1. No category

No 2 ~ 2011
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING
4
8
10
Esimiespassi tukee
johtamista
Osasairauspäiväraha
auttaa työhönpaluuta
Kaupunginorkesterin
vilkas kevät
sisältö / innehåll
3
Pääkirjoitus
Ledare
4
Esimiespassi tukee johtamista
6
Osasairauspäiväraha tukee
työhönpaluuta
8
Pelastuslaitos
9
Liukkaat kelit
10 Vaasan kaupunginorkesterilla on luvassa
vilkas kevät
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~
VASA STADS PERSONALTIDNING
12
Lyseon tyky-toiminta
13
Talot tutuksi
14
Kaupunginkirjastolla on
aktiivinen kehittämisryhmä
No 2 ~ 2011
Merituuli | Havsvinden
Taitto ja ulkoasu: Timo Kankaanpää
Vaasan kaupungin henkilöstölehti
Painopaikka | Tryckeri: Litoset
Vasa stads personaltidning
Painos | Upplaga: 4 100kpl/st.
31. vuosikerta / årgången
ISSN 1236 - 4282
Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA
Seuraava lehti ilmestyy 20.5.2011
Följande tidning utkommer: 20.5.2011
Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected]
Päätoimittaja | Chefredaktör:
Leena Kaunisto
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare:
Timo Kankaanpää, puh. / tel. 040 5709 738
Viimeinen aineistonjättöpäivä 3.5.2011
Sista inlämningsdagen för materialet är:
3.5.2011
15
Vuoden 2011 palkkaratkaisu
16
Uusi työntekijä
17
Kiitokset
18
Kevään koulutukset
19
Kevään koulutukset
Kannen kuva: Vaasan kaupunginorkesteri
Toimitusneuvosto | Redaktionsråd:
Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto
Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto
Hudd Eva, tekninen toimi
Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet
Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos
Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto
Oksanen Jenni, hallintopalvelut
Saari Susanna, kirjasto
Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto
Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio
Teppo Tarja, Vaasan Vesi
PÄÄKIRJOITUS
LEDARE
Henkilöstöstrategia
Personalstrategi
Kevät etenee ja samaa tahtia valmistuu viime vuoden lopulla aloitettu kaupungin henkilöstöstrategian
päivitystyö. Toimialojen ja henkilöstön edustajat
ovat osallistuneet workshoppeihin kiitettävällä
aktiivisuudella.
Våren framskrider och i samma takt färdigställs
också uppdateringsarbetet med stadens personalstrategi som inleddes i slutet av fjolåret. Representanter för de olika sektorerna och personalen
har deltagit i workshopar med berömvärd aktivitet.
Prosessin yhtenä tarkoituksena on ollut kytkeä henkilöstöstrategia palvelustrategiaan ja sitä kautta
hallintokuntien toimintaan tiiviimmin. Prosessin
tuloksena tulee olemaan entistä selkeämpi näkemys
hallintokuntien tulevaisuuden suuntaviivoista ja niiden vaikutuksesta osaamistarpeisiin. Suurkiitokset
kaikille osallistujille ja Silverialle kokousjärjestelyistä! Tavoitteenamme on saada henkilöstöstrategia
valmiiksi ja käsittelyprosessiin ennen kesälomille
lähtöä.
Ett av projektets syften har varit att koppla personalstrategin till servicestrategin och därmed till förvaltningarnas verksamhet allt intimare. Resultatet
av processen kommer att bli en klarare uppfattning
om förvaltningarnas framtida riktlinjer och deras
inverkan på kunskapsbehoven. Ett stort tack till alla
deltagare och till Silveria för mötesarrangemangen!
Vårt mål är att färdigställa personalstrategin och att
få in den i behandlingsprocessen före semestrarna.
Painopistealueiksi ovat nousseet osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, johtamiseen, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Esille on noussut myös muutoksen tematiikka - miten esimiehinä
osaamme luotsata työyhteisöjä muutoshaasteiden
keskellä, tuemmeko ja kannustammeko työntekijöitämme ja kollegoitamme itsensä kehittämiseen ja
miten se näkyy päivittäisessä toiminnassamme?
Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada
toimenpideohjelma, jonka tulokset konkreettisesti
ovat mitattavissa ja uloskirjattavissa vuosittain
laadittavaan henkilöstöraporttiin.
Tyngdpunkter som lyfts fram är ärenden som anknyter till kompetensutveckling, rekrytering, ledarskap,
arbetshälsa och belöning. Också förändringstematiken har kommit upp – hur kan vi som förmän lotsa
arbetsgemenskaperna genom förändringsutmaningarna, kan vi stöda och sporra våra arbetstagare och
kolleger till självutveckling och hur syns detta i vår
dagliga verksamhet?
Vårt ambitiösa mål är att åstadkomma ett åtgärdsprogram, vars resultat konkret kan mätas och
skrivas ut i den årliga personalrapporten.
Leena Kaunisto
vt. henkilöstöjohtaja
tf. personaldirektör
MERITUULI / HAVSVINDEN
3
Esimiespassi tukee johtamista
ja kasvattaa itseluottamusta
Huhtikuun 4.päivänä järjestettävässä kick-off-tilaisuudessa
kerrotaan esimiehille suunnatusta esimiespassi-koulutuskokonaisuudesta.
Vt. Henkilöstöjohtaja Leena
Kauniston mukaan esimiehet
joutuvat työssään toimimaan moninaisten odotusten ja vaatimusten ristitulessa.
— Koulutuksella pyritään antamaan valmiuksia ja tukea toimia
nopeasti muuttuvan pelikentän
haasteissa, Kaunisto kertoo.
Esimiespassikoulutusta varten
perustettiin viime vuoden elokuussa työryhmä, joka on kokoontunut henkilöstöpalveluiden
johdolla.
— Esimiespassikoulutuksen
painoalueita ovat muun muassa
hallintoon ja talouteen liittyvät
päätösmenettelyn ohjeistukset, palkka- ja palvelusuhteiden
normisto, sekä työhyvinvointiin
ja palkitsemiseen liittyvät asiat.
Tärkein osio on kuitenkin esimiehen tukeminen työssään, Kaunisto luettelee.
Vastuiden
selkiyttämistä
Koulutussuunnittelija Tea
Laaksoharju-Elprenin mukaan
tarve esimiespassikoulutukseen
on kirvonnut eri lähteistä. Näihin
kuuluu esimerkiksi johtamisen
selkiyttäminen ja vastuiden täsmentäminen.
