Sammattiseura ry:n vanhojen kotisivujen sisältöä Sammattiseura
Sammattiseura ry:n vanhojen kotisivujen sisältöä Sammattiseura mukana Kotokontupäivillä Sammatissa Kts myös http://www.lansi-uusimaa.fi/tapahtumat/102510-sammatin-kotokontupaiva Paikkarin torpan avoinnaolo 6. maaliskuuta 2012, 11:28:01 Lohjan kaupunki on päättänyt pitää Paikkarin torppaa avoinna ensi kesänä kesäkuun alusta 19.8 asti. Ryhmät voivat tutustua torppaan toukokuussa ja elokuun lopussa sopimalla ajankohdasta etukäteen. Kalevalan päivän juhla 29. helmikuuta 2012, 13:16:01 Perinteistä Kalevalan päivän juhlaa vietettiin taas Sammatin Sampaalassa. Juhlan järjestämisestä vastasi Sampoyhdistys ry, juontamisesta Tuomo Laine ja kahvitarjoilusta Sammatin Maaseutunaiset. Paikalliset lehdet kertovat juhlista tarkemmin. Tervehdyspuheen piti Petri Lehtonen (Paikkarin torpan pitkäaikainen esittelijä) Julia Ritvas soitti kannelta Juhlapuheen piti kirjailija Katja Kettu. Hän käsitteli puheesssan mm kahta E:tä, Elias Lönnrotia ja Eeva Joenpeltoa. Kansanmusiikkiyhtye NapaKampi esitti useita musiikkikappaleita, pääosin kansanmusiikkia. Kuvat: Kari Uittamo Paikkarin torppa 24. helmikuuta 2012, 16:48:01 Lohjan kaupunki oli kutsunut Sammattiseuran, Sampoyhdistyksen ja Paikkarin Marttojen edustajia 24.2 keskustelemaan Paikkarin torpan tilanteesta. Todettiin, että torpan avoinnapito siirtyy Museovirastolta Lohjan kaupungille, mutta itse kiinteistön ja kokoelmien ylläpito säilyy Museovirastolla. Museoviraston ja kaupungin kesken laaditaan asiasta sopimus. Keskustelua käytiin mm siitä, miten aukiolot ja opastukset hoidettaisiin tulevana kesänä ja millaisia yhteistyömuotoja tai organisatioita eri järjestöjen ja yritysten kesken voitaisiin kehittää tukemaan kaupunkia Paikkarin alueen tapahtumissa. Kuvassa vasemmalta pj Risto Piekka, Reino Rannikko, sivistysjohtaja Katri Kalske, museonjohtaja Eero Ahtela ja Inga Packalen Kokous pidettiin Lohjan Museon tiloissa. Kuvat: Kari Uittamo Kalevalan maailma 22. helmikuuta 2012, 18:18:01 Lauantaina 18.02.2012 kokoontui runsaat kolmekymmentä Elias Lönnrotin, Kalevalan ja Paikkarin torpan tukijaa Sammattiin. Kievarissa julkistettiin projektisuunnitelma Kalevalan maailma. Suunnitelman sisältönä on uudelleen herättää Kalevalan viestit mm johtamisesta. itseluottamuksesta ja elämänviisaudesta. Tilaisuuden yhteydessä käytiin myös Paikkarin torpalla vetoamassa päättäjiin sen säilyttämiseksi. Seminaarin osallistujat olivat taiteen, tieteen ja kotiseututyön aktiiveja. Puheenjohtajan aiheeseen liittyvä kolumni kohdassa SIVUT- Lehdistä luettua Akateemikko Outi Heiskanen Paikkarin torpan ovella esittämässä itkuvirttä torpan kohtalosta. kuva: Papu Pirtola Seminaarin osallistujia kuva: Papu Pirtola Seminaarin ja koko projektin puuhamies Veli-Heikki Uusitupa kuva: Papu Pirtola Itsenäisyyspäivän uutisointia Ykkössanomissa 11. joulukuuta 2009, 15:57:01 Sammatin itsenäisyyspäivää referoitiin myös 10.12.2009 ilmestyneessä Ykkössanomatlehdessä. Artikkeli kokonaisuudessaan kuvaa klikkaamalla. Lehtien kirjoittelua 9. joulukuuta 2009, 10:08:01 Sanomalehti Länsi-Uusimaa kertoi itsenäisyyspäiväjuhlasta artikkelissaan 8.12.2009. Keskiviikkona 9.12.2009 Länsi-Uusimaassa oli kolumni otsikolla 'Valkoinen lumipuku'. Itsenäisyyspäivän pääjuhla Sammatin Sampaalassa 7. joulukuuta 2009, 16:00:01 Satapäinen yleisö oli tullut seuraamaan Sammatin itsenäisyyspäivän pääjuhlaa, joka vietettiin Sampaalassa. Kahvitarjoulusta vastasivat Sammatin Maaseutunaiset. Tilaisuuden avaussanat esitti Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka. Juontajana toimi Tuulikki Eloranta. Minna Pttkänen säestäjänään Joni Pitkonen esittivät yksinlaulua. Juhlapuheen piti valtiosihteeri Raimo Sailas. Seuran puheenjohtaja luovutti Sailakselle Sammatin historiateoksen muistoksi Sammatin itsenäisyyspäiväjuhlasta. Sammatin koululaiset Ronja Kallio, Henriikka Pelto-Timperi ja Neea Uittamo kertoivat millainen on 'Minun Sammattini'. Musiikista vastasi Nummen torvisoittokunta johtajanaan Oiva Isojärvi. Veteraanikivi Sammatissa seppelöitiin 7. joulukuuta 2009, 15:56:01 Sammatin veteraanikivi Sammatin Sampaalan pihalla seppelöitiin Sammattiseuran ja Sammatin Maamiesseuran toimesta. Seppeleen laskivat Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka sekä Maamiesseuran puheenjohtaja Antero Sarakivi. Itsenäisyyspäivän seppeleen lasku Sammatissa 7. joulukuuta 2009, 15:40:01 Itsenäisyyspäivää vietettiin Sammatissa perinteisin menoin. Juhlajumalanpalveluksen jälkeen suoritettiin Lohjan kaupungin ja Sammatin seurakunnan seppeleiden lasku Sammatin sankarihaudoille. Sammatin kotiseutuvaakuna kuntatalolle 3. joulukuuta 2009, 22:37:01 Sammattiseuran edustajat yhdessä Sammatin kunnan viimeisen kunnanjohtajan Hanna-Maria Grandellin ja viimeisen valtuuston puheenjohtajan Pekka Junikan kanssa luovuttivat Sammatin kotiseutuvaakunan Kuntaliiton Kuntataloon. Kuntalliiton puolesta vaakunan ottivat vastaan projektipäällikkö Marianne Sinkkonen ja faktori Pekka Granqvist. Kuntaliitto kerää näyttelyynsä kaikkien Suomen kuntien vaakunat, mukaanlukien lakkautettujen sekä luovutetuilla alueilla sijainneiden vanhojen kuntien vaakunat. Pekka Granqvist kertoi vaakunoita olevan tällä hetkellä jo yli 400 kappaletta. Seuran puheenjohtaja Risto Piekka kiinnittää vaakunaa ennakkoon varatulle paikalleen. Risto Piekka kertoi tilaisuudessa Sammatin vaakunan historiasta ja vaihtoehdoista, joita vaakunasta päätettäessä oli käytettävissä. Pekka Granqvist kertoi lopuksi vaakunaprojektin tulevaisuuden näkymistä. Nykyiset näyttelytilat ovat käymässä pieniksi ja suunnitteilla on vaakunatilojen uudelleenjärjestelyjä. Vaakunaehdotuksista löytyy lisätietoja toisaalla sivuillamme. Kuvassa Leikekirjontaliina Katso koko juttu tästä. Lärvätsalon joulumyyjäiset 28. marraskuuta 2009, 21:43:01 Nuorisoseurantalon perinteiset joulumyyjäiset aloittivat Sammatin joulun odotuksen. Talo oli täynnä iloisia ihmisiä ja tunnelma oli