maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä?

Riikka Asa, Heidi Muurinen
MAAHANMUUTTO
TYÖVOIMAN TARPEEN
TÄYTTÄJÄNÄ?
Helsinki 2010
Sisällysluettelo
1. Johdanto..................................................................................................................................... 5
1.1. Metodit........................................................................................................................................................................ 7
1.2. Määritelmät............................................................................................................................................................... 10
2. Maahanmuuttopoliittinen lähestymistapa.................................................................................. 16
2.1. Kansallinen visio vs. politiikka.................................................................................................................................. 16
2.1.1. Hallituksen visio työvoimapulan ehkäisemisestä muuttoliikkeen avulla
17
2.1.2. Onko politiikkaa työvoimapulan ehkäisemisestä maahanmuuton keinoin? 18
2.1.3. Suomen hallituksen visio tilapäisen ja kiertävän maahanmuuton roolista aivovuodon torjunnassa ja kehityksen edistämisessä lähtömaissa 20
2.1.3.1.Työperusteisen maahanmuuttajan paluu kotimaahansa
22
2.1.4. Viimeaikaiset muutokset maahanmuuttopolitiikassa
23
2.2. Lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys........................................................................................................ 24
2.2.1. Lainsäädännöllinen kehys
24
2.2.1.1.Lainsäädännön ohella annettuja ohjeita, suosituksia ja pelisääntöjä
25
2.2.2. Institutionaalinen kehys 25
2.2.3. Työvoimapulan tunnistaminen 29
2.3. Poliittinen keskustelu ja eturyhmien mukanaolo....................................................................................................... 31
2.3.1. Suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon työmarkkinajärjestöjen 31
tasolla 2006–2010
31
2.3.2. Hallituspuolueiden näkemys työperusteisesta maahanmuutosta
35
2.3.3. Työperusteinen maahanmuutto medioissa
36
2.3.4. Dialogi sidosryhmien kanssa paremman politiikan tekemisen varmistamiseksi
38
3. Politiikan täytäntöönpano.......................................................................................................... 40
3.1. Työvoimapulan tunnistamisen mekanismit............................................................................................................... 40
3.2. Tutkintojen/osaamistason arviointimekanismit......................................................................................................... 40
3.2.1. Tutkintojen tunnustamiseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö99 41
3.3. Työperusteinen maahanmuutto ja kotoutuminen..................................................................................................... 42
3.3.1. Kansallisia projekteja kotoutumiseen liittyen 45
4. Tilastot ja trendit . ..................................................................................................................... 46
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
Työlliset 2004–2007108 ............................................................................................................................................. 46
Työperusteinen maahanmuutto 2004–2008109 ........................................................................................................ 47
Maahanmuutto vs. maastamuutto (In-/Out-Flow)112 ................................................................................................ 48
Analyysi: trendit ja kehityskulut . ............................................................................................................................. 49
4.4.1. Työvoiman tarve Suomessa 2010–2025
49
4.4.2. Lyhyen aikavälin ennuste työmarkkinoista
50
4.5. Työntekijän oleskelulupahakemukset....................................................................................................................... 54
4.6. Tilastotieto tilapäisestä ja kiertävästä maahanmuutosta.......................................................................................... 54
4.7. Tilastotiedot laittomasta työvoimasta ja ihmiskaupasta............................................................................................ 55
5. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa . .................................................................................... 57
6. Analyysi ja johtopäätökset ....................................................................................................... 61
6.1.
6.2.
6.3.
6.4.
Ulkomaisen työvoiman tarve.................................................................................................................................... 61
Kohti pysyvämpää maahanmuuttoa......................................................................................................................... 63
Työperusteinen maahanmuutto ja julkinen keskustelu............................................................................................. 64
Jatkotutkimustarpeet................................................................................................................................................ 65
7. Lähteet...................................................................................................................................... 66
8. Tilastoliite.................................................................................................................................. 69
9. Näkökulmia työperusteiseen maahanmuuttoon........................................................................ 77
MAAHANMUUTTO
TYÖVOIMAN TARPEEN
TÄYTTÄJÄNÄ?
4
5
1.Johdanto
Euroopan muuttoliikeverkoston tarkoituksena on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja
vertailukelpoista tietoa lähinnä jo olemassa olevan tutkimustiedon perusteella maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista EU-valtioissa politiikan suunnittelun tueksi Euroopan unionissa. Euroopan muuttoliikeverkoston keskeinen lisäarvo on sen keräämän tiedon analysoiminen ja jakaminen poliitikkojen ja
viranomaisten lisäksi myös laajalle yleisölle.
Tämä julkaisu on koonnos kahdesta Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) vuoden 2010 työohjelman
mukaisesta raportista: Satisfying Labour Shortages Through Migration sekä Temporary and Circular
Migration: Empirical Evidence, Current policy Practise and Future Options in EU Member States.1
Tilapäistä ja kiertomuuttoa koskevaa tutkimusta käsitellään tässä julkaisussa työperusteista maahanmuuttoa koskevin osin.
Satisfying Labour Shortages Through Migration -tutkimus on jatkoa vuoden 2007 EMV raportille
”Conditions of Entry and Residence of Third Country Highly-Skilled Workers in the EU”.2 Tämä tutkimus kattaa kuitenkin kaikki ammattialat ja sisältää myös kokemuksia laman aikana tehtyjen maahanmuuttopoliittisten päätösten vaikutuksista.
Euroopan muuttoliikeverkoston fokuksen mukaisesti tutkimus työvoimapulan ratkaisemista maahanmuuton keinoin keskittyy kolmansien maiden kansalaisiin. Sitä täydentää tilapäistä ja kiertomuuttoa käsittelevä tutkimus”Temporary and circular migration: empirical evidence, current policy practice and future options in EU Member States”. Verkoston tutkimusten kohderyhmänä ovat poliittiset päätöksentekijät,
analyytikot ja tutkijat niin kansallisella tasolla kuin Euroopan unionin (EU) päättävissä elimissä; tutkimusten tarkoituksena on tiedottaa kohderyhmille erilaisista vaihtoehdoista työvoimapulan ehkäisemiseksi
kansallisella tasolla niin pitkän tähtäimen suunnitelmien luomiseksi, kuin vastaamaan taloustilanteen
muutoksiin. Vaikka Suomessa ei olemassa lainsäädännöllistä pohjaa työvoimapulan ehkäisemiseen,
tulevat muiden EU-maiden kansalliset tutkimukset tarjoamaan arvokasta tietoa erilaisten strategioiden
tehokkuudesta työvoimapulan ehkäisemisessä, yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa sekä nostavat
esiin parhaita käytäntöjä kansallisten maahanmuuttopolitiikkojen kuvailun ohella3.
Euroopan muuttoliikeverkoston kansallisten yhteyspisteiden yhtenä merkittävänä tehtävänä on verkostoituminen kansallisella tasolla ja toisaalta vuorovaikutuksen aikaansaaminen eri kansallisten toimijoiden kesken. Tätä tehtävää Suomen yhteyspiste on toteuttanut kerätessään tietoja edellä mainittuja
tutkimuksia varten. Tuodakseen esiin eri näkökulmia työperusteiseen maahanmuuttoon yhteyspiste
on pyytänyt tämän julkaisun oheen kansallisen verkostonsa jäseniltä sekä tutkimuksissa avustaneilta
tahoilta artikkeleita antaen kirjoittajille vapaat kädet tuoda mielipiteensä esiin. Pia Björkbacka ja Riitta
Wärn edustavat Suomen suurimpia keskusmarkkinajärjestöjä (SAK ja EK). Siirtolaisuusinstituutin
tutkimusjohtaja Elli Heikkilä puolestaan on suomalaisen muuttoliiketutkimuksen asiantuntija.
Viranomaisnäkökulmaa edustaa sisäasiainministeriön ylitarkastaja Arja Saarto, joka on omissa jatkoopinnoissaan perehtynyt erityisesti tilapäiseen ja kiertomuuttoon. Käytännön näkökulmaa kotoutumiseen tuo Opteamin suomen kielen kouluttaja Susanna Hart, joka käsittelee artikkelissaan integroivaa
lähtömaakoulutusta pohjana työskentelylle Suomessa.
Raportit löytyvät suomen ja englanninkielisinä Euroopan muuttoliikeverkoston kansallisen yhteyspisteen sivuilta
osoitteessa www.emn.fi/raportit
2
Vuoden 2007 tutkimukset löytyvät osoitteesta: http://emn.sarenet.es/Downloads/prepareShowFiles.do;jsessionid=C0C194 DE21E1B6E7BF168C7A5F531B94?directoryID=113 Suomen osalta tutkimustoiminta käynnistyi toukokuussa 2008 kan
sallisen yhteyspisteen aloittaessa toimintansa Maahanmuuttoviraston yhteydessä.
3
Ulkomaalaislain 70 §:ään on kirjattu seuraava työntekijän oleskelulupajärjestelmän tarkoitus: ”Työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä.”
1
6
7
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut 1980-luvulta lähtien. Maahanmuuttopoliittinen keskustelu kuitenkin keskittyi aivan viime vuosiin saakka pakolaiskysymyksiin etenkin kun pakolaisuus on kautta
aikain muodostanut vain pienen osan maahanmuutosta. Ulkomaisen työvoiman käyttö on kuitenkin
lisääntynyt vasta viime vuosina: ulkomaisen työvoiman osuuden ollessa kuitenkin suhteellisen vähäinen, noin 3% työvoimasta. Tavallisimpia perusteita Suomeen muuttamiselle ovat olleet perhesiteet,
paluumuutto tai pakolaisuus työperusteisen maahanmuuton muodostaessa 5–10 % muuttoliikkeestä.4 Vuonna 2007 noin 3 % toimipaikoista haki ulkomaista työvoimaa, tavallisimmin Virosta ja muista EU/ETA-maista.5 Työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolella; työvoimaan
kuuluvistakin selvästi kantaväestöä suurempi osa työttöminä. Tämä tekijä vähentää maahanmuuton
edullisen ikärakenteen positiivista vaikutusta työvoiman tarjontaan.6 Omalta osaltaan maahanmuuttajien alhaiseen työvoimaosuuteen ja työllisyysasteeseen vaikuttaa Suomessa vallitseva ulkomaalaisia
vieroksuva asenne, vaikka asenteet ovatkin jo pitkään olleet muuttumassa positiivisempaan suuntaan.
Suomalaiset työnantajat ovat nähneet työvoiman tarpeiden ennakoinnin vaikeaksi työmarkkinoiden ja
suhdanteiden vaihtuessa jatkuvasti. Uuden työvoiman rekrytointiin onkin ryhdytty vain tilanteissa, joissa muita vaihtoehtoja ei ole ollut käytettävissä (työvoimapula tietyillä ammattialoilla).7
Tutkimuksen ja tilastoinnin puutteet ovat haaste maahanmuuttopolitiikalle. Tällä hetkellä ei ole olemassa Euroopan tasolla yleiskatsausta tilapäiseen ja kiertävään maahanmuuttoon liittyvään lainsäädäntöön ja ohjelmiin. Tämän julkaisun tarkoituksena on kartoittaa Suomessa käytössä olevia strategioita
työmarkkinoiden tarpeisiin sekä työvoimapulan ehkäisemiseen ja ennakoimiseen, sekä tarkastella näiden ennakointivälineiden ja strategioiden tehokkuutta ja soveltamiskokemuksia etenkin viimeisimmän
laman aikana. Tilapäistä ja kiertävää maahanmuuttoa tarkastellaan ilmiön ymmärtämisen ja kartoittamisen tarkoituksessa.
Tilapäinen ja kiertävä maahanmuutto on herättänyt kansainvälisesti laajaa keskusteltua sen tuomista mahdollisuuksista hallitulle maahanmuutolle kohdemaissa ja kehityksen edistämiselle lähtömaissa.
Sen on nähty palvelevan väestökehityksen kanssa kamppailevien kohdemaiden työmarkkinoiden tarpeita, edistävän lähtömaiden kehitystä maahanmuuttajan palatessa kotimaahansa tuoden mukanaan
osaamistaan ja lähettäessä rahasiirtoja sekä hyödyttävän maahanmuuttajaa itseään. Näin kiertävä
maahanmuutto voisi tehdä mahdolliseksi ”triple-win” -tilanteen. Tilapäistä ja kiertävää maahanmuuttoa
on kuitenkin tutkittu ja tilastoitu Euroopan unionin jäsenvaltioissa vähän ja toistaiseksi aineistojen kerääminen perustuu hyvin pitkälle pysyvän maahanmuuton -malliin.
1.1. Metodit
Tutkimukset tuotettiin Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) Suomen kansallisessa yhteyspisteessä. Tutkimuksia varten kerättiin tietoa tapaamalla maahanmuuttohallinnon eri toimijoita mukaan lukien hallinnonalat, joita työperusteinen maahanmuutto koskettaa. Pääyhteistyökumppaneita politiikan, strategioiden sekä erilaisten hankkeiden selvittämisessä olivat sisäasiainministeriö sekä työ- ja
elinkeinoministeriö mukaan lukien ko. ministeriöiden alaiset virastot ja toimijat. Lisäksi kansallinen
yhteyspiste oli yhteydessä palkansaajien keskusjärjestöihin (SAK8, AKAVA9, EK10 ) sekä itsenäisiin
tutkimuslaitoksiin kuten Siirtolaisuusinstituutti11. Käytännön tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista kerättiin osallistumalla aihepiirin toimijoiden tai projektien seminaareihin (PRIMPTS12, OPTEAM13,
INSITE14). Tilastojen osalta EMV:n kansallinen yhteyspiste teki yhteistyötä Maahanmuuttoviraston,
Tilastokeskuksen, Ulkoasiainministeriön viisumi- ja politiikkaosaston, Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusyksikön sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) kanssa.
Lähteinä tutkimuksia tehtäessä käytettiin työperusteiseen maahanmuuttoon ja Suomessa oleskeluun liittyvään kansallista lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, hallitusohjelmia, valiokuntamietintöjä,
useita Työ- ja elinkeinoministeriön analyyseja, ennusteita ja selvityksiä sekä erilaisten hankkeiden
taustamateriaaleja ja loppuraportteja. Kokonaiskuva poliittisesta keskustelusta alalla muodostettiin
Maahanmuuttoviraston uutisseurannan kautta sekä käyttämällä apuna mm. palkansaajajärjestöjen
keskusliittojen kannanottoja omilla internet-sivuillaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittain useita selvityksiä, analyysejä ja ennusteita koskien
vallitsevaa työmarkkinatilannetta – nämä dokumentit muodostivat merkittävän osan tutkimuksessa
käytetyistä lähteistä. Vuonna 2008 ministeriön analyysisarjassa julkaistiin analyysi ”Kohti työperäistä
maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi (Mika Tuomaala ja Kai Torvi)”.
Analyysiä edelsi vuonna 2004 toteutettu selvitys ”Ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvistä kanavista ja työnantajien palvelutarpeista EURES-työnvälityspalvelun kehittämiseksi”15. Vaikka selvitys tuotettiin EURES-palvelujen näkökulmasta, kartoitti se myös yleisesti työnantajien halukkuutta ja kiinnostusta hankkia työvoimaa ulkomailta sekä palvelutarpeita rekrytointiin liittyen.
Suomessa on vireillä useita hankkeita ja projekteja liittyen työperusteiseen maahanmuuttoon. Suurin
osa hankkeista on ollut ja on EU-komission tai EU:n rakennerahastojen rahoittamia (Euroopan sosiaalirahasto ESR sekä kotouttamisrahasto), mikä rajaa hankkeiden toiminta-alan EU-alueelle kolmansien
maiden sijaan.
www.sak.fi
www.akava.fi
10
www.ek.fi
11
www.migrationinstitute.fi
12
http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/projects/primts.html - Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin projekti
Prospects for Integration of Migrants from ”Third countries” and their Labour Market Situations: Towards Policies and Action
13
www.opteam.fi - Suomalainen yksityisiä rekrytointipalveluja tuottava yritys.
14
http://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=17064&area=7651 INSITE –työperusteisen maahanmuuton tukihanke.
15
Työhallinnon julkaisu 338/2004, Tea Raatikainen.
8
9
4
5
6
7
Sinko ja Vihriälä 2007, s. 53–76. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007.
TEM analyysejä 19/2009. Mika Tuomaala.
Maahanmuuttajista selvästi suurempi osa on parhaassa työiässä kuin kantaväestöstä. Toisaalta ikärakenteen suurta eroa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä selittää myös se, että opiskelijat muodostavat suuren osan maahanmuut
tajaväestöstä. TM analyyseja 2007: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen. Kai Torvi; Sisäasiainministeriö: Maahanmuuton vuosikatsaus 2009.
Työhallinnon julkaisu 338/2004, Tea Raatikainen.
8
Esimerkkejä tutkimuksen aikana käynnissä olleista hankkeista:
Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin PRIMPTS-hanke 12/2008–6/2010 (Prospect for
Integration of Migrants from ”Third Countries” and their Labour Market Situations)16 käsitteli kolmansista maista tulevia maahanmuuttajia yhteistyökumppaneina. Hankeen tavoitteena oli kehittää politiikkamalleja ja toimintatapoja, jotka parantaisivat kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien asemaa
ja estäisivät marginalisoitumista. Hankkeen aikana syvähaastateltiin 16 työperäistä maahanmuuttajaa.
Useimmat tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista kokivat olevansa Suomessa varsin pysyvästi.
Sulkeutuuko Suomi? Kulttuurien välinen vuorovaikutus kohtaamisen areenoilla Monitietei-sessä
tutkimushankkeessa (2008–2010) selvitetään eritaustaisten suomalaisten kokemuksia erilaisilla kulttuurien välisen kohtaamisen areenoilla sekä suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten valmiuksia toimia
ja työskennellä kansallisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa toimintaympäristöissä. Viime kädessä
tavoitteena on kartoittaa koulutustarpeita ja edistää ulkomailta Suomeen muuttavien aktiivista osallisuutta Suomen yhteiskunta- ja työelämässä. Tutkimus tarkastelee kulttuurienvälistä vuorovaikutusta kuudessa erityyppisessä työ- ja opiskeluyhteisössä Helsingin, Joensuun ja Tampereen seuduilla.
Aineiston muodostavat teemahaastattelut, joissa on haastateltu sekä ulkomaalaistaustaisia että kantasuomalaisia samoilta työpaikoilta. Yhteensä haastatteluja on noin 170. Tutkimusta rahoittavat Suomen
Akatemia, Opetusministeriö ja Kuntaliitto.17
INSITE on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tukihanke työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi on toukokuusta 2009 alkaen kartoittanut ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin kenttää alueellisesta näkökulmasta.18 Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka
työnimeksi on vakiintunut INSITE, on osa valtakunnallista kehittämisohjelmaa eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.
Hankkeen tavoitteena on koordinoida kyseisen kehittämisohjelman Uudenmaan alueella toimivien projektien muodostamaa hankekokonaisuutta. Aluetason koordinoinnin ohella tukihanke pyrkii tuomaan
esille työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmaa ja hallinnonalan palvelutarjontaa työperusteisen maahanmuuton kentällä sekä hakemaan toimintamalleja ulkomaisen työvoiman eettiseen rekrytointiin ja työyhteisöön integrointiin.
Lähtökohtana kehittämisohjelman projekteissa on hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman
linjaus työperusteisen maahanmuuton edistämisestä yhtenä vastauksena työvoiman tarjonnan supistumiseen lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Keinoja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi on kuitenkin toistaiseksi kuvannut pirstaleisuus ja ulkomailta rekrytoivien tahojen toimenpiteiden
päällekkäisyys. Julkisen työvoimapalvelun mahdollisuudet osallistua toimintaan ovat myös pitkään olleet rajalliset työperusteisesti maahan muuttaneiden kuuluessa kotouttamislaissa säädettyjen palveluiden ulkopuolelle. INSITE-tukihanke on suunniteltu vastaamaan koordinoinnin tarpeeseen ulkomaisen
työvoiman maahanmuuton kentällä ja sen varsinaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan alueen työnantajat ja työperusteisesti maahan muuttavat henkilöt perheineen.
INSITE:n koordinoimat ESR toimintalinja 4:n projektit toimivat työperusteisen maahanmuuton eri vaiheiden parissa ja ovat kehittäneet erilaisia hyviä käytäntöjä maahantuloprosessin eri vaiheisiin. Jotkut
http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/projects/primts.html
Tutkimuksen toteuttavat 1.1.2008–31.12.2010 Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopiston suo
men kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmä ja Väestöliiton väestöntutkimuslaitos.
18
Kartoituksen Uudenmaan yksityisistä rekrytointipalveluyrityksistä on tarkoitus valmistua syksyllä 2010. Sisäasiainminis-
teriön hallinnoiman MATTO-tukirakenteen alaisia muita projekteja (NSITE-projektin ohella), jotka selvittävät alueensa yksityisten työnvälistyspalveluiden toimintaa ovat Tampereen kaupungin TyöMaa – projekti sekä Varsinais-Suomen ELY-
keskuksen Spurtti-projekti.
9
projekteista keskittyvät esimerkiksi lähtömaakoulutukseen (esim. Innofocuksen Gateway-projekti19).
Amiedun Coping with Finns COFI-projekti20 taas on kehittänyt ”työelämäsertifikaatin” (=osaamissertifikaatti, jonka sisältää keskeisiä asioita suomalaisen työelämän pelisäännöistä sekä suomalaisesta
työlainsäädännöstä).
•Innofocuksen Gateway-projektin toteutusmallissa tuetaan työntekijöitä ja yrityksiä työperusteisen maahanmuuton eri vaiheissa alkaen lähtötilanteen kartoituksesta, rekrytoinnin tueksi tarvittavan valmennuksen räätälöimisestä ja kotoutumisen tukipalvelujen järjestämisestä. Rekrytoiduille järjestetään lähtömaassa suomen kielen, kulttuurin ja suomalaisen työelämän koulutusta, joka sisältää myös perehtymisen
oman ammattialan suomalaisiin käytänteisiin. Koulutus jatkuu Suomessa työn ohella.
Myös työnantajalle ja henkilökunnalle räätälöidään tarvittava koulutus. Projektin
lähtökohtana on, että rekrytointia toteutetaan vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.
•COFI -projektilla haetaan ratkaisua rakennus- ja kiinteistöalan sekä teknologia- ja hoiva-alan työvoimapulaan. Projektin avulla pyritään luomaan oppilaitosten, yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä työperäistä maa-
hanmuuttoa edistäviä toimintamalleja. Keskiössä on työvoiman saannin lisäksi myös työssä viihtymisen näkökulma ja sitä kautta työhyvinvoinnin kysymykset.
Ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja sen haasteita on tutkittu Itä-Suomen työnantajien näkökulmasta
osana ESR -rahoitteista M14-hanketta. M14-hankkeen tavoitteena on edistää Itä-Suomen aktiivisuutta ja vetovoimaisuutta työperusteisen maahanmuuton alueena. Tutkimuksen on toteuttanut Net Effect
Oy. Itäsuomalaiset työnantajat kokevat ulkomaisten työntekijöiden rekrytointiprosessin haasteellisena.
Työnantajat toivoisivat helpotusta mm. käytännön luvanhankintaprosesseihin sekä työntekijöiden harjoittelujärjestelmän kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuoda esiin työnantajien kannalta
konkreettisia kehittämistarpeita, joita toteuttamalla viranomaiset voivat tukea alueen yrityksiä ulkomaisen työvoiman hankinnassa. Tutkimuksessa on haastateltu 30 itäsuomalaista työnantajaa.
Tutkimuksen kirjoittamisessa kohdatut haasteet
Ongelmallista raportin laatimisessa oli tiedon pirstaleisuus ja tilastoinnin puutteellisuus. Työperusteisen maahanmuuton asiantuntemus on jakaantunut sisäasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken vuonna 2008 toteutetun tehtävämuutoksen myötä, jolloin lääni- ja kunta-asiat siirtyivät
sisäasiainministeriöltä valtiovarainministeriölle ja aluekehitysasiat uudelle työ- ja elinkeinoministeriölle.
Tilalle tuli maahanmuuttajien työllisyyteen ja kotouttamiseen liittyviä tehtäviä, jotka yhdistettiin jo aiemmin hoidettuihin ulkomaalaisasioihin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa Suomen yrittäjyyden
ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriö muodostettiin vuoden
2008 alussa kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävien yksiköstä. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii työnvälitystilastoa työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaista: työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista (suurimpana ryhmänä
työttömät työnhakijat) ja työnantajien työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista
sekä lisäksi työvoimapoliittisista toimenpiteistä, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään.
Ulkoasianministeriö vastaa viisumeiden myöntämisestä kausityön osalta ja opetusministeriö kansainvälisestä opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden liikkuvuudesta.
16
17
19
20
http://www.gateway-projekti.fi/
http://www.amiedu.net/cofi/index.html
10
Tiedon pirstaleisuuden lisäksi ongelmalliseksi osoittautui tilastotietojen kerääminen. Tilastokeskuksen keräämiä tilastotietoja työperusteisesta maahanmuutosta on saatavilla kolmen vuoden viiveellä,
kun taas työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastossa ei ole varsinaisesti työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä tietoja. Työnvälitystilastossa tilastoidaan kuitenkin siihen liittyvänä asiana ulko-maiden
kansalaisten lukumääriä jotka ovat tilastointikaudella työnhakijoina tai heistä työttöminä työnhakijoina
työ- ja elinkeinotoimistoissa. Lisäksi ulkomaan kansalaisia koskien on tietoja heidän työnvälityksistä ja
rakenteesta yms. (puolivuosi- ja vuositilastot) ja tehtyjen kotoutumissuunnitelmien lukumääristä (kolmannesvuosittain). Työnvälitystilastosta löytyy joitakin keskeisimpiä lukumäärä tietoja ulkomaalaisia
koskien, mutta ei esim. työttömyysastetta, koska Työnvälitystilastossa on sen laskemiseksi vain työttömien työnhakijoiden lukumäärä, mutta ei tietoa ulkomaalaisten työvoimasta.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tilastopalvelut kerää ulkomaalaiseen työvoimaan liittyvää tietoa maatalouden rakennetutkimuksessa, jonka tiedonkeruussa maatiloilta ja puutarhayrityksiltä kysytään ulkomaisen työvoiman lukumäärä ja tehdyt työpäivät. Ulkomainen työvoima
sisältyy muihinkin kyselyn työvoimatietoihin, mutta niissä ulkomaalaisten osuutta ei eritellä. Yleensä
maatalouden rakennetutkimus toteutetaan muutaman vuoden välein ja sen tiedot kerätään vain osalta
maatiloista. Joka kymmenes vuosi rakennetutkimuksen tiedonkeruu kattaa kaikki Suomen maatilat,
ja tällöin tutkimusta kutsutaan maatalouslaskennaksi. Vuoden 2010 maatalouslaskennan valmistelu
on käynnissä ja sen tiedonkeruu toteutetaan syksyllä 2010 ja talvella 2011. Vuoden 2010 laskentaa
seuraava maatalouden rakennetutkimus toteutetaan vuonna 2013. Ongelmalliseksi maatalouden rakennetutkimuksen hyödyntämisen tekee se, ettei ulkomaalaista työvoimaa käsitellä lukumäärää tarkemmin – esimerkiksi kansalaisuuden mukaan jaoteltuna. (Rakennetutkimuksen hyödyt jäävät siis
viitteelliseksi tarkasteltaessa kausityöntekijöiden määrää Suomessa. )
Kuten yllä mainittu, tutkimusohjeissa edellytetyt tilastotiedot osoittautuivat osin mahdottomiksi toimittaa.
Työllisten määrä tilastoidaan Suomessa vakiintuneesti, sen sijaan maahanmuuton syy kuten työperusteinen maahanmuutto ei ole tilastointiperuste. Työperusteisen maahanmuuton luvuista on saatavissa
osviittaa oleskelulupajärjestelmään jätetyistä hakemuksista, mutta tämäkään ei anna kokonaiskuvaa
maahanmuuton perusteista. On tosiasia että Suomeen hakeudutaan useasti sellaisen oleskeluluvan
turvin, jonka saaminen on työlupaa helpompaa. Tämä vääristää omalta osaltaan työperusteisen maahanmuuton tilastointia. Toisaalta suomalainen tilastointijärjestelmä ei tunne työperusteisen maahanmuuton käsitettä.
1.2. Määritelmät
Työvoimapulaa ja rekrytointiongelmaa on määritelty käytettävissä olon, haun ja työn vastaanottamisen
kriteereillä. Käytettävissä ololla tarkoitetaan työnhakijoiden haettavaksi ilmoitettavaa avointa työpaikkaa, haulla työnhakijoiden etsimistä ja vastaanotolla paikan täyttämistä sopivan hakijan ilmaan-nuttua.
Rekrytointiongelma poistuu kun työnantaja löytää sopivan hakijan ja avoinna ollut paikka täytetään
haun aikana kohdatuista vaikeuksista huolimatta, kun taas työvoimapula on luonteeltaan kestävämpi
koska sopivaa hakijaa ei löydetä eikä paikkaa päästä täyttämään.21
Työntekijän määritelmä: Eurostat viittaa perinteisesti työntekijän määritelmässään direktiiviin
89/391EY22 , jonka mukaan työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnantaja on palkannut,
mukaan lukien myös harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset työntekijät, ei kuitenkaan kotitaloustyöntekijää. Työvoimatutkimuksessaan Eurostat kuitenkin määrittelee työntekijänä tilastoitaviksi henkilöiksi
seuraavat:
21
22
Räisänen ja Tuomala 2007, s. 134,135.
Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja
terveyden parantamisen edistämiseksi työssä.
11
- 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat
ES, UK ja SE(1995-2001); 15–17-vuotiaat työntekijät DK, EE, HU, LV, FI ja
SE (2001 alkaen); 16-74-vuotiaat IS ja NO.
- joka tutkimusjaksolla (viikko) työskentelee vähintään tunnin saadakseen
palkkaa, jonkinlaista hyötyä tai perhettään hyödyttääkseen
- henkilöt jotka eivät tutkimusjaksolla (viikko) olleet töissä mutta jotka olivat työsuhteessa tai yksityisyrittäjiä ja olivat tilapäisesti estyneitä
työskentelemään esimerkiksi sairauden, vuosiloman, kouluttautumisen tai
työtaistelun vuoksi.
Suomen Tilastokeskuksen mukaan palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkansaaja on henkilö, joka
on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat
joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla. Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi,
sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon.
Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.
Kansallinen Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan ISCO-88 luokitusta; tässä raportissa esitetyt tilastotiedot on kuitenkin muodostettu tutkimusohjeissa edellytettyjen luokkien mukaisesti niputtamalla
ISCO-88 pääluokkia tarvittaessa yhteen.
A) korkeasti koulutetut työntekijät (highly skilled workers) – kattaa pääluokat 1, 2 ja 3.
B) ammattitaitoiset (skilled workers) – kattaa pääluokat 4-8
C) muut työntekijät (low skilled workers) – pääluokka 9
D) tutkijat – muodostetaan pääluokasta 2, ryhmästä ISCO-88 1237
(research and development managers)
E) kausityöntekijät – ei saatavilla Suomessa muutoin kuin arvioina
ISCO-88:n pääluokat ovat:
Koodi ja nimike englanniksi ja suomeksi
Ammattitaidon taso
1 Legislators, senior officials and managers ei määritellä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
2 Professionals 4
Erityisasiantuntijat
3 Technicians and associate professionals 3
Asiantuntijat
4 Clerks 2
Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät
5 Service workers and shop and market sales workers 2
Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät
6 Skilled agricultural and fishery workers 2
12
13
Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.
7 Craft and related trades workers 2
Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
8 Plant and machine operators and assemblers 2
Prosessi- ja kuljetustyöntekijät
9 Elementary occupations 1
Muut työntekijät
0 Armed forces ei määritellä
Sotilaat
Euroopan komission määritelmän mukaisesti kiertomuuttajalla voidaan tarkoittaa eri syistä maahan
muuttavia: työntekijöitä, opiskelijoita, työharjoittelijoita ja tutkijoita. Tutkimuksen spesifikaatioissa lähtökohtana käsitteiden – tilapäinen ja kiertävä maahanmuutto – määrittelyssä on kuitenkin kansallinen
lainsäädäntö ja politiikka. Suomessa näitä käsitteitä ei ole yksiselitteisesti määritelty lainsäädännössä,
ja politiikassa puhutaan lähinnä työperusteisesta maahanmuutosta yleisellä tasolla.
Suomen kansallisessa lainsäädännössä tilapäisen maassa oleskelun voidaan tulkita kotikunta
lain 4 §27 mukaan kestävän alle vuoden. Yli vuoden kestävä maassa oleskelu tuo maahanmuuttajalle kotikuntaoikeuden. Tällöin asumisen vakinaisuus osoitetaan vähintään kaksi vuotta voimassa olevalla
työntekijän tai opiskelijan oleskeluluvalla tai vuoden voimassa olevan tilapäisen asuinpaikan perusteella.
Tilapäisen maahanmuuton kestoksi voidaan tulkita myös alle kaksi vuotta kestävä maassa oleskelu. Kansaneläkelaitoksen28 mukaan kolmannesta maasta saapuva maahanmuuttaja pääsee Suomen
sairasvakuutuksen ja työttömyysturvalain piiriin, jos maassa oleskelu kestää yli neljä kuukautta ja
täyttää työssäoloehdon (18h/vko). Muun sosiaaliturvan piiriin pääseminen edellyttää yli kahden vuoden työsopimusta tai muita vakinaista muuttotarkoitusta osoittavia seikkoja. Opiskelutarkoituksessa
Suomeen tulevan ei kansaneläkelaitoksen29 mukaan katsota muuttavan vakinaisesti Suomeen vaan
opiskelu tulkitaan tilapäiseksi maahanmuutoksi. Jos maahanmuuttajalla on opiskelun lisäksi muita
syitä maassa oleskeluun tai olosuhteet maassa oleskelun aikana muuttuvat, voi henkilö päästä Suomen
sosiaaliturvan piiriin.
Ulkomaalaislain 45 §30 mukaan Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle:
1) tilapäistä työntekoa varten;
2) tilapäistä elinkeinonharjoittamista varten;
3) opiskelua varten; taikka
4) jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle.
Tilapäinen ja kiertävä maahanmuutto ovat ilmiöinä vielä vähän tutkittuja ja käsitteiden määrittelyissä
on eroavaisuuksia. Tässä julkaisussa käytetään Suomen kansallisessa lainsäädännössä käytettyjä
määritelmiä, jotka esitellään seuraavaksi. Lisäksi kansallisia käsitteitä verrataan Euroopan muuttoliikeverkoston sanaston määritelmään tilapäisestä maahanmuutosta (temporary migration) ja Euroopan
komission määritelmään kiertävästä maahanmuutosta (circular migration).
Tilapäistä työntekoa varten myönnetään työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa.
Tilapäistä elinkeinon harjoittamista varten myönnetään elinkeinonharjoittajan oleskelulupa.
Tilapäinen työperusteinen maahanmuutto
Suomessa tilapäinen työvoima on jaettavissa karkeasti neljään eri ryhmään: ensinnäkin suoraan suomalaiseen yritykseen palkattuihin työntekijöihin. Toisena ryhmänä ovat Suomen lähetetyt ulkomaisten
yritysten työntekijät sekä vuokratyöntekijät. Kolmantena ryhmänä ovat ulkomaalaiset ammatinharjoittajat ja neljäntenä kausityöntekijät (mm. marjanpoimijat).23
Euroopan muuttoliikeverkoston sanaston24 mukaan tilapäisellä maahanmuutolla tarkoitetaan tietystä syystä tapahtuvaa maahanmuuttoa, jonka on tarkoitus olla tilapäistä ennen paluuta lähtömaahan
tai muuttoa eteenpäin. Haastavaksi kyseisen määritelmän tekee tilapäisyyden määrittely. Nina Von
Hertzen-Oosin et al25. tekemän Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa -tutkimuksen mukaan
tilapäisyydellä voidaan tarkoittaa mitä tahansa, ei-pysyvää oleskelua Suomessa, jonka tarkoituksena
on myös olla tilapäistä. Tämän määritteleminen ajallisesti tilastoiminen on haastavaa.
Valtioneuvoston päätöksen26 mukaan tilapäisen työn käsitettä ei ole lainsäädännössä määritelty. Työn
tilapäisyyttä arvioitaessa lähtökohtana tulee siten olla arkikielen mukainen ymmärrys, jonka taustalla
ovat luvan hakijan antamat tiedot työn kestosta sekä muut asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Työn määräaikaisuus ei yksin merkitse sitä, että työ olisi myös tilapäistä.
Kun ulkomaalaiselle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen
myönnetään tilapäinen oleskelulupa samaksi ajaksi.
Työntekijän oleskelulupa on joko pysyvä tai määräaikainen. Määräaikainen oleskelulupa voi olla jatkuva, joka myönnetään neljäksi vuodeksi tai tilapäinen, joka myönnetään vuodeksi. Suomeen kohdistuva
maahanmuutto on lähtökohtaisesti tilapäistä, sillä ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen
ja myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Jos Suomeen tulon tarkoituksena on esimerkiksi tietty tilapäinen työtehtävä tai opinnot, jotka suoritetaan tiedossa olevassa määräajassa, lupa voidaan
harkinnan mukaan myöntää vuotta lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, ei kuitenkaan yli kahdeksi
vuodeksi. Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi hakea lupaa jatkuvan oleskelun perusteella, jos oleskelun peruste on maassaolon aikana muuttunut. Pysyvän oleskeluluvan voi saada oleskeltuaan maassa
neljä vuotta. Suomessa oleskelun ei kuitenkaan tarvitse olla keskeytyksetöntä. Esimerkiksi tavanomaiset loma- ja muut matkat ovat sallittuja. Hakijan tulee oleskella Suomessa vähintään puolet siitä ajasta,
jonka oleskelulupa on ollut voimassa.31
Suomen ulkomaalaislain3 § tarkoitetaan viisumilla lupaa, jonka perusteella ulkomaalaisen maahantulo ja lyhytaikainen oleskelu sallitaan maahantulon edellytysten täyttyessä. Pelkällä viisumilla on
Kotikuntalaki 1994/201.
Kansaneläkelaitos 2010 a. Työntekijänä Suomessa.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007105557HS?OpenDocument.
29
Kansaneläkelaitos 2010 b. Opiskelijana tai tutkijana Suomessa.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007120653HS?OpenDocument.
30
Ulkomaalaislaki 2004/301.
31
Maahanmuuttovirasto 2010 a. Oleskeluluvan voimassaolo ja lupatyypit.
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2473,2707,2500,2583.
27
Mm. Ruotsalainen 2009.
24
Euroopan muuttoliikeverkoston sanasto 2010.
http://www.emn.fi/files/179/EMN_GLOSSARY_Publication_Version_January_2010.pdf.
25
Von Hertzen-Oosi, Nina; Harju, Henna; Haake, Niina & Aro, Timo 2009: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa.
s. 25-26. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2009. http://www.tem.fi/files/23789/TEM_37_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf.
26
Valtioneuvoston päätös ulkomaalaisen työvoiman käytön edellytyksiä koskevista valtakunnallisista linjauksista 27.10.2005. http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/02_ulkom_tyonteko/linjaukset.pdf.
23
28
14
Suomessa ulkomaalaislain 81 § mukaan oikeus työskennellä ulkomaalaisella, joka tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön
enintään kolmen kuukauden ajaksi. Muuten tilapäistyötä varten tarvitaan oleskelulupa.
Lisäksi Suomessa on vuonna 1999 voimaan tullut laki lähetyistä työntekijöistä32, jossa 1 § mukaan
lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin
Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä
lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja, kun 1)
työntekijä lähetetään yrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan
palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla, 2) työntekijä lähetetään työhön samaan
yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen, tai 3) työntekijä lähetetään työhön toisen yrityksen käyttöön, ja työnantaja on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys.
Lähetetyt työntekijät tulevat siis lähtökohtaisesti tilapäisesti työhön Suomeen.
Ulkomaalaislain 81 § mukaan työntekijä voi työskennellä ilman oleskelulupaa, jos hän tulee suorittamaan toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen vakituisena
työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä, jos
hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn
päätyttyä Suomessa. Tällöin lähetetyt työntekijät eivät näy oleskelulupatilastoissa. Käytännössä myös
lähetettyinä työntekijöinä Suomeen saapuviin työntekijöihin on sovellettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin. Lähetetyn työntekijän lähtömaan lainsäädännössä voi olla määräyksiä, jotka
vaikuttavat hänen työehtoihinsa.
Ulkomaalaislain 72 § mukaan työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee
selvittää työmarkkinoilla jo olevan työvoiman saatavuus sekä huomioida hakijan pätevyys kyseisen
tehtävän täyttämiseen. Työ- ja elinkeinotoimistolle kuuluu työntekoa ja toimeentuloa koskeva harkinta. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee joko myönteisen tai kielteisen osapäätöksen, jonka se toimittaa
Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto tutkii sen jälkeen, täyttyvätkö hakijan muut edellytykset
Suomessa oleskelulle. Jos työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös on myönteinen, eikä hakijan oleskelulle ole yleisiä maahantulon esteitä, Maahanmuuttovirasto myöntää hakijalle oleskeluluvan.33 Näin
ollen työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ei kansallisessa lainsäädännössä riipu ammattialasta tai
osaamistasosta vaan työvoiman saatavuusharkinnasta.
15
Toisessa määritelmän mukaisessa kategoriassa kiertomuutto voi luoda mahdollisuuden kolmansien
maiden kansalaisille tulla Euroopan unioniin työskentelemään, opiskelemaan, harjoittelemaan tai tekemään näitä kaikkia sillä ehdolla, että oleskeluajan päätyttyä he palaavat lähtömaahansa. Kiertomuuttoa
voidaan vahvistaa sallimalla maahanmuuttajille mahdollisuus heidän palattuaan säilyttää oikeus liikkuvuuteen kohdemaan ja lähtömaan välillä. Seuraavaksi Euroopan komission määritelmää käsitellään
suhteessa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.
Kiertomuuttajalla voidaan viitata laajan joukkoon eri syistä Eurooppaan muuttavia siirtolaisia. Ensiksi,
sillä voidaan komission mukaan tarkoittaa Euroopassa työskenteleviä, kolmansista maista saapuneita
kausityöntekijöitä. Suomessa ulkomaalaislain 81 § mukaan oikeus työskennellä ilman oleskelulupaa
on ulkomaalaisella, joka tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi.
Toiseksi, kiertomuuttajalla tarkoitetaan komission määritelmässä kolmansista maista Eurooppaan saapuvia opiskelijoita. Suomessa ulkomaalaislain 46 § mukaan ulkomaalaiselle opiskelijalle myönnetään
tilapäinen oleskelulupa tutkintoon tai tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin taikka, jos siihen on
perusteltu syy, myös muihin opintoihin. Lisäksi oleskeluluvan myöntäminen edellyttää sairaanhoidon
kustannukset kattavaa vakuutusta. Opiskelijan oleskeluluvat myönnetään yleensä vuodeksi tai, jos
opiskelujen kokonaiskesto on vain kaksi vuotta, myös koko ajaksi.
