Built Environronment Process Re-engineering BIMCity Rakennusvalvontojen kanssa toteutetut kehitys- ja pilottihankkeet Raportti TIIVISTELMÄ Rakennusvalvonnat etenevät kohti rakennuslupien sähköistä käsittelyä. Eräs kehityksen osa-alue on rakennuslupien myöntäminen suunnittelijoiden tuottamien tietomallien perusteella. Mallien hyödyntäminen nähdään kunnissa kiinnostavana mahdollisuutena, mutta myös haasteena. Keskeisiä mallien käytöstä koituvia hyötyjä odotetaan olevan viranomaisten keräämien rekisteritietojen lukemisen ja rakennusluvan perusteiden tarkastamisen automatisointi sekä kaupunkikuvallisten seikkojen parempi arvioitavuus. Keskeisiä mallien käyttöön ottoa rakennusvalvonnassa hidastavia seikkoja ovat: Luvan myöntämiseksi vaadittavien asioiden tarkastaminen mallista vaatii uudenlaista ammatitaitoa, jota kunnalla ei välttämättä ole käytössä. Viranomaisten rekistereihin merkittävien tietojen lukeminen mallista ei ole automaattista vakiintuneiden käytäntöjen puuttumisen vuoksi. Mallit eivät ole arkistokelpoisia ja siksi niiden säilyttämisestä koituisi kunnalle ylimääräistä työtä. Tässä tutkimuksessa on tuettu ja seurattu tietomallien käytön kehittämistä Tampereen, Järvenpään ja Vantaan kunnissa. Tampereella mallien käyttöönottoa on tarkasteltu valvontaprosessin näkökulmasta, kahdessa opinnäytetyössä. Järvenpäässä on pilotoitu mallin hyödyntämistä luvan myöntämisen perusteena ja viranomaistietojen lukemista mallista. Vantaalla mallin avulla tutkittiin rakennuspaikan massansiirtoja ja rakennuksessa sijaitsevien työtilojen meluntorjuntaratkaisuja. ALKUSANAT Tämä tutkimus on suoritettu osana RYM Oy:n ja Tekesin PRE-ohjelman (Built Environment Process Re-engineering) BIMCity-työpakettia (Simulation platform for IFC based technologies and solutions). Tutkimukseen ovat osallistuneet: BIMCityn tutkimusosapuolien edustajina Metropolia ammattikorkeakoulusta (Metropolia) Päivi Jäväjä, Tampereen teknilliseltä yliopistolta (TTY) Jarmo Laitinen ja Juho Malmi, VTT:ltä Janne Porkka ja Charles Woodward, BIMCityn yrityskumppaneiden edustajina AX-Suunnittelu yhtiöistä Teuvo Aro ja Jarmo Keski-Opas, Micro Aided Design Oy:stä Ville Pietilä, Solibri Oy:stä Heikki Kulusjärvi, Anne Urrila ja Pasi Paasiala, Vianova Systems Finland Oy:stä Jarkko Sireeni, WSP Finland Oy:stä Vesa Erikkilä, Timo Metsälä, Teemu Holopainen ja Juha Pajakoski, kehitys- ja pilottihankkeiden kohdeorganisaatioiden edustajina Järvenpään kaupungilta Jouni Vastamäki ja Pia Rohamo, Tampereen kaupungilta Pia Hastio, Esa Perttunen ja Juha Brunnila, Vantaan kaupungilta Sampo Sälevaara. Tutkimuksen toteutumisesta kiitetään RYM Oy:tä ja Tekesiä. SISÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 6 1.1Tausta 6 1.2Tavoite 8 2MENETELMÄ 8 2.1 Käytännön toimenpiteiden kuvaukset 8 2.2 Kehitys- ja pilottihankkeiden esittelyt 10 2.3 Kehitys- ja pilottihankkeiden toteutus 13 3TULOKSET 15 3.1 Tampereen rakennusvalvonta 15 3.2 Järvenpään rakennusvalvonta 16 3.3 Vantaan rakennusvalvonta 16 3.4 Yleisesti kehitys- ja pilottihankkeisiin liittyvät tulokset 16 4PÄÄTELMÄT 17 4.1 Tampereen rakennusvalvonta 17 4.2 Järvenpään rakennusvalvonta 17 4.3 Vantaan rakennusvalvonta 18 4.4 Kokoava arvio kehitystyön onnistumisesta 18 LÄHDELUETTELO20 LIITELUETTELO21 LIITTEET22 1JOHDANTO Tässä tutkimusraportissa kuvataan BIMCity-työpaketissa toteutetut rakennusvalvontojen toimintaan liittyvät kehitys- ja pilottihankkeet. 1.1Tausta Merkittävä osa rakennussuunnittelusta on tietomallipohjaista. Rakennusvalvonnat vastaanottavat, käsittelevät ja luovuttavat tietoa pääosin paperidokumentteina. Rakennusvalvontojen keräämä tieto edustaa merkittävää osaa Suomalaisesta rakennuskannasta saatavilla olevasta tiedosta. Epäsuhta tiedon tuotanto- ja käsittelymenetelmien välillä johtaa tehottomiin työtapoihin ja tiedon luotettavuuden alenemiseen. Tämän vuoksi toimenpiteet rakennusvalvontojen valmiuksien nostamiseksi tietomallipohjaisessa työskentelyssä ovat aiheellisia. Merkittävä osa rakennustiedosta tuotetaan jo nyt tietomallintamisen keinoin. Perusta tietomallien hyödyntämiselle rakennusvalvonnassa on valvonnan prosessien ymmärtäminen. Todennäköisesti kattavin tähän mennessä tehty suomalaisen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan prosessien kuvaus löytyy Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut -hankkeen (KRYSP) toteuttamasta nk. Sähköisen asioinnin työpöydän vaatimusmäärittelystä (KRYSP, 16.6.2010). Standardointityö tietomallien saamiseksi rakennusvalvonnan käyttöön on aloitettu jo hyvän aikaa sitten. Tärkein standardointia suorittava hanke on YTV eli COBIM (Yleiset tietomallivaatimukset eli Common BIM requirements), jossa parhaillaan valmistellaan Yleisten tietomallivaatimusten osaa 14 otsikolla Tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa. Tähän työhön ovat BIMCity-työpaketin osapuolista osallistuneet ainakin M.A.D. Oy, Solibri Oy, VTT ja TTY. Käytännössä rakennusvalvontojen keräämän tiedon luonteesta on pitkälti ollut vastuussa Arkistolaitos, joka määrittää millaisissa muodoissa tietoa voidaan luovuttaa arkistoitavaksi. Arkistolaitos (2012) on huomioinut tuotettavan tiedon muuttuneen pääosin digitaaliseksi ja reagoinut kehitykseen SÄHKE-määräyksin, jotka “ohjaavat julkishallinnon asiakirjahallintaa sähköisessä toimintaympäristössä”. Voimassa olevat SÄHKE2-määräykset määrittelevät pitkäaikaissäilytykseen kelpaavat formaatit. Parhaillaan