leppoisa. Asko Saviaho Sammattiseuran pöydän äärellä. Anja Hänninen ja Toivo Haatio esittelevät Sammatin vanhaa karttaa. Lärvätsalossa oli myynnissä mm. SannoDesignin päähineitä ja asusteita sekä Sammatin marttojen sinappia ja leivonnaisia. Aina yhtä ystävälliset ja iloiset Sinikka ja Ralf Gumenius Timo ja Liisa Laurilalla oli myynnissä upeita puukkoja ja runo- ja valokuvateos "Huurrekukkia". Tiernapojat toivat joulun perinteisen kuvaelman myötä. Mänkki eli tähdenpyörittäjä Sammattiseura osallistuu JOY 2010 -kampanjaan 2. marraskuuta 2009, 13:37:01 Sammattiseura osallistuu JOY 2010 kampanjaan. Kampanja 'JOY Jokaisen Oma Ympäristö - Kulttuuriympäristökampanja 2010' on kansalaisjärjestöjen yhteinen kampanja kulttuuriympäristön arvostuksen parantamiseksi. Lisätietoja kampanjan omilta sivuilta. Pyhäinpäivän iltana Sammatin hautausmaalla 31. lokakuuta 2009, 19:14:01 Seuran sääntövihkonen 14. lokakuuta 2009, 15:49:01 Seuran perustamisen jälkeen jokaiselle jäsenelle jaettiin seuran oma sääntövihkonen, joka toimi myös jäsenkorttina. Kuvaa klikkaamalla pääset Volter Kupilaiselle vuonna 1936 annettuun jäsenkorttiin. Maisema Enäjärvelle päin 11. lokakuuta 2009, 18:08:01 Enäjärveä kuvattuna Elämännokan suunnalta Aleksis Kiven päivänä 2009. Kuinka elää ihmisiksi? 7. lokakuuta 2009, 11:03:01 Tiina Mahlamäen teos Eeva Joenpellon elämästä "Kuinka elää ihmisiksi"? (SKS, 2009) julkaistiin lauantaina 3. lokakuuta 2009 Lohjan pääkirjaston Linderin salissa. Lämminhenkisen elämänkerran julkistamistilaisuuden avasi kirjastotoimenjohtaja Asko Rossi. Saimme kuulla myös Johanna Ovaskan (viulu) ja Pirkko Hyttisen (piano) musiikkiesityksen Jules Massenetin Meditaation. Lohjan tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Irene Äyräväinen ja Suomen Kirjallisuuden Seuran terveiset puolestaan kustannusjohtaja Päivi Vallisaari. Salissa oli mahdollisuus myös nauttia sammattilaisten nykytaiteilijoiden teoksista. Lopuksi Tiina Mahlamäki kertoi Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuvasta ja elämänkerran kirjoittamisesta. Tiina Mahlamäki kertoi niistä haasteista ja onnistumisista, joita elämänkerran kirjoittaminen toi tullessaan. Sammatista ja monista sammattilaisista oli tullut myös hänen ystävänsä. Eeva Joenpellosta hän kertoi mm. että etäisen ja hieman viileän kuoren takaa löytyi nainen, jonka elämään kuului myös yrttitarha, neulominen, arkiuskonto, niittykukat ja koirat. Kirjailija laittoi elämänkertaa tehdessään etusijalle yksityisyyden suojan. Hän sanoi, että ihmisellä on oikeus asettaa omat rajat mitä hänestä kerrotaan. Linjaus teoksessa "Kuinka elää ihmisiksi?" on sama, minkä Eeva Joenpelto itselleen asetti. Eeva Joenpellon elämänkerta julkistettiin 6. lokakuuta 2009, 20:16:01 Länsi-Uusimaa kertoi Eeva Joenpellon elämänkerran julkistamisesta 5.10.2009 Sammattiin kaksi kyntömestaruutta 28. syyskuuta 2009, 10:45:01 Sammattilaiset Matti Rautiainen ja Hannu Alander voittivat kumpikin sarjansa traktorikynnön SM-kilpailuissa Lappeenrannassa viime perjantaina ja lauantaina käydyssä kisassa. Katso Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli. Sammattiseura onnittelee molempia. Leo Höijer Lohkareessa 25. syyskuuta 2009, 8:09:01 Lohjan seurakuntalehti Lohkare kirjoittaa juuri ilmestyneessä numerossaan sammattilaisesta Yhteisvastuukeräyksen veteraanista Leo Höijeristä. Leo on kerännyt Sammatissa jo 44 vuoden ajan. Kirjoitus kokonaisuudessaan. Kuva: Anni Laurila Omenatyttö Sammatista 25. syyskuuta 2009, 8:00:01 Lohjan uusi omenatyttö on sammattilainen Niina Forsman. Eeva Joenpellon elämänkerta julkistetaan 23. syyskuuta 2009, 10:31:01 Sammattilaisen kirjailijan Eeva Joenpellon elämänkerta julkistetaan lauantaina 3.10 klo 12.00 Lohjan pääkirjastossa Järnefeltin salissa. Julkaisutilaisuuden yhteydessä pidetään avoin seminaari, jossa esitelmän pitää mm. elämänkerran kirjoittaja Tiina Mahlamäki. Lisätietoja kirjasta kuvaa klikkaamalla. Sotaveteraani-lehdessä kirjoitus veteraanikivestämme 19. syyskuuta 2009, 17:17:01 Suomen Sotaveteraaniliiton lehti Sotaveteraani on tämän vuoden numerossaan 4 sivulla 39 kirjoittanut Sammatin veteraanikiven paljastuksesta. Lehti on ladattavissa yllä olevasta linkistä. HS julkaisi jutun Matti Rautiaisesta 19. syyskuuta 2009, 10:29:01 Lauantaina 19.9.Helsingin Sanomissa oli artikkeli KOTIMAA-osaston sivulla A 6 Elojuhliemme isännästä Matti Rautiaisesta otsikolla: Kyntömies pitää vaon sentilleen suunnassa, vaikka katse on takana mullassa Kuva Elojuhliltamme Matin esitellessä karjatilaansa. Sammattiseuran elojuhlat Arna ja Matti Rautiaisen luona 12. syyskuuta 2009, 17:48:01 Kolmisenkymmentä sammattiseuralaista kokoontui aurinkoisena lauantaina 12. syyskuuta Arna ja Matti Rautiaisen maatilalle Lohilammen kylään. Isäntäpari otti seuralaiset sydämellisesti vastaan. Kyntömestari Matti Rautiainen toivotti vieraat tervetulleiksi. Matti kertoi, että ensimmäisen kerran hän innostui kyntökilpailuista Eero-veljensä kautta, joka harrasti lajia voittaen mm. kerran maailmanmestaruuden. Matilla itsellään on neljä SM-voittoa peräkkäin ja MM-kisoissa yhteiskilpailun pronssi viime vuodelta. Tänä vuonna Sloveniassa sijoitus oli yhdeksän. Pellot olivat tasaisia, mutta suuret puimurien urat häiritsivät kilpailijoita. Risto kiitti talon emäntää elojuhlien järjestämisestä. Vielä ehdit Paikkarin torpalle 2. syyskuuta 2009, 13:54:01 Elias Lönnrotin syntymäkoti, Paikkarin torppa, on avoinna 15. syyskuuta 2009 asti. Torppa on Museoviraston omistuksessa. Paikkarin torppa sai nimensä 1840-luvulla. Ennen tätä torppaa kutsuttiin Haarjärven torpaksi kylän nimen mukaan. Torpassa kohtaat menneen ajan ja näet Elias Lönnrotille kuulunutta esineistöä. Valkjärvi Osoite: Torpantie 20, 09220 SAMMATTI Liput: Aikuiset 3,00 € Alennuslippu 2,00 € (opiskelijat, yli 65-v., varusmiehet ja yli 10 henkilön ryhmät) Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi Ryhmät voivat erillisellä sopimuksella vierailla torpassa vielä