SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Keski

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palvelujen tuottaja
Yksityinen palvelujen tuottaja
Palvelujen tuottajan nimi
Kunta
Kunnan nimi
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan
Sijaintikunta
Sosiaalipalvelu, kehitysvammaiset henkilöt
Jyväskylä
Sijaintikunnan yhteystiedot
Keski-Suomen vammaispalvleusäätiö, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä.
puh. 040 550 8202, vammaispalvelusaatio (att) ksvs.fi, www.ksvs.fi
Palvelujen tuottajan virallinen nimi
Palvelujen tuottajan Y-tunnus
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
1842317-5
Toimintayksikön nimi
Työ- ja päivätoimintakeskus
Toimintayksikön postiosoite
Suojarinne 8
Postinumero
Postitoimipaikka
44200
Suolahti
Toiminnasta vastaavan henkilön nimi
Puhelin
Toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen
040 550 8202
Postiosoite
Matarankatu 4
Postinumero
40100
Postitoimipaikka
Jyväskylä
Sähköposti
[email protected]
Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta
Muutosluvan myöntämisen ajankohta
(yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
2.2.2005
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta
14.12.2004
20.12.2004
Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä)
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vastuuvakuutusyhtiö Pohjantähti - voimassa toistaiseksi
i
2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminnan tarkoituksena on
edistää vammaisten ja vajaakuntoisten elinolosuhteita yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä ja
kehittää palvelujärjestelmiä vastaamaan heidän tarpeitaan.
Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskevien erityislakien (vammaispalvelu, kehitysvamma)
ohella sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
periaatteisiin.
avi21u1
1/21
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa, kriisi- ja
perhepalveluja, konsultaatiopalveluja ja muita vammaisten tarpeisiin perustuvia palveluja.
Kaikissa säätiön palvelusissa tähdätään päämiesten hyvinvointiin ja hyvään elämänlaatuun.
Palvelut on kohdistettu kehitysvammaisille, haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille, sekä
vammautuneille henkilöille. Säätiön tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen. Liite
1 (Fronter/EFQM/yleiskuvaus)
Työtoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen henkilöille, jotka eivät
toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi voi sijoittua tavanomaiseen työhön.
Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea päämiehen hyvinvointia mielekkäällä ohjatulla
toiminnalla, joka tukee vahvasti sosiaalisia vuorovaikutussuhteita.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Vammaispalvelusäätiön arvoja ja toimintaperiaatteita sitovat YK:n yleissopimus ja Vammaisten
ihmisoikeudet ja Suomen perustuslaki. Toiminta perustuu Suomen lakeihin ja asetuksiin, jotka
ohjaavat erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden palveluita. Säätiön hallitus on linjannut
toiminnan sisällön ja säätiön arvojen ja toimintaperiuaatteiden konkreettinen todentuminen on
kirjattuna vuotuisissa toimintakertomuksissa ja -suunnitelmissa.
SÄÄTIÖN TOIMINNAN PERUSTANA ARVOT
Toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, vammaisen henkilön oikeudet yhteiskunnan
täysivaltaiseen ja arvokkaaseen jäsenyyteen sekä vammaisen henkilön omien voimavarojen
hyödyntäminen ja siihen liittyvä vastuu omasta elämästään.
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallinto, johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet edistämään
näiden periaatteiden toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Liite 2 (Fronter/SOPU)
KEINOJA ARVOJEN SAAVUTTAMISEKSI
Työ- ja päivätoiminta toteutetaan Suojarinteen entisessä terapiatalossa jossa on riittävät ja
toiminnalliset tilat käytössä, joissa kunnitoitetaan päämiehen yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita
sekä kokonaisvaltaisuutta. Päämiestä ohjataan ja häntä autetaan omien valintojen tekemisessä
yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Päämiesten toimintakykyä tuetaan heille
sopivien työtoimintojen ja päivätoimintojen kautta.
Päämiehemme haluavat elämältä samanlaisia asioita kuin ihmiset yleensä: Läheisiä ihmissuhteita,
oman identiteetin kunnioitusta, mielekästä tekemistä ja ilon perustunnelmaa.
Jokainen ihminen saavuttaa oman elämänlaatunsa usein hyvin erilaisilla tavoilla. Me
kunnioitamme jokaisen omia tapojaan ja näemme ne suurena voimavarana hänen elämälleen.
Säätiön toiminta perustuu yksilölliseen tuki- ja palvelusuunnitelmaan sekä SOPU-suunnitelmiin.
Tuki- ja palvelusuunnitelman laatija on asiakkaan palvelunostajan edustaja. Tämä suunnitelma
tehdään yhteistyössä päämiehen, omaisten sekä muiden päämiehen asioita hoitavien tahojen
kanssa.
Säätiössä on SOPU- suunnitelma eli Sopimus Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin. SOPU tehdään
yhteistyössä päämiehen ja ohjaajien kanssa. SOPU:n on kirjattu päämiehen toiveet ja unelmat
koskien hänen arkeaan ja tulevaisuudentoiveitaan. SOPU on yksilöllisen tuen perusta, se tukee
päämiehen hyvää elämää. SOPU tehdään tuetun päätöksenteon menetelmin.
avi21u1
2/21
Päivittämissuunnitelma
Esimiehet käsittelevät omavalvontasuunnitelman vuosittain toimintayksiköiden henkilöstön
kanssa tammikuun loppuun mennessä. Esimiesryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman kaikille
palveluyksiköille yhteisen osan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Johtoryhmä käsittelee
omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä.
Hallitus tarkastaa omavalvontasuunnitelman tilinpäätöksen yhteydessä huhtikuun loppuun
mennessä.
Yksilölliset SOPU-suunnitelmat päivitetään tarvittaessa ja päämiehen niin halutessa, vähintään
kuitenkin vuosittain.
Säätiön vuosikello. Liite 3 (Fronter/hallinto/vuosikello)
Kaikki säätiön ohjeistukset ja asiakirjat ovat Fronter-nimisellä tietokeneohjelma-alustalla.
Fronter on suojattu säätiön sisäinen "arkisto", jonne pääsevät vain säätiön työsuhteessa olevat
henkilöt henkilökohtaisilla salasanoilla. Säätiöllä on oma Fronterin pääkäyttäjä.
Omavalvontasuunnitelma perustuu tähän lomakkeeseen ja liiteasiakirjoihin, jotka ovat säätiön
intranetissä tiedonhallinnan Fronter - työkalussa. Fronter on säätiön koko henkilöstön sisäisen
tiedotuksen foorumi ja asiakirjojen arkistointialusta. Fronter on suojattu ja sitä valvoo säätiön
oma pääkäyttäjä.
Tämän omavalvontasuunnitelman sähköiset liiteet sijatsevat myös Fronterissa, joten
omavalvontasuunnitelma sisältää aina ajantasaiset asiakirjat ja ohjeistukset sekä
vastuuhenkilöiden nimet. Omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä viranomaiselle
tulostetaan päivitetyt asiakirjat omavalvontasuunnitelman liiteluettelon mukaan.
3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT
Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on yleishyödyllinen toimija. Säätiön organisaatiomalli:
valtuuskunta, hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, esimiestiimi, yksiköiden esimiehet ja
työryhmät. Liite 4 (Fronter/hallinto/organisaatiokaavio)
Hallitus määritelee vuosittain säätiön toimintastrategian ja vision. Taloushallinto ostopalveluna
Sovatek-säätiöltä.
