Kiukaisten kylät -kyläsuunnitelma (pdf)
KIUKAISTEN KYLÄT Kiukainen Kiukais Sijainti: 61°12´25”N, 22°05´00E Lääni: Länsi-Suomen lääni Maakunta: Satakunnan maakunta Seutukunta: Rauman seutukunta Etäisyydet: Rauma 40 km, Pori 40 km, Turku 100 km, Tampere 115 km, Helsinki 220 km. Kiukainen (per. 1872) on entinen kunta Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asui 3 290 ihmistä (2008) ja sen pinta-ala oli 150,38 km2, josta 0,52 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 21,95 asukasta/km2 (2008). Vuoden 2009 alussa Kiukaisten kunta yhdistyi Euran kunnan kanssa. Kiukainen on ollut osa Euraa myös aiemmin. Kiukaisten naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö ja Nakkila. Kiukaisten vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950. Kiukaisten alueen esihistorialliset asuinpaikkalöydökset ovat ajalta ennen ajanlaskumme alkua, noin 2000–1300 eKr. Kokonainen muinainen aikakausi on nimetty Kiukaisten kulttuuriksi. Kiukaisten uskotaan saaneen nimensä hiidenkiukaista, pronssikautisen ajan hautamuistomerkeistä. Paneliassa sijaitseva noin 30 metriä leveä ja n. 4 metriä korkea kuninkaanhauta on kooltaan Pohjoismaiden suurin hiidenkiuas. Hauta on kuvattu myös Kiukaisten vaakunassa. 2 Sisällys Kiukainen……………………………………………………………………………..2 Tervetuloa tutustumaan Kiukaisten kyliin……………………………………….. 4 Kiukaisten kylien tulevaisuuden analysointia …………………………………….6 Laukola – Mäkelä – Rahvola – kolme kylää nipussa……………………….. 8 Rahvola – vanha torpparikylä……………………………………………………... 9 Laukola – isojen tilojen kylä…………………………………………………………10 Mäkelä – kylä taajaman kupeessa…………………………………………………10 Tulevaisuuden kehittämistoimet Laukola – Mäkelä – Rahvolassa…………... 11 Laihia – rauhaa ja turvaa………………………………………………………… 12 Tulevaisuuden kehittämistoimet Laihialla………………………………………... 14 Eurakoski – Kiukainen – Köylypolvi – kylät keskustan kupeessa…………… 15 Tulevaisuuden kehittämistoimet Eurakoski – Kiukainen – Köylypolvessa .....17 Harola – elinvoimaa jo vuosisatojen ajan………………………………………… 18 Tulevaisuuden kehittämistoimet Harolassa ….…………………………………..19 Kiukaisissa toimivia yhdistyksiä ja yrityksiä……………………………………… 20 Esitteen teksti perustuu Kiukaisten kylissä järjestetyissä kyläilloissa asukkaiden kanssa tuotettuun aineistoon. Kyläiltojen järjestelyistä on vastannut LEADER-toimintaryhmä Pyhäjärviseutu ry. Esitteen taitto ja painatus on toteutettu Satakuntaliiton Onni kutsuu kylään -hankkeen esimerkkinä useamman kylän yhteisestä kyläsuunnitelmaesitteestä. Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa 2007-2014 ja sitä rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen Ely-keskukset. LÄHTEET: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/satakunnanyrittajat/kiukainen/yleista/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiukainen http://www.eura.fi/fi/etusivu.html http://www.eura.fi/fi/eura-info/historia.html 3 Tervetuloa tutustumaan Kiukaisten kyliin V uonna 2009 Kiukainen liitettiin osaksi Euran kuntaa. Kuntaliitoksen mukanaan tuomat muutokset entisessä Kiukaisten kunnassa saivat asukkaat pohtimaan oman asuinkylänsä tulevaisuutta. He totesivat yhteistuumin, että nyt olisi oikea aika alkaa puhaltaa yhteen hiileen muiden kylien kanssa. Syksyllä 2010 kylät antoivat ensimmäisen voimannäytteensä. Kaikki kyläyhdistykset ja muut aktiiviset kylien asukkaat olivat perustamassa Kiukaisten kylät ry:tä yhteistyöjärjestöksi kaikkiin Kiukaisten kyliin ja äänitorveksi kunnan päättäjien suuntaan. Pian yhdistyksen perustamisen jälkeen päätettiin, että 4 seuraava ponnistus olisi yhteinen kyläsuunnitelma. Tässä kyläsuunnitelmassa esitellään kaikki Kiukaisten kylät ja niiden kehittämistoimet seuraaville vuosille. Kyläsuunnitelmat