Parempi maailma vesikemialla

Jokainen pisara on tärkeä
Vesitehokkuus kasvaa teollisuudessa s. 12
Oikeanlaista kemiaa
Suolanpoistoratkaisu Kiinassa s. 20
SIDOSRYHMÄLEHTI 2·2011
Kultakuumetta
Kaivosteollisuus kasvaa Afrikassa s. 22
Parempi
maailma
vesikemialla
Tuomas Törmänen
Sovelluksista syntyy
lisää arvoa
SIVU 26
LumiKem tehostaa
jätevesiprosesseja
SIVU 30
Huippututkimusta
yhdessä
SIVU 42
ELINVOIMAINEN yritys ei ole koskaan valmis, vaan
kehitys on jatkuvaa. Kemira panostaa kehitystyöhön, jotta asiakkaillamme olisi aina paras
mahdollinen­tietotaito menestyksensä turvana.
NÄKÖKULMA
yvä kumppani tunnistaa asiakkaidensa tarpeita palvelevan erityisosaamisensa ja kertoo siitä selkeästi,
asiak­kaan kielellä. Kiinnostava, vahva
brändi pitää sisällään lupauksen ja
sen lunastamisen. Se houkuttelee ja
huomataan, ja siihen luotetaan. Se
hyödyttää asiakkaita ja sidosryhmiä,
ja sen taustalla on tehokkaita sekä
yhdenmukaisia toimintatapoja.
Se, että olemme Kemirassa panostaneet asiakkaille lisäarvoa
tuottaviin sovelluksiin ja vesikemian erityisosaamiseen, on johtanut uudenlaiseen toimintamalliin ja ajattelutapaan. Lukuisten
yritysostojemme myötä kasvanut tuotebrändien määrä on myös
haaste, ja niinpä teemme parhaillaan työtä harmonisemman ja
kohdennetumman tuote- ja osaamistarjonnan eteen. Haluamme
kirkastaa toimintaamme ja tapaa, miten kerromme osaamisestamme teille – asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja noin 5 000
kemiralaiselle ympäri maailmaa.
Uskomme että tämä on työtä, joka tekee Kemirasta yhä vahvemman brändin, ja uudenlaisen ajattelun myötä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä tehokkaammin.
Meillä on ainutlaatuinen näköalapaikka eri teollisuudenaloilla käytettyihin prosesseihin ja laaja tietotaito, jota hyödyntäen voimme tarjota edistyksellistä vesikemian osaamista asiakkaillemme. Asiakkaillemme lisäarvo näkyy heidän toimintansa
tehokkuutena – rahallisina säästöinä, laadukkaampina tuotteina
ja ympäristöystävällisempänä toimintana.
Oli kyse juomaveden valmistuksesta, jäteveden puhdistuksesta
tai teollisuuden prosessivesistä, Kemiran sovellusten avulla on
mahdollista tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä merkittävästi
sekä löytää energiatehokkaita ratkaisuja.
”Lisäarvo näkyy asiakkaidemme toiminnan
tehokkuutena – rahallisina
säästöinä, laadukkaampina tuotteina ja ympäristöystävällisempänä
toimintana. ”
J OA N N A M O O R H O U S E
Arja Vanhanen
johtaja,
tuotemarkkinointi
2•WAT E R L INK 2• 2 01 1
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3
NESTLÉ SAI vuoden 2011 Stockholm Industry Water
Award -palkinnon työstään vesitehokkuuden parantamiseksi omassa toiminnassaan ja koko toimitusketjussaan, jonka piirissä on yli 25 miljoonaa
sisällys
ihmistä. ”Nestlé ansaitsi palkinnon, sillä se on määrätietoisella työllään noussut järkevän vedenhallinnan johtavaksi yritykseksi. Yritys on myös esimerkki
muille elintarviketeollisuuden tuottajille ja jake-
lijoille. Maatalouden osuus maailman vedenkäytöstä on lähes 70 prosenttia, ja ruoan kysynnän
odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Siksi yrityksillä on yhä suurempi vastuu
parantaa ruokaketjun resurssitehokkuutta”, sanoo
palkintolautakuntaan kuuluva, Maailman kestävän
kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) vesiohjelman
johtaja Joppe Cramwinckel.
4
2
1
5
3
123 R F
6
Jokainen pisara on tärkeä Mutta kuka laskee pisarat ja mihin ne katoavat? Teollisuuden prosessien
vesitehokkuutta ja veden uudelleenkäyttöä parannetaan jatkuvasti. Tämä pitää tulo- ja poistovesien
kokonaismäärän mahdollisimman pienenä. SIVUT 12–19
Katse Dubaihin
Uusi toimisto avattiin Jebel Alin vapaakauppaalueelle kesäkuussa. ”Tarjoamme innovatiivisia, räätälöityjä tuotteita Lähi-idän öljy- ja kaasumarkkinoilla”, toimiston johtaja Ahmed Al-Hamadani kertoo.
sivu 8
4 •WAT E R L INK 2• 2 01 1
L AU R A TA R R A F
”Kemira on
poikkeuksellisen
houkutteleva
yhtiö, koska se
painottaa vahvasti
ympäristöarvoja”
MARTIN EVANS,
Q&A sivulla 34
Luonnon puolesta
Oikeanlaista kemiaa
Puhdasta teknologiaa
Puhdistusaineet saavat rasittaa ympäris1 töä mahdollisimman vähän. Kemira ECOX
eli päällystetty natriumperkarbonaatti on tehokas
valkaisuaine – ja myös ympäristöystävällinen tuote
kuten nykyaikaisen pesuaineen tulee ollakin.
Kiinassa sijaitsevan Tangshan Kailuan
3 Dongfang -voimalaitoksen käänteisosmoosijärjestelmä kaipasi tehostusta. Kemiran ratkaisun
ansiosta voimalan vedenkäsittelyn kokonaiskustannukset ovat pienentyneet vähintään 30 prosenttia.
Puhtaan vesiteknologian avulla etsitään kestäviä tapoja tyydyttää veden tarpeemme myös tulevaisuudessa. Johtaja Don Rutz
Kemiran Pohjois-Amerikan toiminnoista kertoo,
mitä tämä voi tarkoittaa käytännössä.
sivu 7
sivu 20
sivu 24
Tulevaisuuden ryhmä
Järville omistautunut
Kultakuumetta
30 osallistujaa 22 maasta valittiin kesä2 kuussa järjestetylle My Camp -nuorisoleirille. Leirin vesityöryhmä vieraili myös Kemiran
tutkimuskeskuksessa Espoossa ja pääsi kokeilemaan jäteveden käsittelyä saostuksen avulla.
Professori Steve R. Carpenter palkittiin elo4 kuussa Stockholm Water Prize 2011 -palkinnolla. Carpenter on omistanut elämänsä järvien
ekosysteemeille.
sivu 6
sivu 9
Waterlink on Kemira Oyj:n
asiakas- ja sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa englanniksi ja
suomeksi. JULKAISIJA: Kemira Oyj, www.kemira.fi. PÄÄTOIMITTAJA: Marie Lundgren, puh. +46 42 17 11 19.
5
Afrikan kulta- ja kupariteollisuus on kasvussa. Kemira on mantereella valmiina
rakentamassa kestäviä asiakassuhteita ja tar­
joamassa asiakkaille sovelluksia, joiden avulla he
pystyvät tehostamaan tuotantoaan.
6
sivu 22
TUOTANTO: Markkinointiviestintä Dialogi Oy, www.dialogi.
fi. TOIMITUSPÄÄLLIKÖT: Pia Sievinen ja Arja Kulmala.
TUOTTAJA: Tarja Sinervo. AD: Jesper Vuori. LUOVA JOHTAJA:
Anneli Myller. MYYNTIJOHTAJA: Maarit Pojanluoma.
PAINOPAIKKA: F­ orssa Print. ISSN 1797-7738. PAPERI: UPM
Fine 120 g/m2 ja Edixion 250 g/m2. KANNEN KUVA: Joanna
Moorhouse. Palautetta lehdestä voi lähettää (englanniksi
tai ruotsiksi) Marie Lundgrenille osoitteeseen marie.
[email protected]. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen
voi tehdä osoitteessa www.kemira.com/media.
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 5
VIIDENTOISTA viime vuoden aikana pyykinpesuun käytetty vesimäärä on pienentynyt puoleen ja pesuun liittyvä energiankulutus laskenut
kolmanneksen. Pyykinpesukertaan käytetty
LYHYESTI: LÄHELTÄ
J eff M iller / U niversity of W is consin - M adison
Pehmeän raikas pyykki ja hohtavan puhtaat astiat ovat vaatimuksia, joita asetamme kodinkoneille. Puhdistusaineet saavat
myös rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.
Kemira ECOX (Ecological Oxygen) eli päällystetty natriumperkarbonaatti on valkaisuaine, jolla
on parhaat mahdolliset valkaisu­
ominaisuudet. Se on myös ympäristöystävällinen tuote, mikä on
yhä tärkeämpi pesuaineiden valintaan vaikuttava tekijä.
Natriumperkarbonaattia syntyy,
kun kalsinoitu sooda ja vetyperok­
sidi reagoivat toisiinsa. Ainetta
on pääasiassa valkopesuaineissa,
tahranpoistoaineissa ja astioiden
konepesutableteissa. Sitä käytetään puhdistustuotteissa eri tuotenimillä, ja se on kotitalouksista
todennäköisimmin löytyvä Kemiran tuote. ECOX on myös ympäristöystävällisin valkaisuaine: se
hajoaa pesun aikana vedeksi, soodaksi ja hapeksi.
Järvien puolestapuhuja
Yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa
Madison Wisconsinissa opettava steve
r. carpenter otti elokuun lopussa
vastaan Stockholm Water Prize 2011
-palkinnon.
59-vuotias eläintieteiden ja limnologian professori kuuluu maailman arvostetuimpien ympäristötieteilijöiden joukkoon. Palkinto myönnettiin hänelle
ennen kaikkea veden trofiatasoihin liittyvistä tutkimuksista. Karkeasti tämä
tarkoittaa aineen siirtymistä eliöstä toiseen vesistön ravintoketjuissa.
Parhaillaan professori Carpenteria
kiinnostavat erityisesti varhaiset signaalit, jotka kertovat ekosysteemeissä
tapahtuvista hallitsevien lajien muutoksista. ”Vankan teoriapohjan tueksi
teemme kokonaisia järviä käsittäviä kokeita testataksemme mahdollisia
ennakkovaroitusmerkkejä”, hän kertoo.
Carpenter on mukana muun muassa
projektissa, joka mallintaa järvien
valuma-alueiden kehitystä seuraavan 50
6•WAT E R L INK 2• 2 01 1
vuoden aikana. Tavoitteena on ymmärtää, miten valuma-alueet ja makeat vedet
voivat kehittyä vuoteen 2060 mennessä.
Palkinnon myötä Carpenter toivoo voi-
vansa keskittyä maatalouden parissa tehtävään tutkimukseen, sillä ihminen vaikuttaa järvivesiin ennen kaikkea maatalouden, erityisesti lihantuotannon, kautta.
”Maatalouden kehittäminen ja sen
haittavaikutusten minimointi on eräs
tärkeimmistä asioista, joita voimme
tehdä vesiympäristön suojelemiseksi”,
professori sanoo. Maatalous vaikuttaa
vesistöihin esimerkiksi veden oton, valuman, biodiversiteetin katoamisen sekä
ilmastonmuutoksen kautta. ”On tärkeää
ymmärtää näitä vaikutuksia käsittääksemme, kuinka makean veden alueet
voivat tulevaisuudessa muuttua.”
Suurin uhka planeetallemme on ”globaalien stressitekijöiden summa”. Carpenter mainitsee ilmastonmuutoksen,
ravinnon epätasaisen jakautumisen,
maankäytön ja maanpinnan muutokset
sekä eliölajien katoamisen. Ratkaisuja
valtaviin ongelmiin optimistinen professori uskoo löytyvän teknologiasta sekä
paikallisella tasolla tehtävästä työstä.
”Tarvitsemme parempaa maataloutta,
korkeampaa tuottoa pienemmällä ympäristön tuhoamisella, ravinteiden suojelua, erittäin tehokasta vedenkäyttöä,
matalia kasvihuonekaasupäästöjä ja niin
edelleen. Paikallistasolla tarvitsemme
räätälöityjä ratkaisuja juuri kyseisiin
olosuhteisiin. Yksi strategia ei sovellu
kaikille, joten paikallisia, kestäviä ratkaisuja ja innovaatioita on tuettava ja rohkaistava”, hän selvittää.
”Vaikutamme makeaan veteen ylipäänsä
käyttämällä vettä, tuottamalla ympäristömyrkkyjä, ryöstökalastamalla, ilmastoa muuttamalla sekä monilla muillakin tavoin.”
Työsarkaa professorilla siis riittää.
noora lintukangas
ja teknologisen edistyksen ansiosta meidän
ei tarvitse enää valita kestävän kehityksen ja
erinomaisen pesutehon välillä. Voimme valita
molemmat.
Puhtaasti
luonnon asialla
KEMIRA
Professori Steve R. Carpenter
kiinnostui järvistä jo nuorena.
”Järvissä on muutamia ekologin
kannalta käteviä ominaisuuksia. Niissä
on selvät rajat, biogeokemia toimii
melko selkeästi ja evoluution tuoma
vuorovaikutus on vahvaa.”
aika on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana.
Markkinoilla on jo erittäin energia- ja vesitehokkaita kodinkoneita, joten pesuainevalinnan merkitys kasvaa jatkuvasti. Tieteellisen
”Me länsieurooppalaiset käytämme edelleen 19 litraa
vettä päivässä pelkästään pyykinpesuun.”
”Kestävä kehitys on yhä tärkeämpää kaikilla elämänaloilla. Siksi
myös pesuaineiden ympäristövaikutuksiin kiinnitetään entistä
enemmän huomiota. Me länsieurooppalaiset käytämme edelleen 19 litraa vettä päivässä pelkästään pyykinpesuun. Päätös pesujauheen ja nestemäisen
pesuaineen välillä on myös kestävään kehitykseen liittyvä valinta.
Nestemäisissä pesuaineissa on
yli puolet vettä”, sanoo Kemiran
teknisten palvelujen päällikkö
christoffer­ ödman.
Ödmanin mukaan pesujauheilla
on monia etuja kilpaileviin tuotteisiin verrattuna: ne säästävät
vettä ja niiden koostumus voidaan
suunnitella takaamaan erinomaiset ominaisuudet ja pesutulokset.
