K E M I R A O Y J : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I 3 / 2 0 1 0 itÄmeRi hÄLyttÄÄ – yhteistyö auttaa nÄin LUOt LisÄaRvOa – Ja eROtUt kiLpaiLiJOista kehittyvien maiden haaste REACH läpinäkyväksi LÄÄkeJÄÄmÄt JUOmavedessÄ 3 | 2010 waterlink 22618186.indd 1 1 8.9.2010 10:00:34 S i S Ä l lY S 26 4 LINKIT ajankohtaista Kemirasta. 11 ProfIILI Tapaamme Waterlinkin kolumnistin, yhteiskunnallisen keskustelijan Dan Steinbockin. 12 LIsäarvo oN LIIKKuva maaLI Yrityksen tarjonnan on vastattava asiakkaiden tarpeita – ja tehtävä se kilpailijoita paremmin. 19 myrsKyä PäIN puhdasta juomavettä, sääoloista riippumatta. 20 KemIraN vIesTIN vIejä 24 TärKeäN eTaPIN KyNNyKseLLä Kemiralla on tärkeä rooli eU:n reaCHprosessissa. 26 PuhTaammaN ITämereN PuoLesTa itämeri on pulassa. apu ei voi odottaa. 31 KoLumNI maailmantalouden mullistukset ovat merkki uuden aikakauden alusta myös kemikaaliteollisuuden alalla. 32 TuoTTeITa TodeLLIsIIN TarPeIsIIN Kemiran uuden sukupolven kuivalujuuskemikaalit ovat loistouutinen pakkauskartonkiteollisuudelle. 36 jäTTeeN uusI eLämä rami lappalainen Seurasimme Kemiran markkinointi- ja viestintäjohtaja leena lien mukana yhden vauhdikkaan työpäivän ajan. 20 12 ”Asiakkaan kokemanarvon uusiyhtälö on:arvo+ maksuhalukkuus +hinta+ kustannukset.” monet aiemmin jätteeksi luokitellut sivutuotteet voidaan nyt muuntaa arvokkaiksi raaka-aineiksi. 38 NumeroT Kemiran tunnusluvut ja kurssikehitys. meininkiä millennium-tiedeleirillä! Uutta väriä nahan käsittelyyn. Turvallinen herkkuhetki. 2 22644902.indd 2 GeTTY imaGeS 42 KemIaa waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:01:19 pÄÄKirjOiTUS liSÄÄ arvOa aSiaKKaille ja OmiSTajille K SUSanna KeKKOnen emiran kyky palvella asiakkaitaan ja tuottaa ratkaisuja erilaisiin veden puhdistuksen ja uudelleenkäytön tarpeisiin perustuu yhtiön teknologiaosaamiseen, tuoteportfolioon ja asiakkaiden kanssa hankittuun kokemukseen. Työskentelemme globaalisti lähes 10 000 asiakkaan kanssa, joten uusien ratkaisujen kehittämisessä voimme hyödyntää monenlaisista tilanteista kertynyttä oppia. Kemiran keväällä käynnistämän vesitutkimuksen huippuosaamiskeskuksen SWEETin avulla rakennamme uutta osaamista. Vedenkäsittelyssä yhdistetään erilaisia menetelmiä, kuten vesikemiaa, biologista puhdistusta ja laitetekniikkaa. Asiakkaalle tärkeintä on toimiva, kustannustehokas ja ympäristöä kunnioittava kokonaisuus. Arvon tuottaminen esimerkiksi tehokkuutta lisäämällä edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakkaan tarpeista sekä kykyä yhdistää erilaisia teknologioita. Asiakkaiden lisäksi yrityksen on tuotettava arvoa myös omistajilleen, jotta nämä saavat sijoitukselleen odotuksia vastaavan tuoton. Omistajuudella on merkitystä yhtiön johtamisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa. Kehittämisen kannalta on oleellista, että omistajat, oma organisaatio ja asiakkaat katsovat samaan suuntaan. Kemirassa on nyt hyvä omistusrakenne, ja se tukee yhtiön pitkäjänteistä kehittämistä kaikkien osakkeenomistajien parhaaksi. Harri Kerminen Kemiran toimitusjohtaja Kemira Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti. ilmestyy neljä kertaa vuodessa englanniksi ja suomeksi. KUSTanTaja Sanoma magazines Finland Yritysjulkaisut www.sanomamagazines.fi jUlKaiSija Kemira Oyj www.kemira.com Toimituspäällikkö johanna Hytönen päätoimittaja marie Lundgren tel. +46 42 17 11 19 paperi lehden paperi on Galerie art Silk 115 ja 200 g/m2. Kannen ja takakannen kuvat: rami lappalainen Tuottajat Kati heikinheimo, anu Piippo Graafinen suunnittelija Tomi metsä-heikkilä GeTTY imaGeS painOpaiKKa Forssan Kirjapaino Oy iSSn 1797-7738 Terveiset toimitukseen: [email protected] Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset: http://www.kemira.fi/media 3 | 2010 waterlink 22644902.indd 3 3 8.9.2010 10:01:22 INTRO LääkejäämäT kuORmITTavaT vesIsTöjä TeksTI Risto Pennanen | kuva getty images k ymmenet tutkimusryhmät eri puolilla maapalloa selvittävät, millaisia ongelmia veteen joutuvat lääkejäämät aiheuttavat vesistöille ja ihmisille. Tutkimus on kuitenkin keskittynyt teollistuneisiin maihin. ”Kehitysmaissa käytetyt lääkeaineryhmät ovat jääneet tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi malaria-, tuberkuloosi, aids- ja loislääkkeistä tarvittaisiin lisätietoa”, sanoo professori Tuula Tuhkanen Tampereen teknillisen yliopiston kemian ja bioteknologian laitokselta. Näitä lääkeaineita käytetään paljon maissa, joissa ei ole jäte- tai talousveden käsittelyä. Siksi virtsaan erittyvät lääkeaineet päätyvät jäteveden mukana ympäristöön ja sitä kautta käyttöveteen. Vaikka tilanne on merkittävästi parempi teollistuneissa maissa, täytyy niissäkin suhtautua lääkkeiden ja myös hygieniatuotteiden jäämiin vakavasti. Erityisen herkästi niitä tulisi seurata vesistöissä, joihin johdetaan jätevesiä ja jotka kiertävät monen kaupungin läpi ennen mereen päätymistään. ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa rekisteröityjä lääkeaineita on noin 3000, joista vain noin 20:a eniten valmistettua on ruvettu jäljittämään vesistöstä. Määritystyö on hyvin haastavaa, koska puhumme nanogrammaa per litra -tasoista”, kertoo johtaja Kaj Jansson Vice President, T&K ja teknologia. Vesistöissä jäämät voivat aiheuttaa monenlaisia ympäristöhaittoja, joita ei vielä tunneta. Ongelmat voivat liittyä ennen kaikkea erilaisten eliölajien lisääntymiseen. ”Lääkkeet ovat vain yksi aineryhmä, josta talousvedessä mahdollisesti on jäämiä. Lisäksi ongelmia voi syntyä eri aineiden yhteisvaikutuksesta, sillä yhdisteitä saattaa muodostua veteen kymmeniä”, muistuttaa Tuhkanen. Lääkkeiden käytön vähentäminen olisi yksi askel lääkejäämien vähentämiseksi. Käytännössä kehitys kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Siksi ongelman kimppuun pitää käydä tehokkaalla puhdistamisella myös kehittyvissä maissa. Puhdistustekniikoita on lukuisia, kuten biohajoavat kemikaalit ja kehittyneet hapetustekniikat. Kaj Janssonin mukaan lisähaasteen tuo, ettei nykyisiä puhdistamoja ole suunniteltu lääkeaineiden hajottamiseen, vaan lähinnä kiintoaineen, fosforin, typen sekä helposti biologisesti hajoavien aineiden poistamiseen. Työtä siis riittää sekä tutkimuksen että käytännön soveltamisen saralla. n 4 22520961.indd 4 Lääkeaineet turmelevat vesistöjä ja mahdollisesti myös ihmisten terveyttä maissa, joissa asutus on tiheää ja vedenkäsittely puutteellista. Kuva tokiosta on kuvattu erikoislinssillä. waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:01:59 Monet lääkkeet ovat vesiliukoisia. Siksi niitä ei saa poistettua keinoilla, joilla juomavesi yleensä puhdistetaan. 3 | 2010 waterlink 22520961.indd 5 5 8.9.2010 10:02:01 LINKIT susaNNa KeKKoNeN T&K 3+1 KysymysTä KemIraN T&K- ja TeKNoLogIajohTaja johaN grÖNILLe Kemira on mukana vesiteknologiaa ja -innovaatioita edistävässä Acqueau-klusterissa. Se on osa eurooppalaista Eureka-yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on synnyttää veteen liittyviä tutkimusja kehitysprojekteja ja vauhdittaa siten kilpailukykyisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämistä globaaleille markkinoille. Tarkoitus on rahoittaa vesialan yhteistutkimushankkeita 500 miljoonalla eurolla tulevan kymmenen vuoden aikana. 1. Miten toukokuussa perustettu acqueau poikkeaa Muusta eurooppalaisesta tutkiMusyhteistyöstä? Kyse on nimenomaan yritysvetoisesta verkostosta. Acqueau ei rahoita yliopistojen perustutkimusta, vaan se keskittyy yritysten tekemään soveltavaan tutkimukseen lähempänä asiakasrajapintaa. 2. Mitkä ovat painopisteet? Acqueau on määritellyt viisi painopistealuetta: veden desinfiointi ja muu hapettaminen ympäristövaikutusta ja energiankulutusta vähentäen, energiatehokas jätevesien kä- 6 22618481.indd 6 -yhTeIsTyÖ KäyNNIsTyI sINgaporessa vedenkäytön hallinnan teeMat olivat keskuste- lun keskiössä Singaporen kansainvälisellä vesiviikolla heinäkuussa. Tapahtuma kokosi yhteen alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa julkishallinnon ja teollisuuden edustusta myöten. Ohjelmassa oli koke- sittely, membraaniteknologia, reaaliaikainen prosessien hallinta ja putkistomateriaalien kehittäminen. 3. keitä klusterissa on Mukana? Mukana on jo näin alkuvaiheessa toistakymmentä vesialan johtavaa eurooppalaista yritystä. Mukaan toivotaan suuryritysten lisäksi erityisesti pk-yrityksiä. Lisäksi yhteistyöhön osallistuvat viranomaistahot eri maista, kuten Tekes Suomesta. +1 Mitä hyötyä acqueau tuo keMiralle? Olemalla mukana verkostossa voimme vaikuttaa eurooppalaisen vesitutkimuksen suuntaan. Acqueau on myös tie tutkimusrahoitukseen. Klusterin painopistealueet ovat keskeisiä myös Kemiran omassa strategisessa kehittämisessä. n kemiran toimitusjohtaja harri kerminen ja professori ng Wun Jern nanyangin teknillisestä yliopistosta juhlistavat uuden t&k-yhteistyön alkua. waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:03:06 musten jakamista, menestystarinoiden esittelyä sekä pureutumista vesisektorin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Seminaarin yhteydessä julkistettiin Kemiran uusin yhteistyöhanke tutkimuksen ja kehityksen saralla. Singaporen Nanyangin teknillisen yliopiston (NTU) kanssa toteutettava kaksivuotinen ohjelma tähtää jätevedestä valmistetun puhtaan veden tuotannon tehostamiseen. Tavoitteena on suunnitella tehokkaampi vedenpuhdistusprosessi, joka tuottaa enemmän puhdasta vettä pienemmällä energiankulutuksella ja jätemäärillä. Singapore on vahvistanut asemaansa maailmanlaajuisena vesialan keskuksena. Vuonna 2006 Singaporen hallitus määritti ympäristö- ja vesialan yhdeksi strategiseksi kasvualueeksi ja sitoutui investoimaan 250 miljoonaa euroa alan kehittämiseen. Yli 70:llä vesialan yhtiöllä on nyt maassa pääkonttori, tuotantoa tai T&K-toimintaa. n yrITysosTo IsossaBrITaNNIassa keMira osti heinäkuussa Albemarlel- ta yhtiön Teesportissa, Iso-Britanniassa. Tuotantolaitoksella työskentelee noin 30 henkilöä. Pääosa Teesportin tuotevalikoimasta koostuu korroosionestoaineista ja öljynporauksessa käytettävistä emulgointiaineista. Ne kasvattavat Kemiran tuotetarjontaa alueen öljyja kaasuteollisuudelle. Hankinnan tavoitteena on vahvistaa Kemiran asemaa alueella ja nopeuttaa yhtiön