Tiedotteet: Työ Kuntien on syytä varautua
Työ- ja elinkeinoministeriö - Kuntien on syytä varautua maahanmuuttajien vastaanottoon Sivu 1 .214E~..tamINISTIBRta =4~114,dsmiNts UFEM:7 MINISTPM p~LOYIACNT NO 'THE EZONGMY Tiedotteet: Työ 22.9.2015 13.41 Kuntien on syytä varautua maahanmuuttajien vastaanottoon Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja Kuntaliitto tiedottavat Ensi vuonna kuntiin muuttaa vähintään 10 000 maahanmuuttajaa. Luku on moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna, mikä johtuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Kuntien on hyvä jo nyt varautua maahanmuuttajien lisääntyvään kuntapaikkojen tarpeeseen. Näin toteavat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja Kuntaliitto kunnille 22.9.2015 lähettämässään kirjeessä. Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen saapuu noin 25 000-30 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. Tämä johtuu lukuisista konflikteista, jotka ovat ajaneet ennennäkemättömän määrän ihmisiä hakemaan turvaa kotiseutunsa ulkopuolelta. Moni hakijoista saa todennäköisesti oleskeluluvan Suomeen. Turvapaikanhakijoiden lisäksi kuntapaikkaa tarvitsevat kiintiöpakolaiset, joita saapuu noin 800 henkilöä vuodessa. Kun turvapaikkaprosessi päättyy, on tärkeää varmistaa oleskeluluvan saaneille henkilöille kuntapaikka sujuvasti ja nopeasti. Tavoitteena on, että kuntiin muutto on hallittua ja perustuu vapaaehtoisiin, kuntien kanssa etukäteen tehtäviin vastaanottosopimuksiin. Kunnissa olisi hyvä alkaa suunnitella maahanmuuttajien vastaanottoa jo nyt. On tärkeää, että valtio, kunnat, järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta osallistuvat yhdessä pakolaisten vastaanottoon ja luovat edellytyksiä hyvälle kotoutumiselle. Valtio tukee kuntia maahanmuuttajien kotouttamisessa Oleskeluluvan saaneet, kuntaan muuttavat henkilöt ovat kunnan asukkaita ja käyttävät kunnallisia peruspalveluita, kuten kouluja ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tämän lisäksi korostuvat valtion järjestämät TE-hallinnon palvelut ja kotoutumista edistävät palvelut, kuten kielikoulutus ja työllistävät toimenpiteet. Valtio tukee kuntia taloudellisesti maahanmuuttajien vastaanotossa. Kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan laskennallista korvausta kunnalle. Lisäksi kunnalle korvataan kulujen mukaan muun muassa eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia määräajan sekä tulkkaus- ja käännöspalveluja. Valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan maahanmuuttajat korotettuina kertoimina kuntien valtionosuuksia määritettäessä. Kuntien on hyvä varautua myös siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta. Maahanmuuttajien kuntiin ohjaamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tällä hetkellä ELY-keskukset tekevät vuosittain sopimuksen noin 1 300 kuntapaikasta. Tämän lisäksi pääosa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista muuttaa kuntiin itsenäisesti. Kunnille lähetetty kirje ja sen liitteenä oleva materiaali ovat luettavissa TEM:n verkkosivuilla tiedotteen Iiitteinä. Kuntakirje_21092015 (pdf) (173.4 KB) Infoliite_turvapaikanhakijoiden ja_oleskeluluvan_saaneiden_vastaanottaminen_kunnissa (pdf) (707.2 KB) Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen, TEM, puh. 029 504 7112 neuvotteleva virkamies Sanna Sutter, SM, puh. 029 548 8633 erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen, Suomen Kuntaliitto, puh. 050 5252 874 Palaa otsikoihin http://www.tem.fi/?89506_m=11879784printer=1.&s=2467 22.9.2015 . - TYÖ= JR ELINFEl S CHUN " ISTERI IN NGSIVIJNISIERIET n n°Pc1 Li0 NP YFI M_ENT PPM_ ECONOM_Y, _ SISÄMINISTERIÖ INRIKESMINISTERIET Kunta! iitto Kommunförbundet MINISTHY R13r Suomen kunnille Kirje 21.9.2015 1/2 ARVOISAT KUNTAPÄÄTTÄJÄT Viime vuosien lukuisat konfliktit maailmalla ovat ajaneet ennen näkemättömän määrän ihmisiä hakemaan turvaa kotiseutunsa ulkopuolelta. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan siirtymään joutuneiden ihmisten määrä on ensimmäistä kertaa järjestön historiassa ylittänyt 60 miljoonaa ja muuttoliikkeen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Suurin yksittäinen syy paenneiden määrän kasvulle on Syyrian kriisi. Lisäksi eri puolilla maailmaa on viime vuosina puhjennut tai syttynyt uudestaan viitisentoista eri konfliktia, jotka ajavat ihmisiä hakemaan suojelua niin konfliktien lähialueilta kuin kauempaakin. Myös Euroopasta suojelua hakevien määrä on kasvanut merkittävästi. Tulijoiden määrät alkoivat lisääntyä viime vuonna, jolloin EU- ja ETA-maihin saapui yhteensä noin 660 000 hakijaa. Tänä vuonna tulijoiden määrät ovat yhä jatkaneet kasvuaan etenkin itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin alueilla, joista moni hakija jatkaa muualle Eurooppaan. Kasvava liikkuvuus konfliktialueilla ja Euroopassa heijastuu myös Suomeen. Vuoden 2015 alusta Suomeen on saapunut ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia, syyskuun puoliväliin mennessä noin 10 000 henkilöä. Hakijoita on saapunut etenkin Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta, joukossa lähes 700 yksin tullutta alaikäistä hakijaa. Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen odotetaan saapuvan noin 25 000-30 000 hakijaa tänä vuonna. Maahanmuuttovirasto on palkannut lisähenkilöstöä käsittelemään kasvavaa hakemusten määrää, ja on oletettavaa, että moni saa oleskeluluvan Suomeen. Hakemuksensa käsittelyä odottaessaan hakijat saavat vastaanattopalveluja, joihin kuuluvat mm. majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha sekä välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Hakijoille järjestetään myös suomen tai ruotsin kielen opetusta ja muuta toimintaa. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat. Koska hakijamäärä on kasvanut nopeasti, kaikki toiminnassa olevat vastaanottokeskukset ovat täynnä ja Maahanmuuttovirasto perustaa koko ajan uusia keskuksia eri puolille Suomea. Valtio korvaa vastaanotosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kuntien tulee varautua järjestämään turvapaikanhakijalapsille esi- ja perusopetusta. Myönteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakijat muuttavat kuntaan asukkaaksi ja kotoutumista tukevat palvelut käynnistyvät. Lapset ja nuoret jatkavat vastaanottokeskusvaiheessa alkanutta koulukäyntiä ja aikuisille maahanmuuttajille laaditaan TE- toimistossa ja/tai kunnassa alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan kielen opiskelusta ja muusta kotoutumiskoulutuksesta sekä työllistymisen tukitoimista. Suurimman muuton kohdistuessa pääkaupunkiseudulle, ovat etenkin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle muuttaneet joutuneet vaihtelevasti odottamaan kotoutumiskoulutukseen pääsyä. Maahanmuuttajat tarvitsevat myös kunnallisia peruspalveluita kotoutumisensa ja arkensa tueksi, etenkin asuntojen järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut korostuvat kuntaan muuton alkuvaiheessa. Viranomaiset saavat tällä hetkellä paljon yhteydenottoja myös järjestöitä ja muilta vapaaehtoistahoilta tulijoiden auttamiseksi ja kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli vastaanoton tuessa. 2/2 Turvapaikkaprosessin päätyttyä on tärkeää varmistaa oleskeluluvan saaneille kuntapaikka sujuvasti ja ilman viiveitä. Suojelua saavien kuntiin ohjaamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tavoitteena on, että kuntiin muutto on hallittua ja perustuu vapaaehtoisiin kuntien kanssa etukäteen tehtäviin vastaanottosopimuksuin. Tällä hetkellä ELY-keskukset tekevät vuosittain sopimuksen noin 1 300 kuntapaikasta, minkä lisäksi vastaanottokeskuksista muuttaa henkilöitä itsenäisesti kuntiin oleskeluluvan saatuaan. Tämä muodostaa pääosan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden siirtymisestä kuntiin. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä on selvää, että vuonna 2016 kuntapaikkoja tarvitaan moninkertaisesti nykytilannetta enemmän, arvioiden mukaan vähintään 10 000 henkilölle. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden ohella kuntapaikkaa tarvitsevat vuosittain kiintiömenettelyn kautta saapuvat, tämän hetken tarve kiintiön kautta saapuville on noin 800 kuntapaikkaa. Kunnissa olisi hyvä varautua kasvavaan kuntapaikkatarpeeseen ja alkaa suunnitella vastaanottoa jo nyt, myös alaikäisten yksin tulleiden tarvitseman perhekotimajoituksen ja muun tuen osalta. Kotouttamisen suunnittelussa hyvänä välineenä on kotoutumislain mukainen yhden tai useamman kunnan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa laatima kotouttamisohjelma. Valtio tukee ELY-keskuksen kanssa sopimuksen tehneitä kuntia taloudellisesti suojelua saaneiden vastaanotossa: kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta 6 845 €/vuosi alle 7-vuotiaista ja 2 300 €/vuosi 7-vuotiaista ja tätä vanhemmista 3-4 vuoden ajalta. Lisäksi kunnalle korvataan todellisten kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia, tulkkaus- ja käännöspalveluja sekä toimeentulotukikustannuksia. Lakisäteisten kuntakorvausten ohella vuoden 2015 aikana kuntapaikan saaneista maksetaan erilliskorvausta 1 428 euroa alle 7-vuotiaista ja 700 euroa 7-vuotiaasta ja tätä vanhemmista. Lisäksi maksetaan 20 000 euron bonusraha kunnille, jotka tekevät sopimuksen vähintään 20 hengen suuruisen ryhmän vastaanotosta ensimmäistä kertaa tai neljän vuoden tauon jälkeen. Myös valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan maahanmuuttajat korotettuina kertoimina valtionosuuksia määritettäessä. Näiden lisäksi kuntien on varauduttava siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta. Kirjeen liitteenä olevassa informaatiopaketissa on lisätietoa sekä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta että myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeisestä kuntaan muutosta. On tärkeää, että valtio ja kunnat sekä järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta yhdessä osallistuvat pakolaisten vastaanottoon ja luovat edellytyksiä hyvälle kotoutumisen alulle. Hallitus on neuvottelussaan 11.9.2015 hyväksynyt maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet kasvavaan hakijamäärään vastaamiseksi. Päivi 'Nerg Kansliapäällikkö Sisäministeriö LIITE Erkki Virtanen Kansliapäällikkö Työ- elinkeinoministeriö Infomateriaali JAKELU Kunnat, ELY- keskukset, VM, OKM, STM, YM, OM T mo letäväinen Va ratoimitusjohtajä Suomen Kuntaliitto 1 TIETOA KUNNILLE KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA HAKEVIEN JA OLESKELULUVAN SAANEIDEN HENKILÖIDEN VASTAANOTOSTA I TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOVAIHE 1 Kansainvälistä suojelua hakevat saapuvat kriisivaltioista 2 Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotto Maahanmuuttovirasto avaa uusia vastaanottokeskuksia yhteistyössä kuntien ja SPR:n kanssa Millaiset tilat soveltuvat vastaanottokeskukseksi? Vastaanottopalvelut. Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus Vastaanottotoiminnan tuomat hyödyt ja kustannukset 3 Turvapaikkapäätökset ja oleskeluluvan saaminen II KUNTAAN MUUTTO VAIHE 1 Kuntaan muutetaan ELY- keskuksen ohjaamana tai vastaanottokeskuksesta itsenäisesti 2 Kansainvälistä suojelua saaneiden palveluiden järjestäminen Palvelut järjestetään kun.nallisina peruspalveluina, työ- ja elinkeinohallinnon palveluina sekä erityisinä kotoutumista edistävinä palveluina ja toimenpiteinä Kunnan kotoutumisohjeima Asuminen Ifrarhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulkkaus Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Kotoutumiskoulutus Ilman huoltajaa maahan saapuneet alaikäiset henkilöt Järjestöt ja kuntalaiset kotoutumisen tukena Kansainvälistä suojelua saavat kasvattavat kunnan väestöpohjaa ja vireyttävät taloutta Korvaukset kunnille Lisätietoa 2 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOVAIHE 1 Kansainvälistä suojelua hakevat saapuvat kriisivaitioista Sisäministeriön arvion mukaan vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä voi nousta jopa 25 000-30 000 hakijaan. Eurooppaan ja Suomeen saapuvien hakijoiden määrän lisääntymisen taustalla ovat useat pitkittyneet kriisit etenkin Lähi-idässä ja Afrikassa. Suurimmat tänä vuonna Suomeen saapuneet hakijaryhmät ovat tulleet Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta. 2 Kansainvälistä suojelua hakeVien vastaa otto Henkilöillä, jotka ovat tulleet Suomeen ja hakeneet turvapaikkaa poliisilta tai rajavartioviranomaisilta, on oikeus saada vastaanottopalveluja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi. Oikeus palveluihin jatkuu hakemuksen käsittelyn ajan. Alkuvuonna käsittelyaika oli keskimäärin puoli vuotta, mutta nyt hakija määrän kasvu uhkaa pidentää sitä. Menettely pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman tehokkaana. Vastaanottokeskuksissa asutaan siis vain väliaikaisesti. Maahanmuuttovirasto avaa uusia vastaanottokeskuksia Maahanmuuttovirasto ja SPR kartoittavat yhdessä vastaanottokeskuksiksi sopivia tiloja. Virasto tarvitsee uuden keskuksen perustamiselle sisäministeriön antaman valtuuden. Sen sijaan jo toiminnassa olevien vastaa nottokeskusten laajentamisesta tai niiden alaisuuteen tulevista hätä majoitusyksiköistä Maahanmuuttovirasto päättää itsenäisesti. Vastaanottokeskuksen perustamiselle ei tarvita sijaintikunnan lupaa, jos tilat vuokrataan yritykseltä ja ylläpitäjäksi on tulossa Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen toinnija. Perinteisesti Maahanmuuttovirasto on kysynyt kuntapäättäjien kannan keskusten perustamiseen, mutta kasvaneen hakijannäärän vuoksi tätä käytäntöä ei ole mahdollista jatkaa. Kunnalle kuitenkin aina ilmoitetaan asiasta ennen vastaanottotoiminnan aloittamista. Millaiset tilat soveltuvat vastaanottokeskukseksi? Tilojen on oltava majoitukseen sopivat ja riittävän suuret - tosin ilman huoltajaa olevien lasten ryhmäkodeiksi sopivat myös pienemmät tilat. Tilojen kuntoon kiinnitetään luonnollisesti huomiota: saadaanko tilat nopeasti käyttöön ja onko paloturvallisuus kunnossa. Myös henkilöstön saatavuus vaikuttaa siihen, minne keskuksia voidaan perustaa. Uusia keskuksia pyritäänkin usein perustamaan vanhojen • läheisyyteen, jolloin kokeneemman tukea on helpommin