ovat syntyneet kyläilloissa, joita jokaisessa kylässä on järjestetty 3-5 kertaa. Kyläillat ovat olleet kaikille kyläläisille avoimia tilaisuuksia, joista on ilmoitettu sähköposteilla, ilmoitustauluilla, esitteissä sekä Alasatakunta- lehden yhdistykset toimivat -palstalla. Jokaisella kyläläisellä on lisäksi ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kesällä 2011 järjestetyssä kyläkyselyssä. Tässä kyläsuunnitelmassa esitellään kaikki Kiukaisten kylät ja niiden kehittämistoimet seuraaville vuosille. Kyläsuunnitelman tarkoituksena on aktivoida asukkaita kehittämään omaa kyläänsä sekä varautumaan tulevaisuuden muutoksiin. Resurssit kylissä ovat hyvin niukat, mutta talkoohengellä moni asia on mahdollista. Kylien palveluja on karsittu vuosien varrella, ja kyläyhdistysten rooli palvelun tarjoajina kylissä tulee lähivuosina kasvamaan. Kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on tärkeää saada uusia aktiivisia ihmisiä mukaan kyläyhdistysten toimintaan. 5 Kiukaisten kylien SWOT-analyysi Kyläläisten arvokkaita mielipiteitä omasta kylästään on kartoitettu kyläilloissa ja kyläkyselyn avulla. Tämän sivun analyysillä tuodaan esiin Kiukaisten kylien toiminnan vahvuudet, heikkoudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET HEIKKOUDET Yleisesti voidaan todeta, että kyläläiset ovat tyytyväisiä omaan asuinympäristöönsä. Kiukaisten kylissä on hyvä asua ja asukkaat ovat ylpeitä omasta kylästään. Monella asukkaalla siteet kylään ovat monien sukupolvien ajalta, ja paluumuuttajiakin nuorempien asukkaiden joukosta löytyy. Asukkaat pitävät kyläänsä viihtyisänä ja rauhallisena paikkana asua. Turvallisuuden tunnetta luo se, että naapurit tuntevat toisensa ja naapureilta voi tarvittaessa pyytää apua. Infran puutetta tai heikkoa laatua pidetään selkeästi kylien heikkoutena. Osasta kyliä puuttuu edelleen kunnallinen viemäriverkosto, mikä luo omat haasteensa asumiseen. Omia jätevesijärjestelmiä joudutaan rakentamaan ja joissakin kylissä niitä jo toteutetaan useamman kotitalouden voimin. Mitä kauemmaksi Kiukaisten keskustaajamasta mennään, sitä enemmän infrasta johtuvat ongelmat korostuvat. Syrjäisempiin kyliin toivotaan katuvaloja tai pyöräteitä, jotta asukkaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Myös teiden pinnoituksen laatu tarvitsisi korjausta osassa kyliä. Kaunis luonto luo mahdollisuudet harrastaa ulkoilua ja lenkkeilyä. Eurajoen läheisyys tuo lisää mahdollisuuksia vapaaajan viettoon. Kiukaisten kylissä asuu melko paljon lapsiperheitä, mikä on taannut ala- ja yläkoulun säilymisen Eurakoskella. Myös muut peruspalvelut löytyvät Kiukaisista ainakin toistaiseksi. MAHDOLLISUUDET Joen virkistyskäytön lisääminen nähdään kylän mahdollisuudeksi. Joella voi järjestää vaikka uinti- tai melontakisoja kesäisin. Uusien asukkaiden muuttaminen alueelle on toivottavaa myös tulevaisuudessa ja Kiukaisissa onkin tarjota hyviä tonttipaikkoja. Kunta ja yksityiset tonttipaikan myyjät voisivat panostaa enemmän tonttimarkkinointiin. Sijainniltaan Kiukainen on ihanteellinen asuinympäristö. Lyhyet välimatkat ovat ehdoton valttikortti. Kymmenen kilometrin säteeltä löytyvät Euran keskustan palvelut ja alle puolen tunnin matkan päässä myös Harjavallan ja Kokemäen palvelut, eikä Poriin ja Raumallekaan ole pitkä matka. Muutamista kylistä puuttuu oma yhteinen kokoontumistila, jossa kyläläiset voisivat tavata ja järjestää tapahtumiaan. Oman yhteisen tilan saamisen katsotaan myös vahvistavan kylän yhteisöllisyyttä. 