LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma
LUO VUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 2 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUO VUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 3 Sisällysluettelo 1. LUOvUUS on tehty yhteistyössä 2. Mitä on luova talous? Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Kansikuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Grafiikat: Minna Karjula Taitto: Mainos- ja viestintätoimisto Plusmark Julkaisu A:55 ISBN 978-952-5731-34-7 ISSN 1236-8385 4 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 5 6 3. Luovan talouden viimeaikainen kehitys 10 4. Näin kehitämme luovaa taloutta Pohjois-Pohjanmaalla 16 4.1 Kilpailukyky ja vetovoima 17 4.2 Yritystoiminnan lisääminen 22 4.3 Elämänlaatu 25 5. LUOvUUS pähkinänkuoressa 28 6.Jatkossa... 31 1 LUOvUUS on tehty yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan vetovoima perustuu osaamiseen ja alu- sellisen hyvät edellytykset: laaja yritysjoukko, elävä ja monipuolinen een pitkän aikavälin dynaamiseen uusiutumiskykyyn, joka toimijakenttä, tavoitteisiin sitoutuneet ihmiset, vahva kulttuuriperintö, saa toistuvasti alueen toimijat ylittämään itsensä. Oulu on monipuolinen osaaminen sekä kansainväliset verkostot, tapahtumat ja luovan talouden toinen valtakunnallinen keskus, Suomen seminaarit. paras innovaatioympäristö, joka yhteistyössä ympäröivien, Ohjelmaa on tehty yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa yhteisten ta- innovaatiopotentiaalisten alueiden kanssa muodostaa dy- voitteiden ja tahtotilan saavuttamiseksi. Ohjelman kokoamista on ohjan- naamisen toimintaympäristön luovalle taloudelle. Luova ta- nut ydinryhmä, jonka työskentely on ollut erittäin tiivistä ja sitoutunutta. lous mahdollistaa maakunnan kasvun ja kokonaisvaltaisen Ohjelman tavoitteisiin sitoutumista varten on järjestetty kysely sekä kaksi kehittymisen. Luovan talouden kehittämisohjelma 2018 linjaa maakuntaohjel- avointa tilaisuutta sellaisille luovan talouden, kulttuurin ja taiteen aloilla man rinnalla toimialan kehittämisen tavoitteita. Ohjelman tavoitteena hittää kulttuuriin ja taiteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita. toimiville henkilöille, yhdistyksille ja yrityksille, joilla on halukkuutta ke- on luoda näkemys, miten kulttuurin ja luovien alojen toiminta tukee Erityiskiitos kuuluu tiiviiseen työskentelyyn sitoutuneelle ydin- maakunnan kehittämistä. Ohjelmalla avataan näkökulmia luovan talou- ryhmälle. Ydinryhmä koostuu seuraavista kulttuurin ja luovien alojen den kehittämiseen ja vaikutetaan julkisen rahoituksen suuntaamiseen. asiantuntijoista: Risto Vuoria, Samu Forsblom, Merja Haukipuro, Jus- Luovien alojen yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja luovien alojen si Haukkamaa, Johannes Helama, Aira Huovinen, Erkki Hämäläinen, ammattilaisten työmahdollisuuksien edistäminen ovat ohjelman kes- Helena Lindqvist, Leena Lämsä, Ulla Lassila, Sanna Manninen, Heikki keisiä tavoitteita. Muita tavoitteita ovat toimialan tunnettuuden kasvat- Tunkkari, Leena Viitanen, Jussi Vilkuna ja Seija Väisänen. taminen ja näkyväksi tekeminen, toimijoiden sitoutuminen ajallisesti jaksotettuun kehittämistyöhön, alueen vetovoimatekijöiden lisääminen, Oulussa 16.6.2014 koulutuksen ja alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO toimijoiden aktivointi globaaliin kilpailuun luovan talouden saralla. Ohjelmalla luodaan perusedellytykset Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden toimintaympäristön kehittymiseen tulevina vuosina. Luovan talouden kehittämisellä on Pohjois-Pohjanmaalla poikkeuk- Pauli HarjuRisto Vuoria MaakuntajohtajaYdinryhmän puheenjohtaja LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 5 2 Mitä on luova talous? Tässä ohjelmassa näkökulmaksi luovaan talouteen on tietoisesti valittu mialat palvelevat laajaa joukkoa eri alojen yrityksiä, myös suuryrityksiä, ja elinkeinolähtöisyys ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Luovat alat si- ovat potentiaalisia kasvun luojia monilla aloilla. Toimialan verkostomaisen joittuvat yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä monille toimialoille ja siksi luonteen takia alalle tarvitaan yhteisesti päätettyjä kehittämistoimenpiteitä. alan vaikutuksien tunnistaminen kansantaloudessa on vaikeaa. Puhtaasti luovien alojen toimialoilla ei perinteisesti ole johtoasemassa olevia suuria kansainvälisiä tai kansallisia yrityksiä, jotka ajaisivat toimialan etuja. Toi- Luovan talouden kokonaisuus - Ytimen muodostavat tekijänoikeudet, taiteet ja aineeton kulttuuriperintö. Kuvio 1. Luovan talouden ydinmalli. - Toinen kerros koostuu taide- ja kulttuurialojen toimintaympäristöstä, jonka perustan muodostavat muun muassa oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja julkiset taidelaitokset. - Kolmannen kerroksen muodostavat luovien alojen ammattilaiset, joita ovat muun muassa käsityöläiset, taiteilijat, muotoilijat, animaattorit, graafikot, arkkitehdit, festivaali- ja tapahtuma tuottajat, muusikot, managerit ja galleristit. - Uloin kerros muodostuu toimialoista, joille luovat alat tuottavat palveluillaan lisäarvoa. Pohjois-Pohjanmaalla kumppanuuksia on muodostunut esimerkiksi rakennusteollisuuden, matkailun, kaupan alan sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden kanssa. Luovan talouden synty liittyy koko taloudellisen tuotannon murrokseen: tuotannon, jakelun ja kuluttamisen digitalisoitumiseen. Kun liiketoiminnan keskeiset osa-alueet: tuotanto, markkinointi, jakelu ja kulutus 6 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 tapahtuvat digitaalisesti, on yritysten mahdollista kansainvälistyä nope- taloudellisena hyötynä, joka kohdistuu asiakkaan tuotteeseen, palvelun asti. Perusta on paikallinen, mutta vaikutus voi olla maailmanlaajuinen. sisältöön tai organisaation toimintatapoihin. Luovan talouden toimintaympäristössä on kyse uudenlaisesta liike- Muille toimialoille luovat alat tuottavat palveluillaan ja tuotteillaan toiminnan dynamiikasta sekä verkostotaloudesta. Jotta alueella syntynyt lisäarvoa muun muassa innovaatioilla, uusilla tuotteilla ja palveluilla. tietotaito jää luovan talouden hyödynnettäväksi, tarvitaan julkisten toimi- Konkreettisella tasolla nämä ovat palvelukonsepteja, markkinointivies- joiden koordinoimia verkostoja. Kyse on aiempaa avoimemmasta talou- tintää, konsepti- ja tuotesuunnittelua, mallintamista, muotoilua, palvelu- desta, jossa taiteellinen ja kulttuurinen osaaminen sekä luovuus yhdistyvät muotoilua, julkaisutoimintaa sekä tapahtuma- ja ohjelmatuotantoa. muiden alojen liiketoimintaan. Kuviossa 2 on kuvattu luovan talouden kokonaisuutta, eli luovien Luovien alojen toimijoita ovat ne yritykset, yhdistykset, ammatin- alojen integroitumista perinteisemmille toimialoille.1 Tämän ohjelman harjoittajat ja taiteilijat, jotka tarjoavat asiakaskunnalleen luovuuteen tai tavoitteena on kehittää luovaa taloutta: parantaa luovien alojen ammatti- tekijänoikeuksiin liittyviä tuotteita ja palveluita sekä asiakkaalle arvonlisä- laisten työmahdollisuuksia, kehittää luovia toimialoja sekä edistää luovien ystä tuottavaa osaamista. Arvonlisäys nähdään luovan talouden tuomana alojen integroitumista muille toimialoille. Kuvio 2. Luovien alojen integroituminen muiden toimialojen kanssa. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 7 OHJELMAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Luova talous lisesta kanssakäymisestä ovat muun muassa erilaiset palvelut, kuten kau- tarkoittaa luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen syn- punkitapahtumat, -konsertit ja -festivaalit. 5 nyttämää taloudellista lisäarvoa. Luovuudesta ja kyvystä houkutella luovia ihmisiä on muodostunut yhteiskuntakehityksen, innovaatiotoiminnan ja Aineeton kulttuuriperintö alueiden välisen kilpailun tärkeä tekijä. 2 voi olla suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja. Se voi myös olla myös ilmaisuja, käytän- Luovat alat töjä, tietoja ja taitoja tai välineitä, esineitä sekä näihin liittyviä paikkoja. tuottavat osaamista, palveluja ja tuotteita, joissa luovuudella on keskeinen Aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen ja siihen liittyvän Unescon rooli. Luovat alat toimivat taiteen, kulttuurin ja innovaatioiden rajapin- yleissopimuksen tavoitteena on säilyttää tavat tai ilmiöt elinvoimaisina. 6 nalla. 