— Esimiespassikoulutuksen
avulla selkiytetään sääntöjä ja
vähennetään tulkinnanvarai-
4
suuksia. Talouden ja hallinnon
osaaminen ovat tärkeitä esimiespassin osa-alueita, joita käsitellään koulutuksen alkuvaiheessa
Laaksoharju-Elpren luettelee.
Uusille ja vanhoille
Esimiespassityöryhmään kuuluva
työturvallisuuspäällikkö Tapio
Lehto korostaa että esimiespassikoulutus antaa eväitä niin uusille kuin vanhoillekin esimiehille.
— Uusille esimiehille koulutus tuo
itsevarmuutta ja näkemystä tuoreissa tehtävissä ja vanhemmat
esimiehet saavat hyvää päivitystä
tietoihinsa, Lehto näkee.
Esimiespassikoulutuksen tavoite
on että jokainen esimiestehtävässä toimiva henkilö tietää toimintaa ohjaavan lainsäädännön, ohjeistukset ja sopimukset ja osaa
toimia niiden mukaisesti. Koulutus antaa tietyn tason tiedolliset
valmiudet esimiestyöhön.
Esimiespassityöryhmä
Leena Kaunisto,
vt. henkilöstöjohtaja
Lea Kamila,
tekninen toimi, talousjohtaja
Sari Mylläri,
sos.terv.toimi, osastonhoitaja
Ulla Rautio,
taloustoimi, talouspalvelujohtaja
Kati Vuorenmaa,
kaupunginkirjasto, osastonjohtaja
Tea Laaksoharju-Elpren,
koulutussuunnittelija
Mikael Gädda,
hallintojohtaja
Tapio Lehto,
työturvallisuuspäällikkö
Lillemor Gammelgård,
varhaiskasvatuksen johtaja
Maarit Broms,
koulutussuunnittelija
Arja Tuomaala,
johtava ylihoitaja
Jarmo Peltonen,
vs. aluepalopäällikkö
Taito Gromov,
rehtori
w
teksti: Timo Kankaanpää
Chefspasskursen syftar till
att hjälpa och stöda förmännen
Vid kick-off-mötet den 4 april
får förmännen information om
chefspasskursen som kommer
att ordnas för dem.
Enligt tf personaldirektör Leena
Kaunisto befinner sig förmännen
i sitt arbete mitt i korselden av
olika förväntningar och krav.
— Med utbildningen försöker vi ge färdigheter och stöd
för snabbt agerande vid olika
utmaningar på den föränderliga
spelplanen, berättar Kaunisto.
För chefspasskursen grundades
i augusti i fjol en arbetsgrupp,
som har samlats under ledning av
personalservicen.
— Tyngdpunktsområden inom
chefspassutbildningen är bl.a.
anvisningar för beslutsförfarandet i anslutning till förvaltning
och ekonomi, normuppsättningen
då det gäller löne- och anställningsärenden samt ärenden som
har att göra med arbetshälsa och
belöning. Det viktigaste är ändå
att stöda förmannen i hans/hennes arbete, säger Kaunisto.
Klarläggande
av ansvar
Enligt utbildningsplanerare Tea
Laaksoharju-Elpren har chefspassutbildningen sitt ursprung i
behoven på fältet. Bl.a. har man
önskat att ledarskapet klarläggs
och ansvaren preciseras.
— Genom chefspasskursen förtydligas reglerna och reduceras
tolkningsmöjligheterna. Kunska-
per i ekonomi och förvaltning är
viktiga delområden i chefspasset En arbetsgrupp
och dessa behandlas i början av
Leena Kaunisto,
kursen, säger Laaksoharju-Elpren. t.f personaldirektör
För nya
och gamla
Arbetarskyddschef Tapio Lehto,
som hör till chefspassarbetsgruppen, betonar att kursen har något
att ge både åt nya och gamla
förmän.
— Nya förmän får självsäkerhet
och insikt i sina nya uppgifter och
de gamla förmännen bygger på
sina tidigare kunskaper, konstaterar Lehto.
Målet för chefspassutbildningen
är att alla som jobbar i förmansuppgifter ska känna till den
lagstiftning som styr verksamheten, anvisningar och avtal och
kunna agera i enlighet med dem.
Utbildningen tillför kunskapsmässiga färdigheter på en viss nivå i
förmansarbetet.
Lea Kamila,
ekonomidirektör
Sari Mylläri,
Avdelningsskötare
Ulla Rautio,
ekonomiservicechef
Kati Vuorenmaa,
avdelningschef
Tea Laaksoharju-Elpren,
Utbildningsplanerare
Mikael Gädda,
förvaltningsdirektör
Tapio Lehto,
arbetarskyddschef
Lillemor Gammelgård,
Direktör för småbarnsfostran
Maarit Broms,
Utbildningsplanerare
Arja Tuomaala,
Ledande överskötare
Jarmo Peltonen,
Kretsbrandchef
Taito Gromov,
rektor
text: Timo Kankaanpää
MERITUULI / HAVSVINDEN
5
Osasairauspäiväraha tukee työssä pysymistä
Osasairauspäivärahan tarkoitus
on tukea työkyvyttömän henkilön
työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa
oleva sopii työnantajansa kanssa
työhön paluusta osa-aikaisesti.
Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa.
Osasairauspäivärahaa maksetaan
ilman yhdeksän päivän omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai
kuntotusrahan jälkeen.
Jos osasairauspävärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää
sairauspäivärahaa, osasairausOsasairauspäiväraha on tarkoitettu pävärahassa on omavastuuaika.
16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä te- Omavastuuajan työntekijän on
kevälle työntekijälle tai yrittäjälle. oltava kokonaan pois työstä ja
Työtä tehdään 40 - 60 % työajasta osa-aikainen työskentely voidaan
12-72 päivän ajan, kunnes oma työ aloittaa vasta tämän jälkeen.
aloitetaan taas täysiaikaisesti.
Työterveysylilääkäri Asko MartiOsasairauspäivärahalla
kaisen mukaan osasairauspäiväosa-aikaiseen työhön palaavan
raha sopii erityisesti tapauksiin,
tulee olla sairausvakuutuslain
jossa sairastuneen toipumisenmukaisesti työkyvytön, mutta työ- nuste on selvästi määriteltävissä.
olot tuntevan lääkärin
— Tapaturmien ja leikkausten
arvion mukaan pystyvä osaan työ- jälkitilat ovat tyypillisiä esitehtävistään.
merkkejä. Ja yleensä tapaukset,
jossa työntekijän on hyvä ja
mahdollista tehdä töitä hetken
aikaa kevennetysti, Martikainen
näkee.
