Tulevia tapahtumia
• Naisten ilta ti 9.11.2010 klo 18.00 Pirttiniemessä. Illan aiheena pikkujoulut
ja muut tulevat tapahtumat. Ilmoittautumiset Tertulle 0400 573833 tai Eijalle
050 557 0247.
• KuoPS:n sääntömääräinen syyskokous ma 22.11.2010 klo 19.00 Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa, Sepänkatu 1. Lisätietoa sisäsivuilla.
• Pikkujoulu la 27.11.2010 klo 18.30 alkaen Pirttiniemessä. Lisätietoa sisäsivuilla.
• Matka Helsingin Venemessuille lauantaina 12.2.2011.
• Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset Pirttiniemessä 19.3.2011.
Ohjelmassa on pilkkikilpailun lisäksi kaikenlaista hauskaa kaikenikäisille,
ainakin laulua ja kilpailuja.
• Kallavesj´ 2011 Kuopio-hallissa 1. - 3.4.2011
• CEVNI-kurssi ja -tutkinto keväällä 2011, mikäli halukkaita löytyy. Suomen Navigaatioliiton vaatimusten mukainen kurssi ja tutkinto kansainvälisen
huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan I-tunnusta varten. Maksu 50 € sisältää
Navigaatioliiton kirjan, tutkintomaksun ja todistuksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Heikki Lukkarinen: [email protected], mp 0400 157787.
2
Kuopion Pursiseura ry
kuops kuopionpursiseura.fi
PL 266, Kauppakatu 7
www.kuopionpursiseura.fi
70100 KUOPIO
puh. 040 760 3446 fax. (017) 580 0761
Painopaikka Kopijyvä Oy, Kuopio 2010
Tule syyskokoukseen vaikuttamaan!
Veneet on nostettu talvisijoille, mutta seuran toiminta jatkuu aktiivisena. Pohjoissataman maantäytöissä on kiivain aika. Ensi
kevään Kallavesj´-näyttelyn valmistelu on
taas pyörähtänyt käyntiin. Ja seuran syyskokous on tämän lehden ilmestyessä aivan
kynnyksellä.
Talouden tasapainotus on ollut seuran hallituksen työskentelyssä kuluvan vuoden aikana pääteemana. Keskeisellä sijalla on
ollut Pohjoissataman investointimenojen
sopeuttaminen seuran maksukyvyn mukaiseksi. Vähemmän tärkeitä hankkeita on pistetty jäihin. Kova panostus kevään Kallavesj-näyttelyyn tuotti hedelmiä. Seuran talouden pitäminen vakaana on myös jatkossa hallituksen toiminnassa keskeisellä sijalla. Näin pystymme hillitsemään jäsenmaksuihin aina kohdistuvia nousupaineita.
Seuran toiminta on kuluneen vuoden aikana ollut perinteistä. Hyvät tukikohtamme
tarjoavat myös jatkossa toiminnalle erinomaiset puitteet. Hallitus on linjannut junioritoiminnan – ja siitä kumpuavan jäsenkunnan jatkuvuuden – keskeiseksi osaalueeksi. Tervetuloa kaikki seuran junioriikäiset lapset ja heidän vanhemmat rohkeasti mukaan toimintaan! Veneilyliitot yhdistyvät. Olemme aktiivisesti mukana kehityksessä – tästäkin aiheesta lisää syyskokouksen yhteydessä.
Investointirintamalla Pohjoissatama tulee
olemaan lähitulevaisuuden ajan seuran
merkittävin ponnistus. Lopullisessa laajuudessaan hanke tulee kaksinkertaistamaan
Pirttiniemen laituripaikat. Hallitus on linjannut hankkeelle maltillisen toteutusmallin.
Nyt meneillään olevan maantäyttövaiheen
osalta tämä tarkoittaa etenemistä siinä tahdissa, kun täyttömaata on saatavissa edullisesti. Laitureiden rakentamiseen päästään
muutaman vuoden kuluttua. Investoinnin
rahoitusmallia ei ole vielä päätetty. Tässä
yhteydessä tullaan tutkimaan myös ulkopuoliset rahoituskanavat. Hallitus on päättänyt päivityttää Pirttiniemestä aiemmin
laaditut pitkän tähtäimen suunnitelmat.
Tule syyskokoukseen ja sen jälkeen pidettävään keskustelutilaisuuteen keskustelemaan sekä yllä mainituista että muista seuran toimintaan vaikuttavista asioista!
Lauri Kerman
Kommodori
Tarjoilun järjestämiseksi pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistumisesta seuran
toimistolle esim. sähköpostitse:
kuops kuopionpursiseura.fi
Seuran kotisivulle voi lähettää
kuvagalleriaan kuvia osoitteella:
ilpo.lehtola gmail.com.
