Liiton sivut
14 TEKSTI JA KUVA KUKKA-MAARIA LEIVONEN Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry:n liittokokous järjestettiin Helsingin Pasilassa 26.10.2013. Paikalla oli 34 paikallisyhdistysten valitsemaa virallista liittokokousedustajaa, yksi henkilöjäsen, Tehystä kaksi edustajaa sekä STAL:n hallitus. Puheenjohtajana liittokokouksessa toimi järjestöjohtaja Kimmo Mönkkönen Tehystä. Liittokokouksessa valittiin STAL:LLE UUSI PUHEENJOHTAJA JA HALLITUS S TAL:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014-2015 valittiin helsinkiläinen suuhygienisti Marjaana Nissinen 22 äänellä. Vastaehdokas suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniska Kemistä sai 12 ääntä. Varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti hammashoitaja Kaija Irri Tampereelta. Nykyinen puheenjohtaja Saila Vesterinen ei asettunut ehdolle puheenjohtajan vaalissa. Puheenjohtaja Marjaana Nissisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin suuhygienisti Merit Sylman ja varapuheenjohtaja Kaija Irrin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin hammashoitaja Sirpa Wallin. Uusi puheenjohtaja, suuhygienisti Marjaana Nissinen on ollut aktiivisesti STAL:n toiminnassa mukana. Hän kuuluu Helsingin alueen paikallisyhdistyksen hallitukseen ja on myös mukana STAL:n terveyden edistämisen jaostossa. Marjaana Nissinen edusti STAL:ia kansainvälisen suuhygienistiliiton IFDH:n symposiumissa, jossa keskusteltiin Suuhygienistiliitto STAL ry:n IFDH:n jäsenyydestä. Puheenjohtajana Marjaana Nissinen haluaa katsoa tulevaisuuteen. Suun terveydenhoidon merkitystä ja moniam- matillisuutta tulisi korostaa jo muiden terveydenhuollon ammattien peruskoulutuksessa, jotta suun terveyttä voidaan edistää. Hän korosti yhteisen tahtotilan merkitystä. Liittokokouksessa valittiin myös uusi hallitus. Istuvasta hallituksesta ehdolla olivat suuhygienistit Liisa Terävä ja Kirsi Kuosmanen sekä hammashoitaja Tarja Malkamäki, jotka tulivat valituksi jatkokaudelle. Uusina jäseninä valittiin hammashoitajat Marja Hukkanen ja Seija Knipström sekä suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniska. Hallituksen varajäseniksi valittiin suuhygienistit Taru Tuomala, Susanna Matinmikko, Laura Virtanen ja hammashoitajat AnnKristin Limnell, Minna Ahvonen ja Sari Lakkala. VUODEN 2012 TOIMINNAN TARKASTELUA STAL:n toiminta vuonna 2012 on ollut erittäin aktiivista. Puheenjohtaja Saila Vesterinen summasi yhteen keskeisimmät asiat. Suurin ja tärkein on ollut STM:n selvitystyöryhmä, jossa STAL on ollut mukana. Selvitystyöryhmän raSUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 portti valmistui vuoden 2013 lopulla. Jäsenaktivointikampanja alkoi Turun pilottina, ja on laajentunut muihinkin paikallisyhdistyksiin. Kampanjassa jäsenille, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan soitettiin henkilökohtaisesti ja heidän kanssaan keskusteltiin jäsenyydestä. Kansainvälisyys on ollut myös esillä viime vuonna. STAL osallistui Europerio 7 kongressiin Wienissä ja kävi keskusteluja siellä IFDH:n edustajien kanssa kansainvälisen suuhygienistiliiton jäsenyydestä. Vuosittaisessa paikallisyhdistysseminaarissa mietittiin paikallisyhdistysten tulevaisuutta, miten toiminta saataisiin toimivammaksi ja sellaiseksi, että kaikki jäsenet pääsevät mukaan. Opiskelijatyötä tehtiin aktiivisesti Tehyn kanssa ja jäsenkehitys on ollut positiivista. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET STAL täyttää ensi vuonna 55 vuotta, minkä vuoksi tulevaa vuotta on ajateltu ammattien kehittämisen vuodeksi. Tuleva kausi noudattaa edellisten vuo- 15 sien toimintasuunnitelmaa jäsenhankinnan sekä opiskelijatyön tehostamisen osalta. Ammatilliset liitot Suomen Hammashoitajaliitto ry ja Suuhygienistiliitto STAL ry vahvistavat edelleen asemaansa omien ammattiryhmiensä kehittämisessä. Myös Suun Terveydeksi –lehdessä ammatilliset liitot tulevat profiloitumaan enemmän ja lehteen tulee mm. ammatillisten liittojen puheenjohtajien palsta. Kärkihankkeena vuonna 2014 on ikäihmisten terveyden edistäminen. Vanhuspalvelulaki on tuonut muutoksia, joihin liiton tulee reagoida. Tehyn järjestämässä Vanhustyön vastuunkantajat kongressissa STAL on myös mukana. Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan. STM:n selvitystyöryhmän raportin pohjalta edistetään toimenpide-ehdotusten toteutumista. Oppilaitosten kanssa tehtyä yhteistyötä tiivistetään. Jäsenille suunnattu viestintä ja opiskelijatyö sekä uusien jäsenten rekrytointi ovat avainasemassa vuonna 2014. Myös alueellisia jäseniltoja tullaan järjestämään ensikin vuonna. Liittokokouksessa keskusteltiin vilkkaasti myös paikallisyhdistysten tulevaisuudesta ja roolista. Paikallisyhdistysten määrän vähentämistä suunnitellaan, mutta toiminta ei tämän johdosta saisi loppua. Jokaisen paikallisyhdistyksen tulisi vuoden 2014 loppuun mennessä esittää toimintaehdotuksensa. LIITTOKOKOUKSEN VALINNAT 26.10.2013 VUOSIKOKOUSTEN VALINNAT 25.10.2013 SUUN TERVEYDENHOIDON AMMATTILIITTO STAL RY SUOMEN HAMMASHOITAJALIITTO RY STAL ry:n puheenjohtaksi valittiin suuhygienisti Marjaana Nissinen Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi hammashoitaja Kaija Irri Tampereelta. Marjaana Nissisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Merit Sylman Helsingistä ja Kaija Irrin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirpa Wallin Porista. Suomen Hammashoitajaliitto ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014-2015 valittiin hammashoitaja Kaija Irri Tampereelta ja varapuheenjohtajaksi hammashoitaja Ann-Kristin Limnell Turusta. Hallituksen kokoonpano kaudelle 2014-2015 Jäsen Varajäsen Marja Hukkanen Ann-Kristin Limnell hh, Vantaa hh, Turku Seija Knipström Minna Ahvonen hh, Vaasa hh, Lappeenranta Kirsi Kuosmanen Taru Tuomala shg, Mäntsälä shg, Orimattila Tarja Malkamäki Sari Lakkala hh, Hyllykallio hh, Oulu Niina Nivala-Huhtaniska Susanna Matinmikko shg, Kemi shg, Haukipudas Liisa Terävä Laura Virtanen shg, Rautjärvi shg, Turku Hallituksen kokoonpano kaudelle 2014-2015: Jäsen Varajäsen Marja Hukkanen, Vantaa Marja Rousu,Vantaa Seija Knipström, Vaasa Minna Uosukainen,Tampere Ann-Kristin Limnell, Turku Hannele Kotila,Oulu Oili Myllykangas,Tornio Ritva Liikanen, Sodankylä Marja Sylman, Helsinki Satu Säteri, Turku Tuija Tuomaala, Tampere Marita Koskinen, Kuopio SUUHYGIENISTILIITTO STAL RY Suuhygienistiliitto STAL ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014-2015 valittiin suuhygienisti Kirsi Kuosmanen Mäntsälästä. Varapuheenjohtaja valitaan ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa. Hallituksen kokoonpano kaudelle 2014-2015: Jäsen Varajäsen Niina Nivala-Huhtaniska, Kemi Susanna Matinmikko, Haukipudas Hanna Räty, Ilmajoki Marjaana Kamila, Laihia Taru Tuomala, Orimattila Pirjo Ylijoki, Lahti Saila Vesterinen, Espoo Merit Sylman, Helsinki SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 16 TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA KUKKA-MAARIA LEIVONEN Suuhygienisti Marjaana Nissinen on STAL ry:n uusi puheenjohtaja kaudelle 2014-2015. Hän on ollut sekä STAL:n että Tehyn jäsen heti valmistuttuaan hammashoitajaksi vuonna 1984. HAASTEITA RIITTÄÄ T ulevaisuuden työelämän haasteina näkisin uusien innovatiivisten keinojen löytämisen. Mistä saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa, miten pystytään rahoittamaan tarvittavat palvelut. Kunnissa on meneillään ennätyssuuret yt-neuvottelut. Ennustetaan, että ensi vuodesta tulee ankarin lomautusvuosi 15 vuoteen. Lomautukset ja pakkovapaat ovat levinneet myös sairaanhoitopiireihin. Tulevat SOTE -muutokset tulevat aiheuttamaan kunnille haasteita eli miten pystytään turvaamaan palvelujen saatavuus väestön keskittyessä kaupunkeihin ja taajamiin, Marjaana Nissinen pohtii. PITKÄ URA Marjaana Nissinen kuuluu STAL:n Helsingin hammashoitajat ja suuhygienistit ry:n hallitukseen ja on sen varapuheenjohtaja. Hän on STAL:n terveyden edistämisen jaoston jäsen. Hän oli myös STAL:n edustajana viime elokuussa Etelä-Afrikassa järjestetyssä kansainvälisessä suuhygienistien symposiumissa. Tehyn toiminnassa hän on ollut myös aktiivisesti mukana. – Olen kotoisin Kotkasta ja noin 30 vuotta sitten lähdin Helsinkiin hammashoitajakouluun. Valmistuttuani työskentelin n. 20 vuotta yksityissektorilla Helsingissä. Työn ohella opiskelin markkinointimerkonomin tutkinnon ja ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon. Vuonna 2005 valmistuin suuhygienistiksi