1. No category

18.3.2015
Juha-Pekka Vähä/Jaana Pönni
FRESHABIT LIFE –IP RAHOITUSHAKEMUKSEN HANKESUUNNITELMA
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on mukana Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä
EU-rahoitushaussa. Valtakunnallisessa Sisävesi Life IP -hankkeessa tavoitellaan Suomen Natura-verkostoon
kuuluvien sisävesien suojeltavien lajien elinolosuhteiden turvaamista ja parantamista. EU-hankkeen rahoitushakemus jätettiin lokakuussa 2014 ja joulukuussa saatiin tieto hankkeen pääsystä valmistelun 2. kierrokselle. Jatkovalmistelu tulee tehdä huhtikuun 2015 puoliväliin mennessä ja hanke voi käynnistyä jo vuoden
2015 lopulla.
Länsi-Uudellamaalla hankkeen pääkohde on Mustionjoki, jossa elää erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka
eli raakku. Laji tarvitsee lisääntyäkseen lohikaloja, jotka toimivat simpukan toukkavaiheen väli-isäntinä.
Koska lohikalat eivät vaellusesteiden vuoksi pääse nousemaan Mustionjokeen, raakkukanta on uhattuna.
Juuri raakkujen vuoksi myös kalateiden rakentamiseen on mahdollista saada EU-rahoitusta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii Sisävesi Life IP -rahoitushaussa Länsi-Uudenmaan alueen koordinaattorina.
Hanke edellyttää vähintään 40 % omarahoitusta. Metsähallitus on osoittanut Karjaanjoen alueelle mahdollisuuden hakea 800 000 euroa EU-rahoitusta, jolloin koko hankkeen budjetti on noin 1,3 milj. euroa. Life IP rahoitus ei riitä kaikkien neljän kalateiden rakentamiseen eikä kaikkiin muihin tarvittaviin toimenpiteisiin
lohikalojen palauttamiseksi. Siksi lisäksi tarvitaan merkittäviä muita hankekokonaisuuksia, joista yksi on Hiidenveden valuma-alueen kunnostamisen jatkaminen. Kunnille esitetäänkin osallistumista sekä Hiidenveden
kunnostusten jatkamiseen, että lohikalojen palauttamiseen.
Freshabit-hankkeen tavoite
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Karjaanjoen vesistön raakun pelastaminen sukupuutolta ja sen luontaisen elinkierron turvaaminen. Lohikalojen lisäksi raakku vaatii lisääntyäkseen hyvälaatuista virtaavaa vettä
ja hapekkaan pohjasedimentin. Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
1. Raakun keinollinen kasvattaminen
Jokihelmisimpukkaa eli raakkua esiintyy vesistössä pääosin vain Åminneforsin voimalaitospadon alapuolisella alueella. Huolimatta lohikalojen esiintymisestä raakun ei tiedetä onnistuneen lisääntymään alueella,
sillä pohjan laatu ei alueella ole riittävä pikkusimpukoille.
Raakun laitosviljelyssä toukkia kasvatetaan kasvattamossa Norjassa ja Konneveden tutkimusasemalla Jyväskylässä yhdestä kolmeen vuotta, missä tehdään myös isäntäkalakokeita. Ohitettuaan kriittisen toukkavaiheen, pikkusimpukat siirretään kunnostettuihin elinympäristöihinsä ensin kasvatuslaatikoissa, missä pikkusimpukoille luodaan otolliset ja kontrolloidut olosuhteet. Saavutettuaan riittävän koon simpukat vapautetaan kunnostetuille elinalueilleen.
2. Lohikalakantojen palauttaminen ja vahvistaminen
Karjaanjoen vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla Åminneforsin padon kunnostamisen seurauksena. Lohjanjärven yläpuolisessa vesistössä taimenkantoja on säilynyt, vaikkakin valtaosa näistä populaatioista on heikentynyt merkittävästi ihmistoiminnan seurauksena.
Lohikalakantojen palauttamiseksi tehdään laajassa mittakaavassa kotiutusistutuksia viljelypoikasilla tai mädillä koko vesistön alueella. Taimenen osalta palautus- ja tuki-istutukset tehdään Karjaanjoen vesistön pai-
2
kallista alkuperää olevilla taimenkannoilla, mikä tarkoittaa emokalakannan perustamista Laukaan kalanviljelylaitokselle latvaosien jäljellä olevista paikallisista taimenkannoista. Karjaanjoen vesistön alkuperäistä lohikantaa ei ole, joten lohen osalta istutukset voidaan tehdä vierasta kantaa olevilla istukkailla. Yksi mahdollinen ja ainoa Suomessa viljelyssä oleva eteläinen lohikanta on venäläinen Nevan lohikanta, mutta esimerkiksi Virossa on viljelyssä myös muita itäisen linjan lohikantoja joiden istuttamisen mahdollisuus selvitetään.