on menossa määräysten kolmannen revision, SÄHKE3:n, suunnittelu. SÄHKE3:n yhteydessä pitkäaikaissäilytykseen soveltuvien formaattien määrittelyt tultaneen siirtämään erillisen Julkisen hallinnon standardisalkun alaisuuteen (Eräkaski 18.12.2012). SÄHKE-määräykset säilyvät tästä huolimatta tärkeänä osana julkishallinnon asiakirjahallinnan strategioita, sillä ne määrittelevät hyväksyttävät menetelmät tiedon säilyttämiselle ennen arkistoitavaksi luovuttamista. Rakennusvalvontojen tiedonkeruun ei voida olettaa merkittävissä määrin siirtyvän tietomallipohjaiseksi ennen kuin viitekehys IFC-muotoisen tiedon säilyttämiselle julkishallinnossa on olemassa. Käynnissä olevien keskustelujen ja Arkistolaitoksen pitkäaikaissäilytykseen kelpaavien tiedostomuotojen määrittelyn todennäköisen kevenemisen myötä on oletettavaa, että IFC:stä saadaan arkistokelpoinen lähitulevaisuudessa. (Eräkaski, 18.12.2012) Tietomallien tehokas käyttöönotto rakennusvalvonnoissa edellyttää väistämättä myös prosessimuutoksia. Tämän hetkinen tilanne on, että jokainen yksittäinen rakennusvalvontatoimi noudattaa sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän että arkistolaitoksen näkökulmista mustan laatikon periaatetta; tiedetään mitä tietoja rakennusvalvontaan on toimitettava ja mitä tietoja rakennusvalvonta toimittaa arkistoitavaksi. On myös olemassa tiettyjä vaatimuksia arkistoitavan tiedon säilyttämiselle sillä välin kun se on yksinomaan rakennusvalvonnan vastuulla, mutta nämä vaatimukset täyttyvät useilla erilaisilla toimintamalleilla. Tämä tarkoittaa etteivät rakennusvalvontojen tiedonkeruun prosessit tulevaisuudessakaan välttämättä ole yhdenmukaisia, vaan jokainen yksittäinen rakennusvalvonta suorittaa tiedonkeruuta ja -säilyttämistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän raportin tueksi on kerätty otos rakennusvalvontojen omasta toiminnastaan tekemiä ja viimeaikaisen tutkimuksen tuottamia prosessin kuvauksia: 1. Espoon rakennuslupaprosessin kuvaus (17. liite) 2. Jyväskylän rakennuslupaprosessin kuvaus (18. liite) 3. Lahden rakennuslupaprosessin kuvaus (19. liite) 4. Oulun rakennuslupaprosessin kuvaus (20. liite) 5. KRYSP-hankkeen rakennuslupaprosessin kuvaus (21. liite) Maankäytön ja rakentamisen tietojen pitkäaikaissäilyttämiseen tavalla tai toisella vaikuttavia viimeaikaisia ja käynnissä olevia hankkeita on lukuisia, sillä sähköisen tiedon pitkäaikaissäilytys on monitahoinen ongelma, jonka ratkaisujen käytännön toteutukset ovat vielä lapsen kengissään. Tämän raportin kannalta maininnan arvoisia hankkeita ovat ainakin: Inspire-direktiivi (Infrastructure for Spatial Information in Europe), Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP), Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus (RYPK), Yleiset tietomallivaatimukset (YTV), SÄHKE-normistot (SÄHKE2, SÄHKE3), Julkisen hallinnon standardisalkku (JHS 181), Pitkäaikaissäilytyksen suunnittelu- ja toteuttamishanke (PAS). Ajankohtaisia tiedon tuottamista ja säilyttämistä koskevia tutkimus-, kehitys-, standardointi- ja lainsäädännön hankkeita. 1.2Tavoite BIMCity-työpaketin tavoitteisiin kuuluu: “määritellä ja luoda yhteinen toimintaympäristö maankäytön ja rakentamisen tietokannoille” (RYM Oy, 2012). Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on välttämätöntä ymmärtää millaiset tietomallipohjaisen työskentelyn valmiudet rakennusvalvontatoimilla on ja miten niissä suhtaudutaan tietomallien käyttöönottoon. Sikäli kuin valmiuksissa havaitaan sellaisia puutteita, joiden paikkaamisessa BIMCity:n osapuolet pystyvät olemaan avuksi on tavoiteltavaa tarjota tukea. Tältä pohjalta tutkimuksen tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Rakennusvalvontojen tietomallipohjaisen työskentelyn valmiuksien arviointi 2. Tietomallipohjaisen työskentelyn käyttöönoton tukeminen rakennusvalvonnoissa. 3. Analyysi tapahtuneesta kehityksestä ja tulosten raportointi. 2MENETELMÄ Tässä luvussa kuvataan tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavat menetelmät, tehdyt käytännön toimenpiteet ja niiden toteutus. 2.1 Käytännön toimenpiteiden kuvaukset Rakennusvalvontojen tietomallipohjaisen työskentelyn valmiuksien arviointia on suoritettu kehitys- ja pilottihankkeiden yhteydessä tarkkailemalla rakennusvalvontojen suhtautumista tietomallien käyttöön. Lisäksi tehtyjä havaintoja rakennusvalvontojen tietämyksestä ja osaamisesta tietomallien hyödyntämisessä on voitu verrata BIMCityssä tunnistettuun parhaaseen ajantasaiseen tietämykseen ja osaamiseen (state-of-the-art). Tulokset suhtautumisesta, tietämyksestä ja osaamisesta on kerätty kehitys- ja pilottihankkeiden aikana tehdyistä haastatteluista ja osallistujien julkisuuteen antamista kuvauksista. Rakennusvalvontojen tietomallipohjaisen työskentelyn tukeminen on toteuttu osallistumalla sellaisiin kehitys- ja pilottihankkeisiin, jotka liittyvät tietomallien hyödyntämiseen rakennusvalvonnassa. Tulokset tietomallipohjaisen työskentelyn tukemisen vaikutuksista on kerätty kehitys- ja pilottihankkeiden aikana tehdyistä haastatteluista ja osallistujien julkisuuteen antamista kuvauksista. Analyysi tapahtuneesta kehityksestä on tämän raportin lisäksi esitetty tutkimuksen kuluessa valmistuneissa opinnäytetöissä sekä aloitettujen opinnäytetöiden tilannekatsauksissa. Tavoitteisiin pääsemiseksi on käytetty seuraavia menetelmiä: 1. Tiedonkeruu a. Ajankohtaisiin BIMCityn ulkopuolisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin tutustuminen b. Rakennusvalvontojen nykyisiin toimintamalleihin, tarpeisiin ja pyrkimyksiin tutustuminen. 