”Tavallisessa pesuainetiivisteessä on noin 20 aktiivista ainesosaa, joiden ei pitäisi reagoida toisiinsa ennen pesua. Pesujauheissa
keskinäisten reaktioiden todennäköisyyttä voidaan pienentää lisäämällä aineet raemuodossa. Nestemäisissä pesuaineissa tai pesugeeleissä ainesosien keskinäiset
reaktiot ennen pesua voidaan välttää vain pesutehoa alentamalla.”
Valkaisuainetta käytetään yleisesti
tahranpoistajana pesuaineissa. Se
poistaa yleisimmät tahrat, kuten
marjoista, hedelmistä, kahvista,
teestä, mehuista, punaviinistä ja
muista luonnonaineista jääneet
tahrat. Se myös käsittelee kuidut
hygieenisesti.
”Tämän päivän maailmassa kestävä kehitys näyttää olevan vahvasti tulkintakysymys. Meidän
mielestämme kestävä kehitys on
konkreettisesti esimerkiksi sitä,
että valitsemme pahvipaketin,
joka on täynnä erittäin tehokasta
pesuainetta. Samalla valitsemme
parhaan mahdollisen tahranpoistoteknologian, joka hyödyntää
ympäristöystävällisiä aineita.”
nina garlo -melkas
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 7
tuu pääasiassa öljytuloihin. Dubaissa on pyritty
kehittämään myös muita tulonlähteitä, joista
merkittävimpiä ovat Jebel Alin vapaakauppaalueelle kasvava matkailuala.
Alueella tuotetaan puhdasta vettä lähinnä merivedestä suola ja epäpuhtaudet puhdistamalla. Pohjavesivarastot hupenevat ja niiden laatu heikkenee väestönkasvun ja teollistumisen myötä. Viimeisimpien arvioiden mukaan
juomavettä riittää keskimäärin neljän vuorokauden tarpeisiin.
JAKKE NIKKARINEN
LYHYESTI: MAAILMALTA
DUBAI on väkiluvultaan Arabiemiirikuntien liiton
suurin ja pinta-alaltaan toiseksi suurin emiraatti,
jossa on noin 1,8 miljoonaa asukasta. Arabiemi­
raattien vahvasti positiivinen vaihtotase perus-
Kemira entistä
vahvemmin läsnä
Dubaissa
Dubain toimiston johtaja, Ahmed Al-Hamadani,
miksi oli tärkeää avata toimisto Dubaihin?
Lähi-idässä on arviolta 56 prosenttia maailman öljyvarannoista ja 30 prosenttia öljyntuotannosta. Kemiran Oil &
Mining -segmentille haluttiin vahva tukikohta näille markkinoille.
Mitkä ovat Kemiran keskeisimmät toiminnot Dubaissa?
Tarjoamme innovatiivisia, asiakkaidemme tarpeisiin räätälöityjä tuotteita Lähi-idän öljy- ja kaasumarkkinoille.
Minkälaista kysyntää Lähi-idässä
on Kemiran erityisosaamiselle?
Kemira on maailman johtava tehokkaiden kemikaalien
kehittäjä. Tarjoamme ratkaisuja öljy- ja kaasualan asiakkaiden tarpeisiin. Meillä on laaja valikoima kemialliseen
erotteluun perustuvia kemikaaleja ja prosessiratkaisuja
öljy- ja kaivosteollisuuden tarpeisiin sekä korkealuokkaista
sovellusosaamista ja laadukkaita tuotteita näiden tueksi.
Lähi-idän maissa halutaan parantaa öljy- ja kaasulähteiden tehokkuutta ja tuottavuusastetta. Etenkin Persianlahden maat ovat voimakkaasti riippuvaisia öljystä. Vientitulot pienenevät, koska öljyn kotimainen kysyntä on kasvanut
merkittävästi ja sitä jää vientiin entistä vähemmän.
8•WAT E R L INK 2• 2 01 1
Mitkä ovat Kemiran keskeisimmät
haasteet Dubaissa ja Lähi-idässä?
Kemira on maailmanlaajuisesti tunnettu yhtiö öljy- ja kaasualalla, mutta Lähi-idän kansalliset öljy-yhtiöt eivät vielä
tunne meitä kovin hyvin. Emme ole olleet Lähi-idässä vahvasti läsnä, ja monet maineikkaat kemikaaliyhtiöt ovat toimineet täällä jo vuosia. Haasteenamme on saada tuotteillemme jalansijaa. Täällä jo toimivat yhtiöt ovat luoneet
vahvoja yhteistyö- ja edustussopimuksia öljyalan palveluyritysten ja kansallisten öljy-yhtiöiden kanssa viimeisen vuosikymmenen aikana. Kemiran on nyt rakennettava nopeasti
luottamusta ja luotava toimivat suhteet ­alueen yhtiöihin.
Huomisen vedentuntijat
Kesäkuussa järjestetty Millenium Youth Camp oli jälleen valtava menestys. Aktiivisista, samanhenkisistä
nuorista syntyi kulttuurieroista huolimatta tiivis
ryhmä, jossa solmittiin elinikäisiä ystävyyssuhteita.
Millaiset näkymät Kemiralla on Lähi-idän alueella?
Asiakasyrityksiä on vielä vähän, mutta alueen kasvupotentiaali on merkittävä ja näkymät ovat lupaavat.
Alan tärkeimpiin tapahtumiin kuuluva Middle East Oil & Gas
Show and Conference eli MEOS järjestetään syyskuussa Bahrainissa. Mitä tavoitteita Kemiralla on tapahtuman suhteen?
Tavoitteenamme on kertoa Kemiran panostuksesta Lähiidän markkinoille: olemme avanneet toimiston Dubaissa
ja palkkaamme paikallista myyntiväkeä. Haluamme myös
tehdä Kemiraa ja sen brändiä tunnetuksi sekä esitellä tuotteitamme ja teknologioitamme nykyisille ja uusille asiakkaille.
johanna paasikangas-tella
L A U R A TA R R A F
Kesäkuussa Jebel Alin vapaakauppa-alueelle avattu toimisto tuo palvelut ja teknisen tuen lähemmäs asiakkaita.
Vesiryhmään kuului kuusi lupaavaa nuorta tieteenharrastajaa: Domagoj
Segregur Kroatiasta, Dušan Krstic´ Serbiasta, Essi Paunisaari Suomesta, Parth
Vaidya Intiasta, Casey Crownhart Yhdysvalloista ja Anton Tugushev Venäjältä.
Nuoret tieteenharrastajat ja
tapahtuman järjestäjät odottivat Millenium Youth Camp
-leiriltä paljon viime vuoden menestyksen jälkeen.
Nyt toista kertaa järjestetty
tapahtuma täytti odotukset.
Leirille valittiin yhteensä
30 osallistujaa 22 maasta,
ja nuoret toteuttivat leirillä projektitöitä pienryh-
missä. Vesityöryhmään valittiin kuusi leiriläistä, jotka
saivat tehtäväkseen tutkia
nanomateriaali­jätteen lähteitä ja haittavaikutusten lieventämistä.
Leiriläisille oli järjestetty
paljon toimintaa – työtä ja
hauskanpitoa. Kiljavan leirikeskuksessa osallistujat tutustuivat suomalaiseen
luontoon muun muassa
uiden ja saunoen, vierailut Helsingin yliopistoon ja
Aalto-yliopistoon toivat puolestaan älyllisiä haasteita.
Nuoret aloittivat projek-
tiensa työstämisen jo toukokuussa ja veivät työnsä pää-
tökseen leirillä. Vesiryhmän
neuvonantajina olivat olli
varis Aalto-yliopistosta
sekä minun lisäkseni olof
norrlöw, ilkka pollari
ja saku liuksia Kemirasta.
Vierailimme ryhmän kanssa
Kirkniemen paperitehtaalla ja
sen jätevesien käsittelylaitoksessa sekä Kemiran tutkimuskeskuksessa Espoossa. Leiriläiset saivat kokeilla laboratoriossa jäteveden käsittelyä
saostuksen avulla.
Lisäksi leiriläiset tapasivat Millennium-palkinnon vuonna 2010 voittaneen s­ tephen furberin,
joka kannusti tieteentekijöi-
den uutta sukupolvea. Leirin
viralliset päättäjäiset pidettiin Aalto-yliopistossa, ja
päättäjäisjuhlassa pienryhmät esittelivät yleisölle projektitöidensä tulokset ja laatimansa julisteet. Nuorten
aito innostus herätti ihastusta: leiriläisillä oli paljon
uusia ja innovatiivisia ajatuksia siitä, miten voisimme ratkaista maapalloamme uhkaavat ongelmat.
katja nemtsinkoff
Lisätietoja saa Millenium Youth
Camp -leirin kotisivulta ja My Science
-sivustolta:
www.technologyacademy.fi
www.myscience.fi
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 9
LYHYESTI: KESTÄVÄ KEHITYS
SUURIMPIA esteitä kemiallisen käsittelyn laajemmalle käytölle vesistöissä on
rahan puute. Joskus myös kemikaalien
käyttö askarruttaa. Kustannukset määräy-
tyvät aina kohteen – muun muassa koon,
tilanteen ja käsittelykertojen – perusteella. Joskus järvi voidaan jättää vuosiksi
ilman jatkotoimenpiteitä. “Kustannuk-
set kohteissa, joissa olemme olleet mukana, liikkuvat 10 000 eurosta ylöspäin. Kirkkojärven lisäksi olemme kunnostaneet lukuisia muita
suomalaisia järviä”, Kemiran Suomen vesitoiminnoista vastaava johtaja
Aija Jantunen kertoo.
Vesistön
Kirkkojärvi
kirkkaaksi
vallankumous
Kun järven luontainen tasapaino järkkyy,
voidaan vesistöä puhdistaa ja elvyttää.
T ek s t i N oo r a L i ntukanga s K uv i tu s Sanna M ande r
Järven veden muuttaa sameaksi ja uimakelvottomaksi esimerkiksi sinne vuosien
saatossa laskettu puhdistamaton likavesi
tai pelloilta huuhtoutuneet ravinteet,
jotka ruokkivat levien kasvua järvessä.
Keinoja elävöittämiseen on lukuisia.
Pilaantuneet sedimentit tai rehevöityneen
järven vallanneet roskakalat voidaan poistaa, vesistöön voidaan lisätä makeaa vettä
ja vettä voidaan ilmastaa. Rantaan voidaan rakentaa vaikka vedenpuhdistamo.
Yksi tehokkaimmista menetelmistä
on kemiallinen elvyttäminen eli leville
käyttökelpoisen fosforin saostaminen.
Aivan uudesta teknologiasta ei ole kyse:
1968 Kemira – silloinen Boliden Kemi –
teki ensimmäisiä kokeiluja fosforipitoisten järvien kemiallisesta elvyttämisestä
Ruotsissa.
10 •WAT E R L INK 2• 2 01 1
Kemiralla Helsingborgissa työskentelevä Applications Specialist anders
enkel kertoo, että yhtiö on ollut pitkään mukana kemikaalien toimittajana,
mutta viime vuosina se on ottanut vetovastuun kokonaisista elvytysprojekteista
muun muassa Tšekissä.
”Kemiallisella saostamisella on lähes
välittömiä vaikutuksia. Teknologialla on
vallankumouksellinen efekti vesiympäristöön”, Enkel sanoo.
Järven kunnostus tapahtuu vaiheissa.
Ensin on saatava kuriin ulkoinen kuormitus. Tämän jälkeen katkaistaan järven
pohjaan kertyneen fosforin vapautuminen, mikä tapahtuu nopeimmin ja edullisimmin kemiallisella saostamisella.
Jatkossa vesistön terveyttä seurataan ja
ylläpidetään muun muassa hapetuksella
ja kalakannan hoidolla.
Tšekissä Kemiran järvienelvytysprojekteista vastaava myyntipäällikkö
ivana vaverova lisää, että muuttuneita olosuhteita on ylläpidettävä. Jätevedet on käsiteltävä ja rehevöittävä fosfori poistettava. Myös maataloudesta
tuleva kuormitus on hallittava.
”Jokainen järvi, lampi ja allas edellyttää
yksilöllistä lähestymistä. On tehtävä paljon valmistavaa työtä ennen kuin päätetään, millaista tapaa tai tapoja käytetään.”
Ennakkoselvitystyö voi kestää vuosia.
Nykyään kemiallisessa saostamisessa
käytetään useimmiten alumiinikloridia tai rautapohjaisia kemikaaleja, kuten
ferrisulfaattia ja ferrikloridia.
”Alumiini- ja rautayhdisteet sitovat
veden ja pohjasedimenttien fosforia.
Fosforivajaus hidastaa levien kasvua ja
rehevöitymistä”, Enkel yksinkertaistaa.
”Lopputuloksena saadaan veden kirkkaus sekä järven hyvä ekologinen tila ja
virkistysarvo”, Vaverova lisää.
Projektista on oltava ennakkoon run-
saasti tietoa kaikille sidosryhmille.
”Kohtaamme usein alkuvaikeuksia.
Kemikaalien lisääminen järviveteen on
kaukana siitä, mitä ihmiset yleensä pitävät ympäristöystävällisenä toimintana”,
Enkel kertoo.
Tarvitaan lobbausta ja onnistuneiden
esimerkkien tuomaa julkisuutta. Samaa
sanoo Vaverova. Tšekissä yleinen mielipide on parantunut onnistuneiden projektien myötä.
”Alussa viranomaiset ja osa kansalaisista vastusti kemikaalien lisäämistä
suosikkijärveensä, mutta yhteistyö paikallisten asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa on tuottanut tulosta. Asenteet ovat muuttuneet.”
Kunnostuskemikaalit koostuvat maaperässä ja järvien pohjassa yleisesti
esiintyvistä alkuaineista raudasta ja alumiinista sekä merivedessä tutuista sulfaatista ja kloridista.
Yhdessäkään Tšekissä tehdyssä projektissa ei ole havaittu negatiivisia sivuvaikutuksia ympäristölle.
Enkel toteaa, että teknologialla on
ilman muuta positiiviset tulevaisuuden
näkymät.
”Fosforin kemiallinen saostaminen on
helppo tapa parantaa vesistöä.”
Rymättylän Kirkkojärvellä toteutettiin Suomenkin oloissa ainutlaatuinen kunnostustoimenpide vuonna 2002.
Nestemäisellä alumiinikloridilla sidottiin
vedessä ja pohjassa olevaa fosforia liukenemattomaan muotoon. Tavoitteena oli myös
tiheän roskakalakannan poistaminen eli biomanipulaatio.
Järvi oli voinut huonosti koko 1990-luvun.
Suuret sinileväesiintymät olivat jokakesäisiä ja
roskakalakanta oli suurempi kuin missään Suomessa arvioidussa järvessä. Pohjassa oli vahva
fosforilataus.
Käsittelyn seurauksena vesi kirkastui pohjaa
myöten. Laatu muuttui kertaheitolla huonosta
erinomaiseksi ja pysyi hyvänä, kunnes talven
2005 sateet liuottivat pelloilta runsaasti kiintoaineita ja ravinteita järveen.