6 UHAT Selkeänä uhkana kyläläiset näkevät Kiukaisten palveluiden karsimisen – erityisesti jos uusien kuntaliitosten seurauksena myös Euran kunnan tarjoamat palvelut loittonevat. Myös kylien autioituminen katsotaan uhkakuvaksi siinä tapauksessa, että tyhjeneviin taloihin ei saada uusia asukkaita. Kyläyhdistyksiin toivotaan uusia ihmisiä tuomaan tuoretta näkemystä ja jatkamaan kyläyhdistystoimintaa myös tulevaisuudessa. Uhkana kyläyhdistyksissä pidetään yhdistystoiminnan taantumista, jos ikäihmisten tilalle ei saada nuorempaa väkeä. Eurajoen saastuminen on myös jo pitkään huolestuttanut koko Kiukaisten kylää. On ollut jo kauan selvillä, että joen kunto on heikentynyt. Syksyllä 2012 joki meni niin huonoon tilaan, että jokivedelle asetettiin käyttökielto. On selvää, että joen tilan parantamiseen ja siitä huolehtimiseen on panostettava roimasti tulevaisuudessa, jotta siitä voivat myös tulevat sukupolvet nauttia. LAUKOLA—MÄKELÄ—RAHVOLA -kolme kylää nipussa Virkeä kolmen kylän kattava kyläyhdistys, LaukolanMäkelän-Rahvolan (LMR) kyläyhdistys, on perustettu vuonna 2005, ja sillä on siitä asti ollut aktiivista yhdistystoimintaa. Toiminta alkoi jo vuonna 1984 nimellä Mäkelän kylätoimikunta. Yhdistyksen rikkautena on ollut kolme aivan erilaista pientä kylää, jotka täydentävät toinen toistaan. Kyläyhdistyksen vuosittaiseen toimintaan on kuulunut teatteri-, virkistys- tai ostosmatkan järjestäminen, kesäinen ilta Annantuvalla sekä pyörä- ja kävelyretket. Talvisin järjestetään joulunajan laulajaiset sekä jokin talvinen tapahtuma ja keväällä taas siistitään porukalla teiden varsia. Kyläyhdistyksellä ei ole omaa kylätaloa, jossa kokoontua. Yhdistys toivookin, että esimerkiksi Kiukaisten entiseltä kunnantalolta löytyisi tila, jota kyläyhdistykset voisivat varata omia kokouksiaan varten. Yhdistys haluaa jatkossakin pysyä kylätoiminnassa virkeänä ja aktiivisena, ja se on mielellään mukana esimerkiksi luontoon liittyvissä hankkeissa sekä edistämässä kylätalkkaritoimintaa. Uusia ihmisiä toivotaan mukaan toimintaan ja pohtimaan yhdessä kylän kehittämistä jatkossakin. 7 RAHVOLA - vanha torpparikylä Rahvolan juuret ylettyvät ainakin 1300-luvulle Rahvolan rauhallisen ja sopuisan kylän moni tunnistaa erään omakotitalon tähtitornista, joka on yksi kylän maamerkeistä. Rahvola sijaitsee valtatie 43:n varrella; Euraan matkaa on 9 km ja Kiukaisten keskustaan 3,5 km. Rahvolan juuret ulottuvat ainakin 1300-luvulle, mutta tarkemmin historiasta on tietoa 1800-luvulta lähtien, jolloin kylä oli lähinnä torpparien asuttama. Kylä eli Vaaniin kartanon varjossa. RAHVOLA Torpparilain jälkeen, vuodesta 1918 alkaen, torpat itsenäistyivät omiksi tiloikseen. Jatkosodan jälkeen kartanon isäntä eversti Collan jakoi maita sodassa kunnostautuneille rahvolalaisille. Vaaniin kartanolla on ollut historiassa suuri merkitys Rahvolan kyläläisille. 8 Kartano omisti Rahvolassa yksityinen lastenkoti Sohlbringen, jota johti Olga Paqvalin, tohtorinna Anna Collanin sisar. Vaaniin mäellä toimi ns. Paavalin koulu 1920-luvun puoliväliin asti, jolloin Mäkelän koulu korvasi sen. Rahvola ja Laukola ovat olleet rukoilevaisuusaluetta. Niinpä seuroja polvirukouksineen ja ”akreniusta” veisaten on pidetty ahkerasti. Tänä päivänä Rahvolassa on vakinaisessa asutuksessa 21 kotitaloutta ja lisäksi kylällä on viisi kesäasuntoa. Rahvola on perinteinen maalaiskylä, jossa maatilat harjoittavat pääasiassa viljanviljelyä. Rahvolassa voi vierailla vaikkapa kahdessa eri kotimuseossa, Eurajoen rannassa sijaitsevalla yhteisrannalla tai kävellä metsän halki johtavalla ulkoilureitillä. LAUKOLA MÄKELÄ - isojen tilojen kylä - kylä taajaman kupeessa Pienen, mutta virkeän maalaiskylän miljöön tunnus on Mäkelän kylään noustaan Iso-Antin, Keskiperen ja sen reunaa pitkin kiemurteleva Eurajoki. Kylässä on aikaisempina vuosina ollut joka taloudessa lehmä, lammas tai sika. Maataloutta harjoitetaan edelleen, mutta kotieläintuotanto on vähentynyt. Simulan