nÄin LUOt LisÄaRvOa


K E M I R A
O Y J : N
S I D O S R Y H M Ä L E H T I
3 / 2 0 1 0
itÄmeRi
hÄLyttÄÄ
– yhteistyö auttaa
nÄin LUOt
LisÄaRvOa
– Ja eROtUt
kiLpaiLiJOista
kehittyvien
maiden haaste
REACH
läpinäkyväksi
LÄÄkeJÄÄmÄt
JUOmavedessÄ
3 | 2010 waterlink
22618186.indd 1
1
8.9.2010 10:00:34
S i S Ä l lY S
26
4 LINKIT
ajankohtaista Kemirasta.
11 ProfIILI
Tapaamme Waterlinkin kolumnistin,
yhteiskunnallisen keskustelijan Dan
Steinbockin.
12 LIsäarvo oN LIIKKuva
maaLI
Yrityksen tarjonnan on vastattava
asiakkaiden tarpeita – ja tehtävä se
kilpailijoita paremmin.
19 myrsKyä PäIN
puhdasta juomavettä, sääoloista
riippumatta.
20 KemIraN vIesTIN vIejä
24 TärKeäN eTaPIN
KyNNyKseLLä
Kemiralla on tärkeä rooli eU:n reaCHprosessissa.
26 PuhTaammaN ITämereN
PuoLesTa
itämeri on pulassa. apu ei voi odottaa.
31 KoLumNI
maailmantalouden mullistukset ovat
merkki uuden aikakauden alusta myös
kemikaaliteollisuuden alalla.
32 TuoTTeITa TodeLLIsIIN
TarPeIsIIN
Kemiran uuden sukupolven
kuivalujuuskemikaalit ovat loistouutinen
pakkauskartonkiteollisuudelle.
36 jäTTeeN uusI eLämä
rami lappalainen
Seurasimme Kemiran markkinointi- ja
viestintäjohtaja leena lien mukana yhden
vauhdikkaan työpäivän ajan.
20
12
”Asiakkaan
kokemanarvon
uusiyhtälö
on:arvo+
maksuhalukkuus
+hinta+
kustannukset.”
monet aiemmin jätteeksi luokitellut
sivutuotteet voidaan nyt muuntaa
arvokkaiksi raaka-aineiksi.
38 NumeroT
Kemiran tunnusluvut ja kurssikehitys.
meininkiä millennium-tiedeleirillä!
Uutta väriä nahan käsittelyyn.
Turvallinen herkkuhetki.
2
22644902.indd 2
GeTTY imaGeS
42 KemIaa
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:01:19
pÄÄKirjOiTUS
liSÄÄ arvOa
aSiaKKaille ja
OmiSTajille
K
SUSanna KeKKOnen
emiran kyky palvella asiakkaitaan ja tuottaa
ratkaisuja erilaisiin veden puhdistuksen ja
uudelleenkäytön tarpeisiin perustuu yhtiön
teknologiaosaamiseen, tuoteportfolioon ja asiakkaiden kanssa hankittuun kokemukseen. Työskentelemme globaalisti lähes 10 000 asiakkaan kanssa, joten
uusien ratkaisujen kehittämisessä voimme hyödyntää
monenlaisista tilanteista kertynyttä oppia.
Kemiran keväällä käynnistämän vesitutkimuksen
huippuosaamiskeskuksen SWEETin avulla
rakennamme uutta osaamista. Vedenkäsittelyssä
yhdistetään erilaisia menetelmiä, kuten vesikemiaa,
biologista puhdistusta ja laitetekniikkaa. Asiakkaalle
tärkeintä on toimiva, kustannustehokas ja ympäristöä kunnioittava kokonaisuus. Arvon tuottaminen
esimerkiksi tehokkuutta lisäämällä edellyttää
kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakkaan tarpeista
sekä kykyä yhdistää erilaisia teknologioita.
Asiakkaiden lisäksi yrityksen on tuotettava arvoa
myös omistajilleen, jotta nämä saavat sijoitukselleen
odotuksia vastaavan tuoton. Omistajuudella on
merkitystä yhtiön johtamisessa ja tulevaisuuden
rakentamisessa. Kehittämisen kannalta on oleellista, että omistajat, oma organisaatio ja asiakkaat
katsovat samaan suuntaan. Kemirassa on nyt hyvä
omistusrakenne, ja se tukee yhtiön pitkäjänteistä
kehittämistä kaikkien osakkeenomistajien parhaaksi.
Harri Kerminen
Kemiran toimitusjohtaja
Kemira Oyj:n asiakas- ja
sidosryhmälehti. ilmestyy
neljä kertaa vuodessa
englanniksi ja suomeksi.
KUSTanTaja
Sanoma magazines Finland
Yritysjulkaisut
www.sanomamagazines.fi
jUlKaiSija
Kemira Oyj
www.kemira.com
Toimituspäällikkö
johanna Hytönen
päätoimittaja
marie Lundgren
tel. +46 42 17 11 19
paperi
lehden paperi on Galerie art Silk
115 ja 200 g/m2.
Kannen ja takakannen kuvat:
rami lappalainen
Tuottajat
Kati heikinheimo,
anu Piippo
Graafinen suunnittelija
Tomi metsä-heikkilä
GeTTY imaGeS
painOpaiKKa
Forssan Kirjapaino Oy
iSSn 1797-7738
Terveiset toimitukseen: [email protected]
Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset:
http://www.kemira.fi/media
3 | 2010 waterlink
22644902.indd 3
3
8.9.2010 10:01:22
INTRO
LääkejäämäT
kuORmITTavaT
vesIsTöjä
TeksTI Risto Pennanen | kuva getty images
k
ymmenet tutkimusryhmät eri puolilla maapalloa selvittävät, millaisia ongelmia veteen joutuvat lääkejäämät
aiheuttavat vesistöille ja ihmisille. Tutkimus on kuitenkin
keskittynyt teollistuneisiin maihin.
”Kehitysmaissa käytetyt lääkeaineryhmät ovat jääneet
tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi malaria-,
tuberkuloosi, aids- ja loislääkkeistä tarvittaisiin lisätietoa”, sanoo
professori Tuula Tuhkanen Tampereen teknillisen yliopiston
kemian ja bioteknologian laitokselta.
Näitä lääkeaineita käytetään paljon maissa, joissa ei ole
jäte- tai talousveden käsittelyä. Siksi virtsaan erittyvät lääkeaineet
päätyvät jäteveden mukana ympäristöön ja sitä kautta käyttöveteen.
Vaikka tilanne on merkittävästi parempi teollistuneissa
maissa, täytyy niissäkin suhtautua lääkkeiden ja myös hygieniatuotteiden jäämiin vakavasti. Erityisen herkästi niitä tulisi seurata
vesistöissä, joihin johdetaan jätevesiä ja jotka kiertävät monen
kaupungin läpi ennen mereen päätymistään.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa rekisteröityjä lääkeaineita on
noin 3000, joista vain noin 20:a eniten valmistettua on ruvettu
jäljittämään vesistöstä. Määritystyö on hyvin haastavaa, koska
puhumme nanogrammaa per litra -tasoista”, kertoo johtaja Kaj
Jansson Vice President, T&K ja teknologia.
Vesistöissä jäämät voivat aiheuttaa monenlaisia ympäristöhaittoja, joita ei vielä tunneta. Ongelmat voivat liittyä
ennen kaikkea erilaisten eliölajien lisääntymiseen.
”Lääkkeet ovat vain yksi aineryhmä, josta talousvedessä
mahdollisesti on jäämiä. Lisäksi ongelmia voi syntyä eri aineiden
yhteisvaikutuksesta, sillä yhdisteitä saattaa muodostua veteen
kymmeniä”, muistuttaa Tuhkanen.
Lääkkeiden käytön vähentäminen olisi yksi askel lääkejäämien vähentämiseksi. Käytännössä kehitys kulkee kuitenkin
toiseen suuntaan. Siksi ongelman kimppuun pitää käydä
tehokkaalla puhdistamisella myös kehittyvissä maissa. Puhdistustekniikoita on lukuisia, kuten biohajoavat kemikaalit ja
kehittyneet hapetustekniikat.
Kaj Janssonin mukaan lisähaasteen tuo, ettei nykyisiä puhdistamoja ole suunniteltu lääkeaineiden hajottamiseen, vaan lähinnä
kiintoaineen, fosforin, typen sekä helposti biologisesti hajoavien
aineiden poistamiseen. Työtä siis riittää sekä tutkimuksen että
käytännön soveltamisen saralla. n
4
22520961.indd 4
Lääkeaineet turmelevat vesistöjä ja
mahdollisesti myös ihmisten terveyttä
maissa, joissa asutus on tiheää ja
vedenkäsittely puutteellista. Kuva
tokiosta on kuvattu erikoislinssillä.
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:01:59
Monet lääkkeet ovat
vesiliukoisia. Siksi
niitä ei saa poistettua
keinoilla, joilla
juomavesi yleensä
puhdistetaan.
3 | 2010 waterlink
22520961.indd 5
5
8.9.2010 10:02:01
LINKIT
susaNNa KeKKoNeN
T&K
3+1 KysymysTä
KemIraN T&K- ja TeKNoLogIajohTaja johaN grÖNILLe
Kemira on mukana vesiteknologiaa ja -innovaatioita edistävässä Acqueau-klusterissa. Se on osa eurooppalaista
Eureka-yhteistyöverkostoa,
jonka tavoitteena on synnyttää veteen liittyviä tutkimusja kehitysprojekteja ja vauhdittaa siten kilpailukykyisten
tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämistä globaaleille markkinoille. Tarkoitus
on rahoittaa vesialan yhteistutkimushankkeita 500 miljoonalla eurolla tulevan kymmenen vuoden aikana.
1. Miten toukokuussa
perustettu acqueau poikkeaa
Muusta eurooppalaisesta
tutkiMusyhteistyöstä?
Kyse on nimenomaan yritysvetoisesta verkostosta. Acqueau ei rahoita yliopistojen
perustutkimusta, vaan se keskittyy yritysten tekemään soveltavaan tutkimukseen lähempänä asiakasrajapintaa.
2. Mitkä ovat painopisteet?
Acqueau on määritellyt viisi
painopistealuetta: veden desinfiointi ja muu hapettaminen ympäristövaikutusta ja
energiankulutusta vähentäen,
energiatehokas jätevesien kä-
6
22618481.indd 6
-yhTeIsTyÖ
KäyNNIsTyI
sINgaporessa
vedenkäytön hallinnan teeMat olivat keskuste-
lun keskiössä Singaporen kansainvälisellä vesiviikolla heinäkuussa. Tapahtuma kokosi yhteen alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa julkishallinnon ja
teollisuuden edustusta myöten. Ohjelmassa oli koke-
sittely, membraaniteknologia,
reaaliaikainen prosessien hallinta ja putkistomateriaalien
kehittäminen.
3. keitä klusterissa
on Mukana?
Mukana on jo näin alkuvaiheessa toistakymmentä vesialan johtavaa eurooppalaista yritystä. Mukaan toivotaan
suuryritysten lisäksi erityisesti pk-yrityksiä. Lisäksi yhteistyöhön osallistuvat viranomaistahot eri maista, kuten
Tekes Suomesta.
+1 Mitä hyötyä acqueau
tuo keMiralle?
Olemalla mukana verkostossa
voimme vaikuttaa eurooppalaisen vesitutkimuksen suuntaan. Acqueau on myös tie
tutkimusrahoitukseen. Klusterin painopistealueet ovat keskeisiä myös Kemiran omassa
strategisessa kehittämisessä. n
kemiran toimitusjohtaja
harri kerminen ja
professori ng Wun Jern
nanyangin teknillisestä
yliopistosta juhlistavat
uuden t&k-yhteistyön
alkua.
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:03:06
musten jakamista, menestystarinoiden esittelyä sekä pureutumista vesisektorin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Seminaarin yhteydessä julkistettiin Kemiran
uusin yhteistyöhanke tutkimuksen ja kehityksen
saralla. Singaporen Nanyangin teknillisen
yliopiston (NTU) kanssa toteutettava kaksivuotinen
ohjelma tähtää jätevedestä valmistetun puhtaan
veden tuotannon tehostamiseen. Tavoitteena on
suunnitella tehokkaampi vedenpuhdistusprosessi,
joka tuottaa enemmän puhdasta vettä pienemmällä
energiankulutuksella ja jätemäärillä.
Singapore on vahvistanut asemaansa
maailmanlaajuisena vesialan keskuksena. Vuonna
2006 Singaporen hallitus määritti ympäristö- ja
vesialan yhdeksi strategiseksi kasvualueeksi ja sitoutui
investoimaan 250 miljoonaa euroa alan kehittämiseen.
Yli 70:llä vesialan yhtiöllä on nyt maassa pääkonttori,
tuotantoa tai T&K-toimintaa. n
yrITysosTo
IsossaBrITaNNIassa
keMira osti heinäkuussa Albemarlel-
ta yhtiön Teesportissa, Iso-Britanniassa.
Tuotantolaitoksella työskentelee noin 30
henkilöä.
Pääosa Teesportin tuotevalikoimasta
koostuu korroosionestoaineista
ja öljynporauksessa käytettävistä
emulgointiaineista. Ne kasvattavat
Kemiran tuotetarjontaa alueen öljyja kaasuteollisuudelle. Hankinnan
tavoitteena on vahvistaa Kemiran
asemaa alueella ja nopeuttaa yhtiön
vesistrategian toteuttamista.