Järvi käsiteltiin ferrisulfaatilla, jonka tarkoituksena on niin ikään sitoa pohjasedimentin
fosfori. Tulokset olivat jälleen erinomaiset.
Järveä on seurattu 90-luvun alusta, Kirkkojärvitoimikunta sai luvat kemikaalikäsittelyä varten 2002 ja 2005. Lupaehdot velvoittavat tarkkoihin vesianalyyseihin ennen toimenpidettä, kuolleiden kalojen poistoon ja kahden
vuoden pituiseen ympäristövaikutusten seurantaan.
”Kemiallisella
saostamisella on
vallankumouksellinen efekti
vesiympäristöön.”
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 11
FOKUS
Jokainen vesipisara on tärkeä, mutta kuka
J o ka i n en pis a r a o n
tärkeä
Vesi on olennainen osa elämäämme –
sitä tarvitaan niin leivän kuin öljynkin
valmistuksessa. Elintason noustessa
maailman rajalliset vesivarat joutuvat
entistä kovemmalle.
T e K ST I R A N D E L W E L L S · KU VAT 123 R F
12 •WAT E R L IN K 2• 2 01 1
laskee pisarat ja mihin ne katoavat? ”Veden
niukkuudesta puhuttaessa tarkoitetaan
useimmiten ihmisten ja maatalouden
vedenkäyttöä”, sanoo Kemiran tutkimus- ja
kehitysjohtaja heidi fagerholm.
Maataloutta pidetään yleisesti suurimpana vedenkuluttajana. Sen osuuden kokonaiskulutuksesta arvellaan olevan jopa 70
prosenttia.
”On totta, että maatalous on selvästi
muita suurempi vedenkäyttäjä”, sanoo
maail­mankuulu vesiasiantuntija alexander zehnder. ”Suurin osa maatalouden
kuluttamasta vedestä on kuitenkin maaperän kosteutta eli niin sanottua vihreää
vettä, jota kuluttavat pääasiassa kasvit. Vain
10–12 prosenttia maailman maataloustuotannosta perustuu niin sanottua sinistä
vettä eli pinta- ja pohjavettä käyttäviin kastelujärjestelmiin.”
”Näitä vesilajeja ei voi rinnastaa. Vihreän
veden käytössä maataloudella ei ole kilpailijaa. Jos vertaillaan sinisen veden käyttöä, teollisuus on varteenotettava ehdokas
maailman suurimmaksi vedenkuluttajaksi”,
Zehnder huomauttaa.
”Vedestä on tulossa konkreettinen
ongelma, erittäin merkittävä riski yrityksille eri puolilla maailmaa”, sanoo maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) vesiohjelman toiminnanjohtaja anne-leonore boffi. ”Tästä syystä
olemme päivittäneet vesiohjelmaamme
olennaisesti viimeisen vuoden aikana.”
Onneksi kehitys kulkee parempaan suuntaan: teollisuuden prosessien vesitehokkuutta ja veden uudelleenkäyttöä parannetaan jatkuvasti. Tämä pitää tulo- ja poistovesien kokonaismäärän mahdollisimman
pienenä.
”Teollisuuden suurin ongelma on edelleen käyttöveden saastuminen. Veden käsittely on kallista”, Zehnder sanoo. ”Järkevä
vedenkäyttö, käytön vähentäminen ja kier-
rätyksen lisääminen tulevat selvästi halvemmaksi kuin prosessivesien käsittely ja
laskeminen takaisin luontoon.”
Kuinka teollisuuden saisi ymmärtämään
tämän sinänsä yksinkertaisen yhtälön?
Zehnderin mukaan myönteinen kehitys
on tähän saakka perustunut määräyksiin
ja säännöksiin. ”On kuitenkin vaikea vetää
yleisiä johtopäätöksiä, koska veden ja energian säästötavat ovat tapauskohtaisia.”
”Veden laadun valinta käyttötarkoituksen
mukaan yleistyy selvästi tulevaisuudessa”,
sanoo Boffi. ”Teollisissa prosesseissa ei välttämättä tarvita erityispuhdasta tai juotavaksi kelpaavaa vettä.” Veden käsittely vain
tarvittavan laatutason mukaisesti säästää
energiaa.
Joillakin aloilla, kuten elintarvikealalla,
lääketeollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa, tarvitaan erittäin puhdasta vettä,
mutta esimerkiksi kaivosteollisuudessa kelpaa laadultaan välttävä vesi. ”Teollisuudessa
olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, mitä tarkoittaa riittävän puhdas vesi.
Vedelle pitäisi myös luoda nykyistä paremmat laatukäytännöt”, sanoo Fagerholm.
Uusimmat viranomaissäännökset koskevat jätevesiä. Lisäksi monet teollisuudenalat ovat ottaneet käyttöön omia raakavettä
koskevia säännöksiään, jotka kiristyvät jatkuvasti. Singaporen puolijohdetehtaat ovat
hyvä esimerkki tuotantolaitoksista, jotka
tarvitsevat erittäin laadukasta vettä.
”Näissä tuotantolaitoksissa veden laadun ja koostumuksen on pysyttävä samana
vuoden jokaisena päivänä”, Zehnder kertoo. ”Veden kierrätyksen NEWater-hanke
on täyttänyt tämän tarpeen, vaikka hanke
käynnistettiin alun perin muihin tarkoituksiin. Singaporessa veden tuottaja ja käyttäjä
ovat siis löytäneet yhdessä ratkaisun ongelmaan.”
”Kun talouslehdet kirjoittavat vedestä,
ensimmäisenä on yleensä kaavio, jossa
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 13
FOKUS
v­ errataan vedenkulutusta veden
hintaan”, Zehnder sanoo. ”Näiden
kaavioiden mukaan vesi on edullista siellä, missä sitä käytetään
paljon, ja päinvastoin. Jos katsomme lukujen taakse, esiin nousee tärkeä kysymys: kuka maksaa
veteen liittyvän infrastruktuurin?”
Kaavioissa pitäisi verrata vedenkäyttöä käsitellyn veden hintaan
ja infrastruktuurin kustannuksiin.
Veden hinta muodostuu siinä vaiheessa, kun vesi otetaan luonnosta.
Hintaan vaikuttavat muun muassa
pullotus, kuljetus, putkijärjestelmät ja käsittely. Zehnder huomauttaakin, että kukaan ei varsinaisesti
maksa vesimolekyyleistä.
Teollisuus voi yleensä ottaa vettä
luonnosta ilmaiseksi. Vedenotto
voi edellyttää lupaa, mutta veden
määrää ei välttämättä mitata.
Kustannukset syntyvät käytetyn
veden käsittelyn vaatimasta infrastruktuurista.
Zehnder ottaa toisen esimerkin:
Hampurissa sijaitseva Airbus-lentokonetehdas ottaa vettä Elbejoesta ja käsittelee veden maalaus14 •WAT E R L IN K 2• 2 01 1
”Vihreän
veden
käytössä
maataloudella ei ole
kilpailijaa.”
tiloissa tapahtuvaa käyttöä varten.
Maalaustyön lisäksi vettä käytetään ilman puhdistamiseen maalaustyön jälkeen. Joesta saatava
raakavesi on ilmaista, mutta sen
käsittely maksaa.
Zehnder ei pidä käyttömäärään
perustuvaa hinnoittelua toimivana sääntelymekanismina. ”Jos
vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot eivät tuo ratkaisua, on muitakin tapoja parantaa vesitehokkuutta joko kannustinpalkkioiden
tai sakkorangaistusten avulla.”
Yrityksille on kehitetty veden-
käytön hallintatyökaluja, joiden
avulla ne voivat edistää kestävää kehitystä, pienentää kustannuksia ja noudattaa säännöksiä.
Näistä työkaluista tärkein on vesijalanjälki.
”Säännökset ohjaavat vedenkäyttöä entistä tehokkaammin,
mutta ne eivät kata kaikkia osatekijöitä. Vesijalanjäljen avulla yritykset saavat totuudenmukaisemman kuvan kokonaiskulutuksesta”, Zehnder korostaa.
Laskemalla vesijalanjälkensä
yritykset saavat arvokasta ja
ainutlaatuista tietoa, jota ne voivat hyödyntää vedenkäytön hallinnassa. Vesijalanjälki ei perustu
otetun veden määrään, vaan se
ilmoittaa kulutetun veden eli
välittömästä jatkokäytöstä poistuneen veden määrän.
”Otetun veden määrän laskemisesta ei ole vastaavaa hyötyä vedenhallinnassa, koska
näin saadut luvut vääristävät usein todellisuutta”, sanoo
Water Footprint -verkoston johtaja ruth ­m athews. ”Esimerkiksi tulvakastelu perustuu suuriin vesimääriin, mutta valtaosa
vedestä palautuu luontoon, joten
varsinainen käyttö jää huomattavasti pienemmäksi. Vesijalanjälki on erittäin hyödyllinen työkalu, joka auttaa hahmottamaan,
missä vettä käytetään, millaista
vettä käytetään ja miten saasteet
vaikuttavat vesistöihin.”
Vesijalanjälki voidaan laskea
kolmella perusteella:
• vihreä vesijalanjälki: tuotan-
toprosesseissa käytetyn sadeveden määrä
• sininen vesijalanjälki: tavaroiden valmistuksessa ja palvelujen
tuottamisessa kulutetun pinta- ja
pohjaveden määrä
• harmaa vesijalanjälki: makean
veden saastekuormitus tuotteen
valmistuksessa ja toimitusketjussa.
Water Footprint -verkoston
tuore tutkimus osoittaa, kuinka
tärkeää on tehdä ero kolmenlaisen vedenkulutuksen välillä. Tutkimuksen kohteena oli paperiyhtiö, jolla oli erittäin suuri vihreä
vesijalanjälki puiden kasvattamisen takia. Yhtiön sininen vesijalanjälki oli kuitenkin pieni, koska
tuotantoprosessit olivat vesitehokkaita. Suurimmaksi vedenhallinnan haasteeksi osoittautui harmaa vesijalanjälki, joka oli yhtiöllä
suhteellisen suuri.
”Tämä suuntaus yleistyy monilla
teollisuudenaloilla”, Mathews
ennustaa. ”Yritykset kiinnittävät
yhä enemmän huomiota harmaan
vesijalanjäljen pienentämiseen.”
Elintarvike- ja juomateollisuuden vesijalanjälkien selvittämiseksi on jo tehty paljon työtä.
”Näiltä aloilta on tietoa valmiina
saatavilla eri puolilta maailmaa”,
Mathews kertoo. ”Muilta teollisuudenaloilta meillä ei ole vertailukelpoisia tietokantoja.”
Paperiteollisuus oli Water
Footprint -verkoston ensimmäisiä yhteistyökumppaneita. Kaivos­
teollisuus ja monet muut teollisuudenalat ovat alkaneet vähitellen kiinnostua aiheesta.
Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston Global Water
Tool on toinen keskeinen työkalu
yritysten vedenhallinnassa. ”Global Water Tool voi vaikuttaa aluksi
monimutkaiselta, mutta vedenhallinta koostuu monesta osatekijästä ja yritysten tarpeet ovat erilaisia. Uskon, että kehitteillä olevat työkalut ja lähestymistavat
täydentävät toisiaan”, Boffi sanoo.
Global Water Tool hyödyttää
etenkin yrityksiä, joilla on toimintaa monessa maassa. Se auttaa niitä selvittämään, missä päin
”Teollisuus
on varteenotettava
ehdokas
maailman
suurimmaksi vedenkuluttajaksi.”
maailmaa riskit ovat suurimmat ja
mitkä toimitusketjun kohdat haasteellisimpia. Tältä pohjalta yritysjohto voi tehdä tarvittavat suunnitelmat ja kohdistaa ne oikein.
Jo yli 300 yritystä on tehnyt Global
Water Tool -selvityksen. Työkalua
on mukautettu kahden tärkeän
teollisuudenalan erityistarpeisiin:
voimalaitosteollisuus sekä öljy- ja
kaasuteollisuus ovat saaneet siitä
omat versionsa.
Etenkin öljy- ja kaasuteollisuudella on vaikeita vedenkäytön haasteita. Arvokkaiden mineraali-, öljy- ja kaasuesiintymien
määrä laskee jatkuvasti. Entistä
vaikeammissa erottelu- ja louhintaprosesseissa tarvitaan aiempaa
enemmän vettä.
”Kaikki tekemisemme liittyvät veteen”, sanoo Kemiran Oil &
Gas -asiakassegmentin tutkimusjohtaja mohan nair. ”Joissakin
tapauksissa louhintaprosessissa
tarvitaan vettä jopa kahdeksankertaisesti öljyyn verrattuna.”
”Vesi on keskeisessä asemassa
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 15
FOKUS
esimerkiksi liuskekaasun louhinnassa. Liuskeisiin pumpataan
vettä korkealla paineella, mikä
saa muodostuman murtumaan ja
vapauttaa kaasun talteen otettavaksi. Runsaan vesimäärän lisäksi
tämä vaatii paljon energiaa.”
Menetelmät ovat kuitenkin
kehittyneet nopeasti. ”Virtauslinjojen kitkaa voidaan vähentää
lisäämällä veteen pieniä määriä
polymeerejä. Veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä
pienenee jopa 70 prosenttia”, Nair
kertoo.
”Haasteena on myös kaasulähteestä takaisin tuleva vesi, joka
sisältää paljon suolaa ja muita
aineita. Olemme kehittäneet ja
kehitämme uusia ratkaisuja, joiden avulla voimme käyttää tämän
veden uudelleen ja vähentää
makean veden lähteisiin ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.”
Öljyhiekkateollisuuden vedenkäyttöä ohjaavat uudet, entistä
tiukemmat säännökset. Niissä
kiinnitetään erityistä huomiota
jätteen vähentämiseen ja kasvavaan vedenkierrätystarpeeseen.
Öljyhiekassa on paksua ja
öljyistä bitumia, hiekkaa, savea
ja vettä. Jäte koostuu hiekasta,
savesta ja vedestä. Öljy erotetaan
hiekasta yleensä natriumhydroksidin avulla, mutta sillä on sivuvaikutuksensa. Natriumhydroksidi
on emäksinen aine, joka hajottaa
jätettä ja muodostaa veteen uudelleenkäytön estäviä natriumioneja.
”Louhinnassa käytetään kuumaa
vettä”, Nair huomauttaa. ”Jos vesi
voidaan kierrättää korkeassa lämpötilassa ilman natriumhydroksidia, yritykset säästävät merkittävästi vettä ja energiaa.”
Airbusin Hampurin tehdas ottaa
vettä Elbe-joesta ja käsittelee sen
käyttöönsä maalaustiloissaan.