Kolmanneksi, komission määritelmässä kiertomuuttajalla tarkoitetaan kolmansista maista saapuneita opiskelijoita, jotka opiskeluidensa päätyttyä haluavat työskennellä Euroopan unionissa esimerkiksi
työharjoittelijoina kotimaassa vaikeasti saatavan työkokemuksen hankkimiseksi. Suomessa ulkomaalaislain 79 § mukaan Suomessa tutkinnon suorittaneella opiskelijalla on oikeus tehdä ansiotyötä ilman
saatavuusharkintaa. Suomessa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen on mahdollista saada myös
oleskelulupa työnhakua varten. Lupa voidaan myöntää jatkolupana kuudeksi kuukaudeksi.
Neljänneksi, kiertomuuttajalla komission määritelmässä voidaan tarkoittaa kolmansista maista saapuvia tutkijoita, jotka haluavat tehdä tutkimista Euroopan unionin alueessa. Suomen ulkomaalaislain 47 e
§ mukaan tutkijalle myönnetään oleskelupa tieteellisen tutkimukset tekemistä varten, jos hän on tehnyt
tutkimuslaitoksen kanssa edellytetyt ehdot täyttävän vastaanottosopimuksen. Ulkomaalaislain 47 f §
mukaan vastaanottosopimus päättyy, kun tutkija on saattanut tutkimuksensa loppuun.
Kiertomuutto
Kiertomuuton kaksi keskeisintä muotoa Euroopassa on Euroopan komission34 määritelmän mukaisesti Eurooppaan asettuneiden kolmansien maiden kansalaisten kiertomuutto lähtömaihinsa ja kolmansista maista Eurooppaan suuntautuva kiertomuutto. Ensimmäisessä kategoriassa kiertomuutto
tarjoaa Eurooppaan asettuneille kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuuden osallistua toimintaan kotimaassaan samalla säilyttäen asuinpaikkanaan jäsenvaltion. Tähän kategoriaan kuuluvat
määritelmän mukaan esimerkiksi liike-elämän toimijat, lääkärit, professorit ja muut ammattilaiset,
jotka haluavat tukea lähtömaataan tarjoamalla osaamistaan.
Viidenneksi, komission mukaan kiertomuuttajalla tarkoitetaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka
haluavat osallistua kulttuurien välisiin vaihto-ohjelmiin ja muihin aktiviteetteihin kulttuurin, kansalaistoiminnan, koulutuksen ja nuorten toiminnan saralla tai henkilöitä, jotka haluavat suorittaa Euroopan
unionin tavoitteiden mukaista, palkatonta, vapaaehtoistyötä. Suomen ulkomaalaislain 80 § mukaan rajoitettu oikeus tehdä työtä on ulkomaalaisella, jonka oleskelulupa on myönnetty työtä tai työharjoittelua
varten, joka sisältyy valtioiden väliseen sopimukseen tai kansalaisjärjestöjen vaihto-ohjelmaan, jos työ
tai harjoittelu kestää enintään 18 kuukautta.
Tilapäisten ja kiertävien maahanmuuttajien ohella Suomeen tulee lähialueilta rajatyöläisiä, jotka pendelöivät rajan yli työn perässä. Rajatyöläisten määrän myös ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa.
Tilapäisyys voidaan määritellä myös subjektiivisesti työntekijän näkökulmasta tilapäiseksi riippuen hänellä lähtömaahansa olevista siteistä ja aikomuksesta palata.35
Laki lähetyistä työntekijöistä 1999/1146.
Maahanmuuttovirasto 2010 b. Luvan hakeminen. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2473,2707,2500,2507.
34
COM 2007, 248 final
32
33
35
Von Hertzen-Oosi, Nina; Harju, Henna; Haake, Niina & Aro, Timo 2009: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. s.26. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2009. http://www.tem.fi/files/23789/TEM_37_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf.
16
2.Maahanmuuttopoliittinen lähestymistapa
2.1. Kansallinen visio vs. politiikka
Työvoiman maahanmuuttoa edistetään ottamalla huomioon Suomen työvoiman tarve ja väestökehitys
sekä työvoiman lähtömaiden tilanne. Lähtökohtana tulee olla kohdennettu, vastuullinen ja eettisiä periaatteita noudattava rekrytointi, jonka tavoitteena on turvata työvoiman saanti ulkomailta silloin, kun
työvoimaa ei kotimaasta eikä Euroopan unionin alueelta löydy.
Ensisijaisesti työntekijöiden liikkumista edistetään EU-alueella. EU-kansalaisilla ja heidän per-heenjäsenillään on EY-perustamissopimisen mukainen oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. EU-kansalaisiin
rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Myös ulkomaille muuttaneiden
suomalaisten paluumuuttoa kotimaahan tulee edistää samoin kuin ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille valmistumisensa jälkeen.
Suomalaista maahanmuuttokeskustelua hallitsivat pitkään erilaiset kysymykset pakolaisuudesta; turvapaikanhakijoiden oikeuksista sekä kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Vasta viime vuosina huomio on kiinnittynyt työperusteiseen maahanmuuttoon mm. suurten ikäluokkien lähestyvän eläköitymisen myötä. Tilastokeskus on arvioinut maan työikäisen (15-64-vuotiaat) väestön alkavan supistua jo
vuodesta 2010 lähtien.36 Vanhusväestön kasvu lisää hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää, minkä vuoksi
maahanmuutto on alettu nähdä yhtenä osaratkaisuna tulevaisuudessa mahdollisesti uhkaavan työvoimapulan torjunnassa.
Vanhasen II hallituksen ohjelman osaksi liitetty hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma37
sisältää linjauksia työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Hallitusohjelmassa edellytetään
lisäksi, että hallituskaudella laaditaan työvoiman maahanmuuttoa koskeva toimenpideohjelma.
Toimenpideohjelma on tarkentava asiakirja hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luoduille linjauksille.
Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomen tulee harjoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tehdään aikaisempaa tunnetummaksi Suomen vetovoimatekijöitä. Työvoiman
liikkumista koskevaa yhteistyötä tulisi edistää erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen
kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa. Liikkuvuutta tulisi helpottaa yksinkertaistamalla
työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää ja lisäämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja edistämällä heidän työllistymistään. Samalla tulisi estää väärinkäytökset ja ihmiskauppa.
Vanhasen II hallitusohjelmassa edellytetään, että hallituskaudella laaditaan työvoiman maahanmuuttoa koskeva toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriö asettikin hankkeen valmistelemaan toimenpideohjelmaa38 ajalle 3.3.2008–1.12.2008. Vuoden 2008 lopussa hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa
30.4.2009 saakka globaalin talouskriisin vaikutusten huomioimiseksi ohjelmassa. Hankkeen tehtävänä
on ollut päivittää työvoiman maahanmuuton aiemmat linjaukset ja tarvittaessa tuoda esiin muutostarpeet. Ohjelma on laadittu vuosille 2009–2011. Hankkeessa tuli käsitellä myös esitettyjen toimenpiteiden rahoitustarvetta ja selvittää eri rahoituslähteiden mahdollisuudet kustantaa esitettyjä toimenpiteitä.
Lisäksi hankkeen tehtävänä on ollut käsitellä eri viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työ-
Tilastokeskus 2007: Väestöennuste 2007–2040.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Työhallinnon julkaisu 371/2006.
38
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2009.
36
37
17
perusteisen maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä, yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja
eri toimijoiden (työelämän osapuolet, alue- ja alaishallinto, työnantajat, rekrytointifirmat, kouluttajat,
maahanmuuttajajärjestöt jne.) kanssa sekä yhteistyötä lähtömaiden kanssa Euroopan unionissa ja
sen ulkopuolella. Niin ikään ohjelmassa tuli arvioida orientaatiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia jo lähtömaassa, kiireisimpiä toimenpiteitä koskien ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamista,
ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelun ja työntekomahdollisuuksien edistämistä, inkerinsuomalaisten
paluumuuton kohdentamista työmarkkinoiden tarpeisiin, tarvittavan tutkimustiedon kartoitusta aiheesta ja mahdollisten lainsäädännön muutostarpeiden alustavaa kartoittamista.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa todetaan Suomessa tarvittavan jatkossakin sekä
lyhyt- että pidempikestoista työvoimaa. Ulkomailta tapahtuvan rekrytoinnin tulee siten olla tarvelähtöistä, sekä työnantajavetoista. Toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä on käyty keskustelua
mielipiteitä jakavasta, vuoden 2007 hallitusohjelmassa esitetystä, työvoiman saatavuusharkinnasta
luopumisesta ja mahdollisuudesta myöntää ensimmäisen työntekijän oleskelulupa maksimissaan viisivuotiseksi. Esityksen tavoitteena on saada työntekijän oleskelulupajärjestelmä vastaamaan paremmin
tarpeeseen edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja Suomen vetovoimaisuutta sekä lisätä
työmarkkinoilla käytettävissä olevien henkilöiden määrää. Toisaalta keskustelua on herättänyt mahdollisuudet työmarkkinoiden valvontaan.
2.1.1. Hallituksen visio työvoimapulan ehkäisemisestä muuttoliikkeen avulla
Suomen hallitus antoi ensimmäisen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelmansa vuonna 1997.
Silloisessa mahanmuutto-ohjelmassa painottuivat pakolaispoliittiset seikat työperusteisen maahanmuuton ollessa sivuosassa. Ensimmäisen kerran työperusteinen maahanmuutto nousi hallitusohjelman tasolle vuonna 2006, jolloin hallitus vahvisti maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan tarkoituksekseen
edistää työperäistä maahanmuuttoa erityisesti EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista. Väestön
ikääntymisen nähtiin ja nähdään edelleen johtavan työvoiman tarjonnan vähenemiseen ja osaamisen
pelättiin kaventuvan. Hallitusohjelma edellytti laadittavaksi työvoiman maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman, joka tarkentaisi maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luotuja linjauksia.
Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2006 kiinnitettiin huomio erityisesti väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamaan työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Väestö- ja työvoimaresurssien pienentymisen nähtiin johtavan myös työmarkkinoiden alueelliseen erilaistumiseen:
kasvukeskusten ympärille oli jo tuolloin muodostunut työssäkäynnin suuralueita. Osa maaseutualueista taas oli jäänyt yksin tai nivoutunut seudullisiin tai monenkeskisiin työssäkäyntialueisiin. Suomen eri
alueilla on siten erilaiset mahdollisuudet kilpailla työvoimasta ja houkutella yrityksiä. Työmarkkinoiden
toimintaan liittyy myös työvoiman kysyntä.
Maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan työvoiman tulevaan kysyntään vaikuttavat muun muassa
palvelujen merkityksen kasvu toimialarakenteessa, tuotantoteknologian ja työn organisoinnin kehitys,
työn tuottavuuden kasvu sekä se, että elinkeinoelämä aina tavalla tai toisella sopeutuu työmarkkinoiden toimintaan. Myös palvelujen, varsinkin tietovaltaisten palvelujen digitalisointi etenee. Keskeinen
yritysten sopeutumiskeino on toimintojen strateginen sijoittautuminen. Myös palveluja voidaan enenevässä määrin sijoittaa ulkomaille. Yritysten sijoittautumispäätöksiin vaikuttavat työvoiman saatavuuden
ohella myös muut tekijät, kuten markkina- ja kilpailutilanne.
18
Taloudellisen korkeasuhdanteen aikana annetussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ennakoitiin
työvoiman saatavuusongelmien lisääntymisellä olevan osaltaan vaikutusta yritysten investointipäätöksiin sekä yritysten perustamiseen ja toimintojen säilyttämiseen Suomessa. Suomeen muuttavat
ulkomaalaiset työntekijät, elinkeinonharjoittajat ja myöhemmin mahdollisesti työmarkkinoille sijoittuvat henkilöt, kuten opiskelijat, voisivat siten onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myötä muodostaa merkittävän työvoimavaran39. Ohjelman mukaan työperusteisen maahanmuuton avulla voitaisiin
myös laajentaa Suomen osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla uhkaa kaventaa.
Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja monikulttuuristuminen heijastuu usein yritteliäisyyden ja innovatiivisuuden lisääntymisenä. Samanaikaisesti työperusteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisen
kanssa tulee tehostaa eri keinoin olemassa olevien työvoimaresurssien käyttöä.
19
tiongelmista sekä toimipaikan ulkomaisista työntekijöistä sekä työvoiman palkkaamisesta ulkomailta.
Analyysien pohjalta TEM:ssä on myös arvioitu liittymiä ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän
kehittymiseen. Ministeriön laatimat ennusteet ovat makrotason ennusteita, jotka kuvaavat tulevia kehitystrendejä ja jotka vaikuttavat myös koulutuspoliittisiin ratkaisuihin.44
Toisin kuin monissa muissa EU-maissa Suomessa ei ole käytössä työvoiman tai elinkeinoharjoittajien maahanmuuttoa koskevia kiintiöitä. EU-kansalaisten liikkuvuutta ei Suomessa rajoiteta lainkaan.
Suomessa ei myöskään ole käytössä uusimpia EU-jäsenmaita koskevia työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittavia siirtymäjärjestelyjä.
2.1.2. Onko politiikkaa työvoimapulan ehkäisemisestä maahanmuuton keinoin?
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vuonna 2007 työvoiman maahanmuuton edistäminen yhteistyössä lähtömaiden kanssa nostettiin yhdeksi hallituskauden
tavoitteista. Koska maahanmuuttopoliittinen ohjelma ei määritellyt eri yhteistyömuotoja tai niiden käyttämistä käytännössä, näitä selvittämään perustettiin Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa – hanke. Sittemmin työvoiman maahanmuuton edellytyksiä on selvitetty vuoden 2008 aikana useissa poikkihallinnollisissa kehittämishankkeissa. Muita sisäasiainministeriön
vetämiä hankkeita olivat Työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistus, Työvoiman maahanmuuton
toimenpideohjelma45 ja Harmaan talouden torjuntaa koskeva hanke46. Aihetta ovat sivunneet myös
monet muut hankkeet kuten kotoutumista, ihmiskaupan torjumista sekä metropolipolitiikkaa koskevat
hankkeet. Työvoiman maahanmuuttoa on kehitetty myös Euroopan sosiaalirahaston kauden 2007–
2013 tukemissa hankkeissa.
Kuten aiemmin mainittu, Suomen maahanmuuttopolitiikka lähtee tarveperusteisesta rekrytoinnista.
Talouden kehitys on vaikuttanut työvoiman maahanmuuton tarpeeseen määrällisesti ja ammattialoittain. Vuonna 2009 työntekijän oleskelulupia on myönnetty puolet vähemmän kuin vuonna 200841.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa42 kiinnitetään huomiota toimenpideohjelman
laatimisen aikana muuttuneeseen taloustilanteeseen. Toimenpideohjelman mukaan työmarkkinatilanteet monimutkaistuvat tulevaisuudessa ja kohtaanto-ongelma tulee olemaan keskeinen haaste.
Toimeenpanoehdotuksissa esitetään, että työvoiman tarvetta yleensä pyritään selvittämään ja ennustamaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta sekä tilastointia kehittämään eri viranomaisten välillä.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman47 yhtenä lähtökohtana on, että työmarkkinoilla on
tarvetta jatkossa lyhytaikaiseen rekrytointiin suhdannehuippujen tasaamiseksi ja kausityön tarpeisiin.
Toimenpideohjelmassa tiedostetaan, että työvoiman tarve voi vaihdella aloittain ja alueittain. Liikkuvuuden
lisääminen nähdään keskeisenä kohtaanto-ongelman vähentämiselle. Toimenpideohjelman mukaan
Suomeen kaivataan niin lyhytaikaista kuin pysyvää työvoiman maahanmuuttoa. Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten toivotaan pysyvän maassa suurimman hyödyn saamiseksi pitkäaikaisesta perehdytysprosessista. Toimenpideohjelmassa ei kuitenkaan tarkemmin käsitellä tilapäistä ja kiertävää
maahanmuuttoa työvoiman kysynnän ennakoinnin näkökulmasta.
Mika Tuomaalan ja Kai Torvin43 analyysissa ulkomaisen työvoiman tarpeesta on arvioitu suuren osan
Suomeen suuntautuvasta työvoimamuutosta olevan tilapäistä ja pysyvän maahanmuuton osuuden
oleva vain 5-10 % ulkomaalaisten nettomuutosta. Työperäistä maahanmuuttoa ei nähdä ratkaisuna
rekrytointiongelmiin kaikilla aloilla. Työvoiman tarpeen muodostuminen tietyille ammattialoille määräytyy maassa jo asuvan väestön hakeutumisesta eri ammatteihin. Näin ammattialojen houkuttelevuus,
palkkaus ja arvostus vaikuttavat työvoiman tarpeeseen tulevaisuudessa.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman toimenpide-ehdotuksia toteuttaa mm. sisäasi-ainministeriön maahanmuutto-osaston vetämä MATTO-hanke joka jatkuu aina ohjelmakauden 2013 loppuun
saakka. Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen tehtävänä on yhdistää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
työvoiman maahanmuuton edistämisen kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus luomalla projektien
ja lähimpien toimijoiden välinen tiivis yhteistyöverkosto. Tukirakenne jakaa verkostossa tietoa, antaa
tukea, tarjoaa koulutusta ja kannustaa toimijoita. Tukira-kenne hankkii myös eri toimia tukevia palveluita, tutkimuksia ja selvityksiä tukemaan kokonaisvaltaista kehittämistä. Projektilla edistetään työvoiman
maahanmuuttoa luomalla Suomelle kansallinen vetovoimastrategia, kehittämällä yhteistyötä lähtömaiden kanssa, kehittämällä ulkomaisen työvoiman rekrytointikäytäntöjä ja sen tarvitsemia palveluja sekä
luomalla opastusjärjestelmä niiden tulosten pohjalta, joita saadaan kehittämisohjelmaan kuuluvilta
hankkeilta. Parhaita käytäntöjä ja kokemuksia hyödyntäen kehitetään toimenpiteitä tukemaan työnantajia ulkomailta rekrytoinnissa.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattiin vuonna 2007 samoin huoli väes-tön
ikääntymisen aiheuttamasta työvoiman tehokkaan kohdentamisen tarpeesta. Työperusteinen maahanmuutto nähdään myös hallitusohjelmassa ratkaisuna niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseen, joihin
kotimainen työvoima ei riitä. Hallitusohjelman mukaan työperusteista maahanmuuttoa tulee edistää ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve. Pääkaupunkiseudulle,
Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuutto-alueille tulee ohjelman mukaan laatia yhdessä
valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi.40
Työ- ja elinkeinohallinto on yksi keskeisistä toimijoista työvoiman maahanmuuton kysymyksissä.
Työmarkkinatilannetta kuvaavien ennusteiden lisäksi se vastaa työmarkkinoiden toimivuudesta, työelämän kehittämisestä ja maahanmuuttajille annetuista kotouttamispalveluista TE-toimistoissa. Työ- ja
elinkeinoministeriö laatii vuosittain ennusteita työvoiman rakenteen ja työvoimavarantojen kehittymisestä erilaisilla kehitysurilla sekä skenaarioita työvoiman kysynnän kehittymisestä eri toimialoilla ja
alueilla. Ministeriön toteuttamissa työnantajakyselyissä on kysytty työnantajien kokemista rekrytoin-
Opiskelijat ovat tälläkin hetkellä ryhmä, jossa tapahtuu eniten lupaperusteen muutoksia ensimmäisen luvan päättymisen jälkeen. Pääsääntöisesti lupaperusteeksi muuttuu työskentely Suomessa.
40
Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma s. 22.
41
Maahanmuuttovirasto 2010 c. Oleskeluluvat vuonna 2009.
http://www.migri.fi/download.asp?id=Mamun+tilastoanalyysi+2009;1551;{590DE241-246A-4AA1-B47D-278D0C319C6F}.
42
Ibid.
43
Tuomaala, Mika & Torvi, Kai 2008: Kohti työperäistä maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi. s.20. TEM analyyseja 9/2008. http://www.tem.fi/files/20688/Ulkomaalaisen_tyovoiman_tarve.pdf.
39
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2009.
Sisäasiainministeriö asetti hankkeen valmistelemaan hallitusohjelman mukaista työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa ajalla 3.3.2008–1.12.2008. Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 30.4.2009 saakka globaalin talouskriisin
huomioimiseksi ohjelmassa. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2009.
46
SM023:00/2006.
47
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf.
44
45
20
Työvoiman maahanmuuttoa edistää omalta osaltaan tammikuussa 2009 valmistunut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia48 vuosille 2009–2015. Strategian luomisesta vastasi opetusministeriö yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja
Suomessa jo olevien maahanmuuttajien koulutus nostettiin valmistuneessa strategiassa kiireellisten
tehtävien joukkoon.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti helmikuussa 2009 HYVÄ-hankkeen49 jonka tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saaminen hyvinvointialalla. Hanke jatkuu 28.2.2011 saakka. Hanke keskittyy
niihin työ- ja elinkeinohallinnon vastuulla oleviin keinoihin, joilla voidaan parantaa hyvinvointipalvelujen
työ- ja elinkeinopoliittisia edellytyksiä. Näitä ovat työvoima-, yritys- ja innovaatiopalvelut, työelämän
kehittämispalvelut sekä aluekehittämisohjelmat. Hankkeen puitteissa on tarkoitus tarkastella myös julkisen sektorin kansainvälisen rekrytointipalvelun roolia ja tehtäviä ulkomailta rekrytoitaessa. Lisäksi
on päätetty selvittää mahdollisuus perustaa sosiaali- ja terveysalan eri toimijoita yhteen kokoava kv.
rekrytoinnin valtakunnallinen verkosto osana HYVÄ-hanketta.
2.1.3. Suomen hallituksen visio tilapäisen ja kiertävän maahanmuuton roolista aivovuodon torjunnassa ja kehityksen edistämisessä lähtömaissa
Kiertomuuton katsotaan olevan mahdollista hyödyttää kohdemaata, lähtömaata ja maahanmuuttajaa
itseään. Kohdemaiden nähdään hyötyvän saadessaan työvoimaa ilman kotoutumisen haasteita. Vielä
kehittyvät lähtömaat hyötyvät siirtolaisten lähettämistä tuloista sekä mukanaan tuomista tiedoista ja taidoista. Kiertomuuttaja itse hyötyy saadessaan työtä, tuloja ja kokemusta. Kiertomuuton mahdollisuuksia toimeentulon tarjoamiselle kansainvälisille siirtolaisille ei ole maahanmuuttopolitiikassa kiinnitetty
huomioita. Sen sijaan työntekijän oleskeluluvan myöntämisen ehtona on, että yksilön toimeentulo on
turvattu50.
Lähtömaan kanssa tehtävä yhteistyö aivovuodon torjumiseksi ja kehityksen edistämiseksi lähtömaassa on huomioitu Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa51. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman
3. politiikkalinjauksessa asetetaan tavoitteeksi lisätä ”työvoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden
kanssa”. Yhteistyön tavoitteena on hallitun maahanmuuton edistäminen ja Suomeen rekrytoinnin tukeminen. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa nostetaan myös esiin aivovuodon kielteiset vaikutukset
lähtömaalle ja toisaalta myös aivokierron tuomat mahdollisuudet. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman
31. politiikkalinjauksen mukaan ”tarkastellaan maahanmuuttokysymyksiä kokonaisvaltaisesti kehityspoliittisesta näkökulmasta tavoitellen sitä, että Suomen, kyseisen kehitysmaan ja maahanmuuttajan
itsensä edut toteutuvat”. Toimenpiteinä esitetään maahanmuuttokysymysten parempaa huomioimista kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Lisäksi toimenpiteinä esitetään kehityskysymysten johdonmukaista käsittelyä monenkeskisessä yhteistyössä ja EU-politiikassa, sekä Suomeen suuntautuvan
muuttoliikkeen eri ulottuvuuksien selvittämistä kehittyvissä lähtömaissa.
21
Sisäasiainministeriö asetti 11.2.2008 hankkeen selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman
maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa ja perusti tätä tarkoitusta varten poikkihallinnollisen työryhmän. Työryhmässä olivat edustettuina sisäasiainministeriön lisäksi ulkoasiainministeriö,
opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtionvarainministeriö.
Työryhmän tehtävänä oli selvittää, millaista yhteistyötä viranomaiset voisivat tehdä kolmansien maiden
kanssa ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttäisi
viranomaisilta Suomessa ja Suomen ulkomaan edustustoissa.52
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa -hankkeen työryhmän53
mukaan kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva työvoiman liikkuvuusyhteistyö ei tarjoa työmarkkinatilanteiden nopeisiin muutoksiin vastaavaa joustavaa järjestelmää. Koska sopimuksen solmiminen
toisen valtion kanssa on raskas prosessi ja rekrytointitarpeet saattavat vaihdella nopeasti, työryhmä
päätyi suosittelemaan ensisijaisesti jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä ja keveitä, helposti
liikuteltavia tukitoimia niihin maihin, joista rekrytoidaan jo merkittäviä määriä työntekijöitä Suomeen.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö54 on kehityspoliittisessa strategiassaan määritellyt työ- ja elinkeinohallinnon roolia kahden- ja monenkeskisessä kehityspoliittisessa yhteistyössä. Strategian mukaan
työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut työvoiman maahanmuutossa vastuulliseen ja eettisiä periaatteita noudattavaan kohdennettuun rekrytointiin, josta hyötyy niin lähtö- kuin kohdemaakin.
Keskeisenä pidetään työelämän pelisäännöistä tiedottamista jo lähtömaassa. Strategiassa linjataan,
että työ- ja elinkeinohallinto keskittyy kehityspoliittisissa toimissaan yhteiskunnallisilta, taloudellisilta
ja sosiaalisilta olosuhteiltaan jo vakiintuneisiin maihin, joihin on jo ennestään olemassa toimivat yhteistyösuhteet. Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii ulkoasiainministeriön kanssa tekemään 2–4 kehitysmaan
kanssa yhteistyöpöytäkirjoja, joissa sovitaan työ- ja elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä. Esimerkkimaina
ehdotetaan esimerkiksi Tansaniaa, Vietnamia, Pohjois-Afrikan maita.
Sisäasiainministeriön työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman55 mukaan lähtökohtana ulkomailta rekrytoinnille tulisi olla, että toiminta ei vaaranna lähtömaan yhteiskunnallisen kehityksen kannalta keskeisiä sektoreita. Lisäksi työvoimamuuton edistämisen lähtökohtana on, että lähtömaiden
kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot
lähtömaiden kanssa -hankkeen suositusten mukaisesti hallinnollisesti kevyisiin rakenteisiin. EUmaiden lisäksi Suomeen on rekrytoitu työntekijöitä lähialueilta Venäjältä ja Ukrainasta sekä KaakkoisAasiasta. Kahdenvälisissä sopimuksissa on toimenpideohjelman mukaan hyvät ja huonot puolensa.
Valtionhallinnon katsotaan kuitenkin olevan tarkoituksenmukaisempaa tukea rekrytointia hallinnollisesti kevein ja määräaikaisin järjestelyin, jotka toteutettaisiin esimerkiksi Suomen edustustojen kautta.
Yhteistyötä voisi toteuttaa virkailijavaihto-ohjelmien tai muiden, esimerkiksi projektivaroin toteutettujen,
työntekijöiden liikkuvuutta edistävien ja helpottavien hankkeiden kautta. Myös esimerkiksi koulutus- ja
oppilaitosyhteistyö ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi voisi toimenpideohjelman mukaan todennäköisesti olla kumpaakin osapuolta palvelevaa yhteistyötä.
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa –hankkeen loppuraportti.
Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2008.
http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/A9AF8FF1470F65D4C22574DB004DB30D/$file/312008.pdf.
53
Ibid.
54
Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön
julkaisuja 66/2009. http://www.tem.fi/files/25490/tem_66_09_web.pdf.
55
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf.
52
Opetusministeriön julkaisuja 2009:21.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulujen_kansainvalistymisstrategia_2009_2015.html?lang=fi
49
http://www.tem.fi/index.phtml?s=3124 sekä http://www.tem.fi/index.phtml?94319_m=98680&s=3144
50
Ulkomaalaislaki 2004/301 3 §.
51
Maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006. Työhallinnon julkaisu 2006/371.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/10_muut/mamu_ohjelma19102006.pdf.
48
22
23
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa -hankkeen loppuraportissa56 ja työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa57 esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö
asettaa työryhmän määrittelemään julkisen kansainvälisen työvoimapalvelun tehtäviä ja kehittämään
yhteistyötä EU/ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoitaessa. Työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2009 perustama työryhmä pohtii julkisen palvelun roolia kansainvälisessä rekrytoinnissa ja antaa ensimmäisen
mietintönsä aiheesta marraskuussa 2010.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa58 esitetään lisäksi, että sisäasiainministeriö puolestaan valmistelee toimenkuvaa ja rahoitusta työntekijällä Suomen edustustoihin maahanmuuton
kannalta keskeisissä maissa. Sisäasiainministeriössä pysyvä yhdyshenkilötoimintaa työryhmä, jonka
yhtenä tehtävänä on hahmottaa yhdyshenkilöiden tehtäväkenttää sekä pitää aktiivisesti yhteyttä ulkoasiainministeriöön. Lisäksi toimenpideohjelmassa ehdotetaan, että sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö selvittävät pilottiprojektien mahdollisuutta esimerkiksi hankerahoituksella kausiluonteisten alojen työnantajien kanssa työntekijöiden tulokanavien vakiinnuttamiseksi nykyistä järjestelmällisemmiksi. Kausityöntekijöiden kohdalla ulkoasiainministeriö kuitenkin
pyrki ohjaamaan ”vuonna 2009 erityisesti luonnonmarjojen poimijoita ulkomailta rekrytoivia työnantajia
hakemaan tarvitsemansa työvoiman lähialueilta ja Euroopan unionin alueelta, jotta poimijoiden luonnonolojen säätelemät ja siten epävarmat ansiot eivät kuluisi suuriin matkakustannuksiin ja aiheuttaisi
velkaantumista”.
Opetusministeriö korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa59 esitetään toimenpiteeksi ”korkeakoulujen yhteistyöverkostojen rakentamista nousevien talouksien ja kehitysmaiden kanssa valtiollisten
viranomaisten välisten yhteistyöpöytäkirjojen ja muiden joustavien järjestelyjen avulla”.
2.1.3.1.
Työperusteisen maahanmuuttajan paluu kotimaahansa
Vapaaehtoisen paluun tukeminen ja kehittäminen on sisäasiainministeriön hallinnonalan vastuulla.
Ministeriön alaiseen maahanmuuttovirastoon on perustettu paluukysymyksistä vastaava ja niitä linjaava
työryhmä ministeriön vastatessa paluupolitiikan kehittämisestä ja paluuseen liittyvästä sääntelystä.
Suomen paluumuuttopolitiikka ei sisällä erikseen paluudimensiota työperäisiä maahanmuuttajia koskien. Valtion maksaman paluuavustuksen piiriin pääsevät valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tällä
hetkellä vain pakolaisaseman omaavat sekä kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saava henkilöt jotka
haluavat vapaaehtoisesti palata kotimaahansa.
Suomen paluumuuttopolitiikkaa on viimeksi linjattu vuonna 1997. Tuolloin hallituksen maahanmuuttoja pakolaispoliittiseen ohjelmaan kirjattiin vapaaehtoisen paluumuuton osalta seuraavasti:
•Jokaisella pakolaisella tulee olla oikeus palata kotimaahansa ja saada siihen taloudel-
lista tukea.
•Myös tilapäistä suojelua saavien osalta tuetaan paluumuuttoa olosuhteiden salliessa. Ko. henkilöitä ei ole tarkoitus kotouttaa Suomeen, vaan sen sijaan tukea heidän paluu-
valmiuksiaan tavoilla, jotka edistävät heidän tietojaan ja taitojaan sekä työllistymis- ja toimeentulomahdollisuuksiaan kotimaassa.
•Lasten ja nuorten koulunkäynti on turvattava tilapäisen suojelun aikana.
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa –hankkeen loppuraportti.
Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2008.
http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/A9AF8FF1470F65D4C22574DB004DB30D/$file/312008.pdf.
57
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf.
58
Ibid.
59
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi.
56
Tammikuussa 2010 alkaneen hankkeen, “Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa”, on
tavoitteena perustaa kattava ja toimiva vapaaehtoisuuteen perustuva kolmansien maiden kansalaisten paluujärjestelmä Suomeen. Hankkeen toteuttajana on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n
aluetoimisto Helsingissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa.60 Kolmivuotiseksi tarkoitettua
hanketta rahoittavat Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto. Hanke on suunnattu pakolaisaseman, toissijaista suojelua tai tilapäistä suojelua saaneille henkilöille mukaan lukien henkilöt joilla
on jatkuva oleskelulupa tai pysyvä oleskelulupa edellä mainituin perustein. Myös turvapaikkahakemuksensa peruuttaneet sekä kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat saada hankkeelta
tukea.
Mikäli henkilö hyväksytään hankkeen piiriin, on hänen mahdollista saada tukea Suomessa tapahtuviin
matkoihin lentokentälle; matkaan Helsingistä kotimaahan; mahdollisiin matkoihin kotimaassa sekä uudelleenkotoutumistukea.
2.1.4. Viimeaikaiset muutokset maahanmuuttopolitiikassa
Nopeasti edennyt ja laajentunut talouden globaali kriisi muutti dramaattisesti tilannetta myös Suomen
työmarkkinoilla loppuvuodesta 2008. Alkuvuoden talouskasvu kääntyi syksyllä taantumaksi, mikä johti
tuhansien ihmisten lomautuksiin ja irtisanomisiin erityisesti teollisuudessa. Oleskelulupien hakeminen
kolmansista maista tuleville työntekijöille väheni oleellisesti loppuvuodesta. Samoin on arvioitu tuhansien lyhyissä työsuhteissa olleiden työntekijöiden palanneen Euroopan unionin alueelle töiden loputtua
erityisesti rakennuksilla. Pitkään jatkuessaan heikentynyt taloustilanne aiheuttaa äkillisiä ja jatkuvia
rakennemuutoksia työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä, millä on vaikutuksensa myös asenteisiin ulkomaalaisia ja ulkomaalaista työvoimaa kohtaan. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa työmarkkinatilanteet ovat entistä monimutkaisempia ja on yhä vaikeampaa sovittaa yhteen toisten ammattialojen
työllisyysongelmia ja toisten rekrytointiongelmia.
Talouden taantuman vaikutuksia on arvioitu myös muissa työvoiman maahanmuuttoa koskevien toimenpiteiden valmistelussa. Sen johdosta työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevaa lakiesityksen
viemistä eduskunnalle siirrettiin eteenpäin alkuperäisestä aikataulusuunnitelmasta, jonka mukaan
se oli tarkoitus esitellä eduskunnalle syysistuntokaudella 2008. Tästä syystä toimenpideohjelmaankaan ei sisälly työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistus eikä tarkentavia toimenpide-ehdotuksia sen mukanaan tuomien muutosten toteuttamiseksi ja niistä tiedottamiseksi, niin kuin alun perin
suunniteltiin. Hallituksen esitys Ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteriä koskevan lain muuttamiseksi työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevin osin annettiin eduskunnalle loppuvuodesta 2009.61
Valiokuntavalmisteluun esitys eteni helmikuussa 2010 ja edelleen lausuntokierrokselle mm. työmarkkinajärjestöille, sekä asianomaisille ministeriöille ja viranomaisille.
Esityksessä ehdotetaan nykyisenkaltaisesta työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista, jolloin kaksivaiheisesta lupaprosessista luovutaan ja jatkossa Migri myöntää sekä ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan että jatkoluvan. Yhteisön kansalaisten suosituimmuusasema edellyttää, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen liittyneiden valtioiden sekä Sveitsin kansalaisilla ja
alueella laillisesti oleskelevilla, työntekoon oikeutetuilla kolmansien maiden kansalaisilla on etuoikeus
hakeutua avoimiin työpaikkoihin. Tästä johtuen työntekijän oleskeluluvan myöntäminen edellyttäisi,
että työnantaja on ensin yrittänyt rekrytoida työvoimaa Euroopan unionin alueelta, Euroopan talousalueelta sekä Sveitsistä ja esittää tästä tarvittavan selvityksen Migrille. Uudistuksen mukaan vain työntekijä itse voi laittaa hakemuksen vireille. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 aikana.
Edellytyksenä kuitenkin on, että ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA) on
ennen voimaantuloa otettu Maahanmuuttovirastossa käyttöön.
60
61
www.vapaaehtoinenpaluu.fi
Hallituksen esitys 269/2009vp.
24
25
Sisäasiainministeriö asetti 17.2.2010 hankkeen ulkomaalaislain muuttamiseksi koskien erityisosaajien maahantuloa ja oleskelua.62 Erityisosaajadirektiivin (Blue Card) täytäntöönpanemiseksi tarvittavan
ulkomaalaislain muutoksen valmistelu on aloitettu sisäasiainministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2011, mikä merkitsee käsittelyn siirtymistä uudelle
Eduskunnalle. Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanon ollessa valmisteluvaiheessa, ei julkista keskustelua aiheesta ole juuri ollut. Alustava tulokulma valmistelulle on ollut, ettei nykyistä erityisosaajia koskevaa järjestelmää hankaloitettaisi.
Myös voimassa olevaan kansalaisuuslakiin63 on ehdotettu muutoksia työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Ehdotuksen mukaan kansalaisuuteen edellytettävää asumisaikaa lyhennettäisiin
viiteen vuoteen nykyisestä kuudesta vuodesta, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa.
Lisäksi kansalaisuuden voisi jatkossa saada neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen, jos henkilö
osoittaa osaavansa hyvin suomen tai ruotsinkielen. Säännöksellä kannustettaisiin maahanmuuttajia
hankkimaan kielitaito ja siten edistettäisiin myös Suomeen kotoutumista. Esityksen mukaan puolet
Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta laskettaisiin mukaan kansalaisuuteen edellytettävään asumisaikaan. Tähän asti vain jatkuvaluonteisella oleskelulla on ollut merkitystä asumisaikaa laskettaessa.
- työehtosopimusten ja lakien, työterveyshuoltosopimuksen ja tapaturmavakuutuksen nähtävänä pito työpaikalla
•varmistaa ja valvoa työnteettäjän vastuulla olevien asiakirjojen säilytys
Työnteettäjän velvoitteet
•tilaajavastuulain 5 § mukaiset velvoitteet sopijaosapuolia kohtaan
•työnteettäjän tiedonsiirtovastuut työnantajaa kohtaan
•työnteettäjän valvontavastuut työnantajaa kohtaan
•asiakirjojen säilytys valvontaviranomaisia sekä sopijaosapuolia varten
Työnantajan velvoitteet
•tilaajavastuulain 5 § mukaiset velvoitteet sopijaosapuolia kohtaan
•laki lähetetyistä työntekijöistä (säädös 1146/1999)
•ulkomaalaislaki (säädös 301/2004) (73 §, 74 §, 10 luku)
•työturvallisuuslaki (säädös 738/2002) (yritysten henkilötunnisteet työpaikoilla)
•työterveyshuoltolaki (säädös 1383/2001) (työterveyshuoltosopimus)
•työsopimuslaki (säädös 55/2001) (työsopimus, palkkalaskelma ja palkanmaksu)
•työaikalaki (säädös 605/1996) (työtunnit, ylityöt, korvaukset työaikakirjanpitoon)
•vuosilomalaki (säädös 162/2005) (vuosilomakirjanpito ja vuosilomakorvaus)
•tapaturmavakuutuslaki (säädös 608/1948) (tapaturmavakuutus)
•laki työsuojeluvalvonnasta (säädös 44/2006) (työsuojelupäällikkö ja –valtuutettu)
•yhdenvertaisuuslaki (säädös 21/2004) (syrjinnän kielto)
•valtioneuvoston asetus työntekijöiden työterveyskortista rakennustyössä (1176/2006)
•laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (säädös 1233/2006) (sopijaosapuolten tietojen selvittäminen)
•työehtosopimukset (työehdot ja työsopimus, irtisanomisajat jne)
•työntekijän ohjaaminen verotoimistoon verotuksen selvittämiseksi
•EU-ETA-kansalaiset ohjattava poliisilaitokselle rekisteröimään oleskeluoikeutensa Suomessa, jos oleskelu tai työnteko kestää yli 3 kuukautta.
•työnantajan tai tämän edustajan on pidettävä työntekijöistä työaikakirjanpitoa, vuosilo-
makirjanpitoa sekä palkkakirjanpitoa (lakisääteisiä).
Yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämisen ohella esityksen tavoitteena on opintonsa Suomessa suorittaneiden ulkomaalaisten aseman parantaminen. On toivottavaa, että Suomeen saapuu jatkossakin
ulkomaalaisia opiskelijoita ja että he voivat sijoittua työmarkkinoille Suomessa. Ulkomaalaiset opiskelijat
ovat voimavara, joka voi muuntua Suomessa vaikuttaviksi osaajiksi ja täyttää tulevaa työvoiman tarvetta. Ulkomaalainen, jonka kotoutuminen Suomeen alkaa jo opiskeluvaiheessa sitoutunee helpommin
suomalaisiin työmarkkinoihin kuin ulkomaalainen, jolla ei ole jo muodostuneita siteitä Suomeen.64
2.2. Lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys
2.2.1. Lainsäädännöllinen kehys
Ulkomaisen työvoiman maahantuloa kolmansista maista sääntelee Suomessa ulkomaalaislaki
(301/2004). Ulkomaalaislain muutoksista sekä kehittämisestä vastaa sisäasiainministeriö. Maahantuloa,
oleskelua sekä maasta poistamista sääntelee ulkomaalaislaki (301/2004). Työs-kentelyehtoja puolestaan säännellään työsopimuslaissa65 (55/2001).
Ulkomaalaista työvoimaa palkattaessa toimeksiantajaa, työnteettäjää sekä työnantajaa koskevat useat eri säädökset, joiden noudattamista valvotaan osin jo työntekijän oleskelulupaa haettaessa työehtoja tarkasteltaessa.66
Toimeksiantajaa koskevia velvoitteita ovat
•tilaajavastuulain 5 § mukaiset velvoitteet sopijaosapuolia kohtaan
•toimeksiantajan tiedonsiirtovastuut työnteettäjää kohtaan
-työn teettäjä ja työnantajat noudattavat Suomen työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä
http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/D954E9197B573C0EC22576CE0042A7C8
Kansalaisuuslaki 359/2003. www.finlex.fi
64
Sisäasiainministeriön tiedote 10.6.2010:
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/8B89DEE47819A504C225773E0032A060
Hallituksen esitys 80/2010 vp kansalaisuuslain muuttamisesta on edennyt perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
65
Ammattiyhdistysliikkeiden yhdessä työnantajapuolen kanssa neuvottelemat työehtosopimukset määrittelevät kunkin ammattialan minimipalkan, työajat sekä lomat. Sopimusten määrittelemiä palkkatasoja on noudatettava niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin työntekijöiden kohdalla. Solmitut työehtosopimukset koskevat kaikkia alan työntekijöitä ja työnantajia – myös niitä jotka eivät kuulu liittoon. Tätä kutsutaan yleissitovuudeksi, joka edellyttää riittävää määrää tietyn alan jäseniä liitossa.
