KIUKAISTEN KYLÄT Kiukainen
Kiukais Sijainti: 61°12´25”N, 22°05´00E
Lääni: Länsi-Suomen lääni
Maakunta: Satakunnan maakunta
Seutukunta: Rauman seutukunta
Etäisyydet: Rauma 40 km, Pori 40 km,
Turku 100 km, Tampere 115 km, Helsinki
220 km.
Kiukainen (per. 1872) on entinen kunta Satakunnan maakunnassa. Kunnassa
asui 3 290 ihmistä (2008) ja sen pinta-ala oli 150,38 km2, josta 0,52 km2 oli
vesistöjä. Väestötiheys oli 21,95 asukasta/km2 (2008).
Vuoden 2009 alussa Kiukaisten kunta yhdistyi Euran kunnan kanssa.
Kiukainen on ollut osa Euraa myös aiemmin. Kiukaisten naapurikunnat ennen
kunnan lakkauttamista olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö ja
Nakkila. Kiukaisten vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin
vuonna 1950.
Kiukaisten alueen esihistorialliset asuinpaikkalöydökset ovat ajalta ennen
ajanlaskumme alkua, noin 2000–1300 eKr. Kokonainen muinainen aikakausi
on nimetty Kiukaisten kulttuuriksi.
Kiukaisten uskotaan saaneen nimensä hiidenkiukaista, pronssikautisen ajan
hautamuistomerkeistä. Paneliassa sijaitseva noin 30 metriä leveä ja n. 4
metriä korkea kuninkaanhauta on kooltaan Pohjoismaiden suurin hiidenkiuas.
Hauta on kuvattu myös Kiukaisten vaakunassa.
2
Sisällys Kiukainen……………………………………………………………………………..2
Tervetuloa tutustumaan Kiukaisten kyliin……………………………………….. 4
Kiukaisten kylien tulevaisuuden analysointia …………………………………….6
Laukola – Mäkelä – Rahvola – kolme kylää nipussa………………………..
8
Rahvola – vanha torpparikylä……………………………………………………... 9
Laukola – isojen tilojen kylä…………………………………………………………10
Mäkelä – kylä taajaman kupeessa…………………………………………………10
Tulevaisuuden kehittämistoimet Laukola – Mäkelä – Rahvolassa…………... 11
Laihia – rauhaa ja turvaa………………………………………………………… 12
Tulevaisuuden kehittämistoimet Laihialla………………………………………... 14
Eurakoski – Kiukainen – Köylypolvi – kylät keskustan kupeessa…………… 15
Tulevaisuuden kehittämistoimet Eurakoski – Kiukainen – Köylypolvessa .....17
Harola – elinvoimaa jo vuosisatojen ajan………………………………………… 18
Tulevaisuuden kehittämistoimet Harolassa ….…………………………………..19
Kiukaisissa toimivia yhdistyksiä ja yrityksiä……………………………………… 20
Esitteen teksti perustuu Kiukaisten kylissä järjestetyissä kyläilloissa
asukkaiden kanssa tuotettuun aineistoon. Kyläiltojen järjestelyistä
on vastannut LEADER-toimintaryhmä Pyhäjärviseutu ry. Esitteen
taitto ja painatus on toteutettu Satakuntaliiton Onni kutsuu kylään
-hankkeen esimerkkinä useamman kylän yhteisestä
kyläsuunnitelmaesitteestä. Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa
Manner-Suomen maaseutuohjelmaa 2007-2014 ja sitä rahoittavat
Satakunnan ja Varsinais-Suomen Ely-keskukset.
LÄHTEET:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/satakunnanyrittajat/kiukainen/yleista/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiukainen
http://www.eura.fi/fi/etusivu.html
http://www.eura.fi/fi/eura-info/historia.html
3
Tervetuloa tutustumaan Kiukaisten kyliin V uonna 2009 Kiukainen liitettiin osaksi Euran
kuntaa. Kuntaliitoksen mukanaan tuomat muutokset
entisessä Kiukaisten kunnassa saivat asukkaat
pohtimaan oman asuinkylänsä tulevaisuutta. He
totesivat yhteistuumin, että nyt olisi oikea aika alkaa
puhaltaa yhteen hiileen muiden kylien kanssa.
Syksyllä 2010 kylät antoivat ensimmäisen
voimannäytteensä. Kaikki kyläyhdistykset ja muut
aktiiviset kylien asukkaat olivat perustamassa
Kiukaisten kylät ry:tä yhteistyöjärjestöksi kaikkiin
Kiukaisten kyliin ja äänitorveksi kunnan päättäjien
suuntaan.
Pian yhdistyksen perustamisen jälkeen päätettiin, että
4
seuraava ponnistus olisi yhteinen kyläsuunnitelma.
Tässä kyläsuunnitelmassa esitellään kaikki Kiukaisten
kylät ja niiden kehittämistoimet seuraaville vuosille.
Kyläsuunnitelmat ovat syntyneet kyläilloissa, joita
jokaisessa kylässä on järjestetty 3-5 kertaa.