vesistrategian toteuttamista. Teesportin sijainti tuo Kemiralle maantieteellistä etua. Myös tehdastuotannon joustavuus paranee. Lisäksi toiminnan keskittäminen hyödyttää yritystä. n Lue lisää Kemiran toiminnasta IsossaBritanniassa sivulta 10. TIESITKÖ... Jos verrataan vesitilavuuksia asukasmääriin, Välimeren alueella pitäisi asua noin kaksi kertaa koko maailman väestön verran ihmistä, jotta heidän aiheuttamansa kuormitus vastaisi Itämereen kohdistuvaa kuormitusta. » 3 | 2010 waterlink 22618481.indd 7 7 8.9.2010 10:03:07 LINKIT VerKosTo VahVIsTuI ÖLjysemINaarIssa asIaKaspaLVeLuN N uudeT TuuLeT keMira on viiMe vuosina tehostanut asiakaspalveluaan merkittävästi. Helsinkiin, Helsingborgiin, Barcelonaan ja Hollannin Botlekiin on avattu uudet asiakaspalvelukeskukset, jotka palvelevat Kemiran asiakkaita ympäri Eurooppaa, Baltiaa ja Venäjää. Uudet keskukset ovat omistautuneita tehtävälleen hoitaen kaikki asiakkaiden tarpeet yhteydenotoista kuljetuksiin. Enää ei myöskään tarvitse ottaa yhteyttä useampaan paikalliseen toimipisteeseen vaan esimerkiksi asiakkaat Hollannissa ja Saksassa voivat nyt soittaa Botlekin asiakaspalvelukeskukseen ja saada sieltä nopeaa ja tehokasta palvelua jopa kahdeksalla eri kielellä. Kemiran logistiikka- ja asiakaspalvelujohtajan Jari Grönlundin mukaan prosessien harmonisoimisen tavoitteena ei ole ainoastaan tehokkaampi toiminta vaan myös asiakaspalvelumittausten helpottaminen. Jo tehdyissä mittauksissa onkin nähty merkittäviä parannuksia. “Ja suunta on yhä ylöspäin”, sanoo Grönlund. n 8 22618481.indd 8 ölJykentillä syntyvien JäteölJyJen käsittelyn hankaluus on yksi niistä aiheista, jotka nousivat esille 2. kesäkuuta järjestetyssä öljykenttien vedenerotusprosesseihin liittyvässä seminaarissa. Kemiran Espoon tutkimus- ja kehityskeskus isännöi seminaaria yhdessä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston kanssa. Seminaari on osa yliopiston Joint Industrial Program -ohjelmaa. Kolmipäiväiseen tapahtumaan osallistui öljyyhtiöiden, öljykentillä palveluita tuottavien yritysten sekä yliopistojen edustajia. Yhteensä mukana oli noin 60 asiantuntijaa. ”Tutkimuksen kannalta on erittäin hyödyllistä kuulla yritysten öljykentillä kohtaamista haasteista, jotta osaisimme entistä paremmin kehittää uusia tuotteita. Seminaari tarjosi myös erinomaisen mahdollisuuden yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseen eri osallistujien kesken”, sanoo tutkija Susanna Toivonen Kemiran T&K:sta. n KemIra TapahTumIssa 19.9. iWa World Water congress, Montreal, kanada 28.9. World dairy expo 2010, Wisconsin, yhdysvallat 29.9. Food ingredients asia 2010, Jakarta, indonesia 2.10. WeFtec, new orleans, yhdysvallat 04.10. aocs 7th World conference on detergents, Montreux, sveitsi 05.10. cphi 2010, pariisi, ranska 13.10 57th sepaWa congress, Fulda, saksa 15 – 16.10. cleantech Finland smart days at shanghai World expo 26.10. spe russian oil & Gas, Moskova, venäjä 27 – 29.10. delhi international renewable energy conference direc (cleantech Finland exhibition stand) 3.11. 6th international exhibition on Water treatment chemicals, technologies and applications, shanghai, kiina 8.11. pap For russia, pietari, venäjä 9.11. aneas, XXiv annual convention, Mexico city, Meksiko 16.11. ppi awards 2010, Brysseli, Belgia waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:03:08 lyhyesti optiset kirkasteet Myytiin catec GMBh:lle kemira ja saksalainen catec Gmbh takaajanaan Fengler Beteiligungs Gmbh, ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan kemira myy maailmanlaajuisen optisten kirkasteiden liiketoimintansa catecille. optiset kirkasteet lisäävät paperin valkoisuutta ja kirkkautta. kauppa käsittää leverkusenissa toimivan tuotantolaitoksen, maailmanlaajuisen myyntiverkoston ja tukifunktiot. liiketoiminta työllistää noin 100 henkeä, joista pääosa saksassa. he siirtyvät catecin palvelukseen elokuun lopussa, jolloin sopimus on määrä vahvistaa. kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta kemiran taloudelliseen tulokseen. mILLeNNIum-paLKINTo aurINKoeNergIaN VaLjasTajaLLe nelJännen MillenniuM-teknoloGiapalkinnon pääpalkinnon on saanut sveitsiläinen kemiantekniikan professori Michael Grätzel. Hän on kehittänyt väriaineherkistettyjä aurinkokennoja, joiden avulla aurinkoenergiaa voidaan valjastaa käyttöön entistä edullisemmin. Grätzelin kehittämä keinotekoiseksi fotosynteesiksi kuvattu teknologia on lupaava vaihtoehto hallitsevalle piipohjaiselle aurinkokennoteknologialle. En- simmäiset Grätzel-kennoihin perustuvat kuluttajatuotteet ovat jo tulleet markkinoille. Tulevaisuudessa tähän innovaatioon perustuvia tuotteita saattavat olla esimerkiksi aurinkoenergiaa keräävät ikkunat ja nykyisiä huomattavasti halvemmat aurinkopaneelit. Millennium-pääpalkinnon suuruus on 800 000 euroa. Kemira on yksi palkintosäätiön yhteistyökumppaneista. n palveluyhtiö siirtyi coor service ManaGeMentille kemira oyj ja ruotsalainen coor service Management aB allekirjoittivat 21.5.2010 sopimuksen, jonka mukaan kemira myy ipos-palveluyhtiön coorille. ipos eli industry park of sweden aB tarjoaa mm. kunnossapito- ja teknisiä palveluja helsingborgin teollisuuspuistossa. ipos ja sen palveluksessa olevat 130 henkeä siirtyivät coorille 1.7.2010 alkaen. kemira tuottaa ruotsin helsingborgissa vedenpuhdistus- sekä massa- ja valkaisukemikaaleja. palveluista kemiran omistukseen jäävät muun muassa energiantuotanto, satamatoiminnot, ympäristö- ja turvallisuus sekä keskeisimpien raaka-aineiden ostot. coor service Management on pohjoismaiden johtava palveluyhtiö. » 3 | 2010 waterlink 22618481.indd 9 9 8.9.2010 10:03:10 LINKIT homma haLLussa randy oWens nimitettiin Kemiran Poh- jois-Amerikan liiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi 1.7.2010. Hän on myös Kemiran Oil & Mining -segmentistä vastaava johtaja. ”Pohjois-Amerikan toimintojen osuus Kemiran liikevaihdosta oli 23 prosenttia vuonna 2009. Vaikka Pohjois-Amerikka on tiettyjen teollisuudenalojen näkökulmasta kypsä markkina, Kemiran uusi vesistrategia avaa meille valtavat kannattavan kasvun mahdollisuudet”, Owens sanoo. Kemiralla on Pohjois-Amerikassa yli 30 tuotannon, myynnin ja logistiikan toimipistettä. Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa sijaitsevat tuotantolaitokset valmistavat lähes kaikkia yhtiön vesikemikaalivalikoimaan kuuluvia tuotteita. Lisäksi Kemiralla on Atlantassa tutkimuskeskus. Tuotevalikoima kattaa Kemiran kaikki segmentit: Paper, Oil & Mining ja Municipal & Industrial. Kemiran kolme segmenttiä syntyivät liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena vuonna 2008. Alueellinen uudelleenjärjestely perustuu segmenttien strategioihin ja Kemiran 2008 julkistamiin toiminnallisiin tavoitteisiin. ”Minun tehtävänäni on luoda edellytykset tiiviille yhteistyölle sekä alueiden, toimintojen ja segmenttien yhdenmukaistamiselle. Tavoitteenani on varmistaa, että alueelliset erityistarpeet otetaan huomioon ja että Pohjois-Amerikan liiketoiminnot ovat olennainen ja kiinteä osa Kemiraa.” Owensin mukaan Kemiran tavoitteena on olla tulevaisuudessakin hyvä työpaikka sekä ammatillisesti että työilmapiirin perusteella. Suurin haaste on antaa matriisirakenteen yksinkertaisesti tehdä tehtävänsä ja seurata yhtenäisten maailmanlaajuisten tiimien muodostumista. n TuoTaNTo KasVaa Isossa-BrITaNNIassa 3 faktaa isostabritanniasta: • väestö: 61.7 miljoonaa • pinta-ala: 244 820 km² • eu:hun liittymisvuosi: 1973 lähde: eu 10 22618481.indd 10 keMira perusti tytäryhtiön Isoon-Britanniaan vuonna 1982. Useiden yritysostojen jälkeen - joista viimeisin heinäkuussa 2010 - yrityksellä on nyt maassa yhteensä 170 työntekijää. Yhtiöllä on Isossa-Britanniassa neljä tuotantolaitosta, joista merkittävin valmistaa kuivaa polyakryyliamidia Bradfordissa. Rautasulfaattitehdas sijaitsee Goolessa ja polyalumiinikloriditehdas Ellesmere Portissa. Kemira Chemicals UK:n viimeisin hankinta on Teesportin tuotantolaitos koillis-Englannissa. Päätuotteina ovat korroosionestäjät ja porauksessa käytettävät emulgointiaineet, joista molemmat täydentävät Kemiran tuotevalikoimaa alueen öljy- ja kaivosteollisuudelle. Koagulanttilaitosten myynti tulee pääosin Ison-Britannian kunnalliselta ja teollisuussektorilta. Bradfordin tehtaan tuotteista taas 90 prosenttia myydään maan ulkopuolelle. EMEA-aluelle viedään 45 prosenttia kokonaistuotannosta. Kemira on lisäksi Ison-Britannian suurin kiitoratojen jäänestoaineiden myyjä. n waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:03:17 proFIILI muuToKseN uudeT mooTTorIT Taloustaantuman jälkimainingeissa pohditaan nyt, mitä seuraavaksi. Waterlink-lehden kolumnisti Dan Steinbock uskoo, että luvassa on mielenkiintoisia mullistuksia. TeKsTI saMi anteroinen | KuVa lehtikuva d ”g7-ryhmän korvautuminen g20-ryhmällä on muutoksen selvin merkki.” an Steinbockilta on totuttu odottamaan voimakkaita lausuntoja. Hänet tunnetaan värikkäänä kommentoijana ja kansainvälisesti arvostettuna liiketalouden tutkijana. Niinpä mielenkiinto herää, kun Steinbock kuvailee maailmantalouden olevan edelleen murrosvaiheessa. ”Sen päätyttyä kasvu voimistuu ja perustuu yhä useampiin lähteisiin”, hän lupaa. Steinbock on erikoistunut kehittyneiden talouksien ja suurten kehittyvien talouksien välisiin suhteisiin. Hän työskentelee kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusjohtajana yhdysvaltalaisessa India, China and America -tutkimuslaitoksessa sekä vanhempana tutkijana kiinalaisessa SIIS-tutkimuslaitoksessa (Shanghai Institutes for International Studies). ”Vie aikansa, ennen kuin uudet kasvusektorit etenkin energia ja kestävä kasvu – alkavat tuottaa tulosta. Kasvun keskukset löytyvät pääasiassa nousevista talousmahdeista eli Brasiliasta, Kiinasta, ja Intiasta sekä yleisemmin Aasiasta.” Steinbock huomauttaa, että kasvun painopisteen siirtyminen kehittyneistä kehittyviin maihin vauhditti maailmantalouden kriisiä – ja kriisin seuraukset nopeuttavat muutosta edelleen. ”Maailmantalouden kasvu on nojannut suuriin kehittyviin talouksiin vuodesta 2007 lähtien ensimmäistä kertaa vuosisatoihin”, Steinbock sanoo. Hän pitää selkeimpänä muutoksen merkkinä perinteisen G7-ryhmän korvautumista johtavien teollisuusmaiden ja nousevien talouksien G20-ryhmällä. n Lue lisää: Dan Steinbockin kolumni sivulla 31. 