vanhojen talojen kohdalta. Mäkelälle on tunnusomaista kylänraitti, joka kulkee alueen korkeimmalla paikalla. Talot sijaitsevat tiiviisti tien molemmin puolin. Mäkelän kylä ja sen kulttuurimaisema ovat Euran rakennusperintökohteita. Erityispiirteenä voidaan vielä mainita entisen poliisi Kotiniemen pihapiirissä sijainnut ”putka”. LAUKOLA Laukolan keskellä sijaitsee iso metsäkaistale, jossa voi käydä marjastamassa ja sienestämässä. Taloja Laukolassa on 14, joista muutama on kesämökkejä. Mäkelän kyläyhdistysalue on noin 80 kotitalouden kokoinen, ja osa taloista sijaitsee Eurakosken puolella. Lähellä sijainnut Satanahka oli yksi kyläläisten suurimmista työllistäjistä aikaisempina vuosina. Kylällä oli myös oma toimiva koulu, joka rakennettiin 1927. Myöhemmin, vuonna 1993, koulu lakkautettiin ja se toimi mm. juhlatilana. Tänä päivänä koulu on yksityisen perheen omistama. Koululla pidetään nykyään Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilaa, ja sen pihalla olevaa luistelukenttää voivat koko kylän lapset vapaasti käyttää. Mäkelän rannassa on kunnan yleinen uimaranta, jossa on uimakoppi. MÄKELÄ Laukolassa sijaitsee Filppulan kauppapuutarha. Filppulan tilalla on pitkä historia, ja se on jopa nimetty yhdeksi Euran maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperintökohteeksi. Uudentalon sahalla on ollut merkitystä kyläläisten työllistäjänä. 9 Tulevaisuuden kehittämistoimet Laukola-Mäkelä-Rahvolassa Tonttimarkkinointi • Kyläläiset toivovat saavansa uusia asukkaita ja haluavat täten tarjota kauniita tonttimaita. Mäkelässä on tarjolla muutamia tontteja. Laukolassa ja Rahvolassa olisi mahdollisesti yksityisiltä saatavissa muutamia tontteja. Tarjotaan ja markkinoidaan tontteja eri kanavia pitkin. Yhteisalueen kunnostus • Eurajoen rannassa sijaitsevaa Laukolan sillanpielen yhteisaluetta kehitetään viihtyisämmäksi, jotta siitä tulee yksi kylän kohtaamispaikoista. • Rakennetaan esim. grillikatos ja pukukopit. Rakennuslupa haetaan kunnalta. Selvitetään hankerahoituksen mahdollisuudet. • Laiturilta pääsee uimaan, mutta jyrkkä hiekkainen rinne vaatii vielä askelmat ja kaiteen, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus käyttää uimarantaa. Selvitetään hankerahoituksen mahdollisuudet. Kuntopolun kunnostus • Kunnostetaan ns. Ryssäntornin reitti. Yhteiskuljetukset ja naapuriapu • • Kylissä asuu paljon jo vanhempaa väkeä, joille monet kotiaskareet tuottavat vaikeuksia ja niihin tarvittaisiin apua. Kylätalkkari-projektissa ollaan mukana, jos muutkin kylät ovat. Kerran viikossa järjestetään yhteiskuljetus esimerkiksi Euraan tai Harjavaltaan. Selvitetään muiden kylien kiinnostusta kauppamatkoihin. Yhteisöllisyyttä ja kokoontumisia • • • • Yhteisiä hetkiä kyläläisten kesken esimerkiksi ”arkikahvit” tai talkoot. Säännöllinen kerho, joka kokoaa kyläläiset puuhailemaan yhdessä. MLL:n perhekahvilassa Mäkelän koululla käy joka kerta paljon väkeä. Kerhon jatkuvuus on turvattava ja säilytettävä jatkossakin. Järjestetään vuosittain kylällä siivoustalkoot ja lopuksi paistetaan makkarat joenrannassa. Katuvalot ja pyörätie Euran keskustaan asti. 10 LAIHIA - rauhaa ja turvaa Laihian kylä koostuu Laihian, Myllymaankulman ja Alhonkulman kylistä. Laihian kylä sekoitetaan joskus Laihian kuntaan (Pohjanmaalla). Aikoinaan ennen postinumeroita saattoi posti kiertää Pohjanmaan kautta. Laihian kylässä on kyläyhdistystoimintaa ollut jo vuodesta 1977. Toiminnan alkuaikoina Laihialla järjestettiin suuren suosion saavuttaneita jääriehoja. Jääriehoihin saatiin esiintyjiksi mm. Leo Lastumäki, Vesa-Matti Loiri ja muita kuuluisuuksia. 