16•WAT E R L INK 2• 2 01 1
Resurssien hupeneminen ohjaa
vedenkäyttöä öljy- ja kaasuteollisuudessa, mutta paperiteollisuus
5
PISARAA
 Makean
veden kysyntä
kasvaa elintason noustessa
eri puolilla
maailmaa.
 Teollisuus
on todennäköisesti merkittävin sinisen veden eli
pinta- ja pohjavesien käyttäjä.
 Teollisuusyritykset ovat
parantaneet
vesi- ja energiatehokkuuttaan merkittävästi.
 Uudet säännökset edistävät järkevää
vedenkäyttöä.
 Maailman
kestävän kehityksen yritysneuvoston vesihanke,
Water
Footprint -verkosto ja muut
maailmanlaajuiset hankkeet auttavat löytämään
yhteisiä ratkaisuja vesipulaan.
tavoittelee taloudellisuutta. ”Kansantuotteen kasvulla on suora vaikutus aaltopahvin kysyntään”, kertoo Kemiran tuotelinjapäällikkö
kimmo strengell. ”Aaltopahvin tuotanto kasvaa esimerkiksi
Itä- ja Etelä-Euroopassa.”
Jokainen tehtaalla käytetty kierrätyskartonkitonni lisää prosessiveden kemiallista hapentarvetta
noin 35 kiloa. Tämä johtuu pääasiassa tuotantoprosessissa käytetystä tärkkelyksestä.
Strengellin mukaan 35 kilon
kemiallinen hapentarve tonnia
kohti on valtava määrä tehtaalla
käsiteltäväksi. ”Se edellyttää merkittäviä investointeja ja tekee prosessisuunnittelusta haasteellista
verrattuna perinteisiin tuotantolaitoksiin, joissa käytetään ensiökuitua.”
Kemira auttaa pienentämään
jäteveden kemiallista hapentarvetta korvaamalla tärkkelyksen
vaihtoehtoisilla kemiallisilla ratkaisuilla tuotannon perusprosesseissa.
”Myös lietteen kuivatus on keskeinen kehittämisalue, koska lietettä voidaan käyttää energianlähteenä”, Strengell sanoo.
Suurin osa tehtaista polttaa
jätelietteensä tuottaakseen energiaa. Lietteen vesipitoisuus kuitenkin heikentää tämän prosessin tehokkuutta. Lietteen energia-arvoa voidaan parantaa
merkittävästi nostamalla lietteen
kuiva-ainepitoisuutta.
”Uusien tuotantolaitosten vesija energiahaasteiden voittaminen
edellyttää tehtaiden sekä laiteja kemikaalitoimittajien välistä
yhteistyötä.”
”Yhteistyö on yksi päätavoitteistamme maailman kestävän kehityksen yritysneuvostossa”, sanoo
Boffi. ”Yhteistyön myötä yritykset
huomaavat edistyksen eri puolilla
maailmaa ja löytävät toimialojen
rajat ylittäviä ratkaisuja.”
Yritysneuvosto käynnisti vesihankkeensa kymmenen vuotta sitten. Nyt hankkeen hallinnosta
ja rahoituksesta vastaa yritysten
edustajista koostuva johtoryhmä.
”Hankkeessa on mukana jo 29
yritystä. Tarvitsemme kuitenkin
lisää Kemiran kaltaisia yrityksiä,
jotta voimme esitellä eri ratkaisumahdollisuuksia nykyistä paremmin, edistää yhteistyötä eri alojen
yritysten välillä ja kehittää entistä
innovatiivisempia ja kattavampia
ratkaisuja.”
Kemira on ollut aktiivisesti
mukana yritysneuvoston vesihankkeen johtoryhmän toiminnassa vuoden 2011 alusta alkaen.
Kemira vastaa parhaillaan käynnissä olevan vesiteknologiahankkeen johtamisesta. Hanke toteutetaan yritysneuvoston ja kansainvälisen IWA-vesijärjestön
yhteistyönä.
”Tavoitteena on edistää taloudellista vedenkäyttöä tehostamalla uudelleenkäyttöä kehitystyön ja monialaisten ratkaisujen
avulla”, sanoo Jani Saarinen,
joka edustaa Kemiraa Maailman
kestävän kehityksen yritysneuvostossa.
Water Footprint -verkostossa
on meneillään samankaltaisia
hankkeita. ”Tällä hetkellä keskitymme muun muassa toimenpidesuunnitelmien laatimiseen.
Kun vesijalanjälki on laskettu, yrityksen on mietittävä, millaiset toimenpiteet olisivat strategian ja
kestävän kehityksen sekä talouden, ympäristön ja yhteiskunnan
kannalta järkevimpiä. Haluamme
kehittää käytännön työkalupaketin, ja tässä työssä Kemiran kaltaisista yrityksistä on valtavasti
apua.”
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 17
FOKUS
Case 2:
Bakteerien torjuntaa
Case 1:
Erikoishienopaperia
Päällystämätöntä hienopaperia valmistava
tehdas halusi laskea paperin hintaa laadusta
tinkimättä. Tehtaan vesivirtaus oli 9–10 kuutiometriä tonnia kohti, ja ongelmana oli kuidun rajallinen saatavuus sellutehtaalta. Tavoitteena oli lisätä täyteaineen määrää muuttamatta veden tai kuidun syöttömäärää.
Ratkaisu
Kemiran Kemform P -järjestelmää tehostettiin Fennosil 515 -mikrohiukkasteknologian avulla. Paperimassaan lisättiin painelajittimien jälkeen TrumpJet-sekoituslaitteen
kautta sekoitusta, jossa oli anionisia Fennopol-retentiopolymeerejä, Fennosil 515 -retentioainetta ja anionisia Fennosil ES-210 -mikropolymeerejä.
Tulokset
Kemiran retentiojärjestelmän ansiosta tehdas
pystyi nostamaan täyteaineen määrää kahdella
prosentilla paperin laadun kärsimättä. Kemiran ratkaisun avulla tehdas pystyi myös vähentämään valkaistun sulfaattisellun käyttöä.
Lisäksi yhtiö säästää 50 000 kuutiometriä
makeaa vettä päivässä, koska TrumpJet-järjestelmä ei käytä makeaa vettä kemikaalien
sekoittamisessa.
18 •WAT E R L IN K 2• 2 01 1
Pohjois-Texasin kaasulähteet tuottivat alun
perin niin sanottua makeaa kaasua, joka ei
sisällä rikkivetyä. Veden saastuminen ja torjuntajärjestelmän puuttuminen johtivat siihen, että kaasulähteisiin alkoi ilmestyä rikkivetyä tuottavia bakteereja. Bakteerikasvua
ei onnistuttu hillitsemään toistuvista käsittelyistä huolimatta. Tämä johti kaasusta saatavien tulojen menetyksiin ja nosti jäteveden
hävittämisen ja kierrättämisen kustannuksia.
Ratkaisu
Murtamisessa käytettyihin vesiin lisättiin
Kemira AMA–324 -torjunta-ainetta bakteeritartunnan estämiseksi. Ainetta lisättiin myös
niin sanottuihin happamiin lähteisiin, joissa
on luonnostaan rikkivetyä. Torjunta-aine auttaa hallitsemaan bakteeritasoa pitkällä aikavälillä.
Tulokset
Liuskekaasun esiintymisalueelta valittiin kymmeniä lähteitä, joiden rikkivetypitoisuus oli
noussut nopeasti. Käsittelyn jälkeen rikkivedyn määrä laski näissä lähteissä muutamassa
tunnissa havaintorajan alapuolelle ja pysyi
havaitsemattoman pienenä neljän kuukauden
seurantajakson ajan. Yli kaksi vuotta ensimmäisen käsittelyn jälkeen rikkivedyn määrä oli
näissä lähteissä huomattavasti pienempi kuin
käsittelemättömissä lähteissä. Joissakin lähteissä bakteerikanta oli pysynyt havaitsemattoman pienenä ilman lisäkäsittelyä.
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 19
ASIAKAS
Oikeanlaista kemiaa
Kemiran suolanpoistoratkaisut parantavat kiinalaisen
voimalan suorituskykyä ja pienentävät kustannuksia.
T e K S T I S A T U J U SSI L A · K U V A T A N G S H A N D O N G F A N G
Kemira aloitti viime joulukuussa
yhteistyön Tangshan Kailuan
Dongfang -voimalan toiminnasta
vastaavan viranomaisen kanssa
Kiinassa. Tavoitteena on parantaa
tämän Tangshanin kaupungissa
sijaitsevan hiilivoimalan suolanpoistoprosesseja. Voimala tuottaa lämpöä ja sähköä Pohjois-Kiinassa sijaitsevalle tärkeälle teollisuusalueelle, jossa on yli 1,5
miljoonaa asukasta.
”Kun asiakas otti yhteyttä Kemiraan, voimalassa oli jo käytössä
käänteisosmoosijärjestelmä. Siinä
kuitenkin käytettiin erittäin kalliita paikallisia kemikaaleja, joilla
oli huono suorituskyky. Asiakas ei
myöskään ollut tyytyväinen saamaansa palveluun”, kertoo Kemiran Shanghain toimipisteen kaupallisista toiminnoista ja sovelluksista vastaava johtaja liu
zhengjia. ”Niinpä asiakas päätti
järjestää tuontikemikaaleille julkisen tarjouskilpailun.”
Kemira voitti tarjouskilpailun
ja toimittaa nyt voimalaan Kemguard 11-310C -saostumanestoainetta, jota annostellaan käänteisosmoosijärjestelmään menevään
syöttöveteen. Näin saadaan teollisuuskäyttöön sopivaa puhdasta
vettä.
Voimalaitoksen kattilan syöttö-
vetenä käytetään suolaista poh20•WAT E R L IN K 2• 2 01 1
javettä, jota saadaan noin kahdeksan kilometrin syvyydestä ja
josta suola poistetaan käänteisosmoosin avulla. Alueen pintavesi on varattu kunnalliseen
käyttöön.
”Saostumanestoaine on välttämättömyys, jonka avulla suolanpoistojärjestelmä toimii suunnitellusti sekä suorituskyvyn että
käyttöajan suhteen”, ZhengJia
huomauttaa.
Asiakkaan kanssa keskusteltuaan Kemiran edustajat tulivat siihen johtopäätökseen, että voimalassa käytössä ollut järjestelmä ei
yksinkertaisesti toiminut.
”Kemiran saostumanestoaineet
valitaan vedenlaadun perusteella,
ja ne mahdollistavat aiempaa pienemmän annostelun ja vakaamman suorituskyvyn. Lisäksi
annamme teknistä tukea paikan
päällä.”
Oikea ratkaisu löytyi yhteistyön
avulla. Kemiran palveluinsinööri
kävi joulukuussa voimalassa selvittämässä, miksi käänteisosmoosijärjestelmän tuottavuus heikkeni
jatkuvasti.
”Tutkimme koko järjestelmän
ja neuvoimme asiakasta paremman ratkaisun löytämisessä. Insinöörimme pienensi annostusta.
Annoimme asiakkaalle myös suosituksen siitä, miten järjestelmää
voi parantaa”, ZhengJia sanoo.
3
PISARAA
 150 megawatin hiilivoimala Tangshanin kaupungissa
Hebein maakunnassa Kiinassa.
 Kemira toimittaa voimalaan Kemguard
11-310C -saostumanestoainetta. Kemira
vastaa myös järjestelmän käyttöönotosta, tarkastuksista ja
vianetsinnästä.
 Asiakkaan
mukaan järjestelmä toimii
vakaasti entistä
pienemmällä
annostuksella,
mikä vähentää
kokonaiskustannuksia.
Pohjois-Kiinassa sijaitseva
Tangshan Kailuan
Dongfang -voimalalaitos
arvioi vedenkäsittelynsä
kokonaiskustannusten
pienentyneen ainakin
30 prosenttia Kemiran
ratkaisun ansiosta. Kemira
toimittaa voimalaan
saostumanestoainetta,
jota annostellaan
käänteisosmoosijärjestelmään
menevään suolapitoiseen
syöttöveteen. Näin saadaan
teollisuuskäyttöön sopivaa
puhdasta vettä.
Asiakkaan mukaan Kemira on
löytänyt oikean yhdistelmän.
”Olemme todella tyytyväisiä
Kemiran tuotteisiin ja palveluihin”, sanoo voimalan energiantuotannosta vastaava apulaisjohtaja
zhu hongxing. ”Järjestelmä
toimii entistä vakaammin aiempaa selvästi pienemmällä kemikaalimäärällä, mikä tarkoittaa
merkittäviä kustannussäästöjä.”
HongXingin arvion mukaan
voimalan vedenkäsittelyn kokonaiskustannukset ovat laskeneet
ainakin 30 prosenttia Kemiran
tuotteiden ansiosta.
”Käänteisosmoosista on tullut yhä yleisempi vedenpuhdistusjärjestelmä, ja se on syrjäyttämässä ioninvaihtojärjestelmät,
joissa ioninvaihtokyvyn elvyttämiseen tarvitaan happojen ja emästen käyttöä. Käänteisosmoosissa
ei tällaista tarvetta ole, ja näin vältytään myös elvytyskemikaalin
käsittelyyn liittyviltä jätevesiltä.
Siksi käänteisosmoosi on päivittäisten toimintojen hallinnan
kannalta helpompi järjestelmä”,
ZhengJia sanoo.
”Käänteisosmoosijärjestelmän
sujuva toiminta edellyttää kuitenkin juuri oikeita kemikaaleja.
Kemiran ratkaisun avulla saamme
puhdasta vettä, mikä takaa voimalaitoksen kattilan tehokkaan toiminnan.”
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 1
Kemiran strategiana on keskittyä Afrikan kasvavassa
kaivosteollisuudessa sellaisiin yrityksiin, joiden prosessit vastaavat Kemiran sovellusosaamista. Kemira
haluaa tarjota asiakkaille muutakin kuin erinomai-
ASIAKAS
kultakuumetta
Afrikan kasvava kulta- ja kupariteollisuus
tarjoaa mahdollisuuksia myös Kemiralle ja
yhtiön sovelluskeskeiselle lähestymistavalle.
tek s t i S A T U J U SSI L A · kuvat 1 2 3 R F
sia tuotteita. Sen tavoitteena on antaa yrityksille
prosesseja tehostavia ja suorituskykyä parantavia
työkaluja. Tämä tavoite saavutetaan asiakkaiden erityistarpeisiin perustuvan sovellusosaamisen avulla.
Afrikka on
maailman
tärkeimpien
mineraalien
ja metallien
päätuottaja. Siellä
sijaitsee noin
30 % maapallon
mineraali­
varannoista.
Kemira päätti vuoden 2008 lopulla parantaa ase­miaan
Afrikan markkinoilla ja lähestyä paikallisia asiakkaita. Afrikan kulta- ja kupariteollisuus oli lähtenyt
vahvaan nousuun, ja kemiralaiset oivalsivat tilanteen
luomat mahdollisuudet.
”Alueen kupariliiketoiminnan kokonaisarvo oli
10 miljardia euroa vuonna 2010, ja sen odotetaan
kaksinkertaistuvan viidessä vuodessa. Myös kullan
kysyntä on vahvaa. Kultaliiketoiminnan kokonaisarvo on noin 22 miljardia euroa, ja nousua on odotettavissa”, sanoo Kemiran Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan myyntipäällikkö tarmo syväpuro. Työ vie
hänet usein Afrikkaan tapaamaan asiakkaita ja paikallisia kauppaedustajia.
Kemiran strategiana on keskittyä Afrikassa sellaisiin alueisiin ja yrityksiin, joiden tarpeita Kemiran tuotevalikoima palvelee erityisen hyvin. Strategia
on jo tuottanut tuloksia: Kemira teki vuoden 2010
lopulla sopimuksen Afrikan suurimpiin kuuluvan
kaivoksen kanssa.
Syväpuron mukaan yksi Kemiran asiakkaista
investoi äskettäin noin 1,6 miljardia euroa uuden
kuparikaivoksen rakentamiseen Kongoon. ”Kasvu on
todellista. Siitä kertovat esimerkiksi Afrikkaan sijoittavien kovan valuutan yhtiöiden suuri määrä ja merkittävimpien kaivosyhtiöiden läsnäolo Afrikan markkinoilla.”
Kemira tarjoaa asiakkailleen sovelluksiin liittyvää
asian­tuntemusta, joka palvelee asiakkaiden erityistarpeita. ”Emme myy niinkään tuotteita vaan niiden
käytön tuloksia”, tiivistää Oil & Mining -segmentin
Minerals & Metals -asiakassegmentin sovelluspäällikkö mick bower. Hän on tekninen asiantuntija,
joka parantaa tuotantolaitosten suorituskykyä tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
”Työni on erittäin palkitsevaa”, hän sanoo. Bower
teki hiljattain yhteistyötä metallurgin kanssa suurella kuparikaivostyömaalla. ”Suunnittelimme tuo-
22•WAT E R L INK 2• 2 01 1
4
FAKTAA
 Afrikan
kaivosteol­
lisuus on
vakaassa nousussa.
 Kemira keskittyy yrityksiin, joiden
prosessit
vastaavat sen
sovellusosaamista.
 Asiakkaiden tarpeisiin perustuvat tuotteet
parantavat
tuotantokykyä.
 Paikalliset yhteistyökumppanit vastaavat logistiikan
sujuvuudesta.
tantolaitoksen käyttöhenkilöstölle koulutuksen, joka
perehdyttää tuotteidemme käyttäytymiseen sekä tuotantolaitoksen suorituskyvyn parantamiseen tuotteidemme avulla.”
Bower ei halua vain myydä tuotteita, vaan hän toivoo luovansa kestäviä asiakassuhteita antamalla
asiak­kaille myös tuotannon tehostamisen työkaluja.
”Suuri osa Afrikan kaivoksista käyttää kuparin louhinnassa vesipohjaista uuttomenetelmää, ja meidän
tuotteemme sopivat täydellisesti tähän tarkoitukseen. Näihin asiakkaisiin keskittyminen on luonteva
tapa laajentaa Kemiran liiketoimintaa”, Bower sanoo.
”Tavoitteenamme on kehittää räätälöityä sovellusosaamista, joka tehostaa prosesseja ja parantaa suorituskykyä. ”
Bower huomauttaa, että afrikkalaiset kultakaivokset ovat innokkaita kierrättämään prosessivesiä.
”Jotta vettä menetettäisiin mahdollisimman vähän,
kullan louhinnan jälkeen käytetään saostusaineita ja
flokkulantteja. Käyttämällä Kemiran Superfloc-tuotteita ja hyödyntämällä sovellusosaamistamme varmistamme sen, että palautamme prosessiin niin paljon vettä kuin mahdollista”.
Tuotteiden toimitustapa on tärkeä menestystekijä
Afrikassa. Kemiran suosituimpia tuotteita Afrikassa
ovat flokkulantit eli hiutaloittamisaineet, vetyperoksidi, vaahdonestoaineet, saostumanestoaineet ja epäorgaaniset saostusaineet (rauta- ja alumiinisuolat).
”Meillä on hyvä yhteistyökumppani, joka hoitaa paikalliset toimitukset. Hyvän kumppanin löytäminen on erittäin tärkeää tällä alueella”, Syväpuro
sanoo.
Afrikan keskiosasta on noin 3 000 kilometriä rannikolle, eli paikallisiin satamiin on melkoinen matka.
”Tärkeimmät menestystekijämme ovat vahva sovellusosaaminen, hyvät työntekijät, ammattitaitoiset
paikalliset edustajat sekä viivytyksettä toimitetut laadukkaat tuotteet”, Syväpuro painottaa.
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 3
Q&A: Don Rutz
Singaporessa pulppuaa
mahdollisuus
Missä puhdasta teknologiaa sovelletaan käytännössä?
Palvelemme useita ruotsalaisia biokaasulaitoksia,
joissa biokaasua tuotetaan hajottamalla orgaanista
jätettä. Tätä biokaasua käytetään sähköntuotannossa
ja polttoaineena joukkoliikenteessä. Kemiran ratkaisujen avulla nämä laitokset voivat tuottaa entistä
enemmän biokaasua. Ratkaisumme myös laskevat
biokaasun rikkipitoisuutta eli parantavat sen laatua.
Mikä on Kemiran rooli vesiteknologiassa?
Tutkimustyömme keskittyy veden uudelleenkäytön tehostamiseen. Lisäksi etsimme jatkuvasti uusia
tapoja hyödyntää jätemateriaaleja ja pyrimme korvaamaan öljypohjaiset vedenkäsittelykemikaalit
uusiutuvista lähteistä peräisin olevilla kemikaaleilla.
PA U L A M O D I O
Vice President, Industrial, Pohjois-Amerikka
sanna mander
AGENDA
Kemiran Don Rutz piti esitelmän Cleantech Business Forum -tapahtumassa, joka
järjestettiin San Diegossa Yhdysvalloissa 8.8.2011. Hän vastasi esitelmänsä
perusteella cleantech-alaa eli puhdasta teknologiaa koskeviin kysymyksiin.
Kemira on suomalaisten yritysten Cleantech Finland -yhteenliittymän jäsen.
Siellä missä puhdas vesi on niukka resurssi, käytetään kaikki keinot sen tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Singaporen tiivis kaupunkivaltio on tästä hyvä
esimerkki.
”Nanyang Technology University, NTU, ja Singaporen kansallinen vesilaitos, PUB, ovat vahvoja asian­
tuntijoita suolan poistamisessa merivedestä ja lietteen tehokkaassa käsittelyssä. He tuntevat erityisen
hyvin NEWater-prosessin, jossa kunnallisesta jätevedestä tulee käsittelyn tuloksena laadultaan korkeatasoista juomavettä. Kemiralle nämä organisaatiot ovat paitsi erinomaisia kumppaneita tutkimusyhteistyössä, myös tärkeä linkki paikalliseen toimintaan
Singaporen alueella”, APAC-alueen Municipal &
Industrial ja Oil & Mining -segmenteistä vastaava
johtaja polycarp ho kertoo.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Monet nyt käytössä olevista kemianteknologioista
korvataan joko membraanien kaltaisilla erityislaitteilla tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevilla kemikaaleilla, joilla on selvästi vähemmän haitallisia ominaisuuksia kuin nykyisillä kemikaaleilla. Vaikka nyt
käytössä olevien vedenkäsittelykemikaalien kaupallistaminen jatkuu, tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten innovatiiviset yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkaille uusia, pitkälle kehitettyjä tuotteita
ja niihin liittyvää sovellusasiantuntemusta. On tärkeää olla ensimmäisenä liikkeellä. Tämä antaa kiehtovan mahdollisuuden kehittää paras saatavilla oleva
teknologia.
Mitä menestyminen edellyttää yrityksiltä?
Aidosti innovatiivisten yritysten on tehtävä yhteistyötä muiden yritysten kanssa niin, että kumppanit täydentävät toistensa osaamista. Yritykset voivat
tehdä yhteistyötä yksittäisissä hankkeissa tai solmia
laajoja strategisia liittoja. Yksin ei enää pärjää. Yksittäisellä yrityksellä ei ole kaikkea sitä osaamista, jota
toimialan laajentaminen edellyttää.
satu jussila
24 •WAT E R L INK 2• 2 01 1
Kemira ratkoo NTU:n ja PUB:in kanssa paikallisen
vedenkäsittelyn ongelmia ja verkostoituu yhdessä niiden kanssa alueen muiden toimijoiden kanssa. Merkittävä vesialan tapaaminen, Singapore International Water Week, järjestettiin jälleen heinäkuussa, ja
siellä esiteltiin muun muassa Kemiran sekä NTU:n
yhteisiä tutkimustuloksia.
”Yhteistyössä on tutkittu erityisesti prosessia, jossa
käänteisosmoosilla puhdistetaan suolaa merivedestä.
Tähän mennessä saadut tulokset ovat olleet hyviä, ja
ne lupaavat mahdollisuuksia tehostaa veden hyödyntämistä”, Ho toteaa.
SIWW on Hon mielestä erinomainen mahdollisuus
tavata kerralla alueen merkittävät toimijat ja esitellä
uusia ideoita. Paikalla oli Kemirasta myös toimitusjohtaja harri kerminen, jonka aloitteellisuutta
Ho kiittää siitä, että yhtiön jalansija Singaporessa on
vahvistumassa.
”Kemiran johto arvostaa Singaporen erityisyyttä
vesialalla ja yhtiö haluaa ankkuroitua sinne nimenomaan yhteistyössä paikallisten kanssa.”
johanna paasikangas-tella
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 5
Entistä parempi tuottavuus, tehokkaammat laitteet,
pienempi energiankulutus, kestävä vedenkäyttö –
nämä ovat vain muutamia esimerkkejä hyödyistä,
joita Kemiran sovellukset tuovat asiakkaille.
HEUREKA!
”Haluamme oppia
jatkuvasti uutta ja löytää
uusia ratkaisuja veden,
energian ja kustannusten
säästämiseksi.”
Ola Hansson
“Pystymme reagoimaan
nopeasti asiakkaiden
ongelmiin ja löytämään
niihin ratkaisun.”
Mick Bower
Sovelluksista lisää
arvoa
Tarkasti harkittuja muutoksia, laitteiden hienosäätöä,
oikeita annostuksia – Kemiran ylivertainen osaaminen
ja perusteellinen teollisuuden prosessien tuntemus
hyödyttävät asiakkaita monin tavoin.
T e K ST I R A N D E L W E L L S · KU VAT J O A N N A MO O R H O U S E & M I K E W I L L I A m s
”Tavoitteenamme on luoda lisäar-
voa asiak­kaan liiketoimintaan”, sanoo
Kemiran Municipal & Industrial -segmentin sovellushallintapäällikkö ola
­h ansson. ”Suoraan hyllystä saatavat
tuotteet eivät enää riitä ratkaisuksi asiakkaidemme haasteisiin.”
”Keskitymme myös tekijöihin, jotka
eivät suoranaisesti liity kemiaan. Haluamme tehostaa asiakkaan prosesseja
arvioimalla kemikaalien lisäysjärjestystä,
lisäaineiden yhteensopivuutta ja reaktioaikoja sekä kemikaalien ja laitteiston keskinäisiä vaikutuksia ja muita vastaavia
tekijöitä”, kertoo Kemiran Oil & Mining
-segmentin Oil & Gas -asiakassegmentin
sovelluspäällikkö michael hurd.
”Koko organisaatiomme on omaksunut
sovellusfilosofiamme, joka on kaikkien
asiakkaille esittämiemme ratkaisujen
perusta”, Hansson korostaa. ”Haluamme
oppia jatkuvasti uutta ja löytää uusia
26•WAT E R L INK 1• 2 01 1
ratkaisuja veden, energian ja kustannusten säästämiseksi.”
”Kemiran sovellusjohto tavoittelee kokonaan uutta ongelmanratkaisun tasoa”, lisää mick bower, Oil &
Mining -segmentin Minerals & Metals
-asiakassegmentin sovelluspäällikkö.
”Kemiran aseman kannalta on äärimmäisen tärkeää, että pystymme keskustelemaan ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista vaaditulla tasolla.
Meille on kertynyt eri puolilta maailmaa
osaamista, jonka avulla pystymme reagoimaan nopeasti asiakkaiden ongelmiin ja löytämään niihin ratkaisun.”
Hurd käyttää esimerkkinä omaa työtään: ”Keskustelen säännöllisesti kunnallisen vesihuollon, teollisuuden
vedenhallinnan ja kaivosalan ratkaisujen parissa työskentelevien kollegojen
kanssa. Kyky oppia toisten kokemuksista
yli toimialojen hyödyttää asiakkaitamme
merkittävästi.”
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 7
Vedestä on nopeasti tulossa keskeinen toimintarajoite lähes kaikilla teollisuudenaloilla, kun
kysyntä kasvaa ja vedenkäyttöä koskevat säännökset kiristyvät. Vesiongelmien kemialliset
HEUREKA!
”Öljy- ja kaasuteollisuudessa olemme auttaneet
kumppaneitamme selvit­
tämään, mitkä laitteet
toimivat parhaiten.”
Michael Hurd
”Vettä käytetään
kaikkialla, ja sen käyttöä
on pystyttävä
hallitsemaan.”
Christos Rampotas
”Vesi on erittäin tärkeää myös sellaisilla aloilla, joiden pääasiallinen tuote ei
näyttäisi liittyvän millään tavalla veteen”,
sanoo Kemiran Paper-segmentin Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan sovelluspäällikkö christos rampotas. ”Vettä
kuitenkin käytetään kaikkialla, ja sen
käyttöä on pystyttävä hallitsemaan.”
Hurdin mukaan uudet säännökset
ovat muuttaneet öljy- ja kaasuteollisuuden vedenkäyttöä: ”Vettä ei perinteisesti ole pidetty alalla keskeisenä asiana.
Uudet säännökset ovat kuitenkin pakottaneet öljy- ja kaasuyhtiöt etsimään
tapoja hallita vedenkäsittelyään paljon
tehokkaammin.”
Tuoreen selvityksen mukaan Albertan öljyhiekkakaivokset Kanadassa ovat
koko provinssin suurimpia vedenkuluttajia: niiden osuus makean veden kulutuksesta on yhteensä 27 prosenttia.
Uudet vedenkäyttörajoitukset hidastavat
kaivausten laajenemista, ja veden uudelleenkäytöstä on tullut tärkeä tekijä.
