yksintulleiden alaikäisten pakolaisten palvelupolku
YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTEN PALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi 1 Taitto: Maura Tiuraniemi Kuvat: Halaten materiaalit Julkaisija: Halaten hanke, http://halaten.turkuamk.fi Kirjapaino: X-COPY, Turku 2014 Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTEN PALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO2 2. YKSINTULLEEN PALVELUPOLKUKUVAUS 4 3. FAHRANIN TARINA6 4. TURVAPAIKAN HAKEMINEN 8 5. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMINEN 10 6. KOTOUTTAMISPALVELUT KUNNISSA 12 7. SIIRTYMINEN NORMAALIPALVELUIHIN 15 8. ASIANTUNTIJAVERKOSTON PALVELUT 16 LÄHTEET24 LIITE 1. AIHEESEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET LIITE 2. PALVELUPOLKUUN LIITTYVÄT LAIT LIITE 3. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ 1 1. JOHDANTO Yksintulleet pakolaislapset päätyvät Suomeen erilaisista syistä. Lähdön taustalla on useimmiten lähtömaiden pitkittyneet konfliktitilanteet ja yleinen turvattomuus. Tyypillinen vailla huoltajaa maahan saapunut alaikäinen turvapaikanhakija on 15–17 -vuotias tyttö tai poika Somaliasta, Irakista tai Afganistanista. Suurin osa alle 15-vuotiaista lapsista saapuu maahan sukulaisten tai ystävien saattamana. Pakolaislasten määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2013 Suomeen saapui 156 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Kuva 1. Yksintulleet turvapaikanhakijat vuosina 1991–2013. 2 Turvapaikanhakijalapset saapuvat Suomeen erilaisia reittejä. Osa lapsista on tehnyt matkaa muutaman päivän, osa heistä on ollut matkalla jopa vuosia pakoillen poliiseja ja eläen kaduilla useissakin eri maissa. Yksintulleiden lasten taustalla on usein monenlaista turvattomuutta ja traumatisoitumista. Euroopan komission toimintasuunnitelma 2010 on asettanut tavoitteeksi yhteisen normiston luomisen ilman huoltajaa maahan saapuvien lasten suojelemiseksi. Myös Suomen valtion kotouttamisohjelman mukaan lapsiin ja nuoriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. HALATEN – haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -projekti tukee alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden pakolaisten kotoutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsinais-Suomessa. Alaikäisistä yksintulleista tehdyn tutkimuksen ja heidän kanssaan toteutettujen ryhmätoimintojen lisäksi projektin aikana luotiin monialainen, alueellinen asiantuntijaverkosto. Tässä asiantuntijaverkoston (Liite 3) kanssa yhteistyössä toteutetussa oppaassa kuvataan yli 14-vuotiaiden yksintulleiden pakolaislasten kotoutumista edistäviä palveluita turvapaikanhakuvaiheesta kotouttamisajan päättymiseen Varsinais-Suomessa. Opas on osa Maura Tiuraniemen opinnäytetyötä. Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten palveluista ei ole aiemmin tehty kattavaa selvitystä Varsinais-Suomen osalta. Tässä kuvaamme turvapaikan hakemiseen ja kotoutumisen tukemiseen liittyvät prosessit. Palvelupolkukuvaus sisältää neljä eri osaa: 1. graafinen kuvaus, 2. esimerkkitarina, 3. graafisen kuvauksen avaava tekstiosa sekä 4. osallistuvien organisaatioiden toiminnan kuvaus. Opas on tarkoitettu yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Kuvaus koskee ko. kohderyhmän kanssa työtä tekeviä Varsinais-Suomen alueella toimivia julkisia palveluja, kuntia (Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali), kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä organisaatioita ja palvelun tuottajia. 3 2. YKSINTULLEEN PALVELUPOLKUKAAVIO Seuraavassa kaaviossa esitetään pelkistetysti kuvaus yksintulleen pakolaislapsen palvelujen etenemisestä. Käytännössä vaiheet limittyvät ja lisähaasteita tuottaa muuttuva toimintaympäristö. Lait ja käytännöt kehittyvät jatkuvasti joten kuvausta pitää päivittää riittävän usein. Kaavio kuvaa palveluja syksyllä 2014. Sen selitysosio löytyy tekstistä kappaleista 4-7. Kappaleessa 3 polku havainnollistuu Krister Björklundin tutkimuksen useista haastatteluista kootun kuvitteellisen esimerkkihenkilön avulla. 4 5 3. FAHRANIN TARINA 16-vuotias Fahran tuli laivalla Turkuun maaliskuussa 2009. Hänellä ei ollut mitään käsitystä Suomesta, oli vaan kuullut sedältään pohjoisesta maasta, jossa ihmiset olivat yhtä kylmiä kuin ilmastokin. Satamassa häntä oli neuvottu menemään poliisiasemalle hakemaan turvapaikkaa. Vastattuaan poliisin kysymyksiin, Fahran vietiin SPR:n Turun vastaanottokeskukseen Pansioon. Afganistan oli Fahranin syntymämaa, mutta hän oli joutunut muuttamaan perheensä kanssa Iraniin levottomia oloja pakoon. Siellä perheeseen syntyi toinen poika ja tytär. Kulttuuri, kieli ja uskonto olivat melko lailla samat kuin Afganistanissa, mutta elämä oli vaikeaa ja köyhää, koska he eivät saaneet oleskelu- tai työlupaa. Kun tilanne Afganistanissa hieman rauhoittui, perhe muutti takaisin vanhaan kotikyläänsä. Rauhaa ei kuitenkaan kestänyt kauan, vaan pian he joutuivat taas lähtemään pakosalle. He harkitsivat Pakistania, mutta pitivät sitä liian vaarallisena heille. Päämääräksi valittiin Eurooppa. Perhe pääsi vaaroja uhmaten salakuljettajien matkassa Turkkiin asti. Siellä Fahran joutui eroon perheestään. Hänen onnistui päästä Evros-joen yli, ja niin syvälle Kreikkaan ettei häntä saatu kiinni. Myöhemmin hän sai puhelimitse yhteyttä perheeseensä. Turkin poliisi oli vanginnut heidät ja lähettänyt perheen takaisin Afganistaniin. Kreikkaan Fahran ei voinut jäädä, kadut olivat turvattomia ja olot yleensäkin huo- 6 not, joten hän jatkoi matkaa länteen ilman selvää päämäärää. Monien vaiheiden jälkeen hän löysi itsensäTukholmasta ja sai siellä neuvon hakeutua laivalla Turkuun, koska mahdollisuudet saada turvapaikka saattaisivat olla paremmat kuin Ruotsissa. SPR:n Turun vastaanottokeskuksen ryhmäkodissa Fahran pääsi uuden elämän alkuun. Arkirutiinit ja opiskelu jäsensivät päiviä. Fahran tutustui muihin ryhmäkodin asukkaisiin, ja vaikka yhteisen kielen löytäminen oli alussa hankalaa, hän sai ystäviä. Elämää varjosti kuitenkin epätietoisuus oleskeluluvasta. Poliisin tekemä turvapaikkakuulustelu ja perusteellinen turvapaikkapuhuttelu Helsingissä olivat olleet raskaita kokemuksia. Piti tuntikausia selvittää seikkaperäisesti elämän kaikki vaiheet Suomeen saapumiseen asti. Fahranilla oli ollut tukenaan hänelle nimetty edustaja, sosiaalityöntekijä ja tulkki. Silti Fahran koki häneen kohdistetut epäilyt nöyrryyttävinä. Hänelle oli jopa tehty oikeuslääketieteellinen ikätutkimus, koska hän ei viranomaisten mielestä näyttänyt kuusitoistavuotiaalta. Vaikka Fahran yleisesti ottaen viihtyi ryhmäkodissa, epätietoisuus Suomeen jäämisestä ja perheen kohtalosta Afganistanissa painoivat mieltä. Murehtiminen haittasi muutenkin vaikeita kieliopintoja. Eikä motivaatio oppia suomea muutenkaan ollut kovin suuri kun ei tiennyt saisiko jäädä maahan. Ohjaajat ja sosiaalityöntekijä olivat Fahranin tukena, ja heihin hän luotti. Hänen viral- linen edustajansa oli tärkeä ja piti Fahrahin puolta virallisissa yhteyksissä, mutta hän oli etäisempi.Kuukaudet kuluivat, ja eräänä kauniina syyspäivänä Fahran sai tietää, että hänelle oli myönnetty oleskelulupa. Helpotus oli suuri, mutta huoli omaisista yhä painoi häntä. Fahran halusi perheensä Suomeen. Hän ei kuitenkaan itse voinut sitä järjestää, vaan hänen vanhempiensa olisi hakeuduttava Kabuliin, Suomen suurlähetystöön ja jätettävä anomus perheenyhdistämisestä. Miten se