Lohkare 1 14.4.2011
Lohkare Leena Anttila Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad 1/2011n 14.4.2011 Kärsimyksestä toivoon Lohjalaiset ristinkantajat Jälleen kerran meidät on pysäytetty. Japanin maanjäristys, tsunami ja ydinvoimalan vahingoittuminen ovat tehneet meille jokaiselle selväksi sen, että kaikessa viisaudessaan ihminen on pieni ja voimaton. Olemme saaneet muistutuksen siitä, että maapallo on elävä planeetta, joka liikkuu Hetki hiljaisuutta Ihminen on tärkein Paasto ja pääsiäinen muodostavat ajallisen jatkumon, minkä aikana kuljetaan hiljentymisestä haudan kautta uuteen iloon ja elämään. Tänä keväänä Pyhä-painopisteessä keskitytään paastonaikaan ja pääsiäiseen, erityisesti ylösnousemuksen riemuun: evl.fi/pyha/ paasiainen Länsi-Uudenmaan seurakuntaelämä on muutosvaiheessa – taas. Kun Lohjalle tuli ensimmäinen kirkkoherra 1300-luvulla, seurakuntaelämä ja seurakuntarajat olivat toisenlaisia kuin nykyään. Vuosisatojen aikana kirkkoherrat ovat vaihtuneet ja kirkon toimintaympäristö on muuttunut useaan kertaan. Muutos on luonnollinen kumppani kirkolle, joka on lähetetty muuttuvaan maailmaan julistamaan uskoa ylösnousseeseen Kristukseen. Kirkko ammentaa vahvasta perinnöstään, mutta sen katse on aina tulevaisuuteen. Näin on myös Länsi-Uudenmaan muutoksissa. Kaiken ytimessä on kysymys siitä, miten evankeliumi ja kristillinen lähimmäisenrakkaus tavoittavat parhaalla mahdollisella tavalla kunkin seurakuntalaisen. Ihminen on tärkein. ja muuttuu oman tarpeensa mukaisesti. Ihminen on vain osa luomakuntaa. Kukaan meistä ei haluaisi katastrofeja, emme luonnontuhoja emmekä ihmisen aiheuttamia, mutta silti niitä mahtuu jo- voimme tukea heitä kaikella, millä osaamme. Vaikka lohjalainen ei kannakaan japanilaisen ristiä, on kaupunkimme silti täynnä ihmisiä, jotka kantavat näkymättömiä ristejään. Nämä ristit eivät ole itse valittuja tai otettuja, emmekä me rakasta niitä. Ne on annettu kysymättä kannettaviksi. Yksikään ei jää niitä paitsi. Lukematon määrä näkymättömiä ristejä! Sen olemme oppineet, että on helpompi elää, jos piilottaa ristinsä. Risti tuo usein mukanaan häpeän tai pelon ja kuluttaa matkaviittamme ohueksi. Kerran vuodessa kuitenkin meitä lohjalaisia, japanilaisia ja jokaista maanpiirin asukasta kutsutaan ottamaan ristimme. Hiljaisen viikon rukouksia Palmusunnuntaina seuraan Sinua, aasilla ratsastava kuningas. Jeesus, tervetuloa kotiini ja sydämeeni. Malkamaanantaina olen kanssasi Getsemanessa. Rukoilen apua ahdistuksessani. Tapahtukoon Sinun tahtosi! Tikkutiistaina mieleni valtaavat väärät syytökset, joilta en voinut puolustautua. Olethan vierelläni vihollisteni edessä. Kellokeskiviikkona pesen käteni ja pakenen vastuuta kuten Pilatus. Pois se minusta! Herra, anna anteeksi heikkouteni. Kiirastorstaina liityn viimeisen illan aterialle. Mikä ilo nauttia ruuasta, juomasta, seurasta! Kiitän siitä tänään, ja aina ehtoollisella. Pitkäperjantaina katson ristiä. Ristin juu- rella huudan kanssasi: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit! Lankalauantaina on aivan hiljaista. Risti on tyhjä. Sinä pyhitit haudan lepopaikaksi. Herra, armahda minua. Siunaan itseni ristinmerkillä. Pääsiäisviikon rukouksia Pääsiäissunnuntain aamuna hauta on tyhjä. Ihmettelen Marian kanssa. Kristus on ylösnoussut! Kiitän ja iloitsen. Maanantaina kuljen Emmauksen tiellä. Herra, auta minua tunnistamaan Sinut ihmisissä ja muistamaan, että kuljet rinnallani. Tiistaina hämmennyn kärsimyksen jäljistä, niistä tunnistan Herrani. Pyydän Sinua ja lähimmäisiäni jakamaan leivän kanssani. Keskiviikkona kiitän ravinnosta. Niin kuin Pietarin kalasaalis, myös minulle tarjoamasi hyvyys ja rakkaus on yltäkylläistä. Torstaina pohdin paikkaani maailmassa. Mykistyn Sinun osoittamasi luottamuksen edessä: Menkää kaikkialle maailmaan! Perjantaina palaan tyhjälle haudalle. Millaista oli naisten ihmetys ja riemu? Tänäänkin saan viedä ilosanomaa. Lauantaina katson rohkeasti eteenpäin. Sinä annoit minulle tehtävän ja lupasit olla kanssani maailman loppuun asti. Sunnuntaina muistan kastettani, sen lupausta ja velvoitusta. Nimeltä kutsuen ohjaat elämääni. Kiitos! Siunaan itseni ristinmerkillä. Meitä kutsutaan liittymään ikiaikaiseen jotka kulkivat ihmisen osan loppuun asti. Tässä saatossa ristimme saa olla näkyvä ja tuntuva. Tule risteinesi meidän muiden ristinkantajien joukkoon. Lähde kanssamme hiljaisen viikon matkalle: Kiirastorstain ehtoolliskirkkoon, Pitkäperjantain surukirkkoon tai Pääsiäisen ilokirkkoon. Tule kokemaan ja ymmärtämään, kuinka Jumala itse haavoissaan kantoi haavamme, kivussaan kipumme, kuolemassaan kuolemamme ja ylösnousemuksessaan avasi tien ikuiseen elämään. Ristimme on jo kertaalleen kannettu ja sovitettu – jok´ikinen ihmiskunnan risti. Meille ristintien kulkijoille on annettu tulevaisuus ja toivo. Koko luomakunnalle ja jokaiselle ristinkantajalle kajahtaa Pääsiäisen väkevä sanoma: Kuoleman pimeys on väkevä, Jumalan rakkaus ja armo vielä väkevämpi! Marja Heltelä Lohjan seurakunnan vs. kirkkoherra 2 Lohkare Kolu m n i Lapsille ja lapsenmielisille Jouduin vaihtamaan joululahjaksi saamani kirjan. Kirjakaupassa tuumailin ja tuijottelin nimikkeitä: mikään ei ihan kolahtanut. Sitten muistin lukeneeni ylistävän arvion Jaakko Heinimäen kirjoittamasta ja Christel Rönnsin kuvittamasta Suomen lasten Raamatusta. Koska vanhukset tiettävästi muuttuvat lasten kaltaisiksi, päättelin teoksen sopivan hyvin myös mummoikäiselle ja solautin hyllystä löytyneen lupaavan värikkään kirjan reppuuni. Raamatunlukuni on viime aikoina kovasti takkuillut, mutta nyt totesin tehneeni löydön: kirja on riemastuttava yhdistelmä luontevan arkista kerrontaa ja ilmeikkäitä, hupaisia kuvia. Alkajaisiksi nautiskelin piirrosten osuvuudesta, välillä niille sydämellisesti hihitellen. Delila viestittää filistealaisten sotapäälliköille sujuvasti kännykällä, Jeesuksen luo siunattavaksi tuodulla pikkuisella on tuoksahtavat liberot ja Daavidin haaveellisesta harppusoolosta vähät välittävä nuoriso kuuntelee mp3-soittimista mielimusiikkiaan. Tutut kertomukset on tarjoiltu sellaisessa muodossa, että ne puhuvat vahvasti myös tämän ajan lukijalle. Häntä ei kannata pelotella uskoon, vaan on löydettävä muita houkuttimia. Kunnioitus Raamatun ainutkertaista sanomaa kohtaan säilyy samalla kun sivuilta paistava elämänilo, jännitys ja huumori kutsuvat vastustamattomasti seuraansa. Lapsenlapsen kanssa olemme lukeneet jo monia kiintoisia kertomuksia. Pietarin kalansaalis oli läheinen aihe himokalastajan tyttärelle, joka kotipihallaan on tottunut verkkoihin ja niiden selvittelyyn. Kuva laupiaasta samarialaisesta sai nelivuotiaan tuumimaan, olisivatkohan muumilaastarit lääkinneet potkitun miehen kivut ja haavat yhtä tehokkaasti kuin ne ovat parantaneet hänen ja pikkuveljen nirhamat. ”Herra suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeuttaa muuttaa mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Suo, että osaisin elää päivän kerrallaan, iloita hetkestä kerrallaan, hyväksyä vaikeudet tienä rauhaan, ottaa tämän syntisen maailman Jeesuksen tavoin sellaisena kuin se on, eikä sellaina kuin itse haluaisin sen olevan, että osaisin luottaa siihen, että sinä teet kaiken hyväksi, jos suostun tahtoosi, jotta voisin elää kohtalaisen onnellisena tässä elämässä ja riemuita kanssasi ikuisesti tulevassa. Aamen.” Henkinen huolto käynnistyy hitaasti Japanissa Piirros: Yrjö Tavaila Suureen Kulkueeseen; liittymään askeliin, Ja yksi pysyy: On suuri ihme seurakunta Herran! Maailman muoto vaikka katoaa, on Jeesus Kristus sama ikuisesti, hän itse seurakuntaa rakentaa. (Virsi 165:1) Leena Anttila vat ristiään vielä pitkään. Me suomalaiset Leena Anttila kaiseen ihmiselämään. Japanilaiset kanta- Jos usko on niin vahva ja väkevä osa elämää kuin me kristityt väitämme, se ehdottomasti ansaitsee vastaavanlaisen ilmiasun. On harmillista, jos uskomme ydintotuudet verhotaan niin mielikuvituksettomaan kaapuun, ettemme innostu tekemään niiden kanssa lähempää tuttavuutta. Kun perinteisen Raamatun asiakirjamainen kappalejako, pieni präntti sekä loputtomat numerot ja alaviitteet karkottavat ikääntyvän ruustinnan, niin käy luultavasti myös nuorelle lukijalle. Raamattu on kirja elämästä, kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä. Se on tulvillaan kuohuvia tunteita ja dramaattisia tapahtumia, pakahduttavaa tuskaa ja säteilevää riemua. Pääsiäisenä siirrytään syvimmästä epätoivosta ja kuolemasta elämään sellaisella rytinällä, että kalliot halkeavat. Tämäkin uskomaton ihme havainnollistuu vaikuttavasti, kun asialla ovat lahjakas kertoja ja oivaltava kuvataiteilija. Pääsiäisiloa! Eeva Tavaila Japanin maanjäristyskatastrofin synnyttämä pelko ja ahdistus näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua luterilaisten kirkkojen työssä. Kriisiavun tarve ei ole samanlaista japanilaisessa yhteiskunnassa kuin Suomessa. Japanissa keskitytään nyt ensisijaisesti jokapäiväisestä elämästä selviämiseen kuten terveydenhoidon ja elintarvikehuollon järjestämiseen. – Henkinen huolto on Japanissa vasta alkutekijöissään. Japanilaiset eivät toisaalta edes hae henkistä kriisiapua, vaan suhtautuvat aasialaisen ajattelutavan mukaan tyynesti vastoinkäymisiin, kertoo Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän Japanin työaluevastaava, pastori Tapio Pokka, joka on ollut lähetystyössä Japanissa. Japanissa on mielenterveysapua saatavissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Kriisitilanteiden seuraukset kohdataan pääsääntöisesti vasta vuosien kuluttua. Lähetystyöntekijät tarjoavat kuitenkin keskusteluapua kriisin satuttamille ihmisille. Tunteiden ilmaiseminen on japanilaisessa kulttuurissa pidättyvämpää kuin länsimaissa. Akuutin tilanteen jälkeen traumoista vaie- taan ja ne saattavat nousta vasta vuosien kuluttua näkyviin esimerkiksi itsetuhoisuutena. – Kohtaamisessa on tärkeintä aito läsnäoleminen, Pokka jatkaa. Evankelis-luterilaisella Lähetysyhdistys Kylväjän lähetit toimivat Koben alueella. Lähetit työskentelevät eri tehtävissä pienissä seurakunnissa. He ovat mukana kirkon työalojen kehittämisessä sekä Koben luterilaisen teologisen seminaarin ja raamattukoulun opetustehtävissä. Myös Kansanlähetyksellä ja Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä (Sley) on Japanissa lähetystyöntekijöitä. – Rukoilen ja toivon muidenkin rukoilevan myös Japanin ja lähialueen avustustyöntekijöiden ja niiden kansainvälisten avustusjärjestöjen puolesta, jotka parhaillaan kartoittavat tuhon laajuutta ja etsivät oikeita ja tehokkaita tapoja auttaa. Auttakoon Jumala, että järkytys ei johtaisi meitä lamaantumiseen vaan synnyttäisi halun tehdä voitavamme niiden puolesta, joiden elämän onnettomuus on särkenyt, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen. Kirkon tiedotuskeskus Mikko Heikka Espoon hiippakunnan piispa Paastonaikana tarkistetaan elämän suuntaa Elämällä tahtoo olla taipumus kaavamaistua. Ajankäyttö, tapa ajatella ja jopa koko elämänkatsomus jumittuu miltei huomaamatta samaan uraan. Siksi välillä on hyvä pysähtyä vähän pitemmäksi aikaa pohtimaan oman elämän rataa. Onko jotakin, minkä pitäisi olla toisin? Paastonaikana ihmisiä kutsutaan aivan erityiseen itsetutkisteluun. Tätä auttaa se, että joitakin arjen tapoja muutetaan konkreettisesti. Elämää rauhoitetaan ja turhia asioita pudotetaan pois. Jotkut paastoavat makeisista, liiallisesta televisiosta tai jostakin muusta vähemmän tarpeellisesti. Samalla otetaan joku syvällisempi mietiskelyprosessi työn alle. Esimerkiksi luetaan uskonnollista kirjaa, käydään tavallista ahkerammin kirkossa tai vaikka tehdään pitkiä kävelylenkkejä, joiden aikana hiljennytään oman Jumalan eteen. Paastonaika päättyy pääsiäiseen. Näin ilmaistaan kristillinen usko siihen, että ihminen saa elämänsä uudistavan voiman viimekädessä Jumalan Pojan kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Kirkon tiedotuskeskus/ Kari Kuula Pääsiäissivusto kutsuu hidastamaan tahtia Paasiainen.fi –nettisivusto käsittelee kirkkovuoden ajan teemoja aikakauslehtimäiseen lifestylejournalismin tyyliin. Sivusto kannustaa hiljentämään tahtia, ottamaan rennommin ja kuuntelemaan enemmän itseään. Sivustolta löytyy esimerkiksi videoita, henkilöhaastatteluja, paastovinkkejä ja blogeja. Kirjoittajina ovat muun muassa historioitsija Jukka Relander ja kirjailija Merete Mazzarella. Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus merkitsee sitä, että ylösnoussut Kristus on avannut uuden tien ja toivon kuolemasta elämään. Var- Leena Anttila Pääkirjoitus haisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla. Aluksi Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vietettiin yhtenä juhlana, pääsiäisenä. Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuoleman muistopäivänä tavataan 300-luvulta lähtien. Perinne on syntynyt todennäköisesti Jerusalemissa. Kirkkovuoden pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen (paastonaika), itse juhla ja helluntaihin asti kestävä juhla-aika. Pääsiäisjakson keskuksen muodostaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kirkon tiedotuskeskus Lohkare 3 T ava t t av i ssa Vihkimystään odottava diakoni Ari Heikkilä: Leena Anttila Ari huolehtii siitä, että kaikki varmasti saavat lisää kahvia Virkkalan virkistyspiirissä. Nuori mies tervehtii iloisesti Virkkalan diakoniatyön huoneessa. Ari Heikkilä, Jonna Seppälän viransijainen on työskennellyt Lohjan seurakunnassa marraskuun alusta lähtien. Hän valmistautuu juuri alkavaan virkistyspiiriin tarkistamalla päivän tekstit. Eletään paastonaikaa. misestä, ja kaatumisten ennalta ehkäisemisestä. – Aivan, elämän leipä se on, helpoiten selitettävissä oleva Raamatun kohta. Sillä eihän ihminen elä pelkästään leivästä, vaan tarvitsee myös hengen ravintoa. Siitä hän pitää alkuhartauden. Sen jälkeen fysioterapeutti puhuu ikäihmisille lihaskunnon ylläpitä- Diakoniatyöntekijöistä vain 7,5 prosenttia miehiä Kirkon diakoniatyöntekijöistä vain 7,5 prosenttia on miehiä. Mikä sai nuoren miehen kiinnostumaan alasta? Ari kertoo, että lukiossa tuli aika pohtia tulevaa ammattia ja hänellä suunta oli selkeä. – Rippikoulun jälkeen olin paljon mukana seurakunnan nuorisoja rippikoulutyössä. Kipinä seurakuntatyöhön syttyi nopeasti. Pesti Virkkalassa kestää toukokuun loppuun. Sen jälkeen on Lohjan rovastikunnan kehitysvammaisten rippikoululeiri Vihdin Riuttarannassa. Sitten työ jatkuu Vantaalla Tikkurilan seurakunnassa. – Tiksissä menen tekemään ensin kesälomansijaisuutta ja sitten tuuraan toista diakonia vuoden loppuun saakka. – Ei me Aria pois päästettäisi, huokaa työkaveri, lastenohjaaja Ulla Paananen. Ari on niin nuori. Ullalle hän Ari valmistui keväällä 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulusta Järvenpäästä. Hänellä on sosionomin (AMK) perustutkinto, johon hän on sisällyttänyt kirkon diakonian virkaan kuuluvat opinnot. Ari on suorittanut myös laajoja aikuissosiaali-, mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä opintokokonaisuuksia. Toukokuun 29. päivänä paita vaihtuu virkapaitaan, kun hänet vihitään diakoniksi Espoon tuomiokirkossa. Diakonian viranhaltijan puku on mustan puvun, tavallisen puvun tai muun asukokonaisuuden kanssa pidettävä pantakaulus ja vihreä paita. – Sitten ei enää aamulla töihin lähtiessä tarvitse miettiä, minkä paidan päällensä laittaisi, Ari iloitsee. Ennen vihkimystä hän käy vielä virkaan valmistavan ordinaatiokoulutuksen. Diakonian viroissa toimii diakoneja ja diakonissoja, joista käytetään myös yleisnimikettä diakoniatyöntekijä. Ari kertoo, ettei sukupuoli enää määritä nimikettä. – Sen määrittää vain koulutus. Tämä on nykyinen käytäntö. Diakonissa on diakonisen hoitotyön ja diakoni diakonisen so- siaalityön asiantuntija. Eli jos Ari olisi diakonisen hoitotyön asiantuntija, olisi hän diakonissa. Työstään hän kertoo, että aikaa kuluu Virkkalan alueen vastaanottotyöhön, diakoniaruokailuihin ja eläkeläiskerhoon. Tarvittaessa hän tekee myös kotikäyntejä. –Jos henkilöllä on voimavarat vähissä tai kokonaan loppu, eikä hän jaksa tulla vastaanotolleni, menen hänen luokseen. Joskus hän vie asiakkaalle mukanaan jotain ruokaa keittiöltä, tai koppaa mennessään kaupasta jotain mukaansa, jos tilanne vaikuttaa vakavalta. ”Tällaista olen ajatellut diakonin työn olevan” Ari itsekään ei ole päässyt elämässään helpolla. Hänellä on synnynnäinen vamma molemmissa käsissä. Hän on kuitenkin oppinut elämään vammansa kanssa erittäin hyvin. –Sorminäppäryyttä vaativissa tehtävissä keksin toisenlaisen tavan tehdä asian, tai pyydän rohkeasti apua. Arkiaskareissaan hän on oppinut olemaan innovatiivinen. Ja jos auton manuaalivaihteiden käyttö on hankalaa, ajetaan automaattivaihteisella autolla. Tai harrastuksista 95 prosenttia on poissuljettu, niin harrastetaan sitä, mitä jää jäljelle. – Pienenä mietin, että isona minusta tulee varmaankin nörtti, kun tykkäsin tietokoneista. Mutta Arista tuli diakoni, sillä hän välittää ihmisistä. Hänellä on paljon ystäviä. Hän on valoisa, ystävällinen, sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ekstrovertti. Ari kertoo viihtyneensä Lohjalla erittäin hyvin. – Tämä on ensimmäinen kirkon alan työpaikka minulle. Tällaista olen aina ajatellut diakonin työn olevan. Teksti ja kuvat Leena Anttila Elämän kohtuullistaminen on mun juttu Leena Anttila Uusi virkapaita. Ari panostaa hankinnoissaan tuotteen kestävyyteen ja laatuun. 4 Lohkare Vantaalta kotoisin oleva Ari Heikkilä on 24-vuotias ja horoskoopiltaan jousimies. Ari iloitsee hyvin pienistä asioista, sillä mikään elämässä ei ole itsestään selvyys. – Downshifting on mun juttu. Se tarkoittaa sitä, että keskitytään elämän perusasioihin ja vaihdetaan vaihdetta pienemmälle. Missä ja miten asut? – Tikkurilassa. Minulla on yksiö, jota tykkään sisustaa ja pitää siistinä. Mitkä ovat hyveesi? – Olen varsin positiivinen. Entä paheesi? – Menen joskus liian myöhään nukkumaan. Mitä radiokanavaa kuuntelet? – YleX, Radio Helsinki ja autossa Yle radio 1. Minkä kirjan luit viimeksi? – Edvin Robertsonin kirjoittama elämäkertateos ”Dietrich Bonhoeffer: Elämä ja julistus” Minkä elokuvan katsoit viimeksi – Kohtalon valvojat. Mikä saa sinut laulamaan? – Iloiset asiat ja hyvä tunnelma. Mitä teet vapaa-aikanasi? – Pidän hyvin paljon uimisesta. Yleensä käyn uimahallissa 1–2 kertaa viikossa. Nyt minulla alkoi myös pyöräilykausi. Tykkään pyöräillä lyhyempiä ja pitempiä lenkkejä. Mitä urheilulajia seuraat? – Olen varsin kehno penkkiurheilija. Mitä televisiosarjaa katsot? – Kova laki. Mitä musiikkia kuuntelet useimmiten? – Kaikenlaista, gospelia, poppia, rokkia, reggaeta, klassista. Riippuu tunnelmasta ja seurasta. Mitä sarjakuvaa seuraat? – Satunnaisesti Fingerporia. Lempiruokasi? – Lohi eri tavoin valmistettuna. Mitä ruokaa osaat mielestäsi tehdä parhaiten? – Lohipasta. Erikoisin asia jota olet juhlinut? – Mielestäni ei tarvita erikoista syytä juhlaan. Elämässä voi ja kan- nattaa juhlistaa myös pieniä ja arkisia asioita. Lempikaramellisi? – Salmiakkisuklaa. Entä kotieläin? – Minulla ei ole eläimiä. En ole kovinkaan eläinrakas. Mistä vuodenajasta pidät eniten? – Kesästä. Pidän kuitenkin myös muista vuodenajoista. Kuinka paljon seuraat politiikkaa? – Varsin paljon. Mitä työtä haluaisit kokeilla? – Arkkitehdin työtä. Mistä unelmoit? – Lomasta ja vapaa-ajasta. Mihin haluaisit matkustaa? – San Franciscoon. (Ari on myös matkustellut paljon. Hän on käynyt Etelä-Afrikassa, Kiinassa, Indonesiassa, Australiassa, Thaimaassa, Yhdysvalloissa ja useissa eri Euroopan maissa) Millaisella autolla ajat? – Subaru Impreza. Mikä ärsyttää liikenteessä? –Turhat ohitukset. Mikä sinut saa suuttumaan? – Suutun harvoin. Epäoikeudenmukaisuus saattaisi saada minut suuttumaan. Entä ilahtumaan? – Elämän pienet hyvät asiat. Ihmisen tulisi olla onnellinen pienistäkin asioista. Mihin uskot? – Jumalaan, joka on maailman toivo. Lempisanontasi? – Ei järvi soutamalla kulu. Diakonien ja diakonissojen koulutus kestää 3,5 vuotta. Piispainkokouksen edellyttämät 90 opintopisteen laajuiset teologiset ja kirkolliset opinnot suorittaneilla on kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni, diakonissa) virkaan. ”On elämässä paljon mikä kummastuttaa voi.” Virkavapaalle siirtyminen ja toisen viran vastaanottaminen tuli ajankohtaiseksi, kun siihen avautui mahdollisuus. Olen paljosta kiitollinen Lohjan seurakunnalle työyhteisönä ja erityisesti teille rakkaat seurakuntalaiset. Olen saanut kulkea kanssanne kappaleen matkaa erilaisissa olosuhteissa, kirkollisissa tilaisuuksissa ja luoda tilan, jossa Kristus kohtaa ihmisen. Meissä kaikissa asuu pieni tai suuri säveltäjä. Luomme sävellyksiä kaikkialla missä liikumme, kotona, harrastuksissa, töissä jne. Perussävel voi olla iloinen, kannustava, mukaansa tempaava. Toisinaan se voi olla epävarma, poissaoleva ja aggressiivinenkin. Samaa perussävelmää voimme soittaa ja laulaa täysin erilaisilla sovituksilla. Koemme elämää mieliin painuneiden sävelmien kautta. Jonakin päivänä voimme havaita, ettei vanha tuttu virsi olekaan soinniltaan paras, vaan siitä puuttuu jotain. Huomaamme lisääntyneen epävireisyyden ja ymmärrämme, että jotain on tehtävä. ”Siis käymme matkaamaan nyt tuntemattomaan. Ei sydämemme laulua voi mikään sammuttaa.” Vaatii suurta rohkeutta muuttaa yhtäkkiä sävellajista toiseen. Joutuu myöntämään, ettei opikaan heti. Huomaa tarvitsevansa harjoitusta. Muutos vaatii myös sitkeyttä, sillä todennäköisesti on kriitikoita, joilla on omasta mielestään vielä parempi sovitus tai jopa kokonainen sävellys. Sisintään kuuntelemalla ja tervettä harkintaa käyttäen löytyy usein kaikkia tyydyttävä lopputulos. 2.Tim1: 7–10 ”On meidän matkakumppanimme sana Jumalan.” Miten mahtavaa onkaan pitkän harjoittelun jälkeen huomata, että erilaiset sävelet voivat toimia kauniisti ja soida vielä kauniimmin moniäänisinä päällekkäissovituksina yhdessä. Kaikki riemunkirjavat sävelet, sovitukset ja rytmit saavat aikaan mahtavan teoksen, joka sammuttaa valoisuudellaan ja voimallaan raivoavat ”hirmumyrskyt” ympäriltään. Kaikenlaiset riitasoinnut jäävät tuon ilon ja valon alle. Sellaisen yhteistyön tulos on parahin ylistys Jumalallemme, jonka matkassa meidän on turvallista kulkea. Se kertoo rakkaudesta ja kiitollisuudesta, jo- Kuvan "ratsu" on muutaman vuoden takaisesta PRORO-hankkeesta, jolloin selvitystyön alla oleva alue oli suurempi. Ajankohtaista on, että nykyiseen Lohjaan liittyy Karjalohja v. 2013, mahdollisesti tulevaisuudessa myös Nummi-Pusula ja Siuntio. Seurakuntarakenteen kehittäminen käynnistyy selvitystyöllä Leena Anttila Paita vaihtuu virkapaitaan toukokuussa Tällä palstalla seurakunnan työntekijät kertovat työstään. Vartijan vaihto Kipinä seurakuntatyöhön syttyi nopeasti voisi olla kuin oma poika. Eikä hän ole ainoa, joka taitaa ajatella näin. Myös emäntä Hely Tenlenius on huolehtinut "pojasta" ja tämän syömisistä. Ari selvästikin herättää työkavereissa äidillisiä tunteita. Häntä ei myöskään ole päästetty keittiöltä karkuun. Viimeksi oli Arin vuoro keittää aamukahvit. Ulla tunnustaa pyytäneensä Aria keittämään myös kananmunia. Ja Arihan suostui, sillä hän huomioi aina muut. – Kananmunia keitin lapsille välipalaksi samalla kun keitin niitä itselleni lounaaksi. Tuli siinä samalla kaikille kananmunat. – Mies oikealla alalla, toteaa Ulla. Pa lvelu k sessa n ne Tapio Tuohioja jatkaa Pyhän Laurin kirkon suntion tehtäviä Tuula Tuomisen siirryttyä Keravan seurakunnan palvelukseen. ka on syntynyt suuren joukon tahdosta löytää yhteinen sävel. ”Se näyttää meille parhaan tien ja suunnan oikean.” Tällainen yhteistyössä syntynyt teos meillä on mahdollisuus luoda seurakuntana, tukien toinen toistamme. Armollisinta on se, että meitä kaikkia johtaa taivaallinen ylikapellimestari, Pyhä kaikkivaltias Jumala. Hän näyttää meille parhaan tien ja oikean suunnan. Tällaisessa yhteydessä on Pyhä Henki läsnä ja silloin sävellys kantaa meitä kauan. Yksinkertainen rukous, avun pyyntö ja sisäinen dialogi ovat meillä jokaisella olemassa olevia työkaluja. Niiden käyttöön ei tarvita lupaa keneltäkään. Nuo perustyökalut auttavat meitä löytämään johdattavan hengen. ”Nyt rakastava Jumala jää meitä siunaamaan.” Pitkän harkinnan ja sisäisen tutkistelun tuloksena olen päätynyt ratkaisuun, että on aika luopua tästä yhteydestä Lohjan seurakunnassa ja siirtyä toisaalle luomaan uutta. Lohdutuksenani on, että sama armahtava ylikapellimestari johtaa minua, minne kuljenkin. ”Ja rukous on voimanamme kunnes kohdataan.” Olen kulkenut Lohjan seurakunnassa pitkän tien, 26 vuotta. Te seurakuntalaiset olette tulleet rakkaiksi ja läheisiksi. Kiitän jokaisesta ja ajattelen teitä lämmöllä. Olen havainnut, että yksinker- taisina pidetyt asiat ovat niitä joita emme kaiken tietotulvan alta näe ja jotka kuitenkin ovat kaiken perusta. Ne ovat rukous, usko Jumalan voimaan, terveen harkinnan henkeen, toivoon ja lähimmäisen rakkauteen. Pyhän Laurin kirkko säilyy aina kotikirkkonani. Palaan sinne mielelläni yksityishenkilönä. Kohdatkaamme siellä, jotta saamme yhtyä yhteiseen esirukoukseen ja päätöslauluun. teerinä on aloittanut sosionomi (AMK) Anniina Javanainen 1.3.2011 alkaen. Virka on uusi. Diakoniatyön organisaatiota on uudistettu ja johtavaksi diakonian viranhaltijaksi on nimitetty talon sisältä diakonissa Katja Itämäki 1.4.2011 alkaen. Lastenohjaajana Ojamon päiväkerhossa on aloittanut vuoden alussa kasvatust. kand. Pia Silfverberg. Sammatin kirkkoherran viran väliaikaisena hoitajana jatkaa pastori Kauko Puranen ainakin 13.1.2012 asti. Lohjan seurakuntayhtymän hallintojohtajana on aloittanut HTM Risto Hämäläinen 8.3.2011 alkaen. Hän jatkaa talousjohtaja Simo Palkin tehtäviä tämän siirtyessä eläkkeelle heinäkuun alussa. Talouden lisäksi hallintojohtaja vastaa myös seurakuntayhty- ja pyytää aloitteesta seurakuntien lausunnot. Lopullisesti asiasta päättää kirkkohallitus. Kirkkolain mukaan saman kunnan alueella voi olla joko yksi seurakunta tai usean seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä. Alueen kunnista Siuntio ja Nummi-Pusula ovat käynnistäneet yhdistymisneuvottelut Lohjan kaupungin kanssa. Aiemmin Karjalohja on jo päättänyt liittymisestään Lohjaan. Kuntarakenteen muutosten johdosta uusi seurakuntarakenne tulee voimaan 1.1.2013. Seurakuntamuutoksen selvitystyöprojektin esittely löytyy Internetistä http://espoonhiippakunta. evl.fi/ On aika kirjat sulkea ja käydä matkaamaan. Nyt rohkeasti kulkea me voimme tulevaan. Kun Jeesus meitä johdattaa, käy kaikki parhain päin ja siksi voimme hyvästellä laulamalla näin: ”Matka alkaa saa, avoinna on maa, jännittävä seikkailu nyt meitä odottaa. Käymme matkaamaan nyt tuntemattomaan. Matkaeväät kesken eivät lopu milloinkaan.” Isä Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon teidän kanssanne nyt ja aina. Tuula Tuominen kirkonpalvelija Sitaatit: Reissulaulu Anna-Mari Kaskinen/ Petri Laaksonen Henkilöstöuutisia Lohjan seurakunnan väliaikaisena kirkkoherrana on pastori Marja Heltelä siihen asti, kunnes kirkkoherran vaali on toimitettu ja uusi vakituinen kirkkoherra aloittaa virassa. Marja Heltelä kutsuttiin Lohjalle Helsingistä, missä hän toimii tuomiokirkkoseurakunnan johtavana kappalaisena. Lohjan seurakunnan nykyinen kirkkoherra Kaiku Mäenpää on tällä hetkellä vuosilomalla ja siirtyy eläkkeelle 1.6.2011 lukien. Pastori Olli Luoma siirtyy eläkkeelle II seurakuntapastorin virasta 1.9.2011 alkaen. Pastori Erkki Taivainen toimii määräaikaisena seurakuntapastorina 1.3.