3 Kulttuuriosaaminen 8 Kulttuuri tarkoittaa yksilön kykyä tulkita ja ymmärtää kulttuurisia piirteitä tai tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavu- eroavaisuuksia sekä kykyä punnita erilaisia omaan kulttuuriseen toimin- tusten kokonaisuutta; tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. taympäristöön liittyviä arvoja ja suhteellistaa ilmiöitä. Elinkeinoelämässä Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka kulttuuriosaamisella tarkoitetaan kykyä ymmärtää kuluttajien kulttuuris- avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseämme ja muita sekä ra- ta taustaa, esteettistä ja visuaalista osaamista sekä kykyä puhutella ihmisiä kennamme identiteettiä. 4 eri kulttuureissa. 7 Kaupunkikulttuuri Kulttuuriperintö tarkoittaa nykypäivänä ensisijaisesti kaupunkilaisen elämäntavan käsitte- muodostuu museoiden, arkistojen ja kirjastojen kokoelmista sekä kulttuu- lyä. Se mitä kaupunkilainen tekee, voidaan hyvin pitkälti määritellä kau- riympäristöistä. Kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi asiakirjat, esineet, sa- punkikulttuuriksi. 2000-luvun kaupunkilainen haluaa käyttää kaupunkia noma- ja aikakauslehdet, taideteokset, rakennukset, kulttuuriympäristöt, tilana sekä osallistua kaupungin toteuttamiseen. Hyviä esimerkkejä sosiaa- kirjat ja valokuvat. Kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja on muistiorga- LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 nisaatioiden lisäksi huomattavia määriä sekä julkishallinnollisissa että yksityisissä arkistoissa ja kokoelmissa. 8 Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Siihen kuuluu kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Osa kulttuuriympäristöistä on määritelty erityisen arvokkaiksi ja osa on säilymisen turvaamiseksi suojeltu. Kulttuuriympäristö pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. 9 Taide koostuu merkityksellisinä pidettävistä aistipohjaisista, luovaan toimintaan ja sen tuloksiin perustuvista elämyksistä. 10 Kunta- tai aluekuva eli alueen julkisuuskuva tai alueesta muodostunut mielikuva. Myönteinen kunta- tai aluekuva pitää alueen elävänä sekä houkuttelee alueelle yrittäjiä ja matkailijoita. Kuntalaiselle muodostunut kuntakuva kertoo, kuinka kuntalaiset viihtyvät kotikunnassaan. Kuvio 2 on muokattu KTMn raportista: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). 2 Työ- ja elinkeinoministeriö. 3 Luovat alat on määritelty usealla eri tavalla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liitteessä 2 on lista tässä ohjelmassa luoviksi aloiksi luetuista toimialoista. 4 Opetushallitus. 5 Viihtymisen kaupunki, Mäenpää (2000). 6 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 7 Toimintaympäristöjen muutoksen haasteet ja kulttuuriosaaminen, Kirveennummi (2003). 8 Kulttuuriperintö tietoyhteiskunnassa - Strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, Opetusministeriö (2003). 9 Työryhmän esitys Kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014–2020, Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö (2013). 10 Suomisanakirja.fi 1 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 9 3 Luovan talouden viimeaikainen kehitys Tuotteiden ja palveluiden käyttämisen tavat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi – luovan talouden korostuminen 2000-luvulla liittyy koko taloudellisen tuotannon ja kuluttamisen murrokseen. Digitalisoitumisen tuomat uudet mahdollisuudet ovat muuttaneet tuotantoa ja arvoketjuja kaikilla toimialoilla. Kun tuotanto, jakelu ja kuluttaminen tapahtuvat kokonaan digitaalisesti, avautuu tuotantoyhtiöille mahdollisuus myydä tuotteita itse suoraan kuluttajille ilman erillistä julkaisijaa, kanavaa tai kustantajaa. Tämä on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös pienille yrityksille kasvaa ja kansainvälistyä. Tuotteen tai palvelun tuottajan täytyy ymmärtää tulevaisuudessa yhä tarkemmin kuluttajan valintaan vaikuttavia kulttuurisia, emotionaalisia ja eettisiä tekijöitä. Myös kuntien kulttuuripalvelut ovat murroksessa. Kaupunkeja ja kuntia ei enää nähdä perinteisinä kulttuuripalvelujen tuottajina, vaan ennemminkin mahdollistajan roolissa. Erilaisia kumppanuus- ja yhteisHullabalooba -lastenanimaatiosarjan tekijät Jussi Saarinen (edessä) ja Tero Takalo (takana) Studio Oudosta työnsä ääressä. Kuva: Kalevan arkisto/Jukka Pekka Moilanen. työsopimuksilla sekä monipuolisilla, luovien alojen tarpeet huomioivilla tilaratkaisuilla kaupunkien ja kuntien on mahdollista luoda entistä parempi toimintaympäristö luovan talouden toimijoille. Parhaimmillaan ratkaisut synnyttävät uudenlaista elinkeinotoimintaa sekä lisäävät alueiden vetovoimaisuutta, asukkaiden viihtyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avaa kulttuurinäkökulman huomioiminen myös muilla kunnallisilla sektoreilla, kuten kaupunkisuunnittelussa ja hyvinvointipalveluissa. 10 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVAT ALAT GLOBAALISTI VERKOTTUNUT, DYNAAMINEN TOIMIALA Maailmankaupan supistuttua 12 % vuonna Tämän päivän kuluttaja valitsee tuotteensa yhä enemmän brändin perusteella. Näin toimiessaan kuluttaja rakentaa samalla omaa brändiään. Euroopassa useat kaupungit ovat ottaneet julkista tukea saavat kulttuurilaitokset uudella tavalla mukaan kaupunkikehitykseen yhdessä sosiaalitoimen, kaupunkisuunnittelun ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on ollut parantaa kulttuuripalvelujen saavutettavuutta 2008 jatkoivat luovat alat kasvuaan. Alan palvelujen ja tuotteiden viennin arvo nousi vuodes- sellaisten alueiden ja sosiaaliryhmien keskuu- ta 2002 vuoteen 2008 lähes kaksinkertaiseksi, hieman alle 600 miljardiin dessa, jotka ovat aikaisemmin jääneet kulttuuripalvelujen katveeseen. euroon. Ajanjaksolla 2002–2008 luovien alojen palveluiden ja tuotteiden Osasyynä kehitykseen ovat olleet kulttuurilaitosten pienentyneet julki- kauppa kasvoi 14 % vuosivauhtia. Yllä esitetyt tunnusluvut osoittavat, set tuet, mikä on pakottanut laitoksia etsimään uutta yleisöä ja uusia että luovat alat ovat olleet yksi maailmantalouden dynaamisimmista toimintatapoja. 14 Euroopassa on mahdollista hakea hankerahoitusta useista eri ra- aloista 2000-luvulla. 11 Maailman menestyvimmillä yrityksillä on kaksi yhteistä piirrettä: hoitusohjelmista, muun muassa Interreg-ohjelmista, Pohjoismaiden ensiksikin ne toimivat monipuolisessa toimintaympäristössä. Toiseksi, ministerineuvostolta sekä EU:n kulttuurin ja luovan talouden rahoitus- niiden asiakkailla on passiivista kuluttajaa voimakkaampi rooli. Tällai- ohjelmasta ”Creative Europe” 2014–2020. Creative Europe -ohjelman nen aktiivisten kuluttajien merkitys tuotteiden lisäarvon kohottajina, pääpainopisteitä ovat Euroopan aineettoman kulttuuriperinnön ja kult- tuotekehityksen tukena ja markkinoinnin apuna on korvaamaton. Vaik- tuurin moninaisuuden tukeminen sekä kulttuurin ja luovien alojen glo- ka nämä yritykset ovat esimerkkejä globaalista digitaalitaloudesta, pätee baalin kilpailukyvyn lisääminen. 15 sama kuluttajien ja tuottajien roolien sekoittuminen muillakin aloilla. 12 SUOMESSA PELIALA VAUHDITTAA KASVUA EUROOPASSA LUOVAT ALAT VAHVASSA KASVUSSA Suomessa on viime vuosina julkaistu useita raportteja luovilta aloilta. Myös Euroopan unionissa luovien alojen asema on tunnustettu ja niiden Johtuen toimialan nopeasta kehittymisestä sekä reagoinnista toimin- merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2003 luovien alojen taympäristön muutoksiin, tiettynä hetkenä annetut määritelmät luovien liikevaihto EU15 alueella oli noin 650 miljardia euroa. Luovien alojen lii- alojen sisällöstä eivät kanna kovin pitkälle. Tämä näkyy haasteena luo- kevaihto nousi suuremmaksi kuin esimerkiksi autonvalmistusteollisuuden vien alojen tilastoinnissa. Tiedot vaihtelevat merkittävästi riippuen siitä (271 miljardia euroa) ja ICT -alan (541 miljar- mitä toimialoja luoviin aloihin sisällytetään. dia euroa). Vuosien 2003–2010 välisenä aikana luovien alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta nousi 2,6 %:sta 3,3 %:iin. Lisäksi vuosina 2004–2010 luovilla aloilla työskentelevien määrä nousi 5,8 miljoonasta 6,7 miljoonaan. 13 TEM määritteli luoviksi aloiksi vuonna 2013, SUOMESSA oli vuonna 2011 noin 17 600 LUOVIEN ALOJEN YRITYSTÄ, joiden yhteenlaskettu LIIKEVAIHTO oli 8,5 MILJARDIA EUROA. toimialaluokitukseen perustuen, 58 toimialaa. Tämän mukaan Suomessa oli vuonna 2011 noin 17 600 luovien alojen yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,5 miljardia euroa. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 11 Kuvio 3. Eräiden toimialojen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2012 (x 1000). Vuosien 2005–2011 välillä luovien alojen yritysten kaikki tunnusluvut ovat osoittaneet tasaista kasvua huolimatta vuoden 2008 talouskriisistä. 16 Suomessa luovan talouden liikevaihdosta kaksi kolmasosaa syntyy kahdeksan suurimman kaupungin alueella, Oulu näiden joukossa. Luovien alojen kasvua on vauhdittanut peliala. Vuonna 2012 pelialan liikevaihto koko maassa kasvoi 120,8 % edellisvuoteen verrattuna. Vertailtaessa vuoden 2013 tammi-helmikuuta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, kasvua oli kertynyt jo 364,1 %. 