66
Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri 15.8.2008
62
63
2.2.1.1.
Lainsäädännön ohella annettuja ohjeita, suosituksia ja pelisääntöjä
•Henkilöstöpalveluyritysten eettiset pelisäännöt
http://www.ek.fi/henkilostopalveluyritysten_liitto/ulkomaiset_tyontekijat/index.php
•Tehyn maahanmuuttoa koskevat linjaukset ja Euroopan sairaala- ja terveydenhoi-
tosektorin työmarkkinaosapuolten (EPSU ja HOSPEEM) eettisen rekrytoinnin menet-
telytapasäännöt
2.2.2. Institutionaalinen kehys
Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa, kotouttamista ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta. Sisäasiainministeriö myös edustaa Suomea maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Ministeriö
huolehtii maahanmuuttoasioihin liittyvän toiminnan yhteensovittamisesta hallinnonalojen välillä.
Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa sekä tulosohjaa Maahanmuutto-virastoa.
26
Sisäasiainministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia maahanmuuttoasioissa yhdessä
muiden ohjaavien viranomaisten kanssa. Lisäksi sisäasiainministeriö huolehtii hallinnonalan laillisuusvalvonnan järjestämisestä.
Valtioneuvosto ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa ja -hallintoa hallitusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden
ja valtioneuvoston hyväksymien periaatepäätösten avulla.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri vahvistaa osana sisäasiainhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaa maahanmuuttohallinnon keskeiset toiminnan painopisteet, päätoimintalinjat ja tulostavoitteet.
Maahanmuuttohallinnon määrärahat sisältyvät sisäasiainministeriön talousarvioehdotukseen.
Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee yksittäisiä henkilöitä koskevia ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä
asioita. Maahanmuuttovirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä, asukasrekisteriä ja pakolaisrekisteriä.
Maahanmuuttoviraston keskeisimmistä hankkeista sovitaan sisäasiainministeriön maahanmuuttoosaston ja Maahanmuuttoviraston välisissä tuloskeskusteluissa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maahanmuuttoyksiköt hoitavat alueellisesti maahanmuuttoon, kotouttamiseen ja hyviin etnisiin suhteisiin liittyviä tehtäviä.
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla myös Rajavartiolaitos ja poliisi hoitavat maahanmuuttoasioita. Rajavartiolaitos vastaa rajavalvonnasta ja osallistuu ulkomaalaisvalvontaan. Rajatarkastusviranomainen päättää eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä rajalla ja rajalla
käännyttämisestä.
Poliisi valvoo ulkomaalaislain noudattamista ja toimii ulkomaalaislupaviranomaisena. Paikallispoliisi
vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia,
myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työlainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä. Tällaisia lakeja
ovat mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työehtosopimuslaki, vuorotteluvapaalaki, opintovapaalaki sekä palkkaturvalaki. Myös
henkilöstön osallistumisjärjestelmiä eli yhteistoimintaa yrityksissä, hallintoedustusta ja henkilöstörahastoa koskevat lainsäädäntöasiat valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu yhdessä sisäasiainministeriön kanssa työvoiman maahanmuuton määrien ja rakenteen
seuranta sekä seurannan välineiden kehittäminen.
Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti, yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Työntekijöiden työehtoja määrittelevät työlainsäädännön lisäksi mm. eri alojen työehtosopimukset. Työlainsäädännön valvonta kuuluu suurelta osin sosiaali- ja terveysministeriön alaisille
työsuojeluviranomaisille.
Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu Euroopan Unionin työlainsäädännön ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten valmisteluun. Ministeriö tukee ja arvioi tutkimusten avulla mm. työlainsäädännön
valmistelua ja seurantaa.
27
Ulkoasiainministeriö vastaa viisumipolitiikasta. Suomen ulkomaan edustustot myöntävät viisumeita
ja vastaanottavat kansalaisuusilmoituksia sekä oleskelulupahakemuksia.
Opetusministeriön tehtävänä on kehittää maahanmuuttajakoulutusta eri koulutusasteilla.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat myös maahanmuuttajien kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä
sekä uskontoa koskevat asiat.
Opetushallitus vastaa maahanmuuttajien koulutusasioista ja ulkomaalaisten tutkintojen tunnustamisesta.
Työ- ja elinkeinotoimistot huolehtivat tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kotoutumisen kannalta keskeisestä palvelukokonaisuudesta,
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja tuesta.
Kunnalla on omalla alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille.
Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa,
yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu on
myös kansallinen ihmiskaupparaportoija.
Työmarkkinakeskusjärjestöt
•SAK Ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
•STTK Ry Toimihenkilökeskusjärjestö
•AKAVA Ry Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö
•EK Elinkeinoelämän keskusliitto
Työntekijä- ja työnantajaliitot vastaavat edustamiensa ammattialojen työehtosopimuksista. Työehtosopimuksella määritellään palkat, työajat ja lomat. Lisäksi työehtosopimusmääräyksillä vaikutetaan työntekijöiden työoloihin ja mm. työssä jaksamiseen. Työmarkkinajärjestöt ovat myös aktiivisesti
mukana työaikoja, työoloja ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämisessä.
Jäsenliittojensa kansainvälisestä edunvalvonnasta huolehtimaan perustettiin vuonna 1996 FIP-SU,
joka on julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys. FIPSUn jäsenjärjestöt edustavat kaikkia kolmea
palkansaajakeskusjärjestöä: SAK:ta, STTK:ta ja AKAVA:a. Yhteensä FIPSU edustaa noin 500 000
julkisen alan työntekijää.67
Työsuojeluviranomaiset ja poliisi
Ulkomaalaisen työnteon ja ulkomaalaisella työvoimalla luvallisen työn teettämisen lainmukaisuutta valvovat työsuojeluviranomainen ja poliisi. Ulkomaalaislain 86 §:n 2 momentin mukaan työsuojeluviran-
67
http://www.fipsu.com/ FIPSUn jäsenliittoja ovat: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL; Julkis- ja yksityisalojen toimihen
kilöliitto JYTY; Palkansaajajärjestö Pardia; Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer; TEHY; tekniikka ja Terveys KYN ry: Akavan Erityisalat; Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
28
omaisen on ilmoitettava poliisille, mikäli on todennäköisiä syitä epäillä rikoslaissa tarkoitettua luvatonta
ulkomaalaisen työvoiman käyttöä, ulkomaalaislain 185§ tarkoitettua ulkomaalaisrikkomusta tai saman
lain 186 §:ssä tarkoitettua työnantajan ulkomaalaisrikkomusta.
Julkiset työnvälityspalvelut
Suomen työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamista työvoimapalveluista on säädetty laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Työvoimapalveluiden tarkoitus on em. lain 4 §:n mukaan edistää työvoiman
työhönsijoittumista siten, että työnantaja saa tarjottuun työpaikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa
olevan työntekijän ja työntekijä työtä, jota hän parhaiten kykenee tekemään. Työvoimapalvelulain mukaan huomioon tulee kuitenkin ottaa työvoiman yli rajojen tapahtuvan liikkuvuuden aiheuttamat tarpeet
(lähinnä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset). Kuitenkin kansainvälisiä työnvälityspalveluita on tarjolla työnantajille lähinnä EU- ja ETA-valtioista haettavien työntekijöiden kohdalla, joilla
on oikeus saapua Suomeen hakeakseen työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työvoimapoliittista harkintaa.
Työ- ja elinkeinotoimistoille hallintolain (434/2003) nojalla kuuluva neuvontavelvollisuus kattaa kaikki
työntekoa varten myönnettävät luvat –myös ne joiden myöntämiseen työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole
toimivaltaa (viisumi, elinkeinoharjoittajan oleskelulupa, tavallinen oleskelulupa). Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävänä on antaa ulkomailta työntekijöitä hankkivalle työnantajalle käytettävissä olevia
tietoja kulloinkin kyseessä olevan maan työntekijöistä. Koska työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole velvollisuutta tällaisen tiedon keräämiseen ja tietojen saaminen perustuu Eures-verkoston kautta saataviin
tietoihin muiden viranomaiskontaktien ohella, ei työ- ja elinkeinotoimistoilla ole todellisia edellytyksiä
tarjota tietoja ulkomailla olevista työntekijöistä.68
Vastaavasti ulkomaalainen työnhakija on oikeutettu Suomessa työvoimapalveluihin. Yleinen, kaikkia ulkomaalaisia työnhakijoita koskeva oikeus kansainvälisiin työnvälityspalveluihin ulottuu tiedottamiseen
ja neuvontaan liittyen Suomessa työskentelevältä ulkomaalaiselta vaadittavista luvista sekä niiden
myöntämisen edellytyksistä ja suomalaisista työmarkkinoista. Työnvälityspalveluja annetaan kuitenkin työvoima-asetuksen 6 §:n 2 momentin perusteella vain rajatulle joukolle ulkomaalaisia. Asetuksen
mukaan ulkomaalaisen tulee työnvälityspalveluja saadakseen joko a) Suomen kansalainen; b) sopimusvaltion kansalainen (käytännössä EU- ja ETA-maiden kansalaiset); c) saanut oleskeluluvan suomalaisen syntyperän perusteella; tai d) edellä mainittujen perheenjäsen.69
Yksityiset työnvälityspalvelut
Yksityiset työnvälitys- ja työvoiman vuokrauspalvelut ovat lisääntyneet viime vuosina70. Yhtenä
syynä yksityisten työnvälityspalveluiden lisääntymiseen voitaneen pitää julkisten työvoimapalveluiden kansainvälisen työnvälitystoiminnan keskittymistä EU- ja ETA-maihin. Yksityisiä työnväli-
Työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyysosasto asetti kesäkuussa 2009 työryhmän kansainvälisen työnvälityksen kehittämi-
seksi. Työryhmän tehtävänä on mm.
• määritellä julkisen työhallinnon rooli ja tehtävät työvoiman maahanmuutossa
• määritellä yhteiset toimintatavat kansainvälisessä rekrytoinnissa yhdessä yksityisten
henkilöstöpalveluyritysten kanssa
• suunnitella kansainvälistä rekrytointia tukevia toimintamalleja, palveluja ja kehittämishankkeita eri
toimijoiden yhteistyönä
• toimia EURES-ohjausryhmänä
• ohjeistaa ulkomaisten työpaikkailmoitusten julkaisemisesta mol.fi-sivuilla
69
Kts. lisää Sorainen 2007, s. 47 ss.
70
Vuonna 2008 henkilöstövuokrausalan yritysten kautta työllistyi noin 32 000 työntekijää henkilötyövuosiksi muutettuna – mikä vastasi noin prosenttia kokonaistyövoimasta (Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL).
29
tyspalveluja Suomessa säännellään osin työvoimapalvelulailla (1295/200). Työvoimapalvelulain
4 luvun 8§:n 2 momentin mukaan yksityinen työvoimapalvelu ei saa periä maksua71 työnvälityksestä.
Työnvälityspalvelun on noudatettava tasapuolisuutta ja puolueettomuutta eikä se saa tarjota työhön
alaikäistä työvoimaa.
Yhteisprojektit eri viranomaisten kesken
Suomi on toteuttanut yhdessä lähialueiden viranomaisten kanssa työvoiman liikkuvuuteen liittyviä yhteistyöhankkeita72. Konkreettinen rekrytointihyöty näissä liikkuvuusprojekteissa on kohdistunut luonnollisesti kumppanuusyrityksiin koska julkisen vallan rahoittamissa lähialuekoulutusohjelmissa tapahtuva
työskentely tapahtuu työvoimakoulutuksen piirissä ja on siten työharjoittelua, on tällainen työnhakija
vapautettu työluvan hakemisesta. Työnteko edellä mainitussa tilanteessa on mahdollista ulkomaalaislain 80 §:n 1mom 4 kohdan nojalla.
2.2.3. Työvoimapulan tunnistaminen
Suomessa ei ole olemassa säänneltyjä ennustamismekanismeja työvoimapulan ehkäisemisestä maahanmuuton keinoin, eikä sellaista ole tällä hetkellä suunnitteilla. Työperäistä maahanmuuttoa kuten
muutakin maahanmuuttoa säännellään ulkomaalaislailla, joka määrittelee perusteet maahantulolle,
maassa oleskelulle sekä maasta poistamiselle. Samalla lailla säädetään myös ulkomaisen työntekijän
perheenyhdistämisoikeudesta.
Työvoimapulan seurantaa on maassamme tehty jo vuosia, sen sijaan ennakointimenetelmiä alettiin
kehittää vasta vuonna 2008. Pitkällä aikavälillä työvoimapulan (tai tarkemmin työvoimatarpeen) ennakoinnista vastaa Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). VATT on tehnyt ensimmäisen
pitkän aikavälin ennusteen73 vuoden 2010 alussa. On huomattava, että ennakointimenetelmät eivät ole
suoraan maahanmuuttoon liittyviä, koska työvoimaa on Suomessa saatavilla.
Työvoimatarpeen (työvoimapula) ennakointimenetelmää kutsutaan työvoimamenetelmäksi, jonka
avulla pyritään ennakoimaan työvoimatarpeissa tapahtuvia määrällisiä muutoksia johtaen ne työelämän tarpeista. Suomessa työvoimamenetelmää on sovellettu etenkin koulutustarpeiden ennakoinnissa. Menetelmää arvioitiin 1960-luvun lopulla koulutustarpeen ennakoinnin välineenä. 1970-luvulla
ammatillisen koulutuksen pitkän aikavälin mitoitussuunnittelua tehtiin valtioneuvoston asettamassa
koulutuksen tavoiteohjelmatoimikunnassa ja myöhemmin opetusministeriössä toimineessa koulutussuunnittelun neuvottelukunnassa. 1970-luvulla arvioissa otettiin ensimmäistä kertaa huomioon
myös työvoiman poistumatiedot. Tätä varten opetusministeriön suunnittelusihteeristö kehitti menetelmää edelleen ja käytti sitä useiden koulutetun työvoiman tarve-ennusteiden tekemiseen. 1990-luvulla tunnetuiksi tulivat työvoimamenetelmää soveltavat Mitenna- ja MARE –mallit (Maakuntien
ammattirakennemalli), joiden avulla ennakoidaan työvoima- ja koulutustarpeita. Sittemmin on seutukuntien ja kuntien ennakointityön avuksi luotu vielä pelkistetympi ammattirakennemalli (KARE).
68
Työnvälityksen maksukiellon rikkominen on kriminalisoitu rikoslain (39/1889) 47 luvun 6 §:n 1 momentissa. Seu-
raamuksena maksukiellon rikkomuksesta on sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
72
Esimerkiksi Interreg-hanke Suomen ja Venäjän välillä, Pohjoiskalotin työmarkkinoista Barentsin työmarkkinoihin – projekti sekä erilaisia Cross Border – yhteistyöhankkeita.
73
Vatt-tutkimuksia 154: http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/855
71
30
Mitenna-mallissa74 lähtökohtana ovat toimialaennusteet. Tausta-aineistona käytetään tilastotietoja
sekä erilaisia ammatti- ja osaamistarpeiden muutoksia ennakoivia tutkimuksia ja selvityksiä. Tämän
jälkeen laskentamallin avulla tuotetaan laskelmia työvoiman kysynnän muutoksista, työvoimapoistumista, koulutuksen aloittajatarpeista, suoritettavista tutkinnoista ja koulutetun työvoiman tarjonnasta.
Analysoinnin ja tulkinnan kautta laskennalliset tulokset muutetaan ammatillisen koulutustarpeen ja työvoiman ennakointitiedoksi.
Maakuntien ammattirakennemalli (MARE) perustuu työvoimamenetelmään. Mallin soveltamisen ydin on
laadullisessa ennakoinnissa, mikä tarkoittaa toimintaympäristön muutosten ennakointia perustuen megatrendeihin ja niiden taustalla oleviin heikkoihin signaaleihin. Samoin mallissa tunnistetaan olemassa
olevien tavara- ja palvelutuotteiden sekä tuotantoprosessien elinkaaret, sekä keskitytään tulevaisuuden
tekemiseen ja työllistymispotentiaalien (rekrytointistrategia) tunnistamiseen innovaatioiden kautta.75
Ennustamismekanismeja ovat luoneet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä
työ- ja elinkeinoministeriö. ELY-keskuksen alaisuudessa toimivia ennakointipalveluja ovat VarsinaisSuomen tutkimus- ja ennakointipalvelu sekä Pirkanmaan76 ennakointipalvelu. Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu77 on vuodesta 2002 lähtien tarjonnut tutkittua ja tulkittua tietoa elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehityksestä maakunnassa ja seutukunnissa. Palvelu on kohdennettu
ELY-keskuksen ja työvoimahallinnon ohella myös muille alueellisille organisaatioille, oppilaitoksille ja
yrityksille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
Avoimena ja maksuttomana palveluna se on kaikkien käytettävissä. Painopiste on erityisesti työmarkkinoiden ja avaintoimialojen muutosten lyhyen aikavälin ennakoinnissa.
Lyhyellä aikavälillä osalla ELY-keskuksia on käytössä ns. ammattibarometri. Tämän ammattibarometrin käyttöä TEM yrittää laajentaa kaikkiin TE-keskuksiin, sillä silloin TEM voisi hyödyntää barometritietoja paremmin valtakunnantason suunnittelussaan. Ammattibarometria alettiin laatia vuoden 2008
keväällä. Malli on saanut vaikutteita mm. Ruotsissa kehitetyistä malleista. Ministeriössä on seurattu
ammattibarometrin kehittelytyötä ja sen käytön laajenemista. Nyt ammattibarometrin käyttö on laajentunut siten, että keväällä 2010 barometrin laatii jo lähes 40 TE -toimistoa seitsemän ELY -keskuksen
alueella. Mukana ovat Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan, Kainuun, Pirkanmaan
ja Varsinais-Suomen maakunnat. Ammattibarometrit laaditaan eri ELY -keskuksissa 2–3 kertaa vuodessa.
Ammattibarometri kertoo keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja
työvoiman saatavuusnäkymistä. Näin voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä ei. Tietoja hyödynnetään monessa TE – toimiston asiakaspalvelutehtävässä sekä mm. ammatillisen koulutuksen suunnittelussa. Ammattibarometrit on laadittu alueellisesti TE -toimistojen ja ELY -keskusten yhteistyönä.
Ammattibarometrin laatimistyön käynnistävät TE -toimistot, jotka arvioivat oman asiantuntemuksensa
perusteella noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä noin puoleksi vuodeksi eteenpäin. TE-toimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamaansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työvoima- ja koulutustarvetutkimushaastatteluissa (TKTT) ja Yritysharava-haastatteluissa saataviin yritysten näkemyksiin, työnantajakäynteihinsä sekä PK -yritysbarometrin, työnantajahaastatteluiden ym. barometrien tuottamaan
informaatioon.
Lisätietoa Mitenna-mallista kts. Opetushallitus: Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus. http://www.oph.fi/julkaisut/1999/ammatillinen_koulutus_2010
75
Lisätietoa MARE-mallista kts. http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/ennakoinnin_sahkoinen_tietopalvelu_ensti/mene
telmat/tyovoimamenetelma_ja_sen_sovellutukset/mare
76
http://www.pirkanmaanennakointipalvelu.fi/ (ESR-rahoitteinen ennakoinnin kehittämishanke 1.1.2009–31.12.2011)
77
Varsinais-Suomen työmarkkinoita ja toimialojen kehitystä koskeva suhdannetieto on koottu Luotain.fi – verkkopalveluun. Maksuton ja jatkuvasti päivittyvä palvelu tarjoaa reitin maakunta- ja seutukuntatasoiseen ennakointiaineistoon.
31
Ammattibarometrin avulla saadaan varsin kattava ja tarkka kuva työvoiman kysynnän ja tarjonnan
tilanteista eri alueilla ja eri ammateissa. Menetelmä on monessa suhteessa parempi kuin nyt toteutettu vaikeasti täytettävien työpaikkojen selvitys. Rekrytointiongelmakyselyllä saadaan tietoa vain niistä ammateista, joissa hakijoista on pulaa, kun taas ammattibarometrissa tulee toinenkin puoli esille
(ammatit joissa on liikaa hakijoita tai joissa tilanne on tasapainossa).
Eri ministeriöiden tekemää ennakointityötä tehostamaan asetettiin 20.11.2007 Valtioneuvoston ennakointiverkosto78. Valtioneuvoston ennakointiverkosto on ministeriöiden välinen yhteistyöelin ja tiedonvaihdon foorumi tulevaisuuden ennakointiin liittyvissä kysymyksissä. Tulevaisuuden ennakoinnilla
tarkoitetaan järjestelmällistä ja osallistavaa prosessia, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa sekä laaditaan perusteltuja kuvia ja visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Kaikki
ministeriöt tekevät omaa hallinnonalaansa koskevaa ennakointityötä. Ministeriöiden ennakointi palvelee mm. hallinnonalan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä valtioneuvoston päätöksentekoa.
Valtioneuvoston ennakointiverkostossa tuodaan yhteiseen käsittelyyn hallinnonalojen ennakointityön
tuloksia. Valtioneuvoston kanslian asettaman verkoston toimikausi kestää hallituskauden loppuun.
Siinä on jäseniä kaikista ministeriöistä ja sen puheenjohtajuus kiertää ministeriöiden kesken.79
2.3. Poliittinen keskustelu ja eturyhmien mukanaolo
2.3.1. Suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon työmarkkinajärjestöjen
tasolla 2006–2010
Suomen hallituksen ensimmäisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnos kirvoitti80 vuonna 2005
keskustelua palkansaajajärjestöjen taholta. Mm. STTK, AKAVA ja SAK ilmaisivat huolensa väestön
ikääntymisen mukanaan tuomasta työvoimapulasta, jonka vuoksi maahan tulisi houkutella ammattitaitoista työvoimaa. SAK korosti tuolloin, ettei maahanmuuton lisääminen voi olla pääasiallinen ratkaisu
Suomen työllisyyshaasteisiin. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyysaste oli vuonna 2005
vain 43 prosenttia, minkä vuoksi SAK muistutti maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassakin ollutta linjausta siitä, ettei maahanmuuttopolitiikka saa heikentää maassa jo asuvien työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä. SAK piti tuolloisen ohjelmaehdotuksen heikkoutena sitä, että ohjelmassa käsitellään liian
vähän ulkomaisen työvoiman tilapäistä työskentelyä Suomessa.
Suomalaiset työmarkkinajärjestöt antoivat 16.3.2006 yhteisen kannanoton työperusteiseen maahaanmuuttoon liittyen. Kannanoton mukaan Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä eli työperusteista maahanmuuttoa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa – ei korvaamaan sitä. Tätä mieltä ovat työmarkkinajärjestöt AKAVA, EK, Kirkon työmarkkinalaitos KT, SAK, STTK
ja VTML yhteisessä kannanotossaan suomalaisten työyhteisöjen monikulttuurisuuden kehittämiseksi.
Kannanotossa työikäisten määrän arvioitiin vähenevän vuoteen 2030 arviolta 300 000 hengellä.
Hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva talouskasvu uhkaa hiipua, ellei Suomi ajoissa vastaa ikääntymisen
haasteeseen. Vaikka työttömänä olevien suomalaisten ja täällä jo asuvien ulkomaalaisten nopeampi
ja tehokkaampi työllistyminen sekä työurien pidentäminen ovat avainasemassa, tarvitaan myös lisää
ulkomaisia työntekijöitä.
Työmarkkinajärjestöt haluavat vaikuttaa yhteistuumin siihen, että suomalainen yhteiskunta ja työyhtei-
74
http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/ennakointiverkosto/fi.jsp
Lisää ennakoinnista Opetushallituksen ylläpitämässä sähköisessä ennakointipalvelussa Enstissä:
http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/ennakoinnin_sahkoinen_tietopalvelu_ensti/menetelmat
80
Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa 19.10.2006.
78
79
32
söt asennoituisivat myönteisemmin maahanmuuttajiin. Työelämän kansainvälistyminen on välttämätöntä ja tärkeä keino menestyä globaalissa kilpailussa. Syntyperästään riippumatta työyhteisön kaikkia
jäseniä tulisi arvostaa ja suvaita tasavertaisena henkilönä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet
kuin muillakin työyhteisön jäsenillä. Työnantajien on puolestaan noudatettava Suomen lainsäädäntöä,
jonka peruslähtökohtana on, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia työehtoja ja
työehtosopimuksia.
Työmarkkinajärjestöt edesauttavat suotuisan asenneilmaston muodostumista työpaikoilla ja sitoutuvat torjumaan ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja suoranaista rasismia. Järjestöt toteuttavat syksystä
2006 alkaen esimiehille ja luottamushenkilöille suunnatun yhteisen tiedotus- ja koulutushankkeen, jolla
edistetään hyviä etnisiä suhteita työpaikoilla.
Taloudellisen nousukauden 2008 aikana ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden määrä kasvoi Suomessa
nopeasti. SAK piti Suomen väestön ikääntyessä työvoimapulan ennakointia sinänsä järkevänä, mutta
painotti olevan tärkeää erottaa toisistaan tulevaisuuden ja nykypäivän työvoimantarpeet, jotta ei luoda vääriä kuvitelmia mahdollisuuksista saada työtä Suomessa juuri nyt. Työvoimaa ei pitäisi houkutella
Suomeen pelkästään siksi, että pelätään tulevaa työvoimapulaa. Edelleen SAK totesi ulkomaisia työntekijöitä käytettävän usein halpatyövoimana. Erityisen ongelmallisia ovat olleet ravintola-, siivous-, rakennus- ja metallialat sekä marjanpoiminta. Ratkaisuna mahdolliseen tulevaan työvoimapulaan SAK
näki maahanmuuttopolitiikan keskittymisen Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllistämiseen: vuonna 2008 viidennes maahanmuuttajista oli työttömänä. Edelleen SAK:n mukaan aidot työvoimapulasta
johtuvat rekrytointiongelmat ja työpaikan ominaisuuksista johtuvat ongelmat on erotettava toisistaan.
Moniin töihin löytyisi myös suomalainen ammattiosaaja, jos tarjolla olisi kokoaikatyötä ja pysyviä työsuhteita, työ olisi rytmitetty paremmin ja siitä maksettaisiin kohtuullisen toimeentulon takaava palkka.
SAK esitti huolensa siitä, että erityisesti kaupan alalla, palvelusektorilla ja puutarha-alalla työvoimapula
ratkaistaan usein palkkaamalla ulkomaalaisia työntekijöitä, vaikka ongelma johtuu usein nimenomaan
työn laadusta eikä todellisesta työvoimapulasta81. Entistä useammin ongelmat johtuvat työn osa-aikaisuudesta, epäsopivista työajoista tai työpaikan muista ominaisuuksista. Tämä johtaa helposti siihen,
että maahan syntyy kahdet työmarkkinat, toiset maahanmuuttajille ja toiset suomalaisille.
SAK esitti huolensa myös välitysyritysten kautta palkatuista työntekijöistä, jotka ovat usein heikossa
asemassa. Julkisuudessa on esiintynyt tapauksia filippiiniläisten lähihoitajien ja kiinalaisten siivoojien
kautta. Heiltä on lainvastaisesti pyydetty välityspalkkioita siitä hyvästä, että heitä tarjottaisiin töihin
suomalaiseen yritykseen. Työntekijöille on myös tarjottu rinnakkaisia työsopimuksia, joista toinen oli
työsuojeluviranomaiselle tai ay-toimitsijoille näytettävä Suomen lakien mukainen sopimus ja toinen
todellinen, Suomen työehtoja heikompi sopimus.
SAK peräänkuluttikin työnantajien vastuuta rekrytoimistaan työntekijöistä ja heihin liittyvien toimien
lainmukaisuudesta myös silloin, kun apuna käytetään välitysfirmaa. Ennen rekrytointia työnantajien on
varmistettava, että työntekijä saa täysin ymmärtämällään kielellä riittävät tiedot työsuhteen ehdoista,
työehtosopimuksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Käytäntö on osoittanut, että
maahanmuuttaja saattaa kokea olevansa riippuvainen työnantajastaan joka mahdollistaa hänen oleskelunsa Suomessa. Tällaisessa ns. alisteisessa asemassa maahanmuuttaja saattaa suostua työehtosopimuksessa sovittua huonompiin työehtoihin. Jotta kaksien työmarkkinoiden Suomelta vältyttäisiin,
81
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan rekrytointiongelmien kasvu on Suomessa
pysähtynyt. Tammikuussa ongelmia oli 2700 työpaikan täytössä, mutta vain vajaassa 700 tapauksessa ongelmien
pääasiallinen syy oli työvoiman vähyys. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät 2010. http://www.tem.fi/index.phtml?C=97987&s=2687&xmid=4356
33
SAK on muiden maahanmuuttoalan toimijoiden tavoin korostanut ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ennakko- ja jälkivalvontaa.82
Elinkeinoelämän keskusliitto EK vuonna 2010:
Maahanmuuton tiellä on tällä hetkellä monenlaisia tukkeita. Työhön perustuvan maahanmuuttopolitiikan aktivoiminen on aloitettava välittömästi, koska asenteiden ja viranomaismenettelyjen muuttaminen vie oman aikansa. Suomelle on luotava aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, jolla lisätään työperusteista maahanmuuttoa ja parannetaan yhteiskunnan eri lohkojen valmiuksia tukea ulkomaalaisten kotoutumista. Suomessa jo olevien ja Suomeen tulevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia
työntekoon on parannettava kehittämällä tutkintojen tunnustamista ja alakohtaista täydennyskoulutusta sekä lisäämällä kieliopetusta. On tärkeää, että Suomi koettaisiin houkuttelevaksi työntekomaaksi. Suomalaisten asenteiden muuttamiseksi suopeammiksi ulkomaalaisia kohtaan on panostettava,
koska ulkomaisia osaajia tarvitaan jatkossa yhä enemmän väestön ikääntymisen takia.
EK pitää sisämarkkinoiden kehittämistä EU:n toiminnan kulmakivenä. Sisämarkkinoiden toimivuus on
erityisen tärkeää suomalaisyrityksille, sillä Suomen viennistä yli 50 prosenttia ja teollisuuden suorista investoinneista noin 40 prosenttia suuntautuu EU-alueelle. Sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on tärkeä huomioida yritysten globaali toimintaympäristö. Yrityksiä ei tule asettaa
epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa EU-alueen ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä sisämarkkinalainsäädännön noudattamiseen ja oikeaan soveltamiseen
EU-maissa. EK seuraa pitkäjänteisesti EU:n lainsäädäntötyötä ja sisämarkkinoiden kehitystä. EK:n
asiantuntijat seuraavat kaikkia keskeisiä elinkeinoelämää koskevia EU-lainsäädäntöhankkeita.
EK katsoo, että työvoiman vapaa liikkuvuus tarjoaa kaikille Euroopan kansalaisille merkittäviä mahdollisuuksia. Se mahdollistaa koko unionin kattavat työmarkkinat: työntekijöiden työllistymismahdollisuudet paranevat ja työnantajat saavat tarvitsemaansa työvoimaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 21.5.2010: Maahanmuuttajien ja työttömien vastakkain asettaminen vastuutonta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti kantaa hallituksen esitykseen saatavuusharkinnan poistamiseksi työntekijän oleskelulupaprosessista. EK kannatti esitystä todeten vain pienen osan
ulkomaalaisista tulevan maahan työluvalla. Liiton mukaan työnantajan kannalta keskeistä on vähentää
nykyistä työlupabyrokratiaa ja nopeuttaa sitä kautta lupien käsittelyä. Silloin kun ulkomaalaisen työntekijän palkkaus- ja työehdot ovat Suomen lakien mukaisesti hoidettu, ei selvästi myönteistä päätöstä pitäisi enää joutua kuukausia odottelemaan, sanoo EK:n asiantuntija Riitta Wärn. EK:n mukaan
avainasia on, että työttömät suomalaiset ja täällä jo asuvat ulkomaalaiset työllistyisivät nopeammin ja
tehokkaammin. Tämä ei kuitenkaan EK:n mukaan muuta sitä, että työperusteinen maahanmuutto on
välttämätön lisä suomalaiseen työelämään. - EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kärkikymmenikössä on linja-autonkuljettajia, keittäjiä ja muita aloja, joilla nyt on korkea työttömyys. Samaan aikaan
aloilla on myös työvoimapulaa. Ilman maahanmuuttajia moni työ jäisi siis tänä päivänä tekemättä,
arvioi EK.
82
Pia Björkbacka/SAK: Suomeen houkutellaan työvoimaa väärin perustein (30.7.2008).
http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&id=32752&sl2=3&lang=fi&ao=tyomarkkinauutiset&arkisto=yes
34
STTK 14.5.2010: Työelämän pelisääntöjä on noudatettava myös maahanmuuttajiin - Samat oikeudet ja velvollisuudet
STTK suhtautuu positiivisesti Suomeen suuntautuvaan työperusteiseen maahanmuuttoon, kunhan tulijoihin noudatetaan suomalaisia työehtoja ja suomalaista lainsäädäntöä. Jos tämä toimii, ei Suomeen
tuoda turhaan työvoimaa ulkomailta. Se ei olisi kannattavaa toimintaa. Koska maahanmuuttajien tiedot
suomalaisesta työelämästä eivät useinkaan ole riittävät, on heidän työehtojensa rikkominen suhteellisen helppoa ja sitä myös tapahtuu. Tarvitaan parempaa tiedotusta ja valvontaa sekä vaikuttavimpia
seuraamuksia rikkomuksista. Ay-liikkeen kanneoikeus työehtojen rikkomistapauksissa olisi myös hyödyksi.
Eri tahoilla käytetään voimavaroja maahanmuuttajien neuvontaan, erikieliseen informaatioon ja valvontaan. Usein on kyse määräaikaisista hankkeista. Voimavaroja yhdistämällä ja pitkäjänteisemmillä
toimilla saataisiin parempia tuloksia. Suomessa tarvittaisiin yksi kattava neuvontapiste maahanmuuttajille. Sinne voisi keskittää erilaista osaamista ja neuvoa tarvittaessa eteenpäin. Tällaisesta palvelusta
pitäisi antaa tehokasta ja jatkuvaa tiedotusta eri tahoille. Neuvoja saisi työelämän kysymyksiin, sosiaaliturvaan, verotukseen jne. Apua annettaisiin niin työntekijöille kuin yrittäjillekin.
Suomessa eri valvontaviranomaisten, kuten keskusrikospoliisin ja työsuojelupiirien resursseja tulisi
vahvistaa. Valtion tuottavuusohjelmaa toteutettaessa tulee em. huomioida. Koska näköpiirissä ei ole
valvonnan tehostamistoimia, katsoo STTK, että EU:n ulkopuolelta tulevien osalta on pidettävä kiinni nykyisenlaisesta työlupamenettelystä ja työvoiman tarvearviosta. EU:ssa on työvoiman liikkuvuus
yksi neljästä perusvapaudesta eikä oleskelulupia tarvita. Työehtoja kuitenkin rikotaan myös EU:maista
Suomeen tulevien työntekijöiden osalta.
Kiskonnanomaisesta työsyrjinnästä pitäisi saada tuntuvammat rangaistukset. Tärkeää olisi myös saada ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeus työantajan laiminlyödessä työehtojen noudattamista.
STTK muistuttaa, että Suomeen muutetaan myös muista syistä kuin työpaikan vuoksi. STTK työmarkkinajärjestönä ottaa ennen kaikkea kantaa työperusteiseen maahanmuuttoon. Pidämme inhimillisyyttä
tärkeänä arvona ja katsomme, että pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee auttaa kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti. Hyvin toimiva kotouttaminen on tärkeää. Ennen kaikkea kattava ja nopeasti
aloitettu kielikoulutus auttaa ko. ryhmiä sopeutumaan Suomeen ja siirtymään mahdollisimman nopeasti koulutukseen ja työelämään. Vaikeita traumoja kokeneet ihmiset tarvitsevat myös muunlaista tukea.
Työehtojen noudattamisella on suuri merkitys ihmisten suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Epäreilu
kohtelu työelämässä kasvattaa maaperää rasismille ja ennakkoluuloille. Tasapuolinen kohtelu varmentaa sitä, että työvoimaa ei tuoda turhaan Suomen työmarkkinoille.
Taloudellisesti vaikeissa tilanteissa on työttömiksi jääneiden maahanmuuttajien toimeentulosta huolehdittava. Työvoima ei saa STTK:n mielestä olla kauppatavaraa, jota ostetaan ja myydään suhdanteiden
mukaan.
EU-tasolla on paljon työtä tehtävänä. On saatava työvoimaan liittyvät direktiivit päivitettyä aina tarpeen
35
mukaan ja toimivia pelisääntöjä työelämän kysymyksiin. Tarvitaan selkeä kirjaus siitä, että taloudelliset
vapaudet eivät saa antaa yrityksille oikeutta sosiaaliseen polkumyyntiin. Epäselvien direktiivien vuoksi
tulkitsee Euroopan yhteisöjen tuomioistuin direktiivejä ja tekee linjauksia, jotka kuuluisivat poliittisille
päättäjille.
EU on tärkeä toimija myös maailmanlaajuisessa yhteistyössä. EU on suurin kehitysyhteistyön rahoittajataho: yhteensä 66 % kaikesta kehitysavusta tulee EU-maista. Asioiden korjaaminen epädemokraattisissa köyhissä maissa ei ole helppoa. Oikeus järjestäytyä ja neuvotella on perusta, jolle kunnon
työpaikkoja luodaan. Tämä oikeus puuttuu puolelta maailman työntekijöistä.
Maailmanlaajuisen säätelyn aikaansaaminen on työlästä, mutta tarve siihen lisääntyy. Talouskriisit,
ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja energiaongelmat tekevät tilaa maailmanlaajuiselle poliittiselle ohjaukselle. Liikkuvan työvoiman suojelemiseksi tarvitaan yli maarajojen tapahtuvaa säätelyä ja
valvontaa.
Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry, jonka alaisia keskusjärjestöjä ovat
SAK, STTK sekä AKAVA jäsenliittoineen on julkaissut kannanottonsa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista. Työntekijöiden liikkuminen maasta toiseen on jokaisen työntekijän oikeus. Ulkomaista työvoimaan rekrytoitaessa sekä lähtö- että kohdemaassa on toimittava eettisesti ja oikeudenmukaisesti. FIPSU edellyttää, että ulkomaista työvoimaa rekrytoitaessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota
Suomessa jo olevaan ulkomaiseen työvoimaan ja tuetaan sen kotoutumista ja sijoittumista aloille,
joilla työvoimaa tarvitaan. Ulkomaista työvoimaa tulisi rekrytoida eettisesti ja juuri niihin tehtäviin, joihin
henkilö on saanut koulutuksen ja pätevyyden. Työntekijöille, jotka eivät voi suoraan toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä on luotava koulutusväylä joka takaa suomalaisen koulutuksen mukaisen
osaamistason sekä mahdollisimman nopean työllistymisen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Samoin ulkomaisilla työntekijöillä tulisi olla Suomessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestöllä; ulkomaisen työvoiman rekrytoiminen ei saisi johtaa rinnakkaisiin työmarkkinoihin rajoittamalla esimerkiksi
järjestäytymisoikeutta tai maksamalla alhaisempaa palkkaa. FIPSU korostaa myös rekrytointiprosessin
lainmukaisuutta ja voimassa olevien työehtosopimusten noudattamista; työnantajan tulee vastata siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on Suomessa oleskeluun, työntekoon ja ammatinharjoittamiseen
tarvittavat luvat. Työnantajan tulee myös tarjota työntekijällä kielenopetusta rekrytoinnin eri vaiheissa
mahdollistaakseen työyhteisön ja yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden. Samoin rekrytoinnin tulee
olla valvottua toimintaa. Työnvälitykseen liittyvien suorien ja välillisten palkkioiden periminen rekrytoitavilta henkilöiltä on kiellettyä. Edelleen ulkomailta rekrytoivan työnantajan tulee vastata siitä, että
työntekijä saa lähtömaassaan riittävästi tietoa tarjottavasta työpaikasta, oikeuksista ja velvollisuuksistaan sekä ammattitaito- ja kielitaitovaatimuksista. Valtion ja kuntien tulee samoin varautua ulkomaisen
työntekijän perheenjäsenten maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin ja kustannuksiin julkisten palvelujen
tarpeen lisääntyessä ja monimuotoistuessa.83
2.3.2. Hallituspuolueiden näkemys työperusteisesta maahanmuutosta
Suomen kolmesta suuresta puolueesta hallituspuolue kokoomuksen nykylinja työperusteiseen
maahanmuuttoon on määritelty raportissa Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen (2009, 65–66). Kokoomuksen peruslinjauksena on työperusteisen maahanmuuton tukeminen. Tilapäistä työvoimaa katsotaan raportissa olevan saatavilla erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin,
83
http://www.fipsu.com/ FIPSU ja ulkomaisen työvoiman rekrytointi 4.3.2010.
36
mutta haasteena on pysyvän työvoiman saaminen. Pysyvän ulkomaisen työvoiman rekrytointi katsotaan olevan viisasta hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti keskittää muutamiin valtioihin,
kuten Vietnamiin, Kiinaan, Filippiineille, Intiaan ja Ukrainaan. Lisäksi raportissa katsotaan olevan järkevää hyödyntää lähialueiden työvoimapotentiaalia.
Suomen toinen suuri, hallituspuolue keskusta katsoo, että Vanhasen I hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa tehdyt linjaukset työperusteisen maahanmuuton edistämisestä ja maahanmuuttajien kotoutumiseen, osallistumiseen, perheeseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen
mahdollisuuksien turvaamisesta ovat edelleen ajankohtaisia ja tavoiteltavia. (Keskustapuolue 2010.)
Kolmannen suuren, oppositiossa olevan sosiaalidemokraattisen puolueen kanta työvoimamuuttoon on
herättänyt kevään aikana vilkasta keskustelua mediassa. SDP on julkaissut työperusteisesta maahanmuutosta väliraportin (2010), jonka mukaan puolueen tavoitteena on edistää hallittua, kansainväliset
velvoitteet ja kotoutumisen huomioivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue vaatii valvonnan lisäämistä
kaksien työmarkkinoiden syntymisen välttämiseksi. SDP myös vastustaa hallituksen esitystä työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta ja ensimmäisen oleskeluluvan myöntämistä vuoden sijasta
viisivuotiseksi. Väliraportin mukaan ulkomaisen tilapäisen vuokratyövoiman käyttöä on säädeltävä tiukemmin, sillä siitä on seurannut ongelmia, kuten alipalkkausta, työaikakirjanpidon puutteita ja ylityökorvausten maksamatta jättämistä.