–31.8.2011, jonka jälkeen hän jatkaa vakinaisena II seurakuntapastorin virassa 1.9.2011 alkaen. Osa-aikaisena (50 %) lähetyssih- Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin aloitteesta on käynnistetty selvitystyö seurakuntarakenteen kehittämiseksi Lohjan seudulla. Selvitystyöryhmää johtaa Meilahden kirkkoherran Hannu Ronimus. Ryhmän muut jäsenet ovat Hangon ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Anders Laxell ja Järvenpään seurakunnan talousjohtaja Kari J. Hietala. Heidän tehtävänään on tutkia seurakuntarakenteen kehittämisen vaihtoehdot ja laatia ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Selvitystyön on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen tuomiokapituli käsittelee selvitysmiesten ehdotuksen män yleishallinnon johtamisesta ja toimii esimiehenä yhtymän johtaville viranhaltijoille. Sairaalapastorin virkaa viime vuosina osa-aikaisina hoitaneet pastorit Sakari Iso-Herttua ja Yrjö Tavaila siirtyvät eläkkeelle 1.7.2011 alkaen. He ovat vuosilomalla huhtikuusta lähtien. Sairaalapastorin virkaa siirtyy hoitamaan kokoaikaisena pastori Tuomo Mantere 1.5.2011 alkaen. Perheasiain neuvottelukeskuksessa toimii osa-aikaisena perheneuvojana TM, VTT Irmeli Laitinen kuluvan vuoden loppuun asti. Pyhän Laurin kirkon suntio Tuula Tuominen on virkavapaalla 13.7.2011 asti. Suntion tehtäviä tänä aikana hoitaa Tapio Tuohioja. Piispa Mikko Heikka on ollut hiippakuntansa ensimmäinen piispa. Espoon hiippakuntaan uusi piispa ensi vuonna Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle 1.2.2012. Hän täyttää ensi vuonna 68 vuotta. Espoon piispana hän on tällöin toiminut kahdeksan vuotta. Espoon tuomiokapituli käynnistää valmistelut uuden piispan valitsemiseksi. Arkkipiispa Kari Mäkinen vihkii uuden piispan virkaan Espoon tuomiokirkossa 12. helmikuuta 2012. Piispa Mikko Heikka on ollut hiippakuntansa ensimmäinen piispa. Hänet valittiin piispaksi syksyllä 2003. Aiemmin hän oli Helsingin hiippakunnan tuomiorovasti. Vaikeinta ja haastavinta on piispa Mikko Heikan mielestä ollut Espoon hiippakunnan hengellisen toiminnan uudistaminen ja identiteetin rakentaminen. – Kahdeksan vuoden työn jälkeen hiippakunta on sellaisessa tilassa, että voin jättää sen hyvillä mielin seuraajalleni. Emme tahto- neet kopioida vanhempien hiippakuntien malleja, vaan halusimme rakentaa heti alusta asti uutta, piispa Heikka toteaa. Piispa Mikko Heikka on ollut luomassa uuden hiippakunnan hallintoa, taloutta ja hiippakunnallisia toimintamalleja sekä tukirakenteita. Toiminta käynnistyi täysipainoisesti heti alkuvuodesta 2004. Myös julkinen kiinnostus uutta hiippakuntaa kohtaan on ollut suurta. Kirkkolain mukaan piispojen tulee jäädä eläkkeelle viimeistään sinä vuonna, kun he täyttävät 68 vuotta. Espoon piispan vaalin ajankohdasta päätetään tuomiokapitulin istunnossa myöhemmin keväällä. Uusi piispa vihitään Espoon tuomiokirkossa 12. helmikuuta 2012. Kirkon tiedotuskeskus Lohkare 5 Seurakuntasisaren matkassa el ämän kärsimyksissä Ennen seurakuntatyössä olevat diakonissat eli seurakuntasisaret tekivät paljon kotikäyntejä ja hoitivat pääasiallisesti sairaita vauvasta vaariin. Alkuvuosikymmeninä ei kentällä ollutkaan muita koulutuksen saaneita kuin diakonissat ja kätilöt. Monta kertaa sisaret joutuivat kulkemaan tiettömien taipaleitten taa. Etenkin maalla matkat olivat pitkiä ja tiet huonoja. Syksyn rospuuttoaikaan odotettiin, että tulisi kunnon talvikelit. Silloin sisar voi laittaa sukset jalkaan tai viielttää potkukelkalla sairaskäynnille reppu selässään. – Siihen aikaan parantumattomasti sairaita ei pidetty sairaalahoidossa vaan kotihoidossa. Oli paljon sidevaihtoja, pesuja, saunassa käytettäviä invalideja, yksinäisiä vanhuksia huonoissa asunnoissa, jonne puut ja vedet oli kannettava, kertoo Irja Rautiainen (o.s. Nikkinen). Hän tuli Lohjan seurakunnan palvelukseen vuonna 1955, jolloin vanhusten asuntotilanne oli heikko. Irja muistaa eräänkin 75-vuotiaan vanhuksen, joka asui puuseppäverstaan yläkerrassa pienessä huoneessa, jonne ei ollut edes portaita, ainoastaan tikapuut. Sinne mummo kantoi vedet ja puut ja kaiken muunkin. – Kun jouduin tekemään paljon kodinhoitajan tehtäviä, kysyin sosiaalitoimistosta, voitaisiinko palkata kodinhoitaja vanhusten hoitoa varten. Mutta sitä ei voitu tehdä, koska siihen ei saatu valtiontukea. ”Oli paljon kulkijoita, myös rakkaita maantieveljiä” Työpäivät venyivät usein pitkiksi. Siihen aikaan Lohjan kauppalassa oli vain yksi terveyssisar, joka hoiti neuvolat ja kouluterveydenhoidon, yksi kätilö sekä kaksi kodinhoitajaa lapsiperheitä varten. Kunnanlääkäri hoiti pienen 18-paikkaisen sairaalan, synnytysosaston, kunnalliskodin 31 paikkaa, mielisairaalaosaston 18 paikkaa, vastaanoton ja kotikäynnit. Seurakuntasisaren, päiväjärjestykseen kuuluivat aamuvastaanotto kello yhdeksään asti, jolloin ihmiset kävivät paikan päällä pyytämässä milloin taloudellista, milloin sairaan- hoitoon liittyvää apua tai muuten vain huoliaan kertomassa. – Oli myös paljon kulkijoita, ”rakkaita maantieveljiä”, ilman rahaa ja ruokaa. Olin sopinut työväentalon ruokalan kanssa, että antamaani kuittia vastaan he saavat aterian, jonka kävin maksamassa diakonian varoista. Aina ei rahaa voinut antaa, koska oli arvelluttavaa mihin he sen käyttäisivät. Ehkä alkoholiin? Irja mietiskelee. Aina valmiina lähtöön Aamuvastaanoton jälkeen lähdettiin taipaleelle. Oli sairaita vanhuksia, joille piti hakea ruokatarpeita, laittaa ruokaa, syöttää, pesettää, soittaa tarvittaessa lääkäriin tai viedä lääkäriin, hakea apteekista lääkkeitä. Irja muistaa, että myös potilaskuljetuksia Helsinkiin oli paljon. Hän kertoo erään vähän huvittavankin tilanteen. – Olin saattamassa silmäklinikalle erästä sokeaa vanhaa miestä. Linja-autoon hän jollakin tavalla pääsi. Mutta sitten kun piti jatkaa matkaa raitiovaunulla, hän hätääntyi. Aikaa oli vähän, joten koppasin sen ukkelin syliini ja nostin hänet sinne raitiovaunuun ja näin päästiin taas jatkamaan matkaa. Seurakuntasisar joutui usein valvomaan yön kuolevan ihmisen luona, tukemaan ja opastamaan omaisia. Eikä seuraava päivä ollut nukkumista varten, vaan työ jatkui. Ja kun Irja palasi päiväkierrokseltaan viiden maissa oli häntä odottamassa paljon asiakkaita ja soittoja. Ilta kuuden ja seitsemän aikoihin olivat seurakunnan iltatilaisuudet. – Pidin tyttökerhoja ja ompeluseuroja. Sunnuntaisin pidettiin lapsille pyhäkoulua kappelisalin parvekkeella. Kun aloitin pyhäkoulun pitämisen lapsia oli 60 ja se oli minulle suuri yllätys. Irja kertoo. – Joulun aikaan muistettiin vähävaraisia pienellä rahasummalla. Joulupaketteja lähetettiin hoitolaitoksiin, vankiloihin, jopa Lappiin saakka. Ehkäpä sieltä lähetettiin pyyntöjä, koska muistan sellaisenkin paikan kuin Iivantiiran tietyömaa, jonne lähetimme paketin. Irja kertoo. Ammattina kutsumus Seurakuntasisaren tuli olla naimaton, sillä hänen odotettiin antautuvan kokonaan työlleen. Irja solmi kuitenkin avioliiton vuonna 1957.. – Kysyin luvan diakonissalaitoksen johtajalta ja kirkkoneuvostolta voinko jatkaa tehtävässä, jos olen avioliitossa. Molemmilta sain myöntävän vastauksen. Vuosien mittaan lapsiakin syntyi kaksi. Seurakuntasisaren työ laajeni sitä mukaa kuin väkiluku Lohjalla kasvoi. Pitkäaikaissairaiden ja heikkojen vanhusten tilanne paheni. Hoi- don tarve lisääntyi. Kun työpäivät venyivät joskus jopa pitkälle yli puolen yön, alkoi se käydä perheenäidille raskaaksi. – Silloin ei tunnettu sellaista termiä kuin työuupumus. Mutta näin olen jälkeenpäin ajatellut, että sellainen minulla oli. Kun Lohjalle avautui sairasosasto, hain sairaanhoitajan paikkaa sieltä. Näin tämä diakoniatyöni Lohjan seurakunnassa päättyi marraskuussa 1964 ja seuraajakseni tuli Seija Iltanen (Ahonpää) 1965. Matkaamista iloiten eikä huokaillen Seija jatkoi kotisairaanhoitoa vuoteen 1974 saakka, jonka jälkeen se jäi pois, ja tilalle tuli mahdollisuus tehdä enemmän henkistä ja hengellistä työtä varsinkin vanhusten parissa. 1990-luvun alussa koettiin syvä lama. Asiakkaiksi tuli kokonaisia perheitä moninaisine ongelmineen, joita olivat työttömyys, velkakierre, asuntoloukku. Seija hankki koulutusta velkaneuvontaan. Hän toimi puolitoista vuotta velkaneuvojana, kunnes Lohjan kaupungille saatiin velkaneuvoja. Diakonissalaitoksen näky kärsivien auttamisesta siellä minne muut eivät mene elää yhä. Ihmisten kohtaaminen on kokonaisvaltaista auttamista. Irja toteaakin, että diakonissan täytyy etsiä se kohde, joka eniten tarvitsee ”kätten evankeliumia tarjolla pitäen Jumalan sanaa.” – Kiitos Jumalalle, että olen saanut tehdä kaiken iloiten eikä huokaillen. Tänä päivänä diakoniatyöntekijöitä on useampia. Toivon heille kaikille runsasta Taivaan Isän siunausta, että myös he tekisivät kaiken ilolla eikä huokaillen. Leena Anttila Nuori poika sairasti koko lyhyen ikänsä. Irjan diakonissavihkimys Pieksämäen kirkossa 1950-luvun alkupuolella. Juhlapuku ja työasu, ns. kenttäpuku olivat diakonissalaitoksen tarkoin määrittelemiä. Irja ja seurakuntanuoria. Sairaanhoitajakoulutus sai vankan pohjan Vaikka kaikilla diakonissoilla oli ennen vanhaan sama koulutus, kunkin työura ja elämäntehtävä muodostui varsin erilaiseksi. He olivat usein uranuurtajia omalla sarallaan, yksinäisiäkin ja varmasti ylityöllistettyjä. Kyntämättömiä sarkoja on vuosien varrella riittänyt. Diakonissojen koulutuksessa on korostunut kutsumus, ammatillisuus ja vastuu. Erilaisuuden kunnioittaminen on osa kristillistä diakoniaa. Mihin tehtävään heidät on osoitettukin, kunniaasiana oli hoitaa se hyvin. Diakonissa, jos kuka on ollut nainen paikallaan. Alusta saakka annettu sairaanhoitajakoulutus sai seurakuntasisarten koulutuksessa vankan pohjan. Suomen ensimmäiset sairaanhoidon oppikirjat syntyivät sisar Liinan luennoista. Myös kotisairaanhoito sai alkunsa 1896 kun Kolleega Helvi Simonen (kuvassa) kirjoitti Irjalle kortin. 6 Lohkare Työmatkat kuljettiin polkupyörällä. Talvella viiletettiin potkurilla. "Enhän minä ole yksin, Jumala on kanssani", sanoi mökissä asuva vanhus. "Kuinka paljon täytyy ihmisen kärsiäkään?" Kappalainen Kari Porra vierailulla sotainvalidin luona. Erittäin tärkeä edistysaskel sairaanhoidon alalla Lohjalla oli se, että paikkakunnalle saatiin kiertävä sairaanhoitaja. Syyskuun 1. päivästä 1911 alkaen aina kuolemaansa saakka v. 1928 tätä tointa hoiti Lohjan seurakunnan diakonissa Aino Tallgren. Vuonna 1917 hankittiin yksityillä varoilla myös Etelä-Lohjalle ensimmäinen diakonissa, joka oli Saimi Huuskonen. Pohjois-Lohjalle saatiin vuonna 1955 diakonissa, kun Helvi Simonen aloitti työnsä Lohjan seurakunnassa. "Kunnanlääkärit olivat yleensä kiitollisia näiden työstä ja myönsivät saaneensa heiltä paljon tukea työlleen." (Wäinö Hirsijärvi) Saleniuksen kokoelmat, Lohjan museo. Irja valmistui Pieksämäen Sisälähetysseuran diakonissalaitoksesta 1952 ja Seija Helsingin diakonissalaitoksesta 1965. Seija jatkoi Irjan seuraajana Lohjan seurakunnassa 42 vuotta. Helsingin kaupunki teki sopimuksen diakonissalaitoksen kanssa kahden diakonissan palkkaamisesta kotisairaanhoitajiksi. Ensimmäinen diakonissa lähetettiin seurakuntatyöhön Raumalle vuonna 1879. Myöhemmin sisaria lähetettiin seurakuntiin ympäri Suomea tekemään työtä syrjäkylillä köyhien ja sairaiden parissa. Kunnanlääkäri, kätilö ja diakonissa olivat usein ainoat sairaanhoidon ammattilaiset pitäjien perukoilla. Lisäksi diakonissan tehtävänä oli pitää huolta hoidettavien hengellisistä tarpeista. Myös työ kaupunkiseurakunnissa on ollut joskus hyvinkin vaativaa, ja neuvokas diakonissa on saanut usein ottaa kaiken kekseliäisyytensä käyttöön. (Helsingin diakonissalaitos, Pirkko Probst ) Aviomies Heino hoiti poikia, kun Irja kävi töissä. Kirkkoherra Akseli Kajanti tarkastaa kolehtia. Vanhus ja hellahuone. Maantieveljiä Laurinkadulla. Lohkare 7 – Pääsiäismunia =) Aku Mäkelä 14v. – Jeesuksen ylösnousemus eli kristillinen pyhäpäivä eli lomaa. Samuel Lehtinen 14v. – Pääsiäinen merkitsee yhdessä oloa ja ilon juhlaa, kun Jeesus nousi kuolleista. Pääsiäiseen kuuluvat myös suklaamunat ja muu hyvä ruoka. (Ei vastaajan nimeä) – Minulle pääsiäisessä tärkeintä on perheen kanssa vietetty aika. Pääsiäisenä kokoonnumme yhteen, syömme hyvin ja saksalaiseen tapaan käymme kirkossa aikaisin aamulla viiden aikaan. Pelkästään kynttilänvalossa toimitettu messu on tunnelmaltaan hyvin ainutlaatuinen. Christian Langen, saksalainen vaihto-oppilas 17v. – Kristuksen kuolinjuhla, jona nousi