ajalla 16. - 30.9.2009 Sammatin kirjasto 20. elokuuta 2009, 20:52:01 Sammatin kirjasto toimii Sammatin entisessä kansakoulun rakennuksessa. Vuonna 1862 kansakoulua Sammattiin oli perustamassa mm. Elias Lönnrot. Kirjasto toimi myös Lönnrotin aikaan hetken samaisessa opinahjossa, josta se siirrettiin ensin kunnantalolle ja sitten Sampaalaan. Sammatin kirjasto kuuluu nykyään Lohjan kaupunginkirjaston alaisuuteen. Jos etsit jotakin tiettyä teosta, etkä ehdi heti käymään kirjastossa, voit selvittää kirjan saatavuutta Lukki-nettikirjastosta: http://lohja.kirjas.to/ "Viel on muitakin sanoja ongelmoita oppimia: tieohesta tempomia, kanervoista katkomia, risukoista riipomia, vesoista vetelemiä, päästä heinän hieromia, raitiolta ratkomia, paimenessa käyessäni, lasna karjalaitumilla, metisillä mättähillä, kultaisilla kunnahilla, mustan Muurikin jälessä, Kimmon kirjavan keralla. Vilu mulle virttä virkkoi, sae saatteli runoja. Virttä toista tuulet toivat, meren aaltoset ajoivat. Linnut liitteli sanoja, puien latvat lausehia." ~ Ote Kalevalan ensimmäisestä runosta ~ Musiikki soi Sammatin Kievarin terassilla 7.8.2009 11. elokuuta 2009, 18:12:01 Sampoyhdistys ry:n järjestämä Elijazz-tapahtuma keräsi perjantaiseen elokuun iltaan Sammatin Kievarin terassin täyteen jazzin ystäviä. Kievarin koivujen alta kantautui upea musiikki: Claes Andersson kvartetti. Tässä sympaattiset Reiska Laine ja Claes Andersson viihdyttivät yleisöä muutamalla vitsillä. Risto Oinaala swing-band, solistina Reija Lang Elokuun kuutamo Sammatin yllä. Sammatin tanssileirin 10-vuotisjuhlanäytös 1. elokuuta 2009, 18:15:01 Sammatin elokuu alkoi upeasti Sammatin tanssileirin 10-vuotisjuhlanäytöksen myötä. Juhlanäytös pidettiin Lönnrot-opiston Navetan vintillä. Jukka Kontusalmi, Ulpu Puhakka ja Charlotte Schauman Amelie alias Anita Remitz ja Hans Christian alias Sakari Reitamo La Ventana (Ikkuna): Señorita: Asta Lindholm ja Señjor: Ville Mäki Koreografia: August Bournonville, Harjoittaja: Dinna Björn Sammattilaista tervanpolttoa 1. elokuuta 2009, 17:57:01 Kovelan traktori- ja käsityömuseon perinnepäivillä oli sammattilaisuus edustettuna mm. tämän tervanpolton myötä. Päivillä oli myös sammattilaiset yrittäjät: Piiamarilla ja Sammatin Katrilli. Sammatin kirkko on tiekirkko 22. heinäkuuta 2009, 8:19:01 Sammatin kirkko on tiekirkko. Avoinna joka päivä klo 11 - 15 aina 6. elokuuta asti. Kuvassa osittain näkyvä alttaritaulu on taiteilija Adolf von Beckerin (1831 - 1909) maalaama. Elias Lönnrot lahjoitti alttaritaulun vuonna 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi. SAMMATIN TANSSILEIRI 10 VUOTTA!! 14. heinäkuuta 2009, 9:51:01 Tänä vuonna tulee siis jo 10 vuotta täyteen Sammatin tanssileirin historiassa ja tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Sammatin kesätapahtumien joukossa. Leiri pidetään 24.7.-1.8.2009. Logon suunnittelu: Sakari Reitamo Tänä kesänä leirillä opettavat Jarkko Niininen, joka toimii solistitason tanssijana Suomen Kansallisbaletissa, sekä Jane Spackman, joka on myös aikaisemmin tanssinut Suomen Kansallisbaletissa, mutta toiminut pitkään klassisen baletin ja repertuaarin opettajana Helsingin Tanssiopistossa. Jane on opettanut Sammatissa myös aikaisemmin: Hän toimi täällä opettajan 4:nä ensimmäisenä vuonna ja on tehnyt paljon pioneerityötä Sammatin leirin hyväksi. Lisäksi saamme leirille opettajaksi Dinna Bjørnin, joka toimi Suomen Kansallisbaletin johtajana vuosina 2001-2008 ja baletinopettaja Susanna Calcagnon, joka on ottanut osaa lähes jokaiseen leiriin. Leirin päätteeksi järjestämme tanssinäytöksen lauantaina 1.8.2009 klo 15 Lönnrot opiston navetan vintillä. Lönnrot-opistolla on mahdollisuus ruokailla ennen esitystä (ruokailusta syytä ilmoittaa lipunvarauksen yhteydessä). Näytöksessä esitämme leirillä harjoiteltua ohjelmistoa. Tänä vuonna meillä on kunnianhimoisena tavoitteena esittää BALETTIKLASSIKKO ”BAJADEERIN” III-näytös (varjojen valtakunta), joka on ehkä balettikuoron vaativimpia tehtäviä ja lisäksi Bournonvillen pienoisbaletin ”La Ventana”, jota ei ole aikaisemmin nähty Suomessa. Solisteiksi ovat lupautuneet Asta Lindholm sekä Ville Mäki, jotka molemmat ovat solistitason tanssijoita Suomen Kansallisbaletista. Korkeatasoisista opettajista johtuen on leirille tulossa myös ammattitason tanssijoita. Näytöksen jälkeen on tänä vuonna myös iltajuhla Lönnrot-opistolla leiriläisille, heidän ystävilleen, omaisille ym klo 18 alkaen. Tanssinäytöksen liput maksavat 12 euroa aikuisilta ja 7 euroa lapsilta. tiedustelut ja varaukset: Anita Remitz, puh 050 336 2208 [email protected] Tanssileirillä kesällä 2008 Kuva: Jon Langeland Kesän 2008 loppunäytös: Giselle Kuva: Jon Langeland Anni Lusan töitä esillä Miinan mökissä 4. heinäkuuta 2009, 22:06:01 2.-8.7.2009 Anni Lusa, Salo Sampojuhlat 28. kesäkuuta 2009 30. kesäkuuta 2009, 12:54:01 Sammatin Sampojuhlille kokoonnuttiin viime sunnuntaina 54. kerran. Juhlat ovat Suomen toiseksi vanhimmat kotiseutujuhlat ja niiden järjestäjän toimii Sampoyhdistys ry. Juhlat juonsi tyylillä ja taidolla Liisa Laurila. Kukat esiintyjille ojensivat Vilja ja Sampo Westerberg. Tervehdyssanat lausui Lohjan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Irene Äyräväinen. Nummen torvisoittokuntaa johti Oiva Isojärvi. Kaksi kultakannelta Tänä vuonna juhlapuhujana oli akateemikko Olli Lehto. Puheen otsikko oli "Suomen kielen ja koululaitoksen yhteinen nousu". Puheen alussa Olli Lehto kertoi olevansa alkuperäinen helsinkiläinen, mutta se ei estä häntä pitämästä Sammattia ylivertaisena kesänviettopaikkana ja tuntemasta itseään myös sammattilaiseksi. Tämä tuntemus sammattilaisuudesta ei syntynyt akateemikko Lehdolle hetken mielijohteesta, vaan se perustuu hänen kokemukseensa 78 vuoden ajalta. Olli Lehdon kesänvietto Sammatissa alkoi vuonna 1931 ensin Kulkilla Niemenkylässä ja myöhemmin Iso-Ruokjärven rannalla, josta Olli Lehdon vanhemmat ostivat vuonna 1937 perheen oman kesäpaikan. Riikka Pesonen