- Yksikköjen esimiehet kehittävät laadunhallintaa ja omavalvontaa vuosittain EFQMpäivityksessä. Esimiehet ylläpitävät oman toimintayksikkönsä omavalvontasuunnitelmaa ja
tekevät tarvittavat muutokset tarvittaessa. Oman yksikön muutoksista tiedotetaan
esimiesryhmässä. Esimiehet vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelma on aina ajatasalla.
-Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaa koko organisaation laadunhallintajärjestelmästä ja
omavalvontasuunnitelmasta sekä niiden täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
hyväksyy päivitetyn omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä.
- Johtoryhmä vastaa säätiön ohje- ja toimintamenettelyasiakirjoista.
-Esimiehet vastaavat, että ohje-ja toimintamenettelyasiakirjojen ajantasaiset päivitykset omien
toimintayksiköiden osalta on johtoryhmäkäsittelyn jälkeen päivitetty Fronteriin.
Säätiön oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna on käytössä laadunhallintajärjestelmä
EFQM. Liite 1 (Fronter/EFQM)
Säätiön suojattu asiakastietojärjestelmänä on Mediatri. Liite 6 (Fronter/Mediatri)
avi21u1
3/21
Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät
Omavalvontavastaavana työ- ja päivätoimintakeskuksessa toimii johtaja Sari Luoma-Aho
(sosionomi amk), puh. 040 5619683.
Yksikön vastuuhenkilön tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti päämiesten päivä- ja
työtoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toimia lähiesimiehenä työyhteisössä.
Vastuuhenkilö vastaa, että päämiehen kanssa on tehty palvelusopimus, SOPU ja että päämiehen
tuki- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Vastuuhenkilö vastaa toimintayksikkönsä budjetoinnista ja kulujen seurannasta sekä palvelujen
tuottamisen lainmukaisuudesta.
Toimintayksikön vastuuhenkilö vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman
päivittämisestä sekä täytäntöönpanosta yhteistyössä palveluyksikön henkilöstön kanssa.
Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet)
Toimintayksikkötasolla työ- ja päivätoimintakeskuksen omavalvonnan suunnittelu- ja
toimeenpanoryhmän muodostavat johtaja (AMK) sekä 7 ohjaajaa (3 Amk/opisto, 4 kouluaste).
Liite 7 (Fronter/henkilöstö)
Omavalvonnan toteutumista varmistamaan on työ- ja toimintakeskukseen nimetty ohjaajille
vastuualueita seuraavasti. Liite 8 (Fronter/vastuuhenkilöt)
- SOPU-vastaava
- ensiapuvastaava
- ergonomiavastaava
- Fronter-vastaava
- Mediatri-vastaava
- ruokahuollon-vastaava
- kassavastaava
Lisäksi omavalvonnan toteutumisen varmistamiseksi jokaiselle päämiehellä on nimetty ryhmään
omaohjaaja, joilla on tehtävänä huolehtia arjessa päämiehen palvelujen kokonaisvaltaisesta
toteutumisesta.
Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa)
Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen
Toimintayksikön henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun henkilöstöpalavereissa ja
toteuttamiseen arjen työssä. Henkilöstön osallistaminen toimii kahdella tasolla: säätiö- ja
toimintayksikkötasolla.
Avainasemassa omavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä ovat perehdyttämissuunnitelmat,
kehityskeskustelut sekä dokumentoidut palaverikäytännöt.Henkilöstö osallistuu omavalvonnan
suunnittelu- ja kehitystyöhön näiden palavereiden ja keskustelujen kautta.
Omavalvontasuunnitelma sisältyy säätiön perehdyttämisohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen
työntekijä ja toimintayksikön esimies allekirjoituksillaan vahvistavat perehdytyksen tehdyksi.
Liite 9 (Fronter/perehdyttämissuunnitelma)
4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE
avi21u1
4/21
Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään
palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä)
Säätiö on kuvannut asiakastulosten kehittymistä kolmessa asiakasryhmissä saavutettujen tulosten
mukaan. Asiakasryhmiä ovat 1) päämiehet, jolle palveluja järjestetään 2) päämiesten omaiset
sekä 3) palveluja ostavat kunnat.
Omaohjaajat keräävät päämiehensä sekä heidän omaisten palautteen keräämisestä suullisesti,
kirjallisesti, kuvakommunikaatiolla tai muilla puhetta tukevilla, vaihtoehtoisilla
kommunikaatiomenetelmillä. Toimintayksiköissä ovat käytössä asiakastiimit
(vertaisyhmäkokoukset).
Palaute kirjataan Mediatri-asiakastietojärjestelmään sekä kerätään yhteenvetoa varten
palautelomakkeilla. Palauteet käsitellään toimintayksikössä sekä välittömästi seuraavassa
esimiesryhmässä. Liite 10 (Fronter/lomakkeet/palautelomake).
Kunta-asiakkaiden palautteet kerätään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, sekä webropol kyselyin. Vuodesta 2010 tehty vuosittainen kysely kunta-asiakkaille selvittää mielikuvia
palveluiden laadusta, säätiön asemasta sekä imagosta palvelujen tuottajakentässä. Liite 11
(Fronter/asiakaspalautteet/kuntakyselyt)
Säätiön projektit keräävät järjestelmällisesti palautetta yhteistyötahoilta ja kunnilta sekä
raportoivat sen rahoittajalleen toimintakertomuksissa. (www.ksvs.fi)
Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa
Säätiöön tuleva negatiivinen tai positiivinen suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään yksikön
henkilöstöpalaverissa tai viikkotiimissä. Asia viedään esimiesryhmän, jossa päätetään tarvittavista
toimenpiteistä sekä johtoryhmässä, jossa päätetään hallitukselle tiedottamisesta sekä
hallituskäsittely -menettelystä. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään
johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä.
Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken.
Päämiehelle, omaisille ja kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja
asian etenemistä seurataan. Annetaan lupaus asian käsittelystä ja tiedotetaan lopputuloksesta.
Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille.
Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä
Negatiiviset tai positiiviset suulliset ja kirjalliset palautteet käsitellään yksikön
henkilöstöpalaverissa. Asia viedään edelleen esimiesryhmään sekä johtoryhmään, jossa päätetään
tarvittavista toimenpiteistä. Johtoryhmässä päätetään lisäksi hallitukselle tiedottamisesta ja
hallitus päättää menettelytavoista. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään
johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä.
Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken.
Päämiehelle, omaiselle tai kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja
asian etenemistä seurataan. Asiakkaalle annetaan lupaus asian käsittelystä sekä tiedotetaan
lopputuloksesta.
Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille.
Vammaispalvelusäätiön järjestämistä tapahtumista sähköisesti kerättävät palautteet on luettavissa
kyselyiden päätyttyä säätiön nettisivuilla (www.ksvs.fi).
Palaute, joka vaatii välitöntä toiminnan korjaamista, tehdään heti. Esimies tiedottaa myös
positiivisesta palauteesta työyhteisölle sekä tuo palautteen tietoon esimiesryhmään.
avi21u1
5/21
Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi
Säätiön päämiehillä on käytössä SOPU suunnitelmat, joiden teossa yhteistyössä päämiehen kanssa
käytetään tuettua päätöksentekoa. SOPU tuo päämiehen mielipiteen julki. SOPU-suunnitelmaa
kehitetään edelleen. Päämiesten antaman asiakaspalautteen kuulemisen ja keräämisen kehitys
etenee SOPU-suunnitelman kehitystyön tuloksena.
Päämiesten toimintaryhmissä järjestetään päämiesforum kuukausittain.Forumin kokousasiakirjat
löytyvät Fronterista.