Teesportin sijainti tuo Kemiralle
maantieteellistä etua. Myös
tehdastuotannon joustavuus paranee.
Lisäksi toiminnan keskittäminen
hyödyttää yritystä. n
Lue lisää Kemiran toiminnasta IsossaBritanniassa sivulta 10.
TIESITKÖ...
Jos verrataan vesitilavuuksia
asukasmääriin, Välimeren alueella
pitäisi asua noin kaksi kertaa koko
maailman väestön verran ihmistä,
jotta heidän aiheuttamansa kuormitus
vastaisi Itämereen kohdistuvaa
kuormitusta.
»
3 | 2010 waterlink
22618481.indd 7
7
8.9.2010 10:03:07
LINKIT
VerKosTo
VahVIsTuI ÖLjysemINaarIssa
asIaKaspaLVeLuN
N
uudeT TuuLeT
keMira on viiMe vuosina
tehostanut asiakaspalveluaan merkittävästi. Helsinkiin, Helsingborgiin, Barcelonaan ja Hollannin Botlekiin
on avattu uudet asiakaspalvelukeskukset, jotka palvelevat
Kemiran asiakkaita ympäri Eurooppaa, Baltiaa ja Venäjää.
Uudet keskukset ovat
omistautuneita tehtävälleen
hoitaen kaikki asiakkaiden
tarpeet yhteydenotoista kuljetuksiin. Enää ei myöskään
tarvitse ottaa yhteyttä useampaan paikalliseen toimipisteeseen vaan esimerkiksi asiakkaat Hollannissa ja Saksassa
voivat nyt soittaa Botlekin
asiakaspalvelukeskukseen ja
saada sieltä nopeaa ja tehokasta palvelua jopa kahdeksalla eri kielellä.
Kemiran logistiikka- ja
asiakaspalvelujohtajan Jari
Grönlundin mukaan prosessien harmonisoimisen tavoitteena ei ole ainoastaan tehokkaampi toiminta vaan myös
asiakaspalvelumittausten helpottaminen. Jo tehdyissä mittauksissa onkin nähty merkittäviä parannuksia.
“Ja suunta on yhä ylöspäin”, sanoo Grönlund. n
8
22618481.indd 8
ölJykentillä syntyvien JäteölJyJen käsittelyn hankaluus on yksi niistä aiheista, jotka nousivat esille
2. kesäkuuta järjestetyssä öljykenttien vedenerotusprosesseihin liittyvässä seminaarissa. Kemiran Espoon tutkimus- ja kehityskeskus isännöi seminaaria
yhdessä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston kanssa. Seminaari on osa yliopiston Joint Industrial Program -ohjelmaa.
Kolmipäiväiseen tapahtumaan osallistui öljyyhtiöiden, öljykentillä palveluita tuottavien yritysten sekä yliopistojen edustajia. Yhteensä mukana oli
noin 60 asiantuntijaa.
”Tutkimuksen kannalta on erittäin hyödyllistä
kuulla yritysten öljykentillä kohtaamista haasteista, jotta osaisimme entistä paremmin kehittää uusia
tuotteita. Seminaari tarjosi myös erinomaisen mahdollisuuden yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseen
eri osallistujien kesken”, sanoo tutkija Susanna Toivonen Kemiran T&K:sta. n
KemIra TapahTumIssa
19.9.
iWa World Water congress, Montreal, kanada
28.9.
World dairy expo 2010, Wisconsin, yhdysvallat
29.9.
Food ingredients asia 2010, Jakarta, indonesia
2.10.
WeFtec, new orleans, yhdysvallat
04.10.
aocs 7th World conference on detergents, Montreux, sveitsi
05.10.
cphi 2010, pariisi, ranska
13.10
57th sepaWa congress, Fulda, saksa
15 – 16.10. cleantech Finland smart days at shanghai World expo
26.10.
spe russian oil & Gas, Moskova, venäjä
27 – 29.10. delhi international renewable energy conference
direc (cleantech Finland exhibition stand)
3.11.
6th international exhibition on Water treatment chemicals,
technologies and applications, shanghai, kiina
8.11.
pap For russia, pietari, venäjä
9.11.
aneas, XXiv annual convention, Mexico city, Meksiko
16.11.
ppi awards 2010, Brysseli, Belgia
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:03:08
lyhyesti
optiset kirkasteet Myytiin
catec GMBh:lle
kemira ja saksalainen catec
Gmbh takaajanaan Fengler Beteiligungs Gmbh, ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka
mukaan kemira myy maailmanlaajuisen optisten kirkasteiden liiketoimintansa catecille.
optiset kirkasteet lisäävät paperin valkoisuutta ja
kirkkautta. kauppa käsittää leverkusenissa toimivan
tuotantolaitoksen, maailmanlaajuisen myyntiverkoston
ja tukifunktiot. liiketoiminta työllistää noin 100 henkeä,
joista pääosa saksassa. he
siirtyvät catecin palvelukseen
elokuun lopussa, jolloin sopimus on määrä vahvistaa.
kaupalla ei ole merkittävää
vaikutusta kemiran taloudelliseen tulokseen.
mILLeNNIum-paLKINTo
aurINKoeNergIaN VaLjasTajaLLe
nelJännen MillenniuM-teknoloGiapalkinnon pääpalkinnon on saanut
sveitsiläinen kemiantekniikan professori
Michael Grätzel. Hän on kehittänyt väriaineherkistettyjä aurinkokennoja, joiden
avulla aurinkoenergiaa voidaan valjastaa
käyttöön entistä edullisemmin.
Grätzelin kehittämä keinotekoiseksi fotosynteesiksi kuvattu teknologia on
lupaava vaihtoehto hallitsevalle piipohjaiselle aurinkokennoteknologialle. En-
simmäiset Grätzel-kennoihin perustuvat
kuluttajatuotteet ovat jo tulleet markkinoille. Tulevaisuudessa tähän innovaatioon perustuvia tuotteita saattavat olla
esimerkiksi aurinkoenergiaa keräävät ikkunat ja nykyisiä huomattavasti halvemmat aurinkopaneelit.
Millennium-pääpalkinnon suuruus on
800 000 euroa. Kemira on yksi palkintosäätiön yhteistyökumppaneista. n
palveluyhtiö siirtyi coor
service ManaGeMentille
kemira oyj ja ruotsalainen coor
service Management aB allekirjoittivat 21.5.2010 sopimuksen, jonka mukaan kemira
myy ipos-palveluyhtiön coorille. ipos eli industry park of
sweden aB tarjoaa mm. kunnossapito- ja teknisiä palveluja
helsingborgin teollisuuspuistossa. ipos ja sen palveluksessa olevat 130 henkeä siirtyivät
coorille 1.7.2010 alkaen.
kemira tuottaa ruotsin
helsingborgissa vedenpuhdistus- sekä massa- ja valkaisukemikaaleja. palveluista kemiran omistukseen jäävät muun
muassa energiantuotanto, satamatoiminnot, ympäristö- ja
turvallisuus sekä keskeisimpien
raaka-aineiden ostot.
coor service Management
on pohjoismaiden johtava palveluyhtiö.
»
3 | 2010 waterlink
22618481.indd 9
9
8.9.2010 10:03:10
LINKIT
homma haLLussa
randy oWens nimitettiin Kemiran Poh-
jois-Amerikan liiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi 1.7.2010. Hän on myös
Kemiran Oil & Mining -segmentistä vastaava johtaja.
”Pohjois-Amerikan toimintojen osuus
Kemiran liikevaihdosta oli 23 prosenttia
vuonna 2009. Vaikka Pohjois-Amerikka
on tiettyjen teollisuudenalojen näkökulmasta kypsä markkina, Kemiran uusi vesistrategia avaa meille valtavat kannattavan kasvun mahdollisuudet”, Owens
sanoo.
Kemiralla on Pohjois-Amerikassa
yli 30 tuotannon, myynnin ja logistiikan toimipistettä. Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa sijaitsevat tuotantolaitokset valmistavat lähes kaikkia
yhtiön vesikemikaalivalikoimaan kuuluvia tuotteita. Lisäksi Kemiralla on Atlantassa tutkimuskeskus. Tuotevalikoima kattaa Kemiran kaikki segmentit:
Paper, Oil & Mining ja Municipal &
Industrial.
Kemiran kolme segmenttiä syntyivät
liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena vuonna 2008. Alueellinen uudelleenjärjestely perustuu segmenttien strategioihin ja Kemiran 2008 julkistamiin
toiminnallisiin tavoitteisiin.
”Minun tehtävänäni on luoda edellytykset tiiviille yhteistyölle sekä alueiden,
toimintojen ja segmenttien yhdenmukaistamiselle. Tavoitteenani on varmistaa, että
alueelliset erityistarpeet otetaan huomioon
ja että Pohjois-Amerikan liiketoiminnot
ovat olennainen ja kiinteä osa Kemiraa.”
Owensin mukaan Kemiran tavoitteena
on olla tulevaisuudessakin hyvä työpaikka sekä ammatillisesti että työilmapiirin
perusteella. Suurin haaste on antaa matriisirakenteen yksinkertaisesti tehdä tehtävänsä ja seurata yhtenäisten maailmanlaajuisten tiimien muodostumista. n
TuoTaNTo KasVaa
Isossa-BrITaNNIassa
3 faktaa isostabritanniasta:
• väestö: 61.7 miljoonaa
• pinta-ala: 244 820 km²
• eu:hun liittymisvuosi: 1973
lähde: eu
10
22618481.indd 10
keMira perusti tytäryhtiön Isoon-Britanniaan vuonna 1982.
Useiden yritysostojen jälkeen - joista viimeisin heinäkuussa
2010 - yrityksellä on nyt maassa yhteensä 170 työntekijää.
Yhtiöllä on Isossa-Britanniassa neljä tuotantolaitosta, joista merkittävin valmistaa kuivaa polyakryyliamidia
Bradfordissa. Rautasulfaattitehdas sijaitsee Goolessa ja
polyalumiinikloriditehdas Ellesmere Portissa.
Kemira Chemicals UK:n viimeisin hankinta on Teesportin tuotantolaitos koillis-Englannissa. Päätuotteina ovat
korroosionestäjät ja porauksessa käytettävät emulgointiaineet, joista molemmat täydentävät Kemiran
tuotevalikoimaa alueen öljy- ja kaivosteollisuudelle.
Koagulanttilaitosten myynti tulee pääosin
Ison-Britannian kunnalliselta ja teollisuussektorilta. Bradfordin tehtaan tuotteista taas 90 prosenttia myydään maan ulkopuolelle. EMEA-aluelle viedään 45 prosenttia kokonaistuotannosta.
Kemira on lisäksi Ison-Britannian suurin kiitoratojen jäänestoaineiden myyjä. n
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:03:17
proFIILI
muuToKseN
uudeT mooTTorIT
Taloustaantuman jälkimainingeissa
pohditaan nyt, mitä seuraavaksi.
Waterlink-lehden kolumnisti Dan
Steinbock uskoo, että luvassa on
mielenkiintoisia mullistuksia.
TeKsTI saMi anteroinen | KuVa lehtikuva
d
”g7-ryhmän
korvautuminen
g20-ryhmällä
on muutoksen
selvin merkki.”
an Steinbockilta on totuttu odottamaan voimakkaita lausuntoja. Hänet tunnetaan värikkäänä kommentoijana ja kansainvälisesti arvostettuna liiketalouden tutkijana. Niinpä mielenkiinto
herää, kun Steinbock kuvailee maailmantalouden olevan edelleen murrosvaiheessa.
”Sen päätyttyä kasvu voimistuu ja perustuu yhä
useampiin lähteisiin”, hän lupaa.
Steinbock on erikoistunut kehittyneiden talouksien
ja suurten kehittyvien talouksien välisiin suhteisiin.
Hän työskentelee kansainvälisen liiketoiminnan
tutkimusjohtajana yhdysvaltalaisessa India, China
and America -tutkimuslaitoksessa sekä vanhempana
tutkijana kiinalaisessa SIIS-tutkimuslaitoksessa
(Shanghai Institutes for International Studies).
”Vie aikansa, ennen kuin uudet kasvusektorit etenkin energia ja kestävä kasvu – alkavat tuottaa
tulosta. Kasvun keskukset löytyvät pääasiassa nousevista
talousmahdeista eli Brasiliasta, Kiinasta, ja Intiasta sekä
yleisemmin Aasiasta.”
Steinbock huomauttaa, että kasvun painopisteen
siirtyminen kehittyneistä kehittyviin maihin vauhditti
maailmantalouden kriisiä – ja kriisin seuraukset
nopeuttavat muutosta edelleen.
”Maailmantalouden kasvu on nojannut suuriin
kehittyviin talouksiin vuodesta 2007 lähtien
ensimmäistä kertaa vuosisatoihin”, Steinbock sanoo.
Hän pitää selkeimpänä muutoksen merkkinä perinteisen
G7-ryhmän korvautumista johtavien teollisuusmaiden ja
nousevien talouksien G20-ryhmällä. n
Lue lisää: Dan Steinbockin kolumni sivulla 31.
3 | 2010 waterlink
22618481.indd 11
11
8.9.2010 10:03:19
30 sekuntia
•Arvonperusteetmuuttuvatajanmyötä,
sanookansainväliseenliikkeenjohtoon
jastrategisiinmuutoksiinerikoistunut
professoriRamBaliga.Perinteet
eivätkahlitsenouseviltamarkkinoilta
ponnistaviakilpailijoita,joillaon
tuoreitajaennakkoluulottomia
näkemyksiäasiakasarvosta.