järjestyisi? Fahranin perhe asui aivan eri osassa maata, ja matka Kabuliin oli kaikkea muuta kuin turvallinen. Lisäksi Fahran oli jo ehtinyt täyttää 17, ja pieni ihme olisi ollut tarpeen, että koko perheenyhdistämisprosessi olisi voitu saattaa päätökseen ennen kuin Fahran täyttäisi 18. Suuresta haaveesta oli luovuttava. Seitsemän ryhmäkodissa vietetyn kuukauden jälkeen Fahran sai kuntapaikan Raisiosta ja hän siirtyi tuettuun asumiseen. Pansiossa hän oli ystävystynyt hieman nuorempaan kohtalotoveriin, joka muutti perheryhmäkotiin Luolavuorentielle Turkuun. Fahran huomasi pian, että hänen kaverillaan oli helpommat olot perheryhmäkodissa, kun ohjaajat olivat aina läsnä, eikä vastuu arjesta ollut niin suuri kuin hänellä. Fahrania ei silti jätetty yksin. EHJÄ ry:n ohjaajat pitivät huolta hänestä ja hän koki elämänsä olevan järjestyksessä. Kotoutumissuunnitelmansa mukaisesti hän opiskeli suomea ja kävi aikuisten peruskoulua. Fahran oli ajatellut opiskella ajoneuvoasentajaksi, koska ammatti oli hänelle tuttu. Hänen isällään oli ollut pieni autokorjaamo Afganistanissa ja hän oli harjoit- tanut ammattiaan Iranissakin. Fahran oli pienestä pitäen ollut isänsä oikeana kätenä ja arveli, että asentajan työ Suomessa sopisi hänelle parhaiten. Hänen oli kuitenkin käytävä peruskoulu loppuun ennen ammattikoulua. Pitkä opiskeluaika turhautti Fahrania. Hän oli omasta mielestään nopeasti lähestymässä keski-ikää, jolloin pitäisi olla perhe, ammatti ja työ. Tyttöystävä oli jo, mutta ei taloudellista pohjaa suhteen rakentamiselle. Kaverit, jotkut heistä Pansion ajoilta, olivat lohtuna, koska moni heistä oli samassa tilanteessa. Työtä ei saanut ilman koulutusta, ja koulutukseen oli hankala päästä ellei osannut suomea hyvin. Sinnikkäästi yrittämällä Fahran pääsi kuitenkin toivomaansa koulutukseen. Nyt Fahran on löytänyt viihtyisän asunnon Kaarinasta, jossa hän asuu lähihoitajaksi opiskelevan vaimonsa kanssa, ja toivoo saavansa vakituisen työpaikan Turun seudulla. Hän näkee vieläkin öisin ahdistavia unia Afganistaniin jääneista vanhemmistaan ja sisaruksistaan, ja tuntee syyllisyyttä siitä, ettei voinut auttaa heitä niin kuin olisi halunnut. "On hyvä asua Suomessa. Mutta mulla on yks.. ulkomaalaisia.. meillä on yksi ongelma. Työasia, meillä on vaikeus.. tekemään työtä. Mä olen yhtä kurssille ja opiskelen neljä tuntia vain. Jos mä heräsin aamulla ei ole mitään tekemistä. On pitkä aika kun ei mitään tekemistä. Mulla on paljon aikaa sillä välillä. Välillä mä yritän itse työtä mutta en ole saanut mitään. Kaikki kysyy sulta, onko sulla ammatti?" 7 4. TURVAPAIKAN HAKEMINEN Turvapaikkahakemus jätetään henkilökohtaisesti rajaviranomaisille tai poliisille Suomeen saavuttaessa. Hakemuksen yhteydessä otetaan henkilötiedot ja henkilötuntomerkit. Alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään kiireellisinä. Turvapaikkatutkintaan voi liittyä erilaisia lisäselvityksiä, esim. kielitesti lähtöalueen selvittämiseksi ja oikeuslääketieteellinen ikätutkimus. Turvapaikkakuulustelussa poliisi selvittää hakijan henkilöllisyyden, matkareitin, maahantulotavan sekä tiedot perheenjäsenistä ja omaisista. Alaikäisen kuulustelussa on aina läsnä tulkki, edustaja ja mahdollisesti myös oikeudellinen avustaja. Kotimaahansa lapsi voidaan palauttaa ainoastaan jos asianmukainen vastaanotto hänen kotimaassaan on varmistettu ja olosuhteet siellä katsotaan riittävän turvallisiksi. Jos lapsi on aiemmin hakenut turvapaikkaa muualta, voidaan hänet EU:n vastuunmäärittämisasetuksen (Dublin II) mukaan käännyttää takaisin kyseiseen maahan. Asetuksen soveltamisessa on kuitenkin viime vuosina oltu pidättyväisempiä ilman huoltajaa tulleiden kohdalla. Lapselle myönnetään turvapaikka, jos hänellä on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Jos turvapaikanhakijalle myönnetään turvapaikka, hän saa pakolaisen aseman Suomessa. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, selvitetään voidaanko nuorelle myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Lupa voidaan myöntää, jos kotimaassa uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, voidaan oleskelulupa myöntää myös humanitaarisen suojelun perusteella, mm. kotimaassa tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. Seuraavaksi maahanmuuttovirasto tekee turvapaikkapuhuttelun, jossa selvitetään kotimaan uhat. Puhuttelussa käytetään erityistä lomaketta, joista toinen on alle ja toinen yli 15-vuotiaille lapsille suunniteltu. Puhuttelussa on aina läsnä tulkki ja edustaja, joskus paikalla ovat myös oikeudellinen avustaja ja sosiaalityöntekijä. Ilman huoltajaa saapuneet alle 18-vuotiaat majoitetaan ryhmäkoteihin. Asuminen ryhmäkodeissa on ilmaista. Yksiköiden työntekijät huolehtivat lapsen arjesta ja hänelle tarjottavista palveluista. Varsinais-Suomen alueella majoituksesta vastaa Suomen Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskuksen ryhmäkoti. Nuoret 8 voivat asua myös yksityismajoituksessa esimerkiksi sukulaisten luona SPR:n vastaanottokeskuksen valvonnassa. Kielitasollinen alkukartoitus tehdään alaikäisille Pansion ryhmäkodissa koulunkäynnin aloituksen yhteydessä. VarsinaisSuomen alueella kaikki peruskouluikäiset pääsevät kunnan järjestämään perusopetukseen ja aluksi peruskouluun valmistavalle luokalle. Jos nuori on peruskouluiän ylittänyt, aloittaa hän ensin vastaanottokeskuksen suomen kielen kurssilla. Sen jälkeen hän voi hakea eri kouluihin Turussa kuten iltalukion kielikursseille, Turun kristilliseen opistoon jne. Opiskelupolun aikana nuori suorittaa vuosittain suomen kielen kokeen, jonka mukaan hän siirtyy kielitaitoaan vastaavalle linjalle, yksilöllisesti omien vahvuuksien mukaan. Kaikille alaikäisille yksintulleille määrätään edustaja. Lain mukaan edustaja käyttää puhevaltaa lasta koskevissa asioissa sekä valvoo, että lapsen etu huomioidaan ja että lapsi saa asianmukaisen kohtelun Suomessa. Edustajan tehtäviin kuuluu yhteistyö viranomaisten kanssa ja hän on mukana kaikissa lapsen virallisissa tapaamisissa. Edustajan tehtäviin ei kuulu lapsen päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta huolehtiminen. Edustajan tehtävä lakkaa automaattisesti lapsen täyttäessä 18- vuotta tai jos hän saa huoltajansa Suomeen. 9 5. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMINEN Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tehtävänä on osoittaa oleskeluluvan saaneille alaikäisille kuntapaikka. Sen jälkeen kunta on vastuussa lapsen tarpeista, hoivasta, kasvatuksesta ja kotoutumisesta. Lasta sijoitettaessa pidetään viranomaispalaveri, jossa ovat läsnä lapsen edustaja sekä ELY -keskuksen, ryhmäkodin, perheryhmäkodin ja ulkomaalaistoimiston edustajat. ELY -keskuksen edustaja kutsuu kokouksen koolle. Oleskeluluvan saaneet lapset, joilla ei ole perhettä Suomessa asuvat tavallisesti perheryhmäkodeissa. Osa näistä on yhdistettyjä ryhmä- ja perheryhmäkoteja. Perheryhmäkodeissa alaikäisille järjestetään kasvatuksen ja hoivan ohella sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tulkkipalveluita. Varsinais-Suomessa siirto tapahtuu yleisimmin vastaanottokeskuksesta Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perheryhmäkotiin siihen saakka kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Oleskeluluvan myöntämisen jälkeen lapselle tehdään alkukartoitus palvelutarpeista ja kotoutumissuunnitelma. Kotoutumislain mukaisella alkukartoituksella tarkoitetaan toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistä- 10 vien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Alkukartoitus voi sisältää esimerkiksi alkuhaastattelun ja kielitaidon testauksen. Työ- ja elinkeinotoimiston (TE) kotoutumissuunnitelma tehdään kaikille nuorille sinä vuonna kun he täyttävät kouluvuoden aikana 17 vuotta. Lisäksi jokaiselle lapselle tehdään kotoutumissuunnitelma myös sosiaalityöntekijän toimesta ulkomaalaistoimistossa. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma voi sisältää mm. perusopintoja, lukio-opintoja, ammatillisia opintoja, korkeakouluun johtavia opintoja, täydennyskoulutusta, jatkokoulutusta ja oman äidinkielen opetusta. Myös mahdolliset lastensuojelutoimenpiteet tai niiden jälkihuolto sekä muut sosiaali- ja terveyspalvelut (ml. mielenterveyspalvelut) kirjataan suunnitelmaan. Lisäksi kotoutumisuunnitelmaan voi kuulua työpajatoimintaa, harrastusten ja vapaa-ajantoiminnan pariin ohjaamista sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamista. Alaikäisen kotoutumis-suunnitelma laaditaan paikallisten viranomaisten monialaisena yhteistyönä. Jos lapsi tai nuori on myös lastensuojelun asiakas kotoutumissuunnitelma tulee sovittaa yhteen lastensuojelun asiakas-suunnitelman kanssa. Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että maahanmuuttajalle annetaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Perustietoa Suomesta opas on kotouttamislain mukainen tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. Opas on saatavilla kolmellatoista eri kielellä Internetistä osoitteesta www.lifeinfinland.fi. Opas annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikuntaja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä, eli poliisin toimipisteissä, maistraateissa tai Suomen edustustossa ulkomailla. paikanhaun käsittelyyn menee niin kauan, että henkilö ehtii tulla täysi-ikäiseksi ennen oleskeluluvan saamista, hänellä ei ole enää oikeutta perheenyhdistämiseen. Elokuussa 2010 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen edellytetään, että perheenkokoaja on alaikäinen vielä perheenyhdistämispäätöksen antamispäivänä. Oleskeluluvan Suomesta saatuaan lapsella on mahdollisuus anoa perheenyhdistämistä eli oikeutta tuoda tietyin edellytyksin perheenjäsenensä Suomeen. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Käytännössä perheenyhdistäminen on hankalaa. Viime vuosina erityisesti kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on kiristetty. Oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi tehdä vain ulkomailla asuva hakija itse. Alaikäisen puolesta hakemuksen siis täyttää ja panee vireille hänen huoltajansa ulkomailla, lähimmässä Suomen ulkomaanedustustossa. Hakijan on itse maksettava kaikki hakemuskulut, matkat yms. ja perheenjäsenten välinen aiempi yhdessäolo on pystyttävä todistamaan. Alaikäisen yksintulleen pakolaisen perheenyhdistämishakemuksen käsittelyyn kuluu aikaa keskimäärin vuosi. Jos Suomeen alaikäisenä saapuvan turva- 11 6. KOTOUTTAMISPALVELUT KUNNISSA Valtakunnallisesti pakolaisten kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Alueellinen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille, jotka neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten kuntapaikoista, asunnoista ja tarvittavista palveluista. Pakolaisten vastaanottosopimuksen tehnyt kunta sisällyttää osaksi kotouttamisohjelmaansa suunnitelman siitä, miten kuntaan osoitettavien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kotoutumista edistetään. Kunta voi tehdä tämän monivuotisen suunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Monivuotisena tehdyssä suunnitelmassa otetaan huomioon erityistarpeiden tunnistaminen terveyden, koulutuksen, työllistymisen ja muun kotoutumisen osalta. Suunnitelmassa arvioidaan, minkälaisia ryhmiä kunta aikoo eri vuosina vastaanottaa ja kotouttaa, miten vastaanotettaviin ryhmiin aiotaan varautua kunnan eri palveluissa sekä minkälaisia palveluita ja toimenpiteitä kunta sitoutuu järjestämään kotoutumisen tueksi. Siksi suunnitelma tulisi laatia monialaisena yhteistyönä. Valtion kotouttamisohjelma (20122015) korostaa, että maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen olennainen perusta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää tukea koulutusta sekä kehittää kunnallisia peruspalveluja. Maahanmuuttajien palvelut sekä pakolaisten vastaanotto ja asuminen ovat Turun 12 seudulla keskittyneet Turkuun ja jossain määrin myös Raisioon. Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen ja pakolaisten vastaanoton laajentaminen Turun seudun ympäristökuntiin olisi välttämätöntä kotouttamisen tehostamiseksi ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sijoittumisen nopeuttamiseksi. Kuntaan muuton jälkeen oleskeluluvan saaneet lapset ovat oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin sekä tiettyihin kohderyhmälle kuuluviin erityispalveluihin. Keskeisiä toimijoita lasten ja nuorten kotoutumisen kannalta ovat opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Kotoutumislain mukaan kunta järjestää alaikäisenä yksintulleelle oleskeluluvan saaneelle nuorelle tarvittaessa myös lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja. Lpaset, jotka ovat asuneet vasta lyhyen ajan Suomessa tai joilla ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvitsevat erityisen voimakasta ohjausta ja opastusta. Osa näistä lapsista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tärkeä rooli on koulujen opinto-ohjauksella, TE- toimistolla, eri viranomaisten yhteistyöllä (sosiaali-, terveys-, nuoriso, oppilaitokset, jne.), nuorisotoimen ohjauksella, etsivällä nuorisotyöllä sekä järjestöyhteistyöllä. Kunta voi tuottaa kotouttamispalvelujaan itse, hankkia niitä ostopalveluna kolmannel- ta sektorilta tai ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Nykyään myös erilaisten rahoitusten turvin toimivat tutkimus- ja kehittämistyö sekä erilaiset hankkeet ja projektit ottavat vastuuta nuorten kotouttamisesta. Kotoutumista edistävän lain lähtökohtana on kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden järjestäminen osana kunnallisia peruspalveluja, työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Laki määrittelee kunnalle tehtävän huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, joille kuuluvat toimenpiteet ja palvelut tulee järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Turun kaupungin kotouttamisohjelma uudistettiin vuoden 2013 aikana ja se koskee vuosia 2014-2017. Ohjelman mukaan pakolaisten vastaanotto ja alkuvaiheen palvelut on Turussa keskitetty hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimistoon. Ulkomaalaistoimisto palvelee Turkuun ulkomailta, vastaanottokeskuksista tai muista kunnista muuttavia kiintiöpakolaisia, oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita sekä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita paluumuuttajia. Myös edellä mainittujen myöhemmin Suomeen tulleet perheenjäsenet kuuluvat ulkomaalaistoimiston palvelujen piiriin. Ulkomaalaistoimiston toimintamuotoina ovat alkuvaiheen sosiaalityö, kotoutumispalvelujen järjestäminen ja koordinointi yhdessä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ulkomaalais-toimistossa vastataan lisäksi asiakkaiden alkuvaiheen terveydenhuollosta. Asiakkuusaika ulkomaalaistoimistossa arvioidaan tapauskohtaisesti. Alkuvaiheen jälkeen kotouttamispalveluissa pyritään asukkaiden kotoutumisen tukemiseen