Myös muiden vammaisten henkilöiden kuin säätiön päämiesten mielipiteet ovat tärkeitä
kehitettäessä palveluita. Näitä mielipiteitä kerätään maakunnallisissa tapahtumissa ja
vammaisneuvostoyhteistyössä. (www.ksvs.fi)
5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET
Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan
suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan
kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta,
käsittelystä ja tiedottamisesta
Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti
Työsuojelun yhteistoiminta
Säätiöllä on yhteistyö/työsuojelutoimikunta joka vastaa lakisääteisestä toiminnasta.
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää säätiön johdon ja työntekijöiden vuorovaikutusta.
Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan
turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnan osapuolia ovat
työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työturvallisuuslaki 738/2002.
Yhteistoiminnalla edistetään säätiön johdon ja henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia
yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin
tietoihin säätiön tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää
säätiön toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa säätiössä tehtäviin päätöksiin, jotka
koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa säätiössä. Laki yhteistoiminnasta 334/2007
Yhteistyö/työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät asiat heijastuvat myös meidän päämiehiimme.
Yhdistettyyn yhteistyö- ja työsuojelutoimikuntaan kuuluu kaksi työnantajan edustajaa, yksi
säätiön hallituksen edustaja ja henkilöstön edustajat, joita ovat Tehyn
luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu, Jhl:n luottamusmies, I-työsuojelunvaravaltuutettu ja
Pihkurin asuntoryhmän luottamusmies. Yhteistyötoimikunta kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa.
Pöytäkirjat ovat Fronterissa. Liite 12 (Fronter /yhteistyötoimikunta)
Työsuojelupäällikön vastuulla, yhdessä esimiesten ja työturvallisuushenkilöstön kanssa on
kartoittaa, ennakoida ja tilastoida riskejä ja vaaratilanteita, sekä tehdä niistä parannusehdotuksia.
Säätiöllä on lakisääteiset toimintaoheet ja sisäisesti sovittuja toimintaohjeita, joiden mukaan
toimimalla ennaltaehkäistään vaaratilanteet sekä tunnistetaan kriittiset työvaiheet. Tietoa
riskeistä ja vaaratilanteista sekä läheltä piti -tilanteista kerätään lomakkeilla, jotka tilastoidaan ja
niistä yhteenvedot toimitetaan toimitusjohtajalle sekä yhteistyötoimikunnalle. Liite 40 (Fronter/
vaara- ja läheltäpiti)
Väkivaltatilanteista täytetään lomake johon toteutunut tilanne kuvataan. Tapahtuma käydään
työyksikössä läpi väkivallan kohteeksi joutuneen henkilön kanssa. Tapahtuma puretaan myös
työyhteisön sisällä. Väkivaltalomakkeet toimitetaan työsuojelupäälikölle, työterveyshoitajalle ja
työsuojeluvaltuutetulle. Myös yhteistyö- työsuojelutoimikunta käy tilastot läpi ja kehittää
parannuskeinoja. Liite 5 Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja, Fronter/Suojatoimenpidelomakkeet
Kiinteistöturvallisuuteen liittyen säätiön jokaisessa toimintayksikössä on palo- ja
avi21u1
6/21
pelastussuunnitelma, sekä turvallisuusselvitys. Palo- ja pelastuslaitos tekee 1-2 vuoden välein
palotarkastuksen toimintayksiköihin. Viimeksi palo- ja pelastuslaitoksen tarkastus suoritettu
10/2013. Jokaiselta ohjaajalta vaaditaan palo- ja pelastusuunnitelmaan ja turvallisuusselvitykseen
perehtymistä, mikä varmennetaan allekirjoituksella. Lisäksi toimintayksiköissä on
paloilmaisinkeskuksen vieressä selkeät kuvalliset toimintaohjeet tulipalon, vesivahingon ja
sähkövahingon varalle.
Vaaratilanteiden ja riskien laadukkaaseen hallintaan asiakastilanteissa on säätiön henkilöstöllä
koulutus AVEKKI- menetelmään. Lisäksi säätiöllä on kaksi AVEKKI-kouluttajaa, jotka
huolehtivat täydennyskoulutuksessa sekä uusien työntekijöiden koulutuksesta. Liite 28
(fronter/AVEKKI)
Säätiön työntekijöillä on voimassa päivitetyt ensiaputaidot sekä päivitetyt lääkehoito- sekä PKVkoulutukset. Vuonna 2013 otettiin käyttöön lääkehoidon päivitys LOVe-järjestelmän kautta.
Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on toteutettu riskiarviointia esim. vuonna 2009 , 2011 ja
2012 Riskiarviointia säätiö pyytää tarpeen mukaan myös tulevaisuudessa.
Ruokahuollon toimittajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa neuvottelu jossa keskustellaan
ongelmista ja samalla sovitaan parannuskeinoista. Riskejä ja vaaratilanteita ruokahuollossa
ennaltaehkäistään ruokahuollon omavalvontasuunnitelmalla. Liite 13 (fronter/keskuskeittiön
omavalvontasuunnitelma).
Säätiössä on vaaratilanteiden raportointijärjestelmä.
Säätiöllä on Suojatoimenpidekäsikirja, joka sisältää päämiehen sekä työntekijän turvallisuuden
takaamisen menetelmät ja ohjeistukset kirjaamiskäytäntöihin lomakeliitteineen sekä
prosessikuvaukset. Liite 5
Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään
Säätiöllä käytössä läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään esiintulleet asiakastyössä tapahtuneet päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet.
Läheltäpiti- ja vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työsuojelu/yhteistyötoimikunnassa
työterveyshuollon raportointien yhteydessä.
Lääkehoidossa käytössä on Poikkeamailmoitus lääkehoidossa -lomake, johon dokumentoidaan
lääkehoidossa tapahtuneet poikkeamat. Tämä poikkeamat toimintayksikkön esimies tarkistaa
vuosittain ja tekee yhteenvedon toimitusjohtajalle, mikä arkistoidaan. Toimintayksikössä
lääkehoidonpoikkeamat käsitellään välittömästi tapahtuman jälkeen päiväraportoinin sekä
henkilöstöpalaverin yhteydessä, millä pyritään ehkäisemään jatkossa samanlaista poikkeamaa.
Liite 14, fronter/lääkehoitosuunnitelma
Työ- ja toimintakeskuksen läheltä piti -tilanteiden seurantajakso on vuosi, jonka jälkeen lomake
toimitetaan tietoon työsuojelupäälikölle.
Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan
Säätiöllä on läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään asiakastyössä
havaitut päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet. Läheltä piti- ja
vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työyhteisötiimeissä, esimiestiimissä ja yhteistyötyösuojelutoimikunnassa sekä työterveyshuollon raportointien yhteydessä. Tilanteet käsitellään
tarvittaessa asiakkaiden ja päämiesten, sekä heidän omaisten ja edunvalvojien kanssa. Liite40
avi21u1
7/21
Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille
Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle suullisesti henkilöstöpalaverien yhteydessä,
kirjallisesti johtoryhmän kokousmuistioilla sekä sisäisillä tiedotteilla. Tarvittaessa
yhteistyötahoille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä.
Tarvittaessa yhteistyötahoille, omaisille, kunnille tai valvontaviranomaisille tiedotetaan
toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä, henkilötietosuojalain rajoissa.
Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja
terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326
6. HENKILÖSTÖ
Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset)
Henkilöstösuunnitelma sisältää tietoa henkilöstömäärästä, ja siinä tapahtuvista mahdollisista
muutoksista sekä koulutustarpeesta. Liite 15 (fronter/henkilöstösuunnitelma).