•Moniyritysontähänsaakka
keskittynytainoastaanteknisiinja
taloudellisiinarvotekijöihin.Sosiaaliset
jatunneperäisetarvotekijätovat
useinkuitenkinratkaisevantärkeitä.
Hyvänkintuotteenmenestysvoi
kaatuamuutamaanhuonoon
asiakaskokemukseen.
•Baligaesittääuudenyhtälönasiakkaan
kokemanarvonymmärtämiseksi:
arvo+maksuhalukkuus+hinta+
kustannukset.Hintajakustannukset
ovathallittavissaoleviamuuttujia,
muttamaksuhalukkuusjaarvoovat
monimutkaisempia.Samaarvolupaus
voituottaaerilaisenmaksuhalukkuuden
eriasiakasryhmissä.
•Asiakaskokemuksenhallintaonmyös
keskeinenkäsite.Perustaarvon
tuottamisellerakentuukaikillaniillä
kerroilla,kunasiakkaaseenollaan
tavallataitoisellayhteydessä,sanoo
markkinoinninprofessoriKajStorbacka
Hankenilta.
•Asiakkaankokemaarvovoidaan
jakaakahteenosatekijään.Vaihtoarvo
kertoo,kuinkapaljonasiakasonvalmis
maksamaantuotteesta.Käyttöarvo
taasonsearvo,jonkaasiakassaa
tuotteestasitäkäyttäessään.Tuote
voiollamitävain:palvelu,laitetai
kemikaali.
•Yritystenpitäisimuuttaatuotteidensa
määrittelyäniin,ettäasiakassaaniistä
myöskäyttöarvoa.
12
22572286.indd 12
waterlink3|2010
8.9.2010 10:04:52
tEksti Randel Wells|kuvatGeTTY IMaGes jaIsTOCKPHOTO
Lisäarvo on
liiKKuVA
MAAli
Yritys ei menesty enää pelkästään paremmilla
tuotteilla. Asiakaskokemus ja pehmeät
arvotekijät ratkaisevat yhä useammin myös
raskaan teollisuuden ostopäätökset. »
3|2010waterlink
22572286.indd 13
13
8.9.2010 10:04:55
o
n suuri virhe olettaa,
että saavutettu
menestys takaisi
onnistumisen myös
tulevaisuudessa. Näin
sanoo kansainväliseen johtamiseen ja
strategisiin muutoksiin erikoistunut liikkeenjohdon professori Ram Baliga Wake
Forestin yliopistosta Yhdysvalloista.
”Yritysten sisäiset kuvitelmat saattavat
koitua niiden kohtaloksi. Näin tapahtuu,
kun yritykset kehittävät tietyn ratkaisun tai sovelluksen ja alkavat uskoa
tuotteidensa olevan itseisarvoisen hyviä,
riippumatta siitä mitä muut tarjoavat.”
Baligan mukaan yritykset tarkastelevat tarjoamiensa ratkaisujen arvoa kovin
kapeasta näkökulmasta. ”Ne eivät ota
huomioon, että liiketoiminnan edellytykset muuttuvat ajan myötä.”
Arvon elinkaari typistyy tuotteiden
elinkaarien lyhentyessä. Myös kustannuksiin vaikuttavat tekijät muuttuvat
14
22572286.indd 14
niin nopeasti, että yritykset eivät välttämättä pysty pitämään tuotantokustannuksia matalina.
Globalisaatio tuo lisää haasteita.
Perinteet eivät kahlitse nousevilta markkinoilta ponnistavia kilpailijoita, joilla
on ennakkoluulottomia näkemyksiä
asiakkaan arvostamista ominaisuuksista.
”Näiden yritysten arvolupaukset ovat
ajanmukaisia”, Baliga sanoo.
”Jotta yritys ymmärtäisi, mikä on
arvokasta asiakkaalle, sen on tunnettava
asiakkaan tavoitteet”, sanoo markkinoinnin professori Kaj Storbacka Hanken Svenska Handelshögskolanista. Hän
toimii myös asiakaskeskeiseen strategian
kehittämiseen sekä myynnin ja asiakkuuksien johtamiseen erikoistuneen
Vectia-konsulttiyrityksen hallituksen
puheenjohtajana. ”Yrityksen tarjonnalla
on arvoa asiakkaalle vain silloin, kun
tarjonta auttaa asiakasta saavuttamaan
tavoitteensa.”
MieliKuVienMeRKiTYS
”Moni yritys on tähän asti keskittynyt
ainoastaan teknisiin ja taloudellisiin arvotekijöihin. Tänä päivänä parhaiten menestyvät ne toimijat, jotka ottavat huomioon
myös sosiaaliset ja tunneperäiset arvotekijät”, Baliga huomauttaa. Esimerkiksi
Procter & Gamble toi äskettäin markkinoille uuden vaipan, joka oli todistetusti
kilpailijoiden tuotteita tehokkaampi.
Uusi vaippa kuitenkin aiheutti kuitenkin
muutamalle vauvalle ihottumaa, ja tuotteen ensimmäiset ostajat kertoivat myös
kielteisistä kokemuksistaan internetin
sosiaalisissa verkostoissa. Tämä aiheutti
pian valmistajalle monenlaisia ongelmia,
vaikka uusi vaippa olikin teknisesti kilpailijoiden tuotteita parempi.
Hyvänkin tuotteen menestys voi
kaatua muutamaan huonoon asiakaskokemukseen. Näiden pehmeämpien arvotekijöiden merkitys kasvaa jopa raskaassa
teollisuudessa. Asiakkaita ei kiinnosta
waterlink3|2010
8.9.2010 10:05:08
ainoastaan tuotteen tekninen arvo.
Heille on myös tärkeää, kuinka helppo
yrityksen kanssa on asioida, henkilötasolla.
”Asiakkaalle syntyvä lisäarvo (engl.
customer value) on aina kokemusperäinen”, Storbacka sanoo. Asiakkaat voivat
kokea asiat eri tavalla kuin tuotteen tarjoaja, jonka on ymmärrettävä nämä erot.
Vaikka yrityksen tuote olisi teknisesti
kilpailijoiden tuotteita parempi, tuotteen
arvo on pystyttävä välittämään asiakkaalle kokemuksen tasolla. Objektiivisella paremmuudella ei ole merkitystä, jos
asiakas ei usko yrityksen myyntiväitteitä.
uuSiARVoYHTälö
Aiemmin periaatteena oli, että lisäarvo
nostaa tuotteen hintaa. Globalisaatio on
muuttanut tilannetta valtavasti: nykyisin
saa entistä enemmän halvemmalla.
Baliga esittää uuden yhtälön, jonka
avulla on helpompi ymmärtää asiakkaalle tuotettavan lisäarvon merkitystä
nykytaloudessa. Yhtälössä on neljä
muuttujaa: arvo, maksuhalukkuus, hinta
ja kustannukset.
Kustannus on hallittavissa oleva
muuttuja. Tuotantokustannusten muutokset vaikuttavat suoraan yrityksen
katteeseen. Hintakin on hallittavissa
oleva muuttuja, mutta se on myös strateginen muuttuja. Yritys voi hinnoitella
tuotteensa esimerkiksi niin, että arvo
tuottaa yritykselle mahdollisimman suuren voiton. Alhaisempi hinta taas pitää
kilpailijat pois markkinoilta.
Maksuhalukkuus ja arvo ovat monimutkaisempia muuttujia.
”Voidaan sanoa, että asiakkaan
maksuhalukkuus on suoraan verrannollinen yrityksen asiakkaalle tuottamaan
arvoon”, Baliga sanoo.
Sama arvolupaus voi kuitenkin
tuottaa erilaisen maksuhalukkuuden eri
asiakasryhmissä. Tuotteen arvo ei muutu, mutta asiakkaiden käsitykset tuotteen
arvosta vaihtelevat.
Globalisaatio
muuttaa lisäarvon
syntyä, sillä nykyisin
saa enemmän
halvemmalla.
»
3|2010waterlink
22572286.indd 15
15
8.9.2010 10:05:11
Asiakkaidentärkeimpienarvotekijöiden
selvittämiseksionosattavakatsoapin­
nanalle.Aiempienostopäätöstenperus­
teellavoipäätellä,mitäominaisuuksia
asiakkaatarvostavat.
Tuotteen arvokin voi toki muuttua.
Baliga ottaa esimerkiksi talidomidin, raskauspahoinvointia vähentävän lääkkeen,
joka lanseerattiin 1950-luvulla. Tuote
vedettiin markkinoilta, kun sen havaittiin
aiheuttavan synnynnäisiä poikkeavuuksia.
Seuraavina vuosikymmeninä lääkärit
kokeilivat talidomidia muiden sairauksien hoidossa ja huomasivat sen tehoavan
erittäin hyvin. Lääkkeen koettu arvo
muuttui, ja kuluttajat olivat taas valmiita
maksamaan tuotteesta. Myöhemmin
talidomidin huomattiin tehoavan myös
luuydinkasvaimiin. Tuotteen koettu arvo
muuttui jälleen, ja kuluttajien maksuhalukkuus kasvoi edelleen.
Yritysten välisessä myynnissä hinta
on Storbackan mukaan edelleen muita
tekijöitä tärkeämpi.
16
22572286.indd 16
”Yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että tuote todellakin tuo asiakkaalle arvoa”, Storbacka sanoo. Hän
suosittelee ratkaisuksi menetelmää, jota
kutsutaan asiakkaan saaman hyödyn
kvantifioinniksi eli määrällistämiseksi
(ks. faktalaatikko sivu 18).
oPeTTeleTulKiTSeMAAn
ASiAKKAAnTARPeiTA
Yritys pystyy tuottamaan asiakkaalle
arvoa vain, jos se ymmärtää asiakkaan
tarpeita ja toiveita.
”Olennaisinta on osaaminen, jota
kutsun asiakkaan arvontuotannon
tutkimiseksi”, Storbacka sanoo. ”Tämä
osaaminen on kaikissa yhteyksissä
välttämätöntä, jotta asiakasta ymmärrettäisiin.”
Asiakkaat eivät kuitenkaan yleensä
osaa pukea sanoiksi, mikä on heidän
mielestään arvokasta. Lisäksi asiakkaiden puheet eivät välttämättä heijastu
toimintaan asti.
”Asiakkaiden tärkeimpien arvotekijöiden selvittämiseksi on osattava katsoa
pinnan alle”, Baliga lisää. Hän suosittelee aiempien ostopäätösten tutkimista.
Niiden perusteella voi päätellä, mitä
ominaisuuksia asiakkaat arvostavat.
Antropologiaan ja kansatieteeseen
perustuvat uudet menetelmät auttavat
yrityksiä ymmärtämään paremmin asiakkaiden arvokokemuksia. Asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen edellyttää
vuorovaikutusta ja seurantaa pitkällä
aikavälillä.
”Yrityksen on luotava asiakkaaseen
waterlink3|2010
8.9.2010 10:05:16
”Lisäarvoa syntyy
vain, jos asiakkaan
tarpeet ja toiveet
tunnetaan riittävän
hyvin.”
kestävä suhde, jotta se pystyy selvittämään asiakkaan tärkeimmät tarpeet ja
vastaamaan niihin milloin tahansa.”
ASiAKASKoKeMuKSenHAllinTAA
Myyjätahon suhde asiakkaan edustajiin
vaikuttaa ratkaisevasti ostopäätöksiin
etenkin raskaassa teollisuudessa.
”Yrityksellä on oltava hyvät suhteet
kaikkiin ostopäätöksiin vaikuttaviin
osapuoliin”, Baliga sanoo. ”Haasteena
on tarjota tuotetta oikealla tavalla eli
tunnistaa, mitkä arvot ovat tärkeimpiä
osapuolille. Tehtaanjohtajan tavoitteena
on seisonta-ajan minimointi. Talousjohtaja haluaa parantaa tuottavuutta,
ostopäällikkö pienentää kustannuksia.”
Asiakassuhteiden – tai oikeammin
asiakkaan kokemuksen – hallinnan
moninaisiin haasteisiin ei välttämättä
kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
”Perusta arvon tuottamiselle rakentuu kaikista niistä kerroista, kun olemme
tavalla tai toisella yhteydessä asiakkaaseen, mitä tahansa kanavaa käyttäen.
Asiakassuhteita pitäisi arvioida tästä
näkökulmasta. Täyttääkö esimerkiksi
asiakkaalle soitettu puhelu yrityksen
brändilupauksen? Tätä arvioitaessa on
huomioitava myös tunneperäiset arvotekijät”, Storbacka sanoo.
Olennaiseen keskittyminen on vaikeaa. Se edellyttää selkeitä arvolupauksia,
jotka jokainen työntekijä on sisäistänyt.
Lisäksi se edellyttää vahvaa johtajuutta,
joka tukee arvolupauksien täyttämistä.
”Tämä tuottaa useimmille yrityksille
hankaluuksia”, Storback huomauttaa.
3|2010waterlink
22572286.indd 17
»
17
8.9.2010 10:05:19
”Arvolupausten sisäinen markkinointi
on yhtä tärkeää kuin niiden ulkoinen
markkinointi.”
Myös kannustinjärjestelmien on tuettava arvolupausten täyttämistä, Baliga
sanoo.