2.3.3. Työperusteinen maahanmuutto medioissa
Työperäistä maahanmuuttoa koskeva julkinen keskustelu vilkastui vuonna 2010 kesää kohti mentäessä. Kevään ja kesän 2010 keskustelua työperusteisesta maahanmuutosta hallitsivat hallituksen esitys työlupajärjestelmän uudistamisesta ja sen sisältämä työntekijän oleskelulupaharkintaan kuuluva
saatavuusharkinnan poistaminen seurauksineen, sekä hallituksen esitys kotoutumislain muutoksesta.
Kesän kausitöiden käynnistyessä otsikoissa oli myös mm. marjanpoimijoiden työolot sekä palkkaus.
Myös Ison-Britannian84 päätös rajoittaa määräaikaisesti työperäistä maahanmuuttoa herätti keskustelua suomalaisessa mediassa.
Suomen suurin tilattava sanomalehti Helsingin Sanomat julkaisi maaliskuussa 2010 tulokset teettämästään asennemittauksesta. Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat entistä jyrkempiä: yli puolet, 59 prosenttia, suomalaisista suhtautuu kielteisesti maahanmuuttoon. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin vastaavissa tutkimuksissa enemmistö suomalaisista on ollut myönteisellä kannalla.
Selvityksen tulokset ovat hämmästyttäneet, samoin kysymyksenasettelukin. Suomalaisten suhtautumisen muuttumista selvästi kielteisemmäksi on ehätetty selittämään ennen kaikkea työttömyydellä ja
sen kasvulla. Jotkut katsovat, että laman myötä kasvanut työttömyys ja työelämän epävarmuus olisi
saanut merkittävät joukot suomalaisia suhtautumaan varauksellisesti maahanmuuttoon.
Helsingin Sanomat raportoi hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä 21.5.2010, Eduskunnassa
olevan halua pitää työluvan pituus valvontasyistä edelleen yhdessä vuodessa kerrallaan – hallitus
oli esittänyt työluvan myöntämisen olevan mahdollista maksimissaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Hallitus oli myös esittänyt saatavuusharkinnasta luopumista edellyttäen kuitenkin työnantajien selvittävän ensin, olisiko työvoimaa saatavilla EU/ETA-maissa tai Sveitsissä. Saatavuusharkinnan poistaminen on Helsingin sanomien mukaan vaikea pala erityisesti sosiaalidemokraateille, joiden työperäistä
maahanmuuttoa koskeva linjapaperi valmistui toukokuussa. Sdp vastustaa työlupaharkinnan poistamista. Puolueen mielestä työperusteisen maahanmuuton linjaa ei pidä muuttaa nyt, kun maassa on
satoja tuhansia työttömiä, vaan Suomessa asuvat työttömät pitää työllistää ensin. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta silloin luontevin kanava ovat EU:n sisäiset työmarkkinat, sanoo linjapaperin
37
valmistelusta vastannut Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Sdp:n maahanmuuttopuheet ovat
herättäneet hämmennystä. Feldt-Rannan mukaan Sdp:n päätavoite on estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyminen, ja linjauksessa esitetäänkin lisää resursseja viranomaisille, jotta työehtojen
valvonta tehostuisi. Feldt-Rannan mielestä hallituspuolueet hyväksyvät nyt työvoiman riiston ja villien työmarkkinoiden syntymisen. Sdp lisäisi työehtoja ja -oloja tarkastavien ulkomaalaistarkastajien
määrää ja perustaisi erityisen harmaan talouden selvityskeskuksen verohallintoon. Sdp ehdottaa, että
ulkomaisten työvoimanvuokrausyritysten pitäisi tehdä ennakkoilmoitus viranomaisille Suomeen lähettämistään työntekijöistä. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi verottaa Suomessa, oli heidän työnantajallaan
täällä toimipaikka tai ei. Sdp ehdottaa myös kanneoikeutta ammattiliitoille, jotta Suomeen töihin tulevan
ei tarvitse itse olla aktiivinen, jos hänen työehtojaan poljetaan. Nykyisin ammattiliitto tarvitsee jokaiselta
asianosaiselta valtakirjan, jotta se voisi nostaa kanteen oikeudessa.
Vuonna 2010 Helsingin julkisivutyömailla suomalaiset ovat vähemmistö. Rakennusliiton selvityksen mukaan suomalaiset rakentajat ovat selkeä vähemmistö Helsingin julkisivuremonttityömailla.
Valtaosa ulkomaisesta työvoimasta tulee Virosta, loput muun muassa Puolasta, Ukrainasta ja
Venäjältä. Rakennusliiton toimitsijat tarkastivat toukokuun 20. päivä Helsingin julkisivusaneeraustyömaita. Toimitsijat kävivät lähes viidelläkymmenellä eri työmaalla. Niillä toimi pääurakoitsijoina
26 ja aliurakoitsijoina lähes eri 100 yritystä. Pää- ja aliurakoitsijoiden työntekijöistä ulkomaalaisia oli
64 prosenttia ja suomalaisia 36 prosenttia eli noin kolmannes. Vajaa puolet ulkomaisesta työvoimasta oli Suomeen rekisteröityjen yritysten työntekijöitä ja loput niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä.
Palkkataso ulkomaalaisilla työntekijöillä on kirjava. Alimmillaan puhutaan muutaman euron tuntipalkoista ja löytyipä telineasentaja Virosta, joka työskenteli 600 euron kuukausipalkalla. Suomalaisten
vastaava työtä tekevien työntekijöiden työehtosopimukseen perustuva palkka on keskimäärin n. 2 500
euroa kuukaudessa ja tämän päälle tulevat lisäksi työnantajan sivukulut.85
Toimitsijat havaitsivat suuria puutteita myös työaikakirjanpidossa ja työntekijöiden henkilöstötiloissa.
Rakennusliiton toimitsijat kiersivät edellisen kerran yhtä laajasti pääkaupungin työmaita huhtikuussa 2009. Tuolloin ulkomaisen työvoiman määrä oli vain 22 prosenttia. Suomessa on työttömänä yli
20 000 ammattirakentajaa.
Taloussanomat kirjoitti kesäkuun alussa 2010 ulkomaalaisen sesonkityövoiman alihintaisesta palkkauksesta. Työhaluista työvoimaa saapuu kesän aikana Suomeen erityisesti Baltiasta ja Venäjältä
erilaisten henkilövuokrausyhtiöiden ja alihankkijoiden kautta. Rakennustyömailla työskenteleville ulkomaisille ammattilaisille saatetaan maksaa neljäsosa rakennusalan työehtosopimuksessa suositetusta
palkasta. Mitä alemmas työn vaativuustasossa mennään, sitä pienemmäksi myös ulkomaisen työvoiman tulot jäävät. Ulkomaisesta sesonkityövoimasta onkin alettu käyttää nimitystä ”halpatyövoima”.
Työvoimaa palkataan sesonkitöihin usein monimutkaistenkin yhtiöjärjestelyiden kautta ja palkasta vähennetään majoitus- ja ruokailukuluja siitä huolimatta että alihankintasopimuksissa on yleensä pykälät,
joissa vuokrayhtiö lupaa huolehtia siitä että työntekijöiden palkkaus- ja sosiaaliedut hoidetaan täkäläisten sääntöjen mukaan. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut toisenlaiseksi taloudellisen laman
aikana/jälkeen. Ulkomainen sesonkityöntekijä harvoin valittaa työoloistaan ja alle suositusten maksettu
palkka saattaa Itä-Euroopan mittapuulla olla hyvä ansio. Tämä johtaa työmarkkinoiden vääristymiseen
tilanteessa jossa ammattitaitoista kotimaista työvoimaa on työttömänä useita tuhansia eikä Suomen
mittapuulla kehnosti palkattu rakennus- tai maataloustyö kelpaa kantaväestölle. Yhtenä selittävänä tekijänä kehnolle suosiolle kantaväestön keskuudessa on esitetty em. aloilla nykyisin maksettujen palkkojen alhaisuudesta johtuvia toimeentulovaikeuksia.86
85
84
YLE 28.6.2010:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/06/britannia_rajoittaa_tyoperaisten_maahanmuuttajien_maaraa_1792613.html
86
Helsingin sanomat 21.5.2010.
Taloussanomat 6.6.2010:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/06/06/talla-hinnalla-halpatyolainen-korvaa-sinut/20107987/139
38
39
Savon sanomat raportoi 19.6.2010 itäsuomalaisilla marjatiloilla tapahtuneista väärinkäytöksistä.
Työsuojeluviranomaisten tarkastus Itäsuomalaisilla tiloilla paljasti, että mansikka- ja marjatiloista noin
puolet rikkoo ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Tarkastetuista tiloista puolet oli kokonaan tai osittain laiminlyönyt työaikakirjanpidon. Noin 40 prosentilla tiloista palkkaus ei ollut työehtosopimuksen mukainen. Vain puolet tiloista oli järjestänyt lakisääteisen työterveyshuollon. Tarkastetut tilat ovat PohjoisSavossa ja Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna tehty tarkastus saa jatkoa tänä kesänä. Tarkastukset tehtiin satunnaisotannalla, jossa harmaa talous paljastui yllättävän yleiseksi. Valtaosa maatalouden kausityövoimasta on ulkomaista. Itä-Suomessa ulkomaalaisia poimijoita on 5 000–8 000.87
Yhtenä keinona työperäisten maahanmuuttajien työolojen parantamiseksi ja ns. harmaan talouden
hillitsemiseksi on esitetty työntekijöiden ammattiliittojäsenyyttä. Järjestäytyneet työntekijät ovat tietoisempia oikeuksistaan työntekijöinä ja ammattiliitot valvovat jäsentensä työoloja sekä palkkausta.88
Palkansaajajärjestöt ovatkin raportoineet ulkomaalaisten työntekijöiden liittyneen aiempaa vilkkaammin jäsenikseen: vuonna 2010 maahanmuuttajataustaisia jäseniä arvioitiin olevan 17 000 aiemman
13 000 työntekijän sijasta. Työtä tekevien maahanmuuttajien järjestäytymisaste arvioitiin vuonna 2010
30–40 prosentiksi.89
2.3.4. Dialogi sidosryhmien kanssa paremman politiikan tekemisen varmistamiseksi
Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa ammattiliitoilla on neuvottelukumppani työnantajapuolella.
Työnantajat ja työntekijät ovat Suomessa hyvin järjestäytyneitä. Työelämää koskevissa muutostarpeissa niin politiikan kuin lainsäädännönkin tasolla työmarkkinajärjestöjä kuullaan yhteistyömenettelyssä,
jota kutsutaan kolmikannaksi. Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijät, työantajat ja hallitus sopivat asioista kolmestaan. Työnantajia ja -tekijöitä edustavat järjestöt kuten SAK, STTK, Akava ja EK. Näkyvin
osa kolmikantaa ovat aiemmin olleet valtakunnalliset tulopoliittiset sopimukset eli tupot, joita on tehty muutamien vuosien välein. Tulopoliittisten neuvotteluiden ulkopuolella kolmikantayhteistyö näkyy
edustuksena useissa erilaisissa työryhmissä, komiteoissa tai toimikunnissa muovaamassa yhteisiä
suosituksia tai lakiesitystä.
211 § (9.11.2007/973)
Ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunta
Sisäasiainministeriön yhteyteen voidaan asettaa ulkomaisen työvoiman työsuhteiden
ehtojen valvontaa varten ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden
neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen ja työntekijäin oleskelulupien valvontaa koskevissa asioissa edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua viranomaisten välillä, seurata ulkomaalaisten työntekijöiden
työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä sekä antaa lausuntoja näistä asioista.
Sisäasiainministeriö nimittää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla valvonnan kannalta tarpeellisten viranomaisten ja hallinnonalojen edustus. Neuvottelukunta toimii yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta, tehtävistä, työskentelytavoista ja toimikaudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Työvoiman maahanmuuton ja kotouttamisen seurantaryhmä perustuu Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaan joka luotiin sisäasiainministeriön ajalle 3.3.2008–30.4.2009 asettaman
hankkeen tuloksena. Seurantaryhmään kuuluu edustajat sisäasiainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ulkoasiainministeriöstä, opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeri-östä, seitsemästä alueellisesta ELY-keskuksesta, Kuntaliitosta, elinkeino- ja työvoimapoliittisia asiantuntijoita
AKAVA91 :sta, Elinkeinoelämän keskusliitosta92 (EK), Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, Maa- ja
metsätaloustuottajain keskusliitosta93 (MTK), Maaseudun työnantajaliitosta, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä94 (SAK), Toimihenkilökeskusjärjestöstä95 (STTK) sekä Suomen yrittäjistä. Toimenpideohjelman seuranta käynnistyi kesäkuun alussa 2010 ensimmäisellä seurantaryhmän
kokoontumisella.
Ulkomaalaislain 211 §:ssä90 säädetään erityisen ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunnan perustamisesta. Valtioneuvosto antoi helmikuussa 2007 tarkempia
säännöksiä asiasta sisältävän asetuksen. Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki asettikin 27.3.2007
edellä mainitun neuvottelukunnan edistämään yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä sekä
seuraamaan työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä. Neuvottelukunnassa on laaja viranomaishallinnon
edustus. Tämän ohella neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat.
Erityisen keskeisiä viranomaistahoja neuvottelukunnan perustehtävän kannalta ovat sisäasiainhallinnon viranomaiset sekä työsuojelu- ja työvoimahallinto. Työntekijä- ja työnantajajärjestöillä sekä yrittäjäjärjestöillä on tärkeä rooli ulkomaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen valvonnan kehittämisessä.
Neuvottelukunta asetettiin uudelle toimikaudelle kesäkuussa 2010.
Neuvottelukuntaa asetettaessa ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen ja työntekijäin oleskelulupien valvontaan ja sen seurantaan nähtiin liittyvän jatkuva viranomaisyhteistyön ja keskinäisen
tiedonkulun turvaamisen kehittämistarve. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä Suomessa lisääntyy
voimakkaasti ja jatkossa ulkomaisen työvoiman tarvetta on niin lyhytaikaiseen kuin pidempikestoiseen
työhön.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/puolet-marjatiloista-polkee-poimijoita/573294
Keskipohjanmaa 16.6.2010: http://www.kp24.fi/uutiset/115101/Keskipohjanmaa-Yksi-keino-hillit%C3%A4-harmaata-
taloutta
89
YLE 16.6.2010:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/maahanmuuttajia_virtaa_ammattiliittoihin_1757148.html?origin=rss
90
9.11.2007/973
87
88
Akava on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 34 jäsenliittoa.
www.akava.fi
92
http://www.ek.fi/www/fi/mikaek/EK_jasenliitot.php
93
http://www.mtk.fi/mtk/fi_FI/mtk/
94
www.sak.fi
95
http://www.sttk.fi/fi-FI
91
40
3.Politiikan täytäntöönpano
3.1. Työvoimapulan tunnistamisen mekanismit
Työ- ja elinkeinohallinto on yksi keskeisistä toimijoista työvoiman maahanmuuton kysymyksissä.
Työmarkkinatilannetta kuvaavien ennusteiden lisäksi se vastaa työmarkkinoiden toimivuudesta, työelämän kehittämisestä ja maahanmuuttajille annetuista kotouttamispalveluista TE-toimistoissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) laatii vuosittain ennusteita työvoiman rakenteen ja työvoimavarantojen kehittymisestä erilaisilla kehitysurilla sekä skenaarioita työvoiman kysynnän kehittymisestä eri
toimialoilla ja alueilla. Ministeriön toteuttamissa työnantajakyselyissä on kysytty työnantajien kokemista rekrytointiongelmista sekä toimipaikan ulkomaisista työntekijöistä sekä työvoiman palkkaamisesta
ulkomailta. Analyysien pohjalta TEM:ssä on myös arvioitu liittymiä ulkomailta palkattavan työvoiman
kysynnän kehittymiseen. Ministeriön laatimat ennusteet ovat makrotason ennusteita, jotka kuvaavat
tulevia kehitystrendejä ja jotka vaikuttavat myös koulutuspoliittisiin ratkaisuihin.96
41
säädetyt vaatimukset. Opetushallitus antaa lausuntoja myös ulkomaisista ammatillisista tutkinnoista.
Lausunnossa kuvataan koulutuksen sisältöä sekä sitä millaiseen työhön koulutus antaa pätevyyden.
Lausunto ei anna pätevyyttä valtion tai kunnan virkaan.
Opetushallitus ei anna tunnustamispäätöstä ammattialoilla, joihin harjoittamisoikeuden myöntää jokin
toinen viranomainen. Tällaisia Suomessa ovat:
•Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
•Maa- ja metsätalousministeriö
•Keskuskauppakamari
•Julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunta
•Suomen asianajajaliito
•Merenkuluhallitus
3.2.1. Tutkintojen tunnustamiseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö99
Työvoimapulan tunnistamisen mekanismeja on tarkemmin käsitelty kohdassa 2.2.3.
Opetushallitus toimii seuraavien kansainvälisten tiedonvaihto- ja yhteistyöverkostojen kansallisena
vastuu- ja tiedotuskeskuksena: akateemisen tunnustamisen tiedonvaihto, ammattipätevyysdirektiivi,
tutkintojen viitekehys ja Europassi.
3.2. Tutkintojen/osaamistason arviointimekanismit
Lissabonin sopimus tutkintojen akateemisesta tunnustamisesta
Työperusteisen maahanmuuttajan osaamistason arviointi kuuluu työnantajan vastuulle. Työnantaja
voi käyttää apuna rekrytoinnissa julkisia tai yksityisiä rekrytointipalveluja, mutta viimekätinen vastuu
on aina työnantajalla. Maahanmuuttajan ammatillinen ja koulutuksellinen pätevyys, joiden tunnustamisesta vastaavat opetushallitus tai tiettyjen ammattialojen kohdalla muu viranomainen kartoitetaan
hakemusvaiheessa.
Yleissopimus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella solmittiin vuonna 1997 Lissabonissa. Suomen lainsäädäntö täyttää yleissopimuksessa asetetut vaatimukset ja sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 2004. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat yliopistot
ja ammattikorkeakoulut, maanpuolustuskorkeakoulu sekä Högskolan på Åland. Sopimus on voimassa
50 maassa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet myös mm. Kanada ja Yhdysvallat.
Tutkintojen tunnustamismekanismeilla tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa työmarkkinoilla Suomessa. Tunnustamispäätöksen on
antanut vuodesta 1997 lähtien Opetushallitus. Tutkinnon tunnustamisen yhteydessä arvioidaan sitä,
millainen vastaavuus tutkinnolla on suomalaisen tutkinnon kanssa. Tällaiset tunnustamispäätökset eivät millään muotoa ota kantaa henkilön soveltuvuuteen virkaan tai tehtävään. Päätökseen ei myöskään sisälly kannanottoa tutkinnon suorittaneen henkilön kielitaidosta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. EU/ETA-alueen ulkopuolella suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta säädetään laissa ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (ns. ulkomaanopintolaki
531/1986) sekä lain nojalla annetussa asetuksessa (519/1997). Ulkomaanopintolain mukaan tunnustamispäätös voidaan antaa vain, mikäli tutkinto kuuluu lähtömaan viralliseen tutkintojärjestelmään ja
tutkinnon myöntänyt oppilaitos on virallinen.97
Sopimus edistää akateemista liikkuvuutta Euroopan alueella helpottamalla opiskelijoiden pyrkimyksiä
jatkaa opintoja tai suorittaa opintojakso toisen sopimuspuolen korkeakoulussa. Sopimuksella pyritään
myös parantamaan tutkintojen tunnustamiseen liittyviä käytäntöjä ja lisäämään tutkintojen tunnustamisen avoimuutta. Sopimuksen lähtökohta on, että sopimuspuolet tunnustavat toisen sopimuspuolen
tutkinnot, jos ei voida osoittaa olennaista eroa tunnustettavan tutkinnon ja tunnustamishakemuksen
saaneen maan vastaavan tutkinnon välillä.
Sopimukseen on hyväksytty liitteitä, jotka ohjaavat sopimuksen toimeenpanoa ja edistävät yhtenäisiä
hyviä käytäntöjä. Liitteet koskevat mm. akateemisen tunnustamisen kriteereitä ja prosesseja, rajat ylittävän koulutuksen laadunvarmistusta ja yhteis-/kaksoistutkintojen tunnustamista.
Tunnustamispäätös koskee siis vain kunnan tai valtion virkoja. Yksityisellä sektorilla työnantaja ratkaisee, millainen arvo tutkinnolle annetaan työnhaun, lupamenettelyn tai työnteon yhteydessä.
Työnantajan vastuu työntekijän ammattitaidon, koulutuksen sekä työkokemuksen perustuu ulkomaalaislakiin. Tiettyjä ammattialoja koskien on lisäksi olemassa sääntelyä erityisistä terveydentila- ja
pätevyysvaatimuksista.98 Oleskelulupa myönnetään näissä tapauksissa vain, mikäli henkilö täyttää
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2009.
Kts. lisää Sorainen 2007 s. 55 ss.
98
Kts. Opetushallituksen listaus säännellyistä ammateista http://www.opetushallitus.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tun
nustaminen/suomen_saannellyt_ammatit
96
97
99
http://www.opetushallitus.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/ammatillisten_tutkintojen_tunnustamiseen_
liittyva_kansainvalinen_yhteistyo
42
Opetushallitus on Suomen vastuutaho ENIC- ja NARIC -tiedonvaihtoverkostoissa. ENIC/NARIC -keskusten tehtävänä on edistää korkeakoulujärjestelmiä ja korkeakoulututkintoja koskevien tietojen saatavuutta sekä tiedottaa tutkintojen tunnustamista koskevista asioista.
Ammattipätevyysdirektiivi
Opetushallitus toimii ammattipätevyysdirektiivin kansallisena yhteystahona. Yhteystahon tehtävänä
on antaa tietoa tutkinnoista ja pätevyyksistä sekä tutkintojen tunnustamismenettelyistä Suomessa ja
muissa EU:n ja ETA:n jäsenvaltioissa. Opetushallitus on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste.
Europassi
Europassi on Euroopan komission kehittämä järjestelmä, jonka avulla opiskelijat ja työntekijät voivat
osoittaa osaamisensa työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Europassin asiakirjat (ansioluettelo, kielipassi,
liikkuvuustodistus sekä tutkintotodistusten kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet) ovat käytössä
samanmuotoisina kaikissa EU/ETA-maissa, ja ne on kehitetty helpottamaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa.
3.3. Työperusteinen maahanmuutto ja kotoutuminen
43
mistä johtuen nykyisessä kotoutumislaissa painotetaan humanitaarisin perustein maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämistä. Lain mukaan kotouttamistoimenpiteiden piiriin kuuluvat henkilöt, jotka
hakevat toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta tai ovat ilmoittautuneita työttömiksi työnhakijoiksi.
Tällä hetkellä kieliopintojen, peruspalveluihin opastamisen ja asettautumispalveluiden järjestäminen
työvoimamuuttajille on työnantajan vastuulla. Kotouttamislaissa ei ole yksilöllisiä oikeuksia Suomessa
tilapäisesti oleskeleville maahanmuuttajille. Tilapäistä maahanmuuttoa ei nähdä potentiaalisena pysyvän maahanmuuton kanavana, mistä johtuen kielen oppimiseen ja kotoutumiseen ei ole panostettu,
eikä perheiden mukaan ottamista Suomeen ole kannustettu102.
Sisäasiainministeriö on toukokuussa 2010 lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen
esitykseksi kotouttamislain uudistamiseksi. Uusi laki olisi nimeltään laki kotoutumisen edistämisestä. Ehdotuksen mukaan kotouttamislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia, joilla on voimassa
oleva oleskelulupa tai oleskeluoikeus on rekisteröity. Nykyisin kotouttamistoimenpiteiden piirissä ovat
työttömiksi ilmoittautuvat maahanmuuttajat.
Ehdotuksen mukaan kaikki maahanmuuttajat saisivat jatkossa perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista oleskeluluvan saamisen yhteydessä. Lisäksi heille annettaisiin tietoa palveluista ja kotouttamisjärjestelmästä.103 Maahanmuuttaja olisi myös oikeutettu alkukartoitukseen,
jossa arvioitaisiin kielikoulutustarpeet ja selvitettäisiin tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman pituus määräytyisi yksilöllisesti ja ensimmäisen suunnitelman pituus olisi
enintään vuosi. Tavoitteena on, että kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuisivat ja kotouttamistoimenpiteet olisivat nykyistä paremmin maahanmuuttajan henkilökohtaisen tarpeen huomioivia.
Integraatiotoimet tai niihin osallistuminen eivät ole pakollinen osa maahanmuuton hakuprosessia.
Maahanmuuttajan ammatillinen ja koulutuksellinen pätevyys, joiden tunnustamisesta vastaavat opetushallitus tai tiettyjen ammattialojen kohdalla muu viranomainen, kartoitetaan hakemusvaiheessa. Sitä ennen lähtömaassa tapahtuvasta valmennuksesta ja kielikoulutuksesta vastaa pääasiassa työnantaja.
Laissa määriteltäisiin myös tarkemmin kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä. Keskeinen osa koulutusta olisi suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Koulutus tulisi järjestää Opetushallituksen suositusten
mukaan.
Sisäministeriön työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa100 on tiedostettu puutteet työvoimamuuttajien opastuksessa, neuvonnassa ja kielikoulutuksessa. Toimenpideohjelman mukaan kotouttamislain soveltamisalaa tulisi laajentaa koskemaan maahantulon perusteesta riippumatta myös niitä
henkilöitä, joiden oleskelun Suomessa arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Näin työvoimamuuttajilla ja heidän perheenjäsenillään olisi oikeus yksilöllisiin kotouttamistoimenpiteisiin.
Kuntien kotouttamisohjelmille määriteltäisiin vähimmäissisältö ja kotouttamisohjelman tulisi olla
osa kuntien talousarviosuunnittelua. Laskennallisia kuntakorvauksia maksettaisiin edelleen kolmelta vuodelta pakolaisten tai kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden kuntaan osoittamisesta.
Vuosittaisessa pakolaiskiintiössä vastaanotetuista henkilöistä maksettaisiin kuitenkin korvausta neljältä vuodelta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä olisi laatia monivuotinen sopimus
alueen kuntien kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta, joka olisi kotouttamisohjelman ohella edellytys kuntakorvausten maksamiselle.
Nykyisellään kotoutumissuunnitelma perustuu kotoutumislakiin ja se sisältää suunnitelman kunnan
palveluista, joilla mahanmuuttajan kotoutumista tuetaan. Kunnilla ja työ- ja elinkeinotoimistoissa on
lisäksi maahanmuuttajien neuvojia, jotka auttavat tulijoita kotoutumisessa sekä suomalaisen työuran
alkuun. Työperusteisella maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmassa lueteltuihin palveluihin vain, mikäli hän jää työttömäksi. Tällöin toimeentulo turvataan kotoutumistukea maksamalla,
kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan101.
Kotouttamislain uudistamisessa on tarkoitus myös säätää Osallisena Suomessa -kokeilusta.
Kokeilussa kunnat voivat kokeilla uusia kotouttamiskoulutuksen järjestämistapoja määräaikaisesti. Kokeilua varten Sisäasiainministeriö asetti syksyllä 2009 Osallisena Suomessa – hankkeen.104
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja kotoutumiskoulutusta.
Kotoutumiskoulutukselle on tarkoitus luoda selkeä ja johdonmukainen niin sanotun kolmen polun malli:
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999. Tuolloin maahanmuuton painopiste oli humanitaarisessa maahanmuutossa,
(1) nopeasti työmarkkinoille suuntaavien polku (työmarkkinoille suuntaavat maahan
muuttaja/työn perusteella Suomeen muuttaneet). Uusi vuoden kestävä koulutus,
Net Effect oy 2010: Laadullinen tutkimus ulkomaalaisen työvoiman hankinnasta itäsuomalaisten työnantajien näkökul-
masta. s. 21. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2010.
http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Documents/Etel%C3%A4-Savon%20ELY/Tutkimus%20ulkomaalaisen%20
ty%C3%B6voiman%20hankinnasta_julkaisu.pdf. s.67.
103
Lakiuudistuksen voimaan tullessa myös tilapäisesti maahan muuttavilla henkilöillä kuten opiskelijoilla ja tilapäisen
oleskeluluvan työn perusteella saaneilla olisi mahdollisuus saada laissa erikseen mainittuja palveluita ja toimenpiteitä. Viisumilla tehtävällä lyhytkestoisella kausityöllä ei tätä oikeutta alkuneuvontaan lakiesityksen mukaan kuitenkaan olisi.
104
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/vwSearchView/2FAF81F52C87E2D1C22576F7002E1E55
102
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf.
101
Kotoutumistuki maksetaan tällöin työmarkkinatuen sijaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään enintään kolmeksi vuodeksi tai siihen asti kunnes maahanmuuttaja pääsee avoimille työmarkkinoille. Erikoistapauksissa suunnitelmaa voidaan
pidentää viiteen vuoteen.
100
44
45
jonka tavoitteena on työllistyminen ja työssä oleville antaa mahdollisuus saada tukea kielitaidon kehittämiseksi.
(2) erityistä tukea tarvitsevien polku: kohderyhmänä mm. kotiäidit, iäkkäät, luku- ja kirjoi-
tustaidottomat. Moniammatillista työtä, tavoitteena lisätä maahanmuuttajien kielellisiä ja yhteiskunnallisia valmiuksia.
(3) lasten ja nuorten polku. Kohderyhmänä varhaiskasvatusikäiset, oppivelvolliset ja
oppivelvollisuusiän ylittäneet alle 18-vuotiaat. Tavoitteena mm. riittävä kielitaito sekä uusia malleja koulutukseen sekä yhteistyöhön koulun ja perheen välillä niin,
että vanhemmat voitaisiin saada mukaan oppimiseen.
Hankkeessa kokeillaan vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja koulutuksen järjestämiseksi sekä kehitetään
itse koulutuksen sisältöä. Lisäksi arvioidaan tuloksia ja koulutuksen tehokkuutta. Hankkeeseen valitaan
noin kymmenen kokeilukuntaa hakemusten perusteella. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Vuonna
2010 kehitetään koulutusmalli ja valitaan kokeilukunnat. Varsinainen koulutus alkaa 2011. Hanke toteutetaan sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön, Suomen Kuntaliiton,
Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfodenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella.
Hankkeelle on asetettu seurantaryhmä, johon kuuluvat sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeino-ministeriön, opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston,
Svenska Kulturfondenin, kokeilukuntien ja kuntien alueella toimivien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen edustajat sekä erikseen kutsuttavien maahanmuuttajajärjestöjen edustus. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva
Viljanen.
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa vuosille 2009–2015 korkeakouluille asetetaan tavoitteeksi lisätä ja suunnata kotimaisten kielten ja kulttuurin opetusta siten, että se vastaa paremmin maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden
tarpeisiin. Opetusministeriön on tarkoitus laajentaa opintoseteliavustusjärjestelmää siten, että kohderyhmään kuuluvat myös korkeakouluissa opiskelevat ja työskentelevät ulkomaalaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Korkeakouluilla on mahdollisuus hakea opintoseteliavustusta tukemaan
kotimaisten kielten opiskelua. Opintoseteliavustusjärjestelmän vuosittaisia määrärahoja lisätään
strategian mukaisesti miljoonalla eurolla. Opiskelija ei kuitenkaan ole sidottu korkeakoulujen kielikoulutustarjontaan, vaan hän voi hakeutua myös aikuiskoulutuksen tarjoamaan kielikoulutukseen.105
hitetään maahanmuuttajien koulutusta, korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien täydennyskoulutusta ja tutkintojen tunnistamista. Maahanmuuttajakoulutusta kehitetään työelämäläheiseen suuntaan.106
3.3.1. Kansallisia projekteja kotoutumiseen liittyen
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ESR-tukirakenneprojektit, ALPO ja MATTO, kehittävät
kotoutumisen alkuvaiheen palveluita sekä työvoiman maahanmuuton resursseja. Tukirakenteet jakavat ja välittävät tietoa, tarjoavat koulutusta ja kannustavat yhteistyöverkoston toimijoita. Tukirakenteet
hankkivat palveluita, tutkimuksia ja selvityksiä kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi.
ALPO-hanke eli alkuvaiheen polku Suomessa: ALPO kehittää maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden valtakunnallista mallia. ALPO toimii myös maahanmuuttajien osaamista
kehittävien hankkeiden tukena. Tukirakenne ALPO kokoaa yhteen alueellisista kehittämishankkeista syntyneitä parhaita käytäntöjä sekä vahvistaa asiantuntijaverkostoa. Tavoitteena on kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti ja tehokkaasti.
MATTO-hanke - työvoiman maahanmuuton edistäminen: MATTO koskee työperusteista maahanmuuttoa. Sen tehtävänä on yhdistää työvoiman maahanmuuton edistämisen kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja luoda toimijoiden välille tiivis yhteistyöverkosto.
ALPO- ja MATTO-hankkeet ovat osa Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaa, jonka kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle 2007–2013 on yhteensä 1 414 miljoonaa euroa. Manner-Suomen ohjelma jakaantuu neljään toimintalinjaan: 1. “Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen
sekä yrittäjyyden lisääminen”, 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy”, 3. työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen” ja 4. “ jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa”.
8.12.2009 solmittiin Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thorsin johdolla pääkaupunkiseudun
aiesopimus maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa ja
nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä TE-toimistojen ja kuntien yhteisin toimenpitein. Maahanmuuttajille kehitetään nopean työllistymisen malli, jota voitaisiin hyödyntää valtakunnallisesti. Sopimus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Valtion rahoitusosuus on sopimuksessa 2,6 M€ ja
pääkaupunkiseudun kuntien 2 M€ vuonna 2010.
Sopimuksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö kohdentaa pääkaupunkiseudun työ- ja elinkeinotoimistoihin vuonna 2010 2 M€ lisämäärärahan maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssien lisäämiseksi noin 40 henkilötyövuodella. Ohjausta kehitetään, jotta maahanmuuttajat pääsevät nopeasti
alkukartoitukseen ja koulutukseen. Maahanmuuttajille suunnattuja työllistämistoimenpiteitä, esimerkiksi palkkatuki- ja työharjoittelupaikkoja, järjestetään kunnissa tehostetusti sekä tarjotaan monikielistä neuvontaa kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Kotoutumissuunnitelma pyritään laatimaan neljässä
viikossa siitä, kun maahanmuuttaja on ilmoittautunut TE-toimistoon. Koulutus pyritään toteuttamaan
jatkumona, jossa maahanmuuttaja ei joudu odottamaan pitkiä aikoja koulutukseen pääsyä. Lisäksi ke-
105
Opetusministeriön julkaisuja 2009:21
106
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/9176FB15459F0D3EC225768600483C99
46
4.Tilastot ja trendit
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 Suomessa työskenteli 70 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Vuonna 2008 heitä oli jo 79 000, kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Edellä
mainittujen 79 000 työllisen lisäksi Suomessa työskentelee Tilastokeskuksen arvion mukaan 50 000
ulkomailta Suomeen lähetettyä, vuokrattua, tms. työntekijää, jotka eivät kuulu Suomen väestöön eikä
heitä lueta maan työvoimaan. Tämä työvoiman osa muodostaa harmaan vyöhykkeen, koska heidän
ikärakennettaan, koulutustaan tai toimialatietoja ei tunneta.107
Vuonna 2008 Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista neljännes eli 15 000 työskenteli liikeelämän palveluissa ja heistä 12 000 siivoustöissä. Teollisuus työllisti 11 000 ulkomaalaista, joista 3
300 elektronisten laitteiden valmistuksessa. Kaupan ala työllisti 8 000, majoitus- ja ravitsemustoiminta
7 000, sosiaali- ja terveyspalvelut 7 000, liikenne 5 000 ja koulutus 5000 ulkomaalaista. Suhteellisesti
eniten ulkomaalaisia on siivouspalveluissa, hotelli- ja ravintolatoiminnassa sekä elektroniikkateollisuudessa.
Työperusteisen maahanmuuton tilastoinnin ongelmana Suomessa on, että tilastotieto kuvaa vain
myönnettyjen tai hylättyjen oleskelulupahakemusten määrää. Se ei kuvaa maassa oleskelun kestoa
tai työntekijöiden kiertävää, edestakaista muuttoliikettä, vaan työperusteista maahanmuuttoa yleisellä
tasolla. Suomi tilastoi määräaikaisten työntekijän oleskelulupien määrän, mutta ongelmallista tässä on
nimenomaan se, että ensimmäinen työntekijän oleskelulupa myönnetään yleensä aina määräaikaiseksi, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työ ja Suomeen muuttaminen olisi tilapäistä.
47
littää osin mm. Suomen naapurimaan Viron liittyminen Euroopan unioniin ja virolaisten rakennusmiesten työllistyminen suomalaisilla rakennuksilla. Kolmansien maiden kansalaisista suurimman ryhmän
muodostavat Venäjän kansalaiset, joiden osuus työvoimasta on pysytellyt koko seurantajaksolla noin
7000–9000 henkilössä. Venäläisten työperusteisten maahanmuuttajien osuus kaikilla ammattialoilla on
kasvanut tasaisesti vuosien varrella muodostaen enemmistön kolmansista maista tulevasta työvoimasta. Merkittävintä kasvua kolmansista maista tulevien työntekijöiden ryhmässä on nähty Thaimaalaisten
työperusteisten maahanmuuttajien kohdalla luokassa ”low skilled”.
Tilastokeskuksen tilastointi kattaa tällä hetkellä vuoden 2007, jonka vuoksi vuosien 2008 ja 2009 taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksia ulkomaalaisten osuuteen työllisistä voi tällä hetkellä vain
arvailla. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaisten työllisten kehitystä Suomessa ajanjaksolla
2004–2007. Tilastoista puuttuvat henkilöt, jotka ovat työskennelleet Suomessa vuotta lyhyemmän ajan
sekä Suomen kansalaiset.
Toinen haaste tilastoinnissa on edellä mainittu tilastojen ulkopuolelle jäävä työvoima. Lähetetyt työntekijät ja viisumilla työskentelevät kausityöntekijät eivät näy työntekijöiden oleskelulupatilastoissa, koska
he eivät ole ulkomaalaislain mukaan velvollisia hakemaan työntekijän oleskelulupaa.
Tilapäisen ja kiertävän maahanmuuton tilastoinnin haasteena taas on se, että maassaolon tilapäisyyttä
ei ole yksiselitteisesti määritelty; tilapäisyys voi vaihdella joistakin kuukausista muutamiin vuosiin.
4.1. Työlliset 2004–2007108
Vuosina 2004–2007 kolmansien maiden kansalaisten osuus työvoimasta on kasvanut tasaisesti.
Naisten ja miesten osuus kolmansien maiden kansalaisista työmarkkinoilla on kasvanut vuosittain samassa suhteessa. Kolmansista maista tulevista työperusteisista maahanmuuttajista miehiä on ollut
vakiintuneesti noin 60 %. Pääsääntöisesti kolmansista maista tulevat työperusteiset maahanmuuttajat sijoittuvat palveluammatteihin, joihin ei tarvita erityistä koulutusta tai ammattitaitoa (low skilled).
Tilastotiedoista puuttuvat kausityöntekijät, joita saapuu vuosittain Suomeen noin 12 000 henkeä kolmansista maista.
Selvintä kasvua EU-alueelta tulevien työllisten määrässä on nähtävissä EU-10 – ryhmässä. Tätä se-
107
108
Myrskylä 2010.
Seuraavat analyysit perustuvat Tilastokeskuksen toimittamiin tilastoihin. Katso tilastoliite taulukot 1 ja 3.
EU-15: Euroopan unioni ennen 31.4.2004: Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Ireland, Italy, Luxembourg, the Netherlands, Portugal, Spain, Sweden and the United Kingdom
EU-10: Eight of the formerly Communist Central and East European (CEE) countries (Czech Republic, Hungary, Poland, Slovakia, Slovenia, Latvia, Lithuania, and Estonia) plus Cyprus and Malta
EU-2: Bulgaria and Romania.
*Kuva perustuu Tilastokeskuksen toimittamaan taulukkoon Stock of Workers by Main Category of Employment.
4.2. Työperusteinen maahanmuutto 2004–2008109
Vuosina 2004–2007 kolmansista maista tulevien työperusteinen maahanmuutto on tasaisesti kasvanut
kaikissa tässä tutkimuksessa tarkastelluissa pääluokissa (highly skilled, skilled, low skilled, researchers). Suurinta työperusteinen maahanmuutto kolmansista maista on ollut pääluokassa low skilled
(46 % kaikista maahanmuuttajista vuonna 2007). Tätä selittävät mm. suomalaisen elinkeinorakenteen
muutos sekä palvelualoilla vallitseva työvoimapula väestön ikärakenteen ja sitä kautta huoltosuhteen
muuttuessa. Kaiken kaikkiaan kolmansista maista tulevien työperusteisten maahanmuuttajien osuus
työperusteisista maahanmuuttajista on yli kaksinkertaistunut seurantajaksolla. Suomen kansalaisten
paluu kotimaisille työmarkkinoille on pysynyt vuosina 2004–2008 lähes vakiona (noin 2800 henkilöä/
vuosi). Muutoin varsin staattista top 10110 maiden listaa kolmansista maista tulevista työperusteisista maahanmuuttajista päivittävät vuonna 2008 tilastoidut filippiiniläiset ja vietnamilaiset työperusteiset maahanmuuttajat. Filippiiniläisten määrää (116) selittää mm. suomalaisen rekrytointipalveluyritys
109
110
Katso tilastoliite taulukot 2 ja 4.
Venäjä, Intia, Kiina, Turkki, Yhdysvallat, Ukraina, Thaimaa, Nigeria, Kenia, Nepal.
48
49
Opteamin vuonna 2008 yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) käynnistämä pilottihanke, jossa Opteam tuo maahan filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Vietnamilaisten työperusteisten maahanmuuttajien nousua Top 10 maiden listalle selittää puolestaan Etelä-Pohjanmaan liiton Vietnamista
tuottamien ammattimiesten maahanmuutto syksyllä 2008.
Tarkasteltaessa maahanmuuttoa ja maastamuuttoa kokonaisuutena yllä olevan kaavion valossa, voidaan todeta maahanmuuton kasvaneen suhteessa maastamuuttoon. Kun maahanmuutto on suurempaa kuin poistuma, voitaneen vetää se johtopäätös, että Suomeen on muuttanut vuodesta 2005 lähtien
myös pysyväluonteista työvoimaa määräaikaisen työvoiman ohella.
4.4. Analyysi: trendit ja kehityskulut
Myönteiset oleskelulupapäätökset liittyen työperusteiseen maahanmuuttoon111
2005
2006
2007
2008
Työntekijän
3029
2871
5280
5930
oleskelulupa
Elinkeinonharj. 38
58
68
67
oleskelulupa
Oleskelulupa, 1921
2199
2734
2934
muu peruste*
Yhteensä
4988
5128
8082
8931
4.4.1. Työvoiman tarve Suomessa 2010–2025
2009
2883
57
2497
5437
* Suuri osa oleskeluluvista muulla perusteella myönnetään työntekoa varten.
4.3. Maahanmuutto vs. maastamuutto (In-/Out-Flow)112
Vuosina 2004–2008 työperusteisia maahanmuuttajia oli eniten Venäjältä (vuonna 2008 921 venäläistä maahanmuuttajaa). Venäläiset työperusteiset maahanmuuttajat painottuvat pääluokkaan ”skilled”,
mutta kasvua on ollut nähtävissä myös korkeasti koulutettujen pääluokassa (highly skilled). Sen sijaan
maastamuuttoa tarkasteltaessa kolmansista maista tulevien työperusteisten maahanmuuttajien keskuudessa intialaiset muodostavat suurimman lähtijöiden ryhmän Venäjän kansalaisten ollessa sijalla 2
tai 3. Intialaisista työperusteisista maahanmuuttajista suurin osa sijoittuu pääluokkaan korkeasti koulutetut (highly skilled) suomalaisen teknologiateollisuuden työllistäessä merkittävissä määrin intialaisia
tekniikan osaajia. Samoin poistuma kyseisen pääluokan alla on siten suurinta intialaisten työntekijöiden keskuudessa (työsuhteet vakiintuneesti maksimissaan muutaman vuoden mittaisia).
111
112
Finanssikriisin jälkeisen taantuman myötä työttömyys on kohonnut nopeasti erityisesti teollisuudessa, eikä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan nopeaa toipumista taantumasta ole odotettavissa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi tammikuussa 2010 neljän ministeriön
(opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö)
yhteistyönä toteutetun tutkimuksen työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuosina 2010–2025.113
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tuottavuuden kasvu ja kysynnässä tapahtuva muutokset
tulevat olemaan tulevaisuudessa talouden kehityksen kannalta keskeisessä asemassa. Keskeinen
muutos koskee talouden palveluvaltaistumista, joka on ollut Suomessa käynnissä varsin pitkään.
Tulevaisuudessa palveluiden osuutta kansantuotteesta nostaa erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva terveydenhoito- ja hoivapalveluiden kasvava kysyntä. Palveluvaltaistuminen vaikuttaa VATT:n
mukaan talouden kasvumahdollisuuksiin keskeisesti: useiden palvelutoimialojen ja julkisen sektorin
tuottavuuskehityksen hitaus voi muodostua kansantaloudelle haasteeksi, jos julkisten palvelujen kysyntä kas-vaa ennustettua nopeampaa vauhtia. Suomalaisen työvoimarakenteen kehitys on seuraillut
tuotantorakenteen kehitystä. Alkutuotannon ja jalostuksen työvoimaosuus on pienentynyt tasaisesti
1970-luvulta lähtien ja tulee pienentymään jatkossakin. Julkisten palveluiden osuus kääntyi 1990-luvun
puolivälissä laskuun, mutta 2010-luvulla se alkaa jälleen nousta. VATT:n analyysien mukaan yksityisten palveluiden osuus työllisistä on kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien. Tulevaisuudessa
kasvu jatkuu varsinkin kotitalouksien kysynnän vetämänä. VATT:n perusskenaarioiden tulokset viittaavat siihen, että työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, mikä näkyy työvoimakustannusten
nopeana kasvuna. Työvoimapulan syntyminen on kuitenkin VATT:n mukaan riippuvainen ennen kaikkea siitä, toteutuvatko terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden kysynnän kasvua koskevat odotukset.
Vaihtoehtoisessa skenaariossa terveydenhuollon osuus kansantalouden arvonlisäyksestä jäisi selvästi
pienemmäksi. Tämä vahvistaisi teollisuuden toimialojen potentiaalista kasvua. Myös yksityisten palveluiden työllisyyden ja arvonlisäyksen kasvu voimistuisi kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen
työvoiman tarve olisi oletettua pienempi.
Maahanmuuton vaikutus työllisyyteen riippuu tietenkin maahanmuuttajien iästä ja ammattitaustasta.
Jotta maahanmuutto helpottaisi työvoimapulaa, tulisi kahden kolmasosan maahanmuuttajista olla
työikäisiä. Tämä merkitsisi työvoiman tarjonnan kasvua 0,4 prosenttiyksiköllä vallitseviin ennusteisiin
verrattuna, mikä ajan mittaan helpottaisi työvoimapulaa. VATT:n nopeamman maahan muuton skenaariossa maahanmuuton kannustamista ehdotetaan ratkaisuksi työvoiman riittävyyden takaamiseksi.
Kyseisessä skenaariossa kuitenkin saatavilla oleva työvoima ohjautuisi ensisijaisesti palvelusektorille,
jolloin maahanmuuton nopeutumisesta ei olisi juurikaan hyötyä teollisuuden toimialojen kehityksen
kannalta. VATT:n mukaan nopeamman maahanmuuton skenaario paljastaa Suomen talouden kehityksessä voimakkaana vaikuttavan tendenssin, joka ilmenee teollisuuden ja alkutuotannon toimialojen
supistumisena ja palvelutoimialojen kasvuna. Pitkään käynnissä ollut rakennemuutos vaikuttaa siis
edelleen jatkuvan.114
Maahanmuuttovirasto/oleskelulupatilastot.
Katso tilastoliite taulukko 4 In-/Out-Flow
113
114
VATT Tutkimukset 154 – Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010–2025.
VATT Tutkimukset 154 – Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010–2025, s. 139–144.
50
Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060115
51
Työllisten määrä väheni vuonna 2009 vain 2,9 % verrattuna tuotannon 7,5 prosentin pudotukseen.
Taantuman jälkeen yrityksissä on runsaasti myös vajaatyöllistettyä henkilöstöä, jonka käyttöä voidaan
tehostaa, ennen kuin lisätyövoimaa aletaan hankkia. Työllisyyden odotetaan alkavan kasvaa vasta sen
jälkeen, kun yrityksissä jo olemassa olevan työpanoksen käyttö ja tuotanto ovat taas balanssissa.
TEM ennustaa työllisyyden laskevan vuonna 2010 keskimäärin 50 000.lla. Vuonna 2011 työvoiman
kysynnän ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Koko taantuman työpaikkakato (125 000 ) jäisi
tällöin runsaaseen neljännekseen verrattuna 1990-luvun laman aikaisiin menetyksiin.
Työttömyys kasvoi alkuvuodesta 2009 jyrkästi, mutta vuoden jälkipuoliskolla kasvu alkoi taittua.
Työnhakijarekisterin työttömyys saavutti suhdannehuippunsa vuoden lopulla ja on sen jälkeen kääntynyt laskuun. Työvoimatutkimuksen mukainen työttömyys on vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä sitä vastoin vielä suhdanneluonteisesti kasvanut, mutta aikaisempaa selvästi hitaammin.
Lähde: Väestötilastot 2009. Tilastokeskus
4.4.2. Lyhyen aikavälin ennuste työmarkkinoista
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan työllisyyskehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille
käyttäjille. TEM:n julkaisi tammikuussa 2010 viimeisimmät, taantuman jälkeiset keskeiset tulokset116
ja odotukset tulevaa kevättä ajatellen. Analyysin mukaan merkkejä talouden elpymisestä on alkanut
näkyä; tietyillä teollisuuden aloilla kysyntä on kasvanut ja odotettavissa on lähivuosin tuotantomäärien
lisäystä. Julkisen talouden tila sen sijaan heikkenee entisestään työttömyyden kasvun ja elvytystoimien seurauksena.
Taantumassa koulutuksen päättäneiden pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut ja opiskelijoille sopivat
tilapäispäistyöt ovat vähentyneet, jolloin erityisesti nuoria on poistunut työmarkkinoilta. Työvoima väheni vuonna 2009 yhteensä 25 000:lla eli kolmanneksen siitä määrästä mitä työllisyys aleni.
Työikäisen väestön määrä vielä kasvaa, mutta enää vain ikääntyvän yli 55-vuotiaan väestön osalta. Työvoiman tarjonta alkaa lähivuosina väestöllisistä syistä supistua ilman työurien jatkuvaa pitenemistä. Työvoiman tarjonnan ennustetaan laskevan vuosina 2010 ja 2011 vastaavasti noin 18 000 ja
5 000 hengellä.
Työttömyyden rakenne on taantumassa vaikeutunut jolloin pitkittyneet työttömyyden kestot tulevat
hidastamaan työttömyyden alenemista. Työvoiman kysynnän voimistuttua ensin työllistyvät lomautetut ja sen jälkeen lyhyen aikaa työttömänä olleet, mutta vie aikansa ennen kuin työvoiman kysynnän kasvu yltää pitkään työttömänä olleisiin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko vuoden 2010 ajan.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna keskimäärin noin 9,5 prosenttiin, eikä sen
odoteta vielä vuonna 2011 laskevan paljon alle 9 prosentin.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa on viimeisimpien tietojen mukaan ollut kutakin avointa työpaikkaa kohden keskimäärin noin 5,5 työtöntä työnhakijaa. Työvoiman tarjonta suhteessa kysyntään lisääntyy
edelleen. Työvoimasta on eniten ylitarjontaa rakennusalalla, vähiten kaupallisella alalla. Työvoiman
saatavuusongelmat eivät lähiaikoina nouse suuresti esille.
4.4.3. Työvoiman tarjonta lyhyellä aikavälillä
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 9.3.2010 analyysinsä rekrytointiongelmista sekä työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta tammikuun 2010 tilanteen valossa. Tammikuussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna kuukauden aikana yhteensä noin 55 000 työpaikkaa, joista 963:een katsottiin olevan
vaikea löytää sopivaa työvoimaa. Avointen työpaikkojen rekrytointiongelmat ovat vuoden 2008 alusta
lähtien olleet laskussa ja lasku jatkui myös tammikuussa 2010. Kysynnän elpymistä oli havaittavissa
osilla ammattialoista kuten rakennusala ja korkeammin koulutettujen ammatit. Vastaavasti esimerkiksi
sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa ja palvelualoilla työvoiman kysyntä on tammikuussa 2010 ollut
selvästi viime vuosia vähäisempää. Kuitenkin vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuoden
2009 tilanteeseen117 nähden vähentyneet erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä ja palvelutyössä. Yleisimmät syyt rekrytointiongelmiin liittyivät tammikuussa 2010 työpaikkojen ominaisuuksiin
(esim. ns. yrittäjäpaikka tai vuokratyöpaikka). Toiseksi yleisin rekrytointiongelmien aiheuttaja oli se,
että paikkaan ei ollut lainkaan hakijoita (työvoimapula) ja palkkaus. Työvoimapulan osuus rekrytointiongelmien syynä oli kuitenkin vähentynyt selvästi vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna.118
Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 905 000:sta 1,79
miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 2
prosentista 7 prosenttiin ja heidän määränsä nykyisestä 108 000:sta 463 000:een.
115
Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viimeisenä viitenä vuotena, Etelä-Savon väkiluku pienenee
vuoteen 2030 mennessä 8 prosenttia nykyisestä. Seuraavaksi eniten eli kuudella prosentilla väestö vähenee ennusteen
mukaan Kainuun maakunnassa. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan ja
Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi.
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten
mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se
jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.
116
TEM-analyyseja 21/2010: Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste.
Terveydenhuoltotyössä oli tammikuussa 2009 noin 450 vaikeasti täytettävää työpaikkaa, kun vastaava luku
tammikuussa 2010 oli noin 270.
118
Työ- ja elinkeinoministeriö 19.3.2010: Rekrytointiongelmat sekä työvoiman kysyntä ja tarjonta TE-toimistoissa.
117
52
53
Avointen työpaikkojen määrä kuukauden aikana
Rekrytointiongelmapaikkojen määrä
7000
Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ
100000
Terveydenhuolto, sosiaalialan työ
6000
Rekrytointiongelmat
90000
Paikat kk:n aikana
80000
5000
70000
3000
2588
2939
2722
19502010
1707
3423
3170
3010
1911
2039
1912
3268
2967
2680
2560
2368
2275
2000
60000
38943966
4000
1920
2849
2534
2719
2543
2022
1586
147615011431
983
1000
Kuljetus- ja liikennetyö
40000
Teollinen työ
30000
Palvelutyö
20000
0
00
/1
00
/5
00
/9
01
/1
01
/5
01
/9
02
/1
02
/5
02
/9
03
/1
03
/5
03
/9
04
/1
04
/5
04
/9
05
/1
05
/5
05
/9
06
/1
06
/5
06
/9
07
/1
07
/5
07
/9
08
/1
08
/5
08
/9
09
/1
09
/5
09
/9
10
/1
Myyntineuvottelija
Sairaanhoitaja
Lähihoitaja
Kokki
Parturi-kampaaja
Tarjoilija
Myyntiedustaja
Taksinkuljettaja
Ilmaislehtien jakaja
Hammaslääkäri
Maa- ja metsätaloustyö
Rakennustyö, kaivostyö
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Ongelmallisimmat ammatit
Kaupallinen työ
50000
10000
0
Hallinto- ja toimistotyö
Kaikki alat
0%
10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Työnhakijan ominaisuus
Työpaikan ominaisuus
Työvoimapula
Työ- ja elinkeinoministeriö 19.3.2010: rekrytointiongelmien syyt
tammi.09
lkm.
109
106
91
89
52
48
40
38
32
27
Myyntineuvottelija
Myyntiedustaja
Parturi-kampaaja
Kokki
Sairaanhoitaja
Henkilökohtainen avustaja
Terveyskeskuslääkäri
Taksinkuljettaja
Kiinteistönhoitaja
Lähihoitaja
tammi.10
lkm.
80
73
42
34
32
31
29
29
26
25
Tilastokeskus: Työlliset ja työllisten trendi 1989/01 – 2010/05
Työ- ja elinkeinoministeriö 9.3.2010
Rekrytointiongelmien syyt vaihtelevat suuresti ammattialan tai ammatin mukaan: työvoimapula on vaivannut viime aikoina etenkin sosiaali- ja terveysalaa. Teollisuudessa, hallinto- ja toimistotyössä sekä
rakennusalalla taas vaikuttavat erityisesti työnhakijoiden ominaisuudet työpaikan ominaisuuksien ollessa merkittävä rekrytointiongelmien syy kaupallisen työn, maa- ja metsätaloustyön sekä palvelutyön
ammateissa.119
119
Työ- ja elinkeinoministeriö 19.3.2010: Rekrytointiongelmat sekä työvoiman kysyntä ja tarjonta TE-toimistoissa.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa 2010 oli työllisiä 13 000 vähemmän kuin
vuosi sitten. Toukokuun työttömyysaste oli 10,5 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.
54
55
4.5. Työntekijän oleskelulupahakemukset
Vuoden 2010 tammi–kesäkuussa vireille tulleiden oleskelulupahakemusten kokonaismäärä kasvoi
vuoden 2009 samaan ajanjaksoon verrattuna noin 15 %.
Ulkomaalainen, joka aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa, tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan.
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen on kaksivaiheinen prosessi. Työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee ensin osapäätöksessään luvan työvoimapoliittiset ja toimeentuloon liittyvät edellytykset, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan, ellei sen myöntämiselle
ole laissa säädettyjä esteitä. Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on puolestaan
haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa.
Tammi–kesäkuussa 2010 tuli vireille 2 330 työntekijän oleskelulupahakemusta. Työntekijän oleskelulupahakemusten määrässä on tapahtunut kasvua (6,15 %) viime vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon
verrattuna.
Oleskelulupahakemukset muulla perusteella -ryhmässä suuri osa hakemuksista koskee työperusteista
maahanmuuttoa; kyse on sellaisten hakijoiden oleskelulupahakemuksista, jotka eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa työskennelläkseen Suomessa, vaan voivat työskennellä tavallisella oleskeluluvalla.
Esimerkiksi erityisasiantuntijat, urheilijat ja valmentajat kuuluvat tähän muu peruste -ryhmään. Myös
ulkomaalaiset tutkijat ja au pair - sopimuksen perusteella Suomeen hakevat ulkomaalaiset kuuluvat
tähän ryhmään.120
Tammi–kesäkuussa 2010 tuli vireille 1523 muulla perusteella vireille laitettua oleskelulupahakemusta.
Myönteiset oleskelulupapäätökset liittyen työperusteiseen maahanmuuttoon121
oleskelu voi vaihdella joistakin kuukausista muutamiin vuosiin. Edelleen ulkomaalaisten tilapäisen
työnteon tilastointi on Suomessa hajanaista ja puutteellista. Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määristä on saatavissa tietoa Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastojen avulla. Sen sijaan tilapäisesti maassa työskentelevien tiedot ovat hajallaan hallinnon rekistereissä, eikä rekistereissä
ole aina edes tietoja kaikista työntekijäryhmistä. Tietoja rekisteröivät muun muassa Eläketurvakeskus,
Kela, Maahanmuuttovirasto, verohallinto ja Väestörekisterikeskus. Näiden tietojen käyttöä hankaloittaa se, että eri rekisterien tiedot ovat hajallaan ja hankalasti yhdistettävissä.123
Suomessa tilapäisesti työskentelevien määrän on arvioitu viime vuosina lisääntyneen huomat-tavasti
enemmän kuin vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten tai ulkomaalaisten työllisten määrän. Rekisteritietojen
perusteella Suomessa on arviolta 35 000 – 45 000 tilapäistä ulkomaista työntekijää. Tämä luku ei kuitenkaan kata sellaisia kausityöntekijöitä, joilla ei ole eläkevakuutusta ja jotka eivät kuulu verotuksen piiriin
(esim. metsämarjanpoimijat).124 Ulkomaalaislain 81 §:n (työnteko ilman oleskelulupaa) 4 kohta kattaa
marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poiminnan tai korjuun, mutta jättää metsämarjanpoimijat huomiotta. Kolmansista maista tulevat kausityöntekijät ovat siten vapautettuja oleskelulupavaatimuksesta työskennellessään maassa alle kolmen kuukauden ajan, mutta edelleen viisumivelvollisia (pl. viisumivapaista maista tulevat henkilöt). Kausityöntekijät muodostavat siten hankalasti
määriteltävän joukon tilapäisiä työntekijöitä – viisumivapaista maista tulevat henkilöt eivät ole velvollisia
rekisteröimään oleskeluaan tai oleskelunsa tarkoitusta. Toisaalta Suomen itärajan yli tapahtuvan tilapäisen maahanmuuton perusteet ovat vaikeasti seurattavissa henkilöiden käyttäessä ns. monikertaviisumeita, joiden myöntämisperuste on usein eri, kuin mihin viisumia käytetään.
Alla olevassa kaaviossa tarkastellaan työperusteista maahanmuuttoa (työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa) suhteessa myönteisiin opiskelijan oleskelulupiin sekä kausityöntekijöihin. Luvut
kausityöntekijöistä perustuvat ulkoasiainministeriön viisumitilastoihin sekä arvioihin kausityöntekijöiden vuosittaisesta määrästä. Maahanmuuttajista opiskelijat sekä oleskeluluvan muun erityisen syyn
perusteella saaneet ovat ryhmiä, joissa tapahtuu eniten oleskelulupaperusteen muutoksia ensimmäisen oleskeluluvan päätyttyä. Pääsääntöisesti Suomessa oleskelun perusteeksi vaihtuu juuri työntekijän oleskelulupa.125 Arvioiden perusteella Suomeen muuttaa suurimmaksi osaksi tilapäistä työvoimaa – työntekijän myönteisten oleskelulupien määrän laskiessa kausityöntekijöiden määrä on pysynyt
vuodesta toiseen jokseenkin samana.
2005
2006
2007
2008
2009
Työntekijän oleskelulupa
3029
2871
5280
5930
2883
Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa
38
58
68
67
57
30000
Oleskelulupa, muu peruste*
1921
2199
2734
2934
2497
25000
Yhteensä
4988
5128
8082
8931
5437
In Flow 2005-2009
20000
15000
*Suurin osa oleskeluluvista muulla perusteella myönnetään työntekoa varten.
10000
5000
4.6. Tilastotieto tilapäisestä ja kiertävästä maahanmuutosta
0
2005
Suomi raportoi kiertävästä ja väliaikaisesta maahanmuutosta osana OECD:lle tapahtuvaa SOPEMIraportointia (International Migration Outlook).122 Tilapäisen ja kiertävän maahanmuuton tilastoinnin
haasteena on erityisesti se, että maassaolon tilapäisyyttä ei ole yksiselitteisesti määritelty. Maassa
Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaiselle on mahdollista myöntää myös tilapäinen oleskelulupa muun erityisen syyn perusteella. Kun kyse on tällaisesta muusta kuin työ-, perheside- tai opiskeluperusteesta, hakemus katsotaan tulleen vireille
muulla perusteella.
120
Muu peruste -ryhmään kuuluvat myös henkilöt, jotka eivät ole saaneet Suomesta kansainvälistä suojelua, mutta joille on
myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa maasta poistumisen estymisen tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella
(hakijat esimerkiksi Somaliasta, Afganistanista ja Irakista).
121
Maahanmuuttovirasto/oleskelulupatilastot. www.migri.fi/tilastot
Työntekijän oleskelulupa
2006
Elinkeinonharj. oleskelulupa
2007
Oleskelulupa, muu peruste*
2008
Opiskelijan oleskelulupa
2009
Kausityöntekijät(arvio)
4.7. Tilastotiedot laittomasta työvoimasta ja ihmiskaupasta
Suomessa arvioitiin vuonna 2004 työskentelevän vuosittain jopa 30 000 ulkomaalaista ilman työlupaa.
Arvioita siitä, millä ammattialoilla laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä olisi eniten, on kuitenkin
Raportoinnista Suomessa vastaa sisäasiainministeriö.
Ruotsalainen 2009.
124
Ruotsalainen 2009.
125
Tilastokeskus/Eurostat. Tilastokeskuksen Eurostat’lle toimittamien lukujen perusteella ulkomaisista opiskelijoista noin 30% vaihtaa Suomessa oleskelunsa perusteeksi ansiotyön ensimmäisen oleskeluluvan päätyttyä. Ulkomaalaislain 54 §:n mukaan: ”Uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään uudella perusteella, jos ulkomaalaiselle voitaisiin myöntää
ensimmäinen oleskelulupa tällä uudella perusteella.”
122
123
56
mahdotonta antaa. Laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä tavataan satunnaisesti Työsuojelupiirien
työpaikoilla suorittamissa tarkastuksissa. Työsuojelupiirit valvovat Suomessa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta sekä työsuhteiden ehtoja. Työsuojeluviranomaisella on ilmoitusvelvollisuus
poliisille, mikäli hän epäilee työnantajan työllistäneen laittomasti maassa oleskelevan ulkomaalaisen.
Rangaistuksena työnantajalle voidaan määrätä sakkoa tai maksimissaan yksi vuosi vankeutta. Laitonta
työvoimaa merkittävämpi ilmiö Suomessa on ns. harmaa talous, jonka vaikutukset ovat merkittäviä
erityisesti rakennusalalla. Ilmiön arvioidaan aiheuttavan kaikkiaan 400–500 miljoonan euron vuotuiset
vahingot. Merkittävä uhka rakennusalan harmaan talouden toimijoina ovat mm. liiketoimintakiellon alaiset suomalaiset henkilöt. Talousrikollisuus ja erityisesti rakennusalan harmaa talous ovat yhä enemmän
ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimaa aliurakointitoimintaa.126
57
5.Yhteistyö kolmansien maiden kanssa
Tilapäisen työvoiman rekrytointia ulkomailta toteuttavat lähinnä yksityisen sektorin työnantajat. Lisäksi
suurin osa tilapäisestä työvoimasta tulee Suomeen vuokratyöfirmojen lähettäminä työntekijöinä.
Sisäasiainministeriö asetti 11.2.2008 hankkeen130 selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa ja perusti tätä varten poikkihallinnollisen työryhmän johon kuuluivat sisäasiainministeriön lisäksi ulkoasiainministeriö, opetusminiteriö, sosiaali- ja
terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Työryhmän suosittamia, konkreettisia ehdotuksia olivat:131
Poliisin tietoon tulleiden törkeiden varkauksien lukumäärä kasvoi 20 % vuonna 2009. Selvitysten perusteella näistä rikoksista noin 5 % on kohdistunut rakennustyömaihin. Rikollisuuden taustalla vaikuttavat harmaan talouden toimijoiden verkostot ja tekijöinä sekä suomalaiset että kasvavassa määrin
ulkomaalaiset ammattirikolliset.
•Maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevien tiedonlähteiden linkittäminen
yhteen domain-sivustoon http://virtual.finland.fi
•Suomen edustustot tukevat vain hyvin suunniteltua ja kohdennettua rekrytointia
lähtömaassa (väärinkäytösten ehkäiseminen).
•Kaksivuotisen työvoimakoordinaattorikokeilun aloittaminen Suomen Vietnamin
edustustossa.
•Työ- ja elinkeinohallinto kehittää yhteistyötä TE-keskusten, Pietarin pääkonsulaatin
erityisasiantuntijansa kanssa tiedotus-, koulutus-, ja liikkuvuusyhteistyötä Luoteis-
Venäjän työhallintojen välillä. Selvitetään tarvetta ja mahdollisuuksia säännöllisen neuvontapalvelun perustamiseksi Pietariin. Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii edis-
tämään yhdessä TE-keskusten kanssa työvoiman liikkuvuutta ja pendelöintiä Suomen ja Venäjän lähi-alueiden välillä.
•Opetusministeriö käynnistää neuvottelu CIMO:n kanssa virkamiesvaihto-ohjelman
laajentamiseksi koskemaan lähtömaiden kanssa tehtävää yhteistyötä työvoiman
rekrytoimiseksi Suomeen.
•Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia, pätevöittämistä ja viran omaisten yhteistyötä koskevat suositukset laaditaan toimivaltaisten viranomaisten toimesta.
•Lisätään ulkomailla asuville suomalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tiedotusta työmahdollisuuksista Suomessa ja paluumuuton kannalta keskeisistä kysy-
myksistä yhteistyössä Eures-työnvälitysverkoston kanssa.
•Edustustojen, ystävyysseurojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälisten
verkostojen hyödyntäminen suomen kielen opetuksessa ja suomalaiseen
yhteiskuntaan perehdyttämisessä.
•Kunnat joihin työperäistä maahanmuuttoa suuntautuu, nimeävät yhteyshenkilön tai tahon joka koordinoi uusien muuttajien vastaanottoa ja antaa heille sekä muille viran-
omaisille tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta. Työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä perehdyttämisestä ja alkuvaiheen kielenopetuksesta vas
tuun jakavat työnantaja, valtio, kunta ja työntekijä.
•Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomessa edistetään huolehti
malla siitä, että heille tarjotaan riittävästi suomen kielen opiskelumahdollisuuksia sekä harjoittelumahdollisuuksia.
•Maahanmuuttajataustaisille suunnattuja pätevöitymis- ja täydennyskoulutusmahdolli-
suuksia tulee lisätä.
Suomeen on tullut jo useana vuonna ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita, koska kotimaasta ei ole ollut mahdollista saada tarpeeksi poimijoita. Metsämarjojen poimintaa ei yleensä järjestetä työsuhteessa
tapahtuvaksi, koska tuolloin luonnonvaraisten marjojen poiminnasta saatava palkkatulo katsottaisiin
veronalaiseksi tuloksi tuloverolain (1532/1992) 89 §:n nojalla. Sisäasiainministeriö asetti 25.10.2006
hankkeen ja poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden tilannetta ja asemaa, sekä siihen mahdollisesti liittyviä ongelmia ja pohtia niihin ratkaisuja. Työryhmä ei katsonut lainsäädännöllisiä muutoksia tarpeellisiksi mutta suositteli tiedottamisen
parantamista, selvityksen tekemistä siitä, voitaisiinko marjanpoimijoita ulkomailta Suomeen välittävän
elinkeinotoiminnan sääntelyä ja valvontaa kehittää samansuuntaisesti yksityisiä työvoimapalveluja
koskevan sääntelyn ja valvonnan kanssa sekä seurannan ja yhteistyön kehittämistä viranomaisten ja
marja-alan järjestöjen välillä kuin myös olemassa olevien, monihallinnollisten ja vakiintuneiden viranomaisyhteistyöelimien puitteissa.127
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksen128 mukaan vähemmistövaltuutettu on saanut useita yhteydenottoja koskien erityisesti thaimaalaisten marjanpoimijoiden oloja Suomessa. Vähemmistövaltuutetun mukaan poimijoiden asumisessa, ravitsemustilanteessa ja muissa oloissa oli havaittu
vakavia ongelmia ja moni heistä oli kauden loppuessa velkaantunut. Koska poimijat eivät ole työsuhteessa, eikä heillä ole kielitaitoa, voivat he joutua haavoittuvaan asemaan. Vä-hemmistövaltuutettu
suosittaa viisumin myöntämistä vain sellaiselle kutsujayritykselle, joka kattaa matkasta, majoituksesta
ja työvälineistä koituvat kustannukset sekä pitää kohtuullisena harkita poimijoille myös vähimmäisansiotasoa. Vähemmistövaltuutettu esitti poimintakauden kattavaa projektia marjanpoimijoiden oloja selvittämiseksi. Ulkoministeriö129 on pääosin kirjannut vähemmistövaltuutetun antamat suositukset vuoden 2010 viisumien myöntämisohjeeseen, jossa kehotetaan ottamaan ”huomioon laittoman
Schengen-alueelle muuton, luvattoman työnteon ja ihmiskaupan estäminen sekä kausityöhön tulevien
henkilöiden hyväksikäytön estäminen hakutilanteessa tai työskentelyn aikana”. Myös sisäasiainministeriö tukee vähemmistövaltuutetun suosituksia. Sisäministeriöllä ei kuitenkaan ole osoittaa rahoitusta
seurantaprojektia varten ja ministeriön mukaan olisi tarkoituksenmukaisinta, että seurantaprojekti tapahtuisi vähemmistövaltuutetun ohjauksessa ja valvonnassa.
Keskusrikospoliisi 19.4.2010: Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva. http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/headlinesfin/7E8CC8C11D7839CDC225771400446854?OpenDo
cument
127
Metsämarjanpoimijat -hankkeen loppuraportti. Sisäministeriön julkaisuja 14/2007.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/A579F6270FF2EC54C22572AA0025C2DC/$file/142007.pdf.
128
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2009. http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/files/VV_
Vuosikertomus_suomi/$file/VV_Vuosikertomus_suomi.pdf.
129
Ulkoministeriö 2010 b. Ulkoministeriö 2010 b. Kausityönteko viisumivelvollisista maista 2010.
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=52153&GUID={B1B6DE48-DAF3-4E10-B2A4-ED0673143DD8}.
126
Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2008: Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa. Hankkeen loppuraportti.
131
Suositusten toteutumisesta ei ole tehty erillistä seurantaa.
130
58
59
Etelä-Pohjanmaan liitto132 on toteuttanut osana kansainvälistymisstrategiaansa133 yhdessä alueensa
kuntien, yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa rekrytointihanketta Vietnamissa. Hanke on
ollut ensimmäinen julkisten tahojen välillä raamitettu työvoimanhakuprosessi kolmannessa maassa.
Etelä-Pohjanmaan liiton suhteet Vietnamiin perustettiin vuonna 2006 maan suurlähettilään vieraillessa
liiton vieraana ollessaan ensimmäisellä maakuntamatkallaan. Tämän jälkeen Etelä-Pohjanmaalta on
käynyt kolme delegaatiota tutustumis- ja neuvottelumatkalla Vietnamissa. Työperusteisen maahanmuuton Vietnamista on kaavailtu tapahtuvan julkisten viranomaisten välisten virallisten sopimusten
puitteissa. Tarkoituksena on luoda hyvän hallintotavan mukainen rekrytointiprosessi sekä Suomessa
että Vietnamissa. Tällä pyritään lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta – Vietnamissa
on ollut kokemuksia työnvälitysfirmoista joiden tiedetään ottaneen kohtuuttomia maksuja henkilöiltä joita ne ovat välittäneet ulkomaille töihin. Kansainvälistymisprojektin aikana 1.1.2006–31.3.2008
Etelä-Pohjanmaan liitto allekirjoitti Hanoin kaupungin ja kuuden muun vietnamilaisen toimijan sekä
Etelä-Pohjanmaan maakunnan kanssa yhteistyösopimuksia. Projektin loppuraportin mukaan sopimukset yhdessä useiden eri yhteistyömallien ja tiedottamisen kanssa ovat palvelleet tavoitetta saavuttaa
myönteinen ilmapiiri tulevalla työperäiselle maahanmuutolle.134
Suomen ja Vietnamin välillä solmittiin aiesopimus (MoU) marraskuussa 2009. Pöytäkirja on hallitusten välinen ja sen allekirjoittivat maiden pääministerit. Pöytäkirjaan kirjattiin työvoimapolitiikan eri osaalueiden lisäksi työvoiman liikkuvuutta koskevan yhteistyön laajentaminen.135 Pöytäkirjassa tarkoitettu
yhteistyö käynnistyy kevään 2010 aikana. Koordinoivat ministeriöt ovat Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö ja Vietnamissa suunnittelu- ja investointiministeriö. Kyseinen aiesopimus perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kehityspoliittiseen strategiaan.
Sisäasiainministeriön työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman seurantaryhmän mukaan valmisteilla on Kiinan kanssa yhteistyöpöytäkirja, jonka tavoitteena on tiedonvaihto rekrytointiyritysten
käytöstä työntekijöiden välityksessä, tiedottaminen työn perässä muuttajille ja seuranta.
Ulkoasiainministeriön myöntämällä lähialueyhteistyörahoituksella on käynnistetty työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan välillä edistävä neuvontapiste Petroskoihin.
Ajalla 1.4.2010–31.12.2011 toimivaa hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hankkeen kehitystavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja sen hallittu liikkuvuus. Hankkeen
aikana Petroskoihin perustetaan neuvontapiste tukemaan liikkuvuutta sekä pysyvää neuvontajärjestelmää.
Työ- ja elinkeinohallinto julkaisi joulukuussa 2009 strategiansa Suomen kehityspoliittisen ohjelman
toteuttamiseksi136. Työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu suosituksiin, joiden mukaan työvoiman maahanmuutossa noudatetaan vastuullista, eettisiä periaatteita noudattavaa kohdennettua rekrytointia, joka
hyödyttää sekä työntekijää, työnantajaa että lähtömaan yhteiskuntakehitystä. Tähän pääsemiseksi on
nimennyt seuraavia edellytyksiä:
•Suomen työelämän pelisäännöistä tiedottaminen jo lähtömaassa. Työntekijällä tulisi olla tarvittava koulutus ja kielitaito ennen muuttoaan Suomeen. Vastuu konkreettisista toimista alan kaupallisilla toimijoilla; työ- ja elinkeinohallinto valmis osallistumaan pro
jektien valmisteluun.
•Riittävän laajojen perustietojen ja neuvonnan tulisi olla helposti saatavilla ja maksutta.
•Yhteistyöverkoston kehittäminen työvoiman maahanmuuton kannalta tärkeiden lähtö-
maiden kansallisten työhallintojen kanssa.
•Työ- ja elinkeinohallinnon toimijoiden tietoisuuden lisääminen ei-hyväksyttäviä tarkoi-
tusperiä varten toimivista tai kyseenalaisia menettelytapoja käyttävistä rekrytointita
hoista. Sopimusmenettelyjä käytäessä voi olla tarpeen kirjata sopimustekstiin kielto käyttää välikäsiä, periä välitys- ja palvelumaksuja sekä käyttää erilaisia tarkentavia sopimuksia kun on kyse työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään.
•Työ- ja elinkeinoministeriön sekä sisäasiainministeriön on tärkeä saada tietoa meneil-
lään ja suunnitteilla olevista alueellisista rekrytointihankkeista. Tähän liittyviä mekanis-
meja tulisi kehittää.
•Suomeen jo saapuneiden maahanmuuttajien yhteyksiä entiseen kotimaahansa sekä heidän verkostojaan tulee pyrkiä systemaattisesti hyödyntämään myös Suomen vien-
nin edistämiseksi.
Varsinaisista tilapäisen tai kiertävän maahanmuuton kansallisista ohjelmista ei Suomessa voida puhua,
eikä Suomi ole tehnyt kolmansien maiden kanssa varsinaisia kahdenvälisiä sopimuksia. Tilapäisen
työvoiman rekrytointia ulkomailta toteuttaa lähinnä yksityisen sektorin työnantajat. Lisäksi suurin osa
tilapäisestä työvoimasta tulee Suomeen vuokratyöfirmojen lähettäminä työntekijöinä. Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa137 ei ole ulkomailta rekrytoinnista puhuttaessa nostettu esiin tiettyjä ammattiryhmiä tai Euroopan ulkopuolisia rekrytointimaita. Työvoima 2025 -raportissa138 arvioidaan
eniten työpaikkoja avautuvan palvelu-, sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden työssä, sillä kyseiset
ammattiryhmät ovat nykyisin suurimmat, joten niissä on eniten poistumaakin.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman139 mukaan terveydenhuoltohenkilöstön aktiivinen rekrytointi ulkomailta on Suomessa vielä uusi asia, jonka tekee haastavaksi ammatinharjoittamisen luvanvaraisuus ja työssä vaadittava kielitaito. Toimenpideohjelman mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on
asettanut hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi strategisen hankkeen, joka tarjoaa
työnvälitystä, yhteistyötä julkisen ja yksityisen työnvälityksen välillä ja työvoiman kehittämispalveluja.
Tämän hyvinvointihanke-HYVÄ:n140 tavoitteena työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi on, että
julkinen työvoimapalvelu osallistuu yksityisen henkilöstöpalvelualan toimijoiden sosiaali- ja terveysalan pysyvän työvoiman rekrytointiin tähtäävien hankkeiden toteutukseen. HYVÄ -hankkeen puitteissa
on viritetty keskustelua kansallisen verkostoitumisen tarpeesta yhteisten pelisääntöjen ja kansallisten suositusten kokoamiseksi. Toistaiseksi terveydenhuoltoalalle rekrytointi on ollut kovin hajanaista. HYVÄ-hanke ei kuitenkaan suoraan kosketa tilapäistä maahanmuuttoa, sillä tavoitteena on saada
maahan muuttamaan pysyvästi hoitoalan ammattilaisia.
Ulkoasiainministeriön141 Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan
välillä edistävä neuvontapiste Petroskoihin -hankkeen kehitystavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja sen hallittu liikkuvuus. Tavoitteena on saada aikaan pysyvä työvoiman ja
opiskelijoiden liikkuvuutta edistävä neuvontajärjestelmä, joka muodostaa yhteisen toiminnon Suomen
ja Karjalan työhallintojen välille. Hankkeen aikana on tarkoitus perustaa neuvontapiste Petroskoihin
ja luodaan sen toiminnalle sopiva palvelumalli. Neuvontapisteen toiminta aloitetaan vuonna 2010 ja
tavoitteena on vakauttaa sen toiminta vuonna 2011. Hankkeen jälkeen neuvontapiste siirtyy normaaliksi viranomaisten väliseksi yhteistyöksi. Hanke toteutuu ajalla 1.4.2010–31.12.2011 ja sitä toteuttaa
Pohjois-Karjalan elinkeino- ja ympäristökeskus.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ministeriössä on pohdittu mahdollisuutta tehdä yhteistyötä joidenIbid.
Työvoima 2025. Työpoliittinen tutkimus 2007.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt325.pdf.
139
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf.
140
Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet: Hyvinvointihanke –HYVÄ. Työ- ja elinkeinoministeriö 2009. http://www.tem.fi/files/24910/Hyva_Hanke_Strategialinjaukset_netti.pdf.
141
Ulkoasiainministeriö 2010 a. Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö: Toteutusvaiheessa olevat hankkeet.
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=58001&GUID={DBCF0486-79C1-463F-9D0B-836BE5AE1D44}.
137
Etelä-Pohjanmaan liitto on lakisääteinen maakunnallinen kuntayhtymä, johon kuuluu maakuntakeskus Seinäjoki ja 18 muuta jäsenkuntaa.
133
Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisprojekti 11.3.2008–31.12.2010.
134
Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisprojektin (ISO) loppuraportti.
http://www.epliitto.fi/?page=kansainvalinen_etela_pohjanmaa
135
Työ- ja elinkeinoministeriö 2010a. Työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyö kehitysmaiden kanssa.
http://www.tem.fi/index.phtml?s=3132.
136
http://www.tem.fi/index.phtml?C=97982&s=2683&xmid=4279
132
138
60
61
kin aasialaisten työvoimahallintojen kanssa esimerkiksi Progress-hankerahoituksella. Myös Euroopan
komission Public Employment Services voisi toimia areenana maahantulokanavien vakiinnuttamiseksi. Tulokanavien vakiinnuttamine nähdään tärkeäksi mutta myös haastavaksi, sillä lähtömaissa tapahtuvasta henkilöstöpalveluyritysten toiminnasta eettisyydestä ja luotettavuudesta on vaikea arvioida.
6.Analyysi ja johtopäätökset
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön verkosto CIMO142 hallinnoi vaihto- ja yhteistyöohjelmia paitsi
Euroopassa myös kolmansien maiden kanssa. Vuonna 2009 CIMOn on avannut Shanghaihin toimiston, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia korkeakouluja solmimaan yhteyksiä kiinalaisiin korkeakouluihin ja seurata Kiinan korkeakoulupolitiikkaa. Samalla toimisto toimii suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointipisteenä Kiinassa.
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu yhdessä sisäasiainministeriön kanssa työvoiman
maahanmuuton määrien ja rakenteen seuranta, sekä seurannan välineiden kehittäminen. Työ- ja
elinkeinoministeriö vastaa kuitenkin edelleen vakiintuneesti erilaisten työvoimatilastojen analysoinnista ja keräämisestä, sekä ennakointimenetelmien kehittämisestä. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa, kotouttamista ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön
valmistelusta Suomessa. Sisäasiainministeriö osallistuu Valtioneuvoston ennakointiverkoston työhön,
joka palvelee mm. maahanmuuttoa koskevaa strategista suunnittelua ja ohjausta, sekä Valtioneuvoston
päätöksentekoa.
CIMO143 järjestää ulkomaisille opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia suomalaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa. Kolmansien maiden kanssa toteutettavia ohjelmia on neljä:
1) Aasia-verkostoyhteistyöohjelmalla tuetaan suomalaisten ja aasialaisten korkeakoulu
jen muodostamia yhteistyöverkostoja ja niissä tapahtuvaa opettajavaihtoa. Tukea myönnetään yhteistyöhön Kiinan, Intian ja Etelä-Korean korkeakoulujen kanssa.
2) FIRST - Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme -ohjelmassa CIMO rahoittaa Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen verkostoyhteistyötä. Ohjelmassa tuetaan opettaja- ja opiskelijaliikkuvuutta.
3) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument on korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma korkeakouluille ja ammattikorkea
koululle, jonka tarkoituksena on tukea korkeakoulusektoria kehitysmaissa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyön kautta.
4) North-South-South Higher Education Institution Network Programme (2010–2012) on verkosto-ohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää Pohjoisen ja Etelän korkeakoulujen kapasiteettia keskinäisen vuorovaikutuksen ja liikkuvuuden keinoin.
6.1. Ulkomaisen työvoiman tarve
Työvoiman maahanmuuttoa edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoitteena
turvata työvoiman saatavuus ulkomailta silloin, kun kotimaasta työntekijöitä ei ole saatavissa. Tämä
on myös työperusteisen maahanmuuton lähtökohta; ulkomailta rekrytoidut työntekijät eivät korvaa
jo maassa olevaa työvoimapotentiaalia, vaan täydentävät sitä. Asia on Suomelle melko uusi, minkä
vuoksi on tarpeen vakiinnuttaa selkeät väylät ja toimintatavat työntekijöiden rekrytoimiseksi ulkomailta.
Tilanteet vaihtelevat nopeasti taloudessa ja siten myös työmarkkinoilla. Menettelyn tulisi olla joustava,
mutta perusratkaisultaan kestävä. Lähtökohtana tulee olla vastuullinen ja eettisiä periaatteita noudattava kohdennettu rekrytointi siten, että rekrytoinneilla ei vaaranneta lähtömaan yhteiskunnallisen kehityksen kannalta keskeisiä sektoreita.
Lisäksi CIMO myöntää yksilötukea suomalaisten valtionhallinnon työntekijöiden virkamiesvaihtoihin tai
opiskeluun ulkomailla.
Ulkomailta rekrytoinnin tarvetta arvioitaessa keskeistä on analysoida työmarkkinoilla jo olevia reservejä. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneita oli maaliskuussa 2010 275 000 henkeä. Samaan aikaan
työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoimena 53 000 uutta työpaikkaa. Vuonna 2009 työttömyysturvaa
saaneet kieltäytyivät tai erosivat yli 18 000 kertaa ilman pätevää syytä työstä tai koulutuksesta. He siis
itse valitsivat työttömyyden. Julkisuudessa onkin keskusteltu siitä, voiko työn kehnoa suosiota selittää
sillä, ettei ulkomaiselle työvoimalle tarjotuista töistä saatava palkka yksinkertaisesti riitä toimeentuloon
edes kantaväestöllä.
Opetusministeriön korkeakoulujen kansainvälistymästrategiassa144 tavoitteeksi asetetaan vieraskielisen koulutuksen lisääminen korkeakouluissa. Vieraskielinen opetus Suomessa tukee ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja mahdollistaa vastavuoroisen opiskelijaliikkuvuuden sekä tukee suomalaisten
opiskelijoiden kansainvälistymistä. Lisäksi ”Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen läsnäoloa ja
näkyvyyttä ulkomailla lisätään tukeutumalla Suomen ulkomaanedustuksen, kulttuuri- ja tiedeinstituuttien, FinNode-verkoston ja muiden jo paikalla olevien julkisten ja yksityisten organisaatioiden asiantuntemukseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön”.
Valtaosa Suomessa jo asuvista maahanmuuttajista on parhaassa työiässä ja heidän motivaationsa
päästä työhön on korkea. Maahanmuuttajille järjestetyn kotoutumiskoulutuksen kautta useimmilla pidempään Suomessa asuneilla on suomen tai ruotsin kielen taito ja heidän osaamistaan on päivitetty
Suomen työelämän tarpeisiin. Kaikin tavoin olisi varmistuttava siitä, että maassa jo olevat työvoimaresurssit ja maahanmuuttajien osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti myös tehostamalla kotouttamista, sekä käyttämällä heidän kielitaitoaan ja kulttuurituntemustaan apuna rekrytoinnissa ja uusien
muuttajien opastamisessa.
Opetusministeriö145 on hyväksynyt kokeilun, jossa korkeakoulut voivat vuosina 2010–2014 periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulu-tutkintoon
johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Tämän kokeilun tarkoituksena on selvittää millaisia vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on
korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille
ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.
Työ- ja elinkeinoministeriön tekemien niin lyhyen kuin pitkän aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteiden146 mukaan työvoiman saatavuusongelmien arvioidaan jatkossa lisääntyvän. Väestön ikärakenteen
vanhetessa työvoiman tarjonta alkaa jo ensi vuosikymmen alussa nopeasti supistua, jolloin työvoimapula on edessä nykyisen taantuman mentyä ohi. Sitä voidaan ehkäistä monin kotimaisin keinoin
muun muassa työn tuottavuutta parantamalla ja työuria pidentämällä. Yksi keino korvata vähenevää
kotimaista työvoimaa on työntekijöiden rekrytointi ulkomailta.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön verkosto CIMO 2010. Kaikki ohjelmat ja toiminnot.
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/ohjelmat-ja-toiminnot/ohjelmat-ja-toiminnot.htx.
143
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön verkosto CIMO 2010. Kaikki ohjelmat ja toiminnot.
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/ohjelmat-ja-toiminnot/ohjelmat-ja-toiminnot.htx..
144
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi.
145
Opetusministeriö 2010. Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/lukukausimaksukokeilu/index.html.
142
146
Työvoima 2025, Työministeriön tutkimus 2007.
62
On esitetty, että mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä edullisempi.
Maahanmuuttajien ikärakenne on perinteisesti ollut valtaväestöä edullisempi, mikä johtuu ennen kaikkea vanhusväestön lähes täydellisestä puuttumisesta muuttajien joukosta. Maahanmuuttajien alhainen työvoimaosuus kuitenkin helposti kumoaa tämän vaikutuksen.147
Työvoiman ennustetun tarjonnan ja kysynnän perusteella ei voida kuitenkaan suoraan johtaa maassa
tarvittavaa ulkomaisten työntekijöiden määrää; niistä voidaan kylläkin päätellä eri ammateissa avautuvien työpaikkojen määrää. Arviot riippuvat olennaisesti myös kantaväestön hakeutumisesta eri ammatteihin. Tähän puolestaan vaikuttavat monet muut tekijät, kuten koulutustarjonta ja eri ammattialojen
houkuttelevuus, maassamuutto tai maastamuutto. Yhä enenevässä määrin myös yritysten toiminta
kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoon.
Pitkällä aikavälillä työministeriön Työvoima 2025 -raportin arvioiden mukaan eniten työpaikkoja avautuu palvelu-, sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden työssä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että
kyseiset ammattiryhmät ovat nykyisin suurimmat, joten niissä on eniten poistumaakin. Palvelu- sekä
sosiaali- ja terveysalan työt on arvioitu tulevaisuuden kasvualoiksi148. On arvioitu, että sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu 185 000 – 210 000 työpaikkaa vuosina 2005–2020. Vuositasolla työpaikkoja avautuu 11 000 – 12 000. Määrä on noin viidesosa kaikilla toimialoilla avautuvista työpaikoista.
Työllisten määrän ennustetaan kasvavan absoluuttisesti eniten liike-elämän palveluissa. Suurinta työllisten vähenemää lähivuosina ennustetaan tietoliikennealalle. Talouden taantuman takia talousennusteita laskettiin nopeasti alaspäin syksyllä 2008, mikä näkyy myös työmarkkinakehityksessä.
Suomessa tarvitaankin tulevaisuudessa sekä maassa tilapäisesti työskenteleviä, että pidemmäksi aikaa maahan jääviä. Koska varsinkin terveydenhuollon ammattilaisten pätevöittäminen ja kielen oppiminen on kallis ja pitkä prosessi, tulisi huolehtia siitä, että maahan tulleet ja koulutetut henkilöt jäävät
Suomeen. Tärkeätä olisi myös pyrkiä toimimaan niin, että Suomesta ulkomaille muuttaneet suomalaiset ja heidän jälkeläisensä palaisivat jossakin vaiheessa kotimaahansa.
Työvoiman tarve voi vaihdella aloittain ja alueittain erittäin paljon. Työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisääminen on keskeistä työmarkkinoilla kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi maan
rajojen sisällä. Sama malli toimii jo osin eri maiden välillä ja erityisesti sellaista tavoitellaan Euroopan
unionin alueella. Tätä niin sanottua kiertomuuttoa myös EU:n komissio tukee ja kannustaa jäsenvaltioita luomaan laillisia, hallittuja ja turvallisia väyliä ja liikkuvuusohjelmia. Pyrkimyksenä on EU:n sisäisen
liikkuvuuden edistämisen ohella edistää kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuutta tehdä tilapäisesti työtä tai opiskella EU:n alueella.
Onnistuneimmillaan kiertomuutosta hyötyy sekä kohde- että lähtömaa. Kohdemaat saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja lähtömaiden kansalaiset työtä, tulonsiirtoja sekä pitkällä tähtäimellä ulkomailta kotiin
palaavien hankkimat tiedot ja taidot tulevat lähtömaan hyväksi. Parhaiten kiertomuutto sopii kausiluonteisiin töihin (sadonkorjuu-, matkailu- ja rakennustyöt) ja korkeasti koulutetuille ryhmille kuten huippuasiantuntijoille ja korkeakoulujen tutkijoille. Sesonkityöhön suunnatuilla ohjelmilla voidaan turvata työvoiman
saanti juuri silloin, kun sitä tarvitaan (esimerkiksi sadonkorjuuaika). Ohjelmilla voidaan antaa alkuvaiheen
opastusta ja auttaa asettautumisessa, mutta myös tukea ja helpottaa kotimaahan paluuta.
TM analyyseja 2/2007: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen. Kai Torvi. Torvi on ilmaissut maahanmuut-
tajien alhaiseen työllisyysasteeseen liittyen kansanomaisesti, että se merkitsisi maahanmuuttajien saapumista Suomeen elätettäviksi, ei elättämään.
148
Valtioneuvoston vuosille 2007–2012 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti
päästrategiat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ovat alan koulutuksen aloituspaikko
jen lisääminen sekä Suomessa asuvien maahanmuuttajien kouluttaminen ja rekrytointi. Lisäksi edellytetään muita toi- menpiteitä kuten riittävää alan aikuiskoulutusta, koulutuksen ja työelämän vetovoimaisuuden turvaamista sekä tuottavuu- den kasvua.
147
63
6.2. Kohti pysyvämpää maahanmuuttoa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2009 tekemän Maahanmuuttajien poismuutto
Suomesta -tutkimuksen mukaan poismuuton todennäköisyyttä lisäävät mm. varhainen maahantulovuosi, ulkomaille jäänyt puoliso sekä se, että maahanmuuttaja on mies. Todennäköisyyttä vähentäviä
tekijöitä taas ovat korkea maahantuloikä, lapset, suomalainen puoliso, pakolaistausta, tulonsiirrot sekä
työllisenä olo. Suomalaisessa korkeakoulussa opiskelulla tai tuloilla ei tutkimuksen mukaan näytä olevan vaikutusta poismuuton todennäköisyyteen.149
Voimassa olevan kotoutumislain mukaan, kun Suomeen pysyvästi muuttanut, kotikunnan saanut maahanmuuttaja on työtön, hänellä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin.
Alle vuoden pituisessa työsuhteessa olevat työperusteiset maahanmuuttajat eivät kuulu kotoutumislain piiriin. Syksyllä 2010 on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle kotoutumislain uudistamiseksi kokonaisuudessaan. Uudistuksen myötä lain soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa koskemaan
maahantulon perusteesta riippumatta niitä henkilöitä, joiden oleskelun Suomessa arvioidaan kestävän
vähintään vuoden. Soveltamisalan laajentaminen ei edelleenkään koskisi sellaisia selvästi tilapäisesti
Suomeen muuttavia ulkomaalaisia, joiden työskentely kestäisi työn luonteen vuoksi vain viikkoja, kuukausia tai enintään vuoden.150
Kotoutumiskoulutuksen kohteena olevat maahanmuuttajat ovat koulutustaustoiltaan varsin heterogeeninen ryhmä, josta jokaisen yksilölliset koulutustarpeet ja – tavoitteet tulisi kyetä huomioimaan.
Ryhmien heterogeenisyyteen ei voida juurikaan vaikuttaa, mutta koulutustarjonnan selkeyttämistä on
mahdollista tehdä. On myös todettu kunnittain olevan eroja siinä, miten maahanmuuttajia neuvotaan
koulutuksellisissa valinnoissa. Yleinen viesti kotoutumiskoulutuksen osapuolilta on se, että nykyinen
järjestelmä on tavattoman sekava, monimutkainen ja vaikea niin hallinnollisesti kuin terminologisestikin. Itse koulutusjärjestelmän sisällä toimeenpanossa korostuvat koulutustarjonnan epätasaisuus,
puutteellinen ohjaus ja tiedonkulku, sekä alueelliset erot koulutuksen saatavuudessa. Ongelmia kärjistävät omalta osaltaan julkisia hankintoja koskevat tiukat kilpailuttamisvaatimukset, rahoituksen riittämättömyys ja viranomaisten väliset koordinaatio-ongelmat. Ongelmilla on vaikutuksensa koulutuksen
tehokkaaseen järjestämiseen, laatuun sekä jatkuvuuteen. Pahimmassa tapauksessa tämä saattaa
johtaa maahanmuuttajien kotoutumisprosessin hidastumiseen ja siitä seuraaviin sosiaalisiin, psykologisiin ja taloudellisiin ongelmiin.151
Taloudellisen tilanteen muututtua Suomessa syksystä 2008 lähtien myös ulkomaisen työvoiman tarve
muuttui. Ulkomaista työvoimaa on ollut lomautettuna erilaisia ajanjaksoja. Työvoiman tarpeen alueellisten erojen vuoksi työttömäksi jääneitä työperäisiä maahanmuuttajia on kannustettu hakeutumaan
töihin muihin kaupunkeihin ja yrityksiin, mutta hakemuksista huolimatta työllistyminen on saattanut
olla vaikeaa. Suurimpana syynä uudelleen työllistymiseen on mainittu työnhakijoiden puutteellinen
kielitaito, joka vaikeuttaa hakemusten kirjoittamista ja haastatteluihin osallistumista. Yksi alueellista
liikkuvuutta hankaloittava tekijä on ollut ulkomaisen työntekijän ja työnantajan välille syntyvä riippuvuussuhde: työnantajayritys saattaa järjestää työntekijälle normaalissa taloudellisessa tilanteessa tulkkauspalveluja, mutta yrityksen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin rekrytoidut ulkomaalaiset saattavat
löytää itsensä työmarkkinoiden ulkopuolelta. Edelleen merkittäviä hankaluuksia aiheuttaa lomautetuksi joutuminen ensimmäisen oleskeluvuoden aikana niillä työntekijöillä, joilla on Suomeen tilapäinen
B-oleskelulupa. Alle vuoden kestänyt oleskelu Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ei oikeuta työntekijää työttömyysturvaetuuksiin.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Vietnamin välisen työvoiman maahanmuuttoprosessin kehittämishankkeen loppuraportissa tuodaan yksiselitteisesti esille toimeentuloedellytys haasteena pysyvälle
VATT-tutkimuksia 144: Maahanmuuttajien poismuutto Suomesta.
http://www.intermin.fi/suomi/kotouttamislain_uudistus
151
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi s. 64 ss. Net Effect Oy/Työministeriö.
Työvoimapoliittinen tutkimus 267.
149
150
64
65
maahanmuutolle tai maahanmuutolle yleensä. Toimeentuloedellytys on Suomen maahanmuuttopolitiikassa vallitseva periaate, jonka taustalla on ajatus siitä, että jokaisen Suomeen muuttavan tulisi tulla
toimeen ilman sosiaaliturvaa.152 Kun kolmannesta maasta tuleva työperusteinen maahanmuuttaja työllistyy käytännössä poikkeuksetta pekaarisille aloille, ei toimeentulotaso, joka lasketaan nettotuloista,
riitä ansiorajaan153, jonka edellytetään täyttyvän ennen kuin työntekijän perheenjäsenet voivat hakea
oleskelulupaa Suomeen.154 Kun työntekijä kokee oleskelunsa jatkumiselle olevan taloudellisia esteitä,
jää maassa oleskelu käytännössä työsuhteen mittaiseksi. Ulkomailta Suomeen rekrytoidulle tulisikin
selkeästi kertoa perheen yhdistämisen ehdoista ja toimeentuloedellytyksistä. Suomeen muuttamisen
tulisi perustua realistisiin odotuksiin ilman, että työnantaja tai rekrytointiyritys lupaa työntekijälle seikkoja, jotka eivät käytännössä ole mahdollisia toteuttaa.
taholta esille tullut tarve tunnistaa alan rehelliset ja luotettavat toimijat. Auktorisoinnin myöntämiseksi
yrityksen on täytettävä tiukat edellytykset. Vain auktorisoitu yritys saa jatkossa käyttää auktorisoiduille
yrityksille myönnettävää auktorisointitunnusta.157
6.4. Jatkotutkimustarpeet
Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa – tutkimuksessa158 esitetään seuraavia jatkotutkimusaiheita, joihin myös tämän tutkimussynteesin kirjoittajat yhtyvät:
1) Selvitys opiskelijoiden merkityksestä suhteessa työperusteisiin maahanmuuttoon
2) Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrällisen seuranta- ja tilastointijärjes-
telmän kehittäminen
3) Selvitys suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kansainvälisyysvaatimuksista
4) Laajempi laadullinen tutkimus ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa
5) Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon valvonnan tehostamistarpeet
6.3. Työperusteinen maahanmuutto ja julkinen keskustelu
Suomalainen keskustelu työperusteisesta maahanmuutosta on selkeästi kaksitahoista: ennakointimenetelmiä soveltava ministeriötaso tarkastelee ulkomailta rekrytoitavaa työvoimaa yleensä sekundaarisena työvoimareservinä suhteessa työmarkkinoilla jo oleviin ja potentiaalisiin työvoimareserveihin.
Uuden työvoiman maahanmuuttoa edistävä politiikka toimii siten muita strategioita täydentävänä, eikä
yksinomaisena ratkaisuna työvoimapulaan.155 Julkinen keskustelu puolestaan painottaa eläköityvien
määrän kasvua ja huoltosuhteen muuttumista tulevina vuosina ilman, että työmarkkinoilla jo olevaa
työtöntä työvoimaa ja työstä kieltäytymiseen johtavia syitä nostetaan esiin yhtä painokkaasti. Edelleen
ministeriötason tiedon saattaminen poliittisen keskustelun tasolle on koettu Suomessa puutteelliseksi.
Tulevia eduskuntavaaleja vuonna 2011 leimaakin maahanmuuttopoliittinen keskustelu etenkin työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta.
Erityisesti tätä julkaisua tehtäessä esiin nousivat ulkomaiset opiskelijat sekä heidän käyttämisensä
tulevaisuuden työvoimareservinä. Tilastokeskuksen Eurostatille toimittamien lukujen perusteella ulkomaisista opiskelijoista noin 30% vaihtaa Suomessa oleskelunsa perusteeksi ansiotyön ensimmäisen
oleskeluluvan päätyttyä. Tämä nostaa esiin myös kysymyksen siitä, tulisiko työntekijän oleskeluluvan
myöntämisen ehtoja ja/tai rekrytointikanavia tarkastella uudelleen, mikäli opiskelijan oleskelulupaa
käytetään näinkin suuressa määrin maahantulon perusteena todellisen maahantulon tarkoituksen ollessa ansiotyön tekeminen Suomessa.
EU-rahoitteisia hankkeita koetaan Suomessa olevan useita tekemässä osin päällekkäistä työtä.
Suunnitelmia ja suositusten vieminen käytännön tasolle kuitenkin ontuu. Työ- ja elinkeinoministeriön
sekä sisäasiainministeriön välinen työnjako ministeriöuudistuksen jälkeen tuntuu hakevan edelleen
muotoaan. Kolmikantayhteistyön on koettu osin epäonnistuneen; työmarkkinajärjestöt kritisoivat sisäasiainministeriövetoisen valmistelun käytännössä vähentäneen heidän mahdollisuuksiaan osallistua
työperäistä maahanmuuttoa koskevien asioiden valmisteluun.
Työperusteisen maahanmuuton tilastoinnin osalta merkittävä kehittämiskohde on tiedon pirstaleisuus
ja toisaalta eri rekisterien keskustelemattomuus. Tilastokeskus on käynnistämässä vuoden 2010 aikana yhteistyötä eri tilastotietoja keräävien viranomaisten kesken tiedonkeruun helpottamiseksi ja toisaalta nykyisenlaisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi.
Viimeisen vuoden aikana yksityisten rekrytointiyritysten toiminta on herättänyt keskustelua julkisuudessa. Alan toiminta on yhteisten pelisääntöjen ja sääntelyn puuttuessa kirjavaa. Rekrytointiyritysten
toiminnassa on ilmennyt joitakin tapauksia, joissa ulkomaiselta työntekijältä on peritty kohtuuttomia
rekrytointikuluja ja kaikille osapuolille on annettu katteettomia lupauksia. Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ovat useimmiten olleet ammatti- ja kielitaidottomat työntekijät. Yhteisten pelisääntöjen luominen
rekrytointiyritysten toimintaan onkin nähty tarpeelliseksi; yhtenä vaihtoehtona on esitetty audiointi-/
sertifiointijärjestelmää. Henkilöstöpalveluyritysten liitto antoi 17.9.2009 lehdistötiedotteen,156 jonka mukaan liitto ryhtyy auktorisoimaan jäsenyri-tyksiään. Taustalla oli asiakasyritysten ja vuokratyöntekijöiden
Työ- ja elinkeinoministeriö joulukuu 2009: Voiko sitoutumista siirtää? Etelä-Pohjanmaan ja Vietnamin välisen työvoiman
maahanmuuttoprosessin ja sen luoman toimintamallin siirrettävyyden arviointi.
152
153
Henkilö
€//kk
€/vuosi
1. aikuinen
900
10 800
2. samaan talouteen kuuluva
aikuinen
630
7 560
alaikäinen perheenjäsen
450
5 400
Toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa myös, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu vaatii sitä. Jos
hakijan mielestä hänen kohdallaan ei pitäisi edellyttää turvattua toimeentuloa, hänen tulee liittää oleskelulupahakemukseen
tarvittavat perusteet ja selvitykset. Esimerkiksi kaksilapsisen perheen työssä käyvän vanhemman tulisi toimeentulo-ohjeen
mukaan ansaita 243 € kuukaudessa. Maahanmuuttovirasto: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2472,2612
155
Hallitus on esittänyt yhtenä ratkaisuna Suomen väestön jatkossa heikentyvään huoltosuhteeseen työurien jatkamista
eläkeiän täyttymisen jälkeenkin. Tämä on otettu huomioon myös valtion tuottavuusohjelmassa, jonka mukaan tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumisen seurannassa voidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä jättää huomioimatta se
henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta
(valtioneuvoston 30.3.2010 vuosille 2011–2014 antama valtiontalouden kehyspäätös, VM/2202/02.02.00.00./2009).
154
http://www.ek.fi/henkilostopalveluyritysten_liitto/auktorisointi/index.php?we_objectID=10109&pid=46039
Auktorisointiprosessiin kuuluu mm. määriteltyjen todistusten toimittaminen liittoon tarkastettavaksi, koulutusta, yritystar-
kastuksia sekä jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Jos yritys ei täytä auktorisoinnin edellytyksiä, jäsenyys liitossa on vaaka
laudalla. Auktorisoitavia yrityksiä tulee valvomaan auktorisointilautakunta, johon pyydetään mukaan edustajia työntekijä- ja työnantajajärjestöistä sekä viranomaistaholta. Tämä varmistaa auktorisoitavien yritysten puolueettoman valvonnan.
158
Von Hertzen-Oosi, Nina; Harju, Henna; Haake, Niina & Aro, Timo 2009: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. s.67. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2009.
156
157
66
67
7.Lähteet
Mika Raunio, Elina Pihlajamaa, Hanna Carroll: Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään. Helsingin kaupungin tietokeskus 2009.
AFRO-hanke (ESR-rahoitteinen):
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/alpo/home.nsf/PFBD/FDB7623EF66E6231C22576E1003DA223
Mika Tuomaala, Kai Torvi: Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työ-voiman tarpeen arviointi. TEManalyyseja 9/2008.
AKAVA: lausunto selvitysmies Norrbackin raportissa esitetyistä maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan
kehittämistä koskevista ehdotuksista. 13.6.2008.
CIMO/Siru Korkala: kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa. Tietoa ja tilastoja 1/2010.
Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisprojektin loppuraportti.
http://www.epliitto.fi/?page=kansainvalinen_etela_pohjanmaa
Euroopan muuttoliikeverkoston sanasto.
http://www.emn.fi/files/179/EMN_GLOSSARY_Publication_Version_January_2010.pdf
Mika Tuomaala: Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2008. TEM-analyyseja 13/2009.
Mitenna-ennakointimalli: http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/ennakoinnin_sahkoinen_tietopalvelu_ensti/menetelmat/
tyovoimamenetelma_ja_sen_sovellutukset/mitenna
Myrskylä, Pekka: Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita. Tilastokeskuksen Tieto&Trendit –lehti 4-5/2010.
Olli Sorainen: EU tarvitsee osaava työvoimaa. Komission erityisosaajadirektiivi ei kuitenkaan auta jäsenmaita. Eurometri
1/2008.
Olli Sorainen: Ulkomaalainen työntekijä. Rekrytointi, maahantulo ja työnteko. Helsinki 2007.
FIPSU: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi.
http://fipsu.com (Ajankohtaista 4.2.2010)
SAK: Töihin toiselle puolelle maailmaa 2.3.2008.
http://www.sak.fi/suomi/tietoasaksta.jsp?location1=5&sl2=6&sl3=13&sl4=1&ao=aluetoiminta&ajankohtaista=yes&alue=pirka
nmaa&id=32448
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä 26.5.2010.
http://www.sisaministerio.fi/intermin/images.nsf/files/66d9628e15c247f7c2257730002c3073/$file/kotoutumislaki_he_luonnos_260510.pdf.
OPTEAM: http://www.opteam.fi
Hallituksen esitys 269/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun
lain 3 §:n muuttamisesta.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta (HE 80/2010 vp).
Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma (1997). Hyväksytty 16.10.1997.
Henkilöstöpalveluyritysten liiton lehdistötiedote 17.9.2009.
http://www.ek.fi/henkilostopalveluyritysten_liitto/auktorisointi/index.php?we_objectID=10109&pid=46039
PRIMPTS –projekti: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/projects/primts.html
Ruotsalainen, Kaija: Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon tilastointi on hajanaista ja puutteellista. Tilastokeskuksen
Hyvinvointikatsaus 3/2009.
Sergei ei vie työtäsi (Pekka Lähteenmäki). Artikkeli Talouselämä-lehdessä 24.5.2010.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/article408491.ece?s=r&wtm=talouselama/-24052010
Sinikka Keskinen, Nexhat Beqiri, Salla Konsti ja Jacob Jörgensen: Positiivinen erityiskohtelu vapaaehtoisessa paluumuutossa: kartoitus paluumuuttohankkeiden hyvistä käytännöistä ja haavoittuvien ryhmien erityistarpeista. Sisäasiainministeriön
julkaisu 14/2010.
Helsingin Sanomat: terveydenhuollossa on töissä yhä enemmän ulkomaalaisia (17.6.2010):
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Terveydenhuollossa+on+t%C3%B6iss%C3%A4+yh%C3%A4+enemm%C3%A4n+ulkoma
alaisia/1135257645658
Sinko ja Vihriälä 2007, s. 53–76. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007
Ihmisoikeusliitto 2009: Vapaaehtoisen paluun käsikirja – huomioiden erityisesti haavoittuvat ryhmät.
Sisäasiainministeriön tiedote 8.12.2009:
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/9176FB15459F0D3EC225768600483C99
Kansaneläkelaitos 2010a. Työntekijänä Suomessa.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007105557HS?OpenDocument.
Kansaneläkelaitos 2010b. Opiskelijana tai tutkijana Suomessa.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007120653HS?OpenDocument. Viitattu 10.6.2010.
Sisäasiainministeriö, asettamispäätös SM 11:00/2010 Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpano.
Sisäasiainministeriön Virkelaki-hanke SM023:00/2006. Talousrikosten ja harmaan talouden torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön kehittämiseen tarvittavia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva työryhmä.
http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=11585
Suhteet Vietnamiin osana Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategiaa. Artikkeli Vietnam-seuran seurakirjeessä 2/2009.
Keskusrikospoliisi 19.4.2010: Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva.
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/headlinesfin/7E8CC8C11D7839CDC225771400446854?OpenDocu
ment
Sulkeutuuko Suomi? (SAIJA-projekti)
http://www.uta.fi/laitokset/kasvlait/projektit/saiia_fi/index.php
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21.
TEHY-lehti 7/2010: Hoitajatuonti tulee kalliiksi.
http://www.tehy.fi/viestinta/tehy-lehti/7_2010/hoitajatuonti_tulee_kalliiksi/
Kotikuntalaki 1994/201.
Laki lähetetyistä työntekijöistä 1999/1146.
TEM-analyyseja 21/2010: Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste.
Kevät 2010. Ilkka Nio ja Mika Tuomaala.
http://www.tem.fi/index.phtml?C=97987&s=2687&xmid=4356
MARE-ennakointimalli: http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/ennakoinnin_sahkoinen_tietopalvelu_ensti/menetelmat/
tyovoimamenetelma_ja_sen_sovellutukset/mare
TEM-analyyseja 21/2010: Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste.
MATTO –maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne: http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/matto/home.nsf/pages/indexfin
M14 –hanke: http://www.workinfinland.fi/index.php
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2010.
TM analyyseja 2/2007: maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen. Kai Torvi.
Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi.
68
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 66/2009.
http://www.tem.fi/index.phtml?C=97982&s=2683&xmid=4279
69
8.Tilastoliite
1) Stock of Workers by main category of Employment, in 2004 to 2009 inclusive 1
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2009: Moni-ilmeiset rekrytointiongelmat. Rekrytointiongelmien syyt työnantajan,
työnhakijan ja työ- ja elinkeinotoimiston näkökulmasta.
Työ- ja elinkeinoministeriö 19.3.2010: Rekrytointiongelmat sekä työvoiman kysyntä ja tarjonta TE-toimistoissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö: Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle ja asiakkaaksi rekisteröinti.
TEM/1322/03.01.04/2010.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 39/2010: Vaikuttavaan ennakointiin – Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
alueilla. http://www.tem.fi/index.phtml?C=97983&s=2684&xmid=4378
Työ- ja elinkeinoministeriö joulukuu 2009: Voiko sitoutumista siirtää? Etelä-Pohjanmaan ja Vietnamin välisen työvoiman
maahanmuuttoprosessin ja sen luoman toimintamallin siirrettävyyden arviointi.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2009. Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet: Hyvinvointihanke –HYVÄ.
http://www.tem.fi/files/24910/Hyva_Hanke_Strategialinjaukset_netti.pdf
Työvoima 2025. Työvoimapoliittinen tutkimus 2007.
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa. Hankkeen loppuraportti.
Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2008.
Tällä hinnalla halpatyöläinen korvaa sinut. Artikkeli Taloussanomat-lehdessä 6.6.2010.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/06/06/talla-hinnalla-halpatyolainen-korvaa-sinut/20107987/139
Ulkoasiainministeriö 2010 a. Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö: Toteutusvaiheessa olevat hankkeet.
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=58001&GUID={DBCF0486-79C1-463F-9D0B-836BE5AE1D44}.
Ulkoasiainministeriö 2010 b. Kausityönteko viisumivelvollisista maista 2010.
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=52153&GUID={B1B6DE48-DAF3-4E10-B2A4-ED0673143DD8}
Ulkomaalaislaki 2004/301.
Uusikylä, P., Tuominen, A., Mäkinen, A-K. ja Reuter, N. 2005. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi.
Net Effect Oy/Työministeriö. Työvoimapoliittinen tutkimus 267.
YEAR: 2004
Main categorisation
1. Nationals
Male
Valtioneuvoston 30.3.2010 vuosille 2011–2014 antama valtiontalouden kehyspäätös, VM/2202/02.02.00.00./2009
Valtioneuvoston vuosille 2007–2012 hyväksymä koulutus- ja kehittämissuunnitelma.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Koulutus_ja_tutkimus_2007_2012._Kehittamisuunnitelma
VATT-tutkimuksia 154: Työvoiman tarve Suomessa 2010–2025.
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/855
VATT-tutkimuksia 144: Maahanmuuttajien poismuutto Suomesta. VATT-tutkimuksia 144 (2009):
Maahanmuuttajien poismuutto Suomesta.
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/816
Veikko Autio, Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Leena Koski, Jukka Lehtinen, Seppo Montén, Ulla Taipale, Anneli
Vasara: Ammatillinen koulutus 2010 – työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus.
http://www.oph.fi/julkaisut/1999/ammatillinen_koulutus_2010
Female
Total
% of total
Male
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
409,194
430,810
840,004
3,351
1,259
4,610
1%
817
993
1,810
0%
165
80
245
0%
3,334
2,055
5,389
601,588
522,308
1,123,896
2,099
920
3,019
0%
2,426
1,848
4,274
0%
82
41
123
0%
5,129
3,244
8,373
1%
C. Low skilled
121,668
140,962
262,630
829
374
1,203
0%
586
1,030
1,616
1%
38
32
70
0%
2,671
2,426
5,097
2%
176,427
184,077
360,504
2,054
839
2,893
1%
493
562
1,055
0%
94
55
149
0%
1,917
1,233
3,150
D. Researchers
2
E. Seasonal workers
-
3
1,132,450
TOTAL
1,094,080
2,226,530
6,279
2,553
#DIV/0!
8,832
3,829
3,871
#DIV/0!
7,700
285
153
#DIV/0!
438
11,134
7,725
6. Number of
unfilled
vacancies5
1%
1%
#DIV/0!
18,859
0
1
Use the total on 31st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
1) Stock of Workers by main category of Employment, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2005
Main categorisation
1. Nationals
Male
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group 4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
A. Highly skilled
421,707
440,965
862,672
3,647
1,350
4,997
1%
887
1,130
2,017
0%
188
88
276
0%
3,675
2,287
5,962
B. Skilled
600,913
524,275
1,125,188
2,299
942
3,241
0%
2,838
2,114
4,952
0%
86
42
128
0%
5,867
3,479
9,346
1%
C. Low skilled
111,349
126,737
238,086
753
374
1,127
0%
591
1,174
1,765
1%
49
37
86
0%
2,819
2,549
5,368
2%
177,998
187,161
365,159
2,218
864
3,082
1%
545
647
1,192
0%
114
59
173
0%
2,090
1,275
3,365
-
#DIV/0!
D. Researchers2
E. Seasonal workers
-
3
TOTAL
1,133,969
1,091,977
2,225,946
6,699
2,666
#DIV/0!
9,365
4,316
4,418
#DIV/0!
8,734
323
167
490
12,361
8,315
6. Number of
unfilled
vacancies5
1%
1%
#DIV/0!
20,676
0
1
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
1) Stock of Workers by main category of Employment, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2006
Main categorisation
1. Nationals
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group 4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
435,112
455,087
890,199
3,919
1,428
5,347
1%
1,005
1,313
2,318
0%
204
111
315
B. Skilled
603,793
524,445
1,128,238
2,401
1,015
3,416
0%
3,378
2,470
5,848
1%
96
50
146
C. Low skilled
117,144
133,150
250,294
896
400
1,296
0%
722
1,565
2,287
1%
64
50
114
0%
3,576
2,987
6,563
3%
D. Researchers2
181,053
190,608
371,661
2,381
902
3,283
1%
582
723
1,305
0%
130
80
210
0%
2,356
1,408
3,764
1%
-
#DIV/0!
1,156,049
1,112,682
2,268,731
7,216
2,843
10,059
5,105
5,348
10,453
364
211
575
14,389
9,581
23,970
-
E. Seasonal workers3
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
0%
4,131
2,605
6,736
0%
6,682
3,989
10,671
% of
total
A. Highly skilled
-
6. Number of
unfilled
vacancies5
1%
1%
#DIV/0!
0
1
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
1) Stock of Workers by main category of Employment, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2007
Main categorisation
1. Nationals
Male
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group 4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
A. Highly skilled
445,737
469,835
915,572
4,257
1,540
5,797
1%
1,122
1,512
2,634
0%
216
122
338
0%
4,634
2,964
7,598
B. Skilled
611,005
532,339
1,143,344
2,551
1,102
3,653
0%
4,228
2,878
7,106
1%
176
74
250
0%
8,034
4,560
12,594
1%
C. Low skilled
120,735
136,639
257,374
940
422
1,362
1%
928
2,001
2,929
1%
88
86
174
0%
4,587
3,754
8,341
3%
D. Researchers2
185,976
196,176
382,152
2,604
970
3,574
1%
634
794
1,428
0%
147
80
227
0%
2,671
1,600
4,271
-
#DIV/0!
-
E. Seasonal workers3
TOTAL
1,177,477
1
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2009.
http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/files/VV_Vuosikertomus_suomi/$file/VV_Vuosikertomus_suomi.
pdf. Viitattu 10.6.2010.
Male
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
B. Skilled
TOTAL
Valtioneuvoston päätös ulkomaalaisen työvoiman käytön edellytyksiä koskevista valtakunnalli-sista linjauksista 27.10.2005.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/02_ulkom_tyonteko/linjaukset.pdf
Total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
A. Highly skilled
Male
Vaikuttavaan ennakointiin – Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi alueilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 39/2010.
http://www.tem.fi/index.phtml?C=97983&s=2684&xmid=4378
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
1,138,813
2,316,290
7,748
3,064
10,812
#DIV/0!
6,278
6,391
12,669
#DIV/0!
480
282
762
17,255
11,278
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
28,533
6. Number of
unfilled
vacancies5
1%
1%
#DIV/0!
0
70
71
2) Outflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
2) Inflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2004
Main categorisation
1. Nationals
Male
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
6. Number of
unfilled
YEAR: 2004
Main categorisation
Not available main categorisation
1. Nationals
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
5. Third Country Nationals in Group
vacancies5
Male
Total
Female
Male
Female
Total
% of
total
Male
Total
Female
% of
total
Male
Total
Female
% of
total
Male
Total
Female
% of
total
A. Highly skilled
881
747
1,628
286
110
396
15%
102
94
196
7%
8
8
16
1%
351
126
477
18%
A. Highly skilled
-
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
B. Skilled
480
440
920
134
38
172
8%
466
176
642
30%
9
3
12
1%
299
114
413
19%
B. Skilled
-
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
C. Low skilled
143
165
308
84
31
115
11%
74
152
226
21%
12
6
18
2%
265
143
408
38%
C. Low skilled
-
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
D. Researchers2
478
357
835
185
78
263
17%
69
66
135
9%
5
8
13
1%
235
89
324
21%
-
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
D. Researchers2
E. Seasonal workers3
-
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
E. Seasonal workers3
1,504
TOTAL
1,352
2,856
504
179
#DIV/0!
683
642
422
#DIV/0!
1,064
29
17
46
915
383
#DIV/0!
1,298
0
1627
TOTAL
1653
3,280
241
90
331
126
45
171
8
5
13
191
79
6. Number of
unfilled
vacancies5
270
1
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
1
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
2
2
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
2) Outflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
2) Inflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2005
Main categorisation
1. Nationals
Male
Female
A. Highly skilled
820
B. Skilled
477
C. Low skilled
111
D. Researchers2
372
387
766
YEAR: 2005
Main categorisation
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
95
Total
1,586
302
397
465
942
172
62
173
284
90
38
759
180
60
240
1,408
TOTAL
1,404
2,812
195
Female
97
Total
200
% of
total
Male
Female
Female
57
63
624
25%
C. Low skilled
225
273
498
40
16
56
9%
20
11
31
5%
1
1
2
0%
35
16
51
8%
546
44%
519
438
957
80
34
114
9%
21
22
43
4%
-
4
4
0%
67
29
96
8%
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
1,695
1,729
3,424
233
88
321
96
55
151
2
6
186
81
267
5
4
9
0%
476
148
7
16
1%
356
190
17%
57
63
120
8%
10
6
16
1%
212
76
288
20%
-
#DIV/0!
-
D. Researchers
1,677
#DIV/0!
-
4
4
5%
1
1
2
0%
116
40
156
0%
35
25
60
8
vacancies5
7%
4%
0
1
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
2) Outflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
14%
106
112
218
8%
24
9
33
1%
430
193
623
B. Skilled
226
9%
659
257
916
35%
18
7
25
1%
477
162
639
24%
C. Low skilled
172
226
398
121
34
155
9%
151
360
511
29%
10
10
20
1%
476
227
703
39%
265
-
202
-
3%
6. Number of
unfilled
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
407
586
-
TOTAL
0
67
2,857
2
E. Seasonal workers3
#DIV/0!
101
1,382
% of
total
14
159
1,475
Total
30
306
TOTAL
Female
49
835
E. Seasonal workers3
Male
27
1,624
65
% of
total
7%
416
200
Total
8%
740
818
Female
89
419
364
Male
176
884
454
% of
total
25
A. Highly skilled
D. Researchers2
Total
47
9
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Male
Female
64
2) Inflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
Total
Male
129
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
Female
% of
total
1,122
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
Male
Total
1,804
2
1. Nationals
Female
650
507
1
YEAR: 2006
Main categorisation
Male
5. Third Country Nationals in Group
806
27%
472
Total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
472
22%
1,205
Female
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
998
665
49
Male
vacancies5
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
B. Skilled
277
18
1. Nationals
A. Highly skilled
198
31
6. Number of
unfilled
19%
205
1,142
134
% of
total
72
500
373
Total
467
#DIV/0!
1%
Female
9%
642
24
Male
10%
759
7
% of
total
234
-
17
Total
128
#DIV/0!
7%
5. Third Country Nationals in Group
103
564
Male
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
15%
-
E. Seasonal workers3
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
16%
53
69
122
#DIV/0!
788
916
729
8%
15
9
24
#DIV/0!
1,645
52
26
1%
278
114
392
#DIV/0!
78
1,383
582
YEAR: 2006
Main categorisation
vacancies5
Male
A. Highly skilled
21%
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
847
1,879
165
61
226
10%
43
14
57
2%
6
1
7
0%
119
37
156
1,103
65
37
102
7%
79
24
103
8%
-
1
1
0%
41
20
61
4%
191
218
409
36
19
55
10%
28
20
48
9%
1
-
1
0%
31
14
45
8%
502
441
943
99
42
141
12%
21
9
30
2%
2
-
2
0%
82
26
108
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
3
1,716
TOTAL
0
Male
5. Third Country Nationals in Group
610
2
E. Seasonal workers
#DIV/0!
Total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
493
C. Low skilled
D. Researchers
Female
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
1,032
B. Skilled
24%
1,965
1. Nationals
6. Number of
unfilled
1,675
3,391
266
117
#DIV/0!
383
150
58
208
7
2
9
191
71
6. Number of
unfilled
vacancies5
7%
9%
#DIV/0!
262
0
1
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
1
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
2
3
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
2) Outflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
2) Inflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2007
Main categorisation
1. Nationals
Male
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
A. Highly skilled
909
775
1,684
337
143
480
B. Skilled
393
443
836
176
77
253
C. Low skilled
196
160
356
123
76
D. Researchers2
443
401
844
208
97
E. Seasonal workers
-
3
TOTAL
1,498
1,378
2,876
296
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
1,117
46%
C. Low skilled
466
26%
8%
26
10
36
1%
534
226
760
1,268
36%
69
19
88
3%
797
246
1,043
199
8%
224
439
663
28%
35
35
70
3%
748
369
305
17%
65
76
141
8%
15
8
23
1%
333
133
-
#DIV/0!
932
1,321
874
2,195
#DIV/0!
130
64
194
2,079
841
Male
B. Skilled
264
304
2,920
D. Researchers
#DIV/0!
2
E. Seasonal workers
0
1. Nationals
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
5. Third Country Nationals in Group
5
A. Highly skilled
131
964
-
vacancies
YEAR: 2007
Main categorisation
30%
133
7%
#DIV/0!
% of
total
6. Number of
unfilled
24%
15%
636
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Female
TOTAL
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
1
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
Male
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
Male
Female
Total
% of
total
1,021
867
1,888
169
63
232
10%
43
33
76
3%
8
4
12
0%
154
48
202
451
608
1,059
57
27
84
6%
153
48
201
14%
-
1
1
0%
30
14
44
3%
167
231
398
33
27
60
10%
37
32
69
11%
3
1
4
1%
58
27
85
14%
491
431
922
98
40
138
11%
23
27
50
4%
7
4
11
1%
99
35
134
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
-
3
1
Total
1,639
1,706
3,345
259
117
376
#DIV/0!
233
113
346
11
6
17
242
89
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
331
6. Number of
unfilled
vacancies5
8%
11%
#DIV/0!
0
72
73
2) Outflow of Workers by main category of Employment in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2008
Main categorisation
1. Nationals
Male
A. Highly skilled
3) Stock of Workers by country of nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Female
Male
Female
Total
1,064
874
1,938
169
63
232
B. Skilled
471
610
1,081
63
42
C. Low skilled
236
276
512
57
28
499
461
960
98
50
148
D. Researchers2
E. Seasonal workers
1,771
TOTAL
1,760
3,531
133
Female
Total
48
35
83
105
7%
127
30
85
11%
73
47
11%
30
23
289
Male
9%
-
3
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
#DIV/0!
422
248
112
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
Female
157
11%
3
-
3
0%
50
23
73
5%
120
15%
2
4
6
1%
64
21
85
11%
53
4%
10
5
15
1%
110
34
144
-
#DIV/0!
-
#DIV/0!
25
63
214
% of
total
5
9
151
Total
11
16
1%
Male
3%
360
16
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
265
107
372
6. Number of
unfilled
vacancies5
9%
11%
#DIV/0!
0
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
3
Indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
4
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5
If such are available according to the categorisations - if not, please provide relevant data on vacancies in a separate table according to national categorisations used.
2
Country of Nationality
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
China
Turkey
United States
Thailand
India
Former Serbia and
Montenegro
Somalia
Bosnia and Herzegovina
Viet Nam
Others
TOTAL
1
D. Researchers 2
Female
1,094,080
2,553
3,871
153
3,637
426
72
251
627
116
106
Total
2,226,530
8,832
7,700
438
6,759
930
881
785
704
600
508
Male
409,194
3,351
817
165
915
272
68
359
8
322
45
Female
430,810
1,259
993
80
947
211
17
181
33
57
10
Total
840,004
4,610
1,810
245
1,862
483
85
540
41
379
55
Male
601,588
2,099
2,426
82
1,579
154
607
100
51
112
265
Female
522,308
920
1,848
41
1,558
116
30
42
371
42
47
Total
1,123,896
3,019
4,274
123
3,137
270
637
142
422
154
312
Male
121,668
829
586
38
628
78
134
75
18
50
92
Female
140,962
374
1,030
32
1,132
99
25
28
223
17
49
Total
262,630
1,203
1,616
70
1,760
177
159
103
241
67
141
Male
176,427
2,054
493
94
451
165
28
261
5
206
25
Female
184,077
839
562
55
531
126
11
149
13
31
6
Total
360,504
2,893
1,055
149
982
291
39
410
18
237
31
309
264
221
4,408
1,153,977
125
169
154
2,042
1,108,382
434
433
375
6,450
2,262,359
42
23
14
1,266
416,861
6
12
8
573
435,197
48
35
22
1,839
852,058
111
170
160
1,820
611,324
69
98
94
777
528,361
180
268
254
2,597
1,139,685
156
71
47
1,322
125,792
50
59
52
692
144,824
206
130
99
2,014
270,616
19
13
6
738
180,985
1
9
3
353
186,766
20
22
9
1,091
367,751
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
Male
Female
-
Total
-
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
China
Thailand
Turkey
India
United States
Ukraine
Former Serbia and
Montenegro
Viet Nam
Bosnia and Herzegovina
Others
TOTAL
-
-
1
Female
469,835
1,540
1,512
122
1,239
369
28
69
115
208
27
Total
915,572
5,797
2,634
338
2,466
776
137
87
656
604
80
Male
611,005
2,551
4,228
176
2,366
286
999
83
144
121
373
Female
532,339
1,102
2,878
74
1,929
181
59
590
53
49
85
Total
1,143,344
3,653
7,106
250
4,295
467
1,058
673
197
170
458
Male
120,735
940
928
88
848
145
171
28
115
95
156
Female
136,639
422
2,001
86
1,459
184
37
501
29
37
90
Total
257,374
1,362
2,929
174
2,307
329
208
529
144
132
246
Male
185,976
2,604
634
147
590
241
51
11
408
276
24
Female
196,176
970
794
80
607
197
18
25
76
159
17
Total
382,152
3,574
1,428
227
1,197
438
69
36
484
435
41
401
451
361
7,361
1,209,238
294
156
235
3,255
1,159,828
695
607
596
10,616
2,369,066
138
37
22
1,686
455,966
78
8
13
810
475,973
216
45
35
2,496
931,939
190
203
245
3,024
625,994
130
79
134
1,271
540,953
320
282
379
4,295
1,166,947
73
211
94
2,651
127,278
86
69
88
1,174
142,902
159
280
182
3,825
270,180
82
17
11
960
192,032
42
3
3
453
199,620
124
20
14
1,413
391,652
Male
Female
-
Main Categorisations
C. Low skilled
D. Researchers 2
Female
1,091,977
2,666
4,418
167
3,666
495
79
738
250
136
127
Total
2,225,946
9,365
8,734
490
7,036
1,099
1,003
821
772
689
606
Male
421,707
3,647
887
188
990
322
75
9
365
359
47
Female
440,965
1,350
1,130
88
1,033
240
20
47
177
64
21
Total
862,672
4,997
2,017
276
2,023
562
95
56
542
423
68
Male
600,913
2,299
2,838
86
1,781
190
724
57
97
141
321
Female
524,275
942
2,114
42
1,562
140
40
397
47
49
49
Total
1,125,188
3,241
4,952
128
3,343
330
764
454
144
190
370
Male
111,349
753
591
49
599
92
125
17
60
53
111
Female
126,737
374
1,174
37
1,071
115
19
294
26
23
57
Total
238,086
1,127
1,765
86
1,670
207
144
311
86
76
168
Male
177,998
2,218
545
114
495
185
32
7
272
245
23
Female
187,161
864
647
59
531
138
15
18
136
35
10
Total
365,159
3,082
1,192
173
1,026
323
47
25
408
280
33
350
236
263
4,977
1,157,668
134
204
172
2,314
1,107,543
484
440
435
7,291
2,265,211
41
101
24
1,342
430,104
7
55
10
613
445,820
48
156
34
1,955
875,924
119
98
195
2,144
612,003
85
90
102
918
530,852
204
188
297
3,062
1,142,855
190
37
44
1,491
115,561
42
59
60
783
130,871
232
96
104
2,274
246,432
20
66
10
735
182,965
1
26
3
362
190,006
21
92
13
1,097
372,971
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
Male
Female
-
Total
Total
A. Highly skilled
Male
1,163,106
8,124
7,261
579
4,637
1,082
158
1,392
941
651
454
526
Female
1,155,213
3,250
7,336
329
4,964
893
1,382
137
249
283
371
207
Total
2,318,319
11,374
14,597
908
9,601
1,975
1,540
1,529
1,190
934
825
733
405
388
8,675
1,198,379
317
249
3,622
1,178,802
722
637
12,297
2,377,181
-
-
Year: 2004
Immigration
Country of Nationality
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
India
China
Turkey
United States
Kenya
Thailand
Ukraine
Bangladesh
Norway
Others
TOTAL
-
Male
Female
-
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
-
Male
-
-
Female
-
Total
-
Male
-
-
Total
Female
-
D. Researchers 2
-
Male
-
-
Female
-
Total
-
Male
-
-
Female
-
Total
Male
1,504
504
642
29
162
137
60
60
41
27
6
21
29
24
348
3,594
Female
1,352
179
422
17
126
15
54
5
13
16
28
9
4
113
2,353
A. Highly skilled
Total
2,856
683
1,064
46
288
152
114
65
54
43
34
30
29
28
461
5,947
Male
881
286
102
8
60
100
21
5
27
1
2
14
2
14
105
1,628
Female
747
110
94
8
43
11
20
3
9
1
3
1
1
34
1,085
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,628
396
196
16
103
111
41
8
36
2
5
15
2
15
139
2,713
Male
480
134
466
9
73
23
21
41
8
4
3
2
10
7
107
1,388
Female
440
38
176
3
45
2
10
1
1
2
21
2
1
29
771
Total
920
172
642
12
118
25
31
42
9
6
24
4
10
8
136
2,159
Male
143
84
74
12
29
14
18
14
6
22
1
5
17
3
136
578
Female
165
31
152
6
38
2
24
1
3
13
4
6
2
50
497
Total
308
115
226
18
67
16
42
15
9
35
5
11
17
5
186
1,075
D. Researchers2
Male
478
185
69
5
32
71
11
2
21
1
1
12
1
8
75
972
Female
357
78
66
8
23
9
17
3
9
1
1
1
25
598
Total
835
263
135
13
55
80
28
5
30
1
2
13
1
9
100
1,570
Male
Female
-
-
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
China
Turkey
Thailand
United States
India
Former Serbia and
Montenegro
Ukraine
Somalia
Bosnia and Herzegovina
Others
TOTAL
1
Female
1,112,682
2,843
5,348
211
4,141
570
89
928
271
165
154
Total
2,268,731
10,059
10,453
575
7,976
1,249
1,179
1,036
837
817
706
Male
435,112
3,919
1,005
204
1,104
354
106
13
381
436
54
Female
455,087
1,428
1,313
111
1,135
288
24
56
192
87
20
Total
890,199
5,347
2,318
315
2,239
642
130
69
573
523
74
Male
603,793
2,401
3,378
96
1,998
215
848
76
108
134
364
Female
524,445
1,015
2,470
50
1,779
158
44
502
43
55
72
Total
1,128,238
3,416
5,848
146
3,777
373
892
578
151
189
436
Male
117,144
896
722
64
733
110
136
19
77
82
134
Female
133,150
400
1,565
50
1,227
124
21
370
36
23
62
Total
250,294
1,296
2,287
114
1,960
234
157
389
113
105
196
Male
181,053
2,381
582
130
539
204
43
9
259
325
29
Female
190,608
902
723
80
567
156
16
16
147
49
13
Total
371,661
3,283
1,305
210
1,106
360
59
25
406
374
42
319
387
310
5,891
1,183,123
238
134
193
2,698
1,130,665
557
521
503
8,589
2,313,788
120
44
18
1,501
444,371
70
9
10
714
460,544
190
53
28
2,215
904,915
142
132
239
2,426
616,350
101
64
116
1,055
531,969
243
196
355
3,481
1,148,319
57
211
53
1,964
122,402
67
61
67
929
138,152
124
272
120
2,893
260,554
72
15
9
852
186,502
38
3
4
399
193,721
110
18
13
1,251
380,223
Male
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
2
3
4
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Male
1,156,049
7,216
5,105
364
3,835
679
1,090
108
566
652
552
-
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Nationals
Total
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
3) Stock of Workers by country of nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Country of Nationality
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
D. Researchers 2
-
-
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Main Categorisations
C. Low skilled
Total
4
4
B. Skilled
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
2
3
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
2
3
A. Highly skilled
-
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Nationals
-
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Total
-
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
E. Seasonal workers3
Male
1,133,969
6,699
4,316
323
3,370
604
924
83
522
553
479
Year: 2006
Total
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
1
1
Male
445,737
4,257
1,122
216
1,227
407
109
18
541
396
53
4
3) Stock of Workers by country of nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
China
Turkey
Thailand
United States
India
Former Serbia and
Montenegro
Somalia
Ukraine
Bosnia and Herzegovina
Others
TOTAL
Total
2,316,290
10,812
12,669
762
9,068
1,572
1,403
1,289
997
906
784
2
3
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Nationals
Female
1,138,813
3,064
6,391
282
4,627
734
124
1,160
197
294
202
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Country of Nationality
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
Country of Nationality
Male
1,177,477
7,748
6,278
480
4,441
838
1,279
129
800
612
582
Not available main categorisation
Year: 2008
4
B. Skilled
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
2
3
A. Highly skilled
D. Researchers 2
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
Use the total on 31 st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Total
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
4
E. Seasonal workers3
Male
1,132,450
6,279
3,829
285
3,122
504
809
534
77
484
402
Year: 2005
A. Highly skilled
3) Stock of Workers by country of nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
2
3
3) Stock of Workers by country of nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
A. Highly skilled
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
China
Turkey
Thailand
India
United States
Former Serbia and
Montenegro
Ukraine
Somalia
Viet Nam
Others
TOTAL
1
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
Total
Country of Nationality
Nationals
1
Year: 2004
Year: 2007
Female
-
-
Total
-
Year: 2005
Immigration
Country of Nationality
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
India
China
Turkey
Nigeria
United States
Kenya
Bangladesh
Ukraine
Cameroon
Others
TOTAL
1
Total
Male
1,408
564
642
31
208
133
91
134
60
34
22
40
26
24
433
3,850
Female
1,404
195
500
18
145
16
54
2
8
22
23
2
15
11
174
2,589
A. Highly skilled
Total
2,812
759
1,142
49
353
149
145
136
68
56
45
42
41
35
607
6,439
Male
820
302
103
17
78
87
28
10
5
20
4
11
130
1,615
Female
766
95
97
7
39
9
20
1
14
2
3
46
1,099
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,586
397
200
24
117
96
48
11
5
34
2
4
14
176
2,714
Male
477
172
467
5
92
25
46
113
4
4
1
14
11
1
165
1,597
Female
465
62
198
4
47
4
15
2
6
2
9
63
877
Total
942
234
665
9
139
29
61
113
6
10
3
14
20
1
228
2,474
Male
111
90
72
9
38
21
17
11
51
10
21
22
4
23
138
638
Female
173
38
205
7
59
3
19
1
6
2
19
2
3
11
65
613
Total
284
128
277
16
97
24
36
12
57
12
40
24
7
34
203
1,251
D. Researchers2
Male
372
180
57
10
31
75
9
5
1
16
2
8
65
831
Female
387
60
63
6
17
8
6
1
12
1
31
592
Total
759
240
120
16
48
83
15
6
1
28
1
2
8
96
1,423
Male
Female
-
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
3
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
4
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
-
Total
-
74
75
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Year: 2006
Immigration
Country of Nationality
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
India
China
Turkey
Nigeria
United States
Ukraine
Kenya
Thailand
Ghana
Others
TOTAL
1
Total
Male
1,475
586
916
52
256
162
76
113
69
52
46
28
11
33
537
4,412
Female
1,382
202
729
26
182
27
52
6
9
25
14
27
42
11
187
2,921
A. Highly skilled
Total
2,857
788
1,645
78
438
189
128
119
78
77
60
55
53
44
724
7,333
Male
884
306
106
24
89
120
23
9
4
29
11
2
143
1,750
Female
740
101
112
9
65
15
28
4
1
18
5
1
3
53
1,155
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,624
407
218
33
154
135
51
13
5
47
16
1
3
2
196
2,905
Male
419
159
659
18
115
10
35
90
5
10
26
1
9
1
175
1,732
Female
416
67
257
7
52
5
9
2
1
2
4
3
23
61
909
Total
835
226
916
25
167
15
44
92
6
12
30
4
32
1
236
2,641
Male
172
121
151
10
52
32
18
14
60
13
9
27
2
30
219
930
Female
226
34
360
10
65
7
15
7
5
5
23
16
11
73
857
D. Researchers2
Total
398
155
511
20
117
39
33
14
67
18
14
50
18
41
292
1,787
Male
454
200
53
15
46
101
12
3
3
18
7
1
87
1,000
Female
364
65
69
9
37
15
12
1
14
4
1
30
621
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Total
818
265
122
24
83
116
24
4
3
32
11
1
1
117
1,621
Male
Female
-
Total
-
-
Year: 2005
Emigration
Country of Nationality
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
India
United States
Russian Federation
Norway
China
Australia
Canada
Japan
Iceland
Switzerland
Others
TOTAL
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
1
Total
Male
1,695
233
96
2
31
26
17
19
7
13
7
11
2
3
50
2,212
Female
1,729
88
55
6
4
8
12
7
10
3
8
4
4
2
19
1,959
A. Highly skilled
Total
3,424
321
151
8
35
34
29
26
17
16
15
15
6
5
69
4,171
Male
998
129
27
29
17
9
10
4
11
2
5
1
2
26
1,270
Female
806
47
30
4
3
7
2
4
5
1
4
2
4
1
7
927
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,804
176
57
4
32
24
11
14
9
12
6
7
5
3
33
2,197
Male
472
64
49
1
1
5
7
5
1
2
1
1
1
1
10
621
Female
650
25
14
1
1
6
3
3
2
2
1
1
6
715
Total
1,122
89
63
2
1
6
13
8
4
4
3
2
1
2
16
1,336
Male
225
40
20
1
1
4
1
4
2
4
5
14
321
Female
273
16
11
1
1
4
2
2
1
6
317
Total
498
56
31
2
2
4
5
4
4
6
6
20
638
D. Researchers2
Male
519
80
21
23
8
3
5
3
5
3
1
16
687
Female
438
34
22
4
1
6
2
3
4
4
1
1
7
527
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Total
957
114
43
4
24
14
5
8
7
5
4
3
1
2
23
1,214
Male
Female
-
Total
-
-
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
3
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
2
3
4
4
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Year: 2007
Immigration
Country of Nationality
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
India
China
Turkey
Nigeria
Ukraine
Cameroon
United States
Serbia
Nepal
Others
TOTAL
1
Total
Male
1,498
636
1,321
130
428
210
129
135
104
69
56
49
67
64
768
5,664
Female
1,378
296
874
64
265
28
97
10
10
21
18
24
4
6
358
3,453
A. Highly skilled
Total
2,876
932
2,195
194
693
238
226
145
114
90
74
73
71
70
1,126
9,117
Male
909
337
133
26
127
157
37
13
5
12
5
22
2
154
1,939
Female
775
143
131
10
67
19
34
2
5
1
16
1
81
1,285
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,684
480
264
36
194
176
71
15
5
17
6
38
1
2
235
3,224
Male
393
176
964
69
219
19
58
109
9
38
6
9
41
19
270
2,399
Female
443
77
304
19
83
2
29
5
1
4
4
2
1
115
1,089
Total
836
253
1,268
88
302
21
87
114
10
42
10
11
42
19
385
3,488
Male
196
123
224
35
82
34
34
13
90
19
45
18
26
43
344
1,326
Female
160
76
439
35
115
7
34
3
9
12
13
6
2
6
162
1,079
D. Researchers2
Total
356
199
663
70
197
41
68
16
99
31
58
24
28
49
506
2,405
Male
443
208
65
15
67
129
22
5
1
7
3
16
2
81
1,064
Female
401
97
76
8
42
13
12
1
4
1
14
46
715
Year: 2006
Emigration
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Total
844
305
141
23
109
142
34
6
1
11
4
30
2
127
1,779
Male
Female
-
Total
-
-
1
Total
A. Highly skilled
Total
2,951
916
2,350
182
921
360
261
180
145
122
116
102
90
86
1,370
10,152
Male
1,032
165
43
6
39
13
13
7
6
9
5
3
5
1
18
1,365
Female
847
61
14
1
2
9
3
3
2
5
2
1
10
960
Total
1,879
226
57
7
41
22
16
7
9
11
10
5
6
1
28
2,325
Male
493
65
79
7
4
1
6
3
2
1
3
14
678
Female
610
37
24
1
2
1
4
2
1
1
1
8
692
Total
1,103
102
103
1
9
5
5
8
4
1
1
2
1
3
22
1,370
Male
191
36
28
1
5
1
2
1
1
1
1
19
287
Female
218
19
20
2
2
1
1
2
1
2
3
271
Total
409
55
48
1
7
2
2
3
3
2
1
2
1
22
558
Male
502
99
21
2
30
10
6
4
5
5
3
3
4
1
11
706
Female
441
42
9
2
6
1
3
4
1
9
518
Total
943
141
30
2
32
16
7
4
8
5
7
4
4
1
20
1,224
Male
Female
-
-
Male
Female
-
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
-
-
Male
Female
-
Total
-
-
Male
Female
-
Total
-
D. Researchers2
-
Male
Female
-
Country of Nationality
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Total
-
-
Male
Female
-
Total
-
-
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
India
Norway
United States
Russian Federation
China
Japan
Canada
Australia
Iceland
Kenya
Others
TOTAL
1
Total
Male
1,639
259
233
11
77
18
19
14
13
13
10
5
6
5
62
2,384
Female
1,706
117
113
6
12
11
7
9
7
2
2
5
2
2
30
2,031
A. Highly skilled
Total
3,345
376
346
17
89
29
26
23
20
15
12
10
8
7
92
4,415
Male
1,021
169
43
8
65
14
12
6
6
9
8
3
2
2
27
1,395
Female
867
63
33
4
10
8
6
4
5
2
2
1
10
1,015
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,888
232
76
12
75
22
18
10
11
9
10
5
3
2
37
2,410
Male
451
57
153
1
2
3
5
1
1
2
1
14
691
Female
608
27
48
1
1
1
1
1
1
9
698
Total
1,059
84
201
1
1
3
3
6
2
2
2
2
23
1,389
Male
167
33
37
3
11
2
4
3
6
3
2
3
3
21
298
Female
231
27
32
1
2
2
1
4
1
1
3
2
11
318
Total
398
60
69
4
13
4
5
7
7
4
2
3
3
5
32
616
D. Researchers2
Male
491
98
23
7
49
7
7
1
3
4
7
1
20
718
Female
431
40
27
4
9
4
6
2
3
2
2
1
6
537
Total
922
138
50
11
58
11
13
3
6
4
9
2
2
26
1,255
Male
Female
-
-
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Year: 2008
Emigration
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
India
United States
Russian Federation
Norway
Japan
China
Canada
Australia
Switzerland
Turkey
Others
TOTAL
1
2
3
Male
1,627
241
126
8
29
28
25
15
13
11
10
8
5
4
43
2,193
Female
1,653
90
45
5
3
12
10
6
3
8
7
3
1
2
24
1,872
A. Highly skilled
Total
3,280
331
171
13
32
40
35
21
16
19
17
11
6
6
67
4,065
Male
Female
-
-
B. Skilled
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Total
-
Male
Female
-
-
Country of Nationality
Total
-
Male
Female
-
-
Total
D. Researchers2
-
Male
Female
-
-
-
Male
Female
-
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
4
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Total
-
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
Main Categorisations
C. Low skilled
Total
4
4
Total
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
2
3
2
3
Country of Nationality
-
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Year: 2007
Emigration
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Not available main categorisation
Year: 2004
Emigration
Total
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
4) The (In-/Out-)Flow of Workers by Country of Nationality and by Main Categorisation in 2004 to 2009 inclusive. List the main 10 countries with the largest number of nationals and group the rest under 'Others'1
Female
1,410
268
890
59
395
132
42
10
14
55
65
40
8
12
358
3,758
Total
3,391
383
208
9
57
29
23
18
16
14
12
9
7
5
72
4,253
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Male
1,541
648
1,460
123
526
228
219
170
131
67
51
62
82
74
1,012
6,394
Female
1,675
117
58
2
6
12
8
3
6
4
6
4
1
21
1,923
D. Researchers2
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
Russian Federation
China
India
Turkey
Nigeria
Ukraine
Philippines
Viet Nam
Nepal
Ethiopia
Others
TOTAL
Male
1,716
266
150
7
51
17
15
15
10
10
6
5
6
5
51
2,330
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
4
4
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
India
United States
Norway
Russian Federation
China
Japan
Canada
Australia
Switzerland
Iceland
Others
TOTAL
A. Highly skilled
2
3
2
3
Country of Nationality
Nationals
1
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
Not available main categorisation
Year: 2008
Immigration
Country of Nationality
Total
-
Total
-
Nationals
(Other) EU-154
(Other) EU-104
(Other) EU-24
India
Russian Federation
United States
China
Japan
Norway
Canada
Australia
Turkey
Switzerland
Others
TOTAL
1
Total
Male
1,771
289
248
16
52
39
21
22
21
15
9
8
8
4
66
2,589
Female
1,760
133
112
9
13
15
16
7
4
9
4
4
2
3
30
2,121
A. Highly skilled
Total
3,531
422
360
25
65
54
37
29
25
24
13
12
10
7
96
4,710
Male
1,064
169
48
11
40
14
12
15
13
7
8
5
3
4
30
1,443
Female
874
63
35
5
8
6
10
6
3
6
4
4
1
1
14
1,040
Main Categorisations
C. Low skilled
B. Skilled
Total
1,938
232
83
16
48
20
22
21
16
13
12
9
4
5
44
2,483
Male
471
63
127
3
1
17
1
1
4
3
5
18
714
Female
610
42
30
1
5
2
1
1
1
1
2
9
705
Total
1,081
105
157
3
2
22
3
2
1
5
3
6
2
27
1,419
Male
236
57
73
2
11
8
8
6
8
4
1
18
432
Female
276
28
47
4
4
4
4
2
7
376
Total
512
85
120
6
15
12
12
6
8
6
1
25
808
D. Researchers2
Male
499
98
30
10
37
9
7
10
7
2
4
4
3
3
24
747
Female
461
50
23
5
8
1
6
4
2
3
4
6
573
Total
960
148
53
15
45
10
13
14
9
2
7
8
3
3
30
1,320
Male
Female
-
Use a separate Table for Inflows and for outflows giving the total per reference year. With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
3
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A. Highly skilled above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Please indicate whether these are 'double-counted' as part of A-D above. If so, please do not add them to the total (and correct the formulae accordingly).
Where relevant, adapt these rows according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group
5
These correspond to the countries of origin of third-country nationals. NOTE: If your data permits it, please exclude those with a double (EU / third country) nationality, as they do not fall within the scope of this study.
4
Low skilled includes unknown
Skilled includes armed forces
D Researchers are double-counted as part of A highly skilled
Comments (if possible, add
proportion who came with
spouses, family)
E. Seasonal workers3
-
Total
-
76
77
5) The Stock of Workers employed by specific occupations, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2004
1. Nationals
Specific occupations2
Male
Housekeeping and restaurant services workers (512)
Housekeepers and related workers (5121)
Cooks (5122)
Waiters, waitresses and bartenders (5123)
Personal care and related workers (513)
Child-care workers (5131)
Institution-based personal care workers (5132)
Home-based personal care workers (5133)
Personal care and related workers not elsewhere
classified (5139)
Health professionals (except nursing) (222)
Medical doctors (2221)
Nursing and midwifery professionals (223)
Nursing and midwifery professionals (2230)
Other
Skilled Agricultural and Fishery Workers (61)
Architects, Engineers and related professionals (214)
Teaching personnel (23)
Labourers In Mining, Construction, Manufacturing
And Transport (93)
TOTAL
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
6777
15117
21,894
113
26
139
1%
17
45
62
0%
2
3
5
0%
609
152
761
3%
4,195
6,015
13,563
20,690
17,758
26,705
100
147
15
60
115
207
1%
1%
9
27
37
133
46
160
0%
1%
4
12
1
9
5
21
0%
0%
407
547
101
319
508
866
3%
3%
1,050
6,185
2,778
100
41,196
57,871
30,617
2,911
42,246
64,056
33,395
3,011
33
31
35
-
102
97
70
1
135
128
105
1
0%
0%
0%
0%
4
2
7
-
89
142
92
6
93
144
99
6
0%
0%
0%
0%
-
4
1
4
-
4
1
4
-
0%
0%
0%
0%
32
47
54
1
208
258
192
10
240
305
246
11
1%
0%
1%
0%
7,208
9,059
16,267
64
36
100
1%
59
84
143
1%
2
2
4
0%
84
89
173
1%
346
6,636
6,982
1
3
4
0%
-
-
-
0%
-
-
-
0%
1
2
3
0%
58,339
50,500
31,501
8,296
89,840
58,796
71
426
44
50
115
476
0%
1%
208
89
257
18
465
107
1%
0%
5
24
3
4
8
28
0%
0%
122
384
136
91
258
475
0%
1%
40,644
48,213
83,985
16,704
124,629
64,917
660
139
440
22
1,100
161
1%
0%
116
150
266
86
382
236
0%
0%
22
4
19
2
41
6
0%
0%
418
444
513
179
931
623
1%
1%
232350
338146
570,496
1820
966
2786
688
1255
1943
75
52
127
3150
2250
5400
6. Number of
unfilled
vacancies
9.Näkökulmia
työperusteiseen
maahanmuuttoon
Ennen ulkomaalaisten työntekijöiden
houkuttelua Suomeen tulisi tietää,
minkälaista työtä heille on tarjolla
0
1
Use the total on 31st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
Pia Björkbacka, elinkeinopolitiikan asiantuntija
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,
[email protected]
5) The Stock of Workers employed by specific occupations, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2005
1. Nationals
Specific occupations2
Male
Housekeeping and restaurant services workers (512)
Housekeepers and related workers (5121)
Cooks (5122)
Waiters, waitresses and bartenders (5123)
Personal care and related workers (513)
Child-care workers (5131)
Institution-based personal care workers (5132)
Home-based personal care workers (5133)
Personal care and related workers not elsewhere
classified (5139)
Health professionals (except nursing) (222)
Medical doctors (2221)
Nursing and midwifery professionals (223)
Nursing and midwifery professionals (2230)
Other
Skilled Agricultural and Fishery Workers (61)
Architects, Engineers and related professionals (214)
Teaching personnel (23)
Labourers In Mining, Construction, Manufacturing
And Transport (93)
TOTAL
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
6,401
4,753
5,478
15,121
14,578
20,351
21,522
19,331
25,829
103
107
149
27
16
66
130
123
215
1%
1%
1%
22
11
27
62
53
122
84
64
149
0%
0%
1%
2
3
9
3
3
5
5
6
14
0%
0%
0%
673
607
515
171
140
306
844
747
821
4%
4%
3%
955
6,276
2,617
107
40,161
60,152
29,508
2,987
41,116
66,428
32,125
3,094
29
34
36
-
106
106
73
-
135
140
109
-
0%
0%
0%
0%
2
4
6
-
84
159
115
6
86
163
121
6
0%
0%
0%
0%
-
2
2
3
-
2
2
3
-
0%
0%
0%
0%
33
52
39
1
191
296
201
11
224
348
240
12
1%
1%
1%
0%
7,325
9,468
16,793
76
39
115
1%
73
106
179
1%
2
6
8
0%
95
88
183
1%
361
6,521
6,882
1
-
1
0%
-
-
-
0%
-
-
-
0%
-
-
-
0%
54,564
52,252
28,175
8,938
82,739
61,190
65
441
37
51
102
492
0%
1%
295
88
308
23
603
111
1%
0%
6
31
5
6
11
37
0%
0%
153
457
174
117
327
574
0%
1%
38,447
45,094
81,896
14,042
120,343
59,136
664
139
439
25
1,103
164
1%
0%
113
186
279
98
392
284
0%
0%
18
4
19
2
37
6
0%
0%
415
544
477
228
892
772
1%
1%
224630
331898
556,528
1844
985
2829
827
1415
2242
75
56
131
3584
2400
5984
6. Number of
unfilled
vacancies
0
1
Use the total on 31st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5) The Stock of Workers employed by specific occupations, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2006
1. Nationals
Specific occupations2
Male
Housekeeping and restaurant services workers (512)
Housekeepers and related workers (5121)
Cooks (5122)
Waiters, waitresses and bartenders (5123)
Personal care and related workers (513)
Child-care workers (5131)
Institution-based personal care workers (5132)
Home-based personal care workers (5133)
Personal care and related workers not elsewhere
classified (5139)
Health professionals (except nursing) (222)
Medical doctors (2221)
Nursing and midwifery professionals (223)
Nursing and midwifery professionals (2230)
Other
Skilled Agricultural and Fishery Workers (61)
Architects, Engineers and related professionals (214)
Teaching personnel (23)
Labourers In Mining, Construction, Manufacturing
And Transport (93)
TOTAL
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
6,215
5,180
5,517
15,168
15,334
20,811
21,383
20,514
26,328
115
105
158
22
18
83
137
123
241
1%
1%
1%
24
21
30
71
70
142
95
91
172
0%
0%
1%
2
6
10
1
1
9
3
7
19
0%
0%
0%
738
709
583
207
156
353
945
865
936
4%
4%
3%
945
6,379
2,437
108
40,360
64,370
29,167
2,946
41,305
70,749
31,604
3,054
35
40
35
-
113
126
73
-
148
166
108
-
0%
0%
0%
0%
2
5
4
-
95
208
123
6
97
213
127
6
0%
0%
0%
0%
1
-
3
4
4
-
4
4
4
-
0%
0%
0%
0%
32
69
36
1
205
368
188
9
237
437
224
10
1%
1%
1%
0%
7,335
9,692
17,027
83
39
122
1%
87
134
221
1%
3
9
12
0%
107
82
189
1%
400
6,672
7,072
1
1
2
0%
-
2
2
0%
-
-
-
0%
1
2
3
0%
52,857
53,745
27,186
9,369
80,043
63,114
61
468
43
64
104
532
0%
1%
332
89
364
23
696
112
1%
0%
7
43
4
8
11
51
0%
0%
245
536
213
148
458
684
1%
1%
36,548
46,876
80,613
14,969
117,161
61,845
642
163
424
25
1,066
188
1%
0%
102
245
275
141
377
386
0%
1%
6
6
17
3
23
9
0%
0%
391
691
505
242
896
933
1%
1%
224542
336657
561,199
1906
1031
2937
941
1654
2595
84
63
147
4139
2678
6817
6. Number of
unfilled
vacancies
0
1
Use the total on 31st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
5) The Stock of Workers employed by specific occupations, in 2004 to 2009 inclusive1
YEAR: 2007
1. Nationals
Specific occupations2
Male
Housekeeping and restaurant services workers (512)
Housekeepers and related workers (5121)
Cooks (5122)
Waiters, waitresses and bartenders (5123)
Personal care and related workers (513)
Child-care workers (5131)
Institution-based personal care workers (5132)
Home-based personal care workers (5133)
Personal care and related workers not elsewhere
classified (5139)
Health professionals (except nursing) (222)
Medical doctors (2221)
Nursing and midwifery professionals (223)
Nursing and midwifery professionals (2230)
Other
Skilled Agricultural and Fishery Workers (61)
Architects, Engineers and related professionals (214)
Teaching personnel (23)
Labourers In Mining, Construction, Manufacturing
And Transport (93)
TOTAL
1
Female
2. (Other) EU-15 Nationals in Group4
Total
Male
Female
Total
% of
total
3. (Other) EU-10 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
4. (Other) EU-2 Nationals in Group4
Male
Female
Total
% of
total
5. Third Country Nationals in Group
Male
Female
Total
% of
total
6,138
5,056
5,302
15,057
14,873
21,538
21,195
19,929
26,840
107
142
166
23
16
90
130
158
256
1%
1%
1%
22
31
31
72
78
178
94
109
209
0%
1%
1%
2
11
13
3
2
11
5
13
24
0%
0%
0%
649
1,016
650
212
201
447
861
1,217
1,097
4%
6%
4%
1,010
6,740
2,296
136
41,442
68,782
29,750
3,071
42,452
75,522
32,046
3,207
39
54
41
-
130
158
76
-
169
212
117
-
0%
0%
0%
0%
1
8
3
1
129
255
141
4
130
263
144
5
0%
0%
0%
0%
2
1
-
5
2
4
-
7
2
5
-
0%
0%
0%
0%
41
87
38
1
262
495
204
10
303
582
242
11
1%
1%
1%
0%
7,421
9,994
17,415
88
44
132
1%
95
154
249
1%
4
8
12
0%
110
87
197
1%
427
6,519
6,946
3
1
4
0%
-
2
2
0%
-
-
-
0%
2
1
3
0%
54,704
55,110
28,084
9,848
82,788
64,958
67
504
48
70
115
574
0%
1%
332
111
399
27
731
138
1%
0%
14
53
9
8
23
61
0%
0%
280
586
229
163
509
749
1%
1%
37,468
48,037
82,789
15,187
120,257
63,224
661
184
438
28
1,099
212
1%
0%
106
254
280
163
386
417
0%
1%
8
16
17
4
25
20
0%
0%
421
870
528
315
949
1,185
1%
2%
229845
346934
576,779
2056
1122
3178
995
1882
2877
124
73
197
Use the total on 31st December of Reference Year (or indicate when a different time of recording has been used). With regard to the gender breakdown, provide these data when possible.
Where relevant, the data should refer to the actual number of persons and not the number of permits issued to one person.
2
Where relevant, adapt columns 1-3 according to your national situation. The use of "Other" under the various columns also depends on whether your Member State is considered as EU-15, EU-10 or EU-2.
For example, the Czech Republic is taken to be an EU-10 Member State. Column headings would then be 2. EU-15 Nationals in Group; 3. (Other) EU-10 Nationals in Group and 4. EU-2 Nationals in Group.
4751
3154
7905
Johdanto
Suomeen on tullut viime vuosina ulkomaalaisia
työntekijöitä niin Euroopan unionin sisältä kuin sen
ulkopuolelta. Vaikka useat viranomaiset keräävät
tilastoja ulkomaalaisista täsmällistä kuvaa täällä
pysyvästi tai tilapäisesti työskentelevistä ihmisistä
ei ole saatavissa. Jotta työvoiman houkutteleminen
Suomeen olisi realistisella pohjalla ja reilua tänne
tulevia kohtaan, olisi hallinnon selvitettävä ennen
aktiivitoimiin ryhtymistä ketkä täällä tekevät töitä
jo nyt ja ennen kaikkea se, minkälaisilla ehdoilla.
SAK:n kokemuksen mukaan ulkomaalisen työntekijän työolot - ja ehdot ovat usein heikommat kuin
suomesta palkatun samaa työtä tekevän ihmisen.
Tämän tekee mahdolliseksi mm. ulkomaalaisten
työoloja valvovan järjestelmän aivan liian pienet
henkilö- ja muut resurssit.
Jotta hallituksen toimet työnvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdentuisivat paremmin, pitäisi
tehdä huomattavasti nykyistä enemmän sellaisia
selvityksiä, jotka ennakoivat työvoiman tarvetta nimenomaan ulkomaisen työvoiman näkökulmasta
sekä panostaa ulkomaalaisten työpaikkoja ja niiden laatua ja työnantajien rekrytointimotivaatioita
selventäviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
6. Number of
unfilled
vacancies
Työvoiman houkuttelun edellytyksenä pitäisi olla
se, että Suomessa on aidosti työtä tarjolla ja työ
täyttää työ– ja muut sopimusehdot. Toukokuussa
2010 työttömyysprosentti Suomessa oli yli 10% ja
työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvitysten mukaan yritysten rekrytointiongelmat todettiin vähäisiksi.
0
Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin tavoitteet
ja todellisuus ristiriidassa
Maahanmuuttajat ja erityisesti ulkomaalaiset työntekijät ovat saaneet pikkuhiljaa tilaa poliitikkojen
mielissä. Tähän on ollut syynä Suomen väestön
ikärakenteen vanhentumisesta ja voimakkaasta
työvoiman tarjonnan supistumisesta 2010 vuodesta eteenpäin aina 2030 –luvulle saakka. Sekä
työantajat että hallitus ovat huolissaan osaavan
työvoiman saatavuudesta. Voimakkaan taloudellisen kasvun aikana tehty Vanhasen II hallitusohjelma ottikin maahanmuuttopolitiikassa ensisijaiseksi tavoitteeksi aktiivisen työvoiman maahanmuuton edistämisen. Työvoiman maahanmuuton
toimenpideohjelma on valmistunut ja eduskunnalle on esitetty ulkomaalaislakiin muutoksia, jotka
nopeuttaisivat ja helpottaisivat EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvaa rekrytointia mm. yksinkertaistamalla lupahakemuskäytäntöjä ja poistamalla
saatavuusharkinnan.
Valitettavasti moni maahanmuutto-ohjelman tärkeimmistä ehdotuksista, kuten työvoiman maahanmuuttotilastojen kehittäminen ja riittävien resurssien takaaminen ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontaan, on edelleen toteuttamatta. Jotta systemaattista, hallittua ja todellisiin
työvoimakapeikkoihin pohjaavaa työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa voidaan toteuttaa, tarvitaan
realistinen arvio tulevasta ulkomaalaisen työvoiman kysynnästä niin lyhyemmällä kuin pitemmällä
aikavälillä. Tämän tiedon hankkimisen, ylläpidon
ja analysoimisen pitäisi olla koko työvoiman maahanmuuton lähtökohta.
Valtionhallinnon nykyiset tilastot ja niiden pohjalta
tehdyt arviot eivät kuitenkaan tuota tietoa riittävällä tarkkuudella. Maassa jo olevien ulkomaalaisten
työntekoa, ammatteja, alaa ja kansalaisuutta koskevaa seurantaa ja tilastointia pitäisi ehdottomasti
kehittää. Lisäksi tutkimus- ja tilastotietoa tulijoiden määristä, oleskelun pituudesta ja työaloista
tarvitaan, jotta voidaan suunnitella ulkomaalaisia
työntekijöitä erityisesti koskevia palveluita ja toimenpiteitä.
Myös työn perusteella myönnettyjen lupien elinkaaren seurantajärjestelmä (UMA –järjestelmä)
olisi saatava vihdoin toimimaan. Maahanmuuttoviraston tekemät lupatilastot EU:n ulkopuolisille
työntekijöille myönnetyistä oleskeluluvista kun eivät kerro koko totuutta ulkomaalaisten työntekijöiden määrästä Suomessa.
78
Nykyiset työvoiman tarvearviot eivät
sovellu ulkomaalaisten työntekijöiden
tarvearvioiksi
Työvoima 2025 -raportin arvioiden mukaan pitkällä aikavälillä avautuu eniten työpaikkoja palvelu-,
sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuustyöhön.
Arvio perustuu siihen, että nämä ammattiryhmät
ovat nykyisin suurimmat ja näin olleen niissä on
eniten poistumaakin. Lisäksi palvelu- sekä sosiaali- ja terveysalat on arvioitu tulevaisuuden
kasvualoiksi ja työllisten määrän ennustetaan
kasvavan absoluuttisesti eniten liike-elämän palveluissa. Työvoima 2025 –raportissa arvioitiin lisäksi, että sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu
185 000 – 210 000 työpaikka vuosina
2005–2020, joka olisi noin viidesosa kaikilla toimialoilla avautuvista työpaikoista. Suurinta työllisten
vähenemää lähivuosina ennustetaan tietoliikennealalle.
Talouden taantuman takia talousennusteita on toki
laskettu alaspäin syksyllä 2008, mikä todetaan näkyvän myös työmarkkinakehityksessä. Tästäkin
huolimatta ulkomaalaisten työntekijöiden tarvearvioista puhuttaessa arvioita esittävien asiantuntijoiden lähtökohtana on aivan liian usein pelkät eläkkeelle jäävien ihmisten määrät sekä avoinna olevat
työpaikat ilman analyysia työpaikkojen laadusta ja
ilman viittauksia varsinaisista rekrytointiongelmista
kärsivien työpaikkojen määrään.
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii ennusteet työvoiman rakenteen ja työvoimavarantojen kehittymisestä erilaisilla kehitysurilla sekä skenaarioita
työvoiman kysynnän kehittymisestä eri toimialoilla
ja alueilla. Ministeriön toteuttamissa työnantajakyselyissä on kysytty työnantajien kokemista rekrytointiongelmista sekä toimipaikan ulkomaisista
työntekijöistä sekä työvoiman palkkaamisesta ulkomailta. Työnantajilta ei kuitenkaan kysytä, miksi
yrityksellä on rekrytointiongelmia eikä syvemmin
syitä ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiselle.
Myös EK selvittelee vuosittain työnantajien kiinnostusta palkata ulkomaalaisia työntekijöitä. Sen
henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan lähes
joka neljäs yritys arvioi loka-marraskuussa 2009
lisäävänsä ulkomaalaisten rekrytointia vuosina
2010–2012. Rakennusalalla lisäämistarpeensa ilmoitti joka toinen yritys, jota perusteltiin sillä että
Rakennusalalla lähes puolet työntekijöistä siirtyy
eläkkeelle kymmenen seuraavan vuoden kuluessa. Palveluala syrjäytti teollisuuden edellisvuoden
79
ulkomaalaisten työntekijöiden ykköstyöllistäjänä:
se työllisti noin 9 000 henkeä. Teollisuus tarjosi työtä reilulle 8 000 ulkomaalaiselle. Rakentamisessa
osuus oli pienentynyt edellisvuodesta ja oli nyt vajaa 1 000 henkeä. Vastauksissa on hyvin todennäköisesti arvioitu ulkomaalaisten työntekijöiden
määrä alakanttiin, sillä kaikilla vastanneilla yrityksillä ei ole ollut käytössään ulkomaalaisia koskevia tilastoja
Samoin kuin TEM:n myös EK kyselyssä huomioidaan vain suomalaisten yritysten palkkalistoilla
olevat ulkomaalaiset työntekijät eikä lainkaan aliurakoinnin tai vuokratyötä tekevien määrää. Näin
ollen EK:nkin tutkimuksessa suurin osa Suomessa
työskentelevistä ulkomaalaisista jäi kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle.
Työvoiman ennustetun tarjonnan ja kysynnän
perusteella ei voida johtaa suoraan maassa tarvittavaa ulkomaisten työntekijöiden määrää;
vaikka niistä voitaisiinkin arvioida suunnilleen eri
ammateissa avautuvien työpaikkojen määrää.
Lopulliseen työllisten määrän tarvearvioon vaikuttaa olennaisesti myös työprosessien muutos,
automatisointi sekä erityisesti kantaväestön hakeutuminen eri ammatteihin. Työpaikkoihin hakeutumiseen vaikuttaa monet muut tekijät kuten
esimerkiksi koulutustarjonta ja eri ammattialojen
houkuttelevuus ja työpaikan laatu. Onkin erotettava toisistaan aidot työvoimapulasta johtuvat
rekrytointiongelmat ja työpaikan ominaisuuksista
johtuvat ongelmat.
Ulkomaalaiselle työntekijälle tarjotaan
huonoja työehtoja ja niitä myös usein
rikotaan
SAK:n kokemus ulkomaalaisen työvoiman käytöstä Suomessa on valitettavasti se, että useiden
työnantajien toimista johtuen maahan on muodostunut kahdet työmarkkinat. Ulkomaalaisten työehtojen rikkominen ja palkkasyrjintä on arkipäivää
monilla työpaikoilla. Aivan liian usein ulkomaalaiselle työntekijälle jää maksamatta ylityö – ja viikonloppu sekä lomakorvaukset. Ammattiosaajatkin
saavat usein ainoastaan alan minimipalkkaa - jos
sitäkään. Yleensä ongelmat ovat sitä räikeämpiä,
mitä kauempaa työntekijä on Suomeen tullut ja
mitä vähemmän hänellä on koulutusta. Kaikkein
eniten ongelmia on vuokratyösuhteessa olevilla
työntekijöillä.
Ulkomaalaiset työntekijät eivät saisi olla myöskään ratkaisu erityisesti kaupan alalla, palvelusektorilla sekä puutarhoissa ja kasvihuoneissa
esiintyviin rekrytointiongelmiin, jotka juontavat
usein nimenomaan tarjottavan työn heikosta laadusta. Ratkaisu näiden työpaikkojen rekrytointiongelmiin on yksinkertaisesti houkuttelevamman
työn tarjoaminen.
Sen lisäksi että ulkomaalainen työntekijä kärsii
vastuuttomien työnantajien välinpitämättömyydestä vaikuttaa toiminta laajemminkin työmarkkinakenttään. Palkka- ja muiden työehtojen kehittyminen vaikeutuu aloilla, joilla on paljon alipalkattuja työntekijöitä. Tämän lisäksi rehellisten, työehtoja noudattavien yrittäjien toiminta vaikeutuu, sillä
ne eivät pärjää epäreilussa kilpailussa.
Jotta kaksien työmarkkinoiden ongelma saataisiin
haltuun ja työehtoja noudattavilla työnantajilla olisi
mahdollisuus toimia Suomessa jatkossakin, olisi
erittäin tärkeää erottaa toisistaan aidot työvoimapulasta kärsivät alat sekä työnantajat ja toisaalta
ulkomaalaista työvoimaa hyväksi käyttävät toimijat. Hallinnon olisikin jatkettava toimia, jotka edistävät ensisijaisesti pysyvää työvoiman maahanmuuttoa. Toisekseen olisi keskityttävä edistämänään ainoastaan aidosta työvoimapulasta kärsivien
työnantajien työvoimarekrytointeja.
Kattavaa tietoa ulkomaalaisista Suomen
työmarkkinoilla ei ole
Tilastotietoja
ulkomaalaisista
työntekijöistä
tuotetaan toki. Tietoja saa ainakin Maahanmuuttovirastosta, Tilastokeskuksesta, Eläketurvakeskuksesta ja työ- ja elinkeinohallinnosta. Ongelmana on kuitenkin se, että viranomaiset tuottavat
tietoa vain omiin tarpeisiinsa ja tästä syystä tilastoja yhdistelemälläkään ei saa kattavaa kuvaa ulkomaalaisista Suomen työmarkkinoilla.
TEM:n arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2008
noin 90 000 ulkomaalaista työntekijää, joista noin
44% työskenteli täällä tilapäisesti. Suurin osa
Suomeen tulevista työntekijöitä on EU:n alueelta.
Näiden lisäksi arvioitiin Suomessa käyneen kymmeniä tuhansia EU-valtioiden kansalaisia alle vuoden pituisilla lyhyillä työkomennuksilla. Näille lyhyille työkomennuksille työntekijöitä välittävät ennen
muuta ulkomaiset henkilöstöpalveluyritykset.
Myös EK selvittää jäsenyritystensä työntekijöiden
ml ulkomaalaiset työntekijät määrää. Sen henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan noin joka
kymmenennessä EK:n jäsenyrityksessä on ulkomaisia työntekijöitä vuonna 2009, joiden osuus
oli noin 18 000 henkilöä. Tässä luvussa ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen
kansalainen. Lisäksi on huomattavaa, että näissä
luvuissa ei näy EK:n jäsenyritysten alihankintaketjuissa tai vuokrayritysten kautta työskentelevien
ulkomaalaisten lukumäärää.
Kaikkein täsmällisimmin tilastoidaan EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät. Heidän osaltaan
tiedetään niin ammatti, työnantaja kuin periaatteessa myös työsuhteen kesto. Vahvimmillaan
olevan noususuhdanteen aikaan vuonna 2007
Suomessa tehtiin noin 5 200 myönteistä työlupapäätöstä ja lisäksi ”muilla perustella” eli käytännössä erityisosaajalupia myönnettiin 2 700 kappaletta. Vastaavasti vuoden 2010 ensimmäisellä
neljänneksellä myönteisessä käsittelyssä on ollut
1131 työlupaa ja muulla perusteella melkein 1000.
Ammattiryhmittäin jaoteltuna kymmenen eniten
lupia saaneen joukossa ovat mm. maatalous- ja
puutarhatyöntekijät, siivoajat, kuorma-auton ja
ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat, talonrakennustyöntekijät, putkityöntekijät ja hitsaajat sekä kokit
ja keittäjät.
EU:n ulkopuolisten työntekijöiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta Suomessa on kuitenkin kohtuullisen pieni verrattuna TEM:n arvioon
90 000 kokonaismäärästä.
On myös huomattava, että Maahanmuutto-viraston
luvuissa eivät näy viisumilla / viisumi-vapauden
nojalla työskentelevistä ihmiset kuten marjanpoimijat, koska he eivät tarvitse oleskelulupaa ja
näin ollen heidän tietonsa ei kerry järjestelmään.
Mm. tätä ja EU –alueelta tulevien työntekijöiden
tietovajetta paikkamaan Maahanmuuttovirasto on
suunnitellut jo useita vuosia ulkomaalaisasioiden
käsittelyjärjestelmä UMA:n käyttöönottoa, mutta
ohjelma ei toimi vieläkään.
Kansaneläkelaitoksella on tilastotiedot asumisperusteisten sosiaaliturvaetuuksien piiriin kuuluvista työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään.
Eläketurvakeskus (ETK) vastaanottaa puolestaan
todistuksia EU-maiden viranomaisilta sellaisista
Suomeen lähetetyistä työntekijöistä ja itsenäisistä
ammatinharjoittajista, jotka jäävät lähtömaan sosiaaliturvan piiriin mutta jotka voivat olla oikeutettuja
80
myös suomalaiseen eläkkeeseen. Toistaiseksi tiedot eivät ole luotettavia, sillä kaikki EU-maat eivät
toimita tietoja antamistaan todistuksista. ETK:n
mukaan vuonna 2009 tehtiin 14 400 Suomeen lähetettyjä työntekijöitä koskevaa rekisteröintiä.
ETK:n tietojen viitteellisyyttä todentaa myös se,
että Rakennusliiton arvioiden mukaan jo yksin
rakennusmailla työskenteli vuonna 2009 noin 15
000 – 20 000 ulkomaalaista, joista suurin osa lähetettyinä työntekijöinä. Näitä eri tilastoja analysoimalla muodostuu käsitys, jonka mukaan - toisin
kuin hallitus virallisesti toivoo – Suomeen ei yleensä palkata (erityis)osaajaa, joka tulisi Suomeen
pysyvästi. Päinvastoin, työnantajat rekrytoivat
työntekijöitä ainakin EU maiden ulkopuolelta erityisesti matalapalkka- tai suhdanneherkille aloille.
Esimerkiksi alkuvuonna 2010 ensimmäisillä ja jatkoluvilla töihin palkattiin erityisesti maataloustyöntekijöitä, puutarhatyöntekijöitä, kokkeja, keittäjiä,
kylmäkköjä, siivoajia ja kuorma-autonkuljettajia
sekä hitsaajia ja kaasuleikkaajia. Oletukseni on,
että samantyyppinen rekrytointipolitiikka koskee
myös EU–kansalaisia.
10 % työttömyys ja pieni rekrytointiongelmien
määrä ei tue puheita työvoimapulasta
Ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen houkutellessa on osattava erottaa selkeästi lyhyen ja pitkän aikavälin työvoiman tarpeen ennustearviot.
Lisäksi on osattava erottaa toisistaan yleinen
työmarkkinatilanne ja yksittäisiä yrityksiä koskevat työntekijöiden rekrytointiongelmat ja mitoittaa
toimenpiteet oikein. Tällä hetkellä työllisyystilanne Suomessa on todella huono, vaikka joidenkin arvioiden mukaan pahin lama onkin ohitettu.
Yleinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 2010 toukokuussa 10,5 % ja Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten työttömyys
reilusti yli 20 prosentissa.
TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuussa avoinna 69 900 työpaikkaa, joista täytettiin saman kuun aikana 42 500
paikkaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli siis toukokuun lopussa avoinna 27 300 työpaikkaa. Samaan
aikaan työttömiä työnhakijoista oli Suomessa 253
608 (luvussa ei lomautettuja). Työttömiä työnhakijoita oli ammattiryhmäluokittelun mukaan esimerkiksi talonrakennusalalla 15 622, teollisessa työssä
52 788, kuljetus- ja liikennetyössä 8 056, maa- ja
metsätaloustyössä 5723 ja ns. luokittelemattomassa työssä (sisällään mm siivoustyön) 36 035 ihmis-
81
tä. Näistä työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden
kansalaisia 17 400, mikä on 2 100 enemmän kuin
2009 vuoden toukokuussa. Ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista oli EU/ETA-maiden kansalaisia toukokuun lopussa 3 600, mikä on vastaavasti 300 enemmän kuin vuosi aikaisemmin.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys nousi
edellisen vuoden lukuun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä, eniten kuitenkin teollisessa työssä,
luokittelemattomassa työssä, korkeimmin koulutettujen ammattiryhmässä sekä terveydenhuolto- ja
sosiaalialan työssä.
TEM:n rekrytointiongelmat sekä työvoiman kysyntä ja tarjonta te- toimistoissa -raporttien mukaan
rekrytointiongelmien kasvu Suomessa pysähtyi
tammikuussa 2008. Tuolloin te -toimistot tilastoivat
ongelmia 2 700 työpaikan täytössä. Työvoiman vähyys oli ongelmien pääasiallinen syy kuitenkin vain
vajaassa 700 tapauksessa. Vastaavasti, toukokuussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kuukauden aikana avoinna yhteensä noin 70 000 työpaikkaa ja näistä vain 1 148 oli sellaisia, joihin oli
vaikea löytää sopivaa työvoimaa. Useimmin syyt
rekrytointiongelmiin liittyivätkin työpaikkojen ominaisuuksiin. Työpaikkojen täyttövaikeudet johtuvat
ns. muista työpaikan ominaisuuksista kuten esim.
siitä, että työpaikka on yrittäjäpaikka tai vuokratyöpaikka. Työpaikan ominaisuuksista johtuvien
syiden lisäksi rekrytointivaikeuksia on aiheuttanut
mm. palkkaus, työn osa-aikaisuus ja työnhakijan
riittämätön työkokemus. Epäsopivat työajat voivat
myös olla ongelmallisia työntekijöille.
Avointen työpaikkojen määrä on lisääntynyt 2010
toukokuussa vuodentakaiseen tilanteeseen nähden eniten teollisuudessa ja kaupallisessa työssä.
Työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuodentakaisesta tilanteesta mm. terveydenhuollon- ja
sosiaalialan sekä kuljetus- ja liikennealan töissä.
Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli lukumääräisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työn,
kaupallisen työn sekä palvelutyön ammateissa.
Suhteellisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ammattialan työpaikoista oli terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä.
Työllisyys ja rekrytointiongelmiin keskittyviä tilastoja tutkimalla ja analysoimalla selviääkin, että
tällä hetkellä aktiivisen työvoiman maahan houkuttelun sijaan olisi syytä keskittyä ensisijaisesti
työllistämään Suomessa asuva kantaväestö ja
ulkomaalaiset. Täällä on runsaasti osaavia ja työhaluisia ihmisiä, jotka eivät toivo itselleen mitään
muuta kuin säädyllistä työpaikkaa
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aidoista rekrytointiongelmista kärsiviä aloja/yrityksiä ei
pidä myöskään jättää yksin ongelmiensa kanssa. Mahdolliseen tulevaisuuden työvoimapulaan
on myös syytä valmistautua. Jotta tulevaisuuden
ulkomaalaisia koskevat mahdolliset työvoimatarpeet ja työvoiman houkutteluun kohdistuvat
toimet ja resurssit osattaisiin mitoittaa jatkossa
oikein, tarvitaan paljon lisää tietoa Suomessa jo
työskentelevistä ulkomaalaisista ja yritysten rekrytointisyistä.
Työpaikan heikot työolot eivät saa olla
peruste ulkomaalaisen rekrytoimiselle
Hallituksen ulkomaalaista työvoimaa koskevan
ohjelman taustalla oleva ajatus nimenomaan pysyvästä työntekijöiden maahanmuuton edistämisestä on oikea. Suomessa on yrityksiä, joiden
kasvun esteenä on pula osaavista työntekijöistä.
Suurin osa työnantajista ei kuitenkaan palkkaa
ulkomaalaisia työntekijöitä omille palkkalistoilleen
pysyviin työsuhteisiin vaan ennen kaikkea tilapäistöihin henkilöstövälitysyritysten tai aliurakoitsijoiden kautta. Kukaan ei tiedä tarkkaan kuinka paljon tilapäisissä työsuhteissa olevia on Suomessa.
SAK on pettynyt siihen kuinka vähän Vanhasen
hallitusta on kiinnostanut ulkomaalaisten työntekijöiden palkka- ja muista työolosuhteet sekä
yritysten motivaatiosta palkata työvoimaa ulkomailta. Heikosta työpaikan laadusta johtuvia rekrytointiongelmia kun ei pidä ratkaista työvoimaa
ulkomailta palkkaamalla vaan ensisijaisesti työolosuhteet ja ehdot kuntoon laittamalla. Vasta kun
työvoiman tarve on aito ja hallituksella on välineet
varmistaa, että ulkomaalaisille työntekijöille ja palvelun tarjoajille on Suomesta kohtuullisen elannon
takaavaa työtä, voi SAK tukea täysin toimia aktiivisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi.
Pelko ulkomaalaisten työntekijöiden
houkuttelusta työttömien
kustannuksella perusteeton
Riitta Wärn, asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, [email protected]
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n näkemyksen
mukaan väestön ikärakenteen ja työmarkkinoiden toiminnan muutokset ovat johtamassa useilla aloilla pulaan osaavasta työvoimasta. Vuoteen
2030 mennessä työikäisten määrä vähenee 300
000 hengellä. Samalla eläkeläisten määrä kasvaa
1,7 miljoonaan.
Työvoiman saatavuusongelmilla on suuri vaikutus
suomalaisten työnantajien toimintaedellytyksiin.
Suomi tarvitsee edelleen monipuolista osaamista
kansainvälisen kilpailukykynsä ja talouskasvunsa
turvaamiseen. EK katsoo, että työperusteisella
maahanmuutolla on nopeasti kasvava merkitys
Suomen työmarkkinoille. Suomea pitäisikin ryhtyä
aktiivisesti markkinoimaan houkuttelevana työntekomaana.
Ennen kuin ulkomaalaisia rekrytoidaan Suomeen
yhä enemmän, kotimaiset työttömät olisi SAK:n näkemyksen mukaan työllistettävä tarjoamalla heille laadultaan nykyistä parempia työpaikkoja, joita
työttömät haluaisivat ottaa vastaan. Kesäkuussa
2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna 58
000 työpaikkaa, joista yli kuukauden avoinna olleita, vaikeasti täytettäviä paikkoja yli 5 000. SAK:n
mukaan nykyiset työpaikkojen täyttöongelmat johtuvat mm. palkkauksesta, työn osa-aikaisuudesta
ja epäsopivista työajoista. EK:n näkemyksen mukaan taas työehtosopimuksen mukainen palkkaus,
työn osa-aikaisuus tai klo 8–16 ajasta poikkeavat
työajat eivät ole perusteltuja syitä kieltäytyä työstä.
Yrityksillä on harvoin taloudellisia mahdollisuuksia
tarjota sovittuja työehtosopimuksia suurempia palkko-ja tai parempia työaikoja sillä perusteella, että
työpaikkaa on vaikea täyttää. Usein yritys tarvitsee
työntekijän vain osaksi päivää. Näin on esimerkiksi
kaupoissa ruuhka-aikaan. Parempi palkkataso tai
pidempi työaika taas voivat nostaa tarjotun palvelun tai tavaran hinnan niin korkeaksi, että sitä ei
enää kukaan olisi halukas ostamaan.
Kattavien ulkomaalaistilastojen puute edesauttaa
helposti myös tilastojen tulkitsemista väärin. Esimerkiksi SAK kiinnittää huomiota siihen, että ulkomaalaisia on saatavilla olevien tilastojen mukaan
82
83
tullut EU:n ulkopuolelta erityisesti matalapalkkatai suhdanneherkille aloille ja olettaa, että sama
koskee myös EU-kansalaisia. EK:n käsityksen
mukaan Suomeen on tullut EU-maista työntekijöitä
hyvin monille aloille – myös hyväpalkkaisiin tehtäviin niin teollisuuteen kuin palveluihin.
Maahanmuuttajat Suomen
työmarkkinoilla
Arvioidaan, että vuonna 2008 Suomessa työskenteli noin 90 000 ulkomaalaista. Heistä noin 40 000
työskenteli täällä tilapäisesti. Näistä 90 000:sta
vain vajaa 7 000 henkilöä saapui työlupajärjestelmän kautta. Loput ovat EU/ETA-maiden kansalaisia tai muulla kuin työluvalla Suomeen saapuneita.
Näiden ihmisten työntekoon Suomessa voidaan
vaikuttaa vain sulkemalla rajat. Tämä ei liene EUSuomessa realistinen vaihtoehto. Huomattakoon,
että taloustilanteen heiketessä vuonna 2009 työluvalla EU:n ulkopuolelta Suomeen tulleita oli
enää vajaa 4 000, kun kotimaista työvoimaakin oli
yrityksille tarjolla.
Johdanto
Ulkomaalaisten työntekijöiden pitäisi SAK:n mielestä tulla Suomeen pysyvästi. EK:n mielestä jokaisella tulee olla oikeus niin halutessaan työskennellä Suomessa myös vain tilapäisesti. Moni
ulkomaalainen ei ole edes valmis sitoutumaan
pysyvään muuttoon. Koko perheen muuttaminen
usein jokseenkin tuntemattomaan maahan voi olla
iso kynnyskysymys.
Ulkomaalaisen työvoiman käytön takia Suomeen
on SAK:n kokemuksen mukaan muodostunut
kahdet työmarkkinat. Tätä se pitää valitettavana.
EK puolestaan katsoo, että jos ulkomaalaiset tekevät töitä, joita suomalaiset eivät halua tehdä,
se ei ole huono asia, kunhan laillisia työehtoja
noudatetaan. Jos kahdet työmarkkinat sen sijaan syntyvät rikollisen toiminnan kautta, on entistä tiukemmin valvottava työehtojen rikkomista
ja puututtava niihin. EK tuomitsee jyrkästi ulkomaalaisen työvoiman rikollisen hyväksikäytön.
Elli Heikkilä, tutkimusjohtaja
Siirtolaisuusinstituutti, [email protected]
Väestö ikääntyy ja sitä kautta työvoiman tarjonta
vähenee kehittyneissä maissa, jolloin näiden ilmiöiden merkitys kasvaa yhteiskuntien tulevaisuutta
pohdittaessa.1 Tällä hetkellä suomalaisista 17 %
on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta heidän
osuutensa on arvioitu olevan vuonna 2020 jo lähes
neljännes. 2010-luvulla tapahtuu maassamme ikärakenteen huomattava muutos: suurten ikäluokkien
sukupolvi, eli 1940-luvun jälkimmäisenä puoliskona
syntyneet, pääsee eläkkeelle. Tämän seurauksena
vanhusten osuus huoltosuhteessa kasvaa merkittävästi. Suomi ei ole yksin kohtaamassa väestön
ikääntymistä, vaan yleisesti puhutaan Euroopan
ikääntyvän ja monien muiden maiden maanosamme ulkopuolella.
Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle avointen
työpaikkojen täyttäminen vaikeutuu, koska työmarkkinoille ei ole tulossa tarpeeksi uutta työvoimaa. Potentiaalisia työllisten ryhmiä ovat ikääntyvät, työttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat, kuten Työvoima 2025-raportti2 nostaa esiin.
Maahanmuuttajien kohdalla työvoimareservinä
ovat jo maassa asuvat ulkomaan kansalaiset ja
Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä uudet potentiaaliset
maahanmuuttajat.
Tässä artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien työllistymistä Suomen työmarkkinoilla ja erityisessä syntymämaatarkastelussa on erotettavissa myös maita kolmansista maista. Tulokset
liittyvät Siirtolaisuusinstituutissa toteutettuun
Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja
maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan
Suomessa -ennakointihankkeeseen.3 Hankkeen
rahoittajina olivat Euroopan sosiaalirahasto, opetusministeriö ja Siirtolaisuusinstituutti.
Aineistona on käytetty Tilastokeskuksesta hankittua, koko työikäistä, 15–74-vuotiasta, väestöä
koskevaa virta-aineistoa vuosilta 2002 ja 2003,
joista ensin mainittu edustaa maahanmuuttovuotta ja jälkimmäinen tilannetta vuosi muuton jälkeen. Syntymämaatarkastelussa on käytetty niin
ikään Tilastokeskuksesta hankittua aineistoa, jossa on mukana kaikki vuosina 1995, 2000 ja 2004
Suomessa asuneet työikäiset henkilöt, joiden syntymämaa on ollut muu kuin Suomi ja kieli muu kuin
suomi.
Yleistä tietoa maahanmuuttajamääristä
Suomessa on vielä vähän maahanmuuttajia verrattuna muihin Euroopan maihin. Ulkomailla syntyneiden määrä on ollut 233 183 henkeä vuonna
2009, mikä vastaa 4,4 % Suomen väestöstä.4
Kolmansissa maissa syntyneiden osuus ulkomailla syntyneistä on noussut 48 % vuonna 1990 runsaaseen 65 % vuonna 2009. Ulkomaan kansalaisia Suomessa oli 155 705 henkeä vuonna 2009
ja heistä kaksi kolmasosaa oli kolmansien maiden
kansalaisia (99 599 henkeä).
Ulkomailla syntyneistä selvästi suurin osa on syntynyt entisen Neuvostoliiton alueella ja Venäjällä,
yhteensä 54 646 henkilöä, mikä on kaikista ulkomailla syntyneistä 23 % ja kolmansissa maissa
syntyneistä 36 % vuonna 2009. Toiseksi eniten
on Ruotsissa syntyneitä 30 966 (13 % ulkomailla
syntyneistä) ja kolmanneksi eniten Virossa syntyneitä 21 761 (9 %). Tämän jälkeen seuraavaksi
suurimmat ryhmät edustavat jälleen kolmansia
maita eli Somaliassa (7 110 henkeä), Kiinassa (6
591), Irakissa (6 180) ja Thaimaassa (6 108) syntyneet, joita kaikkia on ulkomailla syntyneistä pari
prosenttia.
Enemmistö maahanmuuttajista on keskittynyt
Etelä-Suomeen ja maakuntatasolla noin puolet
kaikista maahanmuuttajista, samoin kuin kolmansissa maissa syntyneistä, asuu Uudellamaalla.
Vuonna 2009 Suomeen maahanmuuttajista
Uudenmaan valitsi asuinalueekseen 45 % ja
esimerkiksi Kainuun 1 % tulijoista. Ulkomaiden
kansalaiset asettuvat enimmäkseen maamme
kaupunkeihin, sillä heistä noin 85 prosenttia asuu
kaupunkimaisissa kunnissa.5
Maahanmuuttajien työllistymisessä eroja
Maamme 2000-luvun alkupuolen myönteinen
talouskehitys näkyi maahanmuuttajien parantuneena työllisyystilanteena ja vuosina 2002–2003
lähes kaikkien syntymämaan mukaan kymmenen
suurimman maahanmuuttajaryhmän työllistymisprosentit ovat nousseet, jos kehitystä verrataan
1990-luvun lukuihin.6 Pääasiallisen toiminnan mu-
84
85
saan työttömien ja opiskelijoiden osuudet ovat
myös samalla tasolla.
Heikoin ja siten haavoittuvaisin ryhmä työmarkkinoilla ovat olleet irakilaiset, jotka ovat usein pakolaisia: työllistyminen on ollut erittäin alhaista. Vuosi
muuton jälkeen heidän työllisyytensä on hieman
parantunut, kuten myös muilla maahanmuuttajaryhmillä. Voidaankin todeta, että jo yksi vuosi
asumisesta Suomessa näkyy maahanmuuttajaryhmästä riippumatta työllisten osuuden kasvuna
työmarkkinoilla. Moni maahanmuuttaja, etenkin
kolmansissa maissa syntyneistä ja vuonna 2002
Suomeen muuttaneista kuuluu ryhmään muut
vielä vuosi muuton jälkeen. Tämä ryhmä sisältää
muun muassa kotiäidit. Maahanmuuttajissa on
siten runsaasti työvoimareserviä niin työttömien
kuin työvoiman ulkopuolella olevien joukossa, kun
ajatellaan työvoiman kysynnän kasvua muuttuvilla työmarkkinoilla.
Kuva 1. Suomeen vuonna 2002 ulkomailta muuttaneiden henkilöiden pääasiallinen
toiminta maahanmuuttovuoden ja seuraavan vuoden (2003) lopussa syntymämaan
mukaan (Aineisto: Tilastokeskus).
Syntymämaan vaikutusta työllistymiseen voidaan
tarkastella virta-aineiston ohella myös poikkileik-
Kuva 2. Työlliset ja työttömät maahanmuuttajat syntymämaan mukaan vuonna 1995, 2000 ja 2004
(Aineisto: Tilastokeskus).
kaan keskimääräinen työllisten osuus maahanmuuttajissa on ollut 44 % vuonna 2003, kun se
vuonna 1994 oli vain 18 %. 1990-luvun alkupuoli
olikin laman aikaa, joka heijastui maan koko työllisyystilanteeseen. Työllisten osuus tämän vuosituhannen alkupuolella on ollut korkein virolaisilla
ja seuraavina tulevat Suomessa syntyneet paluumuuttajat, ruotsalaiset ja britit, toisin sanoen länsimaista muuttaneet (Kuva 1). Virolaiset menestyvät suomalaisilla työmarkkinoilla, sillä varsin usea
heistä osaa suomea. Suomessa syntyneiden paluumuuttajien joukossa on ollut myös eläkeläisiä,
jotka tulevat viettämään eläkepäiviään synnyin-
kausaineistojen avulla. Aineistoissa perusjoukkona ovat kaikki Suomessa vuonna 1995, 2000 ja
2004 asuneet työikäiset (15–74-vuotiaat) maahanmuuttajat, joiden syntymämaa oli muu kuin
Suomi ja kieli muu kuin suomi. Maahanmuuttajat
on luokiteltu syntymämaan mukaan. Kun näiden
kolmen vuoden osalta katsoo 10–15 suurimman
maan jakaumaa pääasiallisen toiminnan mukaan, on selvästi nähtävissä, että länsimaissa
syntyneiden joukossa on enemmän työllisiä ja
vähemmän työttömiä kuin kolmansissa maissa
syntyneissä. Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa ja Viro
ovat niitä maita, jotka nousevat työllisten osuudessa korkeimmalle (Kuva 2). Vuotta 2004 koskevassa tiedossa kolmansista maista Intiassa
syntyneet sijoittuvat myös korkealle ja sieltä onkin
muuttanut paljon muun muassa ICT-alalle ammattilaisia. Seuraavaksi parhaiten työllistyneet
ovat niin ikään kolmansista maista eli Turkista,
Kiinasta, Yhdysvalloista, Vietnamista, entisestä
Neuvostoliitosta ja Venäjältä sekä Thaimaasta.
Alhaisimmat työllisten osuudet ja korkeat työttömien osuudet ovat entisessä Jugoslaviassa,
Iranissa, Somaliassa ja Irakissa syntyneillä. Kun
maahansa ja näin työllisten osuus paluumuuttajissa on ollut pienempi kuin virolaisilla.
Kolmansista maista tulleista erityisesti kiinalaisten työllistyminen on ollut länsimaista tasoa.
Heidän joukossaan on myös runsaasti opiskelijoita. Turkkilaiset ovat työllistyneet lähes yhtä
hyvin kuin kiinalaiset, mutta turkkilaisissa on varsin paljon työttömiä. Thaimaalaisilla ja entisessä
Neuvostoliitossa syntyneillä työllisten osuus on
samaa suuruusluokkaa niin muuttovuonna 2002
kuin seuraavan vuoden lopussa. Heidän joukos-
Kuva 3. Suomeen vuonna 2002 ulkomailta muuttaneiden naisten ja miesten pääasiallinen toiminta seuraavan
vuoden (2003) lopussa koulutusasteen mukaan (Aineisto: Tilastokeskus).
tilannetta katsotaan viimeksi mainittujen maiden
kohdalla pitkällä aikavälillä eli vuosina 1995, 2000
ja 2004 havaitaan, että työllisten osuus ei ole
huomattavassa määrin kohonnut huolimatta siitä, että joukossa on mukana samoja henkilöitä eri
vuosien aineistossa ja siten kyseiset yksilöt ovat
asuneet Suomessa jo kymmenen vuotta vuoteen
2004 mennessä.
Kun vuonna 2004 Suomessa asuvista maahanmuuttajista katsotaan syntymämaan mukaan niitä
ryhmiä, joissa työllisiä on vähintään 600 henkilöä, havaitaan, että länsimaissa, kuten Ruotsissa,
Iso-Britanniassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja
Puolassa syntyneillä suurimman ammattiryhmän
muodostavat opetus- ja kasvatustyö. Kolmansissa
maissa, kuten Iranissa, Vietnamissa, Kiinassa,
Intiassa ja entisessä Jugoslaviassa syntyneet
ovat sen sijaan sijoittuneet pääosin ravintolapal-
86
velutyöhön. Turkissa syntyneistä jopa 60,9 % työllistyneistä (848 henkilöä) on ravintolapalvelutyöntekijöitä. Siivoustyö tulee merkittävänä, erityisesti
Somaliassa (175 henkilöä eli 23,7 % työllisistä) ja
Thaimaassa syntyneiden joukossa (147 henkilöä
eli 16,2 % työllisistä). Intiassa syntyneillä toiseksi
suurin ammattiryhmä muodostuu tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyöntekijöistä (194 henkilöä eli 22,4 % työllisistä) ja kolmanneksi suurin
ryhmä tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöntekijöistä (8,3 %). Tekninen ala erottuu myös kiinalaisten, brittien, puolalaisten, saksalaisten ja amerikkalaisten ammattijakaumissa.7
Koulutuksella merkitystä työllistymisessä
Mitä koulutetumpi muuttaja on ollut muuttaessaan Suomeen vuonna 2002, sitä parempi on
ollut myös hänen työllistymisensä, kun tilannetta katsotaan pääasiallisen toiminnan mukaan.
Tutkijakoulutuksen saaneista 80 % on ollut työllinen vuoden päästä Suomeen muuttamisesta eli
vuonna 2003, kun taas perusasteen koulutuksen
(sisältää koulutus tuntematon) saaneilla vastaava osuus on ollut 37 %. Keskiasteen koulutuksen
omaavilla maahanmuuttajilla on myös varsin alhainen työllistyminen, sillä heistä 44 prosenttia on
ollut työllisiä. Tämän johdosta useat keskiasteen
koulutuksen jo saaneet ovat opiskelijoina, naiset
miehiä useammin. Opiskelu voi johtua myös siitä,
että muissa maissa saatuja tutkintoja täydennetään jatko-opinnoilla Suomessa. Naisten työllistyminen on ollut miehiä heikompi kaikissa koulutusryhmissä. Useat naiset ovat myös työvoiman
ulkopuolella, jolloin he eivät ole rekisteröityneet
esimerkiksi työttömiksi, vaan ovat muun muassa
kotiäitejä (Kuva 3).
Suomen työmarkkinoilla oli vuonna 2004 työllisenä
7 043 miestä ja 6 061 naista, joilla oli keskiasteen
koulutustausta. Lähes 30 % näistä miehistä oli teollisessa työssä ja lähes yhtä usea palvelutyössä.
Naisilla korostui palvelutyö, jonka osuus oli runsas
40 % ja seuraavina tulivat reilun 10 % osuuksilla
niin hoitotyö kuin teollinen työ. Maassamme työskenteli vuonna 2004 myös 5 780 miestä ja 6 310
naista, joilla oli korkea-asteen koulutus. Miehistä
runsas viidennes oli tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyössä, 15 % opetus- ja kulttuurityössä ja seuraavaksi eniten talouden ja hallinnon
johto- ja asiantuntijatyössä. Naisista 18 % oli opetus- ja kulttuurityössä ja seuraavina tulivat palvelutyö ja hoitotyö. Kaiken kaikkiaan vuonna 2004,
koulutustaustasta riippumatta, maassamme oli 49
167 työllistä maahanmuuttaja ja heidän määränsä
on kasvanut vuodesta 1995 liki kolminkertaiseksi, sillä tuolloin työllisiä maahanmuuttajia oli vain
17 326 henkeä.
87
Kotoutumisessa edelleen haasteita
Suomessa on jo eri aloilla ja ammateissa maahanmuuttajataustaisia osaajia, mutta heidän joukossaan on silti vielä paljon aktiivista potentiaalia,
joka odottaa omaa mahdollisuuttaan päästä osallistumaan maamme työmarkkinoille. Tämä näkyy
työttömien määrässä, joka yleisellä tasolla on kolminkertainen kantaväestöön nähden, ja myös työvoiman ulkopuolella on paljon työvoimareserviä.
Yksi este työllistymiselle on puutteellinen suomen
kielen taito. Kielikoulutusta tulisikin suunnata kaikille maahanmuuttajaryhmille riittävästi, sillä se
avaa paremmat mahdollisuudet työmarkkinoille.
Se on myös tärkeä muistaa, että muuttajissa on
laaja kirjo; korkeakoulutetuista luku- ja kirjoitustaidottomiin. Ryhmien välillä on siten suuria eroja
omaksua kotoutumisessa suomen kieli. On hyvä
muistaa, että suomen kielen oppiminen ei rajoitu vain kursseille, vaan maahanmuuttajan tulisi
käyttää kieltä aktiivisesti ja kanssaihmisten tulisi
siihen myös rohkaista.
Länsimaisten maahanmuuttajien on ollut helpompi
työllistyä verrattuna esimerkiksi kolmansista maista tulleisiin. Yhtenä syynä tähän vaikuttavat tuloja lähtömaan väliset kulttuurierot. Kun Suomi on
vähitellen muuttumassa monikulttuurisemmaksi
yhteiskunnaksi, on työelämässä ja muilla yhteiskunnan sektoreilla osattava kohdata vieraita kulttuureita. Tuntemus vieraista kulttuureista edesauttaa maahanmuuttajan kotoutumista.
Koska toisessa maassa hankittua koulutusta on
vaikea sellaisenaan siirtää maasta toiseen, muodostuvat maahanmuuttajien omassa kotimaassaan suoritettujen tutkintojen kelpoisuusehdot
usein koulutettujen maahanmuuttajien suurimmiksi esteiksi pyrittäessä suomalaisille työmarkkinoille. Koulutetun maahanmuuttajan ammatillinen
asema laskee usein uudessa maassa ja kynnys
ottaa vastaan tutkintoa vastaamatonta työtä on
matala etenkin, jos vaihtoehtona on jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Puhutaan
myös tutkinnon inflaatiosta, jolloin lähtömaan tutkinnolla tavoitellaan vieraan maan työmarkkinoille
ja tutkinto ei sellaisenaan toimikaan uudessa ympäristössä ja näin kohdataan tutkintojen yhteensopimattomuus.8
Viime aikoina on kritisoitu sitä, ettei Suomessa tunneta eikä arvosteta ulkomailla suoritettuja tutkintoja.9 Myös se, että maamme kouluttaa ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita ja heidän osaamistaan
ei osata hyödyntää valmistumisen jälkeen ja sen
vuoksi he muuttavat takaisin ulkomaille, on yhteiskunnan ja talouden kannalta lyhyt näköistä.10 Tämä
on ilmeistä, sillä työmarkkinat ovat muutoksessa ja
lähitulevaisuuden työmarkkinoiden toimivuuden
kannalta on tärkeä, että Suomessa on käytettävissä erilaisia työvoimavarantoja. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenee jo nyt kohtaantoongelmia eri aluetasoilla.
Kirjallisuusluettelo
El-Cherkeh, T. (2009). International labour migration in the
EU: likely social and economic implications. In Geyer, H.
S. (ed.): International Handbook of Urban Policy, Volume
2. Issues in the Developed World, 245–258. Edward Elgar
Publishing Limited.
Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2008). Väestön ja
työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa.
Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 30. 219 s.
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/Siirtolaisuustutkimuksia_
A30_ESR.pdf
Jaatinen, Nina (2010a). Suomi palkkaa nihkeästi korkeasti
koulutettuja ulkomaalaisia.
Turun Sanomat 15.8.2010, 16.
Jaatinen, Nina (2010b). Me olemme henkisesti rasisteja.
Turun Sanomat 15.8.2010, 15.
Kyhä, Henna (2007). Miksi lääkäri ei kelpaa lääkäriksi?
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla. Lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden
laitos. Turku. 155 s.
Tilastokeskus (2010). StatFin-tilastopalvelu.
http://www.stat.fi
Työministeriö (2007). Työvoima 2025. Täystyöllisyys, korkea
tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähentyessä. Työpoliittinen tutkimus
325. 464 s. Työministeriö, