Raskaana - Onlinecatalog.dk
ULLA RODE ja muita kirjoittajia Raskaana Raskaus, synnytys ja uusi perhe Mitä vatsassani tapahtuu raskauden aikana? Miten saan hyvän alun imetykseen? Lue vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin. 2012 Tämän kirjan omistaa: Vauvani laskettu aika: 1 Julkaisija: SCA Hygiene Products A/S, Tanska Tm suomenkielinen knns perustuu kirjan 40 tanskankieliseen painokseen. Lopullinen tarkastuspiv 1.10.2010 Kopiointi on sallittua, jos lhde mainitaan Suomennos: Pia Pakarinen, Pianco Oy Valokuvat: Lennart Nilsson (Valokuvat kirjasta ÓEt barn bliver tillÓ, Gyldendal) Christina Voigt Piotr & Co. Jo Selsing Susanne Mertz Jonna Fuglsang Keldsen Nikolai Linares Ulla Rode Imevisen ruokintaan liittyv sislt on THL:n 17.12.2010 hyvksym. Yleinen vastuuvapauslauseke: Vaikka kaikki voitava on tehty thn kirjaan sisltyvien tietojen paikkansapitvyyden varmistamiseksi, SCA Hygiene Products A/S:n ja kirjan tekijiden ei voida katsoa olevan vastuussa seuraavilla sivuilla olevien tietojen oikeellisuudesta tai mistn toimenpiteist, joihin on ryhdytty niden tietojen perusteella. SCA Hygiene Products A/S:n antamia tietoja ei pid kytt terveydellisten ongelmien tai sairauden diagnosoimiseen tai hoitamiseen, eik se korvaa ammattimaista terveydenhoitoa. Jos sinulla tai vauvallasi on terveydellisi ongelmia tai epilet, ett raskautesi ei etene normaalisti, ota yhteytt lkriisi ja pyyd hnelt listietoja ja -ohjeita. Painettu Scandia 2000 -paperille, joka on Pohjoismaisen ympristmerkin saanut tysin kloriiniton paperi. Kirjapaino Scanprint A/S, Joutsenmerkill sertiÞoitu painotalo, lisenssi nro 541 006 Cert no. SW-COC-001221 Oy SCA Hygiene Products AB Kornetintie 10 00380 Helsinki puh. 09 506 881 fax 09 506 88 200 Yksityishenkilt voivat kysy kirjaa neuvolasta Neuvolan henkilst voi tilata kirjan osoitteesta libero.Þ Terveydenhoitohenkilstlle ISBN nro 978-87-85080-17-2 Kustannustoimittajat: Ulla Rode viestintpllikk, RN Asiantuntijat: Terhi Virtanen Ktil, terveydenhoitaja Suomen Ktilliiton puheenjohtaja Veronika Tuimala naistentautien ja synnytysten erikoislkri perinatologian erikoisptevyys apulaisylilkri Tampereen kaupungin erikoissairaanhoito Ulla Due fysioterapeutti Hvidovre Hospital Per Albertsen, MB Lkri, vanhempi dosentti Lastenklinikka Hiller¿din sairaala Lene Jessen RN, itiyshuolto Sydvestjyskin sairaala, Esbjerg Carsten Lenstrup, lketieteen tohtori Johtava konsultoiva lkri Gynekologia ja synnytysoppi Gentoften sairaala Birgitte D¿j Kotikyntej tekev terveydenhoitaja, RN Gladsaxe Elsebet Schultz Sosiaalityntekij Svend Aage Madsen, lketieteen tohtori Psykologian, toimintaterapian ja sosiaalineuvonnan yksikn johtaja Kpenhaminan yliopistosairaala, Rigshospitalet Kpenhamina RASKAUS Raskaana 4 8 Tulevalle islle 10 Uusi isa! 11 Odotusajan terveydenhoito 14 Raskauden seuranta ja tutkimukset / sikiseulonta 19 Vauvan liikkeet 23 Raskauskalenteri 24 Odotus 41 Kaksoset / kolmoset 47 Raskaudenaikaiset sairaudet ja komplikaatiot 48 Elintapasi raskauden aikana 53 Odottavan idin ruokavalio 56 Parisuhde ja tuleva vanhemmuus 62 Synnytys- ja perhevalmennus 64 Liikunta ennen synnytyst 67 SYNNYTYS UUSI PERHE KÄYTÄNNÖLLISTÄ TIETOA Synnytyksen alkaminen 70 Parisuhteesta perheeksi 97 Hakemisto 162 Synnytyksen kynnistminen 73 Imetys ja ravitsemus 98 Hyvi kirjoja 165 Saapuminen synnytyssairaalaan ja synnytys Yleisi imetykseen liittyvi ongelmia CD-levyj / DVD:t / Linkkej 166 74 Puhelinnumeroita 167 Synnytysasennot 75 Supistukset ja synnyttminen 76 Kivunlievitys Synnytyksen aikana Varhaisen yhteyden ja tunnesiteen luominen 109 Vitamiinit, vesi ja vauvan ensimmiset kiintet ruoat 115 Vastasyntynyt 119 Palautuminen 123 Takaisin kuntoon synnytyksen jlkeen 125 Paluu kotiin 129 Miten huolehtia vauvasta? 133 Itku 141 Vauvan kehitys 145 iti Ð is Ð vauva 151 Seksi 156 iti- ja isryhmt 157 Isovanhemmat 158 Sisarukset ja sisaruskateus 159 80 Liberokerho Ð lukitut sivut 32 A-B Oy SCA Hygiene Products AB Ð Libero-tietoa 32 C-J 84 88 Vastasyntyneen ensimminen lkrintarkastus 90 Kun synnytys ei suju tysin suunnitelmien mukaisesti 91 5 6 Teistä on tulossa vanhempia – lämpimät onnittelut! Olette suuren elmnmuutoksen edess. Luvassa on trke ja haasteellinen matka. Uusi pieni ihmisolento syntyy Ð ja teist tulee vanhempia. Tss kirjassa kuvataan, mit tapahtuu raskauden aikana, ja siin kuvataan mys omaa kehitystnne vanhemmaksi. Voitte kytt tt kirjaa lhdeteoksena. Lydtte tst lyhyit kuvauksia joistain muutoksista, joita raskauden aikana tapahtuu. Kirjassa on mys tyhj tilaa, johon voitte kirjata omia ajatuksianne, tunnelmianne ja kokemuksianne: tehk tst kirjasta ensimminen vauva- ja vanhemmuuskirjanne. Kun seuraatte pikkuisenne kehittymist, raskausajan tuntemuksia ja teidn molempien kehittymist vanhemmuuteen, voitte edist sit, ett raskaudesta, synnytyksest ja vauvanne varhaisesta vaiheesta tulee miellyttv kokemus. Pidemmll aikavlill tm voi vahvistaa parisuhdettanne ja antaa vahvan pohjan perhe-elmllenne. Jos teill on kysymyksi, joihin tst kirjasta ei lydy vastauksia, suosittelemme, ett keskustelette lkrinne, ktilnne, terveydenhoitajanne tai muiden odottavien itien kanssa. Tt kirjaa pivitetn vuosittain, jotta varmistetaan tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus. Jos mielestnne kirjasta puuttuu jotain tai olette etsineet jotain tietoa kirjasta lytmtt sit, olen erittin iloinen, jos ilmoitat siit minulle. Neuvolapalveluista puhuttaessa kytmme nimikett terveydenhoitaja. Suomessa neuvolassa toimivalla hoitajalla voi kuitenkin olla mys ktiln koulutus, tai jopa molemmat koulutukset. Puhuttelen tss kirjassa raskaana olevaa iti, tulevaa is tai teit molempia kumppaneina asiayhteyden mukaan. Ulla Rode, viestintpllikk, sairaanhoitaja Listietoja lydt sivustolta libero.Þ 7 Raskaustesti on positiivinen Raskaana Raskaus on sek biologinen ett psykologinen prosessi. Siihen liittyy mys sellaisia unohtumattomia ja uskomattomia muutoksia, ett saat varmasti paljon hyty raskaana olevien ja synnyttvien itien ja heidn puolisoidensa ja perheidens kanssa tyskentelevien ammattilaisten neuvoista. Suurin osa teist tulevista ideist kytt todennkisesti tiedonhakuun mys Interneti. Ensimminen merkki raskaudesta on se, ett kuukautiset jvt tulematta, saatat tuntea olosi turvonneeksi ja voida pahoin, ja rintasi ovat ehk arat. Ehk alitajuntasi kertoo sinulle, ett olet raskaana. Voit vahvistaa tiedon tekemll 8 Raskaus virtsastasi raskaustestin. Voit ostaa testin paikallisesta apteekista tai Internetist ja tehd testin itse kotona tuoreesta virtsanytteest. Tai voit vied virtsanytteen terveyskeskukseen tai neuvolaan. Raskaustestin tulos on positiivinen, jos hedelmitetty munasolu on pssyt kohtuun ja kiinnittynyt kohdun seinn. Vhitellen siihen muodostuu istukka. Raskaushormonit erittyvt verenkiertoon ja munuaisten kautta virtsaasi. Raskaustesti sislt vasta-aineita, jotka reagoivat nihin virtsan hormoneihin ja vahvistavat, oletko raskaana vai et. Raskaustesti nytt positiivisen tuloksen jo pari piv kuukautisten poisjmisen jlkeen. Jos testi on negatiivinen ja epilet tst huolimatta olevasi raskaana tai jos kuukautisesi ovat olleet hyvin epsnnlliset, testi kannattaa toistaa viikkoa myhemmin. Nykyn raskaustesti tehdn usein hyvin varhaisessa vaiheessa, joten toisinaan ky niin, ett testi antaa virheellisesti positiivisen vastauksen (eli tulos on positiivinen, vaikka et ole raskaana) tai virheellisesti negatiivisen vastauksen (eli tulos on negatiivinen, vaikka olet raskaana). Raskaus voidaan vahvistaa mys gynekologin tutkimuksella. Jos et ole aikaisemmin synnyttnyt, lkri ei yleens kykene toteamaan raskautta ennen toisen raskauskuukauden loppupuolta tai kolmannen raskauskuukauden alkua. Jos sinulla on ollut useampia raskauksia, lkri kykenee toteamaan raskauden hieman aiemmin. Merkkej, joita lkri tutkii gynekologisessa tutkimuksessa, ovat emttimen limakalvon ja kohdunkaulan muutokset (niiden vri muuttuu). Jos olet varma siit, ett olet raskaana, ota yhteys alueesi itiysneuvolaan ja sovi kynnit terveydenhoitajan luona. Suomen terveysviranomaisten itiyshuoltoa koskevien suositusten mukaan sinulla on oikeus tarvittaviin terveydenhoitajan ja lkrin tarkastuksiin sek halutessasi kahteen ultranitutkimukseen. Huolenpito odotusaikana Niden tarkastusten tarkoituksena on hlvent mahdollisia huoliasi sek varmistaa, ett pysyt terveen raskautesi aikana ja ett vauvasi syntyy terveen ja elinvoimaisena. Kannattaa kirjata etukteen yls kaikki kysymykset, joita haluat kysy tarkastuk- sen aikana. On harmillista, jos muistat vasta kynnin jlkeen, mit sinulla oli tarkoitus kysy. Tarkastusten ajoituksissa on alueellisia eroja. Joillain alueilla tarjotaan ryhmopastusta ja osallistumista synnytys- ja vanhempainryhmiin, mutta niit ei jrjestet kaikilla alueilla. Joillain alueilla terveydenhoitaja ehdottaa kotikynti ennen vauvan syntym. Kytnteet vaihtelevat kunnittain. Kysy itiysneuvolastasi mahdollisuudesta kotikyntiin. Esimerkki tyypillisistä tarkastuksista ja tutkimuksista raskauden aikana RV Lkri 8-12 8-14 Th X X 15-17 X X 18-21 22 X X 32 X 34 X X 37 X 38 X 39 X 40 X 41 X 1-10 pv synnytyksest 5-12 vkoa synnytyksest Tai 24-26 X 30 36 Huomautuksia X 10-13 26-28 Vapaaehtoinen ultranitutkimus X X Kotikynti X Jlkitarkastus libero.fi Raskaus 9 Tulevalle isälle Vain nainen voi olla raskaana, mutta sinusta on tulossa is. Joidenkin miesten on vaikea ymmrt, ett se tapahtuu juuri nyt. Jotkut toiset ovat innoissaan heti ja tuntevat ehk suurta ylpeyttkin. Useimmilla miehill on ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita samanaikaisesti. Koko fyysinen kehitys tapahtuu tietenkin puolisossasi, mutta miehellkin on kaikki mahdollisuudet osallistua prosessiin heti raskauden alusta. Mit useampaan tapahtumaan Ð lkrikynnit, ostokset uudelle vauvalle ja kaikki muu raskauteen ja synnytykseen liittyv Ð osallistut tulevana isn, sit tiiviimmin olet mukana ja sit trkempi tulee roolistasi. Pidemmll aikavlill tm tarkoittaa sit, ett sinulla on isn tasa-arvoisempi vanhemman asema. Saattaa olla vaikeaa tunnistaa ja ymmrt naisen reaktioita ja tarpeita. Mys mies ja hnen tarpeensa voidaan helposti unohtaa. Tst syyst on trke, ett sin olet mukana tulevana isn ja ett sin tunnistat ja ilmaiset omat ajatuksesi Ð sek kielteiset ett mynteiset. Nin etenkin siksi, ett jatkossa te molemmat saatte suurta hyty toistenne tukemisesta ja vanhemmiksi tulemiseen liittyvn kokemuksen jakamisesta. Sinulle on kirjoitettu erityisesti kappale Ist, synnytys ja isyysloma. Tiesitkö? ¥ tt ensisynnyttjien keski-ik on noussut 24 vuodesta 29 vuoteen viimeisten 30 vuoden aikana Ð ja ett vuodesta 2006 tm nousu on ollut ensi kertaa jatkuvaa. Ensisynnyttjien keski-ik ei ole koskaan ollut nin korkea (Suomessa 28,1 vuotta vuonna 2008) ¥ ett kaikkien tulevien itien keski-ik on 30,1 vuotta ¥ ett Suomessa syntyy joka vuosi noin 2150 lasta yli 40-vuotiaille ideille ¥ ett alle 25-vuotiaille ideille syntyy noin 10790 lasta vuodessa syy, jonka vuoksi Suomessa on mahdotonta arvioida prosentuaalisesti sektioiden mr itien toivomuksesta ¥ ett Suomessa syntyi vuonna 2008 hieman yli 59800 lasta. Poikia oli muutama tuhat enemmn kuin tyttj. Syntyneiden lasten lukumr oli vuonna 2008 vajaat 2 % suurempi kuin vuonna 2007 ¥ ett tanskalaisten naisten on vaikeampi hedelmity kuin suomalaisten, ruotsalaisten tai italialaisten naisten ¥ ett yh suurempi osa naisista ptt olla hankkimatta lapsia Ð keskimrin synnytmme Suomessa 1,85 lasta ¥ ett snnllisesti sukupuolielm harrastavista naisista suurin osa tulee raskaaksi ensimmisen vuoden aikana ¥ ett keinohedelmityksen kytt on lisntymss. Noin 3 prosenttia lapsista saa nykyn alkunsa keinohedelmityksell ¥ ett vauvojen keskimrinen syntympaino oli 3 491 g vuonna 2008. Kaksoset painoivat keskimrin 2500 g ja kolmoset 1 800 g ¥ ett vuodessa syntyy noin 850 kaksoset ¥ ett tll hetkell 16,6 prosenttia kaikista synnytyksist eli noin 9800 synnytyst tapahtuu sektiolla. Suomessa keisarileikkauksen tekemiselle tulee aina olla lketieteellisesti perusteltu Isksi tulossa 10 Raskaus Isät, synnytys ja isyysloma kirj. Svend Aage Madsen, tarkastanut Ulla Rode Uusi isä Isät ja synnytys Suomalaiset ist ovat mukana noin 97 prosentissa synnytyksist. Tm on uusi suuntaus useissa maissa. Mys Ruotsissa ist ovat mukana noin 95 prosentissa synnytyksist, kun Yhdistyneess kuningaskunnassa ja Australiassa synnytykseen osallistuvien isien osuus vaihtelee 60 ja 80 prosentin vlill. Historiallisesta nkkulmasta tm on jotain tysin uutta Ð ei ole monia muita maita, joissa ist ovat nin tiiviisti mukana kumppaninsa raskaudessa tai haluavat olla mukana lapsensa synnytyksess. Nm ist eivt myskn vain ole mukana varsinaisessa synnytyksess. Iso osa tulevista isist tulee mukaan lkrintarkastuksiin, noin 90 % osallistuu neuvolakynteihin, suurin piirtein 70 % synnytysvalmennukseen ja 97 % on lsn ultranitutkimuksissa. Ist kertovat olevansa iloisia siit, ett lhtivt mukaan. On kuitenkin mielenkiintoista, ett viimeisimmt Tanskassa tehdyt tutkimukset osoittavat, ett suurin osa isist on kokenut, ett lkri tai terveydenhoitaja ei kutsunut heit mukaan nille kynneille. Monet ovat mys kokeneet, ett heille ei puhuttu suoraan niden kyntien aikana. Miksi ist haluavat olla lsn lastensa syntymhetkell? Uusimpien tanskalaisten tutkimusten mukaan 98 % isist sanoo olevansa siell omasta halustaan, ja 95 % heist sanoo jlkikteen olevansa iloisia siit, ett he olivat mukana synnytyksess Ð vain 1 prosentti ilmoittaa, ett heidn mielestn olisi ollut parempi olla menemtt. Kun tulevilta isilt kysyttiin, miksi he haluavat osallistua synnytykseen, kaikki ilmoittivat, ett he olivat siell tukemassa kumppaniaan. Lisksi 85 % isist ilmoitti mys, ett he halusivat olla toivottamassa lapsensa tervetulleeksi. Kun vauva on syntynyt, 70 % isist kokee, ett heidn osallistumisensa vauvan hoitoon on trkein tekij. Tulevat ist toisin sanoen ensin kiinnostuvat synnytyksest ja osallistuvat siihen tukeakseen kumppaniaan ja huomaavat myhemmin, ett heidn ja vastasyntyneen vlille on muodostunut tunneside. Synnytyssairaalassa monet uudet ist pyytvt neuvoja siihen, miten he voisivat olla tiiviimmin vastasyntyneen kanssa. Useimmat ist haluavat mys jd kumppaninsa ja vastasyntyneen vauvansa kanssa synnytyssairaalaan, ja yh useammassa sairaalassa pyritn tarjoamaan tt mahdollisuutta. Isät edelläkävijöinä Ist, jotka ovat lsn lastensa synnytyksess, ovat yh edellkvijit ja luovat uusia perinteit, kun he ilmaisevat tarpeensa ja vaatimuksensa synnytyssairaalassa. Tn pivn isksi tulevilla miehill ei edelleenkn ole monia mynteisi roolimalleja. On todennkist, ett he ovat ensimminen sukupolvi, jonka synnytyk- sess heidn omat isns olivat mukana Ð ja nm kuuluivat ensimmisiin miehiin maailmassa, jotka olivat lsn lastensa synnyinhetkell. Heidn isns olivat kuitenkin edelleen Óperinteisi isiÓ, jotka eivt pitneet isyyslomaa, eivt koskaan olleet kahden kesken vauvansa kanssa, eivt tyntneet lastenvaunuja yksin kadulla eivtk vieneet pieni lapsiaan minnekn itse. Monet miehet tekevt nykyn tt kaikkea, vaikka kasvatusvastuu onkin yh jakaantunut hieman eptasapainoisesti. Milloinkaan aiemmin niin monet ist eivt ole kuitenkaan viettneet aikaa lasten, vauvojen ja teiniikisten kanssa. Milloinkaan aiemmin ei ole ollut niin monia isi, jotka ovat halunneet pit oman osuutensa kytettviss olevasta vanhempainlomasta. Millainen on ”hyvä isä”? Kun miehilt kysytn Ð ennen ja jlkeen heidn lapsensa syntymn Ð millainen on heidn mielestn hyv is, he vastaavat sen tarkoittavan ¥ ¥ ¥ ¥ ¥ ¥ aktiivista mukana olemista ajan antamista tarkkaa kuuntelua ja henkist lsnoloa rakkauden osoittamista yhdessoloa kiinnostusta ja huolenpitoa Jotta miehest voisi tulla hyv is ja isn ja lapsen vlille voisi kehitty vahvat tunnesiteet, miesten on ¥ tehtv tietoinen pts vanhemman roolin ottamisesta Raskaus 11 ¥ oltava lsn tarkastuksissa ja tutkimuksissa Ð ja esitettv omia kysymyksin ¥ osallistuttava synnytysvalmennukseen Ð list sit tuntemusta, ett iti ja is ovat tuomassa kumppaneina lapsen maailmaan ¥ vietettv mahdollisimman paljon aikaa idin ja lapsen kanssa alusta lhtien ¥ kehitettv omaa rooliaan perheen isn ja vaadittava se itselleen ¥ tarvittaessa kysyttv neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta vastasyntyneen ksittely, vaippojen vaihtoa sek isn ja vauvan vlisen kontaktin saamista varten ¥ oltava lsn synnytyssairaalassa ¥ otettava mahdollisimman pitk isyysloma ¥ vietettv aikaa pikkuisen kanssa ja vaadittava, ett he saavat tehd asiat omalla tavallaan Ð ett heidn tapansa on OK Osallistuminen synnytykseen ja vauvan elmn ensimmisiin piviin ja viikkoihin on hyv perusta isn ja lapsen vliselle tunnesiteelle Ð ja elinikiselle yhteydelle teidn kahden vlill. On erittin trke, ett olet fyysisesti lhell lastasi. Tm lis haluasi viett aikaa lapsesi kanssa sek itseluottamustasi ja osaamistasi isn. 12 Raskaus Isät ja lapset Kaikki tutkimukset osoittavat, ett ist kykenevt aivan hyvin ottamaan pvastuun vauvasta heti syntymn jlkeen. Lapsissa ei ole myhemmin mitn havaittavissa olevaa eroa, joka paljastaisi, ottiko iti vai is pvastuun lapsesta. Mys sukupolvien vliset tutkimukset osoittavat, ett isien kyky luoda onnellinen ja turvallinen emotionaalinen perusta lapsilleen on aivan yht hyv kuin itien. Niden tutkimusten mukaan ist sopeutuvat mys vlittmsti vastasyntyneen lapsen olemassaoloon, vaikka he olisivatkin Ð ennen syntym Ð ajatelleet lhinn lapsen myhempi elmnvaiheita vauva-ajan jlkeen. Ist kykenevt mys samastumaan vauvoihinsa aivan yht hyvin kuin iditkin. On kuitenkin olennaisen trke, ett kytt aikaa yhdessoloon vauvan kanssa. Kun viett isn vauvasi kanssa paljon aikaa, voit saada hneen samanlaisen ja aivan yht syvn tunnesiteen kuin itikin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ist ja idit toimivat ja reagoivat hyvin samalla tavalla, kun he ovat yksin vauvan kanssa. Joitakin eroja on luonnollisesti olemassa, mutta ei mitn sellaisia, jotka estisivt lapsen perustarpeiden tyydyttmisen. Sopimukset ja näkyvät erot isien ja äitien välillä Huolimatta siit, ett miehet ja naiset eivt kyttydy kovinkaan eri tavalla, kun he viettvt aikaa lastensa kanssa, ist ja idit usein puhuvat hyvin eri tavalla lapsistaan ja heidn kanssaan viettmstn ajasta. Kun naiset puhuvat odottamastaan lapsesta, he usein puhuvat hnest vauvana ja kuvaavat lheist suhdetta vauvan kanssa, kun puolestaan miehet todennkisemmin puhuvat ajan vietosta ja leikkimisest hieman isomman lapsen kanssa. Tilanne on samanlainen mys lapsen syntymn jlkeen: iti puhuu usein lheisyydest, hellst suhteesta hnen ja lapsen vlill. Miehet toisaalta puhuvat usein yhteisist kokemuksista lapsen kanssa fyysisten, villien ja jnnittvien leikkien ja pelien kautta. Siten iti ja is ovat hyvin erilaisia rooleissaan vanhempina, mik saattaa luoda ristiriitoja, mutta todellisuudessa mikn ei viittaa siihen, ett heidn varsinainen vuorovaikutuksensa lapsen kanssa olisi kovin erilainen. Tmn vuoksi on erittin trke, ett vanhemmat keskustelevat suhteestaan ja siit, ovatko he tasa-arvoisia vanhempina. Ennen vauvan syntym on hyv keskustella yhteisest tulevaisuudesta ja siit, millaiseksi se muodostuu: miten jaatte vastuun? Kumpi teist nousee yll vaihtamaan vauvan vaipat, kumpi hakee lapsen pivkodista, kumpi nukuttaa lapsen illalla ja niin edelleen. Haluatteko jakaa tmn vastuun tasan vai onko tehtv pasiallisesti jommallakummalla teist? Kumpi viett eniten aikaa lapsen kanssa Ð onko se lhinn toinen teist lapsen ensimmisten elinvuosien aikana, kun muistetaan, ett sen myt kehittyvt vahvemmat elinikiset tunnesiteet Ð vai etsittek tasa-arvoa? Ja etenkin: miten yhdisttte tyn ja vanhemmuuden? Mitk ovat prioriteettinne seuraavien 18 vuoden ajan? Isksi tulo kaikkine siihen liittyvine erityispiirteineen on trke tekij miehen henkisess kehityksess. Isyys voi luoda mieheen ominaisuuksia, jotka ovat suoraan vastapainona niille aggressiivisille tai vkivaltaisille kyttytymismalleille, joita joillain miehill on. Vastuunkanto, lheiset tunnesiteet ja samastuminen lapseen kehittvt miehen psyykess piirteit, jotka tydentvt perinteist mieskuvaa. Isyys on perustavanlaatuinen tekij miehen kehityksess Ð eik vhiten hnen psyykkisess kehityksessn. Lapsesta erossa oleminen on riipaisevaa. Isksi tulemiseen liittyvt psykologiset prosessit muuttavat sinua. Useimpien isien mielest se on rikastuttava kokemus. Kaikki tm ja moni muukin seikka nytt viittaavan siihen, ett isyyden ksite on muuttunut ja edelleen muuttumassa Ð voitaneen ehk puhua jopa Óuudesta isyyden ksitteestÓ. Nykyn tiedetn, ett mit enemmn aikaa viett lapsesi kanssa, sit enemmn aikaa todennkisesti haluat viett hnen kanssaan. Tm avaa sinulle historiallisen mahdollisuuden: mahdollisuuden luoda oikeat edellytykset vahvojen tunnesiteiden syntymiseen isn ja lapsen vlille alusta lhtien. Isät ja synnytyksen jälkeinen masennus Sek miehet ett naiset kokevat, ett lapsen syntym ja vanhemmaksi tulo ovat suuria haasteita Ð haasteita, jotka mrittelevt uudelleen heidn identiteettins. Jokainen uusi vanhempi kokee sekalaisia tunteita. Joskus nm tunteet ovat niin voimakkaita, ett uusi vanhempi tarvitsee apua synnytyksen jlkeisen masennuksen vuoksi. Nykyn tiedetn, ett mys miehet voivat kokea synnytyksen jlkeisen masennuksen. Noin 7 prosenttia tanskalaismiehist kokee synnytyksen jlkeisen masennuksen kuuden viikon kuluessa lapsensa syntymst. Yhdysvalloissa jopa 10 prosenttia isist krsii synnytyksen jlkeisest masennuksesta. Suomen oloisssakin 10Ð15 prosenttia isist krsii isbluesista ja kokee lapsen vauva-aikana erilaisia hankalia tunteita etsiessn omaa tapaansa ja paikkaansa el perheess. Kun synnytyksi on vuosittain noin 60 000, tm merkitsee sit, ett runsaat 6 000 is kokee vuosittain tllaisen masennuksen. Synnytyksen jlkeisen masennuksen syyn voivat usein olla huonot muistot lapsuudesta, esimerkiksi ratkaisemattomat ristiriidat oman idin kanssa. Synnytyksen jlkeisen masennuksen aikana nm lapsuuden ristiriidat saattavat sekoittua nykyisiin ristiriitoihin isn oman idin ja mahdollisesti mys oman kumppanin kanssa. Monet tilat, ajatukset, tunteet, reaktiot ja oireet, joita koetaan ÓtavanomaisenÓ masennuksen yhteydess, esiintyvt mys synnytyksen jlkeisen masennuksen yhteydess. Lukuun ottamatta sit, ett uuden vanhemman tuntemukset liittyvt nimenomaan vanhemmaksi tulemiseen. Miesten oireet saattavat poiketa naisten oireista. Perinteisesti naiset kokevat esimerkiksi toivottomuutta, syyllisyytt, omanarvontunteen heikentymist ja avuttomuutta. Miehen reaktioihin voi tmn lisksi liitty alhainen stressinsietokyky, pihteiden (erityisesti alkoholin) kytt, viha, levottomuus, kontaktin vlttminen, ylenpalttinen mielenkiinto tyntekoon ja avusta kieltytyminen. Nm reaktiot voivat jd huomaamatta, ja saattaa olla vaikeaa yhdist ne avuntarpeeseen. Monia miehi saatetaan pikemminkin pit itse ongelmana kuin henkiln, jolla on ongelma ja joka tarvitsee apua. Kun uusi is reagoi tll tavoin, hn saattaa usein mys kokea itsens nurkkaan ahdistetuksi. Tmn lisksi hnell on viel musertava vastuun painolasti, huoli siit, ett vauvalla ei ehk ole kaikki kunnossa, huoli lapsen reaktioista ja tarpeista tai ahdistus siit, ett hn joutuu eroon lapsesta. Monet miehet saattavat mys olla huolestuneita siit, ett he menettvt itsehillintns vauvan kanssa, ett vauva ei pysy hallinnassa, ett vauvalla on vahingoittava vaikutus isn tai isn elmn Ð tai is saattaa ajatella, ett olisi helpompaa, jos lapsen kanssa ei tarvitsisi olla tekemisiss. Jos olet tuore is ja tunteesi ovat tllaisia, sinun on haettava apua. Puhuminen psykologin kanssa saattaa auttaa Ð sek siin, millaisia tuntemuksia koet, ett siin, millainen on suhteesi vauvaan ja isksi tulemiseen. Raskaus 13 Odotusajan terveydenhoito Ensimmäinen äitiysneuvolan tarkastus Useimmat parit saapuvat ensimmiselle neuvolakynnille yhdess Ð olette molemmat tervetulleita. Terveydenhoitajanne kertoo teille tarjolla olevasta odotusajan hoidosta ja mahdollisista synnytyspaikoista. Voitte keskustella kokemuksistanne tulevina vanhempina sek ilon aiheistanne ja huolistanne samoin kuin seksisuhteestanne. Terveydenhoitaja tiedustelee teilt, onko teill erityisi vaikeuksia ja tarvitsetteko esimerkiksi tutkimuksia tai selvityksi, jotka koskevat mahdollisia perinnllisi sairauksia suvuissanne. Ensimmäinen käyntini neuvolassa .......................................................... Terveyskertomus Terveydenhoitajasi laskee vauvasi todennkisen syntympivn sen pivn perusteella, jona viimeiset kuukautisesi alkoivat. Tmn tarkastuksen yhteydess sinulta kysytn viimeisten kuukautisten alkamispiv, kuukautiskierron pituutta, aikaisempia raskauksia ja mahdollisia sairauksia. Sinut punnitaan ja verenpaineesi mitataan. Virtsanytteest tarkistetaan virtsan proteiini ja sokeri sek tarvittaessa bakteerit, sill raskaana olevat naiset ovat alttiita virtsarakontulehduksille. Tapaamisen lopuksi sovitaan seuraavien terveystarkastusten ajankohdat. Terveydenhoitaja aloittaa itiysneuvolakorttisi tyttmisen. Sinun on otettava neuvolakorttisi mukaan kaikille lkrikynneille ja terveydenhoitajan tapaamisiin, jotta sinulla on tydelliset tiedot kaikista tutkimuksista. Mys sinua hoitavat terveydenhoitoalan ammattilaiset saavat tiedot aikaisemmista tarkastuksista itiysneuvolakortista. Pid korttia aina mukanasi, nin tiedot raskaudestasi ovat aina tarvittaessa kytettviss. Milloin on vauvan laskettu aika? Laskettu aika on pivmr, jona vauvan odotetaan syntyvn. Terveydenhoitajasi laskee ensimmisen pivmrn; myhemmin pivmr varmennetaan ultranitutkimuksella. Tarkalla pivmrll on merkityst vain, jos vauva syntyy yliaikaisena tai keskosena. Ultranitutkimuksen perusteella arvioitua laskettua aikaa kytetn, mikli 14 Raskaus kuukautisista olevaan laskettuun aikaan on eroa viisi piv tai enemmn. Raskauden kesto lasketaan 40 viikoksi viimeisten kuukautistesi ensimmisest pivst. Se lasketaan tll tavoin, koska suurin osa naisista tiet viimeisten kuukautistensa pivmrn mutta monet naiset eivt tied tarkasti, koska lapsi on siitetty. Kytnnss tm tarkoittaa sit, ett et ollut raskaana ensimmisten kahden viikon aikana, koska et tietenkn tullut raskaaksi sin pivn, jona kuukautisesi alkoivat. Tsmllinen pivmr riippuu kuukautiskierrostasi ja siit, onko se tarkalleen 28 piv. Jos kiertosi on hieman pidempi, tm otetaan huomioon laskettua aikaa mritettess. Ensisynnyttjien synnytyksen alkaminen venyy yleens noin yhdell viikolla. Synnytyspaikan valinta Suomessa on tll hetkell 31 synnytyssairaalaa. Synnytyssairaala mrytyy asuinpaikkakuntasi perusteella. Useimmissa kunnissa on mahdollisuus saada terveydenhoitaja synnytyksen jlkeen kotikynnille tarkastamaan sinun ja vauvasi vointi. Synnytysyksiköt Jokaisessa synnytysyksikss on saatavilla kivunlievityksen kaikki muodot, samoin kuin tarvittaessa sektiomahdollisuus. Yksikiss tyskentelevt ktilt ja synnytyslkrit yhdess. Ktilt hoitavat normaalit alaltiesynnytykset ja lkri on kytettviss tarvittaessa. Kotisynnytys Suomessa kotisynnytyksi on erittin vhn, arviolta reilusti alle 100 vuosittain. Mikli olet kiinnostunut kotisynnytyksest, saat tietoa aiheesta itiysneuvolastasi ja Aktiivinen synnytys ry:n sivustoilta http://www.aktiivinensynnytys.Þ/. Kotisynnytyksess olet rauhallisessa ympristss omassa kodissasi, ja ktil kykenee keskittymn sinun tarpeisiisi. Tutkimuksissa ei ole ilmennyt, ett kotisynnytys ei olisi tysin turvallinen, jos kotisynnytyst on suunniteltu koko raskauden ajan, raskautesi on sujunut ongelmitta, etk kuulu ns. riskisynnyttjiin (esimerkiksi kaksosia odottavat, pertilaraskaudet tai odottajan raskausmyrkytys tai muu perussairaus). Haittana on se, ett lketieteellisi kivunlievitysmenetelmi ei ole kytettviss ja jos synnytys ei etene normaalisti, sinut on siirrettv synnytyssairaalaan. On trke valmistautua tt mahdollisuutta varten, jotta et olisi liian pettynyt siihen, ett et onnistunut synnyttmn vauvaasi kotona. Kotisynnytys vaatii odottajalta tavallista huolellisempaa valmistautumista ja ktiln lsnoloa synnytyksess sek vastuukysymysten ymmrtmist: kotona ei ole mahdollisuutta sektioon ja mahdollinen siirtyminen sairaalaan kesken synnytyksen vie oman aikansa. Omia merkintöjä Isosisko mukana neuvolakynnill Raskaus 15 Jos olet Rhesus-negatiivinen ja vauva on Rhesus-positiivinen, sinulle annetaan 72 tunnin kuluessa synnytyksest anti-Dpistos, jotta estettisiin Rhesus-ongelmat mahdollisten myhempien raskauksien yhteydess. Tm menettely on kytnnss poistanut Rhesus-sairauden Suomessa. Ensimminen lkrikynti Ensimmäisellä terveydenhoitajakäynnillä tehtävät tutkimukset Hemoglobiinimittaus Hemoglobiini on pigmentti, joka vrj veren punaiseksi. Hemoglobiiniproteiini sijaitsee punaisissa verisoluissa, ja sen tehtvn on kuljettaa happea keuhkoista kaikkiin kehon kudoksiin, jotka tarvitsevat happea. On normaalia, ett hemoglobiiniarvosi heikkenevt hieman raskauden aikana. Heikkeneminen johtuu siit, ett kehossasi on enemmn nesteit, jotka laimentavat vertasi. Keskustele terveydenhoitajan kanssa siit, mik olisi sinulle paras rautavalmiste. Saatavilla on mys nestemisi rautavalmisteita, jotka eivt yleens rsyt vatsaa (ks. mys Raskausajan ruokavalio). 16 Raskaus Veriryhmä Veriryhmn mrittelemiseen on monta menetelm. Tunnetuimmat menetelmt ovat AB0-veriryhmjrjestelm ja Rhesus-veriryhmjrjestelm. Rhesus-tekijn mrittmiseksi otetaan verinyte. Kaikista Suomen neuvoloissa asioivista ideist otetaan verinyte 8Ð12 raskausviikolla. RhD-negatiivisista ideist otetaan lisnytteet raskausviikoilla 24Ð26 ja 36, koska heill on tavallista suurempi riski muodostaa veriryhmvasta-aineita. Jos RhD-positiivinen iti on saanut verensiirtoja tai synnyttnyt keltaisuuden vuoksi hoidetun lapsen, otetaan lisnyte mys raskausviikolla 36. Veripalvelun veriryhmosasto tekee kaikki Suomen raskaudenaikaiset veriryhmvasta-ainetutkimukset. Toiminta on keskitetty yhteen laboratorioon STAKESin suositusten mukaisesti. Vauvasi veriryhm tutkitaan synnytyksen jlkeen, jos itse olet Rhesus-negatiivinen. Verenpaine Normaali verenpaine on noin 120/80. Jos verenpaineesi on kohonnut, tm saattaa viitata raskauden aikaiseen verenpainetautiin tai raskausmyrkytyksen varhaisiin oireisiin. Matala verenpaine ei ole ongelma, mutta saatat tuntea huimausta erityisesti silloin, kun nouset nopeasti yls istuma-asennosta. Virtsanäytteet Joskus virtsasi saattaa nytt hieman samealta. Tm voi johtua emttimen eritteiden mrn lisntymisest, ja se on normaalia raskauden aikana. Virtsan sokeri saattaa merkit kehittyv diabetesta, mutta on todennkisemp, ett munuaisesi vain erittvt enemmn sokeria raskauden aikana. Tst ei tarvitse olla huolissaan. Syy voidaan selvitt tekemll tarvittaessa sokerirasituskoe. Proteiini virtsassa saattaa merkit virtsarakontulehdusta, joka on helposti hoidettavissa. Raskauden jlkipuoliskolla proteiini virtsassa voi viitata mys alkavaan raskausmyrkytykseen. Bakteerit virtsassa ovat merkkin virtsarakontulehduksesta, joka on hoidettava. Paino Noin 10Ð15 kg:n painonlisys raskauden aikana on normaalia. Painosi pitisi kuitenkin lisnty vain 8Ð10 kg, jos olet ylipainoinen, ja noin 14Ð15 kg, jos olet alipainoinen. Painonlisys jakautuu seuraavasti: Jos painonlisyksesi on tt suurempi, se saattaa johtua siit, ett ruokahalusi on suuri, mutta syyn voi olla mys se, ett kehoosi kertyy nestett. Liev turvotus eli nesteen kertyminen on yleist raskauden viimeisell neljnneksell (ks. Harjoituksia aineenvaihduntasi parantamiseksi). Vakava nestekertym saattaa olla yksi merkki alkavasta raskausmyrkytyksest. Omia merkintöjä ¥ vauva (noin 3,5 kg) ¥ kohdun koon ja painon lisys (noin 1 kg) ¥ istukka (noin 0,5 kg) ¥ rintojen suureneminen (noin 1 kg) ¥ lapsivesi (noin 1 kg) ¥ nesteen kerntyminen kehoosi (noin 1,5 kg) ¥ lisntynyt veren mr (noin 1,5 kg) ¥ rasvavarastot (noin 0,5-1 kg), jotka kertyvt ylimriseksi energiaksi imetyst varten VaaÕalla libero.fi Raskaus 17 itiysneuvolassasi on puhelinaikoja, joiden aikana voit soittaa, mikli sinulla on mielesssi kysymys, johon haluaisit saada vastauksen. Jos tuleva is haluaisi keskustella terveydenhoitajasi kanssa, voitte mainiosti pyyt tt mahdollisuutta. Ensimminen neuvolakynti Ensimmäinen lääkärikäyntisi Saat muistutuksen ensimmisest tapaamisesta lkrin kanssa noin 12Ð16 raskausviikolla. Tapaamispaikkana on neuvola. Tll kynnill lkri tutkii palpoimalla idin kohdun varmistaakseen, vastaako sen koko raskausajan pituutta, ja tarkistaakseen, ett kehitys vaikuttaa normaalilta. Ensimmäisen lääkärikäyntini päivämäärä .......................................................... 18 Raskaus Se, ett tunnet terveydenhoitajasi ja tiedt, ett hn tuntee sinut, luo luottamuksellisen suhteen vlillenne. Tll kynnill keskusteluissa hoitajan kanssa keskitytn siihen, milt raskaana oleminen tuntuu ja millaiseksi te molemmat koette vanhemmaksi tulon. Terveydenhoitaja varmistaa, ett saatte riittvt tiedot, ja puhuu kanssanne voimavaroistanne ja elintavoistanne sin aikana, kun olet raskaana. Hn keskustelee kanssasi mys siit, mit sin itse voit tehd varmistaaksesi sen, ett tuleva vauvasi on terve ja kehittyy niin hyvin kuin mahdollista, ja vastaa kaikkiin mahdollisiin kysymyksiisi. Tll kynnill odottava iti punnitaan ja hnelt mitataan verenpaine ja otetaan virtsanyte. Vauvan painoarvio ja tarjonta (vauvan asento) tarkistetaan vasta 34 viikon jlkeen. Terveydenhoitaja keskustelee kanssasi mys mahdollisuudesta osallistua synnytysvalmennukseen tai vanhempainryhmiin. Perhevalmennukset Terveydenhoitajasi jrjest ryhmtapaamisia 6Ð8:n vauvaa odottavan parin kanssa, jolloin kukin tapaaminen kest noin 90 minuuttia. Tm antaa teille mahdollisuuden verkostoitua, mist on hyty teille vauvan syntymn jlkeenkin. Saatte tapaamisista tarpeellista tietoa raskauden ajan muutoksista, parisuhteesta ja vanhemmuudesta, vauvan hoidosta ja imetyksest. Joissakin neuvoloissa tapaamisiin on liitetty mys synnytysvalmennuksen osuus, joissain se jrjestetn synnytyssairaalassa. Käynti synnytyssairaalassa Useimmat synnytyssairaalat tarjoutuvat esittelemn sinulle tilat ennen synnytyst. Synnytyssairaalassa saatetaan jrjest esittelykierrokset oman aikataulun mukaan. Toisinaan vauvaa odottavilla perheill on mahdollisuus nhd synnytyssairaalan tilat ns. virtuaalikierroksen kautta sairaalan www-sivustojen kautta. Saat tietoa terveydenhoitajaltasi oman synnytysyksikksi kytnteist. Monilla sairaaloilla on omat verkkosivut Raskauden seuranta ja tutkimukset / sikiöseulonta Ultranitutkimus Ð jossa kytetn korkeataajuisia (ultrani) niaaltoja Ð mahdollistaa kohdun, vauvan, istukan, napanuoran ja lapsiveden kuvantamisen. Tutkimus tehdn joko emttimen kautta tai vatsan plt, ja sen suorittaa ktil, terveydenhoitaja tai lkri. Ultranitutkimus on tysin vaaraton Ð tmn tyyppisi terveystutkimuksia on tehty jo lhes 50 vuoden ajan, eik missn tutkimuksissa ole ilmennyt, ett raskaudenaikaiset ultranitutkimukset olisivat olleet milln tavoin haitallisia. Ultranitutkimus voidaan suorittaa eri ajankohtina ja eri sisltisen sen mukaan miten suhtaudut perheesi kanssa sikiseulontoihin. Sikiseulonnat ovat kaikki tysin vapaaehtoisia, ja voit miss seulonnan vaiheessa tahansa pidttyty tutkimuksista! Niskapoimun mittaus viikolla 11Ð13 1. Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus Tm on tutkimus, jossa varmistetaan, ett vauvan sydn ly, mitataan vauvan koko ja tarkistetaan, ett laskettu aika on arvioitu oikein (eli ett vauvan koko vastaa laskettua raskausik). Vanhempien toivomuksesta voidaan tmn tutkimuksen yhteydess tehd mys niskaturvotustutkimus. Tutkimuksen tekev ammattilainen tarkistaa mys, odotatko mahdollisesti useampaa vauvaa. Tm tutkimus tehdn 10+0 Ð 13+6 raskausviikolla. 2. Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta Tll tutkimuksella seulotaan kromosomipoikkeavuuksia ja se koostuu kolmesta eri vaiheesta (kahden ensimmisen vaiheen jrjestys saattaa vaihdella paikkakunnittain). Ensinn otetaan verikoe 9+0 Ð 11+6 raskausviikolla. Toiseksi tehdn varhaisraskauden ultranitutkimus 11+0 -13+6 raskausviikolla, johon sisllytetn www.vaestoliitto.fi Ensimminen ultranitutkimus lisksi vauvan niskaturvotuksen mittaus. Kolmannessa vaiheessa verikokeen ja ultranitutkimuksen tulokset sek tietyt odottajan tiedot (paino, tupakointi, mahdolliset lkitykset ja aiemmat kromosomipoikkeavuudet) yhdistetn tietokoneohjelmapohjaisessa riskilaskentaohjelmassa. Vastaukseksi saada tietty riskisuhdeluku, joka kertoo arvion vauvan kromosomipoikkeavuuden todennkisyydest. Tm luku ei ole sama kuin lopullinen vastaus. Kohonneen todennkisyyden perusteella sinulle tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin eli istukka- tai lapsivesipunktioon. Nihin jatkotutkimuksiin liittyy pieni keskenmenoriski (<1%). 3. Rakenneultraäänitutkimus Tm on kattava tutkimus, jossa vauva tutkitaan pst varpaisiin, jotta voidaan poissulkea useimpien Ð ja vakavimpien Ð poikkeavuuksien mahdollisuus. Tm on perusteellinen vauvan tutkimus. Tutkimuksen tekev terveydenhoitoalan Raskaus 19 Uskomus Lapsivesitutkimus osoittaa varmasti, odotatko poikaa vai tytt. Tarua vai totta? Tm on totta. Ultranikuva viikolta 13 ammattilainen tarkastaa luonnollisesti jlleen mys sen, odotatko kaksosia tai onko sikiit ttkin useampia, tutkii istukan ja tarkistaa lapsiveden mrn. Tm tutkimus suositellaan tehtvksi noin 18 -21+6 raskausviikolla tai halutessasi vasta raskausviikon 24+0 jlkeen. Myhisempi rakenneultranitutkimus on sisllltn aivan samanlainen kuin aiempikin. Erona on mahdollisten varmennettujen vaikeiden poikkeavuuksien jatkotoimenpiteet: Suomen lain mukaan raskauden keskeytys ei ole mahdollista 24+0 raskausviikon jlkeen minkn syyn vuoksi. 4. Tarkennettu rakenneultraäänitutkimus Tm tutkimus suoritetaan vain erikoistapauksissa, ja sen tekevt erityiskoulutuksen saaneet lkrit. Se tehdn esimerkiksi vauvan sydmen ja aivojen yksityiskohtaista tutkimusta varten. Tm tutkimus tehdn ainoastaan silloin, jos 20 Raskaus 3D-ultranikuva viikolta 32 epilln tiettyj sairauksia tai rakennepoikkeavuuksia. Niskaturvotustutkimus Niskaturvotustutkimus on tutkimus, jossa mitataan ultranitutkimuksessa niskapoimun turvotus eli vauvan niskan ihon ja ihonalaisen kudoksen paksuus. Kun tiedetn raskauden kesto ja niskaturvotuksen mr, voidaan arvioida lapsen riski saada Downin syndrooma (tm on kromosomihiri) Ð Downin syndrooma on syyn 85 prosenttiin kaikista vakavista kromosomihiriist. Tm tutkimus suositellaan tehtvksi 11Ð13+6 raskausviikolla. Ensimmäisen ultraäänitutkimuksen päivämäärä: .......................................................... Myöhemmät ultraäänitutkimukset Mikli myhemmin raskauden aikana epilln, ett vauva ei kasva ja kehity normaalisti, vauvan painoa ja yleiskuntoa voidaan seurata tekemll uusi ultranitutkimus, jossa seurataan lapsiveden mr, vauvan liikkeit, kasvua ja verenkiertoa napanuoran kautta sek vauvan verisuonia jne. On mys mahdollista tehd lapsivesitutkimus ja napanuorasta otettava verikoe. 3D/4D ultraäänitutkimus Tm on verrattain uudentyyppinen ultranitutkimus, jossa saadaan kolmiulotteinen pysytyskuva (3D) tai kolmiulotteinen liikkuva kuva (4D) kohdussa olevasta vauvasta. Tmn tyyppinen ultranitutkimus on eri muodoissaan saatavilla lketieteellisill syill useimmissa sairaaloissa. Yksityisklinikat tarjoavat mielelln 3D/4D-tutkimuksia. Uskomus Shettlesin menetelm Poikien Y-kromosomit liikkuvat nopeammin kuin tyttjen X-kromosomit. Jos olet yhdynnss lhell ovulaatiohetke, vauvasta tulee poika. X-kromosomit ovat puolestaan pidempi-ikisi, joten jos lapsi siitetn 2Ð4 piv ennen ovulaatiota, vauvasta tulee tytt. Tarua vai totta? Tmn teorian tueksi ei ole olemassa tieteellist nytt. Yksi tutkimus tehtiin vuonna 1995, mutta se ei tukenut tt ksityst. Jos uskot thn teoriaan, on trke, ett tiedt, milloin ovulaatio tapahtuu. On kuitenkin aina hieman todennkisemp, ett odotat poikavauvaa, sill 51,2 % kaikista vastasyntyneist on poikia ja 48,8 % tyttj. Kromosomitutkimus Kromosomitutkimus on kaikkien sellaisten naisten kytettviss, joilla on normaalia suurempi riski saada lapsi, jolla on kromosomipoikkeamia tai tiettyj perinnllisi sairauksia. Testi voidaan tehd istukkabiopsialla, jossa istukasta otetaan pieni solunyte noin 11Ð13 raskausviikolla, tai lapsivesitutkimuksella. Lapsivesitutkimus tehdn yleens 15Ð16 raskausviikolla. Kudosnyte tai lapsivesisolut viljelln, ja kun ne jakautuvat, valmistuu kromosomeja, jotka tutkitaan. Kun olet kynyt istukka- tai lapsivesitutkimuksessa, sinun on syyt levt loppupiv. Istukka- ja lapsivesitutkimuksen tulokset saat kolmessa, neljss viikossa. Vaihtoehtoinen testi Ð ns. FISH-testi Ð antaa melko varman mutta ei tysin lopullista tulosta muutamassa pivss. Saatavilla olevat tutkimukset 1.1.2010 alkaen Suomen julkisen terveydenhuollon tarjoamat sikiseulonnat on yhtenistetty asetuksen mukaiseksi. Uskomus Jos sinulla on jo enemmn kuin yksi poika, on todennkist ett saat jlleen poikavauvan. Tarua vai totta? Tm on totta, mutta ei tiedet, miten suuri todennkisyys todellisuudessa on. CTG-rekisteröinti CTG-rekisterinnist ktil ja lkri saa tietoa vauvan voinnista. CTG:n suorittaminen antaa terveydenhuoltoalan ammattilaisille vlittmsti tiedon vauvan voinnista. CTG-rekisterinti kytetn esimerkiksi, jos vauvan liikkeet ovat mielestsi vhentyneet tai jos istukan epilln toimivan puutteellisesti, mihin liittyy riski vauvan kasvun viivstymisest. CTG-rekisterinti kytetn mys synnytyssairaaloissa synnytyksen aikana. CTG mitataan sykeanturilla ja sikin supistuksia mittaavalla anturilla, joka kiinnitetn paikalleen idin vatsan plle kohdun ylpuolelle. CTG voidaan mys mitata laittamalla ohut katetri suoraan kohtuun, tmn avulla voidaan rekisterid kohdun sisist painetta supistusten aikana ja saada tietoja supistusten voimakkuudesta. CTG-tutkimuksen aikana monitori toisinaan lakkaa mittaamasta vauvan sykett; nin ky sen vuoksi, ett vauva on liikkunut. CTG-rekisterinti kest noin 20Ð30 minuuttia. Tarvittaessa mittausta jatketaan pidempnkin. Uskomus Istukkabiopsia Tm testi osoittaa vauvan sukupuolen 100 prosentin varmuudella. Tarua vai totta? Melkein totta Ð toisinaan ky kuitenkin niin, ett tehdn virhe ja nytteess onkin idin kudosta. Muuta teknologiaa Moderni teknologia (entsyymitoiminnan tutkimukset ja molekylaaribiologiset teknologiat) mahdollistaa joidenkin perinnllisten aineenvaihdunnan hiriiden diagnosoimisen ja tiettyjen patogeenisten geenien olemassaolon osoittamisen. Tutkimukset tehdn osittain vanhemmille, osittain vauvasta saatavien nytteiden (lapsivesitutkimus / istukkabiopsia) perusteella. Keskustele oman neuvolalkrisi kanssa, jos suvussasi on perinnllisi sairauksia. Tutkimushankkeet Synnytyssairaaloissa saattaa olla meneilln erilaisia tutkimushankkeita, jotka kestvt useiden vuosien ajan. Nihin tutkimuksiin osallistuminen on aina vapaaehtoista. Raskaus 21 Nimet Kun keskustelette siit, odotatteko tytt vai poikaa, te ja vanhempanne ja ystvnne esittte mahdollisesti mys ajatuksia siit, mik nimi lapsellenne pitisi antaa. Merkitse nm ehdotukset muistiin, ja lis mahdollisesti mys tiedot siit, kuka ehdotti mitkin nime Ð tt saattaa olla mielenkiintoista lukea myhemmin. Nimiehdotuksia: Kirjoita nimiehdotukset muistiin Poika vai tyttö? Sek munasolussa ett siittisolussa on kromosomeja (kummassakin 23). Hedelmitetyss munasolussa on siten 46 kromosomia. Nm kromosomit sisltvt meidn yksillliset, perinnlliset geenimme. Jokaisessa munasolussa on yksi X-kromosomi. Noin puolet siittisoluista kantaa X-kromosomeja; loput puolet kantavat Y-kromosomeja. Kun Y-kromosomin sisltv siittisolu hedelmitt munasolun, tuloksena oleva XY-kromosomiyhdistelm mritt lapsen sukupuoleksi pojan. Jos X-kromosomin sisltv siittisolu hedelmitt munasolun, tuloksena oleva XX-yhdistelm merkitsee tytt. Lapsen sukupuoli mrytyy toisin sanoen hedelmityshetkell. Raskauden ensimmisten 10 viikon aikana poika- ja tyttvauvat kehittyvt samalla tavalla ja luovat saman alkeellisen sukupuolirauhasten ja -elinten aihion. 22 Raskaus Sukupuolikromosomit mrittvt kuitenkin vauvan jatkokehityksen 10. raskausviikon jlkeen (ks. Raskauskalenteri). Lasketun ajan määrittäminen Laskettu aika voidaan mritt monin eri tavoin: ¥ Vauvasi laskettu aika voidaan mritt viimeisten kuukautistesi ensimmisen pivn perusteella kyttmll raskauskiekkoa. Voit mys itse mritell lasketun ajan seuraavan kaavan avulla Viimeisten kuukautisten ensimminen piv + 7 (10) piv - 3 kuukautta (Nykyn listn mieluummin 10 piv kuin seitsemn piv) ¥ Ultranitutkimuksella Vauvan liikkeet Jokainen vauva liikkuu eri tavoin Vauvan liikkeet tuntuvat aluksi kuin kuplilta vatsassasi. ÓKuplatÓ muuttuvat kuitenkin voimakkaammiksi, kun vauvan paino kasvaa. Raskausajan loppua kohti vauvan liikkeet tuntuvat ehk mielestsi harkitummilta ja vaativammilta. Tm johtuu siit, ett vauvalla on nyt hyvin vhn liikkumatilaa. Sikin liikkeet ovat aluksi varsin epsnnllisi. Varhaisissa vaiheissa saattaa kulua tunteja ja/tai pivi ennen kuin tunnet vauvan liikkuvan. Aiemmin synnyttneet naiset tuntevat vauvan liikkeet noin 16Ð18 raskausviikolla. Ensimmist lastaan odottavat eivt ehk aluksi tied, milt sikin liikkeet tuntuvat, ja he yleens tulevat tietoisiksi niist noin 18Ð22 raskausviikolla. Jos tunnet vauvan liikkeet vasta hieman myhemmin, tm saattaa johtua siit, ett istukka sijaitsee kohtusi etupuolella tai sinulle on kertynyt paljon painoa raskauden aikana. Jos huolestut siit, ett tunnet liikkeit vain hyvin harvoin, ota yhteytt synnytyssairaalasi ktiln, neuvolaan tai lkriin. Merkitse muistiin, milloin tunnet vauvan liikkeet Muutamissa synnytyssairaaloissa kytetn Ð 32. raskausviikolta lhtien Ð sikin liikkeiden kirjaamista yhten keinona seurata vauvaa. Jos vauvan liikkeiden rytmi muuttuu, tm saattaa johtua siit, ett vauva nukkuu tai ett Ð kun hn kasvaa Ð h- Omia merkintöjä Is kuuntelee sydnni nell ei ole en tilaa liikkua kohdussa. Voit hertt vauvan tnisemll hnt hellsti kdellsi tai paneutua makuullesi, rentoutua ja lhett vauvalle rakastavia ajatuksia. Voit mahdollisesti hertt vauvan mys juomalla nopeasti lasillisen kylm vett. Keskustele lkrisi tai ktilsi kanssa, jos sikin liikkeet muuttuvat merkittvsti. Päivämäärä, jolloin ensi kertaa tunsit vauvan liikkeet: .......................................................... Ensisynnyttjll kohdun kasvu alkaa nky yleens viikkojen 18.-20. vaiheilla libero.fi Raskaus 23 5 viikkoa Raskauskalenteri Raskauden seuraaminen viikko viikolta Raskauden ensimmiseksi pivksi lasketaan kytnnn syist viimeisten kuukautistesi ensimminen piv. Todellisuudessa hedelmitys on voinut tapahtua vasta ovulaation aikaan kaksi viikkoa myhemmin. 24 Raskaus Ultranikuva viikolta 5 Ensimmisten kahden viikon aikana et siis ole todellisuudessa raskaana. Tm merkitsee sit, ett vauvasi on kytnnss kaksi viikkoa nuorempi kuin sen ÓraskausikÓ. Useimmat naiset muistavat, milloin heill oli viimeksi kuukautiset, mutta kaikki naiset eivt tunne mitn ovulaation yhteydess. Siksi on valittu edell kuvattu laskentatapa. Tst raskauskalenterista net, mit tapahtuu viikko viikolta ja voit lukea vauvan keskimrisen koon ja painon siihen saakka, kunnes hn syntyy. Koko ja paino voivat kuitenkin vaihdella. Raskauden ensimmisell puoliskolla suurin osa vauvoista kasvaa samaa vauhtia, mutta sen jlkeen kasvuvauhti saattaa olla erilainen. Syntympainoltaan sek 3 000 g:n vauvat ett 4 000 g:n vauvat ovat normaalipainoisia. Tmn kirjan koot ja painot ovat Tanskan terveysviraston (Sundhedstyrelsen) julkaisemien tietojen mukaisia. Ultranitutkimuksen ansioista on mahdollista todeta sikin koko hyvin aikaisessa vaiheessa. Vauvan pituus mitataan 14. raskausviikkoon saakka millimetrein plaelta peppuun (Crown-Rump-mitta = CRL). Tmn jlkeen vauvan pituus mitataan senttimetrein pst varpaisiin vasta syntymns jlkeen. On mys mahdollista mitata vauvan pn leveys (biparietaali = BP) millimetrein. Ja jos mitataan mys reisiluun (femur = Fe) pituus ja vartalon ymprys (abdominal circumference= AC), saadaan melko tsmllinen vaikutelma vauvan koosta ja raskausist. Voit merkit raskautesi pivmrt seuraaviin tietokenttiin. Sivustolla libero.Þ voit ladata sovelluksen ja saada lis tietoa vauvasi kehityksest. Raskausviikot 2–3 Pvm: .............. Useimmilla naisilla irtoaa kyps munasolu jommastakummasta munatorvesta kerran kuukaudessa. Tn aikana emttimen erite muuttaa koostumustaan siten, ett siittisolujen on helpompi tunkeutua siihen. Munasolun kypsymisaikana mies voi tuottaa miljardeja siittisoluja. Jokainen siemensyksy voi sislt jopa 500 miljoonaa siittisolua. Olosuhteet ovat sellaiset, ett vain joka kymmenes niist saavuttaa munasolun). Siittisolut silyttvt hedelmittmiskykyns noin 48 tunnin ajan. Siittisolulta kest 30 minuutista 48 tuntiin saavuttaa munasolu. Se siittisolu, joka ehtii ensin, tunkeutuu munasoluun ja hedelmitt sen. Siittisolu menett ÓhntnsÓ (ßagellum) ja kasvaa pian samankokoiseksi kuin munasolun tuma. Siitti ja tuma yhtyvt ja uusi elm alkaa Ð uusi ihminen on saanut alkunsa. Munasolu kypsyy jommassakummassa naisen munasarjassa ja odottaa hedelmityst jommassakummassa munatorvessa. Se kykenee elmn tss ravinteikkaassa ympristss muutaman pivn ajan. Jos sit ei hedelmitet, se jatkaa alas kohtuun ja tulee ulos naisen seuraavien kuukautisten yhteydess. Monet naiset sanovat tunteneensa hedelmöittymisen tapahtuneen – jokin tuntui kehossa erilaiselta – esimerkiksi heikko tuntemus rinnoissa. Muistatko tunteneesi jotain tällaista? Raskausviikot 3 Pvm: .............. Nyt siittisolu on tunkeutunut munasoluun. Hedelmittynyt munasolu pysyy munatorven ulkopuolella muutaman pivn ajan jakautuen yh uudelleen neljksi soluksi, kahdeksaksi soluksi jne. Neljnten raskauspivn hedelmitetty munasolu nytt hieman mulperipuun hedelmlt. Se liikkuu munatorven kautta huomattavasti tilavampaan kohtuun. Hedelmittynyt munasolu kiinnittyy kohdun ravinteikkaaseen limakalvoon, ja istukka kehittyy munasolun kiinnittymiskohtaan. Tm on yleens kohdun ylosassa. Juuri sill hetkell, kun siittisolu ensimmisen tunkeutui munasoluun, mrytyi se, odotatko poikaa vai tytt. Siittisolu mr vauvan sukupuolen. Hedelmittyneen munasolun solut jatkavat jakautumista. Ovulaatiosta on kulunut noin yksi viikko. Hedelmittynyt munasolu koostuu noin sadasta solusta; sen lpimitta on 0,2 mm, eli se on noin nuppineulan pn kokoinen. Ensimmiset alkeelliset merkit (aihio) aivo- ja hermosolujen kehittymisest muodostuvat. Jotkin solut rakentavat itse vauvaa. Toiset solut muodostavat istukan, joka liittyy lheisesti kohdun ravinteikkaaseen limakalvoon. Progesteroni-hormonia erittyy nopeasti kasvavina pitoisuuksina, jotta varmistetaan elinkelpoinen raskaus ja se, ett kohdun limakalvo kehittyy auttamaan munasolun pysymist kiinnittyneen. Aivoliskkeeseesi ja munasoluihisi lhtee kemiallisia viestej siit, ett olet raskaa- libero.fi na ja ett kuukautiskierto voi pyshty siksi aikaa. Tm merkitsee sit, ett mys kuukautiset loppuvat. Aamulmpsi on noussut noin 37 asteeseen. Mys tm johtuu progesteronin erittymisest. Raskausviikot 4 Pvm: .............. Saatat tuntea olosi tavanomaista vsyneemmksi ja ptsi saattaa srke hieman. Munasolu on nyt kooltaan 0,5 mm ja se on havaittavissa paljaalla silmll. Se on kiinnittynyt kohdun seinmn limakalvoon. Joillakin naisilla tulee hieman verenvuotoa munasolun kiinnittyess Ð siit ei tarvitse huolestua. Istukka muodostuu munasolun ymprille ja eritt raskauteen ja alkion kehittymiseen tarvittavia hormoneja. Alkio saa happea ja ravintoa istukan kautta, ja istukka kuljettaa mys kuona-aineet pois alkiosta puhdistamalla sen veren. Huomaa, ett eivt ainoastaan happi ja ravinto vaan mys nikotiini, alkoholi ja lkeaineet kulkevat sinusta alkion verenkiertoon. Alkio saa sinulta mys arvokkaita vasta-aineita. Nm vastaaineet suojelevat vastasyntynytt tietyilt sairauksilta hnen ensimmisten elinkuukausiensa aikana. Istukkaa peittvt kalvot, jotka muodostavat Ð raskauden aikana Ð pallonmuotoisen lapsivesiontelon, jossa alkio on kiinnittyneen. Tm ÒpalloÓ tarjoaa mys suojaa fyysisi iskuja vastaan ja varmistaa sen, ett alkio pysyy kosteana eik kuivu. Kymmenen ensimmisen raskausviikon aikana kohdun Raskaus 25 limakalvot tuottavat lapsivett. Tmn jlkeen vauva osallistuu nesteen muodostumiseen nielemll ja virtsaamalla lapsivett yh uudelleen. idill ja lapsella saattaa olla yhteensopimattomat veriryhmt, mik Ð jos veri virtaisi suoraan idist vauvaan Ð saattaisi olla kohtalokasta vauvalle. Ohut kalvo muodostaa suodattimen idin ja sikin verenkierron vlille varmistamaan sen, ett nm kaksi veriryhm eivt sekoitu keskenn. Ruoansulatuskanavan, keuhkojen ja Viikko 5 Vauvan pituus: 4 mm 26 Raskaus hermojrjestelmn aihiot ovat muodostuneet, ja jotkin solut muodostavat ihon, lihasten ja verisuonien aihiot. 