Kyläillat ovat olleet kaikille kyläläisille avoimia
tilaisuuksia, joista on ilmoitettu sähköposteilla,
ilmoitustauluilla, esitteissä sekä Alasatakunta- lehden
yhdistykset toimivat -palstalla.
Jokaisella kyläläisellä on lisäksi ollut mahdollisuus
ilmaista mielipiteensä kesällä 2011 järjestetyssä
kyläkyselyssä.
Tässä kyläsuunnitelmassa esitellään
kaikki Kiukaisten kylät ja niiden
kehittämistoimet seuraaville vuosille.
Kyläsuunnitelman tarkoituksena on aktivoida asukkaita
kehittämään omaa kyläänsä sekä varautumaan
tulevaisuuden muutoksiin.
Resurssit kylissä ovat hyvin niukat, mutta
talkoohengellä moni asia on mahdollista. Kylien
palveluja on karsittu vuosien varrella, ja kyläyhdistysten
rooli palvelun tarjoajina kylissä tulee lähivuosina
kasvamaan.
Kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on tärkeää
saada uusia aktiivisia ihmisiä mukaan kyläyhdistysten
toimintaan.
5
Kiukaisten kylien SWOT-analyysi Kyläläisten arvokkaita mielipiteitä omasta kylästään on kartoitettu kyläilloissa ja kyläkyselyn avulla. Tämän
sivun analyysillä tuodaan esiin Kiukaisten kylien toiminnan vahvuudet, heikkoudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat.
VAHVUUDET HEIKKOUDET Yleisesti voidaan todeta, että kyläläiset ovat tyytyväisiä
omaan asuinympäristöönsä. Kiukaisten kylissä on hyvä asua
ja asukkaat ovat ylpeitä omasta kylästään. Monella asukkaalla siteet kylään ovat monien sukupolvien ajalta, ja paluumuuttajiakin nuorempien asukkaiden joukosta löytyy. Asukkaat pitävät kyläänsä viihtyisänä ja rauhallisena paikkana
asua. Turvallisuuden tunnetta luo se, että naapurit tuntevat
toisensa ja naapureilta voi tarvittaessa pyytää apua.
Infran puutetta tai heikkoa laatua pidetään selkeästi kylien
heikkoutena. Osasta kyliä puuttuu edelleen kunnallinen
viemäriverkosto, mikä luo omat haasteensa asumiseen.
Omia jätevesijärjestelmiä joudutaan rakentamaan ja joissakin
kylissä niitä jo toteutetaan useamman kotitalouden voimin.
Mitä kauemmaksi Kiukaisten keskustaajamasta mennään,
sitä enemmän infrasta johtuvat ongelmat korostuvat.
Syrjäisempiin kyliin toivotaan katuvaloja tai pyöräteitä, jotta
asukkaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Myös teiden
pinnoituksen laatu tarvitsisi korjausta osassa kyliä.
Kaunis luonto luo mahdollisuudet harrastaa ulkoilua ja lenkkeilyä. Eurajoen läheisyys tuo lisää mahdollisuuksia vapaaajan viettoon. Kiukaisten kylissä asuu melko paljon lapsiperheitä, mikä on taannut ala- ja yläkoulun säilymisen Eurakoskella. Myös muut peruspalvelut löytyvät Kiukaisista ainakin
toistaiseksi.
MAHDOLLISUUDET Joen virkistyskäytön lisääminen nähdään kylän mahdollisuudeksi. Joella voi järjestää vaikka uinti- tai melontakisoja kesäisin. Uusien asukkaiden muuttaminen alueelle on toivottavaa myös tulevaisuudessa ja Kiukaisissa onkin tarjota hyviä
tonttipaikkoja. Kunta ja yksityiset tonttipaikan myyjät voisivat
panostaa enemmän tonttimarkkinointiin.
Sijainniltaan Kiukainen on ihanteellinen asuinympäristö. Lyhyet välimatkat ovat ehdoton valttikortti. Kymmenen kilometrin säteeltä löytyvät Euran keskustan palvelut ja alle puolen
tunnin matkan päässä myös Harjavallan ja Kokemäen palvelut, eikä Poriin ja Raumallekaan ole pitkä matka.
Muutamista kylistä puuttuu oma yhteinen kokoontumistila,
jossa kyläläiset voisivat tavata ja järjestää tapahtumiaan.
Oman yhteisen tilan saamisen katsotaan myös vahvistavan
kylän yhteisöllisyyttä.
6
UHAT Selkeänä uhkana kyläläiset näkevät Kiukaisten palveluiden
karsimisen – erityisesti jos uusien kuntaliitosten seurauksena
myös Euran kunnan tarjoamat palvelut loittonevat. Myös
kylien autioituminen katsotaan uhkakuvaksi siinä
tapauksessa, että tyhjeneviin taloihin ei saada uusia
asukkaita.
Kyläyhdistyksiin toivotaan uusia ihmisiä tuomaan tuoretta
näkemystä ja jatkamaan kyläyhdistystoimintaa myös
tulevaisuudessa. Uhkana kyläyhdistyksissä pidetään
yhdistystoiminnan taantumista, jos ikäihmisten tilalle ei saada
nuorempaa väkeä.