3 | 2010 waterlink 22618481.indd 11 11 8.9.2010 10:03:19 30 sekuntia •Arvonperusteetmuuttuvatajanmyötä, sanookansainväliseenliikkeenjohtoon jastrategisiinmuutoksiinerikoistunut professoriRamBaliga.Perinteet eivätkahlitsenouseviltamarkkinoilta ponnistaviakilpailijoita,joillaon tuoreitajaennakkoluulottomia näkemyksiäasiakasarvosta. •Moniyritysontähänsaakka keskittynytainoastaanteknisiinja taloudellisiinarvotekijöihin.Sosiaaliset jatunneperäisetarvotekijätovat useinkuitenkinratkaisevantärkeitä. Hyvänkintuotteenmenestysvoi kaatuamuutamaanhuonoon asiakaskokemukseen. •Baligaesittääuudenyhtälönasiakkaan kokemanarvonymmärtämiseksi: arvo+maksuhalukkuus+hinta+ kustannukset.Hintajakustannukset ovathallittavissaoleviamuuttujia, muttamaksuhalukkuusjaarvoovat monimutkaisempia.Samaarvolupaus voituottaaerilaisenmaksuhalukkuuden eriasiakasryhmissä. •Asiakaskokemuksenhallintaonmyös keskeinenkäsite.Perustaarvon tuottamisellerakentuukaikillaniillä kerroilla,kunasiakkaaseenollaan tavallataitoisellayhteydessä,sanoo markkinoinninprofessoriKajStorbacka Hankenilta. •Asiakkaankokemaarvovoidaan jakaakahteenosatekijään.Vaihtoarvo kertoo,kuinkapaljonasiakasonvalmis maksamaantuotteesta.Käyttöarvo taasonsearvo,jonkaasiakassaa tuotteestasitäkäyttäessään.Tuote voiollamitävain:palvelu,laitetai kemikaali. •Yritystenpitäisimuuttaatuotteidensa määrittelyäniin,ettäasiakassaaniistä myöskäyttöarvoa. 12 22572286.indd 12 waterlink3|2010 8.9.2010 10:04:52 tEksti Randel Wells|kuvatGeTTY IMaGes jaIsTOCKPHOTO Lisäarvo on liiKKuVA MAAli Yritys ei menesty enää pelkästään paremmilla tuotteilla. Asiakaskokemus ja pehmeät arvotekijät ratkaisevat yhä useammin myös raskaan teollisuuden ostopäätökset. » 3|2010waterlink 22572286.indd 13 13 8.9.2010 10:04:55 o n suuri virhe olettaa, että saavutettu menestys takaisi onnistumisen myös tulevaisuudessa. Näin sanoo kansainväliseen johtamiseen ja strategisiin muutoksiin erikoistunut liikkeenjohdon professori Ram Baliga Wake Forestin yliopistosta Yhdysvalloista. ”Yritysten sisäiset kuvitelmat saattavat koitua niiden kohtaloksi. Näin tapahtuu, kun yritykset kehittävät tietyn ratkaisun tai sovelluksen ja alkavat uskoa tuotteidensa olevan itseisarvoisen hyviä, riippumatta siitä mitä muut tarjoavat.” Baligan mukaan yritykset tarkastelevat tarjoamiensa ratkaisujen arvoa kovin kapeasta näkökulmasta. ”Ne eivät ota huomioon, että liiketoiminnan edellytykset muuttuvat ajan myötä.” Arvon elinkaari typistyy tuotteiden elinkaarien lyhentyessä. Myös kustannuksiin vaikuttavat tekijät muuttuvat 14 22572286.indd 14 niin nopeasti, että yritykset eivät välttämättä pysty pitämään tuotantokustannuksia matalina. Globalisaatio tuo lisää haasteita. Perinteet eivät kahlitse nousevilta markkinoilta ponnistavia kilpailijoita, joilla on ennakkoluulottomia näkemyksiä asiakkaan arvostamista ominaisuuksista. ”Näiden yritysten arvolupaukset ovat ajanmukaisia”, Baliga sanoo. ”Jotta yritys ymmärtäisi, mikä on arvokasta asiakkaalle, sen on tunnettava asiakkaan tavoitteet”, sanoo markkinoinnin professori Kaj Storbacka Hanken Svenska Handelshögskolanista. Hän toimii myös asiakaskeskeiseen strategian kehittämiseen sekä myynnin ja asiakkuuksien johtamiseen erikoistuneen Vectia-konsulttiyrityksen hallituksen puheenjohtajana. ”Yrityksen tarjonnalla on arvoa asiakkaalle vain silloin, kun tarjonta auttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteensa.” MieliKuVienMeRKiTYS ”Moni yritys on tähän asti keskittynyt ainoastaan teknisiin ja taloudellisiin arvotekijöihin. Tänä päivänä parhaiten menestyvät ne toimijat, jotka ottavat huomioon myös sosiaaliset ja tunneperäiset arvotekijät”, Baliga huomauttaa. Esimerkiksi Procter & Gamble toi äskettäin markkinoille uuden vaipan, joka oli todistetusti kilpailijoiden tuotteita tehokkaampi. Uusi vaippa kuitenkin aiheutti kuitenkin muutamalle vauvalle ihottumaa, ja tuotteen ensimmäiset ostajat kertoivat myös kielteisistä kokemuksistaan internetin sosiaalisissa verkostoissa. Tämä aiheutti pian valmistajalle monenlaisia ongelmia, vaikka uusi vaippa olikin teknisesti kilpailijoiden tuotteita parempi. Hyvänkin tuotteen menestys voi kaatua muutamaan huonoon asiakaskokemukseen. Näiden pehmeämpien arvotekijöiden merkitys kasvaa jopa raskaassa teollisuudessa. Asiakkaita ei kiinnosta waterlink3|2010 8.9.2010 10:05:08 ainoastaan tuotteen tekninen arvo. Heille on myös tärkeää, kuinka helppo yrityksen kanssa on asioida, henkilötasolla. ”Asiakkaalle syntyvä lisäarvo (engl. customer value) on aina kokemusperäinen”, Storbacka sanoo. Asiakkaat voivat kokea asiat eri tavalla kuin tuotteen tarjoaja, jonka on ymmärrettävä nämä erot. Vaikka yrityksen tuote olisi teknisesti kilpailijoiden tuotteita parempi, tuotteen arvo on pystyttävä välittämään asiakkaalle kokemuksen tasolla. Objektiivisella paremmuudella ei ole merkitystä, jos asiakas ei usko yrityksen myyntiväitteitä. uuSiARVoYHTälö Aiemmin periaatteena oli, että lisäarvo nostaa tuotteen hintaa. Globalisaatio on muuttanut tilannetta valtavasti: nykyisin saa entistä enemmän halvemmalla. Baliga esittää uuden yhtälön, jonka avulla on helpompi ymmärtää asiakkaalle tuotettavan lisäarvon merkitystä nykytaloudessa. Yhtälössä on neljä muuttujaa: arvo, maksuhalukkuus, hinta ja kustannukset. Kustannus on hallittavissa oleva muuttuja. Tuotantokustannusten muutokset vaikuttavat suoraan yrityksen katteeseen. Hintakin on hallittavissa oleva muuttuja, mutta se on myös strateginen muuttuja. Yritys voi hinnoitella tuotteensa esimerkiksi niin, että arvo tuottaa yritykselle mahdollisimman suuren voiton. Alhaisempi hinta taas pitää kilpailijat pois markkinoilta. Maksuhalukkuus ja arvo ovat monimutkaisempia muuttujia. ”Voidaan sanoa, että asiakkaan maksuhalukkuus on suoraan verrannollinen yrityksen asiakkaalle tuottamaan arvoon”, Baliga sanoo. Sama arvolupaus voi kuitenkin tuottaa erilaisen maksuhalukkuuden eri asiakasryhmissä. Tuotteen arvo ei muutu, mutta asiakkaiden käsitykset tuotteen arvosta vaihtelevat. Globalisaatio muuttaa lisäarvon syntyä, sillä nykyisin saa enemmän halvemmalla. » 3|2010waterlink 22572286.indd 15 15 8.9.2010 10:05:11 Asiakkaidentärkeimpienarvotekijöiden selvittämiseksionosattavakatsoapin nanalle.Aiempienostopäätöstenperus teellavoipäätellä,mitäominaisuuksia asiakkaatarvostavat. Tuotteen arvokin voi toki muuttua. Baliga ottaa esimerkiksi talidomidin, raskauspahoinvointia vähentävän lääkkeen, joka lanseerattiin 1950-luvulla. Tuote vedettiin markkinoilta, kun sen havaittiin aiheuttavan synnynnäisiä poikkeavuuksia. Seuraavina vuosikymmeninä lääkärit kokeilivat talidomidia muiden sairauksien hoidossa ja huomasivat sen tehoavan erittäin hyvin. Lääkkeen koettu arvo muuttui, ja kuluttajat olivat taas valmiita maksamaan tuotteesta. Myöhemmin talidomidin huomattiin tehoavan myös luuydinkasvaimiin. Tuotteen koettu arvo muuttui jälleen, ja kuluttajien maksuhalukkuus kasvoi edelleen. Yritysten välisessä myynnissä hinta on Storbackan mukaan edelleen muita tekijöitä tärkeämpi. 16 22572286.indd 16 ”Yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että tuote todellakin tuo asiakkaalle arvoa”, Storbacka sanoo. Hän suosittelee ratkaisuksi menetelmää, jota kutsutaan asiakkaan saaman hyödyn kvantifioinniksi eli määrällistämiseksi (ks. faktalaatikko sivu 18). oPeTTeleTulKiTSeMAAn ASiAKKAAnTARPeiTA Yritys pystyy tuottamaan asiakkaalle arvoa vain, jos se ymmärtää asiakkaan tarpeita ja toiveita. ”Olennaisinta on osaaminen, jota kutsun asiakkaan arvontuotannon tutkimiseksi”, Storbacka sanoo. ”Tämä osaaminen on kaikissa yhteyksissä välttämätöntä, jotta asiakasta ymmärrettäisiin.” Asiakkaat eivät kuitenkaan yleensä osaa pukea sanoiksi, mikä on heidän mielestään arvokasta. Lisäksi asiakkaiden puheet eivät välttämättä heijastu toimintaan asti. ”Asiakkaiden tärkeimpien arvotekijöiden selvittämiseksi on osattava katsoa pinnan alle”, Baliga lisää. Hän suosittelee aiempien ostopäätösten tutkimista. Niiden perusteella voi päätellä, mitä ominaisuuksia asiakkaat arvostavat. Antropologiaan ja kansatieteeseen perustuvat uudet menetelmät auttavat yrityksiä ymmärtämään paremmin asiakkaiden arvokokemuksia. Asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen edellyttää vuorovaikutusta ja seurantaa pitkällä aikavälillä. ”Yrityksen on luotava asiakkaaseen waterlink3|2010 8.9.2010 10:05:16 ”Lisäarvoa syntyy vain, jos asiakkaan tarpeet ja toiveet tunnetaan riittävän hyvin.” kestävä suhde, jotta se pystyy selvittämään asiakkaan tärkeimmät tarpeet ja vastaamaan niihin milloin tahansa.” ASiAKASKoKeMuKSenHAllinTAA Myyjätahon suhde asiakkaan edustajiin vaikuttaa ratkaisevasti ostopäätöksiin etenkin raskaassa teollisuudessa. ”Yrityksellä on oltava hyvät suhteet kaikkiin ostopäätöksiin vaikuttaviin osapuoliin”, Baliga sanoo. ”Haasteena on tarjota tuotetta oikealla tavalla eli tunnistaa, mitkä arvot ovat tärkeimpiä osapuolille. Tehtaanjohtajan tavoitteena on seisonta-ajan minimointi. Talousjohtaja haluaa parantaa tuottavuutta, ostopäällikkö pienentää kustannuksia.” Asiakassuhteiden – tai oikeammin asiakkaan kokemuksen – hallinnan moninaisiin haasteisiin ei välttämättä kiinnitetä tarpeeksi huomiota. ”Perusta arvon tuottamiselle rakentuu kaikista niistä kerroista, kun olemme tavalla tai toisella yhteydessä asiakkaaseen, mitä tahansa kanavaa käyttäen. Asiakassuhteita pitäisi arvioida tästä näkökulmasta. Täyttääkö esimerkiksi asiakkaalle soitettu puhelu yrityksen brändilupauksen? Tätä arvioitaessa on huomioitava myös tunneperäiset arvotekijät”, Storbacka sanoo. Olennaiseen keskittyminen on vaikeaa. Se edellyttää selkeitä arvolupauksia, jotka jokainen työntekijä on sisäistänyt. Lisäksi se edellyttää vahvaa johtajuutta, joka tukee arvolupauksien täyttämistä. ”Tämä tuottaa useimmille yrityksille hankaluuksia”, Storback huomauttaa. 