Liitä kuvaan mukaan lyhyt kuvateksti.
KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N SYYSKOKOUKSEEN
KuoPS:n syyskokous pidetään Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa, Sepänkatu 1,
maanantaina 22. päivänä marraskuuta 2010 klo 19.00 alkaen.
Kokouksessa käsitellään:
1. Sääntöjen 13. §:ssä tarkoitetut asiat kuten toimintasuunnitelma 2011,
talousarvio 2011, määrättävät maksut, myönnettävät maksuvapautukset ja
henkilövalinnat.
2. Hallituksen ehdotus seuran sääntömuutokseen liittyen:
Patentti- ja rekisterihallitukselta saatujen kommenttien sekä korjaus- ja
muutosehdotusten jälkeen hallitus esittää, että annetaan asian raueta eikä
muutosprosessia enää jatketa. Pidetään voimassa entiset säännöt.
Varsinaisen kokouksen jälkeen keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista
seuran strategiat
pohjoisranta
Suomen Purjehdus ja Veneily ry
Tervetuloa!
HALLITUS
Pursiseuran Pikkujoulut
Pirttiniemessä lauantaina 27.11.
klo 18.30 alkaen.
Syödään, juodaan ja pidetään
hauskaa.
Illalliskortti 20 €.
PS. Olisi mukavaa, jos
ilmoittautuisit, niin saadaan
herkut riittämään kaikille.
Terttu 0400-573833
Juniorijäsenyys
KuoPS:n sääntöjen 4§:n mukaan juniorijäsen muuttuu, mikäli haluaa edelleen kuulua
jäsenenä seuraan, varsinaiseksi jäseneksi
sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana
hän täyttää 18 vuotta.
Siirtyminen juniorijäsenestä varsinaiseksi
jäseneksi on tuottanut päänvaivaa niin toimistolla kuin junioreille itselleen. Mitä sitten,
kun 18 vuoden ikä on saavutettu. Milloin ja
miten muutos varsinaiseksi jäseneksi tapahtuu? Kuka sen hoitaa?
Asiaa on hallituksessa käsitelty ja toimintatapa sovittu. Uutena käytäntönä sovelletaan
seuraavaa:
1. Juniorijäsen muuttuu, mikäli haluaa edelleen kuulua jäsenenä seuraan, varsinaiseksi jäseneksi sen kalenterivuoden lopussa,
jonka aikana hän täyttää 25 vuotta. Itse
pitää olla aktiivinen ja ilmaista halunsa jäsenyyden jatkumisesta. > Näin aikuistuva
juniori saa harkinta-aikaa, ennättää opiskella ja päättää, haluaako jatkaa veneilyharrastusta ja olla seuran varsinainen jäsen.
2. vuosilta 18 – 25 maksetaan jäsenmaksua. Jäsenmaksu säilyy juniorijäsenmaksun suuruisena > kaikilla junioreilla on sama jäsenmaksu!
3. Jos juniori kuitenkin haluaa / tarvitsee
oman venepaikan (muun kuin kevytvenepaikan) jo ennen kuin täyttää 25 vuotta,
siirtyy hän varsinaiseksi jäseneksi, mutta
ilman liittymismaksua.
4. Jos vuosilta 18 – 25 ei ole maksettu juniorijäsenmaksua, voi liittyä seuran jäseneksi vain liittymismaksun maksamalla.
Poikkeuksena edellä esitettyyn on nyt
syyskokouksessa käsittelyyn otettavat tapaukset, joille hallitus esittää hyväksyttäväksi maksuvapautusta liittymismaksun
osalta. Tavoitteena on saada mukaan lisää
nuoria veneilijöitä, tulevaisuuden toimijoita.
Mikäli perheeseesi kuuluu juniori tai jo juniori-iän ylittänyt nuori, jonka jäsenluokka
tai jäsenyys on epäselvä tai muutos varsinaiseksi jäseneksi on jäänyt tekemättä, ota
yhteyttä toimistoon. Tarkoitus on koota
kaikki halukkaat yhdelle listalle ja käsitellä
syyskokouksessa. Ilmoittamisen voi hoitaa
sähköpostitse [email protected]
tai täyttämällä seuran kotisivuilta löytyvän
liittymishakemuksen.