Mahdollisuus
takaisinpaluuseen
Martikaisen mukaan osasairauspäiväraha on sopimuspohjainen ja sen käyttö perustuu
työntekijän ja työnantajan
yhteiseen haluun järjestää työ
siirtymävaiheen avulla kuntoutumista tukevaksi.
— Työterveyshuollon asiantuntijatukea tarvitaan toimintamallin kehittämisessä, työkyvyn
arvioinnissa, terveyttä tukevan
työn määrittelyssä lyhyttä
kuntoutumisjaksoa varten sekä
Kuva: Mira Sparf
6
j
ja antaa helpotusta työhönpaluuseen
pulmatilanteiden ratkaisemisessa. Kaupungilla osasairauspäivärahaa on käytetty jonkin verran,
vaikka edelleen siihen liittyy
hiukan turhaakin byrokratiaa,
Martikainen näkee.
Myös työsuojeluvaltuutettu Liisa
Siren näkee osasairauspäivärahan mahdollisuutena.
— Näen sen hyvänä työhönpaluun
kannalta. Työntekijälle annetaan
mahdollisuus kokeilla, miltä
palaaminen pikkuhiljaa takaisin
töihin tuntuu. Vaikka osasairauspäiväraha lähtee työntekijän
aloitteesta, tarvitaan siihen myös
työnantajan näkökulmaa, Siren
korostaa.
Teksti: Timo Kankaanpää
Lähde: Työterveyslaitos
Varhainen tukeminen
Varhaisen tukemisen ja onnistuneen työhönpaluun toimintaohjelma on
päivitetty vuonna 2010.
Toimintaohjelma löytyy henkilöstöpalveluiden sivuilta
kohdasta > julkaisut > ohjeet ja oppaat.
Vartu on osa yleisjaoston 21.10.2010 hyväksymää
Vaasan kaupungin työhyvinvointiohjelmaa.
"Osasairauspäivärahan käyttö saattaisi
vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä"
Viime vuonna julkaistun seurantatutkimuksen mukaan
osasairauspäivärahaa saaneet
siirtyvät harvemmin täydelle
työkyvyttömyyseläkkeelle kuin
täyttä sairauspäivärahaa saaneet.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle
siirtyminen sen sijaan oli yleisempää osasairauspäivärahaa saaneiden joukossa. Tiedot käyvät
ilmi Työterveyslaitoksen ja KELAn
tutkimuksesta.
Vuonna 2007 käyttöön otetun
osasairauspäivärahan tarkoituksena on helpottaa sairauslomalla
olleen ansiotyöhön paluuta. Työterveyslaitoksen ja Kelan rekisteritutkimuksessa verrattiin kahta
vuonna 2007 sairauspäivärahaa
saanutta ryhmää.
Tutkimustulosten mukaan
osasairauspäivärahaa saaneet
siirtyivät harvemmin täydelle
työkyvyttömyyseläkkeelle (8 %)
ja useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle (12 %) kuin ainoastaan
täyttä sairauspäivärahaa saaneet
(vastaavat luvut 23 % ja 4 %).
Suomessa suurimman osan osatyökyvyttömyyseläkettä saavista
tiedetään jatkavan ansiotyössä
osa-aikaisesti.
— Tutkimustulokset antavat
myönteisiä viitteitä siitä, että
yleistyessään osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää
työkyvyttömyyseläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista
työkyvyttömyyseläkkeistä ,
kertovat tutkijat.
Seuranta-aika on toistaiseksi
kuitenkin lyhyt. Myös tutkittavien
ryhmien muodostaminen siten,
että ne ovat toisiinsa verrattavissa, oli haasteellista", tutkijat
toteavat.
MERITUULI / HAVSVINDEN
Seurannassa oli mukana työssäkäyviä henkilöitä, joista 1047 oli
saanut sekä täyttä sairauspäivärahaa että osasairauspäivärahaa.
Vertailuryhmän muodostivat
28 380 vain täyttä sairauspäivärahaa saanutta henkilöä.
Sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläketiedot saatiin Kelan
ja Eläketurvakeskuksen hallinnoimista rekistereistä. Tulosten
voidaan katsoa edustavan koko
työssäkäyvää väestöä.
Seurannan alkaessa kummankin
ryhmän tutkittavilla oli takanaan
pitkä sairauspoissaolo. Osasairauspäivärahaa saaneiden
sairauspoissaolot uusiutuivat
ensimmäisen seurantakuukauden
aikana useammin kuin täyttä
sairauspäivärahaa saaneilla.
Ryhmien väliset erot kuitenkin
tasoittuivat seurannan edetessä.
Lähde: Työterveyslaitos
7
Talvi on ollut haastava pelastuslaitokselle
Lumen tulon vaikutukset näkyvät
pelastuslaitoksen toiminnassa
monin eri tavoin. Lumi sinänsä
ei aiheuta pelastuslaitokselle
tehtäviä, vaan se hankaloittaa
tehtävien suorittamista.
Voimakas lumetulo kaventaa ja
saattaa jopa tukkia ajo- ja pelastustiet. Pelastusteiden tukkeutuminen taas voi hidastaa tai jopa
estää pelastuskaluston pääsyn
apua tarvitsevaan kohteeseen.
Raskasta kalustoa haittaavat
pääasiassa kapenevat tiet ja
niiden varteen pysäköidyt ajoneuvot. Ambulanssien ns. maavara
on henkilöautoluokkaa, joten
korkeat kinoksetkin saattavat
estää kulkemista. Viivettä avun
saantiin voi tällöin syntyä, mutta
ylimääräisiä viiveitä voidaan myös
välttää omatoimisella varautumisella.
Pelastuslaitos suosittelee pitämään asunnon pihat ja välittö-
män pihaan johtavan tieosuuden
lumesta vapaana, asukkaiden
oman turvallisuuden vuoksi.
Myös katoilta putoavien lumi- ja
jäämassojen torjunnasta tulee
avunpyyntöjä pelastuslaitokselle.
