1. No category

1
K.osa
36
Kortteli
6
Tontti
6
Viranomaisten merkintöjä
Rakennustoimenpide
Piirustuslaji
Rakennuskohteen nimi ja osoite
Piirustuksen sisältö
KANNUSTALO OY / MESSUTALO
RAKENNETARKASTUS 25.6.2014
Kaskikaarre 32
HÄMEENLINNA
INSINÖÖRITOIMISTO
TJ KOISTINEN OY
Viljatie 7
15860 Hollola
Puh 040 5263908
[email protected]
Työnumero
RAK 2427.1
2
RAK 2427.1
KANNUSTALO OY / MESSUTALO
Kaskikaarre 32
HÄMEENLINNA
RAKENNETARKASTUS 25.6.2014
1. TAUSTAA
Insinööritoimisto TJ Koistinen Oy on tehnyt Hämeenlinnassa osoitteessa Kaskikaarre 32 Kannustalo Oy:n
toimeksiannosta pää- ja talousrakennuksen rakennetarkastuksen 25.6.2014. Rakennetarkastuksen tekemiseen on tullut
kehotus Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvontatoimistosta.
Rakennetarkastuksessa olivat käytössämme
- Kannustalo Oy:n toimesta laaditut pää- ja talousrakennuksen pääpiirustukset sekä puurungon rakennepiirustukset
- Uudenmaan rakennemestareiden toimesta laaditut perustusten rakenne-, salaojitus- ja routasuojauspiirustukset ja
- T:mi Jukka A. Salmisen lausunto maa-ainestäytöistä, mikä on päivätty 10.9.2013.
2. RAKENNETARKASTUSTULOKSET
2.1 Pohjaolosuhteet
Rakennetarkastuksen yhteydessä tehtiin maaperätutkimuksia, mitkä käsittivät
- paino- ja tärykairausta yhteensä kolmessa tutkimuspisteessä
- häiriintyneiden maanäytteiden ottamisen kierrekairalla ja
- tutkimuspisteiden korkeuksien vaaitsemisen. Tilapäisenä korkeuskiintopisteenä käytettiin päärakennuksen
perusmuurin yläpinnan korkeutta, jonka korkeudeksi merkittiin rakennuspiirustusten mukaisesti +101.51.
Tutkimuspiste 1
Tutkimuspisteen1 alueella maanpinnan korkeus on +100.76.
Maaperä koostuu maanpinnasta lukien
- korkeustasoilla +100.76 - +98.96 hiekasta ja sorasta koostuvasta noin 1.8 metrin paksuisesta löyhästä
täyttökerroksesta, jossa on routasuojaussuunnitelmien mukaisesti polystyreeniroutasuojauslevyt 0.4 – 0.6 metrin
syvyydessä ja
- luonnontilaisesta tiiviistä, kivisestä ja routivasta moreenikerrostumasta. Paino- ja tärykairaukset päättyivät 2.7 metrin
syvyydessä eli korkeustasolla +98.06 tiiviin moreenikerrostuman kiviin.
Orsi- tai pohjaveden korkeutta ei havaittu kairausten yhteydessä.
Terassin pilarianturaperustuksen alapinnan korkeus on rakennesuunnitelmien mukaisesti korkeustasolla +99.71
eli sijoittuu em. täyttökerrokseen.
Tutkimuspiste 2
Tutkimuspisteen 2 alueella maanpinnan korkeus on +100.92. Maaperä koostuu maanpinnasta lukien
- korkeustasoilla +100.92 - +99.62 hiekasta ja sorasta koostuvasta noin 1.3 metrin paksuisesta löyhästä
täyttökerroksesta, jossa on routasuojaussuunnitelmien mukaisesti polystyreeniroutasuojauslevyt 0.8 – 1.0 metrin
syvyydessä ja
3
- luonnontilaisesta tiiviistä, kivisestä ja routivasta moreenikerrostumasta. Paino- ja tärykairaukset päättyivät 2.5 metrin
syvyydessä eli korkeustasolla +98.42 tiiviin moreenikerrostuman kiviin.
Orsi- tai pohjaveden korkeutta ei havaittu kairausten yhteydessä.
Tutkimuspiste 3
Tutkimuspisteen 3 alueella maanpinnan korkeus on +101.03. Maaperä koostuu maanpinnasta lukien
- korkeustasoilla +101.03 - +99.83 sorasta koostuvasta1.2 metrin paksuisesta löyhästä täyttökerroksesta ja
- luonnontilaisesta tiiviistä, kivisestä ja routivasta moreenikerrostumasta. Paino- ja tärykairaukset päättyivät 1.6 metrin
syvyydessä eli korkeustasolla +99.43 tiiviin moreenikerrostuman kiviin.