Rekrytointiprosessin kuvauksessa esitetään säätiön rekrytoinnin vaiheet. Liite 16
(Fronter/rekrytointiprosessikuvaus)
Työ- ja toimintakeskuksen henkilöstö määrä ja rakenne Liite 7 (Fronter/henkilöstö)
-johtaja (AMK)
- 4 ohjaajia, opisto/amk tutkinto
- 2 lähihoitajaa, kouluaste
Henkilöstön mitoitus:
Mitoitus vaihtelee asiakasryhmästä riippuen
Haastavasti käyttäytyvien ryhmässä on tilanteita, joissa päämies/ohjaaja suhde on 1/1 ja toisessa
päässä omatoimisemmat päämiehet, joissa suhdeluku on 1/9
Tämän lisäksi on muutamalla päämiehellä henkilökohtainen avustaja.
Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa
rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.)
Säätiössä on rekrytointiprosessinkuvaus, joka sisältää tiedot henkilöstön rekrytoinnin
periaatteista. Liite 16 (fronter/rekrytointiprosessi)
Toimintayksikön esimiehen vastuulla on ammatillisen kelpoisuuden varmistaminen, sekä lasten
kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistaminen. Sijaisiksi rekrytoidaan ensisijaisesti sosiaalija terveysalan koulutuksen ja kokemuksen omaavia henkilöitä, toissijaisesti sosiaali- ja terveysalan
opiskelijoita. Myös eläkkeellä olevia, kelpoisuusehdot täyttäviä ammattilaisia käytetään
tarvittaessa sijaisuuksiin.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.)
Säätiöllä on käytössä perehdyttämisohjelma, jonka mukaan perehdytetään uudet työntekijät,
pitkään poissaolleet työntekijät sekä opiskelijat. Liite 19 (fronter/perehdysohjelma)
Asiakastyöhön perehdytetään toimintayksikkökohtaisesti perehdystysohjelman sekä päämiesten
yksilöllisten SOPU-suunnitelmien kautta.
Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta
(esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen
kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma)
Vammaispalvelusäätiössä noudatetaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa varmistamaan
henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen sekä täydennyskoulutus. Liite 17 (Fronter/henkilöstöja koulutussuunnitelma)
Säätiössä on käytössä hyvän varhaisen tuen malli, jonka avulla ylläpidetään ja seurataan
henkilökunnan työhyvinvointia. Liite 18 (fronter/ Hyvä varhaisen tuen malli)
avi21u1
8/21
Yhteistyö/työsuojelutoimikunta, missä käsitellään mm. henkilökunnan ammattitaidon ja
työhyvinvointiin liittyviä asioita, kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Toimikunnassa on mukana
henkilöstöpäälikkö, joka vastaa henkilöstösuunnitelmasta, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista.
Säätiössä on alkanut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen koordinoima työhyvinvoinnin kehittäminen
vuonna 2012.
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain, esimies vastaa niiden toteuttamisesta.
EFQM-laatujärjestelmään on kirjattu tarkemmat suunnitelmat henkilökunnan ammattitaidon ja
työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Liite 1 (Fronter/EFQM).
Vuonna 2010 tehtiin henkilöstön osaamiskartoitus, jossa selvitettiin henkilöstön osaamista ja
osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uusien palvelutuotteiden vaatimuksiin.
Työntekijät voivat esittää haluamaansa koulutusta ja sitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Sairauspoissaolojen seuranta tapahtuu työterveyshuollon intra-Netin kautta, jonne jokaisella
esimiehellä on tunnukset koskien oman toimintayksikkönsä henkilökuntaa.
Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma
Perehdytysohjelman uudistaminen vuonna 2013
Osaamiskartoitusta kehitetään, ja toteutetaan v. 2014 aikana
7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET
Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön
periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten
huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms.
Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.)
Säätiön hallituksen strategian mukaan säätiöllä ei omista kiinteistöjä vaan toimii
vuokrakiinteistöissä. Säätiö on yleishyödyllinen toimija.
Ei henkilökohtaisia tiloja
Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat,
hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.)
Työ- ja päivätoiminnan tilat sijaitsevat Suojarinteen alueella terapiatalolla
päivätoiminnalla omat tilat
työtoiminalla omat tilat
autistisilla omat tilat.
Lisäksi yhteisiä sosiaalitiloja, WC-tilat(myös inva) sekä keittiö, aistihuone, varatut
liikuntasalivuorot, mahdollisuus rantasaunan ja auditorion hyödyntämiseen sekä oma grillikatos.
Tilat vastaavat tarkoitustaan ja ovat mahdollisuuksien mukaan kaikkien ryhmien
hyödynnettävinä. Iltaisin päämiehillä on mahdollista hyödyntää tiloja omista asunnoistaan.
Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta
Yhteisöllisyys toimii sekä toimintaryhmissä että koko työ- ja päivätoiminnan yhteisenä toimintana.
avi21u1
9/21
Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä
Säätiö ostaa seuraavat palvelut ostopalveluina:
Toimintayksiköiden ylläpitosiivouksen ISS:ltä.
Sosiaalitilat siivotaan päivittäin ja työtoimintatilat ja keittiö päivittäin lisäksi päämiehet
opettelevat siivoamisen taitoja.
Jätehuolto: Lassila&Tikanojalta Ääneseudun toimintayksiköissä. Toimintayksikkökohtaisia eroja
on jäteastioiden tyhjennysaikatauluissa. Jätteet lajitellaan kierrätysohjeiden mukaisesti
Pesulapalvelut ostetaan Saarijärven Pesu Oy:ltä. Toimintayksikön tarpeesta riippuu käytettävän
palvelun määrä. Esim. säätiön yhteisten liinojen pesu.
Päivä ja työtoimintakeskuksessa on oma pyykkikone jolla opetus- ja ohjausmielessä pestään
päämiesten kanssa yhteistyössä työ-ja päivätoiminnoissa syntyvää pyykkiä.
Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta
kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.)
Ääneseudun toimipisteitten kiinteistön ylläpidosta vastaa Äänekosken kiinteistönhuolto Oy.
Kiinteistönhuollon vastuulla ovat kiinteistöön kuuluvat laitteet, kuten lämmön tuottamis- ja LVIlaitteet. Työ- ja toimintakeskuksen henkilökunta huolehtii pienlaitteiden, kuten pesukoneiden ja
kylmälaitteiden toimintakunnosta. Koneet korjataan/uusitaan välittömästi vian tultua ilmi.
Säätiöllä on ohjeistus sähkölaitteiden vikojen ilmoittamisesta.
Liite 21(fronter/ohjeistukset laitteiden huollosta)
Mikäli toimintayksikössä tulee esille epäily kosteushaitoista, sisäilmanlaadusta tai kiinteistön
turvallisuudesta, toimipaikan esimies ottaa yhteyttä kiinteistön ylläpidosta vastaavaan tahoon.
Toimintayksikön henkilökunta ottaa yhteyttä kiinteistöhuollon yhteishenkilöön, mikäli havaitsee
korjaustarpeen kiinteistön laitteissa tai tiloissa.
Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
PÄIVÄ-JA TYÖTOIMINNASSA päämiehillä on seuraavat terveydenhuollon laitteet ja tarvikket:
- nostolaite
Päämiehen henkilökohtaisten apuvälineiden huollonta vastaa apuvälinekeskus.
Toimintayksikön omien laitteiden ja tarvikkeiden kunnosta ja huollosta vastaa toimintayksikön
valtuuttama taho. Apuvälineiden ja laitteiden tiedot on koottu toimipisteen Huolto-kansion.