3|2010waterlink 22572286.indd 17 » 17 8.9.2010 10:05:19 ”Arvolupausten sisäinen markkinointi on yhtä tärkeää kuin niiden ulkoinen markkinointi.” Myös kannustinjärjestelmien on tuettava arvolupausten täyttämistä, Baliga sanoo. ”Jos yritys käskee työntekijöitään myymään arvoa mutta palkitseminen perustuu myyntimääriin, työntekijät eivät varmasti myy arvoa. On aivan liikaa esimerkkejä yrityksistä, jotka puhuvat arvon merkityksestä ja uusista ajattelutavoista, mutta eivät tue niitä käytännössä.” uuSiAMAHdolliSuuKSiA Ostopäätöksiin vaikuttaminen asiakaskokemusten hallinnan keinoin on yksi tapa luoda kasvua. Muitakin tapoja on – Storbacka pitää erityisen lupaavana ja kiinnostavana tapaa, jota hän kutsuu käyttöarvoksi. Asiakasarvo voidaan jakaa kahteen osatekijään. Vaihtoarvo kertoo, kuinka paljon asiakas on valmis maksamaan tuotteesta. Yritykselle on elintärkeää saada asiakas vakuuttuneeksi siitä, että yrityksen tuotteilla on vaihtoarvoa. Toinen osatekijä on käyttöarvo, jonka osuus on yhä useammin vaihtoarvoa suurempi. Käyttöarvo on arvo, jonka asiakas saa tuotteesta sitä käyttäessään. Tuote voi olla mitä vain: palvelu, laite, kemikaali... ”Strategisesta näkökulmasta tässä piilee kiinnostava liiketoimintamahdollisuus”, Storbacka huomauttaa. ”Yritysten kannattaisi muuttaa tuotteidensa 18 22572286.indd 18 määrittelyä niin, että asiakas saa niistä myös käyttöarvoa.” Storbacka mainitsee esimerkkinä Pratt & Whitney -nimisen yrityksen, joka myi aiemmin suihkumoottoreita. Nyt se vuokraa niitä: moottoreiden todellinen asiakasarvo myydään palveluna. Tämä on parantanut asiakkaiden tasetta, koska asiakkaiden ei tarvitse investoida laitteistoon, vaan he maksavat pelkästä käytöstä. Käytön myyminen on myös laajentanut Pratt & Whitneyn tulopohjaa. Käyttöarvo tuo kasvuun uuden ja erittäin lupaavan ulottuvuuden. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, ottavatko yritykset sen laajemmin käyttöön. Ne näyttäisivät oivaltaneen käyttöarvon merkityksen, mutta suunnanmuutokset tapahtuvat aina hitaasti. n n 4 kysymystä lisäarvosta •Pystytköosoittamaan, ettätuotteesilisääasiakkaan tuottojaeliparantaaasiakkaan myyntiä? •Auttaakotuotteesiasiakasta vähentämääntoimintakuluja eliomistamisenkokonais kustannuksia? •Parantaakotuotteesi asiakkaantasetta?Pienen tääkösekäyttöpääomaatai kiinteääpääomaa?Vapaut taakoseresursseja?Auttaako seasiakastahyödyntämään olemassaolevanpääoman entistätehokkaammin? •Vaikuttaakotuoteasiakkaan liiketoiminnankokonaisriskiin esimerkiksivähentämällä riskialtistusta? waterlink3|2010 8.9.2010 10:05:51 tEksti RAndelWellS|kuvaGeTTYiMAGeS Myrskyä päin Longueuilin kaupunki Montrealin kupeessa Kanadassa varmistaa Kemiran avulla juomavetensä laadun ankarimmissakin olosuhteissa. k ymmenisen vuotta sitten silloisen Saint-Lambertin, nykyisen Longueuilin kaupungin vedenkäsittelylaitoksella oli ratkaistavanaan vaikea haaste. Laitokseen oli juuri asennettu vettä hyvin nopeasti käsitteleva järjestelmä, jossa käytetään mikrohiekkaa flokin ytimenä. Sen avulla saadaaan flokki laskeutumaan nopeammin ja toisaalta voidaan pienentää laitteen, kuten laskutusaltaan kokoa. Saostusaineena käytettiin edelleen pääasiassa alumiinisulfaattia. Samana vuonna Montrealin tulvat heikensivät kuitenkin tuloveden laatua merkittävästi. Alumiinisulfaatti reagoi matalissa lämpötiloissa erittäin hitaasti, joten puhdistuslaitos ei pystynyt täyttämään juomavedelle asetettuja vaatimuksia. Auttaakseen Longueuilin kaupunkia Kemira kehitti uudenlaisen ratkaisun, PASS-saostusaineen (polyalumiinisilikaattisulfaatti). Se on esihydrolysoitu alumiinisulfaattipohjainen saostusaine, joka toimii sekä korkeissa että matalissa lämpötiloissa. PASS paransi vedenlaatua selvästi, ja vedenkäsittelylaitos täytti juo- mavedelle asetetut vaatimukset jälleen vaikeuksitta. TeHoAjAVARMuuTTA ”Meillä ei ole enää juomaveden laatuongelmia. Tämä toimintavarmuus on tärkein Kemiran teknologian tuoma lisäarvo”, sanoo Longueuilin vedenkäsittelylaitoksen johtaja Alain Turcotte. PASS-saostusaine on erittäin toimiva ratkaisu laitoksen tarpeisiin, koska se toimii tehokkaasti myös, kun tulovesi on kylmää. Laitoksella huomattiin myös, että PASS nosti veden pH-arvoa. Tämä vähensi kalkin tarvetta ja auttoi siten pienentämään käyttökustannuksia. ”Hienointa tässä ratkaisussa on se, että PASS ja alumiinisulfaatti ovat täysin yhteensopivia”, sanoo Manuel Moreau, Kemiran Kanadan liiketoimintojen Municipal-segmentin senior sales manager. Longueuilin vedenkäsittelylaitos voi käyttää PASS-saostusainetta, kun sää kylmenee tai tulee voimakkaita myrskyjä. Kesällä laitos voi siirtyä jälleen käyttämään alumiinisulfaattia. Muut saman alueen vedenkäsittelylaitokset tosin käyttävät PASS-saostusainetta ympäri vuoden. läPinäKYVäjAluoTeTTAVA Kemira on luonut vahvat suhteet asiakkaisiinsa Montrealin seudulla. Yhtiö onkin alueen suurin saostusaineiden valmistaja. Kemiran liiketoimintamallin perusarvot ovat läpinäkyvyys ja luottamus. ”Kemira on ollut meihin säännöllisesti yhteydessä, seurannut käyttämäämme teknologiaa ja näin varmistanut, että meillä on oikeat kemikaalit käytössä”, Alain Turcotte sanoo. Manuel Moreau oli Longueuilin vedenkäsittelylaitoksesta vastaava Kemiran asiakkuuspäällikkö, kun PASS-saostusaine tuli markkinoille. Nyt tehtävää hoitaa vanhempi myyntipäällikkö Mélanie Lefebvre, joka jatkaa tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa. ”Uskomme, että avoimuus on kehittymisen edellytys. Jos jokin ratkaisu ei toimi, voimme myöntää sen ja ottaa opiksi”, Lefebvre sanoo. Luottamus Kemiraa kohtaan on vahvistunut Longueuilissa entisestään. Yhtiö on nyt mukana toteuttamassa vedenkäsittelylaitoksen uutta laatuohjelmaa, jossa tavoitteet ovat entistäkin korkeammalla. n 3|2010waterlink 22572286.indd 19 19 8.9.2010 10:05:54 H A A STAT T E L U KEmirAn viESTin viEjä Yhä useampi tunnistaa Kemiran jo nyt johtavaksi vesiosaajaksi. Brändin rakentaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Seurasimme markkinointi- ja viestintäjohtaja Leena Lietä yhden kiireisen työpäivän verran. TEKSTi Matti ReMes | KUvAT RaMi LappaLainen L eena Lien aamu lähtee liikkeelle kupillisella caffè lattea. Edessä on kiireinen päivä, mutta kotona keittiön pöydän ääressä on hetki aikaa syventyä aamun uutisiin. Viime aikoina markkinointi- ja viestintäjohtaja on ilahtunut entistä useammin lehtiä lukiessaan. Kemirassa tapahtunut suuri strateginen muutos ei ole jäänyt mediassa huomaamatta. ”Keskittyminen vesiosaamiseen on tuonut meille paljon myönteistä julkisuutta.” Vesi on nyt ylipäätään kuuma puheenaihe eri puolilla maailmaa, olipa sitten kyse Itämeren puhdistamisesta tai kehittyvien maiden suurkaupunkien vesiongelmien ratkaisemisesta. ”Kemiran kaltaiselle ympäristöalan osaajalle tämä on mieletön mahdollisuus, joka meidän pitää käyttää hyväksemme.” Askeleen edellä Espoon Kalajärveltä on parinkymmenen minuutin ajomatka Kemiran pääkonttoriin Helsingin Ruoholahteen. Pari päivää aiemmin julkistetun osavuosikatsauksen ohella päivän ohjelmaan kuuluvat kii- 20 22600259.indd 20 reelliset viestintäasiat ja tulevan toiminnan suunnittelu. Leena Lie sanoo hymyillen, ettei yksikään päivä ole sellainen, miltä se kalenterissa aamulla näyttää. ”Viestintä on kaiken toiminnan ytimessä ja mielellään aina hieman edellä muita. Joudumme usein reagoimaan asioihin lyhyelläkin varoitusajalla.” Leena Lie aloitti Kemiran viestintäjohtajana vuonna 2009. Tämän vuoden maaliskuussa hän sai vastuulleen myös markkinointijohtajan tehtävät Päivi Jokisen siirryttyä äitiyslomalle. Globaalista ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä markkinoinnista vastaa 11-henkinen tiimi. Heidän lisäkseen Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Aasian markkinoilla on omat vastuuhenkilönsä. Tärkeä rooli markkinoinnissa on myös tuoteorganisaatiolla, joka on tiiviisti tekemisissä Kemiran asiakkaiden kanssa. ”Viestintä- ja markkinointitiimin tehtävänä on toimia valmentajana ja konsulttina talon sisällä, jotta myös muut kemiralaiset voisivat viestiä ammattimaisesti. Järjestämme esimerkiksi media- koneen ääressä sisäisen viestinnän päällikkö Marja Jokinen, leena lie ja toimitusjohtaja Harri kerminen. » waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:08:08 Markkinointi- ja viestintätiimin kokouksessa liisa Tikkanen (vas.), Jane Toikka, leena lie, Johanna dumell, Arja Vanhanen ja sini koskinen. Mediavalmennuksen aikataulu työn alla. kuvassa harjoittelija Jane Toikka. ”Keskittyminen vesiosaamiseen ontuonutmeille paljonmyönteistä julkisuutta.” 3 | 2010 waterlink 22600259.indd 21 21 8.9.2010 10:08:13 Leena Lie • kemiran viestintäjohtaja vuodesta 2009, vastannut maaliskuusta lähtien myös markkinointijohtajan tehtävistä • syntynyt 1968 • kauppatieteiden maisteri KesKeinen työuRa • kOne, brändistä ja maineenhallinnasta vastaava johtaja 2008 – 2009, sisäisen viestinnän johtaja 2006 – 2008 • nokia, Customer and Market Operationsin viestintäjohtaja 2005 – 2006, konserniviestinnän sisäisen viestinnän päällikkö 2002 – 2005, nokia Mobile Phonesin viestintäpäällikkö 1999 – 2002 • Hartwall Areena, markkinointi-, viestintä- ja tapahtumapäällikkö, 1997 – 1999 esiintymiseen liittyvää koulutusta yhtiön johdolle ja muille avainhenkilöille.” PerusViesTi rAkenTuu kerrOs kerrOkselTA Aamun ensimmäinen palaveri on toimitusjohtaja Harri Kermisen kanssa. Säännöllisissä tapaamisissa käydään läpi markkinoinnin ja viestinnän ajankohtaiset asiat. Tällä kertaa keskustellaan tulevasta tiedotteesta ja esityksestä, jonka Kerminen tulee pitämään intialaisille vieraille. Leena Lie on tyytyväinen siihen, että viestinnän ja markkinoinnin rooli on korostunut Kemirassa entisestään. ”Nämä asiat ovat yhä tärkeämpiä etsiessämme kasvua ja raivatessamme tietä uusille tuotteille uusilla markkinoilla.” Työtä helpottaa vesiosaamiseen keskittyvä perusviesti, jota viestinnässä ja markkinoinnissa syvennetään askelittain. Uuden strategian lanseerauksen jälkeen painotettiin Kemiran keskittyvän erityisesti vesi-intensiivisille toimialoille. Seuraavassa vaiheessa nostettiin esille yhtiön osaaminen veden laadun ohella 22 22600259.indd 22 säännöllisissä tapaamisissa kemiran toimitusjohtaja Harri kermisen kanssa käydään läpi markkinoinnin ja viestinnän ajankohtaiset asiat. myös veden määrän hallintaan liittyvissä asioissa. Tänä vuonna syventäviksi teemoiksi on nostettu Kemiran panostukset tiettyihin asiakasteollisuuksiin, kehittyvistä markkinoista etenkin Intiaan ja Kiinaan, sekä yhtiön asiantuntemus vesialan sovelluksissa. ”Meillä on