Juniorijäsenyyteen uudistus:
18 – 25-vuotiaille juniorijäsenmaksu > myöhemmin ei liittymismaksua
huolehdi perheesi junioriasiat kuntoon
Iivarinsalon kuulumisia kesältä 2010
Kevät ja alkukesä Iivarissa sujuivat leppoisissa puitteissa. Tänä vuonna ei suoritettu
remontti- ja kunnostustöitä. Puutalkoot
soppatarjoiluineen ja jään siirtämän laiturin
paikoilleen laitto olivat alkukesän ainoita
urakointiviikonloppuja.
Juhannukselta alkanut säätilan lämpeneminen ja heinä-elokuun asuntomessut toivat
tullessaan tukikohtaamme runsaan määrän
turisteja. Saunan vieraskirja on pullollaan
mainintoja: poiketaan Iivariin messumatkalla. Turistit olivat muistaneet myös kiitettävästi ruokkia saunalipastamme, joten siltäkin osin kesä oli kannattava.
Perinteinen Iivarin rantakalaviikonloppu
pidettiin 14. - 15.8.2010. Porukalla kasattu
tanssiteltta, polttopuiden teko, nurmen niitto, saunan siivous, saostuskaivon tyhjennys
ja suodatushiekkojen vaihto saivat väen
liikkeelle lauantaiaamuna.
Klo 13 alkoi jo perinteeksi muodostunut
mölkkymestaruuskisa. Osanottajia oli alkukierroksilla lähes 30. Tiukkojen kierrosten ja
tarkkojen nappisuoritusten päätteeksi voittajaksi selviytyi Matti Laitinen m/s Lissusta.
Toisen palkinnon nappasi Jarmo Miettinen
ja kolmanneksi ylsi Kari Airas.
.
Mölkkykisan voittaja Matti Laitinen
Seppo Suuronen varaamassa lauluvuoroa Terttu
Hartikaiselta
Klo 18 siirryttiin rantakalasopan äärelle.
Leipien maistuvuudesta saamme jälleen
kiittää Petosen leipomon Mauri Saariota.
Karaoketeltassa alkoi lasten laulelut ruokailun jälkeen. Illan tummetessa laulajien ikä
kasvoi ja tunnelma tiheni. Tämän vuoden
karaokekisassa tuomaroinnin hoitivat karaoken vetäjät Terttu ja Heikki Hartikainen.
Kisan voitti Timo Pelkonen kauniilla laulullaan.
Koitti sunnuntaiaamu. Lapset alkoivat odottaa malttamattomana olympiakisojen alkamista. Klo 12 kajahti ilmoille kutsuhuuto
koitoksen alkamisesta. Ilmoittautuneita eriikäisiä kisailijoita oli tänä vuonna 16.
Sarja 5-7v. osallistujat: Anton, Oskari, Eevi,
Elias ja Eppu
Sarja 8-10v. osallistujat: Sanni, Salla ja
Emma
Sarja 11-13v. osallistujat: Johanna, Aleksi
ja Martti
Sarja yli 13v. osallistujat: Matti, Jaana, Sami, Paula ja Mikko
Lajeina tänä vuonna olivat:
1) Rekan veto
2) Ilmapallon päällä istuminen
3) Petanque
4) Renkaan heitto
5) Kävyn kuljetus lusikalla suussa
6) Narujen välissä pallon kuljetus
Miten lienee mahdollista, mutta totta se on!
Nimittäin kaikki osallistujat sijoittuivat palkintosijoille ja palkintojakin riitti jokaiselle
kilpailijalle. Mac Donalds’n lahjakortit saatiin
tänä vuonna lahjoituksena Kuopion ”Mäkkärin” uudelta omistajalta Ari Taivalsaarelta.
Muista lahjoituksista saamme kiittää PeeÄssän Tapani Kankaanpäätä. Suuret kiitokset myös muille eri kilpailuihin lahjoittaneille
esim. nahkaessu Janssoneilta ja kuntosalikortti Erkka Nuutiselta.
Kesän helteet ovat pikku hiljaa vaihtuneet
syksyn oikkuileviksi säiksi. Maa on ollut jo
monena aamuna kuurassa. Marraskuussa
Anton kuljettamassa käpyä lusikalla
pidettävässä syyskokouksessa nimetään
Iivarinsaloon uusi isäntä(pari) ja meidän
entisten on aika kiittää Teitä kaikkia, jotka
olette olleet mukana kanssamme Iivarin
toiminnassa.
Syysterveisin
Eija ja Seppo Laitinen
Jänissalon kuulumisia
Vilkas, poikkeuksellisen suotuisa veneilykesä on taas pulkassa ja paatit pressujen
alla odottamassa uusia haasteita. Tukikohdassa kävi tuttuun tapaan runsaasti venekuntia viettämässä vapaa-aikaa ja ihailemassa Suvaksen mahtavia maisemia.
jotka oma-aloitteisesti tarttuivat toimeen
huomatessaan tekemisen tarvetta asiasta
sen suuremmin huutelematta. Erityiskiitokset jälleen Kankaanpään Tapsalle (PeeÄssä) sekä Saarioin Maurille (Petosen leipomo) sponsoroinnista mastonkaatajaisissa.
Perinteiseen tapaan Jänissaloon kokoonnuttiin runsain joukoin talkoisiin, Juhannuksen viettoon kokkoa ihaillen sekä mastonkaatajaisiin rosvopaisteineen. Suurkiitos
kaikille talkoolaisille sekä erityisesti heille,
Lopuksi toivotan uudelle Jänissalon toimikunnalle kaikkea hyvää sekä työn iloa.
Risto Rönkä
Juniori- ja kevytvenetoiminta
Alpo Föhr
Mennyt kesä oli juniorirannassa kiireinen.
Laser-purjehtijamme suuntasivat Kallavedelle jo toukokuun loppupuolella avaten
näin vilkkaan veneilykesän. Optaripurjehtijamme aloittivat oman kautensa
kesäkuun alussa, kun tiistaikisat alkoivat.
Sitten olikin vuorossa Optimistijollaleirimme, jossa riitti vilskettä ja vipinää, kun 17
leiriläistä halusi kaikki purjehtimaan. Tarmo
ja Niklas toimivat ohjaajina ja Saara, Tommi, Oliver, Anniina ja Alvar toimivat hienosti
apuohjaajina. Tänä vuonna saimme vielä
tukea Veneilyliitolta, kun sieltä tuli kaksi
ohjaajaa mukanaan kumiveneitä ja perämoottoreita. Leiriläiset saivat näin Optareiden lisäksi koulutusta myös kumiveneillä.
Kiitos myös Finmasikolle ja Miettisen perheelle, jotka tarjosivat leiriläisille elämyksiä,
kun lapset pääsivät pienelle purjehdukselle
osana leirin päiväohjelmaa.
Heti leirin jatkoksi järjestettiin 19.6. varsin
haasteellisissa olosuhteissa Itä-Suomi ranking, johon osallistui kilpailijoita kolmesta
pursiseurasta (KuoPS, EPS, ImPS). Optikilpasarjan voitti Pietari Airakorpi (KuoPS),
Opti-haastajasarjan voitti Tomi Turkia
(ImPS), Laser-luokan voiton vei Tarmo
Föhr (KuoPS).
Kesä jatkui torstaiharjoituksilla elokuun
loppuun saakka. Purjehdusmestarimme
Saara ja Tommi olivat vastuussa harjoitusten vetämisestä. He selvisivätkin tehtävästään kiitettävästi. Heinäkuun tiistait olivat
Laser-purjehtijoitten harjoitusiltoja, jolloin he
lähtivät porukalla vesille ja tekivätkin jopa
kuuden tunnin lenkkejä.
Kesä- ja elokuun tiistait menivät seuran
omissa tiistaikisoissa. Kauden lopussa tulokset muodostuivat kolmen parhaan osalta
seuraavasti:
Optimistijolla
1. Pietari Airakorpi
2. Alvar Kuustonen
3. Johanna Kylmäoja, Sonja Leppänen,
Aapo Mannermaa
Laser juniorit
1. Verneri Immonen
2. Oliver Kuustonen
3. Saara Kemppainen
Laser yleinen
1. Tarmo Föhr
2. Juha Kuustonen
3. Verneri Immonen
Seuran Optimistijolla-mestaruus meni siis
Pietari Airakorvelle ja Laser-mestaruus
Tarmo Föhrille.
Elokuun lopulla osallistuimme Terve Kuopio
-tapahtumaan keskustan Valkeisenlammella, jossa lapset pääsivät tutustumaan purjehduksen saloihin purjehtijoittemme ohjauksessa.
Syyskuun lopulla vietimme sitten juniori- ja
kevytveneilijöiden kauden päättäjäisiä.
Saimmekin herkutella Tertun tekemillä täytekakuilla ja hyvillä juomilla. Päättäjäisissä
tietysti muistettiin ahkerat harjoittelijat ja
kilpailuissa menestyneet purjehtijat.
Tilaisuudessa luovutettiin tiistaikisoissa
menestyneille pokaalit. Kaikille ahkerille
purjehtijoille luovutettiin Kuopion Pursiseuran mitali. Optimistijolla-tulokkaana palkittiin
Johanna Kylmäoja kunniakirjalla ja stipendillä, samoin kuin Laser-tulokkaana Oliver
Kuustonen. Parhaana Laser- junioripurjehtijana palkittiin Verneri Immonen kunniakirjalla ja stipendillä, samoin kuin parhaaksi Optimistijolla-purjehtijaksi valittu Pietari Airakorpi. Pietarille luovutettiin myös optareitten
kiertopalkinto.