ja siitä lähtien olen toiminut Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa. Siellä kuulun mm. kotihoidon ja suun terveydenhoidon sekä ikäihmisten suunhoidon kehittämistyöryhmään, molemmat mielestäni erittäin tärkeitä. Marjaana Nissinen opiskelee työn ohessa Metropoliassa ylempää AMK-tutkintoa, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelmassa tarkoituksena valmistua tämän vuoden aikana. ETEENPÄIN IHMISEN MIELI – Olen ihminen, joka mieluummin katsoo eteenpäin. Vuonna 2015–2020 työelämässä tulee olemaan ennätysmäärä eri-ikäisiä ihmisiä. Nuoret arvostavat työelämässä aivan eri asioita kuin esimerkiksi minä nuorena. Varsinkin nuoret työntekijät haluavat työltä merkityksellisyyttä, joustoja ja tarpeidensa huomioimista. Marjaana Nissinen arvioi, että tämä kehitys haastaa myös ammattiliiton kehittämään toimintaansa. – Ammatillinen edunvalvonta on meidän tärkein tehtävämme. Ammattiliittona meillä on suuri haaste saada opiskelijat ja vastavalmistuneet ymmärtämään, miten tärkeää ammattiliittoon kuuluminen ja jäsenmaksun maksaminen on. Mitä enemmän liitolla on jäseniä, sitä vaikutusvaltaisempi se on. Vain siten voi oikeasti vaikuttaa myös nuorten arvostamiin asioihin. Ammatillisetkaan haasteet eivät tässä ajassa ole helppoja. – Suun terveydenhuollossa suuri haaste on väestön ikääntyminen ja hampaattomuuden nopea väheneminen, koska ne lisäävät hammas- ja suusairauksien hoidon tarvetta. Myös terveydenhuoltohenkilöstön tiedon ja osaamisen puute hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja kirjaamiseen on haaste. Tähän olen törmännyt kouluttaessani hoitohenkilökuntaa pitkäaikaissairaaloissa, vanhainkodeissa ja kotihoidossa. Haaste tuli esille myös YAMK opinnäytetyössäni. Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön perusopintojen tulisi sisältää enemmän hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin liittyviä kokonaisuuksia. Haasteet kuormittavat ja silti pitäisi mennä eteenpäin. – Työssä jaksaminen on nykypäivän suurimpia haasteita. Työn vaatimukset ja henkinen kuormittavuus kasvavat koko ajan. Kuitenkin eläkeikä nousee kokoajan ylöspäin. Siksi meidän kaikkien on tärkeää keskittää voimavarat siihen, miten voimme parantaa oloamme, terveyttämme ja elämänlaatuamme. Haluan innostaa ja kannustaa sinut kestävään muutokseen, missä ikinä työskenteletkin. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA EEVA LAURILA STAL:n väistyvä puheenjohtaja Saila Vesterinen toteaa, että ”Yksi kausi puheenjohtajana on todella lyhyt. Monta puuta jäi kaatamatta, monta risukkoa raivaamatta ja taimikko, jota kylvin, tarvitsee kasvaakseen ravintoa, ohjausta ja tukea.” TAIMIKKO KYLVETTYNÄ S aila Vesterinen toimi STAL:n puheenjohtajana kaksi vuotta. – Aika aikansa kutakin. Puheenjohtajakausi on ollut erittäin mielenkiintoinen ja haastava niin hyvässä kuin pahassakin. Olen saanut olla mukana kehittämässä suun terveydenhuollon ammattien tulevaisuutta ja monissa mielenkiintoisissa työryhmissä, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa työhömme ja koulutukseemme. Kasvanut kokemus ja tietotaito on yksi pääoma, jota Saila Vesterinen kokee matkansa varrelta keränneensä, ja jota hän voi tulevaisuudessa hyödyntää. – Minulla on nyt erittäin mielenkiintoinen ja haastava uusi työnkuva, joka vaatii paljon aikaa ja ajatuksille tilaa toimia. Puheenjohtajuus STAL:ssa, lähes seitsemäntuhannen jäsenen liitossa, on haastava eikä sitä hoideta toisella kädellä. Puheenjohtajuus on vienyt runsaasti vapaa-aikaa ja myös runsaasti työaikaa ja silti on ollut koko ajan riittämättömyyden tunne. Jatkossa haluan keskittyä työhöni ja nauttia enemmän vapaa-ajastani. TULEVAISUUS Puheenjohtaja ei uudistuksia yksin pysty toteuttamaan, siihen tarvitaan hallituksen ja viimekädessä liittokokouksen päätös. – Jäsenmäärän nousu ja se, että olen saanut innostettua uusia ihmisiä mukaan STAL:n toimintaan on postitiivista. Toivon, että olen saanut istutettua edes pienen siemenen siitä muutoksesta, jonka toivoisin liitossa tapahtuvan tulevina vuosina. Minusta olisi tärkeää, että liiton toimintaan saataisiin uutta verta. Liian kauan samassa tehtävässä ollessaan ei näe enää metsää puilta ja liiton kehitys pysähtyy. Toivon, että