös päällikkö Raine Laurila. lankaverkossa, sillä tämä takaa Laurilan mukaan salasanoja vaidet- tietoturva-asetusten ja muiden taessa kannattaa huolehtia myös päivitysten asentumisen koneelle, Laurila muistuttaa. mobiililaitteiden tunnuksista. — Usein käy niin, että kännykässä sähköpostin salasana jää vaihtamatta ja kolmella väärällä yrityksellä se onkin sitten lukossa. 6 Esimiehille muistettavaa Syksyn aikana atk-osastolta on ilmestymässä päivitetty Tieto- tekniikan turvaohje-lehtinen, jonka voi lukea myös intrassa. Tietotekniikkajohtaja Christer Levanderin mukaan turvaohjeesta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vastauksia kysymyksiin. — Pääsääntöisesti esimerkiksi tietoturva-asiat ovat työntekijöillämme hyvin tiedossa, mutta aina parannettavaa löytyy, Levander toteaa. Turvaohjeessa on myös uusi suositus tietokoneen päällä pitämisestä. — Uuden ohjeistuksen mukaan kone tulisi sammuttaa aina työpäivän jälkeen, eikä vain viikonloppuisin. Tämä on jo pelkästään energiataloudellinenkin seikka, Levander kertoo. Esimiehiä Levander haluaa muistuttaa uusien työntekijöiden tarpeista. — Olisi hyvä, että web-tallen- nuksen kautta tehty työsopimus ja henkilötiedot olisivat meille valmiina hyvissä ajoin, jotta pääsemme rakentamaan tulokkaalle tunnukset. Jos tämä tehdään vasta ensimmäisenä työpäivänä, käy helposti niin, että kaveri istuu koko päivän pyörittelemässä peukaloitaan. Muutoksia käyttöjärjestelmiin Syksyn aikana kaupungilla puhaltaa atk-asioissa myös uusia tuulia. Käyttöjärjestelmän päivitys on pikkuhiljaa käynnistynyt. — Kaupungin työasemiin asennetaan Windows 7 ja samalla Office päivitetään 2010-versioksi, Levander kertoo. Päivitykset toteutetaan mahdollisuuksien ja aikataulun sallimissa rajoissa. Levanderin mukaan työntekijöiden ei kuitenkaan kannata olla huolissaan. Mistään suurista ja mullistavista muutoksista ei tule olemaan kyse. — Windowsin uusi versio ei paljoa eroa entisestään. Käyttömahdollisuuksia on vain hiukan lisätty. Uuden Officen mukana myös sähköposti päivittyy ja siihen on luvassa parannettuja toimintoja muun muassa tehokkaampien kalentereiden, hakukenttien ja omien tilojen muodossa. Myös käyttöturvallisuus on kehittynyt, Levander esittelee. Teksti: Timo Kankaanpää Kuvat: Stockphotos MERITUULI-GALLUP Parasta kesässä? Tuulikki Kruhse-Poutanen Henkilöstösuunnittelija Niklas Norrgrann Undomsledare Catarina Harjunen Erikoiskirjastovirkailija, — Mökki, meri ja mamman mustikkapiirakka. — Gå på festivaler och se och höra på band. Träffa kompisar, nya och gamla, och framför allt att kopla av. — Ensimmäiset kotimaiset mansikat. Lisäksi kesäisin ulkomailla asuvat ystäväni tulevat käymään Suomessa, ja heitä on ihana tavata. Onnelliseksi minut tekee kesällä varsinkin se, kun pestyt lakanat voi viedä ulos kuivumaan ja niihin tarttuu kesän tuoksu. MERITUUL LI / HAVSVINDEN N 7 Marja Isomöttönen on nauttinut työstään, jonka aikana hän on päässyt tutustumaan satoihin ihmisiin. Meidän perhe - Teidän perhettänne varten Nuorisoasema Klaaran ja Vaasan A-neuvolan työntekijät ovat kouluttautuneet uuteen THL:n Suomeen tuomaan Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmään. He tarjoavat tuen vaasalaisille perheille suunnitelmallisissa yksilö tai perhetapaamisissa. Meidän perhe-hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyömalli Vaasan kaupungin alaisuudessa toimivien nuorisoasema Klaaran ja A-neuvolan sekä keskeisten toisen asteen oppilaitosten, ammattiopiston ja sosiaalityön toimijoiden välille. — Tarkoituksena on tukea ja vahvistaa esimerkiksi päihteiden käytön haitallisista vaikutuksista 8 ja mielenterveyden ongelmista kärsiviä perheitä ja perheen yksittäisiä jäseniä. Lisäksi tavoitteena on perhetyömenetelmin tukea vanhempia oman perheensä 1318 vuotiaiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä katkaista ja ehkäistä negatiivisen mallien sukupolvien siirtymät, kertoo sairaanhoitaja Katja Hovinmäki Nuorisoasema Klaarasta. Yhteistyötä Hovinmäki ja A-neuvolan sairaanhoitaja Iraja Pendolin korostavat Meidän perhe –hankkeessa yhteistyötahojen merkitystä ja aktiivisuutta. — Yhteistyöverkosto tiedottaa ja ohjaa vanhempia A-neuvolaan ja nuoria Klaaraan. Verkosto onkin osallistunut runsaslukuisesti hankkeen eri koulutuksiin, Pendolin toteaa. Sopii kaikille perheille Pendolin ja Hovinmäki muistuttavat, että Meidän perhe –hankkeen tapaamisten tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta ja lisätä ymmärrystä puolin ja toisin. Seurantatapaamisia yhdessä vanhempien kanssa on yleensä 6-8 kertaan. Perhetapaamisen sopiva ajankohta on perheen kriisivaiheen tasaantumisen jälkeen, ja silloin kun perhe on valmis käsittelemään asioitaan. —Vanhemmat auttavat omia lapsiaan avaamalla keskustelua valitsemistaan vaikeista aiheista, jotka aiheuttavat perheissä paineita. Tilannetta tarkastellaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Vaietuista ja hankalista asioista puhuminen vahvistaa perhettä ja auttaa löytämään vahvuuksia sekä ongelmanratkaisuja. Näkisin, että tämä menetelmä olisi hyödyksi kaikille perheille, vaikka mitään suuria ongelmia ei olisikaan, Hovinmäki muistuttaa. Pendolin korostaa, että perhetapaamiset eivät ole terapiaa, vaan tarkoituksena on tarkastella perheen tilannetta yhdessä perheenjäsenten kesken kaikkien näkemyksiä kunnioittaen. — Perheinventiokoulutuksen saaneet A-neuvolan ja Klaaran työntekijät toimivat työpareittain prosessin hoitajina. Työskentely voi alkaa myös muiden perhetapaamisten malliin koulutettujen yhteistyökumppaneiden aloitteesta yhteistyönä A-neuvolan ja/ tai Klaaran työntekijöiden kanssa, Pendolin esittelee. Lokakuun lopusta alkaen menetelmä on myös muiden kuin vaasalaisten saatavilla. Meidän perhe –hanke toteutetaan yhteistyössä Kaste-ohjelman ja Välittäjä-hankkeen kanssa. Meidän perhe –hanke • • • Tavoitteena on vahvistaa perhettä, löytää vahvuuksia ja lisätä keskinäistä kanssakäymistä Lapsen ja/tai vanhempien päihteiden käyttö tai mahdolliset mielenterveysongelmat vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin Perhetapaamisten sopiva ajankohta on kun perheen kriisivaihe on tasaantunut ja perhettä ei rasita jokin muu suuri huoli. Kun perhe on valmis tarkastelemaan perhe-elämää eri osapuolien näkökulmasta. Voit hakeutua Meidän perhe -hankkeeseen ottamalla yhteyttä työntekijään: • • • • Klaarassa tai A-neuvolassa Koulukuraattoriin, -terveydenhoitajaan sosiaalityössä Tai suoraan hanketyöntekijöihin: Thea Lundqvist 06-325 2811 Sairaanhoitaja A-neuvola Katja Hovinmäki 06-325 2849 Sairaanhoitaja Nuorisoasema Klaara 06-325 2850 [email protected] 6. kesäkuuta valmistui joukko Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmän kliinikoita. Kuvassa VKS:sta Susanna Kivilompolo, Jutta Kinnunen , Anna Salo, Klaarasta Sari Pukkinen, Katja Hovinmäki, kouluttaja Kirsi-Marja Iskandar, Raimo Kivistö, A-neuvolasta Iraja Pendolin, Thea Lundqvist, Håkan Söderman ja Päivi Keskinen. MERITUUL LI / HAVSVINDEN N 9 Uinti - kokonaisvaltaista liikuntaa HYVÄKSI KOETTUA Uinnin avulla voit rentoutua, laihduttaa, parantaa kuntoasi ja lihaskestävyyttäsi, sekä hoitaa erityisesti selkä- ja jalkavaivoja. Halutessasi voit tyydyttää myös kilpailuviettiäsi. sitten tapahtunut tupakoinnin lopetus. Ajattelin painonlisäystä estääkseni kokeilla jälleen uimista, ja sillä tiellä ollaan. Kuokkanen ja Burman ylistävät uinnin kokonaisvaltaista ja monipuolista luonnetta. Se on liikuntaa ”koko kropalle”. Rakennuslakimies Hannu Kuokkasen päätyminen aina Masterstason uimariksi on melko tavallinen. Nuoruuden kilpauimaritausta — Uinti ei rasita niveliä, parantaa yleiskuntoa sekä lihaskestävyyttä rakensi pohjan, josta on hyötyä ja on ympärivuotista. Unohtaa ei vielä tänäkin päivänä. sovi myöskään sosiaalista aspektia, joka tulee porukalla treenaa— Nuorena 60-luvulla uin kilpaa tosissani. Sittemmin selän huonon misessa, Burman muistuttaa. Kuokkasen mukaan puitteet kunnon takia aloitin reilut viisiuinnin harrastamiselle Vaasassa toista vuotta sitten uudestaan eivät voisi olla paremmat. Hän ja nykyään tahti on ohjelmoitua haluaakin antaa täyden tunnusharjoittelua neljä kertaa viikossa, Kuokkanen hymyilee. tuksen eri tahojen yhteistyölle. VAO:n osastonjohtaja Christer Burmanin uintitausta noudattelee — Muun muassa uimahallin palveluesimies Sari Kivelä sekä Vaasamoja vesiä. san Uimaseuran nuorisovalmennuspäällikkö Jari Kallio tekevät — Myös minulta löytyy nuoruutäällä erinomaista työtä vaasadesta kilpauintitaustaa ja uuden sykäyksen uintiuran uudelleenkäyn- laisen uinnin hyväksi. Kaupungin työntekijöille myönnetään lipuista nistämiselle antoi joitakin vuosia 10 alennusta ja ihan mukavasti heitä jo täällä käykin. Sekä Kuokkanen ja Burman kuuluvat noin parinkymmenen uimarin Masters-porukkaan, joka kiertää kisoja ulkomaita myöden. Seuraavaksi kaksikon tähtäimessä ovat syyskuussa Ukrainassa järjestettävät Masters EM-uinnit. — Kunto- ja Mastersuinti on tarkoitettu uintilajien perustekniikan hallitseville aikuisuimareille, jotka haluavat kohentaa ryhmässä kuntoa, uintitekniikkaa ja saada vaihtelua muuhun harjoitteluun. Osa ottaa kisat enemmän, osa vähemmän tosissaan, Kuokkanen toteaa. Uintia voi harrastaa myös ilman kilpailuakin. Vaasan uimaseuran sivuilta www.vus.fi voit tutustua harrastuksen aloittamiseen. Sivuilta löydät mm. tietoa uimakouluista, tekniikkakursseista ja Masters-toiminnasta. Teksti: Timo Kankaanpää Simning – en motionsform för hela kroppen Hannu Kuokkanen, Sari Kivelä ,Christer Burman, och Jari Kallio är nöjda med förhållandena för simningen i Vasa. Simning ger avkoppling, hjälper dig att gå ner i vikt, förbättrar din kondition och muskeluthållighet och kan vara till hjälp vid ryggoch benbesvär. Om du vill kan du också få utlopp för din tävlingsinstinkt. Att byggnadsjurist Hannu Kuokkanen blev en simmare på masters-nivå är inte så konstigt. Tävlingssimningen i ungdomen byggde upp grunden, som än i dag är till nytta. — I min ungdom på 60-talet tävlingssimmade jag på allvar. För drygt femton år sedan återupptog jag simmandet på grund av min dåliga rygg, och tempot idag är programmerad träning fyra gånger i veckan, ler Kuokkanen. VYI:s avdelningschef Christer Burmans simbakgrund följer samma spår. — Också jag sysslade med tävlingssimning i min ungdom, och impulsen till att återuppta simkarriären fick jag då jag slutade röka för några år sedan. För att inte gå upp i vikt tänkte jag pröva på simning igen, och på den vägen är jag. Kuokkanen och Burman lovordar simningens helhetsbetonade och mångsidiga karaktär. Simning är motion för hela kroppen. — Simningen belastar inte lederna, förbättrar allmänkonditionen och muskeluthålligheten och kan utövas året runt. Man ska heller inte glömma den sociala aspekten som kommer genom träning i gupp, påminner Burman. Enligt Kuokkanen kunde förutsättningarna för simning i Vasa inte vara bättre och han vill ge full erkänsla för samarbetet mellan olika parter. — Bland annat simhallens serviceförman Sari Kivelä och Vasa Simsällskaps ungdomsträningschef Jari Kallio gör ett utomordentligt bra arbete till förmån för simningen i Vasa. Jag vill påminna om att stadens anställda får rabatt på biljettpriserna, och redan nu finns bland besökarna en hel del stadsanställda. MERITUUL LI / HAVSVINDEN N Både Kuokkanen och Burman ingår i en grupp på ca 20 Masterssimmare, som deltar i tävlingar också utomlands. Följande tävling som de två tänker delta i är Masters EM-tävlingarna som hålls i Ukraina i september. — Konditions- och Masterssimningen är avsedd för vuxna personer som behärskar grundtekniken i de fyra simsätten och som i grupp vill höja sin kondition, förbättra sin simteknik och få omväxling i den övriga träningen. En del tar tävlingarna på större och andra på mindre allvar, konstaterar Kuokkanen. Självfallet kan man också ägna sig åt simning utan att delta i tävlingar. På Vasa simsällskaps webbplats www. vus.fi kan du bekanta dig med hur man kan börja med simning som fritidsaktivitet. På webbplatsen finns bl.a. information om simskolor, teknikkurser och Mastersverksamheten. 11 UUSI TYÖNTEKIJÄ Onko työpaikallesi otettu hiljattain uusi työntekijä, jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla? --> Vinkkaa löydöstäsi jollekin toimitusneuvoston jäsenistä tai Merituulen toimitukseen: [email protected] Uusi työntekijä - Marja Leppänen 1. Nimi, ikä ja ammatti? — Marja Leppänen, 32, koulutussuunnittelija 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? — Työskentelin valmistumiseni jälkeen Vaasan yliopistolla johtamisen laitoksella ja väittelin sieltä huhtikuussa. Väitöskirjani käsitteli kiirettä ja työssä oppimista. Työhön ja uraan liittyvä tavoitteena minulla on aina ollut tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen. Työskentelen nyt Vaasan kaupungin henkilöstöpalveluissa. Pääasialliset tehtäväni liittyvät Esimiespassin pilotointiin ja osaamiskartoitusten tekemisen tukemiseen. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? — 12 vuoden asumiskokemuksella voin kertoa viihtyväni täällä hyvin. Olen kotoisin Saimaan rannalta, joten koen veden äärellä asumisen tärkeäksi. Vaikka minulla on Vaasan kaupungista työnantajana vain muutaman viikon kokemus, huomaan kiinnostuvani ja löytäväni jatkuvasti uusia, mielenkiintoisia mahdollisuuksia joissa haluaisin olla mukana. 4.Mikä on parasta työssäsi? — On ihanaa saada oppia ja kehittyä ja löytää uutta. 12 5. Miten voisimme kehittää toimintaamme? — Kehitettävää löytyy tietysti aina… Oikeastaan ajattelen, että yksi uuden työntekijän kompastuskivistä voi olla se, että hän lähtee liian innokkaasti tarttumaan epäkohtiin ja ajattelee tavallaan tulleensa ’tyhjiöön’, eli historiattomaan organisaatioon, jossa kukaan ei ole aiemmin ajatellut tai tehnyt mitään. Näin asia harvoin on. Melkein aina jokaisessa organisaatiossa on pitkä historia erilaisista kehittämistoimista. Näistä on hyvä olla ainakin jossain määrin tietoinen ennen kuin lähtee keksimään pyörää uudelleen. 6. Miten vietät vapaa-aikaasi? — Ystäviä tapaamalla, ulkoilemalla, liikkumalla ja lukemalla. Nyt olen aloittanut neulomaan villapaitaa, saa nähdä milloin se valmistuisi 7. Mitä tarjoat yllätysvieraille? — Lämpimän tervetulotoivotuksen. 8. Minkä kirjan luit viimeksi? — Deepak Chopran Salaisuuksien kirjan. 9. Mikä on mottosi? — Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin sen nopeuttaminen. Teksti: Timo Kankaanpää TALOT TUTUKSI Hietalahden Villa 1846 (J.A Linder) Hietalahden puiston voidaan katsoa syntyneen kaupunginlääkäri Fredrik Gabriel Sanmarkin (1798-1886) ansiosta. Hän vuokrasi noin viiden hehtaarin alueen 50 vuoden sopimuksella Simon Mattsson Sandvikilta. Lääkärin tehtävien ohessa hän hoiti kaupunginpuutarhurille kuuluvia töitä. Tila siirtyi viiden vuoden kuluttua velkojen panttina F.G.Sanmarkin omistukseen. Hän myi tilan vuonna 1843 hovioikeudenneuvos Carl Johan Boylle. Ruohikolla oli suuria ympyränmuotoisia kukkaistutuksia. Totikivi, joka vieläkin on nähtävissä, oli suosittu paikka. Sen äärelle Boy kokosi kauniina kesäpäivinä herravieraansa totilasin ääreen seurustelemaan ja laulamaan. Myös kansallisrunoilijamme J.L. Runeberg oli vieraiden joukossa. C.J. Boyn aikakausi Hietalahden herraskartano – nykyinen Villa rakennettiin vuonna 1846 Uumajan maaseurakunnan komministeri varapastori J.A. Linder`in piirustusten mukaan. Vuosilta 1845-55 peräisin oleva asemapiirros osoittaa, että alueella oli päärakennuksen lisäksi mm. talousrakennus, pesutupa, leipomo ja tilanhoitajien rakennukset. Kaupunki lunastaa Villan Vaasan palon (3.8.1852) jälkeen päätettiin kaupunki rakentaa nykyiselle paikalleen ja koko Klemetsön niemi pakkolunastettiin kaupungille. Tähän kuului myös Boyn omistama Sandviken. Se ei kuitenkaan kuulunut rakennettavaan alueeseen, joten kaupunki vuokrasi maat 25 vuodeksi Boylle. Rakennukset olivat hänen omaisuuttaan. C.J. Vuonna 1883 kaupunki lunasti Villan Wasastjernoilta ja vuokrasi sen edelleen ravintoloitsija Aleksander Ernstille. Aikalaiset ovat kertoneet, että huvila eteläpuolelta nähtynä oli kauneudessaan vertaansa vailla. Puisto oli kaupunkilaisten suosima paikka. Kesäsunnuntaisin sinne tehtiin MERITUUL LI / HAVSVINDEN N hillittyjä kävelyretkiä arvokkaasti pukeutuneena. Naisilla oli maataviistävät hameet ja päivänvarjot. Miehillä oli takki tiukasti napitettuna ja päässä oli joko knalli tai panamahattu. Siellä järjestettiin myös suuria kansanjuhlia mm. Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlat kesällä 1894. Kunniavieraana oli Sakari Topelius ja esiintyjinä Robert Kajanus ja Jean Sibelius. Myös kaupungin uudet ylioppilaat kokoontuivat keväisin Villaan viettämään lakkiaisiaan. Hietalahden Villa tänään Hietalahden Villa on edelleen tunnelmallinen juhlapaikka, jossa voi viettää kesäisiä perhejuhlia. Sitä isännöin kaupungin vapaaaikavirasto ja varaukset voi tehdä puh. 06-3253661/Leena Saari. Lähde: Hietalahti Sandviken kaupunginosa Vaasassa historiikki 1350-1992; L.Sundqvist, P. Järvinen, L. Hietamäki Teksti: Eva Hudd Kuvat: Pohjanmaan museon arkisto. 13 Elorieha 2011 oli menestys Hietalahden Villan idylliset puitteet ja upea loppukesän auringonpaiste tarjosivat täydelliset puitteet vuoden 2011 Eloriehalle. Henkilöstöpalveluiden, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen organisoima juhla keräsi upeat 600 osanottajaa. Illan aikana nautittiin hyvästä ruoasta, juomasta sekä seurasta. Tarjolla oli myös elävää musiikkia, teatteriesitystä ja hauskanpitoa perinteiseen eloriehatyyliin. Ensi vuoden Eloriehan järjestelyistä vastaavat Vaasan kaupungin teknisen puolet liikelaitokset (Vaasan Vesi, Vaasan Satama ja Vaasan Talotoimi) Kiitos tämän vuoden osanottajille upeasta illasta! 14 MERITUUL LI / HAVSVINDEN N 15 VAASAN KAUPUNGIN JUKON LUOTTAMUSMIEHET 1.8.2011 – 31.7.2014: SOPIMUSALA: OVTES Perusopetus ja Lukio Pääluottamusmies Varapääluottamusmies Suomenkielinen Lukio Yläkoulu Alakoulu Ruotsinkielinen Jarmo Juupaluoma Aki Timo Varsinainen lm varalm Arja Kujanpää Leena Tulimaa Aki Timo Mats Nyblom Sanna Linna Teija Ahlvik Tomi Övermark Camilla Forsberg Vaasan Ammattiopisto ja Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Pääluottamusmies Varapääluottamusmies Antero Mattsson Teemu Mäenpää VAKK VAO, tekniikka VAO, livi VAO, hop VAO, hopa 4 Kuula-opisto Marjo Savela Anders Ohls Teemu Mäenpää Teijo Hasunen Kristiina Lammi Hillevi Kivioja Satu Helisjoki-Paloniemi Antero Mattsson Arja Myllykangas Eeva Toivio Selja Saine SOPIMUSALAT: KVTES, TS JA LS Pääluottamusmies Marja Huovari Varapääluottamusmies Minna Verkkomäki varsinainen lm varalm Keskushallinto ja tekninen toimi Rita Kuha Sosiaali- ja terveystoimi (ei lääkärit) Minna Verkkomäki Lääkärisopimus Karolina Lönnberg Varhaiskasvatus- ja perusopetus Gun Väkeväinen Sivistystoimi Heli Pohjanhovi Laihia-Vähäkyrö, yhteistoiminta-alue Riitta Kahra Timo Viitala Marjo Ikola Liisa Haakana Minna Herttua-Niemi Rauni Raukola Perhepäivähoitajien työaika muuttui Elokuun alusta lähtien kunnalliset perhepäivähoitajat ovat kuuluneet työaikalain piiriin. Hoitajien työaika on nyt keskimäärin 40 tuntia viikossa ja se tasataan 16 viikon työaikajaksoissa. Käytännössä työpäivä voi olla yhtä pitkä kuin ennenkin, koska työtunnit tasataan työaikajakson sisällä. Perhepäivähoitajat tekevät yleensä noin 8–10-tuntisia päiviä. Työpäivistä tulee pitkiä, kun eri perheistä tulevilla lapsilla on erilaiset hoitoajat. Töitä ei työajan muutoksen myötä saa kuitenkaan tehdä kuin keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä työaikajakson aikana. Ylimenevä aika muutetaan vapaaksi. – Muutos tuo mukanaan haasteita, sillä varahoitopaikkojen tarve kasvaa. Niitä tarvitaan, jotta uuden työaikalain noudattaminen toteutuu lasten ja perheiden kannalta joustavasti, sanoo varhaiskasvatusosaston palvelupäällikkö Eija Lehtinen. Muutos tuli voimaan odotettua nopeammin jo syksyllä, mistä johtuen varsinainen ohjeistus saadaan vasta syksyn mittaan. Muutos on hyvä työsuojelun kannalta ja se helpottaa hoitajien jaksamista, vaikka alussa järjestelyissä saattaakin olla paljon sovittelemista ja pohtimista. Teksti: Maria Heikkola 16 Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Anneli Laiho Lämmin kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua lahjoin ja kukkasin jäädessäni eläkkeelle 1.8.2011. Pertti Turunen, Katutoimi Lämmin kiitokseni teille kaikille muistamisesta jäädessäni vapaaherrattareksi. Halauksin Aila Vahtera Lämmin kiitokseni teille kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Aira Anila Lämmin kiitos, muistamisesta ja kauniista sanoista Ruokapalvelun henkilöstölle kentällä ja hallinnossa, Vaasan kaupungille ja eri hallintokuntien väelle, niin työpaikoille kuin mukana juhlassa olleille. Teitte eläkejuhlastani ikimuistoisen. Vuosikymmenten työtoveruudesta ja yhteistyöstä kiittäen. Onnea ja jaksamista arjen aherrukseen. Liisa Luhtala Kiitos muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Erityisesti kiitän Ikäkeskuksen johtajaa ja +65 kuntosalityötovereita. Teidän avulla selvisin maaliin pitkällä ”työmaratonilla” Leena Alppinen-Nieminen Koulutusapuraha Silveria betjänar Taas on aika tehdä hakemus koulutusapurahan saamiseksi ajalta 1.12.2010 - 30.11.2011 suoritettujen tai suoritetta vien opintojen kustannuksiin. Efter sommaruppehållet betjänas kunderna vid Silveria i samma stil som förut. Varje vardag står Silverias utmärkta luncher till buds. Koulutusapuraha on suunnattu omaehtoisen työhön liittyvän koulutuksen tukemiseen. Koulutusapurahaa maksetaan ko. aikana tapahtuvan omaehtoisen koulutuksen kurssi-, materiaali- tai muihin vastaaviin opiskelusta aiheutuneisiin kuluihin (ensisijaisesti kurssimaksu) niistä toimitettuja kuitteja vastaan. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot: - hakijan nimi ja osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero - työpaikka - pankkiyhteystiedot (IBAN) - summa (euroa), jota haetaan - mistä koulutuksesta on kyse sekä tarkempi selvitys omista työtehtävistä ja perustelut, kuinka ko. opinnot tukevat niitä - maksukuitit tai niiden kopiot (lasku + maksutosite) toimitetaan hakemuksen yhteydessä. Du kan reservera auditoriet för möten. Från Silveria kan du också beställa färdiga maträtter till dina egna fester. Silveria palvelee Kesän jälkeen ravintola Silveria palvelee asiakkaita taas täydellä vauhdilla entiseen tapaan. Joka arkipäivä ovat tarjolla Silverian mainiot lounaat. Voit varata Auditorion kokouskäyttöön. Silveriasta voit myös tilata valmiita ruokia omiin juhlatilaisuuksiin. Hakulomake löytyy Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta os. http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ -kohdasta “lomakkeet”. Hakemus tulee toimittaa HENKILÖSTÖPALVELUIHIN 6.10.2011 MENNESSÄ. Koulutusapurahaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat koulutussuunnittelija Marja Leppänen, puh. 69-9723 (040-1956023) ja apurahan maksatukseen liittyviin tiedusteluihin osastosihteeri Eija Paananen, puh. (325) 1101. MERITUUL LI / HAVSVINDEN N 17 Syksyn koulutuksia Tervetuloa taloon uudet työntekijät! - tilaisuus 26.10. klo 13-16 (paikka ilmoitetaan myöhemmin) ESIMIESKOULUTUS Esimiesten ja asiantuntijoiden iltapäivä-kahvitilaisuudet Kulmassa 22.9.2011 klo 14.00-15.30: Aiheena kiire, alustajana KTT Marja Leppänen joulukuu 2011: Aiheena Persoonallisuus, alustajana KTT Tiina Brandt 29.09. klo 9-16: ”Esimiehen oikeudet ja velvollisuudet” , kouluttaja: asianajaja VT Kaija Kess /Butzow OY Kohderyhmä: esimiehet ja asiantuntijat Esimiestyön juridiikka vaikeissa työelämän tilanteissa • työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet (laki, KVTES, työpaikan oma ohjeistus, vakiintunut käytäntö) • esimiehen työnjohto-oikeus vaikeissa työelämän tilanteissa (työpaikkakiusaaminen, syrjintä, työntekijän sopimattomuus työyhteisöön) • esimiehen työnjohto-oikeus puutteellisen työsuorituksen tilanteissa (työstä kieltäytyminen, myöhästely, ylimääräiset tauot/liukumat, tupakointi, facebook) • esimiehen työnjohto-oikeus puutteellisen osaamisen tilanteissa (todentaminen, koulutusvelvollisuus, irtisanomisperuste) • varhaisen tuen mallin juridiset näkökohdat • työntekijän velvollisuuksien laiminlyöntien seuraamukset (huomautus, varoitus, työsuhteen ehtojen muuttaminen, irtisanominen, purku, vahingonkorvausvelvollisuus) ” Vaasan kesäyliopisto järjestää: Tiedottajakurssi 17.11.2011: Kohderyhmänä tiedotus- ja markkinointivastaavat