VELHO 2010–2013 OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI • Toteutusaika 1.7.2010–31.12.2013, toden Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina • Budjetti noin 3 milj. euroa • EU-rahoitus Manner-Suomen Suomen maaseudun teolla 2011 alusta kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY:n kautta • Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla • Toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen Suomen ELYELY keskus, yhteistyökumppaneina vesienhoitovesienhoito osiossa Suomen ympäristökeskus ja PyhäjärviPyhäjärvi instituutti • Projektihenkilöstö (10 kpl) sijoittuu Turun ja Porin toimipisteisiin Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni 2 VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (1) •Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta osiosta: • Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat – Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla – Natura 2000 -verkostoon verkostoon kuuluvien kosteikkokosteikko ja vesistöalueiden osallistava hoitohoito ja käyttösuunnittelu – Ranta-alueiden alueiden integroiva yleissuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen •Tiivistä yhteistyötä hankeosioiden, muiden hankkeiden ja paikallisten toimijoiden kanssa Kuvat: Sanna Tikander käytännöntoimenpiteiksi • 8 Lounais-Suomen vesistöaluetta – Varsinais-Suomi – Pro Saaristomeri – Satakunta – Satavesi • Sidosryhmäyhteistyön kanavina toimivat vesistöalueittaiset työryhmät • Toteutetaan mm. paikallisten vesienhoitovesienhoito toimien suunnittelua, demonstraatioita, toimijoiden aktivointia, koulutusta ja tapahtumia Kuvat: Sanna Tikander VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (2) Kuvat: Sanna Tikander Paikallisten toimien aktivointi • Vesistöjen tilan säännöllinen seuranta tärkeää Toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhdessä vesienhoidon suunnittelun ja hoidon pilotteja (jokaisella vesistöalueella) – Pilottikohteita valitaan yhdessä hankkeen muiden osioiden ja vesistöalueryhmien kanssa (lähinnä suunnittelua) – hitaiden muutosten todentaminen – kunnostusten vaikutusten arviointi – ympäristövahingot yms. erityistilanteet • Seurannan toteuttajat – velvoitetarkkailut (n. 300 paikkaa Lounais-Suomessa) Lounais – viranomaisseuranta – projektit – yhdistykset, kansalaiset, yms. (vesistöjen käyttäjät) • ”Omat vedet paremmiksi” – – – – – – MIKSI VESISTÖJEN TILAA SEURATAAN? Oman vesistön tarkkailua ja tietojen keruuta Vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä (2 kpl +2 kpl) Elokuussa 2012 vesikasvien niittokoulutus Eurajoella? Yleisötilaisuuksia Kummikoulutoimintaa 2011–2012 Facebook-sivut (www.facebook.com/omatvedetparemmiksi www.facebook.com/omatvedetparemmiksi) 5 VIRANOMAISTEN TOTEUTTAMA SEURANTA YMPÄRISTÖHALLINN0N VESISTÖSEURANNAT 20092009 2012 LOUNAIS-SUOMESSA • Kunnalliset seurannat • Tuotetaan tietoa: – uimavesitutkimukset, muut tutkimukset usein projektiluonteisesti 1. Rannikkovesien 2. Sisävesien (järvet/joet) ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja niiden muutoksista tuloksia käytetään mm. vesien lan luoki eluun 3. Haitallisten aineiden seuranta 4. Leväseuranta (5. Hydrologinen seuranta) • Ympäristöhallinnolla