20. raskauspivn menness vauvan sydn sykkii ensi kertaa. Raskausviikot 5 Pvm: .............. Vauva on 24 pivn ikinen ja 4 mm pituinen plaelta peppuun. Alat todennkisesti tuntea olevasi raskaana. Rintasi saattavat olla arat ja saatat kokea pahoinvointia ja tihentynytt virtsaamisen tarvetta. Jos nin ky, syyn Viikko 6 Vauvan pituus: 15 mm Viikko 12 Vauvan pituus: 55 mm on lisntynyt verivirta kohtuasi ymprivlle alueelle. Tm voi johtaa siihen, ett virtsarakkoon kohdistuu suurempi paine, jonka vuoksi koet virtsaamistarvetta. On tysin normaalia, ett odottava iti tuntee olonsa vsyneeksi ja tavanomaista nlkisemmksi. Tss vaiheessa tehtv raskaustesti on todennkisesti positiivinen. Vauvan puolella olevan istukan sivun peittvt kaksi kohdun kalvoa, vesikalvo ja suonikalvo. Vauvan yl- ja alaraajojen aihiot ovat Viikko 16 Vauvan pituus: 16 cm Viikko 20 Vauvan pituus: 25 cm alkaneet kehitty vartalosta. Vauvan selkranka alkaa muodostua ja hnen sydmens aihio jakautuu kahteen puolikkaaseen. Vauvalla ei ole viel sukupuolta. Alun perin jokainen alkio on naispuolinen. Jos kromosomeissa on XY-yhdistelm, Y-kromosomi eritt nyt suuria mri testosteronia, joka saa vauvan kehittymn pojaksi. Jos nin ei tapahdu, vauvasta tulee tytt. Raskausviikot 6 Pvm: .............. Vauvan pituus on 5 mm plaelta peppuun. Paino on noin 1 g. Saatat jo salaisesti iloita raskaudestasi. Tunnet ehk olevasi yht vauvan kanssa ja tunnet voimakasta suojelunhalua hnt kohtaan. Aamukahvi maistuu ehk erilaiselta ja tunnet mahdollisesti olosi hieman sekavaksi heti aamusta? Ehk kokemaasi iloa varjostaa se, ett rintasi tuntuvat hyvin aroilta ja olet vsynyt ja huonovointinen. Krsit ehk mys hieman ummetuksesta? Ravinnon kulku ruoansulatusjrjestelmss saattaa kest pidempn, ja tm aiheuttaa mys hieman vatsavaivoja. Lydt tst aiheesta ja hoitokeinoista tietoja jljemp tst kirjasta. Tutustu sisllysluetteloon. Ulkosynnyttimesi (kohdunsuu ja emtin) ovat muuttuneet vriltn sinisiksi. Erotat nyt vauvan silmt, suun ja nenn. Kehitys on juuri nyt erittin nopeaa ja herkkyys mahdollisille negatiivisille vaikutuksille on vastaavasti suurta. Keuhkojen ja maksan aihiot ovat olemassa, ja voit nhd silmien aihiot. Jo viikolla 8 siki muistuttaa pikkuruista ihmist Raskausviikot 7 Pvm: .............. Vauvan pituus on 10 mm plaelta peppuun. Saatat tuntea ajoittain huimausta ja olosi on hyvin vsynyt Ð kuuntele kehoasi ja lep tarvittaessa. Pahoinvointi voi tuntua ylivoimaiselta. Nnniesi pienet nystyrt saattavat nky nyt selvsti. Kukaan ei kykene viel havaitsemaan, ett olet raskaana, mutta useimmat naiset tuntevat muutokset kehossaan. Vauvasi kasvaa tll hetkell noin 1 mm pivss ja vauvan pituus kaksinkertaistuu viikossa. Tmn viikon loppuun menness vauva on herneen kokoinen. Pieni sydn sykkii ja pumppaa verta kaikkiin kudoksiin. Luut koostuvat aluksi rustosta, mutta luutuminen alkaa nyt ja jatkuu, kunnes lapsi on noin 20-vuotias. Net vartalon ja pn, jossa on pieni kohoumia ja kuoppia, joista muodostuvat vauvan kasvot. Silmt ja niiden linssit ovat muodostuneet, mutta silmluomet puuttuvat viel. Voit juuri ja juuri havaita, libero.fi mihin korvat kehittyvt. Vauvan iho on lhes lpinkyv. Ihonalaiskudos ei ole viel kehittynyt, mutta sidekudos, joka muodostaa ihon perustan, on kehittymss. Vauvan kdet ovat ÓmelanÓ muotoiset, ja voidaan juuri ja juuri kuvitella, mihin sormet kehittyvt. Soluissa, jotka muodostavat aivot, on jo kiivasta toimintaa. Alkeellisten aivojen eri osat ottavat kukin oman erityistehtvns, ja hermosolujen vlille muodostuu koko ajan uusia yhteyksi. Vauvan pituus kyetn mittaamaan ultranell ja sydnnet on mahdollista rekisterid. Tss vaiheessa voidaan mys nhd, odotatko kaksosia tai useampia vauvoja. Raskausviikot 8 Pvm: .............. Vauvan pituus on noin 15 mm. Paino on noin 2 g. Emttimen eritteiden mr saattaa lisnty, mik on normaalia. Kohtusi kasvaa, ja vatsasi alaosassa saattaa tuntua pient kipua. Tm johtuu siit, ett Raskaus 27 takaisin kehon reishermostosta. Tm on erittin trke lihasten ja nivelten kehittymisen kannalta. Ultranikuva viikolta 12 - jalkater siteet, joilla kohtusi on kiinnittynyt, venyvt. Pieni tiputtelumainen verenvuoto ei ole myskn eptavallista. Jos olet huolissasi ja verenvuotoon liittyy lisntyv kipua, ota yhteytt itiysneuvolaasi. Sinulla on ehk outoja makumieltymyksi jo tss vaiheessa? Monet naiset toteavat, ett he eivt nyt yhtkki kykene sietmn tiettyj ruokalajeja, joista he ennen pitivt. Vauva nytt nyt pienelt miniatyyrikokoiselta ihmiselt. P on suhteettoman suuri ylvartaloon verrattuna ja huomattavasti suurempi kuin alavartalo. Vauvan vartalo suoristuu, ja kykenet havaitsemaan yl- ja alaraajojen alut, reidet, sret ja jalkatert. Vauvalla on nyt trkeimpien siselinten aihiot. Net aivojen kehittyvn ja vauvan sydn ly snnllisesti. Vauva liikkuu koko ajan ja nukkuu vain lyhyit ajanjaksoja. Jo tss vaiheessa vauvan aivoista lhtee hermoimpulsseja ksien ja jaksojen lihaksiin ja aivot saavat hermoimpulsseja 28 Raskaus Raskausviikot 9 Pvm: .............. Vauvan pituus on 25 mm plaelta peppuun. Veren mr kehossasi kasvaa. Ikenistsi saattaa tulla hieman verta ja nenverenvuoto on mahdollinen. Tm johtuu lisntyneest verenkierrosta kaikilla limakalvoilla. Sinulla saattaa edelleen olla mielialan vaihteluita. Tm on hyvin luonnollista: on niin paljon tunteita ja ajatuksia, jotka joudut ksittelemn raskautesi aikana. Saatat mys tuntea olosi vsyneeksi ja haluttomaksi, mutta yrit kest, sill useimpien naisten mielest tunne helpottaa siihen menness, kun pset 12. raskausviikolle. Ei ole myskn eptavanomaista, ett halukkuus seksiin vhenee raskauden aikana. Seksin harjoittaminen ei kuitenkaan aiheuta vahinkoa vauvalle. Vauvan iho on nyt vhemmn lpinkyv, vaikka se on edelleen hyvin ohut. Net reit, joista kehittyvt myhemmin sieraimet. Vauvan hermojrjestelm kehittyy ja kypsyy, erityisesti aivosolut siin kohdassa, johon aivot kehittyvt Ð 100 000 uutta hermosolua minuutissa. Vauvan sisll olevat sukupuolielimet muodostuvat, ja vauvan p on kooltaan lhes puolet vartalon koosta. Istukka kasvaa vauvan kasvun mukaisesti. On erittin trke vauvan kehitykselle ja kasvulle, ett istukka toimii hyvin, koska se kuljettaa ravintoa ja happea. Napanuorassa on kolme verisuonta, kaksi valtimoa ja yksi laskimo. Istukka sntelee hormonitasoja varmistaakseen sen, ett progesteronin tuotanto pysyy tasaisena. Tm pit kohdunseinn lihakset rentoutuneina ja toimimattomina. Raskausajan lopulla, jolloin vauvan on aika synty, progesteronin tuotanto vhentyy sill seurauksella, ett kohtu kykenee supistumaan ja synnytys alkaa. Raskausviikot 10 Pvm: .............. Vauvan pituus on 35 mm plaelta peppuun. Paino on noin 15 g. Vauvan paino on kaksinkertaistunut seitsemnnelt raskausviikolta. Vauvan sydn on sykkinyt kuukauden ajan ja hedelmittymisest on kulunut 56 piv. Kaikki vauvan elimet ovat olemassa, mutta viel hyvin epkypsin. Vauva eritt pieni mri virtsaa, joka sekoittuu lapsiveteen. Persuolen peittv ohut kalvo hvi. Siskorva on muodostunut, mutta vauva ei kuule viel mitn. Maitohampaiden aiheet ja makunystyt muodostuvat. Vauvan silmt siirtyvt pn sivuilta lopulliseen paikkaansa. Silmt nkevt valoa mutta vauva ei kykene viel rpyttmn silmin. Sormissa ja varpaissa nkyy pieni viitteit nivelist ja kynsist. Jos odotat kaksosia, tm nkyy ultranikuvassa. Hert todennkisesti yll virtsaamistarpeen vuoksi. Sinulla on mys mahdollisesti ilmavaivoja. Rintasi tuntuvat normaalia raskaammilta. Raskausviikot 11 Pvm: .............. Vauvan pituus on 45 mm plaelta peppuun. Vauvan sydn sykkii nopeasti Ð noin 110Ð160 lynti minuutissa. Tm on vlttmtnt sikin kasvun ja kehityksen vuoksi sek ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetusta varten. Vauvan maksa on suuri, ja se tytt suurimman osan vauvan vatsaontelosta. Suolistolle ei ole viel tilaa; suoliston silmukat ovat viel napanuorassa. Vauvan kivekset tai munasarjat ovat muodostuneet. Vauva kykenee avaamaan suunsa, ja kieli on tysin kehittynyt. P on samankokoinen kuin muu keho. Jos olet kokenut pahoinvointia, se on ehk hieman vhentynyt thn menness. Monet odottavat idit ovat tavanomaista herkempi ja kokevat mielialan vaihteluita. Tm johtuu siit, ett vaihtelevat hormonitasot, vsymys ja tulevaisuuden ajatteleminen vievt energiaa. Ajatusten kohteena ovat elmntapojen muutokset. Veren mr kehossasi on lisntynyt ja lisntyy edelleen synnytykseen saakka. Raskausviikot 12 Pvm: .............. Vauvan paino on noin 25 g ja pituus noin 55 mm plaelta peppuun. Vauva liikkuu ympri kohtua, mutta et viel tunne liikkeit. Hnell on nyt silmluomet ja pysyvien hampaiden aiheet ovat muodostumassa. Vauvan pieni hnt Ð muistutus siit, ett meill on paljon yhteist muiden selkrankaisten kanssa Ð kutistuu ja muuttuu hntluuksi. Tss vaiheessa lapsiveden mr on noin 60 ml. Mahdutko viel vaatteisiisi? Tss vai- 3D-ultranikuva viikolta 12 heessa jotkut naiset tuntevat Ð makuulla ollessaan Ð jotain kiinte juuri hpyluunsa ylpuolella. Se on kohtu. Jos haluat istukkabiopsian tehtvksi (mahdollisuutta on tarjottu lketieteellisten syiden perusteella), nyt, noin 11Ð13 raskausviikolla on aika tehd se. Tm testi kertoo mys sen, odotatko poikaa vai tytt Ð mikli haluat tiet sen. Raskausviikot 13 Pvm: .............. Vauvan pituus on 70 mm plaelta peppuun. Kohdussasi kasvava vauva on nyt tysin kehittynyt, vaikkakin hyvin pieni ihmisolento. Kaikki luut koostuvat edelleen rustosta, mutta ne ovat luutumassa. Vauvan silmluomet ovat edelleen kiinni. Huolimatta siit, ett vauva ei voi hikoilla kohdussa, hikirauhaset ovat tysin kehittyneet. Viikon loppupuolella net vauvan sormenpiden viivat, jotka muuttuvat myhemmin hnen yksilllisiksi sormenjljikseen. Jo tss vaiheessa poikavauvat tuottavat libero.fi Ultranikuva viikolta 13 miessukuhormoneja ja tytill on jo miljoonia primitiivisi munasolun aihioita viel kypsymttmiss munasarjoissaan. Ultranitutkimus osoittaa, miten vauvan kdet pyrkivt usein etsimn suuta ja miten hn venyttelee ksivarsiaan ja jalkojaan. Siirryt nyt raskauden toiselle kolmannekselle. Monien naisten mielest tm on rauhallisempaa aikaa kuin ensimminen kolmannes. Monet asiat ovat loksahtaneet paikalleen, ja usein tulevat vanhemmat ovat helpottuneita tietessn, ett suurin keskenmenojen vaara on nyt ohitettu. Jos sinulla on mahdollisuus levt keskell piv, sinun kannattaisi jo tss vaiheessa pit pivittinen lepohetki. Raskausviikot 14 Pvm: .............. Vauvan pituus on noin 85 mm ja vatsanymprys suurin piirtein yht suuri. Vauvasta on tulossa vahvempi ja hnen liikkeens ovat tietoisempia. Hn kykenee pitmn ptn ylhll lyhyen aikaa ja taivuttamaan sit taaksepin. Raskaus 29 Viikko 15 Vauvan kdet kykenevt tarttumaan ja jalat potkaisemaan tervsti. Vauvan jalat ovat nyt pidemmt kuin kdet ja hnen pssn saattaa olla hieman hiuksia. Hn liikuttaa ksivarsiaan ja jalkojaan, mutta et viel kykene tuntemaan liikkeit. Et ehk en ole niin vsynyt. Kuulut mahdollisesti niihin, joilla oli voimakas halu syd tiettyj ruokia raskauden alkuvaiheissa Ð vai onko tm ehk vasta alkamassa? Saatat himoita lakritsia, hot dogeja tai ruokia, joista et ole koskaan aiemmin pitnyt. Joillekin odottaville ideille on jo piirtynyt tumma viiva navasta hpyalueelle, ns. Ólinea albaÓ. Se hvi synnytyksen jlkeen. Raskausviikot 15 Pvm: .............. Jos vauvastasi on tulossa tummatukkainen, hn alkaa tuottaa tummaa pigmentti. Vauvan ihon peitt hieno, vritn utukarvoitus. On arveltu, ett sen tarkoituksena on silytt lapsenkina, suojaava, rasvainen aine vauvan ohuella iholla. 30 Raskaus Utukarvoitus hvi vasta raskausajan loppupuolella. Vauvan kulmakarvat ovat ilmestyneet. Iho on yh lpinkyv ja ohuet verisuonet nkyvt sen lpi. Vauva liikuttaa nyt rintaansa silloin tllin, ikn kuin hn hengittisi. Vauva harjoittelee hengittmist. Pikkuaivojen ja selkytimen aihiot ovat jo olemassa. Kalsiumia varastoituu vauvan luissa olevan ruston luutumista varten. Vauvan iholla olevaa rasvaista ainetta erittyy jatkuvasti pieni mri lapsiveteen. Sydmesi kapasiteetti on kasvanut ja se ly hieman nopeammin. Jotkut naiset kokevat tmn rytmihirin, mutta siit ei tarvitse huolestua. Virtsaamistarpeesi ei ehk ole en niin tihe, koska kohtusi kasvaa nyt lhinn ylspin eik paina en niin paljon virtsarakkoasi. Raskausviikot 16 Pvm: .............. Vauvan pituus on nyt 16 cm pst varpaisiin. Hn painaa noin 90Ð120 g. Pn leveys on noin 30 mm. Sikin liikkeet ovat kkinisi, ja vauvalla on sek aktiivisia ett hiljaisia jaksoja. Vauvalla on hiukset, kulmakarvat ja selvsti nhtviss olevat kynnet. Vauva juo lapsivett ja virtsaa siihen, mutta tst ei aiheudu ongelmia, koska hnen virtsansa on tysin puhdasta. Joskus vauva saa hikan juotuaan lapsivett Ð tunnet tmn myhemmin raskauden aikana. Kykenet mys nkemn, jos vauva rypist otsaansa. Tunnet kiristyst vatsasi sivuilla; tm johtuu edelleen siit, ett kohtuusi liitoksissa olevat siteet venyvt. Jotkut raskaana olevat naiset, erityisesti tummaihoiset, saattavat saada kasvoihin maksaliski. Jos olet synnyttnyt aiemmin, tunnet mahdollisesti jo nyt vauvan ensimmiset liikkeet? Raskausviikot 17 Pvm: .............. Vauvan pituus on 18 cm pst varpaisiin ja paino 125 g. Vauva painaa nyt enemmn kuin istukka ja liikkuu paljon ympriins lapsivedess, joskus niin paljon, ett napanuoraan tulee solmu. Tm ei kuitenkaan aina aiheuta ongelmia, koska napanuora on niin joustava. Vauva saattaa reagoida niin, ja hn haukottelee. Net vauvan sukupuolen. Vartalo on ohut ja ksivarret ja jalat hentoiset. Selkranka on suurimmaksi osaksi pehme ja joustava. Vauvalla on tuskin lainkaan ihonalaista rasvaa. Silmluomet peittvt silmt, jotka vauva avaa vasta noin 26. raskausviikolla. Vauva havainnoi ympristn ja reagoi tapahtumiin. Huomaat ehk hnen htkhtvn killisi kovia ni. Vauvan aivoja suojaavat vljsti kiinnitty- neet luulevyt. Ne yhdistyvt myhemmin, mutta kaksi aukkoa, joita kutsutaan avanteiksi, eivt sulkeudu kokonaan ennen kuin lapsi on 2Ðvuotias. Hikoilet tavanomaista enemmn ja nensi saattaa olla tukossa. Nm oireet hvivt synnytyksen jlkeen. Ne johtuvat veren mrn lisntymisest. Tst syyst ßunssasta toipuminen saattaa olla tavanomaista hitaampaa. Jos joudut kyttmn nentippoja, kyt suolaliuosta. Raskausviikot 18 Pvm: .............. Vauvan paino on noin 150 g. Vauvan talirauhaset kehittyivt jo aiemmin; ne tuottavat lapsenkinaa eli rasvaista ainetta, joka suojaa vauvan ihoa. Jos lapsi on ensimmisesi, olet thn menness ehk jo tuntenut vauvan liikkeet tai siihen saattaa menn viel muutama viikko. Naiset, jotka ovat olleet aiemmin raskaana, havaitsevat usein vauvan liikkeet pari viikkoa aikaisemmin kuin ensisynnyttjt. Tm riippuu siit, miss asennossa vauva on ja kuinka paljon aikaa kytt vauvan liikkeiden havainnoimiseen. Liikkeet saattavat tuntua pienilt kuplilta tai spshdyksilt. Kun olet kunnolla tietoinen liikkeist, havaitset, ett ne ovat voimakkaampia kuin aikaisemmin tuntemasi liikkeet. Joinain pivin tunnet monia pieni tnisyj, joinain toisina pivin vain muutamia. Monille naisille tm on huomattavasti harmonisempaa aikaa, ja monet huomaavat, ett odottajan iho, hiukset ja silmt hehkuvat aivan erityisell tavalla. Ultranikuva viikolta 19 Raskausviikot 19 Pvm: .............. Vauvan pituus on noin 18 cm ja paino noin 260 g. Vauvan pysyvien hampaiden aiheet ovat nyt paikallaan. Arvellaan, ett vauva kykenee erottamaan eri makuja toisistaan. Vauvan kuulo kehittyy 15. ja 20. raskausviikon vlill, ja vaikka elm kohdussa on hiljaista, se ei ole netnt. Vauva kuulee veresi virtauksen, sydmesi sykkeen, ruoansulatuskanavasi kurnimisen sek aivastuksesi, ysksi, ryhtisysi tai naurusi. Vauva on tietoinen nestsi hyvin aikaisessa vaiheessa. Hnen hampaittensa aiheet ovat selvsti nkyviss, samoin sormien ja varpaiden kynnet. Lanteesi ovat ehk hieman levenneet, ja hengstyt ja hikoilet liikkuessasi helpommin. Tm johtuu aineenvaihdunnan muutoksista: kilpirauhanen on nyt aktiivisempi. Kohtuun liitoksissa olevien sidekudosten on joustettava lis, kun kohtu kasvaa. Tst seuraa hyvin yksilllisi tuntemuksia, ja saatat tuntea kipua nivusissasi ja kyljisssi. Tst ei tarvitse Ultranikuva viikolta 20 olla huolissaan. Voit istahtaa ja nostaa jalkasi yls. Raskausviikot 20 Pvm: .............. Vauvan pituus on nyt 25 cm, pn leveys noin 43 mm ja paino noin 400 g. Vauvan aivot kehittyvt kovaa vauhtia. Vauva tarvitsee lihastyskentely varten satoja miljoonia hermosoluja. Hermoratojen kehittyminen tarkoittaa sit, ett vauva kykenee liikkumaan tietoisesti ja koordinoimaan liikkeitn, esimerkiksi peukalon imemist ja lapsiveden nielemist. Nm molemmat toiminnot ovat synnynnisi reßeksej, jotka ovat eloonjmisen kannalta trkeit syntymn jlkeen. Vauvasi harjoittelee imemist. Lapsivett on nyt noin puoli litraa. Arvellaan, ett vauva juo puolet lapsivedest jokaisen 24 tunnin jakson aikana ja uusii sen virtsaamalla siihen. Vauvan syke on kuultavissa puisella stetoskoopilla. Syke on noin 130 lynti minuutissa. Vauvan ihon eri kerrokset kehittyvt, ja ihosta tulee paksumpi. Raskaus 31 puolellekin. Ikenesi saattavat olla hieman turvoksissa. Sydmesi syke on yh 15 lynti nopeampi kuin silloin, jos et olisi raskaana. Sikin sykkeen kuuntelu tehdn Doppler-laitteella Olet raskaudessasi matkan puolivliss. Kohtusi ylosa on nyt saavuttanut napasi. Napasi saattaa pullahtaa ulospin. Jos tunnet olosi vsyneeksi, tm johtuu siit, ett veresi mr on kaksinkertaistunut ja vauvan raudantarve kasvaa. Tarvitset toisin sanoen rautaa. Raskausviikot 21 Pvm: .............. Vauvan paino on noin 450 g. Vauvan pituus on lhes puolet tulevasta syntympituudesta, mutta paino vain 10 prosenttia syntympainosta. Vauvan ensimminen kakka kerntyy suolistoon. Hn nytt nauttivan liikkumisesta. Tunnet vauvan liikkeet pivittin, ja liikkeet lisntyvt piv pivlt. Vauvalla on nyt silmripset. Olet ehk kokenut puristavaa tunnetta rinnassa tai nrstyst, koska kohtusi painautuu vatsaasi ja siselimisi vasten? Maitorauhasesi ovat kehittyneet viime viikkojen aikana, ja net verisuonet yh selvemmin rinnoissasi. Joillain odottavilla ideill alkaa eritty hieman ternimaitoa rinnoista nihin aikoihin. Tm on ensim- 32 Raskaus Ultranikuva viikolta 21 mist maitoa, jota lapsesi saa, kun hnet asetetaan rinnallesi. Tm ei heikenn maidontuotantoa eik imetysmahdollisuuksiasi synnytyksen jlkeen. Odotusajan hormonituotanto kasvattaa mys nnniesi kokoa ja tummentaa niiden vrin. Raskausviikot 22 Pvm: .............. Vauvan sydn sykkii noin kaksi kertaa nopeammin kuin sinun. Vauva on todennkisesti aktiivisimmillaan silloin kun sin lept. Tm johtuu siit, ett hn nukahtaa helposti silloin, kun liikut Ð mutta ehk tunnistat vauvan sirkadiaanirytmin (vuorokausirytmi), kun hn on syntynyt. Vauva tunnustelee kasvojaan ja vartaloaan ksilln. Niskanikamat ovat selkesti nhtviss, ja vauvalla on nyt kunnon korvat, joilla hn voi kuulla Ð vaikka korvat ovat edelleen hyvin pehmet. Iho on yh hyvin ohut ja hieman punertava, koska verisuonet ovat selkesti nhtviss. Kohtusi ulottuu nyt napasi ylpuolelle, ja vauvan liikkeet tuntuvat vatsasi ulko- Raskausviikot 23 Pvm: .............. Vauvan reisiluun pituus on noin 4 cm, pn leveys 50Ð60 mm ja paino noin 540 g. Vauvan keuhkot ovat tysin kypst vasta juuri ennen syntym, mutta hn tekee jo pieni hengitysharjoituksia, jotka ovat nhtviss ultranitutkimuksessa. Pieni mr lapsivett saattaa menn Óvrn kurkkuunÓ Ð vauvan keuhkot puhdistetaan syntymn jlkeen. Vauvan iholle muodostuu pigmentti. Jotkut odottavat idit saavat ensimmiset ennakoivat supistukset nihin aikoihin. Tm ei merkitse sit, ett sinun pitisi vltt liikuntaa, mutta kuuntele kehoasi ja lep useammin. Ennakoivien, kivuttomien supistusten saaminen yhdynnn aikana ei ole huolestuttava oire Ð vauva on kohdussa hyvin suojattuna. Raskausviikot 24 Pvm: .............. Vauvan pituus on noin 26 cm ja paino noin 650 g. Vauvan usein toistuvat ja nopeat liikkeet antavat sinulle ehk viitteit hnen temperamentistaan ja kehittyvst persoonallisuudestaan. Vauva saattaa tarttua napanuoraan, mutta se on niin joustava, ett se kest rusentumista Ð ja vauvasi on liikuttava, jotta hnen kehonsa kehittyy. Siskorva on muodostunut. Tm merkitsee sit, ett vauva erottaa Seuraavat sivut on lukittu... … koska ne sisältävät muun muassa mainoksia. Annamme mielellämme teidän päättää itse, haluatteko lukea sivumme. Sivujen sisältö käsittelee sekä teihin että lapseenne liittyviä asioita Äiti ja lapsi leikkivät Tarjous sinulle Uusi elämä kasvaa vatsassasi - ja kysymysten määrä kasvaa varmasti samalla... Libero tunnetaan erityisesti Libero-vaipoista. Liberokerho on kuitenkin paljon muutakin kiinnostavaa. Liberokerho perustettiin, koska halusimme jakaa kaiken sen kokemuksen, joka meille kertyy vuosien varrella käymissämme keskusteluissa tuhansien odottavien ja synnyttäneiden äitien kanssa. Jaettavaa onkin kertynyt valtavasti raskauden alusta synnytykseen ja elämään lapsen kanssa. Sähköpostiviestejä, jotka tahdissa vatsasi kanssa kehittyvät samassa Liberokerhossa saat mielenkiintoista sähköpostia, joka sisältää tietoa meneillään olevaan äitiyden vaiheeseen liittyvistä asioista, esimerkiksi kehon muutoksista, lapsen kehityksestä, ruokavaliosta ja vitamiineista, lääkärintarkastuksista, neuvolakäynneistä sekä tulevaan vanhemmuuteen liittyvistä ja monista muista kiinnostavista aiheista. Vatsasi kasvaessa synnyttäminen tulee olemaan yhä enemmän ajatuksissasi ja siten myös lähettämiemme Libero-viestien aiheena. Lapsen synnyttyä viesteissä käsitellään imetystä, vanhemmuuden mukana tulevia uusia rooleja, lapsen kehitystä, unta, ruokailua ja monia muita kiinnostavia asioita. Lue lisää sivustolla libero.fi, jossa voit myös liittyä Liberokerhon jäseneksi. Muista! Jos ilmoittauduit Liberokerhon jäseneksi vanhemman sisaruksen syntymän yhteydessä, kirjoita nuoremman lapsen laskettu aika Omat tiedot -kohtaan kerhosivulla. Näin myös kuopus saa kaikki edut. Liity mukaan sivustossa libero.fi Raskaus on juhlan aihe Liberokerhossa! Liberokerhon jäsenenä saat syntymäpäiväpaketin ja ilmaisia vaippanäytteitä! UP&GO-kokeilupaketti vaippakoossa 4 – sinulle ja perhekerhollesi, kun lapsesi on n. 6 kuukauden ikäinen UP&GO koko 4 Ilmaisia lahjoja teille! UP&GO koko 5 Libero-laukku – annetaan useimmissa sairaaloissa mukaan lapsen syntymän jälkeen Lahjapaketin sisältö vaihtelee. Kuvassa näkyvä laatikko on esimerkki. UP&GO-syntymäpäiväpaketti – saatte paketin postissa, kun lapsi on n. 1 vuoden Esimerkkejä Liberokerhon eduista Voit kerätä pisteitä, joilla saat mukavia lahjoja lapselle! Liberokerhon jäsenenä saat pisteitä joka kerta, kun ostat Liberovaippoja tai Libero-vauvanhoitotuotteita. Voit ostaa pisteillä tuotteita Liberokerhon Pistekaupasta. Seuraa lapsen kehitystä tietokoneella tai matkapuhelimella Suosittuja lahjoja Pistekaupassa! Milloin pienet jalat alkavat potkia? Milloin silmät alkavat nähdä? Liberokerhon jäsenenä voit ladata tietokoneeseesi tai älypuhelimeesi maksutta digitaalisen raskauskalenterin, josta voit seurata raskauden etenemistä ja lapsen kehitystä. Se luodaan oman lasketun aikasi perusteella ja on täysin henkilökohtainen. Voit ladata sen ilmaiseksi sivuston libero.fi kohdasta Liberokerho. Uniriepu Unirie Mobile Libero kirja Henkilökohtainen raskauskalenteri Libero-cd Pistekaupan lahjat ja niiden arvot voivat vaihdella. Voit kerätä pisteitä lahjoihin siihen saakka, kun lapsesi on 24 kuukautta vanha. Lapsen ensimmäinen vaippa Libero-vaippa on usein ensimmäinen vastasyntyneelle lapselle puettava vaateparsi. Paljon muuta lapsi ei ensimmäisten hetkiensä aikana tarvitse maatessaan rauhallisesti äidin tai isän ihoa vasten. Lapsenne ensimmäisellä vaipalla on Joutsenmerkki Libero Baby Soft -vaippa on kehitetty erityisesti vastasyntyneille. Joutsenmerkki myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät ympäristö- ja terveysvaikutuksille sekä laadulle asetetut tiukat vaatimukset puolueettoman tutkimuksen perusteella. Joutsenmerkki on tae siitä, että vaipoissa ei ole käytetty sellaisia aineita, joiden tiedetään olevan allergisoivia. Joutsenmerkki on myös tae puolueettomasta kontrollista. Vaipoista on tehty erittäin pehmeitä lapsen ohutta ihoa silmällä pitäen, ja ne ovat erityisen hellävaraisia navan ympäriltä, jotta se voi rauhassa parantua ensimmäisten viikkojen ajan. Libero Baby Soft koko 1 2–4 kg Libero Baby Soft koko 2 3–6 kg Ö RIST MER KI Libero Baby Soft Premature 1–2 kg PÄ Ei kosteusvoiteita, hajusteita tai lääkevoiteita K YM Liberolla on selkeä kanta lisäaineiden käyttöön: Ne eivät kuulu Libero-vaippoihin. Siksi Libero-vaipoissa ei ole lainkaan hajusteita eikä voiteita. Libero Baby Soft koko 3 5–8 kg Etsi oikeankokoinen vaippa lapsellesi: Libero-vaippojen painorajat limittyvät, joten sopivia kokovaihtoehtoja on useita. Lasten välillä on suuria eroja, vaikka paino olisi sama. Suurempaan kokoon kannattaa vaihtaa silloin, jos vaippa alkaa vuotaa tai reisiin tai vatsaan tulee jälkiä. Liberon pienillä vaipoilla on Joutsenmerkki Periaatteet, joita Libero noudattaa Valitsemalla Libero-tuotteen voit olla varma, että se on valmistettu arvojemme mukaisesti Liberon mielestä meillä aikuisilla on vastuu luovuttaa maapallo lapsillemme mahdollisimman hyvässä kunnossa. Liberolla teemme järjestelmällisesti työtä vaippojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja suojellaksemme ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Työ koskee kaikkia vaiheita raaka-aineiden valinnasta vaipan jätteeksi päätymiseen asti. Olemme vähentäneet teippivaipoistamme aiheutuvia CO2- ja muita kasvihuonepäästöjä 49 % vuodesta 1987. Oletteko jo miettineet, miten pienen lapsen ihoa tulee hoitaa? Nyt olisi sopiva hetki syventyä tulevan lapsenne ihonhoitoon liittyviin kysymyksiin. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa libero.fi niin saat tietoa aikuisen ja vauvan ihon eroavaisuuksista Liberokerhon ihokoulussa. PÄ Ö RIST MER K KI YM Libero-vauvanhoitotuotteet. Vauvanhoitotuotteet sisältävät muun muassa rapsiöljyä ja hoitavaa sokerijuurikasuutetta. Lue lisää sivustosta libero.fi. EI hajusteita tai väriaineita Millaisia tuotteita tarvitset raskauden aikana? On täysin normaalia , että vuodon määrä lisääntyy raskauden aikana Libresse on kehittänyt tähän tarkoitukseen erilaisia pehmeitä ja vartalon muotoihin mukautuvia pikkuhousunsuojia, jotka antavat ihon hengittää. Libresse pikkuhousunsuojista löydät sekä ohuita että hieman paksumpia ja imukykyisempiä vaihtoehtoja vastaamaan tarpeitasi. Raskauden muutaman viimeisen kuukauden aikana ja synnytyksen jälkeen saattaa esiintyä virtsankarkailua. Sen syynä on raskauden lantionpohjalihaksiin kohdistama voimakas kuormitus. Voit harjoittaa lantionpohjan lihaksia tekemällä supistusharjoituksia, joista saat lisää tietoa Liberokerhossa. Lantionpohjan lihasten kuntoutumisen aikana monet saavat apua Tena-siteistä, jotka tavallisista terveyssiteistä poiketen estävät virtsan hajun muodostumista ja imevät nestettä nopeammin. Tiesitkö, että... ...TENA on yhtä ohut kuin tavallinen terveysside? Lukitut sivut päättyvät tähän Toivomme, että teille oli niistä iloa ja että löysitte vastauksia omaan ja lapsenne elämään liittyviin kysymyksiinne. Lisätietoa sivustossa libero.fi Tarjous sinulle Tärkeää tietoa tulevalle isälle! Tulevalle isälle Raskauden fyysinen kokemus on tietenkin äidillä, joka tuntee lapsen kasvavan vatsassaan, mutta tulevana isänä sinullakin on mahdollisuus osallistua ja olla mukana kokemuksessa. Mitä useampiin raskauteen ja synnytykseen liittyviin asioihin osallistut, sitä enemmän ymmärrät ja sitä enemmän oma merkityksesi kasvaa. Naisen tunteisiin ja tarpeisiin voi olla vaikea samaistua, ja saatat välillä tuntea jääneesi yhtälön ulkopuolelle. On tärkeää keskustella yhdessä ja pukea odotuksiin, huoliin ja iloon liittyviä tunteita sanoiksi. Olkaa toistenne tukena yhteisellä vanhemmuuteen johtavalla tiellä. Osoitteessa libero.fi voit lukea mm. näistä asioista: • isät ja synnytys • isät ja synnytyksen jälkeinen masennus • millainen on hyvä isä • äidin ja isän työnjako • äidin ja isän tapa hoitaa lapsia. Isä ja lapsi leikkivät Tarjous sinulle Tarjous sinulle Viikko 26 nyt suunnat, koska tasapainoelimet sijaitsevat siskorvassa. Erotat vauvasi vartalon osat tunnustelemalla. Vauva reagoi erilaisiin tuntoaistimuksiin. Hnen mielinens on sinun nesi. Jokainen ihmisni on taajuudeltaan ja svyltn ainutlaatuinen. nesi on erittin trke, kun solmit varhaisia kontakteja vauvaasi. Kun lapsesi on syntynyt, hn ehk tunnistaa laulut, joita laulat hnelle nyt, kun hn on kohdussa. Syntymtn lapsi kuulee mys muita ni ympriststsi ja oppii tuntemaan koko perheen. Eri nten erot kiihdyttvat solujen syntymist aivokuoren siin osassa, jossa kuulokeskus muodostuu. Jos puhut vierasta kielt eri intonaatiolla, lapsesi reagoi siihen, mutta syntymn jlkeen hn pit eniten idinkielest. Jos kosketat lasta liikuttamalla kttsi vatsasi pinnalla, hn saattaa vastata rauhoittumalla, jos hn oli liikkeess. Jos vauva nukkuu, hn saattaa vastata liikkeell tai antamalla kteesi pienen potkun. Tai vauva saattaa nukkua niin sikesti, ettei Ktil kuuntelee vauvan sydnni hn reagoi lainkaan; vauva on loppujen lopuksi suurimman osan ajastaan kohdussa unessa. Jos vauvasi syntyisi nyt, hn voisi jd eloon. Raskausviikot 25 Pvm: .............. Paino noin 800 g, pituus on noin 30 cm. Vauvan luut kehittyvt kovemmiksi. Hnen ktens toimivat tydellisesti ja sormissa on kynnet. Luiden luutuminen jatkuu. Aine, jonka ansiosta vauvan keuhkot avautuvat syntymhetkell, on kehittymss. Vauva tarvitsisi edelleen hieman hengitysapua, jos hn syntyisi nyt. Jos vatsallesi asetettaisiin kovaninen, net saisivat vauvan sydmen sykkimn nopeammin ja hnen jalkansa saattaisivat nytki. Jos haluat tiet, mit lapsesi kuulee, aseta simpukankuori korvallesi ja kuuntele veresi virtausta, tai tunne kumppanisi sydmen syke, kun nojaat hnen rintaansa vasten. net kuuluvat tietenkin erilaisilta, kun vauva kuulee ne lapsiveden lpi. Saatat saada sriisi helpommin suonen- libero.fi vedon. Tunnet ehk jatkuvaa virtsaamistarvetta. Huomaa, ett syyn saattaa olla mys virtsarakontulehdus. Raskausviikot 26 Pvm: .............. Vauvan pituus on noin 32 cm ja paino 850 g. Vauvan iho on muuttumassa vhemmn lpinkyvksi. Hnen silmns kykenevt erottamaan valon ja pimeyden, ne avautuvat ja sulkeutuvat ja katsovat puolelta toiselle Ð vauvasi harjoittelee silmlihaksiaan. Vauvojen tiedetn reagoivan valoon 26. raskausviikolla avaimenreiktutkimuksissa, joita tehdn tiettyjen harvinaisten sairauksien toteamiseksi. Vauva itse asiassa pit ksin silmiens edess, kun valo osuu niihin. Vauva nukkuu nyt pidempi keskeytymttmi jaksoja, jotka toisinaan jopa sopivat yhteen oman unirytmisi kanssa. Jos olet jonain pivn masentunut, liian kiireinen tai mahdollisesti stressaantunut, vauvasikin tuntee sen ja reagoi erittmsi stressihormoniin. Jos pelstyt, erittmsi adrenaliini Raskaus 33 34 Raskaus vaikuttaa vauvaankin istukan vlityksell. Jos toisaalta tunnet olosi onnelliseksi, erittmsi endorÞinit vaikuttavat mys vauvaan. Vauvan aivot kehittyvt erittin nopeasti juuri nyt. Aivokuoren poimut alkavat muodostua. Napanuora, joka kuljettaa verta vauvaan ja kuona-aineita vauvasta pois, on kasvanut hyvin pitkksi ja joustavaksi Ð se voi jopa kierty vauvan ymprille rajoittamatta hnen liikkeitn. Kuten edell mainittiin, vauva saattaa tarttua siihen kiinni. Tm on hyv tapa kehitt tuntoaistia. Raskausviikot 27 Pvm: .............. Vauvan jalkatern pituus on noin 4 cm, reisiluiden noin 5 cm ja pn leveys noin 70 mm. Vauvan iho on ryppyinen ja tummanpunainen. Se on yh erittin ohut, koska siin ei viel ole ihonalaista rasvaa. Vauva rpytt silmin snnllisin vliajoin. Hnen poskensa ovat pyristymss ja kasvoja suojaa reilu kerros lapsenkinaa. Vauvalla on se, mit tarvitaan kohdun ulkopuolista elm varten. Tss vaiheessa monet naiset kokevat, ett vauvan odottaminen alkaa kyd hankalammaksi. Heill on ajoittain selksrky ylimrisen painon vuoksi, sek vauvan painon ett oman painonnousun vuoksi. Suorista selksi, paina leuka rintaa vasten ja tee kipujen vhentmiseksi harjoitukset, joita kuvataan tmn kirjan muissa jaksoissa. Ehk voisit saada mys kumppanisi hieromaan selksi? Raskausviikot 28 Pvm: .............. Vauvan paino on noin 1 000 g ja pituus 35 cm. Hnen painonsa lisntyy odotuksen loppuaikana keskimrin noin 200 g/viikko. Vauva kasvaa, mik merkitsee suurempaa rasitusta kehollesi. Sinun ja vauvasi vlinen yhteys syvenee ja tuntuu erittin lheiselt. Jos painat vatsaasi, vauva saattaa vastata potkulla. Joskus saatat huomata, ett vauva reagoi koviin niin potkulla, vaikka lapsivesi vaimentaa nt. Tutkimukset osoittavat, ett vauva voi nhd unia, ja arvellaan, ett hn kykenee muistamaan. Odotusajan kolmen viimeisen kuukauden aikana vauvan kieleen on kehittynyt niin monta hermonpt, ett hn voi alkaa kytt kielessn olevaa tuntoaistia, ja hn tutkii sormiensa kokoa ja muotoa. Vauvan keuhkot kypsyvt joka piv, ja hnen rintakehns liikkeet ÓhengitysharjoitustenÓ aikana tulevat snnllisemmiksi. Seitsemnnest raskauskuukaudesta lhtien vauvan kasvu riippuu insuliinin erittmiskyvyst. Insuliini mahdollistaa sokerin psyn verest rasvasoluihin, ja kun sokeri on solujen sisll, insuliini kiihdytt sen muuntumista proteiiniksi ja rasvaksi. Tll tavoin insuliini edist kehon ohuen rasvakerroksen kertymist. Ellei rinnoistasi ole jo aiemmin erittynyt ternimaitoa, sit saattaa alkaa eritty hieman nyt. Omia merkintöjä Raskausviikot 29 Pvm: .............. Vauvan paino on noin 1 300 g ja pituus 37 cm. libero.fi Raskaus 35 Hn virtsaa ja juo lapsivett joka piv. Tss vaiheessa vauvan paino ja koko voidaan arvioida. P on edelleen suuri verrattuna muuhun vartaloon, ja ryppyisess ihossa on edelleen vain vhn ihonalaista rasvaa. Vauva on painautuneena siselimisi vasten Ð hn liikkuu ympri ja venyttelee. Vauvalla on edelleen riittvsti tilaa maata monissa eri asennoissa. Kohtusi painaa nyt isoja verisuoniasi. Tm saattaa tarkoittaa sit, ett verisuonet ovat nyt paremmin nkyviss 36 srisssi. Jotkut raskaana olevat naiset saavat suonikohjuja. Monille kertyy mys nestett, koska kohtu painautuu suuria verisuonia vasten. On parasta istua ja nostaa jalat yls tuolille. Raskausviikot 30 Pvm: .............. Vauvan pituus on 38 cm ja paino 1 500 g. Vauvan aivot kehittyvt ja kasvavat ja muodostavat yh enenevss mrin tyypillisi poimuja, jotka alkoivat muodostua jo aiemmin. Vauvan keuhkot ovat nyt lhes kypst, ja hn harjoittelee rintakehn liikkeit ikn kuin hengittisi sisn ja ulos. Kuulet ehk vauvan sydnlynnit, kun kuuntelet niit vatsaasi vasten pidettvn tyhjn talouspaperihylsyn kautta. Sinulla saattaa olla ennakoivia supistuksia, ja saatat mys edelleen olla hyvin herkk ja vsy ja hengsty helposti Ð tm ei ole eptavallista. Istukka tyskentelee edelleen kovasti varmistaakseen sen, ett vauvastasi kasvaa iso ja vahva. Kuuntele siis kehoasi ja lep silloin tllin, erityisesti jos kehosi tuntuu aralta. Viikko 24 Vauvan pituus: Viikko 28 Vauvan pituus: Viikko 32 Vauvan pituus: Viikko 36 Vauvan pituus: Viikko 40 Vauvan pituus: 30 cm 35 cm 40 cm 45 cm 53 cm Raskaus Raskausviikot 31 Pvm: .............. Vauvan paino on hieman yli 1 600 g ja pituus 39 cm. Vauva nukkuu suurimman osan ajasta ja kykenee yh liikkumaan vapaasti kohdussa. Vauva ei ole todennkisesti viel asettunut p alaspin, vaikka jotkut vauvat tekevt niin jo tss vaiheessa. ÒVatsakumpusiÓ koko ja paino saattaa tss vaiheessa tuntua jo taakalta ja hengstyt yh enemmn, kun nouset portaita. Voit helpottaa tilannetta hieman, jos jaat esimerkiksi ostoskassien painon molemmille ksillesi. Raskausviikot 32 Pvm: .............. Vauva on noin 40 cm pitk ja painaa noin 1 700 g. Istukan paino on noin 380 g. Vauvan ihonalaisen rasvan mr lisntyy: vauvasi on nyt saavuttanut puolet syntympainostaan. Hnen pit viel saada toiset noin kaksi kiloa lis kahdeksan viimeisen raskausviikon aikana. Jos vauvasi on poika, kivekset ovat nyt valmiit laskeutumaan. Vauvan aivot toimivat sek unessa ett valveilla. Tst raskausviikosta alkaen vastasyntyneet kykenevt muistamaan jonkin erityisen musiikkikappaleen, jonka he ovat kuulleet toistuvasti. Jos se on rauhoittavaa musiikkia ja vauva tuntee sinun rentoutuvan kuunnellessasi sit, arvellaan mys vauvan oppivan rentoutumaan tt musiikkia kuuntelemalla. Jos selkkipusi lisntyy, tm voi johtua siit, ett tunnet vauvan painon. Jos sinulta karkaa virtsaa, syyn saattaa olla se, ett vauva vahvistuu ja potkii virtsarakkoasi. Mys hormoneilla voi olla osuutta asiaan. Tss vaiheessa joillain naisilla on tilaisuus aloittaa itiysloma. Raskausviikot 33 Pvm: .............. Vauva painaa noin 2 kg ja on 42 cm pitk. Saatat ehk silloin tllin saada otteen pienest jalkaterst tai vauvasi pepusta vatsasi kautta, jos painosi ei ole lisntynyt kovin paljon. Vauvasi ihonalainen rasvakerros kasvaa, ja lihakset kehittyvt yh. Vauvan kyky snnell kehonsa lmptilaa kypsyy; hn kykenee nyt hikoilemaan Ð mihin keskosina syntyneet vauvat eivt pysty. Jotkut vauvat ovat asettuneet p alaspin. Vauvan syke on noin 120Ð160 lynti minuutissa. Vauva voi saada silloin tllin hikan, ehk sen vuoksi, ett hn nielee lapsivett. Kohtusi on nyt niin iso, ett se ahtaa muut elimesi pieneen tilaan, etk ehk kykene symn kokonaista ateriaa yhdell kertaa. Jotkut odottavat idit saavat raskausarpia. Raskausviikot 34 Pvm: .............. Vauva painaa noin 2 200 g ja on noin 43 cm pitk. Jalkaterien pituus on noin 60 mm. Vauvan iholla on nyt kevyt pigmentti. Imemisreßeksi on nhtviss; monet lapset imevt kohdussa sormiaan. Vauvan silmien pupillit laajenevat ja supistuvat. Jotkut arvelevat, ett vauva kykenee nyt kohdentamaan katsettaan. Hn pystyy erottamaan yn ja pivn. Lapsivett on nyt noin 1 litra. libero.fi Kohdun kasvun mittaus Monet odottavat idit ovat saaneet tumman viivan, ns. linea alban, joka kulkee navasta hpyalueelle. Useimmissa tapauksissa tm viiva haalistuu ja hvi kokonaan synnytyksen jlkeen. Raskausviikot 35 Pvm: .............. Vauvan paino on noin 2 500 g, pituus 44 cm, reisiluun pituus noin 66 mm, jalkatern pituus noin 65 mm. Vauvan paino lisntyy 25Ð30 g joka piv. Vauva kykenee edelleen liikkumaan vapaasti. Hnen ihoaan peitt paksu kerros lapsenkinaa, rasvaista ainetta, joka suojaaa ihoa lapsivedess. Jos vauva on muuttanut liikkumistapojaan, se saattaa johtua siit, ett hn on nyt p alaspin. Tunnet kuitenkin vauvan liikkeet pivittin. Useat tulevat idit kertovat, ett vauva on eloisimmillaan iltaisin. Joillekin odottaville ideille tulee tss vaiheessa selkkipuja. Nivelet ja lihakset rasittuvat, ja ne ovat saattaneet Raskaus 37 heikenty. Odotat ehk jo kovasti synnytyst, jotta nkisit vauvasi ensi kertaa Ð ja pian saat taas ÒentisenÓ vartalosi takaisin. itiyslomasi alkaa. Raskausviikot 36 Pvm: .............. Vauva on nyt 45 cm pitk, ja pn leveys on noin 90 mm. Vauva on lhes tysiaikainen. Hnen painonsa lisntyy 200Ð250 g viikossa. Imemiseen tarvittavat lihakset ovat vahvistuneet ja kasvojen piirteet pyristyneet. Vauva on laskeutunut alemmas lantioon, vatsakumpu on liikkunut hieman alemmaksi, ja hengittminen saattaa olla helpompaa. Jos vauva makaa takapuoli alaspin (pertila), synnytyssairaalan lkri voi yritt knt hnet ympri. Useimmat naiset kyvt tss vaiheessa viimeisess synnytyst edeltvss tarkastuksessa lkrilln. On tysin normaalia, jos alat kyd hieman levottomaksi, yunesi keskeytyvt, joudut nousemaan yls useita kertoja yss kydksesi virtsaamassa, saat nrstyst ja joudut nukkumaan p muuta kehoa korkeammalla. Ajattelet ehk jo suurta vastuuta, joka odottaa sinua synnytyksen jlkeen. Raskausviikot 37 Pvm: .............. Vauva painaa noin 2 800 g, ja lapsiveden mr hnen ymprilln on hieman yli litran. 36 40 32 28 24 20 12 Ktil tunnustelee vauvan asentoa 38 Raskaus viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa Vauvaasi pidetn tysiaikaisena, ja hnen suolistossaan on ensimminen kakka, lapsenpihka. Vauvan koordinaatio on nyt niin kehittynyt, ett hn kykenee tarttumaan esineisiin sormillaan. Vauva ker energiaa syntymn tarvittavia ponnistuksia varten. Kohtusi ulottuu nyt koko matkan rintakehn saakka. Yrit levt mahdollisimman paljon itiyslomalla. Terveydenhoitajasi pystyy kertomaan sinulle, onko vauvan p paikallaan synnytyst varten. Jos vauvasi syntyisi nyt, hnt ei pidettisi keskosena. Raskausviikot 38 Pvm: .............. Vauvan paino on nyt useissa tapauksissa yli 3 kg. Hn liikkuu eri tavalla, ja painonlisys saattaa olla 30 g pivss. Lapsivesi uusiutuu kolmen tunnin vlein. Se koostuu vauvan virtsasta ja erittyvst keuhkonesteest. Vauvan iho on nyt pigmentoitunut. Tunnet ehk vauvan pn lantiotasi vasten. Vauva ptt, milloin hnen on aika synty. Tutkimukset osoittavat, ett raskausajan pituus on ohjelmoitu ihmisen geeneihin. Vauva on perinyt nm geenit sinulta ja isltn; raskausajan pituus mrytyy sen mukaan, mik on normaalia sinulle ja vauvalle. Istukan lpimitta on nyt 20Ð25 cm. Tupakoivilla odottavilla ideill on usein kalkkikertymi ja kuollutta kudosta sisltvi alueita istukassa. Tm est istukkaa toimimasta tysin toivotulla tavalla. Se saattaa hidastaa kohdussa olevan vauvan kasvua ja tehd hnelle vaikeammaksi osallistua synnytysprosessiin kuin jos iti ei tupakoisi. Suomessa 5 prosenttia odottavista ideist tupakoi tll raskausviikolla. Noin 15 % suomalaisnaisista jatkaa tupakointia raskauden aikana. Noin 20 prosenttia suomalaisista sikiist altistuu raskausaikana tupakansavulle. Vuosittain syntyy kymmeni lapsia kuolleena tupakan vuoksi. Kaikista synnyttjist tupakoitsijoita on viimeisten 10 vuoden aikana ollut noin 15 %. On kuitenkin hlyttv huomata, ett alle 20-vuotiaista synnyttjist yli 47 prosenttia tupakoi raskauden aikana. (Lhde: Stakes 2006). Raskausviikot 39 Pvm: .............. Vauvan keskipaino on noin 3 200 g, pituus noin 50 cm, pn leveys noin 90 mm. Vauva nukkuu suuren osan ajasta, koska kasvaminen ja kehittyminen vievt paljon energiaa. Vauvalla ei ole en paljon liikkumatilaa, joten tunnet liikkeet erilaisina. Mikli et tunne vauvan liikkeit ota yhteys sairaalaan. Saatat tuntea olosi raskaaksi ja yll on ehk vaikeaa saada kunnolla lepoa. Lep pivn aikana Ð ehk syyn huonounisuuteesi on se, ett sinun on totuttava yhermisiin imetyst varten? Hengittk nyt helpommin? Tm saattaa johtua siit, ett vauvan p on nyt laskeutunut lantioosi, ellei tm tapahtunut jo muutama viikko sitten. Kohdunkaulasi pehmenee Ð kehosi valmistautuu synnytykseen. Raskausviikot 40 Pvm: .............. Vauva painaa noin 3 500Ð4 000 g ja hnen pituutensa on noin 50Ð53 cm. Odottavien itien vatsoja Vauvasi syntym lhenee. Vauva tytt koko vatsasi. Hnen pns painautuu pehmenev kohdunkaulaa kohden. Syntymhetkeen menness napanuora on usein yht pitk kuin vauva itse. Joitakin naisia vaivaa raskausajan lopulla lyst ulosteet. Tm johtuu oletettavasti suoliston toimintaa kiihdyttvn hormonin, prostaglandinin mrn lisntymisest. Tm on tysin luonnollista. Jos saat voimakkaita ennakoivia supistuksia, nm auttavat kohdunkaulaa lyhentymn. Tst huolimatta sinun on ehk odotettava viel muutamia pivi ennen kuin sinusta tulee iti. Kehosi on valmis synnytykseen. Kun synnytys alkaa, poltat noin 500 kcal tunnissa. Joidenkin mielest synnytyst voidaan verrata maratoniin, ja sinua ehk helpottaa, jos ajattelet asiaa tll tavoin. Lep, sy jotain sellaista, joka antaa sinulle energiaa, kuten hiilihydraatteja. Valmistaudu hyvin ja muista, ett kehosi on luotu synnytyst varten, jos annat sille luvan siihen. Sinulla on jotain todella ainutlaatuista odotettavissa. Onnea matkaan! Lhde: ÒEt barn bliver tilÓ, Lennart Nilsson ja Lars Hamberger, 2006 Vastasyntynyt itins syliss libero.fi Raskaus 39 40 Synnytys Odotus Yleisiä raskauteen liittyviä muutoksia Useimmille odottaville ideille raskaus on aikaa, johon liittyy monenlaisia fyysisi ja psykologisia muutoksia. Ilo, odotus, kupliva energia ja innostus ja sitten yhtkki masennus ja tunne siit, ett ongelmat ovat ylittmttmiss Ð mikn nist tuntemuksista ei ole eptavallinen raskauden aikana. Olet mys tietoinen psykologisista ja fyysisist muutoksista, joita tapahtuu kehossasi. Jokainen reagoi vatsakumpuusi Se, ett hyv tarkoittavat sukulaiset, ystvt ja tytoverit taputtavat vatsakumpuasi, on yhteinen kokemus monille odottaville ideille. Sinusta tuntuu ehk silt, ett he ottavat liikaa vapauksia. Jotkut naiset nauttivat siit, toiset eivt. Jos sinusta tuntuu epmukavalta, ett ihmiset koskettavat vatsaasi, sano se neen! Psyykkiset muutokset Monet tulevat vanhemmat alkavat ajatella omaa lapsuuttaan ja sit, millaisia heidn vanhempansa olivat, kun he olivat kasvuiss. Muistat ehk yhtkki sek onnellisia ett vhemmn onnellisia aikoja, ja tm saattaa muuttaa joksikin aikaa sit, millaisina net omat vanhempasi. Jos saat tilaisuuden keskustella menneist ajoista vanhempiesi kanssa, saattaisi olla hyv tehd niin. Tm voi johtaa parempaan keskiniseen ymmrrykseen ja tukea teidn tulevaa roolianne vanhempina (ja heidn tapauksessaan isovanhempina). Tunnet ehk tarvetta keskitty jonkin aikaa itseesi. Monet odottavat idit kokevat mielialan vaihteluita ja tuntevat olonsa haavoittuvaksi Ð tm ei ole eptavallista. Jotkut odottavat idit vaikuttavat mys hieman hajamielisilt. Tm saattaa kuitenkin johtua vain siit, ett he ajattelevat kohdussaan kehittyv vauvaa. Sek mynteiset ett kielteiset ajatukset kuuluvat kuvaan eivtk ole eptavallisia odotuksen yhteydess. Useimmat odottavat idit kertovat siit, ett he nkevt romanttisia unia, jotka vaihtuvat yhtkki pelkoihin ja painajaisiin Ð ajatuksiin siit, milt lapsi saattaa nytt ja voisiko hn olla fyysisesti vakavasti vammautunut tai krsi jostain muusta sairaudesta. Muista tllaisina hetkin, ett sek mynteiset odotukset ett huolet kertovat kiintymyksest ja rakkaudesta vauvaan. Matka vauvan syntymn on pitk, ja teill on aikaa valmistautua siihen. Kysytte ehk itseltnne, oletteko valinneet oikean ajan vanhemmiksi tuloon ja kykenettek hyviksi vanhemmiksi ja pystyttek kantamaan siihen liittyvn valtavan vastuun. Ei ole myskn eptavallista, ett tulevat vanhemmat ovat huolissaan siit, miten lapsen saaminen vaikuttaa heidn vliseen suhteeseensa. Ajatusten lausuminen neen helpottaa aina. Jotkut vanhemmat saattavat tarvita ammattiapua psykologilta tai muilta koulutetuilta terapeuteilta. Ota yhteys omaan neuvolaasi ja selvit, mist voit saada apua. Mit nopeammin saat apua, sit paremmin voit raskautesi aikana ja terveydenhoitoalan ammattilaiset kykenevt auttamaan sinua. Joissakin synnytyssairaaloissa on erityiskoulutuksen saaneita ktilit, jotka huolehtivat erityisen herkist tulevista ideist tai ideist, jotka syvt mielialalkkeit. Fyysiset muutokset, jotka saattavat vaikuttaa mielialaasi Hormonitasot heilahtelevat kuukautistesi mukaan. Nm heilahtelut lisntyvt raskauden aikana. Jos sinua vaivaa lisksi vsymys, rintasi tuntuvat aroilta ja krsit pahoinvoinnista, on vain luonnollista, ett mielialan vaihtelut lisntyvt. Saattaa olla mys vaikeaa havaita, mit ihanaa vauvan odottamisessa on, jos et kykene viel nkemn vatsakumpua etk tunne vauvan potkivan. Toisina pivin saatat kuitenkin olla tysin suunniltasi onnesta, koska olet raskaana, etk kykene keskittymn mihinkn muuhun kuin kohdussasi kehittyvn vauvaan. Raskausajan loppupuolella monet odottavat idit kokevat itsens hieman kmpeliksi. Tavarat saattavat tippua ksist Ð mahdollisesti sen vuoksi, ett sormet ovat turvonneet tai iso vatsa on tiell. Haluttomuus ja huonovointisuus On tavallista, ett odottavat idit tuntevat itsens kolmen ensimmisen raskauskuukauden aikana haluttomiksi ja huonovointisiksi eri aikoina pivll tai yll. Jotkut odottavat idit oksentavat. Tm Raskaus 41 johtuu siit, ett naissukuhormonien eli progesteronin ja estrogeenin mrt lisntyvt. Saatat tuntea kiusausta syd jotain makeaa, kun tunnet huonon olon valtaavan itsesi. On kuitenkin parempi, jos syt pieni hiilihydraattipitoisia aterioita tihesti (ks. Odottavan idin ruokavalio). Pnsryt, kylkipistokset ja heiverinen olo saattavat mys kuulua jokapivisiin oireisiin, joita koet raskautesi alkuvaiheissa. Useimmiten tm loppuu jo huomattavasti ennen kuin tunnet vauvan liikkuvan sisllsi ensi kertaa, noin 18.