Muistutamme, että tämä ennalta
ehkäisevä työ on kuitenkin kiinteistönomistajan omalla vastuulla. Mikäli tällaisia tilanteita
syntyy, on kiinteistönomistajan
estettävä kulku vaara-alueella
ja varoittaa vaarasta näkyvästi.
Tämän jälkeen lumen ja jään poistoon tulee ryhtyä viivytyksettä.
Pakkasen vaikutus
operatiiviseen toimintaan
Pelastustoiminnassa on huomioitava pakkasen vaikutus kalustoon, henkilöstöön sekä henkilökohtaisiin varustusteisiin.
Sammutustyössä - varsinkin
pitkään jatkuessa - on uhkana
kaluston jäätyminen. Sammu-
tustyön suunnittelussa on tämä
aina huomioitava. Esimerkiksi
vesisäiliöillä varustettuja isoja
ajoneuvoja ei voida seisottaa pitkään vesi säiliöissään vaan vettä
täytyy kierrättää. Myös sammutusletkuissa täytyy säilyttää
vesivirtaus. Maahan virtaava vesi
voi sinänsä aiheuttaa työskentelypaikoilla riskien kasvua, kun
maan pinta jäätyy.
Sisätilojen sammutustyössä
palomiesten suojavarusteet
yleensä kastuvat. Siksi sammutustehtäviin osallistunut pelastushenkilöstö ei voi työn jälkeen
jäädä pitkään ulos, sillä pakkanen
aiheuttaa tällöin paleltumista.
Myös paineilmalaitteet - lähinnä
niiden kasvo-osat - saattavat jäätyä kovan pakkasen takia. Siten
henkilöstön ja henkilökohtaisen
varustuksen vaihtoja täytyy nopeuttaa ja suunnitella etukäteen
normaalia tarkemmin.
Teksti:
Tanja Lillback-Peltonen
Kuva: Juha Ruotsalainen
Pohjanmaan pelastuslaitos
• Pelastustoimen alue jaetaan kolmeen toiminta-alueeseen, joita johtavat aluepalopäälliköt.
• Eteläinen toiminta-alue: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö.
• Keskinen toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Mustasaari,
Vaasa ja Vähäkyrö.
• Pohjoinen toiminta-alue: Pedersöre, Uusikaarlepyy ja
Vöyri.
• Henkilöstö muodostuu vakituisesta päätoimisesta
henkilöstöstä sekä sopimuspalokuntalaisista, sivutoimisesta ja vapaaehtoispalokuntiin kuuluvasta henkilöstöstä.
8
Lähes puolet liukastumisista
johtaa lääkärin pakeille
Talvi ja kevätaikaan jalankulkijoille sattuu paljon
liukastumistapaturmia. Niistä aiheutuvat haitat ja
kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät.
Eniten liukastumisvammoja sattuu työikäisille.
— Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien
tietojen mukaan liukastumistapaturmia sattuu
ulkona 15 000 - 22 000 kuukausittain joulu-maaliskuussa. Näistä tapauksista reilussa 40 prosentissa
oli tarvittu lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa.
Luunmurtumia ilmoitettiin seuranneen noin 10
prosentissa sattuneissa tapauksissa. Vuosittain
menehtyy noin 10 henkilöä jäisellä kelillä sattuneen tapaturman seurauksena, kommentoi neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja
terveysministeriöstä.
Murtumia, nyrjähtämisiä…
Myös kaupungin työterveydessä liukkaat kevättalven kelit ovat näkyneet. Ylilääkäri Asko Martikaisen mukaan etenkin helmi-maaliskuussa sattuu
paljon liukastumisesta johtuvia tapaturmia.
— Vammat tietysti vaihtelevat vakavuusasteeltaan. Tyypillisiä ovat nilkan nyrjähtämiset, mutta
kyllä kaaduttaessa on käsiäkin katkennut. Liukkaalla kelillä kyllä todella kannattaa olla varovai-
nen, sillä harmittomasta tilanteesta voi seurata
pitkäkin sairausloma, Martikainen muistuttaa.
Kengät kelin mukaan,
lisäturvaa liukuesteillä
Kengät tulisi valita kelin mukaan. Kevätoloihin
soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se
kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin.
Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin,
jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvi tai kevätkenkien korkolappu
on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla
pitävämpään kumiseen.
— Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan
kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen
ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne
saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois, toteaa
suutari Hannu Heiskanen.
Teksti: Timo Kankaanpää
Jutussa on käytetty lähteenä
Kotitapaturmien ehkäisykampanjaa ”Pysy Pystyssä”.
Katso mihin astut, kevätkeleilläkin, neuvovat asiantuntijat.
MERITUULI / HAVSVINDEN
9
Kaupunginorkesterilla vilkas kevät
Vaasan kaupunginorkesterin
kevään 2011 odotetuimpia
solistivierailuja on viulutaiteilija
Elizabeth Pitcairnin esiintyminen Vaasan kaupunginorkesterin
kanssa.
Pitcairn lukeutuu Amerikan suosituimpiin viulusolisteihin, josta
tuli Stradivariuksen onnellinen
omistaja jo 16 -vuotiaana. Red
Mendelssohniksi nimetty viulu on
yksi kaunein ja upeimmin soiva
Stradivarius.
Pian valmistumisensa jälkeen soitin
katosi yli 200 vuodeksi, kunnes tuli
esiin 1930 -luvulla Berliinissä. Instrumentin salaperäinen historia on
ollut innoittajana 1999 valmistuneelle ”Punainen viulu” -elokuvalle.
UHRI - kärsimysnäytelmä
ilman sanoja
UHRI -esitys on Novian fyysisen
teatteri -linjan ja Vaasan kaupun-
10
ginorkesterin poikkitaiteellinen
yhteistyöprojekti, jossa yhdistetään musiikin ja fyysisen teatterin
avulla Stravinskyn musiikkia pääsiäisen ajan evankeliumin tekstiin.
Stravinskin kuuluisimpien balettien, Tulilinnun ja Kevätuhrin
musiikki luovat UHRI -esityksessä
täysin uudenlaisen kärsimysnäytelmän. Fyysisen teatterin
opiskelijat loihtivat katsojalle
pysäytettyjä kuvia pääsiäisen
ajan tapahtumista esikuvinaan
kuuluisat renessanssiajan mestarimaalaukset.
Hauskaa Vappua!