2. Tiedottaminen a. Ajankohtaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten sekä niiden arvioitujen merkitysten esitteleminen rakennusvalvonnoille. b. Tarjolla olevien ohjelmistoratkaisujen esittely rakennusvalvonnoille. 3. Kehitysyhteistyö a. Muutostarpeiden kartoittaminen rakennusvalvontojen toimintatavoissa ja uusien tietomalleja tukevien toimintatapojen kehittäminen. 4. Pilotointi a. Yrityskumppaneiden ja rakennusvalvontojen välisten pilotointimahdollisuuksien kartoittaminen. b. BIMCityn käytössä olevan tiedon kehitys- ja tutkimushankkeista, ohjelmisto-osaamisen ja tietotaidon tarjoaminen pilottihankkeiden käyttöön. 5. Haastattelut a. Kehitys- ja pilottihankkeisiin osallistuneiden tutkimus- ja yritysosapuolien edustajien haastattelut. b. Kehitys- ja pilottihankkeiden kohdeorganisaatioiden edustajien haastattelut. c. Kehitys- ja pilottihankkeisiin osallistuneiden kolmansien osapuolien haastattelut. d. Kehitys- ja pilottihankkeiden kannalta merkittävien BIMCityn ulkopuolisten tutkimus- ja kehityshankkeiden osapuolten haastattelut. 6. Analyysi suoritetuista toimenpiteistä a. Prosessien kuvaaminen b. Akateemiset julkaisut c. Raportointi kennuslupaprosessista riittävän monipuolinen kuvaus, jonka pohjalta sähköistämisen ja sujuvoittamisen mahdollisuuksia olisi mahdollista tarkastella seikkaperäisemmin. Selvityksen tuloksena valmistui kuvassa 8.5 esitetty prosessikaavio, joka kuvaa kerrostalohankkeen rakennusluvan etenemistä. Uimaratamallinen prosessikaavio pitää sisällään 2.2 Kehitys- ja pilottihankkeiden esittelyt hankkeeseen ryhtyvän, rakennusvalvonnan organisaation, lausunnonantajien ja muiden hankkeen osapuolten lupaprosessin aikaiset toiminnot, edetenjalupahakemuksen Tässä luvussa esitellään tutkimuksessa toteutetut kehityspilottihankkeetlaadinja kuvanasta hakemuksen vastaanottamisen, hakemuksen tarkastamisen ja rakentamisen aikaisen taan käytännön tutkimustöiden organisointi. toiminnan kautta rakennuksen valmistumiseen ja lupahakemuksen arkistointiin saakka. 2.2.1 Tietomallionjaesitetty rakennuslupakäytännöt, Tampereen rakennusvalvonta Prosessikaavio suuremmassa koossa liitteessä 1. Ohjaus ja neuvonta, lupah akemuksen laadinta Lupahakemus otetaan vastaan , hakemuksen käsittely ra kennusvalvonna ssa Asiakas (Tilaaja, suunnittelijat y m.) As iakaspalvelu Lupak äsittelijä Rakennusl upa myönnetää n, rakentaminen aloi tetaan Mahdollinen huomautus Naapuri ARKsuunnittelijan nimeäminen Suunnittelukart ta-aineiston toimitus Luonnos s uunnitelmat Käynti ennakk oneuvotteluss a Muiden suunnittelijoiden nimeäminen Alus tavien RAK, LVI, ym. suunnitelmien laatiminen Pääpiirus tusten laatiminen Naapurien kuuleminen, hank keesta tiedottaminen Lupahakemuksen jättäminen Naapuri Valitus lupapäätöks estä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Oikais uvaatimus Vastaavan ja IV/KVVtyönjohtajan esittäminen Lupapäätös tai es itys lis ta y mpäristö- ja rak.jaostolle Suunnitelmien tarkas taminen Myöntäminen Lupahakemuks en vastaanottaminen Asiakas (Tilaaja, suunnittelijat ym.) Rak ennusty ön tarkas tusasiakirjan luovutus Asiakas palvelu Pohja- ja ulkop. viemäreiden suunnitelmien hy väksy minen Sijainnin merk intä Pohjakatselmus Sijaintik atselmus IV- ja KVVsuunnitelmien hy väksy minen Maalämpökaivoj en mahd. sijaintik atselmus Rakennekatselmus Pohjaviemäri- ja kunnallist ekniikan liittymäkats elmus Väes tönsuojan tark astus Savuhormien katselmus Esity slis ta Lupapäätös , jos k em2 > 1200 m2 Rakennusvalvonnan alueen tarkastaja Loppukats elmus tai osittainen loppuk atselmus IV- ja KVVlaitteiden kats elmukset LVI-tarkastaja Loppukats elmuspöytäk irjan ja rak ennustyön tarkas tusasiakirjan Vahvis tettujen pääpiirus tusten arkis tointi Toimenpidelupien myöntäminen erillis iin hakemuk siin Mahdollis et lausunnot Naapurik iinteist öjen haltija- ja omis tajaselvity s Kaupunk imittaus Tark astus koosteen ja luvan päätöspöytäkirjan KVV-suunnitelmien, päivitetyn e-todist uksen ja rak ennekuvien arkis tointi Arkisto Kaupunkikuvaarkkitehti/toimik unta Yhdys kuntalautak unnan ympäris tö- ja rakennusjaos to Mahdollis en oikaisuvaatimuksen k äsittely Kaupunkimittauk sen laus unto Kaupunkimittaus Mahdollis et tonttijaot ja tontin lohkominen Kiinteistöinsinööri Asemak aavamuutoks et ja poikk eus luvat Ennakk oneuvonta Mahdolliset laus unnot Kaavoitus Palo- ja henkilöturvallisuus -lausunnot Ennakk oneuvonta Tampereen Ves i Erityinen palotarkas tus Vesihuollon liittymis- ja k äyttösopimus ten laadinta Ves i- ja viemäriliitoskohtalausunto Tampereen Sähk ölaitos Oy Mus eotoimi, ELY, Ympäristöns uojelu ym. Rak ennusty ön aloitus kokous Luvan arkis tointi Mahdollis et lausunnot Ennakk oneuvonta Rakennuk sen käy ttö- ja huoltoohjeen valmistuminen Mahdollis et rakennus työn aikaiset Lupakäsittelijä Arkisto Pelastus laitos Vaadittujen erityiss uunnitelmien (RAK, LVI y m.) toimittaminen Valitus aika 14 vrk / 30 vrk IV- ja KVVtyönjohtajan hy väksy minen Energias elvity ksen tarkastaminen Yhdy skuntalautakunnan y mpäristö- ja rakennusjaosto Kaavoitus Katselmus ten tilaaminen Hylk ääminen Vastaavan työnjohtajan hy väksy minen LVI-tarkastaja Kiinteis töins inööri Rak ennustyön aloitus Rakennus työn aik ais ten muutos ten hyväks yminen Lupahakemuk sen vas taanottaminen Ennak koneuvottelu Rakennus valvonnan alueen tark astaja Kaupunkikuvaark kitehti/toimikunta Pohjatutk imuk sen, pohjaviemäri- ja perus tussuunnitelman toimittaminen Mahdollinen katulupa-hakemus Katutilavalvonnasta Ennakkoneuvonta Ennak koneuvonta Loppuka tselmus, jatkuva valvo nta Oikaisuvaatimus Asemapiirus tus tiedoksi sähk ölaitok sell e Kaukolämpöliitoslaus unto Ennak koneuvonta Vesi- ja viemäriverk on tonttiliittymien ja vesimittarin toimitus Mahdolliset lausunnot Pelastuslaitos Tampereen Vesi Tampereen Sähkölaitos Oy Museotoimi, ELY, Ympäristönsuojelu ym. Kuva 8.5. Tampereen rakennusvalvonnan Tampereen rakennusvalvonnan prosessi. (Martinkauppi, prosessikaavio. 