Eurajoen saastuminen on myös jo pitkään huolestuttanut
koko Kiukaisten kylää. On ollut jo kauan selvillä, että joen
kunto on heikentynyt. Syksyllä 2012 joki meni niin huonoon
tilaan, että jokivedelle asetettiin käyttökielto. On selvää, että
joen tilan parantamiseen ja siitä huolehtimiseen on
panostettava roimasti tulevaisuudessa, jotta siitä voivat myös
tulevat sukupolvet nauttia.
LAUKOLA—MÄKELÄ—RAHVOLA -kolme kylää nipussa Virkeä kolmen kylän kattava kyläyhdistys, LaukolanMäkelän-Rahvolan (LMR) kyläyhdistys, on perustettu
vuonna 2005, ja sillä on siitä asti ollut aktiivista
yhdistystoimintaa.
Toiminta alkoi jo vuonna 1984 nimellä Mäkelän
kylätoimikunta. Yhdistyksen rikkautena on ollut kolme
aivan erilaista pientä kylää, jotka täydentävät toinen
toistaan.
Kyläyhdistyksen vuosittaiseen toimintaan on kuulunut
teatteri-, virkistys- tai ostosmatkan järjestäminen,
kesäinen ilta Annantuvalla sekä pyörä- ja kävelyretket.
Talvisin järjestetään joulunajan laulajaiset sekä jokin
talvinen tapahtuma ja keväällä taas siistitään porukalla
teiden varsia.
Kyläyhdistyksellä ei ole omaa kylätaloa, jossa
kokoontua. Yhdistys toivookin, että esimerkiksi
Kiukaisten entiseltä kunnantalolta löytyisi tila, jota
kyläyhdistykset voisivat varata omia kokouksiaan
varten.
Yhdistys haluaa jatkossakin pysyä kylätoiminnassa
virkeänä ja aktiivisena, ja se on mielellään mukana
esimerkiksi luontoon liittyvissä hankkeissa sekä
edistämässä kylätalkkaritoimintaa.
Uusia ihmisiä toivotaan mukaan toimintaan ja
pohtimaan yhdessä kylän kehittämistä jatkossakin.
7
RAHVOLA - vanha torpparikylä Rahvolan juuret ylettyvät ainakin 1300-luvulle
Rahvolan rauhallisen ja sopuisan kylän moni tunnistaa
erään omakotitalon tähtitornista, joka on yksi kylän
maamerkeistä. Rahvola sijaitsee valtatie 43:n varrella;
Euraan matkaa on 9 km ja Kiukaisten keskustaan 3,5
km.
Rahvolan juuret ulottuvat ainakin 1300-luvulle, mutta
tarkemmin historiasta on tietoa 1800-luvulta lähtien,
jolloin kylä oli lähinnä torpparien asuttama. Kylä eli
Vaaniin kartanon varjossa.
RAHVOLA Torpparilain jälkeen, vuodesta 1918 alkaen, torpat
itsenäistyivät omiksi tiloikseen. Jatkosodan jälkeen
kartanon isäntä eversti Collan jakoi maita sodassa
kunnostautuneille rahvolalaisille.
Vaaniin kartanolla on ollut historiassa suuri merkitys
Rahvolan kyläläisille.
8
Kartano omisti Rahvolassa yksityinen lastenkoti
Sohlbringen, jota johti Olga Paqvalin, tohtorinna Anna
Collanin sisar.
Vaaniin mäellä toimi ns. Paavalin koulu 1920-luvun
puoliväliin asti, jolloin Mäkelän koulu korvasi sen.
Rahvola ja Laukola ovat olleet rukoilevaisuusaluetta.
Niinpä seuroja polvirukouksineen ja ”akreniusta”
veisaten on pidetty ahkerasti.
Tänä päivänä Rahvolassa on vakinaisessa
asutuksessa 21 kotitaloutta ja lisäksi kylällä on viisi
kesäasuntoa. Rahvola on perinteinen maalaiskylä,
jossa maatilat harjoittavat pääasiassa viljanviljelyä.
Rahvolassa voi vierailla vaikkapa kahdessa eri
kotimuseossa, Eurajoen rannassa sijaitsevalla
yhteisrannalla tai kävellä metsän halki johtavalla
ulkoilureitillä.
LAUKOLA MÄKELÄ - isojen tilojen kylä - kylä taajaman kupeessa Pienen, mutta virkeän maalaiskylän miljöön tunnus on
Mäkelän kylään noustaan Iso-Antin, Keskiperen ja
sen reunaa pitkin kiemurteleva Eurajoki. Kylässä on
aikaisempina vuosina ollut joka taloudessa lehmä,
lammas tai sika. Maataloutta harjoitetaan edelleen,
mutta kotieläintuotanto on vähentynyt.
Simulan vanhojen talojen kohdalta. Mäkelälle on
tunnusomaista kylänraitti, joka kulkee alueen
korkeimmalla paikalla. Talot sijaitsevat tiiviisti tien
molemmin puolin. Mäkelän kylä ja sen
kulttuurimaisema ovat Euran rakennusperintökohteita.