Ahkerimpana
Laserpurjehtijana palkittiin Tarmo Föhr kunniakirjalla stipendillä ja kiertopalkinnolla. ONNEA
kaikille palkituille!
Uutta purjehduskautta odotellessa pidetään
peruskuntoa yllä pelaamalla sählyä Hatsalan koululla lauantaisin klo 16.00 – 18.00.
Mukaan mahtuu… Tiedot vuoroista löytyvät
seuran nettisivuilta, junioritoiminnan yhteydestä.
Kiertopalkinnon saaneet Pietari Airakorpi ja Tarmo
Föhr
Junnupäättäjäisissä palkitut junnut
Clipper (½) Round The World
Englanti – Espanja – Rio –
Kapkaupunki – Australia , n.
15.000 mailia aavaa valtamerta 4 kuukauden ajan... Syksylle
2011 ei minun tarvitse muuta
ohjelmaa enää etsiskellä.
Osallistun
elo-joulukuussa
2011 Clipper Round the Word
2011 - 2012 www.clipperround
theworld.com
purjehduksen
kolmeen ensimmäiseen legiin
Englannista Australiaan. Kisahan on 68-jalkaisilla raasereilla (10 kpl) purjehdittava maailmanympäripurjehdus, jossa
veneitä kuljettavat ammattikippareiden johdolla osin vaihtuvat eri kansallisuuksia
edustavat amatöörimiehistöt. Veneet sinänsä ovat yhteistyökumppaneiden nimissä,
mutta miehistöt (yhteensä n. 450 henkilöä)
edustavat mitä moninaisimpia maita, yhteisöjä, kulttuureita, työpaikkoja, ammatteja
jne. Kerrallaan veneessä on 15 - 18 hengen
miehistö, joista osa purjehtii pallon ympäri,
osa yhden tai useamman osuuden.
Tätä lukiessasi ja seuran kokoontuessa
syyskokoukseensa harjoittelen pakollisia
kuvioita Solentissa, Portsmoutin edustalla,
Gosportin ollessa Clipper laivueen kotisatama. Jokaisen osallistujan on lähtökohdistaan huolimatta osallistuttava 4 viikon koulutusjaksoon, jossa korostetaan etenkin
turvallisuusajattelua, samalla opetellen kyseisen veneen hallinta, varusteet, toiminta
jne. Samalla testataan henkilön soveltuvuus ja sopeutuvuus tällaiseen projektiin.
On niillä vielä mahdollisuus lempata minut
täysin ulos...
Kymmenvuotiaana alkanut purjehdusharrastus saavuttanee nyt jonkinlaisen kulminaatiopisteen: joko lopullisesti kyllästyn
(c) Clipper Ventures Plc
aaltojen olemukseen tai meri vie miehen
mennessään. Kun pirulle antaa pikkusormen, vie se koko käden.
Osallistuminen tähän projektiin ei ole ihan
ilmaista ja minulla onkin budjettina punta/maili. Sen vuoksi otan mielelläni vastaan
yhteistyöehdotuksia ja olen kiinnostunut
kirjoittamaan artikkeleita ja pitämään esitelmiä kokemuksistani ja niissä esiin tuomaan yhteistyökumppaneitani. Kallavesj
2012 saa osansa kunhan ensin olen reissusta kotiutunut.
Projektistani on nettisivusto http://clipper
2011.savonia.fi tiedon jakamista ja yhteistyökumppaneiden esittelyä varten yhteystietoineen.
Tule mukaan rinkiin ja valitse mailit, jotka
sinun avullasi toteutuvat!
Purjehdusterveisin
Pekka Granroth s/y Kuutti
[email protected]
puh: +358 44 785 6941
Meteoriittikraattereista
Heikki Lukkarinen
Taustaa
Meteoriittikraatteri eli astrobleemi syntyy
kun meteoriitti törmää Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle. Syntyvän kraatterin koko riippuu törmäävän meteoriitin koosta ja nopeudesta. Kooltaan pieni tai pienellä
nopeudella maahan törmäävä meteoriitti
tekee itseään hieman suuremman kuopan,
jonka pohjalta meteoriitti saattaa löytyä ehjänä. Suuret kraatterit, läpimitta kilometrejä,
syntyvät, kun meteoriitti on kooltaan metreistä kymmeniin metreihin ja nopeus törmäyshetkellä on vielä 30–40 km/s. Dinosaurusten kuolemaan 65 miljoonaa vuotta
sitten vaikutti todennäköisesti 5 km halkaisijaltaan oleva meteoriitti, asteroidi.