2013) ja (Paavolainen, 2013b) Hanke perustuu AX-Suunnittelun Tampereen kaupungille tekemään ehdotukseen. Työ Prosessikaaviosta on otettu tarkastelun kohteeksi aktiviteetteja, joiden sähköistäaloitettiin 30.3.2012 Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan kanssa käydyssä neumisen mahdollisuutta on päätettiin pohdittu niin sähköisen lupapalvelun kuin tietomallinkaupungin käytön vottelussa. Neuvottelussa valmistella yksi tai useampia Tampereen rakennusvalvonnan tilannetta selventäviä opinnäytetöitä. (Aro, 25.10.2012) kannalta. Aktiviteetit on koottu taulukoihin, joissa esitellään niiden nykytila sekä keinoja ja mahdollisuuksia sähköistämiselle. Taulukoissa 8.1-8.4 on esitetty tiedonhakuvaiheen Hankkeeseen osallistuivat: tutkimusosapuolina Metropoliasta Päivi Jävälä ja Niina Marja lupahakemuksen laadintaan liittyviä 8.5-8.8 pitävätyrityskumppaneina sisällään lupahatinkauppi, TTY:ltä Jarmo Laitinen, Juhotoimia. MalmiTaulukot ja Antti Paavolainen, kemuksen vastaanottamisen rakennusvalvonnassa. 8.9-8.11 ja AX-Suunnittelusta Teuvo Aro ja ja tarkastamisen Jarmo Keski-Opas, Solibri Oy:stä Taulukot Heikki Kulusjärvi kehityshankkeen kohdeorganisaation edustajina Tampereen käsittävät rakentamisen aikaisia toimenpiteitä ja taulukossa 8.12kaupungin käsitelläänrakennusvallupahakevonnasta Juha Brunila ja Esa Perttunen. muksen ja sen liitteiden arkistointia. Hankeessa: “Tutkitaan vaihtoehtoisia lupakäsittelyvaihtoehtotapoja, joilla asiat voitaisiin esittää, jotta käsittelyn ”sähköisyyttä” voitaisiin lisätä. Yksi tavoitevaihtoehto on tietomallin automaattitarkistus. Sähköistys ei saa olla itsetarkoitus, vaan itsetarkoitus on käyttäjäystävällisyys. Elämän täytyy helpottua. Samalla otetaan kantaa siihen, kuka automaattitarkistuksia tekee, lupaviranomainen vai hankkeeseen ryhtyvä.” (Aro, 25.10.2012) Hankkeen tuloksena on julkaistu yhteistyössä tehdyt Tampereen kaupungin rakennuslupaprosessia ja sen kehittämistä kuvaavat Antti Paavolaisen tekniikan kandidaatintyö ja diplomityö sekä lupaprosessin kehittämistä tutkiva Niina Martinkaupin insinöörityö. 2.2.2 Asunto Oy Järvenpään Kotisiilo, Järvenpään rakennusvalvonta ”Puretun myllyn tilalle suunnitellaan oheista kokonaisuutta. Suunnittelu tapahtuu tietomallina, jonka hyödyntämisessä lupamenettelyn yhteydessä olemme valtakunnan kärkeä.” (Vastamäki, 29.10.2012) Kuva: © 2012 3DCONSULTING H&E OY. Hankkeessa on pilotoitu rakennusluvan tietomallipohjaista käsittelyä rinnakkain perinteisen käsittelyn kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitetty rekisteritietojen lukemiseen suoraan mallista. Hankkeeseen osallistuivat: tutkimusosapuolina Metropoliasta Päivi Jävälä, TTY:ltä Jarmo Laitinen, yrityskumppaneina Solibri Oy:stä Heikki Kulusjärvi, Anne Urrila ja Pasi Paasiala, pilottihankkeen kohdeorganisaation edustajina Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnasta Jouni Vastamäki ja Pia Rohamo, pilottihankkeen työskentelyn kautta NCC:ltä Sonja Laaksonen ja Maria Lennox, arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy:stä Milla Hannonen ja Mikko Kalkkinen, Ympäristöministeriöstä Pekka Lukkarinen, Vantaan rakennusvalvonnasta Sampo Sälevaara ja Building Smart Finland Oy:stä Tomi Henttinen. Hankkeen aloituspalaverin pöytäkirjassa hanke kuvailtiin seuraavasti: “Hankkeessa käytetään tietomallia rakennuslupakäsittelyssä. Mallintamisprosessin tavoitteena on selvittää, miltä osin tietomallia ja siihen tehtyjä tarkastuksia voidaan jo nyt hyödyntää lupaprosessissa sekä tarkastella rakennusvalvonnan mallille asettamia tulevaisuuden haasteita. Tavoitteena on myös työn määrän vähentäminen niin suunnittelijalle, rakennuttajalle, rakentajalle kuin myös rakennusvalvonnalle. Samalla hanketta hyödynnetään ympäristöministeriössä valmisteilla olevan yleisten tietomallivaatimusten osan 14 ”Tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa” laadintatyössä.” (Järvenpään rakennusvalvonta, 17.9.2012) Tietomallin hyödyntämisen osalta hankkeen tulokset on kuvailtu tässä raportissa. Hankkeen tuloksia on esitelty ArchiMAD-lehdessä (Vastamäki, 2012) ja se on on saanut näkyvyyttä ainakin Helsingin Sanomissa (2007) ja Keski-Uusimaassa (2012). Hankkeesta saaduilla kokemuksilla on ollut suora vaikutus Yleisten tietomallivaatimusten (YTV 2012) rakennusvalvontaa käsittelevän 14. osan valmisteluun yhteisten henkilöiden kautta. 