Ð20. raskausviikolla. Joskus jo se, ett hyvksyt nm oireet, saa ne tuntumaan vhemmn vakavilta. Uskomus Pahoinvointi on yleisemp, jos odotat tytt kuin jos odotat poikaa. Tarua vai totta? Tarua. Hieman yli puolet raskaana olevista naisista voi pahoin. Tll ei ole yhteytt vauvan sukupuoleen. Väsymys Tarvitset tavallista enemmn unta, koska olet usein rimmisen vsynyt. Tm johtuu siit, ett raskaus vaatii paljon energiaa. Sinun saattaa olla erittin vaikeaa pit silmsi auki erityisesti iltaisin. Osa vsymyksestsi saattaa johtua raudanpuutteesta, joten on trke, ett otat rautatydennyst ruokavalioosi, kun terveydenhoitajasi neuvoo sinua tekemn niin. Rinnat Arat, turvonneet ja suurentuneet rinnat ovat yksi raskauden varhaisimmista merkeist. Myhemmin rintasi tulevat mys raskaammiksi. Nnnipihan vri muuttuu hieman, monissa tapauksissa se tummenee. Rintasi voivat aristaa jopa silloin, kun niihin osuu vesi suihkussa, ja ne saattavat olla mys kosketusarat. Useimpien odottavien itien mukaan tm arkuus hvi raskauden aikana. Hyvt, tukevat rintaliivit, jotka eivt ole liian tiukat, saattavat auttaa. Rintojesi koko ei vaikuta imetyskykyysi. Tuotat net tsmlleen sen maitomrn, jonka vauvasi tarvitsee. Imetys ei muuta rintojasi. Ne Vsyneen voit tarvita tauon tiss 42 Raskaus muuttuvat ja venyvt jo raskauden aikana hormonitasojen muutoksen vuoksi. Uskomus Huolimatta siit, ett monet naiset haluaisivat imett, on monia uskomuksia, jotka tekevt heidt epvarmoiksi tst. Tss muutamia virheellisi ksityksi: ¥ itini ei pystynyt imettmn, joten todennkisesti en minkn ¥ idinmaito ei riit ¥ itini imetti minua neljn viikon ajan, joten todennkisesti minkn en pysty imettmn pidempn ¥ Saat lheisemmn ja paremman yhteyden vauvaan, jos imett Tarua vai totta? Nm ksitykset eivt pid paikkaansa. Verenpaine Verenpaineesi saattaa alentua hieman, jos nouset nopeasti tai seisot paikallasi liian pitkn. Saatat tuntea huimausta ja pyrrytyst ja saatat todella pyrty. Tm ei ole vaarallista. Yrit rentoutua enemmn, ja kun nouset yls, tee se hitaasti. Jos alat tuntea olosi heikoksi, nojaudu eteenpin ja laske psi alas. Ja jos voit, mene hetkeksi makuulle. Kuukautiskipujen kaltaiset krampit Monilla naisilla on raskauden ensi kuukausien aikana kuukautiskipujen kaltaisia kramppeja, jotka muistuttavat hieman kylkipistosta. Tm johtuu siit, ett kohtusi kasvaa ja tuntuu painavalta, se supistuu ja sit ymprivt kudokset venyvt. Jos kivut kovenevat tai sinulla on verenvuotoa, sinun pitisi vlittmsti ottaa yhteytt omaan neuvolaasi tai suoraan pivystykseen synnytyssairaalaan. Pohjelihasten suonenveto On varsin yleist, ett odottavat idit saavat suonenvedon pohkeisiinsa. Suonenvetoa aiheuttavat lihastesi voimakkaat supistukset, tss tapauksessa pohjelihasten supistukset. Suonenvedon syntymissyyt ei tiedet. Joskus syyn voi olla suolan puute tai liiallinen rasitus mutta vaivaa helpottaa, jos teet Aineenvaihduntaa parantavat harjoitukset ja venyttelet pohjelihaksiasi useita kertoja pivss. Joskus on apua suolavalmisteen (mm. magnesiumin) kytst. Uskomus Tummat nnnit ovat merkkin siit, ett odotat poikavauvaa. Tarua vai totta? Tm ei ole totta. Selkäkipu Kun vatsasi kasvaa, ryhtisi muuttuu. Selklihastesi on tyskenneltv kovemmin, jotta pysyt suorana, ja kenties tunnet, miten tynnt leukasi eteenpin. Kun pivn mittaan vsyt, niskaasi ja alaselksi kivist. Parasta, mit voit tehd niden ongelmien estmiseksi, on se, ett muistat suoristaa selksi ja painaa leukasi rintaan. Selk vahvistavat liikkeet ja lepo auttavat mys. Alaselän kipu / Lonkkakipu Yli puolet kaikista raskaana olevista naisista krsii alaseln kivuista tai lonkkakivuista. Joillakin kipu on niin voimakas, ett he kokevat sen heikentvn elmnlaatuaan. Nm kivut voivat paikallistua hyvin eri tavoin eri naisilla, ja monilla on kipuja useammassa kuin yhdess paikassa. Heill on useimmiten alaseln, takareiden ja hpyluun kipuja. Joillain odottavilla ideill kipu tuntuu vain toisella puolella tai ainoastaan hpyluun etupuolella. Toisilla kipu tuntuu edess ja takana. Monilla raskaana olevilla naisilla on mys lihasjnnityst pakara- ja vatsalihaksissa sek lantionpohjan lihaksissa. Mitä kivuille pitäisi tehdä? Onneksi voit itse tehd paljonkin estksesi alaseln kipuja ja lonkkakipuja tai vhentksesi niit, kunhan kuuntelet kehoasi ja otat huomioon sen, ett olet raskaana. Jos et ole juurikaan harjoittanut liikuntaa aikaisemmin, voit aloittaa nyt ja mahdollisesti noudattaa erityisesti odottaville ideille suunniteltua ohjelmaa. Vahvista kehoasi tekemll harjoitukset pivittin, ja muista venytell usein. Lihaksiasi saattaa aluksi aristaa harjoituksen jlkeen. Sovita harjoittelun mr omaan kuntotasoosi. Muista mys pit taukoja pivn aikana ja vaihtaa istuma- tai seisoma-asentoasi usein. Suorista selksi, kun seisot, kvelet tai istut Ð jos olet istuma- tai seisomatyss, on trke, ett vaihdat tyasentoa usein. Liikunta sekä alaselän kivut ja lonkkakivut Liikunnan on osoitettu lievittvn selkkipuja ja lonkkakipua. Suosittelemme, ett aloitat tss kirjassa kuvatuilla harjoituksilla. Vesijumppa sopii kaikille raskaana oleville, erityisesti alaseln kivuista tai lonkkakivuista krsiville tuleville ideille. Kivunlievitys Monien raskaana olevien mielest alaseln kivut tai lonkkakivut voimistuvat pivn loppupuolella, jolloin he tuntevat mys nesteen kertyvn kehoonsa. Voit vltt nesteen kertymisen tekemll aineenvaihduntaa parantavia harjoituksia. Mikli krsit kivuista, voit kytt mys kylmpakkausta. Kiedo kylmpakkaus Rauhallinen lukuhetki iltapivll Raskaus 43 ett jalkasi ovat tuettuina ylempn. Jos mahdollista, sinun pitisi tehd tm muutamia kertoja pivn aikana. Jos turpoavat jalat aiheuttavat sinulle erityisi ongelmia, saatat saada avun tukisukista Ð tai uimisesta. Voit mys kokeilla tmn kirjan muissa jaksoissa esitettyj aineenvaihduntaa edistvi harjoituksia. Tukisukkia myydn apteekeissa. Voit ostaa mys hinnaltaan hieman edullisempia tukisukkia, ns. lentosukkia. Akupunktiohoitoa turvotuksen ehkisemiseksi jonkin vaatteen sisn ja aseta se arimpaan kohtaan 15Ð20 minuutiksi. Voit ostaa uudelleenkytettvi geeliterapiapakkauksia apteekistasi. Jotkut odottavat idit sitovat huivin lantionsa ympri tai pitvt joustavaa vyt. Ei tiedet, tukevatko ne todellisuudessa kehoasi, eivtk kaikki naiset pid niist, joten voit kokeilla itse niiden sopivuutta sinulle. Alaseln kivut ja lonkkakivut eivt aiheuta haittaa vauvallesi eivtk vaikeuta synnytyst. Nesteen kertyminen (turvotus) Naiset poikkeavat toisistaan sen suhteen, miten paljon nestett heihin kertyy raskauden aikana. Subjektiiviset kokemukset nesteen kertymisest voivat mys olla hyvin erilaisia eri naisilla. Jotkut odottavat idit saattavat tuntea olevansa ÒturvoksissaÓ erityisesti raskauden viime vaiheessa. Voit vltt tmn lepmll selllsi tai kyljellsi siten, 44 Raskaus Suonikohjut Suonikohjuja tai laajentuneita laskimoita syntyy, koska verenkierto jaloissa heikkenee raskauden aikana. Tm johtuu siit, ett kohtu painuu vasten lantiosi verisuonia, ja mys sen vuoksi, ett verisuonesi laajentuvat normaalia suuremmiksi. Veri kerntyy jalkoihisi, ja tm johtaa turpoamiseen. Voit est tmn nostamalla sngyss olemisen aikana molemmat jalat yls. Pivn mittaan voit tehd aineenvaihduntaa parantavia harjoituksia ja mahdollisesti kytt tukisukkia. Ks. edell jakso Nesteen kertyminen. Jljempn tss kirjassa kuvattuun harjoitusohjelmaan sisltyy muutamia hyvi aineenvaihduntaa parantavia harjoituksia. Suonikohjuja saattaa muodostua mys hpyhuuliin ja emttimeen. Yleens ne hvivt itsestn vauvan syntymn jlkeen, mutta jos nin ei tapahdu, ota yhteys neuvolaasi. Peräpukamat Perpukamat ovat sama asia kuin suonikohjut, mutta ne sijaitsevat peraukossasi. Ne saattavat aiheuttaa kutinaa, epmukavaa tunnetta ja kipua. Jos perpukamat vaivaavat sinua, niit voidaan hoitaa apteekista saatavalla voiteella tai perpuikoilla, jotka saat ilman resepti. (Kumpikaan ei aiheuta vahinkoa vauvalle). Voit est perpukamat pitmll ruoansulatuksesi kunnossa siten, ett syt paljon tuoreita vihanneksia ja tummaa monijyvleip, juot paljon vett ja teet lantionpohjaharjoituksia verenkierron vilkastuttamiseksi. Ikenet Ikenesi ja limakalvosi saattavat turvota, ja niiden verenvuoto voi olla normaalia runsaampaa. Tm johtuu kohonneesta hormonitasosta. Hammaslkrit suosittelevat hammaslangan ja hammastikkujen kytt, ja sinun pitisi kyd raskausaikana tarkistuttamassa hampaidesi kunto. Tihentynyt virtsaamistarve Raskauden alussa monet naiset kokevat jatkuvaa virtsaamistarvetta. Tm johtuu todennkisesti veren mrn lisntymisest kohdun ja virtsarakon alueella. Raskausajan lopussa tunnet todennkisesti mys tihentynytt virtsaamistarvetta, koska vauva painaa virtsarakkoasi. Mikli virtsaaminen kirvelee, pyyd lkrisi tai terveydenhoitajaasi tutkimaan, onko sinulla virtsatietulehdus. Raskauteen liittyy kohonnut tulehduksen riski, koska raskauden aikana kohdun painaminen virtsarakkoon voi aiheuttaa rakon tyhjenemisongelmia ja virtsan takaisin virtausta, joiden seurauksena esiintyy virtsateiden laajenemista munuaistasoon asti (hydronefroosi). Nm muutokset altistavat virtsatietulehdukselle. Raskaudenaikainen glukosuria (sokerivirtsaisuus) ja korkeat progestiinien ja estrogeenien pitoisuudet edistvt bakteerikasvua virtsassa. Virtsankarkailu / inkontinenssi On trke, ett teet lantionpohjan lihasten harjoituksia koko raskautesi ajan. Tll tavoin voit est virtsankarkailuun (inkontinenssiin) liittyvt ongelmat sek raskausaikana ett synnytyksen jlkeen. Voit kytt tmn kirjan lyhytt ohjelmaa tai hankkia harjoitusohjelmajulisteen Liberokerhosta. Ummetus Useimmat odottavat idit krsivt ummetuksesta. Tm johtuu hormonien vaikutuksesta suolistoosi. Rautavalmisteiden nauttiminen saattaa pahentaa vaivaa. Voit silloin kokeilla vaihtaa toiseen rautavalmisteeseen. Juo 1,5 - 2 litraa vett pivittin lk juo liian paljon maitoa (yli litran), mutta muista syd tummaa moniviljaleip ja paljon vihanneksia. Kokeile viikunoita tai luumuja taikka mietoa laksatiivia, joka ei vaikuta vauvaan istukan vlityksell Ð pyyd lkriltsi tai apteekistasi neuvoja. On kaikkein trkeint, ett liikut vhintn 30 minuuttia joka piv. Närästys Nrstys on yleinen vaiva raskauden jlkipuoliskolla, kun vauva valtaa isomman tilan ja painautuu ylspin. Voit lievitt nrstyst monin tavoin, esimerkiksi symll keksej ja maitoa ja vlttmll maustettua tai rasvaista ruokaa. Jotkut naiset kyttvt antasideja joko pore- tai purutabletteina vatsahappoja neutraloimaan. Sitruunamehu saattaa pahentaa nrstyst. Kokeile sen sijaan appelsiini- tai greippimehua. Jotkut saavat avun manteleiden pureskelusta. Voit mys asettaa psi ja hartioidesi alle ylimrisen tyynyn, kun olet lepmss. Kutiseva iho Odottavien itien iho kutisee usein viimeisten raskauskuukausien aikana, vaikka minknlaista ihottumaa ei ole nkyviss. Sellainen kutina on tavallisesti vaaraton raskauden aikana ja helpottuu synnytyksen jlkeen. Erityisesti jalkapohjien, kmmenten ja myhemmin mys vatsan ihon kutina raskauden aikana saattaa johtua mys maksan toiminnan hiriist (raskaushepatoosi) ja siihen liittyy maksaentsyymien pitoisuuksien nousua veress. Joskus voi esiinty ihon keltaisuutta. Raskaushepatoosi todetaan noin 1 %:lla raskaana olevista naisista. Maksahiri puhkeaa yleens 30. raskausviikon jlkeen. Sek kutina ett mahdollinen keltaisuus hvivt synnytyksen jlkeen. Keskustele terveydenhoitajasi kanssa, jos kutina jatkuu ihon rasvauksesta huolimatta. Iho Jos sinulla on aikaisemmin ollut taipumusta ihon rasvoittumiseen juuri ennen kuukautisia, tilanne saattaa olla nyt samanlainen. On kuitenkin todennkisemp, ett ihosi kuivuu nopeammin raskausaikana. Ihon kuivuutta ja kutinaa voidaan lievitt jonkin verran kosteusvoiteilla. Joillekin runsas vedenjuonti tuo avun. Pigmentti Joidenkin odottavien itien iho on normaalia pigmentoituneempi ja muodostaa ruskeita maksaliski. Syyn ovat kohonneet hormonitasot. Jos otat aurinkoa, maksaliskien syntymisen riski kasvaa. Joitakin maksaliski saattaa jd ihoosi synnytyksen jlkeenkin, vaikka ne usein haalistuvat. Raskausarvet Raskausarvet johtuvat hormoneihin liittyvst ihonalaisen kerroksen venymisest. Taipumus raskausarpiin periytyy usein. Valitettavasti voiteet eivt est raskausarpien syntymist, mutta vatsan ihon kosteuttaminen voi list hyvinvointiasi ja antaa vauvalle hierontaa. Lisääntynyt veren määrä Veresi mr on lisntynyt 1,5 litraa eli noin 4 litrasta 5,5 tai 6 litraan 33. raskausviikkoon menness. Sykkeesi nopeutuu 70 lynnist 80 tai 85 lyntiin minuutissa lisntyneen veren mrn vuoksi Ð tm on mys yksi syy siihen, miksi hengstyt nyt helpommin. Raskaus 45 Hormonit Hikoilet enemmn ja hiuksia irtoaa hieman normaalia enemmn. Tm johtuu prolaktiinista eli maidonerityst kiihdyttvst hormonista. Valkovuoto Lhes kaikilla odottavilla ideill on tavanomaista enemmn valkovuotoa. Odotusajan loppuvaiheessa vuoto saattaa olla niin ohutta ja juoksevaa, ett jotkut naiset luulevat sit lapsivedeksi. Jos vuoto haisee, kirvelee tai kutiaa, se saattaa olla merkkin hiivatulehduksesta. Keskustele terveydenhoitajasi tai lkrisi kanssa hoidosta. Ennakoivat supistukset Kohtu on lihaspussi, joka supistuu huomaamattamme aika ajoin. Se tekee nin mys raskauden aikana, ja mit suuremmaksi se tulee, sit paremmin tunnemme supistukset. Se ÓharjoitteleeÓ synnytyst varten. Kaikilla raskaana olevilla naisilla on ennakoivia supistuksia. Ennakoivat supistukset ovat epsnnllisi kohdun supistuksia. Ne eivt ole kivuliaita, mutta ne saattavat olla epmiellyttvi. Jotkut odottavat idit saavat nit supistuksia 14. raskausviikolta lhtien, jotkut naiset huomaavat ne vasta viimeisin raskausviikkoina. Molemmat tilanteet ovat normaaleja. Kohtu kovenee hetkeksi, sitten rentoutuu ja pehmenee jlleen. Supistusten mr Ð ja se, millaisina ne koetaan Ð vaihtelee. Supistukset saattavat 46 Raskaus Kaksoset johtua siit, ett liikut ripesti, trmt johonkin, krsit ummetuksesta tai virtsatietulehduksesta taikka tunnet itsesi stressaantuneeksi. Mys orgasmi voi aiheuttaa supistuksia. Jos alat huolestua siit, pystytk erottamaan ennakoivat supistukset ja ennenaikaisen synnytyksen varhaiset merkit toisistaan, tutkituta itsesi lkrillsi. Uskomus Suippo vatsakumpu on merkki siit, ett odotat poikavauvaa. Iso, pyre vatsa ja leve takamus tarkoittavat sit, ett odotat tyttvauvaa. Tarua vai totta? Nin sanottiin ennen vanhaan. Todellisuudessa odottavat idit kantavat painonsa eri tavoin Ð eri raskaudet ja eri naiset poikkeavat toisistaan. Pelot ja huolet Jos olet huolissasi synnytyksest, keskustele asiasta lkrisi tai terveydenhoitajasi kanssa ja pyyd heit kirjaamaan toiveesi ja huolesi terveyskertomukseesi. Tmn ansiosta sinun tai kumppanisi ei tarvitse selitt nit asioita uudelleen, kun saavutte synnytyssairaalaan. Kaksoset / kolmoset Kaksos- ja kolmossynnytysten mr on hiukan vhentynyt vuodesta 1990. Vhentyminen johtuu hedelmityshoitojen kehittymisest. Mit vanhempi tuleva iti on, sit suurempi on kaksosten todennkisyys. Tm johtuu siit, ett noin 30-vuotiailta naisilta irtoaa useita kypsi munasoluja kunkin ovulaation yhteydess, kun yksittisten munasolujen laatu heikkenee. Yh useammat yli 30-vuotiaat naiset kyvt mys hedelmityshoidossa ja joko saavat hormonihoitoa tai raskaus on koeputkiraskaus. Kaksi kolmasosaa kaksospareista ei ole identtisi, eli he saavat alkunsa eri munasoluista. Kummallakin vauvalla on oma istukka, ja he muistuttavat toisiaan samalla tavoin kuin muut sisarukset. Yksi kolmasosa kaksosista on identtisi. Heill on usein sama istukka, he ovat aina samaa sukupuolta ja perivt samat geenit. Heill on yhteisen istukan vuoksi suurempi kehittymisongelmien riski kuin epidenttisill kaksosilla. Toinen kaksosista saattaa olla ravinnon suhteen vaativampi kuin toinen, joka j silloin hyvin pieneksi. Monet naiset arvelevat odottavansa kaksosia, jos heidn vatsakumpunsa tulee nkyviin hyvin varhaisessa vaiheessa. Nrstys, ummetus ja vsymys ovat usein voimakkaampia, koska kehon on vaikeampi mukautua kahden vauvan kuin yhden vauvan odotukseen. Vatsasi iho saattaa kutista enemmn, koska se venyy enemmn. Kosteusvoide saattaa hillit kutinaa jonkin verran, mutta mikli kutina ei mene rasvauksella ohi, ota yhteytt itiysnuevolaasi. Saatat saada ennakoivia supistuksia aikaisemmin Ð keskustele asiasta terveydenhoitajasi kanssa. Ensisynnyttjt saattavat aluksi huolestua kaksosraskaudesta. Jo seuraavalla kynnill useimmat kuitenkin alkavat rentoutua: he tottuvat ajatukseen ja alkavat pohtia, miten tilanteesta kytnnss selvitn. Jos odotat kaksosia, saat erityishoitoa, esimerkiksi useampiaterveydenhoitajan ja lkrin tapaamisia. Sinulle tarjotaan enemmn tutkimuksia. Kaksoset ja Óainoat lapsetÓ kasvavat samaa vauhtia 28. raskausviikolle saakka. Tmn jlkeen kaksoset kasvavat hitaammin, koska tilaa on vhemmn ja koska odottavalla idill ei ole yht paljon ravintoa vlitettvksi heille. Mys ennenaikaisen synnytyksen vaara on suurempi. Kaksosten synnytys kynnistetn usein kaksi viikkoa etuajassa. Neljnnes kaksossynnytyksist tapahtuu kuitenkin spontaanisti ennen 36. raskausviikkoa. Kaksoset painavat keskimrin puoli kiloa vhemmn kuin muut lapset syntymhetkelln. Yli puolet kaikista kaksossynnytyksist on alatiesynnytyksi. Jlkimminen kaksonen syntyy noin 10Ð30 minuuttia myhemmin kuin ensimminen. www.suomenmonikkoperheet.fi Ei ole harvinaista, ett odottavan idin paino lisntyy kaksosraskauden myt 20Ð30 kg. Imetyksen yhteydess poltat kuitenkin noin 1 800 kcal vuorokaudessa eli enemmn kuin yhden vauvan kanssa. Kaksosraskauksista on saatavilla monia havainnollisia ja perusteellisia ohjekirjoja. Tiedustele terveydenhoitajaltasi. Voit mys olla yhteydess kaksosten ja kolmosten vanhempien yhdistyksiin. Tutustu seuraaviin: libero.Þ, www.suomenmonikkoperheet.Þ Libero tekee sponsorointisopimuksia kolmosperheiden kanssa. Sponsorointisopimus merkitsee sit, ett saat kolmen kuukauden vaipat maksutta. Ota yhteytt Liberoon, puh. 0203 03002. Sairaalahoito raskauden aikana Joskus kaksosia tai kolmosia odottava iti joudutaan ottamaan sairaalaan lepmn raskauden aikana. Sairaalassa oleskelu saattaa olla henkisesti vaikeaa. Voi olla vaikeaa rentoutua, kun ajattelet kotiin jv perhett, erityisesti silloin, jos perheess on vanhempia lapsia, jotka kaipaavat itin ja joita sin kaipaat. Joskus on tilanteestasi riippuen mahdollista saada apua kotiin. Kerro terveydenhoitoalan ammattilaisille huolistasi. Raskaus 47 Raskaudenaikaiset sairaudet ja komplikaatiot Yleens bakteeri- ja virussairaudet eivt vahingoita vauvaa Ð tst ovat poikkeuksena vihurirokko, parvorokko ja toksoplasmoosi. Aikaisemmin oli suositeltavaa pidttyty kaikista rokotuksista raskauden aikana. Nykyn tiedetn, ett useat rokotetyypit ovat turvallisia raskauden aikana. Raskaana oleva on alttiimpi infektioille, jotka voivat olla riski sek idille ett sikille. Perusperiaate on kytt inaktivoituja rokotteita. Yleisimpi rokotteita raskauden aikana ovat jykkkouristusrokotus, inßuenssa- ja A(H1N1) rokotus. Jos idill on. Jos idill on perussairaus, jonka vuoksi hn kuuluu riskiryhmn, voidaan esim. inßuenssarokotus ja A (H1N1) rokotus antaa raskauden aikana, mieluiten ensimmisen raskauskolmanneksen jlkeen. Nim rokotukset voidaan antaa muillekin kuin riskiryhmss oleville ideille. Raskauden aikana sairastettu inßuenssa voi olla erityisen raju ja mys riski jlkitaudeista on suurempi. Vihurirokko Vihurirokko on viruksen aiheuttama infektio. Jos saat sen raskauden ensimmisell puoliskolla etk ole saanut rokotetta sit vastaan tai saanut infektiota aikaisemmin, se saattaa vahingoittaa vauvaasi. Virus voi aiheuttaa keskenmenon 48 Raskaus tai epmuodostumia vauvan aivoihin, korviin, silmiin tai sydmeen. Verikoe osoittaa, onko sinulla vasta-aineita vihurirokkoa vastaan. Jos on, se johtuu siit, ett olet saanut infektion aiemmin tai sinut on rokotettu sit vastaan, etk saa uutta infektiota. On trke, ett tytt, jotka eivt ole sairastaneet vihurirokkoa nuorina, rokotettaisiin tt sairautta vastaan ennen raskauden suunnittelemista. Nykyn kaikilla yli 17Ðvuotiailla tytill, jotka eivt saaneet lapsena ns. kolmoisrokotetta, on oikeus ilmaiseen rokotukseen. Suomessa raskaudenaikaista vihurirokkoa ei meill en esiinny MPR-rokotuksen ansiosta. Toksoplasmoosi Toksoplasmoosi on loisen aiheuttama harvinainen sairaus. Jos sit ei hoideta, se saattaa aiheuttaa vahinkoa vauvan silmille ja / tai aivoille. Muista seuraavat varotoimet, kun olet raskaana: ¥ Jos sinulla on kissa, anna jonkun muun tyhjent kissanhiekka-astia ¥ Vlt pastroimatonta maitoa ¥ Sy ainoastaan tysin kyps tai keitetty lihaa. l maista raakaa jauhelihaa tarkistaaksesi mausteiden mrn ¥ l nylje tai ksittele riistaa ¥ Pese ktesi, kun olet valmistanut ruokaa raaÕasta lihasta ¥ Huuhdo vihannekset ja hedelmt ¥ Pese ktesi, kun olet ollut suorassa kosketuksessa multaan Klamydia Klamydia on pieni bakteeri, joka lytyy usein kohdunkaulasta ja virtsarakosta. Jos olet saanut klamydiatartunnan, sinulla ei todennkisesti ole mitn oireita, mutta jos infektiota ei hoideta, se saattaa aiheuttaa hedelmttmyytt. Klamydia aiheuttaa raskauden aikana alavatsakipuja, ennenaikaisia supistuksia ja altistaa ennenaikaiselle synnytykselle. Infektio voi siirty vauvaasi synnytyksen aikana ja aiheuttaa hnelle silm- tai hengitysteiden tulehduksia. Klamydiaa hoidetaan antibiooteilla. Herpes Herpes on ysknrokko, joka voi puhjeta suun ymprille ja / tai sukuelimiin. Herpes-virus saattaa siirty vauvaasi. Tss jaksossa ksitelln lhinn genitaali- eli sukuelinherpest. Herpes on vastasyntyneell vakava sairaus. Jos odottavalle idille puhkeaa ensi kertaa herpes synnytyskanavassa synnytyksen aikoihin, lkrit suosittelevat sektiosynnytyst. Jos tulevalla idill on ollut aiemmin herpes, hnen vastaaineensa suojelevat hnen syntyv lastaan. Jos herpes puhkeaa uudelleen synnytyksen aikoihin, riski siit, ett vauva saa herpeksen, on pieni, ja alatiesynnytys on yleens mahdollinen Ð tm riippuu siit, miten paha herpes on ja miten paljon epmukavuutta se aiheuttaa idille. Suomessa primaari-infektiota tai vahvan infektion uusiutumista synnytyksen yhteydess suositellaan hoidettavan suonen sisisell antiviruslkeill sek leesioiden peittmist teipill sikin suojaamiseksi. B-ryhmän streptokokki B-ryhmn streptokokki on hyvin yleinen bakteeri, joka voi Ð tietyiss harvinaisissa tapauksissa Ð aiheuttaa ongelmia raskauden aikana (virtsarakon tulehduksen idille, ennenaikaisen synnytyksen ja vakavan sairauden vastasyntyneelle). Odottavia itej ei normaalisti testata B-ryhmn streptokokin osalta. Jos sinulla on kuitenkin aiemmin ollut tmn bakteerin aiheuttama infektio, virtsasi tutkitaan, ja kohdunkaulastasi otetaan nyte viljely varten. B-ryhmn streptokokki on helposti hoidettavissa penisilliinikuurilla. Mikli raskauden aikana todetaan B-ryhmn streptokokin aiheuttaman infektio, annetaan synnytyksen kynnistyess vlittmsti suonensisinen antibioottiprofylaksia sikin suojaamiseksi. Hiivasienitulehdus Jotkut raskaana olevat naiset saavat hiivasienitulehduksen. Tm johtuu siit, ett muuttuneet hormonitasot altistavat emttimen hiivatulehdukselle. Oireina on jogurtin kaltainen vuoto, polttava tunne ja kutina sek emtint ymprivn alueen kosketusarkuus. Jos podet hiivasienitulehdusta, on hyv vltt liiallista sokerin synti, koska hiiva viihtyy sokerissa. Voit mys nukkua ilman alushousuja tai kytt lysi alusvaatteita. Tm on yksinkertainen tapa vltt hiivasienitulehdus. Hiivasienitulehdus ei ole vaarallinen, ja se on hoidettavissa emtinpuikoilla. Keskustele asiasta lkrisi tai terveydenhoitajasi kanssa Ð hiivasienitulehdus saattaa tarttua vauvaan synnytyksen aikana. Parvorokko Runsaat puolet (60 %) Suomen aikuisikisist on sairastanut parvorokon lapsuudessa, mik tarkoittaa sit, ett heille on kehittynyt sen vasta-aineita. Tm sairaus on usein verrattain liev, jolloin siihen liittyy kohonnut lmp ja viikon tai kahden kuluessa hviv virusperinen ihottuma poskissa. Jos odottavalla idill ei ole ollut parvorokkoa aiemmin ja hn saa sen ollessaan raskaana, siit saattaa aiheutua vaaraa vauvalle. Jos epilet parvorokkotartuntaa, ota yhteytt neuvolaasi ja keskustele tarvittaessa asiasta terveydenhoitajan tai lkrisi kanssa. HIV / AIDS HIV on virus, josta kehittyy AIDS. HIVpositiivisia naisia kehotetaan vlttmn raskautta. Jos HIV-positiivinen iti synnytt lapsen, hnen tulee vltt imetyst, koska HIV-virus saattaa tarttua vauvaan idinmaidon vlityksell. Jos olet epvarma siit, oletko HIV-positiivinen, voit otattaa verikokeen. Verikokeen tulos on varma vasta kolmen kuukauden kuluttua infektiosta. Raskaus ei vaikuta idin HIV-infektion kulkuun eik toisaalta HIV-infektio raskauden kulkuun. Nykyisell viruslkityksell voidaan vhent lapsen riski altistua virukselle jopa alle yhden prosentin. Raskauden aikana aloitetaan idille viruslkitys, jos sit ei viel ole, ja synnytys hoidetaan vltten verikontaktia. Imetyst ei suositella. Lapsen asianmukainen viruslkitys ja seuranta kuuluvat jatkotoimenpiteisiin. libero.fi Vauva ei kasva odotettua vauhtia Kaikki vauvat eivt kasva odotettua vauhtia. Yksi merkki tst saattaa olla se, ett vatsasi vaikuttaa liian pienelt tai vauvan arvioidaan olevan liian pieni. Sinusta saattaa mys tuntua, ett vauva ei liiku riittvsti tai CTG ei ole tysin normaali. Niss tilanteissa sinun on otettava yhteytt omaan neuvolaan tai suoraan synnytyssairaalan pivystykseen tarkempia tutkimuksia varten (ultranitutkimus, istukan verenvirtausten ja sikin hyvinvoinnin tarkistaminen). Hoito koostuu levosta ja seurannasta. Trkeint on, ett vauva kasvaa kohdussasi niin pitkn kuin mahdollista ja ett hn syntyy ennen kuin hnelle aiheutuu mitn haittaa kasvun viivstymisest. Tarvittaessa synnytys kynnistetn tai tehdn sektio. Jos tupakoit, annat vauvallesi parhaat kasvumahdollisuudet lopettamalla tupakoinnin. Ennenaikaisen synnytyksen riski Synnytyst pidetn ennenaikaisena vain, jos se tapahtuu aikaisemmin kuin 21 piv ennen laskettua aikaa. On hyvin harvinaista, ett nainen synnytt ilman minknlaisia synnytyspolttoja. Yleens ennenaikaista synnytyst ovat edeltneet voimistuvat ennakoivat supistukset, jotka ovat saattaneet muuttua kivuliaiksi, tai idill on ollut verenvuotoa. Jos sinulla on nit oireita, sinun on otettava yhteytt ktilsi tai lkriisi. Ota heihin yhteytt mys siin tapauksessa, ett lapsivett alkaa valua. Raskaus 49 Verenvuoto tai veren tihkuminen raskauden aikana Pieni verenvuoto tai veren tihkuminen on mahdollista tysin normaalin raskauden aikana. Verenvuoto raskauden alkuvaiheessa saattaa olla merkkin keskenmenosta Ð tulevasta tai uhkaavasta keskenmenosta. Verenvuoto saattaa johtua muistakin tekijist: ¥ Pieni haavauma kohdunkaulassa ¥ Polyyppi limakalvolla ¥ Rasitat ehk itsesi liikaa fyysisell tyll, esim. nostamalla jotain raskasta Ð vaikka tm on harvinainen syy Raskauden myhemmss vaiheessa verenvuodon syyn voi olla ¥ istukan sijainti kohdunkaulan pll ¥ istukan hienoinen Ð tai laajempi Ð irtoaminen ¥ synnytyksen kynnistyminen (niukka verinen vuoto) Verenvuoto saattaa olla killist, jolloin odottava iti ei ole tehnyt yhtn mitn aiheuttaakseen sen, tai se saattaa liitty fyysiseen toimintaan tai yhdyntn. Tm tietenkin saattaa pelottaa ja huolestuttaa sinua keskenmenon vaaran vuoksi, ja sinulla saattaa olla mys huono omatunto vauvan takia. Kohdunkaulan limakalvot vuotavat helposti verta kosketuksesta. Tm ei useinkaan merkitse mitn, mutta jos verenvuoto toistuu, sinun on aina otettava yhteys lkriisi tai ktilsi. 50 Raskaus Keskenmeno Keskenmeno merkitsee yleens hartaasti halutun ja odotetun vauvan menettmist. Lheisillesi saattaa olla vaikeaa ymmrt tuskaanne, ja monet eivt ehk ksit, miten kauan saattaa kest pst yli menetyksest. Useimmat odottavat vanhemmat, erityisesti hedelmllisyysklinikoilla kyneet vanhemmat, ovat kuitenkin pohtineet jo pitkn tulevaa lastaan ja odottaneet erityisell ilolla vanhemmiksi tuloa. Nainen on jo ehk tuntenut vauvan liikkeet ja saattaa keskenmenon tultua tuntea olonsa tysin masentuneeksi. Ehk hn mys syytt itsen jostain teosta tai laiminlynnist. Tst syyst on suositeltavaa keskustella sairaalan henkilstn kanssa keskenmenosta. Jos raskaus oli edennyt pidemmlle, mietit mys sit, haluatko nhd vauvan. Monet eivt halua, mutta yleens pariskunnat, jotka nkivt vauvan hyvstellkseen hnet, ovat jlkikteen iloisia siit, ett tekivt niin. Ehk pohditte, milloin voitte yritt vauvaa uudestaan? Monet alkavat yritt uutta raskautta vlittmsti, toiset saattavat tuntea tarvetta odottaa jonkin aikaa. On trke, ett annat kumppanillesi ajan, jonka hn tarvitsee ja ett pidtte hyv huolta toisistanne. Tm auttaa teit lytmn tien eteenpin. Hoitona on lepo ja rasituksen vhentminen, jotta veren virtaus istukkaan paranee ja ja vauva saa enemmn happea ja ravintoa. Vakavissa raskausmyrkytystapauksissa vauva ei kasva sit vauhtia kuin pitisi, ja vauvan ja idin terveys voivat olla vaarassa. Monissa tapauksissa odottava iti otetaan sairaalaan, jossa hnen ja vauvan kuntoa voidaan seurata joka piv. Raskauden keskeyttminen saattaa olla vlttmtnt joko siten, ett synnytys kynnistetn, tai siten, ett tehdn sektio. Raskausmyrkytyksen syit ei tiedet, mutta epilln sen liittyvn poikkeavan istukan kehitykseen. Kun lapsi on syntynyt, idin verenpaine ja virtsa-arvot palautuvat normaaleiksi ja turvotus hvi. Verenpainettasi seurataan jonkin aikaa jonkin aikaa synnytyksen jlkeen sairaalassa ja joskus mys kotiuttamisen jlkeenkin sen varmistamiseksi, ett se pysyy vakaana. Raskausmyrkytys Raskausmyrkytys voi olla liev tai vakava. Odottavalla idill voi olla ¥ proteiinia (valkuaista) virtsassa Pahoinvointi ja voimakas oksentelu Pahoinvointi ja oksentelu raskauden ensimmisten kolmen kuukauden aikana ¥ ¥ ¥ ¥ ¥ ¥ ¥ korkea verenpaine turvotusta huomattavaa ja killist painonnousua pnsrky sumentunut nk ylvatsakipua, pahoinvointia tajuttomuutta ja kouristelua vaikean raskausmyrkytyksen oireena ovat tysin normaaleja oireita Ð vaikkakin epmiellyttvi. Jotkut raskaana olevat naiset oksentavat niin usein, ett he laihtuvat ja / tai heidn suola-vesi-tasapainonsa heikkenee. Syyt ei tiedet. Useimmissa tapauksissa oireet hvivt muutaman viikon kuluttua. Mahdollisia hoitoja ovat seuraavat: ¥ B-vitamiini ¥ Vyhyketerapia ¥ Akupunktio Vakavimmissa tapauksissa sairaalahoito saattaa olla tarpeen. Ylipaino Yh suurempi osa raskaana olevista naisista on ylipainoisia, eli heidn painoindeksins (BMI) oli yli 25 ennen raskautta (BMI = Body Mass Index = paino/pituus x pituus). Ylipaino lis riski siihen, ett saat ¥ raskausdiabeteksen ¥ korkean verenpaineen ¥ verisuonitukoksen tai ¥ raskausmyrkytyksen Suositusten mukaan seurantoja tihennetn kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana vauvan koon arvioimiseksi. Ylipainoisilla ideill on enemmn ongelmia synnytyksess kuin normaalipainoisilla ideill. Tm johtuu etenkin supistusten heikkoudesta. Ylipainoiset idit synnyttvt usein suurempia lapsia kuin normaalipainoiset. Sektioihin ja imukuppisynnytyksiin liittyy yleens enemmn komplikaatioita kuin normaaleihin synnytyksiin. Ylipainoisten itien vastasyntyneet vauvat tarvitsevat todennkisemmin hengitysapua ensimmisin elinpivinn kuin sellaisten itien vauvat, joiden painoindeksi oli normaalirajoissa eli 20Ð25. Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Raskaus voi kuitenkin olla se kannustin, jota tarvitset muutosten tekemiseen. Suomen terveysviranomaiset suosittelevat, ett odottavat idit eivt ryhtyisi varsinaisesti laihduttamaan. Jos painoindeksisi on yli 25, raskauden aikaisen painonlisyksesi pitisi perustua terveelliseen, vhrasvaiseen ravintoon (joka korvaa epterveelliset ateriat) ja runsaaseen liikuntaan. Raskauden aikana kertyv paino vaikuttaa merkittvsti painoosi elmsi myhemmss vaiheessa, mik on toinen trke syy ajatella elintapojasi, kun olet raskaana (ks. jakso Raskaus ja liikunta). Suomessa naisille, joiden painoindeksi on yli 25, tarjotaan ruokailutottumuksiin liittyv neuvontaa ja suositellaan terveellisen ruokailusuunnitelman antamista ja raskauden aikana suositellaan sokerirasituksen tekemist. ensimmisen kerran raskauden aikana), joka hvi vauvan syntymn jlkeen. Vhn sokeria sisltv ruokavalio ja pivittinen liikunta riittvt normaalisti hoidoksi. Suomessa raskausdiabetesta esiintyy 4Ð8 prosentissa raskauksista. Joillakin raskaana olevilla naisilla on erityinen riski saada raskausdiabetes: ¥ Jos suvussasi on diabetesta ¥ Jos sinulla todettiin sokeria virtsassa ¥ Jos olet yli 39-vuotias ¥ Jos olet aikaisemmin synnyttnyt isokokoisen vauvan (> 4 500 g) ¥ Jos tuleva vauva on makrosominen eli ylisuuri Raskausdiabetes Aineenvaihduntasi muuttuu raskauden aikana siten, ett se muistuttaa enemmn diabeteksesta krsivn henkiln aineenvaihduntaa. Odottavalle idille voikin todellisuudessa kehitty raskauden aikainen diabetes (idin poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan Ylipainoiset idit voivat saada opastusta painonhallintaan www.allergia.com Raskaus 51 ¥ Jos olet aiemmin krsinyt raskausdiabeteksesta ¥ Jos aikaisempi lapsesi on syntynyt kuolleena ¥ Jos olet ylipainoinen Ð painoindeksi (BMI) > 25 kg/m2 ¥ Jos sinulla on aiemmin todettu munasarjojen monirakkulatauti Jos odottava iti saa raskausdiabeteksen korkean painoindeksin vuoksi, hnen vauvastaan tulee usein normaalia isokokoisempi. Tm lis mys synnytykseen liittyvien komplikaatioiden vaaraa. Terveydenhoitajasi voi suositella hyv, terveellist ruokavaliota ja liikuntaohjelmaa riskin pienentmiseksi. Suomessa psnt on, ett glukoosirasituskoe tehdn kaikille raskaana oleville. Raskaana olevan naisen on juotava glukoosiliuosta (sokeroitua vett), mink jlkeen hnen glukoosinsa (verensokerinsa) taso mitataan. Astma ja allergiat Jos sinulla on astma, on trke, ett jatkat lkityst normaalisti, mutta keskustele lkrisi kanssa jo raskauden aikaisessa vaiheessa siit, pitisik sinun 52 Raskaus ehk vaihtaa toiseen valmisteeseen. Jos olet allerginen tietyille ruokalajeille, sinun pitisi vltt niit juuri samalla tavoin kuin ennen raskautta. Masennus ja lääkitys Tutkimusten mukaan noin 5-6 prosenttia suomalaisista krsii masennuksesta. Mys osa raskaana olevista naisista sy masennuslkkeit. Vaikka lkkeet kulkeutuvat istukan lpi raskauden aikana ja niist j jmi idinmaitoon, lkityksen lopettamista ei suositella. Lkitys on trke masentuneen idin hyvinvoinnille, ja lkityksen lopettamisen sivuvaikutukset ovat vakavampia idille ja vauvalle kuin mitkn sivuvaikutukset, joita masennuslkityksen jatkamisesta raskauden ja imetyksen aikana saattaa olla. Masennuslkkeit on kahdentyyppisi: 1) Trisykliset masennuslkkeet (TCA) 2) SSRI- masennuslkkeet (ÒonnellisuuspilleritÓ) Ei ole nytt siit, ett TCA-lkkeiden kyttmiseen liittyisi kohonnut epmuodostumien riski. Perusteellisimmin tutkittu ÓonnellisuuspilleriÓ on ßuoksetii- ni, eik thn aineeseen nyt liittyvn kohonnutta epmuodostumien riski (vaikka keskenmenon vaara saattaa olla hieman normaalia suurempi). Masennuslkkeiden kytst imetyksen yhteydess on nykyn niin paljon tietoa, ett Suomen terveysviranomaiset eivt suosittele imetyksen lopettamista masennuslkehoidon ajaksi. Trisyklisist masennuslkkeist amitriptyliini ja nortriptyliini ovat imetyksen kannalta turvallisimpina pidettyj vaihtoehtoja. Masennuslkkeiden kytt edellytt oman lkrin tai psykologin seurantaa. Rauhallinen ja hiritn keskustelu oman lkrisi, ktiln taikka mahdollisen oman psykiatrisi tai psykologisi kanssa saattaa olla askel ratkaisun lytmiseen. Samalla voidaan sopia seurantakyntej raskautesi ajaksi, jotta kykenet keskustelemaan ongelmistasi. On trke, ett keskustelet synnytyksen jlkeen raskautta ja synnytyst koskevista kokemuksistasi muiden ihmisten kanssa. Mikli et tee nin, pienetkin ongelmat saattavat vaikuttaa ylitsepsemttmilt ja list synnytyksenjlkeisen masennuksen riski. Elintapasi raskauden aikana Elintapasi vaikuttavat vauvaasi. Jos sinulla on tapoja, joiden muuttamista olet joskus harkinnut, nyt on ehk aika tehd niin Ð vaikka se tuntuisikin aluksi vaikealta. Työympäristö Voit yleens jatkaa normaalissa tysssi. Jos se tuntuu vaikealta, keskustele tynantajasi kanssa siit, miten tyskentelysi voitaisiin helpottaa. Jos sinulla on mahdollisuus levt keskell typiv, tee niin. Jatkuva psyykkinen ja / tai fyysinen ylirasitus, monien raskaiden esineiden nostelu, pitkkestoinen seisomaty, stressi ja tarttuvat taudit lisvt ennenaikaisen synnytyksen riski. Jos ongelmia ilmenee, sinun pitisi siis keskustella niist ktilsi tai lkrisi ja ehk sosiaalityntekijn kanssa. Ei ole nytt siit, ett tyskentely nyttptteen edess olisi vaarallista odottaville ideille. Mik tahansa ty voi olla stressaavaa, ja jo tm saattaa sellaisenaan list raskauteen liittyvien ongelmien riski. Voit saada erityisitiysrahaa, jos altistut tysssi ¥ kemiallisille aineille, steilylle tai tarttuville taudeille ¥ vaaratekijt eivt ole vltettviss tai tynantajasi ei voi osoittaa muuta tyt raskautesi ajaksi Saat tarkempia tietoja aiheesta tyterveyshuollostasi. Kahvi, tee, kofeiinipitoiset virvoitusjuomat ja suklaa Terveysviranomaiset suosittelevat, ett joisit enintn kolme kuppia kahvia pivss ja ett rajoittaisit teen ja kofeiinipitoisten juomien (kola- ja energiajuomat) nauttimista. Mys suklaa sislt kofeiinia. Kahvi aiheuttaa usein nrstyst. Kofeiini voi mys vaikuttaa vauvasi kasvuun. Lisksi on mahdollista, ett kahvi ja kofeiinipitoiset juomat voivat heikent luustoasi, joten niiden nauttimisen vhentminen on jrkev sek oman ett vauvasi terveyden kannalta. Kosmetiikkaan ja vauvanhoitotuotteisiin sisältyvät kemikaalit Suomessa ei ole julkaistu erityisi kemikaalien kyttn liittyvi suosituksia raskaus- ja imetysajalle. Jos haluat olla varovainen kemikaalien kytss, voit hyvin noudattaa nit ohjeita: ¥ Kyt mahdollisimman vhn kosmetiikkaa, kosteusvoiteita ja muita voiteita, kun olet raskaana tai imett ¥ Valitse aina hajusteettomia tuotteita lk kyt parfyymi, kun olet raskaana tai imett ¥ Kyt ekomerkin saaneita tuotteita aina kun mahdollista Ð tunnistat ne pohjoismaisesta Joutsenmerkist tai EU:n kukkamerkist ¥ l vrj hiuksiasi, kun olet raskaana tai imett ¥ Vlt aerosolipakattuja tuotteita lk maalaa mitn raskaus- tai imetysaikana ¥ Pese kaikki tuotteet ennen niiden antamista vauvan kyttn Ð jopa vaatteet sek tekstiili- ja muovilelut ¥ l levit kosteusvoiteita, saippuaa ym. vauvan ihoon pivittin ¥ Osta vauvallesi aina hajusteettomia tuotteita Ð tm koskee mys leluja ¥ Osta (ja kyt) aina nimenomaan vauvoja varten valmistettuja leluja Lhde: Tanskan ympristnsuojeluvirasto. Raskaana tiss Raskaus 53 Raskaus ja liikunta Pysy kunnossa sek ennen raskautta ett sen aikana Ð siit on hyty niin itsellesi kuin vauvallesikin. Harjoittele itsellesi sopivalla tasolla. Voit liikkuessasi hengsty sille tasolle, ett kykenet yh Ð juuri ja juuri Ð pitmn yll keskustelua. Voit kytt lispainoja ja kuntosalilaitteita, mutta mieluiten istuma-asennossa. Raskauden loppupuolella sinun pitisi vltt jalkalihasten painoharjoittelua, koska se lis painetta vatsassasi. Jos et normaalisti harrasta liikuntaa, voisi olla hyv aloittaa kevyt liikunta nyt. Jos olet epvarma siit, miten paljon liikuntaa voit harrastaa, tiedustele asiasta terveydenhoitajaltasi tai lkriltsi. Yleens voit tehd mit tahansa, mit pystyt tekemn. Jos tavanomaisia lajejasi ovat kuitenkin itsepuolustuslajit tai pallopelit tai harrastat ratsastusta, sinun on muistettava, ettet kykene suojaamaan vauvaasi killiselt iskulta tai putoamiselta, joten nit lajeja suositellaan vltettvksi raskauden aikana. Hypp pyrn satulaan, kyt mieluummin portaita kuin hissi, ky useasti uimassa, jos pidt siit, ja kuuntele kehoasi. Jos koet epmukavia tuntemuksia, yrit ottaa rennosti. Hyvst kunnosta on paljon hyty. Tss muutamia trkeimpi syit, joiden vuoksi sinun pitisi harrastaa liikuntaa vhintn 30 minuuttia pivss koko raskauden ajan: ¥ Listksesi hyvinvointiasi, piristksesi mieltsi ja saadaksesi lisenergiaa ¥ Vlttksesi alaseln ja lonkan seudun kivut ¥ Antaaksesi kohdussasi olevalle vauvalle parhaat mahdolliset olosuhteet kasvaa vahvaksi ja terveeksi ¥ Estksesi ylipainon kertymisen ja raskausdiabeteksen ¥ Vhentksesi raskausmyrkytyksen riski ¥ Koska hyvkuntoisten raskaana olevien itien synnytykset ovat helpompia ja nopeampia, ja heill on vhemmn synnytykseen liittyvi komplikaatioita kuin naisilla, jotka eivt koskaan harrasta liikuntaa Matkustaminen Jos raskautesi etenee ongelmitta, mikn ei est sinua matkustamasta. Ota yhteytt valitsemaasi lentoyhtin ja selvit, onko sill joitain erityissntj, joita sinun pitisi noudattaa. Keskustele lkrisi tai terveydenhoitajasi kanssa. Jos voit hyvin, sinun pitisi kyet matkustamaan 36. raskausviikolle saakka. 28 raskausviikon jlkeen vaaditaan eri lentoyhtiiss yleens lkrintodistus. Matkakohteen mukaan tietyt rokotukset saattavat olla suositeltavia. Ei ole nytt siit, ett raskauden aikana saadut rokotukset voisivat aiheuttaa haittaa vauvalle tai lisisivt keskenmenon vaaraa. Jos matkustat kauas tai alueille, joissa on keskimrist suurempi tarttuvien tautien saamisen vaara, ota yhteytt itiysneuvolaasi listietojen saamiseksi. Sisarukset voivat kuunnella tulevaa pikkusisarusta ja jutella hnelle jo raskauden aikana 54 Raskaus Muista ottaa äitiysneuvolakorttisi mukaasi matkalle Syömishäiriöt Jos olet aiemmin taistellut symishiriiden eli bulimian tai anorexian kanssa, ei ole eptavallista, ett hiri pahenee tai uusiutuu raskauden ja myhemmin imetyksen aikana. Jos sairaus uusiutuu, tarvitset apua. On erittin trke, ett puhut ktilsi, lkrisi tai terveydenhoitajasi kanssa siit. Tupakointi Noin 16 % suomalaisista odottavista ideist tupakoi. Jokainen tiet, ett tupakointi vahingoittaa terveytt. Polttamiesi savukkeiden hiilimonoksidi ja nikotiini nkyvt veresssi ja vauvan veress. Sinun on lopetettava tupakointi, sill tupakointi vahingoittaa vauvaasi. Kun poltat savukkeen, veresssi kulkee vhemmn happea. Tm merkitsee sit, ett vauvasi saa vhemmn happea. Raskaana olevat tupakoivat idit synnyttvt useammin keskosia kuin ei-tupakoivat. Heidn vauvansa ovat usein liian pieni Ð he painavat keskimrin 200 g vhemmn kuin tupakoimattomien itien vauvat. Vauvojen ruumiinosat ja elimet ovat pienemmt kuin tupakoimattomien itien vauvojen. Tupakoimattomuus ei koske vain raskausaikaa. Vauvojen ei pitisi joutua alttiiksi tupakoinnille syntymns jlkeenkn. Tupakoivien vanhempien lapset krsivt todennkisemmin allergioista. He ovat mys alttiimpia keskikorvan tulehduksille ja muille hengitysteiden sairauksille (nielutulehdus, kurkunpn tulehdus, keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume). Mys tupakoinnin ja ktkytkuoleman epilln olevan toisiinsa yhteydess. Saat listietoja itiysneuvolastasi ja voit pyyt ilmaista esitett, josta saat apua tupakoinnin lopettamiseen. Eri paikkakunnilla on tarjolla yh enemmn tupakastavieroituskursseja Ð tiedustele asiasta terveydenhoitajaltasi. Viini ja väkijuomat Alkoholi on myrkky vauvallesi. Vauvallasi on sama veren alkoholipitoisuus kuin sinulla, jos juot alkoholia. Suomen terveysviranomaiset suosittelevat, että pidättyisit kokonaan alkoholin käytöstä raskauden aikana he kehittyvt fyysisesti hitaammin, heill on alempi O ja he ovat hyvin pienikokoisia ja arkoja. Lääkitys Nyrkkisntn on, ett sinun ei pitisi ottaa mitn lkett raskauden aikana. Lkkeet kulkevat istukan lpi ja vaikuttavat sit kautta vauvaan. Vauvasi on hyvin herkk, erityisesti raskauden 3Ð4 ensimmisen kuukauden aikana, jolloin kaikki trket elimet muodostuvat. On tysin sallittua ottaa yksittinen apteekin ksitavarana myytv pnsrkypilleri, jos sinulla on satunnaista pnsrky. Jos tarvitset kuitenkin srkylkkeit tai muuta lkett pidempn, kysy lkriltsi neuvoa siihen, mit lkett voit kytt. l aloita itselkityst (mutta lue tst kirjasta masennuslkkeit koskevat tiedot). Mikli haluat enemmn tietoa tupakan ja pihteiden vaikutuksista, katso kirjan takaosasta lytyv Linkkej -osiota. Ei tiedet, miten paljon alkoholia odottava iti voi juoda, ennen kuin vauvalle aiheutuu vahinkoa. Alkoholin vaurioittamilla lapsilla on usein epmuodostumia, www.naisensydan.fi/uudet/tupakka.pdf Raskaus 55 Odottavan äidin ruokavalio ÒSyminen kahden edestÓ raskauden aikana kuuluu menneen ajan ksityksiin. Tarvittavan ravinnon mr riippuu lhinn siit, miten paljon liikuntaa saat. Riitt, ett syt ylimrisen pllystetyn leippalan, lasillisen maitoa ja hedelmn. Puolet ylimrisest ravinnostasi menee painonlisykseen. Toinen puolikas palaa ylimrisen energiana, jonka kehosi tarvitsee. Lisenergian tarve vaihtelee ja on yksilllist. Paras mittari riitvlle energiansaannille on sopiva painon nousu. Kahdeksan uutta vinkkiä hyvään syömiseen – myös silloin kun olet raskaana ¥ Sy enemmn hedelmi ja vihanneksia Ð kuusi pivss ¥ Sy kalaa Ð ainakin kaksi kertaa viikossa ¥ Sy perunoita, riisi tai pastaa ja tummaa moniviljaleip Ð joka piv ¥ Vhenn sokerin kytt Ð erityisesti virvoitusjuomien, makeisten ja leivonnaisten symist ¥ Vhenn rasvan kytt Ð erityisesti rasvaisten maitotuotteiden ja rasvaisen lihan symist ¥ Sy monipuolista ravintoa Ð ja pysy normaalipainossasi ¥ Juo vett janoosi ¥ Ole fyysisesti aktiivinen Ð vhintn 30 minuuttia joka piv. Rasvasta, proteiinista ja hiilihydraateista saatavan energian suhteen pitisi olla raskauden aikana sama kuin normaalisti Terveet tavat 56 Raskaus www.thl.fi Millainen on terveellinen ruokavalio? Vhrasvainen ravinto on terveellist. On kuitenkin trke, ett ÒvhrasvaisestaÓ ei tule ÒrasvatontaÓ. Vauvasi tarvitsee erityyppisi rasvoja esimerkiksi aivojen kehittymiseen. Terveellinen ruokavalio merkitsee monipuolista ruokavaliota, joka sislt viikon aikana monipuolisesti lihaa, kalaa, vihanneksia, leip ja maitotuotteita. Ravintoaineet kulkeutuvat aina ensin vauvallesi ennen kuin ne kulkeutuvat sinuun. Kyseess on siten oltava ritapaus ennen kuin vauvasi j vaille ravintoa. Kala Kala on erittin terveellist ravintoa, koska kala sislt useita vlttmttmi vitamiineja ja kivennisaineita Ð puhumattakaan Omega-3-rasvahapoista. Omega3-rasvahapot ovat erittin trkeit aivojen kehittymiselle. On trke, ett syt sek rasvaista kalaa ett valkolihaista kalaa osana pateriaa (200Ð300 g) vhintn kahdesti viikossa. l sy raskauden (tai imetyksen) aikana lainkaan haukea sen kermn elohopean vuoksi. Elohopeapitoisuus on sama riippumatta siit, onko kala tuoretta vai silykepurkista. Tyhjipakattujen kalavalmisteiden ja mdin kytt ei suositella listeriavaaran vuoksi. Itmeren lohi sislt dioksiineja. Tst syyst Suomen elintarvikeviranomaiset suosittelevat, ett raskaana olevat ja imettvt naiset sisivt enintn kaksi annosta Itmeren lohta kuukaudessa. Jos et sy kalaa, on suositeltavaa nauttia kalaljy sisltv ravintolis. Muista kuitenkin, ett ravintolist eivt sisll kaikkia kalan sisltmi vitamiineja ja kivennisaineita. Lue lis http://www.stm. Þ/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581. Raaka / puoliraaka liha Suomen terveysviranomaiset suosittelevat raaÕan tai puoliraaÕan lihan vlttmist toksoplasmoosin riskin vuoksi. Keit tai paista kaikki liha, kunnes se on tysin kyps, lk tietenkn sy raakaa jauhelihapihvi eli tatar-pihvi. Juusto Juuston syminen raskauden aikana on sallittua. Olet ehk kuullut ohjeita siit, ett sinun pitisi vltt pehmeit juustoja (esimerkiksi home- ja tuorejuustot) listeriariskin vuoksi. Vltt kaikki riskit ostamalla pastroidusta maidosta valmistettuja juustoja Ð lue tuoteseloste Ð ja kuumentamalla juuston ruoanteon yhteydess. Kasvisruoka Jos olet vegetaristi, on erityisen trke, ett kiinnitt huomiota ravintoosi. Varmista, ett saat riittvsti proteiinia. Saat proteiinia maidosta, juustosta, kananmunista, soijamaidosta, tofusta, viljatuotteista, phkinist ja siemenist. Pellavansiemeni ei suositella kytettvksi lainkaan raskauden ja imetyksen aikana niiden sisltmn syaanivedyn vuoksi. Vauvasi tarvitsee erilaisia proteiineja, joten varmista, ett syt tuotteita kaikista Kalsiumia saa muualtakin kuin maitotuotteista nist ruokaryhmist. Koska et sy lihaa, hyvi ravintoperisi raudan lhteit ovat kokojyvtuotteet, siemenet, vihret vihannekset ja kuivatut hedelmt. Jos et sy maitotuotteita, kalkkivalmisteiden nauttiminen on paikallaan. Pikaruoka Pikaruoka on monella tavalla ravinnekyh: ¥ Transrasvahappojen mr on liian suuri ¥ Liian vhn ravintokuituja ¥ Liian paljon sokeria ja suolaa ¥ Liian vhn vitamiineja, kivennisaineita ja hivenaineita Jos ptt kuitenkin syd pivlliseksi pizzan tai hampurilaisia, voit parantaa ateriaasi lismll siihen muutamia kuorittuja porkkanoita, napostelemalla kukka- tai parsakaalia tai nauttimalla jlkiruoaksi hedelmpirteln. Monivitamiinitabletit Jos ruokavaliosi on yksipuolinen, on suositeltavaa ottaa monivitamiinitabletti joka piv. Jos valitset jonkin nimenomaan odottaville ideille tarkoitetun tuotteen, saat suositellut annokset foolihappoa ja D-vitamiinia tabletissasi. Tiedustele asiasta itiysneuvolastasi tai apteekista. Foolihappo Saatat tarvita kolmen ensimmisen raskauskuukauden aikana foolihapponimist ravintolis. Sen ansiosta on eptodennkisemp, ett vauvallasi on syntyessn selkrankahalkio. Foolihapon nauttiminen tekee eptodennkisemmksi mys sen, ett vauvasi on syntyessn alipainoinen. Saat foolihappoa erityisesti vihreist vihanneksista (esim. pinaatista, parsakaalista ja kerkaalista). Voit ottaa pivittin 400 mikrogramman tabletin heti kun alat suunnitella raskautta, ja jatkat valmisteen nauttimista Raskaus 57 Liha ei ole ainoa raudan lhde kolmannen raskauskuukauden loppuun saakka. Vain osa odottavista ideist saa suositellun pivannoksen foolihappoa ravinnosta. Lue lis: http://www.stm. Þ/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581. 