Törmäys synnytti Meksikon Jukatanin niemimaalle läpimitaltaan noin 180 km:n suuruisen kraatterin ja aiheutti maapallon laajuisen ekokatastrofin.
Suurella nopeudella alustaan törmäävä
meteoriitti räjähtää. Räjähdystapahtuma
kestää sekunnin osia, mutta vaikutukset
voivat olla erittäin rajuja. Meteoriitin liikeenergia leviää meteoriittiin ja törmäysalustaan ääntä nopeampana paine- ja lämpöaaltona, ns. shokkiaaltona ja törmäysalustan kivilajeissa tapahtuu shokkimetamorfoosi (muodon ja olotilan muutos). Paine on
yli 10 GPa (gigapascalia) ja lämpötila tuhansia asteita, kun taas tulivuoritoiminnassa ja vuoristojonojen muodostuksessa eli
tavallisissa geologisissa tapahtumissa, paine on aina alle 1 GPa ja lämpötila on harvoin yli 1 200 °C.
Voimakkaassa räjähdystörmäyksessä meteoriitti yleensä hajoaa kappaleiksi tai tuhoutuu kokonaan. Alustan kivilajeista syntyy uusia kivityyppejä ja mineraaleja. Tör-
mäyksessä sulavasta kallioperästä syntyy
laavamaista kiveä, impaktilaavaa, johon on
joutunut mukaan myös sulamattomia tai
osittain sulaneita kivenkappaleita ja -siruja.
Räjähdyksessä ilmaan lentäneestä kiviaineksesta muodostuu sueviittia, jossa on
sekaisin kivimurskaa ja sulaneen kiven
pommimaisia heitteleitä. Sueviitti vaihettuu
myös breksiaksi (murskalekiveksi), joka on
yhteeniskostunutta kivimurskaa.
Shokkimetamorfoosissa esim. kvartsinimiseen mineraaliin syntyy lamellirakennetta (shokkilamelleja), jollaisia ei normaaliolosuhteissa tavata. Jos alustan kivilajissa
on grafiittia eli hiiltä (C), niin silloin saattaa
kiteytyä pieniä timanttejakin. Normaalioloissa timantit kehittyvät Maan uumenissa noin
150 km:n syvyydessä. Kvartsista voi syntyä
sen korkean paineen muunnoksia coesiittia
ja stishoviittia. Meteoriitin kemiallisesta
koostumuksesta riippuen voivat törmäyksen
kivilajeissa eräiden alkuaineiden kuten nikkelin, koboltin, platinan tai iridiumin pitoisuudet olla poikkeavan korkeat.
Maisemassa kraatterit erottuvat muodoltaan rengasrakenteina. Maan pinnalla
ne ovat yleensä veden täyttämiä, saarettomia ja usein syviä järvialtaita. Joissakin
kraattereissa voi olla keskuskohouma, jonka kohdalla maankuori on törmäyksen jäljiltä kohonnut ylöspäin, ja se voi näkyä järvessä saarena kuten Lappajärven kraatterissa. Meteoriittikraatterin kallion kivissä voi
nähdä shokkiaallon synnyttämiä säteittäisiä
uria, pirstekartioita (engl. chatter cones).
Kartioiden kärki osoittaa törmäyksen keskikohtaan.
Kyllä Paasivesi on meteoriittikraatteri
Seuran jäsenlehdessä 4/2010 oli matkakertomus "Oravista itään parhaille purjehdusvesille". Matkan määränpäänä oli Joensuu
ja matkalla sinne ylitettiin Paasivesi, joka
tunnetaan myös nimillä Paasvesi tai Paasselkä. Käytän Paasselkä-nimeä, koska sitä
käytetään Maanmittauslaitoksen kartoissa.
Matkakertomuksessa kerrotaan: "Paasivesi
on legendan mukaan suuren meteoriitin
putoamisesta syntynyt kraatteri, pyöreä ja
saareton järvi. Legenda ei kuulemma pidä
maantieteilijöiden ja geologien mukaan
paikkaansa". Paasselän mahdollista meteoriittikraatteri-alkuperää on kyllä pohdittu
ainakin 1970-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Suomessa varmistui entinen tulivuorikraatteri Lappajärvi meteoriittikraatteriksi.