2.2.3 Ruskeasannan Sortti-asema, Vantaan rakennusvalvonta Ruskeasannan Sortti-Asema (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä [HSY], 31.10.2012). Kuva: © HSY 2012. Hankkeessa on pilotoitu rakennusluvan tietomallipohjaista käsittelyä osana Vantaan rakennusvalvonnan valmistautumista tietomallipohjaiseen rakennuslupaprosessiin. Hankkeeseen osallistuivat: tutkimusosapuolten edustajina TTY:ltä Jarmo Laitinen, Toni Teittinen ja Juho Malmi, VTT:ltä Janne Porkka ja Charles Woodward, yrityskumppaneiden edustajina WSP:ltä Vesa Erikkilä, Timo Metsälä, Teemu Holopainen ja Juha Pajakoski, Micro Aided Design Oy:stä Ville Pietilä, pilottihankkeen kohdeorganisaation edustajina Vantaan kaupungin rakennusvalvonnasta Sampo Sälevaara. Hanketta käsittelevässä ArchiMAD-lehden artikkelissa Vantaan kaupungin tavoitteet esitetään seuraavasti: “Vantaan kaupungin rakennusvalvonta on ilmoittanut tavoitteekseen mahdollistaa sähköisen asioinnin vuoden 2013 loppuun mennessä. Vantaalle on hankinnassa tarkoitukseen sopiva laitteisto, joista muodostuu niin sanottu ”Digital War Room”, jossa päättäjät tutustuvat hanke-ehdotuksiin käyttäen uusinta tekniikkaa. Neuvottelutilassa on käytössä useita projektoreja, joihin voidaan tuoda samanaikaisesti vaikkapa eri alojen tai eri suunnitelmavaihtoehtojen esitykset.” (Pietilä, 2012) Hankkeen lopputuloksia on mallintamisen osalta esitelty ArchiMAD-lehdessä (Pietilä, 2012). Analyysi hankkeen tuloksista julkaistaan tässä raportissa. 2.3 Kehitys- ja pilottihankkeiden toteutus Tässä osassa kuvataan kehitys- ja pilottihankkeiden osatehtävien, käytännön tutkimuksen, havainnoinnin ja testauksen toteutus. 2.3.1 Tietomalli ja rakennuslupakäytännöt, Tampereen rakennusvalvonta Hanke-ehdotuksen mukaiset tavoitteet: “Tehdään katsaus Suomessa käynnissä olevista hankkeista liittyen rakennuslupakäsittelyn kehittämiseen , ”sähköistämiseen” ja automaattitarkistuksiin. Mahdollisesti tätä täydennetään katsauksella ulkomaisiin kehityshankkeisiin/ kokemuksiin. Jos tarpeelliseksi nähdään, voidaan järjestää tapaaminen muiden vastaavien hankkeiden osapuolinen kanssa. Ensimmäisen vaiheen ja muualta saatujen kokemusten pohjalta esitetään vaihtoehtoisia tapoja rakennuslupakäsittelyn kehittämiseksi ja sähköistämiseksi ja arvioidaan niiden etuja ja mahdollisia haittoja ja toteutumisedellytyksiä. Millaisia kehityshankkeita, asennemuutoksia ja resursseja tarvitaan ehdotettujen uusien toimintatapojen toteuttamiseen. Perusteltu kannanotto rakennusvalvonnan lupakäsittelyn kehittämisen edellytyksistä ja ehdotus jatkohankkeen sisällöstä ja sen resurssitarpeista ja osapuolista.” (Aro, 25.10.2012) Käytännössä hankkeen tavoitteisiin vastattiin laatimalla yhteistyössä Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, AX-Suunnittelun, TTY:n ja Metropolian ohjauksessa sekä diplomityö työ että insinöörityö. 2.3.2 Asunto Oy Järvenpään Kotisiilo, Järvenpään rakennusvalvonta Mallinnuksen lähtökohtana on pidetty rakennusluvan myöntämiseksi vaadittavien tietojen syöttämistä malliin siten, että ne ovat rakennuslupa-arkkitehdin tarkastettavissa. Kaavan asettamista vaatimuksista on tietojenkäsittelyn menetelmin tarkastettavaksi määritelty: rakennusoikeus, autopaikat ja äänieristys. Joko tietojenkäsittelyn menetelmin tai silmämääräisesti tarkastettavaksi on määritelty: rakennusalueen raja, kerrosluku, rakennuksen korkeus, porrashuoneiden saama luonnonvalo, parvekkeiden lasitus sekä pihan leikki- ja oleskelualueet. Ainoastaan silmämääräisesti tarkastettaviksi on määritelty: kulkuyhteydet tontilla, rakennuksen muoto ja palo-osastoinnin toteutuminen. Lisäksi tavoitteeksi mallin tietosisällölle on asetettu väestötietojärjestelmän (VTJ) mukaisten rakennuslupavaiheen rakennus- ja huoneistotietojen (RH 2) luettavuus suoraan mallista. Mallinnuksen toteutuksen periaatteet on kuvattu seikkaperäisesti hanketta kuvaavissa liitteissä. (14. Liite) (15. Liite) Mallinnuksen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet NCC-yhtiöt ja Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy. Mallinnus suoritettiin käyttäen ArchiCAD-ohjelmistoa. NCC-yhtiöiden ja Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy:n suorittama, mallinnuksen käytännön toteutukseen liittyvä, virheiden eliminointi on ollut BIMCityn ulkopuolista toimintaa eikä sen taustoja ole selvitetty tätä raporttia varten. Mallinnusvirheiden eliminointi Kerrostalon tilojen tarkistusta (Paasiala, 2012). Kuva: © Solibri Oy 2013. Solibri Oy on suorittanut mallin tietosisällön tarkistuksia lähtökohtanaan etenkin RH 2 -tietojen eristäminen mallista. Tämän tavoitteen kannalta oleellisin tieto sisältyy mallin tiloihin. Mallinnetuille tiloille suoritettiin ainakin seuraavat tarkastukset (Urrila, 2013): • Kaikki tilat on mallinnettu • Kaikilla tiloilla on tunniste • Tilojen geometria on virheetöntä Tarkastukset suoritettiin käyttäen Solibri Model Checker -ohjelmistoa. 2.3.3 Ruskeasannan Sortti-asema, Vantaan rakennusvalvonta Mallinnuksen lähtökohtana pidettiin haasteellisen rakennuspaikan vuoksi mittaamalla tuotettujen korkeuspisteiden kääntämistä rakennussuunnittelun sovelluksessa toimivaksi maaston malliksi. Tietomalliin perustuvan suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita olivat: • Massansiirtojen laskenta • Rakennukseen kohdistuvien meluhaittojen torjunta Mallinnuksen käytännön toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy. Rakennuksen mallinnus suoritettiin ArchiCAD 15 -ohjelmistolla. Mallista saatujen tietojen laadunvarmistus Sortti-aseman malli ArchiCAD:ssä (Pietilä, 2012). Kuva: © WSP Finland Oy 2012. Massansiirtojen laskennan osalta mallinnuksen laadunvarmistuksesta ei ole saatu tietoja tämän raportin käyttöön. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta mallinnuksiin perustuvien massansiirtojen arviointien antavan alalla vallitsevan käsitykseen mukaan luotettavampia tuloksia kuin perinteisiin laskennallisiin menetelmiin perustuvat arviot. Rakenteellisen meluhaittojen torjunnan osalta mallia käytetty suunnitteluratkaisun havainnollistamiseen hyödyntäen mallin rakenteellisia ääneneristävyysarvoja. Havainnollistuksen paikkansa pitävyyden arviointi perustuu asiantuntijamielipiteteeseen. 3TULOKSET Tässä osassa esitetään kokeellisen osan tuottamat tulokset eli tutkimuksessa tehtyjen toimien tuottama tutkimusaineisto puhtaana, ilman merkitysten arviointia ja selityksiä. 3.1 Tampereen rakennusvalvonta 1. Akateemiset julkaisut a. Martinkauppi Niina, (2013). Rakennuslupaprosessin kehittäminen. Metropolia AMK. b. Paavolainen Antti, (2013a). Rakennuslupaprosessi Tampereen rakennusvalvonnassa. TTY. 24. Liite. c. Paavolainen Antti, (2013b). Tampereen rakennuslupaprosessin sähköistäminen. TTY. 3.2 Järvenpään rakennusvalvonta 1. Tietomallipohjainen rakennuslupaprosessi a. Rakennus mallinnettiin sisältäen rakennuslupaan vaadittavat tiedot. b. Rakennusluvan valmistelussa hyödynnettiin aktiivisesti tietomallia. c. Rakennuslupa myönnettiin perustuen tavanomaisiin asiakirjoihin. 2. Viranomaistietojen irrottaminen mallista a. Rakennuslupavaiheen rakennus- ja huoneistotiedot (RH 2) irrotettiin mallista taulukkolaskentasovelluksen välityksellä. b. Kerättiin taustatiedot säännöstöille, joilla tarkistetaan rakennuslupavaiheen rakennus- ja huoneistotiedot (RH 2) tietomallista ennen irrotusta. 3.3 Vantaan rakennusvalvonta 1. Tietomallipohjainen rakennuslupaprosessi a. Rakennuspaikan korkeusmalli tuotiin rakennussuunnittelun ohjelmistoon suunnittelun lähtötiedoksi. b. Rakennus ympäristöineen mallinnettiin sisältäen tiedot suunnitelman vaatimista massansiirroista. c. Rakentamisen vaatimien lupien valmistelussa hyödynnettiin tietomallia. d. Rakennuslupa myönnettiin perustuen tavanomaisiin asiakirjoihin. 2. Viranomaistietojen irrottaminen mallista a. Kerättiin taustatietoa säännöstöille YTV:n vaatimusten tarkistamiseksi tietomallista. 3. Rakennusten tietomallien kanssa työskentelyn kehittäminen rakennusvalvonnassa a. Rakennuksen tietomallin avulla työskentelystä saadut kokemukset edistävät osaltaan Vantaan kaupungin kehitystyötä, jonka tavoitteena on nk. DiWa-tila eli “Digtal War Room” – tietomallien kanssa työskentelyyn sopiva tila laitteistoineen. b. Tulevat DiWa:n käyttäjät saivat kokemusta rakennuksen tietomallien avulla työskentelystä. 3.4 Yleisesti kehitys- ja pilottihankkeisiin liittyvät tulokset 1. Akateemiset julkaisut a. Pirjo Siliuksen valmisteilla oleva tekniikan väitöskirja rakentamisen tietomallien juridiikasta, jonka PRE-ohjelman puitteissa toteutettu osuus on esitetty liitteessä (25. Liite). b. Juho Malmin valmisteilla oleva arkkitehtuurin diplomityö, joka raportoidaan erikseen PRE-ohjelman tuloksissa. 4PÄÄTELMÄT 4.1 Tampereen rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on matkalla kohti rakennuslupien sähköistä käsittelyä. Tien päässä häämöttää myös tietomallien arkipäiväinen käyttö rakennuslupien myöntämisessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin tehtävä vielä runsaasti töitä, koska rakennuslupa on kriittinen osa rakentamisen prosessia eikä lupajärjestelyä siksi voida alistaa miltään osin keskeneräisille ratkaisuille. Keskeisiä viimeisteltäviä asioita ovat: rakennusluvan hakemisessa käytettävien mallien tietosisältö, mallien tarkastamiseen käytettävien ohjelmistojen ominaisuuksien räätälöinti rakennusvalvonnan tarpeisiin ja niiden sisältämän tarkastusautomaation kehittäminen, mallintarkastusjärjestelyn vastuunjako suunnittelijan ja rakennusvalvonnan kesken, sekä rakennusvalvonnan henkilöstön kouluttaminen toimimaan uudessa prosessissa. (Martinkauppi, 2013) Sähköinen rakennuslupaprosessi ei vaikuta tarpeeseen ohjata rakennushankkeeseen ryhtyvää. Tehokkaimmaksi koettu ohjaamiseen menetelmä on toistaiseksi ollut kasvokkaintapaamiset rakennushankkeeseen ryhtyvän ja rakennusvalvontaviranomaisen välillä. Ohjaamisen sijasta rakennusvalvonnan sähköistämisessä tuleekin ensiksi keskittyä luvan hakemisen ja myöntämisen menettelyjen kehittämiseen. Luvan hakemisen menettelyssä ollaankin jo edetty varsin pitkälle KRYSP:n ja SADe:n kautta. Keskeneräisempi tilanne vallitsee malleihin perustuvien lupapäätösten kohdalla. Viranomaiset ovat kaihtaneet menettelyjä joissa selkeä ohjeistus on puuttunut. Tämän lisäksi kehitystä on jarruttanut arkistointivastuu, joka toistaiseksi on hoidettavissa vain säilyttämällä fyysisiä tai sähköisiä piirustuksia. (Paavolainen, 2013b) Viime aikoina on enenevästi kuultu mielipiteitä joiden mukaan etäyhteyksien hyödyntämisen omaksuminen rakennusalalla on jäljessä valtavirrasta. Tällainen kommentti esitettiin myös PRE-ohjelman viimeisessä tulosseminaarissa 18.11.2013. Tämä keskustelu hipoo myös rakennusvalvonnan sähköistämiseen liittyviä kysymyksiä. Etenkin rakennushankkeeseen ryhtyvän ja rakennusvalvontaviranomaisen välisten tapaamisten kohdalla voidaan esittää väite mahdollisuudesta nostaa tehokkuutta tarjoamalla mahdollisuus ohjaukseen etäyhteyksien välityksellä. Raportin kirjoittajan näkemys asiaan on, ettei vastaus kuitenkaan ole aivan suoraviivainen. Eräs painavimmista syistä etäyhteyksien alhaiseen hyödyntämiseen rakennusalalla lienee alan keskeisten tiedonvaihdon välineiden, tietomallien ja sähköisten piirustusten hankala monenkeskinen hallittavuus verkkoympäristössä. Luultavasti etätapaamiset saavatkin etusijan myös rakennusalalla, niin pian kuin suunnitelmien esittämisen ongelmaan tarjotut ratkaisut yhdistettynä tapaamisten helpottuneeseen järjestämiseen ovat kokonaisuutena tehokkaampi ratkaisu kuin kasvokkaintapaamiset. 4.2 Järvenpään rakennusvalvonta Rakennuksen tietomalli ja siitä otetut tulosteet olivat rakennusluvan hakemiseen liittyvien neuvottelujen perusta hankkeessa. Saadut kokemukset tulevat muodostamaan perustan tietomallien hyödyntämiselle Järvenpään rakennusvalvonnassa ja niillä on vaikutusta myös YTV:n osan 14 valmistelussa. Todennäköisesti rakennusvalvonnan lakiteknisistä ja organisaatioon liittyvistä syistä johtuen myönnettiin rakennuslupa hankkeelle perustuen tavanomaisiin asiakirjoihin (Järvenpään rakennuslautakunta, 11.12.2012). Raportin keräämiseksi käyty kirjeenvaihto Järvenpään edustajien ja Kotisiilon suunnittelutiimin kanssa osoittaa selvästi, että asuntorakentamisen kohdalla olisi toivottavaa pystyä eristämään rakennusluvan perusteella rekistereihin syötettävä tieto suoraan rakennuksen tietomallista. Toimiakseen menettely vaatii nykyisellään projektikohtaisesti sovittuihin mallinnuskäytäntöjen noudattamista ja mallin tietosisällön tarkistamista ennen tietojen eristämistä. Nämä rasitteet ovat ilmeisesti kuitenkin pieniä verrattuna tiedon parantuneeseen luotettavuuteen ja etenkin vähentyneeseen tarpeeseen tietojen käsisyötölle. (Vastamäki, 2013) Projektissa tuotettua ratkaisua rakennuslupavaiheen rakennus- ja huoneistotietojen (RH 2) irrottamiseksi mallista on pidettävä huomionarvoisena, koska se on tiettävästi ensimmäinen askel rakennusten tietomalleihin perustavan rakennusvalvonnan käytännön ratkaisujen kehittämisessä. Tämän esimerkin perusteella on hyvä jatkaa rakennusvalvonnan mallinnusratkaisujen standardointia. 4.3 Vantaan rakennusvalvonta Rakennuksen tietomalli oli keskeinen rakennus- ja ulkoalueiden suunnittelun työkalu. Tehtyjen mallinnusten avulla tietomalliin perustuvaa rakennussuunnittelua esiteltiin Vantaan rakennusvalvonnan edustajille. Vantaan rakennusvalvonnan edustajat seurasivat tiiviisti myös Järvenpään pilottihankkeen edistymistä. Todennäköisesti juuri tästä syystä myös Vantaalla on havaittu rakennusten tietomallien olevan ensivaiheessa käyttökelpoisia etenkin asuntosuunnittelun piiriin kuuluvien rakennuslupien käsittelyssä, johtuen verrattain helposti toteutettavissa olevasta rekisteritietojen irrottamisesta. Vantaan näkökulmassa painotettiin tämän hyödyn korostuvan sellaisissa hankkeissa, joissa rekisteröitävää tietoa syntyy runsaasti. (Sälevaara, 2013) 4.4 Kokoava arvio kehitystyön onnistumisesta Rakennusvalvontojen herääminen suunnitteluprosessin tuottamien valvonnan lähtötietojen muuttumiseen tietomallipohjaisiksi ja kiinnostuneen reipas suhtautuminen siihen ovat erittäin tervetulleita havaintoja. Selvästi aloite tietomallien hyödyntämiseksi rakennusvalvonnassa on siirtymässä standardointia suorittavilta tahoilta rakennusvalvonnoille. Rakennusten tietomallien täysipainoinen hyödyntäminen rakennusvalvonassa ja rakennustiedon arkistoinnissa edellyttää prosessimuutoksia. Yleisten tietomallivaatimusten osa 14 ja Julkisen hallinon standardisalkku ovat rakennusvalvontojen kannalta tärkeimmät kehitteillä olevat vaatimusmäärittelyt. Yhdessä ne tulevat muodostamaan pohjan tietomalleihin perustuvan rakennusvalvonnan arkipäiväistymiselle. Jokainen rakennusvalvonta on kuitenkin toimintatavoiltaan yksilöllinen. Loppukädessä jokainen uuteen tekniikkaan pohjautuva toteuttamiskelpoinen valvontaprosessi on hahmotettava rakennusvalvontojen sisällä. On kuitenkin todettava rakennusvalvontatyön prosessin uudistamisen olevan niin mittava hanke, että yksittäisen rakennusvalvonnan on käytännössä mahdotonta suoriutua siitä itsenäisesti. Pilottiprojekteissa onnistutaan parhaimmillaan ratkaisemaan vain yksittäisiä pilotoinnin kohteeseen liittyviä tiedonsiirrollisia kysymyksiä. Tällöin kokonaiskuva tietomalleihin perustuvasta valvontatyöstä uhkaa jäädä sekavaksi. Tutkimusyhteisöä tarvitaan siis tekemään kokoavia hahmotuksia tulevista prosessimuutoksista ja täydentämään niitä sitä mukaa kun uusia toimivia ratkaisuja ilmenee. Näin toimittaessa seuraavat pilottiprojektit voivat rakentua aikaisemman havaintojen varaan, kunnes tietomallit todella saadaan osaksi jokapäiväistä valvontatyötä. Yhteenvetona tutkimuksen tavoitteiden toteutumisesta voidaan todeta, että: 1. Rakennusvalvontojen tietomallipohjaisen työskentelyn valmiuksien arviointi onnistui tutkimuksessa. Yhteistyökumppaneina olleet rakennusvalvonnat olivat yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä. Myös kehitys- ja pilottihankkeiden ulkopuolisissa rakennusvalvonnoissa tutkijoiden pyyntöihin on suhtauduttu suopeasti ja usein kehityssuuntaa on pidetty oikeana. Rakennusvalvontojen suhtautuminen tietomallien käyttöön rakennusvalvonnassa on varovaisen positiivista, ja kaivatut toteutukset nojaavat arkirealismiin. Tietomallien käytöstä halutaan kokemusta, mutta niiden laajempaa käyttöönottoa ei koeta realistiseksi ennen kuin standardointi asiat, etenkin arkistoinnin kohdalla on ratkaistu. Toisaalta, standardoinnin viivästyessä tietomalleja ollaan valmiita hyödyntämään yksinkertaisissa tiedonsiirroissa rakennusvalvontojen ulkopuolisiin tietojärjestelmiin, kuten Rakennus- ja huoneistorekisteriin. 