kuolleista, kiteyttää koko kristinuskon idean ja ilman sitä ei todennäköisesti olisi uskontoa edes. Hetki vuodesta, jolloin tulee mietittyä omiakin tekoja, joku on kuollut niidenkin puolesta. Aika jona saa pääsiäismunia ja rairuoho kasvaa. (Ei vastaajan nimeä) 8 Lohkare Nuorten yksinäisyys iso osa myös Katupalvelu Kartsan toimintaa Tämän vuoden yhteisvastuuteema yksinäisyys koskettaa läheisesti myös Katupalveluyhdistys Kartsa ry:n toimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Se pyrkii huomioimaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. – ”Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä” -teksti kuulostaa tutulta, toteaa Kartsa ry:n puheenjohtaja Jani Meling. – Nylanderin kommentti ”Eniten olisi auttanut se, että olisi ollut joku aikuinen, jolle puhua”, on tuttua myös Kartsan näkökulmasta. Aikuisten kiire tänä päivänä näkyy nuorissa. Heillä on suuri aikuisen nälkä eli tarve keskustella aikuisen kanssa, joka oikeasti kuuntelee. Meling kertoo, että Kartsa on otettu iloiten vastaan nuorten keskuudessa. Kartsalaisiin luotetaan. Heille saatetaan kertoa joskus hyvinkin luottamuksellisia asioita, sillä nuoret tietävät, että kartsalaiset ovat vaitiolovelvollisisa. Kartsalainen ei ole poliisi eikä järjestyksenvalvoja vaan luotettava aikuinen, joka kuuntelee. – Emme kuitenkaan halua viedä kasvatusvastuuta vanhemmilta vaan tukea heidän vanhemmuuttaan, toteaa Meling. Kartsa kohtaa nuoria heidän omassa ympäristössään ja vapaaajallaan. Se pyrkii yhteistyöhön myös muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. – Kartsalaisilla on eri vuodenaikoina erilaisia teemoja, joista nuorten kanssa keskustellaan, kuten vaikkapa ”tulevaisuuden suunnitelmat, omilla valinnoilla on väliä, tai kaveria ei jätetä". Nuorilta itseltään tulleita puheenaiheita tai huolia ei koskaan sivuuteta vaan ne otetaan vakavasti, Jani huomauttaa. Hän kertoo, että Kartsassa on Kartsa ry:n pj. Jani Meling diakoni Tanja Mäkelän vieraana Yhteisvastuun laskiaistapahtumassa 8.3. Muijalassa Lohjanportin seurakuntakodissa. mukana Lohjan kaupungin erityisnuorisotyöntekijöitä ja päihdetyöntekijä, jotka toimivat myös moniammatillisissa työryhmissä. Enimmäkseen Kartsa ohjaakin nuoria näille erityisnuorisotyöntekijöille, päihdetyöntekijälle tai Linkkiin. Kartsa on mukana ehkäisemässä syrjäytymisvaaraa nuoren elämässä ja yhteistyö kaupungin nuorisotoimen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Jani korostaa kuitenkin sitä, että kaikki toiminta tapahtuu suurella luottamuksella nuorta kohtaan. Kartsa kohtaa Lohjan kaduilla myös päihtyneitä nuoria. – Mutta on pakko sanoa, että suurin osa nuorista käyttäytyy hyvin. Kasvava joukko ei käytä päihteitä lainkaan. Toki sitten on niitä, joka käyttää päihteitä enemmän. Ja jos tavataan nuori, joka aiheuttaa meille suuresti huolta, ohjataan hänet aina eteenpäin oikean avun piiriin. Leena Anttila Kartsa aloitti toimintansa Lohjalla vuonna 1987 Lohjan seurakunnan ja Lohjan kaupungin yhteistyönä ja yhdistykseksi se muuttui vuonna 2001. Kartsa päivystää perjantaisin, juhlapyhien aattoina sekä koulujen päättymislauantaina toukokesäkuun vaihteessa. Päivystäjät liikkuvat nuorten parissa, keskustelevat nuorten kanssa, antavat tarvittaessa ensiapua sekä vievät huonokuntoiset nuoret ensisijaisesti kotiin tai sairaalaan, jos nuori on todella huonossa kunnossa. Päivystäjistä suurin osa on vapaaehtoisia. Koulutus on maksuton. Ainoa vaatimus on vähintään 18 vuoden ikä. Kartsassa työskentelee myös kolme Lohjan kaupungin työntekijää, kaksi erityisnuorisotyöntekijää sekä päihdetyöntekijä. Rohkea esitys vetosi olisi helppo tulla, vaikka ei muuten kävisi kirkossa, hän toteaa. – Jippu toi toisaalta keikalla rohkeasti ja luonnollisesti esille sen, että hänellä on kristillinen vakaumus. Hän jakoi myös keikan aikana sisäisiä tuntojaan hyvin avoimesti. Toki tykkään myös itse hänen musiikistaan. Sykäys-illat on tarkoitettu noin Nuorten aikuisten toiminnasta vastaavasta pastori Jenni Pesolasta oli hienoa nähdä paljon nuoria kokoontuneena koskettavan musiikin äärelle. Jipun rohkea esitys vetosi. – Olemme yrittäneet tehdä näistä Sykäys-illoista sellaisia, että niihin 18–35-vuotiaille ja iltojen ohjelma suunnitellaan aina yhdessä seurakuntalaisista koostuvan tiimin kanssa. Lapsiperheitä varten on järjestetty lastenhoito, jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa. – Tavoitteena on, että järjestämme joka kausi yhden tällaisen suurtapahtuman, mutta lisäksi meillä on kuukausittain pienempiä iltoja, joissa on helppo jakaa ajatuksia ja tavata muita nuoria aikuisia, sanoo Pesola. Tietoa tapahtumista löytyy www. lohjanseurakunta.fi ja facebookista. Soraääniä 29.4. klo 10 alkaen Lohjantähden vappumyyjäiset Yhteisvastuulle. 14.5. klo 10–12 lastentavarakirppis Muijalassa Lohjanportin seurakuntakodissa Hammarintie 4. Pöytämaksut ja buffetin tuotto Yhteisvastuulle. Lauluja tekevä Jippu ottaa aiheita kokemuksistaan. Nuoruuden kurjat hetketkin kääntyvät laulunsanoiksi. Tapio Pesola Yhteisvastuun arkienkelit Lohjan Linkistä: Kirkon Kauhajoki-hanke: Nuorten yksinäisyys huolestuttaa Kriisikokemuksesta toipuvat pohtivat paljon hengellisiä kysymyksiä Elämäntilanteen synnyttämä yksinäisyys voi johtaa pysyvään kierteeseen. Pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymiseen koko yhteiskunnallisesta elämästä. Yksinäisyys tappaa. Tutkimusten mukaan yksinäisten eliniän odote on lyhyempi kuin muilla. Kiitelty yhteisöllisyys voi olla kirottua sille, joka jää yhteisön ulkopuolelle. Jokelan ja Kauhajoen kouluammuskelut olivat tästä ääri-esimerkkejä. Erityisen herkkiä syrjäytymiselle ihminen on elämän muutosvaiheisessa, esimerkiksi koulun, työsuhteen tai parisuhteen päättyessä. Nuoren itsenäistymisvaihe on myös herkkää aikaa. Tätä varten Lohjalla toimii nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkki. Se tarjoaa nuorille maksutta yksilöllistä neuvontaa, ohjausta ja opastusta kaikkeen nuorten elämään liittyvissä asioissa. Linkin tehtävänä on sanan mukaisesti linkittää nuoria oikeiden palveluiden pariin, kertovat erityisnuorisotyöntekijät Jarkko Stirkkinen ja Katri Tamminen. – Viestiä kulkee molempiin suuntiin. Autamme nuoria asioiden hoidossa, samalla helpotamme viranomaisten työtä, kertoo Jarkko. – Käsi kädessä hoidamme asioita eteenpäin, mutta mistään holhoamisesta ei ole kyse. Vastuu siirtyy nuorelle itselleen sitä mukaa, kun omat voimavarat lisääntyvät, toteaa Katri. Alusta saakka tehtävänä on ollut linkittää toiminta osaksi muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen toimintaa. Myös seurakunnan diakoniatyön kanssa on Diakoni Tanja Mäkelä löysi arkienkeleitä Linkistä, Jarkko Stirkkisen ja Katri Tammisen (oikealla). tehty yhteistyötä ja nuorisotyön puoleen viritellään yhteistyötä. – Tämän vuoden yhteisvastuuteemaa ajatellen Linkki oli sopiva valinta keräyksen yhteistyökumppaniksi täällä Lohjalla, toteaa diakoni ja keräyksen koordinaattori Päivi Nieminen. Lohjalla saadusta yhteisvastuukeräyksen tuotosta ohjataan 10 % Linkille. Nuorten yksinäisyys pistää miettimään myös Linkin toiminnassa. – Viimeksi tänään soitti yksi nuori, joka sanoi, ettei hänellä muuta huolta ole kuin että on vaan niin yksinäinen, Jarkko kertoo. On paljon yksinäisiä nuoria, joilta puuttuvat verkostot. Esimerkiksi harrastukset ovat tärkeitä linkkejä ulkomaailmaan. Niiden kautta voi verkostoitua. – Jos esimerkiksi joku liikuntaharrastus jää pois, putoaa samalla verkostojen ulkopuolelle, Katri arvelee. Hän näkee nuorten yksinäisyyden olevan suoranainen ilmiö tänä päivänä. Pirstaleinen yhteiskunta tavallaan ruokkii yksinäisyyttä. Yksilöllinen elämäntapa saattaa ohjata myös itsekkääseen ajatteluun, eristäytymiseen kanssa ihmisistä tai ulkomaailmasta. Leena Anttila 34 toimii ammattikorkeakouluissa, ja loput työskentelevät ammattikouluissa ja yliopistoissa. Joukossa on pappeja, diakoneja, kirkkomuusikoita ja nuorisotyön ohjaajia. Oppilaitostyö tukee sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvinvointia. Kirkon oppilaitostyöntekijät osallistuvat monin tavoin oppilaitosten arkeen. He tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa opiskelijajärjestöjen ja muiden opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtivien tahojen kanssa. He rakentavat yhteisöllisyyttä sekä kohtaavat opiskelijoita arjen keskellä. Lohjan seurakunnassa oppilaitospappina toimii Jenni Pesola, 044 328 4212 [email protected] – Kriisistä toipuvilla ihmisillä on valtava määrä hengellisiä kysymyksiä. Ne nousevat pintaan, kun aikaa on kulunut. Kun toipuva ihminen pohtii kuolleen ihmisen jälleennäkemistä tai anteeksi antamisen ja armon kysymyksiä, sovitusta ja hyvitystä tai kaiken tarkoitusta, hän pohtii syviä uskon kysymyksiä ja Jumalaa, kirkon Kauhajoki-hanketta vetänyt pastori Markku Orsila toteaa. Hän painottaa, että uskon kysymyksiä ei pidä selittää liikaa. Tarvitaan yhdessä ihmettelyä ja sen sanomista ääneen, että heikkokin usko riittää ja kantaa ja kaikkea voi pohtia yhdessä. Kirkon Kauhajoki-hanke jatkuu kesäkuun loppuun. Hankkeessa on tällä hetkellä kaksi päätoimista työntekijää, hankevastaava Markku Orsila ja hankesihteeri Johanna Korkeaniemi Loppuraportti ilmestyy keväällä. Koulusurmien jälkeen kirkko on perustanut lisää henkisen huollon ryhmiä. Koulutusta ja luennointia on lisätty, ja kirkon oppilaitostyöntekijöiden rooli nuorten ja henkilökunnan kohtaajina on vahvistunut entisestään. Myös uusia virkoja on perustettu esimerkiksi Vantaalle ja Helsinkiin. Kirkon työntekijöitä on koulutettu toimimaan netissä. Kirkon oppilaitostyö tukee henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointia Kirkolla on tällä hetkellä 62 päätoimista oppilaitostyöntekijää. Heistä Tapio Pesola Mitä pääsiäinen merkitsee sinulle? Yhteisvastuun tapahtumia Lohjalla Leena Anttila Ga l lup tä varhemmin avun piiriin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukiryhmien avulla. Suomessa apu tavoittaa nuoret Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Mielenterveysseuran kautta ja Lohjalla nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkin kautta. Mosambikissa nuorille koulutetaan tukihenkilöitä, jotka auttavat heitä selviytymään arjesta. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuun suora tilinumero LUSP 400610-511/Lohjan seurakunta, viitenumero 308304. Keräykseen voi lahjoittaa myös puhelimitse 0600 1 7010 (10,18 e / puh. + pvm) tai 0600 1 7020 (20,12 e / puh + pvm) ja osoitteessa www.yhteisvastuu.fi. A rviolta 130 lohjalaista oli tammikuussa kuuntelemassa, kun Jippu avasi nuorille aikuisille tarkoitettujen Sykäys-iltojen kevätkauden seurakuntakeskuksessa. Parhaillaan Samuli Edelmanin kanssa Suomea kiertävä suosittu 25-vuotias naisartisti veti hämärässä seurakuntasalissa tunnelmallisen ja hartaan keikan. 11-vuotiaasta asti musiikkia harrastanut Jippu eli Meri-Tuuli Elorinne tunnetaan siitä, että hän ei peittele uskonnollisuuttaan eikä hänen mielestään hengellistä voikaan erottaa maallisesta. Illan aikana kuultiin listahittien lisäksi myös paljon kappaleita, jotka olivat hänelle tärkeitä lapsuudessa kuten kasvattiäiti Aija Roivaksen kirjoittama ja suurelle osaa yleisöä varmasti tuntematon Kaipaus. – Konsertoin varmaan enemmän kirkoissa kuin muualla, laskeskeli Jippu illan jälkeen. – Ainut ero keikkojen välillä on, että baarissa ihmiset ei kuuntele, vaan kiroilee enemmän ja huutaa biisejä. Täällä oli hienoa, että ihmiset kuuntelivat. Leena Anttila Pauliina Ojala Alberto Mabaten, 14, vanhemmat ovat kuolleet. Arjesta on selvittävä aivan yksin. Tukihenkilö Julieta Chavane(oik.) auttaa Albertoa käytännön asioissa. Tänä vuonna yhteisvastuukeräyksellä autetaan yksinäisiä nuoria Suomessa ja Mosambikissa. Joka kymmenes suomalaisnuori on yksinäinen. Joka viidennellä yläkouluikäisellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Mosambikissa lapset jäävät ilman aikuisen turvaa, kun aids vie perheiden vanhempia ennenaikaiseen hautaan. Mosambikilaislapsista 12 prosenttia on orpoja. – Kaikkein pahinta on yksinäisyyden mukanaan tuoma toivottomuus, sanoo ala- ja yläkoulussa yksinäisyydestä kärsinyt Veera Nylander. – Eniten olisi auttanut se, että olisi ollut joku aikuinen, jolle puhua. Nyt 18-vuotias Nylander kertoo kokemuksistaan Yhteisvastuun Yleisradiolle tuottamassa tv-dokumentissa. – Yksinäisyys tekee nuoressa pahaa jälkeä, ellei siihen puututa ajoissa, sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen. – Suomalaisilla on suuri sydän ja paljon talkoohenkeä. Ei jätetä nuoria yksin. Jokainen lahjoittaja on lähimmäiselleen arkienkeli. Yhteisvastuuvaroin tuodaan yksinäisyydestä kärsivät nuoret entis- Jipun tunnelmallinen keikka lumosi Janne Rönni Soraääniä Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Sykäys-ilta Lohjalla: Oppilaitospappi Jenni Pesola. Lohkare 9 ym. Ilmoittautuneille lähetetään kirje, jossa tarkemmat tiedot ohjelmasta. Leirin hinta 20 €. Mukaan mahtuu 30 leiriläistä. Ilm. 9.5. klo 9 alkaen Lohjan seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. (019) 32 841. Askelin iloisin pääsiäisen juhlaan ... PALMUSUNNUNTAIN KIRKKO Lasten kappeli Pikku Laurissa sunnuntaina 17.4. klo 15 PÄÄSIÄISKIRKKO ja ehtoollinen Lohjan Pyhän Laurin kirkossa keskiviikkona 20.4. klo 10 Tervetuloa! ... Ylistän ja