selkeä strategia, joka on täsmentymässä entistä kiteytyneempään muotoon ja saa ympärilleen yhä enemmän konkretiaa.” TöiTä TeHdään 40 MAAssA Ajankohtaiset teemat nousevat esille, kun Leena Lie ja Harri Kerminen pitä- vät osavuosikatsausta käsittelevän videokonferenssin omalle henkilöstölleen. Aamupäivän sessiossa on suora yhteys seitsemään Kemiran toimipisteeseen Leverkusenista Shanghaihin. Toiminta 40 maassa asettaa omat haasteensa jo aikaerojen vuoksi. Amerikan mantereen henkilöstölle vastaava videokonferenssi järjestetään vasta myöhään iltapäivällä. Aikaerojakin suurempi haaste ovat markkina-alueiden erityispiirteet. Kemiran tarjoamat tuotteet ja palvelut vaihtelevat maittain ja asiakassegmenteittäin. waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:08:17 käytäväpalavereillakin on paikkansa. Pikakommentteja vaihtamassa Arja Vanhanen tuotemarkkinoinnista sekä markkinointikoordinaattori sini koskinen. ”Mainelaadukkaana jatäsmällisenä kumppaninaon valttikovassa kilpailussa.” ”Paperiteollisuudessa asiakaskunta on suhteellisen suppea, kun taas muussa teollisuudessa on paljon erilaisia asiakasryhmiä sokeritehtaista juomateollisuuteen.” Kunnallisessa vedenpuhdistuksessa Kemira taas on mukana tarjouskilpailuissa, joissa puntarissa painaa eniten hinta. ”Toki kunnallisellakin puolella hyvä brändi auttaa. Maine laadukkaana ja täsmällisenä kumppanina ovat tärkeitä kilpailuvaltteja kovassa kilpailussa.” Myös MArkkinOinTi TäsMenTyy Videokonferenssin jälkeen Lie käy kiinni iltapäivällä julkistettavan tiedotteen sanamuotoihin. Kemira on ostanut IsossaBritanniassa tuotantolaitoksen kasvattaakseen tuotetarjontaansa Pohjanmeren öljy- ja kaasuteollisuudelle. Lopullisen silauksen tekeminen jää myöhempään, sillä seuraavaksi on riennettävä digitaalisen median kanavia käsittelevään palaveriin. Talon oman väen ohella tapaamisessa on ulkopuolisen konsulttiyhtiön edustajia. Heidän kanssaan Kemirassa rakennetaan toimintamallia, jonka avulla sähköisiä kanavia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin markkinoinnissa ja viestinnässä. ”Omien nettisivujen ohella erilaiset keskustelupalstat ja asiantuntijafoorumit voivat olla tehokkaita kanavia. On kuitenkin tärkeä miettiä tarkkaan, mitkä ovat parhaita tapoja ja mihin resurssimme riittävät.” Iltapäivällä on vielä palaveri oman tiimin kanssa. Leena Lien mielestä Kemiran kaltaisessa yhtiössä viestintä ja markkinointi nivoutuvat luontevasti tiiviiksi kokonaisuudeksi. ”Ylätason viestit ovat suunnilleen samat, vaikka kohderyhmät ovatkin erilaiset. Markkinoinnin kohteena ovat asiakkaat, viestinnällä taas tavoitellaan muita kohderyhmiä.” Tulevien kuukausien aikana on tarkoitus viedä erityisesti markkinointia vieläkin täsmennetympään suuntaan. ”Olemme vähitellen rakentamassa globaalia mallia, joka yleisten Kemiraviestien ohella sisältää myös syvemmälle asiakasrajapintaan menevää markki- nointia, esimerkiksi uusien tuotteiden esittelyssä.” VesiOsAAMinen eTuAlAlle Työpäivän päätteeksi Leena Lie purkaa sähköpostiruuhkaa ja hoitaa muita rästiin jääneitä asioita. Hektisestä päivästä huolimatta aikaa jää hieman myös tulevien viestintä- ja markkinointioperaatioiden suunnitteluun. ”Brändin rakennus on todella pitkäjänteistä työtä. Samoja teemoja ja viestejä pitää kerrata vuosia ennen kuin ne juurtuvat.” Kotimaassaan Suomessa Kemira tunnetaan hyvin. Leena Lie sanoo tosin törmäävänsä edelleen vanhoihin mielikuviin. Muualla maailmassa tilanne on toinen. Erityisesti uusilla markkinoilla Kemiran tunnettuuden parantamisessa on vielä paljon tekemistä. Viestinnässä ja markkinoinnissa on otettava huomioon rajalliset resurssit ja valittava kullekin markkina-alueelle ja asiakassegmentille sopivimmat keinot. ”Suurimittaiseen imagonrakennukseen ei ole resursseja. On valittava tavat, jotka tavoittavat parhaiten halutut asiakasryhmät.” Esimerkiksi Kiinassa tärkeä kohde on tänä vuonna ollut Shanghain maailmannäyttely, jossa Kemira on mukana Suomen paviljongissa. Näyttely on Kiinassa tärkeä tapahtuma. Kiinassa viralliset suhteet ovat myös kaiken liiketoiminnan perusta ja maailmannäyttely on oiva paikka harjoittaa suhdetoimintaa. n 3 | 2010 waterlink 22600259.indd 23 23 8.9.2010 10:08:19 Tärkeän eTapin kynnyksellä Kemira on Euroopan suurin alumiini- ja rautapohjaisten saostusaineiden valmistaja. Siksi yhtiöllä on keskeinen rooli Euroopan unionin uuteen kemikaalilainsäädäntöön perustuvan REACH-järjestelmän toteutuksessa. teksti Randel Wells | kuva Rami lappalainen 24 22644195.indd 24 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:09:13 e uroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH koskee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyä ja rajoituksia. Lyhenne REACH tulee asetuksen englanninkielisestä nimestä: Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals. REACH-asetuksen täytäntöönpano alkoi esirekisteröinnillä, joka päättyi vuonna 2008. Ensimmäinen rekisteröintivaihe päättyy tänä vuonna. Sen aikana rekisteröidään aineet, joilla on suurimmat valmistus- tai maahantuontimäärät tai suurimmat riskit. Seuraavat rekisteröinnit päättyvät vuosina 2013 ja 2018, minkä jälkeenkin rekisteröinnit on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. ”EU:n kemikaalisäännökset ovat toimintamme kannalta äärimmäisen tärkeitä”, sanoo Helena Huttunen, Kemiran johtava REACH-asiantuntija. Kemiralla on rekisteröitävänä 500 ainetta, joista viidennes on rekisteröitävä jo vuonna 2010. REACH-prosessia hoitaa Euroopan kemikaalivirasto, joka sijaitsee Kemiran pääkonttorin tavoin Helsingissä. uudet pelisäännöt ”REACH uudistaa kemikaalialan pelisäännöt EU:ssa ja sen ulkopuolellakin”, Huttunen sanoo. ”Säännökset kiristyvät merkittävästi. Yritykset, jotka pystyvät sopeutumaan entistä vaativampiin työtapoihin, menestyvät ja saavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset, jotka eivät pysty mukautumaan nopeasti, tippuvat kärryiltä.” EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö on aiempaa huomattavasti tiukempi. Tämä koskee erityisesti vaiheittain rekisteröitäviä aineita eli kemikaaleja, jotka ovat olleet EU-markkinoilla jo pitkään. ”Tähän luokkaan kuuluu yli 100 000 ainetta, joista monia on käytetty EU:n alueella vuosikymmeniä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka niiden asianmukainen rekisteröinti sujuu”, sanoo Kemiran tuoteturvallisuuspäällikkö Liisa RapeliLikitalo. konsortioita ja foorumeita Yritysten sopeutumista helpottamaan on perustettu kahdenlaisia toimielimiä: konsortioita ja tietojenvaihtofoorumeita (Substance Information Exchange Forum, SIEF). Konsortioiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Suurin osa niiden jäsenistä on kemikaalien valmistajia tai maahantuojia, ja yleensä nämä yritykset tuntevat toisensa hyvin. Tietojenvaihtofoorumit on sitä vastoin määritelty REACH-lainsäädännössä. Ne ovat saman aineen rekisteröijien muodostamia ryhmiä, joihin voi kuulua kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia lain tarkoittamia toimijoita, jotka ovat esirekisteröineet kyseisen aineen. Kaikkien tietyn aineen rekisteröijien on liityttävä kyseisen aineen tietojenvaihtofoorumiin voidakseen osallistua yhteisen rekisteröintiaineiston valmisteluun. Jokaisen tietojenvaihtofoorumin päärekisteröijä valmistelee Euroopan kemikaalivirastolle toimitettavan rekisteröintiaineiston, joka sisältää REACHasetuksen vaatimat yksityiskohtaiset tieteelliset tiedot kyseisen aineen fysikaalisista, kemiallisista, toksikologisista ja ekotoksikologisista ominaisuuksista. Foorumiin kuuluvat yritykset valmistelevat joko yhdessä tai erikseen myös turvallisuusarvioinnin. Se kattaa aineen käyttötarkoitukset ja niihin liittyvät riskinarvioinnit. ”Konsortiot vastaavat tieteellisen sisällön kokoamisesta ja tarvittavien sopimusten tekemisestä, mutta tietojenvaihtofoorumit ovat oikeudellisia toimijoita, joita päärekisteröijä johtaa ja jotka toimittavat yhteisen rekisteröintiaineiston”, Huttunen kertoo. Kemira johtaa alumiini- ja rautasuolojen REACH-konsortiota (AlFe). Yhtiö on yhteensä 24 aineen päärekisteröijä. Näistä 15 foorumia kuuluu AlFe-konsortion vastuualueeseen. Päärekisteröijänä Kemira vastaa konsortion työn ja tietojenvaihtofoorumien johtamisesta. Yrityksen tehtävä on huolehtia siitä, REACH laittaa kemikaalialan pelisäännöt uusiksi. että rekisteröintiin liittyvä viestintä on läpinäkyvää ja että se tavoittaa kaikki asianosaisten tietojenvaihtofoorumien jäsenet. Näin Kemiran alaisuudessa toimii 15 AlFe-SIEF-foorumia, joilla on yhteensä tuhansia jäseniä. Viestinnän ja tietojenvaihdon koordinointi vaatiikin paljon työtä. tiedonvälitystä toimitusketjuissa ”REACH-asetus vaatii suunnattomat määrät yksityiskohtaista tietoa kemikaalien turvallisesta käytöstä. Hallinnollista tietoa on välitettävä toimitusketjussa molempiin suuntiin, ja sen on kuljettava myös REACH-sidosryhmien välillä”, Rapeli-Likitalo kertoo. ”Meidän on myös on huolehdittava lupamenettelyistä ja valmistauduttava luokituksia, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen täytäntöönpanoon. Lisäksi meidän tulee huomioida laajennettuja käyttöturvallisuustiedotteita koskevat uudet säännökset”, RapeliLikitalo jatkaa. ”Juuri nyt vuoden 2010 rekisteröintivelvollisuudet vievät erittäin paljon aikaa. Meidän on kuitenkin muistettava, että toimitusketju tarvitsee edelleen paljon REACH-asetuksen täytäntöönpanoon liittyvää koulutusta.” Huttusen mukaan vielä on liian aikaista arvioida, miten REACH vaikuttaa liiketoimintaan. ”REACH tuo valtavasti muutoksia: uudet rekisteröintivaatimukset, luokitukset ja merkinnät, jatkuvasti päivittyvät käyttöturvallisuustiedotteet sekä toimitusketjussa välitettäväksi tarkoitettua käyttö- ja altistumistietoa.” n 3 | 2010 waterlink 22644195.indd 25 25 8.9.2010 10:09:13 teksti Sami anteroinen | kuvat Getty imaGeS puhtaamman itämeren puolesta Itämeri ei voi odottaa. Baltic Sea Action Group on ryhtynyt sanoista tekoihin maailman saastuneimman meren pelastamiseksi. i tämeren tilanne on hälyttävä: maailman saastunein meri kuormittuu edelleen. Itämeri on ekosysteeminä erityisen haavoittuva, koska se on suhteellisen matala ja lähes umpinainen vesialue. Öljyvuodot, ravinteet ja myrkylliset jätteet ovat saastuttaneet merta vuosikymmenten ajan – puhumattakaan sodanaikaisista miinoista ja ammuksista. Itämeren pelastaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi, koska ongelma ei näytä kuuluvan kenellekään. Yksikään Itämeren reunavaltioista ei ole ollut valmis ottamaan asiassa selkeää vastuuta. Sen sijaan Itämeren maiden kansalaiset ovat vihdoin valmiita ryh- 26 22520974.indd 26 tymään toimeen, seurattuaan tilanteen pahenemista vuosikausia. Yksi esimerkki kansalaistoiminnasta on pari vuotta sitten perustettu Elävä Itämeri -säätiö, josta käytetään yhtenäisyyden vuoksi nimeä Baltic Sea Action Group (BSAG). Nimi on myös käännetty kaikille Itämeren valuma-alueen 14 kielelle. Säätiön taustalla on kolme pitkän linjan Itämeri-aktivistia: Ilkka Herlin, Anna Kotsalo-Mustonen ja Saara Kankaanrinta. Kolmikko alkoi pohtia, voisivatko he tehdä vielä enemmän Itämeren pelastamiseksi, ja päätti perustaa BSAG-säätiön. Pieni kansalaisjärjestö asetti heti itselleen korkeat tavoitteet: toimia välittäjänä ja lisätä » waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:10:11 Kuvan halli elää Itämeressä. Korkeat PCB-pitoisuudet ovat vaikeuttaneet hallien lisääntymistä. 