Nieminen Juha - ekologia ja luontokäsitys nuorisotyössä

13.2.2013
Ekologia- ja luontokäsitys
nuorisotyössä
Puheenvuoron tavoite
• Millainen nuorisotyön ekologia- ja luontokäsitys
tällä hetkellä on?
• Ekologia = ympäristöekologia = ihmisen ja
elävän/elottoman ympäristön vuorovaikutus
• Luontokäsitys
- utilistinen, humanistinen, naturistinen ja
mystinen luontosuhde
Juha Nieminen
Kehittämis- ja
koulutuspäällikkö
12.2.2013
Marttinen
Nuorisokeskus Virroilla
Puheenvuoron aineisto
• Eritellään ajankohtaisia nuorisotyön
kansallisen tason ohjausdokumentteja:
- Nuorisolaki vuodelta 2006 ja nuorisolain
valmisteluasiakirjat
- Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma 2012-2015
Hallituksen esitys Eduskunnalle
nuorisolaiksi HE 28/2005
• Arvopohjana on sukupolvien, sukupuolten ja
Suomen alueiden välinen tasa-arvo,
suvaitsevaisuus ja kulttuurien moninaisuus sekä
luonnonkäytön kestävän kehityksen turvaaminen.
• Ympäristön ja elämän kunnioittamiseen sisältyvät
ympäristökasvatus, elinympäristöstä
huolehtiminen sekä eläinten oikeuksien huomioon
ottaminen.
(Pietarinen, Juhani 1987: "Ihminen ja luonto: Neljä
perusasennetta". Teoksessa Kamppinen M.(toim.)
Elämänkatsomustieto. Gaudeamus.)
NUORISOLAKI 27.1.2006/72
1§
Tavoite
Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja
itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta
ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa
nuorten kasvu- ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat
yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,
monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat
sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
Hallituksen esitys Eduskunnalle
nuorisolaiksi HE 28/2005
Ympäristövaikutukset
• Lain ympäristövaikutukset kohdentuvat nuorten
terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Terveisiin
elämäntapoihin vaikutetaan muun muassa
ehkäisevän päihde- ja huumetyön keinoin,
elinoloihin kokonaisvaltaisella nuorisopolitiikalla
ja viihtyvyyteen nuorten toiminta- ja
vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisellä.
Samalla edistetään sukupolvien välistä
vuorovaikutusta sekä luonnon- ja
ympäristönsuojelua tukemalla
ympäristökasvatusta ja teemaan liittyvää nuorten
aktiivista kansalaisuutta.
1
13.2.2013
Täysistunnon pöytäkirja PTK 37/2005
vp
12. 4. 2005
• Kulttuuriministeri Tanja Karpela: Arvoisa herra
puhemies! Ed. Tiusanen kiinnitti huomiota varsin
ajankohtaiseen asiaan eli nuorten eri tapoihin
vaikuttaa. Näin asia juuri on. Nuoret ovat hyvin
aktiivisia vaikuttamaan ja haluavat vaikuttaa asioihin,
mutta heillä on tutkimusten mukaan hyvin erilaisia
tapoja tänä päivänä. On elämäntapapolitiikkaa ja
vaikutetaan eri yhdistysten kautta. Tämä on juuri yksi
syy, miksi nuorisolain arvopohjaan on nyt ensimmäistä
kertaa lisätty myös ympäristökasvatus ja
ympäristöarvot, jotta voimme myös tällaista toimintaa
tukea, johon erityisesti nuoret aktiivisesti osallistuvat.
NUORISOLAKI 27.1.2006/72
Nuorisolaissa on kuvattu kuntien nuorisotyön
tavoitteelliset palvelut. Ne eivät ole subjektiivisia
oikeuksia, vaan jokainen kunta päättää itse
palvelujen toteuttamisesta.
(Vrt. kuitenkin etsivä nuorisotyö ja monialainen
yhteistyö vuoden 2010 lainmuutoksen jälkeen)
Lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma 2012-2015
• Yhtenä läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys.
Kestävän kehityksen edistäminen perustuu
kokonaisvaltaiseen näkemykseen taloudellisesta,
sosiaalisesta ja kulttuurisesta sekä ympäristön
huomioon ottavasta kehityksestä. Sosiaalisessa ja
kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä
on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen
sukupolvelta toiselle ja toisaalta myös katkaista ns.
ylisukupolvinen huono-osaisuuden kierre. Näin lapsille
ja nuorille taataan mahdollisimman pitkälle myös
tosiasiallinen yhdenvertaisuus. Hallituksen tavoitteena
on myös kehittää Suomesta maailman
ympäristötietoisin kansakunta. Tätä tavoitetta palvelee
laaja-alainen ympäristökasvatus.
NUORISOLAKI
7 § Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat
- nuorten kasvatuksellinen ohjaus,
- toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet,
- tieto- ja neuvontapalvelut,
- nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki,
- liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja
monikulttuurinen nuorisotoiminta,
- nuorten ympäristökasvatus
- sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä
nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja
tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma 2012-2015
• Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
nuorisopolitiikan kehittämisohjelman.
Kehittämisohjelma sisältää
valtakunnalliset nuorisopolitiikan
tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja
kuntien nuorisopoliittiselle
ohjelmatyölle.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma 2012-2015
Strateginen tavoite 1:
• Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja
yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi.
1.1 Lasten ja nuorten kuuleminen sekä
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
1.2 Demokratia-, globaali- ja
ympäristökasvatus
1.3 Oppilaskuntatoiminta
1.4 Tietoyhteiskuntaosallisuus ja
mediataidot
2
13.2.2013
Lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma 2012-2015
Strateginen tavoite I
Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta
kantaviksi kansalaisiksi.
Aktiiviseen kansalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen
ymmärretään laaja-alaisesti kuuluvan niin
yhteiskunnallinen aktiivisuus ja kansalaisaktiivisuus kuin
myös vastuullinen kuluttajakansalaisuus, itsensä
kehittäminen sekä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden
puolustaminen sekä vastuu ympäristöstä.
Päätelmät 1
Lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma 2012-2015
Toimenpide 1.2
Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus
• Tuetaan ympäristökasvatusta antavia järjestöjä (YM),
luonto- ja ympäristökouluja, nuorisojärjestöjä ja
toimijoiden verkostoitumista (OKM). Tuetaan
järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita (UM) sekä
ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä alueellisia
kehittämishankkeita (YM).
• Tuetaan nuorisotyön kehittämiskeskuksena
nuorisokeskuksia, joiden tehtävä on kehittää mm.
seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa nuorisotyön
muotona.
Loppupäätelmät 2
Ekologiakäsitys:
Luontokäsitys:
• Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus on tullut
2000-luvulla osaksi nuorisotyön kansallista
ohjausta. Ympäristösuhde tulkitaan laaja-alaisesti
ja kytketään kestävään kehitykseen.
• Ympäristötietoisuus ja toiminta ympäristön
hyväksi on sekin osa laajempaa nuorten aktiivista
kansalaisuutta. Aktiivisella kansalaisuudella
tarkoitetaan tavoitteellista toimintaa
kansalaisyhteiskunnassa.
• Nuorisotyön kansallisessa ohjauksessa on
pyritty irti yksinomaan hyötyä ja
vaurastumista korostavasta utilistisesta
luontokäsityksestä.
Kiitos!
Marttinen
Nuorisokeskus Virroilla
3