Vastuuhenkilön yhteystiedot
Sari Luoma-Aho; [email protected]
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaisia
hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms.
Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24–26
§:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja
tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.
Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta
vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf
Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma
Toimitilojen tarve tulee työ- ja päivätoiminnassa vähenemään sitä mukaan kun uusia
asuntoryhmiä rakennetaan ja toimintaa siirtyy pois Suojarinteen alueelta 2014. Päämiesten
muuttojen yhteydessä päivätoimintaa tullaan järjestämään siellä (Jyväskylä) mihin uudet
asuntoryhmät rakennetaan. Liite 20 (Fronter/uudet asuntoryhmät)
Laitteiden ja tarvikkeiden kehittäminen
avi21u1
10/21
Päämiesten muuttuviin tarpeisiin pyritään etsimään uusia ja parempia laitteita jatkuvasti
seuraamalla apuvälineiden sekä laitteiden kehitystyötä alan julkaisuista ja apuvälinemessuilla.
Työ- ja päivätoiminnan arjessa käytetään erilaisia apuvälineitä (esim. laskulaudat,
ruokailuvälineet ym.). Näitä yksilöllisiä avustavia laitteita ja tarvikkeita hankitaan tarpeen
mukaan.
8. ASIAKASTURVALLISUUS
Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä
turvallisuuteen liittyviä riskejä
Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot
Johtaja Sari Luoma-Aho; [email protected] 040 5619 683
Tarkemmat ajantasaiset tiedot vastuualueista: Liite 8 (Fronter/vastuuhenkilöt)
Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten
palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava)
Säätiössä on voimassa ohjeistus "Asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi, menettelytapaohjeet
ja jälkihoito-ohjeet" sekä lisäksi kaikilla säätiön työntekijöillä on AVEKKI-koulutus. Liite 23
(Fronter/ asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi-ohjeistus). Liite 28 (Fronter/ AVEKKI)
Vammaispalvelusäätiöllä on vuonna 2013 päivitetty Suojatoimenpidekäsikirja, mikä sisältää myös
lomakkeet suojatoimenpiteiden käyttöön silloin jos päämies on uhaksi omalle tai muiden
henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Liite 5
Jokaisella työ- ja päivätoiminnan henkilökunnanjäsenellä on avaimet tiloihin. Päämiehillä ei ole
omia avaimia työ- ja päivätoimintoihin. Päivällä annettavat lääkkeet säilytetään lukkojentakana
asianmukaisesti. Jokaisen päämiehen lääkkeet toimitetaan työ-ja päivätoimintoihin kodeista
valmiiksi dosetteihin jaettuina.
Työ-ja päivätoiminnan tilat ovat esteettömät (ei kynnyksiä, vähän mattoja, leveät käytävät yms.)
päämiesten erilaisten yksilöllisten tarpeiden takia.
Ohjeistus päämiesten ja henkilökunnan käytössä olevista toimintayksikän avainten käytöstä ja
säilytyksestä Liite 37 (Fronter/ ohjeistus toimintayksikön avaimista).
Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta
Yksikössä ei ole valvontalaitteita.
Toimitiloissa on kattava paloilmoitin- sekä sprinklausjärjestelmä. Näiden järjestelmien
toimivuudesta ja varmistamisesta vastaa Äänekosken kiinteistöhuolto.
Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden
varmistus, jne.)
Työ- ja päivätoimintatiloihin on asennettu päällekarkausjärjestelmä lokakuussa 2013. Työhön
tullessaan työntekijä laittaa ranteeseen/kaulaansa hälyttimen. Hälytintä painamalla toisen ryhmän
ohjaaja kuulee äänen ja voi saapua paikalle. Hälytinääni käydään sammuttamassa vasta sitten kun
tiedetään mitä tapahtui ja missä.
avi21u1
11/21
Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma
Henkilöstö tarkkailee asiakasturvallisuutta. Epäkohdat mm. apuvälineiden toimivuudessa ja
häytysjärjestelmissä korjataan heti.
Päämiesten hyvinvointia käsitellään asuntoryhmän tiimissä, vuosittaisissa
palvelusuunnitelmakokouksissa ja eri yhteyksissä heidän omaisiin.
Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveysalan koulutuspätevyyteen,
joka opettaa huomioimaan asiakas- ja potilasturvallisuuskysymyksiä, kuten kaltoinkohtelun
havainnointia.
Henkilöstön perhedytys sisältää hälytysjärjestelmien käyttökoulutuksen.
9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja
palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta
päätöksentekoon
Palvelusopimusprosessi.
Palvelusopimus tehdään välittömästi asiakkaan tulon jälkeen. Palvelusopimuksen täyttää
palvelukodin esimies. Sopimus toimintayksikössä tehdään asumispalvelusopimuksen yhteydessä.
Mikäli päämies tulee säätiön asumispalvelujen ulkopuolelta tehdään erillinen sopimus.
Vammaispalvelusäätiössä käytössä olevan palvelusopimuksen allekirjoittavat palvelun
käyttäjäasiakas ja/tai hänen edustajansa, tilaaja ja palveluntuottaja. Yksi sopimus kattaa kaikki
palvelutuotteet. Palvelun käyttäjälle hankittavat palvelut yksilöidään sopimuksessa. Liite
24(fronter/palvelusopimukset)
Palvelusuunnitelmaprosessi.
Palvelusuunnitelmien laatiminen on kotikuntien vastuulla, mutta käytännössä ne usein
valmistellaan siellä, missä asiakas asuu. Kunnilla on oma palvelusuunnitelmalomakkeensa, jonka
kunnan vammaispalvelun työntekijä palvelusuunnitelmapalaverin kuluessa täyttää.
Palvelusuunnitelmapalaveriin osallistuvat asiakkaan lisäksi usein läheiset, palvelukodin työntekijä
(ensisijaisesti nimetty omaohjaaja), työ- tai päivätoiminnan ohjaaja, esimies ja kotikunnan
työntekijä. Tulotilanteessa palvelusuunnitelmapalaveri järjestetään mahdollisimman pian muuton
jälkeen ja lähtötilanteessa palaveri järjestetään ennen muuttoa.
Palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Aina kuitenkin tilanteen
olennaisesti muuttuessa.
SOPU-suunnitelma
SOPU:n laatiminen ja ylläpitäminen on päämiesten omaohjaajien valtuulla. SOPU tehdään
yhdessä päämiehen kanssa tuetun päätöksenteon, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen sekä
keskustelun avulla kunnioittaen päämiesten itsemääräämisoikeutta. Liite 2 (Fronter/ SOPU)
Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen
Toiminnasta kiinnostuneella henkilöllä ja hänen läheisillään on mahdollisuus käydä tutustumassa
työ- ja päivätoimintoihin.
Henkilön tulo toteutetaan suunnitelmallisesti asiakkaan toiveita sekä perheitä kuunnellen kunnan
vammaispalvelutyöntekijän kanssa yhteistyössä.
Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja
sopimusmuutoksista.
Toimintayksikön lähiesimies vastaa siitä, että palvelusopimuksen sisältö selvitetään päämiehelle
ennen sopimuksen allekirjoittamista.
avi21u1
12/21
Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen
vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7§ ja10§, asiakaslaki 8-10 §)
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan arvona on päämiesten osallisuuden edistäminen;
mahdollistetaan ja rohkaistaan osallistumaan toimintaan sekä annetaan mahdollisuus oppia ja
vaikuttaa. Yhtenä asiakkaan asemaa ja oikeuksia edistävänä suunnitelmana on toiminut SOPUsuunnitelma (Suunnitelma Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin). Suunnitelman tekeminen
edellyttää tuettua päätöksentekoa. Sen tarkoituksena on vahvistaa päämiesten yksilöllisiin
tarpeisiin vastaamista, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja elämänlaadun edistämistä.
