No 6 ~ 2010

No 6 ~ 2010
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING
10
Uudet toimialajohtajat
Merituulen piinapenkissä
15
Sosiaalinen media on
täynnä mahdollisuuksia
sisältö / innehåll
3 Pääkirjoitus
Ledare
4 Kuntaliitosselvitykseen
lähdettävä avoimin mielin
5 Tunnollinen keittiöapulainen
6 Työhyvinvointi
8 Ikäkeskuksen viriketoiminta
9 Uudelleensijoitus oli
minulle uusi alku
10 Uudet toimialajohtajat
Merituulen piinapenkissä
12 Suora kädenjälki toi
julistekilpailun voiton
13 Inspirerande och aktiv
språkbadslärare premierades
på nationell nivå
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~
VASA STADS PERSONALTIDNING
14 Uusi työntekijä –
Risto Kuokkanen
15 Sosiaalinen media on
täynnä mahdollisuuksia
16 Kurkiaurat lähtivät –
mutta eivät kaikki
17 Kevään kuntoremonttikurssit
haettavissa
18 Pysy pystyssä
18 Joulu lähestyy... Ethän kaada
kinkunrasvoja viemäriin
No 6 ~ 2010
19 Knowhow-messuiltavirikkeitä
tulevaisuuteen
19 Kiitokset
Merituuli | Havsvinden
Vaasan kaupungin henkilöstölehti
Vasa stads personaltidning
31. vuosikerta / årgången
ISSN 1236 - 4282
Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA
Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected]
Päätoimittaja | Chefredaktör:
Leena Kaunisto
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare:
Timo Kankaanpää
Taitto | Ombrytning:
Mikael Matikainen
Graafiset palvelut/Grafiska tjänster
Painopaikka | Tryckeri: Litoset
Painos | Upplaga: 4 100kpl/st.
Seuraava lehti ilmestyy |
Följande tidning utkommer: Tammikuu 2011
Viimeinen aineistonjättöpäivä |
Sista inlämningsdagen för materialet är:
Tammikuu 2011
Kannen kuva | Pärm bild: Jaakko J. Salo
Toimitusneuvosto | Redaktionsråd:
Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto
Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto
Hudd Eva, tekninen toimi
Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet
Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos
Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto
Oksanen Jenni, hallintopalvelut
Saari Susanna, kirjasto
Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto
Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio
Teppo Tarja, Vaasan Vesi
PÄÄKIRJOITUS
LEDARE
Diakonian joulu
Frid på jorden!
Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijät tekevät joulun alla pitkää päivää. Seurakunnan köyhimpiä muistetaan jouluna erityisesti,
ja diakoniatyöntekijät ovat tässä työssä avainasemassa. Muistaminen voi olla Ruokapankin
runsas joulukassi, ostokortti ruokakauppaan tai
vaikkapa lahjoituksena saatu lelu, sillä vähäosaisia ovat tänä päivänä usein perheet, joissa on
pieniä lapsia. Myös työttömät, ylivelkaantuneet,
mielenterveysongelmaiset, päihteiden käyttäjät,
vanhukset, pitkäaikaissairaat ja maahanmuuttajat
tarvitsevat apua. Diakoniatyöntekijät toimittavat
joululahjat ja avun perille oikeisiin osoitteisiin.
Vi lever i en orolig tid. Då vi blickar ut i världen
fylls våra sinnen av nyheter om krig, finanskriser
och naturkatastrofer. På hemmaplan sker hela
tiden förändringar. Vi har svårt att hinna med i
alla förändringar som sker omkring oss i vår egen
stad. Då vi ser tillbaka på det gångna året märker
vi att det har skett små förändringar inom familjen och på det personliga planet. Våra hjärtan fylls
ofta av oroliga tankar.
Jouluna ilahduttaa vaasalaisten halu auttaa. Puhelimet alkavat soida hyvissä ajoin ennen joulua
ja yksi jos toinenkin kysyy, miten voisi auttaa tai
minne voisi avun toimittaa. Useana jouluna seurakunta on tehnyt yhteistyötä mm. Mannerheimin
Lastensuojeluliiton Joulupuu-keräyksen kanssa. Tänä jouluna diakoniatyöntekijöitä on aivan
erityisesti ilahduttanut paikallisten yritysten
halu osallistua lahjoituksin vähävaraisten jouluun.
Tällainen hyväntekeväisyys sytyttää pitkäänkin
alalla toimineen työntekijän joulumielen.
Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijät toivottavat kaupungin työntekijöille ja
heidän perheilleen siunattua joulua!
Heli Salmela
vs. diakoniajohtaja
Vaasan suomalainen seurakunta
Inför julen går våra tankar till Betlehem, herdarna
och änglasången. Den första julnatten ljöd: ”Ära i
höjden åt Gud och på jorden fred åt dem han har
utvalt.”
Denna jul får vi stilla oss i våra hem och i våra
kyrkor inför Honom som kan ge frid i våra hjärtan.
I all oro och jäkt kan Jesus, barnet i krubban, fylla
vårt inre med en hälsning från den himmelska världen. Han visar oss vägen under det nya året som
kommer.
Vasa svenska församling vill tillönska alla Vasabor
en fridfull jul och ett Gott Nytt År!
Tor-Erik Store
Kyrkoherde
MERITUULI / HAVSVINDEN
3
Sari Perkiö (vas.) ja
Tiina Ojala-Paloposki
organisaatioineen
ovat tehneet siivousalan yhteistyötä
jo vuosien ajan muun
muassa välinehankinnoissa.
Kuva: Timo Kankaanpää
”Kuntaliitosselvitykseen
lähdettävä avoimin mielin”
Vaasan kaupunginvaltuusto ja Vähänkyrön kunnanvaltuusto ovat antaneet tehtäväksi selvittää
kuntien yhdistymismahdollisuudet kuntajakolain
mukaisesti.
Vaasan siivouspalvelujohtaja Tiina OjalaPaloposki ja Vähänkyrön siivoustyönohjaaja Sari
Perkiö suhtautuvat myönteisesti kuntaliitosselvitykseen. Aiemmat kokemukset muun muassa
SIISTI-hankkeesta ovat osoittaneet, että hyvin
suunniteltu yhteistoiminta on mahdollista.
Tänä syksynä loppuneen SIISTI –kuntayhteistyöhankkeeseen kuuluivat Vaasa, Laihia, Vähäkyrö ja
Kauhava.