1980-luvun alussa järjestettiin matkoja Myllymaan koulun kanssa muun muassa Norjaan. Nykyisin kyläläisille järjestetään vuosittain esimerkiksi teatteri- tai muu virkistysmatka. Kesäisin pyöräillään yhdessä kodalle paistamaan makkarat. Tienvarret puhdistetaan talkoilla. Kyläyhdistyksen kokoontumispaikka on entinen kauppakiinteistö (Rahamäki), jossa toimii kunnan järjestämä kudontapiiri. Vanha koulu ei ole enää koululaisten käytössä, vaan siinä toimii Satakunnan Partiosäätiön omistama kurssikeskus Partiomylly (http://www.satakunnanpartiolaiset.fi/partiomylly.htm). Kotitalouksia kylässä on noin 60 ja niiden joukossa myös jokunen kesämökki. Kylä on maisemaltaan perinteinen maalaiskylä, jossa pitkien peltoaukeiden välissä seisoo talo. LAIHIA Koulun vielä ollessa kunnan omistuksessa kyläyhdistys järjesti äitienpäiväkahvituksen yhteistyössä koululaisten kanssa. Laihian kylässä on ollut kyläyhdistystoimintaa jo vuodesta 1977. 11 Maataloutta harjoitetaan kylällä edelleen hyvin paljon. Maatalouden lisäksi kylässä on maanrakennus- ja metallialan yrityksiä. Onpa joukossa kalliopora- ja louhintalaitteiden valmistajakin (http:// www.stonepower.fi/). Laihian kylä on sopivien kulkuyhteyksien päässä sijaitseva idyllinen asuinpaikka, jonne uudet asukkaat ovat aina tervetulleita. Tulevaisuuden toiveena on saada kyläläisten käyttöön oma kylätupa, jossa kyläläisille olisi helpompaa järjestää toimintaa. Kylätalon merkitys korostui erityisesti kyläkyselyn vastausten perusteella, sillä paljon erilaista harrastustoimintaa ja leikkikenttätoimintaa toivottiin vanhan kaupan yhteyteen. Kyselystä tuli ilmi hyvin myös kyläläisten omat mieltymykset omaan asuinkyläänsä. Vastaajat pitivät Laihiaa erittäin viihtyisänä kylänä, jossa on kaunis luonto sekä turvallista ja rauhallista asua. LAIHIA Kyläläiset kuitenkin pitivät tarpeellisena yhteistoiminnan järjestämistä naapurikylien kanssa esimerkiksi retkien ja yhteisten tapahtumien muodossa. 12 Kyläyhdistyksen toimintaan toivotaan erityisesti nuoria rohkeasti mukaan visioimaan ja kehittämään kylää. Laihian kylä sekoitetaan joskus Laihian kuntaan (Pohjanmaalla). Aikoinaan ennen postinumeroita saattoi posti kiertää Pohjanmaan kautta. Tulevaisuuden kehittämistoimet Laihialla Edunvalvonta • Pyritään olemaan tulevaisuudessa aktiivinen yhdistys, jonka tavoitteena on kylän elinvoimaisuuden ylläpitäminen sekä kylän edunvalvojana toimiminen. Tapahtumien ja yhteisten kokoontumisten kehittäminen • Kehitetään vuosittain jokin tapahtuma, jolla kyläläisiä saadaan osallistumaan mukaan toimintaan ja yhteishenki paranee. • Aloitetaan kyläläisten yhteinen kyläkävely-harrastus esimerkiksi joka kuun parillisina viikkoina. Lähdetään yhdessä liikkeelle vanhan kaupan pihalta ja tehdään virkistävästä ulkoilusta kyläläisten yhteinen harrastus. • Kylällä toimii vanhalla koululla partio. Yhteistyötä partion kanssa lisätään. • Järjestetään neljä kertaa vuodessa tupailta jonkin teeman pohjalta. Jokaiseen teemailtaan kutsutaan puhuja eri aiheista. Selvitetään sopiva kokoontumispaikka. Kylätalkkaritoiminta • Selvitetään kylätalkkarin tarvetta kylällä ja kartoitetaan myös muiden kylien tarve. Ollaan valmiita kylätalkkaritoimintaan, jos kiinnostusta ja tarvetta ilmenee. Kartoitetaan tarve kyselyllä. Tiedottaminen • Tiedotetaan enemmän kyläyhdistyksen toiminnasta ja toivotetaan uudet jäsenet tervetulleeksi mukaan kyläyhdistystoimintaan. Katuvalot • Anotaan katuvaloja Laihian kylälle. Keskeisin paikka olisi entisen kaupan risteyksestä jokaiseen kolmeen eri suuntaan lähtevät tienpätkät. Kyläyhdistys tekee Kiukaisten aluetoimikunnalle anomuksen katuvaloista ja lisäksi ollaan aktiivisia kunnan päättäjiin päin. Kokoontumistilan hankinta • Suunnitellaan Rahamäen ostoa ja kunnostusta kyläyhdistyksen käyttöön esim. LEADERrahoituksella. 