58 A-vitamiini Liian suuri mr A-vitamiinia saattaa vahingoittaa vauvaasi. Tst syyst Suomen terveysviranomaisest suosittelevat, ett raskaana olevat naiset eivt sisi kalanmaksaljy taikka maksaa niiden A-vitamiinipitoisuuden vuoksi. Maksamakkaraa tai maksapasteijaa voi kytt raskauden aikana enintn 200 g viikossa ja kerralla ei enemp kuin 100g. l huolehdi kasvisten, esimerkiksi porkkanoiden, A-vitamiinipitoisuudesta. Ne sisltvt A-vitamiinia betakaroteenin muodossa Ð sit et pysty symn liikaa. edellytt D-vitamiinia. Kalsiumin puute raskauden aikana saattaa merkit sit, ett vauvasi luut eivt kehity siten kuin niiden pitisi Ð kalsiumin puute saattaa johtaa epmuodostumiin. Saat D-vitamiinia esimerkiksi kalasta, mutta kehosi tuottaa D-vitamiinia mys silloin, kun ihosi saa tavallista pivnvaloa. Siksi tarvitset todennkisemmin D-vitamiinia talvella kuin kesll. Mit tummempi ihosi on, sit vhemmn D-vitamiinia se tuottaa. Tst syyst suositellaan, ett tummaihoiset naiset sisivt D-vitamiinivalmisteita koko raskauden ajan. Huntua kyttvt naiset saavat vhemmn pivnvaloa iholleen. Suomen terveysviranomaiset suosittelevat D-vitamiinin kytt kaikille raskauden aikana lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Jos olet ylipainoinen, tarvitset mys enemmn D-vitamiinia. D-vitamiini Tarvitset D-vitamiinia. Yksi syy thn on se, ett kalsiumin imeytyminen kehoosi Rauta Terveysviranomaiset suosittelevat, ett otat rautavalmistetta tarvittaessa 20. Raskaus raskausviikolta lhtien. Rauta on trke, koska se kuljettaa happea eri puolille kehoasi. Jos krsit raudanpuutteesta, tunnet olosi vsyneeksi ja yleiskuntosi huonoksi. Hengstyt mys helpommin. Saat rautaa lhes kaikista ruoista mutta erityisesti lihasta ja vihreist kasviksista. Rautavalmisteet saattavat aiheuttaa ummetusta tai ripulia. Jos saat oireita rautavalmisteista, on trke, ett ruokavaliosi sisltvt ruokalajeja, joissa on paljon rautaa. Muista, ett kahvi, tee ja maito estvt raudan imeytymisen. l siis nauti rautatablettiasi kahvin, teen tai maidon kanssa. Keskustele terveydenhoitajasi kanssa, jos olet huolissasi siit, saatko riittvsti rautaa. Rauta, kalsium ja C-vitamiini Rautavalmiste imeytyy paremmin kehoosi, jos otat sen C-vitamiinin, esimerkiksi appelsiinimehulasillisen kanssa. Tilanne on pinvastainen silloin, jos otat rautavalmisteen maidon kanssa (joka tietysti sislt kalsiumia). Nist syist on suositeltavaa, ett otat rautavalmisteen aterioiden vlill hedelmmehulasillisen kanssa. Ruoasta perisin oleva rauta imeytyy aina paremmin kehoosi kuin rautatabletti. Tee siis parhaasi, jotta saat joka piv rautaa ravinnostasi. Kalsium, luiden kehittyminen ja ruokavaliosi Sek sinun ett vauvasi luut sisltvt kalsiumia. Tst syyst tarvitset kalsiumia koko raskautesi ajan. Suosittelemme maitotuotteita, koska ne ovat helpoimmin saatavissa oleva kalsiumin lhde. Ellet pid maitotuotteista tai epilet krsivsi laktoosi-intoleranssista, on muitakin tapoja kattaa kalsiumin tarve. Monet ihmiset kokevat olevansa pakotettuja kyttmn maitotuotteita ja tuntevat huonoa omatuntoa, jos he eivt saa itsen (tai lapsiaan) nauttimaan suositeltua pivannosta. Huonoon omaantuntoon ei ole tarvetta. Me ihmiset olemme aina onnistuneet hankkimaan runsaasti kalsiumia muista hyvist lhteist Ð kasviksista, iduista, phkinist ja siemenist. Voit korvata lehmnmaidon soija- tai riisimaidolla, johon on listty kalsiumia. Niden maitoa korvaavien tuotteiden kalsiumpitoisuutta on ksitelty niin, ett se vastaa tysin lehmnmaitoa. Voit mys valita kalsiumlisn. Kalsiumin suositeltu pivannos on raskaana olevilla naisilla 500-1000 mg. On kuitenkin yht trke, ett nauttimasi kalsium pysyy kehossasi. Saat kalsiumin pysymn kehossasi iskuja sisltvll harjoittelulla (kvely, juoksu, osallistuminen pallopeleihin, tanssi jne), rajoittamalla kofeiinipitoisten juomien nauttimista ja varmistamalla, ett saat runsaasti rentoutusta ja lepoa koko raskautesi ajan. Luiden kehittyminen vaatii muutakin kuin kalsiumia, ja vauvasi luiden tuleva kestvyys riippuu monista tekijist. Voit edist vauvasi vahvojen luiden kehittymist varmistamalla sen, ett saat runsaasti seuraavia ravintoaineita: Vihreit vihanneksia on monenlaisia ¥ Foolihappo ¥ Kalsium ¥ D-vitamiini Tm auttaa lastasi saamaan vahvemmat luut Ð heti syntyessn ja pitkksi aikaa sen jlkeenkin. Mausteiset ruoat Kohdussasi oleva vauva saa saman ravinnon kuin sinkin. Jos syt mausteista ruokaa, vauvasi sy mausteista ruokaa. Voit syd raskautesi aikana niin paljon valkosipulia ja chili kuin haluat. Ei ole nytt siit, ett se vahingoittaisi vauvaa. Joten jos pidt valkosipulista ja chilist, nauti niist edelleenkin! Pahoinvointi Jos voit pahoin, voit kokeilla nit ohjeita: ¥ Sy monta pient hiilihydraattipitoista ateriaa pivss (hedelmi, leip) ¥ Vlt rasvaista ruokaa ¥ Vlt hyvin makeita ruokia Sy tysjyvtuotteita joka piv ¥ Juo vadelmamehua ¥ Omenat ja tee saattavat list vatsahappoja; vlt niit jonkin aikaa, niin net, auttaako se ¥ Jos voit pahoin erityisesti aamuisin, varaa keksi tai jokin muu hiilihydraattipitoinen aamupala edellisen iltana vuoteesi viereen, sy se ennen kuin nouset yls ja aloita pivsi rauhallisesti Eri keinot toimivat eri ihmisill, joten kokeile, mik sopii sinulle. Varmista aina, ett juot paljon vett. Allergiat Tll hetkell noin 10 % suomalaisista lapsista krsii jonkinlaisesta allergiasta. Tutkimuksissa on monien vuosien ajan keskitytty siihen, mit tapahtuu lapsen syntymn jlkeen, ja toisaalta perinnllisiin tekijihin yritettess selitt, miksi niin monet lapset ovat allergisia. Terveysviranomaiset ovat antaneet suosituksia siit, ett raskaana olevien tai imettvien Raskaus 59 Auringonkukan siemenet á seesaminsiemenet á saksanphkint á hasselphkint á cashew-phkint á mantelit á pinjansiemenet á avokadot á oliivit á kylmpuristetut ljyt á seesamvoi á maaphkinvoi Liha á siipikarja á kala á kananmuna á idut / vihannekset (pavut, linssit) á raejuusto á vhrasvainen jogurtti á maito á soijamaito á emmental-juusto Proteiini Rasvat ja öljyt Hiilihydraatit Kasvikset Kokojyvpasta á kokojyvleip á puuro á ruskea riisi á kokojyvhirssi á tattari á peruna á maissi á kuivatut hedelmt itien ei tule rajoittaa ruokavaliotaan allergioiden ehkisemiseksi, vaan kytt suositusten mukaisesti ja monipuolisesti sietmin ruokia sek raskauden ett imetyksen aikana. Levottomat jalat ja suonenveto On varsin yleist, ett raskaana olevat naiset krsivt levottomista jaloista ja jalkojen suonenvedosta. Hivenainelisst saattaa olla apua tss kirjassa suositel- 60 Raskaus Parsakaali á kerkaali á sipulit á purjo á valkosipuli á lehtisalaatti á sinappikaali á endiivi á pinaatti á kurpitsa á retiisit á paprikat á tomaatit á vihret pavut á porkkana á nauris á marjat á hedelmt tujen harjoitusten lisksi. Magnesiumilla on monia tehtvi ihmiskehossa, ja se voi helpottaa suonenvetoa. Magnesium on yleisesti kytetty ravintolis, ja jotkut ovat todenneet sen auttavan mys ummetukseen, nrstykseen, pnsrkyyn ja yleiseen vsymykseen. Hyvi magnesiumin lhteit ovat vihret kasvikset, siemenet, phkint, idut ja kokojyvtuotteet. Ota asia esiin terveydenhoitajasi kanssa. Liiallinen painonnousu Jos painosi nousee odotettua enemmn raskauden aikana, on hyv kiinnitt enemmn huomiota ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Kun rakennat ateriasi lautasmallin mukaan, pidt verensokeritasosi vakaana koko pivn. Terveelliset kasvisrasvat ja -ljyt vakauttavat verensokerisi, mik on erittin trke sinulle ja vauvallesi. Kovin heittelevt verensokeritasot saavat sinut kaipaamaan makeaa, vsyttvt ja johtavat todennkisemmin painonnousuun. Tst syyst on trke, ett valitset kokojyvtuotteita Ð kokojyvleip, kokojyvpastaa ja ruskeaa riisi Ð ja kokoat vlipalasikin lautasmallin mukaan. On hyv, ett vhennt lihasta, maidosta ja juustosta saamiasi elinrasvoja Ð mutta jos painosi nousee nopeasti, sinun pitisi tarkkailla hiilihydraatteja, ja pit huoli siit, ett saat riittvsti hyvi rasvoja. Poista sokeri ruokavaliostasi ja vhenn hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten leip, pastaa ja perunoita. Tyt niiden sijasta vatsasi kasviksilla. Phkint, mantelit ja avokadot sisltvt hyvi rasvoja, mutta mys paljon energiaa, joten niit ei pid nauttia suuria mri. Nm ruokalajit saavat sinut tuntemaan olosi kylliseksi, jolloin pystyt vlttmn makeisten, kahvin ja leivonnaisten houkutukset. Mikli ylipainon lisksi kehoosi kertyy nestett, voit ehk vltt tmn suunnittelemalla ruokavaliosi uudelleen ja poistamalla siit yksittisi ruokia, jotka sinun tapauksessasi pahentavat ongelmaa. Energiapaukkua etsimässä On normaalia tuntea itsens vsyneeksi raskaus- ja imetysaikana. Monet naiset etsivt siksi energiapaukkua leivonnaisista ja makeisista. Energia, jota saat makeisista ja leivonnaista, on kuitenkin niin lyhytkestoista, ett olet entist vsyneempi pivn pttyess. Luota helppoihin, terveellisiin ratkaisuihin Ð napostele ylimrinen porkkana, kourallinen manteleita tai pala ruisleip terveellisill pllyksill Ð ja pyyd lheisisi auttamaan sinua saamaan ravitsevia aterioita ja vlipaloja. Omia merkintöjä Uskomuksia ja tosiseikkoja On monia vanhan ajan uskomuksia siit, mit odottavien itien pitisi syd ja olla symtt. Tss muutamia: Vauvasi sy ensin Aikaisemmin oletettiin, ett ravintoaineet menisivt ensin kohdussa olevalle vauvalle ja vasta sitten idille ja ett puutteet idin ruokavaliossa eivt siksi vaikuttaisi vauvaan niin paljon. Nyt tiedetn, ett idin ja vauvan vlinen ravinnonvaihto on mutkikas kuvio ja ett vauvan hyvinvointi kohdussa on perustana lapsen terveydelle koko myhemmss elmss. Tm tarkoittaa sit, ett sinulla on raskautesi aikana kaikki mahdollisuudet antaa lapsellesi hyvn elmn alku Ð joka vaikuttaa varhaislapsuutta huomattavasti pidemmllekin. Kaksosraskaus ja foolihappo Kaksosraskauden todennkisyys ei ole sen suurempi, vaikka olisit synyt ylimrisi annoksia foolihappoa juuri ennen raskaaksituloa. Jotkut sanovat, ett lapsesta tulee lykkmpi, jos iti sy foolihappoa viimeisen kolmen raskauskuukauden aikana. Tt ei ole kuitenkaan osoitettu todeksi. Raskaus 61 Parisuhde ja tuleva vanhemmuus Odotukset ja reaktiot Ptksenne saada vauva aloittaa uuden aikakauden suhteessanne. Sen lisksi ett olette puolisoita, olette nyt mys tulevia vanhempia. Se on suuri muutos. Teill molemmilla on paljon uusia ajatuksia ja uusia tuntemuksia: Millainen olen vanhempana Ð millainen puolisoni on vanhempana? Millaista on el lapsen kanssa? Miten lapsi vaikuttaa suhteeseemme? Miten lapsi vaikuttaa elmni ylipns? Monet odottavat vanhemmat kyttvt paljon aikaa sen miettimiseen, millainen lapsi on ja millaiseksi elm lapsen kanssa muodostuu. Puolisoilla ei ole vlttmtt samaa kuvaa asiasta. Varsin usein tuleva iti ajattelee lhinn vastasyntynytt vauvaa, kun tulevan isn mieless on todennkisemmin vanhempi lapsi, jonka kanssa hn voi pelata pelej jne. Tm ei kuitenkaan vaikuta siihen, millaisia olette vanhempana, kun vauva on syntynyt. On trke, ett ajattelette lasta Ð ist riippumatta Ð ja sit, millaisia olette vanhempina. Se valmistaa teit vanhemmuuteen. Saattaa tulla sellainen aika, jolloin jompikumpi teist kokee yl- ja alamki ja tunteita, joita toinen ei ehk ymmrr. Ja ajatukset, tunteet ja mielialan vaihtelut eivt vlttmtt osu molemmilla samaan 62 Raskaus aikaan. Joskus mielesi saattaa vallata sellainen asia, jota toinen ei vlttmtt ajattele juuri silloin. Se, ett nainen kokee raskauden fyysisen puolen mutta mies ei, saattaa selitt monia eroja heidn reaktioissaan ja tunteissaan. Raskaus on aikaa, joka saattaa rikastuttaa suhdettanne ja antaa sille uuden, entist vahvemman pohjan. Se saattaa mys olla aikaa, jona suhteenne ja keskininen ymmrryksenne sek toisillenne osoittama vlittminen joutuu testiin. On erityisen trke hyvksy se, ett kumppanisi saattaa ilmaista epilyksi ja pelkoja, joita et vlttmtt ymmrr. Keskinäinen kommunikaatio On trke olla avoin toisen puolison reaktioille, vaikka et itse tuntisi samoin. Odottava iti saattaa hyvinkin tuntea suurta hellyyden ja huolenpidon tarvetta, joka keskittyy erityisesti hnen kehoonsa ja ulkonkns. Teill molemmilla saattaa olla huoli typaikoistanne, erilaisista mielenkiinnon kohteistanne ja ystvistnne. Saatatte molemmat eri aikoihin kantaa huolta synnytyksest ja siit, onko vauvalla kaikki hyvin. Se, ett otat kumppanisi reaktiot vakavasti ja pidt huolta hnest Ð kohtaat kumppanisi siin tilanteessa, jossa hn on Ð on trke suhteellenne tulevina vanhempina ja hyv harjoittelua perheeksi tulemista varten. On trke, ett puhutte siit, mit on meneilln Ð joskus mys muille ihmisille. Ei ole suhteessa harvinaista, ett nainen kokee, ett te ette keskustele keskennne kunnolla riittvn usein. Tm ei aina tarkoita sit, ett mies ei haluaisi ksitell asioita. On kuitenkin trke lyt keskusteluun sellaiset keinot, jotka tuntuvat molemmista miellyttvilt, erityisesti silloin, jos aiheet ovat arkaluontoisia. Teill molemmilla tytyy olla turvallinen olo, teidn tytyy saada puhua vapaasti ja tuntea, ett kumppani ymmrt teit. On trke, ett se tapa, mill puhut, muotoutuu teidn molempien Ð ei vain toisen Ð tarpeiden mukaan ja ett molemmat tunnustavat sen, ett erilaisten tunteiden kokeminen on hyvksyttv. Tst syyst saattaa olla hyv ajatus keskustella joskus asioista jonkun kolmannen osapuolen kanssa, lukea kirjoja tai kirjasia, tutkia Interneti toisen nkkulman lytmiseen. Odottavia vanhempia varten on kirjoitettu lukuisia kirjoja Ð trkeint ovat oikeastaan keskustelut, joita niiden perusteella syntyy. Seksielämä Tarpeittesi ilmaiseminen on ensimminen askel matkalla hyvn suhteeseen. Kerro kumppanillesi, miksi kiihotut Ð ja miksi et Ð juuri nyt. Tmn oppiminen vie aikaa. Harjoittelu tekee mestarin. Seksuaaliset tarpeesi saattavat vaihdella raskautesi aikana. Alussa monet naiset ovat huonovointisia ja vsyneit ja heidn rintansa ovat hyvin arat. Ehk silloin fyysinen lheisyys, hellyys ja rakastava huolenpito ovat sinulle trkempi kuin yhdynt. Tm on tysin luonnollista. Tai ehk kuulut naisiin, joiden libido (seksuaalinen halukkuus) on tn aikana tavanomaista voimakkaampi. Tmkin on tysin luonnollista. Kumppanisi on ehk Ð tai ehk ei Ð hieman varautunut tss vaiheessa. Keskustelkaa tunteistanne. Jotkut naiset tuntevat itsens puoleensavetvmmiksi suurentuvien rintojensa, orastavan raskauden ja sen ajatuksen ansiosta, ett heill on uusi elm kohdussaan. Tm on mys monien miesten mielest puoleensavetv. Jotkut naiset puolestaan tuntevat olonsa seksuaalisesti vhemmn viehttvksi. Nm tekijt voivat vaihdella huomattavasti raskauden aikana. Libidoosi vaikuttaa tietenkin mys se, miss mrin koet pahoinvointia, vsymyst jne. Useimmat raskaana olevat naiset kokevat seksuaalisten tarpeidensa kasvavan raskauden toisella kolmanneksella. Kolmannen kolmanneksen aikana monet naiset kokevat paisuvan vatsansa hiritsevn, ja saattaa olla hankalaa lyt mukavaa asentoa yhdynt varten. Sinun ei tarvitse olla huolissasi vauvan vahingoittumisesta, jos raskautesi etenee normaalisti. Vauvasi on kohdussasi hyvin lapsiveden suojaamana. Vatsakumpu saattaa kuitenkin olla tiell, kun se kasvaa suuremmaksi. Saatat tuntea huimausta, jos makaat selllsi, koska istukka painaa suuria laskimoita, jotka kuljettavat veren takaisin sydmeen. Raskauden aikana voi olla hyv kokeilla uusia asentoja. Jos koet kipua tai verenvuotoa yhdynnn ja orgasmin jlkeen, sinun on otettava yhteytt lkriisi. Jos olet ollut raskaana aikaisemmin ja synnytys oli ennenaikainen, sinun pitisi vltt seksi siin raskauden vaiheessa, jossa synnytit edellisen kerran. Puhu terveydenhoitajllesi tst. On trke puhua asioista Raskaus 63 Synnytysvalmennus Synnytys- ja perhevalmennus On erittin hyv ajatus osallistua synnytys- ja perhevalmennukseen. Monilla alueilla sairaalat tarjoavat synnytysvalmennusta tuleville vanhemmille. Ryhmiss ktil rohkaisee teit puhumaan ajatuksista, jotka liittyvt varsinaiseen synnytykseen ja siihen, milt perheen perustaminen tuntuu. Hn kertoo siit, mit synnytyssupistusten aikana tapahtuu. Teille nytetn video synnytyksest. Teille kerrotaan mys erilaisista kivunlievityskeinoista synnytyksen aikana sek imetyksest. Kustannussstjen vuoksi monet sairaalat ovat kuitenkin lopettaneet nm ryhmt ja ohjaavat teidt Internetin virtuaalivalmennuksiin. Mys joissakin itiysneuvoloissa jrjestetn perhevalmennuksen osana synnytysvalmennusta. Kannattaa selvitt raskauden alkuvaiheissa, mit valmennusta on saatavissa 64 Raskaus synnytyssairaalassa tai sen jrjestmn, ja vaihtoehtoisesti tutkia, mit muita ryhmi on saatavilla. Keskustelkaa tarpeistanne ja etsik ryhmt, jotka sopivat teille parhaiten. Trke osa synnytykseen valmistautumista on varmistaa, ett kehosi on hyvss kunnossa synnytyst varten. Jos et pysty en pysymn tahdissa niiden kanssa, jotka eivt ole raskaana, tai jos et ole harrastanut liikuntaa paljon aikaisemmin, haluat ehk osallistua raskaana olevien naisten liikuntaryhmn. Aloita liikunta niin aikaisin raskauden aikana kuin mahdollista. Hydyt siit, ja niin hytyy vauvasikin. Liikkumalla snnllisesti voit vhent monia raskauteen liittyvi hankaluuksia: selk- ja lantionpohjan kipua, inkontinenssia, suonenvetoa jne. Hyvss kunnossa olevat naiset selviytyvt synnytyksest helpommin Ð ja nopeammin Ð kuin naiset, jotka eivt ole harrastaneet liikuntaa. Synnytysvalmennusryhmiin tai ryhmtapaamisiin osallistuminen antaa teille mys mahdollisuuden tavata muita tulevia vanhempia sek vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia raskaudesta, synnytyksest ja vanhemmuudesta. On paljon opittavaa. Internet, monet julkaisut ja uudet DVD:t ovat niin tynn tietoa, ett se saattaa tuntua tietotulvalta. Kyttk siis hyvksenne tapaamisia ja ryhmi, joissa saatte kuvan niist monista elmntavoista, joita perheet voivat valita, ja lytk itsellenne ja vauvallenne sopiva. Joillakin tapaamillanne odottavilla vanhemmilla on ehk jo lapsia. He tai ktil voivat kertoa, ett tuore iti saattaa hyvinkin viett koko pivn imettmll vauvaa, vaihtamalla vaippoja ja nukkumalla Ð ilman ett hn lytisi missn vaiheessa aikaa kyd suihkussa. Tt voi olla vaikea kuvitella, jos olet tottunut siihen, ett kykenet suunnittelemaan ja toteuttamaan tysi tavanomaisen typivn aikana. Joskus itiysneuvolasi terveydenhoitaja voi osallistua ryhmtapaamisiin. Kysy, mit ohjausta on saatavilla omalla alueellasi. Synnytyspelko Synnytys on jnnittv tapahtuma, ja se saattaa hieman pelottaa lhes jokaista naista. Varsinaisesta synnytyspelosta krsii noin 5 - 6 prosenttia naisista. Tllin pelko haittaa normaalia elm ja varjostaa raskauden iloa. Jos krsit tllaisesta synnytyspelosta, voit saada itiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lkrilt lhetteen synnytyspelkoon erikoistuneelle poliklinikalle. Nykyisin lhes jokaisessa synnytyssairaalassa on synnytyspelkoon keskittynyt poliklinikka. Poliklinikalla keskustellaan ktiln tai lkrin kanssa pelon syist. Nainen saa tietoa esimerkiksi alatiesynnytyksen ja keisarileikkauksen eduista ja riskeist sek kivunlievityksest. Jos synnytyspelon syyn on vaikea edellinen synnytys, mys tm kokemus kydn lpi. Tarvittaessa kydn tutustumassa synnytyssairaalaan ja sen henkilkuntaan. Joogaa raskaana oleville naisille Raskaana oleville naisille suunnitellut joogatunnit ovat hyv tapa valmistautua synnytykseen, koska ne tarjoavat rauhallisen ja valvotun tavan rentouttaa koko kehosi. Niille naisille, jotka eivt ole koskaan aikaisemmin ajatelleet rentoutumista ja hengitysharjoituksia, tm on hyv tapa tutustua kehoon ennen synnytyst. Jooga ei ole kuitenkaan aerobista: sinun tytyy harrastaa muutakin liikuntaa. Kvely ja juoksu ovat hyvi vaihtoehtoja Ð ja mikli tunnet olevasi liian painava niihin, pyrily on hyv liikuntamuoto, koska vatsasi ei ole tiell. Vesisynnytykset Synnyttminen vesialtaassa on yh yleisemp muissa Pohjoismaissa. Synnytysaltaan yksi etu on se, ett odottava iti voi liikuttaa kehoaan niin paljon vapaammin, ilman ett sellle tai lantiolle kohdistuisi painetta. Kysy ktillt, onko tm jrjestettviss omalla alueellasi. Voit mys hankkia DVD:n asiaan perehtymist varten, jos tt mahdollisuutta ei jrjestet asuinalueellasi. Tarvikkeiden pakkaaminen On suositeltavaa pakata valmiiksi tavarat, joita tarvitset synnytyssairaalassa. Tarvitset oman hammasharjan ja Ð tahnan sek muut hygieniatarvikkeet ja halutessasi oman aamutakin ja tohvelit. Omat tukevat imetysliivit on hyv mys ottaa mukaan sairaalaan. Saattaa olla hyv ottaa mukaan joitakin vaatteita sairaalasta lht varten Ð jotain mukavaa vaatetta. Voit esimerkiksi ottaa kytnnllisen imetyspaidan tai jonkin muun topin, jonka napit on helppo avata. Muista aina ottaa itiysneuvolakorttisi mukaan synnytykseen. Sinun tytyy pakata mukaasi mys laukku, jossa on vauvasi tarvitsemasi tavarat. Vaippoja (kokoa 1), paita, housut, ehk vauvannuttu, body tai ypuku ja jakku, myssy, sukat ja huopa (kevyt tai paksumpi vuodenajan mukaan) ovat kaikki tarpeen. Ehk otat mukaan mys jotain sytv vauvan islle, musiikkia, mp3-soittimen ja luettavaa. Varusteet Lue tm jakso ideoiden saamiseksi Ð sek valmistautuaksesi ett ehk mys vlttksesi turhan monet ostokset, joita saatat myhemmin katua. Jos sinulla on pakastin, voit ehk kytt ennen syntym hieman aikaa ruokien valmistamiseen ja pakastamiseen myhemp kytt varten. Tutustu mys moniin Internet-sivuihin, joilla vanhemmat myyvt ja ostavat kytettyj lastentarvikkeita. Suurin osa odottavista vanhemmista ostaa liian paljon tavaraa, erityisesti vaatteita. Kannattaa muistaa, ett vauva kasvaa niist ulos hyvin nopeasti. Vauva ei vlit vaatteista; sinun valintoihisi vaikuttavat sinun tarpeesi ja toiveesi vauvan suhteen. Useimpien vauvojen aloituskoko on 56. Tmn kokoiset vaatteet mahtuvat plle todennkisesti viikon tai kahden ajan. Sen jlkeen vauvan koko on 60 tai 62, joka kest vauvalla hieman pidempn. Jos kytt kuivausrumpua, muista, ett vaatteet kutistuvat Ð erityisesti puuvillavaatteet, joita suurin osa vauvanvaatteista on. Osta pehmeit vaatteita ja vlt metallinappeja ja hankalia kiinnityksi vauvan kaulan ymprill ja selss. Pese kaikki vaatteet ennen kytt. Vauvanistuimet On lainvastaista kuljettaa alle 3Ðvuotiasta lasta autossa ilman turvalaitetta. Vauvan turvakaukalo on turvallisin tapa kuljettaa vauvasi sairaalasta kotiin. Vauva on sijoitettava turvallisesti selk menosuuntaan, jotta hn sek hnen niskansa ja selkns olisivat suojassa vammoilta onnettomuustilanteessa. Turvakaukalon saa sijoittaa etupenkille vain siin tapauksessa, ett edess ei ole turvatyyny tai turvatyyny on poistettu kytst. Jooga Raskaus 65 Suositusten mukaan turvakaukaloa tulee kytt vain kuljetuksen aikana ja Ð parin ensimmisen kuukauden ajan Ð enintn 30Ð45 minuuttia pivss. Jos joudut lhtemn pidemmlle matkalle, vauva pystyy olemaan turvakaukalossa muutaman tunnin kerrallaan. Jos sinulla on auto, tarkista aina, ett auton turvavarusteet on hyvksytty. Viisi vauvanvaatevinkkiä ¥ Pese kaikki vaatteet ennen kytt. Myrkyllisten aineiden pitoisuudet vhenevt viel ensimmisen pesun jlkeenkin ¥ Jos vaatteet on pakattu muovikassiin tai muuhun kreeseen, avaa kassi ulkoilmassa, jotta mahdolliset formaldehydihyryt haihtuvat etk sin tai vauvasi joudu hengittmn niit ¥ Vlt mahdollisuuksien mukaan ostamasta vauvalle vaatteita, joissa on kumipainatuksia, jos sinulla on pieninkin epilys siit, ett ne sisltvt ftalaatteja. Yleens ftalaatteja sisltvt pvc-kuviot tuntuvat pehmeilt ja kumimaisilta ¥ Varmistu siit, ett vauvallasi ei ole mahdollisuutta tarttua tllaisiin kirjaimiin tai ime niit kylvyn tai vaipanvaihdon aikana Ostoslistasuositus: Kevät- tai kesävauvoille: ® 6 potkupukua ® 2 lyhythihaista T-paitaa ® 4 potkuhousut ® 2 pyjamaa ® 2Ð3 college-paitaa tai jakkua, pitki ® lyst housut kevyest materiaalista ® keshattu ® 1 kevyt myssy Ð jotta vauvan selk pysyy lmpimn ® 2 pitkhihaista T-paitaa ® 6 paria sukkia Ð varmista, etteivt ne ole liian tiukkoja ® 4 isoa harsoa kiedottavaksi vauvan ymprille ® 1 myssy ® 1 vaippapaketti; aloita 1-koolla tai 2-koolla, jos vauvasi syntympaino oli yli 3 700 g ® 10 harsovaippaa vauvan pulautusten pyyhkimiseen ja vauvan pn alle ® 2 alus- ja pllyslakanaa ® 1 vauvan peitto ® 1 puuvillainen kylpypyyhe ® vauvan matkasnky ® vauvanvaunut ® hoitopyt ® hoitoalusta ® kylpyamme, ehk varustettuna jaloilla, jolloin kylvettjn selk ei rasitu ® puhdistuspyyhkeit ® pieni vesikulho vauvanhoitopydlle ® vauvan iholle tarkoitettua ljy ® talkkia tai liuosta vauvan vaippa-alueelle ® vauvojen kuumemittari ® pumpulipuikkoja ® leikkikeh ® sytttuoli, kantoreppu tai -liina, vaippakassi (vaipanvaihtokassi), imetystyyny ja itkuhlytin (kaikki erinomaisia lahjaideoita) ® vauvan turvakaukalo, jos teill on auto. Syys- tai talvivauvoille: ® ßeece-asu, talvipuku tai makuupussi ® villamyssy ® lapaset ja lmpimt sukat, mahdollises- ti topatut ® lampaantalja (ei suositella en, jos allergisen reaktion vaara on olemassa) ® villainen potkupuku syyskuusta touko- kuuhun Ostoksilla 66 Raskaus Liikunta ennen synnytystä Tmn jakson harjoitukset soveltuvat kaikille raskaana oleville naisille, mys lanne- tai lonkkakivuista krsiville. Nm harjoitukset auttavat sinua voimaan paremmin, kun odotat vauvaa. Kun olet raskaana, tunnet olosi usein vsyneeksi ja kaikin puolin voimattomaksi. On hyvin helppoa rojahtaa sohvalle, kun palaat tist kotiin tai Ð jos sinulla on jo lapsia Ð pakotat ehk itsesi hoitamaan kytnnn asioita. Jos kuitenkin pyshdyt hetkeksi ja keskityt siihen, milt sinusta tuntuu, havaitset, ett kehosi tarvitsee vapaampaa liikuntaa ja liikett kuin mihin sinulla on ollut mahdollisuus pivn aikana. Jos jalkasi tuntuvat raskailta, tee muutamia harjoituksia parantaaksesi verenkiertoasi ja venyttele hieman takareisisi. Jos selksi tuntuu jyklt, voit heiluttaa ksivarsiasi ja notkistaa ja pyrist selksi, ja jos tunnet olosi heikoksi, voit harjoittaa lantionpohjan lihaksiasi, vatsalihaksiasi tai lantion sivulihaksia. Tmn jlkeen voit paneutua makuulle ja levt vaikka vain hetken, kunnes sinun on taas aika nousta yls. Tee ne harjoitukset, jotka pystyt tekemn. Jos tunnet olosi epmukavaksi maatessasi selllsi, l tee niit lattiaharjoituksia, joissa on maattava sellln. Harjoituksia aineenvaihdunnan parantamiseksi Nm harjoitukset vhentvt turvotusta sek vatsan ja jalkojen arkuutta, suonenvetoa, perpukamia ja ummetusta. Harjoitukset toimivat hyvin, kun list niiden pern lantionpohjan harjoitukset Ð mys synnytyksen jlkeen. 1) Makaa selllsi polvet koukussa ja jalkapohjat lattiaa vasten. Voit asettaa tyynyn pakaroittesi alle. Hengit syvn ja rauhallisesti 3Ð5 kertaa. 2) Nosta takapuolesi yls ja laske se sen jlkeen takaisin lattiaan. Toista 5Ð10 kertaa. Voit mys kokeilla heiluttaa lantiotasi, kun takapuolesi on ylhll. 3) Nosta oikea jalkasi kohti kattoa ja koukista ja suorista polvea. Toista 10Ð15 kertaa. 4) Pid jalkasi suorana kohti kattoa ja koukista ja suorista jalkatersi nilkasta. Toista 10Ð15 kertaa. Laske jalkasi alas, ravista sit kevyesti ja laske jalkatersi takaisin lattiaan. Toista vasemmalla jalalla. Raskaus 67 Lantionpohjan lihasten harjoitukset Tm harjoitus vahvistaa lantionpohjan lihaksiasi ja lis tietoisuuttasi lantionpohjastasi, jolloin sinun on helpompi aloittaa lihasharjoittelu synnytyksen jlkeen. Makaa selllsi tai kyljellsi jalat koukussa. Rentouta vatsasi, pakarasi ja reitesi. Voit asettaa ktesi ensin vatsallesi, sitten pakaroillesi ja reisillesi varmistaaksesi, ett lihaksesi ovat rentoina. Supista lantionpohjan lihaksiasi ikn kuin yrittisit est ilmaa karkaamasta. Liike tuntuu silt kuin supistaisit peraukkoasi tai puristaisit sen kiinni. Tll tavoin suljet kaikki kolme aukkoa. Pid jnnitys 5Ð10 sekuntia, joskus jopa 30 sekuntia. Rentoudu 5Ð10 sekunnin ajan joka toiston vliss. Toista harjoitus 10Ð20 kertaa, mielelln useita kertoja pivss. Voit tehd tmn harjoituksen mys istuma-asennossa tai seisoen. Seisoen tehtävä harjoitus selälle, lantiolle ja hartioille Harjoitus hllent lihaksia hartioittesi vliss ja lis selksi liikkuvuutta helpottaen sen jykkyytt. Seiso kapeassa haara-asennossa. Heiluta ksivarsiasi taakse ja eteen ja knn samalla ptsi kohti takanasi olevaa ksivartta. Pid polvet pehmein ja hieman koukistuneina, kun heilutat ksivarsiasi, ja rentouta hartiat. Heilauta ksivarsiasi tll tavoin parin minuutin ajan pivn mittaan joka kerta kun selksi tuntuu vsyneelt. 68 Raskaus Jos sinua huimaa helposti, knn ptsi vain hieman harjoitusta tehdesssi. Vatsalihasharjoitukset Tm harjoitus auttaa sinua pitmn ryhtisi suorempana, jolloin selkn ja lantioon ei kohdistu painetta. Se vahvistaa vinoja vatsalihaksia eli syvi vatsalihaksia, joita kytt synnytyksen aikana tyntksesi vauvan ulos. Makaa selllsi polvet koukussa ja jalkapohjat lattiaa vasten. Aseta oikea ktesi psi taakse ja anna oikean kyynrpsi koskettaa lattiaa. Pid leuka rinnassa, jotta niskasi ei kipeytyisi. Pid alaselk lattiassa mutta l paina sit lattiaan, ja MUISTA supistaa lantionpohjan lihaksiasi ENNEN KUIN nostat ptsi ja toista ksivarttasi. Nosta nyt ptsi ja vasenta ksivarttasi ja venyt vasemmalla kdellsi kohti oikeaa polveasi. Laske psi ja ktesi hitaasti alas ja toista. Voit tehd liikkeen vuorotellen puolelta toiselle tai tehd 5Ð10 sivuvatsalihasrutistusta toiselle puolelle ja vaihtaa sen jlkeen toiselle puolelle. Seisoen tehtävät takareiden venytykset Liikkeet venyttvt reisien takaosan lihaksia, mik parantaa ryhtisi. Tiukat takareiden lihakset voivat usein olla syyn siihen, miksi monet ihmiset eivt pysy suorina seisoessaan ja istuessaan. Lihastesi pitisi olla aina lmpimt ennen kuin teet tmn harjoituksen. Seiso jalkatert yhdess ja varpaat eteenpin. Siirr oikeaa kantaasi eteenpin ja nosta varpaasi kattoa kohti. Nojaa eteenpin oikean jalkasi yli ja pid selksi suorana, kunnes tunnet venytyksen oikeassa takareidesssi. Sinun tytyy nojautua vasemman jalkasi yli tehdksesi tmn. Pid tm asento vhintn 30 sekunnin ajan. Pid koko kehosi paikallaan venytyksen ajan. Toista vasemmalla jalalla. Suosittelemme, ett teet tmn harjoituksen useita kertoja pivss. Harjoituksia pakaralihaksille Harjoitus vahvistaa lantion sivussa olevia lihaksia. Makaa vasemmalla kyljellsi. Voit asettaa tyynyn tukemaan vatsaasi. Aseta vasen ktesi psi alle tukemaan psi painoa. Nosta oikeaa jalkaasi hieman kattoa kohti ja varmista, ett sek sresi ett jalkatersi osoittavat suoraan eteen tai hieman alaspin. Tunne jnnitys pakaroittesi sivussa. Laske jalka alas. Tee tm harjoitus 10-20 kertaa oikealla jalalla. Knnyt oikealle kyljellesi ja toista harjoitus vasemmalla jalalla. Seisoen tehtävät pohjelihaksen venytykset Liikkeet tekevt pohkeistasi joustavammat, joten voit koukistaa polvesi helpommin, kun sinun on esimerkiksi poimittava jotain lattialta. Polvien koukistaminen esimerkiksi esineit nostaessasi suojaa selksi ja lantiotasi. Se vhent pohkeiden suonenvetoa ja est pohjesryt. Seiso kasvot seinn pain. Aseta ktesi sein vasten ja ojenna ksivartesi. Siirr oikeaa jalkaasi askelen verran eteenpin, mutta pid vasen jalka suorana ja kantap lattiassa, jolloin tunnet venytyksen vasemmassa pohkeessasi. Pid venytys vhintn 30 sekunnin.ajan ja pid vartalosi paikallaan venytyksen aikana. Vaihda hitaasti jalkaa ja venyt oikea pohje. Toista useita kertoja pivss. On erityisen hydyllist tehd tm venytys juuri ennen nukkumaanmenoa. Liikkuvuusharjoitus selällesi ja lantiollesi Tm harjoitus est seln jykistymist ja poistaa selksrky. Se poistaa kiristyksen vatsasta. Harjoitus soveltuu mys sellaisille odottaville ideille, jotka eivt voi tehd harjoituksia sellln. Jos asetat ktesi ja polvesi lhelle toisiaan, alaselksi hytyy liikkeest eniten. Jos asetat ktesi ja polvesi kauaksi toisistaan, ylselksi hytyy eniten tst liikkeest. Voit mys levt kyynrpittesi pll, jos ranteitasi alkaa sattua silloin kun lept ksiesi pll. Lep ksiesi (tai kyynrpittesi) ja polviesi varassa nelinkontin ja vuoroin notkista ja pyrist selksi. Ajattele liike siten, ett se alkaa hntluustasi ja pttyy sinne. Tarkista niskasi asento: l katso yls, kun pyristt selksi, ja paina leuka rintaan, kun notkistat selksi. Toista 10Ð20 kertaa. Lepääminen kyljellä Jos haluat levt kyljellsi tai jos pystyt Ð kuten useimmat odottavat idit raskauden loppuvaiheessa Ð nukkumaan vain kyljellsi, voit asettaa matto- tai huoparullan polviesi ja nilkkojesi vliin. Jos kytt vain tyyny polviesi vliss, saatat asettaa liian suuren paineen lantiosi ulkosivuille, mik voi aiheuttaa kipua jalkojesi ulkosivuille saakka. Raskaus 69 Synnytyksen alkaminen Vauvan synnyttminen on kokonaisvaltainen ja ainutkertainen kokemus. Se on mys raskasta tyt. Molemmat puolisot saattavat osoittaa tunteita ja reaktioita, joista ette olleet tietoisia. Mitkn kaksi synnytyst eivt ole tysin samanlaisia. On mys trke, ett havainnoit omia reaktioitasi tietksesi, mik sopii sinulle. Sinun on saatava olla oma itsesi. Ei ole tarpeen huolehtia siit, kykenetk muistamaan kaiken, mink opit synnytysvalmennuksessa. Kaikki mit tapahtuu, tehdn yhteistyss kanssasi, ja terveyden hoitohenkilst tekee kaikkensa noudattaakseen toiveitasi. Synnytyksen kynnistyess riippumatta siit, suunnitteletko synnyttvsi sairaalassa vai kotona, ota yhteys synnytyssairaalaan: 1. Kun supistuksesi ovat snnllisi ja niiden intensiteetti lisntyy 2. Kun lapsivesi vuotaa 3. Kun verenvuoto on runsasta (tuoretta verta, jota vuotaa enemmn kuin kaksi kmmenellist) Voit tmn jlkeen sopia ktilsi kanssa siit, milloin sinun pitisi saapua synnytyssairaalaan tai milloin hnen pitisi tulla luoksesi. Jos olet ensisynnyttj, synnytys saattaa kest normaalisti 24 tuntia ensimmisest supistuksesta tai lapsiveden vuotamisesta lapsen syntymn. Jos olet synnyttnyt aiemmin, synnytys etenee yleens hieman nopeammin. Lapsiveden meno ilman supistuksia Suomessa sairaaloissa odotetaan 24 tuntia lapsiveden menon jlkeen ennen kuin synnytys kynnistetn. Odotusaika riippuu huomattavasti siit, miten vauva voi, lapsiveden vrist ja mahdollisista infektion merkeist. Sinun tytyy tuntea vauvan liikkeet normaaliin tapaan ja lapsiveden tytyy olla kirkasta, joskin seassa voi olla mahdollisesti hieman limaa ja Supistus meneilln 70 Synnytys Ensimmäiset merkit synnytyksen alkamisesta: 1. Ennakoivien supistusten voimistuminen (viikkojen tai kuukausien aikana) 2. Vauva laskeutuu lantioosi. Jos vauvasi on ensimminen, hnen pns pysyy tss asennossa noin neljn viikon ajan ennen laskettua aikaa Ð ja hieman myhemmin, jos olet synnyttnyt aiemmin. Ktilsi tarkastaa tmn 3. Useimmilla naisilla on kohdunsuulla limatulppa bakteereilta suojautumiseksi. Tm erite voi olla vesimist tai tahmeaa, vaaleaa tai kellertv tulppa, joka liukuu ulos viimeisen viikon aikana ennen synnytyst. Siin voi olla hieman vertakin. Siit ei tarvitse huolestua, sill se kertoo vain synnytyksen lhenemisest 4. Verinen lyds (muutama piv ennen synnytyst) ei anna syyt huoleen. Verenvuoto on perisin kohdunsuusta ja aiheutuu pienten verisuonten hajoamisesta kohdunkaulan lyhentyess 5. Snnlliset kohdun supistumiset, jotka tehostuvat ja pitenevt ja toistuvat yh useammin 6. Lapsiveden vuotaminen. Noin 10 prosentilla raskaana olevista naisista synnytys alkaa tll tavoin verta. Jos lapsivesi on vihre, se johtuu siit, ett vauva on ulostanut siihen. Se puolestaan johtuu siit, ett vauvalla on ollut jossain vaiheessa stressi. Tss tilanteessa tehdn CTG (sikin sydmen sykkeen) -seuranta vauvan voinnin arvioimiseksi. Mikli kaikki on kunnossa, sinua pyydetn odottamaan spontaaneja supistuksia seuraavien 24 tunnin ajan. Synnytys voidaan kynnist tableteilla tai antamalla tiputuksessa lkett, joka kynnist supistukset tai puhkaisemalla kalvot, jos kyseess on korkea lapsivesimeno. Jos lapsivetesi on vuotanut eik sinulla ole supistuksia, sinun pit ottaa yhteytt synnytyssairaalan pivystykseen soittamalla tai kymll synnytysvastaanotolla. Sinulta otetaan CTG, tarkistetaan, ett todella lapsiveden meno on kyseess, otetaan CRP (tulehdusarvo) ja jos kaikki vaikuutaa normaalilta, voit menn kotiin odottamaan synnytyksen kynnistymist. Mikli synnytys ei ole kynnistynyt vuorokauden sisll lapsiveden menosta, kontrolloidaan CRP ja CTG, ja synnytyksen kynnistmist harkitaan. Profylaktinen antibiottihoito aloitetaan, kun lapsiveden vuotamisesta on kulunut 24 tuntia. Menettelytavat vaihtelevat eri alueilla, joten kysy oman alueesi kytnnist. Hengittäminen Oikeanlaisella hengitysrytmill voi syvrentouttaa kehon. Jos haluat harjoitella hengittmist parhaalla mahdollisella tavalla synnytyst varten, seuraava kuvaus saattaa auttaa sinua. Useimmat raskaana olevat idit lytvt oman hengitysrytmins supistusten aikana. Rentouta hengityksesi, hengit luonnollisesti. Luonnollinen hengitysrytmisi poikkeaa kaikkien muiden rytmist, ja tiedt, kun olet lytnyt oman rytmisi. Harjoittele pysymll kussakin hengitysrytmiss supistuksen ajan, noin 60 sekuntia. Tm voi helpottaa hyvn hengitysrytmin yllpitmist supistusten aikana, ja hengittminen tll tavoin voi lievitt kipua. Palleahengitys Syv hengitys tekee hyv avautumisvaiheen alusta niin pitkn kuin se tuntuu mukavalta. Aseta toinen ktesi vatsallesi ja tunne hengityksesi nousevan koko pallean matkalta. Voit harjoitella tt kylkimakuulla, seisoen tai istuma-asennossa. Hengit nenn kautta sisn ja suun kautta ulos. Tm est kurkkuasi kuivumasta. Huomaa, miten paljon paremmin saat rentoutetuksi kehosi, kun harjoittelet hengittmist tll tavoin. tytyy tehd niin. Kun huohotat, hengitt hyvin pinnallisesti, ja ainoastaan rintasi ylosa liikkuu. Jos tunnet tarvetta ponnistaa, sinun tytyy huohottaa, hengitt voimakkaasti ulos ja aloittaa vlittmsti huohottaminen uudelleen. Joudut ehk kyttmn huohotustekniikkaa uudelleen ponnistusvaiheen lopussa. Jlleen ktil yritt pit hallinnassaan vauvan ulos pakottavia voimia pyytmll sinua ponnistamaan vain kevyesti tai huohottamaan. Yhteisty sinun ja ktiln vlill on erittin trke, sill hn auttaa sinua estmn emtintsi ja vlilihaasi vaurioitumasta tarpeettomasti. Voitte ehk harjoitella yhdess kotona muutamia kertoja ennen synnytyst. Rentoutusharjoituksia On olemassa erilaisia rentoutusharjoituksia. Ktil, fysioterapeutti tai rentoutusterapeutti kykenee auttamaan sinua. Rentoutusharjoitusten tarkoituksena on opettaa sinua hallitsemaan kehosi lihaksia ja kykenemn tll tavoin rentouttamaan kehosi tydellisesti. Ensin sinun tytyy tulla tietoiseksi siit, milt eri Huohottaminen Kun siirryt avautumisvaiheesta ponnistusvaiheeseen, saatat tuntea voimakasta tarvetta ponnistaa, vaikka kohdunsuu ei ole aivan viel riittvn avautunut. Ktil auttaa sinua pidttytymn ponnistamisesta viel vhn aikaa. Olet ehk kuullut hassuja tarinoita huohottamisesta. Tss vaiheessa sinun Rentoutusharjoitus Synnytys 71 lihaksesi tuntuvat jnnittynein ja rentoina. Opit tmn jnnittmll ensin jotain lihasryhm ja havainnoimalla, milt se tuntuu, ja rentouttamalla tmn jlkeen lihakset niin hyvin kuin voit. Kokeile, kykenetk rentouttamaan yhden lihasryhmn kerrallaan. Ky lihaksesi lpi tll tavoin jalkateriss, sriss, ksiss, ksivarsissa, hartioissa ja kasvoissa. Kun olet rentouttanut koko kehon, jatka rentoutumista ja tunne, miten vartalosi alkaa tulla painavammaksi. Hengitysja rentoutusharjoitukset voivat Ð kun olet samalla mys tietoinen kohdun supistuksista Ð helpottaa sinun ja vauvasi tyskentely synnytyksen aikana. Ennenaikainen synnytys Joskus kohdun supistukset alkavat liian aikaisin. Jos vauva syntyy yli kolme viikkoa ennen laskettua aikaa, hnen katsotaan olevan ÓkeskonenÓ. Se, ett vauva syntyy hieman ennen laskettua aikaa, ei merkitse sit, ett hn olisi varsinaisessa vaarassa. Riippuen siit, miten aikaisin vauva syntyy, hnell saattaa tietenkin olla hieman vaikeampaa mukautua uuteen tilaansa. Kun synnytys kynnistyy ennen 35. raskausviikkoa 72 Synnytys (uuden kyphoidon mukaan), vauvalle annetaan ainetta, joka kypsytt hnen keuhkojaan ja valmistaa vauvaa ensimmist hengenvetoa varten. Jos supistuksesi alkavat liian aikaisin tai lapsivesi vuotaa, sinun pitisi vlittmsti ottaa yhteys neuvolaasi tai synnytyssairaalaasi, jossa henkilst tarkistaa tilanteen ja harkitsee, onko sinut otettava sairaalaan. Nopea synnytys Joissain suvuissa synnytykset ovat perinteisesti hyvin nopeita. Tiedustele idiltsi, millaisia hnen synnytyksens olivat. iti ja tytr voivat usein olla tss mieless samankaltaisia. On hyvin harvinaista, ett ensisynnyttj ei ehtisi synnytyssairaalaan ajoissa. Jos kuitenkin kaikki sujui erittin nopeasti ensimmisell kertaa, se voi hyvin tapahtua viel huomattavasti nopeammin toisella kertaa. Jos olet nopea synnyttj, ota yhteytt synytyspivystykseen heti synnytyksen kynnistyess. Voit mys aina soittaa synnytysvastaanoton ktillle ja kysy neuvoa, milloin sinun tulisi lhte synnytyssairaalaan. Uskomus Voit saada synnytyksen kynnistymn ¥ Seksill ¥ Hieromalla nnnejsi ¥ Vyhyketerapialla ¥ Pyyhkimll limakalvojasi Tarua vai totta? Ei ole nytt siit, ett nm toimisivat sataprosenttisesti. Yliaikainen raskaus Normaali raskausaika vaihtelee huomattavasti: 38Ð39Ð40Ð41Ð42 viikkoa Ð nm kaikki ovat normaaleja. Mit lhemmksi laskettua aikaa tullaan, sit krsimttmmmksi kyt. On luonnollista tuntea itsens pettyneeksi, jos vauva ei synny suurin piirtein laskettuna aikana. Varsin merkittv stressitekij ovat tss yhteydess usein hyv tarkoittavat ystvt ja sukulaiset, jotka soittavat pivittin kysykseen, onko mitn tapahtumassa. Jotkut raskaana olevat naiset ovat niin kyllstyneit, etteivt halua en vastata puhelimeen. Muista, ett kaikki muutkin ovat jnnittyneit, uteliaita ja krsimttmi, kuten sin. Jos laskettu aika on ylittynyt yli kahdella viikolla, synnytyssairaala tihent tarkastusvlej. Samalla mrtn piv, jolloin synnytys kynnistetn. Lue lis sivuilta http://libero.Þ. http://libero.fi/Pages/General/Article.aspx?id=23433 Synnytyksen käynnistäminen Jos synnytys ptetn kynnist, kynnistystapa riippuu synnytyssairaalasta ja siit, miten kyps kohdunkaulasi on kynnistyshetkell. Kolme yleisintä menetelmää ovat seuraavat: 1. Kynnistys tableteilla (Cytotec). Lke sislt prostaglandiini-nimist hormonia, joka pehment kohdunkaulaa ja saa supistukset alkamaan. Lkityst annetaan protokollan mukaan. Suppoja ei ole en kytss Suomessa. Kynnistyst jatketaan kahtena pivn suun kautta vasteen mukaan ja kolmantena pivn osa tabletista laitetaan emttimeen. Kytnnn ohjeet vaihtelevat eri sairaaloissa 2. Hormonitiputus (oksitosiini) 3. Sikikalvojen puhkaisu Sikikalvot puhkaistaan, jotta lapsivesi psee poistumaan Ð se vastaa kalvojen spontaania rikkoutumista. Tt seuraa usein myhemmin tiputus, jossa annetaan supistuksia kiihdyttv lkett, jos supistukset eivt ole alkaneet spontaanisti Synnytyksen kynnistminen saattaa olla pitkllinen prosessi. Monet tulevat idit, joiden synnytys on kynnistetty, eivt synnyt ensimmisen pivn aikana, joten sinun on oltava krsivllinen. Usein sinun ei tarvitse jd synnytyssairaalaan koko pivksi. Voit lhte kvelylle, tai haluat ehk lhte lounaalle ennen kuin supistukset toden teolla alkavat. Tm voi olla miellyttv tauko sinulle. Omia merkintöjä Supistusten kiihdyttäminen Vaikka supistuksia olisi tullut snnllisesti jo jonkin aikaa, ne voivatkin alkaa heiket. Kohtu lep, ja supistusten vliajat pitenevt ja supistukset lyhenevt. Tm on luonnollinen osa synnytysprosessia. Kehosi haluaa levt. Erityisesti ensisynnyttjt saattavat tarvita jotain supistusten kiihdyttmiseksi. Kohdun supistumattomuuden hoito vaihtelee eri synnytyssairaaloissa. Jos tarvitset apua saadaksesi supistukset jlleen kyntiin, kmmenselksi laskimoon voidaan kiinnitt tippa. Suolaliuospussiin listn syntocinon-valmistetta, joka on keinotekoinen jljenns oksitosiinista, joka on puolestaan kehon luonnollinen supistuksia aiheuttava hormoni. Tipan mr listn vhitellen, kunnes supistukset jlleen voimistuvat. Tippa kdess Synnytys 73 Saapuminen synnytyssairaalaan ja synnytys Milloin mennään sairaalaan? Kun sinulla ollut supistuksia jo muutaman tunnin ajan ja ne ovat snnlliset, tulee sinun soittaa sairaalaan ja kertoa tulostasi. Supistukset ovat snnllisi, kun ne tulevat 5 minuutin vlein. Tarkemmin sanottuna supistus kest noin 1 minuutin ja sitten on noin 4 minuutin tauko. Jos olet epvarma siit miten tulee toimia tai milloin sairaalaan tulee lhte, voit aina soittaa tiedustellaksesi lis ohjeita. Mikli olet uudelleensynnyttj, tulee sinun menn sairaalaan kun tunnet kokoajan voimakkaampia supistuksia. Verinen vuoto voi mys olla merkki alkavasta synnytyksest. Jos olet huolissasi verisest vuodosta, ota yhteys sairaalaan. Lapsiveden menness tulee sinun mys soittaa sairaalaan, saadaksesi lis ohjeita. Kun saavut synnytysosastolle, ktil on paikalla toivottamassa sinut tervetulleeksi. Jokaisessa synnytyssairaalassa on omat rutiininsa. Ktil tiedustelee sinulta, milloin supistukset alkoivat, onko lapsivesi tullut ja onko sinulla ollut verenvuotoa tms. Ruumiinlmpsi ja verenpaineesi mitataan. Ktil tutkii, miten paljon kohdunsuu on avautunut. Hn varmistaa vauvan voinnin tarkistamalla vauvan asennon, kuuntelemalla sykett ja tekemll 74 Synnytys havaintoja supistusten intensiteetist ja toistuvuudesta. Ktil arvioi, miten pitklle synnytys on edennyt. Jos kaikki on kunnossa, voit syd ja juoda lhes mit tahansa haluat. Kannattaa syd jotain sellaista, josta saat paljon energiaa. Sokeri on polttoainetta supistuksille. Nälkä tekee supistuksista heikkoja Toiveluettelo Jos sinulla on toiveita synnytyksen suhteen tai sinulla on luettelo toiveistasi, keskustele nist asioista ktiln kanssa, ellet ole jo tehnyt sit aikaisemmilla kynneillsi. ¥ Haluaisitko ehk liikkua supistusten aikana? ¥ Vai haluatko kylvyn tai suihkun? ¥ Haluatko tietyn tyyppist kivunlievityst? ¥ Haluatko vauvan vatsallesi vlittmsti synnytyksen jlkeen? ¥ Katkaiseeko vauvan is napanuoran? ¥ Haluatko pit vauvan ksivarsillasi, kunnes hn on imenyt rintaasi ensi kerran? Synnytyksen suunnittelu Joissakin synnytyssairaaloissa on alettu tehd ns. synnytyssuunnitelmia tuleville vanhemmille. Synnytyssuunnitelma voi olla hyv ajatus, koska on vaikeaa saada yleiskuvaa siit, miten supistukset ja synnytys todennkisesti etenevt. Kun olet keskustellut toiveistasi ktiln kanssa, suunnitelma laaditaan niiden perusteella. Nm tiedot listn terveyskertomukseesi. Kun menet synnyttmn, ktil pyrkii toimimaan kertomuksen perusteella. Synnytyssuunnitelma saattaa sislt tiedon siit, ett haluat supistusten ja synnytysten olevan mahdollisimman luonnollisia etk halua kivunlievityst. Tai se saattaa sislt tiedon siit, ett haluat kivunlievitykseen tarvittaessa epiduraalia. Tiedustele ystviltsi eri mahdollisuuksista, etsi tietoa kirjoista, ky netiss ja kysy asiasta synnytysvalmennuksessa tai neuvolastasi. On hyv, ett sinulla on tiettyj odotuksia, mutta on mys trke, ett olet valmis luopumaan nist aikomuksista tarvittaessa. Jos koet synnytyksen jlkeen, ett toiveitasi ei tytetty, puhu asiasta ktilllesi ja pyyd hnelt selityst siihen, miksi se ei ollut mahdollista. Useimmiten toiveittesi vastaiselle toiminnalle on ollut hyvt ja perustellut syyt. On trke, ett saat vastaukset mielt painaviin kysymyksiin. Ktil on kanssasi tukemassa sinua ja opastamassa sinua suurimman osan ajasta. Sinulla on aina ksill soittokello, ja voit milloin tahansa kutsua ktil, jos sin (tai sin ja kumppanisi) olette yksin ja tarvitsette apua. Kutsu hnt, jos haluaisit hnen olevan paikalla. Ktil on aina kanssasi synnytyksen viimeisiin vaiheisiin eli ponnistus- ja jlkeisvaiheeseen saakka. Synnytysasennot Miltä supistus tuntuu? Alussa supistukset muistuttavat kuukautiskipuja. Vhitellen supistukset muuttuvat tiehmmiksi ja pidemmiksi ja samalla kipu kovemmaksi. Kipu voi tuntua selss tai alavatsassa, se voi mys steill jalkoihin. Supistukset Supistukset tulevat aaltomaisesti ja niiden vlill ehdit rentoutua ja valmistautua tulevaan supistukseen. Mieli kannattaa kokoajan pyrki pitmn positiivisena, teet nimittin hyv tyt. Seuraavalla sivulla voit lukea kivunlievityksest. Supistukset voivat olla erittin kivuliaita synnytyksen ensimmisen vaiheen eli Mies tukee supistuksen aikana avautumisvaiheen aikana. Supistukset voivat ylltt sinut, sill ne tuovat henkisesti sinulle tiedon siit, ett pitkn odotettu hetki on koittamassa. Kipuherkkyys vaihtelee huomattavasti eri naisilla. Synnytyskanavassa on mutka. Tst syyst oloasi saattaa helpottaa, jos vaihtelet eri asentoja: kvelet, seisot, roikut tangosta tai kumppanisi kaulasta, jolloin painovoima helpottaa vauvan painon siirtymist mahdollisimman lhelle kohdunsuuta. Tunnet ehk olosi mukavimmaksi istuessasi tai maatessasi kyljellsi skkituolin tai tavallisen tuolin pll. Oloasi voi helpottaa, jos asetat ktesi lanteillesi, taivutat vartaloasi hieman eteenpin ja keinut eteen ja taakse. Kuumat kylvyt tai suihkut voivat mys auttaa oloasi. Jotkut naiset kokevat, ett kuumaan veteen kastetut Synnyttminen polviasennossa pyyhkeet, joista vesi on vnnetty pois, lievittvt kipua. Toiset kokevat hytyvns rentoutusharjoituksista. Jotkut naiset tuntevat olonsa mukavimmaksi seuraamalla vain oman hengityksen rytmi. Keskustele nist asioista ktilsi kanssa ja pyyd hnt tai kumppaniasi auttamaan tavalla, joka sopii sinulle parhaiten. Valitse ponnistusvaiheen aikana asentoja, jotka sopivat sinulle parhaiten. On sinun asiasi ptt, haluatko synnytt seisten, makuulla, kyykyss, levten ksiesi ja polviesi pll tai istuma-asennossa. Keskustele ktilsi kanssa odotuksistasi ja toiveistasi, mutta l tunne oloasi pettyneeksi, jos kaikkia toiveitasi ei aivan voida tytt. Olosuhteet ja oma psykologinen tilasi ja energiatasosi saattavat poiketa siit, mit ajattelit. Synnytys kyykkyasennossa Synnytys 75 Supistukset ja synnyttäminen Usein ensisynnyttjien vauvan p on laskeutunut lantioon Ð valmiiksi synnytyst varten Ð jo nelj viikkoa ennen laskettua aikaa. Viimeisiin terveydenhoitajan suorittamiin tarkastuksiin ennen laskettua aikaa kuuluu vauvan pn asennon tarkistaminen. Jos odottava iti on synnyttnyt aiemmin, vauvan p pysyy vain harvoin paikallaan. Tm ei vaikuta varsinaiseen synnytykseen. Kohdunsuun avautuminen Avautumisvaihe on synnytyksen vaativin osa. Se kest tavallisesti useita tunteja, ja useimmat tulevat idit ovat viel kotona normaalissa ympristssn tss vaiheessa. Tunteet kyvt usein erittin voimakkaina. Olette sek innostuneita ett jnnittyneit siit ajatuksesta, ett olette tulossa vanhemmiksi. Olet valtavan Tuleva is hieroo onnellinen ja hermostunut ja ehk hieman huolestunut siit, miten kaikki sujuu. Jos lapsi on ensimmisesi, sin ja kumppanisi alatte valmistautua ikimuistoiseen kokemukseen, josta olette kuulleet niin paljon. Nyt se lopulta tapahtuu teille. Jos olet synnyttnyt jo aiemmin, huomaat todennkisesti, ett jokainen synnytys on erilainen. Supistukset ja synnytysvaihe sujuvat normaalisti hieman nopeammin, jos olet synnyttnyt aiemmin. On trke levt aina kun voit avautumisvaiheen aikana, jotta pysyt hyvvoimaisena seuraavaa vaihetta varten. Jos et kykene en lepmn, yrit lyt yksi tai useampi mukava supistus/lepoasento. Useimmat tulevat idit ovat mieluiten liikkeell, kun toiset haluavat vain maata tysin hiljaa ja rauhassa. Jotkut raskaana olevat naiset pitvt kuumasta kylvyst tai suihkusta, koska heidn mielestn kuuma vesi vaikuttaa rau- Kohdunsuu Kohdunkaula Emtin 1. Synnytyksen alkaessa 76 Synnytys 2. Avautumisvaihe 3. Ponnistusvaihe hoittavasti. Kohtu on iso lihas Ð jokainen tmn lihaksen supistuminen lyhent kohdunkaulaa ja avaa kohdunsuuta. Sen tytyy avautua 10 cm:iin. Avautuminen alkaa emttimen takaosassa, joten et kykene itse nkemn sit. Ktil seuraa vauvan sydmen sykett synnytyksen aikana. Kun kohdunsuu avautuu, vauvan p painautuu lantionpohjaasi vasten. Aluksi supistusten vlinen aika on pidempi kuin supistukset itse. Jonkin ajan kuluttua supistukset ja niiden vlinen aika ovat yht pitki. Avautumisvaiheen lopussa supistukset kestävät hieman yli minuutin, mitä seuraa kahden minuutin pituinen tauko Tss vaiheessa sinun on hengitettv syvn ja rauhallisesti Ð ikn kuin olisit joogatunnilla. Avautumisvaiheessa on normaalia, ett sikikalvot puhkeavat ja lapsivedet valuvat. Erityisesti ensisynnyttjien saattaa olla vaikea tiet, milloin on aika lhte synnytyssairaalaan. Niin kauan kuin voit hyvin ja synnytyksen avautumisvaihe etenee vakaasti ja rauhallisesti, voit pysy kotona. Sitten kun etenet siihen pisteeseen, ett supistukset tulevat viiden minuutin vlein tai kipu ky vaikeaksi kest kotona, voit lhte synnytysvastaanotolle. Voit mys aina soittaa synnytysvastaanoton ktillle ja kysy neuvoa, milloin sinun tulisi lhte synnytyssairaalaan. Kun kohdunsuu on avautunut 10 cm:iin ja vauvan p on pudonnut lantionpohjaan, saattaa olla vuorossa lyhyt siirtymvaihe ennen kuin toisen vaiheen supistukset alkavat. Nm supistukset ovat erilaisia, ja tarvitset ehk hieman aikaa tottuaksesi niihin. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1. Avautumisvaihe ¥Latentti vaihe ¥Aktiivinen vaihe ¥Siirtymvaihe 2. Ponnistusvaihe 3. Jlkeisvaihe Synnytys kest kaiken kaikkiaan keskimrin noin 10Ð16 tuntia (siit, kun supistukset toistuvat snnllisesti kymmenen minuutin vlein tai tihemmin). 4. P on syntynyt libero.fi Ponnistustarve ja ponnistusvaihe Avautumisvaiheen aikana supistukset ovat tehneet tyn ja sin olet seurannut supistuksia hengityksen avulla. Ponnistusvaiheen aikana sinun tytyy olla aktiivinen hyvin eri tavalla. Sinun tytyy antaa periksi tunteelle/tarpeelle, jonka toisen vaiheen supistukset antavat sinulle Ð tunne on sama kuin sinun pitisi pst vessaan AIVAN HETI. Tunne on tllainen, koska vauvan paino on lantionpohjassasi ja painaa peraukkoasi. Monet idit ovat tyytyvisi pstessn tss vaiheessa osallistumaan hieman aktiivisemmin ja eri tavalla synnytykseen. Kun ponnistusvaihe on alkanut, teidn ei tarvitse odottaa vanhemmiksi tuloa en kauan. Tm tunne voi olla tysin hkellyttv. Mys ponnistusvaiheen aikana on trke, ett lydt hyvn asennon Ð istu, makaa, seiso tai kyt synnytystuolia. Mahdollisuuksia on monia, mutta trke on, ett lydt oikean ratkaisun itsellesi. Vaikka se saattaa olla vsyttv, vauva lyt usein helpommin tiens ulos lantiostasi, jos seisot suorassa. Katso miten selviydyt, ja pyyd ktil apuun. Kun olet ponnistanut, ktil kuuntelee vauvan sydmen sykett. Ponnistusvaihe edellytt lheist yhteistyt sinun ja ktiln vlill, ja ilmapiiri synnytyssalissa kehkeytyy yleens hyvin tiiviiksi ja lheiseksi. Tulevan isn saattaa olla vaikeaa nhd kumppaniaan niin keskittyneen synnyttmiseen, ett hn ei huomaa mitn eik ketn muuta. Parasta, mit sin voit Synnytys 77 Makuulle äidin vatsan päälle Makuulle idin vatsan plle Useimmat idit nauttivat siit, ett vauva asetetaan heidn vatsansa plle, ja monet vauvat lytvt itse tiens idin rinnalle, kun saavat siihen riittvsti aikaa. Kun vastasyntynyt lep vatsallasi, se tuntee lmpsi ja kuuntelee sydmesi lyntej ulkopuolelta eik en lapsiveden lpi. Lapsesi ja sinun vlinen lheisyys on hyvin kallisarvoista, kun pidt hnt sylisssi. Varmista, ett vauvalla on lmmin olo. Is, ktil tai henkil, josta olette sopineet, katkaisee napanuoran sen jlkeen kun se on puristettu kiinni kuminauhalla. Ktil ehk tiedustelee, haluaisitko hnen odottavan hetken ennen kuin hn punnitsee, kuivaa ja pukee vauvan, tai voit halutessasi pyyt hnt odottamaan. Tunnistelaatta kiinnitetn joko vauvan ranteeseen tai hn saa kaulakorun, jossa on tunnistenumero. 78 Synnytys Jälkeisvaihe Kohtu supistelee jlleen. Tll kertaa tarkoituksena on istukan irrottaminen. Se tuntuu silt kuin synnyttisit suuren, lmpimn esineen. Sinun on ponnistettava kevyesti saadaksesi sen irtoamaan. Kun jlkeiset ovat syntyneet, ktil tutkii istukan varmistaakseen sen, ett siit ole jnyt osia kohtuun. Napanuora on kiinni istukassa ja sen pituus on noin 50Ð80 cm. Monissa synnytyssairaaloissa on tapana antaa Syntocinon (oksitosiini)-pistos tai tiputus (pieni annos) idille jlkeisten syntymisen jlkeen. Se auttaa kohtuasi supistumaan ja luomaan jlkipolttoja, jotka auttavat vhentmn verenvuotoa synnytyksen jlkeen. Jos vaginan limakalvoilla tai em- tint ymprivll iholla on haavaumia, ktil ompelee ne. Hn kytt ensin paikallispuudutusta kyseiseen kohtaan puuduttaakseen sinut. Paranet 2Ð3 viikossa. Tikit sulavat ja hvivt itsestn, mutta saattaa kest muutama viikko ennen kuin ne lakkaavat tuntumasta. Synnytyksen jlkeen voitte jd synnytyssaliin muutamaksi tunniksi nauttiaksenne toistenne seurasta. Ktil seuraa vointiasi ja valvoo synnytyksen jlkeist verenvuotoa, tarkistaa kohdun koon, verenpaineesi ja vauvan mitat sek voinnin. Tmn jlkeen sinut viedn takaisin osastolle tai voit jd klinikalle tai lhte kotiin. Voit lukea vauvan ensimmisist tunneista jljempn tss kirjassa. Copyright: Illustration by Mediafarm - The Visual Communication Company, www.mediafarm.dk isn tai synnyttjn tukihenkiln antaa, on se, ett ilmaiset tukesi ja rohkaisusi kaikin tavoin. Kun vauvan p on nkyvill, ktil auttaa sinua saamaan loput vauvan kehosta ulos nostamalla vauvaa varovasti. Ehk olet kyllin vahva auttaaksesi hnt tss. Kun vauva on syntynyt, hn ottaa ensimmisen henkyksens ja ktil arvioi, onko vauvan nenst ja keuhkoista imettv limaa ja lapsivett. Repeämät ja ompeleet Emtint ymprivt ja vlilihan kudokset saattavat revet tai vliliha tytyy leikata joidenkin synnytysten yhteydess. Ktilsi tai synnytyslkrisi kirjaa kaikki repemt terveyskertomukseesi ja kirjaavat mys, onko sinuun ommeltu tikkej. Terveyskertomuksen sanamuotoa saattaa olla hankala tulkita. Miten ja minne repeämiä tulee? Haavaumia ja repemi saattaa tulla synnytyksen aikana, jos vliliha on hyvin kirell. Joissain harvoissa tapauksissa vliliha on leikattava (episiotomia) synnytyksen onnistumiseksi. Jos tm on tarpeen, ktil tekee 3Ð4 cm pituisen leikkauksen toiselle puolelle. Leikkaus tehdn paikallispuudutuksessa. Hpyhuuliin tai emttimeen saattaa tulla pieni haavaumia. Vliliha saattaa revet emttimen ja sulkijalihaksen vliselt alueelta. Monille ensisynnyttjille ommellaan tikkej synnytyksen jlkeen Ð hieman harvemmin niit ommellaan toisen tai kolmannen vauvan jlkeen. Vlilihan repemt ja haavaumat luokitellaan seuraaviin neljn luokkaan, ja ne kirjataan tll tavoin terveyskertomukseesi: Ensimmisen asteen haavauma emttimess: Pinnallinen haavauma ihossa tai emttimess. Toisen asteen haavauma: Emttimen pintalihakset ovat vaurioituneet. Episiotomia: Liittyy samoihin lihaksiin kuin toisen asteen haavauma. Kolmas aste: Sulkijalihaksen osittainen tai tydellinen repeminen. Neljs aste: Mys persuolta ympriv kudos on vaurioitunut. Ompeleet Voit pyyt ktil kertomaan sinulle, mihin sinussa on ommeltu tikkej. Saat hnelt mys hoito-ohjeita kotiinpaluuta varten, jotta voit varmistaa parantumisesi hyvll hoidolla ja hygienialla. Tikit sulavat yleens itsestn ja hvivt kuukauden tai kahden kuluessa. Toipuminen ja kivunlievitys synnytyksen jälkeen Emttimen ja vlilihan alue saattaa tuntua raskaalta ja aralta muutaman viikon ajan synnytyksen jlkeen. Kehosi tyskentelee kovasti parantaakseen kohdun, ja turvotus ja kutina haavassa ja sen ymprill ovat paranemisprosessin sivuvaikutuksia. Hpyhuulten ja vlilihan haavaumat paranevat noin viikossa. Jos vliliha on leikattu, paraneminen vie noin 2Ð3 viikkoa. Jos persuoli on repeytynyt, paraneminen vie kuukausia. Voit kytt esimerkiksi terveyssiteen muotoista jpakkausta lievittksesi kipua ja vhentksesi turvotusta. Kaada vain noin 20 ml vett terveyssiteeseen ja pane se pakastimeen. Voit kytt jpakkausta monta kertaa pivss. Voit vaikkapa kietoa ohuen pyyhkeen pakkauksen ymprille estksesi jt ÓpolttamastaÓ ihoasi. Voit mys kysy lkriltsi tai ktilltsi ohjeita srkylkkeiden kytst. Jos vaurioituneella alueella on edelleen kipua viikon kuluttua, sinun pitisi ottaa yhteys itiysneuvolaasi ohjeita ja mahdollista tarkastusta varten. Jos persuolesi repesi (kolmannen tai neljnnen asteen vamma), sinun tytyy noudattaa sairaalan antamia kuntoutussuosituksia. Haluatko tietää enemmän? Saat listietoja emttimen repeytymisest sivuilta www.tohtori.Þ. Niden verkkosivujen perustajia ovat Skejbyn yliopistosairaalan kokeneet ktilt ja synnytyslkrit. Ktil esittelee istukkaa Synnytys 79 Kivunlievitys Synnytyskipuja voidaan lievittää Useimpien naisten kokemusten mukaan synnyttminen tekee kipe, ja mielellmme pyrkisimme vlttmn kipua. Nykyn apunasi on runsaasti teknologiaa. Tietosi kivusta ja sen lievityksest sek aktiivinen osallistumisesi ovat trkeit tekijit siin, ett synnytyksest tulee mynteinen kokemus. Monet naiset eivt ne synnytyskipujen mynteisi puolia ja tarkoitusta. Mutta toisin kuin kivulla yleens, nill kivuilla on tarkoitus: maailman ihanimman pienen vauvan synnyttminen. Meill kaikilla on erilainen kipukynnys, ja monet raskaana olevat idit tarvitsevat vhemmn kivunlievityst kuin olivat suunnitelleet, toiset taas enemmn. Kukaan ei oleta, että selviytyisit ilman minkäänlaista kivunlievitystä Keskustele ktilsi tai synnytyslkrisi kanssa kivunlievityksest ja siit, mit synnytyssairaalassasi on tarjolla. Yksi parhaista tavoista vltt kipu ensimmisten supistusten aikana on liikkua ympriins. Kvele ympri taloa, kuuntele musiikkia, pelaa korttia, aseta kuumavesipullo ristiselksi, lajittele viimeiset vauvanvaatteet, pakkaa laukkusi tai lhde ulos 80 Synnytys kvelylle Ð mahdollisuuksia on monia. Haluat ehk ottaa mukaasi mys joitain henkilkohtaisia tarvikkeita, jotka tuovat turvallisuuden tunteen. Tllainen esine voi olla esimerkiksi suosikkipaitasi, jota haluat kytt mieluummin kuin sairaalan vaatteita. Tai se saattaa olla oma tyynysi tai musiikki, joka saa sinut rentoutumaan (muista silloin ottaa mys oma musiikkisoitin mukaan, sill sairaalassa ei ehk ole sellaista). Synnytyskivut ovat erilaisia kuin muun tyyppiset kivut – supistusten välillä on taukoja Synnytyskivut liittyvt johonkin hyvin positiiviseen ja ne loppuvat tietyn ajan kuluttua. Jos sinua pelottaa ja tunnet olosi epvarmaksi, jnnitt ja tm lis kipua. Sinun tytyy siis antaa kehosi tehd tyns eik taistella sit vastaan, mik on tapahtumassa. Ajattele sit, ett kehosi on rakennettu synnytyst varten. Kun olet pystyss ja liikut, saat maksimivaikutuksen kehosi tuottamista kipua lievittvist endorÞineista. Hengittäminen Kun harjoittelet syv, rauhallista hengityst, koko kehosi rentoutuu. Hengit hyvin rauhallisesti sisn nenn kautta ja ulos suun kautta. Mit enemmn keskityt hengityksesi hallitsemiseen, sit paremmin koko synnytysprosessi on hallinnassasi. Jos tunnet tarvetta huutaa, tee se. Saattaa tuntua vapauttavalta yhdist net hengitykseen. Jotkut naiset lytvt rytmin, joka auttaa heit lpi supistusten. Jotkut voivat laskea hitaasti kymmeneen Ð kun he psevt kymmeneen saakka, he tietvt, ett pahin on ohi, kipu on hellittmss ja tauko on tulossa. Voisit ehk pyyt kumppaniasi auttamaan sinua pysymn rytmiss, kun koet supistuksia. Voisitte mahdollisesti harjoitella hengitystsi, kun kytte ypuulle Ð hengittminen rentouttaa erinomaisesti. Synnytysvalmennus Synnytysvalmennus on tie luonnolliseen kivunlievitykseen. Mit enemmn tiedt siit, mit kehossasi tapahtuu raskauden, supistusten ja synnytyksen aikana, sit paremmat ovat mahdollisuutesi osallistua synnytykseen aktiivisesti. Kuuma vesi kivun lievittäjänä Kuuma vesi (36Ð37¼ C) lievitt kipua, koska lmp liikkuu hermoratoja pitkin nopeammin kuin kipu. Kuuma vesi kiihdytt mys supistuksia. Lhes kaikissa synnytyssairaaloissa on suihkuja ja kylpyammeita. Kylpy toimii parhaiten, kun kohdunsuu on avautunut 4Ð5 cm:iin Ð ei ennen tt, koska se saattaa saada supistukset lakkaamaan. Kuuma vesi rentouttaa, koska se lis endorÞinien erittymist. Se saa mys supistukset tuntumaan lyhyemmil- Synnytys 81 sinua. Joitakin naisia se rauhoittaa, toisia se hiritsee, kun he haluavat keskitty supistuksiin. Kivunlievitystabletit Voit ottaa kipulkett mys tabletin muodossa, esimerkiksi paracetamolia tai panodilia. iti ja vauva vesisynnytyksen jlkeen t. Kukaan ei pse kokonaan kivuista, mutta kuuma vesi helpottaa supistusten vastaanottamista. Jos olet kylpyammeessa tai synnytysaltaassa, sinun on helpompi liikkua lytksesi mukavimman asennon. Kuuma vesi ksisuihkusta on erinomainen vline vatsan ja alaseln hieromiseen supistusten aikana. Vesisynnytys Joissain synnytyssairaaloissa saattaa olla mahdollisuus vesisynnytykseen. Se antaa vauvalle helln siirtymvaiheen kohdusta ulkomaailmaan. Jos synnytys on normaali, siit ei aiheudu mitn vaaraa vauvalle, koska hn ei hengit niin kauan kuin hn on veden alla. Voit kysy vesisynnytysmahdollisuutta synnytyssairaalastasi. Lantion hieronta Lantion hieronta voi rentouttaa ja lievitt kipua, koska se lis supistuksia kiihdyttvn hormonin, oksitosiinin erittymist. Vauvan is tai ktil voi hieroa 82 Synnytys Lihakseen annosteltava lääke Joissain sairaaloissa annetaan lkett lihakseen uupuneille tuleville ideille, jotka eivt ole saaneet lainkaan unta edellisten 24 tunnin aikana pienten supistuksen vuoksi, mutta jotka eivt ole viel aktiivisessa synnytysvaiheessa. Sit mrtn vain, jos synnytys tulee kestmn pidempn kuin viel nelj tuntia, koska lke voi vaikuttaa vauvaan istukan kautta ja vsyttvt hnt. Jos lke vaikuttaa vauvaan syntymn jlkeen ja hn vaikuttaa heikolta ja voimattomalta, hnelle voidaan antaa vastalkett, joka toimii vlittmsti. Spinaalianestesia Noin 60 prosenttia kaikista synnyttvist naisista saa epiduraalipuudutuksen tai spinaalianestesian. Anestesialkri asettaa ohuen katetrin selkrankaan selkytimesi peittvien kalvojen vliin. Se sulkee vatsaasi ja jalkoihisi kulkevat hermot. Tt anestesian muotoa voidaan kytt sek sektioissa ett alatiesynnytyksiss. Se vaikuttaa siten, ett olet kivuton rinnasta reisiin. Et kykene tuntemaan supistuksia. Se merkitsee kuitenkin mys sit, ett et tunne, milloin sinun tytyy menn vessaan. Tst syyst virtsarakko normaalisti tyhjennetn katetrilla. On kahden tyyppisi epiduraalipuudutuksia ja spinaalianestesiaa: ¥ Toinen sallii sinun liikkuvan ja ¥ Toinen on sellainen, ett sinun on pysyttv sngyss, koska et pysty hallitsemaan jalkojasi Synnytyssairaalat kyttvt eri menetelmi. Jos et kykene liikkumaan supistusten aikana, se saattaa vaikuttaa synnytyksen kulkuun. Joudut ehk tiputukseen supistusten tehostamiseksi, koska et pysty osallistumaan liikkumalla. Mys imukuppisynnytyksen todennkisyys on suurempi epiduraalin vaikutuksesta. Epiduraalin vaikutukset lakkaavat parin tunnin kuluessa. Sinulla tytyy olla joku apunasi tukemassa sinua, kun nouset ensi kertaa sngyst epiduraalipuudutuksen jlkeen. Ilokaasu (typpioksidyyli) ja puhdas happi Ilokaasu toimii kivun hallintamenetelmn, sill se rentouttaa ja saa sinut tuntemaan itsesi hieman pihtyneeksi. Monet naiset saavat apua ilokaasusta. Se toimii nopeasti ja poistuu elimiststsi muutaman minuutin kuluttua. Jos kytt ilokaasunaamiota, on trke, ett hengitt rauhallisesti saadaksesi parhaan vaikutuksen. Ilokaasu ei est sinua tuntemasta kipua, mutta se voi tehd sinut vlinpitmttmksi sille. Jotkut saavat sivuvaikutuksena pnsrky ja pahoinvointia. Jotkut saavat avun puh- taasta hapesta. Ktilsi kykenee auttamaan, kysy hnelt. Parakervikaali puudutus Suomessa synnytyssairaloissa epiduraalipuudutuksen vaihtoehtona kytetn kohdun kaulan puudutusta (parakervikaalipuudutus). Synnytyslkri pist puudutteen kohdunkaulan sivuille. Puudutteen vaikutus alkaa merkittvsti nopeammin epiduraalipuudutukseen verrattuna ja kest 30 minuutista kahteen tuntiin. Parakervikaali puudutus on nopea ja suosittu uudelleen synnyttjien parissa, mutta se sopii mys ensisynnyttjille ja se on suosittu sairaaloissa Suomessa. Pudendaalipuudutus Tt anestesian muotoa kytetn monissa Suomen sairaaloissa. Synnytyslkri laittaa paikallispuudutuksen emttimeen ja se puuduttaa hermot, jolloin kipu lievenee, kun vauva tulee ulos. Tm puudutus saattaa pident ponnistusvaihetta, koska tarpeesi ponnistaa voi vhenty. Se on hyv ja nopea vaihtoehto spinaalipuudutukselle, sopii erityisesti uudelleen synnyttjille. Täydellinen anestesia Tydellinen anestesia Ð nukuttaminen Ð on mahdollinen sektiosynnytyksiss. Sit kytetn yleens vain htsektion yhteydess. Epduraalipuudutus Ktil asettamassa vesirakkuloita ihon alle Akupunktio Jotkut synnytyssairaalat tarjoavat akupunktiota. Akupunktiota voidaan kytt supistusten kiihdyttmiseen, kivun lievittmiseen synnytyspolttojen aikana, edistmn istukan irtoamista, jos se on juuttunut, ja lievittmn jlkikipuja. Joissain synnytyssairaaloissa akupunktiota kytetn mys raskaana olevien naisten pahoinvoinnin ja turvotuksen hoitamiseen. Tiedustele synnytyssairaalastasi, onko siell tarjolla akupuntiota. Akupunktiota antaa ktil, ja sin joko seisot, istut tai olet makuulla. Tunnet pienen piston, kun neula menee ihosi lpi. Sen vaikutukset tuntuvat muutamassa minuutissa. Akupunktio ei vaikuta vauvaan. libero.fi Vesirakkulat Vesirakkulat eli ihon alle Ð yleens alaselkn Ð pistettv steriili vesi on menetelm, jolla lievitetn kipua supistusten aikana. Itse pistos aiheuttaa lyhyen ajan kirvelev kipua kuin ampiaisen pisto. Vesirakkulat lievittvt hyvin lantion seudun kipuja ja tehoavat vlittmsti ja seuraavien 90 minuutin ajan. Pistoksia voidaan tarvittaessa antaa uudelleen synnytyksen jatkuessa, eik niill ole sivuvaikutuksia. Synnytys 83 Synnytyksen aikana Isist noin 97 prosenttia osallistuu lastensa synnytykseen, ja he ovat hyvi tukihenkilit synnytyksess. Kannattaa keskustella siit, mit odotatte toisiltanne synnytyksen aikana Ð jo ennen kuin lhdette synnytyssairaalaan. Isä Kumppanisi voi olla monin tavoin avuksi. Hnell on trke rooli ja hn voi olla mainiona tukena. On hyv, ett tuleva iti voi tarttua hneen: iti voi puristaa isn ktt tai ksivartta, kun supistukset ovat tuskallisia. On lohduttavaa saada rohkaisua, rentoutua yhdess, pyyt kumppania hakemaan kahvia ja vaikkapa kostea pyyhe. Hnest voi olla apua hyvien lepoasentojen lytmisess tai hn voi hieroa lantiotasi. Joidenkin miesten mielest heidn kumppaninsa tai vaimonsa reagoi synnytyksess eri tavalla kuin he odottivat. On trke, ett mies asennoituu luottavaisesti ja hyvksyvsti, koska tm antaa tulevalle idille rauhan keskitty synnytysprosessiin. Synnytyksen loppua kohti iti keskittyy usein niin tysin omaan synnytysprosessiinsa, ett hn on kykenemtn antamaan minknlaista huomiota kumppanilleen. Tm ei merkitse sit, ett miehen apu ei olisi tarpeen Ð vain sit, ett synnytys vaatii idin tyden huomion. Riippumatta siit, kuka on apunasi, h- nen fyysinen ja psykologinen lsnolonsa on hyvin trke. Se, ett kanssasi on joku synnytyksen aikana, merkitsee vhemmn toimenpiteit, vhemmn tarvetta kivunlievitykseen ja lyhyemp synnytysprosessia. Ei ole kuitenkaan tavatonta, ett iti on menettnyt itsehillintns eik ole kyennyt silyttmn normaalia soveliasta kytstn synnytyksen kivuliaimman jakson aikana. Hn on saattanut sanoa tai kyttyty loukkaavasti tai on ylipns mennyt yli normaalien kytstapojensa. Jotkut naiset saavat tst voimaa, toiset hpevt kytstn. Ktil on nhnyt kaikki nm reaktiot aikaisemmin, joten riippumatta siit, onko tm ongelma vai ei, voit hyvin keskustella nist asioista hnen kanssaan. Sisarukset mukana synnytyksessä Sinulla on ehk jo vanhempia lapsia, jotka haluavat osallistua synnytykseen. Suomen sairaaloissa lasten mukanaolo synnytyksiss ei kuitenkaan ole mahdollista. Vauvan seuranta synnytyksen aikana Ktil kuuntelee vauvan sydmen sykett monta kertaa synnytyksen aikana. Hn saattaa kytt puista stetoskooppia ja asettaa sen idin vatsalle seuratakseen synnytysprosessia. Hn voi kytt mys Sonicaid-laitetta, joka on pieni laite, jonka mahdollisesti tunnistat kynneilt neuvolassa. Isst on paljon apua 84 Synnytys Omia merkintöjä Alaseln hieronta voi lievitt supistuskipua Kaikissa synnytyssairaaloissa on valmiudet seurata vauvan sydmen sykett ja synnytysprosessia CTG-monitorin kautta. CTG-monitori rekisteri vauvan sydmen lynnit kahdella tavalla. Joko anturilla, joka on idin vatsalle asetettavassa vyss, tai elektrodilla, joka kiinnitetn vauvan phn. Synnytysprocessi rekisteridn vatsaan kiinnitettvll kohdunpainetta mittaavalla anturilla tai kohdun sisn laitettavalla kohdun sisist painetta maittaavalla katetrilla. Nm yhdess antavat hyvn ksityksen siit, miten vauva voi. Sikiön seuranta STAN-laitteella Viime vuosina on kehitetty laite, jossa kytetn kehittynytt tietokoneteknologiaa vauvan EKG:n seuraamiseksi. Sit kutsutaan STAN-laitteeksi. Jos vauva saa liian vhn happea synnytyksen aikana, EKG muuttuu voimien huvetessa, ja STAN-laitteen monitorista nkyy koko ajan pivitetty tietoa siit, miten tm CTG vaikuttaa vauvaan. Se nytt mys, jos synnytys on vietv kiireesti ptkseen. STAN-laitteen nytt antaa ktillle ja synnytyslkrille CTG-seurantaan perustuvaa listietoa. Vauvan pH-lukema Jos synnytyksen aikana her epily siit, ett vauva saattaa krsi hapenpuutteesta (esimerkiksi sydnnet heikkenevt tai lapsivesi on vihre), tilanne voidaan tarkistaa mittaamalla vauvan pH-lukema. pH-taso ilmaisee vauvan veren happamuuden tai alkaliinipitoisuuden. Hapenpuute vaikuttaa vauvan aineenvaihduntaan ja johtaa kohonneeseen maitohapon tuotantoon. Maitohappo alentaa pH-arvoa. Happamuuden taso mitataan vauvan verest. Verikokeen ottamiseen vauvan pnahasta kytetn ohutta kapillaariputkea. Nyte tutkitaan heti, ja tulos on valmis 60 sekunnissa. Vauvasta voidaan ottaa useita verinytteit 15Ð20 minuutin vlein sen varmistamiseksi, ett Synnytys 85 vauvan kunto on vakaa ja ett hapenpuutteen vaara ei ole lisntymss. Tulokset auttavat synnytyslkri pttmn, voiko synnytys jatkua normaalisti vai onko syyt suositella kiireellist tai htsektiota. Miten vauva kokee synnytyksen? Alatiesynnytys on luonnollinen. Vauvan lismunuaiset toimivat nopeammin, mik auttaa vauvaa selviytymn synnytyk- Vastasyntynyt 86 Synnytys sest, ja vauvan rinta painuu kokoon niin ett hnen keuhkoissaan oleva neste puristuu vkisin ulos. Vauvaa ja synnytyksen etenemist seurataan riskien varalta jljempn kuvatulla tavalla. Tiedmme viel hyvin vhn siit, miten vauva kokee synnytyksen. Saatavilla oleva tieto viittaa siihen, ett useimmat lapset selviytyvt prosessista tysin tietoisina ja kiinnostuneina tutkimaan uutta maailmaansa. Tiedetn kuitenkin mys, ett vauvaan kohdistuu huomattava paine supistusten ja itse synnytyksen aikana. Ensinnkin ja ennen kaikkea mekaanisesti, fyysisesti, koska vauvan tytyy sovittaa itsens synnytyskanavaan. Tm nkyy selvsti vauvan pst syntymn jlkeen Ð takaraivo, joka tulee yleens ensin, on muovautunut. Koska vauvan kallon luut eivt ole viel kasvaneet kiinni toisiinsa, tm ei ole vaarallista vauvalle. On kuitenkin trke, ett paine ei kasva liian yhtkkisesti. Siksi synnytyksen on kestettv aikansa Ð sek tulevan idin ett vauvan vuoksi. Verenkierto istukkaan heikkenee synnytyksen aikana, mik merkitsee sit, ett vauva saa lyhyen aikaa vhemmn happea ja ravintoa. Vauva on luotu kestmn tm rasitus, mutta jos synnytys pitkittyy liiaksi, vauvan voimavarat saattavat ehty ja hnen sydmens rytmi voi muuttua. Suuri syntymäpaino Yli 4 500 g painavien syntyvien lasten lukumr on viime aikoina pyshtynyt. Vastasyntyneen siirtymävaihe Vastasyntyneen lapsen on alettava hengitt, ja vauvan aineenvaihdunta muuttuu muutamassa minuutissa syntymn jlkeen. Ennen kuin vauva syntyy, hn saa hapen ja ravinnon napanuoran kautta. Hnen keuhkonsa tyttyvt ÓkeuhkonesteellÓ, jota erittyy keuhkoissa ja joka muodostaa osan lapsivedest. Kun vauva on viel kohdussa, hnen verenkiertonsa ohittaa keuhkot. Synnytyst edeltvn aikana vauva mukautuu muutoksiin, joita synnytyksess on tapahtumassa. Hnen keuhkonsa kypsyvt ja sokeria (glykogeeni) varastoituu hnen maksaansa. Synnytyksen aikana keuhkoneste puristuu ulos vauvan keuhkoista ja se tulee ulos hnen nenstn ja suustaan. Hnen ensimmiset hengenvetonsa tyttvt hnen keuhkonsa sen sijaan ilmalla. Jos vauvan hengityst haittaa edelleen pieni mr lapsivett, se on ehk imettv nenst ja nielusta. Mys vauvan aineenvaihdunta muuttuu. Verenkierto istukkaan on katkaistu, ja veri virtaa hnen keuhkojensa kautta, mik mahdollistaa hapen kulkeutumisen vereen. Is ja vastasyntynyt poika Vauvan ensimmiset hengitykset ovat usein hyvin voimakkaita, ja hn saattaa itke spontaanisti varsin energisell tavalla. Useimmat vauvat rauhoittuvat melko nopeasti. Ensimmisin tunteina tmn jlkeen vastasyntynyt on usein aktiivinen ja hereill siirtymvaiheen ja syntymn liittyvn valtavan rasituksen seurauksena. Muutamia tunteja kuluu ennen kuin vauvan keuhkot ovat kulkeneet siirtymvaiheen lpi, ja muutama viikko kuluu ennen kuin siirtyminen normaaliin vauvan aineenvaihduntaan on viety ptkseen. Vauvan hengitys on usein epsnnllist ensimmisten elinviikkojen aikana. Lhes kaikilla lapsilla on sinertvt kdet ja jalat heti syntymn jlkeen. Saattaa kulua muutamia viikkoja ennen kuin sinertv vri hvi. Haikaranpuremia Apgar-pisteet Ktil arvioi vastasyntyneen tilan ensimmisten parin minuutin aikana synnytyksen jlkeen Apgar-pisteill. Pisteit annetaan Ð nolla, yksi tai kaksi pistett Ð hengittmisest, lihasten jntevyydest, vrist, reßekseist sek sydmen toiminnasta/sykkeest. Maksimipistemr on 10. Pisteet annetaan 60 sekuntia synnytyksen jlkeen ja uudelleen 5 minuuttia synnytyksen jlkeen. Jos pisteit on 8-10, tm merkitsee sit, ett vauva on selvinnyt synnytyksest hyvin ja hnell oli riittvt voimat supistusten kestmisen. Jos pisteit on seitsemn tai vhemmn, se merkitsee sit, ett synnytys on heikentnyt vauvaa ja ett hn saattaa tarvita alkuvaiheessa hieman apua. Voit tiedustella ktillt, mitk olivat vauvasi Apgar-pisteet. Napanuoran pH-arvo pH-arvo mitataan napanuorasta vlittmsti synnytyksen jlkeen. Kuten edell mainittu pH-arvo, tmkin nytt veren happipitoisuuden. Testi osoittaa, onko lapsella ollut hapenpuutetta synnytyksen aikana, ja jos on, miten pitkn. Syntyneen lapsen ilmoittaminen väestörekisteriin Lapsesi rekisteridn synnytyssairaalassa suoraan vestrekisteriin ja hn saa oman kela-kortin muutaman viikon sisll syntymstn postitse kotiin. Isyyden rekisteröiminen Jos ette ole naimisissa, isyys vahvistetaan lapsen syntymn jlkeen tehtvll isyyden tunnustamisella kuntanne lastenvalvojan luona. Synnytys 87 Varhaisen yhteyden ja tunnesiteen luominen Kaikki vastasyntyneen aistit toimivat heti syntymst. Vauvasta on ihanaa katsoa vanhempien kasvoja. Hn nkee selkeimmin noin 20Ð30 cm:n etisyyteen muutaman ensimmisen elinviikkonsa aikana. Voit kommunikoida vauvan kanssa monin eri tavoin. Hn kytt aistejaan lytkseen ymprivn maailman ja kiintyy yhteen tai useampaan henkiln. Hyvin nopeasti hn tunnistaa henkilt, joiden joukkoon hn kuuluu. Ensin hajuaistin vlityksell, sen jlkeen nen perusteella ja pian ulkonn Ð erityisesti kasvojen Ð perusteella. Is ja vastasyntynyt tytr 88 Synnytys Monet vastasyntyneet makaavat aluksi silmt avoimina. Kun katsot vauvan silmiin, kohtaat ehk intensiivisen katseen ja koet syvn yhteyden. Vauva kykenee antamaan vanhemmilleen voimakkaan tunteen inhimillisest yhteydest, uuden pienen ihmisen kohtaamisesta. Tunne läheisyys loikoilemalla iho ihoa vasten vauvasi kanssa Vastasyntynyt kykenee inhimilliseen kontaktiin ja tarvitsee vuorovaikutusta ravintoa antavan aikuisen kanssa. Vauvat eivt ole samanlaisia, eivtk kaikki vauvat ole heti valmiita lheiseen inhimilliseen vuorovaikutukseen. Tarve tunnesiteen saamiseen on kuitenkin yhteinen kaikille vauvoille Ð heidn elmns ja koko tuleva kehityksens riippuu siit. Tutkimukset osoittavat, ett vastasyntyneell, joka saa jo varhain yhteyden ravintoa antavaan aikuiseen, hengitys kypsyy nopeammin, hnen kehonsa lmptila on parempi, hn oppii nopeammin imemn ja hnen verensokerinsa voi olla vakaampi. Joillain lapsilla ei ole tt varhaista mahdollisuutta yhteyden luomiseen. Se saattaa johtua sairaudesta tai siit, ett iti tai is ei ole paikalla. Onneksi vauvoilla on kyky etsi tarvitsemaansa tunnesidett, joten vaikka muutamia pivi, viikko tai kaksikin viikkoa on kulunut, voitte edelleen aloittaa uudelleen iho ihoa vasten. Vauva ky lpi kuusi eri tietoisuuden vaihetta: ¥ Syv uni Ð hn nukkuu niin sikesti, ett et ole saada hnt hereille ¥ Kevyt uni Ð pieninkin ni saa hnet hereille ¥ Uneliaisuus Ð vauva on hereill mutta keskittynyt itseens eik ole yhteydess ympristns ¥ Hiljainen valppaus Ð on mahdollista olla yhteydess ja vuorovaikutuksessa vauvan kanssa ¥ Rauhattomuus Ð vauva alkaa itke, ellet keksi, mit hn tarvitsee nyt: lohdutusta, ruokaa, vaipanvaihdon, ryhtytyksen, unta jne ¥ Itkeminen. On erilaisia itkuja sen mukaan, mik vauvaa jrkytt Vastasyntynyt vauva liikkuu edestakaisin niden tilojen vlill. Jos tiedt, mihin vauva kulloinkin sijoittuu tll jatkumolla, hn on vuorovaikutuksessa kanssasi ja kokee, ett sin olet vuorovaikutuksessa hnen kanssaan. Voit kommunikoida vastasyntyneen kanssa kaikin tavoin: koskettamalla fyysisesti, katsekontaktilla, nill (puhe, laulu) jne. Voit puhella vauvalle imetyksen aikana, vaihtaessasi vaippaa, laittaessasi hnet snkyyn ja monissa muissa tilanteissa. Vauvasi on valmis kaikkeen ja selviytyy useimmista tilanteista. Synnytys 89 Ensimminen mittaus ja punnitus Vastasyntyneen ensimmäinen lääkärintarkastus Napanuora sidotaan kuminauhalla ja leikataan sen jlkeen. Vastasyntyneiden iholla on vaihtelevia mri lapsenkinaa, rasvaista ainetta, joka suojaa ihoa. Useimpien vauvojen iho imee aineen itseens muutaman pivn Vauvan suun ja nielun ensimminen tutkimus 90 Synnytys kuluessa. Net sit erityisesti kaikissa ihon poimuissa, kyynrtaipeissa, niskan poimuissa ja tytill hpyhuulten vliss. Joidenkin vauvojen pss on syntymn jlkeen synnytyspahka. Tm johtuu siit, ett p on ollut puristuneena kohdunsuuta vasten jonkin aikaa. Pahka hvi muutaman pivn kuluessa. Tiedetn, ett hyvn alun saamiseksi imetyst varten sin ja vauvasi tarvitsette rauhallisen ympristn, kunnes hn on onnistunut imemn rintaasi ensi kertaa. Sinulla on siten mahdollisuus pyyt ktil olemaan tutkimatta vauvaasi ennen kuin olet imettnyt hnt. Jos ktil arvioi, ett vauvasi on tutkittava aiemmin, hn kertoo syyn. Lastenlkrin suorittamassa tarkastuksessa tutkitaan vauvan suu ja kitalaki mahdollisten halkioiden varalta ja varmistetaan, ett vauva pystyy imemn. Hn tutkii mys vauvan kehon, silmt, korvat ja laskee sormet ja varpaat. Samalla tutkitaan vauvan lonkat lonkkaluksaation varalta. Lonkkaluksaation syyn on se, ett vauvan lantio on liian kapea, mist syyst lonkka voi menn helposti sijoiltaan. Tm tarkistetaan kiertmll vauvan reisiluuta 90 astetta ulospin lantion kohdalta. Silloin kuuluu ÓklikÓ, jos vauvalla on lonkkaluksaatio. Vaivaa hoidetaan lantiolle asetettavalla tukilastalla. Kussakin tapauksessa arvioidaan erikseen, miten pitkn vauva joutuu pitmn tukilastaa. Asiantuntija seuraa vauvan kehityst. Vauvan reßeksit tarkastetaan. Vastasyntyneell on erilaisia reßeksej, jotka hvivt tai muuttuvat vauvan kypsyess. Vauvan peraukko tarkastetaan. Pojilta tarkistetaan, ovatko kivekset laskeutuneet ja avautuuko virtsaputki peniksen pss. Tm lkrintarkastus tehdn ennen kotiinlht. Vauvasi mys mitataan ja punnitaan. K-vitamiiniruiskeen vauvasi on saanut jo synnytyssalissa. K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymist varten. Sit muodostuu suolistossamme, mutta vastasyntynyt ei kykene viel tuottamaan sit. Vauvan silmät Jos vauvan silmt ovat tulehtuneet, niit hoidetaan keittosuolaliuoksella. Voit mys hieroa kevyesti vauvan silmien siskulmaa (kyynelrauhasia) (puhtaalla) pikkusormellasi. Tm irrottaa mahdollisen rhmn tukkeutuneesta kyynelkanavasta. Kun lapsi on 12 kuukauden ikäinen, hänen silmänsä ovat yleensä saaneet pysyvän värin Kun synnytys ei suju täysin suunnitelmien mukaisesti Joskus tapahtuu jotain sellaista, mink vuoksi synnytys ei suju tysin toiveittesi mukaisesti. Joskus tarvitaan hieman teknist apua. Tarjonta Useimmat lapset syntyvt p edell, jolloin takaraivo tulee ensimmisen (ns. raivotarvonta). Joskus vauva ei ole kuitenkaan taivuttanut ptn eteenpin odotetulla tavalla synnytyksen alkamiseen menness. Joissain tapauksissa p saattaa taipua taaksepin. Tm tarkoittaa sit, ett vauvan plaki, otsa tai kasvot tulevat ensimmisin ulos. Tt kutsutaan avotarjonnaksi, ja se tarkoittaa usein sit, ett synnytys pitkittyy. Kolmessa prosentissa synnytyksist vauvan takamus tai jalat tulevat ensimmisin. Sit kutsutaan pertilatarjonnaksi. Jos vauva on pertilassa lasketun ajan lhestyess, monissa synnytyssairaaloissa yritetn ksitell vauvaa idin vatsan ulkopuolelta, jotta vauva saataisiin kntymn p alaspin. Jos tss ei onnistuta, synnytys voi silti onnistua alateitse Ð kyseess on silloin pertilasynnytys Ð jos kaikki sujuu hyvin. Jos ongelmia ilmenee, tehdn sektio. Keskustele lkrisi ja ktilsi kanssa asiasta. Kaikki aistit toimivat jo vastasyntyneell Hapenpuute synnytyksen aikana Jos vauvan sydnnet ovat normaalit synnytyksen aikana, se tarkoittaa, ett vauva voi hyvin. On tavanomaista, ett sydmen syke hidastuu supistusten aikana. Mutta jos syke pysyy hitaana, se on usein merkki siit, ett vauva ei saa riittvsti verta eik siten myskn happea. Tm saattaa johtua napanuoran tukkeutumisesta tai kokoonpuristumisesta. Se voi johtua mys siit, ett istukkaan virtaa liian vhn verta tiheiden ja intensiivisten tai pitkn jatkuvien supistusten vuoksi, tai siit, ett jo aiemmin heikosti toimineen istukan toiminta on heikentynyt edelleen supistusten aiheuttaman rasituksen vuoksi. Ainoastaan hyvin pitkittynyt ja vakava hapenpuute vaarantaa terveen vauvan. Sit, miten pitkn vauva on ollut hapenpuutteessa, voidaan mitata napanuorasta tehtvll verikokeella. Kokeessa mitataan veren pH-arvo, joka osoittaa, miten pitkn vauva on krsinyt hapenpuutteesta. Vihreä lapsivesi Lapsivesi voi olla vihre, mik on merkki vauvan mahdollisesta ahdinkotilanteesta, jolloin hn on ulostanut lapsiveteen. Siin tapauksessa vauvan voinnin seuranta CTG:n avulla synnytyksen aikana on erittin trke. Vauva saattaa mys olla synnyttyn hieman heikko ja tarvita hengitysapua muutaman pivn ajan, jotta keuhkot tyttyvt kunnolla ilmalla. Imukuppi- ja pihtisynnytykset Imukuppi voi olla pehme muovinen, kova metallinen tai kova muovinen KIWIkuppi. Imukuppeja ja pihtej kytetn silloin, kun vauva tytyy saada nopeasti ulos pitkittyneen ponnistamisen tai ahdingon epilyn vuoksi. Imukuppisynnytys on pihtisynnytyst huomattavasti yleisempi. Pihtej kytetn hyvin harvoin ja vain silloin, jos vauva tytyy saada Synnytys 91 Vastasyntynyt vauva ulos hyvin nopeasti. Saman tarkoitukseen kytetn mys KIWI-kuppia. Imukuppi asetetaan vauvan phn ja nostetaan paine kupin sisll, jolla kuppi kiinnityi vauvan phn. Tmn jlkeen lkri vet imukupista supistuksesi ja tyntjesi aikana auttaakseen vauvaa syntymn. Imukupin yhteydess tehdn aina vlilihaleikkaus paikallispuudutuksella. Imukuppi jtt vauvan kalloon mustelman ja turvotusta sek mahdollisesti rakkoja ja pieni hankaumia tai hiertymi. Tm ei ole vakavaa, ja vammat paranevat muutaman pivn kuluessa. Jotkut vauvat saattavat krsi pnsryst imukuppisynnytyksen jlkeen, ja heille annetaan hieman kipulkett. Sektio (keisarileikkaus) Kuten edell mainittiin, raskaus ja/tai synnytys eivt aina suju suunnitelmien mukaan ja sektio saattaa olla vlttmtn. Sektioiden mr on lisntynyt viimeisten 10 vuoden aikana. Noin 21 prosenttia 92 Synnytys ensisynnyttjn synnytyksist tapahtuu sektiolla. Sektio voi ollasuunniteltu, kiireellinen tai httoimenpide. Sektiota voidaan suunnitella monista eri syist: ¥ Vauva saattaa olla pertilatarjonnassa ¥ Lantiosi voi olla liian kapea ¥ Olet aiemmin synnyttnyt sektiolla (60 prosentille naisista, joille on aiemmin tehty sektio, tehdn se uudelleen), tai ¥ Sin haluat ehdottomasti synnytt vauvasi sektiolla synnytyspelon vuoksi Jos ylltten ptetn, ett vauva tytyy synnytt sektiolla, sinulla on varmasti monia kysymyksi siit, miksi normaali alatiesynnytys ei ollut mahdollinen. Tunnelma synnytyssalissa on ollut hektinen, eik siell ole ollut paljon aikaa selitt asiaa. Yksi syy saattaa olla se, ett vauvan p ei ollut laskeutunut kunnolla lantionpohjaasi tai vauvan vointi oli heikentynyt ja hnet piti saada ulos mahdollisimman nopeasti. Jos kiirellinen sektio tehdn spinaali tai epiduraalipuudutuksessa puolen tunnin sisll ptksest, on mahdollista, ett kumppanisi on paikalla leikkaussalissa. Htsektio tehdn tydellisess (yleis-) nukutuksessa ja silloin kumppanisi ei voi olle paikalla leikaussalissa. Isst tai mukana olevasta sukulaisesta tai ystvst saattaa tuntua ikvlt, jos he kokevat tulevansa systyiksi sivuun. Terveydenhoitohenkilst keskittyy tysin itiin ja lapseen, eik heill ehk ole resursseja tai aikaa pit muita ajan tasalla heti. Jos odotat uutisia ulkopuolisena, saatat silloin hermostua ja huolestua siit, miten kaikki sujuu. Muista, ett koet koko prosessin ulkopuolelta, ja saatat nhd ja kokea jotkin asiat eri nkkulmasta. Saattaa tuntua hyvin vrlt joutua toisistaan erilleen tss tilanteessa. Mys voimattomuuden tunnetta saattaa olla vaikeaa kest. Joistain naisista tuntuu silt, ett heilt on evtty synnytyksen kokeminen, kun taas toiset huokaisevat helpotuksesta, ett kaikki on nyt ohi. Riippumatta siit, mitk tunteesi ovat jlkeenpin, on aina suotavaa keskustella ktiln ja synnytyslkrin kanssa siit, miksi tm pts oli tehtv. Voitte kyd lpi koko prosessin vaihe vaiheelta, ja saat mys jljennksen terveyskertomuksestasi. Voi olla hyv ajatus tiedustella synnytyslkrilt mys sit, onko todennkist, ett sinun on synnytettv mys seuraava lapsi sektiolla. Tm antaa sinulle hyvn pohjan valmistautua seuraavan lapsesi synnytykseen. On mys aina suotavaa, ett keskustelet- iti, is ja vastasyntynyt tervehtivt toisiaan te synnytyssairaalan tapahtumista keskennne myhemmin, kun olette palanneet kotiin. Milt teist kummastakin tuntui? Sinulla ja kumppanillasi saattaa olla hyvin erilaiset tuntemukset siit, ja on trke, ett annatte toisillenne mahdollisuuden ilmaista tunteenne. Useimmissa tapauksissa sektio Ð suunniteltu tai kiireellinen Ð suoritetaan paikallispuudutuksessa joko epiduraalilla tai spinaalipunktiona. Puudutus tehdn selksi ja se puuduttaa sinut rinnasta reisiin. Pysyt siis tysin tietoisena tapahtumista toimenpiteen aikana. Lydt lis tietoa tst anestesian muodosta muualta tst kirjasta. Sektion suorittaminen Suunniteltu sektio on leikkaus, joten se tehdn leikkaussalissa. Vatsasi on oltava tyhj, ja virtsarakkoosi asetetaan katetri. Sinut pannaan tiputukseen ja hpykarvasi saatetaan ajaa bikinirajan mukaisesti. Sinulle annetaan tukisukat, joita on pidettv, jotta estettisiin verihyytymien syntyminen sriisi. Sinun on pidettv nit sukkia 24 tunnin ajan toimenpiteen jlkeen. Viilto tehdn varsinaiseen bikinirajaan. Arpi on noin 15 cm pitk (ks. kuva). Puudutusaineen antaa anestesialkri, ja heti kun puudutus tehoaa, synnytyslkri aloittaa tyns. Tmn vaiheen jlkeen kest vain muutamia minuutteja, kun lapsesi on syntynyt. Ktil poistaa liman vauvasi nenst ja suusta ja lastenlkri tutkii hnet. Synnytyssairaaloissa lastenlkri kuuluu lkritiimiin, jos vauvasi tarvitsee hie- Keisarinleikkausarpi man ylimrist huolenpitoa. Heti kun lastenlkri on tutkinut vauvan, hnet tuodaan sinulle, jos olet valveilla. Sill vlin synnytyslkri on ommellut haavasi, ja noin tunti toimenpiteen kynnistymisen jlkeen olet valmis seuraavaan vaiheeseen. Jos olit tydess nukutuksessa, kest jonkin aikaa ennen kuin olet tysin tajuissasi, ja sinusta saattaa myhemmin tuntua, ett olit syrjss vastasyntyneen lapsesi ensimmisten elintuntien ajan. Muista, ett vauva on ollut isns kanssa tmn ajan ja nauttinut parhaasta mahdollista elmn alusta hnen kanssaan, kunnes sin olet valmis tervehtimn hnt. Voit hyvin saada vauvasi viereesi, vaikka et ole tysin hereill. Tm antaa vauvalle mahdollisuuden haistaa ihoasi ja mahdollisesti ime hieman rintaasi. Kumppanisi tai hoitohenkilst voi auttaa sinua. Toipumisaika tydest anestesiasta vaihtelee eri ihmisill, mutta joillakin se kest suurimman osan ensimmisest pivst. Jos sektio tehdn paikallispuudutuksessa, olet tysin valveilla koko ajan. Ensimmäiset päivät sektion jälkeen Nykyn tiedetn, ett on trke, ett vastikn operoidut potilaat nousevat sngyst ja liikkuvat mahdollisimman nopeasti. Tst syyst useimmat potilaat ovat jalkeilla ja liikkuvat jo leikkauspivn. Katetri otetaan pois pivn aikana, ja sinun tytyy menn vessaan. Muutamilla ensimmisill kerroilla joku sairaalan Synnytys 93 henkilstst tulee mukaasi seuraamaan, miten selviydyt. Jos olet ollut tydess anestesiassa, kurkkusi saattaa olla kuiva ja siihen saattaa sattua, kun yskit tai selvitt kurkkuasi. Fysioterapeutti saattaa antaa sinulle ohjeita, tai voit pyyt sairaalan ktillt apua. Viiltoalue on arka sektiota seuraavina pivin, joten saat kipua lievittv lkett. Liikkumisen aloittaminen on helpompaa, jos saat jotain kipuja helpottavaa. Kun lhdet liikkeelle, jo se sellaisenaan helpottaa lievittmn srky. l kuitenkaan liiku reippaammin kuin on sopivaa sellaiselle, joka on juuri leikattu. Sinun tytyy aloittaa muutamilla aineenvaihduntaa edistvill kevyill harjoituksilla vlttksesi turvotuksen vatsassasi. Nm harjoitukset auttavat mys saamaan suolistosi jlleen toimimaan. Pset sairaalasta 3-5 pivn kuluttua tai kun tunnet itsesi valmiiksi siihen. Kotiin pstysikin sinun tytyy ottaa rauhallisesti. Sinun tytyy huolehtia itsestsi, ja yksi osa siit on se, ett et saa nostaa mitn vauvaasi painavampaa. l aloita mitn Kuntoon synnytyksen jlkeen -harjoituksia tai istumaannousuja ennen kuin 4Ð6 viikkoa synnytyksest on kulunut, mutta sen sijaan Ð sen jlkeen kun arpesi ei ole en arka Ð voit kokeilla tmn kirjan vatsalihasharjoituksia. Kyt mys synnytyksen jlkeen kuntoon -ohjeita pstksesi jlleen entisellesi. Haavan hoito Huuhtele haavaa, kun kyt suihkussa. Se saattaa kutista parantuessaan. On trke, ett pidt haavan puhtaana ja 94 Synnytys kuivana. Kun rupi on pudonnut haavasta, kyt suihkun jlkeen kosteusvoidetta ja hiero haavaa kevyesti pyrivin liikkeen. l tee tt ennen kuin kolme viikkoa on kulunut toimenpiteest, mutta siin vaiheessa se edist paranemista. Tikit tulee poistaa viiden pivn pst sektiosta. Saat haavan hoitoon ktillt kirjalliset ohjeet. Vlt arven altistamista suoralle auringonvalolle kuuden ensimmisen kuukauden aikana. Sen jlkeen voit hitaasti totuttaa ihosi jlleen auringonvaloon. Jos arpi muuttuu punaiseksi, kyt aurinkosuojaa, jonka suojakerroin on SPF 20 tai peit arpi laastarilla. Kokeile mik sopii sinulle. Kuntoon synnytyksen jlkeen -harjoituksia on hyv vltt kokonaan noin 4Ð6 viikon ajan sektion jlkeen. Jos arpeesi sattuu harrastaessasi liikuntaa, tm saattaa olla merkki siit, ett harjoittelet liian kovaa ja ett sinun on viel odotettava. Vaikka et kynyt lpi alatiesynnytyst, lantionpohjasi on ollut rasituksessa, joten muista aloittaa mys lantionpohjalihasten harjoitukset. Joissain synnytyssairaaloissa on erityisryhmi naisille, joille on tehty sektio. Sektiolla syntyneet vauvat Sektiolla syntyneisiin vauvoihin ei kohdistu synnytysprosessin aikana samoja fyysisi vaikutuksia kuin alateitse syntyneisiin vauvoihin. Yksi esimerkki tst on se, ett keuhkoneste ei pakotu ulos keuhkoista samassa mrin. Siksi monet sektiolla syntyneet vastasyntyneet tarvitsevat aluksi hengitysapua. Sit voidaan antaa synnytyssalissa, mutta joskus mys lyhyt oleskelu sairaalan vastasyntyneiden osastolla saattaa olla tarpeen. Juuttunut istukka Noin 15 minuuttia sen jlkeen kun vauva on syntynyt, on istukan synnyttmisen aika. Tunnet muutamia supistuksia, ja ktil pyyt sinua ponnistamaan. Istukka ei aina irtoa itsestn, ja mikli nin ky, ktil ja synnytyslkri ryhtyvt toimenpiteisiin prosessin nopeuttamiseksi. Ensin he tarkistavat, vaikuttaako vauva kiinnostuneelta imemn, sill se yleens saa aikaan tarvittavat supistukset. Muita keinoja istukan irrottamiseksi ovat supistuksia kiihdyttvn lkkeen pistminen, akupunktio tai kohdun hieronta vatsan plt. Jos mikn nist ei tehoa, istukka voidaan poistaa ksin paikallispuudutuksessa. Siin yhteydess kytetn spinaalipunktiota Ð mik mahdollistaa sen, ett voit olla lhell vauvaasi Ð tai sinut voidaan nukuttaa kokonaan, jotta synnytyslkri kykenee poistamaan istukan ksin. Lapset, joilla on alhainen syntymäpaino Noin 4 000 suomalaista lasta vuodessa syntyy keskosina. Vauvoista 5Ð6 prosenttia syntyy ennen 37. raskausviikkoa tai painaa syntymhetkelln vhemmn kuin 2 500 g. Noin 1 prosentti eli noin 600 vauvaa vastasyntyneist painaa vhemmn kuin 1 500 g (pikkukeskoset). Alle 1000 g painavia keskosia syntyy Suomessa vuosittain noin 200. Nm vauvat ovat usein syntyneet enemmn Omia merkintöjä iti keskostyttrens kanssa - iho ihoa vasten kuin 8 viikkoa ennenaikaisina. Niden vauvojen elimet eivt ole kypsyneet ja valmiita hoitamaan eri tehtvin, ja tst syyst he tarvitsevat erityist tukea ja seurantaa, usein monien viikkojen ajan. Tukeen saattaa kuulua hengitysapu, putkiruokinta, asettaminen inkubaattoriin lmpimn pysymist varten tai lkehoito tulehduksia vastaan. Vastasyntyneiden osastot tekevt kaikkensa varmistaakseen, ett idit ja ist voivat viett mahdollisimman paljon aikaa lastensa kanssa ja osallistua henkilkohtaisesti heidn hoitoonsa aina kun se on mahdollista. Jos et voi jd sairaalaan vauvasi kanssa, saatat saada kunnaltasi korvauksen taksikuluista. On hyv ajatus ottaa kuvia vauvastasi, niin voit katsoa kuvia ja lhett vauvallesi rakkaita ajatuksia, kun et voi olla hnen kanssaan. Hyv tapa viett aikaa pienen keskosesi kanssa on pit hnt lhell paljasta rintaasi, tai vauvan is voi pit vauvaa rinnallaan iho ihoa vasten. Sairaalan henkilst voi auttaa teit tss. Vastasyntyneen kantamista tll tavoin iho ihoa vasten kutsutaan kengurumenetelmksi. On haasteellisempaa olla hyvin pienen keskosen vanhempia. Ehk pikkuisesi ei nyt sellaiselta vauvalta kuin olit kuvitellut, ja sinusta saattaa tuntua, ett hn on hyvin pieni ja avuton. Onneksi yli 90 prosenttia vauvoista, joiden syntympaino on yli 1 000 g, j henkiin. Nykyn saatavilla olevan tuen ja hoidon ansiosta useimmat kehittyvt tysin normaalisti. Vaikka synnytt ennenaikaisesti, tuotat idinmaitoa. Mik viel trkemp, luonto on mukauttanut maitosi sellaiseksi, ett se on erityisen sopivaa keskosvauvallesi. Voit imett vauvaasi, ja aluksi sinua mys kannustetaan ja autetaan tuottamaan rintamaitoa joko ksin tai rintapumpun avulla. Pyyd apua sairaalan henkilstlt. Synnytys 95 96 Synnytys Parisuhteesta perheeksi Moniin synnytyssairaaloihin jdn muutamiksi piviksi. Yh useammat sairaalat antavat mys isien jd osastolle. Synnytyssairaalalla on omat pivittiset rutiininsa. Äiti itin olet samaan aikaan vahva, huumaantunut ja hyvin herkk. Vatsaasi ja rintoihisi sattuu, ja koet todennkisesti tunneailahduksia, joita et ole kokenut aikaisemmin. Tm on normaalia. On aivan oikein, ett reagoit thn tysin uuteen tilanteeseen. Se, ett pidt vauvan lhellsi, on paras tapa luoda tunneside. Se on mys parasta imetyksen aloittamiseksi Ð mit lhempn vauva on sinua, sit nopeammin maitoa alkaa eritty. Kuuntele itsesi ja luota kykyysi hoitaa vauvasi tarpeet. Se mit teet, on oikein teille, ja tulet tekemn kaiken parhaalla mahdollisella tavalla. Kyt hyvksesi se, ett olet sellaisen henkilstn ymprimn, jolle voit esitt kysymyksi. Pyyd heilt neuvoja, ohjeita ja apua, jos olet epvarma mist tahansa itsesi tai vauvaasi koskevasta. Äiti ja isä Voitte pit vauvanne luonanne koko ajan, ja useimmat idit ja ist haluavat tehd niin. Se, ett te kolme olette yhdess, antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tunnesiteen luomiseksi ennen kuin on aika menn kotiin, miss teidn on selviydyttv kaikesta itse. Koska sairaalassa on muita vauvoja ja vanhempia ja rutiinit ehk poikkeavat hieman siit, mihin olette tottuneet, paljon saattaa olla tekeill koko ajan. Nm pari piv ovat jotain hyvin erilaista, ja muistatte ne loppuelmnne ajan. Jos havaitsette, ett olette tulleet kotiin liian pian, voit aina soittaa synnytyssairaalaan tai neuvolaasi ja kysy mit tahansa, mit haluat tiet. Isä Is kykenee tekemn mit tahansa paitsi imettmn. Hn voi loikoilla vauva rintaansa vasten, hn voi osallistua ja hn voi auttaa. Ehk juuri hnen pitisi kylvett vauva ensi kerran tai vaihtaa vaipat, jotta hnell on joitain tehtvi, jotka kuuluvat hnelle. On trke olla lheisess yhteydess vastasyntyneen kanssa alusta lhtien (ks. Svend Aage Madsenin artikkeli kirjan alussa). Usein vauvan vsynyt iti nauttii siit, ett hn saa levt, kun is pit huolta vauvasta. Is voi mys ottaa vauvan syliins ja seist tai kvell ympriins hnen kanssaan, kun hn itkee. Vierailuajat Joissakin synnytyssairaaloissa on vierailuajat. Jos vierailijoita on liian paljon, saattaa olla vaikeaa saada rauhassa luoda rutiineja, joita usein tarvitsette. Voisitte sopia etukteen siit, miten rajoitatte ystvien ja sukulaisten vierailujen mr ja kestoa. Voit mys pyyt henkilstlt apua saadaksesi tarvitsemasi rauhan, jos sinun tai muiden itien vieraat viipyvt liian pitkn! Joissakin synnytyssairaaloissa suositellaan, ett vain sisarukset ja is vierailisivat osastolla. Muiden sukulaisten ja ystvien toivotaan vierailevan vasta teidn kotiuduttua. Kun olet palannut kotiin, sinulle saattaa olla apua puhelinvastaajasta, johon nauhoitat puhelu- ja vierailuaikasi. Uusi perhe 97 Imetys ja ravitsemus Äidinmaito on parasta idinmaito on parasta ravintoa vauvalle. Suomen terveysviranomaiset suosittelevat, ett vauva saisi yksinomaan rintamaitoa ensimmisten kuuden kuukauden ajan ja senkin jlkeen kiinten ruuan lisn, kunnes saavuttaa 12 kuukauden in. idinmaito sislt juuri ne ravintoaineet sopivina mrin ja sopivassa suhteessa, joita vauvasi tarvitsee. Rasvahapot ja proteiinit Ð jotka ovat elintrkeit solujen muodostumiselle Ð ovat yhdistelmn, joka vauvasi on helppo sulattaa. idinmaidon koostumus mys muuttuu sit mukaa kun vauva kasvaa. idinmaito suojaa mys luonnollisella tavalla vauvaa lastentauteja ja infektioita vastaan hnen ensimmisin elinkuukausinaan. Tutkimukset osoittavat, ett idinmaidolla on pitkaikaisvaikutuksia, jotka estvt monien kroonisten sairauksien ja tautitilojen puhkeamisen. Imetyksest on hyty mys idille, koska se auttaa hnt pudottamaan ylimrisen painon, jota raskauden aikana on ehk kertynyt. Imetys saattaa mys suojata munasarjasyvlt ja ennen vaihdevuosia ilmenevlt rintasyvlt. idinmaito on ilmaista ja helppoa ravintoa: Se on aina valmiina, kun sit tarvitset, ja se on mys oikean lmpist. Valmistautuminen imetykseen Kehosi valmistautuu itsekseen fyysisesti imetykseen. Voi kuitenkin olla hydyllist keskustella imetysperinteist perhei- 98 Uusi perhe denne kanssa ja odotuksistanne siit, millaista elm on lapsen kanssa, jo raskauden aikana. Tärkeintä on, että luotat kykyysi tuottaa vauvasi tarvitsema maitomäärä ja että haluat imettää Vauvan is ja hnen luottamuksensa kykyysi imett vauvaasi on paras tuki, jonka voit saada. Jos sinulla on aikaisemmin ollut vaikeuksia imettmisess, nist kokemuksista kannattaa keskustella neuvolan terveydenhoitajan kanssa jo raskausaikana. Siten saatat kyet estmn saman tilanteen uusiutumisen. Lue imetyksest Yksi ensimmisist imetyksist synnytyksen jlkeen ja keskustele ktilsi ja lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa siit, miten onnistut imetyksess. Saat vertaistukea imetykseen osoitteessa www.imetys.