”Jos yritys käskee työntekijöitään
myymään arvoa mutta palkitseminen
perustuu myyntimääriin, työntekijät
eivät varmasti myy arvoa. On aivan
liikaa esimerkkejä yrityksistä, jotka
puhuvat arvon merkityksestä ja uusista
ajattelutavoista, mutta eivät tue niitä
käytännössä.”
uuSiAMAHdolliSuuKSiA
Ostopäätöksiin vaikuttaminen asiakaskokemusten hallinnan keinoin on yksi
tapa luoda kasvua. Muitakin tapoja on
– Storbacka pitää erityisen lupaavana
ja kiinnostavana tapaa, jota hän kutsuu
käyttöarvoksi.
Asiakasarvo voidaan jakaa kahteen
osatekijään. Vaihtoarvo kertoo, kuinka
paljon asiakas on valmis maksamaan
tuotteesta. Yritykselle on elintärkeää
saada asiakas vakuuttuneeksi siitä, että
yrityksen tuotteilla on vaihtoarvoa. Toinen osatekijä on käyttöarvo, jonka osuus
on yhä useammin vaihtoarvoa suurempi.
Käyttöarvo on arvo, jonka asiakas saa
tuotteesta sitä käyttäessään. Tuote voi
olla mitä vain: palvelu, laite, kemikaali...
”Strategisesta näkökulmasta tässä
piilee kiinnostava liiketoimintamahdollisuus”, Storbacka huomauttaa. ”Yritysten kannattaisi muuttaa tuotteidensa
18
22572286.indd 18
määrittelyä niin, että asiakas saa niistä
myös käyttöarvoa.”
Storbacka mainitsee esimerkkinä
Pratt & Whitney -nimisen yrityksen, joka
myi aiemmin suihkumoottoreita. Nyt
se vuokraa niitä: moottoreiden todellinen asiakasarvo myydään palveluna.
Tämä on parantanut asiakkaiden tasetta,
koska asiakkaiden ei tarvitse investoida
laitteistoon, vaan he maksavat pelkästä
käytöstä. Käytön myyminen on myös
laajentanut Pratt & Whitneyn tulopohjaa.
Käyttöarvo tuo kasvuun uuden ja
erittäin lupaavan ulottuvuuden. Vielä on
kuitenkin liian aikaista arvioida, ottavatko yritykset sen laajemmin käyttöön.
Ne näyttäisivät oivaltaneen käyttöarvon
merkityksen, mutta suunnanmuutokset
tapahtuvat aina hitaasti. n
n 4 kysymystä
lisäarvosta
•Pystytköosoittamaan,
ettätuotteesilisääasiakkaan
tuottojaeliparantaaasiakkaan
myyntiä?
•Auttaakotuotteesiasiakasta
vähentämääntoimintakuluja
eliomistamisenkokonais­
kustannuksia?
•Parantaakotuotteesi
asiakkaantasetta?Pienen­
tääkösekäyttöpääomaatai
kiinteääpääomaa?Vapaut­
taakoseresursseja?Auttaako
seasiakastahyödyntämään
olemassaolevanpääoman
entistätehokkaammin?
•Vaikuttaakotuoteasiakkaan
liiketoiminnankokonaisriskiin
esimerkiksivähentämällä
riskialtistusta?
waterlink3|2010
8.9.2010 10:05:51
tEksti RAndelWellS|kuvaGeTTYiMAGeS
Myrskyä päin
Longueuilin kaupunki Montrealin kupeessa Kanadassa varmistaa
Kemiran avulla juomavetensä laadun ankarimmissakin olosuhteissa.
k
ymmenisen vuotta sitten silloisen
Saint-Lambertin, nykyisen Longueuilin kaupungin vedenkäsittelylaitoksella oli ratkaistavanaan vaikea
haaste.
Laitokseen oli juuri asennettu vettä
hyvin nopeasti käsitteleva järjestelmä,
jossa käytetään mikrohiekkaa flokin
ytimenä. Sen avulla saadaaan flokki
laskeutumaan nopeammin ja toisaalta voidaan pienentää laitteen, kuten
laskutusaltaan kokoa. Saostusaineena
käytettiin edelleen pääasiassa alumiinisulfaattia. Samana vuonna Montrealin
tulvat heikensivät kuitenkin tuloveden
laatua merkittävästi. Alumiinisulfaatti
reagoi matalissa lämpötiloissa erittäin
hitaasti, joten puhdistuslaitos ei pystynyt
täyttämään juomavedelle asetettuja
vaatimuksia.
Auttaakseen Longueuilin kaupunkia
Kemira kehitti uudenlaisen ratkaisun,
PASS-saostusaineen (polyalumiinisilikaattisulfaatti). Se on esihydrolysoitu
alumiinisulfaattipohjainen saostusaine,
joka toimii sekä korkeissa että matalissa
lämpötiloissa. PASS paransi vedenlaatua
selvästi, ja vedenkäsittelylaitos täytti juo-
mavedelle asetetut vaatimukset jälleen
vaikeuksitta.
TeHoAjAVARMuuTTA
”Meillä ei ole enää juomaveden laatuongelmia. Tämä toimintavarmuus on
tärkein Kemiran teknologian tuoma
lisäarvo”, sanoo Longueuilin vedenkäsittelylaitoksen johtaja Alain Turcotte.
PASS-saostusaine on erittäin toimiva
ratkaisu laitoksen tarpeisiin, koska se
toimii tehokkaasti myös, kun tulovesi on
kylmää. Laitoksella huomattiin myös,
että PASS nosti veden pH-arvoa. Tämä
vähensi kalkin tarvetta ja auttoi siten
pienentämään käyttökustannuksia.
”Hienointa tässä ratkaisussa on
se, että PASS ja alumiinisulfaatti ovat
täysin yhteensopivia”, sanoo Manuel
Moreau, Kemiran Kanadan liiketoimintojen Municipal-segmentin senior sales
manager. Longueuilin vedenkäsittelylaitos
voi käyttää PASS-saostusainetta, kun sää
kylmenee tai tulee voimakkaita myrskyjä.
Kesällä laitos voi siirtyä jälleen käyttämään alumiinisulfaattia. Muut saman
alueen vedenkäsittelylaitokset tosin käyttävät PASS-saostusainetta ympäri vuoden.
läPinäKYVäjAluoTeTTAVA
Kemira on luonut vahvat suhteet asiakkaisiinsa Montrealin seudulla. Yhtiö onkin
alueen suurin saostusaineiden valmistaja.
Kemiran liiketoimintamallin perusarvot
ovat läpinäkyvyys ja luottamus.
”Kemira on ollut meihin säännöllisesti yhteydessä, seurannut käyttämäämme teknologiaa ja näin varmistanut, että
meillä on oikeat kemikaalit käytössä”,
Alain Turcotte sanoo.
Manuel Moreau oli Longueuilin vedenkäsittelylaitoksesta vastaava Kemiran
asiakkuuspäällikkö, kun PASS-saostusaine tuli markkinoille. Nyt tehtävää hoitaa
vanhempi myyntipäällikkö Mélanie
Lefebvre, joka jatkaa tiivistä yhteistyötä
asiakkaan kanssa.
”Uskomme, että avoimuus on kehittymisen edellytys. Jos jokin ratkaisu
ei toimi, voimme myöntää sen ja ottaa
opiksi”, Lefebvre sanoo.
Luottamus Kemiraa kohtaan on
vahvistunut Longueuilissa entisestään.
Yhtiö on nyt mukana toteuttamassa
vedenkäsittelylaitoksen uutta laatuohjelmaa, jossa tavoitteet ovat entistäkin
korkeammalla. n
3|2010waterlink
22572286.indd 19
19
8.9.2010 10:05:54
H A A STAT T E L U
KEmirAn
viESTin viEjä
Yhä useampi tunnistaa Kemiran jo nyt
johtavaksi vesiosaajaksi. Brändin rakentaminen
on kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Seurasimme
markkinointi- ja viestintäjohtaja Leena Lietä
yhden kiireisen työpäivän verran.
TEKSTi Matti ReMes | KUvAT RaMi LappaLainen
L
eena Lien aamu lähtee liikkeelle kupillisella caffè lattea. Edessä on kiireinen päivä, mutta kotona keittiön
pöydän ääressä on hetki aikaa syventyä
aamun uutisiin.
Viime aikoina markkinointi- ja viestintäjohtaja on ilahtunut entistä useammin lehtiä lukiessaan. Kemirassa tapahtunut suuri strateginen muutos ei ole
jäänyt mediassa huomaamatta.
”Keskittyminen vesiosaamiseen on
tuonut meille paljon myönteistä julkisuutta.”
Vesi on nyt ylipäätään kuuma puheenaihe eri puolilla maailmaa, olipa sitten kyse Itämeren puhdistamisesta tai
kehittyvien maiden suurkaupunkien vesiongelmien ratkaisemisesta.
”Kemiran kaltaiselle ympäristöalan
osaajalle tämä on mieletön mahdollisuus,
joka meidän pitää käyttää hyväksemme.”
Askeleen edellä
Espoon Kalajärveltä on parinkymmenen
minuutin ajomatka Kemiran pääkonttoriin Helsingin Ruoholahteen. Pari päivää
aiemmin julkistetun osavuosikatsauksen
ohella päivän ohjelmaan kuuluvat kii-
20
22600259.indd 20
reelliset viestintäasiat ja tulevan toiminnan suunnittelu.
Leena Lie sanoo hymyillen, ettei yksikään päivä ole sellainen, miltä se kalenterissa aamulla näyttää.
”Viestintä on kaiken toiminnan ytimessä ja mielellään aina hieman edellä
muita. Joudumme usein reagoimaan asioihin lyhyelläkin varoitusajalla.”
Leena Lie aloitti Kemiran viestintäjohtajana vuonna 2009. Tämän vuoden
maaliskuussa hän sai vastuulleen myös
markkinointijohtajan tehtävät Päivi Jokisen siirryttyä äitiyslomalle.
Globaalista ulkoisesta ja sisäisestä
viestinnästä sekä markkinoinnista vastaa
11-henkinen tiimi. Heidän lisäkseen Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Aasian markkinoilla on omat
vastuuhenkilönsä. Tärkeä rooli markkinoinnissa on myös tuoteorganisaatiolla,
joka on tiiviisti tekemisissä Kemiran asiakkaiden kanssa.
”Viestintä- ja markkinointitiimin tehtävänä on toimia valmentajana ja konsulttina talon sisällä, jotta myös muut
kemiralaiset voisivat viestiä ammattimaisesti. Järjestämme esimerkiksi media-
koneen ääressä
sisäisen viestinnän päällikkö
Marja Jokinen,
leena lie ja
toimitusjohtaja
Harri kerminen.
»
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:08:08
Markkinointi- ja viestintätiimin kokouksessa
liisa Tikkanen (vas.), Jane Toikka, leena lie,
Johanna dumell, Arja Vanhanen ja sini koskinen.
Mediavalmennuksen aikataulu työn alla.
kuvassa
harjoittelija
Jane Toikka.
”Keskittyminen
vesiosaamiseen
ontuonutmeille
paljonmyönteistä
julkisuutta.”
3 | 2010 waterlink
22600259.indd 21
21
8.9.2010 10:08:13
Leena Lie
• kemiran viestintäjohtaja vuodesta 2009, vastannut maaliskuusta
lähtien myös markkinointijohtajan
tehtävistä
• syntynyt 1968
• kauppatieteiden maisteri
KesKeinen työuRa
• kOne, brändistä ja maineenhallinnasta vastaava johtaja 2008 – 2009,
sisäisen viestinnän johtaja
2006 – 2008
• nokia, Customer and Market Operationsin viestintäjohtaja 2005 – 2006,
konserniviestinnän sisäisen viestinnän päällikkö 2002 – 2005, nokia
Mobile Phonesin viestintäpäällikkö
1999 – 2002
• Hartwall Areena, markkinointi-,
viestintä- ja tapahtumapäällikkö,
1997 – 1999
esiintymiseen liittyvää koulutusta yhtiön
johdolle ja muille avainhenkilöille.”
PerusViesTi rAkenTuu
kerrOs kerrOkselTA
Aamun ensimmäinen palaveri on toimitusjohtaja Harri Kermisen kanssa. Säännöllisissä tapaamisissa käydään läpi
markkinoinnin ja viestinnän ajankohtaiset
asiat. Tällä kertaa keskustellaan tulevasta
tiedotteesta ja esityksestä, jonka Kerminen
tulee pitämään intialaisille vieraille.
Leena Lie on tyytyväinen siihen, että
viestinnän ja markkinoinnin rooli on korostunut Kemirassa entisestään.
”Nämä asiat ovat yhä tärkeämpiä etsiessämme kasvua ja raivatessamme tietä
uusille tuotteille uusilla markkinoilla.”
Työtä helpottaa vesiosaamiseen keskittyvä perusviesti, jota viestinnässä ja
markkinoinnissa syvennetään askelittain. Uuden strategian lanseerauksen jälkeen painotettiin Kemiran keskittyvän
erityisesti vesi-intensiivisille toimialoille. Seuraavassa vaiheessa nostettiin esille yhtiön osaaminen veden laadun ohella
22
22600259.indd 22
säännöllisissä tapaamisissa kemiran
toimitusjohtaja Harri kermisen kanssa käydään läpi
markkinoinnin ja viestinnän ajankohtaiset asiat.
myös veden määrän hallintaan liittyvissä
asioissa. Tänä vuonna syventäviksi teemoiksi on nostettu Kemiran panostukset tiettyihin asiakasteollisuuksiin, kehittyvistä markkinoista etenkin Intiaan ja
Kiinaan, sekä yhtiön asiantuntemus vesialan sovelluksissa.