Erityispiirteenä voidaan vielä mainita entisen poliisi
Kotiniemen pihapiirissä sijainnut ”putka”.
LAUKOLA Laukolan keskellä sijaitsee iso metsäkaistale, jossa voi
käydä marjastamassa ja sienestämässä. Taloja
Laukolassa on 14, joista muutama on kesämökkejä.
Mäkelän kyläyhdistysalue on noin 80 kotitalouden
kokoinen, ja osa taloista sijaitsee Eurakosken puolella.
Lähellä sijainnut Satanahka oli yksi kyläläisten
suurimmista työllistäjistä aikaisempina vuosina.
Kylällä oli myös oma toimiva koulu, joka rakennettiin
1927. Myöhemmin, vuonna 1993, koulu lakkautettiin ja
se toimi mm. juhlatilana. Tänä päivänä koulu on
yksityisen perheen omistama. Koululla pidetään
nykyään Mannerheimin Lastensuojeluliiton
perhekahvilaa, ja sen pihalla olevaa luistelukenttää
voivat koko kylän lapset vapaasti käyttää. Mäkelän
rannassa on kunnan yleinen uimaranta, jossa on
uimakoppi.
MÄKELÄ Laukolassa sijaitsee Filppulan kauppapuutarha.
Filppulan tilalla on pitkä historia, ja se on jopa nimetty
yhdeksi Euran maakunnallisesti arvokkaaksi
rakennusperintökohteeksi. Uudentalon sahalla on ollut
merkitystä kyläläisten työllistäjänä.
9
Tulevaisuuden kehittämistoimet Laukola-Mäkelä-Rahvolassa Tonttimarkkinointi
•
Kyläläiset toivovat saavansa uusia asukkaita ja haluavat täten tarjota kauniita tonttimaita.
Mäkelässä on tarjolla muutamia tontteja. Laukolassa ja Rahvolassa olisi mahdollisesti yksityisiltä
saatavissa muutamia tontteja. Tarjotaan ja markkinoidaan tontteja eri kanavia pitkin.
Yhteisalueen kunnostus
•
Eurajoen rannassa sijaitsevaa Laukolan sillanpielen yhteisaluetta kehitetään viihtyisämmäksi, jotta
siitä tulee yksi kylän kohtaamispaikoista.
•
Rakennetaan esim. grillikatos ja pukukopit. Rakennuslupa haetaan kunnalta. Selvitetään
hankerahoituksen mahdollisuudet.
•
Laiturilta pääsee uimaan, mutta jyrkkä hiekkainen rinne vaatii vielä askelmat ja kaiteen, jotta
kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus käyttää uimarantaa. Selvitetään hankerahoituksen
mahdollisuudet.
Kuntopolun kunnostus •
Kunnostetaan ns. Ryssäntornin reitti.
Yhteiskuljetukset ja naapuriapu •
•
Kylissä asuu paljon jo vanhempaa väkeä, joille monet kotiaskareet tuottavat vaikeuksia ja niihin
tarvittaisiin apua. Kylätalkkari-projektissa ollaan mukana, jos muutkin kylät ovat.
Kerran viikossa järjestetään yhteiskuljetus esimerkiksi Euraan tai Harjavaltaan. Selvitetään
muiden kylien kiinnostusta kauppamatkoihin.
Yhteisöllisyyttä ja kokoontumisia •
•
•
•
Yhteisiä hetkiä kyläläisten kesken esimerkiksi ”arkikahvit” tai talkoot.
Säännöllinen kerho, joka kokoaa kyläläiset puuhailemaan yhdessä.
MLL:n perhekahvilassa Mäkelän koululla käy joka kerta paljon väkeä. Kerhon jatkuvuus on
turvattava ja säilytettävä jatkossakin.
Järjestetään vuosittain kylällä siivoustalkoot ja lopuksi paistetaan makkarat joenrannassa.
Katuvalot ja pyörätie Euran keskustaan asti. 10
LAIHIA - rauhaa ja turvaa Laihian kylä koostuu Laihian, Myllymaankulman ja
Alhonkulman kylistä. Laihian kylä sekoitetaan joskus
Laihian kuntaan (Pohjanmaalla). Aikoinaan ennen
postinumeroita saattoi posti kiertää Pohjanmaan
kautta.
Laihian kylässä on kyläyhdistystoimintaa ollut jo
vuodesta 1977. Toiminnan alkuaikoina Laihialla
järjestettiin suuren suosion saavuttaneita jääriehoja.
Jääriehoihin saatiin esiintyjiksi mm. Leo Lastumäki,
Vesa-Matti Loiri ja muita kuuluisuuksia.
1980-luvun alussa järjestettiin matkoja Myllymaan
koulun kanssa muun muassa Norjaan.
Nykyisin kyläläisille järjestetään vuosittain esimerkiksi
teatteri- tai muu virkistysmatka. Kesäisin pyöräillään
yhdessä kodalle paistamaan makkarat. Tienvarret
puhdistetaan talkoilla.
Kyläyhdistyksen kokoontumispaikka on entinen
kauppakiinteistö (Rahamäki), jossa toimii kunnan
järjestämä kudontapiiri.
Vanha koulu ei ole enää koululaisten käytössä, vaan
siinä toimii Satakunnan Partiosäätiön omistama
kurssikeskus Partiomylly
(http://www.satakunnanpartiolaiset.fi/partiomylly.htm).
Kotitalouksia kylässä on noin 60 ja niiden joukossa
myös jokunen kesämökki. Kylä on maisemaltaan
perinteinen maalaiskylä, jossa pitkien peltoaukeiden
välissä seisoo talo.
LAIHIA Koulun vielä ollessa kunnan omistuksessa kyläyhdistys
järjesti äitienpäiväkahvituksen yhteistyössä
koululaisten kanssa.
Laihian kylässä on ollut kyläyhdistystoimintaa jo vuodesta 1977.
11
Maataloutta harjoitetaan kylällä edelleen hyvin paljon.
Maatalouden lisäksi kylässä on maanrakennus- ja
metallialan yrityksiä. Onpa joukossa kalliopora- ja
louhintalaitteiden valmistajakin (http://
www.stonepower.fi/).
Laihian kylä on sopivien kulkuyhteyksien päässä
sijaitseva idyllinen asuinpaikka, jonne uudet asukkaat
ovat aina tervetulleita. Tulevaisuuden toiveena on
saada kyläläisten käyttöön oma kylätupa, jossa
kyläläisille olisi helpompaa järjestää toimintaa.
Kylätalon merkitys korostui erityisesti kyläkyselyn
vastausten perusteella, sillä paljon erilaista
harrastustoimintaa ja leikkikenttätoimintaa toivottiin
vanhan kaupan yhteyteen.
Kyselystä tuli ilmi hyvin myös kyläläisten omat
mieltymykset omaan asuinkyläänsä. Vastaajat pitivät
Laihiaa erittäin viihtyisänä kylänä, jossa on kaunis
luonto sekä turvallista ja rauhallista asua.
LAIHIA Kyläläiset kuitenkin pitivät tarpeellisena
yhteistoiminnan järjestämistä naapurikylien kanssa
esimerkiksi retkien ja yhteisten tapahtumien muodossa.
12
Kyläyhdistyksen toimintaan toivotaan erityisesti nuoria
rohkeasti mukaan visioimaan ja kehittämään kylää.
Laihian kylä sekoitetaan joskus Laihian
kuntaan (Pohjanmaalla). Aikoinaan ennen
postinumeroita saattoi posti kiertää
Pohjanmaan kautta.
Tulevaisuuden kehittämistoimet Laihialla Edunvalvonta •
Pyritään olemaan tulevaisuudessa aktiivinen yhdistys, jonka tavoitteena on kylän
elinvoimaisuuden ylläpitäminen sekä kylän edunvalvojana toimiminen.
Tapahtumien ja yhteisten kokoontumisten kehittäminen •
Kehitetään vuosittain jokin tapahtuma, jolla kyläläisiä saadaan osallistumaan mukaan toimintaan
ja yhteishenki paranee.
•
Aloitetaan kyläläisten yhteinen kyläkävely-harrastus esimerkiksi joka kuun parillisina viikkoina.
Lähdetään yhdessä liikkeelle vanhan kaupan pihalta ja tehdään virkistävästä ulkoilusta
kyläläisten yhteinen harrastus.
•
Kylällä toimii vanhalla koululla partio. Yhteistyötä partion kanssa lisätään.
•
Järjestetään neljä kertaa vuodessa tupailta jonkin teeman pohjalta. Jokaiseen teemailtaan
kutsutaan puhuja eri aiheista. Selvitetään sopiva kokoontumispaikka.
Kylätalkkaritoiminta •
Selvitetään kylätalkkarin tarvetta kylällä ja kartoitetaan myös muiden kylien tarve. Ollaan
valmiita kylätalkkaritoimintaan, jos kiinnostusta ja tarvetta ilmenee. Kartoitetaan tarve kyselyllä. Tiedottaminen •
Tiedotetaan enemmän kyläyhdistyksen toiminnasta ja toivotetaan uudet jäsenet tervetulleeksi
mukaan kyläyhdistystoimintaan.
Katuvalot
•
Anotaan katuvaloja Laihian kylälle. Keskeisin paikka olisi entisen kaupan risteyksestä jokaiseen
kolmeen eri suuntaan lähtevät tienpätkät. Kyläyhdistys tekee Kiukaisten aluetoimikunnalle
anomuksen katuvaloista ja lisäksi ollaan aktiivisia kunnan päättäjiin päin.
Kokoontumistilan hankinta •
Suunnitellaan Rahamäen ostoa ja kunnostusta kyläyhdistyksen käyttöön esim. LEADERrahoituksella.
13
EURAKOSKI-KIUKAINEN-KÖYLYPOLVI - kylät keskustan kupeessa Kiukaisten keskustasta löytyy
useita historiallisesti arvokkaita
kohteita. Pyhän Mikaelin kirkko
rakennettiin alun perin 1761, mutta
se korjattiin jälkeenpäin vuonna
1846 nykyiseen muotoonsa.
Wanha Pappila on Kotiseutu- ja
museoyhdistys Kiukaisten Kilta ry:n
ylläpitämä kotiseutumuseo, jossa
on esillä kirkon vanhaa esineistöä.
Museolla toimii kesäisin myös
kahvila, jossa voi pistäytyä
kahvikupposella, ihailla kaunista
pappilaa ja ostaa käsityöläisten
valmistamia laadukkaita tuotteita.
Erilaisia juhlia, kuten syntymäpäiviä
tai häitä, voi juhlia Kiukaisten
Seurojentalolla. Seurojentalo on
saanut alueen pitopalveluyrittäjiltä kiitosta hyvästä
varustelustaan.
Merkittävä rakennus on myös aivan Eurakosken
keskustassa sijaitseva Satanahka, jonka toiminta
aloitettiin jo vuonna 1919 maanviljelijöiden toimesta.
Alun perin tehtaan
toimintaperiaatteena oli
muokata maakunnan tilallisten
tuottamista vuodista
parkkinahkaa heidän omiin
pieksu-, valjas-, mäntti- ja
kinnasnahkatarpeisiinsa.
Vuosikymmenien saatossa
toimintatavat muuttuivat ja
uudistuivat, ja loppujen lopuksi
tehdas työllisti yli 150 henkilöä.
Sen toiminta keskittyi mm.
kenkä- ja laukkuteollisuuteen
menevien vuotien
valmistamiseen. Vuonna 2003
nahkatuotanto loppui
Kiukaisista kokonaan.
Kiukaisten kylällä on edelleen
kaikki peruspalvelut: kauppa, pankki, koulu,
terveysasema, paloasema sekä kirjasto. Kylältä
löytyvät palvelut myös vanhuksille. Palvelukoti Suvanto
ja Rantaniitty tarjoavat tehostettua palveluasumista
vanhuksille. Kunnan omana toimintana tarjotaan
kehitysvammaisten asumispalveluja 10-paikkaisessa
autetussa palvelukoti Tuulenpesässä. Palvelukodissa
on lisäksi kaksi intervallipaikkaa.
Kiukaisten keskustasta löytyy useita historiallisesti arvokkaita kohteita.
14
Kiukaisten keskusta tarjoaa monenlaisia liikuntapalveluja kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin koulun
vieressä sijaitsevalle urheilukentälle ilmoittautuu
valtava joukko innokkaita nuoria urheilijoita, kun
Kiukaisten Kisailijat ry järjestää kentällä sarjakilpailuja.
Sekä ylä- että alakoulut tarjoavat mahdollisuuden
monenlaisen liikunnan harrastamiseen. Yläkoululla
sijaitsee kuntosali, joka on maksuton kunnan
asukkaille.
Muihkontieltä lähtevä Kuntorata tarjoaa hyvät ja
valaistut lenkkeilymaastot kuntoilijoille. Talvisin voi
Kuntoradalla vaihtaa lenkkitossut suksiin, sillä radalla
on hyvät valaistut hiihtoladut. Luistelutaitojaan voi
kokeilla Naskinkujalla sijaitsevassa jääkiekkokaukalossa.
Liikunnan lisäksi Kiukaisten alakoulu tarjoaa
harrastusmahdollisuuden myös musiikin ja
teknisentyön ystäville. Koululla järjestetään
soitonopetusta lapsille ja nuorille. Yläkoululla
puolestaan voi paneutua käsitöiden maailmaan.
Luonnonystävät voivat tutustua Kiukaisten Raatikassa,
Köyliöntien varressa sijaitsevaan noin hehtaarin
suuruiseen yksityiseen harrastearboretumiin, joka
perustuu vierasperäisiin havupuulajeihin. Arboretumin
tarkempi puulajitieto löytyy arboretumin puustotauluista, jotka ovat pienen puustolenkin varrella.
KIUKAINEN –EURAKOSKI—KÖYLYPOLVI Monipuoliset liikuntamahdollisuudet odottavat
Kiukaisissa.
15
Tulevaisuuden kehittämistoimet Kiukaisissa, Eurakoskella ja Köylypolvessa Pyörätie Kiukaisista Euraan •
Pyörätielle olisi nyt otollinen paikka, kun vanha rautatie ei ole enää käytössä ja se puretaan
pois. Pyörätielle olisi siis pohja valmiina. Pyörätiehanketta viedään eteenpäin ja mm. kunnan
päättäjiin ollaan asiasta yhteydessä.
Joen virkistyskäytön lisääminen •
Joen virkistyskäyttö on nykyään melko vähäistä. Kyläläiset toivovat, että jokea voisi hyödyntää
muullakin tavalla kuin pelkästään uimiseen. Suunnitellaan luontopolkuja joen varrelle ja ollaan
aktiivisesti mukana jokeen liittyvissä hankkeissa.
Kylä siistiksi ja viihtyisäksi •
•
Siistitään keväisin kylänraittia ja tuodaan kukkaistutuksia kohentamaan kylän yleisilmettä.