Suunnitelmassa korostuu se, että jokainen henkilö on oman elämänsä päämies. Päämies on
osallistuva kansalainen, hänellä on
• oikeus osallisuuteen, oikeus olla osa yhteisöä,
• oikeus myös omiin unelmiin,
• oikeus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, päätöksentekoon ja häntä
itseään koskeviin asioihin,
• oikeus käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan ja oikeus saada päätöksensä tekemiseen riittävästi
tukea. Kyky tehdä päätöksiä vaatii harjoittelua ja edellyttää, että lähiyhteisö näkee henkilön
kyvyn tehdä omia päätöksiä.
SOPU-suunnitelma on myös väline näyttä toteen päämiehen toiveet tuki- ja palvelusopimuksen
tekemisessä. Liite 2 (fronter/SOPU)
Työ- ja toimintakeskuksessa päämies osallistuu päätöksentekoon häntä itseään koskevissa asioissa
ja hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kunnioitetaan.
Fyysistä koskemattomuutta kunnioitetaan, eikä päämiestä rajoiteta fyysisesti kuin äärimmäisessä
tapauksessa, hänen ollessaan vaaraksi itselleen ja toisille. Päämiehen yksilölliset suojatoimenpiteet
on kirjattu tuki- ja palvelusuunnitelmaan (kotikunta) sekä suojatoimenpidelupaan (Keski-Suomen
vammaispalvelusäätiö), joka vahvistetaan lääkärin, kotikunnan virkamiehen, edunavalvojan ja
päämiehen itsensä allekrijoituksella. Säätiössä on voimassa ohjeistus suojatoimenpiteistä säätiön
toimintayksiköissä. Liite 5 (Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja)
Työ- ja toimintakeskuksessa päämiesten yksityisyyttä ja intimiteettisuojaa kunnioitetaan kaikessa
toiminnassa.
Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista
tavaroista
Päämiesten käteisvaroja ei säilytetä työ- ja toimintakeskuksessa.
Toimintayksikön avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa ja avaimet luovutetaan työntekijän
käyttöön allekirjoitusta vastaan. Allekirjoituksella varmistetaan myös avainten palautus. Liite 37
(Fronter/ ohjeistus toimintayksikön avaimista)
Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään
Uusi Suojatoimenpidekäsikirja on valmistunut vuonna 2013.
Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa
mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely
toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön
tarvetta.
Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat)
Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet
Säätiön Suojatoimenpidekäsikirja lomakkeineen ja toimintaohjeineen uudistettiin vuonna 2013.
Liite 5 (Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja)
Päämiestä koskevat suojatoimenpiteet ovat osa hänen tuki- ja palvelusuunnitelmaansa.
Toteutuneet tilanteet kirjataan ohjeistusten mukaan, nimenomaisella lomakkeilla
asiakastietojärjestelmään.
Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa
avi21u1
13/21
mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely
toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön
tarvetta. Liite 28 (fronter/Avekki)
Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti
Päämiehen epäasialliseen tai loukkaavaan kohteluun puututaan välittömästi tilanteen tullessa ilmi.
Asia viedään myös johtoryhmän tietoon. Tarvittaessa tilanteeseen puututaan
varoitusmenettelyllä. Liite 30 (fronter/ohjeistus epäasiallisen käytöksen havainnointiin).
Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta
(asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.)
Asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen varmistetaan aina tiedon siirtäminen hyvän hoidon ja
huolenpidon turvaamiseksi. Liite 31 (fronter/suostumus/kielto papereiden ja tiedon
luovuttamiseksi.)
Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma asiakassuhteen alkamiseen sekä päättymiseen. Liite 25.
(fronter/muuttosuunnitelma)
Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai
johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle
viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010).
Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan
Päämiehen oman kunnan vammaispalveluohjaaja
Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot
Sosiaaliasiamies Eija Hiekka
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Matarankatu 4
40100 Jyväskylä
puh. (014) 260 4878 , 044 265 1080 puhelinaika ma-to 9-11
[email protected]
Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä
Toimintayksikköä koskevat muistukset käsitellään välittömästi seuraavassa toimintayksikön
henkilöstöpalaverissa sekä säätiön esimiestiimissä. Asian eteneminen ja asian käsittelyaikataulu
annetaan tiedoksi muistuttajalle.
Asia viedään myös johtoryhmäkäsittelyyn, jossa päätetään asian yleinen merkitys ja laaditaan
ohjeistusta.
Virallisiin selvityspyyntöihin (kunta tai AVI) annetaan selvitys kirjallisena pyydetyyn
päivämäärään mennessä.
Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen
seurannassa
Palveluntuottajan (säätiön) ja kunnan yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään tuki- ja
palvelusuunnitelmapalavereissa, yhteistyö- sekä palvelusopimuspalaverissa. Näissä kokouksissa
seurataan myös palvelun tuottamisen tapoja ja käytäntöjä sekä asiakastyytyväisyyttä. Esimies
huolehtii yhteistyön puheeksiottamisesta ja yhdessä sovittujen suunnitelmien toteutumisesta.
avi21u1
14/21
Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta
Päämies tai hänen edunvalvojansa voi ottaa ottaa yhteyttä toimintayksikön esimieheen ja
toimitusjohtajaan.
Tarvittaessa edunvalvoja tekee valituksen kuntaan tai AVIin.
Päämiehen edunvalvojalle selvitetään edellä mainutut valituskanavat
Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma
Asiakkaan asema ja oikeudet on määritelty YK:n vammaisten ihmisoikeuksien julistuksessa, joka
on perusta palveluiden antamisessa.
Lisäksi noudatetaan sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain toteutumista.
Noudatetaan STM:n ja THL:n ja Valviran ohjekirjelmiä ja varmistetaan palvelujen
ajankohtaisuus.
10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN
Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta:
http://www.valvira.fi/
Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia
ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta
Työ- ja toimintakeskuksessa päämiestä tuetaan oman elämänsä hallintaan. Sitä tuetaan antamalla
mahdollisuus itse selviytyä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Antamalla tilaa kokeilla - onnistua epäonnistua. Pyritään kannustamaan ja luomaan uskoa omaan selviytymiseen.
Toimintakykyä ylläpidetään tukemalla kokonaisvaltaisesti päämiehen omatoimisuutta. Työt
tehdään yhdessä, ohjaaja tukee ja auttaa tarvittaessa. Fyysistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen
vaatiessa hakeudutaan terveydenhuollon palvelujen piiriin. Psyykkistä hyvinvointia seurataan ja
tarpeen mukaan ohjaajat ovat yhteydessä mielenterveystoimistoon. Sosiaalista hyvinvointia
ylläpidetään mahdollistamalla mahdollisimman hyvä elämä.
Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen
paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.)
*Ruokapalvelut (lounas) ostetaan äänekosken keskuskeittiöstö. Päiväkahvit keitetään
toimintakeskuksessa
Lounas on tarjolla klo.11:00-12.00 . Päiväkahvi tarjotaan itse leivottujen leivonnaisten kera n.klo
14:00.
Ravitsemustilaa seurataan/ tähän puututaan tarvittaessa esim. painonmuutosten ilmentyessä.
Äänekosken kaupungin keskuskeittiö toteuttaa ateriapalvelun ravitsemussuositusten mukaan.