normaalipalveluissa yhteistyössä eri viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kesken. Turussa alaikäisille yksintulleille asumisjärjestelynä on Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti. Turun kotouttamispalvelut koostuvat hyvin laajasta skaalasta kaupungin omia palveluja ja ostopalveluja. Turun Infotorilla saa neuvontaa 20 eri kielellä. Palvelu on tarkoitettu Turun ja lähikuntien maahanmuuttajille. Kaikkia palvellaan riippumatta Suomeen tulon syistä. Neuvontaa ja opastusta annetaan mm. seuraaviin asioihin liittyen: taloudelliset ongelmat ja sosiaaliturva, oleskelulupa- ja kansalaisuusasiat, työelämä, asuminen, koulutus, lainopilliset kysymykset, asiakirjojen läpikäyminen ja lomakkeiden täyttäminen. Omakieliset neuvojat eivät tee päätöksiä, vaan ohjaavat tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Neuvontapisteeseen voi tulla suoraan päivystysaikana tai ajanvarauksella. Infotorin tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajayhdistysten roolia kotouttamistyössä. Turun tulkkipalvelukeskus tarjoaa palveluitaan seudullisesti. Tulkkipalvelun kielivalikoimassa on noin 60 eri kieltä. Turun kriisikeskus tarjoaa ja kehittää tukimuotoja turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille 13 ikävuodesta ylöspäin. Kriisikeskusta ylläpitää Lounais-Suomen Mielenterveysseura. 13 Sondip ry eli Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. on vuonna 2006 perustettu suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta edistävä liitto. Liiton tarkoituksena on edistää monikulttuurisuusyhdistysten näkyvyyttä ja kuuluvuutta yhteiskunnassa sekä lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Sondip on VarsinaisSuomen alueella toimiva kattojärjestö, jolla on tällä hetkellä 19 jäsenyhdistystä. Toiminta rakentuu projekteista ja ostopalveluista, joita tarjotaan eri tahoille. Seudulliseen kotouttamisohjelmaan (2013) kuuluu 11 kuntaa: Raisio, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Rusko ja Sauvo. Kotouttamisohjelman taustalla on paitsi uusi kotouttamislaki myös jo aiemmin laadittu vuoteen 2015 asti ulottuva Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jonka avulla halutaan mm. edistää maahanmuuttajien kotoutumista, kehittää kotouttamistoiminnan koordinointia sekä panostaa perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Kotouttamisohjelman mukaan kotouttamista tukevia toimia kunnissa ovat alkuinfo ja neuvonta, alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus, suomen kielen koulutus sekä tulkkaus. Ohjelmassa on esitelty kaikkien mukana olevien kuntien nykyiset palvelut maahanmuuttajille ja ehdotettu erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä kotoutumisen seurantaa. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, työllistäminen, asuminen sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut kuvaillaan seudullisessa kotouttamisohjelmassa kuntakohtaisesti. 14 Myös poliisin, maistraatin, Kelan ja TE – toimiston palvelut on esitelty kotouttamisohjelmassa. Turun ympäristökuntien seudullisen kotouttamisohjelman tavoitteena on antaa kuntien peruspalveluissa tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa myös maahanmuuttajille. Työntekijöiden valmiuksia parannetaan järjestämällä heille monikulttuurisuuskoulutusta ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvää koulutusta sekä järjestämällä eri ammattialojen työntekijöiden seudullisia verkosto-tapaamisia. Kunnissa neuvontaa ja ohjausta antaa maahanmuuttajaasioihin erikoistunut sosiaalityöntekijä, maahanmuuton erityistyöntekijä ja mahdollisesti myös ohjaaja. Kunnat käyttävät ohjauksessa ja neuvonnassa myös seutuohjaajan palveluja lähinnä pakolaistaustaisten asiakkaiden kohdalla. Jos kunnilla on sopimus Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n kanssa, ohjaus ostetaan sieltä lähinnä alaikäisten yksintulleiden kohdalla. Kotoutumiskoulutusta Varsinais-Suomessa tarjoavia oppilaitoksia ovat mm. Turun aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto, Länsirannikon koulutus WinNova (Vakka-Suomi), Raision aikuiskoulutuskeskus Timali, Turun ammattiinstituutti (nuoret) ja Arffman Consulting oy. Suomen kielen opetusta antavia oppilaitoksia ovat lisäksi Kaarinan aikuislukio, Turun työväenopisto, Raision aikuiskoulutuskeskus Timali, Turun kristillinen opisto, Paimion kansalaisopisto, Raision Työväenopisto, Turun iltalukio ja Paasikiviopisto. 7. SIIRTYMINEN NORMAALIPALVELUIHIN Normaalipalveluihin siirtyminen tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan saaneita koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin Suomessa asuvia. Julkisen vallan velvoite on edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa. Kotoutumislaissa kotoutumisaika on yksilöllinen: kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti, mutta oikeus siihen päättyy pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen suunnitelma on allekirjoitettu. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Jos kotoutumissuunnitelmaa ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa voidaan pidentää vastaavasti. Kotoutumissuunnitelma pitää uudistaa vuoden kuluttua ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodin nuorella siirtyminen normaalipalveluihin tapahtuu, kun hän täysi-ikäiseksi tultuaan muuttaa omaan asuntoon. Kotouttamispalvelut eivät tässä vaiheessa muutu, vaan nuori on heti kuntapaikan saatuaan oikeutettu kaikkiin kunnan palveluihin, kuten muutkin kuntalaiset. Nuoren muuttoa tuetaan sekä perheryhmäkodin että Turun ulkomaalaistoimiston toimesta. Nuoren hyvinvointipalvelut hoidetaan edelleen ulkomaalaistoimistossa. Tämä jatkuu riippuen nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Pääsääntöisesti nuoret siirtyvät hyvinvointipalveluiden osalta tavanomaisen tuen piiriin noin vuoden yksinasumisen jälkeen. Jos nuorella 18 vuotta täytettyään on edelleen hoidon tarvetta, hän voi jatkaa asumistaan hoitopäivämaksulla perheryhmäkodissa, kunnes kykenee itsenäiseen asumiseen. Tästä on erikseen sovittava ko. nuoren asioista vastaavan ulkomaalaistoimiston sosiaalityöntekijän kanssa. Nuoren tullessa täysi-ikäiseksi tai saadessaan perheensä maahan, järjestetään viranomaispalaveri, jonka kutsuu koolle nuoren perheryhmäkodin omaohjaaja. Palaverissa on läsnä nuoren omaohjaajan lisäksi sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja edustaja. Palaverissa käydään läpi nuoren asumisaika perheryhmäkodissa ja ne seikat, jotka ovat tarpeen nuoren itsenäistymisessä. 