Perinteisen Vappukonsertin tulee
johtamaan nuori kapellimestarilahjakkuus James Lowe. Hänet
muistetaan Vaasassa parhaiten
Jorma Panula kapellimestarikilpailun semifinalistina, jonka
orkesterin jäsenet äänestivät
parhaaksi kilpailijaksi. Solistina
laulaa hurmaava sopraanotähti
Helena Juntunen, jonka taipuisaa
ääntä ja ilmeikäistä fraseerausta
on kansainvälisestikin kiitelty.
Koululaiskonserttisarja
nro 7
Suurta suosiota saanut Koululaiskonserttisarja jatkuu nyt jo seitsemättä kertaa. Konsertit johtaa
James Lowe ja juontaa näyttelijä
Lasse Hjelt. Uutta konserttisarjassa ovat solistinumerot, joissa
esiintyvät Nuoret Solistit -konsertin solisteja.
Teksti: Jukka Mäkelä
Kuva: Vaasan kaupunginorkesteri
Tulevaa ohjelmistoa
Punainen Stradivarius - Den Röda Stradivarius
to 31.3.2011 klo - kl. 19.00 *
Hannu Koivula, joht.
Elizabeth Pitcairn, viulu - violin
Franz Schreker: Kammersymphonie
Samuel Barber: Viulukonsertto - Violinkonsert
Francis Poulenc: Sinfonietta
Liput - Biljetter:
25/10 € opiskelijat, eläkeläiset
20 € kaupungin työntekijät - Stadens anställda
Kapellimestarikurssin konsertti
-Kapellmästarkursens konsert
la - lö 9.4.2011 klo - kl. 15.00 *
Liput - Biljetter: 10/5 €
Elizabeth Pitcairn
UHRI - OFFER
kuva: Cristian Steiner
to 14.4.2011 klo - kl. 20.00 Vaasan kirkko
- Trefaldighetskyrkan
Hannu Koivula, joht. - dir.
Fyysisen teatterin oppilaita NOVIAsta
Fysiska teaterns elever från NOVIA
Hannu Koivula, mus.dram
Maya Tångeberg-Grischin, ohjaaja - regissör
Riina Ahonen, puvut - kostym
Liput - Biljetter: 20/8 €
Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 €
Vappukonsertti - Valborgskonsert
la-lö 30.4.2011 klo - kl. 19.00 *
James Lowe, joht. - dir.
Helena Juntunen, sopraano - sopran
Liput - Biljetter: 20/8 €
Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 €
* Vaasan kaupungintalo - Vasa stadshus
Helena Juntunen
MERITUULI / HAVSVINDEN
kuva: Heikki Tuuli
11
HYVÄKSI KOETTUA
Juha-Pekka Rauhala, opintosihteeri Katri Kerrman ja opinto-ohjaaja Marjatta Saikkonen pilateksessa.
Vaasan Lyseon aktiivista
tyky-toimintaa arvostetaan
Vaasan Lyseon apulaisrehtori
Juha-Pekka Rauhala valittiin vuoden työkyvyn ylläpitäjäksi vuonna
2010. Rauhalan mukaan työhyvinvointi ja työyhteisön hyvinvointi
ovat keskeisessä asemassa jokaisessa organisaatiossa.
Juha-Pekka Rauhala suhtautuu
kaupungin yhteistyöryhmän myöntämään palkintoon hämmentynein
mielin. Aktiivinen organisoija kuitenkin uskoo tunnustuksen tulleen
vuosia jatkuneesta harrastustoiminnasta.
— Olemme jo vuosien ajan täällä
Lyskassa järjestäneet kollegoiden
kanssa erilaista harrastustoimintaa; luontoretkiä, ruokakulttuuria
sekä kuntoilutempauksia. Näitä on
suunniteltu yhdessä kollegoiden
kanssa, enkä missään nimessä
halua viedä kunniaa itselleni. Tämä
tunnustus oli kiitos koko porukalle
ja vuosien työlle.
12
Rauhalan mukaan on silti myönteistä, että tyky-toimintaa
arvostetaan.
— Mielestäni on tärkeää, että
me täällä koulumaailmassakaan
emme ole vain töissä. Hektinen
opetustyö on kuitenkin täynnä
sosiaalista kanssakäymistä, ja on
tärkeää että opimme tuntemaan
työkavereita myös ihmisinä.
— Erityisen tärkeäksi tämä
toiminta nousi reilut viisi vuotta
sitten, kun Lyseot yhdistyivät.
Erilaiset tempaukset varmasti
auttoivat henkilökunnan yhteen
hitsautumista, Rauhala arvioi.
Omalla ajalla
Rauhala korostaa, että Lyseon kaikki tyky-tempaukset ja
tapahtumat järjestetään työajan
ulkopuolella, joko iltaisin tai vii-
Kuva: J-P Rauhala
konloppuisin. Lyseon pilateskerho
pyörii säännöllisesti ja pari kertaa
vuodessa ryhmä ideoi isompia
tempauksia. Vaikka työnantaja
suhtautuukin toimintaan ymmärtäväisesti, koulutunteja ei näihin
tapahtumiin käytetä. Rauhalan
mukaan kaikki perustuukin henkilökunnan omaan aktiivisuuteen.
— Toiminta on vapaaehtoista
sekä omakustanteista ja koskee
koko Lyskan henkilökuntaa. Lyseon henkilökunta onkin lähtenyt toimintaan ja tempauksiin
mukaan aktiivisesti. Jopa kaksi
kolmasosaa koko talon väestä
osallistuu tapahtumiiwn säännöllisesti ja se on oikein mukava
määrä.
Teksti: Timo Kankaanpää
TALOT TUTUKSI
Kuvat: Eva Hudd
Ritarilinnasta lastentarhaksi
C.A.Setterbergin talo 1856, Rantakatu 6
Ruotsissa 14.8.1812 syntynyt Carl Axel Setterberg toimi
opiskelunsa jälkeen vuodesta
1841 lähtien Gefleborgin läänin
rakennusmestarina, mutta työt
vähenivät Ruotsissa ja hän päätti
hakea arkkitehdin paikkaa Vaasasta.
piirustuksissa on rannan puoleisessa julkisivussa ollut kaksi
valurautaparveketta. Setterbergille tyypilliset viisikulmaiset
tornit tekevät talosta englantilaisen pienoislinnan näköisen.
Siitä syystä ovat aikalaisensa
kutsuneet sitä ritarilinnaksi.
