Opettajien osaamisen ja opetuksen kehittäminen perusopetukseen
Opettajien osaamisen ja opetuksen kehittäminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa Raimo Salo, KT Kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut [email protected] 044 703 9689 ”Uimaan oppii paremmin vedessä kuin kuivalla maalla” • OPH:n rahoitus, elokuu 2008 – joulukuu 2011 • Suomen kielen osaamisen kehittäminen autenttisissa kielenoppimisympäristöissä ja muiden oppiaineiden sisältöjen opiskelu • Kotoutumisen tukeminen • Opettajien osaamisen kehittäminen • 6-7 opintovierailua lukuvuodessa • Turkansaari, Tietomaa, Escurial, Oulun yliopiston eläinmuseo, Kasvitieteellinen puutarha, Ranuan eläinpuisto, Kierikki, Uimahalli, Konstilan kädentaitopajat, Pohjois-Pohjanmaan museo • Animaatiot ja videot sekä suomen kielen opetukseen soveltuvat tehtävät – Elokuvagaala: 15.11.2011 Valvesali • DVD jaettiin kaikille projektissa mukana olleille oppilaille puolen vuoden välein © Raimo Salo 2015 Oppimisympäristöjen kehittäminen -kehittämistoiminta • Perusopetukseen valmistava opetus • Kolmivaiheinen didaktinen malli: TriPod-malli – Orientaatio: sanasto, aiheen sisältö, vierailukohteeseen tutustuminen, kuvat, piirrokset, kirjat – Opintovierailu: ryhmätyötehtäviä, valokuvaamista, asiantuntijan tapaaminen – Reflektio: käsitteiden käyttö, uusien kysymysten tekeminen, valokuvien katsominen, keskustelut, tehtävät, lyhytelokuvien valmistaminen • Valmistavan opetuksen kehittäminen • Opettajien osaamisen kehittäminen • Mallin soveltuvuus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen © Raimo Salo 2015 Tutkimuksen tavoitteet • Ensisijaisesti kuvata ja lisätä ymmärrystä valo-opettajien oppimisesta kehittämiskokeilun aikana. • Selvittää millaista kehitystä valo-opettajien osaamisessa tapahtui TriPod-mallin mukaisessa opetuksessa, jota he toteuttivat tutkimukseeni liittyvässä projektissa. • Lisätä ymmärrystä siitä, millaisten opetuskäytänteiden avulla voidaan kehittää perusopetukseen valmistavaa opetusta. © Raimo Salo 2015 Tutkimuksen tavoitteet • Osallistua keskusteluun koulutuspoliittisista päätöksistä liittyen alati monikulttuuristuvan Suomen koulutusjärjestelyihin sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. • Valo-opettajien yhteiskunnallinen tehtävä on ensisijaisen merkittävä juuri maahan muuttaneiden oppilaiden kotoutumisen tukemisessa, ja täten heidän osaamisensa kehittymiseen on syytä kiinnittää huomiota myös tämän tutkimuksen tulosten myötä. © Raimo Salo 2015 Tutkimusongelmat 1. Millaista kehitystä valo-opettajien osaamisessa tapahtui TriPod-mallin mukaisen opetuksen toteuttamisessa? 1.1. Opetuksen kehittyminen 1.2. Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittyminen 1.3. Opettajapersoonan kasvu ja kehittyminen 1.4. Reflektion ja yhteistyön merkitys osaamisen kehittymisessä 2. Miten TriPod-mallin mukainen opetus soveltuu valmistavaan opetukseen ja valo-oppilaiden kotoutumisen tukemiseen? 2.1. Opetuksen suunnittelu ja toteutus 2.2. Oppimisympäristöjen hyödyntäminen 2.3. Teorian ja käytännön yhdistäminen oppimisessa 2.4. Valo-oppilaiden oppimis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen 2.5. Valo-oppilaiden kotoutumisen edistäminen ja tukeminen © Raimo Salo 2015 Osaaminen • Opettajan osaamisen kehittyminen koostuu kolmesta osaalueesta: 1) opetuksen kehittyminen 2) yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittyminen 3) opettajapersoonan kasvu ja kehittyminen. • Osaamisen osa-alueiden