2. Tutkimuksessa onnistuttiin tukemaan tietomallipohjaisen työskentelyn käyttöönottoa rakennusvalvonnoissa. Kehitys- ja pilottihankkeisiin osallistuneiden tutkimusosapuolten, yrityskumppaneiden ja rakennusvalvontojen edustajien samanaikainen osallistuminen myös YTV:n osan 14 valmisteluun on ollut keskeistä rakennusvalvontojen tietomalleja koskevan päätöksenteon tukemisessa. BIMCityn yrityskumppaneiden aktiivinen kehitysyhteistyö rakennusvalvontojen kanssa tarjonnut rakennusvalvonnoille hyvän kuvan sekä tietomallien tarjoamista mahdollisuuksista, että niihin sisältyvistä haasteista. Kehitys- ja pilottihankkeissa testatut tiedonsiirron menetelmät ovat osoittaneet tietomallien olevan jo nyt hyödyllisiä rakennusvalvonnan apuvälineitä. 3. Tärkeimmät analyyttiset tulokset kiteytyvät tutkimuksen aikana valmistuneisiin akateemisiin julkaisuihin. LÄHDELUETTELO Arkistolaitos, (2012). SÄHKE-määräykset. www.arkisto.fi. Noudettu 12.12.2012, osoitteesta: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkisen-hallinnon-saehkoeiset-palvelut/saehke-maeaeraeykset/. Arkistoitu versio saatavilla osoitteessa: http://www.webcitation.org/6CqwZWgAi Aro Teuvo, (25.10.2012). Tietomallit ja rakennuslupakäytännöt. 22. liite Eräkaski Mikko, (18.12.2012). [kirjeenvaihto: Eräkaski Mikko]. 1. liite Helsingin Sanomat, (3.12.2007). Järvenpään vanha vehnämylly muuttuu pian asuintaloksi. www.hs.fi. Noudettu 22.1.2012, osoitteesta: http://www.hs.fi/tulosta/HS20071203SI1KA034ze. Arkistoitu versio saatavilla osoitteessa: http://www.webcitation.org/6DrYRYMan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä [HSY], (31.10.2012). Ruskeasannan Sortti-asema valmistuu 2014. www.hsy.fi. Noudettu 17.12.2012, osoitteesta: http://www.hsy.fi/jatehuolto/ toiminta_tilastot/Ruskeasannan_Sortti-asema/Sivut/default.aspx. Arkistoitu versio saatavilla osoitteessa: http://www.webcitation.org/6CyxbiflZ Järvenpään rakennuslautakunta, (11.12.2012). Lupatunnus 12-427-R7. 16. liite Järvenpään rakennusvalvonta, (17.9.2012). Kokouspöytäkirja. 14. liite. Keski-Uusimaa, (11.12.2012). Uudesta myllystä tulee Järvenpään korkein asuintalo. www.keski-uusimaa.fi. Noudettu 17.12.2012, osoitteesta: http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/197830-uudesta-myllysta-tulee-jarvenpaan-korkein-asuintalo. Arkistoitu versio saatavilla osoitteessa: http:// www.webcitation.org/6Cyx1He7T Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut [KRYSP], (16.6.2010). Sähköisen asiointipalvelun työpöytäratkaisu: Vaatimusmäärittely. www.paikkatietopalvelu.fi. Noudettu 18.12.2012, osoitteesta: http://www.paikkatietopalvelu.fi/Raportit/Vaatimusmaarittely_v2.00.pdf. Arkistoitu versio saatavilla osoitteessa: http://www.webcitation.org/6D0Q2PKAQ Martinkauppi Niina, (2013). Rakennuslupaprosessin kehittäminen. Insinöörityö. Metropolia AMK. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255064 Paasiala Pasi, (2012). [kirjeenvaihto: Vastamäki Jouni]. 10. liite Paavolainen Antti, (2013a). Rakennuslupaprosessi Tampereen rakennusvalvonnassa. Kandidaatintyö. TTY. 24. liite Paavolainen Antti, (2013b). Tampereen rakennuslupaprosessin sähköistäminen. Diplomityö. TTY. Saatavilla osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201311181450 Pietilä Ville, (2012). WSP Finland & Vantaan Sorttiasema. ArchMAD-lehti. (2/2012). 11. liite RYM Oy, (2012). BIMCity-työpaketti. www.rym.fi. Noudettu 17.12.2012, osoitteesta: http:// www.rym.fi/tutkimusohjelmat/PRE/bimcity/. Arkistoitu versio saatavilla osoitteessa: http://www. webcitation.org/6CykZOgwq Sälevaara Sampo, (2013). [kirjeenvaihto: Sälevaara Sampo]. 8. liite Urrila Anne, (2013). [kirjeenvaihto: Urrila Anne]. 9. liite Vastamäki Jouni, (29.10.2012). [kuvatiedosto ja kuvaus]. www.facebook.com. Noudettu 17.12.2012, osoitteesta: http://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151213475673726. Arkistoimaton. Vastamäki Jouni, (2012). Tietomalli rakennuslupamenettelyssä. ArchMAD-lehti. (4/2012). 12. liite Vastamäki Jouni, (2013). [kirjeenvaihto: Vastamäki Jouni]. 10. liite LIITELUETTELO 1. Liite: Kirjeenvaihto Eräkaski Mikko 2. Liite: Kirjeenvaihto Hastio Pia 3. Liite: Kirjeenvaihto Holopainen Teemu 4. Liite: Kirjeenvaihto Jäväjä Päivi 5. Liite: Kirjeenvaihto Kulusjärvi Heikki 6. Liite: Kirjeenvaihto Laitinen Jarmo 7. Liite: Kirjeenvaihto Sireeni Jarkko 8. Liite: Kirjeenvaihto Sälevaara Sampo 9. Liite: Kirjeenvaihto Urrila Anne 10.Liite: Kirjeenvaihto Vastamäki Jouni 11. Liite: ArchiMAD-2012-2_bimcity.pdf 12.Liite: ArchiMAD-2012-4_rakennuslupa.pdf 13.Liite: Kotisiilo aloituspalaveri 120917.pdf 14.Liite: Kotisiilo kokouspöytäkirja 120917.docx 15.Liite: Kotisiilo mallin tarkastukset.doc 16.Liite: Kotisiilo rakennuslupa.doc 17.Liite: Lupaprosessi Espoo.pdf 18.Liite: Lupaprosessi Jyväskylä.pdf 19.Liite: Lupaprosessi Lahti.pdf 20.Liite: Lupaprosessi Oulu.pdf 21.Liite: Lupaprosessi KRYSP.pdf 22.Liite: Tietomallit ja rakennuslupakäytännöt hanke-ehdotus 121025.pdf 23.Liite: Yleiset tietomallivaatimukset osa 14, luonnos.pdf 24.Liite: Kandidaatintyö_Antti_Paavolainen.pdf 25.Liite: Rakennnusvalvonta_lainkäyttö_PSM241642.pdf LIITTEET Tämä versio raportista ei sisällä liitteitä, koska tiedot niiden julkaisuoikeuksista ovat puutteelliset. Osa liitteistä, kuten opinnäytetyöt ovat julkisia dokumentteja ja noudettavissa asianmukaisten tahojen verkkosivuilta. PRE-ohjelman osapuollilla on pääsy täydelliseen raporttiin liitteineen ohjelman LumoFlow-portaalissa.