saatavilla. Tyhjillään olevia ARA-vuokra-asuntoja on mahdollista käyttää turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen muuttamalla kohteen käyttötarkoitusta kunnan tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) luvalla. Tarkempia tietoja asiasta antaa ARA. Vastaanottopalvelut Kansainvälistä suojelua hakevilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Tarvittavat palvelut järjestetään vastaanottopalveluina, joihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vastaanottopalveluina. Ilman huoltajaa oleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa voidaan järjestää täysi Ylläpito. Majoitus. Hakijat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset asuvat lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai nuorille tarkoitetuissa tukiasunnoissa. Hakijat voivat järjestää majoituksensa myös itse. Monet majoittuvatkin esimerkiksi Suomessa asuvien sukulaistensa luona. Tällaista yksityismajoitusta ei kuitenkaan tueta taloudellisesti. Vastaanotto ja käyttöraha. Vastaanottorahan määrä vaihtelee hakijan perheen koon mukaan. Käyttörahaa - maksetaan ilman huoltajaa olevalla lapselle, jos vastaanottokeskus järjestää hänelle täyden ylläpidon. Vastaanotto- ja käyttörahan suuruus selviää Maahanmuuttoviraston internet-sivuilla olevasta taulukosta: http://www.migri.fi/turvapaikka suonnesta/vastaanottotoiminta/vastaa nottoraha 3 SasiaalipalveluL Hakijalla on oikeus saada sosiaalihuollon annmattihenkilön välttämättömiksi arvioinnia sosiaalipalveluja. Vastaanottokeskuksissa työskentelevien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työhön kuuluu neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita hakijoiden turvallisuutta ja suoriutumista ylläpitäviä ja edistäviä tukitoimia. tarvitsemista vastaavat turvapaika nha kijoiden Vastaa nottokeskukset terveyspalveluista valtion rahoituksella. Aikuiset hakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon siten kuin terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja erikoissairaanhoitolain 3 §:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi heillä on oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja. Alaikäiset hakijat ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kuin kuntalaiset. Alle 7-vuotiaat käyvät Terveydenhuoltapalvelut. neuvolatarkastuksissa, ja kaikille lapsille annetaan rokotukset. Myös haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille (vanhukset, raskaana olevat, vammaiset, pitkäaikaissairaat, traunnatisoituneet ja kidutuksen uhrit) järjestetään heidän tarvitsemansa terveyspalvelut. Terveydenhoidon tarve määritellään aina potilaan kokonaistilanteen mukaan. Arvioon vaikuttaa myös asiakkaan odotusajan pituus vastaa nottokesku ksessa. Hakijoiden terveydenhuollon järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi henkilö rekisteröityy. Käytännössä vastaanottokeskuksissa toimii terveydenhoitaja, ja tarvittaessa terveydenhuoltopalvelut ostetaan yleensä yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen vastaanottokeskuksessa STM:n ohjeistuksen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy, STM 2009:21). Tätä ohjeistusta tarkennetaan aina tilanteen mukaan, viimeksi esimerkiksi 8.9.2015 julkaistussa THL:n Infektiouutisessa https://www.thl.fiffi/web/infektiotaudititaudit-ia-mikrobit/erityisryhmittaini-pakolaisten-ja-turvapaikanhakijoiden-infektio-ongelmien-ehkaisy. Työ- ja opintotoiminta. Vastaanottokeskuksissa järjestetty työ- ja opintotoiminta edistää hakijoiden omatoimisuutta ja itsenäistä pärjäännistä. Jos hakija kieltäytyy siitä toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää. Työ on yleensä siivousta vastaanottokeskuksessa, opinnot taas suomen tai ruotsin kielen opiskelua. Vastaanottokeskukset myös ohjaavat työntekoon oikeutettuja työnhakuun ja opiskelupaikan etsimiseen. Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus Kunnan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta koskee kaikkia kunnan alueella asuvia lapsia, myös kansainvälistä suojelua hakevia. Lisäksi kunnan on kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Kunta voi perusopetuslain 5 §:n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta valmistavan opetuksen järjestämiseen, mutta kunta voi sitä itsenäisesti omalla päätöksellään järjestää. Vaikka valmistavan opetuksen järjestämiseen ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta, on se lähes aina välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijalapsi saisi riittävät edellytykset osallistua varsinaiseen perusopetukseen. Vastaanottotoiminnan tuomat hyödyt ja kustannukset Vastaanottokeskukset tuovat kuntiin työpaikkoja. Ne työllistävät oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita. Myös