Matonpesupaikalle hankitaan penkki.
Yhteistapahtumat 16
•
Syksyllä 2012 pidettiin Kiukaisissa historian ensimmäinen perheiden ulkoilupäivä yhdessä
Kiukaisten kylät ry:n ja muiden kiukaislaisten yhdistysten kanssa. Tapahtuma koettiin
kyläläisten keskuudessa mukavana kylän hengenkohottajana ja mahdollisuutena kohdata
kyläläisiä. Tehdään tapahtumasta jokavuotinen perinne ja houkutellaan tapahtumaan mukaan
lisää paikallisia yhdistyksiä ja yrittäjiä.
•
Järjestetään kerran viikossa kesäisin petanque-ilta. Haastetaan muut kylät mukaan
pelaamaan ja tehdään peli-illoista mukava kyläläisten yhteinen harrastus.
•
Otetaan käyttöön teemakahvila esim. kerran kuukaudessa. Teemakahvilassa olisi
kuukausittain vaihtuvat eri puhujat ja aihealueet.
•
ATK-opetusta ikäihmisille oppilaiden opettamana.
HAROLA - elinvoimaa jo vuosisatojen ajan Harola tunnetaan aktiivisena kylänä, jossa kylätoimikunta aloitti toimintansa jo 1970-luvulla. Välillä elettiin
hiljaiseloa, mutta toiminta aktivoitui uudelleen ja kyläyhdistys rekisteröitiin vuonna 2005. Vanhaan Harolan
koulupiiriin kuuluu noin 160 taloutta, mutta toiminnallisen kylän rajaa ei ole kovin tarkkaan määritelty.
Harola, kuten muutkin Kiukaisten kylät, on tunnettu jo
ruotsalaisen oikeuden kylänä 1300-luvulla. Asutusta
paikalla on ollut sitäkin kauemmin. Tarinan mukaan
Kiukaisten ensimmäinen asukas olisikin asettunut asumaan Köyliönjoen varteen Harolaan.
HAROLA Kylä on sijainniltaan erinomainen: puolessa tunnissa
pääsee niin Poriin, Huittisiin kuin Euraankin, Raumalle
vajaassa tunnissa, kun taas Turkuun ja Tampereelle
pitää varata reilu tunti.
Kyläkyselyn mukaan kylän kaksi keskeistä asiaa ovat
kylän läpi virtaava Köyliönjoki ja vanhan koulun
ympäristö. Harolan kylässä on opittu hyödyntämään
EU-rahoituksen mahdollisuudet. Kyläyhdistys onkin
toteuttanut kaksi EU-hanketta, joista toisessa rakennettiin leikkikenttä koululla toimivan ryhmäpäiväkoti Lemmikin ja esikoulun käyttöön. Koulun yhteyteen on rakennettu laavu kyläläisten ja koulun käyttöön.
Kyläläiset pitävät huolta myös koulun yhteyteen 1970luvulla rakennetusta ja 1980-luvulla korjatusta jääkiekkokaukalosta. Koululla kokoontuu iltaisin myös kansalaisopiston useita musiikkipiirejä. Toisessa hankkeessa
tehtiin suunnitelma Harolan kosken kunnostamiseksi ja
joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Nyt etsitään rahoitusta kosken kunnostussuunnitelman toteuttamista varten.
Harolassa on myös Kiukaisten metsästäjien ylläpitämä
metsästysmaja, laavu sekä ampumarata. Myös Kiukaisten Metsästäjät ry on hyödyntänyt hankerahoituksen mahdollisuudet.
17
Tulevaisuuden kehittämistoimet Harolassa Katuvalot Laihian tien risteykseen •
Harolantie on kylältä risteykseen asti syksyisin ja talvisin erittäin synkkä ja pimeä. Tiellä on
melko paljon liikennettä, joten turvallisuussyistä olisi saatava valoja.
Koulu toimintakeskukseksi •
•
•
Koulu on koko kylän keskus, johon on vuosien varrella satsattu paljon. Jotta koulu säilyisi
tulevaisuudessakin sekä lasten päiväkotina että iltaisin harrastuspaikkana, on siitä huolehdittava ja sitä käytettävä.
Järjestetään kylällä lisää yhteistä toimintaa. Koulu olisi loistava paikka esimerkiksi konserteille. Järjestetään konsertti ensin kokeeksi ja tehdään siitä jokavuotinen tapa.
Energiatehokkuuden tehostamiseksi koululle pitää hankkia ilmalämpöpumppu tukemaan
puulämmitystä.
Rivieran alueen kunnostus
•
•
•
•
•
Rivieraa kunnostetaan entistä kiinnostavammaksi, jotta siitä saadaan kyläläisille virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan viettoon soveltuva paikka.
Kosken kunnostuksen loppuun saattaminen. Kunta on myöntänyt luvan, rahoitusta haetaan
esimerkiksi Ely-keskuksesta.
Joki on pidettävä nyt ja tulevaisuudessa siistinä ja puhtaana. Joen virkistyskäyttöä on lisättävä tulevaisuudessa.