Ja töitä riitti. Ensimmäisiä olivat
uuden Vaasan asemakaava ja
hovioikeuden talo.
Mutta myös unelma omasta talosta oli mielessä. Niinpä lokakuussa
1856 hän osallistui tonttihuutokauppaan ja huusi Rantakadulta
tontin viidellä ruplalla. Hinta oli
halpa, koska ehtona oli, että talo
on rakennettava kivestä.
Paloturvallinen
Hän tiesi, että kaupunkilaiset
odottivat uudelta lääninarkkitehdiltä edustavan näköistä rakennusta, joka olisi muiden kivisten
yksityistalojen esikuva. Taloa
piirtäessään oli hänellä ilmeisesti mielessään onnistuneen
hovioikeudentalon pääpiirteet ja
yksityiskohdat. Alkuperäisissä
Talo on rakennettu pystyhirsitekniikkaa käyttäen ja päällystetty tiilellä. Hirret ovat
harvassa, vain ikkuna-aukkojen
molemmin puolin, joten niiden
väliin muodostuu ilma-aukko.
Tuolloin elettiin aikaa, jolloin
kaupunkipalot olivat hyvin
yleisiä ja rakennusalalla oli kova
tarve löytää uusia rakentamistapoja.
Setterberg ehdottikin tätä
paloturvallisempaa tekniikkaa
otettavaksi yleiseen käyttöön,
hänhän oli käyttänyt sitä jo
Gävlessä.
MERITUULI / HAVSVINDEN
Jo vuodesta 1953 lähtien ovat
vaasalaiset päiväkotilapset
saaneet asustaa ritarilinnassa.
Nykyisin talossa hääräävät 33
kolmesta kuuteen -vuotiasta
lasta ja kahdeksan aikuista.
Talossa on kodikas tunnelma,
jonka saavat aikaan lasten leikit
ja askartelut sekä pohjakerroksessa sijaitsevasta keittiöstä
tuleva vieno ruoan tuoksu. Siellä
on emäntä Katri Lehtimäki valmistamassa lounaaksi lasagnea ja
vihersalaattia. Katri on viihtynyt
talossa yli 20 vuotta.
Lähteet: C.A. Setterberg, Mirjam Lahtikanto
Rantakatu - helmi Vaasassa; Vaasan
työväenopisto Vaasa 400-opintopiirin
julkaisu nro 7
Wikipedia
Teksti : Eva Hudd
13
Marja Mikolan, Irma Kivisaaren ja Anna Härmän mukaan kirjaston kehittämisryhmä toimii oivana viestinviejänä.
Kuva: Susanna Saari
Kehittämisryhmä luo yhteistoimintaa
Kehittämisryhmätoiminnan
tarkoituksena on johtamisen
välineenä toteuttaa hallintokunnan tavoitteet siten, että
se mahdollistaa henkilöstölle
osallistumisen omaa työtään ja
työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun.
Kaupungin yhteistoiminnan
menettelytapojen mukaisesti kehittämisryhmiin valitaan yhdessä
sopien pääsääntöisesti puolet
ja puolet, kuitenkin vähintään
kolmasosa työnantajan ja/tai
henkilöstön edustajia ja heille
henkilökohtaiset varajäsenet.
Työnantajan edustajina kehittämisryhmässä ovat hallintokunnan
päällikkö ja hänen nimeämänsä
työnantajan edustajat.
Vaasan kaupunginkirjastossa
kehittämistyöryhmän toiminta
koetaan myönteisenä kanavana
vaikuttaa ja antaa mahdollisuus
esittää mielipiteitä. Kirjaston
kehittämisryhmässä on edustus
työnantajan lisäksi henkilöjärjes-
14
töistä Jukosta ja Jytystä.
— Kirjaston kehittämisryhmässä
käsiteltävät asiat ovat moninaisia. Tyky-asiat ovat mukana aina,
lisäksi käymme muun muassa läpi
aloitteita sekä työsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Olemme ikään
kuin henkilökunnan ja työnantajan
välissä toimiva valmisteleva elin,
joka tuo ruohonjuuritason tietämystä päättäjille, kertoo osastonjohtaja Anna Härmä, joka istuu
ryhmässä Jukon edustajana.
Kirjastotoimen apulaisjohtaja
ja ryhmän työnantajan edustaja
Marja Mikolan mukaan kehittämisryhmä antaa henkilöstölle
mahdollisuuden vaikuttaa ja
osallistua päätöksentekoon.
— Ryhmässä käsitellään henkilöstölle tärkeitä asioita, suunnitellaan tulevaa sekä keskustellaan budjetista ja otetaan kantaa
henkilöstösuunnitteluun. Aktiivisen kehittämisryhmämme roolia
voi pitää erittäin tärkeänä, Mikola
toteaa.
Kirjaston kehittämisryhmän
jäsenet korostavat ryhmän roolia
yhteistyöelimenä.
— Ryhmässä voi jokainen ottaa
kantaa ja saada äänensä kuuluville. Asiat voivat olla pieniä tai isoja, mutta pääasia on, että kaikilla
on mahdollisuus tulla kuulluksi,
toteaa Jytyn edustaja ja erikoiskirjastovirkailija Irma Kivisaari.
Kivisaaren mukaan kirjastolla on
käytössä palautelaatikko, jonne
jokainen työntekijä voi jättää
terveisiä kehittämisryhmälle.
— Laatikko tyhjätään ennen
kehittämisryhmän kokousta, ja
viestit sekä toiveet käsitellään
kokouksessa. Tämä järjestelmä lisää koko henkilöstön vaikutusvaltaa osallistua päätöksentekoon,
Kivisaari muistuttaa.
Teksti: Timo Kankaanpää
i
Neuvottelutulos vuoden 2011 palkantarkistuksista
Sopimusratkaisu nostaa palkkoja 1.5.2011.
Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja tarkistetaan: Yleiskorotuksella, joka maksetaan kaikilla sopimusaloilla 1.5. lukien samansuuruisena prosentuaalisena 1,2 prosentin korotuksena
2. Kaikilla sopimusaloilla samansuuruisella 0,8 prosentin paikallisella järjestelyerällä 1.5. alkaen. Henkilöstöpalvelut ja järjestöt neuvottelevat erän kohdentumisesta kevään aikana. Erät pyritään saamaan
maksuun kesäkuussa.