tyhjiksi jääneille tiloille tulee käyttöä. Usein vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Varhaiskasvatuksen käyttökustannukset katetaan valtionosuusjärjestelmässä kuten muutkin kunnan peruspalvelut ja sen kustannukset myös turvapaikanhakijoiden osalta luetaan valtionosuusjärjestelmän kustannuspohjaan, missä ne vaikuttavat valtionosuutta kasvattavasti. Valtio maksaa opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esi- ja perusopetusta saavalla 6-15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa. 4 Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään. Yleensä sellaiset kunnat, joissa vastaanottokeskuksia on aiemmin ollut, ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti toiminnan aloittamiseen uudelleen. 3 Turvapaikkapäätökset ja oleskeluluvan saaminen Maahanmuuttovirasto ratkaisee kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset. Paikallispoliisi antaa päätöksen tiedoksi hakijalle. Oleskeluluvan saaneet voivat jäädä Suomeen ja siirtyä vastaanottokeskuksesta kuntaan. II KUNTAAN MUUTTO VAIHE 1 Kuntaan muutetaan ELY- keskuksen ohjaamana tai vastaanottokeskuksesta itsenäisesti Kansainvälistä suojelua saavia voi tulla kuntaan kiintiöpakolaisena YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta tai turvapaikkamenettelyn päätyttyä. Kiintiömenettelyn kautta Suomeen saapuva muuttaa kuntaan suoraan maasta, josta hänet on kiintiöön valittu. Turvapaikkamenettelyn jälkeen kuntaan muuttava on asunut päätöstä odottaessaan Suomessa joko vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa ennen kuntaan saapumistaan. Kansainvälistä suojelua saaneiden kuntaan osoittamisesta vastaavat ELY- keskukset työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Kunta tekee ELY- keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kunnassa. Sopimuksen tekeminen on kunnalle vapaaehtoista, mutta sen laatiminen on edellytyksenä sille, että kunta saa korvausta valtion varoista kansainvälistä suojelua saaneiden vastaanottamisesta. Viime vuosina sopimusperusteisia kuntasijoituspaikkoja ei ole ollut riittävästi tarjolla, minkä vuoksi vastaanottokeskukset ovat enenevässä määrin avustaneet turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saaneita asuinpaikan löytämisessä ja kuntaan nnuutossa. Tämä muodostaa pääosan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden siirtymisestä kuntiin. Suomeen saapuvat kiintiöpakolaiset saapuvat aina suoraan kuntaan ELY- keskuksen sijoittamana ja heille tulee olla asunto valmiina saapuessa. 2 kans nvällstä suojelua saaneiden palveluiden j rjestäminen 1#, Palvelut järjestetään kunnallisina pernspalveluina,työ- ja elinkeinohallinnon pal -n/ina sek erityi sinä kotontumista edistävillä palvelnina ja toimenpiteinä Kansainvälistä suojelua saaneet kuntaan muuttavat henkilöt ovat kunnan asukkaita ja käyttävät kunnallisia peruspalveluita. Tämän lisäksi TE- hallinnon palvelut ja erityiset kotoutumista edistävät palvelut ja toimenpiteet korostuvat etenkin kuntaan muuton alkuvaiheessa, näistä lisää alla. Kunnan kotouturnisohlehna Kotoutumislain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kunnan kotouttamisohjelma tukemaan kotoutumisen suunnittelua ja toimeenpanoa kunnassa. Kotouttamisohjelnna hyväksytään kunnanvaltuustossa ja sitä tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kunnan kotoutumisohjelma on hyvä laatia monialaisena yhteistyönä, johon osallistuvat kunnan eri hallinnonalat, työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi, järjestöt ja yhdistykset. Asuminen Kunta järjestää aina asunnon kiintiöpakolaisille. ELY- keskusten kautta osoitettuna kuntaan muuttaville asunto järjestetään tarvittaessa. Varattavissa asunnoissa tulisi olla perusvarustelu sekä ruokaa ja hygieniatarvikkeita muutamaksi päiväksi. Kunnilla on erilaisia käytäntöjä asuntojen varustamisessa: joillain . 5 kunnilla voi olla sopimus kaupan kanssa peruspaketista, toisissa kunnissa sosiaalitoimen ohjaajat varustavat asunnot osto- ja kierrätystavaroilla paikkakunnan järjestöjen avulla. Osa myönteisen turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saaneista hankkii asunnon ja muuttaa kuntaan itsenäisesti, osa vastaanottokeskuksen avustamana asunnon löydyttyä. Vähintään vuoden mittaisen oleskeluluvan saanut henkilö voi hakea vuokrasopimukseen perustuvaa ARA-asuntoa. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lainmuutosta, jolla mahdollistettaisiin myös alle vuoden mittaisen oleskeluluvan saaneiden ARA- asunnon haku. Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus Kunnan on huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä asukkailleen sisällöltään sellaisena ja siinä laajuudessa kuin varhaiskasvatuslaissa säädetään, myös kunnassa asuville maahanmuuttajille. Oikeus varhaiskasvatukseen on pääsääntöisesti lapsilla, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä tätä edeltävänä vuonna esiopetusta. Esi- ja perusopetuksen lisäksi on mahdollista järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka aikana oppilaalla on tavoitteena saavuttaa sellaiset kielelliset ja muut valmiudet, että hän voi tämän jälkeen siirtyä perusopetukseen. Oppilaita integroidaan koulun toimintaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelnnan perusteiden mukaisesti. Sosiaali- ja tervevspalveiut Kuntaan muuttaneilla kansainvälistä suojelua saavilla on oikeus julkisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuten muillakin kuntalaisilla. Kunnan terveydenhoitaja saa vastaanottokeskuksen terveydenhoitajalta tiedot oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden terveydentilasta ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä, mikäli asiakas on tähän suostunut. Kunta voi myös tarvittaessa tiedustella terveystietoja vastaanottokeskuksen terveydenhoitaja lta. Kiintiöpakolaisten kohdalla kunnassa tehdään alkuvaiheen terveystarkastus, jossa selvitetään tulijoiden terveydentila, seulotaan hoidettavissa olevat ja suojatoimia edellyttävät tartuntataudit ja varmistetaan rokotussuoja. Tavoitteena on myös ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa psyykkisiä ongelmia sekä ohjata välitöntä sa iraa la hoitoa tarvitsevat jatkohoitoon. Kunnan palveluiden ohella kuntaan muuttavilla kansainvälistä suojelua saaneilla on oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin kuten sairausvakuutusetuuksiin, työmarkkinatukeen, yleiseen asumistukeen ja lapsilisään samoin edellytyksin kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä. Taikkaus Kansainvälistä suojelua saaneet tarvitsevat asioidessaan usein tulkkausta etenkin kuntaan muuton alkuvaiheessa. Kiintiöpakolaisten kohdalla asiointikieli on useimmiten tiedossa ja tieto toimitetaan kunnalle etukäteen, jolloin tulkkaustarpeeseen on hyvä varautua ennakolta. Vastaanottokeskuksista omatoimisesti muuttavien kohdalla ei tietoa kielestä aina ole saatavilla ja kunta voi joutua selvittämään soveltuvan asiointikielen sekä tulkkien saatavuuden. Alkukarteitus ja kotouturnissuunnitelma Kansainvälistä suojelua saaneille tehdään TE- toimistossa tai kunnassa alkukartoitus, jossa selvitetään tulijan osaaminen, valmiudet työhön ja opiskeluun sekä palvelutarve. Periaatteena on, että työikäisille ja työmarkkinoille suuntautuville alkukartoitus tehdään TE- toimistossa ja muille maahanmuuttajille kunnassa. Alkukartoituksen avulla henkilö ohjataan tarvittaviin palveluihin, järjestöjen palvelut mukaan lukien. Alkukartoituksen jälkeen kunta tai TE- toimisto laatii yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan työllistymistä, koulutusta ja muuta kotoutumista tukevista palveluista. Suunnitelmassa sovitut toimenpiteet perustuvat alkukartoituksessa tehtyyn palvelutarvearvioon sekä maahanmuuttajan omiin toiveisiin ja suunnitelmiin. Kotoutumissuunnitelma laaditaan vuodeksi kerrallaan enintään kolmen vuoden ajalle. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 6 Kotauturniskoututus Kotoutumiskoulutuksesta sovitaan TE- toimiston kanssa tehtävässä kotoutumissuunnitelmassa. Kotoutumiskoulutus järjestetään pääosin työvoimapoliittisena koulutuksena. Etenkin pääkaupunkiseudulla odotusajat koulutukseen ovat olleet pitkiä ja vaihtoehtoisesti maahanmuuttaja voi hakeutua koulutukseen omaehtoisesti sovittuaan TE-toimiston kanssa sopivasta koulutuksesta. Kotoutumiskoulutuksessa painotetaan suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä valmiuksia suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Lisäksi kotoutumiskoulutus sisältää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä edistävää koulutusta sekä tarvittaessa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista, ammatinvalinnanohjausta ja uraohjausta. Osa aikuisista tulijoista voi olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Myös heille järjestetään opetusta työvoimapoliittisena kotoutumiskoulutuksena. Myös lapsia kotonaan hoitavilla vanhemmilla, vanhuksilla, pitkäaikaissairailla ja muilla maahanmuuttajilla, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaita, olisi hyvä olla mahdollisuus osallistua arjen selviytymistä tukeviin suomen kielen opetusryhnniin kunnan järjestämänä. Ilman huoltajaa maahan saapuneet alaikäiset Oleskeluluvan turvapaikkannenettelyssä saatuaan alaikäinen muuttaa kuntaan perheryhmäkotiin, tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityisnnajoitukseen. Yksityisnnajoitukseen siirryttäessä kunnan tulee selvittää majoituksen soveltuvuus ja tällöinkin lapsi