Þ (Imetyksen tuki ry). Pohtimalla aiempaa imetyskokemukstasi ja keskustelemalla siit pystyt paermmin ratkomaan mahdolliset ongelmat seuraavalla kerralla. Yhdistyksen sivuilta lytyy mys tietoa imetystukiryhmist ja ammattilaisapua tarjoavista tahoista. Saattaa mys olla hyv ajatus, ett sin ja kumppanisi keskustelette jo varhain raskauden aikana siit, miten suoriudutte suvun ja ystvien vierailuista vauvan syntymn jlkeen. Voitte mys ilmoittaa ystvillenne ja sukulaisillenne synnytyssairaalan vierailukytnteist etukteen. Tarvitset aikaa tutustuaksesi vauvaan ja aloittaaksesi imetyksen. Ravinto imetysaikana Sy suurin piirtein samaa ruokaa kuin raskausaikana. Huomaa, ett poltat enemmn energiaa, kun imett, ja tst syyst suosittelemme, ett syt hieman enemmn kuin normaalisti sisit. Sy terveellisesti ja monipuolisesti ja noudata imettville ideille annettuja ravitsemussuosituksia. Pyyd neuvolastasi listietoja. Juo niin paljon kuin haluat (vett ja maitoa, kaksi litraa pivss), rajoita kahvin ja teen juontia ja vlt kokonaan alkoholia. Imettvlle idille ei nykyisin suositella mitn erityist vlttmisruokavaliota allergioiden ehkisemiseksi. idin pit periaatteessa vltt vain niit ruokaaineita, joista itse saa oireita. Mikli vauvalla on todettu ruoka-aineallergia, voi olla tarpeen, ett imettv iti vltt oireita aiheuttavia aineita omassa ruokavaliossaan. Esimerkiksi pitkittyneess koliikissa on suljettava pois maitoallergian mahdollisuus. Hyvät lähtökohdat Kaikki naiset kykenevt fysiologisesti tuottamaan idinmaitoa. Imetys on kuitenkin jotain sellaista, mik sinun ja vauvasi on opeteltava kokemuksen kautta. Usko, ett onnistut. Omia merkintöjä Anna itsellesi niin paljon aikaa kuin tarvitset. Tarvitset rauhallisen ympäristön, jotta kykenet keskittymään imetykseen Pyyd sairaalan ktililt apua ja ohjeita. On parasta, jos vauva voidaan antaa sinulle vlittmsti sen jlkeen, kun hn on syntynyt ja hn voi levt hiljaa vatsallasi iho ihoa vasten, kunnes hn spontaanisti tarttuu ja imee (lyt nnnisi). Monet vauvat lytvt tiens idin rinnalle elmns ensimmisen tunnin aikana. Toiset vauvat tarvitsevat ensin hieman Hyvän imetysasennon löytäminen Sinun on pikemminkin tuotava vauva luoksesi kuin taivutettava niskaasi ja vnnettv selksi asettaaksesi vauvan rinnallesi. Kyt imetystyyny tai paksua peitett tukeaksesi ksivarsiasi. Rentouta hartiasi, ksivartesi ja ranteesi. Varmista, ett selksi on tuettuna asianmukaisesti selknojaa vasten, ja pid jalkasi lattialla tai jalkatukea vasten. Nainen imett Uusi perhe 99 Oikeanlainen ote rinnasta Oikea imemistekniikka: Alahuuli kntyy ulospin, nen on vapaa ja lapsen suu peitt nnnipihan alaosan. Lapsen leuka painuu rintaa vasten. unta. Jt muu maailma ulkopuolelle ja sulje matkapuhelimesi. Nm ensimmiset tunnit toistenne seurassa eivt toistu koskaan, ja ne ovat trkeit vauvasi elmn hyvlle ja hirittmlle alulle. Mit useammin vauva psee imemn kunnolla, sit nopeammin maidontuotanto lhtee kyntiin. Vauvalla on riittvsti ravintoa, jotta hn kykenee selviytymn ensimmisist parista pivst. Hn el nesteell, jonka hn sai mukanaan kohdusta. Pid vauva lhellsi ja anna hnen ime 100 Uusi perhe Vrnlainen ÒsaksioteÓ Oikea imemistekniikka: Nnni on pitkll lapsen suussa. Kieli on suun etuosassa ja painaa nnnin alaosaa vasten. Vr imemistekniikka: Lapsen suu ei ole kunnolla auki. Huulet ÒnipistvtÓ nnni ja nnnipiha on nkyviss. Leuka ei painu rintaa vasten. rintaasi niin usein kuin hn haluaa. Lep, kun vauvasi nukkuu. Luota siihen, ett tiedt, mik on parasta sinulle ja vauvallesi. toimimaan asettamalla vauva lhelle rintaasi siten, ett nnnisi koskettaa hnen poskeaan. Vauva tarttuu rintaasi, avaa suunsa suureksi ja imee nnnisi ja osan sit ymprivst ruskeasta nnnipihasta avoimeen suuhunsa. Aseta vauva siten, ett nnnisi osoittaa vauvan nenn, ja pid vauvan vatsaa omaa vatsaasi vasten. Tue vauvan kehoa ja ved hnet lhelle vatsaasi siten, ett hnen nenns on vapaana. Vauvan pn on taivuttava hieman taaksepin, asentoon, jossa voit helposti kuvitella vauvan ÓjuovanÓ Kuinka saada vauva imemään Vauvasi nytt sinulle, milloin hn haluaa tulla imetetyksi. Hn tekee imemisliikkeit suullaan, laittaa sormensa suuhunsa tai avaa suunsa suureksi ja liikuttaa ptn etsiessn nnnisi. Tarttuminen ja imeminen ovat luonnollisia reßeksej, ja ne saadaan parhaiten rinnastasi. Voit kytt vapaata kttsi tukemaan rintaasi. l kyt ÓsaksiotettaÓ tukemaan rintaasi Ð se est vauvaa saamasta kunnon otetta nnnist. Imetysasennot Makaa tai istu siten, ett kykenet rentoutumaan ja pitmn vauvaa lhell itsesi Ð riippumatta siit, miten pitkn imetys kest. Kokeile eri asentoja. Varmista, ett selksi ja ksivartesi ovat hyvin tuettuina, jotta et jnnit hartioitasi. Istu mukavassa tuolissa, jossa on selknoja ja ksinojat ja mahdollisesti hyv jakkara jalkoja varten. Jos imett mieluiten makuulla, tarvitset ehk erikokoisia tyynyj. Jos sinulla on taipumusta maitotiehyiden tukkeutumiseen, on suositeltavaa vaihdella erilaisia imetysasentoja. Vauva saa enemmn maitoa silt puolelta rintaa, jossa hnen leukansa on. Maidontuotannon käynnistyminen Varsinainen maidontuotantosi kynnistyy 24Ð72 tunnin kuluessa synnytyksest. Mit enemmn vauvasi on saanut ime rintaasi, sit nopeammin maito ÓnouseeÓ rintoihisi. Nyt vauvasi suoliston on sulatettava maito, ja se saattaa aiheuttaa hieman rauhattomuutta hnen vatsassaan. Pid vauva lhellsi. Jos vsyt kovasti, anna vauvan isn ottaa vauva tai pyyd sairaalan ktilit auttamaan. Monilla naisilla rinnat pakkautuvat tmn siirtymvaiheen aikana. Tilannetta helpottaa, kun annat vauvan ime usein. Jos vauvalla on vaikeuksia tarttua rintaasi, voit lyps hieman maitoa ksin, jotta rintasi eivt olisi niin kovat. Kannattaa mys kokeilla kuumaa suihkua tai lmmitt rintojasi. Kokeile mys imetysasennon vaihtamista. Omia merkintöjä Ternimaito (Colostrum) Rinnoissasi on ternimaitoa, joka on valmista heti kun vauvasi syntyy. Vaikka vauvasi syntyisi keskosenakin. Ternimaito kattaa vastasyntyneen tarpeet niin pitkn kuin hn psee rinnalle. Se sislt erittin paljon vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaasi tulehduksilta. Se auttaa mys vauvan suolistoa toimimaan. Ternimaidon koostumus ei muutu vauvan ruokailun aikana. Voit siis tarjota hnelle ravintoa molemmista rinnoista joka kerta imetyksen yhteydess. Vaihda puolta silloin, kun vauva itse irrottaa otteensa nnnist. iti ja vauva nauttivat imetyksest libero.fi Uusi perhe 101 102 Synnytys Joillakin naisilla kehon lmptila nousee hieman rintojen pakkautumisen yhteydess. Anna vauvasi ime usein. Voit ottaa tarvittaessa hieman srkylkett. Pyyd hoitajilta tarkempia ohjeita. Herumisrefleksi Kun vauva imee rintaasi, aivoihisi lhtee viesti kahden hormonin erittymist varten. Ensimminen hormoni (prolaktiini) stimuloi maidontuotantoa. Mit enemmn vauva imee, sit enemmn prolaktiinia erittyy ja sit enemmn maitoa tuotat. Tunti sen jlkeen kun olet imettnyt vauvasi, 40 prosenttia maidosta on uusiutunut. Noin kaksi tuntia myhemmin 75 prosenttia on uusiutunut. Tuotat toisin sanoen eniten maitoa silloin kun vauvasi imee ja vlittmsti imetyksen jlkeen. Tm tarkoittaa sit, ett vauvallesi on aina tarpeeksi maitoa, ja mit enemmn imett, sit enemmn tuotat maitoa. Toinen hormoni (oksitosiini) heruttaa maidon maitorauhasistasi maitotiehyiden kautta nnneihisi. Tt kutsutaan herumisreßeksiksi. Sin tarvitset aktiivisen herumisreßeksin ja vauvasi tarvitsee hyvn imemistekniikan saadakseen maitoa rinnoistasi. Herumisreßeksi toimii sen jlkeen kun vauva on imenyt muutaman minuutin ajan. Herumisrefleksi saattaa viivsty, jos olet ahdistunut tai hermostunut. Tst syyst on trke, ett luotat itseesi ja siihen, ett kykenet imettmn. Reßeksi tuntuu rinnoissasi hieman kuin neulojen pistelylt, ja maitoa saattaa tihkua tai jopa suihkuta nnneistsi. Jotkut naiset tuntevat herumisreßeksin kehossaan vain heikosti. Jotkut tuntevat sen heti kun heidn vauvansa alkaa itke. Omia merkintöjä Jälkisupistukset Oksitosiini-hormoni saa kohdun supistelemaan synnytyksen jlkeisin pivin. Nit supistuksia kutsutaan jlkisupistuksiksi; ne pienentvt kohtua ja vhentvt verenvuotoa synnytyksen jlkeen. Jlkisupistukset ovat erityisen voimakkaita naisilla, jotka ovat synnyttneet useammin kuin kerran. Liev kipulke saattaa olla tarpeen. Imetystiheys Sin ja vauvasi ratkaisette, miten usein ja miten pitkn vauvan pitisi ime, kun tutustutte toisiinne. Anna vauvasi ptt, miten pitkn hn haluaa syd, antamalla hnelle aikaa lopettaa imeminen yhdest rinnasta ennen kuin tarjoat hnelle toista. Tauot kuuluvat erottamana osana vauvasi ruokailurytmiin. On trke tiet, ett huono imemistekniikka, johon liittyy heikko tarttuminen, saattaa johtaa tehottomaan imemiseen ja tarpeettoman pitkiin imetyksiin. Ensimmisen viikon jlkeen imeminen kest yleens alle 40 minuuttia/rinta. Monet vastasyntyneet imevt mielelln jopa 10Ð12 kertaa vuorokaudessa. Heidn ruokailutiheytens vhenee itsestn ensimmisen kuukauden aikana. Syttvlit riippuvat siit, onko piv vai y. Yleens imetysten vlill on taukoja aamun aikana ja iltapivn varhaisina tunteina. Monet vastasyntyneet haluavat syd lhes jatkuvasti myhn iltapivll ja illan aikana. Uusi perhe 103 Merkkejä siitä, että vauvallasi on kaikki hyvin ¥ Hn sy alkuvaiheessa vhintn 8 kertaa vuorokaudessa ¥ Hn on valpas ja kiinnostunut imemisest ¥ Hn nielee maitoa kuuluvasti. (Nielemisni kuuluu 3 vrk:n ist alkaen) Vauva katsoo tarkkaavaisena isns Rintamaito on helposti sulavaa. Siksi rintaruokinnassa olevat vauvat syvt yleens useammin kuin pulloruokinnassa olevat vauvat. Kesällä Jos vauvasi tarvitsee kuumana kesn enemmn nestett, hn nytt halunsa saada ime saadakseen tarvitsemansa nesteen tll tavoin. Imettäminen yöllä ja nukkuminen samassa vuoteessa Vauvan imettminen yll on luonnollinen osa rintaruokintaa, ja se auttaa maidontuotantosi pysymist vireill. Ihmisill on erilaisia nkemyksi siit, miss vauvan pitisi nukkua yll. Tiedtte itse, mik sopii teille parhaiten. Perheiss, joissa sek vanhemmat ett vastasyntynyt ovat terveit, ei ole vaaraa siit, ett jompikumpi kntyisi vauvan plle ja rusentaisi hnet. Trke on se, ett te kaikki nukutte niin hyvin kuin 104 Uusi perhe ¥ Hn vaikuttaa tyytyviselt mutta ei apaattiselta mahdollista. Mutta jos aikuinen on sairas, lkkeiden tai alkoholin vaikutuksen alainen tai erittin ylipainoinen, tai jos vauva ei kykene liikkumaan esimerkiksi lastan vuoksi, nukkumista samassa sngyss ei suositella. Siihen, ett vauva nukkuu vuoteessanne, liittyy mys hieman kohonnut ktkytkuoleman riski, jos olette tupakoitsijoita. Vauvan kanssa nukkumista ei suositella myskn silloin, jos nukutte vesisngyss, sohvalla tai vuodesohvalla taikka futon-patjalla. Kun vauva nukkuu kanssanne, hnen on maattava sellln. Hnen on maattava kiintell pinnalla, ja sinun on varmistettava, ett hnell on turvallinen nukkumisalue, jossa ei ole vaaraa siit, ett esimerkiksi peittosi, tyynysi tai mik tahansa muu saattaisi yllttvsti peitt hnen kasvonsa, ja jossa hnell ei ole putoamis- eik juuttumisvaaraa. Sinun on mys varmistettava, ett vauvallasi ei ole liian kuuma. Siksi hnell on oltava oma pieni peittonsa. ¥ Hnen painonsa lisntyy ¥ Hnen vaippansa on mrk vaalean vrisest virtsasta 6Ð8 kertaa vuorokaudessa (viidennest tai kuudennesta pivst eteenpin) ¥ Hnen ulosteensa ovat keltaisia, rakeisia tai ÒsiemenisiÓ (neljnnest pivst eteenpin) ¥ Hnen ihonvrins on normaali, ei harmahtava eik kalpea Virtsaaminen ja suoliston toiminta Vastasyntynyt virtsaa normaalisti ensi kertaa 24 tunnin kuluessa synnytyksest ja sen jlkeen 2Ð6 kertaa vuorokaudessa seuraavien pivien aikana. Vauvasi sy tarpeeksi, jos hnen vaippansa on tmn jlkeen mrk 6Ð8 kertaa vuorokaudessa ja yksi nist vaipoista on lpimrk tai erittin painava. Vauvan virtsa on kirkasta ja hajutonta, jos hn sy tarpeeksi. Vauva ulostaa ensi kertaa lapsenpihkaa 24 tunnin kuluessa synnytyksest. Se on mustaa ja tahmeaa. Kahden tai kolmen pivn kuluessa vauvan ulosteet muuttuvat vihren-mustiksi tai vihren-ruskeiksi ja niist tulee koostumukseltaan vetisempi. Neljnnest pivst lhtien ulosteista tulee keltaisia ja rakeisia, ja ne haisevat hieman happamalta. On normaalia, ett vauvan ulosteet ovat vetisi, eik tm liity milln tavoin siihen, mit iti on synyt. Jos vauva syntyi tysiaikaisena mutta ulostaa edelleen lapsenpihkaa neljnten tai viidenten pivn, hn saa todennkisesti liian vhn maitoa. Vauva ulostaa usein ruokailun yhteydess. Ensimmisen kuukauden aikana hn saattaa ulostaa 1Ð4 kertaa vuorokaudessa, joskin jotkut vauvat ulostavat harvemmin. Kun vauva saavuttaa 2Ð3 kuukauden in, hn ulostaa harvemmin ja ulosteiden haju on erilainen. Jos vauvat saavat enemmn idinmaidonkorviketta kuin rintamaitoa, heidn ulosteensa ovat vaaleanruskeita ja haisevat ÒaikuisenÓ ulosteelta, ja vauvojen pitisi tehd kakka joka piv. Paino Vastasyntyneet menettvt normaalisti painoaan ensimmisen elinviikkonsa aikana. Tm johtuu nesteen menetyksest. Vauva saa syntympainonsa takaisin noin kahden viikon ikn menness. Ensimmisten parin viikon aikana painonlisys on noin 200 g viikossa. Ensimmisten 2Ð3 kuukauden aikana rintamaidolla ruokittu vauva kasvaa nopeasti ja hnen painonsa lisntyy enemmn kuin idinmaidonkorvikettasyvn vauvan. Rintamaidolla ruokitun vauvan kasvuvauhti hidastuu tmn jlkeen hieman. Rintamaidolla ruokitun vauvan kasvukyr on erilainen kuin idinmaidonkorviketta syvn vauvan. Vauvan kasvu ja painonkehitys ovat trkeit ravinnon riittvyyden mittareita, ja sen vuoksi snnllinen kasvun seuranta neuvolassa on trke. Ruokahalu Kun vauvat kasvavat, heidn ruokahalunsa kasvaa ja sinun tytyy tuottaa enemmn maitoa. Jos vauvasi vaikuttaa hermostuneelta, sinun pitisi antaa hnen ime pidempn ja useammin listksesi maidon mr. Vauvojen on yleens sytv kahdeksan kertaa vuorokaudessa ensimmisen elinviikkonsa loppuun menness, tai heist saattaa tulla apaattisia eivtk he stimuloi maidontuotantoasi riittvll tavalla. Sinun tytyy hertt vauvasi useammin ja tarjottava hnelle ravintoa, mys isin, lyhentksesi syttvlej. On tysin normaalia imett vauvaa 8Ð12 kertaa vuorokaudessa. Jos vauvasi sy useammin ja imetysvli on jatkuvasti lyhyempi kuin 1Ð2 tuntia, tm saattaa viitata siihen, ett vauva ei saa ravitsevaa ÒtakamaitoaÓ, jota alkaa eritty imetyksen edetess Ð tai se saattaa viitata siihen, ett vauva ei ime tehokkaasti. libero.fi Ulosteen väri ensimmäisen kuukauden aikana Päivät 1-2 Päivät 3-4 Päivät 5-7 Päivät 7-30 Uusi perhe 105 Jos vauvasi sy harvemmin kuin kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai jatkuvasti useammin kuin 1Ð2 tunnin vlein, on hyv keskustella asiasta neuvolan terveydenhoitajan, imetysohjaajan tai lkrisi kanssa. Etumaito ja takamaito Maidon koostumus ja sen saatavilla oleva mr vaihtelee imetyksen aikana. Etumaito on vetisemp ja sammuttaa vauvan janon. Kun vauva jatkaa imemist, hn saa vhemmn maitoa, mutta se on ÒtakamaitoaÓ, joka on paksumpaa ja ravitsevampaa ja saa vauvan tuntemaan itsens kylliseksi. Ei haittaa, jos vauva haluaa ime vain toista rintaa imetyksen yhteydess. On mys tysin normaalia, ett vauva imee molempia rintoja jokaisen imetyksen yhteydess. Trke on se, ett hn saa ravitsevaa takamaitoa. Takamaito on vriltn kermamaisempaa kuin vetinen, sinertv etumaito, jota erittyy imetyksen alussa. 106 Uusi perhe ¥ Nnnisi ovat arat ¥ Haluat kiihdytt maidontuotantoasi ¥ Joudut olemaan erossa vauvastasi Pakkautuneet tai pehmeät rinnat Se, ovatko rintasi pakkautuneet vai pehmet, ei vaikuta maidontuotantoosi. Monet naiset ajattelevat, ett pehmet rinnat merkitsevt sit, ett he eivt kykene tuottamaan riittvsti maitoa. Nin ei vlttmtt ole. Röyhtäyttäminen ja pulautteleminen Vastasyntynyt ei ensimmisten pivien aikana synnytyksen jlkeen yleens niele yht paljon ilmaa kuin hn imee. Kun maidontuotantosi lhtee kyntiin ja vauva saa enemmn maitoa lyhyemmss ajassa, hnet tytyy ehk ryhtytt. Jotkut vauvat on ryhtytettv muutamia kertoja ruokailun aikana. Aseta hnet takaisin samalle rinnalle, kunnes hn kieltytyy tarttumasta thn rintaan. Jotkut vauvat mys pulauttelevat ryhtytyksen yhteydess. Yleens he pulauttavat hieman maitoa. Tll ei ole merkityst, jos vauva on muutoin hyvkuntoinen. Maidon lypsäminen käsin Yleens maidon lypsminen ei ole tarpeen. Tm saattaa kuitenkin olla tarpeellista seuraavissa tilanteissa: iti ja vauva seurustelevat imetystauolla ¥ Rintasi ovat niin pakkautuneet, ett vauvasi ei kykene tarttumaan nnniisi Pese aina ktesi ennen kuin lypst maitoa. Ota esiin puhdas astia, johon kert maidon. Lyps maito nnniin hieromalla rintaasi kevyesti nnniesi suuntaan pyrittvin liikkein tai kmmenellsi. Aseta peukalosi nnnin ylpuolelle ja etusormesi ja keskisormesi nnnin alapuolelle ruskean nnnipihan reunaan. Purista huolellisesti koko kttsi rintarankaasi vasten samalla kun painat sormiasi yhteen ja vapautat ne. Jatka painamista ja vapauttamista rytmiss lypsksesi maidon. Jljittelet itse asiassa vauvan imemisrytmi. l ole krsimtn, jos et onnistu lypsmn maitoa heti. Saattaa kest useita minuutteja ennen kuin maito alkaa virrata. Maidon lypsäminen rintapumpulla Markkinoilla on useita erilaisia rintapumppuja, sek shk- ett ksikyttisi. Voit kysy pumpun vuokraamista neuvolastasi ja joistain vauvantarvikeliikkeist. Pienempi malleja voit ostaa apteekista, vauvantarvikeliikkeist tai suoraan rintapumppuja valmistavilta yhtiilt. Valitse tyyppi tai malli, jonka tunnet tarvitsevasi. Pese aina ktesi ennen maidon lypsmist. Ennen kuin kytt rintapumppua, tyst maito alas nnneihin hieromalla kevyesti rintaasi nnniesi suuntaan pyrittvin liikkein tai kmmenellsi. Omia merkintöjä Ota yhden kden peukalolla ja etusormella puristusote nnnipihan ymprilt. Anna muiden sormien tukea rinnan alta. Lypsetyn rintamaidon varastointi Rintamaito on lypsettv puhtaisiin astioihin, jotka on vlittmsti viilennettv juoksevan kylmn veden alla ja varastoitava jkaappiin tai pakastimeen. Lypsetty rintamaito silyy: ¥ Kaksi piv jkaapissa, jonka lmptila on enintn +5 astetta Paina varovasti koko kdell rintaa kohti rintakeh ¥ Kolme kuukautta pakastimessa, jonka lmptila on -18 astetta ¥ Sulattamisen jlkeen yhden vuorokauden jkaapissa Huvitutit Vastasyntyneill on tarve ime. Monet vanhemmat antavat vauvalleen huvitutin. Ei ole kuitenkaan suositeltavaa, ett annat vauvallesi huvitutin ennen kuin rintaruokinta on lhtenyt hyvin kyntiin. Vauvasi Kilde: www.videncenterforamning.dk Sulatettua rintamaitoa ei saa pakastaa uudelleen. Jljelle jnyt lmmitetty maito on aina kaadettava pois. Purista sormia yhteen. Purista ja irrota... purista ja irrota... purista ja ... Uusi perhe 107 on ensin kyettv imemn ongelmitta joka ruokinnan yhteydess, sinun tytyy tuntea olosi luottavaiseksi rintaruokintaprosessissa ja maitoa on oltava runsaasti vauvasi saatavilla. Se, miten pitk aika thn kuluu, vaihtelee. Muista, ett vauva saattaa saada tyydytyksen imemll huvituttia, ja tm saattaa pident syttvlej. Jos vauvalle tarjotaan huvituttia tai idinmaidonkorviketta, se saattaa johtaa siihen, ett hn ei halua en syd riittvn usein, ett se stimuloisi riittvll tavalla maidontuotantoa. Keit huvitutit aina ennen kytt. Kaksosten imettäminen Kaksosten saamisen ei pitisi est imettmist. Jos olet motivoitunut ja saat tukea ja apua ymprillsi olevilta, sen ei tarvitse olla sen tylmp kuin heidn pulloruokintansakaan, pinvastoin. Jotkut kaksosten idit imettvt molempia vauvoja samaan aikaan. Maidontuotantoa lis, jos molemmat rinnat tyhjennetn samaan aikaan. Pyyd ohjeita imetysneuvojalta tai joltakulta toiselta kaksosten idilt, jolla on ollut positiivisia kokemuksia imetyksest. Mys neuvolan terveydenhoitaja voi auttaa sinua. Tupakointi Imettville ideille ei suositella tupakointia, ja lisksi suositellaan, ett kukaan ei koskaan tupakoisi vauvan lhettyvill. Nikotiini erittyy rintamaitoon. Rintamaidon mr vhenee, koska tupakointi vhent maidon erityst stimuloivan 108 Uusi perhe hormonin mr. Tupakoivat idit imettvt lapsiaan keskimrin lyhyemmn aikaa kuin tupakoimattomat idit. l koskaan tupakoi, kun olet samassa huoneessa vauvan kanssa. Laadi ÓtupakointipolitiikkaÓ ja pyyd kaikkia vieraita noudattamaan sit. Ehdota vieraillesi, ett he tupakoisivat vain ulkona. Jos et itse pysty olemaan tupakoimatta, on parasta tehd se vlittmsti imetyksen jlkeen, jotta maidossasi on mahdollisimman vhn nikotiinia, kun vauva on valmis seuraavaan syttn. Imettville ideille ei suositella nikotiinipurukumia eik nikotiinilaastareita, vaikka ne ovat hieman vhemmn haitallisia vauvalle kuin idin tupakoiminen. Tutkimukset osoittavat seuraavaa: ¥ ett tupakointi raskauden aikana saattaa johtaa keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen, vauvan pieneen syntympainoon ja siihen, ett vauvan elimet ovat tavanomaista pienikokoisempia ¥ ett ktkytkuoleman riski on 2Ð4 kertaa suurempi sen mukaan, miten paljon tuleva iti tupakoi raskauden aikana. Ktkytkuoleman riski on kohonnut, jos vauva altistuu tupakansavulle syntymn jlkeen ja jos iti on tupakoinut raskauden aikana passiiviselle ¥ ett vauvalla, joka altistuu passiivi selle tupakoinnille, on kohonnut riski saada allergisia sairauksia, hengitystiesairauksia, keskikorvan tulehduksia ja koliikkia www.stm.fi Lääkkeet Jos tarvitset snnllisesti lkkeit, tiedustele lkriltsi, pitisik sinun jatkaa nykyist lkitystsi vai vaihtaa toiseen valmisteeseen imetyksen ajaksi. Imetyksen aikana vasta-aiheisia lkkeit ovat sytostaatit, jodia sisltvt lkeaineet, radioaktiiviset aineet, litiumi, kulta, barbituraatit ja huumeet. Mys uusien lkkeiden kytss on noudettava varovaisuutta, koska tiedot niiden vaikutuksesta vastasyntyneeseen ovat usein puutteellisia. Vieroittaminen Useimmat vauvat viihtyvt ja kasvavat hyvin rintamaidolla, kunnes he ovat kuuden kuukauden ikisi. Siin vaiheessa voit hitaasti aloittaa siirtymvaiheen rintamaidosta kiinten ruokaan, joka tytt vauvan vatsan paremmin kuin maito. Imett vauvaasi vhemmn, kun hn alkaa syd kiinte ruokaa, ja saatavilla olevan rintamaidon mr vhenee vastaavasti. Suositusten mukaan imetyst pitisi jatkaa kiinten ruoan rinnalla 12 kuukauden ikn tai niin kauan kuin te molemmat haluatte. WHO suosittelee imetyksen jatkamista kahden vuoden ikn saakka. Osittainenkin imetys on arvokasta, sill rintamaito parantaa immuunisuojaa ja muun ravinnon imeytymist. Voit pyyt ohjeita neuvolan terveydenhoitajaltasi. Uudelleen aloittaminen ¥ Riisu ensin itsesi alasti vytrlle saakka. Voit kytt paitaa, jonka voit kri vauvan ymprille, kun hn loikoilee rintasi pll, tai peitett, joka peitt teidt molemmat ¥ Riisu vauva. Hnell pitisi olla plln vain vaippa ¥ Aseta vauva rintojesi vliin Tyytyvisen aterian jlkeen Yleisiä imetykseen liittyviä ongelmia Kun imetys ei onnistu Imettminen ei ole aina mahdollista. Tm saattaa johtua vauvan erityisist ominaisuuksista, esimerkiksi siit, ett hnen imemisreßeksins ei ole kehittynyt asianmukaisesti ennenaikaisen synnytyksen vuoksi. Vaikeuksia saattaa aiheutua mys rintaleikkauksen seurauksena. Niss tapauksissa saattaa olla parasta olla imettmtt ja olla vain ylpe thnastisesta valtavasta saavutuksestasi. Jotkut naiset eivt halua imett, eik tllin ole asiallista painostaa heit imettmn. Se, imettk vai et, on oma valintasi. Monien naisten mielest imetys on erottamaton osa Óhyvn idinÓ mallia. Ei ole kuitenkaan mitn nytt siit, ett vain imetys sinns johtaisi idin ja vauvan vlisen tunnesiteen kehittymiseen. Pullon antaminen saattaa olla vauvalle leppoisaa Óvanhempi-ja-vauva -aikaaÓ, joka saa hnet tuntemaan olonsa turvalliseksi, rakastetuksi ja lheiseksi idin tai isn kanssa. Jos sinulta tulee riittvsti maitoa, osittainen pulloruokinta ei ole tarpeen. Osittainen pulloruokinta imetyksen ohella vaikuttaa haitallisesti imetyksen jatkamiseen. Pulloruokinnasta saattaa koitua etujakin: ¥ idill ja isll on mahdollisuus sytt vauvaa tasavertaisesti ¥ Mahdollisuus seurata tarkemmin, miten paljon vauva sy Olipa sinulla mit tahansa imetykseen liittyvi kysymyksi tai ongelmia, voit pyyt niihin apua neuvolan terveydenhoitajalta. www.imetys.fi ¥ Usein vauva nukahtaa. Kun hn her, tarjoa hnelle rintaasi. Vauvan on usein helpompi tarttua rintaan, jos hn ei ole kovin nlkinen ¥ Nauti keskinisest lheisyydestnne ja ole krsivllinen ¥ Hyvksy muiden apu ja anna heidn huolehtia itsestsi Uudelleen aloittaminen Jos vauvalla on vaikeuksia tarttua rintaan tai jos imettminen ei vain ole aiemmin onnistunut, voit aloittaa uudelleen. Teet tmn siten, ett luotte uudelleen kiinten tunnesiteenne, joka liittyi ensimmisiin pariin tuntiin yhdess synnytyksen jlkeen. Tm on keino auttaa vauvaa lytmn jlleen luonnolliset vaistonsa ja saada iti rentoutumaan ja uskomaan uudelleen siihen, ett imettminen on hnelle ja hnen vauvalleen mahdollista. Jos imetyksess on ollut pitk tauko, kannattaa hakea Uusi perhe 109 asianmukaista ja jatkuvaa imetysohjausta imetyksen uudelleen kynnistmiseksi ja maitomrn lismiseksi. Vauvan kasvun ja voinnin seuranta on trke riittvn ravinnonsaannin varmistamiseksi. Voitte aloittaa uudelleen milloin tahansa. Isll saattaa mys olla tarve saada vauvanne lhelleen. Ehk jotakin oli esteen ensimmisess kontaktissanne tai ehk vauvanne on ollut sairaana. Monien mielest vauvan pitminen lhell omaa kehoa on hyvin emotionaalinen kokemus. Maidontuotannon edistäminen On tavanomaista, ett on tiettyj aikoja pivst tai kokonaisia pivi, jolloin sinusta tuntuu, ett maitoa ei tule riittvsti. Liian vähän maitoa Liian paljon maitoa ¥ Aseta vauva usein molemmille rinnoillesi, mahdollisuuksien mukaan joka toinen tunti. Varmista, ett vauvasi on lopettanut toisen rinnan imemisen ennen kuin tarjoat hnelle toista ¥ Anna vauvasi ime, kun hn on nlkinen ¥ Ihokontakti lapseen lis maidontuotantoa ¥ Imet mys yll ¥ Tarkkaile merkkej siit. ett vauvallasi on kyllinen olo, ja noudata nit merkkej ¥ Varmista, ett vauvasi kytt oikeaa imemistekniikkaa joka kerta Ð tm on paras keino kiihdytt maidontuotantoasi ¥ l anna vauvasi ime liikaa, jos hn ei ole todellisuudessa nlkinen Ð mit enemmn hn imee, sit enemmn maidontuotantosi kiihtyy ¥ Istu tai makaa rennosti imettesssi. Tll tavoin heruminen on tehokkaimmillaan ¥ Lyps maitoasi (ksin tai pumpulla), jos sit on enemmn kuin vauvasi jaksaa syd ja rintarauhasesi alkavat tukkeutua, koska rintasi ovat niin tynn maitoa. Muista kuitenkin, ett mit enemmn maitoa lypst, sit enemmn sit tuotat ¥ Lep mahdollisimman paljon ja juo riittvsti ¥ Voit lyps hieman maitoa (ksin tai pumpulla) sen jlkeen kun vauvasi on lopettanut symisen ¥ l anna vauvallesi huvituttia ¥ Hyvksy se, ett sinun on kytettv muutama piv siten, ett ehdit tehd tuskin mitn muuta kuin imett ja levt Pid lasta iho ihoa vasten 110 Uusi perhe ¥ Anna vauvan lopettaa ensimmisen rinnan imeminen ennen kuin tarjoat hnelle toista Monet vauvat nyttvt mys haluavan ime tihemmin iltaisin, jolloin monista ideist tuntuu, ett heill on vhemmn maitoa. Tm ei ole eptavallista, sill maidontuotanto vaihtelee vuorokauden aikana. On aikoja, jolloin vauvan ruokahalu kasvaa. Tm tapahtuu normaalisti 5Ð6 viikon iss ja uudelleen noin kolmen kuukauden iss. Tuolloin vauvan on imettv useammin. Tm kiihdytt maidontuotantoasi ja sopeuttaa sen vauvan tarpeiden mukaan. Huomaat nm yllttvt ruokahalun lisykset mys silloin, jos haluat snnell imetysaikoja. Liian vhinen maidontuotanto saattaa johtua mys siit, ett vauva ei ime riittvn usein tai riittvn pitkn, ja se saattaa johtua siit, ett vauva ei tartu rintaan riittvn hyvin, tai siit, ett olet ahdistunut, mink vuoksi maito ei heru helposti. Arvioi, miten vauvasi voi yleisesti. Jos olet huolissasi hnen voinnistaan, ota yhteytt neuvolan terveydenhoitajaanne tai lkriinne. On tavanomaista, ett maitosi maistuu hieman erilaiselta silloin, kun sinulla olisi normaalisti ovulaatio tai kuukautiset. Saattaa kyd niin, ett vauvasi kieltytyy imemst rintaa, kunnes hn tottuu makuun. Liian paljon maitoa Jotkut naiset tuottavat enemmn maitoa kuin vauva tarvitsee. Maidontuotantosi mukautuu kuitenkin vhitellen vauvasi tarpeisiin. Jos vauvasi ei tyhjenn rintaasi, maidontuotantosi vhenee vhitellen. Rintojesi pitisi tuntua imetyksen jlkeen pehmeilt, eik niiss saisi olla pakkautunutta maitoa. Niit ei voida kuitenkaan tyhjent kokonaan maidosta. Jos sinulla on enemmn maitoa kuin vauvasi tarvitsee, voit myyd sit idinmaitokeskukseen, joka sijaitsee synnytysairaalasi yhteydess. Siell maitosi kytetn pienimpien keskosten syttmiseen. Pyyd nist sairaaloista lisohjeita. Sinulta testataan HIV-vasta-aineet sek B- ja C-hepatiitti, ennen kuin sairaala voi hyvksy maitosi. Tukkeutunut maitotiehyt tai rintatulehdus ¥ Ota ennen imetyst kuuma suihku tai kylpy tai lmmit aluetta, jolla tukkeutunut maitotiehyt sijaitsee. Tm auttaa avaamaan tiehyttukoksen ¥ Aseta lapsi rinnallesi siten, ett hnen kielens on siin rinnan alueella, jolla tukkeutunut maitotiehyt sijaitsee. Jos tiehyttukos on rinnan alapuolella, voit asettaa vauvan hoitopydlle siten, ett hnen pns on kntyneen sinuun pin, ja seisoa hnen ylpuolellaan, kun hn imee. Vauva tyhjent todennkisimmin sen rinnan osan, miss hn kytt kieltn maidon lypsmiseen ¥ Hiero imettesssi varovasti kevyin sormin tukkeutuneen maitotiehyen plt nnnisi suuntaan ¥ Ksittele rintojasi hellsti, jotta et vahingoita rintakudosta ¥ Mene snkyyn, pid itsesi lmpimn ja lep. Pyyd jotakuta huolehtimaan itsestsi ¥ Jatka imetyst tihesti, noin joka toinen tunti, vaikka imettminen sattuisikin ¥ Lyps maitoa ksillsi tai rintapumpulla, kun vauvasi on lopettanut ruokailun, kunnes rinta tuntuu pehmelt libero.fi ¥ Keskustele lkrisi kanssa, jos et saa maitoa liikkumaan nnnisi kohti tai jos olosi ei ole parempi 12 tunnin kuluessa Tukkeutunut maitotiehyt tai rintatulehdus Voit est maitotiehyeiden tukkeutumisen vaihtelemalla imetysasentoja, jotta vauva saa ime maitoa rintojesi kaikista osista. Varmista, ett vauva tarttuu rintaan oikein. Tarkista rintasi joka sytn jlkeen nhdksesi, ovatko ne pehmet ja ettei niiss ole hyvin arkoja alueita merkkin maitotiehyeiden tukkeutumisesta. Vlt tiukkoja rintaliivej lk purista maitotiehyeit sormillasi. Huolehdi siit, ett rintasi eivt saa kylm. Kyt villaisia tai silkkisi liivinsuojia Ð ne pitvt rintasi lmpimin. Tukkeutunut maitotiehyt tuntuu aralta kyhmylt rinnassa. Rintasi tuntuvat kuumilta, aroilta ja punaisilta, ja alueella, josta tukkeutuminen alkoi, on kova kyhmy. Lmpsi saattaa nousta nopeasti ja tunnet itsesi lopen uupuneeksi tai saat ßunssan kaltaisia oireita. Tarvitset krsivllisyytt avataksesi tukkeutuneet maitotiehyet. Jos et saa niit avatuksi ja lmpsi ei ole alentunut 12 tunnin kuluessa, tm saattaa viitata siihen, ett sinulla on rintatulehdus. Ota yhteys lkriisi. Sinun pitisi jatkaa rintaruokintaa imetyst huolimatta. Uusi perhe 111 Arat tai haljenneet nännit ¥ Varmista, ett vauva tarttuu rintaasi oikein ¥ Tarjoa vauvalle rintaasi, jos hn osoittaa nln merkkej. Pakkautuneeseen rintaan on vaikea tarttua, ja nlkinen vauva voi ime hyvin tehokkaasti ¥ Lyps hieman maitoa ksin ennen kuin asetat vauvan rinnallesi. Tm helpottaa hnen tarttumistaan ja maitosi alkaa herua ¥ On trke rentoutua ja hengitt syvn ennen kuin asetat vauvan rinnallesi. Se helpottaa kipua ¥ Voit asettaa vauvan vhemmn aralle rinnallesi ja siirt hnet aralle puolelle, kun maitosi heruu Arat tai haljenneet nännit Ensimmisin parina pivn synnytyksen jlkeen nnnisi saattavat tuntua aroilta, kun lapsi laitetaan rinnallesi. Jos vauvan imemisote ei ole oikea, nnnisi saattavat tuntua aroilta sen jlkeenkin, koska nnniin kohdistuva imuteho on liian voimakas. Tm vahingoittaa nnni ja aiheuttaa arkuutta ja halkeamia. Kun vauva tarttuu rintaan oikein, kipu hellitt yleens muutamassa pivss, kun arkuus ja halkeamat ovat parantuneet. Nännitulehdus Kivuliaan imetyksen syyn saattaa olla sammas, Candida-suvun sienen aiheuttama infektio nnneisssi. Nnnitulehdus saattaa iske senkin jlkeen, kun olet jo imettnyt jonkin aikaa ongelmitta. Antibioottikuurin jlkeen todennkisyys saada nnnitulehdus on suurempi. ¥ Ole hyvin tarkka siin, miten irrotat vauvan rinnastasi. Aseta sormi vauvan suun kulmaan ja irrota hnet hellsti ¥ l kuivaa nnnejsi puhdistaaksesi maidon ja vauvan syljen. Varmista, ett nnnisi saavat ilmaa, jotta ne psevt paranemaan ¥ Vlt kosteita liivinsuojia. Pid rintasi kuivina ja lmmit niit villaisilla tyynyill, jotka on ksitelty lanoliinilla ¥ Jos imetys sattuu liikaa, lyps maitosi pivn tai parin ajan (ksin tai pumpulla) ja syt maito vauvallesi kupista tai lusikalla Imetyshetki 112 Uusi perhe Sammas voi aiheuttaa polttavaa, kirvelev ja kutittavaa kipua. Voit mys tuntea rinnoissasi iskev kipua, kuin veitsi olisi lyty niihin. Kipu voi tuntua imetyksen aikana tai sen jlkeen taikka imetysten vliss. Pienten haavaumien ja halkeamien parantuminen kest pitkn. Nnnisi saattavat olla punaiset, kiiltvt tai hilseilevt. Mys vauvasi suuhun saattaa muodostua valkoista sammasta, joka voi levit hnen suolistonsa kautta vaippa-alueelle. Emttimeesi saattaa tulla hiivasienitulehdus ja peraukkoasi ympriv alue voi punottaa. Keskustele lkrisi kanssa lkehoidosta. On trke, ett sek sinut ett vauva hoidetaan. Voit hoitaa lievt sammastapaukset itse valelemalla rintasi puolukalla ennen jokaista imetyst ja imetyksen jlkeen. Pid ympristsi rauhallisena ja varmista, ett rintasi saavat valoa ja ilmaa. Vaihda liivinsuojukset joka kerta imetyksen jlkeen. Varmista, ett kytt lakanoita, pyyhkeit ja puuvillarintaliivej, jotka voidaan pest 60 asteessa. Tekokuituiset rintaliivit saattavat list sammasta, koska se pit ihosi kosteampana ja lmpimn. l sy liikaa makeita, sokerisia ruokia. Ne saattavat kiihdytt sienten kasvua. Jos vauvalla on sammaslaikkuja suussaan, niit voidaan yritt poistaa puolukalla. Jos kytt pulloa ja tutteja, niit on kiehutettava 10 minuutin ajan pivittin. Kun sieni-infektio on parantunut, sinun on ostettava uudet tutit ja pullot. Kysy tarkempia ohjeita neuvolastasi. Kireä kielijänne Joskus vauvan kielijnne on liian lyhyt. Sen vuoksi vauva ei kykene lypsmn maitoa kielelln. Hn haluaa rintaa koko ajan saadakseen maitoa, ja nnnisi saattavat halkeilla, koska hn ei kykene tarttumaan nnniin oikein. Jos vauvan kieli on sydmen muotoinen ja hyvin lyhyt, kun hn tynt kielens ulos, lkrin tekem pieni viilto kielijnteeseen ratkaisee tmn ongelman. Vauva tuntee sit tuskin lainkaan. Keskustele asiasta synnytyssairaalassa taikka neuvolan terveydenhoitajanne tai lkrinne kanssa. Matalat tai sisäänpäin kääntyneet nännit Kykenet imettmn, vaikka nnnisi olisivat matalat tai sisnpin kntyneet. Nnniesi muodolla on vhemmn mer- kityst kuin niit ymprivn kudoksen joustavuudella. Se ratkaisee sen, kykeneek vauvasi tarttumaan rintaasi. Rintasi ja nnnisi kehittyvt raskauden aikana, joten et voi tiet etukteen, onko ongelmia luvassa. Hyvksy apu ja tuki, jota saat ktillt ja muulta synnytyssairaalan henkilstlt. Jos vauva ei kykene tarttumaan nnniin lainkaan, rintakumi saattaa olla ratkaisu. Se on ohut, lpinkyv silikonilevy, jossa on keinonnni. Rintakumin kyttminen saattaa johtaa maidontuotannon vhentymiseen, koska rinta ei saa suoraa stimulaatiota. Tm merkitsee sit, ett sinun on ehk tarpeen imett useammin tai kiihdytt maidontuotantoa lypsmll ylimrist maitoa. Rintaleikkaukset Jos sinulle on tehty mik tahansa rintaleikkaus, sinun pitisi keskustella siit terveydenhoitajasi kanssa raskautesi aikana. Ei ole aina mahdollista sanoa etukteen, kykenetk imettmn, koska se riippuu siit, millainen leikkaus on ollut. Aina kannattaa yritt. Saatat tarvita hieman ylimrist pttvisyytt ja hyv tukea. Hyvksy sairaalan ktiliden, neuvolan terveydenhoitajanne tai imetyst tukevan jrjestn tuki. Vaikka et olisi kyennyt imettmn ensimmist lastasi siten kuin olisit halunnut, voit onnistua imettmn tt vauvaa. Rintojen pienennys Jos nnneisssi on edelleen runsaasti maitotiehyit, joissa on hermot ja Matalat tai sisäänpäin kääntyneet nännit ¥ Varmista, ett olet rauhallisessa ympristss, kun asetat vauvan rinnalle ¥ Voit ehk pit vauvaa iho ihoa vasten ¥ Hiero tai muotoile nnnisi ja sit ympriv nnnipihaa ¥ Suipenna nnnisi, jotta vauva kykenee tarttumaan siihen ¥ Lyps kdellsi vauvalle nuoltavaksi muutama maitopisara, jotta hn tiet saavansa ruokaa ¥ Ved nnnisi ulos rintapumpulla, ellei se onnistu sormin ¥ Kokeile erilaisia imetysasentoja ¥ Jos vauva ei kykene tarttumaan nnniin, lyps maitoa ja juota se hnelle kupista ¥ Joskus vauvan on helpompi tarttua nnniin sen jlkeen, kun maito on herunut rintoihin ¥ Jos et saa mitenkn vauvaasi tarttumaan nnniisi, kyt rintakumia verenkierto, on hyvin todennkist, ett imetys onnistuu. Monissa tapauksissa kykenet imettmn vauvaasi hnen elmns alkuvaiheessa Ð myhemmin voit ehk tarjota rintamaidon lisksi idinmaidonkorviketta. Uusi perhe 113 Rintojen suurennus Implantit vievt paljon tilaa, jossa pitisi normaalisti olla maitorauhasia. Saatat sen vuoksi joutua imettmn useammin, koska rinnoissasi ei ole tilaa kovin runsaalle maitomrlle yhdell kertaa. Verrattuna rintojen pienennykseen mahdollisuutesi imettmiseen ovat kuitenkin paremmat. Lävistys Sek itse lvistysmenettely ett sen jlkeinen arpeutuminen saattavat tarkoittaa sit, ett maitotiehyesi ovat vaurioituneet. Tm tarkoittaa sit, ett maito ei pse ulos ja ett saatat saada rintatulehduksen. Hyv kontakti vauvaan pulloruokinnassa 114 Uusi perhe Äidinmaidonkorvikkeet Jos iti ei syyst tai toisesta voi imett, vauvaa ruokitaan idinmaidonkorvikkeella. Markkinoilla on sek valmiita nestemisi ett jauheen muodossa olevia korvikkeita. Nesteminen idinmaidonkorvike soveltuu ravinnoksi sellaisenaan. Jauhemainen korvike sekoitetaan keitettyyn, jhdytettyyn veteen. Pakkauksen valmistusohjeita tulee tarkoin noudattaa. idinmaidonkorvikkeet on yleens valmistettu lehmnmaidosta, jonka ravitsemuksellista sislt on muutettu siten, ett se jljittelee rintamaitoa. Lehmnmaidolle allergisille lapsille on kehitetty soijapohjaisia imevisten erityisvalmisteita, joita saa apteekeista. Kiinten ruokaan siirryttess (noin 4Ð6 kk) lapselle ryhdytn tarjoamaan idinmaidonkorvikkeen sijaan vieroitusvalmistetta. Vieroitusvalmiste muodostaa silloin pasiallisen nesteosuuden lapsen ruokavaliossa. Terveysviranomaiset suosittelevat, ett valmistat vain yhden korvikeaterian kerrallaan estksesi bakteerien lisntymisen. Tm ptee keskosiin sin aikana, jona heille sytetn vain idinmaidonkorviketta, ja tysiaikaisiin vauvoihin ensimmisten kahden elinkuukauden aikana. Jos olet poissa kotoa, sinun tytyy ottaa mukaasi puhdas, steriloitu pullo, jossa on kiehutettua vett, ja list jauhe vasta sitten, kun on vauvan ruoka-aika. l kyt koskaan termospulloa lmpimn idinmaidonkorvikkeen varastoimiseen. Jos maitoa pidetn lmpimn pidempn, bakteerit lisntyvt huikeaa vauhtia ja vaarantavat vauvasi terveyden. Kyt aina tasamittoja ja tsmllist vesimr. Jos kytt liian vhn jauhetta veden mrn nhden, vauvasi saa liian vhn energiaa ja liian vhn ravinteita. Jos kytt liian paljon jauhetta veden mrn nhden, tm rasittaa vauvan munuaisia eik hn saa riittvsti nestett. Kaikki vauvat ovat kooltaan ja luonteeltaan erilaisia. Tm nkyy heidn kyttytymisessn ja ruokailutottumuksissaan. Kokeile pulloruokinnan ajoitusta, kunnes lydt pivittisen rutiinin, joka on sopivin sek itsellesi ett vauvallesi. Tarjoa vauvalle pulloa, kun hn osoittaa nln merkkej. Hyvksy se, ett hn ei aina sy samaa mr, lk painosta hnt tyhjentmn pulloaan. idinmaidonkorvike on hankalampaa sulattaa kuin rintamaito. Tst syyst vauvasi saattaa tuntea olonsa kylliseksi pidempn kuin jos hnelle olisi sytetty rintamaitoa. Pulloruokinta-asento Pid vauva lhell itsesi, kun ruokit hnt pullosta, jotta teill on katsekontakti. Vauvasi tarvitsee kontaktia ja haluaa tuntea olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi sydessn. Älä anna vauvan maata yksinään, kun hän syö Vitamiinit, vesi ja vauvan ensimmäiset kiinteät ruoat Kaikki vauvat tarvitsevat D-vitamiinitydennyst kahden viikon ikisest alkaen. D-vitamiini ja kalsium vahvistavat yhdess vauvasi luita. D-vitamiinin puute voi aiheuttaa riisitautia, joka johtaa luiden epmuodostumiin. Se, miten paljon D-vitamiinia vauvallesi tytyy antaa, riippuu valmisteesta. Suosittelemme, ett annat vauvallesi D-vitamiinitydennyst pivittin kahden viikon ist lhtien neuvolan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Lapsille, joilla on tumma iho tai joiden vartalo on yleens peitetty vaatteilla kesaikaan, pitisi antaa D-vitamiinitydennyst koko lapsuuden ajan Ð ja heidn pitisi todennkisesti jatkaa D-vitamiinitydennyksen ottamista lpi koko elmn. Aseta muutamia tippoja lypsetty maitoa teelusikkaan ja lis siihen D-vitamiinitipat. Tll tavoin vltt sen, ett tipat tarttuvat lusikkaan. Helpoin tapa muistaa tippojen antaminen vauvallesi on tehd se tiettyyn aikaan joka piv. Keskoset tarvitsevat enemmn ja mys muita vitamiineja kuin tysiaikaisina syntyneet vauvat. Saat yksityiskohtaiset ohjeet synnytyssairaalan lastenosastolta. Ruokailutavoitteet imeväisiässä: ¥ Tysimetys 6 kuukauden ikn ¥ Osittainen imetys: 6-12 kuukauden iss kiinteiden lisruokien ohella ¥ Rintamaidon puuttuessa teollinen idinmaidonkorvike ¥ D-vitamiinia valmisteena ¥ Joustava kiinteiden lisruokien antaminen lapsen tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan, viimeistn 6 kuukauden iss ¥ Mehupullon vlttminen ¥ Suolan ja sokerin vlttminen ¥ Monipuolinen ruokavalio ja snnlliset ateriat ensimmisen ikvuoden lopulla ¥ Ruoan karkeuttaminen suun hienomotoriikan ja pureskelun kehittmiseksi ¥ Perheen yhteiset ateriat vhitellen toisella vuosipuoliskolla Kiinteän ravinnon aloittaminen Kuuden kuukauden ist alkaen sinun pitisi aloittaa hitaasti kiinten ravinnon syttminen ja list sen osuutta vhitellen. Suunnilleen tss vaiheessa alat usein huomata, ett vauva ei en tunne oloaan kylliseksi pelkstn rintamaidosta tai idinmaidonkorvikkeesta. Jos lapsi on ruokittu thn asti idinmaidonkorvikkeella, hnelle ryhdytn nyt sen tilalla tarjoamaan nestemisen ravintona vieroitusvalmistetta. Lastenneuvolan terveydenhoitajanne voi antaa sinulle hyvi ohjeita vauvojen ruokavaliosta ja ohje- ja reseptivihkosen. Anna aluksi vauvasi vain maistaa lusikasta uusia ruokalajeja. On trke, ett hn tottuu hitaasti lusikalla tarjottavaan ruokaan ja uusien ruokalajien makuun. Kukin uusi ruoka aloitetaan yksi kerrallaan. Voit ptt keitt vauvan ruoan itse tai ostaa valmista vauvanruokaa. Riippumatta siit, mit ptt tehd, on suositeltavaa, ett vauvasi ensimmiset lusikalliset ovat melko lysi. Jatka vauvasi imettmist tai vieroitusvalmisteen antamista. ¥ Omatoimisen symisen harjoittelu ¥ Vhittinen tuttipullosta luopuminen viimeistn noin vuoden iss Lhde: STM:n julkaisu Lapsi, perhe ja ruoka Uusi perhe 115 116 Synnytys Kun vauva on ¥ viisi kuukautta, hn osaa liikuttaa kieltn suun takaosaan ja kytt huuliaan sydkseen lusikasta ¥ kuusi kuukautta, hn osaa kytt leukojaan pureksimiseen. Kun annokset suurenevat ja vauvasi aterioista tulee kiintempi, kiinte ruoka muodostaa koko aterian, joka voi vhitellen korvata rinnasta tai pullosta saatavat ateriat ¥ kun alat antaa vauvallesi puuroa, voit tarjota ensimmisen puurona veteen keitetty kaurapuuroa. Kun alat sytt vauvallesi vihanneksia, voit sekoittaa porkkanoita, maissia, parsakaalta, herneit ja keskurpitsaa hnen perunamuusiinsa. Hedelmt ja marjat, kuten kypst omenat ja prynt, persikat, banaanit ja marjoista erityisesti mustikatsoveltuvat hyvin varhaisiksi lusikalla nautittaviksi aterioiksi. ¥ seitsemn kuukautta, hn osaa yleens istua ja olla sytettvn ¥ kahdeksan kuukautta, hn yleens osaa hienontaa ruoan hampaillaan. Hn osaa pureksia pienen annoksen kuivaa ruokaa sekoittamalla sen sylkeen ja pystyy vhitellen symn pieni paloja ruisleip ja pehmeit keitettyj vihanneksia. Vauvasi kytt nyt ehk pinsettiotetta pitkseen esimerkiksi pient ruisleippalaa peukalonsa ja etusormensa vliss. Hn kykenee nyt mys juomaan kupista Jos vauva kurottautuu ottamaan sinun ruokaasi, on hyv antaa hnen maistaa sit hieman Omia merkintöjä ¥ 9Ð12 kuukautta, hn alkaa osallistua perheen yhteisiin ruokailuhetkiin, mutta ei viel vlttmtt sysamaa ruokaa kuin muu perhe. Hn kykenee nyt pureskelemaan ja ottamaan palan leivst itse. Ruoan tulee olla asteittain karkeampaa, jotta lapsi tottuu hienontamaan ja nielemn lopulta tavallista ruokaa. Hn tarvitsee harjoitusta saadakseen lusikan suuhunsa, mutta on hyv antaa hnelle oma lusikka. Tulevina kuukausina vauvasi oppii symn lusikalla ja ottamaan ruokaa haarukalla Ð lhes sotkematta. Anna vauvasi syd itse lusikalla ja sormillaan Ð sill tavoin hn oppii Vieraile sivuilla http://www.stm.