Orsi- tai pohjaveden korkeutta ei havaittu kairausten yhteydessä.
Talousrakennuksen anturaperustuksen alapinnan korkeus on rakennesuunnitelmien mukaisesti korkeustasolla
+99.92 eli sijoittuu em. täyttökerroksiin.
Tutkimuskartta ja kairaustulokset on esitetty liitteessä 1.
2.2 Kantavat rakenteet
Rakennepiirustusten mukaan päärakennuksen ja talousrakennuksen kantavat rakenteet koostuvat
- vesikaton naulalevyristikoista
- puuelementtiseinistä sekä terassin ja autokatoksen alueilla liimapuupilareista ja palkeista
- maanvaraisista betonianturan varaan tehdyistä kevytsoraharkkoperustuksista ja
- päärakennuksen betonielementtirakenteisesta ja ryömintätilaisesta alapohjasta.
Kantavista puurakenteista, perustusrakenteista, perustusten routasuojauksesta ja salaojituksesta on laadittu
erilliset suunnitelmat, mitkä ovat olleet käytössämme rakennetarkastuksessa.
2.3 Silmämääräinen katselmus
Silmämääräisessä katselmuksessa ja tehdyillä tarkemittauksilla oli havaittavissa, että
- päärakennuksen pinnoitetuissa perusmuureissa oli hiushalkeamat ryömintätilaan johtavan oviaukon läheisyydessä ja
kadunpuoleisella sivulla
- talousrakennuksen pilariperustukset ja puupilarit eivät sijaitse symmetrisesti toisiinsa nähden pystysuunnassa
- terassin vesikattoa kannattava liimapuupalkissa on lieviä taipumia, liimapuupalkki on kalteva ja osa liimapuupalkkia
kannattavista puuverhotuista liimapuupilareista on siirtynyt tai ei ole asennettu rakennusvaiheessa pystysuoraan
(liimapuupalkin kaltevuus 44 mm/ 10987 mm, Liite 2)
- autokatoksen vesikaton rakenteissa on korkeuseroja 0 – 23 mm (Liite 3)
- todennäköisesti perustuksia rakennettaessa on tapahtunut mittavirheitä tai perustukset ovat siirtyneet maapohjan
routimisen vuoksi ennen kantavan puurungon pystyttämistä, mikä käy ilmi kantavien puurakenteiden ulkoverhousten
asennustavasta ja
- kantavien puurakenteiden liitoksissa ja verhousrakenteissa ei ole havaittavissa merkittäviä siirtymiä.
Tyypillisiä silmämääräisiä havaintoja on esitetty kuvissa 1- 5.
4
Kuva 1. Ryömintätilan oviaukon pielessä kevytsoraharkkorakenteisessa perusmuurissa on hiushalkeama.
5
Kuva 2. Kadunpuoleisella sivulla kevytsoraharkkorakenteisessa perusmuurissa on hiushalkeama.
Kuva 3. Autokatoksen pilariperustus ja puupilari eivät sijaitse symmetrisesti samalla pystylinjalla. Verhousrakenteissa ei
ole havaittavissa siirtymiä.
6
Kuva 4. Autokatoksen pilariperustus ja puupilari eivät sijaitse symmetrisesti samalla pystylinjalla.
Kuva 5. Päärakennuksen terassin vesikaton liimapuupalkkia kannattavat puuverhotut puupilarit eivät ole suorassa
linjassa keskenään. Verhousrakenteissa ei ole havaittavissa siirtymiä.
7
Kuva 6. Päärakennuksen terassin liimapuupalkkia kannattavat puuverhotut liimapuupilarit eivät ole suorassa linjassa
keskenään. Verhousrakenteissa ei ole havaittavissa siirtymiä.