— Kokemukset Siisti-hankkeesta olivat positiivisia. Hankkeen keskeiset tavoitteet, eli verkostoituminen, kokemuksien vaihtaminen ja kustannuksien vertailu toteutuivat. Samalla tavoitteena
oli myös siivousalan imagon yleinen kohottaminen
työhyvinvointia unohtamatta, Perkiö esittelee.
Vaasalla ja Vähälläkyröllä on ollut yhteistyötä siivouspalveluiden osalta esimiesasteella jo vuodesta 2007 saakka. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun
muassa välinehankintojen ja rekrytoinnin saralla.
— Molempien kuntien tavat ja organisaatiot
ovat luonnollisesti omanlaisiaan, mutta yhteistyö
on toiminut, Ojala-Paloposki toteaa.
Avoimet kortit
Kuntaliitosselvitykseen molemmat naiset suhtautuvat myönteisesti.
— Ilman muuta selvitykseen lähdetään avoimin
ja positiivisin mielin. Molemmilla kunnilla on omat
erilaiset rakenteensa, jotka luonnollisesti pitäisi
saada hiottua yhteen, mutta missään nimessä
tätä selvitystä ei vastusteta. Kaikkien toive on
lisäksi, että koko henkilöstö on selvityksessä
mukana alusta asti ja kaikki pidetään ajan tasalla,
Perkiö painottaa.
— Neuvottelut eri osioiden yhteistyöstä on
käytävä ja selvitettävä huolellisesti. Mikään ei saa
jäädä epäselväksi. Vuoropuhelun on toimittava,
Ojala-Paloposki lisää.
Perkiön mukaan Vähässäkyrössä on järjestetty
aiheesta infotilaisuuksia ja tietoa on tuotu esille.
Tietynlaista pelkoa on kuitenkin ilmassa.
— Totta kai kaikilla on huoli oman työpaikan
puolesta ja sen säilymisestä. Siksi asioista on keskusteltava ja työntekijät on pidettävä ajan tasalla.
— Toivotaan, että kenelläkään ei ole turhia
ennakkoluuloja selvityksestä. Näin kahdenvälinen
tietojenvaihto on ongelmatonta, Ojala-Paloposki
muistuttaa.
Teksti: Timo Kankaanpää
4
Eija Mäenpää
(oik.) toimii neljä
päivää viikossa
päiväkodin
keittiöllä Arja
Kalliovaaran
apulaisena.
Tunnollinen
keittiöapulainen
Eija Mäenpää toimii tukityöllistettynä keittiöapulaisena
Kappelinmäen päiväkodilla. Mäenpään tehtävät ovat monipuoliset, mutta hyvällä asenteella
ja ohjauksella työt sujuvat.
Eija Mäenpää työskentelee
päiväkodin keittiöllä neljä
päivää viikossa ja viiden tunnin
jaksoissa. Kehitysvammastaan
huolimatta Mäenpää suoriutuu
tehtävistään mallikkaasti.
— Tehtäviini kuuluu kaikenlainen auttaminen. Tiskaan,
täytän kärryjä, katan pöytiä ja
lasken aterimia. Työt ovat ihan
mukavia, Mäenpää hymyilee.
Rutiini työtehtäviin on kasvanut vuosien varrella. Lisäksi
mukavat työkaverit ja ilmapiiri
auttavat työssä viihtymistä.
— Olen ollut täällä Kappelinmäellä pian nelisen vuotta ja
viihtynyt oikein hyvin, Mäenpää
lisää.
— Eija on hyvä ja tunnollinen tekemään. Paikat pysyvät
siisteinä ja hommat luistavat.
Katsomme sopivia työtehtäviä
ja hän pärjää oikein mainiosti,
kertoo Mäenpään työnohjaaja
Arja Kalliovaara, joka toimii
päiväkodilla palveluvastaava.
Inhimillistä toimintaa
Jokaiselle Vaasan kaupungin
tukityöllistetylle on räätälöity
omat sopivat tehtävät, joita
suoritetaan yleensä eri keittiöillä. Tukityöllistetyille maksetaan
töistä työosuusrahaa.
Kuva: Timo Kankaanpää
— Niin kuin Eijankin tapauksessa, tukityöllistetyt ovat yleensä
hyvin tunnollisia työntekijöitä
ja heille osoitetaan sellaisia
työtehtäviä, joihin he kykenevät.
Myöskään työturvallisuutta ei
unohdeta. Tämä on varmasti
heille mukavaa vaihtelua ja
tekemistä normaalien päivärutiinien oheen, kertoo kaupungin ruokapalvelujohtaja Eeva
Lampinen
— Inhimilliseltä kannalta
katsoen on upeaa, että pystytään antamaan mahdollisuus
työtekoon kaikille omilla resursseilla. Tämä on avartavaa niin
lapsille kuin aikuisillekin, lisää
Kappelinmäen päiväkodinjohtaja Hannele Katajisto.
Teksti: Timo Kankaanpää
MERITUULI / HAVSVINDEN
5
Hyväksi koettua
Virkistystoiminta
sivistää ja piristää
Kaupungin hallintopalveluiden virkistystoimikunta on virkistänyt hallintopalvelulaisten työelämää jo kahdeksan vuotta. Tarkoitus on tutustuttaa työyhteisön jäsenet mielenkiintoisiin ja
tärkeisiin paikkoihin Vaasassa ja lähialueilla sekä
nostattaa yhteishenkeä. Myös työkyvyn ylläpito
on listattu tavoitteisiin.
Hallintopalveluiden virkkareiden työ on jatkoa
aiemmalle, 1980-luvulla aloitetulle kiltatoiminnalle. Perustamisesta tehtiin päätös ja toiminalle
laadittiin säännöt. Virkkareissa toimii 5 vaihtuvaa
jäsentä ja työantajan edustajana yksi ikijäsen.
Toimikausi on 2 vuotta niin, että osa jäsenistä
vaihtuu vuorovuosina.
— Hallintopalveluissa tehdään paljon edustus- ja koko kaupunkia koskevaa työtä. Erilaisiin
paikkoihin tutustuminen yhdessä tuo meille eväitä
kertoa näistä hienoista kohteista myös eteenpäin.
6
Virkistystoimikunnan hyvä mieli tarttuu ja nostaa työilmapiiriä.
Lisäksi tutustumme samalla toisiimme, sillä yksiköt ovat hajautetusti ympäri kaupunkia, kertoo
virkistystoimikunnan jäsen Marika Niittykoski.
Tavoitteena on järjestää toimintaa neljä kertaa
vuodessa. Tutustuttu on mm. teattereihin, pelastuslaitokseen, hovioikeuteen, avantouintiin,
Ryövärinkarin lintumaisemiin, Vaasan ratsastuskeskukseen ja Kynsiluotoon. Tänä syksynä virkistystoimikunta järjesti retken Merenkurkun luonnonperintöalueelle Björköbyhyn. Myös pikkujoulut
kuuluvat kuvaan ja niitä on pidetty mm. Sulvan
kestikievarissa, Närpiön kasvihuoneravintolassa
sekä Laihian Ruutin kartanossa.
Ystäviä ja kokemuksia
Ideoiden vähyys ei ole koskaan ollut ongelma,
vierailukohteita on varastossa tuleviinkin vuosiin.
Uudet jäsenet valitaan vuosittain äänestämällä,
ketä tahansa työyhteisön sisällä
voi ehdottaa.
— On joka vuosi ilo huomata,
että uusilla jäsenillä on aina intoa ja tarmoa sekä uusia ideoita.
Pyrimme siihen, että jokaisesta
yksiköstä saadaan edustusta
virkkareihin. Järjestämäämme
toimintaan on aina otettu hyvin
osaa ja sitä on osattu arvostaa,
summaa ikijäsen Anna-Maija
Iitola.
Virkistystoimikunnasta saa
myös ystäviä ja uusia kokemuksia mm. tänä vuonna virkkarit
tekivät näytelmän pikkujouluihin. Tärkeintä on, että jokainen
osallistuu omien kykyjensä
mukaan.
Virkistystoimikunta kerää
toimintaansa rahaa mm. arpajaisilla, joihin myydään arpalippuja
työpaikkakokouksien yhteydessä sekä pikkujouluihin myytävillä illalliskorteilla. Työhyvinvointiin liittyvä toiminta sijoittuu
työajalle ja muu toiminta vapaaajalle. Virkistystoimikunnan jäsenet antavat osan työaikaansa
toimintaan, mutta se palkitaan
työilmapiirin nosteella ja hyvällä
mielellä.
— Minulle on jäänyt hyvä
tunne meidän työstä. Suosittelen samantyylistä toimintaa
muihinkin kaupungin työyhteisöihin. Yhteenkuuluvuuden
tunnetta ei voi ostaa rahalla,
pienetkin jutut ilahduttavat.
Hallintopalvelulaisia innostan
lähtemään rohkeasti virkkareiden jäseniksi, sanoo toimikauttaan päättävä Niittykoski.
Teksti: Jenni Oksanen
Kuvat: Annika Haukkasalo ja Jenni Oksanen
— Haluamme koota suuren
hallintopalveluiden henkilöstön
yhteen tutustumaan toisiinsa.
Näin jokaiselle syntyy kokonaiskäsitys omasta työyhteisöstä
myös työasioiden ulkopuolella,
kuvaa Niittykoski toiminnan
ideaa.
Mallia muillekin
Tänä syksynä virkistystoimikunta järjesti retken Merenkurkun luonnonperintöalueelle Björköbyhyn.
MERITUULI / HAVSVINDEN
7
Kuva: Mira Sparf
Ikäkeskuksen viriketoiminta
Ikäkeskuksen viriketoiminnalle ikäihmisen
arvokas ja laadukas kohtaaminen on sydämen
asia. Laulua, askartelua, visailua, muistitreenejä,
keskustelua ja leppoisaa yhdessäoloa. Kaikkia
edellisiä ja paljon muuta tarjoaa Ikäkeskuksen
viriketoiminta.
Ikäkeskuksen tehtävänä on tukea yli 65-vuotiaita
vaasalaisia ikäihmisiä, joiden fyysinen, psyykkinen
tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt tai
vaarassa heikentyä.
Ikäkeskuksen viriketoiminnan tavoitteena on
tukea ikäihmisen arjen omatoimisuutta, osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Viriketoiminnan
kautta ikäihminen voi muodostaa uusia sosiaalisia
suhteita ja saada piristystä päiväänsä.
Viriketoimintaa järjestetään muun muassa
kaupunginsairaalassa, Vuorikeskuksessa, korttelikerhoissa eri puolella Vaasaa sekä eri palveluasumisen yksiköissä. Virikettä järjestävät Ikäkeskuksen omat aurinkoiset ja iloiset viriketoiminnan
ohjaajat.
Lapsen lailla jouluun kulje,
kuusen luona silmät sulje.
Muista joulut entiset
- tiedän että hymyilet.
Ikäkeskuksen viriketoiminta ja koko Ikäkeskus
toivottaa oikein rauhallista joulua!
8
Näin joulun alla viriketoiminnan ohjaajat ovat
keränneet listalle muutaman lahjavinkin, joita
on helppo tehdä itse ja ne varmasti lämmittävät saajan mieltä:
Munakennoruusu
Revi kanamunakennosta yksi kananmunan kolo
seinineen sekä muutamia
terälehden muotoisia
palasia. Liimaa terälehden muotoiset palaset
kananmunan kolon sisälle
muotoillen siitä ruusun.
Anna ruusun kuivua puolisen tuntia ja kuivumisen
jälkeen voit maalata sen sekä esimerkiksi
koristella hilein.
Käpykranssi
Valmistamiseen tarvitset käpyjä, kuumaliimapyssyn, pajua sekä rautalankaa. Tee muutamasta pajunoksasta kestävä ympyrä, joka toimii
kranssin kehikkona. Liimaa käpyjä kuumaliimapyssyllä kehikkoon. Käpyjä voi olla enemmän tai
vähemmän, omasta mausta riippuen. Kranssia
voi koristella esimerkiksi hilein tai erilaisin
nauhoin.
Sari Sundqvist
nauttii uudesta
työstään kouluttajana.
Kuva: Mira Sparf
”Uudelleensijoitus
oli minulle uusi alku”
Sari Sundqvist joutui luopumaan kokin ammatistaan terveydellisten seikkojen vuoksi. Oma aktiivisuus ja uudelleensijoitus toivat Sarille kuitenkin
varhaisen joululahjan.
Sari Sundqvistin elämä mullistui vuonna 2007.
Pitkään suurtalouskokkina toiminut Sundqvist
sai kuulla, että hän joutuu terveydellisistä syistä
jättämään silloisen työnsä.
— Tilanne pelotti. Vaikka olisi ehkä pitänyt,
en kuitenkaan jäänyt tilanteessa sairauslomalle.
Pääsin kuitenkin melko nopeasti työkokeiluna
Ammattiopistolle koulunkäynninohjaajaksi, ja
niitä töitä tein vuoden verran.
Tämä työkokeilu jo viitoitti Sundqvistin tulevaisuutta, sillä opettajan ammatti oli aina silloin
tällöin käynyt mielessä.
— Sain silloiselta lähiesimieheltä suosituksen
hakea opettajakorkeakouluun, ja sinne myös pääsin. Otin opintovapaata ja sain vuodessa tehtyä
pedagogiset opinnot aiemmin tehdyn restonomin
tutkinnon tueksi. Tein opintojen ohessa opettajan
sivutoimisuutta, sekä myöhemmin vielä koulunkäynnin ohjaajan töitä, Sundqvist kertaa.
Palikat kohdalla
Kuluvana vuonna Sundqvistin tarina sai kuitenkin
onnellisen lopun.
— Vedin kevään 2010 talouskoulua ja syksyllä 2010 minulle järjestyi VAKK:sta vakinainen
ammatillisten aineiden kouluttajan paikka ravitsemis- ja matkailualalta. Tämä oli minulle kuin
joululahja, Sundqvist hymyilee.
Uudelleensijoitus on aina raskas prosessi ja se voi
olla myös hyvin pitkäkestoinen. Sundqvist korostaakin työntekijän omaa roolia.
— Henkilöstöpalveluiden ja työterveyden verkostot ovat todella hyviä tukemaan, mutta oma
aktiivisuus on kaikkein tärkeintä. Jos vain odottelet kotona, niin varmasti saat odotella kauan. Eli
kannattaa olla aktiivinen, soitella ja kysellä, sekä
miettiä tarkasti, mitä todella haluaa tehdä.
Sundqvist muistuttaa, että jos mahdollista, uudelleensijoittautuminen pitää ottaa uutena mahdollisuutena.
— Ainakin minulla loksahti kaikki palikat paikoilleen.
Teksti: Timo Kankaanpää
MERITUULI / HAVSVINDEN
9
Uudet toimialajohtajat
Merituulen piinapenkissä
Kuvat: Jaakko J. Salo
Vaasan kaupunginvaltuusto valitsi uudet toimialajohtajat kokouksessaan marraskuussa. Merituuli
päätti ottaa selvää, mitä valitut ovat mieltä päivän polttavista kysymyksistä. Christina Knookalaa ja
Tomas Häyryä haastateltiin sähköpostilla, ja Jukka Kentala vastasi kysymyksiin puhelimessa
Kysymykset:
1. Valtuutetut painottivat valinnoillaan haluavan saada aikaan muutosta ja "uutta verta".
Koetko olevasi muutosjohtaja, ja millä toimilla aiot toteuttaa tätä periaatetta?
2. Pohjalaisessa esiteltiin alkutalvesta laajaa valtakunnallista tutkimusta henkilöstön ja johdon käsityksistä työelämässä. Tutkimuksen mukaan oman osaamisen parantaminen on henkilöstön yleisin
yksittäinen tavoite, mutta laitettaessa tavoitteet tärkeysjärjestykseen, nousi kärkeen työhyvinvoinnin
parantaminen. Etenkin julkisella sektorilla työhyvinvoinnin merkitys jättää tutkimuksen mukaan kaikki
muut tavoitteet varjoonsa.
Mikä on suhtautumisesi työhyvinvointiin ja millä toimilla aiot edesauttaa oman henkilöstösi työhyvinvoinnin edistymistä?
3. Joulu on jo ovella. Kerro oma joululahjatoiveesi ja jouluterveisesi tuleville alaisillesi?
10
Perusturvajohtaja Jukka Kentala
1. En ole siinä mielessä
muutosjohtaja, että lähtisin
ajamaan jotain uutta hallintomallia tai strategiaa toimialalle. Enemmänkin haluan
nostaa esille ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja asennetta
perusturvapalveluihin.
2. Asia on haastava ja kokonaisuutena hiukan vaikeakin.
Ennen kaikkea työhyvinvointi ja sen kehittäminen
vaatii yhteistyötä. Omana mallinani näen sen,
että ihmisille on mahdollistettava perustehtävän
suorittaminen ilman mitään esteitä. Työntekijöiden on koettava, että heillä on omaa hallintaa
työntekonsa suhteen. Tätä pidän työhyvinvoinnin
näkökulmasta erittäin tärkeänä.
3. Toivon niin itselleni kuin kaikille muillekin rauhallista joulunaikaa. Tällainen rauhoittuminen on
varmasti kaikille hyväksi.
Sivistystoimenjohtaja Christina Knookala
1. Hallintouudistuksen
yhteydessä meillä on hyvät
lähtökohdat luoda uusia
toimintatapoja, jos sellaisille
on tarve. Ensin minun tulee
kuitenkin määrittää, mikä on
muuttamisen tarpeessa ja
mikä ei. Kehittämisen kohteita varmasti löytyy aina. Johtajana haluan yhdessä henkilökuntani ja valtuutettujen
kanssa määrittää selkeät
tavoitteet työllemme ja laatia suunnitelmat niiden
saavuttamiseksi. Johtaminen tulee olla avointa
ja osallistuvaa, niin että kaikki kokevat osallistuvansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Koen tuovani
uutta verta sitä kautta, että olen työskennellyt
viimeiset kymmenen vuotta alueellisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla, ja saanut
oppia monta eri tapaa viedä asioita eteenpäin ja
saanut osallistua moniin kehityshankkeisiin.
2. Jos johtaminen on ihmisläheistä kaikilla tasoilla,
olen vakuuttunut, että se vaikuttaa positiivisesti
yksittäisen työntekijän viihtyvyyteen. Kun jokai-
nen tietää ja ymmärtää oman tärkeän roolinsa
tavoitteiden saavuttamisessa ja, jos jokaiselle
luodaan mahdollisuus oman työtehtävänsä kehittämiseen, se vaikuttaa myönteisesti työviihtyvyyteen. Työn seuranta yhdessä esimiehen kanssa, ja
kannustava työilmapiiri ovat erittäin tärkeitä asioita. Myös jokainen yksittäinen henkilö voi omilla
toimillaan vaikuttaa työviihtyvyyden parantamiseen. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on myös
tärkeää henkilöstön työhyvinvoinnista puhuttaessa; terveydenhuolto, vapaa-aika, hyvät työtilat
ym. vaikuttavat omalta osaltaan kokonaisuuteen.
Kun henkilöstö voi hyvin, työn laatu paranee, poissaolot vähenevät ja työpanos on parempi.
3. Oma joululahjatoiveeni on saada viettää rauhallinen ja mukava joulu koko ”laajentuneen” perheeni kanssa; eli jos kaikki kolme aikuista lastamme
tulisivat kumppaneidensa kanssa kotiin jouluksi.
Iloksemme myös Itävallassa asuva tyttäremme
on tulossa jouluksi kotiin itävaltalaisen poikaystävänsä kanssa. Toivon omasta puolestani oman
sektorini henkilökunnalle rauhallista joulua ja
menestyksellistä yhteistyövuotta 2011 !
Teknisen toimen johtaja Tomas Häyry
1. Koen olevani muutosjohtaja. Teknisen toimen ja
kaavoituksen osalta aion
ensimmäisenä nostaa esille
nykyiset toimintatavat ja
käydä perusteellisen keskustelun siitä, miten me voisimme nykyistä paremmin
puhaltaa yhteen hiileen. Tärkeässä osassa on yhteisten
tavoitteiden asettaminen ja
niiden ymmärtäminen samalla tavalla.
2. Tämä on tärkeä osa johtamisesta, jota pitää
huomioida tulevaisuudessa yhä enemmän. Työhyvinvointi on käsitteenä niin kokonaisvaltainen,
ettei siihen löydy yhtä tai kahta ihmekuuria, vaan
se on esimiehillä ja alaisilla huomioitava koko ajan
osana jokapäiväistä elämää
3. Toivon joulupyhiksi paljon lunta ja hyviä ulkoilukelejä. Sanan varsinaisessa mielessä toivon, että
kaikilla on mahdollisuus viettää oikein Rauhallista
Joulua! Jättäkää kiire hetkeksi sivuun.
Teksti: Timo Kankaanpää
MERITUULI / HAVSVINDEN
11
Kuva: Jaakko J. Salo
Suora kädenjälki toi
julistekilpailun voiton
Graafisten palveluiden Jouko Keto voitti kaikille
avoimen JHL:n valtakunnallisen julistekilpailun.
Keto sai voitostaan palkinnoksi 1000 euron matkalahjakortin, jolle löytyy heti käyttökohde.
Graafikko Jouko Keto kaupungin graafisista
palveluista suunnitteli J-kirjaimen ja liiton ympyrälogon innoittamana JHL:n kaupunkifestivaaleille
logon, joka miellytti palkintoraatia.
— Suoraa käden jälkeä, piirtämistä ja maalaamista, tätä toivoisi näkevän toteutuksessa enemmänkin. Maailma menee korostetun epäfyysiseksi
ilman kehollisuutta, arvioi kuvataiteilija-taidekasvattaja Tiina Malinen-Woodward voittojulistetta.
Keto lähetti julistekilpailuun kolme työtä, mutta
piti lopulta voittoon asti edennyttä parhaimpanaan.
— Eräänä lauantaiaamuna sitten kahvin jälkeen avasin sähköpostin ja huomasin voittaneeni.
Palkinnoksi saan 1000 euron matkalahjakortin, ja
se osuu tarpeeseen paremmin kuin hyvin, kertoo
Islannin kiertomatkaa jo kauan suunnitellut Keto.
12
Jouko Kedolle on työssään
tärkeää oma kädenjälki.
Kokenut graafikko
Keto kertoo osallistuvansa kilpailun lähinnä mielenkiinnosta ja pysyäkseen ”ajan hermolla”. Miehen
ansioluettelosta löytyy muun muassa Vaasan
400-vuotisjuhlamitalin suunnittelu, Kuula-opiston
logo ja onpa mies suunnitellut oman talonsakin.
— Erilaisten kuvitusten tekeminen on minulle harrastus ja henkireikä. Töiden parissa tulee
suunniteltua kirjoja, esitteitä ja muita vastaavia
julkaisuja ja kuvittaminen jatkuu kotona muun
muassa maalausten parissa, kertoo yli 20 vuotta
kaupungin palveluksessa ollut Keto.
Raahen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kasvatilla on kuitenkin vielä ainakin yksi
toteutumaton haave.
— Olisi mukava joskus tehdä ja kuvittaa oma
kirja.
Teksti: Timo Kankaanpää
Harriet Lindfors vill
tillsammans med handdockan Kalle aktivt utveckla
undervisningsmetoderna
och dokumenteringen av verksamheten.
Inspirerande och aktiv
språkbadslärare premierades på nationell nivå
Bild: Timo Kankaanpää
Barnträdgårdslärare Harriet Lindfors vid Inkerinpuiston päiväkoti beviljades i oktober OKKASvenska kulturfondens pris för förtjänstfull
språkbadsundervisning i svenska.
Okka-stiftelsen prisbelönar lärare, som undervisar svenska i finskspråkiga daghem, grundskolor,
gymnasier, yrkesläroanstalter eller yrkeshögskolor. Lindfors är den första barnträdgårdsläraren i
Finland som beviljats detta pris. Lindfors förtjänster ansågs vara i synnerhet hennes omfattande erfarenhet av språkbadsmetoden samt
dess utvecklande i samarbete med Vasa universitet och Levón-institutet.
— Det är givetvis enormt fint att få ett dylikt
erkännande och det berättar att vårt arbete verkligen uppskattas, småler Lindfors.
Lindfors, som har verkat som språkbadslärare vid
Inkerinpuisto sedan år 1991, säger att barnens
trivsel är utgångspunkten för all undervisning.
— Barnen ska trivas på dagis och tycka att
det är trevligt att komma hit. Det betyder också
att språkbadsundervisningen ska vara rolig och
sporrande.
Enligt Lindfors är barns språkinlärning individuell,
men alla har förmåga att utvecklas. En positiv
attityd och uppmuntran leder småningom till
framsteg.
— Vi uppmuntrar barnen att använda språket
genom olika metoder. Men ingen blir tvingad, utan
vi försöker på ett positivt sätt och genom lek få
språkbadsgruppen att tala svenska.
Goda resultat
Förskolebarnen vid Inkerinpuisto får språkbadsundervisning fyra timmar om dagen. Från
förskolan flyttar de till språkbadsskolan, varvid
det inte blir något avbrott i svenskstudierna.
— Responsen från barn och föräldrar har
varit positiv. Ofta får vi höra att barnen även där
hemma tidvis använder svenska som de lärt sig
på dagis. Därtill har språkbadselevernas resultat
senare i skolsvenskan varit uppmuntrande.
Språkbadsmetoden kräver god pedagogisk och
språklig planering. Lindfors långa erfarenhet från
många år stärker utvecklingen av undervisningsmetoderna.
— Språkbadsundervisningen har naturligt nog
utvidgats och blivit mångsidigare under åren. Förutom det talade språket beaktar vi också bilder
och text. Målet är att barnen ska lära sig genom
metoder som de tycker om. Det må vara fråga om
lek, sånger eller framträdanden, huvudsaken är
att barnen trivs.
MERITUULI / HAVSVINDEN
Text: Timo Kankaanpää
13
uusi työntekijä
Kuva: Jenni Oksanen
Uusi työntekijä – Risto Kuokkanen
1. Nimi, ikä ja ammatti?
— Risto Kuokkanen, 29 vuotta, palveluvastaava (IT-tradenomi). Vastaan Voip-puhelinjärjestelmän kehittämisestä sekä sähköposti- ja internetasetusten asentamisesta matkapuhelimiin.
Toimipaikkani on kaupungin puhelinvaihde.
2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin
työntekijä?
— Löysin ilmoituksen Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta ja hain. Esimiestyö kiinnosti ja lisäksi
etsin töitä juuri Vaasasta, sillä muutin tänne
perheen perässä.
3. Millainen kuva sinulla on Vaasan
kaupungista asuinpaikkana ja
työnantajana?
— Vaasasta on jo vuosien kokemus. Olen
kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja asunut myös
Jyväskylässä sekä kaksi vuotta Irlannissa. Vaasa
on hieno paikka. Meri luo oman viehätyksensä.
Viihdyn hyvin. Toistaiseksi kuva työnantajasta on
hyvä. Itsenäinen työ on mukavaa.
4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä
adjektiivilla?
— Erilainen, haasteellinen, välillä yllätyksellinen, työntäyteinen ja nopeatempoinen.
— Työssäni on mahdollista vaikuttaa moniin
asioihin ja haastetta on suotu paljon. Oma tiimini
on hyvä ja tukee tarpeen tullen. Minulle on kunnia
astua näin suuriin saappaisiin.
6. Miten voisimme kehittää
toimintaamme?
— Vähemmän byrokratiaa voisi olla. Asiat
menee liian monen mutkan ja hyväksyjän kautta.
7. Miten vietät vapaa-aikaasi?
— Meillä on 2 pinseriä, joista toinen on vielä
pentu, että niitä saa paimentaa. Lisäksi käyn
kuntosalilla.
8. Mitä tarjoat yllätysvieraille?
— Kahvit ja mitä sattuu olemaan.
9. Minkä kirjan luit viimeksi?
— Ilkka Remeksen Pahan Perimä, lempparikirjailijani on Dan Brown.
10. Mikä on mottosi?
— Ei sillä ole merkitystä, mitä tiedät, vaan
mitä teet sillä, mitä tiedät.
5. Mikä on parasta työssäsi?
Teksti: Jenni Oksanen
14
Kirjastotoimen
Marja Mikola, kesäyliopiston Sari Tarvonen
sekä Anna Gromov
tutkivat Miia Äkkisen
(2.oik.) opastuksella
sosiaalista mediaa.
Kuva: Timo Kankaanpää
Sosiaalinen media on
täynnä mahdollisuuksia
Yli puolet suomalaisista käyttää tietoisesti tai tietämättään
sosiaalista mediaa. Facebook,
Twitter ja blogit esimerkkeinä
ovat käyttökelpoisia verkkotyökaluja niin työelämässä kuin
vapaa-ajallakin.
Kolmasosa suomalaisista kuuluu
jo yhteisöpalvelu Facebookkiin.
Maailmanlaajuisesti palvelua
käyttää yli puoli miljardia ihmistä. Miksi ihmeessä?
— Facebook on hyvä esimerkki sosiaalisesta mediasta
ja sillä on monenlaisia käyttötarkoituksia. Siinä on mukana
paljon sosiaalista elementtiä
ja tiedonhakua. Mutta ennen
kaikkea se on ajanvietettä, tapa
rentoutua, esittelee Aaltoyliopiston tutkija ja Memegroup
Oy:n konsultti Miia Äkkinen.
Äkkinen oli marraskuussa luennoimassa Vaasan kesäyliopiston
Vaivattomasti verkossa –kurssilla sosiaalisen median välineistä organisaatiokäytössä.
Mahdollisuuksia ja uhkia
Sosiaalinen media eri työkaluineen on noussut jopa hallitse-
mattoman nopeasti valtavaksi
muoti-ilmiöksi. Äkkisen mukaan
tämä tarjoaa työelämään ja organisaatioihin mahdollisuuksia
ja uhkia. Erilaisilla sosiaalisen
median työkaluilla.
— Sosiaalinen media ei ole
itseisarvo. Mutta mikäli uudet
kanavat auttavat organisaatiota tavoittamaan kohderyhmänsä, kannattaa jalkautumista
sosiaaliseen mediaan harkita.
Sosiaalinen media on yhteisön
viestintää siinä missä nettisivut ja tiedotteetkin. Sen avulla
kohderyhmiä voi lähestyä jopa
helpommin ja aidosti vuorovaikutuksella, Äkkinen näkee.
Organisaation jalkautuminen
sosiaaliseen mediaan kannattaa
kuitenkin suunnitella huolella.
Äkkisen mukaan organisaation kannattaa sopia yhdessä
pelisäännöt verkkotyökalujen
kanssa.
— Uhkana on luonnollisesti
aina organisaation maine ja
ajankäytölliset kysymykset.
Tämän vuoksi on hyvä ennalta
sopia, kuka tekee ja mitä organisaation sosiaalisten median
sovelluksissa.
Vaivattomasti verkossa
–kurssin suosio yllätti
Lokakuussa käynnistynyt ja
ensi kevääseen jatkuva Vaivattomasti verkossa kurssi
on kerännyt luennoilleen
upeita kävijämääriä ja täysiä
saleja. Kurssin järjestelyistä
vastaa Vaasan kesäyliopisto
ja Vaasan kaupunginkirjasto
yhteistyössä kasvatus- ja
opetusviraston sekä nuorisotoimen kanssa.
— Kurssin suosio on
hiukan yllättänyt meidät,
mutta mielenkiintoiset aiheet
ja asiantuntevat luennoitsijat
näyttävät kiinnostavan, iloitsee kirjastotoimen apulaisjohtaja Marja Mikola.
— Osanottajia on ollut
mukavasti eri hallintokunnista. Osa luennoista on myös
kaksikielisiä, lisää Vaasan
kesäyliopiston rehtori Sari
Tarvonen.
Vaivattomasti verkossa –luennot jatkuvat jälleen tammikuussa. Koulutus on Vaasan
kaupungin työntekijöille maksutonta ja ilmoittautuminen
tapahtuu koulutuskalenterin
kautta.
Teksti: Timo Kankaanpää
MERITUULI / HAVSVINDEN
15
Teknisen viraston
edessä olevassa
kukka-altaassa on
kolme kurkea
Kaupungin julkiset rakennukset
Kuva: Jaakko J. Salo
Kurkiaurat lähtivät –
mutta eivät kaikki
Teknisen viraston edessä olevaan kukka-altaaseen on jäänyt talvehtimaan kolme kurkea. Myös
kaksi punatulkkua löysi sieltä itselleen pesäpaikan.
Asetelma sai alkunsa puutarhalehdessä olleesta
pienestä kuvasta, jonka viheraluehortonomi Leila
Roininen esitti työtovereilleen ja kysyi ”kukahan
meillä osaisi tehdä tällaisia pajulintuja”. Susanna
Aspholm oli oitis halukas kokeilemaan taitojaan
moisessa luomistyössä. Onneksi keväällä tehtyjen
pajujen alas leikkaustöiden yhteydessä oli pajut
otettu ajoissa kuivumaan syysistutuksia varten.
Susanna pääsi heti pajujen liottamisen jälkeen
taivuttamaan kurkia ja teki myös sammaleesta
hauskat punatulkut, joiden etumukseen punavärin
antavat pihlajanmarjat.
Yhteistyön tulosta
Viheralueyksikön henkilökunnan hyvä yhteistyö
sekä halu tehdä kaunista ympäristöä piirtyy hyvin
myös tässä asetelmassa, niin kuin kaikissa menneen kesän kukkaistutuksissakin.
Carita Söderman ja Leila Roininen tekivät suunnitelman luontomaiseman ja muiden syysistutusten
kasveista, joita he halusivat tuoda kaupunkiin,
lähelle ihmisiä.
Kaikkien työpanosta tarvittiin kun asetelma lähti
syntymään. Tekijät saivat vapaat kädet toteutukseen ja lisäksi pitkä, tasainen alusta antoi
mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta. Ja niinhän
siinä kävi, että idea vyöryi tekijöiden mielissä ja
kasvoi kuin lumipallo vieriessään rinnettä alas.
Kolmen kurjen asetelmasta syntyi monta metriä
pitkä luontomaisema. Kumpuilevan maaston perusta tehtiin sammaleesta ja jäkälästä, jota Kari
Ramsila haki metsästä monta säkillistä. Lisäksi
käytettiin callunoita ja marjakanervia. Harmaan
tontun mökin nikkaroivat Kari Ylikoski ja Esko
Muurimäki. Varsinaisiin paju- ja syysistutustöihin
osallistuivat Maaret, Susanna, Inger, Maria, Sanna
ja Eira.
Metsätonttu tuli kaupunkiin
Marraskuun hämyn – kevytkaamoksen – laskeuduttua kaupunkiin, asettui pieneen harmaaseen
mökkiin Metsätonttu asumaan. Tontuilla on kaikilla omat tehtävät, Metsätontut hoitavat metsiä ja
metsän eläimiä. Tontun asuinalueelta tuotiin kasvillisuutta tähän asetelmaa ja siksi se tuli perässä
tuomaan hyvää onnea ja torjumaan vahinkoja.
Metsätonttu asustaa mökissään aina kesäkukkien
istutukseen asti. Tai saattaahan sen mieli muuttua
kevään koittaessa ja valoisan ajan lisääntyessä.
Teksti: Eva Hudd
16
Kevään kuntoremonttikurssit haettavissa!
10.04.-15.04.2011 Holiday Club Saariselkä
03.04.-08.04.2011 Härmän kuntokeskus
08.05.-13.05.2011 Kuortaneen Urheiluopisto
Hakuaika päättyy 11.helmikuuta.
Valinnat suoritetaan 21.helmikuuta.
Valintaperusteet:
Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse
olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. Pitkäaikaisten sijaisten kohdalla tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö)
rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava 2 vuotta, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta.
Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai
osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli tekee yli 60 prosenttista työaikaa. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen
kurssilaisen tilalle.
Hakumenettely:
Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi
tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus.
Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai http://www1.vaasa.fi/henkilostopalvelut/.
Lisätietoja:
Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin
erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66
% kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä.
Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %,
voi saada hakemuksesta SAL ry:ltä. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla,
palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan
kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti.
Lisätietoja antavat osastosihteeri Eija Paananen puh. 1101, työsuojeluvaltuutetut Liisa
Siren puh. 1115, Vesa Isomöttönen puh. 1121 ja työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh.
1107.
Tyky-ryhmä
MERITUULI / HAVSVINDEN
17
Pysy pystyssä!
Kelin mukaiset kengät ja
liukuesteet paras turva
liukastumisia vastaan
Liukas keli yllättää autoilijan lisäksi
myös jalankulkijan. Sairauspoissaoloja
vaativia liukastumistapaturmia sattuu
pelkästään työssä ja työmatkajalankulussa 6 000-8 000 tapausta vuosittain.
Seurauksiltaan liukastumiset ovat
keskimääräistä työtapaturmaa selvästi
vakavampia.
Kelin mukaiset kengät ja liukuesteet
jalkineiden pohjissa ovat tehokkain
tapa torjua liukastumisia. Kuluttajan
on kuitenkin vaikea valita keliin sopivia
kenkiä, koska niistä puuttuu tiedot
pohjien pitävyydestä.
Työterveyslaitoksen mukaan paras
turva liukastumisia vastaan saadaan
nastakengillä. Myös kenkiin asennettavat liukuesteet torjuvat liukastumisia
tehokkaasti.
Nastakengät ja liukuesteet eivät
sovellu kaikille pinnoille, mutta jos niitä
käytetään ulkosalla jään liukastamalla
pinnalla, turva on erinomainen.
Joulunajan loisteessa
muistettava varovaisuus
Kynttilöiden ja tuikkujen käyttö lisääntyy joulun aikaan. Joulun koristeluissa
on syytä huomioida niin sähköisten
kuin elävien kynttilöiden sijoittelu ja
käyttö. Sisällä käytettävät sähkökynttilät on hyvä irrottaa pois sähköverkosta, mikäli lähtee pidemmäksi aikaa
pois kotoa. Ohutpohjaiset lyhdyt,
pöytäkynttilät ja tuikut tarvitsevat
puolestaan aina riittävän paksun ja
palamattoman alustan. Huomaattehan
että kynttilöitä ei koskaan saa jättää
valvomatta palamaan!
Lämpökynttilöitä poltettaessa, on
myös muistettava se, ettei aseta
tuikkuja pöydälle tai lautaselle vieri
viereen, sillä lämmetessään ne voivat
syttyä kaikki yhdessä palamaan muodostaen ”allaspalon”, jonka lämpövaikutus voi olla kohtalokas.
Ulkotulia poltettaessa on varmistuttava, ettei niitä sijoiteta liian
lähellä rakennuksia tai muuta palavaa
materiaalia ja mikäli niitä asetetaan
kulkuväylien reunoille, sijoitetaan ne
riittävän etäälle, huomioiden myös
näkövammaiset. Parvekkeella, katoksissa ja sisätiloissa ulkotulen (patojen)
polttaminen ei ole sallittua.
Pelastuslaitos toivottaa kaikille rauhallista ja turvallista joulun aikaa!
18
Joulu lähestyy...
Ethän kaada kinkunrasvoja
viemäriin?
Kinkunpaistorasvaa ei saa kaataa viemäriin. Kaadettaessa
kuumaa kinkunpaistorasvaa wc-pöntön kautta kylmään
viemäriveteen, se hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksia
kiinteistöjen omissa putkissa. Kiinteistön putkien aukaisun
maksavat kiinteistön asukkaat.
Kinkunpaistorasvan kannattaa antaa ensiksi jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen laittaa se jähmettyneenä joko keittiöjäteastiaan tai kompostoriin. Jäähtyneen rasva voi myös
kaataa erilaisiin paketteihin - esimerkiksi maitotölkkiin
- jolloin se on helppo viedä keittiöjäteastiaan.
Julen kommer...
Du häller väl inte stekfettet i
avloppet?
Fettet från skinkan får inte hällas i avloppet. När man
häller det heta fettet i toalettstolen där vattnet är kallt
stelnar fettet och kan lätt leda till stopp i fastighetens
ledningar. Rensningen av ledningarna bekostas av fastighetens invånare.
Låt fettet i stället stelna och svalna ordentligt och lägg det
sedan i köksavfallskärlet eller i komposten. Det avsvalnade
fettet kan också hällas t.ex. i mjölkförpackningar och sedan
läggas i köksavfallskärlet.
Vaasan kaupungin työntekijöiden
työmatkatapaturmat 2000-luvulla:
• 2000: 52 • 2001: 57 • 2002: 66 • 2003: 52 • 2004:63
• 2005:49 • 2006:61 • 2007: 61 • 2008:70 • 2009:53 •
2010: 53
Knowhow-messuilta
virikkeitä tulevaisuuteen
Kuva: Timo Kankaanpää
houkutteleva kesätyönantaja,
mutta paikat tuntuvat olevan
vaikeasti saatavissa. Omakaan
aktiivisuus ei nuorten mielestä
aina tunnu riittävän.
— Ainakin itsestä tuntuu,
että kaupungin kesätöihin
valitaan aina jo edellisvuonna
olleet. Näin hyvät paikat menevät nopeasti ja vaatii tuuria,
että työ osuu omalle kohdalle.
Työpaikoista kyllä tiedotetaan
hyvin, joten siitä ei homma jää
kiinni, Niemistö totesi
Janos Bálint ja Linda Niemistö
hakivat messuilta ideoita tulevaisuuteen.
Pohjanmaan suurin koulutustyöelämä- ja rekrytointitapahtuma Knowhow-messut
kokosivat marraskuun 24.-25.
Botniahalliin yli 8000 kävijää.
Vaasalaiset Janos Bálint ja Linda Niemistö olivat tulleet koululuokkiensa mukana messuille.
Nuoret kertoivat tutustuneensa
etenkin näytteilleasettajien
kesätyötarjontaan sekä jatkoopiskelumahdollisuuksiin.
— Tulin lähinnä, kun koulusta
määrättiin, mutta toki täällä
tulee katseltua vähän ympärille, että mitä on tarjolla ja mikä
näyttää mielenkiintoiselta,
Bálint naurahtaa.
Lukiossa opiskelevaa Niemistöä
kiinnosti etenkin jatko-opiskelupaikkojen näytteilleasettajat.
— Erilaisia koulutusständejä
on tullut katseltua ja muutenkin
kaikki opintoihin liittyvä kiinnostaa.
Myös kesätöiden tarjoajat
kiinnostivat nuoria. Niemistön
mukaan Vaasan kaupunki on
Yleisöryntäys
Vaasan kaupungilla oli messuilla
kaksi eri pistettä, joissa vierailijoille tarjottiin arvokasta tietoa
eri toimialoista. Normaalin
keskustelun lisäksi messukävijät pääsivät kuulemaan teräviä
tietoiskuja muun muassa kesätyöpaikoista ja alojen erityispiirteistä. Kaupungin ständien
pirteä yleisilme sekä aktiiviset
esitteljiät houkuttelivatkin paikalle runsaasti kävijöitä.
— Väkeä on kaupungin
pisteillä riittänyt mukavasti ja
jaossa olevat kassit viedään
melkein käsistä. Kävijät ovat
olleet paljon nuoria, jotka ovat
kyselleet kesätyö- tai harjoittelumahdollisuuksista kaupungilla.
Silmiinpistävän moni on ollut
kiinnostunut ATK-alan työtehtävistä, kertoi toimistoharjoittelija Mirka Lehtivuori kaupungin
messupisteeltä.
Teksti: Timo Kankaanpää
Kiitokset
Tack till
Lämpimät kiitokset Vaasan
ruokahuollon ja Terlan
keittiöhenkilökunnalle
sekä Suvilahden koululle
muistamisesta jäätyäni
eläkkeelle,
Helena Pränny
Lämmin kiitos esimiehelle
ja työkavereille
muistamisesta jäädessäni
eläkkeelle.
Tuula Gräsbeck
Kiitämme Pilvilammen
vesilaitoksen
henkilökuntaa
ikimuistettavasta
juhlasta ja koko Vaasan
Veden henkilökuntaa
muistamisesta
jäädessämme eläkkeelle.
Vilho Kytöviita, Rainer
Hahne ja Reijo Saari.
Kiitos kaikille, jotka
muistitte minua jäädessäni
eläkepäiviä viettämään.
Raimo Rönn
Rauhallista Joulua ja
Menestyksellistä
Uutta Vuotta!
Fridfull Jul och ett
Framgångsrikt Nytt År!
Yhteistyöstä kiittäen
Tack för samarbetet
Oikaisu
Merituulen numeroon 5/2010 oli lipsahtanut harmillinen virhe. Vaasan Lyseon
puolesta vetoomuksen kirjoitti Mikko
Iipponen.
MERITUULI / HAVSVINDEN
vaasan ruokapalvelut
vasa matservice
19
www.vaasa.fi