3 | 2010 waterlink 22520974.indd 27 27 8.9.2010 10:10:14 tietoisuutta Itämeren tilanteesta. BSAG on järjestänyt useita seminaareja sekä perustanut hankkeita maanviljelyksen, meriliikenteen ja vaarallisten aineiden vaikutuksen vähentämiseksi Itämeren ekosysteemiin. HuIPPuKoKous Itämeren HyväKsI Säätiön toistaiseksi suurin saavutus on Baltic Sea Action Summit, helmikuussa 2010 Helsingissä järjestetty huippukokous. Siihen osallistuivat kaikkien yhdeksän Itämerta ympäröivän maan johtajat, ja paikalla olivat myös Norjan, ValkoVenäjän ja muiden meren valuma-alueen valtioiden päämiehet. Euroopan unioni tuki huippukokousta voimakkaasti. Kun mukaan lasketaan alueellisten organisaatioiden, suurten ja pienten yritysten sekä kansalaisjärjestöjen ja paikallisten aktivistiryhmien edustajat, osanottajia oli yhteensä noin 500. Itämerta ympäröi yhdeksän valtiota. Kuva kesäisetä tukholmasta. Lähes kaikki Itämeren alueen kaupungit ja yhteisöt käyttävät Kemiran kemikaaleja jätevesiensä puhdistamiseen. Poliittista eliittiä edustivat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin. Huippukokouksen päätavoitteena oli yhdistää Itämeren tilanteesta huolestuneiden kansalaisten ja yritysten voimat. Osanottajia pyydettiin sitoutumaan Itämeren tervehdyttämiseen. ”Toivoimme saavamme kokouksen aikana 50 sitoumusta”, kertoo BSAG:n pääsihteeri Saara Kankaanrinta. Tavoitteena oli saada sitoumus kultakin maalta ja löytää jonkinlainen ratkaisu kunkin alueen ongelmiin. Kokouksen päätyttyä sitoumuksia oli annettu yli 140. sanoIsta teKoIHIn Pelkästään sitoumusten läpikäyminen vie aikaa, sillä niitä antoivat Itämeren alueen valtiot, monikansalliset yritykset ja maanviljelijöiden järjestöt. Kankaan- 28 22520974.indd 28 rinnan mukaan muutama sitoumus erottuu kuitenkin muista selvästi: ”Venäjä antoi erittäin merkittävän lupauksen Pietarin, Suomenlahden ja Kaliningradin alueilla toteutettavista ympäristön puhdistusohjelmista.” Lupauksen lunastaminen on jo alkanut. Toukokuussa Venäjä ilmoitti tilaavansa Suomesta uudenlaisen öljynkeräykseen soveltuvan jäänmurtajan. Kankaanrinta mainitsee Kemiran erinomaisena esimerkkinä yrityksestä, joka osallistuu hankkeeseen aktiivisesti ja pyyteettömästi. ”Kemiran ydinliiketoiminta ja ideologia tukevat tavoitteitamme saumattomasti.” Itse asiassa Kemiran liiketoiminta vähentää välittömästi Itämeren jätevesikuormitusta. Lähes kaikki Itämeren alueen kaupungit ja yhteisöt käyttävät talvella Itämeren rannikot ovat jään peitossa. retkiluistelu on silloin suosittu extreme-urheilulaji. waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:10:18 Kemiran kemikaaleja jätevesiensä puhdistamisessa. taIstelua reHevöItymIstä vastaan Kemira sitoutui huippukokouksessa tukemaan rehevöitymisen vastaista työtä asiantuntemuksellaan ja tutkimuspanoksellaan. Kemiran avulla lietteen sisältämät arvokkaat ravinteet, typpi ja fosfori, voidaan palauttaa turvallisesti luonnon kiertokulkuun. Tällöin ne eivät aiheuta rehevöitymistä. Kemiran Municipal & Industrial -segmentin johtaja Aija Jantunen huomauttaa, että jäteveden puhdistuksessa syntyy aina lietettä. ”Mitä tehokkaampaa jätevesien puhdistus on, sitä enemmän lietettä syntyy. Lietteen loppusijoitus on kasvava ongelma. Jos sitä ei palauteta hallitusti luontoon, lietteen ravinteet voivat kulkeutua takaisin vesistöihin rehevöittämään niitä tai kasautua kaatopaikoille.” Kemira pystyy tekemään lietteestä hygieenistä ja hajutonta, minkä ansiosta sitä voidaan käyttää turvallisesti tuotannon lisäämiseen viljanviljelyssä. Kemiran Kemicond-menetelmällä käsitelty liete on hyväksytty Suomessa sellaisenaan käytettävien maanparannusaineiden joukkoon. ”Lietteen raskasmetallipitoisuudet on saatu Suomessa minimoitua vaatimalla viemäriverkostoon johdettavilta teollisuuskuormittajilta tehokasta esikäsittelyä. Kemiran osaamista hyödynnetään lukuisissa esikäsittelyratkaisussa”, Jantunen lisää. Lietteen käsittely hygieeniseksi on vasta ensimmäinen askel: tulevaisuu- dessa Kemira keskittyy yhä enemmän lietteen sisältämien ravinteiden tehokkaaseen ja turvalliseen kierrätykseen. ”Ravinteiden kierrätys on osa Center of Water Efficiency Excellence (SWEET) -keskuksen laajaa tutkimushanketta. Tutkimuksesta saatavia tietoja voidaan käyttää kierrätyksen edistämiseen.” Jantusen mukaan Suomessa on jo riittävästi poliittista tahtoa raaka-aineiden tuhlaamisen lopettamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että Suomesta tulee kierrätyksen mallimaa. Valtioneuvosto asettikin huippukokouksessa annettujen sitoumusten saavuttamiseksi työryhmän, jonka tehtävä on antaa suosituksia Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisestä ja ravinteiden asianmukaisesta kierrätyksestä. 3 | 2010 waterlink 22520974.indd 29 » 29 8.9.2010 10:10:20 KaIKKI muKaan Sekä Kankaanrinnan että Jantusen mielestä Itämeren tilanne on niin hälyttävä, että kaikkien on tehtävä voitavansa Itämeren pelastamiseksi. Valtioilla ja suuryrityksillä on voimavaroja suuriin muutoksiin, mutta pienilläkin teoilla on merkitystä. ”Kaikki voivat osallistua Itämeren pelastustalkoisiin mahdollisuuksiensa mukaan”, Kankaanrinta sanoo. Voimavarojen laajamittainen yhdistäminen on hyvin suomalainen ilmiö. Siksi on osuvaa, että juuri suomalainen kansalaisjärjestö antaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen maailmalle toivonkipinän. Joidenkin tiedotusvälineiden mielestä Helsingissä tapahtui peräti ihme: Itämeri-huippukokouksessa onnistuttiin luomaan uusi pohja kansainväliselle ympäristöyhteistyölle. Ilkka Herlin, BSAG-säätiön puheenjohtaja ja yksi toimintaryhmän perustajista, ei ole kiinnostunut ylisanoista. Hän huomauttaa, että työ on vasta alkanut: eri osapuolien toimintaa on seurattava ja on varmistettava, että ne pitävät lupauksensa. ”Seuraamme tilannetta tarkasti, sillä Itämeren pelastaminen on jatkuva prosessi.” Rehevöityminen • rehevöityminen on Itämeren suurimpia tavoItteIsta totta • se on seurausta yli vuosisadan Kankaanrinnan mukaan työ Itämeren pelastamiseksi etenee sovitun aikataulun mukaisesti tavoitteesta toiseen. Osa sitoumuksen antajista on jo täyttänyt lupauksensa, toisille tavoitteen saavuttaminen on hankalampaa ja voi viedä esimerkiksi viisi vuotta. Ilkka Herlinin mukaan BSAGryhmän roolina on toimia välittäjänä. ”Voimme nopeuttaa tapahtumia, tuoda eri osapuolet yhteen ja edistää muutosta.” Tähän kuuluu myös yhteisymmärryksen luominen poliitikkojen, yritysten ja muiden organisaatioiden välille – sekä kansalaisten tuen varmistaminen. ”Meidän mielestämme tämä on paras tapa saada tuloksia aikaan nykymaailmassa.” n ongelmia. jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. • Kuormittajia ovat esimerkiksi Itämeren rannikkovaltioiden asutus ja teollisuus sekä maa- ja metsätalous. • runsas ravinnekuormitus nostaa meren perustuotantoa. • ravinteiden runsauden vuoksi mikroskooppisen pienen planktonlevän määrä on lisääntynyt merkittävästi. leväkukinnot ovat yleistyneet, ja vesi on samentunut. • rehevöityminen näkyy muun muassa rantojen ja kalaverkkojen limoittumisena. • rehevöitymisestä kärsivät myös Itämeren uhanalaiset lajit. Lähde: Itämeriportaali 30 22520974.indd 30 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:10:23 KOLuMNI KEMIALLINEN REAKTIO TEKsTI Dan Steinbock | KuvITus aRiJUkka tURtiainen M aailmanlaajuinen talouskriisi nopeuttaa teollisuuden rakennemuutosta. Uutta kasvua luovat lisääntyvä erikoistuminen, innovaatiot sekä suuret nousevat taloudet. Vuoden 1973 energiakriisin jälkeen Japanin, Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön neljän suurimman jäsenmaan (Ison-Britannian, LänsiSaksan, Ranskan ja Italian) yhteenlaskettu bruttokansantuote oli 45 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Johtavien teollisuusmaiden asema vahvistui entisestään 1980-luvulla. Nyt tilanne on muuttumassa: lähivuosikymmeninä maailmantaloudessa painottuu suurien kehittyvien maiden kasvu. Keskeisessä asemassa ovat etenkin suuret nousevat taloudet eli niin sanotut BRIC-maat: Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina. Näiden lisäksi vain Yhdysvallat ja Japani kuuluvat maailman kuuden suurimman talouden joukkoon vielä vuonna 2050. Maailmantalouden kehitys ja kasvu pohjautuvat siis ratkaisevasti johtavien teollisuusmaiden eli G7ja BRIC-maiden talouksiin. Näiden maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 69 prosenttia, ja niissä asuu yli puolet maailman väestöstä. mUUttUVat klUSteRit ja yrityskaupat aiheuttavat muutoksia klustereiden sisällä ja välillä. Kiinan kemianteollisuuden kasvu oli viime vuonna 14,61 prosenttia. Ulkomaisten suuryritysten investoinnit Manner-Kiinaan lisääntyivät, ja kiinalaiset yritykset kasvattivat osuuksiaan länsimaisissa kemianteollisuuden yrityksissä. Intia seuraa Kiinan esimerkkiä. Maassa on valtava hyödyntämätön markkinapotentiaali petrokemikaaleille ja muoveille. Ennen talouskriisiä kahdeksaa maailman kymmenestä suurimmasta kemianteollisuuden yrityksestä johdettiin suurimmista länsimaista käsin. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä tilanne tulee näyttämään kovin erilaiselta. Yksi on kuitenkin varmaa: alan johtavat yritykset, sijainnistaan riippumatta, tavoittelevat jatkossakin menestystä lisäämällä innovaatioita ja parantamalla tuottavuutta. n Kilpailukykyisissä talouksissa yritysklusterit ovat kasvun kannalta elintärkeitä, sillä ne lisäävät tuottavuutta, mahdollistavat innovaatiot ja synnyttävät uutta liiketoimintaa. Kemianteollisuudessa fuusiot Dan Steinbock on kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusjohtaja India, China and America -tutkimuslaitoksessa Yhdysvalloissa. ValtaVaa kaSVUa kemianteolliSUUDeSSa Kaikki teollisuudenalat ovat joutuneet sopeutumaan liiketoimintaympäristön nopeisiin muutoksiin vuodesta 2008 alkaen, myös kemianteollisuus. Alan tuotantomäärät ja hinnat laskivat jyrkästi vuoden 2009 ensimmäiselle puoliskolle saakka. Toisaalta suurten nousevien talouksien kemianteollisuuden kasvu on kiihtynyt tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Maailman kemikaalituotanto kasvoi lähes 40 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2005. Yli 95 prosenttia kasvusta tuli kehittyvistä maista. Jatkossa kasvun keskuksena on Aasia. 3 | 2010 waterlink 22572330.indd 31 31 8.9.2010 10:11:19 32 22534643.indd 32 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 12:20:24 TuoTTeiTa Todellisiin Tarpeisiin Oli kyse ensiökuidusta tai kierrätetystä raaka-aineesta, Kemiran uuden sukupolven kuivalujuuskemikaalit vastaavat pakkauskartongin valmistuksen haasteisiin paremmin kuin yksikään aiempi ratkaisu. » TeksTi Randel Wells | kuvaT getty images ja istock 3 | 2010 waterlink 22534643.indd 33 33 8.9.2010 12:20:27 synnyttämä korkea johtokyky. Fennobond 4000 -sarjan tuotteet sopivat näihinkin hankaliin olosuhteisiin. ”Suurin ero Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden välillä on, että edellisellä on selvästi enemmän kierrätetyn pakkauskartongin valmistajia. PohjoisAmerikassa raaka-aineena käytetään pääosin ensiökuitua”, Swales huomauttaa. Ensiökuitua käytettäessä epäpuhtaudet eivät ole ongelma. Sen sijaan valmistajat kaipaavat keinoja kuidun määrän vähentämiseksi ilman, että valmiin kartongin lujuus kärsii – tai niin, että se jopa paranee. Fennobond 4000 -tuotesarja on ratkaisu myös tähän ongelmaan. ensiluoKKaiset ominaisuudet k emiran Fennobond 4000 -tuotesarjan kuivalujuuskemikaalien valmistuksessa hyödynnetään täysin uudenlaista kemiallista prosessia. ”Olemme kehittäneet teknologian, joka perustuu syntetisoinnille aiemmasta poikkeavalla ja älykkäällä tavalla. Järjestelmällisen kehitystyön hedelmänä on uuden sukupolven kuivalujuuskemikaali”, kertoo tuotelinjapäällikkö Kimmo Strengell. VahVat perinteet Synteettisiä kuivalujuuskemikaaleja on käytetty Pohjois-Amerikassa jo vuosikymmeniä, mutta ne eivät vielä ole yhtä yleisiä Euroopassa. Kemira on nyt onnistunut luomaan uudenlaisen ratkaisun soveltamalla pehmopaperituotannon synteettisiin teknologioihin liittyvää vahvaa osaamistaan pakkauskartongin valmistukseen. ”Perehdyimme tarvittaviin kemiallisiin prosesseihin kehittäessämme Fennobond 3000 -tuotesarjaa ja loimme tältä pohjalta Fennobond 4000 -sarjan. Maailmanlaajuisena yrityksenä pystymme tehokkaasti hyödyntämään 34 22534643.indd 34 Fennobond 4000 -tuotteita voidaan käyttää myös valmistettaessa pakkauksia kierrätysmateriaalista. teknologian siirtoa alueelta ja yksiköstä toiseen”, sanoo Kemiran Pohjois-Amerikan sovellusryhmän päällikkö Darren Swales. Kierrätettyä tai ensiöKuitua Olemassa olevat kuivalujuuskemikaalit vastaavat yhä huonommin pakkauskartongin valmistuksen muuttuviin tarpeisiin. ”Me haluamme laajentaa lujuusteknologioiden nykyistä valikoimaa”, Strengell sanoo. Veden kovuus ja teollisuusvesien suljetut kierrot vaikuttavat perinteisten lujuuskemikaalien tehoon. ”Veden korkea kalsiumpitoisuus aiheuttaa ongelmia yleisimpiä kuivalujuuskemikaaleja käytettäessä. Se heikentää myös tärkkelyksen tehoa. Mutta Fennobond 4000 -tuotesarja toimii moitteettomasti veden kovuudesta huolimatta”, kertoo Kemiran märkäosan kemikaalien tiimipäällikkö Bernd Hauschel. Käytettäessä raaka-aineena kierrätysmateriaaleja suljetuissa kierroissa syntyy epäpuhtauksia, jotka heikentävät perinteisten kuivalujuuskemikaalien tehoa. Samalla tavoin vaikuttaa myös epäorgaanisten suolojen korkean pitoisuuden Fennobond 4000 -tuotesarjan suorituskyky on erinomainen. Tuotteet lisäävät kartongin lujuutta, eivätkä järjestelmän vaihtelut vaikuta suorituskykyyn. Lisäksi kuidun, hienoaineiden ja täyteaineiden retentio kasvaa. Suorituskyvyn lisäksi muun muassa tuotteen säilyvyyttä ja kiintoainepitoisuutta on parannettu merkittävästi. Kemikaalin kiintoainepitoisuus vaikuttaa olennaisesti sen kuljetukseen ja varastointiin. Matala kiintoainepitoisuus tarkoittaa korkeaa vesipitoisuutta. Tämä lisää tuotteen painoa ja tilavuutta, mikä puolestaan kasvattaa kuljetuskustannuksia. Perinteisten kuivalujuuskemikaalien kiintoainepitoisuus on yleensä alle 10 prosenttia, ja niillä on vain muutaman viikon säilyvyysaika. Fennobond 4000 -sarjan tuotteiden kiintoainepitoisuus on 21 prosenttia, ja kehitystyö sen kasvattamiseksi jatkuu edelleen. Tuotteet säilyvät varastoituna kuukausia. hyViä tuloKsia pilottihanKKeista Fennobond 4000 -tuotesarja kehitettiin ja testattiin valvotuissa olosuhteissa. Nyt ovat vuorossa pilottihankkeet yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kahdesta laajasta kokeilusta on jo saatu erinomaisia tuloksia erittäin vaativissa ympäristöissä. Ranskassa on meneillään hanke, jossa kehitetään pelkästä kierrätysmateriaalista valmistettavaa kartonkilaatua. Asiakas on aiemmin käyttänyt lujuuden parantamiseen tärkkelyspohjaisia lisäaineita. Pilotissa Fennobond 4000 -tuotteet ovat lisänneet lujuutta merkittävästi: esimerkiksi rengaslitistys- ja puhkaisulujuusko- waterlink 3 | 2010 8.9.2010 12:20:31 keiden tulokset ovat jopa 15 prosenttia aiempaa paremmat. Asiakas on alkanut käyttää Fennobond 4000 -tuotteita myös muiden kartonkilaatujen valmistuksessa, ja tulokset ovat olleet yhtä rohkaisevia. Turkissa meneillään olevassa pilottihankkeessa asiakas haluaa käyttää laineri- ja aallotuskartonkien valmistuksessa heikkolaatuisempaa, edullisempaa sellua. Tällä on merkittävä vaikutus lopputuotteen lujuuteen. Fennobond 4000 -tuotesarjan avulla asiakas on kuitenkin pystynyt säilyttämään lujuuden ennallaan. Näin ollen rahaa säästyy raaka-ainekustannuksissa. täydellinen ajoitus Fennobond 4000 -tuotteiden säilyvyysaika mitataan kuukausissa, ei viikoissa. “Pakkauskartonkiteollisuus heijastelee melko tarkasti markkinoiden yleistä kehitystä, ja tällä hetkellä tilanne näyttää lupaavalta”, Swales kertoo. ”Fennobond 4000 -tuotesarja täydentää lujuusteknologioiden tuotevalikoimaamme juuri sopivasti. Tätä Euroopassa kehitettyä tuotesarjaa valmistellaan parhaillaan Pohjois-Amerikan markkinoille, ja odotamme saavamme ensimmäiset arviot asiakkailta lähiaikoina.” Fennobond 4000 vastaa ensiökuidun kohoavien hintojen ja kierrätys- kuidun kasvavan kysynnän asettamaan haasteeseen. Kun valmistajat pystyvät parantamaan tuotteidensa lujuutta, he voivat tarjota uusia kartonkilaatuja, nopeuttaa tuotantoa tai vähentää neliömassaa. Fennobond 4000 -tuotesarja tarjoaa siis merkittävät tuottomahdollisuudet. Kemira tarjoaa sarjaa asiakkaille, jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja tärkkelyspohjaisten lisäaineiden tai perinteisten synteettisten kuivalujuuskemikaalien tilalle. ”Uusien kartonkilaatujen kehittäminen tai neliömassan vähentäminen ovat hyviä syitä Fennobon 4000 -sarjan käyttöönotolle, mutta etsimme myös asiakkaita, joilta ovat vaihtoehdot lopussa ylivoimaisen hankalien tuotanto-olosuhteiden takia”, Hauschel sanoo. ”Kaikilla tehtailla ei ole tärkkelyksen keittoon tarvittavaa laitteistoa”, Strengell jatkaa. ”Näissä tapauksissa Fennobond on varteenotettava vaihtoehto suurille investoinneille. Lisäksi lujuusominaisuudet voivat syystä tai toisesta laskea tuotannossa ajoittain alle hyväksyttävän tason. Fennobond 4000 -tuotesarja on ratkaisu näihinkin haasteisiin.” n 3 | 2010 waterlink 22534643.indd 35 35 8.9.2010 12:20:35 teksti Satu JuSSila | kuvat Getty imaGeS jätteen uusi elämä 36 22644357.indd 36 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:12:49 Mitä jos teollisuusjätteen voisi muuttaa raaka-aineeksi ja säästää samalla rahaa? Uuden teknologian avulla se on mahdollista. j ätteeksi luokiteltavien sivutuotteiden uudelleenkäyttö on kiinnostava mahdollisuus mille tahansa teollisuudenalalle. Otetaan esimerkiksi alumiiniteollisuus, jonka käyttöön on nyt mahdollista kehittää ja rakentaa käsittelylaitoksia Kemiran patentoidun jätevedenkäsittelyteknologian avulla. Aiemmin sivutuotteet kuljetettiin kaatopaikoille tai jatkokäsiteltäviksi jonkin toisen teollisuudenalan laitoksiin. Uuden teknologian myötä näistä jätteistä voidaan valmistaa uusia tuotteita, jotka päätyvät joko myyntiin tai Kemiran käyttöön. Jätteestä raaka-aineeksi ”Teknologiamme auttavat teollisuuslaitoksia minimoimaan jätemäärät ja säästämään luonnonvaroja”, sanoo Per Andersson, Kemiran Municipal & Industrial -segmentin saostusaineiden tuotepäällikkö. Hän vetää yrityksen koagulanttituotteiden hallintatiimiä. Saostusaineiden pääraaka-aineita ovat erilaiset hapot, alumiini ja rautametallit. Näiden hankkimisen ohella Kemira pystyy myös valmistamaan hyvälaatuisia raaka-aineita tiettyjen teollisuudenalojen sivutuotteina syntyvistä aineista. Prosessien arviointia Terästehtaat käyttävät teräslevyjen käsittelyyn happoja, joihin sekoittuu teräslevyistä irtoavaa rautaa. Ajan myötä tässä prosessissa käytettävät hapot on vaihdettava uusiin. Käytetty happo voidaan neutraloida ja viedä kaatopaikalle. Jos happoa on paljon, se voidaan myös käsitellä jälleenkäytettäväksi. ”Kumpikin vaihtoehto tulee todennäköisesti kalliiksi tehtaalle”, Andersson sanoo. ”On kuitenkin myös kolmas vaihtoehto: käytetystä haposta voidaan valmistaa uutta raaka-ainetta teollisuuden käyttöön.” Sivutuotteiden laatu vaihtelee suuresti, mikä on haaste. ”Osa sivutuotteista on melko puhtaita, ja osassa taas on sellaisia epäpuhtauksia, joita emme halua saostusaineisiimme. Tästä syystä olemme kehittäneet