”Meillä on selkeä strategia, joka on
täsmentymässä entistä kiteytyneempään
muotoon ja saa ympärilleen yhä enemmän konkretiaa.”
TöiTä TeHdään 40 MAAssA
Ajankohtaiset teemat nousevat esille,
kun Leena Lie ja Harri Kerminen pitä-
vät osavuosikatsausta käsittelevän videokonferenssin omalle henkilöstölleen.
Aamupäivän sessiossa on suora yhteys
seitsemään Kemiran toimipisteeseen Leverkusenista Shanghaihin.
Toiminta 40 maassa asettaa omat
haasteensa jo aikaerojen vuoksi. Amerikan mantereen henkilöstölle vastaava videokonferenssi järjestetään vasta myöhään iltapäivällä.
Aikaerojakin suurempi haaste ovat
markkina-alueiden erityispiirteet. Kemiran tarjoamat tuotteet ja palvelut
vaihtelevat maittain ja asiakassegmenteittäin.
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:08:17
käytäväpalavereillakin on
paikkansa. Pikakommentteja vaihtamassa Arja
Vanhanen tuotemarkkinoinnista
sekä markkinointikoordinaattori sini
koskinen.
”Mainelaadukkaana
jatäsmällisenä
kumppaninaon
valttikovassa
kilpailussa.”
”Paperiteollisuudessa asiakaskunta
on suhteellisen suppea, kun taas muussa teollisuudessa on paljon erilaisia asiakasryhmiä sokeritehtaista juomateollisuuteen.”
Kunnallisessa vedenpuhdistuksessa Kemira taas on mukana tarjouskilpailuissa, joissa puntarissa painaa eniten hinta.
”Toki kunnallisellakin puolella hyvä brändi auttaa. Maine laadukkaana ja
täsmällisenä kumppanina ovat tärkeitä
kilpailuvaltteja kovassa kilpailussa.”
Myös MArkkinOinTi TäsMenTyy
Videokonferenssin jälkeen Lie käy kiinni
iltapäivällä julkistettavan tiedotteen sanamuotoihin. Kemira on ostanut IsossaBritanniassa tuotantolaitoksen kasvattaakseen tuotetarjontaansa Pohjanmeren
öljy- ja kaasuteollisuudelle.
Lopullisen silauksen tekeminen jää
myöhempään, sillä seuraavaksi on riennettävä digitaalisen median kanavia käsittelevään palaveriin.
Talon oman väen ohella tapaamisessa on ulkopuolisen konsulttiyhtiön edustajia. Heidän kanssaan Kemirassa rakennetaan toimintamallia, jonka avulla
sähköisiä kanavia voitaisiin hyödyntää
nykyistä paremmin markkinoinnissa ja
viestinnässä.
”Omien nettisivujen ohella erilaiset
keskustelupalstat ja asiantuntijafoorumit voivat olla tehokkaita kanavia. On
kuitenkin tärkeä miettiä tarkkaan, mitkä
ovat parhaita tapoja ja mihin resurssimme riittävät.”
Iltapäivällä on vielä palaveri oman
tiimin kanssa. Leena Lien mielestä Kemiran kaltaisessa yhtiössä viestintä ja
markkinointi nivoutuvat luontevasti tiiviiksi kokonaisuudeksi.
”Ylätason viestit ovat suunnilleen samat, vaikka kohderyhmät ovatkin erilaiset. Markkinoinnin kohteena ovat asiakkaat, viestinnällä taas tavoitellaan muita
kohderyhmiä.”
Tulevien kuukausien aikana on tarkoitus viedä erityisesti markkinointia
vieläkin täsmennetympään suuntaan.
”Olemme vähitellen rakentamassa
globaalia mallia, joka yleisten Kemiraviestien ohella sisältää myös syvemmälle asiakasrajapintaan menevää markki-
nointia, esimerkiksi uusien tuotteiden
esittelyssä.”
VesiOsAAMinen eTuAlAlle
Työpäivän päätteeksi Leena Lie purkaa
sähköpostiruuhkaa ja hoitaa muita rästiin jääneitä asioita. Hektisestä päivästä
huolimatta aikaa jää hieman myös tulevien viestintä- ja markkinointioperaatioiden suunnitteluun.
”Brändin rakennus on todella pitkäjänteistä työtä. Samoja teemoja ja viestejä pitää kerrata vuosia ennen kuin ne
juurtuvat.”
Kotimaassaan Suomessa Kemira tunnetaan hyvin. Leena Lie sanoo tosin törmäävänsä edelleen vanhoihin mielikuviin.
Muualla maailmassa tilanne on toinen. Erityisesti uusilla markkinoilla Kemiran tunnettuuden parantamisessa on
vielä paljon tekemistä. Viestinnässä ja
markkinoinnissa on otettava huomioon
rajalliset resurssit ja valittava kullekin
markkina-alueelle ja asiakassegmentille
sopivimmat keinot.
”Suurimittaiseen imagonrakennukseen ei ole resursseja. On valittava tavat,
jotka tavoittavat parhaiten halutut asiakasryhmät.”
Esimerkiksi Kiinassa tärkeä kohde on
tänä vuonna ollut Shanghain maailmannäyttely, jossa Kemira on mukana Suomen paviljongissa. Näyttely on Kiinassa tärkeä tapahtuma. Kiinassa viralliset
suhteet ovat myös kaiken liiketoiminnan perusta ja maailmannäyttely on oiva
paikka harjoittaa suhdetoimintaa. n
3 | 2010 waterlink
22600259.indd 23
23
8.9.2010 10:08:19
Tärkeän eTapin
kynnyksellä
Kemira on Euroopan suurin alumiini- ja rautapohjaisten
saostusaineiden valmistaja. Siksi yhtiöllä on keskeinen
rooli Euroopan unionin uuteen kemikaalilainsäädäntöön
perustuvan REACH-järjestelmän toteutuksessa.
teksti Randel Wells | kuva Rami lappalainen
24
22644195.indd 24
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:09:13
e
uroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH koskee kemikaalien
rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyä ja rajoituksia. Lyhenne REACH
tulee asetuksen englanninkielisestä
nimestä: Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals.
REACH-asetuksen täytäntöönpano alkoi
esirekisteröinnillä, joka päättyi vuonna
2008. Ensimmäinen rekisteröintivaihe
päättyy tänä vuonna. Sen aikana rekisteröidään aineet, joilla on suurimmat
valmistus- tai maahantuontimäärät tai
suurimmat riskit. Seuraavat rekisteröinnit päättyvät vuosina 2013 ja 2018, minkä jälkeenkin rekisteröinnit on pidettävä
jatkuvasti ajan tasalla.
”EU:n kemikaalisäännökset ovat toimintamme kannalta äärimmäisen tärkeitä”, sanoo Helena Huttunen, Kemiran
johtava REACH-asiantuntija. Kemiralla
on rekisteröitävänä 500 ainetta, joista
viidennes on rekisteröitävä jo vuonna
2010.
REACH-prosessia hoitaa Euroopan
kemikaalivirasto, joka sijaitsee Kemiran
pääkonttorin tavoin Helsingissä.
uudet pelisäännöt
”REACH uudistaa kemikaalialan pelisäännöt EU:ssa ja sen ulkopuolellakin”,
Huttunen sanoo. ”Säännökset kiristyvät
merkittävästi. Yritykset, jotka pystyvät sopeutumaan entistä vaativampiin
työtapoihin, menestyvät ja saavat uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset,
jotka eivät pysty mukautumaan nopeasti, tippuvat kärryiltä.”
EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö on
aiempaa huomattavasti tiukempi. Tämä
koskee erityisesti vaiheittain rekisteröitäviä aineita eli kemikaaleja, jotka ovat
olleet EU-markkinoilla jo pitkään.
”Tähän luokkaan kuuluu yli 100 000
ainetta, joista monia on käytetty EU:n
alueella vuosikymmeniä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka niiden asianmukainen rekisteröinti sujuu”, sanoo Kemiran
tuoteturvallisuuspäällikkö Liisa RapeliLikitalo.
konsortioita ja foorumeita
Yritysten sopeutumista helpottamaan
on perustettu kahdenlaisia toimielimiä:
konsortioita ja tietojenvaihtofoorumeita (Substance Information Exchange
Forum, SIEF). Konsortioiden toiminta
perustuu vapaaehtoisuuteen. Suurin osa
niiden jäsenistä on kemikaalien valmistajia tai maahantuojia, ja yleensä nämä
yritykset tuntevat toisensa hyvin.
Tietojenvaihtofoorumit on sitä vastoin määritelty REACH-lainsäädännössä. Ne ovat saman aineen rekisteröijien
muodostamia ryhmiä, joihin voi kuulua
kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia lain
tarkoittamia toimijoita, jotka ovat esirekisteröineet kyseisen aineen. Kaikkien
tietyn aineen rekisteröijien on liityttävä
kyseisen aineen tietojenvaihtofoorumiin
voidakseen osallistua yhteisen rekisteröintiaineiston valmisteluun.
Jokaisen tietojenvaihtofoorumin
päärekisteröijä valmistelee Euroopan
kemikaalivirastolle toimitettavan rekisteröintiaineiston, joka sisältää REACHasetuksen vaatimat yksityiskohtaiset
tieteelliset tiedot kyseisen aineen fysikaalisista, kemiallisista, toksikologisista
ja ekotoksikologisista ominaisuuksista.
Foorumiin kuuluvat yritykset valmistelevat joko yhdessä tai erikseen myös
turvallisuusarvioinnin. Se kattaa aineen
käyttötarkoitukset ja niihin liittyvät
riskinarvioinnit.
”Konsortiot vastaavat tieteellisen
sisällön kokoamisesta ja tarvittavien
sopimusten tekemisestä, mutta tietojenvaihtofoorumit ovat oikeudellisia
toimijoita, joita päärekisteröijä johtaa ja
jotka toimittavat yhteisen rekisteröintiaineiston”, Huttunen kertoo.
Kemira johtaa alumiini- ja rautasuolojen REACH-konsortiota (AlFe). Yhtiö
on yhteensä 24 aineen päärekisteröijä.
Näistä 15 foorumia kuuluu AlFe-konsortion vastuualueeseen. Päärekisteröijänä Kemira vastaa konsortion työn ja
tietojenvaihtofoorumien johtamisesta.
Yrityksen tehtävä on huolehtia siitä,
REACH laittaa
kemikaalialan
pelisäännöt uusiksi.
että rekisteröintiin liittyvä viestintä on
läpinäkyvää ja että se tavoittaa kaikki
asianosaisten tietojenvaihtofoorumien
jäsenet. Näin Kemiran alaisuudessa
toimii 15 AlFe-SIEF-foorumia, joilla on
yhteensä tuhansia jäseniä. Viestinnän ja
tietojenvaihdon koordinointi vaatiikin
paljon työtä.
tiedonvälitystä
toimitusketjuissa
”REACH-asetus vaatii suunnattomat
määrät yksityiskohtaista tietoa kemikaalien turvallisesta käytöstä. Hallinnollista
tietoa on välitettävä toimitusketjussa
molempiin suuntiin, ja sen on kuljettava
myös REACH-sidosryhmien välillä”,
Rapeli-Likitalo kertoo.
”Meidän on myös on huolehdittava
lupamenettelyistä ja valmistauduttava
luokituksia, merkintöjä ja pakkaamista
koskevan CLP-asetuksen täytäntöönpanoon. Lisäksi meidän tulee huomioida
laajennettuja käyttöturvallisuustiedotteita koskevat uudet säännökset”, RapeliLikitalo jatkaa. ”Juuri nyt vuoden 2010
rekisteröintivelvollisuudet vievät erittäin
paljon aikaa. Meidän on kuitenkin
muistettava, että toimitusketju tarvitsee
edelleen paljon REACH-asetuksen täytäntöönpanoon liittyvää koulutusta.”
Huttusen mukaan vielä on liian aikaista arvioida, miten REACH vaikuttaa
liiketoimintaan.
”REACH tuo valtavasti muutoksia:
uudet rekisteröintivaatimukset, luokitukset ja merkinnät, jatkuvasti päivittyvät
käyttöturvallisuustiedotteet sekä toimitusketjussa välitettäväksi tarkoitettua
käyttö- ja altistumistietoa.” n
3 | 2010 waterlink
22644195.indd 25
25
8.9.2010 10:09:13
teksti Sami anteroinen | kuvat Getty imaGeS
puhtaamman itämeren
puolesta
Itämeri ei voi odottaa. Baltic Sea Action Group
on ryhtynyt sanoista tekoihin maailman
saastuneimman meren pelastamiseksi.
i
tämeren tilanne on hälyttävä:
maailman saastunein meri kuormittuu
edelleen. Itämeri on ekosysteeminä
erityisen haavoittuva, koska se on
suhteellisen matala ja lähes umpinainen
vesialue. Öljyvuodot, ravinteet ja myrkylliset jätteet ovat saastuttaneet merta
vuosikymmenten ajan – puhumattakaan
sodanaikaisista miinoista ja ammuksista.