kiitän taivaan Kuningasta: Halleluja, kunnia! Lapsella on kasteen perusteella sama oikeus ehtoolliseen kuin aikuisella. Ehtoolliselle saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen. Lapsi, joka on kastettu ja jolle on opetettu ehtoollisen merkitys, saa osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa tai muun sellaisen aikuisen kanssa, joka huolehtii hänen kristillisestä kasvatuksestaan ja joka on kirkon konfirmoitu jäsen. (Kirkkojärjestyksen 2. luku 11§) Lapsille annetaan ehtoollinen samalla tavalla kuin aikuisille. Kun lapsi tulee aikuisen mukana ehtoolliselle, hän polvistuu aikuisen viereen. Kädet voi opettaa laittamaan ristiin. Se hiljentää, rauhoittaa ja auttaa lasta keskittymään erityiseen tilanteeseen. Pappi jakaa ehtoollisleivän käteen ja lapsi laittaa sen itse suuhunsa. Leivän antaessaan pappi sanoo: Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu. Viinitilkka kaadetaan lapsen omassa kädessä olevaan pikariin. Viinin antaessaan pappi sanoo: Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Leipä ja viini voidaan joskus jakaa myös yhdessä siten, että leipä kastetaan viiniin. Ehtoollisen saatuaan ja itselleen sopivan ajan hiljennyttyään kukin nousee omaan tahtiinsa ja antaa paikan seuraaval- Pääsiäisvaellus on yleisölle avoinna 17.4. klo 15 perhekirkossa. Päiväkodeille, kouluille ja päiväkerhoille ajat on varattu jo aiemmin. Ja heille se on auki kahtena edeltävänä viikkona ennen pääsiäistä. Välähdyksiä pääsiäisvaelluksista Keskellä päivää koko maa pimeni, ja pimeyttä kesti kolme tuntia. Sitten maa järähteli. Jeesus sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Tämän sanottuaan Jeesus kuoli. le. Jokainen kiittää ehtoollisesta haluamallaan tavalla, esimerkiksi pieni kumarrus tai niiaus sekä itsensä siunaaminen ristinmerkillä ovat sopivia tapoja kiittää ehtoollisesta. Miten antaa ehtoolliskasvatusta lapsille? Luontevinta on ottaa lapsi mukaan ehtoollispöytään aivan pienestä alkaen, jolloin hän aistii tunnelman sekä näkee, kokee ja kuulee, mitä ehtoollisella tapahtuu. Samalla kun lapsen kanssa keskustellaan siitä, miksi ehtoollista vietetään, hänelle on hyvä kertoa, miltä ehtoollisleipä ja -viini maistuvat ja miten ehtoollispöydässä ollaan. Lapsi, jolle ei vielä ole ope- tettu ehtoollisen merkitystä, on tervetullut ehtoollispöytään siunattavaksi. Lapsen mukana oleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet. Siunatessaan pappi asettaa kätensä lapsen pään päälle. Ehtoollinen on lahja. Jeesuksen kautta saamme synnit anteeksi ja hän antaa meille iankaikkisen elämän. Jeesus kuoli koko maailman puolesta ja me vietämme ehtoollista hänen muistokseen. Ehtoollinen yhdistää Jumalan perheen jäsenet, meidät kaikki, niin aikuiset kuin lapsetkin. Ehtoollinen on yhteyden ateria, josta saamme iloiten hakea voimaa elämäämme. Jeesus saapui ratsastaen aasilla Jerusalemiin. Monet ihmiset levittivät viittojaan tielle. Lehdistä tuli aivan kuin matto. ihmiset kulkivat edellä ja jäljessä laulaen: Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee herran nimessä. Hoosianna korkeuksissa! Lasten kappeli Pikku Laurin toiminta alkoi Mikkelinpäivänä syksyllä 2007. Saman vuoden joulukuussa oli ensimmäinen jouluvaellus. Seuraavana vuonna lasten kappelin työryhmä järjesti pääsiäisvaelluksen. Siitä lähtien molemmat vaellukset ovat kuuluneet lasten kappelin toimintaan. Pikku Laurissa on myös kerran kuukaudessa mahdollisuus tutustua kirkkotekstiileihin. Esittelyvuorossa ovat kulloinkin ne kirkkotekstiilit, jotka kirkkovuoden mukaan ovat sillä hetkellä ajankohtaisia. Näillä vaelluksilla ja kuukausiteemoilla Lohjan seurakunnan lapsityö haluaa tukea päiväkotien, koulujen ja päiväkerhojen uskontokasvatusta. Vaellusten tarkoituksena on elävöittää Raamatun tekstejä näkyvällä ja ymmärrettävällä tavalla. Muruset 14–15.6. Ohjelmassa askartelua, leikkejä, ulkoilua Pääsiäisvaellus Pikku Laurissa Lapsi ehtoollisella Leena Anttila Muruset Varhaisnuorten leiri (1–3. luokkalaisille) Saarikossa Anneli Kytölä ❤ Pieni poika tuli kotiin koulus- Elina Kaarto Pääsiäisjuhlan ensimmäisen iltana Jeesus ja opetuslapset nauttivat yhdessä juhla-aterian. Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi sen, antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää tämä on minun ruumiini. Hän kiitti Jumalaa ja ojensi maljan ja sanoi: Tämä on minun vereni. Viikon ensimmäisenä päivänä hauta oli tyhjä. Enkeli sanoi paikalla oleville: Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta? Jeesus, joka ristiinnaulittiin, ei hän ole enää täällä. Hän on noussut kuolleista. ta. Äiti oli laittamassa ruokaa. Kuten monet äidit, hänkin touhusi kiireesti perheelle päivällistä. Ne, kun tulevat nälissään. Poika istui keittiön pöydän ääreen ja sanoi: "Äiti, nyt ovat isommat asiat kyseessä". "Mitkä niin?" Kysyi äiti. "No, minä vain ihmettelen, että kuinka ne naulasivat ristiin pienen vauvan". Äidiltä putosi kauha kädestä ja hän istui kysyjää vastapäätä. "Miten niin, kuka sinulle niin on sanonut?" Hän ihmetteli. Poika kertoi: "Kun koulussa sanottiin, että Jeesus syntyi jouluna ja pääsiäisenä se jo ristiinnaulittiin." Arja Penttinen Keka juhli perhepiirissä Ojamon Keskiviikkokahvilan arki muuttui juhlaksi, kun kahvila täytti 15 vuotta Keskiviikkokahvilan syntymäpäivä 9.3. kokosi seurakuntakodin olohuoneen täyteen tuttuja kekalaisia ja monia juhlavieraita. Tarjoilun lisäksi kuultiin puheita ja viritettiin yhteislaulua. Pastori Arja Penttinen ojensi seurakunnan Pyhä perhe -ikoni sijoitettiin Ojamon seurakuntakodin seinälle kiitokseksi vapaaehtoisille tehdystä työstä ja siunaukseksi Kekassa kävijöille. perheiden sivu 10 Lohkare lahjana ikonin. Hän kertoi, että Ikoni kuvaa pyhää perhettä. Siinä ovat Josef, Maria ja Jeesus-lapsi. Ikoni muistuttaa Pyhän läsnäolosta Keskiviikkokahvilan arjen keskellä, lähimmäisyydestä ja läsnäolosta lasten ja nuorten parissa. Kekassa et jää yksin. – Sillä seurakunta on kuin perhe, jonne saa tulla juuri sellaisena kuin on, väsyneenä, iloisena tai pettyneenä. Tästä olohuoneesta on tullut monelle nuorelle ja lapselle kodin omainen paikka, jossa on turvallista olla. Sen ovat tehneet mahdolliseksi monet vapaaehtoiset. Kiitämme heitä ja iloitsemme heistä. Säteilköön tämä ikoni tänne lisää valoa ja lämpöä, jotta täällä kokoontuva pyhä perhe voisi iloita toinen toisistaan. Teksti ja kuvat Leena Anttila Lasten sivun aineiston kokosi Elina Kaarto Lohkare 11 Pääsiäisen liike Elias Lönnrot 1883 Sammatin kirkon alttaritaulu Syvän surun ja valoisan toivon kuva Suurmiehen perhe Elias Lönnrot ja Maria Piponius (23.4.1823–21.7.1868) solmivat avioliiton vuonna 1849. Perheen ensimmäinen lapsi, Elias, syntyi huhtikuussa 1850. Pienokainen menehtyi aivokalvontulehdukseen 2,5 vuoden ikäisenä. Kesäkuussa 1852 syntyi Maria Ulrika, vanhin tyttäristä. Elias Lönnrot oli lokakuussa 1853 nimitetty suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi ja 1854 perhe muutti Helsinkiin. Ida Karolina syntyi 1855, Elina Sofia 1858 ja Thekla Natalia 1860. Elias Lönnrot erosi täysin palvelleena professorin virasta 1862 ja hän sai kanslianeuvoksen arvon. Perhe muutti Sammattiin Nikun taloon ja sieltä 1876 Lammintaloon. Eläkkeellä olevan tiedemiehen työteliäät vuodet olivat myös surun vuosia. Rakas puoliso Maria Lönnrot menehtyi 1868 keuhkotautiin, samoin Maria-tytär 1874. Hartaan uskonnollinen Elina kuoli kurkkumätään joulun alla 1876. Nuorin tyttäristä, isän lemmikki ja silmäterä, tummasilmäinen, enkelimäinen Thekla sairastui keuhkotautiin ja kuoli alkutalvesta 1879. Ainoastaan Ida eli kauemmin kuin isänsä. Älykäs ja lahjakas Ida muutti isänsä kuoleman jälkeen ulkomaille, isänsä mainetta paeten. Hän asettui lopulta Italiaan, Sienaan, missä kuoli 1915. Lahjoitukset kunnioittavat muistoa Lapsen menettäminen on vanhemmuuteen liittyvistä suruista suurin. Elias Lönnrot joutui kohtaamaan tämän tuskan neljä kertaa. Aarne Anttila, Elias Lönnrotin elämäkerran kirjoittaja kertoo, miten hautajaiset järjestettiin vaatimattomasti, vain lähipiirin kesken. Perheenjäsentensä muistoa kunnioittaakseen Lönnrot teki merkittäviä lahjoituksia. Maria Lönnrotin kuoleman jälkeen suurmies lahjoitti 12 Lohkare Alttaritaulun tekijät Adolf von Becker (14.8.1831– 23.8.1909) oli arvostettu taiteilija. Nykyään hänet muistetaan opettajana. Von Beckerin oppilaita ovat olleet mm. Helene Schjerfbeck, Elin Danielson, Helena Westermarck ja Akseli Gallen-Kallela. Von Becker oli opiskellut niin Düsseldorfissa kuin Pariisissakin ja hän kannusti myös oppilaitaan hankkimaan lisää oppia maailmalta. Elias Lönnrot oli varmasti tietoinen Adolf von Beckerin ansioista, mutta hän tunsi tämän muutenkin. Maalari oli Lönnrotin opettajan ja työtoverin Reinhold von Beckerin poika. Taidokkaasti maalatun taulun kehykset on suunnitellut ja lahjoittanut Karl Kristoffer Sylvander. Tummasävyiset pilarit muodostavat juhlavan portin, jonka kautta Vapahtaja astuu seurakuntansa keskelle. Nikkarimestari Karl Kristoffer Sylvander (6.6.1842–25.4.1927) oli Elias Lönnrotin pikkuserkku. Hän oli sammattilainen mutta muuttanut Helsinkiin 1859. K. K. Sylvander tunnettiin taidokkaista huonekaluistaan, Helsinki-rokokoosta. Kaikkein kasvot on kääntyneet Haarian Lammille, sieltä odottavat vielä lahjan antajaa. Nytpä näkyy hän jo tuolta tulevan istuen matalassa reessänsä. Katsos kuinka tuuli lempeästi heittelee valkohapsiaan! Hurraa huutoja ei kaikunut kun ei rasittu vaivata rakkaan kunniavanhuksen korvia. Sitte menemme kanssansa jalkasin kirkkoon. Juhlallisena seisoi hän lahjoittamansa kuvan edessä. Taaski palajamme koululle, jossa maljat oli valmiina. Siellä niistä maistellessa pidettiin puheita joihin Herra Kanslianeuvos E. Lönnrot vastasi seuraavasti: Siitä lahjasta ei kestä kiittää, se olisi hyvä jos se jotaki hyvää vaikuttaisi, mutta parempi kiitos olisi se, kuin Sammatti pysyisi eteenkin päin niin rauhallisena kuin se on tähänki asti ollut. Lönnrot perheineen 1860-luvun alkupuolella. Lähteitä ja lukemisen arvoista Suomalaisen kirjallisuuden seura varoja Sammattiin – Lönnrotin aloitteesta – perustetun kansakoulun opetusvälineitä varten. Mariatyttären muistoksi hän tuki kansakoulun lisärakennusta. Elinan kuoltua hän lahjoitti summan kirkon korjaukseen. Kaikkein raskain isku iäkkäälle isälle oli Theklan kuolema. Elias Lönnrot tilasi vasta professoriksi nimitetyltä taidemaalari Adolf von Beckeriltä alttaritaulun Sammatin kirkkoon. Sen taakse jäi kirkon alttarin yläpuolella oleva yksinkertainen puuristi. Wasemmassa kädessään on kalkki josta ikään kuin tarjoaa ravintoa matkustajille maailmassa. Oikea kätensä on kohotettu tavasta kohden, juuri kuin odottaen, tuolla on oikea isänmaa, sinne on sinun ihmislapsi täältä pyrkiminen! – Juuri kuin lausuen, täällä ei sinulla ole pysyväistä kaupunkia, vaikka linnan louhista tekisit, kullallaki kaunistaisit. Siis korota aatteesi onnelliseen henkimaailmaan, luokse luojasi! Kursivoidut otteet ovat opettaja Magnus Nevalaisen Uuden Suomettaren toimitukselle lähettämästä kirjoituksesta, joka on päivätty 12.6.1883. Käsikirjoituksen kopiot on tätä kirjoitusta varten luovuttanut varatuomari Juha Silvanto. Karl Kristoffer Sylvander oli hänen isoisänsä isä. Elias Lönnrotin elämästä kerrotaan Aarne Anttilan kirjoittamassa elämäkerrassa. Aarne Anttila vietti kesiä Sammatissa, täysihoidossa Emännyyskoululla ja haastatteli Lönnrotin aikalaisia. Samaan aikaan Emännyyskoululla vieraili myös kirjailija Hilja Haahti, jonka romaani Sammatin sisarukset kuvaa Elinan, Idan ja Theklan lapsuutta. ilmestyy poikkeuksellisesti vasta elokuussa, lähempänä syksyllä pidettäviä kirkkoherranvaaleja. Pyhän Laurin kirkossa keskiviikkona 27.4. klo 19 ylösnousemuksen riemua kaikenikäisille Laurin Sisarukset-kirkkotanssiryhmän opastamana. Messun toimittaa Hanna Juntunen, kanttorina Pia Hemminki. Ihmistä etsimässä. Ilmoitusmarkkinointi Marita Lyyra (014) 641 481, 040 729 2119 [email protected] Kirkkoherra Kaiku Mäenpään eläkkeellelähdön juhlapäivä su 22.5.2011 (Mt 28:8) Heidän kerrottuaan haudan olevan tyhjä, Pietari ja Johannes "lähtivät heti juoksemaan haudalle." (Jh 20:3), vain todetakseen, että se oli tyhjä. Niin paljon liikettä sekä jaloissa että mielessä: "Onko tämä totta? Tämä ei voi olla totta?" Jeesus poisti tämän kysymyksen, menemällä ystäviensä luokse ja näyttämällä voittaneensa kuoleman ja jälleen elävänsä. Jälleen liikettä: Syyllisyys poistui anteeksiannon tieltä. Jeesus sysäsi ystävänsä liikkeelle sanomalla näin: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni" Jeesuksen ystävistä kerrotaan, että pääsiäisen jälkeen "he olivat alati temppelissä ja ylistivät Jumalaa." (Lk 14:53) Liike jatkuu "ylistys nousee sydämestä, se saa hymyilemään, nauramaan, liikkumaan, tanssimaan." Pääsiäisen Valo -iltakirkossa keskiviikkona 27.4. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa yritämme Laurin sisarusten kanssa heijastaa tuota parituhatta vuotta sitten alkanutta pääsiäisen liikettä. Tule sinäkin mukaan! Päivä alkaa messulla Pyhän Laurin kirkossa klo 10 ja jatkuu seurakuntakeskuksessa soppalounaalla ja muulla ohjelmalla. Klo 13.30 lähtö seurakuntakeskuksen edestä Juhlavaellukselle Pyhän Birgitan kappeliin Vivamoon. Klo 15–16 Pyhän Birgitan kappelissa ohjelmallinen hetki kahvin kera. Matka jatkuu linja-autokuljetuksella Virkkalan kirkkoon. Klo 17 Virkkalan kirkossa ohjelmallinen kaksikielinen iltakirkko ja iltakahvit. Sydämellisesti tervetuloa! Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus • Liput 10 e, ryhmäalennukset, ruokailu- ja kahvimahdollisuus. ma 18.4. klo 14 ja 18 ti 19.4. klo 12 ja 18 ke 20.4. klo 12 ja 18 to 21.4. klo 14 pe 22.4. klo 14 ja 18 la 23.4. klo 14 ja 18 su 24.4. klo 14 ja 18 • Pääsiäisnäytelmä “Ihmisen Poika” on vaellusnäytelmä hiljaisen viikon tapahtumiin ja pääsiäisaamun ihmeeseen. Kesto n. 1,5 h. Marita Laaksonen Lönnrotit ja Sylvanderit Leena Anttila Jopa saapuu odotettu kuorma kirkolle, laudat avataan rivakasti ja kukin uteliaana kurkistaa niihin. Warovasti otetaan esineet päivän valoon ja kohta ovat kaikki paikallaan. Komean raamin keskellä kullatussa puitteessa seisoo kalliin Wapahtajamme kuva, jonka lahjoitti Herra Kanslianeuvos E. Lönnrot ja raamit pilareineen Herra Sylvander Helsingistä. Kaikki kokonaisuudessaan tekee katseliaan mieltä ylöntävän vaikutuksen. Kuvan koko olennossa esiintyy jumalallinen ylevyys ja korkeimasti polttava halu vanhurskaan Isän luo. Elias Lönnrot (9.4.1802–19.3. 1884) kirjoittautui Turun akatemiaan syksyllä 1822. Yksi tulevan uran kannalta tärkeimmistä opettajista oli historian apulainen Reinhold von Becker (1788–1858), suomen kielen taitaja, josta tuli ystävä ja työtoveri. Von Becker oli tutkinut murteita ja kerännyt kansanrunoutta. Hän antoi Lönnrotille väitöskirjatyön aiheen ”Väinämöisestä, muinaissuomalaisten jumalasta” ja hän myös toimi työn ohjaajana. Pääsiäinen herättää meissä monenlaisia tunteita: syyllisyyttä, pelkoa, järkytystä, hämmästystä, iloa ja riemua. Tunteemme näkyvät myös olemuksessamme. Jo kaukaa voi tunnistaa masentuneen ihmisen ja todella onnellinen ihminen ei voi kauan peittää riemuaan. Koko olemuksemme viestittää tunteitamme ja ajatuksiamme. Pääsiäiskertomuksessa Getsemanen puistossa, yön pimeydessä tapahtui monenlaista liikettä. Kaikki alkoi liikkumattomuudesta: Jeesuksen ystävät nukkuivat, kunnes Jeesus sanoi: "Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on lähellä." (Mt 26:45–46) Tuosta hetkestä alkoi liike, joka jatkuu yhä vieläkin. Jeesus vangittiin ja "silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat." (Mt 26:56) Pietari liikkui toiseen suuntaan kuin muut. Hän seurasi Jeesusta ylipapin pihalle. Mitä Pietari sitten oli aikonutkin "sitä emme tiedä" hän joutui tilanteeseen, jossa hän kielsi edes tuntevansa Jeesusta. Liike jatkui: "Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun." (Mt 26:75) Pietarin sisällä liikkui: hän tunsi syyllisyyttä ja häpeää. Jeesuksen kuolema tuntui pysäyttävän liikkeen: luultavasti syvä masennus ja tarkoituksettomuuden tunne valtasi Jeesuksen ystävät. Mutta koitti pääsiäisaamu! Mitä liikettä tuona aamuna olikaan hautausmaalla. Uskon Maria Magdaleenan ja muiden naisten tulleen Jeesuksen haudalle arvokkaasti vainajaa kunnioittaen. Kaikki muuttui enkelin ilmoituksesta: "Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä." (Mk 16:6) Tyhjä hauta oli todisteena. "Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille." Seuraava Lohkare Pääsiäisen valo -viikkomessussa Leena Anttila Siitä lahjasta ei kestä kiittää, se olisi hyvä jos se jotaki hyvää vaikuttaisi, mutta parempi kiitos olisi se, kuin Sammatti pysyisi eteenkin päin niin rauhallisena kuin se on tähänki asti ollut. Taidemaalari Adolf von Beckerin maalaama Sammatin kirkon alttaritaulu. Lönnrotin hengellinen testamentti Toinen jaloista lahjoittajista jäi vielä joukkoomme, jossa vielä puheita pidettiin ja raikkaita eläköön huutoja kaikui jaloille lahjoittajille. Sammatin talonpoiat, joita kappelin pienuuden tähden pitää suuremmat seurakunnan ukot hiukan huonompina, käyttivät itsensä kauniisti ilman tuomatta mukanaan tyhmää ylpeyttä. Sammatin kirkon alttaritaulu on kulttuurihistoriaa. Se kertoo Elias Lönnrotista, hänen elämästään ja lähipiiristään. Köyhän torpan pojasta tuli suurmies, hänen pikkuserkustaan arvostettu käsityöläismestari. Aikansa etevimmät opettajat ja tiedemiehet muodostivat ystäväpiirin, joka kannusti ja tuki toisiaan. Kirkkoherra Jaakko Saari on luonnehtinut alttaritaulua Elias Lönnrotin hengelliseksi testamentiksi Sammatin seurakunnalle. Teksti: Liisa Laurila Gabriel Niilonpoika – Nilsson – Enqvist (1689–1733) oli Sammatin Lohilammen rusthollari ja Lönnrotin ja Sylvanderin–Silvannon sukujen kantaisä. Gabriel Niilonpojan tytär Margareta Gabrielintytär meni naimisiin sotamies Erik Lostenin kanssa ja sai kuusi lasta. Toiseksi vanhin pojista oli Mats Losten (1740–1821), jota kutsuttiin Mustapää-Matiksi ja joka otti sukunimekseen Lönnrot. Mustapää-Matti oli kraatari ja Elias Lönnrotin isoisä. Perheen kolmas poika, Gabriel Losten (1745–1809) vaihtoi sukunimensä Sylvanderiksi. Garbrielista tuli hopeaseppä ja arvostettu käsityöläinen. Käsityöläisperinnettä jatkoi hänen pojanpoikansa Karl Kristoffer Sylvander, huonekalutehtailija, rakennusurakoitsija ja höyrylaivayhtiön liikennöitsijä. Hänen poikansa oli suurlähettiläs Reino Silvanto, vuonna 1930 julkaistun Sammatti-kirjan kirjoittaja. Lönnrotin Sammatti Sammatin kirkko on ensi kesänäkin tiekirkko ja avoinna 11.6.–14.8. klo 11-15. Paikkarin torppa on kesäkaudella avoinna päivittäin, Lammintalo ja Lohilammen museo (rustholli) viikonloppuisin. Nikun talo on yksityiskoti. Anna lapselle hyvä hetki. Kyllä kiitos! Kyllä kiitos! Haluan ilahduttaa lasta hyvällä lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi. Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Tilaajan nimi Kotimaa maksaa postimaksun Haluan ilahduttaa lasta hyvällä Osoite lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi. Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena Postinumero ja -toimipaikka tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) ilahduttaa lasta hyvällä Haluan Puhelin lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi. Sähköposti Tilaajan nimi Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Osoite Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi määräaikaisena Postinumero ja -toimipaikka Kotimaa Tilaajan nimi Kotimaa tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Kotimaa maksaa Puhelin maksaa Haluan ilahduttaa lasta hyvällä Osoite maksaa Haluan ilahduttaa lasta hyvällä postimaksun Lahjan saajan nimi Haluan ilahduttaa lasta hyvällä postimaksun lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi. Sähköposti postimaksun lukemisella ja ja tekemisellä tekemisellä joka joka kuukausi. kuukausi.Postinumero ja -toimipaikka lukemisella Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena Osoite Tilaan Lastenmaa-lehden Lastenmaa-lehden määräaikaisena määräaikaisena Tilaan Puhelin tilauksena erikoishintaan kk vain 20,(norm. 27,-) tilauksena erikoishintaan 66 6 kk kk vain vain 20,20,(norm. 27,-) ja -toimipaikka Postinumero Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi määräaikaisena tilauksena erikoishintaan (norm. 27,-) Sähköposti tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,(norm. Tilaajan nimi Puhelin27,-) Tilaajan nimi Kyllä kiitos! Kyllä kiitos! Kyllä kiitos! kiitos! Kyllä Tilaajan nimi Osoite Lahjan saajan nimi Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka -toimipaikka Osoite Postinumero ja Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Puhelin Sähköposti Puhelin Sähköposti Sähköposti Sähköposti Sähköposti Vastauslähetys Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi Tunnus määräaikaisena 5001582 tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) 20,- Soita 020 754 2333 •Vastauslähetys Lankapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 6,9 senttiä / minuutti. Tunnus 5001582 • Matkapuhelimesta: 00003 Helsinki Osoite Postinumero ja -toimipaikka tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta täytyy olla lupa lehden Sähköpostinumerosta. Alle 18-vuotiaallaVastauslähetys Vastauslähetys Lahjan saajan nimi Vastauslähetys tilaamiseen. ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Tarjoustunnus LM 1/11 4/11 Lohkare Lahjan saajanOsoitteita nimi Tunnus Tunnus 5001582 5001582 8,21 senttiä / puhelu + 14,9 senttiä / minuutti. Postitatilauskortti. tilauskortti. Postita Postita tilauskortti. Postita tilauskortti. Postimaksu on maksettu Postimaksu on Lähetä sähköpostia osoitteeseen Postimaksu on on maksettu maksettu puolestasi. puolestasi. Postimaksu puolestasi.maksettu puolestasi. [email protected] (Muista kertoa tilaustunnus LM 1/11) Tilaa 8,21verkosta senttiä // puhelu puhelu ++ 6,9 6,9 senttiä senttiä // minuutti. minuutti. 8,21 senttiä • 00003 Matkapuhelimesta: Helsinki 8,21 senttiä / puhelu Matkapuhelimesta: ••www.lastenmaa.net/kampanja Matkapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 14,9 senttiä minuutti. + 6,9 senttiä / minuutti. 8,21 senttiä puhelu 14,9 senttiä senttiä /// minuutti. minuutti. 8,21 senttiä // puhelu ++ 14,9 • Matkapuhelimesta: Lähetä osoitteeseen 8,21 sähköpostia senttiä / puhelu Lähetä sähköpostia osoitteeseen Lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] + 14,9 senttiä / minuutti. [email protected] [email protected] (Muista kertoa tilaustunnus LM 1/11) Tunnus 5001582 Tarjous on voimassa 31.8.2011 asti ja koskee vainHelsinki uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin (Muista kertoa kertoa tilaustunnus LM 1/11) 1/11) 00003 (Muista tilaustunnus LM 00003 Helsinki tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden 00003 Helsinki tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Tarjoustunnus LM 1/11 Tarjous on voimassa 31.8.2011 asti ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin Tarjous on voimassa 31.8.2011 asti ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin Tarjous on lisätään voimassapostikulut. 31.8.2011 Tilaus asti jaalkaa koskee vain uusia mahdollisesta tilauksia. Tarjous koskee vain lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin seuraavasta numerosta. Alle Suomeen 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden Postimaksu on maksettu puolestasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen Tilaa Lastenmaa haluamallasi tavalla: [email protected] Tilaa Lastenmaa Lastenmaa haluamallasi haluamallasi tavalla: tavalla: Tilaa (Muista kertoa754 tilaustunnus Soita 020 2333 LM 1/11) 00003 Soita 020 754 2333 Tarjous on voimassa 31.8.2011 asti ja koskee vain Helsinki uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin Soita 020 754 2333 Vastauslähetys Soita 754 2333 020lupa 754 2333 tilauksiin lisätään täytyy020 olla lehden •• Soita Lankapuhelimesta: Lahjan saajan nimipostikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla Lankapuhelimesta: •• Lankapuhelimesta: tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Tarjoustunnus LM 1/11 Tunnus 5001582 Lankapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 6,9 senttiä / minuutti. Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi määräaikaisena Tilaan Lastenmaa-lehden Lastenmaa-lehden lahjaksi lahjaksi määräaikaisena määräaikaisena Tilaan Puhelin tilauksena kk vain Tarjous on voimassaerikoishintaan 31.8.2011 asti ja6 koskee vain 20,uusia (norm. tilauksia.27,-) Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,(norm. 27,-) tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,(norm. 27,-) Lahjan saajan nimi Osoite Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja ja -toimipaikka -toimipaikka Postinumero Puhelin Puhelin Puhelin Sähköposti Sähköposti Sähköposti Lastenmaa on perinteinen ja laadukas lastenkulttuurilehti, joka julkaisee tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden ja kuvittajien satuja. Luonto, Kotimaa ekologisuus ja kansainvälisyys maksaa postimaksun ovat vahvasti esillä. Lasta Tilaa Lastenmaa haluamallasi ilahduttavat monipuoliset Lastenmaa askartelut, tehtävät ja kilpaiPostita 6 tilauskortti. kk vain Postimaksu on maksettu puolestasi. lut. Lehdessä huomioidaan Tilaa Lastenmaa haluamallasi tavalla: Kotimaa myös kirkkovuoden suuret maksaa Soita 020 754 2333 postimaksun Lankapuhelimesta: tapahtumat. Lehden päätoi- Tilaa •Lastenmaa haluamallasi 8,21 senttiä / puhelu + 6,9 senttiä / minuutti. Postita tilauskortti. (norm. 27,-) mittaja on kirjailija Anna-Mari • Matkapuhelimesta: Postimaksu on maksettu puolestasi. 