Kemira edistää öljyhiekkakaivausten
vesitehokkuutta kahdella tavalla: parantamalla bitumin erottelumenetelmiä ja
kiinteän jätteen käsittelyä. Erottelumenetelmien parantaminen voi nostaa hyvälaatuisten esiintymien hyödyntämisastetta ja auttaa saavuttamaan tuotantotavoitteet siirryttäessä heikompilaatuisiin
esiintymiin. Kiinteää jätettä käytetään maan täyttämiseen kaivauksien jälkeen. Kemira auttaa asiakkaita löytämään ratkaisuja, jotka nopeuttavat
maanparannusprosessia. Lisäksi
Kemira auttaa kierrättämään
bitumin erottelussa käytettyä
lämmitettyä vettä. Veden nopea
kierrättäminen on myös lämpöenergian kierrättämistä, ja
se pienentää sekä veden että
energian tarvetta.
”Jokainen prosenttiyksikön
parannus voi tarkoittaa päiväta-
28•WAT E R L INK 2• 2 01 1
ratkaisut edellyttävät sekä kemikaalien että teollisuusprosessien vahvaa tuntemusta. Jokaisen
ratkaisun taustalla on halu tuottaa asiakkaalle
lisäarvoa.
solla noin miljoonan dollarin säästöä”,
Hurd huomauttaa. ”Lisäksi louhinnassa
käytetään kuumaa vettä, jonka kierrättäminen on myös lämpöenergian kierrätystä ja saa aikaan merkittäviä säästöjä.”
Paperitehtaille vedenkäsittely on tuttu
mutta edelleen vaativa asia. Vedenkäsittely perustuu yleensä biologisiin prosesseihin. Monien tehtaiden käyttämä tärkkelys on bakteerien ravintoa. Ongelmia
syntyy, kun jätevesi sisältää uuteaineita
tai muita voimakkaita aineita. Osa niistä
on myrkyllisiä bakteereille, mikä alentaa
jäteveden käsittelyjärjestelmän tehoa.
Jäteveden koostumuksen muutokset
voivat johtua monesta eri tekijästä. Joillakin tehtailla puu muutetaan selluloosaksi kemikaalien avulla. Epäpuhtaudet erotetaan aikaisessa vaiheessa, mikä
vähentää vedenkäsittelyprosessin kuormitusta. Joillakin tehtailla sellu kuitenkin valmistetaan mekaanisesti, jolloin
jäteveteen jää enemmän pihkaa ja muita
epäpuhtauksia.
”Yhteistyö paperitehtaiden kanssa on
tehnyt meistä myös biologian asiantuntijoita”, Rampotas jatkaa. ”Meille on kertynyt paljon biologisiin prosesseihin liittyvää tietämystä, ja olemme löytäneet
uusia tapoja tehostaa vedenkäsittelyä.”
Kemiralaiset ovat perehtyneet myös
laitteistoihin. ”Öljy- ja kaasuteollisuudessa olemme auttaneet kumppaneitamme selvittämään, mitkä laitteet toimivat parhaiten”, Hurd kertoo.
”Ensin teemme tehtaalla tarkastuksen, jonka avulla selvitämme rajoitukset. Sen jälkeen pystymme kehittämään
kyseisiin olosuhteisiin räätälöidyn ratkaisun. Koska meillä on vankka tietämys markkinoilla olevista laitteista, pystymme kertomaan, millaisten muutosten avulla asiakas voi saavuttaa entistä
parempia tuloksia.”
Tiivis yhteistyö laitetoimittajien
kanssa on tärkeää paperitehtaille.
”Oikein valitut kemikaalit parantavat
laitteiden suorituskykyä ja pidentävät
niiden käyttöikää”, Rampotas sanoo.
Hurd muistaa tapauksen, jossa
Kemira onnistui muokkaamaan laitteita
ja prosesseja niin tehokkaasti, että asiakas pystyi kokonaan luopumaan yhden
kemikaalin käytöstä. ”Kemikaaleista luopuminen ei ehkä kuulosta Kemiran kannalta järkevältä, mutta luottamus on tärkeintä liiketoiminnassa. Teimme asiakkaan kannalta parhaan ratkaisun, mikä
vahvisti luottamusta. Kun asiakkaalla oli
seuraavan kerran ongelmia, he kääntyivät heti puoleemme.”
Tiivis yhteistyö asiakkaan asiantunti-
joiden kanssa sekä yhteinen tutkimus-,
kehitys- ja testaustyö helpottavat asiak­
kaan tilannetta: hänen ei tarvitse huolehtia kaikesta itse. ”Yhteistyö antaa asiakkaalle mahdollisuuden tutustua meihin sekä asiantuntemukseemme ja
tuotteidemme käyttöön omakohtaisesti”,
Hurd sanoo.
Viimeaikainen kehitys Pohjanmerellä
on hyvä osoitus tiiviin yhteistyön tarpeesta. Eräällä öljyntuottajalla on alueella kuusi lähdettä, joilla on merenpohjassa yhteinen pääputki. Kyseinen
öljyntuottaja käyttää Kemiran johtavaa saostuman­estoainetta. Ongelmana
kuitenkin on, että lähteet on käsiteltävä
uudelleen, mutta ei välttämättä samanaikaisesti.
Yleensä yhden lähteen uudelleenkäsittely edellyttää koko tuotannon keskeyttämistä 2–4 päiväksi. Kemira kehittää parhaillaan innovaatiota, jonka avulla tuotantojärjestelmä voi seurata yksittäisiä
lähteitä ja suunnitella uudelleenkäsittelyn niin, että seisokki on mahdollisimman
lyhyt.
”Tällainen kehitystyö vaatii asiakkaalta luottamusta”, Hurd korostaa. ”Asiakkaan on voitava laskea sen varaan, että
meihin voi luottaa pitkällä aika­välillä.”
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 9
maan ja hallinnoimaan biomassavarastoja sekä
ravinteiden ja polymeerien kulutusta ja selvittämään prosessin ongelmakohtien syitä ja seurauksia”, Edouard Papin kertoo.
KEMIRA
ESITTELYSSÄ
LumiKemin testisarjat ovat olleet laajamittaisessa
käytössä paljon vettä pyörittävissä sellu- ja paperiteollisuuden prosesseissa jo muutaman vuoden
ajan. “Ne ovat esimerkiksi auttaneet optimoi-
Terveyttä possuille
Eläinten rehuun lisättävä uusi bent-
soehappotuote voi edistää porsaiden hyvinvointia. ”Rehuteollisuus on
ollut kiinnostunut Proturalista sen
jälkeen, kun tuote sai jokin aika sitten EU:n rekisteröinnin. Sitä edeltäneiden julkisten eläintestien tulokset
osoittivat, että Proturalin avulla voidaan parantaa suoliston mikroflooraa ja edistää ruuansulatuskanavan
terveyttä”, Senior Specialist andre
meeusen Kemirasta kertoo.
Protural on hyvin liukeneva ja
hajoava natriumbentsoaatin lähde,
joka voi olla muita bentsoehappotuotteita tehokkaampi taistelussa
ruuansulatuskanavan haitallisia mikrobeja vastaan. Natriumbentsoaatilla on osoitettu olevan positiivinen
vaikutus porsaiden suoliston kehittymiseen, ja ohutsuolen terve kehitys mahdollistaa porsaiden siirtymisen kiinteään ravintoon vieroituksen
aikana.
LumiKem edustaa seuraavan sukupolven
prosessitehokkuutta jäteveden käsittelyssä.
Kannettava teknologia valvoo vedenkäyttöä
Jäteveden käsittelyyn kehitetty LumiKem Wastewater -teknologia ratkaisee
vesi-intensiivisten teollisuudenalojen
vedenkäyttöön liittyviä mikrobiologisia
ongelmia.
Vettä käyttävät teollisuudenalat tarvitsevat myös työkaluja mikrobiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Perinteiset menetelmät ovat usein liian monimutkaisia, hitaita tai häiriöille herkkiä,
jotta niillä voitaisiin hallita veden laa30 •WAT E R L INK 2• 2 01 1
tua ja määrää parhaalla mahdollisella
tavalla.
Kemiran jäteveden käsittelyyn kehittämä tekn­ologia, LumiKem Wastewater,
rat­kaisee monia aiemmista ongelmista.
”Sillä voidaan määrittää biomassan aktiivinen populaatio, kuormitustaso ja kiinteän aineksen käyttökelpoisuus reaaliajassa ja missä tahansa biologisessa jäteveden käsittelyprosessissa.
Kun bioreaktorissa tehtyjä laskelmia
täydennetään alku- ja loppupään mitta-
uksilla, prosessin mahdollisia ongelmia
voidaan ennakoida, kuvailee edouard
papin, Senior Application Specialist,
Water Quality and Quantity Management.
Kun LumiKemin testisarjoihin yhdistetään tiedonhallintaohjelmisto Portal
G2, jäteveden käsittelyä voidaan optimoida vielä pidemmälle. Perinteisestä
biologisesta jäteveden käsittelystä päästään näin seuraavan sukupolven prosessitehokkuuteen.
LumiKem on uusi työkalu, joka täydentää
perinteisiä teknologioita. Se perustuu
adenosiinitrifosfaatin (ATP) määrän laskemiseen. ATP tuottaa energiaa kemiallisiin reaktioihin, ja kun sen määrä lasketaan, saadaan selville myös elävän biomassan määrä.
“Saatua tietoa voidaan tarkastella
aikasarjana ja siten kehittää prosessinhallintaa. Tämä parantaa veden laatua
sekä vähentää riskejä ja kustannuksia”,
Papin toteaa.
LumiKemiä on jo ehditty käyttää
monenlaisissa jätevesiprosesseissa. Esimerkiksi Actived Sludge, Lagoons,
An­aerobic Bioreactors, ja Membrane
Bioreactors ovat saaneet LumiKemistä
tukea jäteveden hallintaan. Papinin
mukaan LumiKem on tuonut prosesseihin tehokkuutta ja vakautta sekä mahdollistanut prosessin virheiden ennakoinnin ja säästöt energian ja kemikaalien kustannuksissa.
johanna paasikangas-tella
Ravinteen makeus lisää maistuvuutta
ja edistää porsaiden parempaa kasvua ja siten tuottavuutta. Protural on
myös käyttäjäystävällinen ruoantuotantoprosessissa.
”Siitä aiheutuu vähemmän pölyä ja
ärsytystä kuin muista tuotteista.”
Mikään antimikrobi ei yksin tehoa
kaikkiin haitallisiin mikro-organismeihin, joten hyvien vaikutusten
vahvistamiseksi Kemira on yhdistänyt Proturaliin lyhytketjuisia rasvahappoja kalsiumsuoloineen. Näin
saatua Pro GIT SB2:ta voidaan käyttää turvallisena kasvunedistäjänä.
Koska EU on kieltänyt antibioottiset kasvunedistäjät, rehuteollisuudella on ollut tarve löytää vaihtoehtoinen tapa tukahduttaa ruuansulatuskanavan patogeeniset bakteerit.
johanna paasikangas-tella
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 1
NUMEROLOGIA
Kemiran näkymät vuodelle 2011 ennallaan
Maailmantalouden heikot kasvunäkymät saivat aikaan melkoista myllerrystä
osakemarkkinoilla elokuussa. Kemira
julkaisi vuoden 2011 toisen neljänneksen tuloksen heinäkuun lopussa. Se
ei vastannut markkinoiden odotuksia,
ja Kemiran osakkeen hinta laski noin
10 prosenttia. Elokuun ensimmäisellä
viikolla osakkeen hinta laski vielä 20
prosenttia Helsingin pörssin yleisen
kurssilaskun myötä. Maailmantalouden
kehitys aiheuttaa varmasti keskustelua
myös loppuvuonna.
Kemiran liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 prosenttia.
Raaka-ainehintojen noususta huolimatta liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä oli 3 prosenttia suurempi kuin
edellisvuoden vastaavalla jaksolla.
Kemira odottaa toteutettujen hinnankorotusten parantavan vuoden 2011
toisen puoliskon tulosta. Näkymät
vuodelle 2011 eivät ole muuttuneet
tammi–maaliskuun osavuosikatsauksen
jälkeen.
Lontoossa työskentelevä analyytikko
Martin Evans kertoo tässä lehdessä
näkemyksiään Kemiran vesikemiaan
keskittyvästä strategiasta, tuloksesta ja
markkinanäkymistä.
Tällä hetkellä analyytikkojen suositukset Kemiran osakkeen suhteen
jakautuvat seuraavasti: osta 46 %
(45 %), pidä 31 % (28 %) ja myy 23 %
(27 %). Suluissa olevat vertailuluvut
ovat vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.
Kemira haluaa lisätä näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa. Meitä voi nyt seurata Twitterissä osoitteessa http://twitter.
com/#!/KemiraGroup, ja Kemirasta voi
tietysti tykätä myös Facebookissa.
Tero Huovinen on Kemiran sijoittajasuhteista vastaava johtaja,
puh. +358 (0)50 4099 373
TIEDOTTEET
TAMMIKUU 2011
13.1.
Kemira ilmoittaa paperikemikaaleja koskevasta 5–15
prosentin hinnankorotuksesta.
HELMIKUU 2011
3.2.
Kemira ilmoittaa asetaatteja
koskevasta hinnankorotuksesta.
18.2.
Kemira rakentaa kaksi vesikemikaalitehdasta Bayerin teollisuuspuistoihin Euroopassa
MAALISKUU 2011
11.3.
Kemira ChemSolutions ilmoittaa
hinnankorotuksista.
22.3.
Kemira Oyj:n varsinainen
yhtiökokous on vahvistanut
osingoksi 0,48 euroa/osake.
31.3.
Kemira Oyj on myynyt kaikki
omistamansa Tikkurila Oyj:n
osakkeet.
31.3.
Kemira avaa vesikemia
erikoistuvan T&K-keskuksen Sâo
Pauloon.
ALEKSI NIEMELÄ
HUHTIKUU 2011
TAPAHTUMA­
KALENTERI
• 28.9. Tukholma
• 29.9. Kööpenhamina
• 27.10. Osavuosikatsaus tammikesäkuu 2011, n. klo 8.30
• 31.10. Lontoo, Pariisi
• 1.11. Zurich, Geneve, Frankfurt
• 2.11. Wien
• 13.11. New York
• 14.11. Boston
32 •WAT E R L IN K 2• 2 01 1
8.4.
Kemiran vuoden 2010
ympäristöraportti on julkaistu.
13.4.
Kemira ilmoittaa muurahaishappoa koskevasta hinnankorotuksesta.
28.4.
Kemira Oyj on vastaanottanut
korvausvaatimuksen kilpailulainsäädännön rikkomuksista.