erilaisia prosesseja eri tilanteisiin. Yhteistyössä asiakkaan kanssa saamme hyödynnettyä sivutuotteet mahdollisimman tarkasti”, Andersson sanoo. n 3 | 2010 waterlink 22644357.indd 37 37 8.9.2010 10:12:58 n u m e R oT 3.6. – 27.6.2010 KemiRan KuRssiKeHiTYs Ja TiedoTTeeT 10,50 € 23.6.2010 kemira myy optiset kirkasteet saksalaiselle Catec Gmbh:lle 10,0 € 9,50 € 3.6.2010 kemira Oyj: nimitysvaliokunnan kokoonpano Kemiran osake 9,0 € OMX Helsinki CAP 29.6.2010 kemira Oyj ja nanyangin teknillinen yliopisto aloittavat vedenkäsittelyyn ja vesiteknologioihin keskittyvän tutkimusyhteistyön singaporessa 1.7.2010 kemira Oyj: muutoksia kemiran johtoryhmässä 8,5 € kesäkuu 2010 hein TavoiTTeiden saavuTTaminen eTenee suunniTellusTi TeKsTi jyrki mäki-kala | Kuva juha salminen 38 22618791.indd 38 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:13:52 21.7.2010 kutsu: kemira julkistaa tammi – kesäkuun 2010 tuloksen 29.7.2010 noin klo 8.30 2.8.2010 kemira ostaa albemarlen tuotantolaitoksen isossa-Britanniassa kasvattaakseen tuotetarjontaansa öljy- ja kaasuteollisuudelle pohjanmerellä 27.8.2010 kemira Oyj: taloustiedottamisen aikataulu 2011 29.7.2010 kemira Oyj:n osavuosikatsaus tammi – kesäkuu 2010: kysyntä elpynyt selvästi viime vuodesta, liikevoitto nousi merkittävästi 20.7.2010 kemira Oyj: luovutettuun eläinrehufosfaattiliiketoimintaan kohdistunut euroopan komission tutkimus ei johtanut sakkoihin heinäkuu 2010 K emiran hallitus asetti vuonna 2008 Kemiralle viisi taloudellista tavoitetta. Yhtiön orgaanisen kasvun on oltava vähintään viisi prosenttia vuodessa. Rahavirran investointien ja osinkojen jälkeen tulee olla positiivinen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin 40 – 80 prosentin tavoitetason saavuttaminen velkaantumisasteessa, sidotun pääoman tuoton (ROCE) jatkuva parantaminen ja liikevoittoprosentin nostaminen vähintään kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta. Runsas kaksi vuotta määrätietoista työtä on takana, ja tulokset ovat sen mukaisia. Viidestä tavoitteesta olemme saavuttaneet kolme. Orgaaninen kasvumme ei ole vielä viiden prosentin tasolla, mut- elOkuu 2010 ta liiketoiminnot tekevät työtä yhdessä T&K-organisaation kanssa, jotta näin tulee käymään. Operatiivisen liikevoittoprosentin nostaminen kymmeneen prosenttiin on haasteellinen tehtävä. Olemme kuitenkin myös tässä asiassa etenemässä vakain askelin oikeaan suuntaan. Jatkuvien liiketoimintojemme operatiivisen liikevoiton parantumisesta kertoo seuraava aikasarja: vuonna 2008 se oli 3,3 prosenttia ja vuonna 2009 6,3 prosenttia. Tänä vuonna olemme kesäkuun loppuun mennessä saavuttaneet 7,5 prosentin tason. n tapahtumakalenteri 28.9. klo 8.30 Osavuosikatsaus tammi – syyskuu 2010 TietojaKemiranosakkeestaja omistajistalöytyyKemiran internet-sivuiltaosoitteesta www.kemira.fikohdasta Sijoittajat➝Osaketieto J yrkiMäki-KalaonKemiran ChiefFinancialOfficer 3 | 2010 waterlink 22618791.indd 39 39 8.9.2010 10:13:52 n u m e R oT TuTKimuKsen uusi foKus TeKsTi randel wells | Kuva kemira v edenkäytön hallinta ja lainsäädännön tiukkeneminen aiheuttavat useimmille teollisuudenaloille yhä suurempia haasteita. Kemiran Oil & Mining -segmentti paneutuu tällä hetkellä erityisesti öljy-, kaasu-, metalli- ja mineraaliteollisuuden ongelmiin. ”Kokoamme parhaillaan tutkimustuloksia yhteen ymmärtääksemme näitä haasteita paremmin ja löytääksemme ratkaisuja veden laadun ja määrän hallintaan”, sanoo Louis Rosati, Oil & Mining -segmentin tutkimus- ja kehitysjohtaja. Kemiran ja VTT:n hiljattain perustamassa tutkimuslaitoksessa SWEETissä on käynnistetty useita vuoteen 2013 asti jatkuvia tutkimusohjelmia. ”Matkan varrella toivomme saavamme myös lyhyen aikavälin voittoja, Kemiran tunnusluvut Omistus (30.4.2010) % kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. kemiran tavoitteena on olla johtava vesikemian yhtiö. www.kemira.fi (meur) Q2/2010 Q2/2009 liikevaihto kemira on kansainvälinen kemian alan yhtiö, jonka liikevaihto on 2 miljardia euroa. sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. mutta pääpaino on pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämisessä.” Tuotelähtöisen näkökulman sijaan Kemira on päättänyt keskittyä asiakkaiden prosessien kartoittamiseen. Tavoitteena on löytää heille toimivia kokonaisratkaisuja. Prosessien muokkaaminen ja muuttujien optimointi ovat kemikaalien lisäksi niitä tekijöitä, joista etsitään apua vedenkäytön tehostamisessa. ”Uskomme, että ratkaisumme tuovat merkittävää etua vedenkäytön haasteiden kanssa painiville asiakkaillemme – ja sen myötä yhä enemmän liiketoimintaa Kemiralle.” n 545,2 488,5 1969,9 Operatiivinen liikevoitto 40,5 29,3 124,9 Operatiivinen liikevoitto, % 7,4 0,17 6,0 0,11 6,3 0,47 15,1 23,4 82,2 tulos/osake (euroa) Oras invest Oy solidium Oy 16,7 16,7 Varma 9,8 ilmarinen 5,2 muut suomalaiset instituutiot 20,6 ulkomaat, sis. hallinta11,4 rekisteröidyt omistukset kotitaloudet 17,3 kemira 2,3 meur liikevaihto 2009 investoinnit ilman yritysostoja rahavirta investointien jälkeen ** 1,9 ** 83,9 Velkaantuneisuus, %, kauden lopussa 48 ** 104 ** 53 ** Omavaraisuus, %, kauden lopussa 50 ** 35 ** 45 ** 9139 ** 8493 ** henkilöstö kauden lopussa 5177 202,2 ** ** sisältää tikkurilan 25.3.2010 saakka Operatiivinen liikevoitto meur eur tulos/osake 3000 2400 200 0,8 1800 150 0,6 1200 100 0,4 600 2007 ** 2008 ** 2009 1– 6 2010 50 2007 ** 2008 ** 2009 1– 6 2010 0,2 2007 ** 2008 ** 2009 1– 6 2010 ** sisältää tikkurilan 40 22618791.indd 40 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:13:53 KemiRan vesiosaamiselle on KYsYnTää CHilessä TeKsTi jyrki palO ”K emiran vedenkäsittelytuotteet avaavat uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia kaivosteollisuuden asiakkaille Chilessä”, sanoo myyntijohtaja Sergio Cabo, Kemiran Oil & Mining -segmentti, Etelä-Amerikka. Seitsemän prosenttia Chilen bruttokansantuotteesta tulee kaivosteollisuudesta. Chile tuottaa yli kolmasosan maailman kuparista sekä muun muassa kultaa, hopeaa, molybdeenia, sinkkiä, rautamalmia, nitraatteja ja litiumia. Kaivostoiminta vaatii valtavasti vettä. Keskeisillä louhintaseuduilla pohjoisen erämaissa ja Andien Cordilleralla se otetaan enimmäkseen vuorilta. ”Vesi on vaikeasti saatavissa ja sen käyttäminen tulee kalliiksi”, Cabo toteaa. ”Veden käytön ja käsittelyn tehokkuus on avainasemassa toiminnan ylläpitämisessä, laajentamisessa sekä uusien kaivosten kannattavuuslaskelmissa. Lisäksi kaivosteollisuudelta vaaditaan nyt kestävän kehityksen mukaista toimintaa.” Kemiran laajan vesiosaamisen avulla voi lisätä käyttöveden kierrätystä, alentaa kustannuksia ja tehostaa mineraalien erottelua. Uusia kaivosprojekteja on Chilessä lähivuosille miljardien dollarien arvosta. Myös isoja investointeja suolanpoistamoihin on vireillä. Kemira on valinnut tärkeimmiksi kohdealueiksi suolanpoiston, vedenkäytön ja -kierrätyksen sekä mineraalien erotteluprosessit. Paikallista osaamista ja asiakkaiden erityistarpeita käytetään tuotekehityksessä. Vuoteen 2007 asti Kemira myi Chilessä vain titaanidioksidituotteita, joten käsillä on aivan uusi aika. n Laaja vesiosaaminen avaa Kemiralle Chilessä uusia mahdollisuuksia. 3 | 2010 waterlink 22618791.indd 41 41 8.9.2010 10:13:54 KEMIAA IsTocKphoTo uuTTA värIä nAhAn KäsITTElyyn arvoStamamme laatunahkatuotteet syntyvät monimutkaisen prosessin tuloksena. Valitettavasti samainen prosessi on myös kallis ja ympäristöä kuormittava. Onneksi Kemira ChemSolutions on kehittänyt ratkaisun, jonka avulla nahkaa voidaan käsitellä edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin. Peittaukseen ja värin kiinnittämiseen tarkoitetun uuden Tanfor A-15 -tuotteen pohjana on muurahaishappo, joten se on nopeasti biohajoava. Tanforin ansiosta hyvä lopputulos saadaan aikaan pienemmillä annosmäärillä, mikä merkitsee myös parempaa kustannustehokkuutta. Lisäksi Tanfor on erinomainen värin kiinnitysaine, joka jättää enemmän väriä lopputuotteeseen ja vähemmän jäteveteen. Nahkateollisuuden ympäri maailman uskotaankin kiinnostuvan kustannustehokkaasta, laadukkaasta ja ympäristöystävällisestä Tanfor A-15:sta. n TuorEIn voIMIn TIEdETTä päIn Samaan aikaan kun Suomessa vie- tettiin Millennium-teknologiaviikkoa, Helsingissä järjestettiin nuorten lupausten Millennium Youth Camp -tiedeleiri. Vaikka leiri järjestettiin ensimmäisen kerran, sille pyrki lähes tuhat nuorta 62 maasta. Seula oli erittäin tiukka: leirille pääsi lopulta 30 nuorta eri puolilta maailmaa. Valikoituneista nuorista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Tiedeleirin tarkoituksena on rohkaista nuoria opiskelemaan luonnontieteitä, matematiikkaa ja tekniikkaa sekä kertoa Suomesta opiskelu- ja työskentelymaana. Samalla leiri suuntaa katseita olemassa olevista innovaatioista tulevaisuuteen. Kemira oli yksi leirin tukijoista. Leiriläiset olivat luonnollisesti paikalla, kun Millennium-palkinnon päävoitto luovutettiin Michael Grätzelille. He myös tapasivat ehdokkaat kasvotusten. n Young talent in action. Jorge araya (Costa rica), Santiago oviedo rouco (argentina) and menna Sirola (Finland). Lue lisää Millennium-palkinnon voittajasta sivulta 9. 42 22536769.indd 42 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:14:30 TurvAllInEn hErKKuhETKI IsTocKphoTo JuuSton laatu riippuu uskomattoman monista asioista! Yksi tärkeimmistä ainesosista juuston valmistuksessa on tietenkin maito. Maidon laatuun vaikuttaa lehmille annettu rehu. Jos rehu säilötään huonosti, vaikutukset voivat ulottua niin tuoretuotteiden kuin juustojenkin valmistukseen. Kemiran AIV-säilöntäaineet varmistavat säilörehun hyvän laadun ja estävät haitallisten bakteerien kasvua ja siirtymistä maitoon. Näin voidaan välttää maku- ja hajuvirheet maidossa ja juustossa. Lisäksi niiden avulla juuston rakenne muodostuu toivotunlaiseksi. n 22536769.indd 43 3 | 2010 waterlink 43 8.9.2010 10:14:35 TÄSSÄ NUMEROSSA MYÖS Jätteestä raakaaineeksi – uutta teollisuudessa Haastattelussa kolumnistimme Dan Steinbock Juu, juu, juustossa maistuu laadukas rehu Britannianliiketoiminta laajenee Kemiran markkinointi- ja viestintäjohtaja Leena Lie uskoo tiimityön tuomaan lisäarvoon. 44 22618378.indd 44 waterlink 3 | 2010 8.9.2010 10:15:05
© Copyright 2024