Ruokaisan tauon tarjoiluista vastasivat Paikkarin Martat, Sammatin Martat ja Sammatin Maaseutunaiset. Nummen torvisoittokunta kutsui yleisön takaisin Koivuvalssilla. Juhlayleisö sai nähdä katkelman Vaahterateatterin tulkitsemasta Aapelin näytelmästä "Siunattu hulluus". Lauluyhtye Inehmo esitti mm. Elias Lönnrotin sananparsiin sovitettuja lauluja. Lopuksi kajahti Uusmaalaisten laulu lämpimällä Sampomäellä yli tyynen Valkjärven. Sampomäellä 21. kesäkuuta 2009, 21:27:01 Sammatin Sampomäki täyttyy taas ensi sunnuntaina 28.6 Sammatin ystävistä ja sammattilaisista, kun Sampojuhlat alkavat klo 13. Sampojuhlat järjestää Sampoyhdistys ry. Heinäkuussa Sampomäellä saamme nauttia teatterista, kun Vaahterateatteri esittää Aapelin näytelmän "Siunattu hulluus". Esitykset: pe 3.7.1009 klo 19 la 4.7.2009 klo 15 su 5.7.2009 klo 15 ke 8.7.2009 klo 19 pe 10.7.2009 klo 19 la 11.7.2009 klo 15 su 12.7.2009 klo 15 Liput: 13€ aik/6 € lapset Sammattilaisia käsitöitä Miinan Mökissä 21. kesäkuuta 2009, 21:21:01 Suosittu Miinan Mökin käsitöiden myyntinäyttely alkoi juhannuspäivänä ja jatkuu aina 1.7.2009 asti. Avoinna joka päivä klo 11 - 17. Paikkarin Marttojen näyttely Miinan mökissä 17. kesäkuuta 2009, 21:50:01 Kesän 2009 ensimmäisen näyttelyn Miinan mökissä pitivät Paikkarin Martat yhdistyksen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Näyttelyssä oli kattava kokonaisuus valokuvia eri vuosikymmeniltä sekä käsitöitä, esineistöä ja muuta arkistojen aarteita mm. lehtiartikkeleiden ja Irma Särmäharjulle kuuluneen kansallispuvun muodossa. Kuvassa näkyvästä ryijystä martat (P.H.)kertoivat seuraavaa: "Puoliryijy Sammatista 1750-luvulta. Alkuperäinen ryijy kudottu ilmeisesti Sammatin Mikkolan talossa ja käytetty sängynpeittona ja täkkinä. Kansallismuseo pelasti ryijyn Hörhammerin taidehuutokaupasta. Alkuperäistä ryijyä säilytetään Kansallismuseon varastossa josta tämä malli on kopioitu ja kudottu vuonna 1987." Eliaksen lenkki 2009 17. kesäkuuta 2009, 12:00:01 Perinteinen Eliaksen lenkki suuntautui tänä vuonna Lohjalle. Bussissa oli n. 35 innokasta seuralaista, jotka saivat nauttia matkaoppaamme Irja Olkinuoran eloisaa selostusta. Matka alkoi Sammatin kirkkokentältä, josta suuntasimme Lohjalle ja kiertoajelun päätteeksi jalkauduimme Lohjan hautausmaalle. Näimme mm. Johannes Virolaisen muistomerkin ja kiertelimme hautausmaalla lyhyen aikaa. Retkilounas nautittiin Vivamossa ja tämän jälkeen matka suuntautui Virkkalaan KalkkiPetterin maisemiin. Lopuksi tulimme Mustion ja Karjalohjan kautta takaisin Sammattiin. Veteraanikiven paljastustilaisuus 13.6.2009 14. kesäkuuta 2009, 10:16:01 Eturivissä: Irmeli Leijavuori, Kyllikki Rinne, Salme Maavirta, Esko Isopuro, Väinö Kaijasilta, Lahja Someroja, Lilja Hartikainen ja Viljo Lallinaho. Veteraanikiven paljastustilaisuuden alkusanat lausui Risto Piekka. Lippuairueet Leila Mattila ja Jussi Sarakivi paljastavat veteraanikiven. Kukat veteraanikivelle laskivat Sammatin Maaseutunaisten ja Maamiesseuran puolesta Seija Salin ja Antero Sarakivi. Sammatin koululaiset lauloivat Tuulikki Elorannan johdolla veteraaneille ja muulle juhlayleisölle ”Täällä pohjan tähden alla”. Sotilaan tervehdyksen toi kontra-amiraali (evp) Raimo Kaisalo. Lopuksi laulettiin Jean Sibeliuksen säveltämä virsi 462 "Soi Kunniaksi Luojan". Tämän jälkeen siirryttiin Sampaalaan juhlakahville. Sammattiseuran varapuheenjohtaja Toivo Haatio piti puheen aiheena ”Sammattilaiset sodissa 1939-1945”. Arto Heikkilä toi Lohjan veteraanien tervehdyksen ja luovutti Sammattiseuralle ja Maamiesseuralle Suomen Sotaveteraaniliiton standaarit. Toivo Haatio___Arto Heikkilä____Kyllikki Rinne__Selja Väistö Veteraanien kiitokset lausui Kyllikki Rinne. Hän kertoi, että he, veteraanit, liikuttuivat, kun postissa saapui valkoinen kirjekuori jota koristi Suomenlippu. Seurakuntapastori Selja Väistö toi nuorten ja seurakunnan lämpimän tervehdyksen sotaveteraaneille. Tilaisuuden lopuksi laulettiin Suvivirsi. Sammatin torilla 13.6.2009 13. kesäkuuta 2009, 21:10:01 Tunnelma oli iloinen heti aamusta, kun seuran pöytää laitettiin kuntoon. Maatalousnaisten vohvelinpaistoon oli saatu miehistä apua. Kallen vierellä Elorannan Teppo. Leila Adolf Lietsalon teoksia esillä Lohjan kirjastossa 13. kesäkuuta 2009, 12:15:01 Sammattilaisen taitelija Adolf Lietsalon töiden näyttely avattiin 11. kesäkuuta 2009 Lohjan kirjaston Linder-salissa. Avajaisvieraiden joukossa oli monia sammattilaisia, joiden elämää Lietsalon teokset olivat koskettaneet. Eräs näyttelyvieraista muisteli Adolf Lietsalon järjestämiä raparperijuhlia, jotka pidettiin aina omenapuiden kukkiessa. Tilaisuudessa julkaistiin myös Liisa Murttin kirja "Hetkiä ja Teoksia - Adolf Lietsalo (Lietzén) 1873 - 1953, Taitelija Sammatista". Taitelijan omakuva Näyttely jatkuu aina elokuuhun asti. Veteraanikiven paljastustilaisuus 13.6.2009 9. kesäkuuta 2009, 7:00:01 _________________________________ Sammattiseura ja Sammatin Maamiesseura paljastavat veteraanikiven lauantaina 13.06.2009 klo 13.00 Sampaalan pihalla. Muistomerkki on kunnianosoitus sammattilaisille sotilaille ja lotille. Tilaisuuden ohjelma: Virsi: Jumala ompi linnamme Veteraanikiven paljastus: Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka Kukkien lasku: Sammatin Maamiesseuran puheenjohtaja Antero Sarakivi Sammatin koululaiset: ”Täällä pohjan tähden alla” Sotilaan tervehdys: kontra-amiraali (evp) Raimo Kaisalo Virsi: Soi kunniaksi Luojan Tilaisuuden jälkeen juhlakahvit Sampaalassa. Siellä pitää puheen Sammattiseuran varapuheenjohtaja Toivo Haatio aiheena ”Sammattilaiset sodissa 1939-1945” Toivomme jäsentemme läsnäoloa. Kaatuneiden muistomerkin paljastamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60-vuotta. Nyt muistamme sammattilaisia veteraaneja ja heidän omaisiaan – ja Suomen itsenäisyyttä. Toivomme käytettävän tummaa pukua ja suuria kunniamerkkejä. Lämpimästi tervetuloa! Paikkarin Martat 90 vuotta 7. kesäkuuta 2009, 17:15:01 Paikkarin