tai nuori on kirjoilla perheryhmäkodissa. Kuntaan osoittamisessa pyritään ottamaan huomioon kunnassa tarjolla olevien palveluiden saatavuus sekä lapsen tai nuoren mahdollisuudet pitää yhteyttä Suomessa oleviin onnaisiinsa ja ystäviinsä. Kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen, vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden ja ELY-keskuksen kanssa. Nuori voi kotoutumislain mukaan olla jälkihuollon tukitoimien piirissä, kunnes hän täyttää 21 vuotta tai hänen huoltajansa saapuu Suomeen. järjestöt ja kuntalaiset kotoutumisen tukena Järjestöillä on merkittävä rooli kuntaan muuton tukemisessa. Usein järjestöt järjestävät huonekalu-, lelu- ja vaatekeräyksiä ja osallistuvat esimerkiksi ystävä- ja muuhun tukitoimintaan. Lisäksi Järjestöt ohjaavat tulijoita suomalaiseen asumisen tapaan ja tutustuttavat paikkakunnan elämään. Asumisaputoimintaa järjestävät ainakin Suomen Pakolaisapu ja SPR. Lisäksi SPR järjestää ystävätoiminnan kursseja. Useat järjestöt ylläpitävät myös kielikerhoja ja esimerkiksi Luetaan yhdessä -toiminta on laajentunut useille paikkakunnille. Muita järjestöjen kotoutumista tukevia palveluita ovat muun muassa erilaiset kulttuuri-, kädentaito- ja liikuntaryhmät. Viranomaiset ja järjestöt voivat yhdessä koordinoida järjestöjen osallistumista kotoutumista tukevaan toimintaan, esimerkiksi kunnan kotouttamisohjelmaa valmisteltaessa. Yksinkertaisimmillaan riittää, että järjestö kutsuu uudet tulijat mukaan perustoimintaansa ja viranomaiset kertovat tulijoille järjestöjen palveluista ja ohjaavat niihin. Maahanmuuttajat kasvattavat kunnan väestöpohjaa ja vireyttävät taloutta Maahanmuuttajat kasvattavat kunnan väestöpohjaa ja piristävät paikkakunnan talouselämää. Maahanmuuttajat paitsi käyttävät yritysten palveluita ja luovat sitä kautta työllisyyttä ja kasvua, ryhtyvät usein itse yrittäjiksi. Lisäksi etenkin pienempien kuntien osalta väestöpohjan kasvulla voi olla suuri merkitys peruskoulun ja muun opetus- ja koulutustarjonnan säilymiselle ja lisääntymiselle kunnassa. Maahanmuuton myötä kasvaa myös kunnan kansainvälinen osaamispohja ja lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatus saa uusia luontevia muotoja. Usein kunnat, jotka ovat tehneet sopimuksen ELY- keskuksen kanssa kansainvälistä suojelua saaneiden kuntaan muutosta, ovat kokemuksia saatuaan jatkaneet sopimuksia. 7 Korvaukset kunnille Laskennalliset korvaukset Kotoutumislain mukaan kunnat ovat oikeutettuja saamaan korvausta kotoutumispalveluihin järjestämisestä kansainvälistä suojelua saavalle. Korvaus on tarkoitettu kattamaan kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. Korvaussumnna on 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta 2 300 € vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta 6 845 € vuodessa. Korvausaika on kolme vuotta muiden kuin kiintiöpakolaisten osalta, jolloin korvausta maksetaan neljältä vuodelta. 't--ityiskorvaukset Kunnalle korvataan toteutuneiden kustannusten mukaan vamman tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttamat huomattavat sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset kymmenen vuoden ajalta, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan. Myös muita ennalta arvaamattomia sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata samoin kuin erityisiä sosiaalitoimen kuluja (esimerkiksi lastensuojelu). Ilman huoltajaa maassa oleskelevien alaikäisten palveluista aiheutuvia kuluja voidaan korvata siihen saakka, kunnes nuori täyttää 21 vuotta Toitrieentulotuen maksamisesta aiheutuneiden kulujen korvaaminen Kotoutumissuunnitelman ajalta maahannnuuttajalle maksetaan työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti. Kunnalle korvataan toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset kolmelta vuodelta. Korvaus tulkitsemisen järjestämisestä Kunnalle korvataan tulkitsemispalvelut, jotka ovat olleet tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahanmuuton alkuvaiheen kototutumispalveluiden käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun ja päiväkodin väliseen yhteistyön. Myös kääntämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata tapauskohtaisesti. Alkukartaftuksen järjestämisestä maksettava korvaus Kunnalle korvataan alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 700 euroa jokaisesta kunnan laatimaan alkukartoitukseen osallistuneesta. Lisä tukea vuodelle 2015 Vauhdittaakseen kuntiin sijoittamista, työ- ja elinkeinoministeriö maksaa 20 000 euroa bonusrahaa niille kunnille, jotka tekevät ELY- keskuksen kanssa sopimuksen vähintään 20 hengen suuruisen ryhmän kuntaan sijoittamisesta ensimmäistä kertaa tai neljän vuoden tauon jälkeen. Bonusrahaa on varattu 15 kunnalle, jotka tekevät