15 8. ASIANTUNTIJAVERKOSTON TARJOAMAT PALVELUT SPR:n Turun vastaanottokeskus Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Turun vastaanottokeskus vastaanottaa ja majoittaa Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita. Keskuksen toimipisteet sijaitsevat Turun Pansiossa sekä Punkalaitumella. Pansion yksikkö ottaa vastaan vuosittain satoja uusia turvapaikanhakijoita, mikä johtuu sijainnista yhden maamme vilkkaimpien maahantuloreittien varrella. Toiminta Pansiossa tapahtuu eri yksiköissä joita ovat aikuispuolen vastaanotto sekä nuorten ryhmäkoti. Viimeksi mainittu on alaikäisyksikkö sellaisille lapsille ja nuorille, jotka ovat saapuneet maahan ilman huoltajaa. Ryhmäkodin 14 asiakaspaikkaa ovat tarkoitettu 15-17 -vuotiaille nuorille. Ensimmäinen vaihe ryhmäkodissa on omaohjaajan alkuinfo parin päivän sisällä maahantulosta ja majoittamisesta. Sen jälkeen ohjaaja varaa ajan rintakehän röntgenkuvaan ja laboratorioon. Maahantulotarkastukseen mennään vastaanottokeskuksen omalle terveydenhoitajalle. Peruskouluikäiset menevät myös lääkärille koulunaloitustodistusta varten. Kouluvastaavana toimiva ohjaaja etsii lapselle koulupaikan, sillä oppivelvollisuusikäisillä on oikeus peruskouluopetukseen. Seuraavaksi on vuorossa sosiaalityöntekijän alkuhaastattelu ja edustajan valinta. Nuoren kanssa tehdään tilannekartoitus matkasta, per- 16 heestä ja henkisestä hyvinvoinnista sekä annetaan hänelle tietoa palveluista kuten vastaanottorahasta. Edustaja tutustuu nuoreen, valmistelee hänet poliisin puhutteluun ja on tarvittaessa yhteydessä lakimieheen. Poliisin puhuttelussa keskitytään henkilöllisyyteen ja matkareittiin. Nuori jää odottamaan Maahanmuuttoviraston puhutteluaikaa ryhmäkotiin. Maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen nuori jää odottamaan ratkaisua oleskelulupa-asiaan, mikä on usein raskasta. Henkilökunta keskittyy tukemaan ja kannattelemaan nuorta. Nuorta kannustetaan keskittymään koulunkäyntiin, harrastuksiin ja normaaliin tasapainoiseen arkeen. Kotikokouksia järjestetään asioiden tiedottamista varten (tulkit paikalla) ja tarvittaessa nuoria tavataan tukikeskusteluissa tulkin kanssa. Sosiaalityöntekijä tai terveydenhoitaja voi ohjata nuoren psykologille Turun Kriisikeskukseen. Myönteisen oleskelupäätöksen tultua sosiaalityöntekijä hakee nuorelle kuntapaikkaa ELY-keskuksesta ja informoi oleskelulupaan liittyvissä asioissa. Kuntapaikkapäätöksen tultua muutto kuntaan hoidetaan yhteistyössä vastaanottavan tahon kanssa ja pidetään siirtopalaveri. Myös käännytysten ja vapaaehtoisten paluiden yhteydessä nuorelle annetaan tarvittavat tukitoimet. Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti on kotoutumisyksikkö seitsemälle ilman huoltajaa Suomeen saapuneelle, kuntapaikan saaneelle alaikäiselle pakolaisnuorelle. Asukkaat ovat 15–18 -vuotiaita. Perheryhmäkoti tarjoaa turvallisen kodinomaisen ympäristön ja auttaa nuoria kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan unohtamatta heidän omaa kulttuurillista identiteettiään. Perheryhmäkodissa ohjataan nuorta hänen kasvaessaan kohti itsenäistä elämää. Perheryhmäkodin arki pyörii koulunkäynnin ympärillä ja nuoria ohjataan kunkin omien yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Perheryhmäkodissa työskentelee viisi ohjaajaa ja vastaava ohjaaja. Perheryhmäkodin toiminnan tavoitteena on kotoutumiseen tähtäävä kokonaisvaltainen lapsen ja nuoren edun huomioon ottava yksilöllinen kasvatus ja hoito. Nuoria ohjataan arkipäivän toiminnoissa yhdessä tekemisen avulla. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka vastaa nuoren hoidosta ja kasvatustyöstä yhdessä perheryhmäkodin henkilökunnan kanssa. Nuorelle laaditaan hoitosuunnitelma yhdessä nuoren, tämän omaohjaajan, edustajan sekä sosiaalityöntekijän kanssa. Perheryhmäkoti toimii yhteistyössä Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston ja Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa. Nuoret tulevat perheryhmäkotiin ELY-keskuksen ja Turun kaupungin sijoittamina Pansion vastaanottokeskuksen ryhmäkodista. Perheryhmäkodit kuuluvat hallinnollisesti Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Perheryhmäkodissa nuorten vapaa-ajan toiminta koostuu jokaisen omista mielenkiinnon kohteista. Nuoria kannustetaan erityisesti ohjattuihin harrastuksiin. Suosittuja harrastuksia ovat jalkapallo, uiminen ja kuntosalilla käynti. Ruoanlaitto on nuorille mieluista puuhaa ja iso osa perheryhmäkodin arkea. Nuoret voivat ohjatusti tutustua suomalaiseen ruokakulttuuriin sekä tehdä oman kulttuurinsa ruokia. Nuoret käyttävät runsaasti kaupungin nuorisotoimen ja erilaisten yhdistysten nuorille suunnattuja palveluja. Perheryhmäkodista tehdään myös retkiä, joiden suunnittelussa nuoret itse ovat mukana. Perheryhmäkodin kotoutumista tukevan työn keskiössä on koulunkäynnin tukeminen. Perheryhmäkodin nuoret opiskelevat kaupungin ja Turun ympäristökuntien oppilaitoksissa. Turun alueella on tarjolla erilaisia opiskelupaikkoja ja ohjaajien haasteena on löytää nuoren kanssa hänelle parhaiten soveltuva, parhaiten hänen tasoaan vastaava opiskelupaikka. Nuorten koulupolun jatkuvuutta ja tulevia opiskelumahdollisuuksia tuetaan yhteistyössä heidän opettajiensa kanssa. 17 Vuoden 2013 aikana nuoret suorittivat opintojaan Turun Ammatti-instituutin valmentavassa koulutuksessa, Metallialan koulutusohjelmassa, Turun iltalukion vieraskielisten nuorten peruskouluun johtavassa opetuksessa (POJO), iltalukion peruskoululinjalla, Turun kristillisen opiston perusopetuksessa sekä valmistavassa opetuksessa (VALMO) Vasaramäen koulussa. Nuori asuu perheryhmäkodissa noin vuodesta kahteen vuoteen. Asumisaikana kehitetään nuoren itsenäisen selviytymisen taitoja. Nuorelle annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa. Nuori ja omaohjaaja arvioivat nuoren kehitystä ja kotoutumista ohjaavien keskustelujen avulla. Perheryhmäkodissa kehitetään poismuuttaneille nuorille suunnattavaa jatkotukea yhteistyössä Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston kanssa. EHJÄ ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, nuorten maahanmuuttajien tuettuun asumiseen sekä lastensuojelun tukihenkilötoimintaan. EHJÄ ry tarjoaa yksintulleille maahanmuuttajanuorille ja nuorille aikuisille tuetun asumisen toimintaa Varsinais-Suomessa. Tuen piirissä on tällä hetkellä 20 nuorta ja toiminta sijoit- 18 tuu Raisioon, Naantaliin ja Lietoon. Nuoret tulevat tuen piiriin SPR:n Pansion vastaanottokeskuksesta Turusta ja kuntien sosiaalitoimen kautta. Kuntaan ja omaan asuntoon siirrytään sosiaalityön lähetteellä. Tuettavat nuoret ovat pääasiassa 16-25 -vuotiaita. Yksin alaikäisinä maahantulleiden lisäksi tuen piiriin kuuluvat kiintiöpakolaisena ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleet tulleet nuoret. Myös nuorten vanhempia tuetaan. EHJÄ ry:n toimintaan kuuluvat myös lastensuojelun jälkihuoltonuoret sekä ammatillinen tukihenkilötoiminta. Tuetun asumisen toiminnan tavoitteena on nuorten kokonaisvaltainen tukeminen ja integraatio yhteiskuntaan sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja itsenäistymisen tukeminen. Nuoria tuetaan vastuulliseen ja itsenäiseen aikuisuuteen. Tuetun asumisen toiminta on tavoitteellista, systemaattista ja ammatillista sosiaaliohjausta. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työtä joustavasti myös virka-ajan ulkopuolella nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tukisuunnitelmat laaditaan kaikille nuorille ja niitä täydennetään ja seurataan säännöllisesti neljän kuukauden välein. Toiminnassa tiivis yhteistyö nuoren verkoston kanssa on keskeistä. Nuorelle tehdään palvelutarpeen kartoitus ja tarvittaessa hänet ohjataan lisätuen piiriin, esim. Kriisikeskukseen. EHJÄ ry:llä on myös puhelintukipalve- lu arkisin klo 8-20. Tuki muodostuu ns. tuotteistetuista ohjelmista, joissa nuoren kanssa työskennellään esim. työnhaun, väkivallan ehkäisyn, riippuvuuksien sekä seksuaaliterveysasioiden parissa. Tuen kesto riippuu nuoren tuen tarpeesta ja vaihtelee puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Tuen päättyessä nuorelle pyritään löytämään tarvittaessa jatkotukipaikka tai muuta tukiverkostoa. Työntekijät raportoivat kuukausittain kirjallisesti palvelun tilaajalle nuoren kanssa tehdystä työstä sekä nuoren tilanteesta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti nuoren sosiaalityöntekijän, edustajan ja muiden ammattilaisten kanssa. Ohjaustoiminta on pääasiassa yksilötyötä ja tarvittaessa myös parityötä. Omaohjaajatoiminnalla vahvistetaan yksilöllistä tukea. Keskeisenä työmuotona on kotikäynnit, jonka lisäksi toimitaan kentällä ja EHJÄ ry:n toimistolla. Nuoria tuetaan virallisten asioiden hoitamisessa, koulunkäynnissä, työelämään valmistautumisessa, asumiseen liittyvissä asioissa, arjen taidoissa ja harrastustoiminnassa. Erityisen tärkeää on psykososiaalinen tuki ja nuoren henkinen kannattelu haastavissa elämäntilanteissa. Nuorille järjestetään lisäksi leiri-, retki- ja harrastustoimintaa sekä nuorten iltoja. EHJÄ ry:n keskeiset yhteistyötahot ovat kuntien sosiaalitoimet ja ulkomaalaistoimistot, nuoria lähettävät vastaanottokeskukset sekä ryhmäkodit ja paikalliset yhteistyöverkostot kuten oppilaitokset, järjestöt, harrastustoiminnan järjestäjät ja nuorisotoimi. Onnistuneeseen perheenyhdistämiseen -projekti (1.4.2012 - 31.12.2014) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja EHJÄ ry:n hallinnoima kehittämishanke. Hankkeen taustalla on niin Ehjä ry:n työssä kuin kunnissakin esiin noussut tarve tukea nuoria syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat erityistä tukea perheenyhdistämistilanteissa. Hanke toteutetaan Varsinais-Suomen toimipisteessä Naantalin, Raision ja Turun alueella. Projektin kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat perheenkokoajanuoret ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet 14-21 -vuotiaat nuoret. Päämääränä on edistää näiden nuorten sekä heidän perheidensä kotoutumista, lisätä heidän hyvinvointiaan haastavassa elämäntilanteessa, sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Perhedynamiikan tukemisen myötä projektista on välillisesti hyötyä myös perheen vanhemmille sekä mahdollisille alle 14-vuotiaille lapsille. Care Componentin Koordinaatti Care Component Oy on yksityinen, valtakunnallinen sosiaalialan erityispalveluita tuottava yritys, joka tuottaa lasten ja nuorten erityispalveluita yhteistyössä lasten ja nuorten, perheiden sekä julkisen 19 sektorin kanssa. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti ottaen huomioon lapsen ja perheen tilanteet ja tarpeet. Care Component Oy on osa MilaPro - yhteenliittymää, jossa ovat mukana Care Component Oy:n lisäksi Oiva Riihi Oy, Nuorisokoti Nummela Oy ja Sosiaalipalvelut Saraste Oy. Avopalveluita tuotetaan Turussa, Tampereella, Vaasassa, Helsingissä, Seinäjoella, Iisalmessa, Kuopiossa, Porissa ja Hämeenlinnassa. Avopalveluihin kuuluu muun muassa lastensuojelun jälkihuolto, perhetyö ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen. Koordinaatti-monikulttuuripalvelut on Care Component Oy:n alaista toimintaa, joka tarjoaa kotoutumisen tukemisen palveluja maahanmuuttajille. Palvelu räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Palvelu on asiakkaalle vapaaehtoinen. Tällä hetkellä kotoutumisen tukemiseen liittyen toimitaan Kaarinassa. Koordinaatin monikulttuuripalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja perheiden hyvinvointia kulttuuritaustaan katsomatta tarjoamalla kullekin tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koordinaatti kehittää uusia toimintamuotoja ja täydentää jo olemassa olevaa maahanmuuttajatyön verkostoa. Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen toimiminen ja Koordinaatin tuen tarpeen häviäminen. 20 Koordinaatti tukee maahanmuuttajan kotoutumista neuvoen, opastaen ja voimaannuttaen tätä selviämään arjen haasteista kokoajan itsenäisemmin. Palvelun tarve arvioidaan ja sisältö suunnitellaan yhdessä sosiaalitoimen edustajan ja asiakkaan kanssa. Koordinaatin monikulttuuripalveluiden asiakkaat tulevat Koordinaattiin sosiaalitoimen kautta. Sosiaalitoimen edustaja (erityistyöntekijä tai sosiaalityöntekijä) on asiakkuuden alkaessa yhteydessä Koordinaattiin. Sosiaalitoimen tai vastaanottokeskuksen edustaja kertoo alkutietoja tulevasta asiakkaasta, jonka mukaan arvioidaan Koordinaatin palveluiden tarkoituksenmukaisuus ja sisältö. Tämän jälkeen sovitaan ensimmäinen verkostopalaveri sosiaalitoimistoon tai vastaanottokeskukseen, jossa tullaan täsmentämään Koordinaatin tulevaa palvelua. Tilanteen salliessa asiakas tavataan ensimmäisen kerran ennen virallista aloituspalaveria asiakkaan kotona. Ensimmäiset tapaamiset sisältävät pääsääntöisesti seuraavia asioita mikäli asiakas on juuri muuttamassa kuntaan: Koordinaatin työntekijöihin tutustuminen, uuteen kotikuntaan tutustuminen, kodinhankintojen teko ja paperiasioiden hoitaminen (muuttoilmoitus, Kelan tuet, toimeentulotuki, kotivakuutus, sähkösopimuksen teko). Kaikki asiakastapaamiset raportoidaan Nappula- järjestelmään. Niiden pohjalta laaditut yhteenvedot ja/tai raportit toimitetaan sosiaalitoimen edustajalle sovitusti. Sosiaalitoimen edustajaan ollaan yhteydessä nuoren elämässä tapahtuvista muutoksista. Nuoren muutettua kuntaan hän tapaa sosiaalitoimen edustajan toimeentulotukiasioiden selvittämiseksi. Koordinaatin työntekijä osallistuu palaveriin ja opastaa nuorta jatkossa toimeentulotuki- ja muissa raha-asioissa tarpeen mukaan. Sosiaalitoimen palaverissa käydään läpi nuoren historiaa. Hän kertoo menneisyydestään oman halunsa mukaan. Lisäksi täsmennetään toimintasuunnitelmaa ja käydään läpi jo toteutuneet asiat. Nuorta tavataan tarpeen ja palvelusopimuksen mukaan. Yhteyttä ylläpidetään soittamalla ja kartoittamalla tuen tarve. Tuen tarvetta ja toteutumista arvioidaan ja suunnitellaan säännöllisissä verkostopalavereissa. Yleisimmin tuen tarve liittyy virastoissa asiointiin, koulu- ja/ tai työpaikan hakuun, laskujen maksuun ja virallisten papereiden täyttämiseen. Keskeistä on konkreettisten asioiden hoidon lisäksi psykososiaalinen tuki. Nuoren kielitaidon ollessa vielä heikko asioidenhoito voi tuottaa hankaluuksia, kun esimerkiksi asiakasta ei ymmärretä pankissa ja virkailija puhuu liian nopeasti tämän kielitaitoon nähden. Tällaisissa tilanteissa Koordinaatti voi olla tukena selittäen nuorelle asiat selkokielellä ja selventäen virkailijalle asiakkaan tarkoittamaa asiaa tarpeen mukaan. Nuorta voidaan opastaa myös vapaa-ajan harrastusten pariin luonnollisen, sosiaalisen verkoston sekä henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Nuori ohjataan asianmukaisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin ja tarpeen mukaan hänet ohjataan myös päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Mahdollista on tehdä myös päihdekartoitus ja/tai mielialakartoitus. Nuoren psyykkistä hyvinvointia tuetaan antamalla mahdollisuus keskusteluihin tukityöntekijöiden kanssa. Rahankäyttöä suunnitellaan nuoren kanssa yhdessä ja opastetaan tätä tukien hakemisessa (yleensä kotoutumistuki, asumistuki ja toimeentulotuki). Laskujen maksua opetetaan käytännön tasolla. Maahanmuuttajien on vaikea saada verkkopankkitunnuksia, jolloin laskujen maksu tapahtuu pankista riippuen esim. tilisiirtolomakkeella tai laskuautomaatilla. Nuoria opastetaan työnhaussa sekä ansioluettelon ja hakemusten tekemisessä. Koordinaatin tukea vähennetään suunnitelmallisesti ja hallitusti yhdessä nuoren ja sosiaalitoimen edustajan kanssa. Pyrkimyksenä on nuoren kokoajan itsenäisempi toiminta ja tukisuhteen suunnitelmallinen lopettaminen. Tukisuhteen lopussa nuorta valmistellaan tukisuhteen päättymiseen. Keskusteluissa käydään läpi aikaa Koordinaatin pii- 21 rissä, nuoren haasteita ja voimavaroja sekä pyritään vahvistamaan uskoa itsenäiseen selviytymiseen. Nuorelle annettava ”Mitä jos? -lomake sisältää ohjeita toimimiseen Koordinaatin tuen loppumisen jälkeen. Paperiin on koottu asiakkaalle tärkeät yhteystiedot ja neuvot mistä saa apua asioihin, joissa tämä on aiemmin kääntynyt Koordinaatin puoleen. Tukisuhde lopetetaan sosiaalitoimessa pidettävään eropalaveriin, jossa käydään läpi asiakkuutta ja tuen tarvetta jatkossa. Turun kristillinen opisto Turun kristillisen opiston pedagogiikka on internaattipedagogiikkaa, jossa korostuu ajatus siitä, että kaikki opiston työntekijät ovat ohjausvastuussa, niin kiinteistönhuolto kuin opetustehtävissäkin toimivat työntekijät. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea opiskelijoiden itsenäistymistä ja vastuullisuutta sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saaminen tarpeen tullen. Internaattipedagogiikka toteutuu käytännössä opiskelijan yksilöllisessä ohjaamisessa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä sekä yhteisten tilaisuuksien tarjonnassa. Opisto tarjoaa monenlaisia tukipalveluja opiskelijoille terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.Opiskelijan tukemiseen liittyviä palveluja opistolla ovat opinto-ohjaajan, kuraattorin, terveydenhoitajan, asuntolaohjaajan, opistopapin ja psykologin 22 vastaanotot. Opinto-ohjaaja auttaa erityisesti opintososiaalisissa asioissa ja jatkoopintoihin ohjaamisessa. Kuraattori on opiskelijoiden käytettävissä silloin, kun he tarvitsevat erityistä tukea opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa tai sosiaalisissa ongelmissa. Opiskelijoiden fyysisten ja psyykkisten ongelmien osalta opiskelijahuoltaja ohjaa opiskelijoita kuntouttaviin palveluihin. Opistopapin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti elämän eri tilanteista. Psykologi ohjaa elämänhallintaan ja opiskelumotivaatioon liittyvissä kysymyksissä ja on opiskelijoiden käytettävissä tarvittaessa. Tukipalveluihin ohjaamisesta vastaa opiskelijan oma linjavastaava. Turun kaupungin nuorisotoimen etsivillä on päivystys opistolla kerran viikossa. Etsiviltä saa tukea sekä elämänhallinnallisissa asioissa että jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä, erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät saa toivomaansa opiskelupaikkaa kevään haussa. Koulutusten opinto-ohjaaja on vastuussa paikatta jääneiden opiskelijoiden tiedonsiirrosta nuorisotoimelle. Opistossa toimii opiskeluhuoltoryhmä, joka on monialainen työryhmä. Se suunnittelee, koordinoi ja kehittää opiston opiskelijahuoltotyötä. Lukuvuonna 2014-2015 osa linjojen opiskelijoista osallistuu Nuotta-nimiseen ryhmään. Tämän ryhmän opiskelijat kuu- luvat nuorisotakuun opintosetelirahoituksen piiriin. Kohderyhmänä ovat 17-29 -vuotiaat nuoret, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen eivätkä pääse aikuisille suunnattuun työvoimapoliittiseen koulutukseen. Tarjottavan koulutuksen kohderyhmään kuuluvat opiskelijat opiskelevat myös omana ryhmänään. Kohderyhmälle järjestetään koko lukuvuoden ajan tehostettua ohjausta vastaamaan etenkin nuorten elämänhallinnallisiin ja -taidollisiin tarpeisiin. Opiskelijat osallistuvat oman linjansa ryhmäohjaukseen, minkä lisäksi vain kohderyhmälle suunnattuja yhteisiä opintoohjauksen tunteja on viikoittain. Tämä antaa mahdollisuuden kohdistaa ohjaus nuorten todellisia tarpeita vastaavaksi ja mahdollistaa myös täsmätutustumiskäynnit kohteisiin, jotka ovat kohderyhmälle merkityksellisimpiä. Ohjausta tehostaa ja henkilökohtaistaa sekin, että ohjausta järjestetään säännöllisesti myös pienryhmissä. Nuorilla maahanmuuttajilla on usein vain ohut suomalaisen kulttuurin tuntemus eikä lainkaan kokemusta työelämästä, edes omasta kotimaastaan, siksi opintoihin kuuluva intensiivinen työharjoittellujakso on tärkeä. ja ryhmäyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota lukuvuoden alusta alkaen. Neljä kertaa vuodessa järjestetään nk. teemapäivä, jolloin opiskelijat voivat koko päivän syventyä kädentaitojen kehittämiseen ja toisaalta toiminnallisiin kielitaitoa tai ympäristönhallintaa syventäviin tehtäviin (mm. kaupunki-suunnistukset). Kohderyhmän HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma -keskustelut käydään opinto-ohjaajan kanssa. Kuraattori käy henkilökohtaisen motivaatiokeskustelun kunkin opiskelijan kanssa kahdesti lukuvuodessa, aluksi mahdollisesti tulkin avustuksella. Koska moneen eri opiskelijaryhmään kuuluminen luo omanlaisiaan haasteita opintoihin ja oppimisympäristöön sitoutumiselle, yhteisöllisyyden lisäämiseen 23 LÄHTEET Alanko, S., Marttinen, I. ja Mustonen, H., (Toim.) 2011, Lapsen etu ensin – Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa, Tallinna: As Spin Press, viitattu 24.3.2014, http://www.yhteisetlapsemme.fi/wpcontent/uploads/2013/04/lapsen_etu_ensin_ web.pdf Alitolppa-Niitamo, A.;Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.), 2013. Olemme muuttaneet –ja kotoudumme. Helsinki: Väestöliitto Björklund, K. 2014, ”Haluun Koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa” Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa, Turku: Painosalama Enoranta, T. (toim.) 2007. Työssä turvapaikan hakijan kanssa. Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL, Tampere: Cityoffset Oy Euroopan komissio -Välikertomus ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 2012, http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/com/com_com(2012)0554_/com_com(2012)0554_fi.pdf European Commission, European Migration Network, 2009, tutkimus ja artikkelikokoelma Yksintulleet – näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta Suomessa, viitattu 24.3.2014, http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/networks/european_migration_network/reports/docs/emn-studies/unaccompaniedminors/08._finland_national_report_on_unaccompanied_minors_final_version_july09_ fi.pdf, Finlex, Laki kotouttamisen edistämisestä, viitattu 6.5.2014, http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2010/20101386?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20kotouttamisen%20edist%C3%A4misest%C3%A4 Helander, R. ja Mikkonen, A., 2002, Ikävä äitiä… Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa, Helsinki: Väestöliitto Helsingin Diakonissalaitos (2010). Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/2010. 24 Ilman vanhempia tulleet turvapaikanhakijalapset Suomessa. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E 13/2002, http://www.vaestoliitto.fi/tutkimus/vaestontutkimuslaitoksen_julkais/verkkojulkaisut/ Korhonen, V.; Puukari, S. (toim.), 2013, Monikuluttuurinen Ohjaus ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus Kotouttaminen, viitattu 15.4.2014, http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/kotouttaminen/kotoutumista_edistavat_toimenpiteet/kotoutumissuunnitelma/alaikaisen_kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttovirasto 2013. viitattu 8.4.2014, http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/ julkaisut/prosessit_lyhyesti, http://www.migri.fi/download/45915_Alaikaiset_tp-hakijat_tammi_kesa_2013. pdf?8912ae4a15f2d088 Pakolaisneuvonta ry, http://www.pakolaisneuvonta.fi Parsons, A. (2010): Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikanhakija- ja pakolais lapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuutetun toimiston julkaisuja 6–2010. Punainen risti 2014, viitattu 10.4.2014, http://rednet.punainenristi.fi/node/3617 Rantanen, Mervi (1998). Ilman huoltajaa tulevan alaikäisen edustaminen. Projektin loppuraportti. Maahanmuutto-osaston monisteita nro 4. Työministeriö. Maahanmuuttoosasto. Helsinki. Seudullinen kotouttamisohjelma 2013–2016, viitattu 19.2.2014 http://aleksis.naantali. fi/poytakirjat/kokous/20131993-4-7378.PDF Sisäministeriö 2014. Kotoutuminen, viitattu 8.4.2014, http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/kotoutuminen 25 Sjöblom-Immala, H. 2013. Tervetuloa Suomeen? Siirtolaisuusinstituutti tutkimuksia A 44, Vaasa: Väestöliitto Sosiaali- ja terveysministeriö, viitattu 6.5.2014, http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/lainsaadanto Sosiaaliportti 2014. Sosiaalialan ammattilaisille, viitattu 8.4.2014, http://www.sosiaaliportti.fi/fifi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/turvapaikanhakijat_lastensuojelun_asiakkaina Suomen pakolaisapu 2014, viitattu 8.4.2014, http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/pakolaissanastoa.html TE-palvelut, viitattu 15.4.2014, http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/kotoutumispalvelut/alkukartoitus/index.html Turun Ammattikorkeakoulu, Halaten hanke, viitattu 29.4.2014, http://halaten.turkuamk.fi/ Turun kaupungin kotouttamisohjelma, viitattu 15.4.2014, http://www.turku.fi/public/ default.aspx?contentid=8545&nodeid=7045 Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma, viitattu 24.4.2014, http:// www05.turku.fi/ah/kh/2014/0303005x/Images/1296704.pdf Turun Kriisikeskus, viitattu 24.4.2014, www.turunkriisikeskus.fi/projektitoiminta/serene-hanke 2012-2016 Työ- ja Elinkeinoministeriö, viitattu 29.4.2014, http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/esitteet/perustietoa_suomesta Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja, Konserni 29/2014, Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet, viitattu 5.10.2014, https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/ilman_huoltajaa_tulleiden_alaikaisten_turvapaikanhakijoiden_vastaanotto_ja_jarjestelman_kehittamistarpeet.98033.xhtml Valtion kotouttamisohjelma 2012-1015, viitattu 15.4.2014, https://www.tem.fi/files/33350/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2012-2015_1.6.2012_2.pdf 26 LIITE 1. AIHEESEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET Yksintulleen alaikäisen pakolaisen määritelmä. Alle 18-vuotiasta, ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevaa lasta kutsutaan yksintulleeksi alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi, mutta käsitettä ei ole virallisesti määritelty. Suomen lainsäädännön mukaan henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, on alaikäinen. Käytännössä yksintulleeksi alaikäiseksi pakolaiseksi katsotaan henkilö, joka kertoo olevansa alle 18-vuotias, saapuu maahan joko täysin yksin tai sellaisen henkilön seurassa, joka ei ole hänen vanhempansa tai huoltajansa tai jonka huoltajuudesta ei ole riittävää näyttöä. Myös niin sanotun laajennetun perheen mukana tulevien lasten katsotaan olevan yksintulleita turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttajia ovat ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voin saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa) tai humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluu mahdoton aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia). Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai polittiisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Oleskeluluvalla tarkoitetaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua valtionsa alueella. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan esim. suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein. Turvapaikka on Valtion myöntämä suoja sen alueelle paenneelle ulkomaalaiselle. Edustaja. Oleskeluluvan saaneelle lapselle, joka on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa määrätään mahdollisimman pikaisesti edustaja. Hakemuksen edustajan määräämisestä tekee lapsen oleskelukunnan sosiaalihuoltolain mukaisesti määräämä monijäseninen toimielin. Ennen hakemuksen tekemistä lasta on kuultava ja lapsen etu otettava huomioon. Kotouttaminen. Suomen laissa kotouttaminen määritellään "maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jossa hän pyrkii osallistumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan sekä samalla säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa". Tällä hetkellä virallinen kotouttamisjakso on kolmen vuoden pituinen, jaksoa voidaan erityistapauksissa pidentää. Kotouttaminen on osa monen viranomaisen työtä valtiolla ja kunnissa. Viranomaisten kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Toiset maahanmuuttajista kotoutuvat helposti, toiset tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamistoimia. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttamispalvelut ovat maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja palveluja. LIITE 2. PALVELUPOLKUUN LIITTYVÄT LAIT Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386 Ulkomaalaislaki 30.4.2004/301 Kotikuntalaki 11.3.1994/201 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 17.6.2011/746 Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 30.12.1993/1573 Lastensuojelulaki 417/2007 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 Laki alaikäisen edustamisesta Valtioneuvoston asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta 1.3.2012/115 Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan kustannusten korvaamisesta valtion varoista 1393/2011 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 29.12.2011/1539 Dublin II – asetus 343/2003 LIITE 3. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ Arvola, Outi. Projektipäällikkö. Turun AMK. Björklund, Krister. Vanhempi tutkija. Turun Siirtolaisinstituutti. Iisakkila, Tatu. Ohjaaja. Turun ensi- ja turvakoti ry. Perheryhmäkoti. Jonkka, Jenni. Projektisuunnittelija. Turun AMK. Kaivola, Juha. Rehtori. Turun kristillinen opisto. Koukka, Maija. Vastaava ohjaaja. SPR/Suomen punainen risti. Turun Pansion vastaanottokeskus. Levanto, Aino. Vastaava ohjaaja. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Raision toimisto. Linnossuo, Outi. Lehtori. Turun AMK. Rajakangas, Emmi. Apulaisjohtaja. Care Component. Söderström, Jaakko. Johtaja. Care Component. Siren, Hanna. Projektikoordinaattori. Turun AMK. Tiuraniemi, Maura. Sosionomiopiskelija. Turun AMK. Vanhanen, Sari. Suunnittelija. Womento -projekti. Väestöliitto. Turku. Österbacka, Miia. Seutuohjaaja. Turun kaupunki. Tässä HALATEN – haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -projektin asiantuntijaverkoston kanssa yhteistyössä toteutetussa oppaassa kuvataan yli 14-vuotiaiden yksintulleiden pakolaislasten kotoutumista edistäviä palveluita turvapaikanhakuvaiheesta kotouttamisajan päättymiseen Varsinais-Suomessa. Palvelupolkukuvaus sisältää neljä eri osaa: 1. graafinen kuvaus, 2. esimerkkitarina, 3. graafisen kuvauksen avaava tekstiosa sekä 4. osallistuvien organisaatioiden toiminnan kuvaus. Opas on tarkoitettu yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Kuvaus koskee ko. kohderyhmän kanssa työtä tekeviä Varsinais-Suomen alueella toimivia julkisia palveluja, kuntia (Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali), kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä organisaatioita ja palvelun tuottajia. 32
© Copyright 2024