ja aktiivisesti tiedotukseen ja markkinointiin osallistuvat. Työyhteisötaidot: Yhdessä työhyvinvointia rakentamassa 26.10.2011, luennoitsijana KTT Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta Kohderyhmä: Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivat, ja muut työyhteisön kehittämisestä ja työhyvinvoinnista kiinnostuneet. Sisältö: Tarkoituksena on tarkastella sitä, mistä hyvinvoiva työyhteisö koostuu ja mitä työhyvinvointi työntekijän näkökulmasta on Esimiespassikoulutus: Talous kuntoon 06.10. ja 13.10. (samansisältöiset) och på svenska 07.02.2012 kohderyhmä: esimiehet ja asiantuntijat • Talouden vuosikello; suunnittelu + talousarvion laadinta + tilinpäätös • Talouden raportointi ja seuranta (toiminnan seuranta ja esim. kuukausiseuranta) • Päivitetty talousohjeuudistus ja oman toiminnan kehittäminen -> uudistettu talousohjeistus käytännössä (keskustelua ja palautetta), seurantajärjestelmien kehittäminen, Rondon uuden version hyödyntäminen 14.9. klo 8-12.00 Förmansutbildning: effektiv och lagenlig behandling av ärenden sett ur många perspektiv Opistotalo / auditorio ATK-koulutuksia: POWERPOINT: 07.09. klo 12.30-16.00 powerpoint, Opistotalo, h 216, kouluttaja Marika Lindqvist SMART BOARD, älytaulu interaktiivinen valkotaulu, kosketustaulu, jota ohjataan sormilla ja kynällä. 21.09. klo 12.30-16.00 Opistotalo, huone 216, kouluttaja Marika Lindqvist 28.09. klo 12.30-16.00 Opistotalo, huone 216, ( Sisältö sama kuin 21.9.) 18 WORD, perusteet 5.10. klo 12.30-16.00 Opistotalo, huone 216, kouluttaja Marika Lindqvist WORD, kikat ja konstit (jatkokurssi) 14.09. klo 12.30-16.00 Opistotalo, huone 216, kouluttaja Marika Lindqvist WORD, tehostaminen (jatkokurssi) 2.11. klo 12.30-16.00 Opistotalo, huone 216, kouluttaja Marika Lindqvist 9.11. klo 12.30-16.00 Opistotalo, huone 216, kouluttaja Marika Lindqvist EXCEL, perusteet (kaksiosainen) 12.10 klo 12.30-16.00 19.10 klo 12.30-16.00 Opistotalo Opistotalo KUVANKÄSITTELY: 22.09; 29.9; 6.10. (3x3,5h) klo 12.30-16.00 Opistotalo, h216, kurssilla opetellaan käsittelemään kuvia ilmaisohjelma Picasalla. Kouluttaja Jukka Kankaanpää. ADB-utbildningar på svenska: Plats: Arbis/rum 20, våning 2, lärare FM Christer Höglund WORD (version 2010): 08.09. & 15.09. kl. 12.30-16.00 fortsättningskurs av textbehandlingsprogrammet Word. OUTLOOK (version 2010): 22.09. & 29.09. kl. 12.30-16.00 utvecklad användning av Outlook: e-post, kalender och andra funktioner. EXCEL (version 2010): 06.10. & 13.10. klo 12.30.-16.00 grundkurs i kalkyleringsprogrammet POWERPOINT (version 2010): 27.10. & 03.11. kl. 12.30-16.00 grundkurs i presentationsprogrammet Ilmoittaudu kursseille koulutusohjelman kautta ja ilmoita samalla myös erikoisruokavaliosi: http://intranet.vsa.vaasa.fi/ C1/Koulutus/default.aspx Koulutusohjelmassa myös koulutusten tarkemmat sisältökuvaukset. Närmare beskrivningar om kursinnehåll i utbildingsprogram. Vaasan kaupungin henkilöstö voi osallistua Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen suomen ja ruotsin kielen tunneille (ei oma äidinkieli) sekä englannin kursseille maksutta eli henkilöstöpalvelut maksaa osallistumismaksun. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee osoittaa, että on Vaasan kaupungin palveluksessa. Suosittelemme FinTandem koulutusta toisen kotimaisen opiskelussa. Em. kurssit ovat maksuttomia kaupungin henkilöstölle. Ilmoittautuminen koulutuskalenterin kautta MERITUUL LI / HAVSVINDEN N 19 www.vaasa.fi
© Copyright 2024