Marttojen 90-vuotisjuhla alkoi Sammatin kirkossa Jumalanpalveluksella. Palveluksen toimitti pastori Niilo Ekqvist. Kirkosta siirryttiin Maamiesseuran taloon Sampaalaan, jossa Paikkarin Marttojen entiset ja nykyinen puheenjohtaja, Inga Packalén, ottivat vieraat lämpimästi vastaan. "Päivä kun paistaa pirttihin pieneen, Työtäni teen, olen onnellinen.." martat lauloivat Marttalaulua muun juhlaväen yhtyessä kertosäkeeseen. Juhlissa esiintyivät mm. Julia Ritvas ja Sammatin kanteleet. Juhlapuheen piti rovasti Paavo Pinomaa. Uudenmaan Martat ry:n sydämellisen onnittelutervehdyksen toi toiminnanjohtaja Anne Lempinen. SAMMATTISEURA ONNITTELEE 90-VUOTIASTA PAIKKARIN MARTTOJA JA KIITTÄÄ TÄHÄNASTISESTA YHTEISTYÖSTÄ! Adolf Lietsalo Lohjan Museon kesänäyttelyssä 28. toukokuuta 2009, 9:49:01 Lohjan Museon kesänäyttelyssä Lohjan kirjaston Linderinsalissa on 12.6...15.8.2009 esillä Adolf Lietsalon töitä sekä valokuvia ja arkistomateriaalia. Eliaksen perinteinen retki 14.6 klo 12.00 25. toukokuuta 2009, 14:15:01 Sammattiseura järjestää nyt 20. kerran perinteisen retkensä tällä kertaa Lohjan keskustaan. Tunnetko Sinä paikat siellä? Lähtö su 14.6. klo 12.00 Sammatin kirkon edestä ja paluu noin 16.30. Bussissa oppaana Irja Olkinuora. Miettikää hänelle kysymyksiä. Kierretään eri puolilla Lohjaa ja syödään lounas Vivamossa. Paluu Mustion ja Karjalohjan kautta. Matka ja lounas maksavat yhteensä 15 euroa, mikä maksetaan bussissa käteisellä. Tasaraha kiitos! Ilmoittautumiset Asko Saviaho p. 0400 503 330 Talkoot Miinan Mökissä 23.5.2009 25. toukokuuta 2009, 9:54:01 Miinan Mökin siivoustalkoot pidettiin lauantaina 23.5. Talkoissa laitettiin mökki näyttelykuntoon ja siistittiin pihaa. Tänä vuonna erityisesti avarrettiin pihapiiriä kaatamalla pihalle kasvaneita puita, jotka ovat varjostaneet mökkiä. Kuvassa ahkeraa talkooväkeä puupinon vieressä poseeraamassa metsurin ottamassa kuvassa. Talkoiden jälkeen nautittiin lounas Parvin tuvassa. Kiitokset Paikkarin Martoille maistuvasta ateriasta. Kaatuneitten muistopäivä 18. toukokuuta 2009, 9:29:01 Sammatissa vietettiin kaatuneitten muistopäivää perinteisellä jumalanpalveluksen jälkeisellä seppelten laskulla sankarihaudoille. Seppelten laskun jälkeen seurakuntatalossa juotiin kirkkokahvit ja paljastettiin Sammatin sankarivainajien muistopatsaan pienoismalli, joka nyt pitkään unhossa olleena sai arvoisensa paikan seurakuntatalon Pro Patria taulujen läheisyyteen. Vuonna 1949 pystytetyn patsaan valintaan osallistui toimikunta, johon kuului mm. Osuukaupan johtaja Lauri Säteri, joka säilytti patsaan pienoismallin. Pienoismalli kulki Säterin perheen muuttojen mukana ja löytyi Lauri Säterin tyttären, Ulla Säterin, suorittaessa muuttoa uuteen asuntoonsa. Sammatin sankarivainajien muistomerkin 'Kaatuvan sotilaan viimeinen rukous' on veistänyt Huittisissa syntynyt kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895 .. 1977). Jääkäristä ja kapteeniksi ylenneestä Leppäsestä tuli sodanjälkeisessä Suomessa useiden sankarihautojen muistomerkin tekijä. Sammatin muistomerkistä käytetään myös nimeä 'Usko tulevaisuuteen'. Ulla Säteri luovutti patsaan Sammatin seurakunnalle ja nyt hieman ehostettu patsas paljastettiin Sammatissa kaatuneitten muistopäivänä. Tilaisuudessa juhlapuheen piti Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka. Uuden hallituksen järjestäytymiskokous 13. toukokuuta 2009, 12:00:01 Seuran uusi hallitus kokoontui ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseensa lauantaina 9.5 Kievarissa Sammatissa. Kokouksessa oli käsiteltävänä poikkeuksellisen paljon asioita. Rahastonhoitajana jatkaa Tuula Silvennoinen ja sihteereinä toimivat Marja Eloranta ja Anja Hänninen. Miinan mökin isäntä on Teppo Eloranta. Jäsentapaaminen on Sammatin torilla 13.6 klo 09.00 .. 13.00. Jäsenillä on mahdollisuus suorittaa tapahtuman yhteydessä jäsenmaksunsa ja nauttia seuran tarjoamasta jäsenkahvista sekä keskustella hallituksen jäsenten kanssa. Yhteistyössä Sammatin Maamiesseuran kanssa järjestetään samana päivänä, 13.6 klo 13, Sampaalan pihalla Sammatin veteraanikiven paljastustilaisuus. Tilaisuuteen toivotaan osallistuvan mahdollisimman paljon sammattilaisia ja kesäasukkaita. Ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin ajankohdan lähestyessä. Eliaksen lenkki - jatkossa nimellä 'Eliaksen perinteinen retki' - suunnataan tällä kertaa 14.6. Lohjalle ja sen keskeisiin kulttuurikohteisiin. Myös tästä tiedotetaan erikseen. Seuran hallitus keskusteli myös 6.12.2009 itsenäisyyspäiväjuhlien valmistelusta ja lähestyvistä Seuran 75-vuotisjuhlien järjestelyistä. Hallitus totesi blogisivujen saaneen positiivisen vastaanoton ja niiden olevan jatkossa pääasiallinen tiedotuskanava. Myös kotisivut säilytetään. Seura on valmis julkaisemaan blogisivuillaan vastavuoroisesti kaikkia sammattilaisten järjestöjen toimintaa palvelevaa informaatiota. Seura päätti hankkia isännänviirejä myyntiin ja jäsenillä on mahdollisuus hankkia niitä mm. kesätorin yhteydessä. Kesäsammattilaisten kirkkopyhän ajankohdasta tiedotetaan erikseen. Kaatuneitten muistopäivä sunnuntaina 17.5. Sammatissa 12. toukokuuta 2009, 7:33:01 Kaatuneitten muistopäivänä on Sammatissa jumalanpalveluksen ja seppeltenlaskun jälkeen kahvitilaisuus seurakuntasalilla. Tilaisuudessa puhuu seuran puheenjohtaja Risto Piekka. Sammatin tori 11. toukokuuta 2009, 9:46:01 Seuramme puheenjohtaja kirjoittaa Länsi-Uusimaan kolumnissaan Sammatin torista. Torilla kesällä 2005. Peli Lönnrotin elämänvaiheista 11. toukokuuta 2009, 9:45:01 Elias Lönnrotin 80-vuotissyntymäpäivien juhliin laadittiin myös lautapeli Lönnrotin elämänvaiheista. Peli etenee Lönnrotin elämän vuosien mukaisesti. Ensimmäisessä ruudussa Elias syntyy Sammatissa ja viimeisessä ruudussa hän täyttää 80 vuotta. Pelissä edetään nopalla tai ruudun ohjeiden mukaisesti. Jokaiselle ruudulle löytyy tarina ja sen mukana ohje pelin mukana olevasta kirjasesta. Ohjeet on kirjoitettu fraktuuralla, joka oli tavallinen kirjasinlaji tuohon aikaan. Peli oli erityisen suosittu 1880 .. 