paikallisyhdistykset aktiivisesti etsivät uusia toimijoita ja äänestävät liittokokouksessa uusia henkilöitä hallitukseen, jos heitä on siellä ehdolla. Saila Vesterisellä on tulevaisuuden suunnitelmat valmiina. – Vetäydyn saappaat jalassa, annan tietä nuoremmille ja nuorille innostuneille, heissä on meidän tulevaisuus. Omassa tulevaisuudessani haluan pitää itsestäni parempaa huolta. Tämän kahden vuoden aikana kunto on mennyt alas ja paino noussut ylös. Ehkä jatkossa olen kotona myös läsnä enkä vain paikalla ja voin viettää enemmän aikaa perheeni ja ystävien kanssa. SELVITYSTYÖRYHMÄN RAPORTTI LUOVUTETTIIN PERUSPALVELUMINISTERILLE Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2012 Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli selvittää suun terveydenhuollon palvelurakenteiden toimivuus ja tehdä ehdotukset palvelurakenteen kehittämisestä tukemaan hoitoon pääsyn tehostumista. Selvitystyöryhmän tavoitteena oli myös mm. arvioida ehkäisevän hoidon kehittämistarpeita, valmistella ehdotukset suun terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä ikäihmiset ja vanhuspalvelulain kirjaukset huomioon ottaen sekä arvioida hoitoketjujen ja palvelujen toi- mivuutta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuudessa. Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmä luovutti raporttinsa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle keskiviikkona 27.11.2013. Raportissa esitetään tavoitteita ja ehdotuksia suun terveydenhuollon palvelujen kohdentamisesta niin, että ne vastaavat väestön ja yksilöiden palvelujen tarvetta sekä parantavat hoitoon pääsyä. Tavoitteena on turvata suun terveys tehokkailla ja vaikuttavilla toimintamalleilla koko väestölle iästä riippumatta. Tarpeen SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 mukaisesti kohdentuvilla palveluilla saadaan myös heikommassa asemassa olevat palvelujen piiriin ja huolehtimaan omasta terveydestään. STAL on ollut aktiivisesti mukana suun terveydenhuollon selvitystyöryhmässä sekä esityksiä valmistelevissa pientyöryhmissä. Seuraavassa lehdessämme kerrotaan tarkemmin selvitystyöryhmän raportista ja sen linjauksista. • Teksti Kukka-Maaria Leivonen Raportti on ladattavissa STM:n verkkosivuilta http://www.stm.fi/julkaisut/ 17 18 TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA ELLA KUOSMANEN Vuoden Suuhygienisti Anneli Nelimarkka Anneli ja 40 vuotta V uoden Suuhygienisti Anneli Nelimarkka on ollut suun terveydenhoitoalalla nelisenkymmentä vuotta, ensin hammashoitajana ja 20 vuotta suuhygienistinä. Anneli tekee monipuolista suuhygienistin työtä Oulun kaupungin Kaijonharjun hammashoitolassa. Anneli on pitkänlinjan järjestöihminen. Hän on ollut STAL:n Oulun paikallisyhdistyksen pitkäaikainen jäsen jo sen perustamiskokouksesta vuodesta 1975 lähtien ja toiminut siinä hallituksen jäsenenä useita kausia sekä puheenjohtajana vuosina 1995–2001. Hän on toiminut myös Tehyn luottamusmiehenä. Anneli on tehnyt pyyteetöntä opiskelijatyötä ja luonut Oulun alueella opiskelijatyön perustan, josta muut ovat voineet ottaa mallia. Anneli Nelimarkka valmistui Oulusta, ensimmäiseltä hammashoitajakurssilta vuonna 1974. Suuhygienistiksi hän valmistui 1993, tosin silloin nimike oli hammashuoltaja. – Ensi vuonna on juhlavuosi, meillä on kurssitapaaminenkin, täydet 40 vuotta, Anneli Nelimarkka iloitsee. Anneli tekee työtä Kaijonharjun hammashoitolassa ja tehtäviin kuuluu ennaltaehkäisevää ja kliinistä työtä, asiakkaina kaikenikäiset. – Mukavinta työssä onkin eri-ikäiset asiakkaat ja vaihteleva työ. On vain valitettavaa, että ennaltaehkäisevästä työstä säästetään. Urani alussa terveysneuvontaa aloitettiin ja sitä tehtiin tosi paljon. Tekisin mielelläni terveysneuvontaa paljon enemmän. Anneli tekee työtä tiimissä, jossa on viisi hammaslääkäriä, viisi hammashoitajaa ja 1,5 suuhygienistiä. – Hammashoitolamme sijaitsee alueella, jossa on varmasti n. 20 000 asukasta ja paljon nuoria perheitä. Alue kasvaa koko ajan. Alueellamme on kolme isoa ja yksi pieni koulu. Juuri lasten ja koululaisten terveysneuvonnan vähyys huolestuttaa. Toisaalta myös hoitovälit ovat niin pitkät, että lapsen ja nuoren suussa ehtii tapahtua siinä välissä monenlaista. Anneli jää eläkkeelle ensi vuonna. – Hyvin voisin terveyden ja voimien puolesta jatkaa, mutta haluan antaa tilaa jo nuoremmille. Anneli on aktiivinen STAL:n jäsen. – Kyllä minä haluaisin sanoa nuoremmille, että yksi liitto riittäisi. Yhteisvoima on tärkeää, ja kun on kuitenkin sama työ ja samat tavoitteet. Kyllä pitäisi mahtua samaan liittoon. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA ELLA KUOSMANEN Vuoden Hammashoitaja Marja Hukkanen Marja ja ennaltaehkäisevä työ V uoden Hammashoitaja Marja Hukkanen Vantaalta on kehittänyt omaa työtään aktiivisesti. Marja tekee puolet työajastaan itsenäistä potilastyötä ja terveyden edistämistyötä. Hän on ollut mukana ehkäisevän työn ryhmässä suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia hankkeita suun terveyden edistämiseksi. Keväällä 2013 Leppäkorven ”koulun omana hammashoitajana” toimiva Marja organisoi yhdessä 2. ja 5. luokan opettajien kanssa kaksipäiväisen tapahtuman, jossa 5.lk oppilaat opettivat 2.lk oppilaille suun terveydenhoitoa. Tapahtuma huomioitiin myös paikallismediassa. Marja tekee työtänsä antaumuksella ja täydestä sydämestään. Aktiivisen päivätyönsä lisäksi hän on mukana myös järjestötoiminnassa STAL:n paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä sekä Vantaan kaupungin Tehyn ammattiosaston hallituksen varajäsenenä. Marja Hukkanen häkeltyi kuultuaan valinnastaan vuoden hammashoitajaksi. – Se oli iso yllätys. Se on totta, että teen työtäni täydestä sydämestä, ihan täpönä, mutta tuntui ihanalta, että se on huomioitu. Arvostus tekee kiitollisen olon. Marja on saanut paljon huomiota valintansa johdosta niin työkavereilta kuin esimiehiltä. On tullut puhelinsoittoja, sähköposteja, kortteja, kukkasia, halauksia. – Olen Mediverkon keikkatyöläisenä ja sieltäkin tuli hieno kukkakimppu esimiehiltä ja ryhmältä, jossa työskentelen. Tun- tui hyvälle, että sielläkin arvostettiin valintaa. Marja on oikea ennaltaehkäisevän työn äänitorvi. Hän haluaa innostaa kaikkia mukaan, lähtemään liikkeelle päiväkoteihin ja kouluihin, vanhempainiltoihinkin. – Meidän Leppäkorven hoitomallimme on tuottanut tulosta. Se on huomioitu aluekokouksessa. On todettu, miten paljon karieksen määrä on vähentynyt, miten lasten hampaat ovat paremmassa kunnossa. Marja menee kertomaan hoitomallista myös Metropoliaan suuhygienistiopiskelijoille. – On hienoa puhua työstämme, joka todella saa tuloksia aikaiseksi. Marjan työnantaja on Pohjois-Vantaan liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa. – Arvostan sitä, että olen saanut tehdä puolet työajasta ennaltaehkäisevää terveysvalistustyötä, vaikka siihen hyvin vähän annetaan nykyisin resursseja. Sinänsä ristiriitaista, koska se jos mikä toisi tuottoa. Tilastollisesti on nähtävissä, että meiltä tulevilla lapsilla on yläkoulussa paremmat ja puhtaammat hampaat. Viisi vuotta, 400 oppilasta – heissä hoitomallimme näkyy. Marja on niin täynnä intoa, että siitä voisi jakaa monelle muullekin. – On hienoa olla työssä, josta todella nauttii. On hienoa olla liitossa, jossa ihmiset tekevät työtä terveyden edistämiseksi. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 19 20 TEKSTI SEIJA TUOKKO Artikkeli on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen kiertoartikkeli. STAL edustaa hammashoitajia ja suuhygienistejä myös monissa viranomaistoimintaan liittyvissä työryhmissä. Esittelemme työryhmiä ja niiden tehtäviä kuluvan vuoden aikana. Erityispätevyysjärjestelmä tunnistaa ja tunnustaa jäsenen saavuttaman erityisasiantuntemuksen JÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Erityispätevyysjärjestelmä on kehitetty Tehyn ja sen ammatillisten jäsenjärjestöjen yhteistyönä. Tavoitteena on tukea jäsenten ammatillista kehittymistä ja urakehitysmahdollisuuksia tunnistamalla ja tunnustamalla myös jäsenen oman ammattialan kliinisessä työssä hankkima ja saavuttama erityisosaaminen. Erityispätevyysjärjestelmä tarjoaa näin jäsenille vaihtoehtoisen mahdollisuuden osoittaa ja tuoda näkyväksi hankkimansa ammatillinen erityisosaaminen niilläkin erityispätevyyden alueilla, joihin ei ole tarjolla muodollista koulutusta. Erityspätevyys on osaamistulosten kautta määriteltävä kokonaisuus, jonka voi todentaa ja osoittaa näytöillä. Tehyn ylläpitämää