3. RAKENTEIDEN SIIRTYMIEN SYITÄ
Maaperän routiminen. Luonnontilainen maaperä on routivaa moreenia. Rinneolosuhteista johtuen kulkeutuu ympäristön
sade- ja sulamisvesiä täyttömaakerroksiin, mikä mahdollistaa luonnontilaisen moreenin routimisen. Routiminen aiheuttaa
maakerrostumien tilavuuden kasvamisen, josta on seurauksena routanousut. Rakennussuunnitelmien mukaan on
rakennusten perustukset kuitenkin routasuojattu riittävästi lämpöeristeitä käyttäen sekä perustusten
täyttötyössä on käytetty routimatonta hiekkaa ja soraa. Todennäköisesti perustusrakenteiden siirtymät roudan
vaikutuksesta ovat syntyneet pääosin ennen puurungon pystyttämistä. Edellä mainittua tukee puurakenteiden
verhousten asentamistapa. Silmämääräisesti puurakenteiden verhousrakenteet eivät ole kuitenkaan siirtyneet
asennuksen jälkeen merkittävästi.
Täyttöjen painuminen. Perustusten betonianturat on perustettu tiiviin moreenin varaan tehdylle täytölle.
Kairauspisteiden alueilla täyttökerrokset ovat löyhiä. Perustusten rakennusvaiheessa täyttökerroksia ei ole
todennäköisesti tiivistetty riittävästi tai talviolosuhteissa kaivannon pohjamaa ja täyttömateriaali on voinut
jäätyä, jolloin riittävä tiivistäminen ei ole ollut mahdollista. Täyttökerrosten tiivistymistä ja tiivistymisen
aiheuttamia rakenteiden siirtymiä on todennäköisesti tapahtunut rakennusrunkojen pystyttämisen jälkeen.
Perustusten mittavirheet. Perustusten rakentamisvaiheessa on saattanut syntyä mittavirheitä.
Lämpöliikkeet. Perusmuurien vähäiset hiushalkeamat ovat seurausta mm. rakenteiden kuivumisesta ja lämpöliikkeistä.
Perusmuureissa ei ole liikuntasaumoja.
8
4. YHTEENVETO
Päärakennuksen terassin puupilareissa ja talousrakennuksen vesikattorakenteissa on havaittavissa siirtymiä.
Todennäköisiä syitä rakenteiden siirtymiin ovat maaperän routiminen ja täyttömateriaalien riittämätön tiivistys
perustustyövaiheessa. Routimisen aiheuttamat siirtymät ovat tapahtuneet todennäköisesti ennen puurungon
pystyttämistä. Täyttökerrosten kokoonpuristuminen on mahdollista jäätyneiden täyttökerrosten sulaessa rakennusten
runkojen pystyttämisen jälkeen. Täyttökerrosten alapuolisen tiiviin luonnontilaisen moreenikerroksen
konsolidaatiopainumalla ei ole merkittävää vaikutusta rakenteiden siirtymiin.
Jatkossa maaperän routimisen aiheuttamat rakenteiden siirtymät eivät ole mahdollisia perustusten riittävästä
routasuojauksesta ja routimattomista täyttömateriaaleista johtuen. Myös riittämättömästi rakennusvaiheessa tiivistetyt
täyttökerrokset painuminen on pääosin tapahtunut.
Rakennetarkastuksessa havaitut ja mitatut rakenteiden siirtymät eivät aiheuta rakenneteknistä riskiä, koska
rakenteiden kuormitukset ovat pienehköjä ja mitatut siirtymät eivät aiheuta merkittäviä lisärasituksia puu- ja
perustusrakenteille. Edellä mainitusta poiketen jatkotoimenpiteinä esitetään päärakennuksen vesikaton
jatkuvan naulevyristikon (UE 3800/2 ja UE 3800/3) tukialueen tarkastamista purkamalla verhousrakennetta (liite
4), koska naulalevyristikon ulkoseinän tukialueelle on ollut mahdollista syntyä vaurioita naulalevyristikon
tukena toimivan terassin liimapuupalkin painuman johdosta. Tarkastuksessa mahdollisesti havaittavat
naulalevyristikon vauriot korjataan erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi suositellaan terassin
pilareiden siirtymien korjausta esteettisistä syistä.
Hollolassa 17. päivänä heinäkuuta 2014
INSINÖÖRITOIMISTO TJ KOISTINEN OY
Toivo Koistinen
tekn.lis., DI
9
TUTKIMUSKARTTA GEO 2427.1
LIITE 1(1/4)
10
LIITE 1(2/4)
11
LIITE 1(3/4)
12
LIITE 1(4/4)
13
Päärakennuksen terassin vesikaton liimapuupalkin siirtymät
LIITE 2
14
Talousrakennuksen vesikaton siirtymät
LIITE 3
15
LIITE 4 (1/2)
16
LIITE 4 (2/2)