90-lukujen koululaisten keskuudessa. Unohtumaton ilta Sammatissa 1.5.2009 1. toukokuuta 2009, 21:30:01 Sammatin vappu sai hienon päätöksen Maamiesseuran talossa Sampaalassa, jossa oli keväinen vappukonsertti solistinaan Jorma Elorinne, baritoni säestäjänään kanttori Mikko Helenius. Ohjelmistossa oli mm.Georg Otsin Saarenmaan valssi, alunperin napolilainen Se hänelle nyt kertokaa (Dicitencello vuie), What a Wonderful World (George Weiss/Bob Thiele) ja tunnusmusiikki elokuvasta Kummisetä (Puhu hiljaa rakkaudesta). Yleisö taputti upeat esiintyjät kahdesti takaisin. Kansallismuseossa 20. huhtikuuta 2009, 16:21:01 Suomen Kansallismuseosta löytyy nähtävää jo sinänsä, mutta sammattiseuralaisia ilahduttaa varmasti se tieto, että museon muiden kansallisten aarteittemme joukosta löytyy mm. - Kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandin vuonna 1884 tekemä patinoitu kipsiveistos Elias Lönnrotista - R.W. Ekmanin öljyvärimaalaus "Lemminkäisen äiti Tuonelassa", jonka hän antoi Elias Lönnrotille 60-vuotispäivälahjaksi 9.4.1862 - Kansalaisten Pietarissa lahjoittama hopeaseppele Elias Lönnrotille Pietarissa. Seppeleen on tehnyt Gustav Alexander Sohlman vuonna 1884. - Kantele, jonka Elias Lönnrot oli tehnyt kummitytölleen Toini Topeliukselle lahjaksi - Venny Soldan-Brofeldtin vuonna 1888 maalaama öljyvärimaalaus Nikun talosta Sammatissa. Sekä Paikkarin torpan että Kansallismuseon omistaa Museovirasto. Tästä linkistä löytyy Museoviraston tiedote Paikkarin torpan metsänhoitotöistä. Eliaksen lenkki 2008 13. huhtikuuta 2009, 13:09:01 Sammattiseura teki 15.6.2008 Eliaksen lenkin Pohjois-Sammattiin. Retken vetäjinä toimivat Asko Saviaho ja Antero Krekola, jotka kertoivat kiinnostavasti Sammatin pohjoisosan elämästä ennen ja nyt. Tunnelma täpötäydessä linja-autossa oli leppoisa ja alkukesän sää suosi retkiläisiä. Seuralaiset kokoontuivat kirkon eteen, josta alkoi bussikuljetus kohti Haukantietä. Bussilla oli muutamissa kohdissa hieman vaikeuksia kapeilla teillä, mutta hyvin matka kuitenkin eteni. Haukantien lähellä oleva Vähä-Ruokjärvi on parhaimmillaan 10 metriä syvä. Ennen sotia Laiha-järven rannalla oli vain kolme rakennusta. 1930-luvulla siellä oli mm. kenraali Hämäläisen kesähuvila. Vastapäätä Mustalahden torppaa oli saunamökki, jossa oltiin paossa Helsingin pommituksia. Haukan tila on Sammatin pohjoisosan ainoa viljelystila. Tilan tupa on rakennettu 1700-luvulla. Lihava-järvi on nimestään huolimatta vain 1 - 2 metriä syvä. Haukantieltä lähtevä Sariolantie on saannut nimensä kirjailija Mauri Sariolan mukaan. Haukantien varrella oleva Herttoniemen leirikeskus oli alunperin apteekkari Evanderin rakennuttama ja nimeltään Huvila. Elias Lönnrotin isovanhemmat Mustapää Matti ja hänen vaimonsa Anna Lena (o.s. Tolpo) olivat asuneet alueella, joka nykyään kuuluu leirikeskukselle. Elias haki aikoinaan Tytylammen lähteestä vettä, sen hyvän maun takia. Lammintalolle on Tytylammelta matkaa noin yksi kilometri. Saimme kuulla, että Haukantieltä lähtevää Lokontietä pitkin pääsee Suomusjärven Laidikkeeseen vanhan hautausmaan ja entisen kirkon paikalle. Retkellä ohitimme myös Siitoonkaupan joka toimi 1950-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Suomusjärvelle tultua Lokontien risteyksen jälkeen alkoi uusittu tie ja uuden moottoritien pää. Lenkin lopuksi sammattiseuralaiset lounastivat Suomusjärvellä Ravintola Family Dreamissa. Paluumatkalla poikkesimme myös Lammintalolla, jossa Matti Helkapalo kertoi muutamalla sanalla Elias Lönnrotin vanhuudenkodista. Tämän vuoden Eliaksen lenkki on sunnuntaina 14. kesäkuuta. Kotokontupäivistä lehdistössä 13. huhtikuuta 2009, 8:45:01 Sammattiseura oli hyvin esillä 4.4.2009 järjestetyssä Sammatin Kotokontupäivä tapahtumassa. Tässä otteita siitä, mitä lehdet kirjoittivat Sammattiseuran osalta. Länsi-Uusimaan Kaisa Mäkelä kirjoitti: Sammattiseura tekee uutta kirjaa Sammattiseura täyttää ensi vuonna 75 vuotta. Juhlavuoteen valmistaudutaan seurassa jo nyt. Tekeillä on uusi kirja Niin pruukattiin praakastella. Kirja tulee käsitämään sammattilaisia henkilöitä, luontoa ja tapahtumia. Kirjaan puretaan yli 200 tuntia nauhalle taltioituja sammattilaisten muisteluja. Ensimmäiset nauhoitukset ovat vuodelta 1953. Sen jälkeen etenkin Turun yliopiston sekä Suomalaisen kirjallisuuden tutkijat ovat nauhoittaneet sammattilaisten tarinoita useaan otteeseen. Syy kirjan tekemiseen on jo siinä, että nauhoilta on löydetty Elias Lönnrotista uutta tietoa. Lönnrot oli innokas kalastaja ja kävi usein kylän poikien kanssa ongella. Nauhalla on kahden 6 - 12-vuotiaana Lönnrotin tavanneen muisteluja. Kirjan painosmäärää ei ole vielä päätetty. Edellistä Sammattiseuran julkaisua painettiin 2000 kappaletta ja jälkeenpäin tarvittiin lisäpainos. Kirjaprojektia vetää Toivo Haatio. Sammattiseura esitteli lauantaina Kotokontupäivillä Antti Arolan löytämiä Sammatin vaakunan ehdotuksia vuodelta 1964. Sinä vuonna Sammatin kunnanvaltuusto päätti ottaa Sammatin kunnan vaakunaksi taiteilija Olof Erikssonin ehdotuksen, jossa vaakunaselityksen mukaan on tunnuskuvana sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti. Vaahteranlehti tuli vaakunaan Lönnrotin nimestä, ruotsin sana lönn kun tarkoittaa suomeksi vaahteraa. Sammatin kunta oli tilannut vaakunan taiteilija Erikssonilta ja yhdeksi reunaehdoksi sanellut, että Lönnrotin elämäntyön on näyttävä vaakunassa. Erikssonin muissa ehdotuksissa oli viisikielinen kannel kuvaamassa Lönnrotin työtä. Kanteletta ei pidetty lainkaan sammattilaisena, vaan karjalaisena soittimena. - Minua kiehtoo B-vaihtoedossa se, että siinä veden päällä kuvattu kannel on kuin vene ja jos Lönnrot piti kalastukseta, niin tämähän olisi ollut sopiva vaakuna, sanoi kesäsammattilainen Tarja Suominen vaakunoita vertaillessa. Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka kertoi, ettei vaihtoehtojen löydyttyä kotiseutuvaakunan vaihtamisesta keskusteltu lainkaan. Sammattiseura sa i Sammatin ja Lohjan kuntaliitoksessa tarpeettomaksi jäänneen vaakunan käyttöoikeuden hallinnan. Vaakuna on Suomen kotiseutuliiton suosituksesta nyt kotiseutuvaakuna. Kaikki vuodelta 1964 peräisin olevat vaakunaehdotukset ovat esillä Sammatin kirjastossa sen aukioloaikoina parin viikon ajan. Sammattiseura on tiedonkulun parantamiseksi avannut uuden blogin. Blogi on osoitteessa http://sammattiseura.vuodatus.net. Ykkössanomien Marja Puisto kirjoitti otsikolla: Sammatti heräsi talviunestaan Kotokontupäivänä SAMMATIN KOTOKONTUPÄIVÄ vilkastutti Sammatin kylää viime lauantaina. Kirjastossa sai tutustua Sammatin vaakunan historiaan. Sammattiseura esitteli eri vaakunavaihtoehtoja, jotka olivat ehdolla vuonna 1964 kunnanvaltuuston kokouksessa. .... KIRJASTON vetonaulana oli Lönnrot-aiheinen tietokilpailu ja historiallisten vaakunavaihtoehtojen esittely. Sammattiseuran puhhenjohtaja Risto Piekka iloitsi suuresti kolmen historiallisen vaakunavaihtoehdon löytymisestä. - Varatuomari Antti Arola löysi nämä vaakunaehdotukset Lohjan arkistosta. tiesimme, että ne olivat olemassa, niiden löytyminen on historiallisesti merkittävää. Nyt ne ovat ensimmäistä kertaa julkisesti nähtävissä, Piekka totesi. Sammatin kunnanvaltuusto valitsi näistä ehdotuksista vaahteranlehti-vaakunan vuonna 1964. Vaihtoehtoja oli alkujaan neljä, joista kolmessa esiintyi kantele. Vaakunat suunnitteli Suomen tunnetuin kuntavaakunoiden tekijä Olof Eriksson. - Vaakunaa suunniteltaessa annettiin raja-arvoksi se, että vaakunan pitää liittyä Lönnrotiin. Vaahtera on ruotsiksi lönn, joten Lönnrotin nimestä tuli vaahtera-aihe. Maalaiskuntien liiton toimikunta ei pitänyt hyvänä kantele-aihetta, koska kanteletta ei ole keksitty Sammatissa, kertoi Sammattiseuran varapuheenjohtaja Toivo Haatio. SAMMATIN KUNNANHALLITUKSEN pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Uittamo kertoi, miten kunnanhallitus ja valtuusto päättivät viime syksynä yksimielisesti antaa vaakunan käyttöoikeudet Sammattiseuralle. - Katsottiin, että Sammattiseura on tietyllä tavalla puolueeton monialainen yhdistys, jonka hoteisiin vaalunan käyttöoikeus voidaan antaa, Uittamo totesi. Piekka kertoi Sammattiseuran tulevasta toiminnasta, joista keskeisin asia on yhdistyksen 75vuotisjuhla ensi vuoden maaliskuussa. Työn alla on kirja "Näi pruukattiin praakastella", jonka julkistaminen tapahtuu juhlissa. Kirja kiinnostaa varmasti, sillä se tulee sisältämään uutta tietoa Lönnrotista. Sammatin vaakunaehdotukset 6. huhtikuuta 2009, 13:44:01 Sammatin kunnanhallitus tilasi vuonna 1963 heraldikko Olof Erikssonilta ehdotuksia Sammatin kunnan vaakunaksi. Ehdotusten tuli liittyä Elias Lönnrotin nimeen ja elämäntyöhön. Olof Eriksson laati neljä vaihtoehtoa, jotka on esitetty seuraavassa: Vaihtoehdot A ja B Vaihtoehdot C ja D. Valituksi tuli lopulta vaihtoehto D. Maalaiskuntien liiton vaakunatoimikunta antoi vaakunaehdotuksista 28.2.1964 lausunnon Sammatin kunnanhallitukselle. Lausunnon sisältö oli seuraava: Vaakunatoimikunta asettaa sekä sisällön että taiteellisuuden puolesta ensi sijalle ehdotuksen D, jossa on sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti. Mitään vaahteraaiheista tunnusta ei ole vielä yhdelläkään kunnalla. Se sopii erittäin luontevasti juuri Sammatin tapaiselle eteläsuomalaiselle maalaiskunnalle. Kuviona se on selväpiirteinen. Kanteleaihetta, joka on käytännössä Ilomantsissa ja Vetelissä, toimikunta ei pidä kunnalle erityisen sopivana, koska kantele ei oikeastaan ole Sammatissa kotoinen. Heraldiselta kannalta ehdotus A on hyväksyttävä; sisällön puolesta se olisi jonkinlainen "Runo Suomi ja Kirja Suomi" aihe. Tämä ehdotus asetetaan II sijalle. Ehdotuksia B ja C vaakunatoimikunta ei pidä tyylillisestikään hyväksyttävinä, koska ääripiirteiltään suoraviivaisen kanteleen yhdistäminen aaltokoroihin tekee levottoman vaikutuksen. Ainakin pitäisi aaltokoro poistaa ja paalun tai hirren siis olla suora. Vaakunatoimikunta suosittaa siis ehdotusta D Sammatin kunnan vaakunaksi. Kotokontupäivä 4. huhtikuuta 2009 4. huhtikuuta 2009, 19:57:01 Sammatissa vietettiin Kotokontupäivää viidettä kertaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun myös Sammattiseura oli mukana. Hieman pilvisestä säästä huolimatta Sammatin kirjastoon löysi moni tiensä. Päivän päätteeksi arvottiin toripaikat eri järjestöjen kesken. Seuran pisteessä oli nähtävillä Heraldikko Olof Erikssonin v. 1963 suunnittelemat Sammatin vaakunaehdotukset. Ehdotukset ovat näytillä kirjastossa sen aukioloaikoina vielä parin viikon verran. -----Sammattiseuran tietokilpailun vastanneiden joukosta arvottiin kolme palkinnonsaajaa. Palkintona oli Sammattiseuran vaahteranlehtimuki. Arvontaan osallistui 24. Onnetar suosi tällä kertaa seuraavia henkilöitä: Iivonen Seppo Partanen Taina ja Tammisto Harri Onnea voittajille! Tietokilpailun kysymykset Oikeat vastukset on lihavoitu 1. Elias Lönnrotilla oli viisi lasta A. 3 tytärtä, 2 poikaa B 4 tytärtä, 1 poika C 5 tytärtä 2. Sammattiseura viettää v. 2010 juhlavuotta. Se täyttää silloin A. 100 v. B 75 v. C 50 v. 3. Elias Lönnrot julkaisi aikanaan lehteä nimeltä A Mehiläinen B Maahinen C Kimalainen 4. Sammatin kotiseutuvaakunan hallinnointia hoitaa A Kuntaliitto B Suomen Kotiseutuyhdistys C Sammattiseura 5. Paikkarin torpan läheisyydessä olevan Miinan mökin Sammatissa omistaa A Museovirasto B Sammattiseura C Kulttuuriperinnesäätiö 6. Lönnrotin kulkiessa Kaukolasta Lohjalle hän joutui avaamaan A 15 porttia B 22 porttia C 31 porttia 7. Kanteletar ilmestyi v. 1840 nimellä A Kanteletar, Kalewalan sisaar B Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä C Kanteletar ja Karjalan Wirsiä 8. Minä vuonna Sammatin kirkko valmistui A 1755 B 1780 C 1800 9. Kuka sammattilainen kynti viimeisenä härillä A Henriksson B Anderson C Fredrikson 10. Minä vuonna Sammatin kirjastorakennus valmistui A 1850 B 1857 C 1867 11. Mille taloille