Itämeren pelastaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi, koska
ongelma ei näytä kuuluvan kenellekään.
Yksikään Itämeren reunavaltioista
ei ole ollut valmis ottamaan asiassa
selkeää vastuuta.
Sen sijaan Itämeren maiden
kansalaiset ovat vihdoin valmiita ryh-
26
22520974.indd 26
tymään toimeen, seurattuaan tilanteen
pahenemista vuosikausia. Yksi esimerkki
kansalaistoiminnasta on pari vuotta
sitten perustettu Elävä Itämeri -säätiö,
josta käytetään yhtenäisyyden vuoksi
nimeä Baltic Sea Action Group (BSAG).
Nimi on myös käännetty kaikille
Itämeren valuma-alueen 14 kielelle.
Säätiön taustalla on kolme pitkän
linjan Itämeri-aktivistia: Ilkka Herlin,
Anna Kotsalo-Mustonen ja Saara
Kankaanrinta. Kolmikko alkoi pohtia,
voisivatko he tehdä vielä enemmän
Itämeren pelastamiseksi, ja päätti
perustaa BSAG-säätiön. Pieni kansalaisjärjestö asetti heti itselleen korkeat
tavoitteet: toimia välittäjänä ja lisätä
»
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:10:11
Kuvan halli elää
Itämeressä. Korkeat
PCB-pitoisuudet ovat
vaikeuttaneet hallien
lisääntymistä.
3 | 2010 waterlink
22520974.indd 27
27
8.9.2010 10:10:14
tietoisuutta Itämeren tilanteesta. BSAG
on järjestänyt useita seminaareja sekä
perustanut hankkeita maanviljelyksen,
meriliikenteen ja vaarallisten aineiden
vaikutuksen vähentämiseksi Itämeren
ekosysteemiin.
HuIPPuKoKous Itämeren HyväKsI
Säätiön toistaiseksi suurin saavutus on
Baltic Sea Action Summit, helmikuussa
2010 Helsingissä järjestetty huippukokous.
Siihen osallistuivat kaikkien yhdeksän Itämerta ympäröivän maan johtajat,
ja paikalla olivat myös Norjan, ValkoVenäjän ja muiden meren valuma-alueen
valtioiden päämiehet. Euroopan unioni
tuki huippukokousta voimakkaasti. Kun
mukaan lasketaan alueellisten organisaatioiden, suurten ja pienten yritysten
sekä kansalaisjärjestöjen ja paikallisten
aktivistiryhmien edustajat, osanottajia
oli yhteensä noin 500.
Itämerta ympäröi
yhdeksän valtiota.
Kuva kesäisetä
tukholmasta.
Lähes kaikki Itämeren alueen kaupungit
ja yhteisöt käyttävät Kemiran kemikaaleja
jätevesiensä puhdistamiseen.
Poliittista eliittiä edustivat muun
muassa presidentti Tarja Halonen ja
Venäjän pääministeri Vladimir Putin.
Huippukokouksen päätavoitteena oli
yhdistää Itämeren tilanteesta huolestuneiden kansalaisten ja yritysten voimat.
Osanottajia pyydettiin sitoutumaan
Itämeren tervehdyttämiseen.
”Toivoimme saavamme kokouksen
aikana 50 sitoumusta”, kertoo BSAG:n
pääsihteeri Saara Kankaanrinta. Tavoitteena oli saada sitoumus kultakin maalta
ja löytää jonkinlainen ratkaisu kunkin
alueen ongelmiin. Kokouksen päätyttyä
sitoumuksia oli annettu yli 140.
sanoIsta teKoIHIn
Pelkästään sitoumusten läpikäyminen
vie aikaa, sillä niitä antoivat Itämeren
alueen valtiot, monikansalliset yritykset
ja maanviljelijöiden järjestöt. Kankaan-
28
22520974.indd 28
rinnan mukaan muutama sitoumus
erottuu kuitenkin muista selvästi:
”Venäjä antoi erittäin merkittävän
lupauksen Pietarin, Suomenlahden ja
Kaliningradin alueilla toteutettavista
ympäristön puhdistusohjelmista.”
Lupauksen lunastaminen on jo
alkanut. Toukokuussa Venäjä ilmoitti
tilaavansa Suomesta uudenlaisen öljynkeräykseen soveltuvan jäänmurtajan.
Kankaanrinta mainitsee Kemiran
erinomaisena esimerkkinä yrityksestä,
joka osallistuu hankkeeseen aktiivisesti
ja pyyteettömästi.
”Kemiran ydinliiketoiminta ja
ideologia tukevat tavoitteitamme
saumattomasti.”
Itse asiassa Kemiran liiketoiminta
vähentää välittömästi Itämeren jätevesikuormitusta. Lähes kaikki Itämeren
alueen kaupungit ja yhteisöt käyttävät
talvella Itämeren rannikot ovat jään
peitossa. retkiluistelu on silloin suosittu
extreme-urheilulaji.
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:10:18
Kemiran kemikaaleja jätevesiensä
puhdistamisessa.
taIstelua reHevöItymIstä
vastaan
Kemira sitoutui huippukokouksessa
tukemaan rehevöitymisen vastaista
työtä asiantuntemuksellaan ja tutkimuspanoksellaan. Kemiran avulla lietteen
sisältämät arvokkaat ravinteet, typpi ja
fosfori, voidaan palauttaa turvallisesti
luonnon kiertokulkuun. Tällöin ne eivät
aiheuta rehevöitymistä.
Kemiran Municipal & Industrial
-segmentin johtaja Aija Jantunen
huomauttaa, että jäteveden puhdistuksessa syntyy aina lietettä.
”Mitä tehokkaampaa jätevesien
puhdistus on, sitä enemmän lietettä
syntyy. Lietteen loppusijoitus on
kasvava ongelma. Jos sitä ei palauteta
hallitusti luontoon, lietteen ravinteet
voivat kulkeutua takaisin vesistöihin
rehevöittämään niitä tai kasautua
kaatopaikoille.”
Kemira pystyy tekemään lietteestä
hygieenistä ja hajutonta, minkä ansiosta
sitä voidaan käyttää turvallisesti tuotannon lisäämiseen viljanviljelyssä. Kemiran
Kemicond-menetelmällä käsitelty liete
on hyväksytty Suomessa sellaisenaan
käytettävien maanparannusaineiden
joukkoon.
”Lietteen raskasmetallipitoisuudet on
saatu Suomessa minimoitua vaatimalla
viemäriverkostoon johdettavilta teollisuuskuormittajilta tehokasta esikäsittelyä. Kemiran osaamista hyödynnetään
lukuisissa esikäsittelyratkaisussa”,
Jantunen lisää.
Lietteen käsittely hygieeniseksi on
vasta ensimmäinen askel: tulevaisuu-
dessa Kemira keskittyy yhä enemmän
lietteen sisältämien ravinteiden
tehokkaaseen ja turvalliseen kierrätykseen.
”Ravinteiden kierrätys on osa
Center of Water Efficiency Excellence
(SWEET) -keskuksen laajaa tutkimushanketta. Tutkimuksesta saatavia
tietoja voidaan käyttää kierrätyksen
edistämiseen.”
Jantusen mukaan Suomessa on jo
riittävästi poliittista tahtoa raaka-aineiden tuhlaamisen lopettamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että Suomesta tulee
kierrätyksen mallimaa. Valtioneuvosto
asettikin huippukokouksessa annettujen
sitoumusten saavuttamiseksi työryhmän,
jonka tehtävä on antaa suosituksia
Saaristomeren ravinnekuormituksen
vähentämisestä ja ravinteiden asianmukaisesta kierrätyksestä.
3 | 2010 waterlink
22520974.indd 29
»
29
8.9.2010 10:10:20
KaIKKI muKaan
Sekä Kankaanrinnan että Jantusen
mielestä Itämeren tilanne on niin hälyttävä, että kaikkien on tehtävä voitavansa
Itämeren pelastamiseksi. Valtioilla ja
suuryrityksillä on voimavaroja suuriin
muutoksiin, mutta pienilläkin teoilla on
merkitystä.
”Kaikki voivat osallistua Itämeren
pelastustalkoisiin mahdollisuuksiensa
mukaan”, Kankaanrinta sanoo.
Voimavarojen laajamittainen
yhdistäminen on hyvin suomalainen
ilmiö. Siksi on osuvaa, että juuri
suomalainen kansalaisjärjestö antaa
Kööpenhaminan ilmastokokouksen
jälkeen maailmalle toivonkipinän.
Joidenkin tiedotusvälineiden mielestä
Helsingissä tapahtui peräti ihme:
Itämeri-huippukokouksessa onnistuttiin
luomaan uusi pohja kansainväliselle
ympäristöyhteistyölle.
Ilkka Herlin, BSAG-säätiön
puheenjohtaja ja yksi toimintaryhmän
perustajista, ei ole kiinnostunut
ylisanoista. Hän huomauttaa, että työ on
vasta alkanut: eri osapuolien toimintaa
on seurattava ja on varmistettava, että
ne pitävät lupauksensa.
”Seuraamme tilannetta tarkasti,
sillä Itämeren pelastaminen on jatkuva
prosessi.”
Rehevöityminen
• rehevöityminen on Itämeren suurimpia
tavoItteIsta totta
• se on seurausta yli vuosisadan
Kankaanrinnan mukaan työ Itämeren
pelastamiseksi etenee sovitun aikataulun
mukaisesti tavoitteesta toiseen. Osa
sitoumuksen antajista on jo täyttänyt
lupauksensa, toisille tavoitteen saavuttaminen on hankalampaa ja voi viedä
esimerkiksi viisi vuotta.
Ilkka Herlinin mukaan BSAGryhmän roolina on toimia välittäjänä.
”Voimme nopeuttaa tapahtumia,
tuoda eri osapuolet yhteen ja edistää
muutosta.”
Tähän kuuluu myös yhteisymmärryksen luominen poliitikkojen, yritysten
ja muiden organisaatioiden välille – sekä
kansalaisten tuen varmistaminen.
”Meidän mielestämme tämä on paras
tapa saada tuloksia aikaan nykymaailmassa.” n
ongelmia.
jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta
ravinnekuormituksesta.
• Kuormittajia ovat esimerkiksi Itämeren
rannikkovaltioiden asutus ja teollisuus
sekä maa- ja metsätalous.
• runsas ravinnekuormitus nostaa meren
perustuotantoa.
• ravinteiden runsauden vuoksi
mikroskooppisen pienen planktonlevän
määrä on lisääntynyt merkittävästi.
leväkukinnot ovat yleistyneet, ja vesi on
samentunut.
• rehevöityminen näkyy muun
muassa rantojen ja kalaverkkojen
limoittumisena.
• rehevöitymisestä kärsivät myös
Itämeren uhanalaiset lajit.
Lähde: Itämeriportaali
30
22520974.indd 30
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:10:23
KOLuMNI
KEMIALLINEN
REAKTIO
TEKsTI Dan Steinbock | KuvITus aRiJUkka tURtiainen
M
aailmanlaajuinen talouskriisi nopeuttaa
teollisuuden rakennemuutosta. Uutta kasvua luovat lisääntyvä erikoistuminen, innovaatiot sekä suuret nousevat taloudet.
Vuoden 1973 energiakriisin jälkeen Japanin,
Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön neljän
suurimman jäsenmaan (Ison-Britannian, LänsiSaksan, Ranskan ja Italian) yhteenlaskettu
bruttokansantuote oli 45 prosenttia koko maailman
bruttokansantuotteesta. Johtavien teollisuusmaiden
asema vahvistui entisestään 1980-luvulla.
Nyt tilanne on muuttumassa:
lähivuosikymmeninä maailmantaloudessa painottuu
suurien kehittyvien maiden kasvu. Keskeisessä
asemassa ovat etenkin suuret nousevat taloudet eli
niin sanotut BRIC-maat: Brasilia, Venäjä, Intia ja
Kiina. Näiden lisäksi vain Yhdysvallat ja Japani
kuuluvat maailman kuuden suurimman talouden
joukkoon vielä vuonna 2050.
Maailmantalouden kehitys ja kasvu pohjautuvat
siis ratkaisevasti johtavien teollisuusmaiden eli G7ja BRIC-maiden talouksiin. Näiden maiden osuus
maailman bruttokansantuotteesta on 69 prosenttia,
ja niissä asuu yli puolet maailman väestöstä.
mUUttUVat klUSteRit
ja yrityskaupat aiheuttavat muutoksia klustereiden
sisällä ja välillä.
Kiinan kemianteollisuuden kasvu oli viime
vuonna 14,61 prosenttia. Ulkomaisten suuryritysten
investoinnit Manner-Kiinaan lisääntyivät, ja
kiinalaiset yritykset kasvattivat osuuksiaan
länsimaisissa kemianteollisuuden yrityksissä.
Intia seuraa Kiinan esimerkkiä. Maassa on
valtava hyödyntämätön markkinapotentiaali
petrokemikaaleille ja muoveille.
Ennen talouskriisiä kahdeksaa maailman
kymmenestä suurimmasta kemianteollisuuden
yrityksestä johdettiin suurimmista länsimaista
käsin. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä tilanne
tulee näyttämään kovin erilaiselta.