13 EURAKOSKI-KIUKAINEN-KÖYLYPOLVI - kylät keskustan kupeessa Kiukaisten keskustasta löytyy useita historiallisesti arvokkaita kohteita. Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin alun perin 1761, mutta se korjattiin jälkeenpäin vuonna 1846 nykyiseen muotoonsa. Wanha Pappila on Kotiseutu- ja museoyhdistys Kiukaisten Kilta ry:n ylläpitämä kotiseutumuseo, jossa on esillä kirkon vanhaa esineistöä. Museolla toimii kesäisin myös kahvila, jossa voi pistäytyä kahvikupposella, ihailla kaunista pappilaa ja ostaa käsityöläisten valmistamia laadukkaita tuotteita. Erilaisia juhlia, kuten syntymäpäiviä tai häitä, voi juhlia Kiukaisten Seurojentalolla. Seurojentalo on saanut alueen pitopalveluyrittäjiltä kiitosta hyvästä varustelustaan. Merkittävä rakennus on myös aivan Eurakosken keskustassa sijaitseva Satanahka, jonka toiminta aloitettiin jo vuonna 1919 maanviljelijöiden toimesta. Alun perin tehtaan toimintaperiaatteena oli muokata maakunnan tilallisten tuottamista vuodista parkkinahkaa heidän omiin pieksu-, valjas-, mäntti- ja kinnasnahkatarpeisiinsa. Vuosikymmenien saatossa toimintatavat muuttuivat ja uudistuivat, ja loppujen lopuksi tehdas työllisti yli 150 henkilöä. Sen toiminta keskittyi mm. kenkä- ja laukkuteollisuuteen menevien vuotien valmistamiseen. Vuonna 2003 nahkatuotanto loppui Kiukaisista kokonaan. Kiukaisten kylällä on edelleen kaikki peruspalvelut: kauppa, pankki, koulu, terveysasema, paloasema sekä kirjasto. Kylältä löytyvät palvelut myös vanhuksille. Palvelukoti Suvanto ja Rantaniitty tarjoavat tehostettua palveluasumista vanhuksille. Kunnan omana toimintana tarjotaan kehitysvammaisten asumispalveluja 10-paikkaisessa autetussa palvelukoti Tuulenpesässä. Palvelukodissa on lisäksi kaksi intervallipaikkaa. Kiukaisten keskustasta löytyy useita historiallisesti arvokkaita kohteita. 14 Kiukaisten keskusta tarjoaa monenlaisia liikuntapalveluja kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin koulun vieressä sijaitsevalle urheilukentälle ilmoittautuu valtava joukko innokkaita nuoria urheilijoita, kun Kiukaisten Kisailijat ry järjestää kentällä sarjakilpailuja. Sekä ylä- että alakoulut tarjoavat mahdollisuuden monenlaisen liikunnan harrastamiseen. Yläkoululla sijaitsee kuntosali, joka on maksuton kunnan asukkaille. Muihkontieltä lähtevä Kuntorata tarjoaa hyvät ja valaistut lenkkeilymaastot kuntoilijoille. Talvisin voi Kuntoradalla vaihtaa lenkkitossut suksiin, sillä radalla on hyvät valaistut hiihtoladut. Luistelutaitojaan voi kokeilla Naskinkujalla sijaitsevassa jääkiekkokaukalossa. Liikunnan lisäksi Kiukaisten alakoulu tarjoaa harrastusmahdollisuuden myös musiikin ja teknisentyön ystäville. Koululla järjestetään soitonopetusta lapsille ja nuorille. Yläkoululla puolestaan voi paneutua käsitöiden maailmaan. Luonnonystävät voivat tutustua Kiukaisten Raatikassa, Köyliöntien varressa sijaitsevaan noin hehtaarin suuruiseen yksityiseen harrastearboretumiin, joka perustuu vierasperäisiin havupuulajeihin. Arboretumin tarkempi puulajitieto löytyy arboretumin puustotauluista, jotka ovat pienen puustolenkin varrella. KIUKAINEN –EURAKOSKI—KÖYLYPOLVI Monipuoliset liikuntamahdollisuudet odottavat Kiukaisissa. 15 Tulevaisuuden kehittämistoimet Kiukaisissa, Eurakoskella ja Köylypolvessa Pyörätie Kiukaisista Euraan • Pyörätielle olisi nyt otollinen paikka, kun vanha rautatie ei ole enää käytössä ja se puretaan pois. Pyörätielle olisi siis pohja valmiina. Pyörätiehanketta viedään eteenpäin ja mm. kunnan päättäjiin ollaan asiasta yhteydessä. Joen virkistyskäytön lisääminen • Joen virkistyskäyttö on nykyään melko vähäistä. Kyläläiset toivovat, että jokea voisi hyödyntää muullakin tavalla kuin pelkästään uimiseen. Suunnitellaan luontopolkuja joen varrelle ja