jäsenrekisteriä ollaan kehittämässä. Jatkossa erityispätevyyden saaneista tehdään hakijan suostumuksesta merkintä jäsenrekisteriin. Rekisterin tietoja on sitten mahdollisuus hyödyntää haettaessa asiantuntijoita erityisosaamista vaativiin tehtäviin, hankkeisiin, projekteihin jne. Erityispätevyysjärjestelmä myös kokoaa yhteen ja tukee erityispätevyyden saaneiden keskinäistä verkottumista. Monilla kansainvälisillä järjestöillä on vastaavanlainen erityispätevyysjärjestelmä. VASTUUT JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDESTA Kukin ammatillinen liitto määrittelee erityispätevyysalueet, joita sen jäsen voi hakea. Erityispätevyyden myöntämisen kriteerit on määritelty liittojen yhteistyönä, joten arviointikriteerit ovat yhteismitalliset. Kukin liitto vastaa oman erityspätevyysjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Liitot huolehtivat myös tiedottamisesta omille jäsenilleen, tarvittavasta perehdytyksestä ja ohjauksesta, erityispätevyyden haku- ja myöntämisprosessista sekä erityispätevyyden saaneiden ammatillisesta edunvalvonnasta. Tehy seuraa erityispätevyysjärjestelmien toimivuutta, kokoaa niistä seurantietoa ja osallistuu niiden kehittämiseen sekä vastaa rekisterin ylläpidosta. Tehyn tavoitteena on hankkia järjestelmälle yhteiskunnallista tunnettavuutta ja huolehtia erityispätevyyden saaneiden taloudellisesta edunvalvonnasta. Syksystä 2007 alkaen julkisella sektorilla erikoisasiantuntijan palkkauksen perusteena on käytetty kunnallisen yleisen työja virkaehtosopimuksen liite 3 kohtaa ”terveydenhuollon asiantuntijatehtävät”. Työtehtävien ja palkkauksen saaminen eri- tyispätevyyttä vaativien tehtävien vaatimustasoa vastaavaksi on edelleen edunvalvonnan tavoitteena. ERITYISPÄTEVYYDEN HAKEMINEN KANNATTAA – HAKUPROSESSIN KAUTTA MAHDOLLISUUKSIA HAKIJALLE, ESIMIEHELLE JA TYÖYHTEISÖLLE Kehittyvässä terveydenhuollossa tarvitaan yhä enemmän ja yhä useammanlaista erityisosaamista, joihin kaikkiin ei välttämättä ole tarjolla muodollista koulutusta, vaan osaaminen on hankittava työssä ja ammatinharjoittajan omavalintaisilla, myös itsenäisillä, erityisosaamista tukevilla opinnoilla ja menetelmillä. Jos ammattihenkilön työtehtäviin kuuluu erityisosaamista vaativa vastuualue, johon hän on hankkinut vuosien aikana syvällisen osaamisen ja ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ja jakamassa osaamista, erityispätevyys kannattaa osoittaa näytöillä ja hankkia siitä todistus ja siten myös muodollinen arvotus saavutetulle osaamiselle. Erityispätevyyden hakemusta kannattaa valmistella yhteistyössä esimiehen kanssa. Esimiehelle erityispätevyyden hakuprosessi antaa mahdollisuuden yksikkönsä osaamisen tunnistamiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen ja samalla perusteita yksilöllisten kannustimien käyttöön. Yhteistyö edesauttaa hakijan hakemukseen tarvittavien näyttöjen todentamista ja samalla esimiehelle kirkastuu, miten upeaa osaamista hakijalla on. Yhteistyöllä luodaan näin myönteistä ilmapiiriä työyhteisön osaamisen vahvistamiselle ja vetovoimaisuuden lisäämiselle. ERITYISPÄTEVYYDEN VALINTAKRITEERIT Hakijan tulee olla kyseisen liiton jäsen. Tehyn jäsenenä hän kuuluu Tehyn taloudellisen edunvalvonnan ja tuen piiriin. Erityispätevyys edellyttää vahvan kliinisen osaamisen lisäksi alan teoreettista hallintaa ja vahvat näytöt aktiivisesta toiminnasta erityispätevyysalan tiedon ja osaamisen kehittäjänä, kouluttajana ja välittäjänä. Arvioitavat osaamisalueet ovat 1) Perustutkinnon jälkeen suoritetut vähintään 40 pisteen (= 40 op) erityispätevyysalan ja sitä tukevat opinnot 2)vähintään viiden (5) vuoden työkokemus, josta vähintään kolme (3) vuotta haettavalta erityspätevyysalueelta viimeisen viiden vuoden aikana sekä 3) muu toiminta, jol- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 21 Valintakriteerit Koulutus (minimi 40 p) Työkokemus (minimi 40 p) Perustutkinnon jälkeen suoritetut erityispätevyyteen Vähintään viiden (5) vuoden työkokemus, josta vähintään kolme (3) vuotta ko. erityisalalla viimeisen viiden vuoden aikana kokopäivätyönä laskettuna (=40p). liittyvät ja sitä tukevat opinnot. Ylittävältä osalta 1 vuosi kokopäivätyötä = 10 p Vähintään 40 p. (1p=1op) (Yli 10 vuotta vanhoja