3. Kertaerällä 1.5., jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on100 euroa. OVTES:n piiriin kuuluvilla kertaerä on140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin
kuuluvilla 250 euroa.
Kertaerä maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 1.2.2011 ja
palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä 1.5.2011 saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta 2011.
Vaasan kaupungin henkilökunnan
liikuntatoiminnan tuki vuonna 2011
Vaasan kaupungin henkilökunnasta muodostuvat joukkueet voivat hakea tukea vuoden 2011 kilpailujen
osallistumiskuluihin vapaa-aikaviraston liikuntaosastolta (jolloin työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia joukkueena).
Tuki koko vuoden määrärahatarpeeseen (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) on
haettavana 31.03.2011 saakka.
Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili (IBA:n muoto), jolle mahdollinen avustus maksetaan.
Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle ja tuki maksetaan kuitteja vastaan
31.12.2011 mennessä.
Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai
e-mail-osoitteeseen: [email protected]. Lisätietoja puh. (325) 3667.
Vapaa-aikavirasto
Liikuntaosasto
MERITUULI / HAVSVINDEN
15
Uusi työntekijä - Hedvig Grannas-Honkanen
1.Nimi, ikä, ammatti?
— Hedvig Grannas-Honkanen, 54 vuotias yleislääketeiteen erikoislääkäri, sosiaali-ja terveysviraston
ylilääkäri. Vastuualueeni on kuntoutustoiminnot.
2. Miten päädyit Vaasan kaupungille töihin?
— Olen ollut Vaasan kaupungilla terveyskeskuslääkärinä aikaisemmin 15 vuotta, jolloin hoidin lapsia,
perheitä ja ikääntyneempiä henkilöitä. Siirryin sen
jälkeen työterveyshuoltoon yksityiselle puolelle
yhdeksäksi vuodeksi. Kun ylilääkärin vakanssi tuli
avoimeksi hyvä kolleegani houkutteli minua hakemaan ja tässä ollaan…
3. Millainen kuva sinulla on Vaasasta
asuinpaikkana ja kaupungista työnantajana?
6. Miten voisimme kehittää toimintaamme?
— Vastuualani on varsin monitahoinen ja toivonkin,
että yhteistyö niin sosiaali-ja terveysvirastossa
kuten myös eri virastojen kesken hioutuisi tiiviimmäksi ja että voisimme innokkaasti ja aidosti etsiä
parhaita kaupungin asukkaita palvelevia ratkaisuja
toiminnassamme.
7. Miten vietät vapaa-aikasi?
— Olen aina nauttinut kuntoliikunnasta, nykyään
sauvakävelen mielelläni. Olen harrastanut perinteistä kuntojumppaa koko elämäni, viime vuosian
myös pilatesta. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta,
nautin teatterista ja elokuvista, käyn konserteissa ja
taidenäyttelyissä.
— Olen syntyperäinen vaasalainen ja palasin kotikaupunkiini heti opiskelujen jälkeen. Vaasa on monipuolinen ja viihtyisä kaupunki, jossa on ollut hyvä
elää ja tehdä työtä, kasvattaa kolme lasta, nauttia
kulttuuritarjonnasta kahdella kielellä.
8. Mitä tarjoat yllätysvieraille?
4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä
adjektiivilla?
— Klaled Hossini: ” Tusen strålande solar”
— Monipuolinen, haastava, yhteisöllinen, ratkaisukeskeinen, innostava!
— Nykyään vierailut ovat harvemmin niin yllätyksellisiä… Viime aikoina olen suosinut kalaa eri muodoissa.
9. Minkä kirjan luit viimeksi?
10. Mikä on mottosi?
— Ole armollinen itsellesi ja muille!
5. Mikä on parasta työssäsi?
— Se, että saan miettiä isoja kokonaisuuksia, toimia
moniammatillisissa ja osaavissa työryhmissä, jossa
kokee oppivansa jotakin uutta joka päivä. Saan
olla mukana hiomassa prosesseja ja kehittämässä
toimintaa.
16
Teksti ja kuva: Tuula Seppo
PAINONHALLINTARYHMÄ
Kiitokset
(suomenkielinen)
KOHDERYHMÄ
Tack till
Kriteerinä ryhmään pääsemiselle ovat BMI (painoindeksi) 30-35 ja motivaatio elämäntapamuutokseen.
”Lämmin kiitos monenmoisista
muistamisista ja kauniista sanoista kaupungin
johdolle, eri hallintokuntien väelle niin
työpaikoilla kuin mukana juhlassa olleille,
yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea
”omalle” väelleni kentällä ja hallinnossa! Oli
mieluisa juhla, johon on mukava palata vielä
uudelleen ja uudelleen.” ” Rakkaus työhön on
rakkautta elämään, sen juhlaan ja arkeen.” (Sylvi
Kekkonen)
Yhteistyöstä ja työtoveruudesta kiittäen
Eeva Lampinen
Lämmin kiitos - ett varmt tack till
Hietalahden koulun koko henkilökunnalle,
oppilaille, heidän vanhemmilleen ja kaikille
muille Vaasan kaupungin tutuille työyhteisöille.
- Ihanin muistoin yhdessä koetusta ja
eletyistä vuosista. Voimia tärkeään työhönne
jatkossakin.
Ada Ojanen
Kiitos Talotoimelle, työnjohdolle ja
työntekijöille muistamisesta jäädessäni
eläkkeelle.
Aimo Ahvenlampi
Lämpimät kiitokset työkavereille
muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.
Pirjo Strömberg
TAVOITTEET JA SISÄLTÖ
Osallistujalle annetaan valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen, joka tukee
aluk-si painonpudotusta ja jatkossa pysyvää
painonhallintaa. Tietoa annetaan ravinnosta ja
liikunnasta sekä mietitään uusia toimintatapoja
painonhallinnan tueksi. Ryhmä sisältää käytännön harjoituksia sekä tutustumista turvallisesti
erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikunta on oleellinen osa kurssia. Edellytämme osallistumista
jokaiseen kokoontumiskertaan sekä sitoutumista
ryhmän toimintaan.
TOTEUTTAJAT
Työterveyshoitaja
Työfysioterapeutti
TOTEUTTAMISPAIKKA
Vaasan Aluetyöterveys
Erikseen sovittava tila kaupungin alueella
KESTO JA AIKATAULU
Ryhmä kokoontuu 10 kertaa/1,5 h aina tiistaisin
klo 15.30-17.00 seuraavasti:
19.4., 26.4 , 3.5. , 10.5. , 17.5. , 24.5. , 31.5. , 7.6. ,
14.6. ja 21.6. Seurantakokoontuminen syksyllä
6.9.2011. Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin kokoontumiskertojen osalta.