Luonnonvarakeskus on varautunut istuttamaan Nevan lohikantaa olevien poikasten istuttamiseen Karjaanjoen vesistöön.
3. Vaeltavien lohikalakantojen elinkierron turvaaminen
Nykytilanteessa vaelluskaloilla ei ole mahdollisuutta nousta Mustionjokeen ja sen yläpuoliseen vesistöön
Mustionjoen voimalaitospatojen takia. Joen sulkee neljä, putouskorkeudeltaan 5-12 m, patoa joiden yhteenlaskettu korkeusero on n. 30 metriä.
Hankkeessa käynnistetään lupamenettelyt kolmelle alimmalle kalatielle ja laaditaan rakentamisen edellyttämät tarkemmat suunnitelmat. Hankkeessa rakennetaan yhdestä kolmeen kalatietä (hankeresurssien sallimissa puitteissa) sekä etsitään rahoituslähteitä loppujen kalateiden rakentamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi tehdään kalateiden ohitusuomasuunnittelua tukevia tutkimuksia, sekä merivaellukselle lähtevien vaelluspoikasten, että merivaellukselta palaavien kalojen kuolleisuustutkimuksia kriittisimpien kuolinsyiden ja
alueiden selvittämiseksi.
4. Elinalueiden kunnostaminen
Viimeisten vuosikymmenien aikana jokia ja pienvesiä on muokattu mm. perkaamalla ja patoamalla, minkä
seurauksena lohikalojen ja raakkujen elinympäristöt ovat hävinneet. Lohikalojen ja jokihelmisimpukan eli
raakun elinaluevaatimukset pohjasedimentin suhteen ovat hyvin samanlaiset. Molemmat vaativat liettymättömiä, sorapohjaisia, hapekkaita, suojaisia ja lajistollisesti monipuolisia virtavesiä lisääntyäkseen ja
elääkseen.
Hankkeessa kunnostetaan joki- ja purouomia sekä Lohjanjärven valuma-alueella että Mustionjoen alueella.
Perattuja ja oikaistuja puroja ja jokia ennallistetaan ja kunnostetaan mm. kiveämällä, sorastamalla, kaivamalla, vesikasvien niitolla ja vaellusesteiden poistamisella. Toimenpiteet kohdistetaan alueille, joissa vedenlaatu ei aseta rajoitteita eliöiden säilymiselle tai ulkoista kuormitusta voidaan vähentää ja vedenlaatua parantaa erilaisin toimenpitein.
5. Veden laadun parantaminen
Karjaanjoen vesistön vesien tila on merkittäviltä osin hyvää heikommassa tilassa. Suurelta osin huono veden laatu johtuu valuma-alueelta tulevasta, vesistön sietokyvyn ylittävästä, kuormituksesta. Voimakas kiintoainekuormitus tukkii uomia, sekä raakkujen ja lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueiden pohjasoraikkoja.
Hankkeessa tehdään kattavat selvitykset Mustionjoen sivupurojen vedenlaadusta sekä kartoitus valumaalueen maaperästä ja pintamaan sähköisiä mittauksia. Lisäksi laaditaan yleissuunnitelma potentiaaleista
vesiensuojelutoimenpiteistä. Hankkeessa mallinnetaan maataloustuotannon aiheuttamia uhkia, niiden sijaintia ja eri vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta. Lisäksi hankkeessa pyritään edistämään ympäristötukirahoituksella perustettavien suojavyöhykkeiden perustamista ja näin vaikuttamaan veden laatuun raakun
ja lohikalojen elinalueilla.
3
Hankkeen rahoitus
Hankerahoitusta haetaan noin 1,3 milj. euroa, josta EU rahoitusta on 800 000 euroa ja omarahoituksen
tarve on 40 % eli noin 530 000 euroa 6 vuoden ajalta.
Hankkeen omarahoittajiksi ovat alustavasti sitoutuneet patojen omistaja Koskienergia Oy, Jyväskylän yliopisto, Virtavesien hoitoyhdistys ry sekä LUVY. Raaseporin kaupunki ja Lohjan kaupungissa omarahoitus on
käsittelyssä kuntien päätöksentekoprosessissa.