Yksi on kuitenkin varmaa: alan johtavat
yritykset, sijainnistaan riippumatta, tavoittelevat
jatkossakin menestystä lisäämällä innovaatioita ja
parantamalla tuottavuutta. n
Kilpailukykyisissä talouksissa yritysklusterit ovat
kasvun kannalta elintärkeitä, sillä ne lisäävät tuottavuutta, mahdollistavat innovaatiot ja synnyttävät
uutta liiketoimintaa. Kemianteollisuudessa fuusiot
Dan Steinbock on kansainvälisen liiketoiminnan
tutkimusjohtaja India, China and America -tutkimuslaitoksessa Yhdysvalloissa.
ValtaVaa kaSVUa kemianteolliSUUDeSSa
Kaikki teollisuudenalat ovat joutuneet sopeutumaan liiketoimintaympäristön nopeisiin muutoksiin
vuodesta 2008 alkaen, myös kemianteollisuus.
Alan tuotantomäärät ja hinnat laskivat
jyrkästi vuoden 2009 ensimmäiselle puoliskolle
saakka. Toisaalta suurten nousevien talouksien
kemianteollisuuden kasvu on kiihtynyt tasaisesti
1990-luvun puolivälistä lähtien.
Maailman kemikaalituotanto kasvoi lähes 40
prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2005. Yli 95
prosenttia kasvusta tuli kehittyvistä maista.
Jatkossa kasvun keskuksena on Aasia.
3 | 2010 waterlink
22572330.indd 31
31
8.9.2010 10:11:19
32
22534643.indd 32
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 12:20:24
TuoTTeiTa
Todellisiin
Tarpeisiin
Oli kyse ensiökuidusta tai kierrätetystä
raaka-aineesta, Kemiran uuden sukupolven
kuivalujuuskemikaalit vastaavat
pakkauskartongin valmistuksen haasteisiin
paremmin kuin yksikään aiempi ratkaisu. »
TeksTi Randel Wells | kuvaT getty images ja istock
3 | 2010 waterlink
22534643.indd 33
33
8.9.2010 12:20:27
synnyttämä korkea johtokyky. Fennobond
4000 -sarjan tuotteet sopivat näihinkin
hankaliin olosuhteisiin.
”Suurin ero Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden välillä on, että edellisellä on selvästi enemmän kierrätetyn
pakkauskartongin valmistajia. PohjoisAmerikassa raaka-aineena käytetään pääosin ensiökuitua”, Swales huomauttaa.
Ensiökuitua käytettäessä epäpuhtaudet eivät ole ongelma. Sen sijaan valmistajat kaipaavat keinoja kuidun määrän
vähentämiseksi ilman, että valmiin kartongin lujuus kärsii – tai niin, että se jopa
paranee. Fennobond 4000 -tuotesarja on
ratkaisu myös tähän ongelmaan.
ensiluoKKaiset ominaisuudet
k
emiran Fennobond
4000 -tuotesarjan
kuivalujuuskemikaalien valmistuksessa
hyödynnetään täysin
uudenlaista kemiallista prosessia.
”Olemme kehittäneet teknologian,
joka perustuu syntetisoinnille aiemmasta
poikkeavalla ja älykkäällä tavalla. Järjestelmällisen kehitystyön hedelmänä on
uuden sukupolven kuivalujuuskemikaali”, kertoo tuotelinjapäällikkö Kimmo
Strengell.
VahVat perinteet
Synteettisiä kuivalujuuskemikaaleja
on käytetty Pohjois-Amerikassa jo
vuosikymmeniä, mutta ne eivät vielä ole
yhtä yleisiä Euroopassa. Kemira on nyt
onnistunut luomaan uudenlaisen ratkaisun soveltamalla pehmopaperituotannon
synteettisiin teknologioihin liittyvää
vahvaa osaamistaan pakkauskartongin
valmistukseen.
”Perehdyimme tarvittaviin kemiallisiin prosesseihin kehittäessämme Fennobond 3000 -tuotesarjaa ja
loimme tältä pohjalta Fennobond 4000
-sarjan. Maailmanlaajuisena yrityksenä
pystymme tehokkaasti hyödyntämään
34
22534643.indd 34
Fennobond 4000
-tuotteita voidaan
käyttää myös
valmistettaessa
pakkauksia
kierrätysmateriaalista.
teknologian siirtoa alueelta ja yksiköstä
toiseen”, sanoo Kemiran Pohjois-Amerikan sovellusryhmän päällikkö Darren
Swales.
Kierrätettyä tai ensiöKuitua
Olemassa olevat kuivalujuuskemikaalit
vastaavat yhä huonommin pakkauskartongin valmistuksen muuttuviin
tarpeisiin.
”Me haluamme laajentaa lujuusteknologioiden nykyistä valikoimaa”,
Strengell sanoo.
Veden kovuus ja teollisuusvesien
suljetut kierrot vaikuttavat perinteisten
lujuuskemikaalien tehoon.
”Veden korkea kalsiumpitoisuus aiheuttaa ongelmia yleisimpiä kuivalujuuskemikaaleja käytettäessä. Se heikentää
myös tärkkelyksen tehoa. Mutta Fennobond 4000 -tuotesarja toimii moitteettomasti veden kovuudesta huolimatta”,
kertoo Kemiran märkäosan kemikaalien
tiimipäällikkö Bernd Hauschel.
Käytettäessä raaka-aineena kierrätysmateriaaleja suljetuissa kierroissa syntyy
epäpuhtauksia, jotka heikentävät perinteisten kuivalujuuskemikaalien tehoa.
Samalla tavoin vaikuttaa myös epäorgaanisten suolojen korkean pitoisuuden
Fennobond 4000 -tuotesarjan suorituskyky on erinomainen. Tuotteet lisäävät
kartongin lujuutta, eivätkä järjestelmän
vaihtelut vaikuta suorituskykyyn. Lisäksi
kuidun, hienoaineiden ja täyteaineiden
retentio kasvaa. Suorituskyvyn lisäksi
muun muassa tuotteen säilyvyyttä ja
kiintoainepitoisuutta on parannettu
merkittävästi.
Kemikaalin kiintoainepitoisuus vaikuttaa olennaisesti sen kuljetukseen ja
varastointiin. Matala kiintoainepitoisuus
tarkoittaa korkeaa vesipitoisuutta. Tämä
lisää tuotteen painoa ja tilavuutta, mikä
puolestaan kasvattaa kuljetuskustannuksia. Perinteisten kuivalujuuskemikaalien
kiintoainepitoisuus on yleensä alle 10
prosenttia, ja niillä on vain muutaman
viikon säilyvyysaika. Fennobond 4000
-sarjan tuotteiden kiintoainepitoisuus on
21 prosenttia, ja kehitystyö sen kasvattamiseksi jatkuu edelleen. Tuotteet säilyvät
varastoituna kuukausia.
hyViä tuloKsia pilottihanKKeista
Fennobond 4000 -tuotesarja kehitettiin
ja testattiin valvotuissa olosuhteissa. Nyt
ovat vuorossa pilottihankkeet yhteistyössä
asiakkaiden kanssa. Kahdesta laajasta
kokeilusta on jo saatu erinomaisia
tuloksia erittäin vaativissa ympäristöissä.
Ranskassa on meneillään hanke, jossa
kehitetään pelkästä kierrätysmateriaalista
valmistettavaa kartonkilaatua. Asiakas
on aiemmin käyttänyt lujuuden parantamiseen tärkkelyspohjaisia lisäaineita.
Pilotissa Fennobond 4000 -tuotteet ovat
lisänneet lujuutta merkittävästi: esimerkiksi rengaslitistys- ja puhkaisulujuusko-
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 12:20:31
keiden tulokset ovat jopa 15 prosenttia
aiempaa paremmat. Asiakas on alkanut
käyttää Fennobond 4000 -tuotteita myös
muiden kartonkilaatujen valmistuksessa,
ja tulokset ovat olleet yhtä rohkaisevia.
Turkissa meneillään olevassa pilottihankkeessa asiakas haluaa käyttää
laineri- ja aallotuskartonkien valmistuksessa heikkolaatuisempaa, edullisempaa
sellua. Tällä on merkittävä vaikutus
lopputuotteen lujuuteen. Fennobond
4000 -tuotesarjan avulla asiakas on
kuitenkin pystynyt säilyttämään lujuuden ennallaan. Näin ollen rahaa säästyy
raaka-ainekustannuksissa.
täydellinen ajoitus
Fennobond
4000 -tuotteiden
säilyvyysaika
mitataan
kuukausissa, ei
viikoissa.
“Pakkauskartonkiteollisuus heijastelee
melko tarkasti markkinoiden yleistä
kehitystä, ja tällä hetkellä tilanne näyttää
lupaavalta”, Swales kertoo. ”Fennobond
4000 -tuotesarja täydentää lujuusteknologioiden tuotevalikoimaamme juuri
sopivasti. Tätä Euroopassa kehitettyä
tuotesarjaa valmistellaan parhaillaan
Pohjois-Amerikan markkinoille, ja
odotamme saavamme ensimmäiset
arviot asiakkailta lähiaikoina.”
Fennobond 4000 vastaa ensiökuidun kohoavien hintojen ja kierrätys-
kuidun kasvavan kysynnän asettamaan
haasteeseen. Kun valmistajat pystyvät
parantamaan tuotteidensa lujuutta, he
voivat tarjota uusia kartonkilaatuja,
nopeuttaa tuotantoa tai vähentää neliömassaa. Fennobond 4000 -tuotesarja
tarjoaa siis merkittävät tuottomahdollisuudet.
Kemira tarjoaa sarjaa asiakkaille,
jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja tärkkelyspohjaisten lisäaineiden tai perinteisten
synteettisten kuivalujuuskemikaalien
tilalle.
”Uusien kartonkilaatujen kehittäminen tai neliömassan vähentäminen
ovat hyviä syitä Fennobon 4000 -sarjan
käyttöönotolle, mutta etsimme myös asiakkaita, joilta ovat vaihtoehdot lopussa
ylivoimaisen hankalien tuotanto-olosuhteiden takia”, Hauschel sanoo.
”Kaikilla tehtailla ei ole tärkkelyksen keittoon tarvittavaa laitteistoa”,
Strengell jatkaa. ”Näissä tapauksissa
Fennobond on varteenotettava vaihtoehto suurille investoinneille. Lisäksi
lujuusominaisuudet voivat syystä tai
toisesta laskea tuotannossa ajoittain
alle hyväksyttävän tason. Fennobond
4000 -tuotesarja on ratkaisu näihinkin
haasteisiin.” n
3 | 2010 waterlink
22534643.indd 35
35
8.9.2010 12:20:35
teksti Satu JuSSila | kuvat Getty imaGeS
jätteen uusi
elämä
36
22644357.indd 36
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:12:49
Mitä jos teollisuusjätteen
voisi muuttaa raaka-aineeksi ja säästää
samalla rahaa? Uuden teknologian
avulla se on mahdollista.
j
ätteeksi luokiteltavien sivutuotteiden
uudelleenkäyttö on kiinnostava
mahdollisuus mille tahansa teollisuudenalalle. Otetaan esimerkiksi alumiiniteollisuus, jonka käyttöön on nyt
mahdollista kehittää ja rakentaa käsittelylaitoksia Kemiran patentoidun jätevedenkäsittelyteknologian avulla.
Aiemmin sivutuotteet kuljetettiin
kaatopaikoille tai jatkokäsiteltäviksi jonkin toisen teollisuudenalan laitoksiin.
Uuden teknologian myötä näistä jätteistä voidaan valmistaa uusia tuotteita, jotka päätyvät joko myyntiin tai Kemiran
käyttöön.
Jätteestä raaka-aineeksi
”Teknologiamme auttavat teollisuuslaitoksia minimoimaan jätemäärät ja
säästämään luonnonvaroja”, sanoo Per
Andersson, Kemiran Municipal & Industrial -segmentin saostusaineiden tuotepäällikkö. Hän vetää yrityksen koagulanttituotteiden hallintatiimiä.
Saostusaineiden pääraaka-aineita ovat erilaiset hapot, alumiini ja rautametallit. Näiden hankkimisen ohella
Kemira pystyy myös valmistamaan hyvälaatuisia raaka-aineita tiettyjen teollisuudenalojen sivutuotteina syntyvistä aineista.
Prosessien arviointia
Terästehtaat käyttävät teräslevyjen käsittelyyn happoja, joihin sekoittuu teräslevyistä irtoavaa rautaa. Ajan myötä tässä
prosessissa käytettävät hapot on vaihdettava uusiin.
Käytetty happo voidaan neutraloida ja viedä kaatopaikalle. Jos happoa on
paljon, se voidaan myös käsitellä jälleenkäytettäväksi.
”Kumpikin vaihtoehto tulee todennäköisesti kalliiksi tehtaalle”, Andersson sanoo. ”On kuitenkin myös kolmas
vaihtoehto: käytetystä haposta voidaan
valmistaa uutta raaka-ainetta teollisuuden käyttöön.”
Sivutuotteiden laatu vaihtelee suuresti, mikä on haaste.