luovutettiin vuonna 2009 Sammatin kunnallisvaakunat A Sampaala B Nuorisoseurantalo C Työväentalo D Parvin tupa E Miinan mökki 12. Oliko Koivikon kievari alunperin A kauppa B kansakoulu C kunnantoimisto Sammattiseura nyt 24. maaliskuuta 2009, 10:08:01 Jäsenmäärä on 31.12.2009 yli 500. Sammattiseura on jäsenmäärältään Sammatin suurin kansalaisjärjestö.Merkittävimmät lähiajan tapahtumat ja toiminnot: Sammatin koulun henkisten kilpailujen parhaimmiston palkitseminen tunnustuspalkinnolla 13.02.2009 Kotiseutuvaakunan luovuttaminen Sampaalalle, nuorisoseurantalolle, työväentalolle, Parvin tuvalle ja Miinan mökkiin 20.02.2009 Sammattiseuran vuosikokous Helsingissä Postitalolla 2.4.2009 klo 17 alkaen (klo 16 kahvitarjoilu) Sammattiseura osallistuu Kotokontu-tapahtumaan omalla esittelypöydällään 4.4.2009 Sammatin kirjastossa. Veteraanikiven hankkiminen Sampaalan alueelle yhdessä maamiesseuran kanssa Sammattilaisista ja Sammatista kertovan kirjan julkaiseminen maaliskuussa 2010. Kirjan työnimenä on "Simmottis pruukattiin kun praakattiin". Sammattiseuralla on vastuu kesätorin järjestövuorojen jakamisen organisoinnista ja jaosta vuonna 2009. Sammattiseuralla on vastuu Itsenäisyyspäivien juhlallisuuksien järjestelyistä 06.12.2009. Kesän 2009 toimintakalenteri julkaistaan jäsenkirjeessämme maaliskuussa 31.03.2009. Arvoisa jäsen. Mielihyvin vastaanotamme Sinulta ehdotuksia uusista toimintaideoista. Voit tehdä ne esim e-mailina hallituksen jäsenille. Osoitteet löydät kohdasta ”hallitus”. (päivitetty 24.03.2009) Isännänviiri 23. maaliskuuta 2009, 13:00:01 Seuralle on tullut kyselyjä loppuunmyydyistä isännänviireistä. Haluisimme jälleen niitä tilata ja voidaksemme sen tehdä, pyydämme halukkaita ostajia ilmoittautumaan sitovalla ostolupauksella. Mikäli saamme riittävän määrän viiritilauksia, hankimme ne ja ilmoitamme siitä seuraavassa jäsenkirjeessä. Isännänviirin koko on 50x500 cm (kuten aiempikin), materiaali perinteinen kudottu polyesterkangas, 155 g/m2, painatus 3 värillä, normaali isännänviirikiinnitys eli ylhäällä kolmionaru ja viiriliitin. Isännänviiri on mitoitettu suomalaisissa omakotitaloissa eniten käytettyyn lipputankomittaan, joka on 9 metriä. Viirin voi tarvittaessa helposti lyhentää, mikäli se tuntuu liian pitkältä lyhyempään lipputankoon. Ennakkoon tilatun isännänviirin hinta on 60 euroa/kpl. Myöhemmin viirin hinta on 75 euroa kappaleelta. Isännänviirit voi noutaa lauantaina 13.6. Sammatin kesätorilta, jolloin torilla on seuran perinteinen jäsenpäivä. Tilauksen voi tehdä 30.4.2009 mennessä tuula.silvennoinen (ät) kolumbus.fi . Lehdissä kirjoitettua 23. maaliskuuta 2009, 11:59:01 Sammattiseura on viimeisen vuoden aikana ollut aktiivisesti esillä lehdistössä. Seuraavassa on esitetty joitakin esimerkkejä Länsi-Uusimaasta: Sammatin koululaisia palkittiin henkisten kilpailujen tuloksista. Aiheesta kirjoitti Länsi-Uusimaa 14.2.2009. Sammattiseura tukee koulun henkisiä kilpailuja, 14.2.2009 Sammatin kunnanvaakunasta Länsi-Uusimaassa 23.2.2009. Yhdistyksille kotiseutuvaakuna, 22.2.2009, Länsi-Uusimaa Sammattiseura kerää tarinoita, 16.10.2008, Länsi-Uusimaa Kolumni 'Kaveria ei jätetä' 19.6.2008 Länsi-Uusimaassa. Sammattiseura sai Sammatin kunnan vaakunan käyttöoikeudet, Kotiseutuposti 10.2.2009 Lisäksi Ykkössanomat on julkaissut lukuisia Sammattiseuraa käsitteleviä juttuja. Näistä on laadittu erillinen sivu. Lehdissä kirjoitettua 22. maaliskuuta 2009, 0:20:01 Länsi-Uusimaa 16.4.1935 Sammatti-seura Helsingissä vietti Eliaksen päivää t.k.9:tenä HOK:n kerhohuoneistossa tavallista juhlallisemmin. Nti Einilä avasi illatsun sepittämällään runomuotoisella tervehdyksellä, minkä jälkeen neiti Rantanen esitti pianonsoittoa. Reino Silvanto piti puheen Kalevalan merkityksestä ja Elias Lönnrotista ihmisenä, kertoen myös huvittavia yksityiskohtia suurmiehemme elämästä. Laulajatar, neiti Eliasson, lauloi mukaansatempaavasti useita lauluja nti Rantasen myötäillessä. Senjälkeen nti Leeni Jalava esitti tunnetun mehevästi R. Silvannon kirjoittaman sammattilaisen murrejutun 'Musta Kökkä ja vaimihmiset', jota yleisön nauru säesti. Sitten seurasi yleinen tanssi, jonka lomassa neiti Aaltonen lausui Kanteletarta. Musikantti Syrjänen Sammatista johti hanurillaan tanssin. Illanvietto oli vauhdikas, väkeä 80 henkeä, paljon uusia jäseniä. Toukokuun 9 p:nä kevätkokous samassa paikassa klo 20. Tervetuloa. Lehdissä kirjoitettua 21. maaliskuuta 2009, 23:18:01 Länsi-Uusimaa kirjoitti 15.2.1935 otsikolla: ,Sammatti-seura' Helsingissä Lähes vuodenajan ovat Helsingissä oleskelevat sammattilaiset, sekä entiset että nykyiset, ja jotkut muut Sammattia harrastavat henkilöt kokoontuneet kerran kuukaudessa viettämään iltaa kotiseudun merkeissä milloin ohjelman mukaisesti, milloin vapaasti seurustellen. Näissä illatsuissa on enimmäkseen ollut läsnä 20 – 30 henkeä. Mutta varsinkin viime joulukuun 'puurojuhlassa' oli väkeä tavallista runsaammin, noin 70 henkeä, jotkä näyttivät olleen hyvin tyytyväisiä tähän H:gin Osuuskaupan kerhohuoneessa vietettyyn ohjelmalliseen 'pikkujouluun'. Jo pitemmän aikaa on H:gin sammattilaisten keskuudessa tuumittu oman seuran perustamista, mihin onkin alunpitäen pyritty. Nyt Kalevala-vuonna uskallettiinkin toivomus panna täytäntöön ja viime tammikuun 10 p:nä tehtiin siitä yksimielinen päätös. Jo t.k. 7 p:nä pidettiin vuosikokous, hyväksyttiin säännöt ja valittiin johtokuntaan herrat U. Heino (puheenjoht.), R. Silvanto (varapuheenjoht.), A. Nurmi ja K Alen sekä neidit Lea Jalava ja Alma Einilä; varalle P. Saxell ja E. Leino. Kun seuran jäseneksi voi päästä jokainen Sammattia harrastava henkilö ja siis kesävieraskin, niin toivotaan asiaa kannatettavan lukuisasti. Terve tuloa jatkokoukseen, joka pidetään Helsingin HOK:n kerhohuoneessa Turuntie 30 maalisk. 7 p:nä klo 20. Sammanranta 20. maaliskuuta 2009, 11:09:01 Sammattiseuralaisia seuransa palstalla v. 1964 Kuvan otti Esko Silvanto. Kuva Sampoyhdistys ry:n arkistosta
© Copyright 2024