ollaan aktiivisesti mukana jokeen liittyvissä hankkeissa. Kylä siistiksi ja viihtyisäksi • • Siistitään keväisin kylänraittia ja tuodaan kukkaistutuksia kohentamaan kylän yleisilmettä. Matonpesupaikalle hankitaan penkki. Yhteistapahtumat 16 • Syksyllä 2012 pidettiin Kiukaisissa historian ensimmäinen perheiden ulkoilupäivä yhdessä Kiukaisten kylät ry:n ja muiden kiukaislaisten yhdistysten kanssa. Tapahtuma koettiin kyläläisten keskuudessa mukavana kylän hengenkohottajana ja mahdollisuutena kohdata kyläläisiä. Tehdään tapahtumasta jokavuotinen perinne ja houkutellaan tapahtumaan mukaan lisää paikallisia yhdistyksiä ja yrittäjiä. • Järjestetään kerran viikossa kesäisin petanque-ilta. Haastetaan muut kylät mukaan pelaamaan ja tehdään peli-illoista mukava kyläläisten yhteinen harrastus. • Otetaan käyttöön teemakahvila esim. kerran kuukaudessa. Teemakahvilassa olisi kuukausittain vaihtuvat eri puhujat ja aihealueet. • ATK-opetusta ikäihmisille oppilaiden opettamana. HAROLA - elinvoimaa jo vuosisatojen ajan Harola tunnetaan aktiivisena kylänä, jossa kylätoimikunta aloitti toimintansa jo 1970-luvulla. Välillä elettiin hiljaiseloa, mutta toiminta aktivoitui uudelleen ja kyläyhdistys rekisteröitiin vuonna 2005. Vanhaan Harolan koulupiiriin kuuluu noin 160 taloutta, mutta toiminnallisen kylän rajaa ei ole kovin tarkkaan määritelty. Harola, kuten muutkin Kiukaisten kylät, on tunnettu jo ruotsalaisen oikeuden kylänä 1300-luvulla. Asutusta paikalla on ollut sitäkin kauemmin. Tarinan mukaan Kiukaisten ensimmäinen asukas olisikin asettunut asumaan Köyliönjoen varteen Harolaan. HAROLA Kylä on sijainniltaan erinomainen: puolessa tunnissa pääsee niin Poriin, Huittisiin kuin Euraankin, Raumalle vajaassa tunnissa, kun taas Turkuun ja Tampereelle pitää varata reilu tunti. Kyläkyselyn mukaan kylän kaksi keskeistä asiaa ovat kylän läpi virtaava Köyliönjoki ja vanhan koulun ympäristö. Harolan kylässä on opittu hyödyntämään EU-rahoituksen mahdollisuudet. Kyläyhdistys onkin toteuttanut kaksi EU-hanketta, joista toisessa rakennettiin leikkikenttä koululla toimivan ryhmäpäiväkoti Lemmikin ja esikoulun käyttöön. Koulun yhteyteen on rakennettu laavu kyläläisten ja koulun käyttöön. Kyläläiset pitävät huolta myös koulun yhteyteen 1970luvulla rakennetusta ja 1980-luvulla korjatusta jääkiekkokaukalosta. Koululla kokoontuu iltaisin myös kansalaisopiston useita musiikkipiirejä. Toisessa hankkeessa tehtiin suunnitelma Harolan kosken kunnostamiseksi ja joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Nyt etsitään rahoitusta kosken kunnostussuunnitelman toteuttamista varten. Harolassa on myös Kiukaisten metsästäjien ylläpitämä metsästysmaja, laavu sekä ampumarata. Myös Kiukaisten Metsästäjät ry on hyödyntänyt hankerahoituksen mahdollisuudet. 17 Tulevaisuuden kehittämistoimet Harolassa Katuvalot Laihian tien risteykseen • Harolantie on kylältä risteykseen asti syksyisin ja talvisin erittäin synkkä ja pimeä. Tiellä on melko paljon liikennettä, joten turvallisuussyistä olisi saatava valoja. Koulu toimintakeskukseksi • • • Koulu on koko kylän keskus, johon on vuosien varrella satsattu paljon. Jotta koulu säilyisi tulevaisuudessakin sekä lasten päiväkotina että iltaisin harrastuspaikkana, on siitä huolehdittava ja sitä käytettävä. Järjestetään kylällä lisää yhteistä toimintaa. Koulu olisi loistava paikka esimerkiksi konserteille. Järjestetään konsertti ensin kokeeksi ja tehdään siitä jokavuotinen tapa. Energiatehokkuuden tehostamiseksi koululle pitää hankkia ilmalämpöpumppu tukemaan puulämmitystä. Rivieran alueen kunnostus • • • • • Rivieraa kunnostetaan entistä kiinnostavammaksi, jotta siitä saadaan kyläläisille virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan viettoon soveltuva paikka. Kosken kunnostuksen loppuun saattaminen. Kunta on myöntänyt luvan, rahoitusta haetaan esimerkiksi Ely-keskuksesta. Joki on pidettävä nyt ja tulevaisuudessa siistinä ja puhtaana. Joen virkistyskäyttöä on lisättävä tulevaisuudessa. Matonpesupaikka puuttuu Harolasta kokonaan ja sille olisi kysyntää. Ihanteellinen paikka matonpesupaikalle olisi Rivieralla. Kylän yhteinen sauna joen rannalla ja uimaranta voisivat lisätä Rivieran käyttöä. Bussipysäkki • Kylänraitille bussipysäkki koululaisia varten lasten päivittäisen turvallisuuden vuoksi. Tonttikartoitus • 18 Kartoitetaan kunnan runkoviemärin läheisyydestä mahdolliset tontit yhteistyössä kunnan kanssa. Kiukaisissa toimivia yhdistyksiä Eläkeliiton Kiukaisten yhdistys ry http://www.oorninki.com/el-kiukainen/ Kiukaisten Urheilijat ry www.saunalahti.fi/kiuku Kiukaisten Eläkkeensaajien yhdistys ry pj. Kari Krannila, p. (02) 864 5354 Kiukaisten Sotaveteraanit ry pj. Juhani Vihervuori, puh. 050 520 6545 Kiukaisten Kansalliset Seniorit ry pj. Ilkka Koota, p. 0500 563 046 Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry www.sll.fi/alasatakunta Kotiseutu- ja museoyhdistys Kiukaisten Kilta ry pj. Eeva Mäkikalli, p. (02) 864 5048 Musiikkiyhdistys KAMUT ry pj. Jouko Perttu, p. 050 313 2788 Harolan kyläyhdistys ry pj. Armi Perttu, p. 050 5523146 Kiukaisten Kylät ry pj. Matti Tuura, p. 040 559 8746 Laihian kyläyhdistys ry pj. Vesa Koivisto, p. 050 362 5432 Laukolan-Mäkelän-Rahvolan kyläyhdistys (LMR-ky) pj. Marja-Liisa Jortikka, p. 040 527 7042 Kiukaisten Hevoskasvatusyhdistys ry Asemantie 133 B, 27420 Panelia Kiukaisten Metsästäjät ry www.kiukaistenmetsästäjätry.com Kiukaisten Seurantaloyhdistys ry Eurakoskentie 34 B, 27400 Kiukainen Kiukaisten VPK ry pj. Kai Vainio, puh. 0400 516 785 Kiukaisten Yrittäjät ry Panelian-Kiukaisten Invalidit pj. Kari Krannila, puh. (02) 864 5354 Lions Club Kiukainen ry Matti Tuura, p. 040 559 8746 MTK Kiukaisten yhdistys pj. Jari Ruski, p. 044 528 4311 Euran 4H-yhdistys ry pj. Kari Lähteenmäki, 050 514 4368 toim.joht./siht. Marja Simberg p. 050 595 2851 Kiukaisten VPK, nuoriso-osasto pj. Ville Niittymaa, puh. 050 366 9303 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Kiukaisten osasto pj. Elina Mäkipere, puh. 050 541 5187 Kiukaisten Kisailijat ry http://kisailijat.seura.me/ Kiukaisten Naisvoimistelijat ry http://www.kiukaistennv.fi/ 19 Kiukaisissa toimivia yrityksiä Eupart Oy Eurakosken Kiinteistöpalvelu Ay Eurakosken Woima Oy Fistekno Oy Hautala Jari T:mi autokorjaamo Hieroja Ari Kuusholma Hälytyslaite M. Väänänen Jarkko J. Mäkinen Tmi rakennustyöt JKL-Sähkö Tmi Lkk Täyttöpiste Ky Loitec Production Oy Lvi-Martti Kiinteistöhuolto Alho & Rintamaa Oy Kiukaisten apteekki Kiukaisten fysikaalinen hoitolaitos Ky Kiukaisten Huvilaveistämö Kiukaisten Takuusuojaus Kiukaisten Tilitoimisto Ky Koiviston koneurakointi Lännen Lähivakuutusyhdistys Lännen tilausliikenne Tmi Ari Mutta Marko Sainio Tmi rakennustyöt Mykora Oy Nurmisen Viemärinavaus Tmi Parturi-kampaamo Beleza Parturi-kampaamo Heli Peltola Patopelti Pipan lahjapuoti Putkieristys Salonen Oy Puutarha Keijunkello Rakennusliike Kemppainen HJK Oy Rakennus-Saneeraus Pa-Jari Oy RS-ympäristöhuolto Oy Saneeraus- ja Puutyö Honkanen Oy Seppeliini Tmi Suomen Lähikauppa Oy, Siwa Kiukainen Taijan Hius-soppi Tmi Taija Mutta TM-Putkityö Oy Tmi Perustyöt Markku Pämppi puhalluseristeet Walleniuksen Korjaamo Onni kutsuu kylään -hankkeessa edistetään maallemuuttoa ja maaseutuasumista Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa. Hankkeen ensisijainen tavoite on elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Satakunnassa hanketta toteuttaa Satakuntaliitto. 20
© Copyright 2024