8,21 senttiä / puhelu + 14,9 senttiä / minuutti. Kaskinen. Postita tilauskortti. Tilaa verkosta Tilaa verkosta verkosta Tilaa www.lastenmaa.net/kampanja www.lastenmaa.net/kampanja www.lastenmaa.net/kampanja • Lankapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 6,9 senttiä / minuutti. Tilaa verkosta Tilaa verkosta • www.lastenmaa.net/kampanja Matkapuhelimesta: www.lastenmaa.net/kampanja 8,21 senttiä / puhelu + 14,9 senttiä / minuutti. Lähetä Lähetäsähköpostia sähköpostiaosoitteeseen [email protected] osoitteeseen (Muista kertoa tilaustunnus LM 1/11) [email protected] (Muista kertoa tilaustunnus Tilaa verkosta Lohkare 4/11) www.lastenmaa.net/kampanja Lohkare 13 Pääsiäinen 2011 Lohjan seurakunnassa Jumalanpalvelukset Su 17.4. klo 10 palmusunnuntain messu Pyhän Laurin kirkossa, Marja Heltelä, Jenni Pesola, kanttorina Pia Hemminki. Messussa laulaa Kannelkuoro, joht. Matti Kolehmainen. Messu radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Jumalanpalvelus tutuksi sarja jatkuu messun jälkeen seurakuntakeskuksessa kirkkokahvilla. Aiheena esirukous, Mirja Harhanen. Su 17.4. klo 15 palmusunnuntain perhekirkko Pikku Laurissa, AnnaMaija Lakomaa, kanttorina Harri Kerko. Su 17.4. klo 16 palmusunnuntain musiikkimessu Virkkalan kirkossa Pyhän Ristin kappelissa. House band ja Olli Luoma. Ma 18.4. klo 19 hiljaisen viikon ahtihartaus Pyhän Laurin kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, kanttorina Harri Kerko. Ti 19.4. klo 19 hiljaisen viikon ahtihartaus Pyhän Laurin kirkossa, Horst Gripentrog, kanttorina Harri Kerko. Ke 20.4. klo 10 perheiden pääsiäiskirkko Pyhän Laurin kirkossa. Mirja Harhanen, Anna-Maija Lakomaa, kanttorina Timo Saario Ke 20.4. klo 19 hiljaisen viikon viikkomessu Pyhän Laurin kirkossa, Tuomo Mantere, kanttorina Pia Hemminki, mukana Laurentiuskuoro. To 21.4. klo 18–20 kiirastorstain ohjelmaa ja messu Virkkalan kirkossa Pyhän Ristin kappelissa. Musiikkia ja puheenvuoroja, pääsiäisateria (aikuiset 5 €, lapset alle 12v. 2,50 €). Messun toimittaa pastori Olli Luoma ja kanttorina Pia Hemminki, Timo Luotonen, tenori. 60 ensiksi ilmoittautunutta pääsee mukaan. Ilm. 14.4. mennessä seurakunnan keskukseen 044 328 4250. To 21.4. klo 19 kiirastorstain messu Lohjanportin seurakuntakodissa, Jenni Pesola, kanttorina Hanna-Leena Keinänen. To 21.4. klo 19 kiirastorstain messu Pyhän Laurin kirkossa. Erkki Taivainen, Timo Saario & Kirkkosällit. Messu radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Pe 22.4. klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Pyhän Laurin kirkossa, Hanna Juntunen, kanttorina Timo Saario, Lohjan kirkkokuoro. Jumalanpalvelus radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. La 23.4. klo 22 pääsiäisyön messu Pyhän Laurin kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, Horst Gripentrog. Kanttorina Harri Kerko, Collegium Musicum. Messu radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Su 24.4. klo 10 pääsiäispäivän messu Pyhän Laurin kirkossa. Jenni Pesola, Marja Heltelä, kanttorina Timo Saario, Laurin Laulajat laulaa. Messu radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Ma 25.4. klo 10 2. pääsiäispäivän messu Pyhän Laurin kirkossa, Mirja Harhanen, Erkki Taivainen, kanttorina Pia Hemminki, mukana Laurentius-kuoro. Ke 27.4. klo 19 Pääsiäisen valoa -viikkomessu Pyhän Laurin kirkossa, Hanna Juntunen, kanttorina Pia Hemminki. Mukana Marita Laaksonen ja Laurin Sisarukset -tanssiryhmä Wim van der Kooij`n johdolla. SEURAKUNNAN VIIKKO-OHJELMAA Tapahtumia: Joka sunnuntai klo 10 keskustassa, Sibeliuksenkatu 2, klo 11 Vivamossa, joka 2. sunnuntai parillisilla viikoilla klo 11 Virkkalassa Virkkalantie 1, Ojamolla Kartanonkuja 1, Routiolla Kalliomäentie 2 ja su 17.4., 1.5., 15.5. klo 11.30 Muijalassa Hammarintie 4 sekä Mäntynummessa, Mäntynummentie 17. To 14.4. klo 18 Pulli-Mynterlän kinkerit Irma Lindgrenillä, Mynterläntie 176. Tanja Mäkelä, Niilo Ekqvist ja Mirja Harhanen. La 16.4. klo 11–17 seurakunnan rukouspäivä "rukouksella rakentamista ja kasvamista" Mäntynummen seurakuntatalossa, Mäntynummentie 17. Ohjaajana Maikku Saarinen (KRS). Mukana Olli Luoma. Ohjelma alkaa lounaalla. Su 17.4. klo 18–20.30 palmusunnuntain kaksikieliset seurat Virkkalan kirkossa To 21.– su 24.4. nuorten pääsiäisleiri Saarikon leirikeskuksessa. Lähtö to 21.4. klo 18 kirkkokentältä (Sibeliuksenkatu 2) ja paluu to 24.4. noin klo 11. Ilm. ja lisätiedot nuorten sivuilla www.lohjanseurakunta.fi Pe 22.4. klo 13 Lohjan eläkkeensaajat ry:n pitkäperjantain Ristin juhla Lohjan työväentalossa. Juhlassa mukana pj. Risto Mikkonen, vs. kirkkoherra Marja Heltelä, Lola-kuoro laulaa. Kahvitarjoilu alkaa klo 12. Pe 22.4 klo 18 Pergolesi: Stabat Mater Pyhän Laurin kirkossa. Helena Tenhunen sopraano, Teppo Lampela kontratenori, Ilpo Laspas urut. Pe 29.4. klo 10 alkaen Yhteisvastuun vappumyyjäiset Lohjantähdessä. Tule hankkimaan vappumunkit ja simat – samalla tuet tämän vuoden yhteisvastuukeräystä! Järjestää Lohjan seurakunta ja Lohjan kaupunki/Linkki Su 15.5. klo 18 konsertti Pyhän Laurin kirkossa. John Dowlandin luuttumusiikkia. Pentti Hilden Luuttu, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Järj. musiikkitoiminta. 14.5. retki kirkkopäiville Lahteen. Lähde mukavassa seurassa tutustumaan kirkon valtakunnalliseen kulttuuritapahtumaan ja sen monipuoliseen ohjelmaan. Bussi lähtee kirkkokentältä klo 8 aamulla ja palaa samaan paikkaan toivomusten mukaan ennen klo 23. Ilm. kuljetus, muista ohjelmakuluista vastaa jokainen itse. Lisää Kirkkopäivien ohjelmasta: http://www.kirkkopaivet. fi. Ilm. tekstiviestillä Irma Suomela 045 6345752 tai diakoniapastori Arja Penttinen 050 539 0123. 27.5–29.5. Herättäjäyhdistyksen Lohjan paikallisosasto järjestää Aholansaari-retken. Lisätietoja retkestä antaa Liisa Partanen 040 729 1095. Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad Toimitus Laurinkatu 40, PL 49, 08101 Lohja puh. (019) 32 841, faksi (019) 322 452 ISSN 1459-918X 14 Lohkare vään Telakka+ päivät: 14.4. ja 12.5. Nuoret aikuiset Pyhän Laurin kirkko, Sunnuntaisin klo 10 messu, joka radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Keskiviikkoisin klo 19 viikkomessu. Pyhäkoulut Perhekerhot kokoontuvat keskustassa, ti klo 9–11, Sibeliuksenkatu 2, p. 044 328 4306. Metsolassa, ke klo 9–11, Puistokatu 11–13, p. 044 328 4340. Mäntynummessa, ke klo 9–11,Mäntynummentie 17, p. 044 328 4331. Routiolla, ti klo 9–11, Kallionmäentie 2, p. 044 328 . Virkkalassa, ke klo 9–11, Virkkalantie 1, p. 044 328 4342. Ojamolla, vauvaperhekerho to klo 9.30–12 seurakuntakodissa, Kartanonkuja 1. Vapaata keskustelua ja vertaistukea vauvaperheen arkeen. Muijalassa, Ekojen klubi ma klo 13–15 Lohjanportin seurakuntatalossa, Hammarintie 4. Ekojen klubi on vertaisryhmä vanhemmille, äidille, isälle ensimmäisen vauvan tai taaperon kanssa. Päiväkerhoihin ilmoittautuminen on käynnissä. Ks. www.lohjanseurakunta.fi lapsi- ja perhetyön toiminta. Avoimet kerhot Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita oman aikataulunsa mukaan kaikki halukkaat – vauvasta vaariin ja mummoon. Kerhon tavoitteena on olla tukena arjessa ja toimia vertaisryhmänä: ma, ti klo 9–12 ja ke klo 9–11.30 Muijalassa, Lohjanportin seurakuntakodissa ma ja ti klo 9.30–12 ja 13–14.30 Ojamon seurakuntakodissa, yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Nuoret Varustamo joka lauantai klo 18–20 tarjoaa sisältöä viikolle Lindkullassa, Karstunraitti 4. Varustamo Extra kerran kuussa, jossa gospelia, esityksiä, ym. kristillistä taidetta. 4.6. Katajainen kansa -bändi esiintyy seurakuntakeskuksessa, Sibleiuksenk. 2. Ovet auki klo 19, jatkot Lindkullassa keikan jälkeen. Telakka joka torstai klo 18–21 Lindkullassa, Karstunraitti 4. Hengailua, pelailua, kahvia. Päätämme illan hartauteen. Kerran kuussa Telakka+, jossa erityistä yllätysohjelmaa. Ke- Ke 27.4. klo 18 hengailua seurakuntakeskuksessa, teemana “Nuotin vierestä”. Tule mukaan olemaan ja viihtymään ja tekemään iltoja juuri sinulle mukavaksi ja sopivaksi! Keväällä päiväretki Vivamon Raamattukylään. Seuraa ilmoittelua. Liity nuorten aikuisten fb-ryhmään kuvaa klikkaamalla. Jos tahdot liittyä myös nuorten aikuisten sähköpostilistalle, niin ota yhteyttä Jenniin: Jenni Pesola [email protected], p. 044 3284 212. 15.5. klo 16 Sykäys Pikku Laurissa, Sibeliuksenkatu 2. Iltapäivän teemana ”Kysy opettajalta”. Keskusta, seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2 Ma klo 13 Ystävän kammari kokoontuu takkahuoneessa. Ti klo 11 Evästä päivään -tiistairuokailu työttömille ja eläkeläisille seurakuntasalissa. Ti klo 12.30 Solmut silmukoiksi -käsityöpiiri joka 2. vko parillisilla viikoilla neuvotteluhuoneessa. Ti 19.4., 17.5. klo 18.30 raamattuluento seurakuntasalissa. Teemu Kakkuri, aiheena Johanneksen kirjeet. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Järj. SLEY ja Lohjan srk. Ti 3.5. Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n omaisten ryhmä kokoontuu seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa klo 18–19.30. Ohjaajana Seija Tammi. Lisätietoja diakoni Tanja Mäkelältä 050 554 8835 tai [email protected] Ke klo 7 aamurukous -ryhmä kokoontuu Pikku Laurissa. To klo 12 torstaikerho seurakuntakeskuksen seurakuntasalissa. Huom. 21.4. klo 12 kiirastorstain ehtoolliskirkko Pyhän Laurin kirkossa. Ojamo, seurakuntakoti, Kartanonkuja 1 Ke klo 14–15.30 joka 2. vko (parittomat viikot) Ojamon-Voudinpuiston eläkeläisten virkistyskerho Ke klo 16.30–19 Ojamon keskiviikkokahvila avoinna. Matalan kynnyksen olohuonetoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille joka keskiviikko! Pe klo 14–15.30 joka 2. vko (parilliset viikot) Ojamon lähetys- ja raamattupiiri. Virkkala, Virkkalantie 1 Ma klo 13 virkistyspiiri eläkeläisille kokoontuu. Ti 26.4. klo 18 pohdintaa päivän sanasta, rukousta ja ylistystä, sielunhoitoa Virkkalan kirkon kellarissa, Virkkalantie 1. Joka 2. viikko parittomilla viikoilla, vetäjänä Sirpa Ronkainen 0440 345 127, Kristian Långström 0400 663 949, Jari Mattila. Ke 20.4., 4.5. klo 18.30 ylistyksen ja rukouksen ilta Pyhän Ristin kappelissa. Toimitus: Päätoimittaja Marja Heltelä puh. (019) 32 841 Toimituskunta: Toimitussihteeri Leena Anttila [email protected] Kustantaja: Elina Kaarto (perheiden sivut) Janne Rönni (nuorten sivut) Liisa Laurila (Sammatti) To klo 13 käsityöpiiri (diakoniapiiri). Su klo 16 messu Pyhän Ristin kappelissa. Huom. su 15.5. klo 11 (ei klo 16) kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen messu, kanttorina Timo Saario, mukana Laurin Miehet. Sley:n messut Pyhän Ristin kappelissa: 1.5. klo 16. Ari Norro, Tapio Kiviranta, urut Sari Salmi. 5.6. klo 16 Jukka Niemelä, Tapio Kiviranta, Kullervo Puumala. Routio, seurakuntakoti, Kalliomäentie 2 10.5. teematiistai klo 18–20. Alustus päivän aiheesta ”Miten voin vastustaa pahaa”. Keskustelua aiheesta ja kahvitarjoilu. Mukana diakoni Päivi Nieminen ja Aila Ruoho. Torstaisin klo 13 Roution päiväpiiri eläkeläisille. Mäntynummi, seurakuntatalo, Mäntynummentie 17 Ma klo 12 ”Mannaa kaikille” -kohtaamispaikka alueen asukkaille. Hartaus klo 12 alkaen jonka jälkeen lounas (hinta 4 €). Ti 19.4. klo 13 Mäntynummen päiväpiiri eläkeläisille kokoontuu joka 2. vko (parilliset viikot). Ti 10.5. klo 17–19 lasten ja isovanhempien ilta Mäntynummen seurakuntatalossa. Ohjelmassa ruokailu, jonka vapaaehtoinen maksu yhteisvastuun hyväksi, askartelua, kuntoilua jumppasalissa sekä mukavaa yhdessäoloa. Ilta alkaa ja päättyy pienellä hartaushetkellä seurakuntasalissa. To klo 16.30–18.30 Boccia –pelit seurakuntatalon alakerrassa. To 28.4. klo 18–20.30 teemailta hengellisestä väkivallasta Mäntynummen seurakuntatalossa Mäntynummentie 17. "Uskonnon varjolla tapahtuva hyväksikäyttö." Su 17.4. klo 18 Laurin Sisarukset -tanssiryhmä (27.4. esiintyminen Pääsiäisen valo-iltakirkossa klo 19) Tanssin opettajana toimii Wim Van der Kooij. Ma 6. –ke 8.6. Kansanlähetyksen kesäpäivät. Tilaisuudet iltaisin klo 18.30. Puhujina Jaakko ja Hilkka Gumerus , Eero Ahonen, Marjatta Pihkala ja seurakunnan työntekijöitä. Muijala, Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarintie 4 Ma 18.4., 16.5. klo 16–17 yhteislaulua. Olet tervetullut tulkitsemaan tuntoja vanhojen kansakoululaulujen, veisujen, virsien sekä muiden kipaleiden myötä. Säestyksestä ja laulatuksesta vastaavat Liisa Olin ja Kaisu Mustonen. Lisätietoja diakoni Tanja Mäkelä 050-554 8835 tai [email protected] La 14.5. klo 10–12 lastentavarakirppis Muijalassa Lohjanportin seurakuntakodissa Hammarintie 4. Pöytämaksut ja buffetin tuotto YVkeräykselle. Levikki: 17.500 kpl Ilmoitusmarkkinointi: Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2011 Sammatin seurakunnassa 22.5. sunnuntaina klo 10 messu Pyhän Laurin kirkossa. Lähtösaarna kirkkoherra Kaiku Mäenpää, alttari Anna-Maija Lakomaa, kanttorina Timo Saario ja Lohjan kirkkokuoro. Messun jälkeen soppalounas seurakuntakeskuksessa (Sibeliuksenkatu 2). Klo 13.30 lähtö seurakuntakeskuksen edestä juhlavaellukselle kohti Pyhän Birgitan kappeliin, jossa klo 15–16 ohjelmallinen hetki kahvin kera. Klo 17 kaksikielinen iltakirkko Virkkalan kirkossa, saarna Kaiku Mäenpää, alttari Raimo Kuismanen, kanttorina Pia Hemminki ja Laurentius kuoro, kirkkokahvit. Yhteystietoja ja tapahtumatietoja netissä www. lohjanseurakunta.fi Diakoniatyön henkilökohtaisten asiakastapaamisten ajanvaraukset: keskusta, Sibeliuksenk. 