Matonpesupaikka puuttuu Harolasta kokonaan ja sille olisi kysyntää. Ihanteellinen paikka
matonpesupaikalle olisi Rivieralla.
Kylän yhteinen sauna joen rannalla ja uimaranta voisivat lisätä Rivieran käyttöä.
Bussipysäkki •
Kylänraitille bussipysäkki koululaisia varten lasten päivittäisen turvallisuuden vuoksi.
Tonttikartoitus •
18
Kartoitetaan kunnan runkoviemärin läheisyydestä mahdolliset tontit yhteistyössä kunnan
kanssa.
Kiukaisissa toimivia yhdistyksiä Eläkeliiton Kiukaisten yhdistys ry
http://www.oorninki.com/el-kiukainen/
Kiukaisten Urheilijat ry
www.saunalahti.fi/kiuku
Kiukaisten Eläkkeensaajien yhdistys ry
pj. Kari Krannila, p. (02) 864 5354
Kiukaisten Sotaveteraanit ry
pj. Juhani Vihervuori, puh. 050 520 6545
Kiukaisten Kansalliset Seniorit ry
pj. Ilkka Koota, p. 0500 563 046
Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry
www.sll.fi/alasatakunta
Kotiseutu- ja museoyhdistys Kiukaisten Kilta ry
pj. Eeva Mäkikalli, p. (02) 864 5048
Musiikkiyhdistys KAMUT ry
pj. Jouko Perttu, p. 050 313 2788
Harolan kyläyhdistys ry
pj. Armi Perttu, p. 050 5523146
Kiukaisten Kylät ry
pj. Matti Tuura, p. 040 559 8746
Laihian kyläyhdistys ry
pj. Vesa Koivisto, p. 050 362 5432
Laukolan-Mäkelän-Rahvolan
kyläyhdistys (LMR-ky)
pj. Marja-Liisa Jortikka, p. 040 527 7042
Kiukaisten Hevoskasvatusyhdistys ry
Asemantie 133 B, 27420 Panelia
Kiukaisten Metsästäjät ry
www.kiukaistenmetsästäjätry.com
Kiukaisten Seurantaloyhdistys ry
Eurakoskentie 34 B, 27400 Kiukainen
Kiukaisten VPK ry
pj. Kai Vainio, puh. 0400 516 785
Kiukaisten Yrittäjät ry
Panelian-Kiukaisten Invalidit
pj. Kari Krannila, puh. (02) 864 5354
Lions Club Kiukainen ry
Matti Tuura, p. 040 559 8746
MTK Kiukaisten yhdistys
pj. Jari Ruski, p. 044 528 4311
Euran 4H-yhdistys ry
pj. Kari Lähteenmäki, 050 514 4368
toim.joht./siht. Marja Simberg p. 050 595 2851
Kiukaisten VPK, nuoriso-osasto
pj. Ville Niittymaa, puh. 050 366 9303
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Kiukaisten osasto
pj. Elina Mäkipere, puh. 050 541 5187
Kiukaisten Kisailijat ry
http://kisailijat.seura.me/
Kiukaisten Naisvoimistelijat ry
http://www.kiukaistennv.fi/
19
Kiukaisissa toimivia yrityksiä Eupart Oy
Eurakosken Kiinteistöpalvelu Ay
Eurakosken Woima Oy
Fistekno Oy
Hautala Jari T:mi autokorjaamo
Hieroja Ari Kuusholma
Hälytyslaite M. Väänänen
Jarkko J. Mäkinen Tmi rakennustyöt
JKL-Sähkö Tmi
Lkk Täyttöpiste Ky
Loitec Production Oy
Lvi-Martti
Kiinteistöhuolto Alho & Rintamaa Oy
Kiukaisten apteekki
Kiukaisten fysikaalinen hoitolaitos Ky
Kiukaisten Huvilaveistämö
Kiukaisten Takuusuojaus
Kiukaisten Tilitoimisto Ky
Koiviston koneurakointi
Lännen Lähivakuutusyhdistys
Lännen tilausliikenne Tmi Ari Mutta
Marko Sainio Tmi rakennustyöt
Mykora Oy
Nurmisen Viemärinavaus Tmi
Parturi-kampaamo Beleza
Parturi-kampaamo Heli Peltola
Patopelti
Pipan lahjapuoti
Putkieristys Salonen Oy
Puutarha Keijunkello
Rakennusliike Kemppainen HJK Oy
Rakennus-Saneeraus Pa-Jari Oy
RS-ympäristöhuolto Oy
Saneeraus- ja Puutyö Honkanen Oy
Seppeliini Tmi
Suomen Lähikauppa Oy,
Siwa Kiukainen
Taijan Hius-soppi Tmi Taija Mutta
TM-Putkityö Oy
Tmi Perustyöt Markku Pämppi puhalluseristeet
Walleniuksen Korjaamo
Onni kutsuu kylään -hankkeessa edistetään maallemuuttoa ja maaseutuasumista Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa. Hankkeen ensisijainen tavoite on elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen.
Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013 ja sitä rahoittavat
Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Satakunnassa hanketta toteuttaa Satakuntaliitto. 20