yksittäisiä opintoja ei hyväksytä.) Huom. Laskentakaavio osa-aikatyönajan muuttamiseksi kokopäivätyöksi. Muu toiminta (minimi 60 p) Näytöt erityispätevyydestä - Tiedon välittäjänä (julkaisutoiminta) - Kouluttajana (opetus- ja ohjaustoiminta) - Kehittäjänä (kehittämistoiminta) Huom. Näytöt vähintään kahdesta osa-alueesta. + yksilöllisesti 60 p vaihdellen eri alueilta Kuvio 1. Erityspätevyyden arviointikriteerit. Minimiyhteispistemäärä 200 p. Huom. Tarkemmat ja voimassa olevat tiedot arviointikriteereistä ja erityispätevyyden päivityksestä löytyvät kunkin liiton kotisivuilta. la hakija osoittaa aktiviteettinsa erikoisalan erityisosaamisen tiedon välittäjänä, kouluttajana ja kehittäjänä. Näytöt on mitoitettu pisteinä (1 p = 27 tuntia tehtyä työtä, koulutuksen osalta 1 p = 1 op). Erityispätevyyden hyväksyminen edellyttää, että jokaisen kolmen osa-alueen minimi pistemäärä täyttyy ja yhteismäärä on vähintään 200 pistettä (kuvio 1). Erityispätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä. ERITYISPÄTEVYYDEN HAKU Hakuohjeet ja hakuaika-aika sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät kunkin ammatillisen liiton kotisivuilta. Hausta ilmoitetaan jäsenlehdissä ja liittojen kotisivuilla. Hakemus perustuu ajantasaiseen hakijan hakuportfolioon, jonka perusteella erityispätevyysalueen osaaminen on todennettavissa. Hakuportfoliossa esitetään tiivistetysti kaikkien kolmen hakukriteerin (koulutus, työkokemus, muu toiminta) osalta ne faktat, joilla erityispätevyys on tunnistettavissa ja todennettavissa. Liittojen kotisivuilta löytyvät myös ohjeet hakuportfolion laadinnasta. Sairaanhoitajaliitolla on käytössä tätä varten kehitetty verkkoportfolio, jonka voi täyttää verkossa. Portfolion laadintaa helpottaa, jos jäsen on huolehtinut oman ammatillisen portfolion jatkuvasta ylläpidosta ja päivityksestä työhistoriansa alusta alkaen, jolloin tarvittavat tiedot ovat helposti käytettävissä. Tänä päivänä ammatillinen portfolio (ansioluettelo/CV) liittyy olennaisesti ammatinharjoittamiseen, joten viimeistään tässä vaihees- sa tehtynä ja jatkossa päivitettynä sitä voi hyödyntää monessa tarkoituksessa. Iso-standardien mukainen laadunhallinta ja akreditoidut, sertifioidut terveydenhuollon palvelut edellyttävät sitä. Ammatillinen portfolio/CV on työväline, jonka avulla ammatinharjoittaja voi osoittaa osaamisensa ja koulutustarpeensa, hakea apurahaa jne. Hakemuksen käsittely on maksullinen. Vuonna 2013 sen hinta on 120 €/hakemus. Maksu on suoritettava etukäteen ja todiste maksusta liitetään hakemukseen. Ohjeet maksun suorittamisesta löytyvät kunkin liiton kotisivuilta. Liiton nimeämä arviointineuvosto käsittelee hakemukset ja tekee esityksen erityspätevyyden myöntämisestä liiton hallitukselle, jos hakukriteerit täyttyvät. Myönnetystä erityispätevyydestä annetaan todistus. Tieto myönnetystä erityspätevyydestä kirjataan liiton jäsenrekisteriin ja julkaistaan liiton sivuilla, jos hakija on siihen antanut luvan. Seuraavilla Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöillä on käytössä erityispätevyysjärjestelmä: • Suomen Bioanalyytikkoliitto • Suomen Ensihoitoalan Liitto • Suomen Fysioterapeutit • Suomen Kätilöliitto • Suomen Röntgenhoitajaliitto • Suomen sairaanhoitajaliitto • Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 22 LIITON KUULUMISIA LYHYESTI LUMOAVA POHJOLAN PARIISI Teimme syysmatkamme Pohjolan Pariisiin, Riikaan, lämpimän syyskuun alussa. Matkalle lähti yhteensä 59 reipasta ja innokasta hammashoitajaa ja suuhygienistiä. Tuleva Helsingin alueen paikallisyhdistyksen nimen muutos Uudenmaan hammashoitajat ja suuhygienistit ry:ksi onkin ajankohtainen, sillä bussit täyttyivät laajasti Uudenmaan alueella työskentelevistä suun terveydenhuollon ammattilaisista. Riikassa on valtavasti nähtävyyksiä, kulttuuria sekä mielenkiintoisia ja herkullisia ruokapaikkoja. Viikonlopun aikana pystyimme tutustumaan vain pieneen osaan tästä Riikan kaupungin annista. Kotimatkalle lähti joukko piristyneitä ja rentoutuneita hoitajia ja suuhygienistejä. On tärkeää, että jokainen jäsen muistaa maksaa jäsenmaksut. Jäsenmaksupalautteilla pystymme järjestämään uusia retkiä. Seuraava matka suuntautunee pidemmälle, joulukuussa 2014 Berliinin