sopimuksen vuonna 2015. Bonusrahaa voidaan maksaa vuonna 2016 sopimuksen tekeville, jos rahaa on jäljellä. Lisäksi kunta voi saada takautuvasti ja kertaluonteisesti maksettavan laskennallisen korvauksen lisäosan niistä kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä, jotka ovat saaneet kuntapaikan ja muuttaneet kuntaan vuonna 2015. Lisäosa on alle 7-vuotiaista 1 428 euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö tarkentaa henkilöpiirin ja tukien hakemiseen liittyvät ohjeet myöhemmin tänä syksynä annettavallaohjeella. Lisätuet rahoitetaan EU:sta Suomelle ohjattavasta erillismäärärahasta, joka määräytyy Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tarkoituksena on ohjata EU-määräraha vastaisuudessakin suorana rahallisena tukena kunnille. Lisätuen suuruus määritellään vuosittain. 8 Maat cnrnuuttälflt ktmtien peruspcliTelltien vultrorzesuusfärjestelmässä Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kunnan väestöstä vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään. Maahanmuuttajille kohdennettu kriteeri valtionosuusjärjestelmässä tarkoittaa vieraskielisyyskerrointa, joka lisää kunnan saamaa valtionosuutta. Lisäksi valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esi- ja perusopetusta saavalla 6-15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa. Jos oppilaalla on kotikunta Suomessa, kunta saa rahoituksen ikäluokkaperusteisesti. Valtion maksamien korvausten lisäksi kuntien on varauduttava siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta. Maahanmuuttajat opetus- Ja kulttuuritoimen rahoitusjthlestelmässa Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta vuonna 2015 n. 15 100 euroa oppilasta kohden. Valmistavan opetuksen rahoitus määräytyy varainhoitovuoden aikana oppilasta kohden määrättyjen yksikköhintojen ja edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien tulojen summasta. Varainhoitovuoden rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla rahoituslain muutos, joka mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen myös oppilaista, joille järjestetään opetusta ajanjaksona, joka ei osu laissa säädettyihin laskentapäiviin. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Lisätietoa Lisätietoa kotouttamisesta sekä maahanmuuton ja kotouttamisen sanasto löytyy osoitteesta www.kotouttaminen.fi. Lisätietoa opetuksen järjestämisestä Eri kouluasteiden ja koulutusmuotojen opetussuunnitelman perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta http://oph.fi/saadokset_ ja_ohjeet/opetussuunnitelmien ja_ tutkintojen_perusteet. Perusopetukseen valmistava opetuksen esite löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/download/145302_Perusopetukseen_valmistava _opetus_2012.pdf Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia löytyy osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus ja_tutkinnot/perusopetus/kielija_kulttuuriryhmat/maahannnuuttajata ustaiset _oppilaat/perusopetukseen_valmistava_opetus. Laajemman maksullisen julkaisun voi tilata täältä osoitteesta http://verkkokauppa.oph.fi/9789521345098. Linkki Opetushallituksen rahoitusjulkaisuun löytyy osoitteesta: http://www.oph.fi/download/168865_opetus ja_kulttuuritoimen_rahoitus_2015.pdf Mikäli olette kiinnostuneita sijoittamaan turvapaikan saaneita omaan kuntaanne, olkaa yhteydessä oman alueenne ELY- keskuksen maahanmuuttopäällikköön tai yhteyshenkilöön. He antavat asiasta lisää tietoa sekä ohjaavat prosessissa eteenpäin. 9 Maahanrnuuttoyhdyslienkilöt ELY-kesku.k-Eissa Etelä-Pohjanmaa: Mauno Salmela, Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki; [email protected] Etelä-Savo: Irja Sokka, Etelä-Savon ELY, PL 164, 50101 Mikkeli; [email protected] Häme: Anita Salonen, Rauhankatu 10,15110 Lahti, [email protected] Kaakkois-Suomi: Merja Mattila, PL 1041, 45101 Kouvola; [email protected] Kainuu: Osmo Ohtonen, PL 115, 87101 Kajaani; [email protected] Keski-Suomi: Sari Jokinen, PL 250, 40101 Jyväskylä; [email protected] Lappi: Anne-Mari Suopajärvi, PL 8060, 96101 Rovaniemi; [email protected] Pirkanmaa: Pirjo Pajunen, PL 297, 33101 Tampere; [email protected] Pohjanmaa: Hanna Auronen, PL 131, 65101 Vaasa; [email protected] Pohjois-Karjala: Eija Ratinen, PL 69, 80101 Joensuu; [email protected] Pohjois-Pohjanmaa: Hanna Määttä, PL 86, 90101 Oulu; [email protected] Pohjois-Savo: Lisbeth Mattsson, PL 2000,70101 Kuopio; [email protected] Satakunta: Jouni Vataja, PL 266, 28101 Pori; [email protected] Uusimaa: Jaana Suokonautio, PL 36, 00521 Helsinki; [email protected] Varsinais-Suomi: Kalle Myllynnäki, PL 236, 20101 Turku; [email protected] Ahvenanmaan maakuntahallituksen kotoutumiskoordinaattori Kathi [email protected]; puh. +358 18 25556 Salokoski;
© Copyright 2024