2, ti klo 9– 10, Eija Järvinen 044 328 4300 Metsola Puistokatu 11–13, ti klo 10–11, Katja Itämäki 044 328 4301 Ojamo Kartanonkuja 1, ti klo 10–12 ja to klo 10–11, Tuulikki Ruohomäki 050 377 7394. Virkkala Virkkalantie 1, ti klo 9–10, Ari Heikkilä 044 328 4320 Routio seurakuntakodissa, Kalliomäentie 2, ti klo 10–11, Päivi Nieminen 050 538 8113 Mäntynummi Mäntynummentie 17, ti klo 9–11, Tanja Mäkelä 050 554 8835 Muijala Hammarintie 4, to klo 15– 16, Tanja Mäkelä 050 554 8835 Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto, Laurinkatu 40, ovat avoinna arkisin ma–pe klo 8.30–14.30, puh. (019) 328 41. Perheasiain neuvottelukeskus, ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 9–11 ja ke klo 12–14 puh. (019) 3284 260. Pyhän Laurin kirkko avoinna joka päivä klo 10–15. Anna palautetta – Kirkon eteisessä palautelaatikko mielipiteitäsi varten! Lisää yhteys- Svensk verksamhet Fre 22.4. kl 13 långfredagens gudstjänst i Virkby kyrka. Raimo Kuismanen, kantor Pia Hemminki, Timo Luotonen tenor. Sö 24.4. kl 13 påskdagens familjehögmässa i Lojo kyrka. Raimo Kuismanen, kantor Timo Saario, kyrkvärd Teddy Kullberg, Lojo Brass uppträder. Kyrkkaffe. Kontaktuppgifter Lojo församling pastorskansli öppet må–fre kl 8.30– 14.30, Larsgatan 40, 08100 Lojo, tel: 019 328 41 växel, fax: 019 322 452 www.lohjanseurakunta.fi Kaplan Raimo Kuismanen, tel. 044 328 4357 E-post: [email protected] Ungdomsarbetsledaren Mari Nurmi tel. 044 328 4273, E-post: [email protected] Barnledare Beatrice Österman tel. 050 370 6015, E-post: barnledare. [email protected] Barnledare Ulla Paananen tel. 050 351 5894 Katajainen Kansa keikalle Lohjalla Helsinkiläisen reggaebändi Katajainen Kansa keikkailee Lohjalla Varustamo Ekstran merkeissä 4.6. Bändi esiintyy seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2 klo 19, jatkot Lindkullassa keikan jälkeen. Bändin toinen studioalbumi Veli veljen puolesta julkaistiin viime marraskuussa. Uudella levyllään bändi on pukenut ylleen sota-asun. Levyn nimi, Veli veljen puolesta, summaa levyn teeman: Nimi kuvastaa toisten puolesta uhrautuvaa rakkautta, josta kristinuskossa on kyse. Uudella levyllä käsitellään To 14.4. klo 13–14.30 Kultaisen iän kerho seurakuntatalolla. Pe 15.4. klo 10–10.30 koulukinkerit. Su 17.4. klo 10 palmusunnuntain messu, ’Kunnian kuninkaan alennustie’. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen urut. Ke 20.4. klo 18 kärsimysajan musiikkia Sammatin kirkossa, Pertti Haapalainen. To 21.4. klo 18 kiirastorstain messu, ’Pyhä ehtoollinen’. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen urut. Pe 22.4. klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, ’Jumalan Karitsa’, Kauko Puranen, Pertti Haapalainen urut. Urut vaikenevat. Su 24.4. klo 10 pääsiäispäivän messu ´Kristus on ylösnoussut´, Kauko Puranen, Pertti Haapalainen urut. Ma 25.4. klo 10 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus, ’Ylösnousseen kohtaaminen’. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen urut. Su 1.5. klo 10 messu ’Ylösnousseen todistajia’. Veteraanien kirkkopyhä. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen urut. Kunniamerkit. Sammatin Martat järjestämä kahvitarjoilu seurakuntatalossa. Konserttisarja jatkuu maanantaina 9.5. klo 19 Sammatin kirkossa: Kalevi Kiviniemi, urut, Kirsi Kiviharju, harppu ja Jukka Pietilä, baritoni esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Yhteystietoja Sammatin kirkkoherranvirasto on avoinna ti, ke ja to 9–15, hallintosihteeri Keijo Wigren , 044-3284372, torstaisin iltavirasto klo 15–18. Vs. kirkkoherra Kauko Puranen, 044 328 4389. Vt.diakoni Jorma lehto paikalla 1.4.2011 alkaen, 044 328 4363. Diakoniatyöntekijää voi pyytää myös kotikäynnille. Sammatin kirkon esittely, tiedustelut Marja-Riitta Syvänne 0400 491 343 Sammatin seurakunnan kotisivut www.evl.fi/srk/sammatti/. Tyhjän sylin messu torstaina 5.5.2011 kello 19 Pyhän Laurin kirkossa Tilaisuus on tarkoitettu lapsettomuuden, keskenmenon, raskauden keskeytyksen tai lapsen kuoleman kokeneille naisille ja miehille. Messun jälkeen on mahdollisuus osallistua teehetkeen seurakuntakeskuksessa. Järjestää Simpukka-yhdistys, KÄPY ry, Länsi-Uudenmaan perheasiainneuvottelukeskus ja Lohjan seurakunta. Hyvää ja siunattua pääsiäisaikaa kaikille Lohkareen lukijoille toivottavat Lohjan ja Sammatin seurakunnat. Harvinaislaatuinen konsertti Sammatin kirkossa kristityn elämää taistelun näkökulmasta, mikä on näkyvissä niin musiikillisesti kuin kansia myöten. – Olemme tarkentaneet bändin soundia tyylillisesti, vaikka pitäydymme edelleen selkeästi reggaessa. Halusimme tuoda uudelle levylle myös enemmän suomalaisia vaikutteita, minkä takia haitari on entistä isommassa roolissa, vokalisti Tommi Ahonen sanoo. Levyllä on myös mukana tango sekä valssi, joka on luultavasti ensimmäinen kyseiseen tahtilajiin tehty reggae-biisi. Urkutaitelija Kalevi Kiviniemi, harpputaiteilija Kirsi Kiviharju säestävät laulaja Jukka Pietilä. Katajainen kansa, Veli veljen puolesta. Valoa kohti konserttisarja jatkuu maanantaina 9.5. Sammatin kirkossa korkeatasoisella konsertilla, jossa esiintyvät urkutaitelija Kalevi Kiviniemi, harpputaiteilija Kirsi Kiviharju sekä laulaja Jukka Pietilä. Kalevi Kiviniemi kuuluu kansainvälisten arvioiden mukaan maailman merkittävimpiin muusikoihin. Hän konsertoi jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Kiviniemi on esiintynyt useaan otteeseen myös mm. Pariisin Notre Damen katedraalissa, viimeksi tammi- kuussa. Kuluvan vuoden syyskuussa hän tekee New Yorkin debyyttinsä. Kiviniemi on äänittänyt yli 150 levyä, joista hänelle on myönnetty lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja. Harpputaiteilija Kirsi Kiviharju kuuluu maamme harvoihin solistista uraa tekeviin harpisteihin. Yhteistyö Kiviniemen kanssa on jatkunut jo 14 vuoden ajan. Duo on kansainvälisestikin harvinaislaatuinen ja esiintynyt viime aikoina mm. Saksan Schwarzwaldin musiikkijuhlilla. Kiviharju opettaa harpun soittoa Sibelius-Akatemiassa ja Espoon musiikkiopistossa. Hän on myös Espoon kansainvälisen harppusymposiumin perustaja. Jukka Pietilä toimii Turun tuomiokirkon I-kanttorina. Passiosolistina hän on esiintynyt mm. Venäjällä ja USA:ssa. Lisäksi hän on ansioitunut kuoronjohtaja ja Turun Katedraali Soi -kirkkomusiikkiviikon perustaja. Pietilän ja Kiviniemen yhteistyö on jatkunut jo 15 vuoden ajan. Sammatin kirkkokonsertissa Pietilä laulaa mm. Melartinin harvoin kuullun melodraaman Maria. Kiviniemen urku- ja Kiviharjun harppusooloina kuullaan mm. ranskalaista musiikkia. Konsertin jälkeen Kiviharju esittelee yleisölle harppua ja vastaa yleisön esittämiin kysymyksiin. Konserttiin on vapaa pääsy, ja se alkaa klo 19, ohjelma 10 euroa. Konsertin järjestää Sammatin seurakunta. Lohjan Pyhän Laurin kirkossa sijaitseva Margareta Capsian öljyvärimaalaus on kirkkoherra Gregorius Arctopolitaunuksen (v. 1720–1745) lahjoittama. Maalauksen tarkkaa esikuvaa ei tiedetä, mutta lienee ollut yksi tai useampi Rubensin tyyliin tehty kuparipiirros. Taulun aiheena on Kristuksen ottaminen alas ristiltä. Tilanne tapahtuu pimeällä, myöhään illalla. Ristin ympärillä henkilöt muodostavat tasapainoisen keskitetyn kolmion. Neitsyt Maria ottaa vastaan Kristuksen oikean käden ja Maria Magdaleena polvistuu ristin juurelle tukien ojennetuin käsin Kristuksen päätä. Kolmion sivut muodostuvat ristiä vastaan nostetuista tikapuista, joilla Joosef Arimatialainen seisoo ja ristin toisella puolella olevasta Johanneksesta, joka kurottautuu ottamaan syliinsä Kristuksen hengetöntä ruumista. Taustalla häämöttää Jerusalem. Lohkare 15 Kiviset ja soraset Maija Metsolan teos, kuvaaja Leena Anttila Lähtö Ovi on raollaan sairashuoneeseen. Keskikesän kuumuus huokuu vahvoista kiviseinistä. Aamuyön kuumankostea tunkkainen ilma, johon on sekoittunut lääkkeiden ja pesuaineiden tympeän kirpeä tuoksu, leijuu huoneessa kuin raskas sumuverho. Aukaisen oven ja lasken kädestäni jääpussit, joita olen onnistunut keräämään useamman. Äiti yrittää loihtia kasvoilleen urhean hymyntapaisen nähdessään tuloni. Asettelen pussit varovasti otsalle, rinnalle ja vatsalle helpottamaan sairaan kuumeista ja kivuliasta oloa. Kuinka paljon tuskaa ja kärsimystä onkaan tarvittu, ennen kuin vahva ja tarmokas äitini on muuttunut noin pieneksi ja hauraaksi, miltei läpikuultavaksi. – Pitkälle levinnyt syöpä, mitään ei ole tehtävissä, korkeintaan puoli vuotta elinaikaa, oli tiukkailmeinen lääkäri julistanut pimeänä talviaamuna meille järkyttyneille omaisille ja saman tien luikahtanut kiireesti ovesta ulos Saimme viettää vielä kolme kuukautta yhdessä, nähdä kevään voimallisen tulon, ensimmäiset krookukset ja lumikellot, pääsiäisen ilon, valon ja toivon. Äiti sai sy- liinsä ensimmäisen lapsenlapsensa ja sai olla mukana kastetilaisuudessa. Äitini, joka menetti sodan seurauksena kaksi lastaan, hyräili vanhoja lastenlauluja pienelle sydämensä kyllyydestä. Jaoimme toisillemme rohkaisevaa hymyä surun ja pelon kyynelten läpi. Me olimme kiitollisia jokaisesta yhteisestä päivästä, jotka meille annettiin sinä viimeisenä keväänä. Kipujen lisääntyessä ja äidin voimien vähetessä teimme mielikuvamatkoja äidin nuoruuden Viipuriin. Kadut ja torit tulivat tutuiksi. Vanha eloisa karjalan murre palasi puhekieleen ja sen mukana huoleton aika ennen sotia. Miten paljon me jaksoimme nauraa, vaikka menettämisen tuska kasvoi yön unettomina tunteina synkäksi pelon muuriksi. Äiti haurastui silmissä. Kipulääkitystä lisättiin. Urheasti hän yritti kantaa yhä pahenevan tuskansa ja koko kehoa raatelevan kipunsa, minun yrittäessä luoda uskoa ja toivoa rukoilemalla ja luottaen johdatukseen. – Kaik on korkeimma käes, usot sie tyttösein, sanoi äiti kivun viiltäessä yhä hauraammaksi käyvää kehoa. – Usoha mie, ko sie niin haastat, vastasin samalla nieleskellen väkisin esiin tulevia kyyneleitä. Lopulta kipujen yltyessä hallitsemattomiksi oli aika siirtyä sairaalaan. Ankaran harmaa Tilkan sotilassairaala otti vastaan sen hauraan elämän liekin, joka äidissä vielä lepatti. Valvoimme mieheni kanssa vuoteen vierellä koettaen helpottaa sitä aaltomaista repivää kipua, joka hetki hetkeltä voimistui. Aamun vielä sarastaessa äiti yllättäen kohottautui sängystään. Riutuneille kasvoille levisi valoisa hymy, joka tuntui siirtyvän koko sairashuoneeseen ja tarttuvan meihin vierellä seisoviinkin. Äiti näki jotain, mitä me emme nähneet. Avonaisesta ikkunasta pieni tuulenvire sai verhon kevyesti heilahtamaan. Syvä henkäys – ja äiti oli poissa, mutta kuitenkin lähellä. Häivähdys hymystä viipyi vielä hetken kasvoilla, joita heräävän aamun auringonsäteet valaisivat. Marja Klefstörm Marja Klefström on lohjalainen kirjailija ja runoilija. Salme Blomster: A r eiopa gi Onnellisuus ja kärsimys eivät ole toistensa vastakohtia "Sen tähden, että emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa, mutta näkymätön ikuisesti." (2. Kor. 4:16.18) Salme Blomster on espoolainen kirjailija, terapeutti, toimittaja ja kouluttaja. Hän luennoi ympäri Suomea ja myös ulkomailla. 16 Lohkare Salme Blomster luotaa uusimassa kirjassaan Kärsimys kärsimyksen arvoitusta syvältä. Hänellä itsellään on ollut kaksi syöpää. Toisesta häntä ei ole vielä julistettu terveeksi. Kroonisia kipuja hän on kärsinyt jo kymmenen vuotta. Kaiken kärsimyksensä keskellä hän on vähitellen oppinut luopumaan ja kiittämään siitä, mitä voi ja jaksaa tehdä. Tänä päivänä hän elää päivän kerrallaan ja on jättänyt turhan murehtimisen. On ihmisiä, jotka näkevät lasin olevan vain puolillaan vettä ja niitä jotka näkevät, että siinä on vielä paljon vettä. Ihminen itse ratkaisee, miten hän suhtautuu elämänsä eri vaiheisiin ja vastoinkäymisiin. Itsensä ja ahdinkonsa ympärillä pyörivä menettää ne loputkin ilon aiheet, jotka hänellä on, Salme Blomster toteaa. Kätkettyihin kärsimyksiin on iskostunut tunne, ettei niistä selviä. Siksi ne onkin kätketty. Länsimainen ihminen pyrkii tukahduttamaan kärsimyksensä käyttämällä lääkkeitä, huumeita ja muita mielen turruttajia. Hän voi myös projisoida eli heijastaa kipunsa toisiin etsimällä heistä syyllisiä omaan pahoinvointiinsa. Kärsimykseen voi kuitenkin sisältyä suurempi siunaus kuin osaamme ajatella. Vain masennuksen kokenut voi ymmärtää, mitä on syvältä pulppuava ilo. Kaksi vauvaa menettänyt äiti ilmaisee asian näin: "Kun istun valoisassa huoneessa ja ulkona on pimeää, en näe mitä pimeydessä tapahtuu. Mutta kun istun pimeässä ja katson ulos valoon, näen selvästi ja kirkkaasti." – Oikein raskaissa tilanteissa ihmisellä on myös oikeus väsyä, masentua ja tarvita apua. Liikkeelle lähtöön tarvitaan toista ihmistä, jotta uskalletaan avata kauan kätkössä ollut kipulipas ja katsoa, mitä siihen on kätketty. Salme Blomster rohkaisee käymään tunteitten kellarissa niin usein kuin on tarpeen ja tuomaan päivänvaloon kaikki kätketyt tuskat yksi kerrallaan. Vain siten voimme tulla tietoiseksi niistä seikoista elämässämme, jotka vaikuttavat meihin tiedostamattomasti ja joista meidän kuuluisi päästä eroon. – Raamattu kehottaa nukkuvia heräämään, jotta Kristus saisi valaista heidän elämäänsä. Henki auttaa sielua vapautumaan, eheytymään ja kasvamaan niin, että ihmisestä alkaa vähitellen tulla se, joksi hänet luotiin. Usko antaa kärsivälle tulevaisuuden ja toivon. Hän on tavannut inhimillisesti katsoen kärsimyksen keskellä olevia mutta syvästi onnellisia ihmisiä, jotka katsovat kipujensa sijasta Kristukseen. "Luvattuun maahan ei pääse kulkematta autiomaan halki. Kärsimys on ns. autiomaa-aikaa. Se on riisuuntumisen, hengellisen kasvun ja opettamisen aikaa." – Jeesus kulkee aina kärsivän rinnalla. Hän lohduttaa, tukee ja kantaa, sillä onhan hän itse kärsimyksen asiantuntija, kipujen mies. Kuolema ei ole matkamme pää vaan vasta ovi todelliseen iankaikkiseen elämään. Tarvitaan vain uskon askel ja sen saa rukouksessa pyytämällä. – Uskova kestää ahdistusta siksi, että hän kokee sisimmässään shalomia, Jeesuksen antamaa rauhaa. Se on aivan muuta kuin maailman rauha. Se pysyy olosuhteista riippumatta. Se ei tee kivulle immuuniksi, mutta auttaa menemään sen läpi. Onnellisuus ja kärsimys eivät siis ole toistensa vastakohtia. Leena Anttila
© Copyright 2024