joulutorit kutsuvat meitä. Olkaa aktiivisia, seuratkaa lehtemme ilmoituksia! Uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita! • Teksti ja kuva Marja Sylman KESKI-IKÄISEN PAIKALLISYHDISTYKSEN JUHLAT Pohjanmaan hammashoitajat ja suuhygienistit ry vietti Seinäjoella Uppalan kartanossa syyskuun puolivälissä 40 vuotisjuhlaansa aurinkoisen kesäisissä tunnelmissa. Seinäjoella samana päivänä pidetty Denstal oy:n koulutuspäivä oli valittu tietoisesti juhlan ajankohdaksi, jotta paikkakunnalle maakunnasta saapuvat pääsisivät myös juhlaan. Ajatus tuotti tulosta, sillä juhlaan osallistui 35 jäsentä ympäri paikallisyhdistyksen toimialuetta. Lisäksi juhlaan pääsivät osallistumaan STAL:n varapuheenjohtaja hh Kaija Irri ja hallituksen jäsen hh Sari Lakkala. Puheenjohtaja hh Tarja Malkamäki kertoi avajaissanoissaan ja maljapuheessaan yhdistyksen alkutaipaleesta Kokkolan seudun hammashoitajat ry:nä aina tämän päivän n. 450 jäsenen yhdistyksen toimintaan ja ongelmiin. Aseptiikka-asiat ja jäsenhankinta olivat ajankohtaisia asioita yhdistyksen alkuaikoinakin. Paikallisyhdistyksen jäsenmaksu oli viisi markkaa! Varmaan monelta on unohtunut tai ei ole koskaan kuullutkaan, että ammatillisilla liitoilla ja paikallisyhdistyksillä oli merkittävä rooli palkkaneuvotteluissa, sillä Tehyä ei vielä 1970–luvulla ollut! SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 Juhlan kruunasi tietenkin juhlapäivällinen, joka oli loihdittu maakunnan tuoreista raaka-aineista ja tuotti mahtavan makuelämyksen. Illan viihteellisestä osuudesta vastasi seinäjokelainen improvisaatioryhmä Päätä näkyvissä, joka 6-7 hengen ryhmän voimalla esitteli meille uusia merkityksiä ja nimiä hammashoidon välineille. Parsotin, jonka itse paremmin tunnistamme yhdistelmämuovin viejänä, voisi toimia nenäkarvojen nyppijänä tai korvavahan poistajana. Kuka puhuukaan asianmukaisista ja tarkoituksen mukaisista välineistä, vain mielikuvitus on rajana. Juhlien toteutukseen tarvitaan aina jonkin verran rahoitusta. Johnson & Johnson, Plandent, Hammasväline, Cloetta Suomi, sekä STAL vastasivat illan tarjoiluista, tuotenäytteistä ja liiton historiikistä. Sponsorien puheenvuoron pitivät STAL:n vpj Kaija Irri, Cloetta Suomen Milla Vihanto ja Johnson & Johnsonin Heidi Okkonen. Kiitos iloisesta juhlasta! Mukana juhlasta nauttimassa ollut Pirkko Takala • Teksti ja kuva Pirkko Takala 23 KOULUTUSTA MERELLÄ Tapasimme iloisen Turun alueen Suun Terveydenhoidon Ammattilaisten (Tasta) joukon Viking linen terminaalissa lokakuisena lauantaina aamutuimaan. Joukon vastaanotti matkanjohtaja, hammashoitaja Satu Säteri, jonka rempseässä luotsauksessa suuntasimme kohti koulutusmatkaa. Aloitimme aamun buffet-aamiaisella, jonka jälkeen Tasta ry:n puheenjohtaja Ann-Kristin Limnell toivotti tastalaiset tervetulleiksi ja koulutusosio aloitettiin. Paikalla oli 45 yhdistyksen jäsentä. Hygieniahoitaja Marjo Haapasaari Turun hyvinvointitoimialalta luennoitsi hygieniasta hammashoidossa. Loistava luento sisälsi paljon ajankohtaista asiaa, jossa myös kerrattiin tärkeitä asioita, kuten käsihygienian merki- oimitystä. Turun hyvinvointitoimiat alalta luennoitsijana olivat myös Suun Terveydeksi -lehden päätoimittajanakin toimiva suuhygienisti, TtM Kukka-Maaria Leivonen sekä suuhygienisti Pia Kanervala, joka onluennoitsi työnjaosta, jona hoika kulmakivenä on oikea ealla tekijäleall to oikeaan aikaan, oikealla ih lä. Kukka-Maaria Leivosen aiheena olili vuorovaikutus suun hoidon vastaanottokäynnillä. Luento sisälsi myöskin useita hyviä ja tärkeitä vinkkejä, painottaen positiivista palautetta, avoimia kysymyksiä sekä reflektoivaa toistoa ja kuuntelua. Hyvien luentojen jälkeen oli vuorossa vielä learning cafe, jossa pohdittiin luentojen pohjalta työnjakoa, SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 h i i jja vuorovaikutusta. ik SSamall hygieniaa la tutustuttiin eri työpaikkojen sekä eri kuntien toimintatapoihin. Loistava koulutuspäivä kruunattiin, kun laiva seilasi Ahvenanmaalle ja vaihdoimme laivan vaihdon myötä myös ohjelman keveämmäksi. Uuden Grace- laivan tanssilattia täyttyi tastalaisista, naurusta ja erittäin hyvästä fiiliksestä. • Teksti Laura Virtanen, kuva Kukka-Maaria Leivonen
© Copyright 2024