Liite 13 (Fronter/ keskuskeittiön omavalvontasuunnitelma)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/
Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot
Äänekosken kaupunki/
Suolahden keskuskeittiö
ruokapalveluesimies Anu Korte
020 632 2394
Suojarinne 21
44200 Suolahti
Ajantasaiset yhteystiedot: Liite 29. (ostopalveluiden yhteystiedot)
Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen
kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä
tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.)
Työ- ja päivätoimintoja toteutetaan yksilöllisistä lähtökohdista. Alihankintatyö,purkutyöt,
liikunta, kädentaidot, hygienia, retket, vierailukäynnit, juhlat, keittiötyöt, musiikki yms. ovat
mahdollisuuksia toiminnoista päivän aikana.
Jokainen ryhmän ohjaaja vastaa oman päämiesryhmänsä kanssa yhteistyössä toiminnan
suunnittelusta ja toteutuksesta. Päämiesten mielipiteet ja toiveet otetaan huomioon yhteisten
avi21u1
15/21
keskusteluiden myötä sekä kuukausittain järjestettävissä päämiesforumeissa. Päämiesforumissa
päämies voi ottaa asian esille koko ryhmän pohdittavaksi tai tuoda julki asian esimiehelle, joka
tarvittaessa vie asian esimiestiimiin.
THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta
Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen
Käsihygieniaa pyritään tehostamaan infektiotartuntojen ehkäisemiseksi.
Epidemiatilanteissa tehostetaan käsihygieniaa sekä siivoustasoa tartuntapintojen osalta.
Pandemiatilanteissa noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita.
Jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja pyykkihuollosta ja sen hygieniasta vastaa henkilökunta
päämiehiä opastaen.
Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä
SOPUn päivittäminen sekä kehittäminen edelleen vastaamaan päämiesten toiveita ja tarpeita.
EFQM -laatujärjestelmän vuosittainen päivitys.
Valtakunnallisten suositusten sisäistäminen eri koulutuksissa ja tiimeissä. Säätiön ohjeistusten
päivitys ja käyttöönotto.
Kuukausittainen päämiesforum, jossa on vaikuttamismahdollisuus.
11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN
Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden
terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan
seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.)
Terveyspalvelut järjestää päämiehen koti tai se asuntoryhmä jossa päämies asuu. Kiireellisissä
tapauksissa hoidetaan lääkärissäkäynnit työ- ja päivätoiminnasta
Henkilöstöllä on vastuu seurata sekä edistää päämiesten terveydentilaa päivittäin, sekä vastuu
ottaa yhteyttä tarvittaessa lääkäriin, terveydenhoitajaan, kotisairaanhoitoon mikäli havaitsevat
päämiehen terveydentilassa muutoksia. Terveydentilaa edistetään ja seurataan huomioimalla
ravitsemus, ruoka-aineallergiat, lääkkeiden sivuvaikutukset, muutokset päämiehen painossa,
verenpaineessa, sokeritasapainossa, happisaturaatiossa sekä yleisvoinnissa. Nämä henkilökunnan
havainnot ja suorittamat mittaukset kirjataan Mediatri-tietojärjestelmään. Lääkkeenjakoluvat
ovat toimintayksikön arkistossa.
Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta
kiireettömissä tilanteissa
Päämiehen koti tai asuntoryhmä jossa päämies asuu.
Terveysaseman yhteystiedot:
Äänekosken terveysasema
Terveyskatu 10, 44100 Äänekoski
Ajanvaraus ma - pe klo 8-14
puh.020 632 2821
avi21u1
16/21
Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi
Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa (silloin kun akuutti tarve tulee päämiehen ollessa
työ- ja päivätoiminnassa) otetaan yhteyttä äänekosken terveyskeskukseen.
Hyvin akuutissa sairaanhoitoasiassa suoraan yleiseen hätänumeroon (112).
Ambulanssihenkilökunta arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja tarvittaessa konsultoi K-S:n
keskussairaalan päivystävää lääkäriä.
Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen
hoito, jne.)
Päämiehen koti järjestää ja vastaa tästä järjestelystä.
Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta
(Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.)
STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030)
Säätiöllä on käytössä turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma.
Säätiön lääkehoitosuunnitelman vastuuhenkilö on Sari Kanerva 0407365929.
Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Linkki 31. Fronter/lääkehoitosuunnitelma
Lääkehoitosuunnitelman toimeenpanosta ja toteuttamisen seurannasta vastaavat kunkin
toimintayksikön esimiehet. Toimintayksikön esimies tarkistaa poikkeamisilmoitukset vuosittain ja
käy ne läpi henkilöstön kanssa sekä toimintaa yhteenvedon säätiön toimitusjohtajalle.
Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesksi ja laadun varmistamiseksi on säätiössä seuraavat
ohjeistukset:
- Ohjeita kuolemantapauksen sattuessa
- Lääkehoitosuunnitelma
- Suojatoimenpidekäsikirja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimintayksiköissä
- Toimintamalli onnettomuuden, väkivallan tai kuolemantapauksen sattuessa.
Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot
Päämiehen asumisyksikkö vastaa.
Potilasasiamiehen yhteystiedot
Potilasasiamies
Osastonhoitaja Anne Hakkarainen
Kotakennääntie 31, 44100 Äänekoski
Vastaanotto sopimuksen mukaan
puhelinaika ma - to klo 10-11
020 632 2531
Potilasasiamies
Liisa Hämäläisen
Keskussairaalantie 19, rakennus 4, krs6
40620 Jyväskylä
Soittoajat: ma 9.30–11.00, ke 12.00–14.00 ja to 8.00–10.00, p. 014-269 5616.
avi21u1
17/21
Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma
Tulevaisuudessa siirtyminen Haipro -Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden
raportointijärjestelmään.
12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY
(Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet)
Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta
Säätiö on ottanut käyttöönsä Mediatri-asiakastietojärjestelmän 2011 keväällä. Päivittäinen
asiakastapahtumien kirjaaminen suoritetaan sähköisesti ko. järjestelmään. Koko henkilökunta on
koulutettu asiakastietojärjestelmän käyttöön ja he ovat sitoutuneet salassapitojärjestelmän
noudattamiseen allekirjoittamalla käyttöönoton alussa salassapitosäännöksiä koskevan
lomakkeen: Salassapito- ja käyttäjäsitoumus. Liite 34 (fronter/salassapito)
Toimintakeskus on aloittanut jokaisen palveluissaan kirjoilla olevan päähenkilön
päivittäishuomioiden kirjaamisen tammikuussa 2014.
Säätiöllä on lomake asiakastietojen (suostumus/kielto) luovuttamiselle. Liite 31
Tiedote asiakkaan tietosuojasta(fronter/lomakkeet/asiakkaan tietosuoja) Liite 35
Asiakas- ja hoitorekisteriseloste Fronterissa. Liite 36
Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:
http://www.tietosuoja.fi/uploads/6jwqd57_1.pdf
Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Tietosuojavastaavan palvelut ostetaan Äänekosken kaupungilta. Lääkäri Tapani Marjanen, p.
020 632 2000 [email protected]. Liite 29 (fronter/yhteystiedot)
Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet www.tietosuoja.fi
Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: http://www.tietosuoja.fi/uploads/m290kggfj8w.pdf ja
http://www.tietosuoja.fi/uploads/drs1w.pdf
Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas
http://www.tietosuoja.fi/uploads/r63fxb8bp1c8toy.pdf
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon
(lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)
Säätiön koko henkilökunta on koulutettu Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöön.