useita valtakunnallisia ja alueellisia seurantaohjelmia • Vesistöjen käyttäjien toteuttama seuranta täydentää viranomaisseurantoja 15.5.2012 7 15.5.2012 8 Rannikkovedet Saaristomeri: 45 havaintopaikkaa, joista 3 intensiiviasemaa Selkämeri: 13 havaintopaikkaa Järvet n. 90 havaintopaikkaa Lounais-Suomessa • yli 100 ha järvien näytteenottokausi joka 3. vuosi • pienemmät joka 6. vuosi Tiheämmässä tarkkailussa Säkylän Pyhäjärvi, Karhijärvi, Sääksjärvi, Isojärvi, Köyliönjärvi, Pomarkun ja Siikaisten Valkjärvi, Jämijärvi ja Karvianjärvi. Kasviplankton: 60 seurantapaikkaa (L-S) Pohjaeläimet: 27 seurantapaikkaa (L-S) Vesikasvillisuus: 15 seurantapaikkaa (L-S) YMPÄRISTÖHALLINN0N VESISTÖSEURANNAT 20092009 2012 LOUNAIS-SUOMESSA SUOMESSA (3) Joet n. 60 seurantapaikkaa Lounais-Suomessa Suomessa • Näytteet useimmista vuosittain (4 krt/a), osasta joka kolmas vuosi • Tihennetyssä seurannassa Pyhäjoki, Eurajoki, Kokemäenjoki, Loimijoki, Eteläjoki ja Merikarvianjoki (12-22 22 krt/a) Tietoa jokien mereen kulje aman ravinnekuormituksen arvioimiseksi, haitallisten aineiden määrittämiseksi ja hajakuormituksen arvioimiseksi • Pohjaeläin- ja piilevänäytteitä otetaan n. 30 koskipaikasta Lounais-Suomessa Suomessa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.5.2012 Leväseurannan havainnointihavainnointi paikat Lounais-Suomessa Sisävedet 1. Valkjärvi, Rantatie (Pomarkku) 2. Isojärvi, Saunaniemi (Siikainen) 3. Isojärvi, Eekvistinselkä (Pomarkku) 4. Isojärvi, Vähäselkä (Pomarkku) 5. Siikaisjärvi (Siikainen) 6. Jämijärvi, Markunlahti (Jämijärvi), 7. Inhottujärvi, Oravasaari (Noormarkku) 8. Joutsijärvi, Ottaluoto (Ulvila) 9. Sääksjärvi, Madekallio (Kokemäki) 10. Ilmiinjärvi (Köyliö) 11. Köyliönjärvi, Yttilän Otta (Köyliö) 12. Pyhäjärvi, Kauttua (Eura) 13. Pyhäjärvi, Katismaan uimaranta (Säkylä) 14. Pyhäjärvi, Valasranta (Yläne) 15. Ruskonjoki Merttilä (Rusko) 16. Raisionjoki vesilaitos (Raisio) 17. Maarian allas (Turku) 18. Halisten allas (Turku) 19. Littoistenjärvi (Kaarina) 20. Kirkkojärvi (Rymättylä) 21. Kirkkojärvi, kunnan uimaranta (Kisko) 22. Painionjärvi / Somerniemen kirkkoranta, Moronperä (Somero) 23. Ylisjärvi, Pyölin alue (Muurla) 24. Dragsfjärdinjärvi (Kemiönsaari) Merialueet 25. Reposaari (Pori) 26. Santakari (Luvia) 27. Otanlahti (Rauma) 28. Santtion uimaranta (Uusikaupunki) 29. Kustavin intensiiviasema, Brändö (Kustavi) 30. Lypyrtti (Kustavi) 31 31. Ströömi (Kustavi) 32 32. Laupunen, Iniönaukko (Kustavi) 33 33. Söderby (Iniö) 34 34. Kirkonsalmi, Merimasku (Merimasku) 35. Saaronniemi (Turku) 36. Hovirinta (Kaarina) 37. Paimionlahti, Harvaluodon uimaranta (Piikkiö) 38. Nultoviken (Parainen) 39. Mathildedal (Perniö) 40. Seili (Nauvo) 41. Seilin intensiiviasema (Nauvo) 42. Gyttja (Nauvo) 43. Genbölen uimaranta (Kemiönsaari) 44. Taalintehtaan uimaranta (Kemiönsaari) 45. Näsby (Houtskari) 46. Korpoström (Korppoo) 47. Aspö (Korppoo) 48. Utö (Korppoo) 10 MUITA SEURANTOJA • Haitallisten aineiden seuranta: – mm. raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet ja PCB-yhdisteet – Säkylän Pyhäjärvellä seurataan sedimentin sekä muikun ja hauen haitta-ainepitoisuuksia. ainepitoisuuksia. Kokemäenjoesta tutkitaan ahvenen ja hauen