Epäilyihin, että Paasselkä olisi synnyltään
meteoriittikraatteri eli törmäyskraatteri, on
vaikuttanut järven saarettomuus, pyöreähkö
muoto ja altaan syvyys. Paasselän merkillisistä valoilmiöistä on kyllä runsaasti paikallisten asukkaiden kertomuksia - osa legendoja jo 1700-luvulta lähtien. Niiden tietojen
etsimisen alkuun pääsee vaikkapa Wikipediasta Googlen hakusanalla "Paasselkä".
Matkakertomuksessa ei käy ilmi, ketkä
maantieteilijät ja geologit ovat tuollaisen
käsityksen esittäneet. Heiltä on joko jäänyt
huomaamatta tutkimukset, jotka osoittavat
Paasselän olevan synnyltään meteoriittikraatterin tai sitten heillä on jotain syvällisempää tietoa asiasta.
Paasselkä varmistui meteoriittikraatteriksi
maaliskuussa 1999 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Helsingin yliopiston
kivimuseon tutkimusyhteistyön tuloksena,
kun jään päältä lähellä Paasselän keskustaa kairattiin järven pohjaan 252 metriä syvä kairausreikä. Kairauksen tuloksia esiteltiin 16.4.1999 Kuopiossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa ja sen lehdistötiedottees-
sa. Paasseläksi nimetty kraatteri oli tuolloin
Suomen yhdeksäs meteoriittikraatteri.
Kraatterin läpimitta on ainakin 10 km ja
suurin syvyys 74 m.
Kairaus lävisti törmäyksessä rikkoutuneen
peruskallion, joka koostuu tuolla alueella
pääasiassa kiilleliuskeesta, kivilajista, joka
on alkuperältään vajaa 2 000 miljoonaa
vuotta sitten meren pohjalle kerrostunutta
hiekansekaista savea. Liuskekivessä on
raitoina grafiittia sisältävää mustaliusketta
sekä graniittisia juonia. Juonet puolestaan
ovat synnyltään liuskekiven rakoihin tunkeutunutta ja kiteytynyttä graniittista kivisulaa. Kairaus lävisti myös useasta kohtaa rakotäytteitä, joissa kivi on kokonaan
murskautunut teräväsärmäisiksi, erikokoisiksi mineraali- ja kivilajisiruiksi. Niiden mineraalirakeista löydettiin mikroskooppisia
lamellirakenteita, jotka ovat jälkiä erittäin
voimakkaasta törmäyksestä. Timantteja ei
löytynyt kairausreiästä. Meteoriittitörmäys
tapahtui 229 miljoonaa vuotta sitten.
Meteoriittitörmäystä osoittavien rakenteiden
lisäksi syväkairauksessa löytyi 210 m syvyydeltä grafiittia sisältävä rikkikiisuesiintymä, joka selittää tutkijoita kauan kummastuttaneen järven keskikohdalla sijaitsevan
magneettisen häiriön.
Tulivuorikraatterista meteoriittikraatteriksi Lappajärveä pidettiin vielä 1960luvulla tulivuoren kraatterina. Vuonna 1968
löytyi ensimmäinen merkki meteoriittikraatterista. Tuolloin, myöhemmin Helsingin yliopistossa dosenttina ja Kivimuseon intendenttinä vaikuttanut Martti Lehtinen (nykyisin eläkkeellä), aloitti tohtorin väitöskirjan
tekemisen ja tunnisti Lappajärven kivistä
coesiitti-kvartsin. Meteoriittikraatteri-alkuperä varmistui lopullisesti 1976, kun Lehtisen jatkotutkimuksissa löytyi impaktilaavaa,
joka kraatterissa sijaitsevan Kärnänsaaren
mukaan sai nimen kärnäiitti sekä kokonainen sarja räjähdyksessä syntyneitä kivilajeja kivimurskasta (breksiasta) sueviittiin asti.
Kivien mineraaleissa on lamellirakennetta
ja onpa näytteistä löydetty mikrotimantteja.
Lappajärven meteoriittikraatteri syntyi 77,3
miljoonaa vuotta sitten. Geofysikaalisten
tutkimusten perusteella kraatterin alkuperäinen läpimitta on ollut 17 km. Koko altaan
nykyinen halkaisija on 24 km.
Lappajärven tulivuorikraatteriin nojasi moni
sikäläinen tuote, joten syntyi vastarintaa,
kun kraatteri osoittautuikin meteoriittikraatteriksi paikkakunnalle muodostui tulivuoripuolue ja meteoriittipuolue. Keskustelu
puolesta ja vastaan oli välillä kiivastakin.