17 Myös erilaiset yrityskiihdyttämöt ja -hautomot ovat auttaneet alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Valtakunnallisesti Te- Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla oli toimialaluokitukseen perustuen 1193 LUOVIEN ALOJEN TOIMIPAIKKAA. Luovat alat, ilman julkista sektoria, TYÖLLISTIVÄT n. 6 000 IHMISTÄ, mikä on noin 6 % KOKO MAAKUNNAN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASTA. LIIKEVAIHTOA alalle kertyi vuonna 2012 n. 800 milj. euroa, mikä on noin 3,9 % koko maakunnan elinkeinoelämän liikevaihdosta. kes on tehnyt huomattavia panostuksia luovien alojen yritysten kehittämiseksi. Tärkein vastuu kehittämisestä ja rahoituksesta on kuitenkin alueellisilla rahoittajilla, kuten ELY-keskuksilla ja maakuntaliitoilla, jotka hal- rahoitusohjelmilla, kuten EAKR-, ESR- ja maaseuturahaston ohjelmilla linnoivat alueilla kansallisia rahoitusvälineitä ja EU-hankerahaa. sekä useilla kansallisilla rahoitusinstrumenteilla. Kulttuurin ja luovan talouden kehitystä tuetaan monilla julkisilla 12 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Suomessa on muutamia luovia aloja rahoittavia pääomasijoitusyhti- Kuvio 4. Esimerkkejä liikevaihdoltaan kasvavista luovien alojen toimialoista Pohjois-Pohjanmaalla 2006-2012. öitä. Rahoitusta on saatavilla muun muassa sovelluksiin, peleihin, palve- Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopussa 1 177 luovien ja kulttuurialojen luihin, terveydenhuoltoon, web-osaamiseen ja tekniikkaan. Yksityiseen yritystä, joista 786 ilmoitti kotipaikakseen Oulun. rahoitukseen liittyy kuitenkin myös pelkoja. Osa yrityksistä kokee liikeideansa uhatuksi, jos ulkopuolinen rahoittaja saa määräysvallan yrityksessä. Alueellisten asiantuntijoiden yritysrekisteriin perustuva arvio on, että Pohjois-Pohjanmaalla toimii yli 2 000 luovien alojen yritystä tai yrityksiä, joiden liikevaihto perustuu tuotteisiin, joissa luovien alojen osaamisella on POHJOIS-POHJANMAALLA LUOVIEN ALOJEN yritystoiminnan kannalta merkittävä asema. Eri lähteistä tunnistettujen YRITYSTOIMINTA KESKITTYY ALUEKESKUKSIIN yritysten määrän eroavaisuus osoittaa, että luovien alojen kehittäminen ja luotettavan seurantamittariston luominen alueellisesti on haasteellista. Luovien alojen yritystoiminta on keskittynyt pitkälti maakunnan keskuk- Pääosa luovien alojen yrityksistä on yrittäjävetoisia ja ne työllistävät 1–5 seen, Ouluun sekä alueellisiin keskuksiin koko maakunnan kattavasti. Ou- henkilöä. 2000-luvulla alat ovat olleet vahvassa kasvussa. Vuosien 2006– lu toimii luovien alojen kehityksen veturina ja 2012 välillä luovien alojen yhteenlaskettu liike- Oulun seudun vaikutus ulottuu myös maakun- vaihto kasvoi n. 14,5 % ollen vuonna 2012 noin nan rajojen yli. 18 Pohjois-Pohjanmaalla luovi- en alojen yritystoiminta on monimuotoista ja usein se sijoittuu perinteisten toimialojen sisälle tai rinnalle. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois- Vuosien 2006–2012 välillä LUOVIEN ALOJEN yhteenlaskettu LIIKEVAIHTO KASVOI 14,5 %, ollen vuonna 2012 noin 800 MILJOONAA EUROA. 800 milj. euroa. Yksittäisten alojen raju, satojen prosenttien kasvu kertoo siitä, että maakuntaan on syntynyt käytännössä täysin uusia toimialoja. Luovien alojen sisällä on toki myös taantuvia LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 13 alue- ja kuntakuvan muodostamisessa sekä erilaisten palveluiden tuottamisessa Vuonna 2013 QSTOCKIN VAIKUTUS ALUETALOUTEEN oli noin 4,5 milj. euroa. kunta- laisille ja matkailijoille. Uusia menestyksekkäitä kokeiluja on tehty mm. taiteen ja kulttuurin soveltamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Matkailuala ja erilaiset tapahtumat tarjoavat myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia taiteilijoille sekä luovien alojen yrityksille ja yhdistyksille esimerkiksi tuotannon, markkinoinnin, viestinnän ja visualisoinnin aloilla. Tansanialainen Bagamoyo Ensemble esiintyy Haapavesi Folk Music -festivaaleilla kesällä 2012. Kuvaaja Maija Mäkikangas. Eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata järjestettävillä, omaleimaisilla ja vetovoimaisilla tapahtumilla on suuri merkitys maakunnan eri alueiden identiteetin muotoutumisessa, mutta niillä on myös merkittävä vaikutus aluetalouteen. Pohjois-Pohjanmaan tapahtumien kävijämääriä vuonna 2013. KALAJOEN JUHANNUS keräsi kolmen päivän aikana 49 000 kävijää. Oulun suurimpiin lukeutuvan ulkoilmatapahtuman, QSTOCKIN, kävijämäärä oli kahden päivän aikana 30 000. Yhdeksän festivaalin kokonaisuus, OULUN JUHLAVIIKOT keräsi 55 000 hengen yleisön. LUOVAN TALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA PERUSTUU OSAAMISEEN Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaisuus luovan talouden toimintaympäristönä on merkittävästi sidoksissa osaamiseen ja osaamiskeskittymät ovat maakunnan kehittämisen vetureita. Maakunnassa on kaksi tasokasta, kansainvälisesti tunnettua koulutus- ja tutkimuskeskittymää: Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattiopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhteistyöverkostoineen sekä Oulun yliopiston alueyksikkö (Oulun Eteläisen Tapahtumia Pohjois-Pohjanmaalla: Haapavesi Folk Music Festival, Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma, Raahen Rantajatsit ja Taivalkosken Päätaloviikot. instituutti), Centria ammattikorkeakoulu (Ylivieskan yksikkö) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä yhteistyöverkostoineen. Nämä toimijat ovat erityisen tärkeitä paitsi uuden tiedon tuottamisen näkökulmasta myös luovia ja osaavia ihmisiä keskittymään keräävän luonteensa takia. Pohjois-Pohjanmaalla toisen asteen oppilaitokset, vapaan sivistystyön toimialoja. Esimerkiksi media-alan digitalisoituminen näkyy myös Poh- oppilaitokset ja eri taiteenlajeihin erikoistuneet toimijat tarjoavat laadu- jois-Pohjanmaalla kustannus- ja painoalojen supistumisena. kasta luovien alojen koulutusta monella paikkakunnalla. Tällaisia kehittä- Luovilla aloilla, kulttuurilla ja kulttuuriympäristöillä on suuri merkitys 14 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 mispotentiaalia omaavia alueellisia keskuksia ovat mm. Kuusamo, Raahe, Liminka ja Haapavesi. Maakunnan haasteena ja tavoitteena on saada aikaiseksi sellaista laaja-alaista yhteistyötä niin alueen kuin alueen ulkopuolisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus-, kehittämis-, ja koulutusorganisaatioiden kanssa, mikä tukee kaupungeissa ja maaseutukunnissa tapahtuvaa luovien alojen kehittämistä ja yrittäjyyttä. Kuntien kulttuuripalvelut ovat murroksessa. Pohjois-Pohjanmaan kuntarakenteessa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Tämä herättää huolta ennen kaikkea pienissä kunnissa, joissa pelätään kulttuuri- ja muiden palvelujen karkaavan mahdollisiin tuleviin keskuskuntiin. Kuntien rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä on muuttumassa entistä enemmän mahdollistajaksi. Tilaa ja vastuuta annetaan yhä enemmän kulttuurikentän toimijoille. Kuntien organisaatioiden sisällä vapaan sivistystyön oppilaitokset osallistuvat aiempaa enemmän kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja tuotantoon. Taiteen perusopetuksen tarjonta on Pohjois-Pohjanmaalla niukkaa sekä määrällisesti että tarjonnan monipuolisuuden suhteen. Luovan talouden tulevaisuuden kannalta on tärkeää tarjota opetusta kaikilla taiteenaloilla: musiikki, tanssi, kuvataide, sanataide, esittävät taiteet, arkkitehtuuri ja käsityö. Heikentyvä taloustilanne on asettanut julkiselle sektorille säästöpaineita myös vapaan sivistystyön palvelutarjonnassa. Tulevaisuuden haasteena on varmistaa, ettei varsinkaan pienten, pitkien etäisyyksien kuntien väestö joudu liian eriarvoiseen asemaan vapaan sivistystyön säästöjen seurauksena. Haja-asutusalueella ja kylissä kolmas sektori ja kansalaisyhteisöt ovat merkittävässä asemassa paikallisen palvelutuotannon tarjonnassa, ihmisten asumismahdollisuuksien sekä alueen viihtyi- Taidekokemus otetaan ilolla vastaan. Kuvaaja Heidi Risto. syyden ja elinvoimaisuuden turvaamisessa. Creative Economy Report 2010: Creative Economy – A Feasible Development Option. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (2010). 12 ks. Richard Florida: The Flight of the Creative Class. The New Global Competition for Talent (2005), sekä The Rise of the Creative Class And How It’s Transforming Work, Leisure and Everyday Life (2002). 13 European competitiveness report 2010. Euroopan komissio (2010). 14 Euroopan kulttuuriohjelman 2007–2013 tulostenjulkistamistilaisuus. Bryssel (2012). 