ainepitoisuuksia ja Pihlavanlahdella sedimenttien ainepitoisuuksia. – Seurataan aikaisempaa enemmän • SYKE vastaa hydrologisesta seurannasta yhdessä alueen ELY-keskuksen kanssa 15.5.2012 11 VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (1) • Yhdistykset ym. voivat teettää halutessaan vesistötutkimuksia ja saada lisätietoa lähivesistön tilasta – Tutkimuksia tekemään luotettava taho – Näytteenotto mieluiten lopputalvesta ja loppukesällä, pinnan ja pohjan läheisistä vesikerroksista – Analyysivalikoima vesistöstä riippuen (yleensä tutkitaan ravinteet: kokonaisfosfori ja kokonaistyppi, happitilanne, pH, a-klorofylli a (kesällä) ja sameus) – Tietoa tulosten tulkintaan esim. www.kvvy.fi > vesistötulosten tulkitseminen) VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (3) •Omat vedet paremmiksi -kampanja kampanja käynnistyi vuonna 2004 ja on vakiintunut jatkuvaksi toimintamuodoksi •Kampanjaan on ilmoittautunut noin 60 satakuntalaista vesistökohde a pääosa järviä •Tavoitteena on jatkuva vedenlaadun seuranta •Vesistöjen käyttäjät toteuttavat itsenäisesti •Satavesi-ohjelma kokoaa tulokset tulokset kaikkien nähtävillä Lounaispaikassa ja Järviwikissä VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (2) • Myös itse toteutettu seuranta on tärkeää – Viranomaisilla ja yhdistyksillä ei riittävästi resursseja kattaviin vesistötutkimuksiin, velvoitetarkkailut keskittyvät pistekuormitetuille alueille. – Omatoiminen vesistöseuranta tiheästi toistuvaa Vuosi ain toteute una täydentää hyvin muita tutkimuksia ja vesistöjen tilan muutokset voidaan havaita aiemmin – Omatoiminen vesistöseuranta lisää havainnoitsijoiden tietoa omasta vesistöstä ja motivoi vesiensuojelutoimenpiteiden tekoon Uusia innostuneita ihmisiä mukaan vesistöjen hoitotyöhön! VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (4) •Seurattavat muuttujat: • Näkösyvyys • Veden lämpötila • Levätilanteen tarkkailu • Vedenpinnan korkeuden havainnointi • Kalastuskirjanpito PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (1) • Käsittele asunnon tai loma-asunnon asunnon jätevedet. Suosi kuivakäymälää ja muista kompostoida kuivakäymälän jätteet maanparannusaineeksi. • Käytä fosfaatittomia ja ympäristömerkittyjä pesuaineita. • Älä pese mitään vesistössä vaan maalla ja mieluiten viemäröidyllä pesupaikalla. • Suosi lähiruokaa ja lähellä tuotettuja tuotteita. • Vältä jätteen tuottamista sekä kierrätä. • Suosi joukkoliikennevälineitä sekä ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä. • Vältä veneenpohjien myrkkymaalausta ja suosi mekaanisia menetelmiä, kuten painepesua, harjausta ja nosta vene välille maalle. Kiitos! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.5.2012 19 PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (2) • Muista tarkastaa kunnasta lupakäytännöt ja suositukset, jos aiot tehdä rannassasi ympäristöä muuttavia toimia, kuten ruoppausta tai vesikasvien niittoa. • Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Perusta vesistöllesi suojeluyhdistys tai liity jo olemassa olevaan. • Muista, että mittavatkaan hoitotoimet eivät paranna vesistöä hetkessä. Pitkäaikaisilla toimilla ja eri tahojen yhteistyöllä saadaan tehokkaimmin aikaan pysyviä muutoksia.