”Osa sivutuotteista on melko
puhtaita, ja osassa taas on sellaisia
epäpuhtauksia, joita emme halua
saostusaineisiimme. Tästä syystä
olemme kehittäneet erilaisia prosesseja
eri tilanteisiin. Yhteistyössä asiakkaan
kanssa saamme hyödynnettyä
sivutuotteet mahdollisimman tarkasti”,
Andersson sanoo. n
3 | 2010 waterlink
22644357.indd 37
37
8.9.2010 10:12:58
n u m e R oT
3.6. – 27.6.2010
KemiRan KuRssiKeHiTYs Ja TiedoTTeeT
10,50 €
23.6.2010
kemira myy
optiset kirkasteet saksalaiselle
Catec Gmbh:lle
10,0 €
9,50 €
3.6.2010
kemira Oyj:
nimitysvaliokunnan
kokoonpano
Kemiran osake
9,0 €
OMX Helsinki CAP
29.6.2010
kemira Oyj
ja nanyangin
teknillinen yliopisto aloittavat
vedenkäsittelyyn
ja vesiteknologioihin keskittyvän
tutkimusyhteistyön singaporessa
1.7.2010
kemira Oyj:
muutoksia
kemiran
johtoryhmässä
8,5 €
kesäkuu 2010
hein
TavoiTTeiden
saavuTTaminen eTenee
suunniTellusTi
TeKsTi jyrki mäki-kala | Kuva juha salminen
38
22618791.indd 38
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:13:52
21.7.2010
kutsu: kemira
julkistaa tammi –
kesäkuun
2010 tuloksen
29.7.2010 noin
klo 8.30
2.8.2010
kemira ostaa
albemarlen tuotantolaitoksen isossa-Britanniassa kasvattaakseen
tuotetarjontaansa
öljy- ja kaasuteollisuudelle pohjanmerellä
27.8.2010
kemira Oyj:
taloustiedottamisen aikataulu
2011
29.7.2010
kemira Oyj:n
osavuosikatsaus
tammi – kesäkuu
2010: kysyntä
elpynyt selvästi
viime vuodesta,
liikevoitto nousi
merkittävästi
20.7.2010
kemira Oyj:
luovutettuun
eläinrehufosfaattiliiketoimintaan
kohdistunut
euroopan
komission
tutkimus ei
johtanut
sakkoihin
heinäkuu 2010
K
emiran hallitus asetti vuonna 2008
Kemiralle viisi taloudellista tavoitetta. Yhtiön orgaanisen kasvun on
oltava vähintään viisi prosenttia vuodessa. Rahavirran investointien ja osinkojen
jälkeen tulee olla positiivinen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin 40 – 80 prosentin tavoitetason saavuttaminen velkaantumisasteessa, sidotun pääoman tuoton (ROCE)
jatkuva parantaminen ja liikevoittoprosentin nostaminen vähintään kymmeneen
prosenttiin liikevaihdosta.
Runsas kaksi vuotta määrätietoista
työtä on takana, ja tulokset ovat sen mukaisia. Viidestä tavoitteesta olemme saavuttaneet kolme. Orgaaninen kasvumme
ei ole vielä viiden prosentin tasolla, mut-
elOkuu 2010
ta liiketoiminnot tekevät työtä yhdessä
T&K-organisaation kanssa, jotta näin tulee käymään.
Operatiivisen liikevoittoprosentin
nostaminen kymmeneen prosenttiin on
haasteellinen tehtävä. Olemme kuitenkin
myös tässä asiassa etenemässä vakain askelin oikeaan suuntaan. Jatkuvien liiketoimintojemme operatiivisen liikevoiton
parantumisesta kertoo seuraava aikasarja: vuonna 2008 se oli 3,3 prosenttia ja
vuonna 2009 6,3 prosenttia. Tänä vuonna
olemme kesäkuun loppuun mennessä saavuttaneet 7,5 prosentin tason. n
tapahtumakalenteri
28.9.
klo 8.30
Osavuosikatsaus
tammi – syyskuu 2010
TietojaKemiranosakkeestaja
omistajistalöytyyKemiran
internet-sivuiltaosoitteesta
www.kemira.fikohdasta
Sijoittajat➝Osaketieto
J yrkiMäki-KalaonKemiran
ChiefFinancialOfficer
3 | 2010 waterlink
22618791.indd 39
39
8.9.2010 10:13:52
n u m e R oT
TuTKimuKsen uusi foKus
TeKsTi randel wells | Kuva kemira
v
edenkäytön hallinta ja lainsäädännön
tiukkeneminen aiheuttavat useimmille teollisuudenaloille yhä suurempia haasteita.
Kemiran Oil & Mining -segmentti paneutuu tällä hetkellä erityisesti öljy-, kaasu-, metalli- ja mineraaliteollisuuden ongelmiin.
”Kokoamme parhaillaan tutkimustuloksia yhteen ymmärtääksemme näitä haasteita
paremmin ja löytääksemme ratkaisuja veden
laadun ja määrän hallintaan”, sanoo Louis
Rosati, Oil & Mining -segmentin tutkimus- ja
kehitysjohtaja.
Kemiran ja VTT:n hiljattain perustamassa tutkimuslaitoksessa SWEETissä on käynnistetty useita vuoteen 2013 asti jatkuvia tutkimusohjelmia. ”Matkan varrella toivomme
saavamme myös lyhyen aikavälin voittoja,
Kemiran
tunnusluvut
Omistus (30.4.2010)
%
kemira tarjoaa veden
laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla
lisätään asiakkaiden
energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta.
kemiran tavoitteena
on olla johtava vesikemian yhtiö.
www.kemira.fi
(meur)
Q2/2010
Q2/2009
liikevaihto
kemira on kansainvälinen kemian alan
yhtiö, jonka liikevaihto
on 2 miljardia euroa.
sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti
vettä kuluttavat
teollisuudenalat.
mutta pääpaino on pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämisessä.”
Tuotelähtöisen näkökulman sijaan Kemira
on päättänyt keskittyä asiakkaiden prosessien
kartoittamiseen. Tavoitteena on löytää heille
toimivia kokonaisratkaisuja.
Prosessien muokkaaminen ja muuttujien
optimointi ovat kemikaalien lisäksi niitä tekijöitä, joista etsitään apua vedenkäytön tehostamisessa.
”Uskomme, että ratkaisumme tuovat merkittävää etua vedenkäytön haasteiden kanssa
painiville asiakkaillemme – ja sen myötä yhä
enemmän liiketoimintaa Kemiralle.” n
545,2
488,5
1969,9
Operatiivinen liikevoitto
40,5
29,3
124,9
Operatiivinen liikevoitto, %
7,4
0,17
6,0
0,11
6,3
0,47
15,1
23,4
82,2
tulos/osake (euroa)

Oras invest Oy
 solidium Oy
16,7
16,7
 Varma
9,8
 ilmarinen
5,2
 muut suomalaiset instituutiot
20,6
 ulkomaat, sis. hallinta11,4
rekisteröidyt omistukset
 kotitaloudet
17,3

kemira
2,3
meur
liikevaihto
2009
investoinnit ilman
yritysostoja
rahavirta investointien
jälkeen
**
1,9
**
83,9
Velkaantuneisuus, %,
kauden lopussa
48 **
104 **
53 **
Omavaraisuus, %,
kauden lopussa
50 **
35 **
45 **
9139 **
8493 **
henkilöstö kauden lopussa
5177
202,2
**
** sisältää tikkurilan 25.3.2010 saakka
Operatiivinen liikevoitto
meur
eur
tulos/osake
3000
2400
200
0,8
1800
150
0,6
1200
100
0,4
600
2007 ** 2008 **
2009
1– 6
2010
50
2007 ** 2008 **
2009
1– 6
2010
0,2
2007 ** 2008 **
2009
1– 6
2010
** sisältää tikkurilan
40
22618791.indd 40
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:13:53
KemiRan vesiosaamiselle
on KYsYnTää CHilessä
TeKsTi jyrki palO
”K
emiran vedenkäsittelytuotteet avaavat uusia,
kiinnostavia mahdollisuuksia kaivosteollisuuden asiakkaille Chilessä”, sanoo myyntijohtaja Sergio Cabo, Kemiran Oil & Mining -segmentti, Etelä-Amerikka.
Seitsemän prosenttia Chilen bruttokansantuotteesta tulee kaivosteollisuudesta. Chile tuottaa yli
kolmasosan maailman kuparista sekä muun muassa
kultaa, hopeaa, molybdeenia, sinkkiä, rautamalmia,
nitraatteja ja litiumia.
Kaivostoiminta vaatii valtavasti vettä. Keskeisillä
louhintaseuduilla pohjoisen erämaissa ja Andien
Cordilleralla se otetaan enimmäkseen vuorilta.
”Vesi on vaikeasti saatavissa ja sen käyttäminen tulee kalliiksi”, Cabo toteaa. ”Veden käytön ja
käsittelyn tehokkuus on avainasemassa toiminnan
ylläpitämisessä, laajentamisessa sekä uusien kaivosten kannattavuuslaskelmissa. Lisäksi kaivosteollisuudelta vaaditaan nyt kestävän kehityksen mukaista toimintaa.”
Kemiran laajan vesiosaamisen avulla voi lisätä
käyttöveden kierrätystä, alentaa kustannuksia ja
tehostaa mineraalien erottelua.
Uusia kaivosprojekteja on Chilessä lähivuosille
miljardien dollarien arvosta. Myös isoja investointeja
suolanpoistamoihin on vireillä.
Kemira on valinnut tärkeimmiksi kohdealueiksi
suolanpoiston, vedenkäytön ja -kierrätyksen sekä
mineraalien erotteluprosessit. Paikallista osaamista
ja asiakkaiden erityistarpeita käytetään tuotekehityksessä.
Vuoteen 2007 asti Kemira myi Chilessä vain
titaanidioksidituotteita, joten käsillä on aivan uusi
aika. n
Laaja vesiosaaminen
avaa Kemiralle Chilessä
uusia mahdollisuuksia.
3 | 2010 waterlink
22618791.indd 41
41
8.9.2010 10:13:54
KEMIAA
IsTocKphoTo
uuTTA värIä
nAhAn
KäsITTElyyn
arvoStamamme laatunahkatuotteet syntyvät monimutkaisen prosessin tuloksena.
Valitettavasti samainen prosessi on myös
kallis ja ympäristöä kuormittava. Onneksi Kemira ChemSolutions on kehittänyt
ratkaisun, jonka avulla nahkaa voidaan
käsitellä edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin.
Peittaukseen ja värin kiinnittämiseen
tarkoitetun uuden Tanfor A-15 -tuotteen
pohjana on muurahaishappo, joten
se on nopeasti biohajoava. Tanforin
ansiosta hyvä lopputulos saadaan aikaan
pienemmillä annosmäärillä, mikä merkitsee
myös parempaa kustannustehokkuutta.
Lisäksi Tanfor on erinomainen värin
kiinnitysaine, joka jättää enemmän
väriä lopputuotteeseen ja vähemmän
jäteveteen.
Nahkateollisuuden ympäri
maailman uskotaankin kiinnostuvan kustannustehokkaasta, laadukkaasta ja ympäristöystävällisestä Tanfor A-15:sta. n
TuorEIn voIMIn TIEdETTä päIn
Samaan aikaan kun Suomessa vie-
tettiin Millennium-teknologiaviikkoa,
Helsingissä järjestettiin nuorten lupausten Millennium Youth Camp -tiedeleiri.
Vaikka leiri järjestettiin ensimmäisen
kerran, sille pyrki lähes tuhat nuorta
62 maasta. Seula oli erittäin tiukka:
leirille pääsi lopulta 30 nuorta eri puolilta maailmaa. Valikoituneista nuorista
puolet oli poikia ja puolet tyttöjä.
Tiedeleirin tarkoituksena on rohkaista nuoria opiskelemaan luonnontieteitä, matematiikkaa ja tekniikkaa
sekä kertoa Suomesta opiskelu- ja työskentelymaana. Samalla leiri suuntaa
katseita olemassa olevista innovaatioista tulevaisuuteen. Kemira oli yksi leirin
tukijoista.
Leiriläiset olivat luonnollisesti
paikalla, kun Millennium-palkinnon
päävoitto luovutettiin Michael Grätzelille. He myös tapasivat ehdokkaat
kasvotusten. n
Young talent in
action. Jorge araya
(Costa rica),
Santiago oviedo
rouco (argentina)
and menna Sirola
(Finland).
Lue lisää Millennium-palkinnon
voittajasta sivulta 9.
42
22536769.indd 42
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:14:30
TurvAllInEn
hErKKuhETKI
IsTocKphoTo
JuuSton laatu riippuu uskomattoman
monista asioista! Yksi tärkeimmistä
ainesosista juuston valmistuksessa on
tietenkin maito. Maidon laatuun vaikuttaa
lehmille annettu rehu. Jos rehu säilötään
huonosti, vaikutukset voivat ulottua
niin tuoretuotteiden kuin juustojenkin
valmistukseen. Kemiran AIV-säilöntäaineet varmistavat säilörehun hyvän laadun ja estävät
haitallisten bakteerien kasvua ja siirtymistä
maitoon. Näin voidaan välttää maku- ja
hajuvirheet maidossa ja juustossa. Lisäksi
niiden avulla juuston rakenne muodostuu
toivotunlaiseksi. n
22536769.indd 43
3 | 2010 waterlink
43
8.9.2010 10:14:35
TÄSSÄ NUMEROSSA
MYÖS
Jätteestä raakaaineeksi – uutta
teollisuudessa
Haastattelussa
kolumnistimme
Dan Steinbock
Juu, juu, juustossa
maistuu laadukas
rehu
Britannianliiketoiminta
laajenee
Kemiran markkinointi- ja
viestintäjohtaja Leena Lie
uskoo tiimityön tuomaan
lisäarvoon.
44
22618378.indd 44
waterlink 3 | 2010
8.9.2010 10:15:05