LIIKEVAIHTO MEUR
TOUKOKUU 2011
3.5.
Kemira Oyj:n osavuosikatsaus
tammi-maaliskuu 2011:
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä parani huomattavasti. 9.5.
Harri Kerminen avaa Nasdaqin
pörssin New Yorkissa.
19.5.
Kemira ilmoittaa paperikemikaaleja koskevasta 5–20
prosentin hinnankorotuksesta.
AVAINLUVUT
560
MEUR
Q2/2011
Q2/2010
2010
540
Liikevaihto
548,8
545,2
2160,9
520
Operatiivinen
liikevoitto
37,3
40,5
162,3
Operatiivinen
liikevoitto, %
6,8
7,4
7,5
Tulos/osake
EUR
0,2
0,17
0,73
Investoinnit
ilman yritysostoja
20,1
18,5
107,8
Rahavirta
investointien
jälkeen
65,2
1,9
168,6**
Velkaantuneisuus, %,
kauden lopussa
37
48**
39**
Omavaraisuus,
%, kauden
lopussa
55
50**
54**
Henkilöstö
kauden
lopussa
5065
5177
4935
500
480
460
440
Q109
Q209
Q309
Q409
Q110
Q210
Q310
Q410
Q111
Q211
OPERATIIVINEN LIIKEVOITTO MEUR
45
KESÄKUU 2011
1.6.
Uusi T&K-keskus avataan São
Paulossa.
9.6.
Kemira Oyj: Korvausvaatimus
Kemira Chemicals Oy:lle kilpailulainsäädännön rikkomuksista.
40
35
30
25
20
15
Q109
Q209
Q309
Q409
Q110
Q210
13.6.
Muutos Kemiran Municipal &
Industrial -segmentin johdossa.
KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN
TALOUDELLISET TAVOITTEET
30.6.
Kemira Oyj allekirjoitti 300
miljoonan euron valmiusluoton.
•Liikevaihdon kasvu
Kypsillä markkinoilla > 3%
Kasvavilla markkinoilla > 7%
•Liikevoitto ennen kerta­
luontoisia eriä (EBIT),
% liikevaihdosta > 10%
HEINÄKUU 2011
8.7.
Kemira Oyj: Taloustiedottamisen
aikataulu 2012.
14.7.
Kemira ilmoittaa asetaattipohjaisia jäätymisenestoaineita koskevasta hinnankorotuksesta.
28.7.
Kemira julkistaa tammi-kesäkuun 2011 tuloksen 28.7.2011
noin klo 8.30.
Q310
Q410
Q111
**Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka
Q211
OMISTUS
•Kassavirta investointien ja
osinkojen jälkeen
> € 0M
•Velkaantumisaste < 60%
OMX HELSINKI
Oras Invest Oy 18,2%
Solidium Oy 16,7%
Varma 7,5%
Ilmarinen 5,2%
Muut suomalaiset
instituutiot 20,2%
Ulkomaat, sis.
hallintorekisteröidyt
omistukset 14,4%
Kotitaloudet 15,7%
Kemira 2,1%
KEMIRA
15
10000*
12
8000*
9
6
6000*
Tammikuu 2011
Elokuu 2011
Tammikuu 2011
Elokuu 2011
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 3
NUMEROLOGIA
POREITA
Haastattelemme WaterLinkin jokaisessa numerossa yhtä analyytikkoa Kemirasta.
Tällä kertaa kysymyksiin vastaa JP Morganin analyytikko Martin Evans.
Kemira
vahvistuu
Kiinassa
Q&A Martin Evans
Kemira on löytänyt arvokkaan täsmämarkkinan, jossa on pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Veden uudelleenkäyttö on tärkeää maailman vesipulan vuoksi, ja jätevesiä käsittelemällä suojellaan ympäristöä.
Miten kommentoisit Kemiran vuoden 2011
ensimmäisen puoliskon tulosta?
Kemira ja monet muut kemikaalivalmistajat kärsivät nopeasti kohonneista tuotantokustannuksista. Raaka-ainekulut nousivat
voimakkaasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kustannusten nousu kompensoidaan hinnankorotuksilla, mutta niiden vaikutukset alkavat näkyä Kemiran tuloksessa
usean kuukauden viiveellä.
Mihin sijoittajien kannattaisi keskittyä
vuoden toisella puoliskolla?
Sijoittajat todennäköisesti seuraavat tarkasti hinnantarkistusten etenemistä ja
kysynnän kehitystä öljy- ja kaivosteollisuudessa sekä vedenkäsittelyssä, jos suhdanteet heikkenevät makrotaloudellisista
syistä.
Seuraat analyytikkona useita eurooppalaisia
kemikaaliyhtiöitä. Miten Kemiran johto voisi
mielestäsi lisätä yhtiön näkyvyyttä Euroopan
kemikaalijättien joukossa ja päästä nykyistä
laajemmin tutkimusanalyytikkojen seurantaan Suomen ulkopuolella?
Johdon sijoittajatapaamiset Lontoossa ja
Yhdysvalloissa ovat houkutelleet paljon
sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Kemiran strategiasta ja mahdollisuuksista. Yksi kansainvälisen sijoittajan sijoituspäätöstä hankaloittava tekijä on
Kemiran osakkeen suhteellisen matala likviditeetti.
Suosiiko nykyinen markkinatilanne Kemiraa
tai muita eurooppalaisia kemikaaliyhtiöitä?
Osakemarkkinat ovat huolissaan siitä,
hidastavatko euroalueen ja Yhdysvaltojen
velkaongelmat kasvua. Kemikaaliyhtiöiden
osakkeisiin kohdistunee paineita vielä noin
vuosineljänneksen ajan, koska niitä pidetään suhdanneherkkinä. Kemira on kuitenkin poikkeuksellisen houkutteleva yhtiö,
koska se painottaa vahvasti ympäristöarvoja.
Kun markkinat vakautuvat, Kemira alkanee
taas kiinnostaa pitkäaikaissijoittajia.
Vuoden yritys
ALEKSI NIEMELÄ
Onko Kemiran vesikeskeinen strategia ollut
mielestäsi oikea valinta?
 Kemira on ostanut loput
Kiinan Yanzhoussa toimivan
Kemira-Tiancheng Chemicals
-yhteisyrityksen osakekannasta. Kemira omisti aiemmin 51 prosenttia yrityksen
osakkeista. Kun kauppa saadaan päätökseen, yritys siirtyy kokonaan Kemiran haltuun.
”Tämä merkittävä kauppa
vahvistaa entisestään Kemiran asemaa Kiinassa. Kemira
ja Tiancheng tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta siirtymävaihe olisi mahdollisimman sujuva”, sanoo Kemiran
Aasian ja Tyynenmeren aluejohtaja Kenneth Nysten.
Koululais- ja opiskelijavierailut ovat kuuluneet Kemiran
kemian vuoden viettoon. Nuoret kemistinalut ovat päässeet
tutustumaan kemiaan omin käsin.
Kemiralaiset ovat jalkautuneet erilaisiin kemian vuoden
yleisötapahtumiin kertomaan kemian merkityksestä
esimerkiksi veden puhdistuksessa. (Kuvassa Maria Luhtala.)
KONSENSUSENNUSTE Q1 2010 – Q2 2011
8,60%
2400
2350
2300
2250
2200
2150
2100
2050
2000
Saippuakuplat ovat kauniita, suuria, pieniä, kevyitä ja
hajoavat kuin ilmaan kadoten... Miksi kuplat pysyvät
kasassa? Miksi ne ovat pyöreitä?
8,10%
7,60%
7,10%
6,60%
4/10 5/10 7/10 8/10 11/10 12/10 2/11 4/11 5/11 7/11 8/11
Liikevaihto FY 2011 Liikevaihto FY 2012
4/10 5/10 7/10 8/10 11/10 12/10 2/11 4/11 5/11 7/11 8/11
Operatiivinen liikevoitto %, FY 2011 Operatiivinen liikevoitto %, FY 2012
Huomautus: Graafien data on Vara Research GmbH:n tarjoamaa tietoa ja sitä ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Tieto pohjautuu analyytikoiden yhtiökohtaista liikevaihtoa,
tuottoja ja liiketoiminnan kehitystä koskeviin ennusteisiin. Yhtiö ei osallistunut ennusteiden keräämiseen eikä tietojen julkaisu merkitse minkäänlaista niiden sisältöön liittyvää
kannanottoa tai vahvistusta Kemiran osalta. Vara Research GmbH ei anna mitään takuita eikä ole vastuussa lukujen tarkkuudesta.
34•WAT E R L INK 2• 2 01 1
Miksi saippuakuplat pysyvät kasassa?
Suomalaisten Kemistien Seura SKS ja sen paikallisseurat yhteistyökumppaneineen järjestävät tapahtumia ympäri Suomen. Niiden yhtey­
dessä voi osallistua suureen saippuakuplakil-
pailuun, voittaa aluemestaruuden ja matkan
loppukilpailuun, joka järjestetään kemian
yönä 2.12.2011 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.
 Ison-Britannian kemian­
teollisuuden toimialajärjestö,
Chemical Industries Association (CIA), valitsi Kemiran vuoden 2011 yritykseksi.
Newton Europe -konsulttiyrityksen rahoittama palkinto
myönnettiin Kemiralle liiketoiminnan kasvun ja yhtiön
kansantaloudellisen merkityksen ansiosta. Valintaperusteina käytettiin yritysten
menestystä liiketoiminnan
eri osa-alueilla. Näitä olivat
esimerkiksi maine, innovatiivisuus, tuotanto, osaaminen
ja kestävä kehitys.
Kemiralla on Isossa-Britanniassa noin 170 työntekijää neljässä toimipisteessä,
joista merkittävin on kuivaa
polyakryyliamidia valmistava
tehdas Bradfordissa.
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 5
AVEC
Strategiajohtaja Tuomas
Törmänen rakentaa Kemiran
tulevaisuutta sovelluksille,
jotka parantavat asiakkaiden
liiketoimintaa ja ympäristöä.
T ek s t i J aana R i nne
K uvat J oanna M oo r hou s e
Maailma paranee
vesikemialla
Kemiran strategiajohtaja Tuomas Törmänen kaataa
lasiini kivennäisvettä. ”Valitsit pulloveden, vaikka tarjolla olisi ollut
Kemiran tuotteilla puhdistettua hanavettä”, pisamakasvoinen ja poikamainen johtaja virnistää.
Törmäsellä on strategia median varalle, mutta vielä
enemmän häneltä löytyy paukkuja Kemiran liiketoimintastrategian viemiseksi maailmalle.
”Osaamisemme ydin on veteen liittyvässä kemiassa.
Meillä on tuotteet ja teknologinen ymmärrys siitä,
miten kemialla erotetaan vesi, muut nesteet ja kiinteät aineet. Kemialla minimoidaan myös laitteistoiden ongelmalliset kertymät”, strategiajohtaja kertoo.
Kemiran osaaminen hyödyttää prosesseissaan paljon vettä käyttäviä tai vettä puhdistavia asiakkaita,
kuten paperi-, öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden yritykset sekä kunnalliset vedenpuhdistamot.
”Veden puhdistamisen lisäksi pystymme pienentämään asiakkaan veden ja energian kulutusta, parantamaan valmistusprosessia ja myös pidentämään laitteistojen elinikää.”
Kemiran strategia lähtee asiakkaasta. Asiakkaan
vesiprosessien ymmärtäminen takaa niitä tehostavan
kemian yhdistelmän. Yhdistelmät ovat puolestaan
Kemiran mittavan vesikemian osaamisen ja tuotevalikoiman tulos.
”Monet kilpailijat lähtevät tietystä tuotteesta,
yhden kemikaalin ympäriltä, meillä tehdään sovelluksia asiakkaiden tarpeisiin.”
Törmänen käyttää esimerkkiä. ”Kun asiakas hyödyntää veden ja kemikaalien
36•WAT E R L INK 2• 2 01 1
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 37
AVEC
”Haasteemme
liittyvät myös
yhteistyöhön: miten
luoda toimivia
yhteistyömalleja
erilaisten toimijoiden
kesken eri puolille
maailmaa?”
3 8 •WAT E R L IN K 2• 2 01 1
avulla useiden kilometrien syvyydessä olevaa kaasuesiintymää, meidän tehtävämme on ymmärtää tarkasti lämpötilan ja paineen kaltaiset vallitsevat olosuhteet ja muodostaa tilanteeseen sopiva kemiallinen
yhdistelmä.”
Kun oikea yhdistelmä on löytynyt, asiakas tarvitsee
huomattavasti vähemmän vettä ja energiaa irrottaessaan kaasua maa-aineksista.
Vesikemiasta on hyötyä myös valmistaessa esimerkiksi paperia.
”Paperin valmistuksessa laitteistoihin muodostuu
herkästi prosessia haittaavia ja tuotteen laatuun vaikuttavia kertymiä. Tarvitaan paljon mittauksia ja laajaa ymmärrystä niistä lukuisista tekijöistä, jotka voivat johtaa kertymien muodostumiseen, sekä monipuolinen tuotevalikoima ratkaisun aikaansaamiseksi.”
Vuonna 2010 Kemiralle tullut Törmänen on unelmi-
ensa työssä, rakentamassa globaalia bisnestä vesikemian ympärille. Tehtävään tarvittavaa kokemusta
hän on hankkinut työskennellessään viidentoista
vuoden aikana myynti-, teknologiamarkkinointi- ja
strategiatehtävissä eri puolilla maailmaa, asuen myös
pari vuotta Singaporessa ja vuoden Yhdysvalloissa.
Kemiran mahdollisuus vaikuttaa ekosysteemiin
positiivisesti oli työpaikkaa vaihtaessa tärkeä ja vetovoimainen tekijä.
”Yksi firma ei tietenkään voi määrätä maailman
tulevaisuudesta, mutta on kiva olla mukana ympäristöystävällisyyden eteen työskentelevässä suuryrityksessä. Emmeköhän me 5 000 ihmistä saa yhdessä
jotain aikaan.”
Strategiajohtaja on silminnähden innoissaan
Kemiran tulevaisuudennäkymistä. Yhtiöllä on vahva
jalansija Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta
toimiva konsepti ja hyvät tuotteet mahdollistavat
myös uusien markkinoiden valloittamisen.
”Esimerkiksi Brasilian, Kiinan ja Intian markkinat tarjoavat merkittäviä kasvun mahdollisuuksia. Uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia on myös
teollisuusmaissa kaikilla asiakasalueilla”, Törmänen
toteaa. Paperiteollisuuden lisäksi muun muassa öljy-,
kaasu- ja kaivosteollisuus ovat vahvasti veden
kanssa tekemisissä. Aku Ankassa työnnetään pora
maahan ja öljyä alkaa suihkuta, mutta todellisuudessa asia ei ole ihan noin yksinkertainen.