15 Creative Europe – A New framework programme for the cultural and creative sectors 2014–2020. Euroopan komissio (2011). 16 Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissä. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 17 Luovat alat – toimialaraportti. Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 18 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014. 11 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 15 4 Näin kehitämme luovaa taloutta Pohjois-Pohjanmaalla Luovaan talouteen kuuluvat olennaisesti kehittämismyönteisyys sekä in- uskalla kokeilla ja epäonnistua, lopeta epäonnistunut juttu nopeasti, ota novaatiotoiminta, jossa sallitaan kokeilut ja epäonnistumiset. Taiteessa opiksesi ja aloita seuraava. ja yritystoiminnassa otetaan aina riskejä. Epäonnistumiset opettavat, ja Luovan talouden kilpailukykyä vahvistettaessa ja työmahdollisuuk- ainoastaan kokemus synnyttää kestävän menestyksen. Englanninkieli- sia luotaessa on tarpeellista tunnistaa ja ottaa mukaan kehittämiseen ja sen sanonnan ”Fail often, fail fast” voi määritellä pohjoispohjalaisittain: innovaatioiden tuottamiseen liittyvät tahot. Luovan talouden toiminta Kuvio 5. Kehittämisohjelman teemat ja luovan talouden kehittämiseen vaikuttavat tekijät. 16 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 hajautuu tilastollisessa tarkastelussa ja edunvalvonnassa monille eri toi- keskittymä mahdollistaa yritysten toiminnan ja palvelutarjonnan esit- mialoille. Tästä syystä tällä toimialalla tarvitaan monista muista aloista telyn ja lisää näin yritysten liikevaihtoa. Kaupungeissa ja kunnissa näi- poiketen yhdessä sovittuja kehittämistoimenpiteitä, joihin luovan talou- den alueiden tulee olla helposti saavutettavia kohteita myös muualta den toimijat voivat sitoutua. tuleville. Luovan talouden keskittymien synnyttäminen ja edistäminen Tässä kehittämisohjelmassa luovan talouden tarkastelulle on asetettu kolme, osin päällekkäistä kehittämisteemaa: kilpailukyky ja vetovoima, yritystoiminnan lisääminen ja elämänlaatu. helpottavat yritysten verkostoitumista alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriset ominaispiirteet ja vahvuudet rakentavat mielikuvaa maakunnasta. Vetovoimaista aluekuvaa ilmentävät elävät kaupunkikeskustat sekä paikalliskulttuuriin ja kaupunkikulttuuriin liittyvät tuotteet ja palvelut, jotka ovat työkaluja alueen tunnettuuden lisäämiselle. Erilaiset 4.1 Kilpailukyky ja vetovoima tapahtumat ja tilaisuudet ovat keskeisiä aluekuvan ja -talouden kehittäjiä. Nii- Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta luovilla den volyymin lisääminen aloilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan hah- Pohjois-Pohjanmaalla vaatii mottamisessa. Luovan talouden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kaupunkikeskuksilta panos- kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuu- tuksia mm. toimiviin tiloi- dessa merkitys kasvaa erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille hin ja ammattitaitoiseen tuotetuissa sisällöissä, joista muodostuu liikevaihtoa tuottavia tekijän- henkilöstöön. Maakunnan oikeuksia. profiilifestivaalien kehittä- Hyviä kotimaisia esimerkkejä luoville aloille suunnatuista toimintaympäristöistä ovat Tampereen Mediapolis ja Finlaysonin alue, Turun Logomo, Helsingin Kaapelitehdas ja Korjaamo, Hämeenlinnan Verkatehdas, Porvoon Valtimo ja Seinäjoen Rytmikorjaamo. minen kansainvälisesti merVETOVOIMAISET KESKUKSET kittäviksi tapahtumiksi on myös yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä. Resurssien yhdistäminen markkinoinnissa avaa myös Vetovoimaisista keskuksista ja niiden kyvystä houkutella luovia ja ak- pienille tapahtumille merkittävät kanavat luoda näkyvyyttä. tiivisia ihmisiä on tullut merkittävä tekijä alueiden välisessä kilpailussa. Kulttuuritoiminta ja sen painotukset viestivät kunnan arvoista. Laa- Luovat alat tarvitsevat kehittyäkseen keskittymän, joka mahdollistaa ai- dukkaat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä arvokkaat kulttuuriym- don kansainvälisen vuorovaikutuksen, vireän kulttuurielämän ja erilai- päristöt rakentavat alueen positiivista kuntakuvaa. Arvokkaiden kult- suutta sallivan elämäntyylin. tuuriympäristöjen säilyttäminen ja hyödyntäminen edellyttää riittävää Pohjois-Pohjanmaalla on tarve ja hyvät mahdollisuudet luoda yh- tietopohjaa ja osaamista. Tiedon hyödyntämisessä kunnat, kotiseutuyh- teistyöllä luovan talouden toimintaympäristö, joka hyödyntää paitsi distykset ja alueen asukkaat ovat aktiivisia toimijoita. Pienten kuntien ja luovia aloja, myös muita toimialoja. Monipuolinen luovan talouden maaseutumaisten kaupunkialueiden kulttuuripalveluiden tulevaisuus on LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 17 resurssien näkökulmasta kuntarajat ylittävissä palveluissa. Positiivinen kuva alueesta välittyy tehokkaimmin pohjoispohjalaisten tunnistaessa ja tunnustaessa alueensa omaleimaisuuden ja vahvuudet. Aluetta on helpompi markkinoida, kun kehittäminen perustuu todellisiin tunnustettuihin vahvuuksiin. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien Hyviä pohjoispohjalaisia kaupunkialueiden kulttuurikeskittymiä ovat Kuusamotalo ja Ylivieskatalo Akustiikka. uusien palvelutuotantomallien suunnittelu ja käyttöönotto lisää kunnissa tarvetta strategisen suunnittelun sekä johtamisen periaatteiden ja käytäntöjen uudistamiseen niin kulttuuritoimessa kuin muillakin kunnan palvelusektoreilla toimialarajat ylittävästi. Palveluiden uudistaminen, monipuolistaminen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannussäästöt ovat haasteita, joihin voidaan luovien alojen keinoin hakea ratkaisuja. Mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi palvelumuotoilu ja virtuaaliset palvelut. Uudet menetelmät, joissa taide ja kulttuuri nivotaan osaksi muiden toimialojen toimintaa, tuottavat tutkitusti yksilön hyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia. Esimerkiksi kuntatasolla kulttuuri-, nuoriso- sekä terveys- ja sosiaalialan palvelujen suunniteltu synergia voi nostaa kaikkien palvelujen laatua. Pohjois-Pohjanmaalla pitkät etäisyydet edellyttävät tietotekniikan hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Hyvät perusteet ylläkuvatun mukaiseen kehitykseen anatavat jo nykyään laadukas infrastruktuuri ja korkea tietotekniikan osaamisen taso. Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat yksi Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimmista kansainvälisistä tapahtumista. Kuvaaja Heidi Risto. 18 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 KILPAILUKYKYÄ OSAAMISESTA Pohjois-Pohjanmaan alueelliset keskukset ovat osaamisintensiivisiä ja omaleimaisia. Korkea osaamistaso ja taloudellinen perusta yhdistettynä alueen omiin kulttuurisiin vahvuuksiin ja kansainvälisiin osaajiin luo mahdollisuuden positiiviseen kehityksen kierteeseen monella luovan talouden sektorilla. Luovan talouden kehittämisen ja siihen liittyvän keskustelun tueksi tarvitaan maakunnasta koottua, vertailukelpoista tietoa pitkältä aikaväliltä. Kysynnän haasteisiin on pystyttävä vastaamaan uusilla tavoilla ja San Francisco on tunnettu esimerkki luovan talouden keskittymästä, jossa arvoketjun vaiheet tukevat toisiaan. Siellä on lukuisin eri toimenpitein tuettu korkean teknologian ja taidealojen vuorovaikutusta. Tuloksena alueelle on syntynyt innovaatioympäristö, jossa esimerkiksi taide ja teknologia yhdistyvät korkealaatuisina designtuotteina. palvelukonseptien toteutuminen vaatii tietoa ja osaamista. Jotta uudet Kuvio 6. Luovan talouden innovaatioympäristö. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 19 ideat saadaan jalostettua liiketoiminnaksi, tarvitaan katkeamaton ketju perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, rahoituksen sekä yrityskehityksen välillä. Kokonaisuudesta käytetään nimitystä luovan talouden innovaatioympäristö. Yksi Luovat alat ovat merkittävässä asemassa viestinnän onnistumisessa kansainvälisissä ympäristöissä esimerkiksi tiedon visualisoinnissa, 3D -mallinnuksessa, turvallisuuteen vaikuttavissa opaste-, tila- ja älykkäissä työvaateratkaisuissa. matkailuelinkeinon ja palvelutuotannon uudistuminen tarjoavat mielenkiintoisia haasteita luovien alojen ammattilaisille. Luovien alojen ammattilaiset tuovat pro- merkittävä osa tätä ketjua ovat living labit, sesseihin käyttäjälähtöistä suunnitteluosaa- joissa tehdään tiivistä yhteistyötä julkis- mista, joka konkretisoituu tuotteissa, pal- ten rahoittajien, kuntien elinkeinotoimen, 20 Pohjois-Suomeen kaavaillut suurhankkeet, kaivokset ja energiaratkaisut, sekä veluprosesseissa ja viestinnässä. Toimialan koulutusorganisaatioiden ja yrittäjien kesken. Keskeinen toimintaympä- yksittäisten yrittäjien haasteena on esiintyä suurhankkeissa varteenotet- ristö innovoinnissa on myös niin sanottu Co-creation -malli, jossa toi- tavana yhteistyökumppanina tilaajan suuntaan johtuen tilausten suu- mijoina ovat tutkijat, opiskelijat, palvelumuotoilijat, designerit, yrittäjät ruudesta. Tästä syystä yritysten on verkostoiduttava ja tarjottava palve- ja loppukäyttäjät. luita monialaisina yhteenliittyminä. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kilpailukyky ja vetovoima – toimenpiteet ja tavoitteita TOIMENPIDE 1: TOIMENPIDE 2: TOIMENPIDE 3: TOIMENPIDE 4: TOIMENPIDE 5: Luovan talouden toimintaympäristön kehittäminen Luovien alojen koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Aluekuvan kehittäminen ja vahvistaminen Palveluiden strategiset uudistamisen mallit Uudet toimintakonseptit sekä palvelu- ja yhteistyöverkostot TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Edistetään HUB- tyyppisten toimijakeskittymien synnyttämistä kaupunkien viihtyminen kotikunnassaan, alueen tai kuntien vetovoiman lisääminen keskustojen tuntumaan. uusien yrittäjien ja asukkaiden suuntaan. Ylimaakunnallinen yhteistyö, jotta saadaan voimassa oleva lainsäädäntö Maakunnan profiilifestivaalien kehittäminen kansainvälisesti merkittävik- tukemaan luovan talouden tarpeita. si tapahtumiksi sekä tapahtumien yhteismarkkinoinnin kehittäminen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen: oppilaitokset mukana innovaa- Maakunnan kattava kulttuuripalveluverkostojen kehittäminen: kulttuu- tioympäristöissä. (Oulu Game Lab, Artscience-malli, Co-creation innovaa- riin ja vapaa-aikaan liittyvien palvelutuotantomallien suunnittelu ja käyt- tiomalli) töönotto kuntarajat unohtaen. Yritysten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan yhteensovittaminen: Luovien alojen tarjoamien käytäntöjen soveltaminen palvelutuotannossa: Täydennys-, muunto- ja tutkintokoulutustarjonnan lisääminen. terveydenhuollossa, hoiva-alalla, logistiikassa sekä yksityisellä sektorilla matkailun ja vähittäiskaupan aloilla. Kulttuuriarvojen tunnistaminen, esiintuominen ja hyödyntäminen muun muassa tuotteistamalla: Tapahtumat, vireä kaupunki- ja maaseutukult- Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyön voimistaminen palve- tuuri, näyttelyt, tarinat, ruoka, rakennukset ja muu ympäristö. lutuotannossa, kaupunkiseuduilla ja harvaanasutuilla alueilla. Alue- ja kuntakuvan kehittäminen ja alueiden merkityksellisten kiinne- Luovien alojen yhteenliittymien muodostaminen suurhankkeiden tarjo- kohtien esiintuominen luovia aloja hyödyntäen tavoitteena kuntalaisten amat liiketoimintamahdollisuudet huomioiden. Kulttuuriosaaminen osaksi koulutusta ja palveluiden tarjontaa. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 21 4.2 Yritystoiminnan lisääminen Luovien alojen liiketoiminta on osa teollisuus- ja palvelutoimialoja. Pohjois-Pohjanmaalla toimii yli 2 000 luovien alojen yritystä perinteisistä käsityöyrityksistä vahvaan ICT-osaamiseen perustuviin peliyrityksiin. Toimialan kehittämisessä pätevät samat yrityskehittämisen lainalaisuudet kuin muitakin toimialoja kehitettäessä. Luovien alojen kehittäminen ja edunvalvonta on kuitenkin moneen perinteiseen toimialaan verrattuna haasteellista, sillä luoviin aloihin sisältyy joukko hyvin erilaisia toimijoita niin yritysten tarjoamien palveluiden ja tuotteiden kuin yrityksen liiketoimintaosaamisen ja dynaamisuuden suhteen. TYÖMAHDOLLISUUKSIA Alueella jo olevien yritysneuvonnan ammattilaisten asiantuntijuutta tulee lisätä luovien alojen osalta. Tässä avainasemassa ovat maakunnan keskusten asiantuntijat ja kansalliset toimialajärjestöt, joiden palveluiden saavutettavuutta tulee parantaa. Asiantunteva luovien alojen yriTaidegraafikko Raija Korppila työhuoneellaan Grafiikanpaja Aavassa. Luovien alojen kaksi peruslähtökohtaa: 1) Sisältötuotannon immateriaalioikeuksien myyntiin liittyvät kasvun mahdollisuudet. Muun muassa tavaramerkit, brändit, musiikki, pelit, elokuvat, tv-ohjelmat, kirjat, käsikirjoitukset, design ja ohjelmistotuotanto. 2) Luovien alojen palveluosaamisen kasvava merkitys kaikkien toimialojen liiketoiminnassa. Muun muassa markkinointiviestintä (verkkoviestintä, sosiaalinen media), teollinen muotoilu, palvelumuotoilu, digitaaliset palvelualustat, tapahtumat ja julkaisut. 22 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kuvaaja Juha Laakso. tysneuvontaa tulee rakentaa niin, että yrittäjät saavat apua liikeidean kehittämiseen, rahoitukseen ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä koko maakunnan alueella. Yritysten ja yhdistysten tulee saada neuvontaa ja koulutusta myös liiketoimintaosaamisessa, tapahtumatuotannoissa ja verkostojen rakentamisessa. Luovien alojen myyntiosaamisen kehittymistä on tuettava koulutuksella ja monialaisilla yhteistyö- ja myyntitilaisuuksilla. Keskeisiä kansallisia toimialajärjestöjä ovat muun muassa NeoGames (peliteollisuus), Music Finland (musiikin vienti), Favex (elokuva- ja audiovisuaalisen alan vienti), Safa (Arkkitehtuurialan edunvalvonta ja edistäminen). Luovien alojen tarjoaa tiedon, taiteen ja viihteen sisältöjen kuluttamiselle uusia tapoja yritysten, yhdistys- ajasta ja paikasta riippumatta. Jotta luovien alojen tarjoamat mahdolli- ten ja osuuskuntien suudet eri toimialojen kehittymisessä ovat hyödynnettävissä, täytyy toi- markkinointiosaa- mialan osaaminen tuoda aikaisempaa voimakkaammin esille. misen lisääminen ja tämän seurauk- KANSAINVÄLISTYMISTÄ JA VERKOSTOJA sena luovien alojen tunnettuuden lisää- Kansainvälistyminen ja kansainvälistymistä tukevien verkostojen ke- minen on yksi tärkeimmistä liiketoimintaosaamisen kehittämiskohteis- hittäminen luovilla aloilla on tärkeää kahdesta syystä. Ensinnäkin hy- ta Pohjois-Pohjanmaalla. Toimialan kehittymisen pullonkauloja ovat yri- vässä kasvussa olevien luovien alojen yritysten on päästävä tarjoamaan tysten myynti- ja markkinointiosaamisen heikkous sekä toisaalta palve- tuotteitaan suoraan kansainvälisille markkinoille, koska luovien alo- luita käyttävien tahojen tiedonpuute luovien alojen tarjoamista palveluis- jen skaalautuvia tuotteita myyvien yritysten näkökulmasta kotimaiset ta. Tulevaisuudessa markkinat ovat lähtökohtaisesti liian pienet. Kansainvälistymisponnis- merkittävään roo- teluja tulee tukea monipuolisesti: koulutuksella, verkostoitumistilai- liin Pohjois-Pohjan- suuksilla ja rahoituksella. Toiseksi tarvitsemme Pohjois-Pohjanmaalle maalla voivat nous- kansainvälisen tason osaajia, joilla on tietämys alansa viimeaikaisim- ta luovia aloja edus- masta kehityksestä, markkinoista ja kansainvälisissä yrityksissä toimi- tavat edunvalvon- misesta. Luovien alojen tunnettuutta lisääviä, edunvalvontaa tekeviä yhdistyksiä Pohjois-Pohjanmaalla ovat muun muassa PROTO ry – Pohjois-Suomen muotoilijat ry, PAVA – Pohjois-Suomen audiovisuaaliset ammattilaiset ry ja digimediaa edustava Oulu CreDi Network. tajärjestöt, jotka te- Verkostomaiset toimintamallit auttavat sopeutumaan nopeasti kevät yhteismark- muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään innovatiivisia mal- kinointia ja samalla leja ja ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnan ja liiketoiminnan haasteisiin. nostavat toimialan Verkostomainen toimintamalli synnyttää ja mahdollistaa myös uusia näkyvyyttä. yrittäjyyden muotoja. Tämä näkyy esimerkiksi co-creation -toiminnan Luovien alojen tarjoamien palveluiden, kuten muotoilun, mainon- kasvuna: digitaalinen ympäristö luo mahdollisuuden joukkoistamisen nan ja markkinointiviestinnän, arkkitehtuurin ja tapahtumatuotantoon hyödyntämiseen muun muassa palvelu- ja tuotekehityksessä, rahoituk- liittyvän osaamisen merkitys muiden toimialojen liiketoiminnalle on sessa sekä markkinoinnissa. kasvava. Ne auttavat niin matkailua, teollisuutta, kauppaa kuin palve- Luovien alojen yritysten kilpailukykyä ja yrittäjyyttä on kehitettävä lutoimintaakin kehittämään ja parantamaan omia tuotteitaan ja palve- julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Lainsäädännön ja jul- lujaan, eli ne vahvistavat muiden toimialojen kilpailukykyä. Kuluttajat kisten kehittämistoimien pitää tukea dynaamista yrittäjyyttä, jossa uusia etsivät yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä palveluja samalla, kun tuot- yrityksiä perustetaan, kehitetään, kasvatetaan, yhdistetään ja tarvittaessa teilta, palveluilta ja yrityksiltä edellytetään vastuullisuutta, elämykselli- myös lopetetaan. Niin sanotut sarjayrittäjät ovat usein useamman kas- syyttä ja ainutlaatuisuutta. Langaton yhteiskunta on kaikkialla läsnä ja vuyrityksen kehityksen moottoreita. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 23 Yritystoiminnan lisääminen – toimenpiteet ja tavoitteita TOIMENPIDE 1: TOIMENPIDE 2: TOIMENPIDE 3: TOIMENPIDE 4: TOIMENPIDE 5: Asiantuntevan yritysneuvonnan kehittäminen ja uusien yritysten synnyttäminen Luovien alojen tunnettuuden lisääminen myynti- ja markkinointiosaamista kehittämällä Muiden toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen luovien alojen tuoteja palvelusuunnitteluosaamista hyödyntäen Kansainvälistyminen ja kansainvälistymistä tukevien verkostojen kehittäminen sekä yritysverkostojen luominen Luovien alojen koulutuksen kehittäminen työelämän vaatimukset huomioiden TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Luovien alojen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö julkisten ja alueellisten Verkottuminen muiden alan toimijoiden kanssa yhteistarjousten tekemi- organisaatioiden, koulutuksenjärjestäjien ja tutkijoiden, luovien alojen seksi suuriin projekteihin ja isoille tilaajille. yrittäjien, kolmannen sektorin sekä kuluttajien välillä. (Hyviä esimerkkejä Turun seudun hankkeet: Kaleidoskooppi ja Kulttuurivarikko). Yhteistyön kehittäminen muun muassa matkailu- ja hyvinvointisektorin kanssa tavoitteena esimerkiksi matkailun viestinnän ja mainonnan terä- Eri tavoin järjestettävän yrityshautomotoiminnan tukeminen. (Demola, vöittäminen sekä hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Oulu Game Lab, BusinessKitchen, Takomo, Starttaamo ja juuri käynnistynyt OuluCloudLab) Kansainvälisten osaajien määrätietoinen lisääminen ja vientiin tähtäävien businessaktiviteettien tukeminen. Edunvalvontajärjestöjen roolin edistäminen luovien alojen tunnettuuden lisäämisessä. Luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden työmahdollisuuksien lisääminen ja suhteiden luominen ulkomaille luovan talouden keskuksiin ja Panostaminen luovien alojen yritysten myynti- ja markkinointiosaami- edelläkävijäyrityksiin. seen muun muassa digitaalisissa jakelukanavissa tapahtuvaan myyntiin ja markkinointiin. (Business direct to customers -malli). Koulutustarpeen ennakointi, toimijoiden yhteistyö ja työnjako, uudet työelämälähtöiset koulutusmallit. Muiden toimialojen osaamistarpeiden tunnistaminen monialaisiin tapahtumiin osallistumalla ja aktiivisella palveluiden tarjoamisella. 24 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 4.3 Elämänlaatu Taide ja kulttuuri ovat elämän peruslähtökohtia elinvoiman, hyvinvoinnin, luovuuden ja menestyksen rakentajana. Pohjois-Pohjanmaalla taiteella ja kulttuurilla on vahva elämänlaatua kohottava vaikutus. TAIDE JA KULTTUURI PARANTAVAT ELÄMÄNLAATUA Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämisessä keskiössä ovat kaupunkien, kuntien ja järjestökentän aktiivinen yhteistyö. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja, muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimitilojen muodossa. Kunnat ovat myös keskeisessä roolissa rakennettaessa uusia toimintamalleja, joissa kansalaisjärjestöt otetaan mukaan palvelutuotantoon. Ammattimaisesti toimivat yhdistykset voivat olla mukana esimerkiksi koulujen taide- ja liikuntatuntien vetämisessä. Kansanmusiikki-, elämäntarina-, ja kotiseutuyhdistykset voivat osallistua mm. vanhustenhoidon palveluiden tuotantoon. Konkreettisen yhteistyön kautta on mahdollista kasvattaa merkittävästi alueen sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia tarjoamalla jär- Paikallisuudesta kumpuavia tarinoita ja muisteluita sekä muuta aineetonta kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää vanhainkodeissa hyvinvoinnin lisääjänä. Kuvaaja Heidi Risto. jestökentälle kehittämisresursseja. Ottamalla luovien alojen ammattilaiset mukaan monialaisiin yhteistyöryhmiin saadaan käyttöön uusia toimintamalleja mm. sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Pohjois-Pohjanmaalla tunnustetaan, että Sosiaalisesti koettu ja yhdessä tehty taide on Markku T. Hyypän tutkimusten mukaan yksi tehokkaimpia eliniän ennusteen pidentäjiä. Esimerkiksi kuoromusiikin yhteisöllisen luonteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on saatu positiivisia tuloksia. yhteisöllisesti koetun taiteen ja vakituisten kulttuuriharrastusten rooli sekä fyysisen että henkisen kunnon ylläpitäjänä on liikunnan ohella merkittävä. Tästä johtuen kunnissa ja kuntayhtymissä hyvinvointipalveluiden ratkaisut tulee tehdä kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta hyödyntäen olemassa olevia järjestökentän resursseja toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Avaimena uuteen on monialainen yhteistyö ja verkosto- LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 25 mainen toiminta, jossa uusia tehokkaampia toimintatapoja etsitään eri misen välineenä, mutta samalla paikallisilla kulttuuritoimijoilla on mah- toimintojen ja sektoreiden rajapinnoilta. dollisuus saada uusia vaikutteita omaan työskentelyynsä. Kuntia kannustetaan ajattelemaan kulttuuria ennemminkin voimava- Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat tulevaisuudessa entistä tii- rana ja tulevaisuuden investointina kuin kuluna, jotta kuntalaiset voivat itse viimpänä osana pohjoispohjalaista elämänmenoa. Maakunnassa on lähi- muodostaa ympäristöstään tulevaisuudessa käynnistymässä monia kansainvälisiä suurhankkeita, mikä persoonallisen ja hyvän pai- merkitsee ulkomaalaisten työntekijöiden ja asiantuntijoiden määrän lisään- kan elää. Haja-asutusalueel- tymistä. Tämä avaa mahdollisuuksia niin työympäristöissä kuin muissakin la ja kylissä erilaiset yhteisöt, yhteisöissä. Monikulttuurisuuden lisääntyminen edellyttää Pohjois-Pohjan- kuten kyläyhdistykset ovat maalla laaja-alaista panostamista kulttuuriosaamiseen. Kulttuuriosaaminen on tulevaisuudessa osa johtamista, työyhteisön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä. Kuluttajien kulttuurisen taustan ymmärtäminen ja asioiden visualisointi asiakkaan kulttuurisen kontekstin edellyttämällä tavalla auttaa julkista sektoria sekä yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään yhä menestyvämpiä tuotteita ja palveluita monikulttuuriselle asiakaskunnalle. merkittävässä asemassa pai- Elinkeinoelämän kansainvälistymisen myötä monikulttuurisuus tu- kallisen palvelutuotannon lee näkymään Pohjois-Pohjanmaalla monilla elämän osa-alueilla. Uusien laajentajina. Kaupungeissa tapojen ja näkemysten hyväksyminen lähtee oman elinympäristön ja sen saman roolin voivat ottaa historian tuntemuksesta ja arvostuksesta, vahvasta paikalliskuvasta. Tun- asukasyhdistykset. Oma- nistamalla ja tukemalla käytänteitä erilaisten identiteettien vahvistamisek- leimaiset, usein talkoilla si tuetaan samalla yhteiskunnan luovuutta, suvaitsevaisuutta ja avoimuut- tehdyt tapahtumat, ovat ta. Omaa identiteettiään arvostavat ihmiset ja yhteisöt ovat valmiimpia ym- vahvuus ja ne vaikuttavat märtämään ja arvostamaan muita kulttuureja ja ihmisiä sekä kyvykkääm- paikkakunnalla asuvien ih- piä arvioimaan kriittisesti ulkopuolisista valmiiksi annettuja käsityksiä. Jot- misten paikallisidentiteettiin, paikkakunnan imagoon, viihtyisyyteen ja ta tähän päästään tarvitsee kansainvälistyvä Pohjois-Pohjanmaa kaikkien elinvoimaisuuteen. Vahva aluekuva vahvistaa sekä yhteisöä että yksilöä. ikä- ja väestöryhmien saatavilla olevaa kulttuuriosaamiskoulutusta. KANSAINVÄLISTYVÄ POHJOIS-POHJANMAA Kulttuuripalveluita tulee kehittää alueellisten vetureiden johdolla ja kuntien, yhdistysten ja yrittäjien yhteistyönä. Uudet toimintamallit mahdollistavat myös tarjonnan ja laadun parantamisen. Avainasemassa uusien toimintamallien kehittämisessä ovat julkista tukea saavat taide- ja kulttuurilaitokset kuten museot, teatterit, orkesterit sekä tapahtumat ja festivaalit. Näillä organisaatioilla on potentiaalia suunnata palvelutarjontaansa myös sellaisille väestöryhmille, jotka eivät tähän asti ole olleet kulttuuripalvelujen piirissä. Mahdollisuuksia on esimerkiksi sellaisessa vuorovaikutteisessa toiminnassa, jossa taide ja kulttuuri toimivat maahanmuuttajien kotoutu- 26 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Iin kunnassa kehitetään luovuutta edistäviä oppimismalleja. Mukana hankkeessa ovat kaikki koulut, Iin taidekoulu, kunnan nuorisopalvelut sekä taidekeskus KulttuuriKauppila. Tavoitteena on luoda polku, jossa yhteys taiteisiin kulkee läpi kouluvuosien ja taide integroidaan osaksi kaikkien aineiden opetusta kansainvälisyyttä painottaen. Elämänlaatu – toimenpiteet ja tavoitteita TOIMENPIDE 1: TOIMENPIDE 2: TOIMENPIDE 3: TOIMENPIDE 4: TOIMENPIDE 5: Kaupunkien, kuntien ja järjestökentän yhteistyön kehittäminen Monialaisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi Yhteisöllisyyden tukeminen ja yhteisöjen merkityksen tunnistaminen palvelutuotannossa Kulttuuripalveluiden maakunnallinen verkosto