määrittely pohjautuu Picklen (1985) opettajan osaamisen kasvun ja kehittymisen osa-alueisiin. • Osaaminen on luonteeltaan käytännöllistä, sitä voi oppia eri lähteistä ja se on altis muuttumaan. • Osaamista voidaan kehittää reflektoimalla, jonka tulee kohdentua osaamisen jokaiselle osa-alueelle © Raimo Salo 2015 Opetuksen toteu6aminen ja kehi6äminen Ope6ajapersoonana kasvaminen ja kehi6yminen Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen toiminta © Raimo Salo 2015 Opettajan käytännön teoria • Käyttöteoria, opettajan henkilökohtainen teoria, käytännön osaaminen, käytännön teoria, praktinen teoria, implisiittinen teoria, hiljainen tieto, käytännön tieto… • Opettajan toimintaa ohjaavat henkilökohtaiset uskomukset, arvot, asenteet ja periaatteet sekä kokemus, tieto ja teoria © Raimo Salo 2015 Mihin käytännön teoriaa tarvitaan? • Opettaja on tietoinen omasta toiminnastaan • Osaa perustella itselleen ja muille • Työtä ohjaava ja kehittävä väline – Opetuksen suunnittelu, toteutus, arviointi – Osaamisen kehittäminen – Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen – Kehityskeskustelun osio – Osaamisen kehittämissuunnitelman osio © Raimo Salo 2015 Suuri T i e t o i s u u d e n a s t e Ope6ajan käytännön osaaminen (Elbazin teorian mukaises2) Käytännön ohje (rule of pracDce) O s a a m i s e n Käytännön periaate (pracDcal principle) Käytännön mielikuva (image) Pieni Suuri © Raimo Salo 2015 k e h i t t y m i n e n Vähäinen REFLEKTION MERKITYS OPETTAJAN OSAAMISEN KEHITTYMISESSÄ Norma&ivinen didak&ikka Deskrip&ivinen didak&ikka • Kasvatuksen ja opetuksen päämäärät ja tavoi6eet • Opetuskäytänteiden kuvaus ReflekDo • Itsenäinen ja yhteisöllinen • Teorian ja käytännön yhdistyminen Tiedos-‐ te6uja Tiedos-‐ tamat-‐ tomia © Raimo Salo 2015 Lähtökohta osaamisen kehittymiselle • Jokaisella opettajalla on oma käytännön teoriansa opetuksesta, joka subjektiivisesti on kaikkein ratkaisevin tekijä pedagogiselle käytänteelle. • Opettajien työtä ohjattaessa ja kehitettäessä täytyy siten jokaisen opettajan teoriassa ottaa lähtökohdaksi pyrkiä auttamaan tietoista teorian muodostamista, laajentamista ja määrittelemistä ja siten tehdä teoria avoimeksi ja vastaanottavaiseksi muutosta ajatellen. (Handal & Lauvås 1982) © Raimo Salo 2015 Yhteiskunta Koulutusjärjestelmä R e f l Opetuskäytänteet e eri oppimis-‐ ympäristöissä k t i Käytäntö Suunni6elu Käytännön teoria EeGnen pohdinta o Koulun toimintakulIuuri Kotoutuminen, sosiaalistuminen Oppilaan oppiminen ja osaaminen Opetussuunnitelma P3 Toimenpiteet ja yhteistoiminnallisuus P2 Teoriaan ja kokemukseen pohjautuvat perustelut P1 EeGset perusteet Käytännön ratkaisut Kokemukset Tieto Teoriat Arvot Asenteet PeriaaIeet © Raimo Salo 2015 1. Millaista kehitystä valo-opettajien osaamisessa tapahtui TriPod-mallin mukaisen opetuksen toteuttamisessa? • TriPod-mallin mukaisella opetuksella olleen myönteinen vaikutus valo-opettajien osaamisen kehittymiseen, jossa erityisesti yhteistapaamisilla, yhteisreflektiolla ja yhteistoiminnalla oli keskeinen rooli yhteisöllisyyden ja osaamisen kehittymisessä. • Pitkäkestoinen yhteisöllinen toimintamalli muodosti ikään kuin oman ”oppimisympäristön”, jossa valo-opettajien osaamisen kasvu ja kehitys toteutuivat. © Raimo Salo 2015 1.1. Opetuksen kehittyminen • Malli toi monipuolisuutta, suunnitelmallisuutta ja selkeyttä opetukseen. • Opetus eheytyi ja oppiaineita oli mahdollisuus integroida laajempiin kokonaisuuksiin • Orientaatiovaiheen ja reflektoinnin merkitys opetuksessa oli selkeytynyt, ja ne toteutetaan tietoisemmin • Mallin kolmivaiheisuus oli juurtunut osaksi omaa opettajuutta ja sitä käytettiin opetuksessa myös muissa yhteyksissä kuin opintovierailuiden yhteydessä. • Verkostoitumisen muiden valo-opettajien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa oli koettu edistävän osaamisen kehittymistä © Raimo Salo 2015 1.2. Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittyminen • Suomalaisen yhteiskunnan tapojen ja normien opettaminen oli mielekästä siten, että oppilaille tarjottiin tilaisuuksia kokea ja tehdä asioita itse. • Tietojen ja taitojen käyttökelpoisuutta pyrittiin lisäämään tehtävillä, jotka osittain liittyivät käytännön tarpeisiin. • Valo-opettajat arvioivat olevansa eräänlaisia suomalaisen kulttuurin välittäjiä perehdyttäessään oppilaita eri käytänteisiin ja tukiessaan heidän omaa elämänhallintaansa. • Valo-opettajat ymmärsivät roolinsa kotoutumisprosessin tukemisessa sekä oppilaiden että heidän perheidensä osalta. © Raimo Salo 2015 1.3. Opettajapersoonan kasvu ja kehittyminen • Mallin mukainen opetus oli antanut voimaa työn tekemiseen ja myönteisten kokemusten kautta tehnyt työstä mielenkiintoisempaa kuin aiemmin. • Toisten valo-opettajien tapaamiset koettiin erityisen tärkeinä ja piristävinä, sillä omalla koululla ei yleensä toista valoopettajaa ollut. • Myönteinen kokemus yhteenkuuluvuudesta muiden valoopettajien kanssa vahvisti omaa valo-opettajan identiteettiä. • Yhdessä tekeminen, jakaminen sekä tuen saaminen ja antaminen vahvistivat omia käytänteitä ja opettajuutta. • Valo-opettajan identiteetin pohtiminen kollegoiden kanssa selkeytti heidän omaa rooliaan sekä oppilaiden että perheiden kotoutumisprosessin tukijana. © Raimo Salo 2015 1.4. Reflektion ja yhteistyön merkitys osaamisen kehittymisessä • Reflektointi ja yhdessä tekeminen valo-opettajien osaamisen tekijöinä koettiin merkittävinä. • Kollegoiden arvokas vertaistuki koettiin hyvin oleellisena ja tervetulleena piirteenä, joka toteutui nimenomaan TriPod-mallin rakenteen ansiosta. • Yhteisen ajan löytyminen suunnitteluun ja reflektointiin tarjosi konkreettista apua ja tukea omaan työhön. © Raimo Salo 2015 Miten TriPod-mallin mukainen opetus soveltuu valmistavaan opetukseen ja valo-oppilaiden kotoutumisen tukemiseen? • TriPod-mallin mukaisen opetuksen kolmivaiheinen rakenne ja eri oppiaineiden opetukseen soveltuneet koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt muodostivat toimivan kokonaisuuden, jota voidaan hyvin toteuttaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. © Raimo Salo 2015 2.1. Opetuksen suunnittelu ja toteutus • TriPod-mallin kolme vaihetta muodostivat käyttökelpoisen toimintatavan, jonka avulla opetusta voitiin konkretisoida ja tehdä toiminnalliseksi oppilaille. • Vastauksista tuli esille malliin oleellisena toimintana kuuluvien opintovierailuiden mahdollisuudet tarjota kokemuksellista oppimista. • Lyhytelokuvien tekemisen merkitys reflektiovaiheessa vahvisti sekä opittujen käsitteiden oppimista että oppilaiden ryhmätyötaitoja. Myös valmiiden lyhytelokuvien käyttö koettiin hyödyllisenä tapana orientoida oppilaita tulevaan opintovierailuun. © Raimo Salo 2015 2.2. Oppimisympäristöjen hyödyntäminen • Autenttisten oppimisympäristöjen mahdollisuus tarjota merkityksellistä, kokemuksellista ja elämyksellistä oppimista oli kirkastunut opettajille. • Eri aistien hyödyntäminen oppimisessa toteutui opintovierailuiden aikana, mikä oli merkittävää