5
PISARAA
 Mikä kirja
on muuttanut
sinua?
Max Jacobsonin Suomen
kohtalon vuodet antoi uutta
näkökulmaa
Suomen itsenäisyyden historiaan.
 Tärkein
arvosi?
Kaikki likoon
tärkeiden asioiden vuoksi.
 Lempimu­
siikkisi?
Eric Clapton.
 Voima­
paikkasi?
Koti.
 Lempi­
ruokasi? Japanilainen
grilliruoka
Teppanyaki.
”Vettä ja kemian sovelluksia tarvitaan, jotta luonnonvaroja saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ja
samalla ympäristöystävällisesti.”
Kemiran osaaminen astuu kuvaan tässä kohdin.
”Voimme vähentää veden ja energian tarvetta ja
puhdistaa vettä kierrätykseen sekä auttaa siinä, että
asiakkaan laitteistoihin ei tule epäsuotuisia kertymiä
tai ruostetta.”
Kemiran asiakasteollisuuden ja vesikemian osaajat lyövät asiantuntevat päänsä yhteen tässä vaiheessa ja
suunnittelevat asiakasta varten sen juuri oikean cocktailin.
”Sovellusihmistä voisi leikillisesti nimittää lääkäriksi. Kokenut lääkäri on nähnyt paljon erilaisia tapauksia. Tutkittuaan potilaan hän määrää vaivaan sopivan tropin”, Tuomas Törmänen havainnollistaa.
Lääkkeen oikeaoppinen annostelu on tärkeää myös
kemianteollisuudessa.
”Voimme auttaa annostelussa ja seurannassa.
Automatiikan avulla pystymme seuraamaan prosessia ja puuttumaan tarvittaessa annosteluun.”
Asiakkaan nopeasti muuttuvia tarpeita varten
Kemiralta löytyy erilaisiin pulmiin ratkaisut löytäviä
ammattilaisia. Tämä asiakasosaamisen ja teknologiaosaamisen yhdistäminen asiakkaalle kullakin hetkellä sopiviksi sovelluksiksi on yhtiön kasvumahdollisuuden kova ydin. Kemiran osaamisen avulla asiakas
voi säästää rahaa.
Esimerkkejä on lukuisia, suuria ja pieniä.
”Käyttämällä oikeaa kemiaa asiakkailla kuluu
vähemmän vettä ja energiaa. Öljyn, kaasun, metallien ja mineraalien prosessointi ja louhinta tehostuu.
Paperin valmistusprosessi ja materiaalien kierrätys
tehostuvat. Vettä voidaan kierrättää. Jätevesien liete
saadaan kuivemmaksi ja voidaan polttaa energiaksi.”
Kaikille asiakkaille yhteinen tarve on laitteistojen
kunto ja elinikä.
”Jos asiakas on sijoittanut järjestelmiinsä satoja
miljoonia tai jopa miljardeja, hän on hyvin kiinnostunut maksimoimaan niiden käytettävyyden ja eliniän.
Meillä on myös partnereita, esimerkiksi laitteistotoimittajia, jotka ratkovat asiakkaan ongelmia laajemmalla skaalalla.”
Kemiran osaaminen on paitsi kustannustehokasta,
myös ympäristöä säästävää.
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 9
AVEC
”Etsimme jatkuvasti uusia innovaatioita,
jotka hyödyttävät asiakkaidemme
liiketoimintaa ja vaikuttavat samalla
positiivisesti ympäristöön.”
”Veden kierrättäminen on iso juttu. Kun prosesseissa käytetty vesi putsataan hyvin, se voidaan käyttää yhä uudelleen. Luontoa ei saastuteta ja vettä säästyy kriittisiin tarpeisiin, kuten juomavedeksi ja maatalouteen.”
Tällaista mallia Kemira haluaa viedä eteenpäin
globaalisti erottautuakseen kilpailijoista ja luodakseen mahdollisimman suurta arvoa osakkeenomistajille. Strategiajohtajan mielestä sekä Kemiran että
asiakkaiden yhteinen tulevaisuuden haaste on ekologisen ja taloudellisen näkökulman yhdistäminen. ”Etsimme jatkuvasti uusia innovaatioita, jotka hyödyttävät asiakkaidemme liiketoimintaa ja vaikuttavat
samalla positiivisesti ympäristöön.”
Törmäselle maailman muuttaminen on tärkeä asia.
”Suuri osa maailmasta kärsii jo nyt vesipulasta, ja
tulevaisuudessa useita miljardeja ihmisiä tulee elämään sen alla. Maailman haasteet eivät ole ainakaan
helpottumassa”, hän sanoo.
”Uskon, että ympäristöasioihin on pakko kiinnittää
tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Myös siitä
syystä tämä työ on sekä haastavaa että palkitsevaa.”
Törmänen iloitsee Itämeren puhdistamisesta. Suunta on oikea, kun kemiallisen vedenpuhdistuksen
aikaansaannoksena esimerkiksi Pietarin vesilaitokselta mereen menee tuhat tonnia vähemmän fosforia.
”Tuntuu hyvältä, että Kemira on ollut mukana
tässä ja lukuisissa vastaavanlaisissa operaatiossa
ympäri maailmaa”, Törmänen sanoo.
Strategiajohtajan suhde veteen on käytännöllinen,­
pitäen sisällään muun muassa uimista ja lasten
kanssa pulikoimista Espoon rannoilla.
Perhe onkin Törmäsen elämän tärkein asia. Vaimo
työskentelee projektipäällikkönä IT-alalla ja perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä lasta. Lasten kanssa
käydään esimerkiksi pyöräretkillä tai elokuvissa,
pelataan pelejä tai kokkaillaan. Kesäisin suosituinta
ajanvietettä on rantaelämä. Monien muiden eri puolilla maailmaa elävien
4 0•WAT E R L IN K 2 • 2 01 1
ihmisten lisäksi Kemiran työn hedelmistä nauttivat
tulevaisuudessa myös Törmäsen lapset. Maailma tarvitsee parantajia, juuri näitä Kemiran vesikemian
”lääkäreitä ja tohtoreita”, jotka vettä kierrättämällä
pitävät huolta luonnon kiertokulusta.
”Ennen kaikkea maailma tarvitsee yhteistyötä eri
teollisuuksien ja toimijoiden välillä. Meidän haasteemme liittyvät myös tähän: miten luoda toimivia yhteistyömalleja erilaisten toimijoiden kesken eri
puolille maailmaa?”
Törmänen luottaa tiimityöskentelyn vahvuuteen. Joh-
tajana hän on melko rauhallinen ja harkitseva, mutta
tarvittaessa häneltä löytyy myös vahvuutta oman linjan pitämiseen. Ongelmiin hän sanoo hakevansa luovia ratkaisuja. ”Jokainen uusi tilanne vaatii oman näköisensä ratkaisun.”
Sovelluksia, siis.
Vapaa-ajalla strategiajohtaja ottaa tauon maailman
melskeestä pelaamalla jääkiekkoa joukkueessa, johon
kuuluu nuoruusaikojen läheisiä ystäviä. Silloin hän
hioo kuvioita hyökkääjänä, vaikka aktiiviaikoina oma
pelipaikka oli puolustaja.
”Olen pelannut lätkää viisivuotiaasta. Pelaan sitä varmasti myös tulevaisuudessa, koska laji on niin mukaansatempaava. Pelaaminen on myös loistavaa liikuntaa.”
Suomen viimekeväinen maailmanmestaruus lämmitti miehen sydäntä.
”Oli hienoa nähdä Suomen tiimin venyminen tiukassa
paikassa selkeään voittoon. Kiva fiilis, vaikka tietysti
16 vuoden takainen mestaruus tuntui vielä upeammalta, koska oma veli pelasi siinä joukkueessa.”
Oikeanlaisesta tiimityöskentelystä oli kysymys
molemmissa kiekkoleijonien mestaruuksissa. Kemira
tavoittelee globaalin vesikemian huippua samoilla
rehellisyyden, korkean osaamisen ja joukkuepelin
periaatteilla.
Tiimejä Kemiralla on satoja. Niillä on kaikilla oma,
tärkeä roolinsa.
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 41
YHTEISTYÖSSÄ
Kemiran ja VTT:n tutkimuskeskus SWEET (Centre of Water Efficiency Excellence) kokoaa uudella tavalla yhteen vesitutkimuksen
huippuosaamisen Suomessa ja maailmalla. Asiakkaiden tarpeet
ja käyttäjälähtöisyys ovat toiminnan kantavia teemoja.
Tutkimuskeskus tukee Kemiran strategista tavoitetta tulla johtavaksi vesikemian yhtiöksi ja kasvaa kannattavasti
luomalla uutta liiketoimintaa nykyi-
sen vahvan vesiosaamisen lisäksi. VTT:n
kannalta on palkitsevaa, kun tutkimustuloksia päästään kaupallistamaan. Voimavaroja yhdistämällä tulokset näkyvät.
Maailmanluokan vesiosaamista luomassa
Kari Larjavan mielestä on innostavaa olla luomassa uutta
osaamista ja teknologiaa tiiviissä yhteistyössä Kemiran kanssa.
Petri Silenius tekee innoissaan yhteistyötä VTT:n kanssa, sillä
yhteisen hankkeen avulla luodaan maailmanluokan osaamista
vesitehokkuudessa.
t e k s t i M i n n a Va lta r i • k u va A n t t i V e t t e n r a n ta
Kari Larjava, toimialajohtaja, VTT
”Puhdas vesi on elämälle välttämätöntä, ja sen pula konkretisoituu hiljalleen eri puolilla maapalloa. SWEET-hanke
on aidosti globaali, sillä vesi on merkittävä tekijä kaikkialla. Samalla SWEET on hyvä esimerkki suomalaisen
osaamisen vahvuuksista, ja se on laajin erilaista osaamista
yhdistävä hankekokonaisuus, mitä VTT on koskaan ollut
tekemässä. Tavoitteet ovat selkeitä ja niihin on mielekästä
pyrkiä, koska tutkijat tietävät, että tuotteet ja ratkaisut saadaan myös markkinoille ja oikeasti käyttöön. Voimavaroja
kokoamalla voimme ponnistaa maailmalle ja hankkia vahvan aseman tietyllä osa-alueella, kun tutkimusta ja osaamista kehitetään oikeaan suuntaan.”
Ympäristöteknologian osaamisen kehittäminen nähdään
VTT:ssä strategisesti yhtenä tulevaisuuden tärkeimmistä
aloista. Kun molemmissa organisaatioissa halutaan edetä
samaan suuntaan, voimavarojen yhdistäminen todella
kannattaa.
”Hyvien kumppaneiden kanssa kovaa osaamista on
antoisaa kehittää. Vesi on strateginen valinta myös Tekesissä, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa, ja Tekesistä on tullut meille tärkeä kumppani.”
Uusien ratkaisujen hakeminen erilaisia osaamisverkostoja yhdistämällä edustaa nykyaikaista tapaa tehdä innovaatioihin tähtäävää tutkimusta. Hanke on herättänyt paljon positiivista kaikua kansainvälisesti.
”Kaikissa projekteissa on tekijöitä molemmista organisaatioista, koska se on ehdottomasti paras tapa saada
aikaan tuloksia. Keskeistä on myös toteuttaa asioita konkreettisesti ja saada onnistuneet tutkimustulokset hyötykäyttöön.”
”SWEET pyrkii saamaan maailmaan enemmän puhdasta
vettä, koska vesipula on akuutti, globaali ongelma. Kehitämme esimerkiksi meri- ja murtovesien muuttamista juomakelpoiseksi membraaniteknologian avulla.”
”On tärkeä kasvattaa osaamista ja saada uusia resursseja vesitehokkuuden parantamiseen. Kemiran ja VTT:n
yhteistyön ansiosta saamme myös kansallista kilpailuetua,
kun suomalaisyritysten onnistunut yhteistyö herättää kansainvälistä mielenkiintoa.”
SWEET-hankkeen parissa työskentelee 200 ihmistä.
Tällaisen mittakaavan tutkimusta ei kukaan pysty tekemään yksin, joten Kemiralle on tärkeää, että VTT täydentää Kemiran osaamista ja molempien organisaatioiden
kyvyt ja resurssit saadaan käyttöön. Tutkimustyötä tehdään kaikissa Kemiran tutkimuskeskuksissa: Espoossa,
Atlantassa, Shanghaissa ja São Paulossa. São Paulossa
myös VTT:llä on tutkimusyksikkö.
”Kokemukset yhteistyöstä VTT:n kanssa ovat olleet
myönteisiä. Kyseessä on poikkeuksellisen iso projekti, joka
käynnistyi nopeasti, joten oppimisprosessi on varmasti
ollut molemminpuolinen, kun olemme kehittäneet yhteistyön toimintatapoja. Emme halua teettää tutkimusta alihankintana, vaan teemme tutkimusta yhdessä ja itse. Näin
saamme aikaan uudenlaisia tuloksia.”
Projektitasolla työparit tekevät tiivistä yhteistyötä. Projekteja on käynnissä kolmisenkymmentä, mutta projektisalkkuja päivitetään jatkuvasti – on luonnollista, että projekteja lopetetaan ja uusia aloitetaan.
”Yhdessä oppiminen ja kehittyminen on keinomme kasvattaa liiketoimintaa ja helpottaa innovaatioiden pääsyä
markkinoille. Luomme uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja
veden uudelleenkäyttöön, vesi-intensiivisiin prosesseihin
sekä kestävän kehityksen vesikemiaan.”
”Kehitämme
esimerkiksi
meri- ja
murtovesien
muuttamista
juomakelpoiseksi membraani­
teknologian
avulla.”
byline
”Kun molemmissa organisaatioissa halutaan
edetä samaan
suuntaan,
voimavarojen
yhdistäminen
kannattaa.”
Petri Silenius, T&K -verkostoista vastaava johtaja, Kemira
4 2•WAT E R L INK 1• 2 01 1
K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 43
Strategiajohtaja Tuomas Törmänen rakentaa Kemiran
tulevaisuutta sovelluksille, jotka parantavat asiakkaiden
liiketoimintaa ja ympäristöä. ”Vettä ja kemian sovelluksia tarvitaan, jotta luonnonvaroja saadaan hyödynnettyä
tehokkaasti ja samalla ympäristöystävällisesti”, hän toteaa.
Löydät haastattelun sivulta 36.
Tässä numerossa ...
Jokainen pisara on tärkeä
Vesitehokkuus kasvaa teollisuudessa s. 12
Oikeanlaista kemiaa
Suolanpoistoratkaisu Kiinassa s. 20
Kultakuumetta
Kaivosteollisuus kasvaa Afrikassa s. 22
4 4 •WAT E R L INK 2• 2 01 1