Kulttuuriosaamisen jalkauttaminen koko maakuntaan: kansalaisopistot, lasten taide- ja kulttuurikasvatus TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Kumppanuussopimusten lisääminen kulttuuripalvelujen tuotannossa. Kulttuuripalveluinnovaatioiden hyödyntäminen ja verkostoituminen koko maakunnan alueella. Kuntien roolin muuttaminen palvelutuotannon kehittäjäksi ja ostajaksi. Maakunnallisesti vahvojen taidelaitosten yhteistyö vapaan kentän kanssa Julkisten taidelaitoksien uudenlaiset tuotantotavat tavoitteena markki- sekä vapaan kentän vahvistaminen, palveluinnovaatiot, kulttuurituotan- nointi ja uuden yleisön tavoittelu. non vahvistaminen ja uudet tuottamisen mallit. Sovelletaan luovien alojen toimintatapoja sosiaali- ja terveyssektorille tuot- Kulttuuriosaamiskoulutuksen ja kulttuuriosaamiskoulutuksen verkostojen tamalla ja hyödyntämällä perustutkimusta ja laatimalla soveltuvia mitta- kehittäminen (kunnalliset kansalaisopistot ja taiteen perusopetusta anta- ristoja. vat koulut sekä yksityiset taidekoulut, lasten taide- ja kulttuurikasvatusta antavat organisaatiot). Monialainen yhteistyö elämänlaatua parantavien kulttuuripalvelujen tuottamisessa. Mukana esimerkiksi kunta, järjestöt, seurakunta, taideop- Kulttuurisuunnitelmat kuntiin. Kulttuurikasvatussuunnitelma varhais- pilaitokset ja yritykset. kasvatukseen, kulttuuriopetussuunnitelma perusopetukseen, kulttuurisuunnitelma työssäkäyville ja ikäihmisille. Toteutus tarvittaessa ylikunnal- Yhteistyö matkailusektorin kanssa hyvinvointimatkailun kehittämiseksi. lisesti. Yli kuntarajojen järjestettävän kulttuuripalvelutuotannon selvittäminen ja kehittäminen. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 27 5 LUOvUUS pähkinänkuoressa Tässä ohjelmassa käsitellään luovaa taloutta laajasti luovan telmallisesti. Ohjelman on myös tarkoitus selventää rahoituksesta päät- talouden toimintaympäristön kehittämisestä yrityskehittä- täville tahoille – omarahoituksista päättäville viranhaltijoille ja kehittä- miseen sekä yhdistysten palveluntarjonnan kehittämisestä mishankkeita hallinnoiville tahoille, poliittisille päättäjille, sekä rahoi- kuntien palveluntarjonnan ja sen uudelleen organisoinnin tusohjelmien hankevalmistelijoille – yhdessä päätetyt luovan talouden kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaalle on syntynyt 2000-luvulla aivan uusia luovien tulevien vuosien kehitystavoitteet. alojen toimialoja, jotka tuottavat erilaisia palveluita ja tuotteita. Näiden den lisääminen niin päätöksentekijöille kuin luovien alojen tuottamien hyödyntämisestä julkisissa palveluissa niin kuntien kulttuuri- ja sivistys- palveluiden ostajillekin. Ohjelmassa toimenpiteiden kohteina ovat alan toimessa kuin hyvinvointipalveluissakin on jo saatu hyviä tuloksia. Pal- tunnettuuden lisääminen, luovien alojen ammattilaisten työmahdolli- veluiden ja tuotteiden kehittäminen tiiviissä yhteistyössä matkailualan suuksien lisääminen, toimialan kehittäminen sisäisesti, luovien alojen kanssa synnyttää huomattavan määrän liiketoimintapotentiaalia sekä palvelujen ja tuotteiden myynnin edistäminen muille aloille sekä koulu- palveluiden kehittämisen että tuotteistamisen näkökulmasta. tuksen kehittäminen korkeakoulu- ja ammattiasteella. Yksi kehittämisohjelman tavoitteista on luovien alojen tunnettuu- Luovan talouden kehittämisohjelma on elinkeinopainotteinen. Luo- Luova talous on ollut yksi globaalin talouden dynaamisimmista via aloja käsitellään tässä ohjelmassa elinkeinon näkökulmasta. Näin toi- aloista 2000-luvulla. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, kuten koko Suomes- mitaan myös taiteeseen ja kulttuuriin liittyvien toimenpiteiden kyseessä sa, ala on ollut vahvassa kasvussa. Alan jakautuminen virallisessa tilastol- ollessa. lisessa seurannassa eri toimialojen alle luo alan kehittämiselle ja tulosten konkretisoinnille sellaisia haasteita, joita perinteisillä toimialoilla ei ole. TAVOITTEELLISTA LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISTÄ POHJOIS-POHJANMAALLA Suurten, toimialan kehitystä tukevien yritysten puuttuessa, täytyy alan kehittymistä tukevien rakenteiden olla uudenlaisia. Pohjois-Pohjanmaalla on jo herätty siihen, että pienten yrittäjien tulee yhteenliitty- 28 Tämän ohjelman tavoitteena on linjata luovan talouden kehittämisre- mien kautta pyrkiä vaikuttamaan toimialan kehittymiseen alueella niin, sursseja Pohjois-Pohjanmaalla. Ohjelman toivotaan ohjaavan luovan että tulevaisuudessa yritykset pystyvät kehittämään toimialaa strategi- talouden ammattilaisia ja kehittäjiä sitoutumaan yhdessä päätettyihin sella tasolla sekä vastaamaan entistä laajempiin ja monimutkaisempiin tavoitteisiin, jotta toimialaa voitaisiin kehittää maakunnassa suunni- toimeksiantoihin. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 KÄRKITAVOITTEET ensisijaisesti myynti- ja markkinointiosaamiseen sekä osittain myös tuotekehitykseen. Kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta! Elämänlaatua kulttuurista ja taiteesta! Ensimmäisen kehittämisteeman tavoitteena on Kolmannessa kehittämisteemassa keskiössä ovat luovien alojen toimintaympäristön strateginen kulttuuripalvelut ja kulttuuriosaaminen. Kult- kehittäminen. Teemassa tuodaan esiin, mihin toimenpiteisiin Pohjois- tuuripalveluiden järjestämistä pohdittaessa voi suunnittelun perusteena Pohjanmaalla tulee sitoutua, jotta toimintaympäristö, luovan talouden käyttää meidän olosuhteisiin mukailtua pykälää YK:n yleismaailmalli- perusta, on kunnossa. Tämä edellyttää laajaa ja sitoutunutta yhteistyötä sesta ihmisoikeusjulistuksesta, jonka mukaan jokaisella kansalaisella on eri kehittäjäorganisaatioiden, koulutuslaitosten, yrittäjien, kolmannen oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, oikeus nauttia sektorin sekä poliittisten päättäjien kesken. taiteesta ja oikeus olla osallisena tieteen edistyksistä. Toimiva luovan talouden toimintaympäristö sekä tuottaa että vetää puoleensa luovan alan ammattilaisia. Kunnat ja julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ovat keskeisessä roolissa rakennettaessa uusia toimintamalleja, joissa kansalaisjärjestöt sekä taiteen ja kulttuurin ammattilaiset otetaan mukaan uusien, kunnan Lisää yritystoimintaa! sektorirajat ylittävien palveluiden kehittämiseen. Kulttuuriosaamisen merkitys kulttuuri- ja elinkeinoelämän näkökulmasta tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan monikult- Toisessa kehittämisteemassa keskitytään luovien tuurisessa maakunnassamme. Kulttuuriosaamisella on positiivinen alojen yritysten toimintaedellytysten kehittämi- vaikutus johtamiseen, työyhteisön hyvinvointiin ja yritysten kilpailu- seen. Luovien alojen yritysten tarpeet ovat samankaltaisia kuin monilla kykyyn. muillakin toimialoilla: asiantuntevan yritysneuvonnan kehittäminen, Omaa identiteettiään arvostavat ihmiset ja yhteisöt ovat valmiimpia alan tunnettuuden lisääminen sekä yhteistyö muiden toimialojen kans- paitsi hyväksymään muita kulttuureja myös arvioimaan ulkopuolelta sa. annettuja käsityksiä. Yhteisöllisyys on tulevaisuuden voimavara ja yhteiKehittämisen kärkiä luovilla aloilla voi tällä hetkellä tarkastella kah- desta näkökulmasta. Ensiksikin meillä on yrityksiä, jotka ovat kasvuha- söllisyyden hyödyntäminen aluekuvan kehittäjänä ja kulttuuripalveluiden tarjonnassa on tärkeää huomioida. luisia ja -kykyisiä. Näille yrityksille kansainvälisten verkostojen ja rahoituksen kehittäminen on erittäin tärkeää. LUOVAA TALOUTTA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ Toiseksi Pohjois-Pohjanmaalla on laaja joukko luovien alojen toimijoita (yritykset, palveluita tuottavat yhdistykset, osuuskunnat, free- Tämä ohjelma on laadittu yhteistyönä alan toimijoiden kanssa. Laaja lancerit), joiden osaamista tulee kehittää. Kehittämistarpeet kohdistuvat yhteistyö laatimisprosessin aikana on ollut välttämätöntä, jotta on voi- LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 29 tu kartoittaa eri toimialoille hajaantuneen luovan talouden toimijoiden yhteinen tahtotila. Yrityksiä, kuntia sekä kolmatta sektoria on pyritty sitouttamaan ohjelmaan ja sen toteutukseen huomioimalla osapuolten näkemykset nykytilaa hahmottavilla kyselyillä ja järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ohjelman tekemisen aikana. Ydinryhmätyöskentely on ollut merkittävässä asemassa tiedon jalostamisessa kohti tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelmaa on kirjoitettu samanaikaisesti maakuntaohjelman kanssa ja tämän ohjelman tavoitteet ovat maakuntaohjelman kanssa yhteneväiset. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin tehty elinkeinopainotteista, luovan talouden kehitystä ja julkista rahoitusta ohjaavaa kehittämisohjelmaa. Ohjelma on tärkeä, sillä luovissa aloissa on merkittävää kasvupotentiaalia, kuten Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaiset tapahtumat ja peliala ovat jo osoittaneet. Ohjelma lisämateriaaleineen on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liiton kotisivuilta osoitteesta www.pohjois-pohjanmaa.fi/luovuus. 30 LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 6 Jatkossa… Ohjelman tavoitteet on esitetty niin, että kappaleen 4.1 tavoitteet ovat pääasiassa strategisia tavoitteita ja ne on suunniteltu toteutettavaksi pitemmällä aikavälillä. Kappaleiden 4.2 ja 4.3 tavoitteet ovat konkreettisempia ja voivat toteutua hyvinkin nopealla aikataululla. Keskustelujen myötä osa ohjelmassa esitetyistä pitkän tähtäimen toimenpiteistä on jo lähtenyt etenemään. Jatkossa ohjelman tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan osana maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista. Ohjelman päivityksen yhteydessä tullaan tekemään tarkempi selvitys tavoitteiden toteutumisesta. Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelman seurannasta ja päivityksestä vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Kehittämisohjelma on laadittu vuoteen 2018 asti. Ohjelma päivitetään viimeistään vuoden 2017 aikana ja tarvittaessa aikaisemmin. Kehittämisohjelma on laadittu yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden ammattilaisten kanssa. Ohjelman tavoitteiden toteutumista ja päivitystyötä tullaan tekemään niin ikään yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Kuvasarja – Huuto Taiteiden yöstä. Kuvaaja Inkeri Jäntti. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 31 Liite 1 TYÖRYHMIEN JÄSENET Ohjausryhmä Helena Lindqvist, toiminnanjohtaja Oulun Tanssin Keskus Leena Lämsä, toiminnanjohtaja KulttuuriKauppila Oulun seutu Puheenjohtaja Risto Vuoria Ulla Lassila, erityisasiantuntija TaiKe, Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutu Samu Forsblom ja Kainuu Ylivieskan seutukunta Merja Haukipuro Sanna Manninen, elinkeinosihteeri Raahen kaupunki Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Johannes Helama Heikki Tunkkari, asiakkuuspäällikkö BusinessOulu Nivala-Haapajärven seutukunta Aira Huovinen Leena Viitanen, suunnittelija Oulun yliopisto Koillismaan seutukunta Erkki Hämäläinen Jussi Vilkuna, kehittämispäällikkö Oulun kaupunki Oulunkaari Leena Lämsä Risto Vuoria, kulttuurijohtaja Oulun kaupunki Raahen seutu Sanna Manninen Seija Väisänen, tiedottaja Naturpolis Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Maria Juurikka Pohjois-Pohjanmaan liitto Heikki Laukkanen Alueelliset edustajat Ydinryhmä Jukka Rantakari, kehittämispäällikkö Raahen seudun yrityspalvelut 32 Samu Forsblom, kehityspäällikkö Oulun kaupunki Timo Kiema, seutujohtaja Merja Haukipuro, projektipäällikkö Ylivieskan seutukuntayhdistys Ylivieskan seutukuntayhdistys Ilkka Pirttikoski, yritysasiamies Oulunkaari Jussi Haukkamaa, lehtori Pasi Anttila, kehityspäällikkö Haapaveden teknologiakylä ammattikorkeakoulu Kari Sirviö, yrityskehittäjä Naturpolis Johannes Helama, toiminnanjohtaja Haapavesifolk/Proto Helena Tornberg, yrittäjä Malpana Aira Huovinen, kulttuuriohjaaja Haapajärven kaupunki Kati Koivukangas, rehtori ja Erkki Hämäläinen, sivistystoimenjohtaja Kuusamon kaupunki Päätalo -instituutin johtaja Maria Juurikka, vs. kehittämispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun seudun LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Taivalkosken kunta Liite 2 LUOVIEN ALOJEN TOIMIALAT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN 2013 JAOTTELUN MUKAISESTI (LISÄTTY MEDIA- JA KÄSITYÖALAT, OHJELMISTOJEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS SEKÄ TAITEEN JA MUSIIKIN KOULUTUS) A Monistettaviin tuotteisiin perustuvat alat 26400 Viihde-elektroniikan valmistus 32200 Soitinten valmistus 46432 Viihde-elektroniikan tukkukauppa 46492Kirjatukkukauppa 46494 Musiikkitarvikkeiden tukkukauppa 47595 Soittimien ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa 47610 Kirjojen vähittäiskauppa 47630 Musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa 47911 Kirjojen, musiikki- ja videotallenteiden postimyynti ja verkkokauppa 18110 Sanomalehtien painaminen 18130 Painamista ja julkaisemista edeltävät palvelut 18140 Sidonta ja siihen liittyvät palvelut 47622 Aikakausijulkaisujen ja -lehtien vähittäiskauppa 58110 Kirjojen kustantaminen 58130 Sanomalehtien kustantaminen 58141 Paikallislehtien ja harvemmin ilmestyvien sanomalehtien kustantaminen 58142 Aikakausilehtien kustantaminen 58190 Muu kustannustoiminta 63910Uutistoimistot 59110 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto 59120 Elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto 59130 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien levitys 59140 Elokuvien esittäminen 77220 Videofilmien vuokraus 59200 Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen 18200 Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto 60100 Radio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 60201 Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 60202 Maksulliset tv-kanavat 58210 Tietokonepelien kustantaminen 3240 Pelien ja leikkikalujen valmistus 62010 74901 13 14 15 16239 23 31 32120 32130 95230 95240 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut Tekstiilien valmistus Vaatteiden valmistus Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Jalokivikorujen ja muiden kultasepäntuotteiden valmistus Jäljitelmäkorujen ja muiden vastaavien tuotteiden valmistus Jalkineiden ja nahkatavaroiden korjaus Huonekalujen ja kodin kalusteiden korjaus B Palveluliiketoiminta-alat 71110 Arkkitehtipalvelut 73111 Mainostoimistot 74101 Graafinen muotoilu 74102 Sisustussuunnittelu 74109 Teollinen muotoilu ym. C Kulttuuri- ja taidealat 47781 Taideliikkeet 47791 Antiikkiliikkeet 47792 Antikvariaattikauppa 47793 Huutokauppakamarit 85520 Taiteen ja musiikin koulutus 90010 Esittävät taiteet 90020 Esittäviä taiteita palveleva toiminta 90030 Taiteellinen luominen 90040 Taidelaitosten toiminta 91020 Museoiden toiminta LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 33 Liite 3 LUOVAN TALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA POHJOIS-POHJANMAALLA SEUTUKUNNITTAIN Haapaveden-Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat Oulunkaaren seutukunta • Metalli-, kivi- ja puutuoteteollisuuden tuote- ja palvelusuunnittelu. • Hirsirakentamiseen ja matkailuun liittyvä tuote- ja • Metalli-, kivi- ja puutuoteteollisuuden markkinointi ja viestintä. palvelusuunnittelu ml. sisällöntuotanto ja mallintaminen. • Kulttuuriosaamisen merkitys kansainvälisissä suurhankkeissa. • Matkailu- ja aluemarkkinointi sekä viestintä. • Kulttuuriset erityispiirteet – kansanmusiikki ja tanssi. • Kulttuuriosaamisen merkitys kansainvälisissä matkailuhankkeissa. • Kulttuuriset erityispiirteet – visuaalinen taide ja taidekeskukset. Koillismaan seutukunta • Matkailuun liittyvä tuote- ja palvelusuunnittelu ml. sisällöntuotanto. Raahen seutukunta Savotta ja erämaakulttuuri. • Matkailu- ja aluemarkkinointi sekä viestintä. • Kulttuuriosaamisen merkitys kansainvälisissä matkailuhankkeissa. • Kone- ja metallituoteteollisuuden tuote- ja palvelusuunnittelu. • Rajayhteistyön hyödyntäminen. • Kone- ja metallituoteteollisuuden markkinointi ja viestintä. • Kulttuuriset erityispiirteet – luontokuvaus, kirjallisuus. • Kulttuuriosaamisen merkitys kansainvälisissä suurhankkeissa. • Kulttuuriset erityispiirteet – kaupunkikulttuuri, -historia ja merellisyys. Oulun seutu Ylivieskan seutukunta • Maakunnan veturi toimialalla, sekä toimintaympäristön 34 että toimijoiden näkökulmasta. • Paljon liiketoimintamahdollisuuksia monipuolisen • Tuote- ja palvelusuunnittelu sekä markkinointi- ja • Matkailuun liittyvä tuote- ja palvelusuunnittelu ml. sisällöntuotanto. viestintäpalvelut innovaatioallianssin toimialoille. elinkeinorakenteen ansiosta. • Kulttuuriosaamisen merkitys kansainvälisissä hankkeissa. • Matkailu- ja aluemarkkinointi sekä viestintä. • Kulttuuriset erityispiirteet – kaupunkikulttuuri sekä • Kulttuuriosaamisen merkitys kansainvälisissä suurhankkeissa. monipuolinen, ympärivuotinen tapahtumatarjonta. • Kulttuuriset erityispiirteet – monipuolinen esittävien Maakunnallisten julkisten taidelaitosten tarjonta. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 taiteiden tarjonta. LUO V UUS – Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 35 Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 Puh./Tel. +358 (0)40 685 4000 [email protected] Council of Oulu Region 90100 Oulu, Finland Telefax www.pohjois-pohjanmaa.fi A:55 ISBN 978-952-5731-34-7 +358 (0)8 3113 577 ISSN 1236-8385
© Copyright 2024