Lisäkoulutusta on järjestetty keväällä 2012 mm. uusien asiakkaiden lisäys, Hilmo-tietojen
kirjaamisen kertaaminen.
Henkilöstön salassapito- ja käyttäjäsitoumus -lomake uudistettiin 2012 ja samalla heidät
täydennyskoulutettiin salassapito- ja käyttäjäsiotumuksen sisöltöön ja periaatteisiin. Liite 34
Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 §:n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi
toisen yrityksen tiloissa.
Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: http://www.tietosuoja.fi/uploads/64znaj.pdf ja
http://www.tietosuoja.fi/uploads/8cv17p0zbo1.pdf
Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla http://www.tietosuoja.fi/1582.htm : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain
mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen,
Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä
Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois
lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa)
Toimintayksikön vastuuhenkilön, esimiehen, tehtävänä on huolehtia, että asiakas- ja
potilastietojen käsittely tapahtuu hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti.
Rekisterit:
avi21u1
18/21
1. Asiakasrekisteri (säilytys Mediatrissa) sisältää asiakkaiden henkilötietojen lisäksi edunvalvojien
nimiluettelon ja päämiesten omaisten nimiluettelon. Rekisteriseloste: asiakas- ja hoitorekisteri.
Säätiön toimitusjohtaja toimii yhteyshenkilönä rekisteriä koskevissa asioissa. Liite 39 (Fronter /
rekisteriseloste)
2. Työntekijöiden nimiluettelorekisteri, Ticon –järjestelmässä työvuorot sekä palkkahallinnon
suojatussa järjestelmässä; työterveys /Terveystalo Oy:n suojatussa järjestelmässä
Kun päämies on kuollut niin hänen paperit ja tiedot lähetetään kotikuntaan.
Asiakkaiden tiedot Mediatrissa. Asiakasta koskeva muu tieto kuin Mediatrissa oleva tieto, esim.
vanhat ei-sähköiset hoitoa koskevat paperit ovat asuntoryhmän esimiehen lukollisessa
työhuoneessa lukitussa kaapissa.
Hallinnon asiakirjat, kuten pöytäkirjat, sopimukset, päätökset ovat
vammaispalvelusäätiön arkistossa osoitteessa Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä.
Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa
Päämiesten palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa tiedonkulku tapahtuu
puhelimitse sekä kirjeitse. Yhteistyö tapahtuu tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa sekä muissa
yhteistyöpalavereissa.
Säätiöstä ei lähetetä tietoa päämiehistä sähköpostilla - ei säätiöstä ulospäin eikä sisäisesti.
Päämiehen tietoja koskevaa materiaalia luovutetaan sitä pyytävälle taholle vain edunvalvojan tai
päämiehen nimenomaisella suostumuksella.
Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma
Vammaispalvelusäätiössä asiakastiedot käsitellään lain- ja asetusten mukaan.
Asiakastietojen käsittelymenettely sisältyy henkilöstön perehdytykseen. Rekrytoinnin yhteydessä
työntekijä allekirjoittaa vaitiolovelvollisuuslomakkeen.
Asiakastietojen käsittely sisältyy kunkin toimintayksikön henkilöstön jatkuvaan koulutukseen.
13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA
Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua
Työ- ja toimintakeskuksen ruokahuolto ostetaan Äänekosken keskuskeittiöltä. Tulevan ruuan
lämpötilaa seurataan mittauksin ja mittaustulokset kirjataan yksikön ruokahuollon
omavalvontakansioon kerran viikossa. Mittauksista huolehtii työ- ja päivätoiminnan
ruokahuollonvastaava. Kerran vuodessa tai tarvittaessa pidetään ruokahuollon vastuuhenkilöiden
kanssa yhteistyöpalaveri. Liite 13 ( Fronter/ ruokahuollon omavalvontasuunnitelma)
Siivouspalveluiden osalta palvelujen laatua tarkkaillaan päivittäin. Kuukaisittain ISS-yritykseltä
tulee sähköpostitse palautekysely laadusta sekä palvelusta. Vuosittain ja tarvittaessa pidetään
ISS:n vastuuhenkilöiden kanssa yhteispalaveri, jossa käydään läpi muutokset siivouksessa,
siivousmitoituksessa sekä siivouspalveluiden laatu.
Kiinteistöpalvelun ja pesulapalvelun laatua tarkkaillaan päivittäin. Tarvittaessa otetaan yhteyttä
kiinteistöhuollon ja pesulapalvelun vastuuhenkilöihin laadun ja palvelunosalta.
Talous- ja palkkalaskennan laatua tarkkaillan kuukausittain. Puolivuosittain ja tarvittaessa
pidetään Sovatek-säätiön vastuuhenkilön sekä talous- ja palkkalaskennasta vastaavien kanssa
yhteistyöpalaverit, joissa kehitetään palveluiden laatua yhteistyössä.
avi21u1
19/21
Tietoliikennepalveluiden palvelua tarkkaillaan päivittäin. Mediatri-asiakastietojärjestelmän osalta
laatua kehitetään yhteistyössä säätiön IT-vastaavan sekä Äänekosken kaupungin Mediatritietojärjestelmän vastuuhenkilöiden kanssa.
Luettelo alihankkijoita
Vammaispalvelusäätiön toiminta-ajatuksena on tuottaa niitä palveluita, joissa se on
parhaimmillaan. Vuonna 2011 kehitettiin edelleen palveluiden hankintaprosesseja ja kilpailutettiin
palvelujen tuottajia. Tukipalvelut ostetaan muilta palvelujen tuottajilta:
Talous ja tiedotus
- Talous- ja palkkalaskenta Sovatek-säätiö
- Talousasiantuntija- ja juristipalvelut KPMG Oy
Ateriapalvelut
- Äänekosken kaupunki,
- Viitasaaren kaupunki
Tietoliikennepalvelut, tietosuojavaltuutetun palvelut
- Äänekosken kaupunki
It-tuki
- Tommi Pulkkinen
Kiinteistö-, siivous- ja pesulapalvelut
- Äänekosken kiinteistö Oy,
- ISS,
- Lassila & Tikanoja,
- Saarijärven Pesu Oy
Teleliikennepalvelut
- Teliasonera Oy
Kehittämissuunnitelma
Alihankintapalveluja kilpailutetaan tarvittaessa.
Alihankkijoiden palvelujen laatua tarkkaillaan ja reagoidaan nopeasti havaittuihin puutteisiin.
14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI
Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta
Laadunhallinta ja omavalvonta on jatkuvaa kehittämistä ja sitä seurataan jatkuvasti. Kaikki
säätiön omavalvonnasta ja laadunhallinnasta vastaavat henkilöt kokoontuvat puolivuosittain.
Toimintayksiköittäin omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin. Henkilöstöpalaverissa
käsitellään ilmaantuneet puutteet, tehdään tarvittavat korjaukset ja seurataan omavalvonnan
toteutumisen kehittämiskohteita. Palavereista tehdyt muistiot tallennetaan fronteriin.
Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista
Omavalvontasuunnitelma ja/tai Fronterissa olevat liitteet päivitetään aina muutoksen yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelman päivitys tapahtuu vuosikellon mukaisesti (Liite 3 Fronter/vuosikello)
Toimintayksikön esimies vastaa siitä, että oman toimintayksikön suunnitelma päivitetään ja
toimitetaan johtoryhmälle sekä toimitusjohtajalle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä
tilinpäätöksen yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä
omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään.
avi21u1
20/21
Paikka ja päiväys
4.2.2014
Allekirjoitus
(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)
Nimenselvennys
avi21u1
Sari Luoma-Aho
21/21