valooppilaille, joiden suomen kielen osaaminen on vielä kehittymässä. • Opetuksen suunnittelussa otettiin paremmin huomioon yksilölliset ja ryhmäkohtaiset tavoitteet opintovierailuiden ohjelmaa suunniteltaessa. • Oppimisympäristöjen käyttö opetuksessa konkretisoi opetusta aitoihin tilanteisiin ja asioihin. © Raimo Salo 2015 2.3. Teorian ja käytännön yhdistäminen oppimisessa • TriPod-mallin käytön myötä valo-opettajat kiinnittivät opetuksessaan enemmän huomiota luokkahuoneessa opitun teorian merkitykseen suhteessa koulun ulkopuoliseen elämään ja käytäntöön. • Malliin kuuluva reflektiovaihe oli tärkeä valo-oppilaiden oman aktiivisen oppimisen lisääjänä. • Opintovierailuiden jälkeiset keskustelut synnyttivät oppilaissa mielenkiintoa ja lisäkysymyksiä opetettavasta aiheesta. • Opintovierailut vahvistivat oppilaiden ymmärrystä siitä, että teoriat ovat sovellettavissa käytäntöön. • Opetusta oli mahdollista järjestää autenttisissa oppimisympäristöissä. • Opintovierailuilla oli myönteinen merkitys valo-oppilaiden itsetunnolle heidän kyetessään käyttämään suomen kieltä ja hyödyntämään osaamistaan myös muissa oppiaineissa aidoissa konteksteissa. © Raimo Salo 2015 2.4. Valo-oppilaiden oppimis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen • Opintovierailuiden aikana valo-oppilaat tekivät tehtäviä pienryhmissä, mikä poikkesi monella tapaa luokkahuonetyöskentelystä. • Joidenkin opintovierailuiden aikana oppilasryhmät muodostettiin eri koulujen oppilaista, jolloin valo-oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyivät tehtäessä toiminnallisia tehtäviä uusissa ryhmissä. • Eri-ikäisten oppilaiden kanssa opiskeltaessa oppilaiden tuli ottaa huomioon erilaiset käytänteet, joihin eri ryhmissä oli kenties totuttu. • Tulosten mukaan valo-opettajat arvostivat myös oppilaiden mahdollisuutta saada käyttää omaa äidinkieltään opintovierailuiden aikana tavatessaan muiden ryhmien samaa kieltä puhuvia oppilaita. • Opintovierailuiden aikana valo-oppilaiden vastuuntunto ja huolehtiminen toisista oppilaista tulivat enemmän esille kuin luokkahuoneessa. © Raimo Salo 2015 2.5. Valo-oppilaiden kotoutumisen edistäminen ja tukeminen • Opintovierailuiden ansiosta oppilaat pääsivät käymään koulun ulkopuolella useissa kohteissa, jotka tarjosivat virikkeitä myös vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin. • Valo-oppilaat harjaannuttivat useita käytännön taitoja, mm. paikallislinja-autoliikenteessä kulkemista ja uimahallissa käymistä. • Valo-opettajien mielestä valo-oppilaiden opintovierailukohteita käsittelevät lyhytelokuvat edistivät paitsi oppilaiden osaamisen kehittymistä suomen kielessä ja muissa oppiaineissa. • Koko perheelle tarjoutui lyhytelokuvien ja oppilaan kertomusten kautta tilaisuus tutustua niihin palveluihin, joihin oppilas oli paneutunut projektin aikana. • Tulosten mukaan TriPod-malli edisti sekä oppilaan että lähiyhteisön kotoutumista. © Raimo Salo 2015 Opetuspuheen taitotasojen huomiointi • Valo-opettajien yhteiskunnallinen tehtävä, erityisesti valooppilaiden kotoutumista edistävien opetuskäytänteiden toteuttajina. • Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taitotasojen huomiointi • Opettajan opetuspuhe vs. asiantuntijan opetuspuhe • Merkitys opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin • Oppilasryhmien kokoonpanon miettiminen • Työskentelymuotojen avulla oppimisen tukeminen • Ulottuvuudet: oppimisympäristö, ohjaaja ja oppilasryhmä © Raimo Salo 2015 OHJAAJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Tuttu Vieras Tuttu 1. Konstilan käsityöpaja A 1.1 Oma ryhmä 3. Animaatioiden valmistus A 1.3 Oma ryhmä Vieras 2. Ranua A 1.2 Oma ryhmä ja oman äidinkielisiä oppilaita apuna 4. Turkansaari A 2.1 Sekoitetut ala- ja yläkoulujen valo-ryhmät © Raimo Salo 2015 Päätulokset • Usein toistuneet valo-yhteisön tapaamiset, systemaattinen koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen valmistavassa opetuksessa ja kollegiaalinen tuki, kehittivät tutkittavien mukaan heidän osaamistaan monipuolisesti. • Myös reflektiolla, yhteisöllisellä toimintatavalla ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa verkostoitumisella oli tulosten mukaan myönteinen vaikutus valo-opettajien osaamisen kehittymiseen. • Vertaistuki ja yhdessä työskentely vaikutti merkittävästi valo-opettajien ammatillisen identiteetin kehittymiseen. © Raimo Salo 2015 Päätulokset • Toinen merkittävä tulos oli valmistavaan opetukseen soveltuvan didaktiikan selkeä kehittyminen, sillä TriPodmallin kolmivaiheinen rakenne yhdisti systemaattisesti käytännön kokemuksia, niitä jäsentäviä käsitteitä ja tietoa. • Valo-oppilaat saivat olla vuorovaikutuksessa asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen tarjoamien moninaisten virikkeiden ja eri kulttuuritaustoista tulevien oppilastoverien kanssa. • Valo-opettajat korostivat monipuolisten menetelmien merkitystä sekä opetussuunnitelman ja kehittämistyön kiinteää yhteyttä. © Raimo Salo 2015 • TriPod-malli itsessään ei saanut aikaan tuloksia, vaan tietyt asiat sen toteutuksessa ja erityisesti valo-opettajien tekemä työ. • Haastatteluiden mukaan mm. seuraavat TriPod-malliin liittyvät tekijät nousivat esille: – – – – – – – – – – – mallin kolmivaiheisuus ja systemaattisuus, pitkäkestoinen oppimisprosessi, mahdollisuus oppisisältöjen integrointiin, teorian ja käytännön yhdistäminen, autenttiset oppimisympäristöt, rohkeus lähteä pois luokasta, valo-opettajien tiivis yhteistyö, yksilöllinen ja yhteisöllinen reflektointi, kollegiaalinen tuki, mahdollisuus jakaa asioita ja mallin siirtovaikutus. © Raimo Salo 2015 Mihin suuntaan koulua kehitetään? Tutkimukseni tulosten perusteella: • Oppilaiden omatoimisuutta kannattaa lisätä • Mahdollistaa oppilaiden välistä monipuolista yhteistyötä • Hyödyntää koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä – Ryhmätyöt, työpajat, projektit, myös yksilöllinen oppiminen • Autetaan jokaista oppilasta löytämään oma kiinnostuksen kohde; se tekeminen, missä hän tuntee olevansa omimmillaan – Voiko opiskeluun ja oppimiseen kohdentua intohimoa? Ajan taju katoaa! Vrt. harrastustoiminta. © Raimo Salo 2015 OPS2016 • Oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. • Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. • Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. • Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. © Raimo Salo 2015 OKM: Tulevaisuuden peruskoulu (2015) • Pedagogiikan uudistamiseen liittyvät kehittämisteemat koskevat koulun toimintakulttuurin kehittämistä sekä oppimisen arvioinnin uudistamista. • Koulujen toimintakulttuurin uudistamiseen pyritään toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien linjausten sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen määrittelyjen avulla. • Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. • Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. • Työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. © Raimo Salo 2015
© Copyright 2024