Mielikuvilla muutetaan käsityksiä ja myydään tuotteitakin. Martti Lehtinen kertoi
eräässä
keskustelutilaisuudessa
esittäneen, että "Eikö ole huomattavasti ylevämpää asua alueella, jossa
on tapahtunut maata järisyttävä taivaallinen yhdyntä, kuin alueella, jossa Maaemo päästää sisuksistaan
ulos ilmavaivojensa kaasuja ja muutakin löysää tuotetta". Tuon esittämisen jälkeen ei ollut mennyt kovin
kauaa, kun vannoutuneimmatkin
tulivuoren kannattajat olivat muuttaneet kantansa. Lappajärven kylpylähotellissa Kivitippu on kivinäyttely ja
mahdollisuus katsoa elokuva meteoriittikraatterin synnystä.
Pursiseuran oma meteoriittikraatteri: Harva pursiseura voi kehua
omalla
meteoriittikraatterilla.
KuoPS:n Jänissalon tukikohta sijaitsee meteoriittikraatterin reunalla tai
ainakin sen vesialueen rannalla, jonka vedet peittävät meteoriittikraatterin. Suvasvesi varmistui meteoriittikraatteriksi vuonna 1994. Kraatteria
pidetään maailmallakin harvinaisena
kaksoiskraatterina. Vastaavanlainen kaksoiskraatteri on Clearwater Lakes Kanadassa. Pohjoisempi kraatteri, Kukkarinselkä
(läpimitta noin 4 km), on nimeltään Suvasvesi N (North) ja eteläisempi, Haapaselkä
(läpimitta noin 5 km), on Suvasvesi S
(South). Kraatterit erottaa toisistaan useita
saaria käsittävä Jakamot-saariryhmä (ks.
oheinen karttapiirros).
Kukkarinselkä oli vanhan merikartan mukaan 102 metriä syvä. Nykyisten mittausten
perusteella suurin syvyys on 96 m. Haapaselän syvyys on 34 metriä. Jo 1980luvun alussa GTK:n teettämät geofysikaaliset matalalentomittaukset (lentokorkeus
30 40 m) toivat esille Kukkarinselän keskustassa sijaitsevan voimakkaan, rengasmaisen magneettisen häiriön. Sitä tutkittiin
veneestä kesällä 1993 ja talvella 1994 silloinen Luikonlahdella toiminut Malmikaivos
Oy teki alueella tutkimuskairauksen. Kairauksen tarkoituksena oli etsiä nikkeliä sekä
samalla selvittää timanttien olemassaoloa,
koska rengasrakenne saattoi olla myös
noin 200 kilometrin syvyydestä purkautuneen kimberliitti-kivisulan aiheuttama. Kimberliitti kuljettaa mukanaan timantteja, joita
se tempaa mukaansa noin 150 kilometrin
syvyydestä Maan uumenista.
Kairauksessa ei löytynyt nikkeliä eikä timantteja, mutta niiden sijasta Kukkarinselän pohjasta tavoitettiin noin 80 m paksu
kerros hyvin samanlaisia kiviä kuin Lappajärvellä räjähdyksessä muodostunut kivilajisarja breksiasta eli murskalekivestä sueviittiin ja kärnäiittiin saakka. Niiden kvartsikiteissä on myös voimakkaasta paineaallosta
kertovia lamellirakenteita, kolmekin erisuuntaista lamelliparvea samassa kiteessä. Suvasveden kraatterien iästä ei ole toistaiseksi tarkkaa tulosta, mutta törmäys on tapahtunut todennäköisesti 1880 700 miljoonaa
vuotta sitten.
Meteoriittikraattereista löytyy netin kautta
tietoa hakusanalla "meteoriittikraatteri" tai
englanniksi esim. "meteorite crater", "impactites", "astrobleme". Suomeksi Suomen
meteoriittikraattereista löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.geologinenseura
.fi/suomenkalliopera/CH12.pdf. Linkin kuvaus on kirjassa "Suomen kallioperä, 3000
vuosimiljoonaa". Kirja on painettu vuonna
1998, jolloin Paasselän kraatteri on siinä
vielä kysymysmerkillä.
Myytävänä
Junnurannassa uutta ja harrastavaa kotia etsivät
kevytpurjevene STILL 525 ja Mistral-purjelautapaketti.
Molemmat myydään tarjousten perusteella.
Lisätietoja
Alpo Föhr
044-5665547
Mistral-purjelautapaketti
Hii-o-hoi!
Merkitse sinäkin kalenteriisi
ensi kevään päivämäärät ja ilmoittaudu
mukaan talkoisiin. Talkoolaisia tarvitaan
monenlaisiin tehtäviin rakentamisesta
purkamiseen, lipunmyynnistä
kahvinkeittoon. Erityisesti etsintäkuulutettuna on grillimestari, joka
huolehtisi makkaranpaistosta
tapahtuman ajan.
Tule messiin!