Þ/hyvinvointi/terveydenedistaminen/ravitsemussuositukset, joilla voit lukea enemmn tst aiheesta, tai lue opas Imevisikisen lapsen ruoka,joka on Sosiaali- ja terveysministerin julkaisema. Voit tilata kirjan Ktilliiton toimistolta. Uusi perhe 117 Vastasyntynyt Vastasyntynyt kytt aikansa hiljaisen valveillaolon, aktiivisen valveillaolon, itkun, uneliaisuuden, hiljaisen unen tai aktiivisen uneksimisvaiheen jaksoissa. Uni Pikkulapsilla voi olla hyvin erilaiset nukkumistottumukset. Jotkut nukkuvat paljon, toiset eivt, ja he nukkuvat mielestsi ehk liian vhn. Vastasyntyneet nukkuvat keskimrin 16 tuntia vuorokaudessa. He eivt erota yt ja piv toisistaan. Kun vauva nukkuu, hn ky lpi unen eri vaiheita. Tst syyst hn nukkuu joskus hyvin hiljaa ja joskus hn nytt nukkuvan rauhattomasti. Noin puolet vastasyntyneen uniajasta on aktiivista unen kevyen vaiheen unta, jota kutsutaan REM-uneksi (Rapid Eye Movement). Vauva hengitt epsnnllisesti, liikkuu, hymyilee, liikuttaa ksin ja jalkojaan ja saattaa uikuttaa ja itke unissaan. Vauva her hetkeksi useita kertoja tmn vaiheen aikana, vaikka et ehk havaitse sit. Voit helposti hirit vauvaasi, jos arvelet hnen olevan hereill. Ellet ole varma, odota niin kauan kuin olet varma. Jos vauva on syvn unen vaiheessa, hn on tysin rentoutunut, ja hnen herttmisens on hyvin vaikeaa. Vastasyntyneet tarvitsevat paljon unta ja he osoittavat usein vsymyksen merkkej jo sen jlkeen kun he ovat olleet hereill 1Ð2 tuntia. On trke auttaa heidt nukahtamaan uudelleen. Sivele esimerkiksi vauvan silmi hyvin hellsti Ð tm voi olla hyv tapa aloittaa hyvt unitottumukset. Vastasyntynyt tarvitsee nukahtaakseen usein vanhempien syli ja vanhemman rauhoittavien sydmenlyntien kuulemista. Is ja vastasyntynyt vauva 118 Uusi perhe libero.fi Kun vauva on pari kuukautta vanha ja haluat hnen nukahtavan, l innosta hnt juuri ennen tt vaan anna hnen rauhoittua. Hn ei kykene nukahtamaan, jos olet juuri kutitellut hnt. Huomaa, kun vauvasi osoittaa vsymyksen merkkej Ð joskus vauvat itkevt siksi, ett he ovat nlkisi, joskus siksi, ett he ovat vsyneit, joskus he ovat sek nlkisi ett vsyneit. On hyv ottaa kyttn vakiintuneet, ennen nukkumaanmenoa suoritettavat rituaalit, joita noudatat pannessasi vauvan nukkumaan. Aterioihin liittyy tiettyj vakiintuneita rutiineja, jotka tarkoittavat sit, ett vauva tiet, mit odottaa, ja vastaavasti on hyv noudattaa suurin piirtein samoja rutiineja aina kun panet vauvan nukkumaan. Monet vauvat haluavat esimerkiksi unirievun eli sideharsokankaan, jota he pitvt kasvojensa vieress. Saattaa olla mys hyv ajatus antaa vauvalle pehmolelu tai selattava kirja snkyyn, mutta liian monet lelut estvt hnen nukahtamisensa. Vauvan on helpompi nukkua, jos hnell ei ole liian paljon virikkeit. Huoneen pitisi olla hmr eik meteli saisi mielelln olla liian paljon. Kun panet vauvasi nukkumaan, l kohdista hneen liikaa katsekontaktia. Voit ehk kuiskata hnelle jotain ja keinuttaa hnt hellsti. Monet vauvat vastustelevat nukkumaan menoa, ja usein kest jonkin aikaa ennen kuin he ÒluovuttavatÓ. Unen saaminen kest yleens 9Ð15 minuuttia. Lohduta vauvaasi, jos hn itkee. Se lis luottamusta ja mielenrauhaa. Muista, ett vsyneen vauvan laittaminen nukkumaan ei ole vauvalle rangaistus! Vauvat kykenevt rauhoittamaan itse itsens. Ehk soinnittomalla hyminlla tai tekemll jotain muuta nt. Tm helpottaa heidn nukahtamistaan. Jos vauva on vaunuissaan, saattaa olla hyv ajatus kiinnitt sideharsokangas vaunujen kopan eteen. Sill tavoin aisteille tulee vhemmn rsykkeit, ja vauvasi on helpompi saada unta. Ensimmisin kuukausina vauva nukahtaa usein sytn yhteydess. Myhemmin nukahtaminen ei en ky aivan yht helposti. Sinun tytyy siksi rohkaista hnen unitottumuksiaan. Yrit totuttaa vauva siihen, ett hnet pannaan nukkumaan aamupivll ja uudelleen iltapivll sen jlkeen kun hn on synyt ja ÓleikkinytÓ Ð nukkumisen ei pitisi aina vlttmtt liitty aterioihin. Kun Kuinka monta tuntia lapset nukkuvat? Vastasyntyneet 14-20 tuntia 6Ð12 kuukautta 14-17 tuntia 12Ð24 kuukautta 14 tuntia 2Ð6 vuotta 11-14 tuntia 6Ð9 vuotta 9-11 tuntia Aikuiset 6-9 tuntia Ð yksillliset erot ovat kuitenkin huomattavia vauva on 3Ð4 kuukautta vanha, hn alkaa erottaa yn ja pivn. Pitkll aikavlill on suositeltavaa keskitty siihen, ett pikemminkin annat vauvan nukahtaa kuin nukutat hnet. Kun vauva on yli kuusi kuukautta vanha, sinun pitisi esimerkiksi vhitellen lopettaa se, ett kvelytt hnet uneen lastenvaunuissa, kun hnen on aika kyd pivunille. Aseta vauvasi snkyyn Omia merkintöjä ¥ Vauvojen pitisi nukkua sellln, kunnes he kykenevt itse kntymn ympri. Huolehdi siit, ett vauvalla ei ole nukkuessaan liian kuuma. Makuuhuoneen suositeltava lmptila on 18Ð20¼ C ¥ Pivisin useimmat lapset nukkuvat erityisen hyvin ulkona vaunuissa. Mit paremmin vauva nukkuu pivll, sit paremmin hn nukkuu mys yll. Ei siis ole mitn syyt rajoittaa hnen untaan pivn aikana siin toivossa, ett hn antaa teille nukkumisrauhan yll ¥ Osoita vauvallesi, ett piv ja y eivt ole sama asia, ja vhenn ÒpalvelujaÓ yll. Varmista, ett ateriat ovat mahdollisimman lyhyit Ð vaihda hnen vaippansa vain, jos hn on tehnyt kakan Ð lk puhu hnelle ¥ Jos vauvasi unirytmi on edelleen hyvin epsnnllinen parin ensimmisen kuukauden jlkeen, keskustele asiasta neuvolan terveydenhoitajanne tai lkrinne kanssa Uusi perhe 119 nallekarhunsa kanssa, toivota kauniita unia ja anna hnen nukahtaa. Pitkll aikavlill on suositeltavaa keskitty siihen, ett pikemminkin annat vauvan nukahtaa kuin nukutat hnet. Kun vauva on yli kuusi kuukautta vanha, sinun pitisi esimerkiksi vhitellen lopettaa se, ett kvelytt hnet uneen lastenvaunuissa, kun hnen on aika kyd pivunille Vauvan nukkuma-asentojen vaihteleminen Monet vauvat kntvt aina pns samaan suuntaan nukkuessaan sellln. Jotta vltettisiin vauvan pn epmuodostumat, huomioi seuraavat ohjeet: ¥ Kun vauva nukkuu, varmista, ett hnen pns ei ole aina kntyneen samalle puolelle ¥ Kun on vaipanvaihdon aika, ryhtytt hnt tai kannat hnt lhellsi, varmista, ett hnen pns ei ole aina kntyneen samaan suuntaan ¥ Jos vauvalla on taipumus katsoa aina vain toiseen suuntaan, yrit saada hnet kntmn pns toiseen suuntaan puhumalla hnelle tai nyttmll hnelle lelua silt puolelta ¥ Aseta vauva kyljilleen ja vatsalleen, kun hn on hereill, ja rullaa sideharsokangas makkaran muotoon tukemaan hnen selkns ja ptn, kun hn makaa kyljelln ¥ Huomaa, ett vauvat kntvt ptn valon suuntaan ja ett sinun on knnettv hnen snkyn tai leikkikehns Nukkuva vauva 120 Uusi perhe Allergiat Allergiat (maitorupi, astma, heinnuha, maitoallergia) ovat vauvoilla erittin yleisi Ð ja ne ovat edelleen yleistymss. Nihin sairauksiin liittyy tietty perinnllisyystekij. Lapsilla, joiden vanhemmilla tai sisaruksilla on allergiaan liittyvi sairauksia, on erityinen riski allergisoitumiseen, vaikka allergia ei vlttmtt ole samantyyppinen. Jos vauvoja ei voida imett allergiariskin vuoksi, suositellaan erityisvalmisteiden kytt lkrin ohjeistuksen mukaisesti. Vastasyntyneen keltaisuus Monilla vauvoilla ilmenee hieman keltaisuutta kolmantena tai neljnten elinpivn. Heist tulee vhn apaattisia, ja heit tytyy usein hertell rinnalle. Useimmilla vauvoilla keltaisuus hvi itsestn, kun he saavat enemmn ruokaa. Tavanomainen pivnvalo huoneessa edist lievien keltaisuusoireiden parantumista. Aseta snky huoneen valoisimpaan osaan ikkunan reen Ð mutta vlt vetoa ja suoraa auringonvaloa. Joillakin vauvoilla keltaisuus on niin selv, ett sinivalohoito on tarpeen. Keltaisuus johtuu bilirubiinista, joka on punaisten verisolujen verenpunan eli hemoglobiinin keltainen hajoamistuote. Maksa poistaa bilirubiinin verenkierrosta, mutta koska vastasyntyneen maksa ei ole tysin kyps ensimmisin elinpivin, bilirubiini kertyy hnen kehoonsa, ja tm nkyy iholla. Sinivalohoito tehostaa bilirubiinin kiertoa. Hyvin suuret bilirubiinimrt voivat olla vaarallisia vauvalle, ja tst syyst toisinaan suositellaan sinivalohoitoa. Hoito kest yleens 48 tuntia. Joissain synnytyssairaaloissa vauva saa ultraviolettivalohoitoa, jolloin vauva makaa kopissa pssn aurinkolasit, jotka suojaavat hnen silmin sinertvlt hoitovalolta. Napa Pid vauvan napa puhtaana ja kuivana. Napanuoran tyngll ei ole hermosikeit, eik sen puhdistaminen satu vauvaan. Tynk irtoaa yleens 8Ð12 pivn kuluttua, ja on tysin normaalia, ett siit vuotaa hieman verta ja ett se hieman haisee. Kun tynk on irronnut, voit jatkaa vauvan navan puhdistamista pumpulipuikolla. Hengitys Vauvan hengitys saattaa olla hnen ensimmisin elinviikkoinaan jossain mrin epsnnllist ja vaihdella lyhyist nopean hengityksen jaksoista lyhyisiin hitaamman hengityksen jaksoihin. Vauvan iho Vauvan ihon ulkonk saattaa vaihdella paljon. Monilla vastasyntyneill on aluksi sinertvt kdet ja jalat. Syyn on yleens se, ett vastasyntyneen veress on verrattain suuria mri punaisia verisoluja (heidn verens on varsin paksua). Sinisyys ei johdu siit, ett vauvalla olisi kylm. On varsin yleist, ett vastasyn- Omia merkintöjä Vastasyntyneen napa Uusi perhe 121 vaikutuksista. Tyttvauvojen emttimest saattaa vuotaa hieman verta. Mys tm on normaalia ja osoittaa vain, ett vastasyntyneen kudokset voivat reagoida hormonirsytykseen. Poikavauvojen kivespussit voivat olla punaiset ja turvonneet. Tm hvi itsekseen ensimmisen viikon aikana. Kuulotutkimus tyneill on ihossaan monia talirauhasia, hyvin pieni ja erittin lhell toisiaan, etenkin nenn alueella. Suurempia talirauhasia on yleens heidn kehossaan, lhinn selss. Iho niden talirauhasten ymprill voi olla punaista, ja saattaa vaikuttaa silt kuin vauvalla olisi ihottumaa. Vauvan ihon talirauhaset reagoivat tll tavoin syntymss tapahtuviin muutoksiin. Se on normaalia eik merkitse sit, ett vauvan iho olisi tulehtunut tai ett hnell olisi Þnnej. Vauvan rintarauhaset voivat olla turvonneet (tm ptee sek poikiin ett tyttihin) ja jopa tuottaa maitoa. Tm johtuu vauvan idin hormonaalisista 122 Uusi perhe Vastasyntyneen kuulon testaaminen Yhdell tai kahdella vauvalla tuhannesta on syntyessn heikentynyt kuulo. Jotta vauvoille annettaisiin parhaat mahdollisuudet kehitty normaalisti, on trke, ett heikentynyt kuulo todetaan mahdollisimman varhain, mieluiten jo ennen kuuden kuukauden ik. Tst syyst kaikkien vauvojen kuulo testataan ensimmisen kerran jo synnytyssairaalassa ennen kotiutusta. Tutkimus ei kest pitkn eik se ole vauvalle kivulias. Voit olla lsn koko tutkimuksen ajan ja saada tulokset samassa yhteydess. Joidenkin lasten kuulo heikkenee keskikorvantulehdusten tai ßunssan seurauksena, kun keskikorvaan kertyy nestett. Jos huolestut lapsesi kuulosta, ota yhteys lastenneuvolaan. Kätkytkuoleman estäminen Ktkytkuolemien mr on vhentynyt merkittvsti. Syyt ei tiedet tarkasti, mutta seuraavia ohjeita suositellaan noudattamaan. Kätkytkuoleman estäminen ¥ Pane vauva nukkumaan sellleen ¥ l tupakoi raskauden aikana lk altista vauvaa tupakansavulle hnen syntymns jlkeen. Ktkytkuoleman riski on 2Ð3 kertaa suurempi, jos vauva altistuu passiiviselle tupakoinnille ¥ Varmista, ett vauvalla ei ole nukkuessaan liian kuuma. Hnen on nukuttava viiless huoneessa eik hnell saa olla liikaa vaatteita. Riisu hnet, jos hnell on kuumetta Saattaa olla erityisi syit, joiden vuoksi vauva pit nukuttaa vatsallaan. Keskustele lastenneuvolan lkrinne tai terveydenhoitajanne kanssa. Vauva voi maata vatsallaan, kun hn on hereill. Jos hn nukahtaa, knn hnet sellleen. Palautuminen Palautuminen Synnytyksest palautuminen ottaa aikansa, ja kest vhintn muutamia kuukausia ennen kuin kehosi alkaa nytt entiseltn. Ole krsivllinen lk rasita kehoasi liikaa. Keho muuttuu synnytyksen jlkeen Verenvuoto Sinulla saattaa olla synnytyksen jlkeen verenvuotoa, joka on perisin siit kohdun osasta, jossa istukka sijaitsi. Verenvuoto saattaa olla aluksi voimakasta, mutta muutaman pivn jlkeen se alkaa muistuttaa enemmnkin normaaleja kuukautisia. Noin viikon kuluttua se muuttuu ns. jlkivuodoksi, joka on ruskehtavaa ja saattaa hieman haista. Tmn jlkeen siit tulee vaaleampaa ja limaisempaa. Vuoto voi kest kuukaudenkin synnytyksen jlkeen. Keskustele synnytyssairaalasi henkilstn tai neuvolan terveydenhoitajanne kanssa, jos liiallinen, voimakas verenvuoto tai jlkivuoto huolestuttaa sinua. Ky vain suihkussa lk kyt kylpyammetta tai uima-allasta ennen kuin verenvuoto ja jlkivuoto ovat loppuneet. Jos olet epvarma asiasta, ota yhteys lkriisi. Ompeleet Useimmilla naisilla vliliha joko leikataan tai se repe synnytyksen aikana jonkin verran, ja se ommellaan sen jlkeen kun vauva on syntynyt. Vlilihan paraneminen kest muutaman viikon, ja ensimmisten viikkojen aikana alue saattaa olla arka ja turvonnut. Tee niin monta lantionpohjan harjoitusta kuin kivuiltasi kykenet, huuhtele aluetta ksisuihkun avulla haalealla vedell tai aseta kipukohtaan jpussi, joka on kritty puhtaaseen vaatteeseen. Makaa imettesssi ja lep useita kertoja pivn aikana. Muista pit tikit puhtaina, vaihda terveyssiteesi usein ja kyt ksisuihkua huuhdellaksesi itsesi kytysi vessassa. Ulostaminen Monet tuoreet idit ovat huolissaan vessassa kynnist ja ulostamisesta. Vlilihan repeminen uudelleen on hyvin harvinaista, mutta ummetus sattuu. Vlt ummetus symll terveellisesti, ja sy snnllisesti ruokia, jotka sisltvt runsaasti ravintokuituja. Juo muutamia litroja nestett (teen ja kahvin lisksi) pivss. Tue vlilihaasi pehmusteella, rentoudu ja kyt vessakyntiin aikaa. Ota yhteys lkriisi, jos sinulle aiheutuu ongelmia perpukamista tai ummetuksesta. Poistuminen sairaalasta Useimmat idit jvt sairaalaan 2Ð4 pivksi. Muista puhua synnytyslkrille tai ktillle kaikista mahdollisista huolista, joita sinulla saattaa olla ja esit kaikki kysymykset, joita sinulla on ennen kotiin lht. Imetyksen tulee olla hyvin kynnistynyt ja sinulla tulee olla vauvan perushoidon taidot hallussa. Mys oma vointisi tulee olla riittvn hyv, jotta kotiutuminen on mahdollista. Seksi synnytyksen jälkeen Voitte aloittaa seksin uudelleen, kun lantionpohjasi on parantunut ja jlkivuoto on loppunut. Trkeint on, ett te molemmat haluatte seksi. Jos emttimesi on kuiva synnytyksen jlkeen, voit kytt liukastetta tai hieman puuduttavaa geeli. Kyttk aluksi kondomia tulehdusvaaran minimoimiseksi Ð ja tietenkin mys sen estmiseksi, ett tulet heti uudelleen raskaaksi. Imetys ei est raskaaksi tuloa. Jlkitarkastus tehdn 5Ð12 viikon kuluttua synnytyksest Uusi perhe 123 itiysneuvolassasi. Silloin keskustellaan mys ehkisyn eri vaihtoehdoista. Ks. jljempn Synnytyksen jlkitarkastus Hormonit ja imetys Eritt imetyksen yhteydess kahta hormonia: 1. Oksitosiini-hormonia, joka tuottaa rintamaitosi maitotiehyisiin. Eritt samaa hormonia ollessasi seksuaalisesti kiihtynyt. Siksi saattaa kyd niin, ett maito valuu rinnoistasi seksin aikana. Joidenkin parien mielest on turhauttavaa saada muistutus imetyksest seksin yhteydess, toisten mielest se ei haittaa. Oksitosiinilla on rentouttava vaikutus ja se antaa hyvn olon tunteen. Kyt siis tilaisuus asettua rauhassa aloillesi Ð joko istuma-asennossa tai makuulla Ð ja nauti siit, ett hetkeen et voi tehd mitn muuta kuin imett 2. Prolaktiini-hormonia, jota tarvitaan rintamaidon tuotantoon. Kauan sitten sanottiin, ett raskaaksi tulo imetysaikana ei ole mahdollista, mutta tm ei pid tysin paikkaansa. Prolaktiini vhent omaa estrogeenin tuotantoasi ja viivstytt kuukautisten alkamista, mutta imetys ei toimi ehkisykeinona 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä tehtävä jälkitarkastus Lkrisi tarkastaa sinut 5Ð12 viikon kuluttua synnytyksest. Lkri tutkiii, ett kohtu on palautunut normaaliin 124 Uusi perhe kokoonsa ja tarkastaa mys, miten hyvin kykenet supistamaan lantionpohjalihaksiasi. Voit keskustella siin yhteydess mys ehkisyst. Ehkäisyvaihtoehdot synnytyksen jälkeen Synnytyksen jlkeisen ehkisysi valintaan vaikuttaa oleellisesti imettk vai et. idill joka ei imet on laaja valikoima ehkisyvaihtoehtoja: yhdistelmehkisyvalmisteet (tabletit, ehkisyrengas ja ehkisylaastari) ovat paljon kytetty ehkisymenetelm. Ne aloitetaan usein noin kuukauden kuluttua synnytyksest korkean suonitukosriskin vuoksi. Tablettimuotoiset keltarauhashormonivalmisteet eli minipillerit voidaan aloittaa vlittmsti synnytyksen jlkeen. Kierukka voi mys olla hyv ehkisyn vaihtoehto. Kierukoita on kahta tyyppi: kuparia ja keltarauhashormonia erittvi. Lkri asentaa kierukan jlkitarkastuksen yhteydess. Imetyksen aikana ehkisymenetelmien vaihtoehdot ovat rajoitetut. Ne eivt saa vaikuta imeviseen eik maidon eritykseen. Vaihtoehtoja ovat: pelkk keltarauhashormonia sisltvt ehkisyvalmisteet (minipillerit), ihon alle asetettavat ehkisyimplantit, kupari- tai hormonikierukka, estemenetelmt ja sterilisaatio (peruttamaton ehkisy). Yhdistelmehkisy ei ole suositeltava kytt imetyksen aikana, koska niiden sisltm estrogeeni vaikuttaa maidon eritykseen vhentvsti. Ehkisymenetelmn voi kytt mys kondomia, mutta se saattaa rsytt kuivia limakalvoja. Imetyst ei pidet esteen jlkiehkisylle, jonka teho perustuu suureen keltarauhashormoniannokseen. Imettminen itsessn antaa noin 98 % suojan uudelta raskaudelta, jos tysimett, mys isin, ja kuukautisesi eivt ole alkaneet synnytyksen jlkeen ja synnytyksest on korkeintaan kuusi kuukautta. Hyvän imetysasennon löytäminen Kytt todennkisesti useita tunteja joka vuorokaudesta vauvasi imettmiseen ensimmisten kuukausien aikana. Siksi on trke, ett lydt mukavan asennon, istuma- tai makuuasennon, joka kerta imettesssi. Niska- ja hartiakipu, arat ranteet ja kipe selk ovat tyypillisi nuorten itien ongelmia. Muista mys, ett vauvan paino lisntyy koko ajan. in tuotava vauva luoksesi kuin taivutettava niskaasi ja vnnettv selksi asettaaksesi vauvan rinnallesi. Kyt imetystyyny tai paksua peitett tukeaksesi ksivarsiasi. Rentouta hartiasi, ksivartesi ja ranteesi. Varmista, ett selksi on tuettuna asianmukaisesti selknojaa vasten, ja pid jalkasi lattialla tai jalkatukea vasten. Takaisin kuntoon synnytyksen jälkeen Tss jaksossa kerrotaan, miten voit pst Ð kohtuullisin keinoin Ð kuntoon synnytyksen jlkeen. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta liikunnasta eik sinun painosi tarvitse olla ohjekirjojen mukaisessa kunnossa, jotta voisit hyty nist ohjeista. Onnistut tekemn nm harjoitukset, vaikka herisit useita kertoja yss ja kokisit imetyksen jrjestmisen ym. haasteelliseksi. Lue tm jakso nyt ja lue se uudelleen joka kerta, kun tarvitset rohkaisua liikkuaksesi oikein tai saadaksesi lis liikuntaa. Riippumatta siit, miss kunnossa olet nyt, kuluu ainakin kolme kuukautta, ennen kuin voit juosta tai voimistella. Mutta lastenvaunujen pivittinen tyntminen on hyv ja tehokasta kiinteytyst. Lhde aluksi lyhyille kvelyille lastenvaunujen kanssa. Jos lantio- ja vatsalihaksesi tuntuvat painavilta tai hyvin aroilta, tm on merkki siit, ett se on sinulle liian raskasta, joten aloita varovasti! Jos kvelet hyvll vauhdilla pivittin 30Ð60 minuuttia, pset kuntoon. Tutustu thn tekstiin ja kuviin nhdksesi, miten suojaat kehoasi ja harjoitat sit samalla kun huolehdit vauvastasi. Harjoitukset jaksosta Liikunta ennen synnytyst soveltuvat mys synnytyksen jlkeen, joten suosittelemme, ett jatkat niiden suorittamista. Tee harjoitukset mys silloin, kun kehosi tuntuu painavalta ja vsyneelt. Tll varmistat sen, ett kytt kehoasi mahdollisimman monella tavalla. Lue edellinen sivu tai sektiota koskeva jakso ennen kuin aloitat harjoitukset. Lantionpohjan lihaksesi Jos aloitit lantionpohjan lihasten supistukset (Kegelin harjoitukset) raskausaikana Ð mik on hyv ajatus Ð sinulla on jo tietoa niden lihasten harjoituksista. Olet oletettavasti mys kuullut nist harjoituksista synnytyssairaalassa ja ajattelet ehk, ett voit siirt niiden tekemisen huomiseen. Mutta NYT on aika tehd lantionpohjan lihasten harjoituksia. Lantionpohjasi on ollut koko raskauden ajan rasituksessa, joka on aiheutunut kehosi muutoksista ja vauvasta, ja supistukset ja poltot ovat venyttneet ja pullistaneet lantionpohjan lihaksia, kudoksia ja hermoja. Tarvitset lantionpohjan lihaksiasi kyetksesi sulkemaan nopeasti virtsaputkesi, emttimesi ja peraukkosi, jotta et virtsaa tai pst ilmaa tahtomattasi. Niden lihasten tehtvn on mys tukea virtsarakkoasi, kohtuasi ja suolistoasi sen varmistamiseksi, ett siselimesi eivt laskeudu myhemmin elmsi aikana. Sinun pitisi mieluiten supistaa lantionpohjan lihaksiasi joka kerta kun kohdistat mit tahansa painetta lantionpohjaasi eli kun esimerkiksi nostat vauvaasi, yskit, hypit tai nouset yls istumasta. Sinun on toisin sanoen tehtv useita supistuksia joka piv. Tmn tehtvn suorittamiseksi sinun lantionpohjan lihaksiasi on kuntoutettava. Sinun pitisi mieluimmin harjoittaa niit joka piv tekemll monta sarjaa keskitiukkoja supistuksia. Sinun tytyisi thdt 10Ð20 supistukseen Ð ja pit jokainen supistus 10 sekuntia Ð joka kerta kun harjoittelet. On trke, ett pidt vhintn 10 sekunnin tauon supistusten vlill, jotta lihaksesi eivt vsy liikaa. Aluksi todennkisesti vsyt helposti ja kykenet ehk pitmn supistuksen muutaman sekunnin ajan kerrallaan, joten l ole liian kunnianhimoinen. Sinun lantionpohjan lihastesi pitisi mielelln olla hyvss kunnossa siin vaiheessa, kun vauva on kolmen kuukauden ikinen. Voit tilata CD-levyn, jossa on lantionpohjan lihasten harjoituksia, sivuilta www.tena .Þ. Trkein osa harjoitusohjelmaasi on se, ett teet lantionpohjan lihasten supistamisesta tottumuksen. ¥ ¥ ¥ ¥ kun nouset yls tai istut alas nostat jotain yskit, niistt tai hypit siivoat kotia esimerkiksi plynimurilla tai peset lattioita Vatsalihaksesi Haaveilet ehk saavasi jlleen litten vatsan. Ajattelet ehk mys, ett sinun on ryhdyttv tekemn runsaasti istumaannousuja. Et saa kuitenkaan tehd istumaannousuja ennen kuin olet kehittynyt todella hyvksi lantionpohjan lihasten harjoituksissa. Ja jos sinulle tehtiin sektio, haavan on ensin parannuttava. Onneksi on muita mahdollisuuksia harjoittaa vatsalihaksia tss vaiheessa, Uusi perhe 125 jos haluat pst alkuun. Toisaalta tst kirjasta lydt vatsalihaksille helpon ja tehokkaan harjoituksen, jonka voit tehd heti, vaikka sinulle olisi tehty sektio. Käytä kehoasi joka päivä Seuraavat kuvat osoittavat, miten voit liikuttaa kehoasi mahdollisimman hydyllisell tavalla. Alussa se saattaa olla vaikeaa, ja varmasti unohdat kiireess oman hyvinvointisi, mutta ole sitke Ð yrit parhaasi. Uudet toimintatapasi ovat sinulle hydyllisi. Sinun on pikemminkin tuotava vauva luoksesi kuin taivutettava niskaasi ja vnnettv selksi asettaaksesi vauvan rinnallesi. Kyt imetystyyny tai paksua peitett tukeaksesi ksivarsiasi. Rentouta hartiasi, ksivartesi ja ranteesi. Varmista, ett selksi on tuettuna asianmukaisesti selknojaa vasten ja pid jalkasi lattialla tai jalkatukea vasten. 126 Uusi perhe Ole konttausasennossa ja pid selksi suorana. Kuvittele, ett selksi pll on kallisarvoinen lasiesine ja ett sinun on estettv sen putoaminen lattialle. Ved alavatsasi sisn liikuttamatta selksi ja laske kymmeneen. Selksi ei saa edelleenkn liikkua, kun rentoutat lihaksesi. Harjoittele lantionpohjan lihasten supistamista samalla kun vedt vatsasi sisn. Toista harjoitus 10 kertaa ja pid kunkin supistuksen vlill 10 sekunnin tauko. Jos ranteesi vsyvt, voit levt olkapittesi varassa, mutta sinun on edelleen pidettv selksi tysin paikallaan. Istu tukevasti tuolin etuosassa ennen kuin nouset yls. Nojaa eteenpin suoralla selll. Tarkista ryhtisi. Supista lantionpohjan lihaksesi ja ved vatsasi sisn juuri ennen kuin nouset tuolista ja ennen kuin istut alas. Seuraa jatkuvasti ryhtisi. Voit saada kumarat hartiat, jos jatkuvasti annat ryhtisi roikkua. Kannat todennkisesti vauvaasi ksivarrellasi monta tuntia joka piv, joten suorista itsesi ja paina leukasi rintaasi joka kerta kun havaitset, ett ryhtisi on huono. Harjoittele seisomista peilin edess ja seiso suorassa, jotta net, milt nytt, kun seisot oikein. Sinulla on paljon parempi aloitusasento vauvasi nostamiseen vaunuihin tai vaunuista, jos lasket ensin kuomun alas. Muista pit selksi suorana ja seisoa lhell vauvan vaunuja. Etisyys lattiaan on melkoisen pitk, jos sinun on nostettava sielt kantoistuin tai turvaistuin. Sinun on koukistettava polviasi, jotta vlttisit selksi joutumisen rasitukseen. Seiso selk suorana, supista lantionpohjan lihaksesi ja ved vatsa sisn. Mene niin alas kuin kykenet koukistamalla polviasi ja pid edelleen supistetut lihakset tiukkoina, kun suoristaudut yls. Jos tm tuntuu aluksi liian monimutkaiselta, ajattele vain lantionpohjan lihasten supistamista ja vatsan vetmist sisn. Mit enemmn harjoittelet, sit helpompaa se on! Teoriassa sinun pitisi aina kantaa kantoistuinta tai turvaistuinta rinnan korkeudella molemmin ksin, mutta kytnnss saatat tarvita toisen kden ostoskassin kantamiseen tai pitmn vanhempaa lasta kdest. Ajattele ryhtisi ja vaihda ksivartta silloin tllin vlttksesi seln kiertymisen. Venyttele kehoasi joka piv Ð venyt sit kaikkiin kuviteltavissa oleviin suuntiin. Pid leuka rinnassa vlttksesi niskasryt, kun teet sivuvenytyksi. Arat rintalihakset ovat tuttuja useimmille ideille. Venyt rintalihaksiasi ja huomaat, ett on helpompi seist suorana, kun vartalon etuosa on joustava. Voit pit ksivartesi ylhll tai alhaalla sen mukaan, miss haluat venytyksen tuntuvan. Hengit rauhallisesti, pid kehosi paikallaan ja kokeile pit venytys 30 sekunnin ajan. Venyttely Istu tuolissa selk suorana. Knn ptsi samalla kun lasket vasemman korvasi vasenta olkapt kohti, aseta vasen ktesi oikealle korvallesi ja tunne venytys alhaalla kaulasi sivulla. Toista toiselle puolelle. Liikuta ptsi eri asentoihin eteen ja sivuille ja anna sen levt siell hetki. Liikuta ptsi hitaasti ja rauhallisesti. Muista, ett hartioiden pyrittminen ja ksien heiluttaminen isoina ympyrin voi helpottaa kipe niskaa ja hartialihaksia. Muista mys varmistaa, ett silytt hyvt tyskentely- ja imetysasennot. Uusi perhe 127 128 Synnytys Paluu kotiin Psyykkiset reaktiot synnytyksen jälkeen Monet naiset tuntevat synnytyksen jlkeen aluksi olonsa hyvin haavoittuvaksi. He ovat epvarmoja itsestn ja tunteet heilahtelevat ilman mitn selke syyt. Jos tunnet olosi kovin masentuneeksi, sinun ei tarvitse ajatella, ett olisi syyt huoleen Ð sinun tytyy ksitell monia uusia intensiivisi tunteita, ja se saattaa tuntua musertavalta. Ehk itket joko sen vuoksi, ett koet, ett sinun on huolehdittava vauvastasi yksin, tai sen vuoksi, ett vastuu vain nytt niin valtavan suurelta. Saatat mys olla huolissasi siit, ett tietty imetyskerta ei sujunut kovin hyvin, tai siit, ett vauvan iho on hieman kellertv. Vauvan syntyminen on merkityksellinen muutos. Jos lapsi on ensimmisesi, kaikki on sinulle uutta ja tuntematonta. Epvarmuus omasta itsest on mys yleinen reaktio. Se menee ohi. Luota siihen, ett prjt. Parasta apua on se, ett puhut ystvillesi ja sukulaisillesi asiasta. Se saattaa olla vaikeaa, mutta sinun on sopeuduttava siihen tosiseikkaan, ett aluksi kytt kaiken aikasi vauvasta huolehtimiseen, hnen imettmiseens, vaipanvaihtoon ja nukkumiseen. itin oleminen saattaa olla aluksi erilaista kuin olit ajatellut. Isä Isill on oikeus isyyslomaan. Tll tavoin voit jakaa uuteen vauvaanne tutustumisen kokemuksen alusta lhtien. Yhtkki kaikki pyrii vauvan ymprill. Jakakaa vastuuta ja auttakaa ja tukekaa toisianne. Ist eivt pysty imettmn, mutta he ovat kaikilla muilla tavoin osa ÓtiimiÓ ja kykenevt luomaan yht lheisen tunnesiteen vauvan kanssa kuin itikin. Ist voivat leikki vauvan kanssa, puhua vauvalle, asettaa hnet idin rinnalle, ryhtytt, lohduttaa, tynt vauvaa vaunuissa ja vaihtaa vaippoja. Useimmat ist nauttivat siit, ett saavat olla yksin vauvansa kanssa, ja teidn molempien on vakiinnutettava identiteettinne uusissa rooleissanne. Voisitte esimerkiksi ptt tynjaosta. Jos te molemmat olette uupuneita tapahtuneista suurista muutoksista ja unenne keskeytymisest, isyysloma mahdollistaa sen, ett iti ja is ottavat pivunet vuorotellen. Tm antaa teille ehk energiaa siihen, ett jaksatte viett rauhallista aikaa keskennne myhemmin illalla, kun vauva nukkuu. Tmn kirjan takaosassa suositeltujen kirjojen luettelossa mainitaan aiheeseen liittyvi kirjoja. Omia merkintöjä Uusi perhe 129 Sisarukset Jos sinulla on jo vanhempia lapsia, olet todennkisesti miettinyt, miten vltt sisaruskateuden, joka johtuu siit, ett uusi vauva saa niin paljon huomiota? Sisaruskateus on tysin luonnollinen tunne Ð siit enemmn jljempn. Parasta on ottaa vanhempi lapsesi mukaan kaikin mahdollisin tavoin, siin mrin kuin hn itse haluaa. Voit mys ehdottaa kylilemn tuleville ystville ja sukulaisille, ett he toisivat mieluummin jotain vauvan isosiskolle tai -veljelle kuin vauvalle. Tm siirt huomion takaisin vanhempaan lapseen. Isosisko on innokas auttamaan 130 Uusi perhe Voit mys koettaa jrjest imetysajan sellaiseksi, ett se on yhteist aikaa mys vanhemman lapsen kanssa. Ehk teill kahdella on jokin erityinen kirja, jota voitte lukea yhdess, tai muutamia rakennuspalikoita, joilla voitte leikki yhdess imetyksen ajan. Joissain perheiss tm toimii, toisissa ei. Keskustele asiasta neuvolan terveydenhoitajanne kanssa; hnell on paljon tietoa sisaruksista ja sisaruskateu-desta. Yksinhuoltajaäiti Yhden vanhemman perheess lapsen saapumisen kokemus on luonnollisesti hyvin erilainen. Suuri ero on mys siin, oliko yksinhuoltajuus uuden idin oma pts vai jik hn yksin raskauden tai pienen vauvan kanssa vastoin toiveitaan. idiksi tuleminen on merkittv muutos, etenkin silloin, jos olet omillasi 24 tuntia vuorokaudessa. Niss tilanteissa tarvitaan ystvien ja sukulaisten apua ja tukea. Monet yksinhuoltajaidit sanovat, ett he kaipaavat jotakuta, jonka kanssa he voisivat jakaa pivittiset kokemukset, esimerkiksi silloin, kun vauva on hermostunut ja itkee kipen vatsan vuoksi, ja etenkin silloin, kun vauva hymyilee ensi kertaa. Puhu tilanteestasi neuvolan terveydenhoitajallenne, jotta hn voi tukea sinua ja mahdollisesti tutustuttaa sinut muihin yksinhuoltajaiteihin, esimerkiksi itien tukiryhmn. Joissain tapauksissa saatat tarvita sosiaalityntekijn tai psykologin apua. Vierailijat Useimmista ihmisist on ihanaa vierailla perheess ja nhd uusi vauva. Ehk sinulla kvi monia vierailijoita jo sairaalassa. l kuitenkaan odota, ett sinulla on energiaa useampiin kuin yhteen tai kahteen vierailuun pivss. Kun olet palannut kotiin, tilannetta saattaa helpottaa, ¥ jos kertte muutamia ystvinne ryhmksi, joka tulee vierailulle yhtaikaa ¥ jos sovitte siit, miten monta vierailua hyvksytte ja miten pitki vierailut ovat ¥ jos sovitte keskinisest merkist, jonka perusteella is ilmoittaa vieraillenne, ett on kotiinlhdn aika! ¥ jos kerrotte ennen vierailua ystvillenne ja sukulaisillenne, ett 30 minuutin vierailu riitt Vierailut saattavat olla hyvin vsyttvi, ja voi olla hyvin vaikeaa sanoa ei tai ilmoittaa, ett olette saaneet tarpeeksenne. Voitte kuitenkin tehd jotain seuraavista: ¥ pyyt vierailijoita tuomaan mukanaan tarjottavat tai ¥ ehk sopia sellaisten ystvien ja sukulaisten kanssa, jotka haluavat nhd vauvan, ett kyttekin itse heidn luonaan, kun olette psseet kotiin. Sill tavoin voitte lhte silloin, kun se sopii teille Omia merkintöjä Voiko vauva hyvin? Monet uudet vanhemmat kokevat, etteivt he kykene arvioimaan, voiko heidn vauvansa hyvin vai ei. Teidn on opittava tuntemaan vauvanne. Huomaatte, ett vaikka vauva ei kykene puhumaan, hn kykenee kuitenkin ilmaisemaan itsen. Vauva, joka nukahtaa ruokailun jlkeen, tai vauva, joka makaa hiljaa katsellen ymprilleen, on hyvin voiva vauva. Joissain muissa tilanteissa saatatte olla eptietoisia. Keskustelkaa neuvolan terveydenhoitajanne kanssa. libero.fi Uusi perhe 131 132 Synnytys Miten huolehtia vauvasta? Valitse vauvan hoitopaikka (vaipanvaihtopyt) huolellisesti. Tarvitset: ¥ Hoitoalustan, jossa on reunat ¥ Tyskentelytason, joka on selllesi sopivalla korkeudella ¥ Korkeuden pitisi olla sellainen, ett kyynrpsi ovat hieman koukistuneina, kun seisot kdet hoitopydn pll. Sinun pitisi mys saada jalkatersi hoitopydn alle, jotta vltyt polvien yliojennukselta ¥ Jos toinen teist on toista pidempi, voitte joko asettaa hoitopydn korkeudelle, joka sopii pidemmlle puolisolle ja toinen seisoo korokkeella, tai voitte kytt paksua vaahtopatjaa hoitoalustan alla nostamaan vauvaa pidemmlle puolisolle sopivalle korkeudelle ¥ Se, miten usein vauvan vaippa on vaihdettava, vaihtelee. Monet vanhemmat vaihtavat vaipan 6Ð8 kertaa vuorokaudessa ensimmisten pivien aikana. Jos vauvalla on kakka jokaisessa vaipassa, sinun tytyy ehk vaihtaa vaippa useammin, mutta ulostaminen yleens harvenee ensimmisten pivien jlkeen. Kun nin tapahtuu, on luonnollista pyyhki vauvan kasvot kevyesti, pest hnen ktens ja peppunsa ja vaihtaa hnelle puhdas vaippa ennen nukkumaan laittamista. Jos vaipassa on vain pissa, sinun ei tarvitse pest peppua vedell joka kerta vaipanvaihdon yhteydess, vaan pese peppu ennen kuin panet vauvan nukkumaan illalla, jolloin hn saattaa nukkua hieman pidempn kuin muulloin (ks. jljempn) Omia merkintöjä Varmista, ett sinulla on kaikki valmiina hoitopydn vieress ennen aloittamista. Kyt kaksiosaista vesiastiaa, jolloin toinen osa on pt varten ja toinen takapuolta varten. Tarvitset mys puhtaita vaatteita ja vaippoja sek sideharsoliinoja. Yhdell pyyhit hnen takapuolensa puhtaaksi, toisen asetat hnen pns alle ja kolmannella pyyhit pulautukset. Älä jätä vauvaa koskaan yksin hoitopöydälle Kylpypaikka On varsin yleist, ett olo on epvarma kylvetyst aloitettaessa. Varaa kylvetykseen aikaa ja valitse mieluiten aika, jolloin et tule hirityksi ja jolloin vauva ei ole nlkinen tai vsynyt Ð kylvetyksest tulee pian rutiinia. Ehk hoitopyt ja kylpypaikka ovat eri huoneissa. Jos nin on, huomioi selksi asento molemmissa paikoissa. Varusteet Jos vauvalla ei ole omaa kylpyammetta, voitte kytt kylpyhuoneen allasta, kunnes vauva saa oman ammeen. Puhdista se ennen vauvan kylvetyst. Uusi perhe 133 Tarvitset ison pyyhkeen, joka on mieluiten ommeltu hyvin pehmest kankaasta. Voit kytt vauvojen shampoota silloin tllin, mutta se ei ole vlttmtnt. Tarvitset mys hienopiikkisen kamman. Kyntesi on hyv olla lyhyet ja sormukset kannattaa poistaa ennen vauvan kylvetyst. Hyvä hygienia Hyvll hygienialla on merkityst vauvojen tulehdusten mrn kannalta. Erityisesti vilustumiset, keskikorvan tulehdukset ja keuhkokuume ovat usein estettviss pesemll kdet usein. Seuraavassa muutamia neuvoja hyvst ksihygieniasta: Pese kätesi ¥ kotiin palatessasi ¥ ennen kuin aloitat ruoan valmistamisen ¥ kytysi vessassa ¥ ennen kuin alat syd ¥ ennen kuin peset vauvan ja vaihdat hnen vaippansa ja sen jlkeen ¥ niistettysi nensi tai pyyhittysi vauvasi nenn ¥ ksiteltysi likaisia vaatteita tai oksennettuasi 134 Uusi perhe Vauvan peseminen Veden lmptilan pitisi olla noin 37û C (kehon lmptila). Kyt kyynrptsi tarkistaaksesi, tuntuuko veden lmptila oikealta. Jos et kylvet vauvaa, voit pest hnet seuraavalla tavalla: ¥ Aloita silmist. Kyt kosteaa kangasta tai kostutettua puuvillavanua, kun olet ensin kastanut sen kulhossa olevaan veteen ja puristanut sen kuivaksi. Pyyhi silmn siskulmasta ulospin ¥ Pese tmn jlkeen vauvan kasvot ja varmista, ett peset mys korvien takaa etk unohda kaulaa. Pese sitten hnen ksivartensa ja keskivartalonsa sek edest ett takaa ja kuivaa hnet hyvin, mys ihotaipeista. Tm est hnen ihonsa viilentymisen ¥ Jos vauvan iho kaipaa kosteutta, lis vesimaljaan hieman ljy. l kuitenkaan lis ljy veteen ennen kuin napanuoran tynk on irronnut ¥ Varmista, ett kuivaat vauvan navan hyvin. Voit kytt puuvillavanua vauvan navan puhdistamiseen ¥ Pese vauvan takapuoli viimeiseksi Ð ja aina edest taaksepin. Pese tyttvauvasi huolellisesti hpyhuulten vlist kakkavaipan vaihdon yhteydess ¥ Varmista, ettei vauvalle tule kylm. Voit peitt hnen paljaana olevat ruumiinosansa puuvillapyyhkeell Kun panet vauvalle puhtaan vaipan, varmista, ett se ei kosketa napanuoran tynk, jos se ei ole viel irronnut. Aseta poikavauvan pippeli alaspin, jotta hn ei virtsaa napaansa kohti. Pue vauvalle aluspaita tai body, mutta muista, ett vaatteiden on oltava riittvn isoja, jotta ne eivt ole epmukavan tiukkoja. Varmista, ett ne eivt ved vaippaa yls pakaroiden vliin tai paina ksivarsia ja hartioita siten, ett hn ei pse liikkumaan vapaasti. Puhdista vauvan korvat Ð mutta vain hnen ulkoisen korvakytvns ulkoinen osa Ð jos ja kun tm on tarpeen. Tm voi olla pari kertaa viikossa tai vain kerran viikossa. Jos vauvan kynnet ovat pitkt, voit alkuun kytt vauvan tumppuja ja aikaisintaan kahden viikon iss voit leikata niit suoriksi vauvan kynsisaksilla. Kampaa vauvan hiukset hyvin huolellisesti vauvaharjalla Ð ensin luonnollista kasvusuuntaa vastaan ja sen jlkeen mytkarvaan. Tll estt pnahan karstan. Voit kyd katsomassa videon kylvetyksest liberon sivuilla. Vauvan kylvettäminen Jotkut vauvat rakastavat kylpy Ð toiset eivt. Kylpyveden lmptilan on oltava noin 37û C (kehon lmptila) Ð sama kuin pesuveden. Kyt kyynrptsi tarkistamaan, onko veden lmptila oikea. Voit mys ostaa pienen kylpylmpmittarin auttamaan sen varmistamisessa, ett vauvan kylpyvesi on oikean lmpinen. Huomaa, ett pivittinen kylpy ei vahingoita vauvan ihoa. l kyt kuitenkaan paljon saippuaa. Saippuaa ei vlttmtt tarvita, vaikka vauva olisi kakannut. Omia merkintöjä Pid tukevasti kiinni lapsen seln takaa ksivarresta kylvyn aikana Voit edet vauvan kylvettmisess seuraavasti: Pese ensimmiseksi ktesi. Pid vauvan selk kylvettesssi hyvin otteessasi, ellei hn ole vartalon mukaan muotoillussa kylpyammeessa. ¥ Pese vauvan kasvot, korvat (mys korvantaukset) ja niska ¥ Nosta vauvan ksivarsia ja pese hnen kainalonsa ¥ Hankaa vauvan pnahkaa kmmenellsi. Voit hieroa pnahkaa hellsti vedell. Nosta vauvan leukaa ja pese leuan alta Ð ja kaula ¥ Pese vauvan peppu viimeiseksi. Jos vauva on kakannut, sinun pitisi pest hnen peppunsa ennen kylpy. Varmista, ett puhdistat hyvin huolellisesti vauvan reisitaipeet ja muut ihopoimut ¥ Kyt kttsi tai pesukinnasta vauvan seln pesemiseen ¥ Nosta vauva kylpyammeesta ja kuivaa hnet huolellisesti Ð mys kaikki ihopoimut Ð ennen kuin puet hnet Vauvajumppa ja -hieronta hoitoljyll ovat suositeltavia, jos sinulla on aikaa ja voimia. Voit mys tehd sen jollain sopivammalla hetkell. Hampaat Vauvoilla on syntymhetkelln hampaat, jotka eivt ole nkyviss vaan ikenien peitossa. Noin 5Ð6 kuukauden ikisen vauvan ikenet saattavat turvota, ja hn saattaa ehk kuolata tavanomaista enemmn, kun hnen hampaansa puhkeavat. Useimmat vauvat saavat ensimmisen hampaansa noin 6 kuukauden iss. Jotkut vauvat vaikuttavat hieman vsyneilt hampaan puhkeamisen aikaan, ja heill saattaa olla hieman kohonnutta lmp. Tss vaiheessa vauvalle on hyty purulelusta. On hyv aloittaa vauvan hampaiden harjaus silloin, kun ensimminen hammas ilmestyy. Vauvan hampaiden harjaukseen ei koskaan kytet hammastahnaa. Suosittelemme, ett vauvan ikeniin ei laitettaisi puuduttavaa salvaa. Uusi perhe 135 Vaippaihottuma Vauvat pissaavat usein, mik merkitsee sit, ett vauvan vaippa pitisi vaihtaa 5Ð6 kertaa vuorokaudessa, joskus ehk jopa 8Ð10 kertaa. Suosittelemme, ett tarkistat vauvan vaipan ennen joka sytt ja sytn jlkeen ja ett hnet pannaan aina nukkumaan kuivassa vaipassa. Mikli vauvan iho on ehj ja kuiva, suosittelemme, ett sivelet hieman hajutonta talkkia hnen ihopoimuihinsa. Varmista, ett talkki ei paakkuunnu. Tm auttaa estmn vaippaihottuman. Riippumatta siit, miten huolellinen olet, vaippaihottuman estminen saattaa olla hyvin vaikeaa. Todella vaikeissa tapauksissa vauvan takapuoli saattaa olla tulipalon punainen, ja iho saattaa olla paikoitellen rikki. Tmn tyyppisen ihorsytyksen syyn on se, ett uloste ja virtsa sisltvt yhdisteit, jotka rsyttvt ihoa. Ihottuma saattaa olla mys hikinppyihottumaa tai johtua puhkeavasta hampaasta. Vauvan vaatteet saattavat olla liian tiukkoja tai hnet on puettu liian lmpimsti. Huolehdi siit, ett peppu on puhdas, ilmakylvet aina vaipanvaihdon yhteydess ja vaihda vaippa usein. Pese peppu puuvillavanulla tai pehmell kasvopyyhkeell. Kertakyttiset puhdistuspyyhkeet ovat hyvin ktevi.. l kyt rsyyntyneelle iholle saippuaa tai ljy, ja ole varovainen rasvojen kanssa. Pehmentv sinkkilanoliinivaseliini tai sinkkivoide sopii paremmin. Jos lapsen peppu on hyvin rtynyt sitken vaippaihottuman vuoksi, voi 136 Uusi perhe menn pari viikkoa ennen kuin iho on palautunut entiselleen ja terveeksi. Saat lastenneuvolan terveydenhoitajaltanne hyvi neuvoja nopeasti. Sieni-infektio Sieni-infektio voi saada vauvan pepun nyttmn silt kuin se olisi vereslihalla. Voit ostaa apteekista voidetta infektion hoitamiseen tai ottaa yhteytt lastenneuvolan terveydenhoitajaanne tai lkriinne, koska sieni-infektiot on hoidettava. Sammas Sammas on sieni-infektio, jota esiintyy usein vauvoilla. Voit vhent riski pitmll vauvasi pullojen tutit ja huvitutit puhtaina siten, ett steriloit ne kiehuvassa vedess pivittin. Ota snnksi se, ett sin tai vauvan sisarukset ette saa ikin panna pullon tuttia tai huvituttia omaan suuhunne. Sammas nkyy valkoisena peitteen kielell, kitalaessa ja poskien sispuolella. Se ei satu, mutta pahimmassa tapauksessa sammas saattaa hirit vauvaa sytn yhteydess. Sammasta hoidetaan puhdistamalla vauvan suun limakalvot puolukalla. Jos imett vauvaasi, sinun on ksiteltv mys nnnisi. Jos eroon pseminen sienest osoittautuu vaikeaksi, kysy lkriltsi, mit reseptilkett sinun pitisi kytt. Jotkut imettvt idit ovat saaneet parannusta aikaan vlttmll jalostettujen sokereiden ja vehnjauhon symist Ð sieni-infektiot rehottavat niiss. Suun sammakseen liittyy usein sammas vaippa-alueella, jonne se siirtyy vatsan ja suoliston vlityksell, ja idin hiivasienitulehdus, jonka yhten oireena on kutina. Hikinäppyihottuma Voit erehdyksess pukea vauvasi liian tiukasti ja liian lmpimsti, koska haluat varmistaa, ett hn ei vilustu. Hn saattaa tulla rauhattomaksi ja levottomaksi, ja hnelle saattaa tulla mys hikinppyihottuma. Ihottuma hvi nopeasti, jos hnen vaatteitaan vljennetn tai ne riisutaan ja iho saa tilaisuuden viilenty. Muista, ett vauvan sisinen lmmnstely on kypsymtn noin 12 kuukauden ikn saakka. Tst syyst on trke pukea hnet ÓhengittviinÓ vaatteisiin, jotta hnen ihonsa pystyy hengittmn Ð eik liian moniin vaatteisiin. Vauvasi vaatteiden pitisi mielelln olla villaisia tai Ð lhell hnen vartaloaan Ð puuvillaa. Vlt vauvallasi keinokuituisia vaatteita. Sopiva lmptila vauvan makuuhuoneessa on noin 18Ð20 û C. Vastasyntyneen akne Vastasyntyneen akne ilmenee pienin Þnnin kaltaisina nppylin, joita vauvoille voi kehitty heidn ensimmisin elinkuukausinaan. Ne johtuvat hormoneista, joita siirtyy idist sikin tai idist vauvaan rintamaidon kautta. Vastasyntyneen akne on luonnollinen reaktio, joka johtuu siirtymvaiheista, joita sek iti ett vauva kokevat vauvan syntymn jlkeen. Se hvi itsestn, eik mitn erityisi voiteita tarvitse kytt. Kuiva iho Monilla vastasyntyneill on kuiva iho, joka kuoriutuu pois Ð melkein kuin krme loisi nahkansa. Tm on luonnollista eik vaadi erityishoitoa, kuten salvaa tai kosteusvoiteita. Voit kuitenkin list vauvan kylpyveteen muutamia tippoja ljy. Muista, ett vauvan talintuotanto ei ole viel vakiintunut ja ett se saattaa helposti hiriinty, jos kytt kosteus- ja muita voiteita liian aikaisessa vaiheessa vauvallesi. On trke, ett pidt vauvasi ihon puhtaana. Keskustele asiasta terveydenhoitajasi tai lkrisi kanssa, jos olet eptietoinen siit, miten vauvaasi pitisi hoitaa. Jos vauvasi kaikesta huolimatta saa karstaa, pset siit eroon seuraavasti: Karsta Jotkut vauvat saavat karstaa pnahkaansa. Karsta ilmenee rasvaisina, ruskehtavina ja kellertvin suomuisina laikkuina vauvan pnahassa. Se koostuu kuolleista soluista ja vauvan ihorauhasista tulevasta talista. Karstan saaminen kuriin saattaa kest jonkin aikaa. Karstan estmist voit kokeilla nin: Hikka Monet vauvat saavat hikan kohdussa ja nikottelevat usein syntymns jlkeenkin. Tm saattaa johtua tydest vatsasta tai mahdollisesti jonkin kylmn vaikutuksesta. Siit ei ole vaaraa vauvalle, ja hikka menee yleens ohi. Joskus saattaa auttaa vauvan asettaminen vatsalleen tai pienen vesimrn antaminen hnelle teelusikalla. Jos vauvasi alkaa nikotella, kun olet imettmss hnt, ei ole mitn syyt lopettaa syttmist. ¥ Pese ja kuivaa pyyhkeell vauvan pnahka pivittin ¥ Hiero hnen pnahkaansa hoitoljy ¥ Jt ljy vauvan pnahkaan yksi ¥ Pese seuraavana aamuna vauvan hiukset ja poista suomuiset laikut hienopiikkisell kammalla Tll pset useimmissa tapauksissa eroon suomuisista laukuista. Jos karstaa on vauvan otsassa ja kulmakarvoissa, kysy hyv shampoota apteekista. Jos karsta ei hvi, keskustele terveydenhoitajanne tai lkrinne kanssa. ¥ Kampaa vauvan hiukset (pnahka) vauvaharjalla Ð ensin yhteen suuntaan, sitten vastakkaiseen suuntaan libero.fi Pulautteleminen ja oksentaminen Pulautteleminen merkitsee sit, ett ruoka palautuu Ð noin tunnin kuluessa sytst Ð takaisin vauvan suuhun ja hn pst sen ulos. Useimmat vauvat pulauttelevat. Se voi tapahtua ryhtytyksen yhteydess. On trke, ett muistat antaa vauvallesi pieni taukoja, jotta hn saa tilaisuuden ryhtist. l tee vauvan kanssa tarmokkaita harjoituksia heti sen jlkeen kun hnet on sytetty. Jos vauvan paino nousee eik hnell nyt olevan ongelmia, pulautteleminen ei anna aihetta huoleen. Pulautettu mr saattaa nytt suurelta, vaikka se ei olisikaan. Sek liian runsas ateria ett liian vhinen ateria saattaa aiheuttaa pulauttamisen. Liian vhinen ateria saattaa tehd vauvan rauhattomaksi ja yli-innokkaaksi imemn sill seurauksella, ett hn nielee liikaa ilmaa sydessn Ð mink seurauksena hn pulauttaa. Jos vauva toisaalta sy enemmn kuin hnen vatsaansa mahtuu, hn mys todennkisesti pulauttaa. Vauvan paino ja yleiskunto ohjaavat sinua. Vakava ja usein toistuva oksentaminen saattaa tarkoittaa sit, ett vauva on sairas. Jos vauva menett painoa, hnen aktiivisuutensa heikkenee taikka hn virtsaa tai ulostaa vain harvoin, sinun pitisi ottaa yhteytt lkriisi. Uusi perhe 137 Kuume Vastasyntyneiden on vaikeampaa snnell kehonsa lmptilaa kuin aikuisten. Alle kolmen kuukauden ikiset vauvat saavat harvoin kuumetta. Vauvasi ei todennkisesti ole kovin sairas, jos hn vaikuttaa pirtelt, imee yht aktiivisesti kuin yleenskin ja hnen painonsa lisntyy. Jos vauvasi vaikuttaa kuitenkin raukealta tai liian kuumalta ja olet eptietoinen asiasta, sinun pitisi mitata hnelt kuume. Iho ihoa vasten Ulostaminen Rintaruokinnassa olevien vauvojen kakka on usein keltaista ja rakeista tai ÒsiemenistÓ, ja siin on hapan haju. Se, miten usein rintaruokinnassa oleva vauva ulostaa, vaihtelee suuresti. Jotkut vauvat tekevt kakan joka vaippaan; jotkut ulostavat vain kerran viikossa. idinmaidonkorviketta saavien vauvojen kakka voi olla vihertv tai Ð jos he saavat rautatydennyst Ð melkein mustaa. Hyvin kova kakka saattaa vaivata vauvaa. Vauvan navan ympristn hierominen mytpivn voi hieman auttaa. Mikli sinulla on kysymyksi vauvan ulostamiseen liittyen, ota yhteytt lastenneuvolaanne. Jos vauvasi kakat ovat erittin lysi, vihreit ja hn ulostaa usein, hnell voi olla ripuli. Siin tapauksessa on trke varmistaa, ett vauva saa riittvsti nestett. Muista kuitenkin, ett lyst ulosteet ovat rintaruokinnassa olevilla vauvoilla tysin normaaleja. Sinun pitisi jatkaa vauvan imettmist, 138 Uusi perhe vaikka hnell olisikin ripuli. Saattaa olla vlttmtnt antaa vauvalle ylimrist nestett, jos hn on sairas. Keskustele asiasta lkrinne kanssa. Nuha Vauvat hengittvt enimmkseen nenns kautta. Tst syyst heidn saattaa olla vaikea ime, kun heill on nuhaa. Osta hieman suolaliuosta apteekista ja ruiskuta muutama tippa vauvasi sieraimiin ennen imetyst. Se yleens auttaa. Aseta muutama puhelinluettelo tai vastaava lattialle vauvan sngyn ppuolen jalkojen alle, jotta hnen pns on jalkopt korkeammalla Ð mys tm auttaa. Pid vauvan nen puhtaana ja pyyhi valunut lima pois suojataksesi ihoa nenn ymprill. Voit levitt hieman sinkkivoidetta vauvan nenn alle estksesi ihon rikkoutumisen. Suojaa vauvaasi nuhalta pitmll hnen jalkansa, ktens ja pns lmpimn. Jos vauvasi lämpötila ylittää 38,5° C tai hän vaikuttaa yleisesti sairaalta ja raukealta eikä tämä johdu siitä, että hänet olisi puettu liian lämpimästi, ota aina yhteys lääkäriinne Sairauden merkit saattavat olla vaikeammin havaittavissa vauvoissa kuin vanhemmissa lapsissa. Jos vauvasi saa ensimmisin kuukausinaan usein tulehduksia, hnen motorinen kehityksens saattaa viivsty joksikin aikaa. On varsin yleist, ett vauvojen lmp nousee, kun he saavat rokotuksen kolmen kuukauden iss. Silmätulehdus Jos vauvan silmt ovat hieman punaiset ja liimaantuneet yhteen, kun hn her, hnen silmns saattavat olla tulehtuneet. Helppo tapa hoitaa tm on puhdistaa hnen silmns kostealla puuvillavanulla, joka on kastettu pieneen mrn keitetty ja jhdytetty vett. Kyt puhdasta puuvillavanua aina koskiessasi vauvan silmiin. Jos vauvan silmien punaisuus lisntyy ja ne rhmivt enemmn, tarvitaan lkehoitoa. Ota siin tapauksessa yhteys lkriinne. Säpsähdysrefleksi Vastasyntyneill on reßeksi, joka saa heidt htkhtmn tai spshtmn. Sit kutsutaan nimell Moro-reßeksi. Se hvi vhitellen, kun vauva on noin kolmen kuukauden ikinen. Milloin voit viedä vauvan ulos? Voit aina vied vastasyntyneen vauvan ulos, ellei ole hyvin kylm ja kosteata. Sinun on kuitenkin varmistettava, ett vauva ei saa vaunuissa vetoa. Peittele vauva jrkevsti. Perinteinen neuvo: jos vauvasi niska tuntuu lämpimältä, hänellä ei ole kylmä Voit panna kylmin ja tuulisina pivin peitteen plle villaisen huovan tai lampaan taljan vaunujen pohjan eristeeksi. Sinun on suojattava pakkassll vauvan iho ljypitoisella voiteella, joka ei saisi sislt vett. Jos voiteessa on vhnkin vett, sinun on levitettv se noin 30 minuuttia ennen kuin viet vauvan ulos. Siihen menness vesi on haihtunut. Voit kytt itsesi esimerkkin. Kuvittele, ett itse nukkuisit vaunuissa. Mit pukisit yllesi? Jos s on kuiva, sinun ei tarvitse kiinnitt vaunujen pllyssuojaa vauvan huovan plle. Muista asettaa hynteisverkko paikalleen. Pue vauvasi kevyisiin, ilmaviin vaatteisiin lmpimin ja aurinkoisina pivin. l koskaan jt vauvaasi nukkumaan vaunuihin kuumaan aurinkoon. Omia merkintöjä Aurinko Pieni lapsia ei suositella jtettvn aurinkoon ja alle vuoden ikiset vauvat tulisi suojata erityisell huolellisuudella liialliselta auringolta. Jos ptt lhte jonain pivn rannalle, sinun on suojattava vauvasi pukemalla hnet ilmaviin ja pitkhihaisiin puuvillavaatteisiin sek varustettava hnet kevyell keshatulla. Muista, ett auringon valo heijastuu vedest ja hiekasta ja jopa valkoisesta pivnvarjosta. Jos vauvasi palaa pahasti auringossa toistuvasti, hnell on kohonnut riski saada ihosyp, kun hn aikuistuu. Jos olet epvarma siit, mit tehd, voit keskustella kotikyntej tekevn terveydenhoitajanne kanssa vauvan vaatetuksesta ja ulkoiluttamisesta. Uusi perhe 139 140 Synnytys Itku Kauan sitten ajateltiin, ett itkeminen on terveellist lapsille. Sen oletettiin auttavan keuhkojen kehittymist. Tm ei pid paikkaansa. Itku on vauvan tapa ottaa kontaktia ihmisiin hnen ymprilln. Vauva on tysin riippuvainen siit, miten nm ihmiset reagoivat. Jokaisella vauvalla on oma nensvyns, kun hn itkee, ja jo hyvin aikaisin synnytyssairaalassa monet vanhemmat tunnistavat oman vauvansa itkun ja kykenevt erottamaan sen muiden vastasyntyneiden itkusta. Usko, ett kykenet lohduttamaan vauvaasi, koska hn kykenee aistimaan, jos olet epvarma tilanteesta. Itku on vauvan keino kommunikoida. Vauva itkee esimerkiksi silloin, kun hn tarvitsee ¥ syli ¥ vaipanvaihtoa ¥ ruokaa ¥ ryhtytyst ¥ unta Ð tai jostain muusta syyst. Ei ole aina mahdollista lyt itkulle selityst. Tutkimukset osoittavat, ett vauvat itkevt tai ovat rauhattomia keskimrin hieman alle kaksi tuntia vuorokaudessa kolmen ensimmisen kuukauden aikana ja yhden tunnin vuorokaudessa 4Ð6 kuukauden ikisin. Monet vanhemmat ovat yllttyneit siit, ett heidn oman vauvansa itkun kuuleminen vaikuttaa heihin, mutta muiden vauvojen itku ei vaikuta. Ja monet uudet vanhemmat Ð jotka eivt viel tunnista, mit vauvan itku merkitsee Ð tuntevat usein itsens riittmttmiksi ja epvarmoiksi omassa tehtvssn. Mit rauhallisempi olet, sit paremmin pystyt tulkitsemaan vauvasi viestej ja reagoimaan niiden mukaisesti. Jos vauvasi itkee, koska hn on hyvin nlkinen ja siksi hyvin rauhaton, hnell on usein vaikeuksia ime. Siksi iti todennkisesti hermostuu, eik hnen maitonsa heru tai maidon tulo tyrehtyy nopeasti. Tss tilanteessa on suureksi avuksi, jos vauvan is pitelee hnt muutaman minuutin ajan, jotta sek iti ett vauva saavat hieman aikaa rauhoittua, ennen kuin imetys jatkuu rauhassa ja hiljaisuudessa. Vauvoilla on usein tiettyj ajanjaksoja pivn tai yn aikana, jolloin he ovat erityisen rauhattomia. Kanna vauvaa lhellsi ja keinuta hnt hellsti ksivarsillasi tai keinuta hnt peitolla, kuten koliikkia koskevassa kohdassa opastetaan (ks. Koliikki). Tutkimukset osoittavat, ett monet vauvat rauhoittuvat tll tavoin. Joudut ehk mys kvelyttmn vauvaa vaunuissa siten, ett huopa on kiedottu hnen ymprilleen. Tm nytt toimivan monissa tapauksissa. Vauvat ovat usein rauhattomia isin. Tm on luonnollisesti mys se aika, jolloin hnen vanhempansa ovat todennkisesti vsyneit. Siksi on erittin trke, ett iti ehtii levt aikaisemmin pivn aikana. Vauvan temperamentti Kaikki vauvat ovat yksilit, ja he syntyvt temperamentiltaan hyvin erilaisina. Vauvan temperamentti ratkaisee, miten ja kuinka paljon hn itkee. Jotkut vauvat itkevt paljon, jotkut karjuvat erittin kovanisesti tai itkevt monin eri tavoin. Voi olla hyvin hermoja raastavaa huolehtia vauvasta, joka karjuu erittin kovanisesti. Aluksi tm todennkisesti vaatii sinulta runsaasti voimavaroja. Temperamentikkaalla kytksell on kuitenkin mys hyvi puolia. Kun tutustut vauvaan paremmin, on helpompi tulkita, miksi hn itkee. Vauvat tulevat usein rauhattomiksi sen vuoksi, ett ovat vsyneit, vaikka he ovat voineet olla hereill vain noin tunnin verran. Jos olet eptietoinen siit, miksi vauvasi Lapsi rauhoittuu isn syliss Uusi perhe 141 itkee, keskustelkaa asiasta keskennne ja pyytk neuvoja terveydenhoitajaltanne. Koliikki Koliikki on jokaisen on kuitenkin harvinaista vanhemman painajainen. Koliikki on kuitenkin harvinaista. Usein riittmtn uni tulkitaan virheellisesti koliikiksi. Koliikki on lapsen tila, johon liittyy toistuvia itkukohtauksia ja liikkeit, jotka nyttisivt viittaavan vatsakipuun, oletettavasti kivuliaisiin supistuksiin suolistossa. Vauva ikinen lakkaamatta eik reagoi lohdutusyrityksiin. Koliikki alkaa yleens vauvan ollessa noin kolmen viikon ikinen, ja hn itkee vhintn kolme tuntia vuorokaudessa vhintn kolmena pivn viikossa vhintn kolmen viikon ajan. Syit ei tiedet varmasti. Vauvan itkukohtaukset ajoittuvat tyypillisesti myhiseen iltapivn tai iltaan. Muutoin hn vaikuttaa aivan normaalilta, hn sy normaalisti ja ulostaa normaalisti. Ota yhteys terveydenhoitajaanne tai lkriinne. Muut koliikkivauvojen vanhemmat voivat ehk antaa teille neuvoja tai apua. Koliikkivauvan hoitaminen on erittin rasittavaa, ja vanhemmat, jotka joutuvat thn tilanteeseen, tarvitsevat usein apua ja lohdutusta. Tietyll tavalla keinutteleminen saattaa auttaa vauvaasi. Tutkimusten mukaan monet koliikkivauvat rauhoittuvat tll keinolla. Älä koskaan ravistele vauvaa Useimmat vanhemmat kokevat paniikin tunteita, kun heidn vauvansa itkee lak- 142 Uusi perhe kaamatta. Saatat tuntea halua ravistella vauvaa. l koskaan tee sit! Vauvan ravisteleminen aiheuttaa vauvalle suuren riskin Ravisteleminen voi johtaa pysyvn aivovaurioon, ja vauva saattaa kuolla ravistellun vauvan oireyhtymn (shaken-baby syndrome). Laske vauva alas ja kvele toisaalle, kunnes olet saanut hillitty itsesi. Pyyd ystvilt ja sukulaisilta apua. Vauva aistii kiihtymisesi, joten heti kun rauhoitut, se rauhoittaa mys vauvaa. Neuvolan terveydenhoitaja Neuvolan terveydenhoitaja on rekisterity hoitoalan ammattilainen, joka on saanut valmistumisen jlkeen sek teo- Vauva idin ihoa vasten ria- ett kytnnn koulutusta. Hnell on runsaasti kokemusta tyskentelyst raskaana olevien naisten, perheiden ja lasten kanssa. Kun sinulla on pieni vauva, monia Ð ehk odottamattomia Ð kysymyksi nousee esiin: ¥ Kuinka mukautamme perheen parhaiten rutiinimme vauvan tarpeisiin? ¥ Mit teemme, kun kotona vallitsee tydellinen kaaos, ja me olemme vsymyksest uupuneita? ¥ Tuleeko minulta riittvsti maitoa? ¥ Kuinka minun pitisi imett vauvaa? ¥ Voiko vauvamme hyvin ja kehittyyk hn fyysisesti ja henkisesti odotetulla tavalla? Lydt kirjoja nist aiheista, mutta sinun on luotettava mys omaan vaistoosi. Saat mys tukea ja henkilkohtaisia neuvoja neuvolasta. Neuvolakyntien mrt vaihtelevat Suomessa kunnittain, vaikkakin uusi asetus stelee lastenneuvolan kyntej jatkossa. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia. Terveydenhoitaja ky luonasi ensimmisten kahden viikon aikana, kun vauvasi on syntynyt. On sinun asiasi, haluatko ottaa terveydenhoitajan vastaan kotonasi Ð useimmat perheist haluavat. On mys kiinni sinusta, miten kytt neuvolan palveluja. Jotkut perheet haluavat keskustella vain vauvasta, kun toiset kokevat tarvetta keskustella uusista rooleistaan itin ja isn, keskinisest suhteestaan jne. Mist tahansa haluatkin keskustella, terveydenhoitaja seuraa lisksi aina vauvasi kehityst. Lastenneuvolan terveydenhoitajan kotikyntien mr vaihtelee. Joissain kunnissa hoitaja ky kotikynnill luonasi jo raskauden aikana. Tm antaa teille mahdollisuuden tutustua toisiinne ja keskustella vanhemmiksi tulemista koskevista ajatuksista. Terveydenhoitaja voi antaa sinulle hyvi neuvoja monista asioista, joten muista kysy hnelt mist tahansa, mit haluat tiet. Terveydenhoitajalla on laaja tietmys ja paljon kokemusta vauvojen, pikkulasten ja koululaisten terveydest ja sairauksista ja perheist ylipns, ja hn kykenee usein keksimn ratkaisuja ja ideoita, joita ette ole itse tulleet ajatelleeksi. Useimmat terveydenhoitajat jrjestvt iti-vauva -ryhmi ja iti-lapsi -ryhmi, joissa voit tavata muita itej, joilla on samanikisi lapsia kuin sinulla. Useimmat terveydenhoitajat jrjestvt mys tapaamisia vastaanotollaan. Joillain alueilla terveydenhoitajilla on mys isvauva -ryhmi. Neuvolan puhelinajat vaihtelevat. Jos sinulla on kysymyksi, voit soittaa ja keskustella terveydenhoitajasi kanssa ja mahdollisesti sopia ylimrisen kynnin. Useimmissa kunnissa terveydenhoitajalla on mys kiintet tapaamisajat, jolloin perheet voivat tulla hnt tapaamaan. Neuvolan terveydenhoitajat tekevt yhteistyt mm. lkreiden, psykologien, sosiaalityntekijiden ja ktiliden kanssa. hnt lastentauteja vastaan. Vauvalla on esimerkiksi suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Jos vauvan iti on sairastanut nm kaksi lastentautia ennen raskautta, on eptodennkist, ett vauva sairastuisi kumpaankaan niist kolmen tai neljn ensimmisen elinkuukautensa aikana, vaikka saisikin tartunnan. Tm suoja on kuitenkin voimassa vain vauvan ensimmisten elinkuukausien aikana. Tmn jlkeen vauvan on taisteltava kaikkia tartuntoja, mys tuhka- ja vesirokkoa, vastaan omin neuvoin. Lasten ennalta ehkäisevät terveystarkastukset Sinulla on Suomen lain mukaan oikeus siihen, ett terveydenhoitajasi ja lkrisi suorittavat terveystarkastuksia ja rokotuksia lapsellesi. Maksuttomat ennalta ehkisevt terveystarkastukset ovat kytettviss siihen saakka, kunnes lapsesi on noin 5Ðvuotias. Niden tarkastusten tarkoituksena on varmistaa, ett lapset ja nuoret kasvavat parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Rokotukset eivt ole Suomessa pakollisia, mutta niit suositellaan annettavaksi lapsille. Kaikki lasten rokotukset ja ennalta ehkisevt terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Lapsuusajan rokotukset Vauva saa koko raskauden ajan idiltn istukan kautta vasta-aineita. Tm tarkoittaa sit, ett vauvalla on syntymhetkelln vasta-aineita, jotka suojaavat Terveydenhoitaja kotikynnill Uusi perhe 143 Lasten rokotusohjelma on kehitetty estmn tiettyjen sairauksien ja niihin liittyvien komplikaatioiden kehittyminen. Rokote valmistetaan kuolleista tai heikentyneist viruksista, jotka saavat kehon tuottamaan vasta-ainetta ilman ett kehossa nkyisivt kyseisten sairauksien Ikä Th tarkastus 1-4 vkoa x 4-6 vkoa x Lääkärin tarkastus saa jonkin lastentaudin tai polion, jykkkouristuksen, aivokalvon tulehduksen tai kurkkumdn myhemmin, on suuri vaara, ett sairaus on sek vakava ett erittin epmiellyttv. Rokotus x 2 kk x Rotateq 3 kk x DTaP-IPV-Hib+Pneumokokki, Rotateq 4 kk x 5 kk x 6kk x 8 kk x 10 kk (x) 12 kk x 18 kk x 2v x 3v x 4v x 5v x 6v x DTaP-IPV = D=difteria=kurkkumt Ta=tetanus=jykkko uristus P=pertussis=hinkuyskÇ IPV=polio=lapsihalvaus 144 oireet. Suomen terveysviranomaiset suosittelevat lasten rokottamista. Rokotteilla on hyvin vhn tai ei lainkaan sivuvaikutuksia. Monet lapset saavat kyll hieman kuumetta rokotuksen jlkeen ja pistoskohdassa saattaa ilmet reaktioita. Jos ptt, ett et rokotuta lastasi, ja hn Uusi perhe Hib = HemoÞlus inßuenzae tyyppi b DTaP-IPV-Hib+Pneumokokki, Rotateq Inßuenssa x DTaP-IPV-Hib+Pneumokokki x MPR Inßuenssarokotus ad 35 kk DTaP-IPV x MPR Pneumokokki = pneumokokkitauteja vastaan Rotateq = rotavirusripuleita vastaan MPR = M=morbilli=tuhkarokko P=parotitis=sikotauti R=rubella=vihurirokko InÝuenssa annetaan 6-35 kk iss vuosittain ennen epidemiakauden alkua Omia merkintöjä Vuoropuhelua Vauvan kehitys Vauvan kasvuvauhti on nopeaa; hnen painonsa normaalisti kaksinkertaistuu viiden ensimmisen kuukauden aikana siten, ett suurin painonnousu tapahtuu parina ensimmisen kuukautena. Vauvan pituuskasvu on ensimmisten 12 kuukauden aikana noin 25 cm, ja sek oma lkrinne ett terveydenhoitajanne seuraavat hnen kasvuaan. Kontakti Vauva makaa joskus hereill ja katselee ymprilln. Kun hn on hereill, saat hneen katsekontaktin. Vauva nkee selvsti 20Ð30 cm:n etisyydelle. Tm vastaa etisyytt hnen silmiens ja idin kasvojen vlill imetyksen aikana. Vastasyntyneen aistit Kaikki tiedossa olevat ihmisen aistit toimivat heti syntymst lhtien. Tm ei tarkoita sit, ett vauva syntyisi siten, ett hn olisi tietoinen ja tunnis- taisi kokemuksensa Ð tm kehittyy in myt. Hn kytt kuitenkin aistejaan nauttiessaan ymprivist tapahtumista. Erityisesti silloin, kun hn on itins ja isns kanssa. Puhu vauvallesi, lepertele hnelle, kerro esimerkiksi, mit ajattelet tai olet tekemss. Vauva tarvitsee ihmisi, jotka puhuvat hnelle, jotta hn tuntisi olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi. Kielen kehitys alkaa varhaislapsuudessa. Vastasyntyneet reagoivat ymprilln kuuluvaan kieleen liikkumalla puhutun sanan intonaation mukaan. Huomaa, miten vauvasi kuuntelee ni ja havaitsee valot, vrit ja kasvojen ilmeet. Vauvojen nk on hyvin kehittynyt, ja he ovat hyvin tarkkaavaisia, kun ovat katsekontaktissa. Vauvasi saattaa maata tysin paikallaan silmt auki ja havainnoida ympristn erittin tiiviisti. Hn katsoo syvlle silmiisi jo muutaman viikon ikisen Ð vastaa katseeseen ja tunne vlillnne olevan yhteyden syvyys ja intensiteetti. Uusi perhe 145 Vauvasi kehitt kielen kehon liikkeen, nien, hymyn, itkun, katsekontaktin sek idin tai isn ja vauvan vlisen vuorovaikutuksen kautta. Hn mys haistaa ymprilln olevat tuoksut ja tuntee, miten pidt hnt syliss. Vastasyntyneen aistit ovat tysin puhtaat ja kokemukset muodostavat hnen kehityksens perustan. Kun vauva vsyy virikkeisiin ja leikkimiseen, hn knt pns poispin, haukottelee, itkee tai tulee rauhattomaksi, ja on trke noudattaa nit merkkej siit, ett hn on saanut tll kertaa tarpeekseen. Vauvat oppivat erittin nopeasti kokemuksen perusteella, mutta usein eri tavoin kuin aikuiset oppivat. He eivt opi ÓymmrtmnÓ, vaan heidn oppimisensa on perustavammalla tasolla. He oppivat, voivatko he luottaa ymprilln oleviin ihmisiin ja onko heidn omalla toiminnallaan mitn vaikutusta. Tll tavoin vauvat oppivat perusluottamusta. Reagoiminen itkevn vauvaan ottamalla hnet syliin, hnen pitmisens syliss ja lohduttamisensa eivt tarkoita sit, ett hemmottelisit hnet pilalle. Annat hnelle pikemminkin tunteen siit, ett hn voi luottaa ymprivn maailmaan; teet oman osuutesi siin, ett hnest tulee vahva ja itsetuntoinen ihminen. Ette voi hemmotella vauvaa pilalle Perustarpeet Parasta mit vauva voi kuvitella, on se, ett hnen vatsansa on tynn, vaippa on kuiva ja olo lmmin ja hn saa olla lheisess fyysisess kontaktissa itiin ja isn, jotka laittavat nukkumaan ja keskustelevat hnen kanssaan. Toistettakoon viel: ette voi hemmotella vauvaa pilalle. Yrit olla tietoinen siit, mit vauvasi ÒkertooÓ sinulle: ¥ Hn on nlkinen ¥ Hn haluaa seuraa ¥ Hn haluaa rauhaa ja hiljaisuutta Vauva itkee saadakseen huomiosi. Erilaiset itkut voivat merkit eri asioita. Tutut asiat ja rutiinit luovat itseluottamusta. Jokainen vauva on ainutlaatuinen Kaikki lapset ovat erilaisia vauvaist lhtien. He ovat monilla tavoin aivan yht erilaisia kuin ihmiset myhemminkin elmss. Ajattelepa vain, kuinka yksilllisi he ovat, kun kyseess on se, mik rsytt heit Ð miten paljon tai Vauva leikkikehss 146 Uusi perhe miten vhn tarvitaan, jotta heist tulee surullisia, ja miten he reagoivat siihen, mist eivt pid. Vauvat poikkeavat toisistaan sen suhteen, mik lohduttaa ja miten helppoa Ð tai vaikeaa Ð heit on lohduttaa. He poikkeavat toisistaan mys siin, mist he pitvt, esimerkiksi siin, miten he haluavat olla syliss ja millaisia asioita heist on hauska katsella. Vanhemmat, joilla on useampi kuin yksi lapsi, huomaavat mys jo varhain, ett heidn lapsensa reagoivat eri tavoin. Uusien vanhempien Ð jotka saattavat tuntea olonsa epvarmaksi ja olla epvarmoja roolistaan vanhempina Ð pitisi ehk huomata, ett vanhemmat todellisuudessa pyrkivt reagoimaan herksti ja ymmrtvsti omiin lapsiinsa ja havaitsevat heidn tarpeensa huomattavasti paremmin kuin itse kuvittelevat. Kuka tietää parhaiten? On mys hyv tiet, ett paras kehitys normaaliksi, terveeksi lapseksi mahdollistetaan, kun vauva on tavanomaisella tavalla joka piv kohtuullisen rentoutuneiden vanhempiensa seurassa ja erityisesti puuhailee itsekseen. Monet vanhemmat ajattelevat, ett heidn on annettava vauvalle virikkeit ja nhtv paljon vaivaa keksikseen jotain uutta vauvan viihdyttmiseksi. Pikkuvauvat eivt kuitenkaan tarvitse viriketulvaa. Parasta yhdessoloa pikkuvauvan kanssa on olla hyvin tarkkaavainen ja tietoinen siit, mit vauva tekee ja miten hn ilmaisee itsen liikkeill, nill ja muilla Vauvahieronta Vauvauinti puuhilla Ð ja reagoida ja vastata niihin ystvllisesti ja leikkissti. Tm tarkoittaa sit, ett yhdessoloaika vietetn sek vauvan ehdoilla ett teidn vanhempien ehdoilla Ð silloin se on hauskaa sek teille ett vauvalle ja vauva kehittyy. Voitte esimerkiksi antaa vauvan leikki leikkikehss. On teidn asianne ratkaista, haluatteko osallistua vauvahierontatunneille, vauvamuskariin jne. Trke on se, ett teette sellaista, mik sopii teille ja vauvallenne. Kysy asiasta terveydenhoitajaltanne tai etsi netist oman alueenne palveluja. Hieronta Jos vauvan hierominen on sinusta hauskaa, hn nauttii siit todennkisesti mys. Valitse ajankohdat, jolloin hn on hereill eik ole juuri synyt. Voit mahdollisesti kysy mys terveydenhoitajalta, miten menetell. Jos hieronta ei kuitenkaan tunnu sinusta tai vauvasta mukavalta, hn ei hydy siit. Seuraa hieronnan aikana vauvaa nhdksesi, nauttiiko hn siit. Jos hn katsoo muualle, itkee, pulauttaa tai tulee levottomaksi, nm saattavat olla merkkej siit, ettei hn nauti hieronnasta. Vauvauinti Kun vauva painaa noin 5 kg ja on tyttnyt 3 kk, voitte kokeilla vauvauintia. Vauvauinti jrjestetn lmpimss vedess (32Ð34û C) ja sin ja vauvasi viettte normaalisti vedess noin 30 minuuttia. Monet vauvat selvsti nauttivat lmpimss vedess uimisesta. Kaikki tapahtuu niin nopeasti Vauva kehittyy uskomatonta vauhtia ensimmisten elinkuukausiensa aikana. Jos jompikumpi teist on muutaman pivn poissa hnen luotaan, huomaatte palatessanne muutokset. Vauva oppii koko ajan ja kykenee pian kontrolloimaan liikkeitn. Kolmen kuukauden iss monet lapset lytvt ktens ja kykene- vt seuraamaan leluja ja muita esineit katseellaan. Vauvan asettaminen vatsalleen Vauvalle on hydyllist maata vatsallaan hereilloloaikana, sill se vahvistaa hnen selk- ja niskalihaksiaan. Jos vauvasi ei nauti pinmakuulla olosta, voit Ð kun hn on kahden kuukauden ikinen Ð asettaa rullatun pyyhkeen hnen leukansa alle, jotta hn ei kaadu kasvoilleen joka kerta kurkottaessaan lelua. Vauvasi nostaa ptn ja katsoo ymprilleen, seuraa liikkeitsi katseellaan ja yritt toisinaan rymi eteenpin. Kun hn on hieman vanhempi, hn nostaa itsens yls ksivarsille kyetkseen nkemn kauemmas. Voit asettaa vauvan huovan tai jonkin muun sopivan alustan plle. Jos asetat ktesi hnen peppunsa plle, se tukee ja aktivoi hnen leikkin. Jos olet sijoittanut hoitopydn johonkin valoisaan ja lmpimn paikkaan, voit antaa vauvasi hyty tst antamalla h- Uusi perhe 147 nen maata pydll alasti Ð sek sellln ett vatsallaan Ð jotta hn saa nauttia ksivarsiensa ja jalkojensa liikuttamisesta vapaasti jonkin aikaa. l kuitenkaan koskaan jt vauvaasi yksin hoitopydlle! Esineiden näkeminen ja niihin tarttuminen Vauvasi nauttii siit, ett hnell on katseltavaa, esimerkiksi mobile tai mik tahansa esine, joka liikkuu Ð mieluiten aluksi mustavalkoinen, myhemmin kirkkaan vrinen Ð ja riippuu hnen snkyns, kantotuolinsa, turvaistuimensa tai leikkikehns yll. Vauvanistuin on vauvalle mukavaa vaihtelua, mutta kyt sit vain 10Ð15 minuuttia kerrallaan. On hyv, jos vauvallasi on lhietisyydell jotain, johon hn voi tarttua. Voit esimerkiksi ripustaa lelun riippumaan housujen vylenkist. Se tietenkin keinuu, kun hn koskee sit tai pst siit irti. Keskustelu ja laulu Vaikka vauva ei ymmrr, mit sanot, hn hytyy siit, ett molemmat vanhemmat ja sisarukset keskustelevat hnen kanssaan ja laulavat hnelle. Kyt ntsi matkiaksesi hnen nin. Tm rohkaisee hnt kyttmn ntn ja matkimaan ni ja liikkeit. Ole krsivllinen, salli tauot puheessasi vauvasi kanssa usein ja kuuntele, jotta hn saisi mahdollisuuden ilmaista itsen ja matkia kielt. Jo ensimmisin elinkuukausinaan vauva alkaa hymyill sinulle, nyrpist ja kokeilla pieni jokelteluni. Mit pidempn vauvasi on hereill, sit enemmn mahdollisuuksia sinulla 148 Uusi perhe Vatsallaan on keskustella vauvan kanssa ja sit enemmn hn nauttii seurastasi ja haluaa osallistua siihen, mit tapahtuu. Useimmat vauvat nauttivat kaikesta: suukoista, joita he saavat kasvoihinsa tai masuunsa, kutituksesta tai lmpimst pristyksest niskaan. Voit puhua ja jokeltaa vauvallesi miss tahansa, esimerkiksi silloin kun vaihdat hnen vaippansa hoitopydll tai kun hn on vauvanistuimessaan tai lattialla huovan pll ja jopa silloinkin, kun olet tekemss muita asioita. Jos kytt vauvanistuinta tai auton turvaistuinta, l anna vauvasi istua siin liian pitkn. Asetu mieluummin makuulle lattialle ja leikkik siell. Noin kolmen kuukauden ikisen vauva kykenee pitmn pns suorassa ja seuraamaan liikett huoneessa katseellaan. Yrit kyyristy vauvan korkeudelle ja katsoa, kun hn nostaa pns nhdkseen, mit olet tekemss. Ern pivn hn ylltten kntyy vatsalleen. Hnen on helpompi oppia rymimn, jos hn on tottunut olemaan vatsallaan. Osallistu vauvasi toimiin niin paljon kuin koet voivasi ja leiki hnen kanssaan vauvan kehonosiin liittyvi leikkej. Leikkikeh on mys hyv ja turvallinen leikkipaikka. Noin 2Ð3 kuukauden ikisen vauva kykenee hallitsemaan paremmin ksivarsiaan ja ksin. Anna hnelle kevyt helistin pideltvksi. Hn voi maata pitkn aikaa katsoen ksin ja yritten tarttua esineisiin, esimerkiksi helistimeen tai johonkin vrikkseen, joka riippuu tai jota pidetn hnen lhelln. Aisteja aktivoiva matto voi olla hyv sijoitus, ja ehk voit ommella sellaisen itsekin. Aisteja aktivoiva matto on ernlainen tilkkumatto, joka on tehty erilaisista kangaspaloista, joissa on erilaisia pintoja. Voit yhdist esimerkiksi lampaanvillatilkkuja ja silkkitilkkuja sek karkeaa skkikangasta. Liikkeiden hallitseminen Vauva lyt jalkansa ja jalkaterns yleens 5Ð6 kuukauden iss. Vauvat 3 kuukauden ikinen saattavat ime varpaitaan. Suurin piirtein thn aikaan vauvat alkavat hallita paremmin lihaksiaan. Monet vauvat kykenevt nyt pyrhtmn sellleen, jos heidt on asetettu vatsalleen. Voit auttaa vauvaasi suoriutumaan tst ottamalla otteen hnen jalastaan ja vetmll hnet hellsti ympri. Voit mys pit peili tai lelua, josta hn pit, sill puolella, johon haluat hnen kntyvn. Kolmas vaihtoehto on asettaa hnet kyljelleen ja houkutella hnet kntymn ympri esimerkiksi helistimell. Vauva alkaa olla tss vaiheessa mys rakastaa hypyttely polvesi pll. Itsenäinen puuhailu Vauvan saaminen on suuri haaste ja suuri ilo. Kokeile jtt vauva makaamaan tai istumaan yksikseen lelun kanssa siksi aikaa kun teet jotain, mit haluat. Jos vauva kuulee sinun liikkuvan, hn leikkii usein tysin tyytyvisen itsekseen. On trke, ett tiedtte, mihin asetatte omat rajanne. Ð ilmeikst juttelua Vauva tietää jo hyvin varhain, jos leikit hänen kanssaan innottomasti Noin neljn kuukauden ikn saakka vauva tarvitsee vlittmn reaktiosi, jos hn itkee. Kun toimit nin, hn rakentaa perusluottamuksen sinuun. Tmn jlkeen on tysin hyvksyttv lykt hnen tarpeittensa tyydyttmist Ð HELLSTI ja LYHYEKSI AIKAA Ð kun viet loppuun tai puolivalmiiksi sen, mit olit tekemss. Myhemmin hn tietenkin kokee erilaista luottamusta, kun reagoit vlittmsti, jos hn tekee jotain sellaista, joka saattaa hnet vaaraan, tai jos ympristss on jotain sellaista, johon et halua hnen koskevan. Kantoliinat Monissa kulttuureissa vastasyntyneit ja vauvoja kannetaan kantoliinoissa, ja vauvat istuvat tai makaavat itiens selss Eteenpin rymimss Konttausyritys Uusi perhe 149 pitki aikoja. Sin voit mys kytt liinaa ja kantaa vastasyntynytt lhell rintaasi. Varmista, ett vauvan niska on tuettuna. Kantoliinan yksi etu on siin, ett vauva kykenee liikkumaan, kun hn on hieman vanhempi. Kantoliina tukee mys vauvan jalkoja siten, ett ne eivt roiku yhdess ainoassa asennossa. Kantoliina sdetn vauvan mukaan. Kun lapsi on vanhempi, hn kykenee istumaan suoremmassa ja tarkkailemaan maailmaa. Kantoliinat yleistyvt Suomessa ja vauvaa voidaan kantaa pidempi matkoja yhdell kertaa. Kantoliinan etuna on lheinen yhteys itiin tai isn, kun vauva voi kuunnella idin tai isn sydmen sykett ja iti voi imett samalla kun kantaa vauvaa kantoliinassa. Riippumatta siit, millainen kantorepun tai -liinan valitset, sinun on asennettava se oikein. Lue ohjeet ennen kuin puet sen pllesi, ja varmista, ett se on asianmukaisesti kiinnitetty, kun kannat vauvaasi siin. Kantoreppu Kantoreppu voi olla hyv sijoitus, jos haluat vaihtoehdon vauvan kantamiselle sylisssi. Vauvasta tuntuu turvalliselta ja mukavalta olla niin lhell iti tai is, ja levottomat vauvat usein rauhoittuvat, kun heit kannetaan tll tavoin. Yleisin vauvan kantoreppu on vanhemman plleen pukema rintareppu, jossa vauva kiinnitetn hihnalla reppuun, joka varmennetaan kiinnityksell vanhemman rintaan. Jos valitset tmntyyppisen kantorepun, vauvan pn ylosan pitisi olla solisluusi tasolla. Kantoreppu on toisin sanoen sdettv kantajan mukaan. Anna hyvin pienen vauvan istua kantorepussa vain lyhyen aikaa ja aina siten, että hänen kasvonsa ovat sinua kohti ja niska hyvin tuettuna Rintareppu 150 Uusi perhe Muista, ett vauvalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa asentoa ja ett hnen sellleen ja jaloilleen saattaa olla hankalaa roikkua kantorepussa pitki aikoja. Jos vauva uikuttaa tai yritt liikkua, tm tarkoittaa sit, ett hn haluaa pois kantorepusta. Myhemmin Ð kun hn on hieman vanhempi Ð hn kykenee istumaan kantorepussa hieman pidempn yhdell kertaa. Noin 3Ð4 kuukauden iss voit mys antaa hnen istua hetken siten, ett hnen kasvonsa ovat sinusta poispin. Muista kuitenkin, ett pikkuisesi saattaa nopeasti hkelty kaikista niist vaikutelmista, jotka syksyvt hnt kohti, kun hn katsoo sinusta poispin. Tiedt, ett nin on, jos hn tulee yh levottomammaksi. Kävelytuolit Jos kytt kvelytuolia, lasta ei saa jtt siihen hetkeksikn ilman valvontaa. Kvelytuolin avulla lapsi psee siirtymn nopeasti paikasta toiseen, ja hn voi sen vuoksi joutua yllttviin vaaratilanteisiin. Kaatumiset ja putoamiset portaista kvelytuolilla ovat aiheuttaneet lapsille pvammoja useissa maissa. Lapsi voi saada mys palovammoja, kun hn psee kvelytuolilla lieden lhelle. Tutkimuksen mukaan lapsi ei opi nopeammin kvelemn kvelytuolin avulla. Omia merkintöjä Juttelua ja yhdessoloa Äiti – isä – vauva Monet ihmiset ajattelevat, ett kun teill on vauva, onnenne on tydellinen, koska lapset saavat alkunsa rakkaudesta. Rakkaus ja seksi edellyttvt kuitenkin aikaa, voimavaroja ja yksityisyytt. Uusilla vanhemmilla ei ole mitn nist. Sitten kun teill on lopulta aikaa ja yksityisyytt, teill ei ehk ole en voimavaroja, ja pinvastoin. Vanhemmiksi tulo on tysin hkellyttv kokemus erityisesti silloin, kun tulette vanhemmiksi ensi kertaa. Siihen liittyy paljon iloa ja upeita kokemuksia sek monia epvarmuuden ja turhautumisen hetki, ja hetki, jolloin haluaisit vain saada olla tovin itseksesi. Oletko valmistautunut? Valmistautukaa elmnne vanhempina keskustelemalla odotuksistanne, unelmistanne ja arvoistanne, ja ksitelk niit asioita, jotka ovat teille kummallekin trkeit. Keskustelkaa rooleistanne ja perheenne toimintamalleista. Ette ehk ole aivan tysin tietoisia siit, miten suuri ja aikaa viev tehtv vanhempana oleminen on. Kun vauva on syntynyt, teidn tytyy mukauttaa elmnne Ð ehk tydellisemmin kuin olisitte ajatelleetkaan Ð uuden pienen perheenjsenen tarpeisiin. Aikuisten tavat ja tarpeet ja vauvan tavat ja tarpeet ovat vistmtt hieman ristiriidassa keskenn. Monet uudet vanhemmat toteavat, ett ensimmisen ja eniten tarvitaan avointa ja rehellist keskustelua siit, miten jrjesttte elmnne tss uudessa tilanteessa. Monet vanhemmat arvioivat muuttuneensa ihmisin sen jlkeen kun heist tuli vanhempia. Uusi perhe 151 152 Synnytys Vauvankaipuu Joillakin vanhemmilla ÒtrppÓ heti, toiset joutuvat yrittmn vuosia vauvan saamista. Jotkut ovat kyneet lpi stressintyteisi keinohedelmityksi tai adoptioprosessin. Riippumatta siit, miten teist tulee vanhempia, odotukset ovat suuret, ja paljon odotetaan miehelt, naiselta Ð ja lapselta. Nm odotukset voi olla vaikeaa tytt. Parasta, mit voit tehd, on olla avoin ylltyksille ja hoitaa ongelmat sit mukaa kuin niit ilmenee. Muistuttakaa toisianne siit, miksi halusitte lapsen! Perheen toimintamallit iti-is-lapsi on perinteinen kolmen hengen yksikk. Voitte muodostaa tss kehyksess mys kahden hengen yksikkj: iti-vauva, is-vauva ja is-iti tai pikemminkin mies-nainen. Kolmen hengen yksikkn samalla tavoin kuin kahden hengen yksikknkin liittyy lheisyytt, lmp, harmoniaa ja iloa Ð mutta mys kielteisi tunteita. Ensimmisen lapsenne syntym ympriv aika saattaa johtaa kehityskriisiin suhteessanne. On trke, ett olette Ópari, jolla on lapsiÓ. Jos mahdollista, viettk vauvan nukkuessa aikaa parina. Se voi tarkoittaa hiljaista keskustelua sohvalla tai lepmist sylitysten. Parisuhteesta perheeksi Kun tuotte ensi kertaa vauvanne kotiin, teidn tytyy lyt uusi rytmi yhdess, tutustua toisiinne ja nauttia toistenne seurasta. Olette odottaneet piv, jona palaatte kotiin sairaalasta vauvanne kanssa. Ehk kaikki ei kuitenkaan sujunut aivan niin kuin suunnittelitte. Omia merkintöjä Suuri rakkaus vauvaa kohtaan ei noin vain ilmesty tyhjästä Sen kehittyminen saattaa vied hieman aikaa. Etsik tilanteita, joissa voitte olla yhdess ja joissa kumpikin teist voi viett aikaa yksin vauvan kanssa. On tysin oikein, ett kumpikin teist tekee eri asioita vauvan kanssa. Pienill vauvoilla ei ole aikuisten estoja. He saavat hikan, ilmavaivoja ja itkevt riippumatta siit, sopiiko se sinulle. He eivt vlttmtt nuku silloin, kun se sopisi sinulle. He vaativat huomiota ja hoitoa. Teidn on ehk muutettava ruoka-aikojanne ja luovuttava tekemst niin monia suunnitelmia kuin teill oli tapana. Ja kun vihdoinkin olette pydss sydksenne illallista, siell ei ehk ole rauhaa rentoutua ja nauttia siit. On vaikeaa keskitty toisiinsa ja keskustella. Joskus koko elmnne saattaa vaikuttaa katkonaiselta. Joskus se vaikuttaa erittin turhauttavalta, joskus lhes huvittavalta. Kyky nauraa saattaa auttaa suuresti! Saattaa olla liian vhunisia it, jotka vsyttvt sinut ja tekevt sinut rtyneeksi seuraavana pivn. Ehk alat uneksia ajasta Óennen kuin meill oli vauvaÉÓ Jokapivinen elmsi on yhtkki erilainen kuin se oli silloin, kun teit oli vain kaksi. libero.fi Uusi perhe 153 Ensimminen kerta, jolloin koette olevanne kolmen hengen perhe, saattaa olla sek fyysisesti ett emotionaalisesti vaativa ja kuitenkin samaan aikaan aivan ihana. Yhten pivn kaikki saattaa olla hyvin ja seuraavana pivn ongelmat nyttvt ylitsepsemttmilt. Ehk ette uskalla keskustella siit, milt teist todellisuudessa tuntuu, koska olette huolissanne siit, ett se saatettaisiin tulkita vrll tavalla. On normaalia, ett kumpikin teist kokee tilanteen ajoittain tllaisena. l tukahduta ja jt huomiotta asioita, jotka koet vaikeiksi ja hankaliksi. Keskustelkaa asioista, jotka rsyttvt teit kumpaakin, ja puhukaa siit, mit haluaisitte muuttaa. Vauva kykenee aistimaan, jos olette epvarmoja itsestnne ja rtyneit toisillenne, ja hn reagoi siihen. Vauva on ÓilmapuntariÓ sille, miten iti ja is voivat. Jos teill oli lapsia jo aikaisemmin, teist saattaa tuntua, ett olette valmistautuneet hyvin. Muistatte sek hyvt ett huonot asiat. Useimmat ihmiset ovat kuitenkin todellisuudessa erittin hyvi unohtamaan, kuinka haasteellista vanhemmaksi tuleminen voi olla. Ristiriitojen käsitteleminen Saatat ylltty siit, miten haastava ja vaativa uusi pieni vauva voi olla. On totta, ett vauvanne vahvistaa teidn suhdettanne Ð ja kuten edell mainittiin, on aikoja, jolloin elm on ihanaa. Vauva voi kuitenkin joskus muuttaa tilannetta siten, ett todellisuudessa koette kasvavanne eroon toisistanne. 154 Uusi perhe Teidän täytyy yrittää hyväksyä ja kunnioittaa toistenne tapoja olla vanhempi Pienet ristiriidat voivat kuitenkin kasvaa suuriksi, ja joskus niist saattaa tulla niin ylivoimaisia, ett voi olla vaikeaa lyt keinoa ristiriidan ratkaisemiseen. Ehk ette halua osallistua perheterapiaan. Ehk se ei ole myskn tarpeen. Monet parit onnistuvat tarttumaan ongelmiinsa keskustelemalla niist keskenn. Toisaalta saatatte hyty perheneuvonnasta ja kytnnn ohjeista. Ehk teill on ystvi, jotka voivat auttaa, tai ehk terveydenhoitajanne tai lkrinne Ð tai joku heidn suosittelemansa henkil. On trke, ett kykenette puhumaan jollekulle, ja on hydyllist, ett joku kuuntelee teit ja ymmrt ajatukset ja tarpeet, jotka alun perin kynnistivt erimielisyytenne. Kolmas osapuoli voi ehk mys auttaa teit keskustelemaan keskennne sellaisella tavalla, joka tekee riitanne helpommin ksiteltviksi ja mahdollistaa sen, ett lydtte jlleen toisenne. Henkil, joka auttaa teit konßiktien ksittelyss, saattaa kyet mys auttamaan teit selvittmn, mit on vihanne ja turhautumisenne taustalla. Tavoitteena on ratkaista konßikti siten, ett olette saaneet enemmn luottamusta toisiinne ja hyvksytte toisenne. Masennus Jos jompikumpi Ð tai molemmat Ð teist tuntee olonsa jatkuvasti masentuneeksi tai on yleisesti iloton, teidn pitisi keskustella psykologin kanssa. Pyyd terveydenhoitajaltanne tai lkriltnne neuvoja siit, miten menetell. Puhuminen psykologin kanssa voi monissa tapauksessa helpottaa joitakin tuntemuksiasi, jotka estvt sinua tuntemasta oloasi iloiseksi ja luottavaiseksi suhteessasi vauvaan. Synnytyksen jälkeinen masennus Noin 10Ð14 prosenttia uusista ideist kokee synnytyksen jlkeen psyykkisen reaktion, johon liittyy syv ja pitkn kestv masennus. Sit kutsutaan synnytyksen jlkeiseksi masennukseksi tai nimell Óbaby bluesÓ. Se voi alkaa, kun vauvan is palaa tyhn ja idin tehtvn on huolehtia vauvasta yksin. Synnytyksen jlkeinen masennus voi ilmet eri tavoin. Yleisimpi merkkej ovat yleinen toivottomuuden, avuttomuuden ja syyllisyyden tunne vauvaa kohtaan. Vauvan iti on huolestunut siit, ett hn ei ole hyv iti. Pivittiset tehtvt saattavat vaikuttaa tysin ylitsepsemttmilt, ja idill saattaa olla ahdistavia ja/tai aggressiivisia ajatuksia lapsesta. Monet naiset ja perheet yrittvt pit tmn ongelman itselln. Tm kuitenkin yleens pahentaa tilannetta. Jos masennus jatkuu pitkn aikaa, siit muodostuu samalla ajanjakso, jonka aikana idin suhde vauvaan monimutkaistuu, eik Omia merkintöjä Vauva ÒjutteleeÓ siit ole iloa idille eik vauvalle. Siksi on trke, ett keskustelette ongelmasta muiden ihmisten ja erityisesti terveydenhoitajan kanssa. Hn voi ehk auttaa ohjaamalla idin psykologille. Kokemus osoittaa, ett masennusta ja baby bluesia voidaan todellakin lievitt terapian avulla. Joillakin isill (noin 7 prosentilla) saattaa olla vastaavia masennuksen merkkej. Vauvat ovat pieniä persoonallisuuksia Jokainen vauva on erilainen aivan samalla tavalla kuin aikuiset ovat erilaisia. Vauvasi on ainutlaatuinen ja hnell on omat piirteens heti syntymst lhtien. Nm piirteet nkyvt teidn vlisess vuorovaikutuksessanne. Tapa, jolla toimitte yhdess, vaikuttaa erityisell tavalla teihin kaikkiin, ja tm vaikuttaa osaltaan siihen, miten vauvanne kehittyy ja millainen lapsi hnest tulee. Jos vauvanne on aktiivinen ja temperamenttinen tai hyvin arka, itkee paljon ja pelstyy helposti, teill vanhemmilla on suurempi haaste kuin vanhemmilla, joiden vauva sopeutuu tavanomaisiin rutiineihin ja on aina tyytyvinen ja iloinen! Suuria ponnistuksia vaaditaan mys vanhemmilta, joiden vauva on ujo, murjottaa, ylipns vaatii paljon huomiota tai jota on vaikea lohduttaa. Ihmisill on taipumus tulla pieniksi tai pitkiksi, pulleiksi tai hoikiksi, temperamenttisiksi tai syrjnvetytyviksi. Mys meidn sosiaalinen ympristmme vaikuttaa kuitenkin meihin, ja voimme muuttua ajan myt. Saatatte tarvita hieman apua ja tukea, jos teill on ÓvaativaÓ lapsi ja olette joutuneet noidankehn. Keskusteleminen tst terveydenhoitajan, jonkin Óisien ja itien ryhmssÓ olevan tai ystvpiirinne kuuluvan parin kanssa saattaa auttaa ratkaisevasti. Kannattaa ainakin yritt! Uusi perhe 155 Seksi Seksin aloittaminen uudelleen Ei ole olemassa sntj siit, milloin on normaalia aloittaa seksi uudelleen vanhemmiksi tulon jlkeen. Se vaihtelee hyvin paljon. Useimmat parit ovat aloittaneet seksin uudelleen siihen menness, kun vauva on kolmen kuukauden ikinen, mutta monilla ensi kertaa vanhemmiksi tulleilla ei ole aktiivista seksielm ennen kuin vauva on kuuden kuukauden ikinen. Trkein edellytys hyvlle seksielmlle on se, ett molemmat haluatte sit ja ett tunnette luottamusta toisianne kohtaan. Muista, ett samassa suhteessa kuin jaatte vastuunne vanhemmuudesta, jaatte mys kokemuksenne perheeksi tulemisesta; tm yhdenmukaistaa jossain mrin keskinist seksin ja lheisyyden tarvettanne. Puhukaa toisillenne tarpeistanne. Yrittk mys puhua asioista, jotka tuottavat teille pettymyksen tai raivostuttavat teit. lk umpioiko kielteisi tunteita. Tuokaa ne esiin silloin, kun tilanne on tuoreena mielessnne, koska jos ette tee niin, ne voivat nousta esteeksi sill hetkell, kun teill on viimeinkin hieman rauhaa nauttia toistenne seurasta. 156 Uusi perhe Naisen keho muuttuu Monilla naisilla on vaikeuksia tottua siihen, ett heidn kehonsa on muuttunut raskauden ja synnytyksen jlkeen. Jotkut naiset odottavat, ett heidn kehonsa on samanlainen kuin ennenkin, ja ovat ehk pettyneit siihen, ett se on niin erilainen. Olet kuitenkin kynyt yhdeksn kuukauden ajan lpi fyysisi ja psyykkisi muutoksia; sinusta on tullut eri ihminen ja mys kehosi on erilainen. Aluksi synnytyksen jlkeen sinulla on yh vatsakumpu, rintasi ovat suuret ja arat ja sukupuolielimesi nyttvt erilaisilta kuin ennen raskautta. Kaikki tm tietenkin kohentuu! Vatsakumpu hvi (vaikka vatsassasi on todennkisesti aina hieman ylimrist nahkaa), ja sukupuolielimesi supistuvat siten, ett voit jlleen nauttia seksielmst samalla tavoin kuin ennen vauvan syntym. Kun seksi sattuu Joillekin ideille ommellaan paljon tikkej lantionpohjaan. Arpikudos saattaa olla kovaa ja arkaa, mik tekee seksin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi alussa. Suihkuta arpeen vett joka piv, kun kyt suihkussa, ja voit mys alkaa hieroa aluetta hellsti sen jlkeen kun tikit ovat hvinneet, jotta totutat tmn ruumiinosan kosketukseen. Jos pivn aikana lantionpohjan lihaksesi ovat tysin jnnittynein Ð ehk sen vuoksi, ett koet siselintesi olevan ÒaukiÓ tai ÒpainaviaÓ Ð saattaa olla vaikeaa rentoutua seksin yhteydess, ja jos et pysty rentoutumaan, se voi sattua. Aineenvaihduntaa kiihdyttvien harjoitusten ja lantionpohjan lihasten harjoitusten tekeminen pivittin saattaa auttaa. Voit mys venytt lantionpohjan lihaksiasi lepmll ksiesi ja polviesi varassa. l tee sit, jos se on todella tuskallista. Sen pitisi tuntua venytykselt. l nosta mitn todella painavaa, ja yrit levt hieman useita kertoja pivss. Sinun on kyettv rentoutumaan voidaksesi nauttia seksist, ja sinun on haluttava nauttia hetkest kumppanisi kanssa. Et voi nauttia seksist kskyst, mutta voit luoda oikeat edellytykset Ð ja te molemmat olette vastuussa siit, ett edellytykset ovat oikeat. Äiti- ja isäryhmät Useimmissa kunnissa lastenneuvolassa perustetaan iti-lapsiryhmi. Useimmat ryhmt ovat yksityisi kohtaamisia, joissa on mahdollista jakaa ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Monet ryhmt tapaavat viikoittain itien itiysloman ajan, ja monet idit haluavat osallistua mys erilaisiin toimintoihin pivn aikana. Joihinkin ryhmiin kutsutaan mys isi. Saattaa kuitenkin kyd niin, ett jostain tietyst iti-lapsiryhmst tulee foorumi, jossa esitelln Ótydellist itiyttÓ tai Ótydellist vauvaaÓ. Tm ei jt tilaa sille, ett ksiteltisiin vaikeuksia, joita elmiseen pienen vauvan kanssa saattaa liitty. Puhu terveydenhoitajallenne, jos sinun ryhmsi kehittyy tll tavoin. Tm antaa hnelle tiedon siit, ett hnen lsnoloaan ehk tarvitaan ryhmn kokoontumisissa aika ajoin, tai hn voi itiryhm auttaa teit jakamaan ryhmn ja ehk auttaa sinua liittymn muihin iteihin, joilla on samanikisi vauvoja kuin sinulla. Omia merkintöjä Joissain kunnissa on mys isryhmi. Niiss ist voivat keskustella ajatuksistaan seuraavista aiheista: ¥ Kuinka hienoa onkaan tulla isksi. ¥ Miten lydn enemmn aikaa lapselleni? ¥ Miksi en koskaan saa tehd mitn vauvani kanssa Ð vaimoni nytt aina ottavan ohjakset ksiins? ¥ Hermostun, kun vauvani itkee. Tuntuuko kenestkn muusta samanlaiselta, ja onko se normaalia? ¥ Onko tarpeen, ett nousen yll yls vauvan vuoksi, kun vaimoni jo tekee sen? ¥ Seksi Ð onko kenellkn ajatuksia siit, miten onnistumme palaamaan taas yhteen? itiryhm libero.fi Uusi perhe 157 Isovanhemmat Omia merkintöjä Kaikille kolmelle sukupolvelle Ð lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille Ð koituu merkittv hyty ja iloa siit, jos kehittte lheiset suhteet toisiinne. Jos teill vanhempina ja isovanhemmilla on hyvin erilaisia ajatuksia siit, mit lasten pitisi saada tehd Ð ja mit ei Ð voisi olla hyv ajatus sopia heti aluksi, mist te pttte omassa kodissanne ja mist he omassaan. Sek lapset ett aikuiset ymmrtvt tmn. Monet isovanhemmat ovat edelleen tyss, kun heidn lapsensa saavat lapsia, tai he saattavat asua kaukana. Tm Isoiti ja lapsenlapset 158 Uusi perhe vaikeuttaa lheisen yhteyden yllpitmist. Jotkut isovanhemmat asuvat ehk kuitenkin lhempn ja heill on sek aikaa ett halua toimia lapsenvahteina, kun haluatte menn ulos. Jotkut isovanhemmat saattavat jopa haluta huolehtia vauvasta yhten pivn viikossa ja antaa vapaapivn, jolloin vauvan ei tarvitse menn pivhoitoon. Isovanhemmat voivat olla hyvi hoitajia mys silloin, kun vauva on sairas eik hnt voida vied pivkotiin. Kysy heilt Ð vauvan jttminen heille saattaa olla teille suureksi avuksi, ja siit koituu usein suurta iloa teille kaikille. Sisarukset ja sisaruskateus Sisarukset Monet ajattelevat, ett on hyv odottaa pikkuveljen tai -sisaren hankkimista siihen saakka, kunnes vanhempi lapsi on yli 2Ðvuotias. Yksi syy thn on se, ett vanhempi lapsi ei kykene aina kestmn sit, ett hnen on jaettava iti ja is sisaruksen kanssa. Toiset ajattelevat, ett sisarukset hytyvt suuresti siit, ett he ovat niin samanikisi, ett ovat melkein kuin kaksosia. Oli kuinka oli, jos sinulla jo on lapsi, sinun pitisi valmistaa hnt uuden vauvan tuloon. Ota vanhempi lapsi mukaan siihen, ett iti on raskaana, ota hnet mukaan siihen, mit idiss tapahtuu ja miten uusi vauva kehittyy, anna hnen tuntea vauvan potkut idin masussa. Ota vanhempi lapsi mukaan mys valmisteluihin uuden vauvan tuloa varten. Mit paremmin otat vanhemman lapsen mukaan, sit lheisemmksi hn kokee uuden vauvan. Anna mys vanhemman lapsen kyd katsomassa sinua ja pikkuvelje tai sisarta sairaalassa mahdollisimman usein. On mys trke, ett vanhempi lapsi saa osallistua vauvan hoitamiseen, jos hn haluaa. Tm voi olla yksi etu siit, ett perheess on jo vanhempi lapsi. Tm ei kuitenkaan merkitse sit, ettei vanhemmalla lapsella olisi sisaruskateuden tunteita. Vanhempien saattaa olla vaikeaa hyvksy kielteisi tunteita. On kuitenkin trke sek lapselle itselleen ett hnen ja vauvan vliselle suhteelle, ett hn saa ilmaista tunteensa avoimesti. Kuuntele siis vanhempaa lastasi, ja osoita hnelle ymmrryksesi riippumatta siit, millaista vihaa, surua tai kateutta hn tunteekin. Se, ett autat vanhempaa lastasi selvimn sisaruskateudesta, on erittin vaativaa molemmille vanhemmille Ð se edellytt aikaa ja paljon huomiota. Se opettaa kuitenkin lasta erottamaan sen, mik on hyvksyttv ja mik ei: lapsi ymmrt, ett kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, mutta tietyt teot eivt ole, kuten esimerkiksi vauvan lyminen. Perheenjsen, jolle uuden vauvan tulo on vaikeinta, on varmasti vanhempi sisarus. l siis odota, ett vanhempi lapsi rakastaisi uutta pient vauvaa vlittmsti, lk yrit pakottaa hnt tuntemaan tunteita, jotka haluaisit nhd. Et voi pakottaa tunteita heräämään, mutta voit luoda niille oikeat olosuhteet Miss mrin ja mill tavoin vanhempi lapsi ilmaisee sisaruskateutensa, riippuu monista asioista. Vanhemman lapsen ik vaikuttaa siihen, miten hn ilmaisee sisaruskateuden ja milloin se her. Jos ikero on enemmn kuin muutamia vuosia, vaikeuksia ei ehk ilmene ennen kuin muutamia kuukausia myhemmin, esi- Sisarusrakkautta merkiksi silloin, kun uudesta pikkuveljest tai -sisaresta on selvsti tullut pysyv ja luonnollinen osa perheen arkipiv. Kouluikiset lapset eivt ehk tunnusta ÒkiellettyjÓ sisaruskateuden tunteita eivtk nyt ilmaisevan tllaisia tunteita. Sisaruskateutta voidaan ilmaista epsuoremmin tiukkana ÒmoralisointinaÓ ja nuhteluna jostakin vauvan teosta Ð tai ehk tysin ylitsevuotavana ÓidillisyytenÓ. Sisaruskateudesta krsiv lapsi voi mys reagoida thn uuteen tilanteeseen muissa sosiaalisissa tilanteissa ollessaan poissa kotoa, esimerkiksi pivhoidossa tai koulussa. Monilla vanhemmilla on kokemuksia siit, ett heidn vanhempi lapsensa kysyy, ket lapsistaan he rakastavat eniten. Kun sisaruskateudesta krsiv eli hieman ahdistunut lapsi haluaa vakuutteluja siit, ett hnt rakastetaan eniten, kyseess ei ole vlttmtt kilpailu. Usein se on kmpel yritys saada varaukseton vakuutus siit, ett hnt rakastetaan tydellisesti ja kokonaan. Uusi perhe 159 160 Synnytys Valitettavasti monet vanhemmat haluavat olla vastauksissaan ÒrehellisiÓ, ÒoikeudenmukaisiaÓ ja ÓrealistisiaÓ. He pitvt tarpeellisena sanoa jotain sellaista kuin Ónyt iti ja isi rakastavat teit molempia yht paljonÓ. Tm tuottaa lapselle aina pettymyksen. Lapsi tarvitsee selvn, mutkattoman, varauksettoman vakuutuksen siit, ett vanhemman rakkaus hnt kohtaan on kaikenkattavaa. Voisit ehk sanoa vanhemmalle lapsellesi, ett rakastat hnt, koska tunnet hnet parhaiten ja koska É (mainitse tss yhteydess kaikki lapsesi hyvt puolet) ja ett rakastat vauvaa, koska É ja ett rakastat is, koska ilman hnt sinulla ei olisi kahta ihanaa lasta, jotka sinulla nyt on. Voisi mys olla hydyllist, jos te vanhempina Ð yhdess tai kumpikin teist eri aikoina Ð pyrkisitte kyttmn aikaa vanhemman lapsen kanssa ilman vauvan lsnoloa. Tm antaa teille mahdollisuuden tehd asioita, joista vanhempi lapsi nauttii ja jotka tekevt hnest keskipisteen. Kun olette onnistuneet palauttamaan vanhemman lapsenne luottamuksen rakkauteenne, mynteiset tunteet sisarusten vlill voivat kehitty ja kukoistaa. Onneksi vanhempi lapsi net reagoi sek mynteisin ett sisaruskateuden tuntein, kun hn saa pikkuveljen tai -sisaren. Mielenkiinto, hellyys, huoli ja rakkaus ovat joitain sisarusten vlisi tunteita. Pikkuvauvan ehdoton mielenkiinto vanhempaan sisarukseen ja varaukseton hyvksyminen rohkaisee tt mynteist kehityst. Omia merkintöjä Uusi perhe 161 Hakemisto A AIDS 49 Aistit 88, 89, 145 Akupunktio 51, 83, 94 Alkoholi 25, 55 Allergia 51, 120 Apgar-pisteet 87 Astma 52, 120 Auringonotto 139 A-vitamiini 18 B Bakteerit virtsassa 16 Bilirubiini 121 C CTG Ð sydnkuva 21, 49, 71, 85, 91 D Diabetes (sokeritauti) 16, 52 Downin syndrooma 20 D-vitamiini 58, 115 E EndorÞinit 35 Ennakoivat supistukset 32, 46 Ennenaikainen synnytys 94 Epiduraalipuudutus 74, 82, 92 Estrogeeni 42, 124 F Foolihappo 57 162 Hakemisto G Geenit 38, 47 Glukoosirasituskoe 52 Gynekologiset tutkimukset 8 H Hajamielisyys 41 Hajusteet 53 Halukkuus 28, 63 Haluttomuus 42 Hampaat 135 Hampaiden harjaus 135 Hapenpuute 85, 91 Happi 25, 93 Hemoglobiini 16 Hengitys 71 Hengstyminen 31, 36, 46, 54, 58 Hepatiitti B 110 Herpes 48 Herumisreßeksi 100 Hib-rokote 144 Hieronta 46, 82, 85, 130 Hiivatulehdus 46, 49 Hikka 30, 137 Hinkuyskrokote 144 HIV 49 Hoitopaikka 133 Hormonit 8, 25, 28, 32, 35, 39, 42, 46, 100 Huimaus 16, 27, 43, 63 Huohottaminen 71 Huolestuminen 46 I Iho 46 Ikenet 44 Ilmoitus syntyneest lapsesta 87 Ilokaasu 82 Imemisreßeksi 37, 108 Imetys 42, 53, 98 - 114 Imetysliivit 65 Imetystyyny 99, 124 Imukuppisynnytys 91 Infektiotaudit 48 Isovanhemmat 158 Istukka 25, 94 Istukkatestit 21, 29 Is 10Ð13, 23, 129 Isryhmt 157 Itku 141 J Jlkeisvaihe 77, 78, 79 Jlkisupistukset 103 Jlkitarkastus 124 Jlkivuoto 123 Jykkkouristus 144 K Kahvi 53 Kaksoset 47 Kala 56 Kalsium 57, 58 Kalvon puhkaiseminen 71, 73 Kantoliina 149 Kantoreppu 150 Karsta 137 Kasvissynti 57 Katsekontakti 88, 114, 118, 145, 146 Keisarileikkaus 92 Keltaisuus 120 Kemikaalit, kosmetiikka ja hajusteet 53 Kenguruhoito 95 Keskenmeno 19, 48, 50 Keskosuus 55, 72, 94 Kielijnne 112 Kissat 48 Kivut 43, 44, 54 Klamydia 48 Kofeiini 53 Kohdunkaula 39, 49, 70 Kohdunsuu 27 Kohtu 8, 25, 46, 77, 103 Kola-juomat 53 Koliikki 142 Kolmoset 47 Kolmosten sponsorointi 47 Kotisynnytys 15 Krampit 43 Kromosomit 21 Kuiva iho 137 Kutina 45 Kuukautiset 8, 24, 110, 123 Kuulotutkimukset 122 Kuume 122, 138 K-vitamiini 90 Kylpy 133 Ktil 15, 142 Ktkytkuolema 108, 122 Kvelytuolit 150 Kynnistminen 73 L Lantion hieronta 82 Lantionpohjanlihakset 68, 123 Lapsenkina 30 Lapsiveden vuotaminen 70 Lapsivesi 17, 38, 70 Lapsivesitutkimukset 21 Laskettu aika 14, 22 Leikkikeh 66, 147, 148 Lepoasennot 76, 84 Liian vhn maitoa 104, 110 Liian paljon maitoa 110 Liikunta 44, 51, 67, 115 Limatulppa 70 Lonkkaluksaatio 90 Luonteenpiirteet 142 Lvistykset 114 Lhtyshengitys 71 Lkkeet 108 Lkri 14 Lkrikynnit 14 M Maidontuotanto 100 Maitorauhaset 101 Maitotiehyet 101, 111, 124 Maitovuoto lapsella 121 Masennus 52, 154 Masennuslkkeet 52 Matkustaminen 54 Mobile 148 N Napa 121 Napanuora 79 Napanuoran pH-arvo 87 Neuvolatutkimukset 9 Nikotiini 25, 55, 107 Nimi 22 Niskaturvotusultranitutkimus 20 Nivelet 39 Nukkuminen yhdess 103 Nukuttaminen 83 Nk 146 Nnnit 112 Nrstys 32, 45 Nyttpte 53 O Oksentelu 50 Oksitosiini 73, 79, 82, 101, 103, 124 Onnellisuus 35 Orgasmi 46 P Pahoinvointi 27, 50, 59 Painoindeksi 51 Palautuminen 123 Parisuhde 62 Parvorokko 49 Pelko 41, 62 Perheen toimintamallit 153 Perpukamat 44 Pertila 91 Pihdit 91 Pikaruoka 57 Pikkuhousunsuojat Ð lukitut sivut Poika 20, 22, 25, 42 Ponnistusvaihe 71, 77 Progesteroni 25, 42 Prolaktiini 46, 100, 124 Prostaglandiini 73 Psykologi 13, 41, 52, 131, 154 Psyykkiset muutokset 41, 129 Pudendaalipuudutus 83 Pulauttelu 105, 137 Pulloruokinta 114 Pullot 114 Punainen peppu 136 Pnsrky 50, 55, 60, 83 R Raivotarjonta 91 Rakenneultranitutkimus 19 Raskausajan muutokset 8, 41 Raskausajan diabetes (sokeritauti) 51 Raskausarvet 46 Raskausmyrkytys 50 Raskaustesti 8 Ratsastus 54 Raudanpuutos 16, 58 Rauta 58, 115 REM-uni 118 Hakemisto 163 Rentoutuminen 72 Rhesus-tekij 16 Rinnat 42 Rintaleikkaus 108, 113 Rintapumppu 95, 106, 113 Rintatulehdus 111 Ripuli 58,138 Ristiriidat 154 Rokotukset 48, 143 Ruoka 56 Ryhtytys 88, 105, 120, 137, S Sairaala 74 Saksiote 100, 101 Seksi 63 Selkkivut 93 Sikin liikkeet 23 Silmt 27, 28, 45 Silmtulehdus 138 Sisarkateus 130, 159 Sisarukset 159 Siteet Ð lukitut sivut Sokeria virtsassa 52 Sokeritauti (Diabetes) 16, 52 Sosiaali- ja terveysministeri 117 Spinaalianestesia 82, 92 STAN-laite 85 Streptokokki 48 Suonenveto 43 Suonikohjut 35, 44 Supistukset 70Ð93 Sydnnet 27, 85, 91 Synnytykseen valmentautuminen 64 Synnytyksen jlkeinen masennus 154 Synnytys 70Ð90 Synnytysasennot 75 Synnytysosasto 74 164 Hakemisto Synnytyspelko 64 Synnytyssuunnitelma 74 Symishirit 55 T Tarvikkeet 65 Toistuva virtsankarkailu 45 Toivottomuus 154 Toksoplasmoosi 48 Tunteet 13, 62, 76, 129, 159, 161 Tupakointi 19, 55, 107 Turvakaukalo 65, 127 Turvotus 17, 44, 50 Tytt 20, 21, 22, 27, 42 Ty 53 Tyskentelyasento 127 Tyymprist 53 U Uloste 39, 104, 136, 138 Ultranitutkimukset 14, 19 Ummetus 45, 58, 124 Uni 118 V Vaipat Ð lukitut sivut Valkuaista virtsassa 50 Valohoito 120 Varhaisraskauden yhdistelmseulonta 19 Vasta-aineet 8, 48, 100, 143 Vastasyntynyt 118 Vatsalihakset 43, 67, 125 Vauvahieronta 147 Vauvanhoito 133 Vauvauinti 147 Verenkierto 44, 67 Verenpaine 16, 43, 50, 74 Verensokeri 52, 60, 88 Verenvuoto 25, 28, 43, 50, 70, 123 Verikokeet 19, 48, 49, 85, 91 Verinen vuoto 50 Veriryhm 16 Vesirakkulapuudutus 83 Vesisynnytys 82 Vierailuaika 97 Vihurirokko 48 Viini 55 Vilustuminen 48, 134 Virtsaaminen 44, 104 Virtsakokeet 14 Virtsankarkailu 45 Virtsarakontulehdus 14, 33, 44, 46 Vitamiinit 58, 115 Voimistelu 125 Valkovuoto 46 Vyhyketerapia 51, 72, 124 Vliliha 72, 78, 92, 124 Vsymys 29, 42, 63 X X-kromosomi 21 Y Yhdynt 21, 32, 50, 63 Y-kromosomi 21 Yksinhuoltajuus 130 Yliaikainen raskaus 72 Ylipaino 51 Ä idinmaidonkorvike 114 idinmaito 98Ð114 iti 97 itiryhmt 157 Hyviä kirjoja Aarnipuu, Tiia Sateenkaariperheen ABC-kirja Helsinki, Seksuaalinen tasavertaisuus, 2006 Aittokoski, Metsmarja; Huitti-Malka, Riika; Salokoski, Mrta Imetyksen aika : uusi suomalainen imetyskirja Avain, 2009 Alkio, Paula Sylintydelt elm arki kaksosten ja kolmosten kanssa Vestliitto ry, 2007 Deans, Anne Toukoluoto, Nina (toim.) Suuri itiyskirja Perhemediat Oy, 2005 Ensi- ja turvakotien liitto, Helsinki / Andersson, Maarit; Hyytinen, Riitta; Kuorelahti, Marianne (toim.) Vauvan parhaaksi : kuntoutuminen pihteist odotus- ja vauva-aikana : Pid kiinni -hoitojrjestelm Helsinki, Pekan Offset, 2008 Heikkil, Riitta Synnytys ja sektio opas synnyttjlle matkalle itiyteen UNIpress Oy AB, 1999 Helin, Sari & Pakeman, Sinikka Ra(s)kas raskaus Otava, 2004 Nilsson, Lennart & Hamberger, Lars Syntyy uusi ihminen Otava, 2003 Hirvonen, Hanna Is syntymss Tammi, 2005 Nylander, Gro idiksi ensi kertaa WSOY, 2006 Hirvonen, Hanna Vesi kannattaa. Vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana Kirjayhtym 1998 Ntkin, Ritva (toim.) Pullo, pillerit ja perhe; vanhemmuus ja pihdeongelmat PS-kustannus, 2006 Huttunen, Janne Isyyspakkaus Otava, 2007 Rautaparta, Malla Raskaus, synnytys, itiys idiksi omaa kehoa kuunnellen WSOY, 2010 - runsaasti joogasta omaksuttuja harjoituksia, keinoja uuden tasapainon etsintn ja monien vaivojen helpottamiseen Hrknen, Anna-Leena Heikosti positiivinen Otava, 2010 Janouch, Katerina Synnytys Lasten kanssa Ðkirjasarjaa Otava, 2010 Kaitaniemi, Tiina Luonnollinen lapsuus Avain, 2010 Shields, Brooke Tuli sade rankka : miten selvisin synnytyksenjlkeisest masennuksesta Otava, 2006 Sinkkonen, Jari Elmni poikana WSOY, 2005 Korhonen, Malla Raskaus ja jooga Tammi, 1992 Leppnen, Keijo Isyystesti Otava, 2002 Hyviä kirjoja 165 Sosiaali- ja terveysministeri, terveysosasto Hasunen, Kaija Lapsi, perhe ja ruoka Edita (jakaja), 2004 - imevis- ja leikki-ikisten lasten, odottavien ja imettvien itien ravitsemussuositus Supinen, Veera & Anttonen, Vesa (toim.) Baby blues, Perhekirja Arktinen banaani, 2006 - humoristinen sarjakuvateos CD-levyjä / DVD:t Linkkejä CD-levyjä Aktiivinen synnytys ry www.aktiivinensynnytys.Þ Saisto, Terhi - Toivanen, Riikka - Halmesmki, Erja Synnyt rentoutuneena Alkoholi ja raskaus www.paihdelinkki.Þ DVD:t Stumppi www.stumppi.Þ Imetyksen tuki ry www.imetys.Þ Symons, Jane Vauva tilauksessa Karisto, 2003 Hard, Leisa Fit Mama 1. Synnytyst edeltv kuntoharjoittelu 2. Synnytyksen jlkeinen kuntoharjoittelu Tahkokallio, Keijo Kotipesn lmp etsimss WSOY, 2005 Bo, Kari Corewellness www.tena.Þ Isyys.net www.isyys.net Vestliitto, Helsinki / Janhunen, Kristiina ja Oulasmaa, Minna (toim.) idin kielletyt tunteet Nykypaino, 2008 Suomen Ktilliito Paras ja aito, rintamaito toimisto@suomenkatiloliitto.Þ Irti tupakasta www.naisensydan.Þ/uudet/tupakka.pdf Kansanelkelaitos www.kela.Þ Lapsi, perhe ja ruoka http://www.stm.Þ/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581 Mannerheimin lastensuojeluliitto www.mll.Þ/vanhempainnetti Pelastakaa lapset ry www.pelastakaalapset.Þ Pihdelinkki www.paihdelinkki.Þ 166 Hyviä kirjoja / CD-levyjä / DVD:t Sosiaali- ja terveysministeri www.stm.Þ Puhelinnumeroita Ensi- ja turvakotien liitto www.ensijaturvakotienliitto.Þ Sivustolla mm. Ajattelen Sinua -esite, joka kertoo pihteiden haitoista odotusaikana AA:n auttava puhelin 09 750 200 Naisille 09 7562 2260 Avoin linja naisille, jotka kyttvt tai pelkvt kyttvns vkivaltaa FOLKHLSANS SAMTALSJOUR 9800-15 11 00 Parisuhdekysymysten neuvontapuhelin 010 309 3900 Suomen Monikkoperheet Ry www.suomenmonikkoperheet.Þ Imetystukipuhelin 041 528 5582 Pelastakaa lapset ry 010 843 5000 Symishiriliitto Ð SYLI ry www.syomishairioliitto.Þ Irti huumeista ry:n palveleva puhelin 010 80 4550 Stumppi-puhelin 0800 148 484 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.thl.Þ Kriisipuhelin 02 03 44 55 66 Stdpunkten 09 3294 5530 Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.Þ KPY Tukea lapsensa menettneiden perheille 03 3451 100 Symishiriliitto - SYLI ry 02 251 9207 Synnytyspelkoon liittyvi artikkeleita: Synnytyspelko - mit se on? SLL-artikkeli v. 2003 www.synnytys.net/synnytyspelko.pdf Synnytyspelon hoito terapeuttisen ryhmn ja rentoutumisharjoituksen avulla. SLL-artikkeli v. 2002 www.synnytys.net/synnytyspelon_hoito.pdf Lymtn linja Miehille mahdollisuus katkaista vkivaltaisuuden kierre Helsinki 09 6126 6212 Espoo 09 276 6280 Tampere 03 3141 8514 Ulkomaalaisten kriisikeskus 09 4135 0501 Vanhempainpuhelin 0600 12277 Myrkytyskeskus 09 4711, 09 471 977 Naisten linja Maksuton, valtakunnallinen neuvontapuhelin vkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytille 0800 02400 Linkkejä / Puhelinnumeroita 167 ”Raskaana – raskaus, synnytys ja uusi perhe” on vertaansa vailla oleva käsikirja, josta löydätte vastauksia moniin tuoreiden vanhempien mieltä painaviin kysymyksiin. Voitte esimerkiksi lukea, kuinka lapsi kehittyy viikko viikolta, mitä äidin kehossa tapahtuu, miksi hän on niin väsynyt, miten imetyksen saa hyvin alkuun ja millä tavalla tuleva isä voi osallistua tapahtumaan kaikessa jännittävyydessään. Kirjassa on tilaa omille muistiinpanoillenne, joten voitte halutessanne käyttää sitä omasta uudesta perhe-elämästänne kertovan tarinakirjan pohjana. Kirjalla on Joutsenmerkki, se on hiilidioksidineutraali ja sillä on lisäksi FSC-merkki. FSC-merkki on osoitus vastuuntuntoisesta metsien käsittelystä. Tätä kirjaa voi lukea yhdessä sähköpostiviestien kanssa, joita sinä ja lapsesi tulette saamaan ensimmäisten parin vuoden aikana. Liity mukaan sivustossa libero.fi
© Copyright 2024