ILMOITTAUTUMINEN
Ryhmään ilmoittauminen 1.4.2011 mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen ensisijaisesti s-postitse:
[email protected] tai anette.utriainen@
vaasa.fi . Ilmoita nimesi, pituutesi ja painosi. Voit
ilmoittautua myös puhelimitse puh. 325 1577
klo 12-13 ma-to Satu Kyntäjä tai 325 1584 klo
11-11.30 ma-pe Anette Utriainen. Valitsemme
ryhmään 10 osallistujaa.
MERITUULI / HAVSVINDEN
17
Kevään koulutuksia
VAASAN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄN ESIMIESPASSIKOULUTUSSARJAN
”KICK OFF” COCKTAIL- TILAISUUS
4.04. klo. 13-16:
Kaupunginteatterissa/Romeo-sali
Tilaisuuden avaa vt. kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Tohtori Tuula Eloranta
Helsingin yliopistosta pitää esitelmän aiheesta ”Esimiestyön ja henkilöstön
kehittämisen haasteet” ja vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Vaasan Kaupungin
henkilöstöpalveluista kertoo esimiespassikoulutuksen sisällöstä ja tavoitteista
ESIMIESTEN JA ASIANTUNTIJOIDEN ILTAPÄIVÄKAHVIT
13.04. klo. 14-15: ”Vuoden työpaikka 2010”, Tiina Ojala-Paloposki iivouspalvelusta
esittelee työpaikkansa teatterikahvio ”Kulmassa”
18.05. klo. 14-15: työhyvinvointi, tuloksellisuus ja esimiestyö: läike-hankkeen esittelyä
Timo-Pekka Uotila hepake / Vaasan yliopisto, teatterikahvio ”Kulmassa”
ESIMIESKOULUTUS (YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA)
6.05. klo. 12-16:
”Esimies työhyvinvoinnin tukena”, luennoitsija: Liisa Mäkelä, KTT,
tutkija Vaasan yliopistosta, Sali: B203 Wolff, Tervahovi /yliopis-ton päärakennus. Järjestäjä: kesäyliopisto
ESIMIEHEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT 14.04.-7.06. 2011,
Neljän päivän koulutussarja esimiehille ja asiantuntijoille, kouluttajana
FM Tero Eloranta, puhe -ja työyhteisöviestinnän kouluttaja, Viestintä Oy
Prodictum. Koulutussarjan avaa Timo-Pekka Uotila, kehittämissuunnittelija,
henkilöstöpalvelut
14.04. klo.11-15: Työyhteisöviestintä – kohti vastuullista dialogia, Sali B203/Tervahovi
12.05. klo.11-15: Viesti tehokkaasti – miten hoidan ulkoista viestintää ja toimin median
kanssa, Sali F140/Fabriikki
25.05. klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 1, Sali F119/Fabriikki
7.06. klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 2, Sali F118/Fabriikki
Tarkemmat sisältökuvaukset kurssiohjelmassa.
Koulutuksen järjestäjä: kesäyliopisto
YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA:
24.03. klo. 12-16 : Tietosuojakoulutus, luennoitsija: kunnallisliiton lakimies Sami Uotinen,
Paikka: Vaasan yliopisto, Sali F141/Fabriikki
Hinta: 85€, jäsenille 65€, kaupungin henkilöstölle maksuton,
sis. kahvituksen
17.05. klo. 9-16: Tiedottajakurssi, Sali F119/Fabriikki, Vaasan yliopisto
18
VAIVATTOMASTI VERKOSSA
12.04. klo. 12.30-16.00: Tieto hukassa?
Paikka: Draama-sali, Vaasan kaupunginkirjasto
Sisältö: Informaatiolukutaito, verkkotiedonhakumahdollisuudet, tiedon
eettinen käyttö
Luennoitsija: Ari Haasio, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Ilmoittautuminen 5.04. mennessä
Hinta: 70€
13.04. kl.12.30-16.00: Har du koll på informationen?
Plats: Draama-salen, Vasa stadsbibliotek
Innehåll: Informationskompetens – om informationskompetens,
informationssökning på nätet, etisk användning av information.
Föreläsare: Gunilla Widen-Wulff, professor, Åbo Akademi
Kursavgift: 70€
4.05. del 11, klo.12.00-15.30: Upphovsrätt i digital miljö, nätverk och sociala medier –
mina, dina eller allas rättigheter? Föreläsare Alfred Streng, forskare, ED,
PL, Vasa Universitet, plats: Draama-salen, Vasa Stadsbibliotek
5.05. osa 10, klo.12.30-15.45: Tekijänoikeudet hanskassa, kirjaston draamasali
MUU ATK-KOULUTUS
30.03. – 6.04. klo.12.30-16.00: ”Excel, kikat ja konstit”, kouluttaja: Kimmo Paulaharju
opistotalo, h 216
13.04.
klo.12.30-16.00: ”Word, käytön tehostaminen”, kouluttaja: Kimmo Paulaharju
opistotalo, h. 216
20.04.
klo.12.30-16.00:
”Word, käytön tehostaminen”, kouluttaja: Kimmo Paulaharju
opistotalo, h.216
DEN KOMMUNALA LÖNEUPPGÖRELSEN 2011 OCH ÖVRIGA AKTUALITETER
Finlands Kommunförbund anordnar en aktualitetsdag gällande det nya kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet 2011 fredagen den 1 april 2011 på Hotel Radisson Blu i Vasa.
Föreläsare är KT Kommunarbetsgivarnas ledande arbetsmarknadsjurist Henrika NybondasKangas.
Anmälning
Anmäl dig på Finlands Kommunförbundswebbplats www.kommunerna.net/kurser senast den
23.3.2011.
Deltagaravgiften är 120 euro/person exklusive moms och i den ingår utbildning, kursmaterial,
lunch och kaffe.
MERITUULI / HAVSVINDEN
19
kuoro
kör
choir
Kaupungin työntekijät alemmalla lipunhinnalla / Stadens anställda för lägre biljettpris
IFCM
Merituuli 2/2011.indd 1
15.2.2011 13:20:18
www.vaasa.fi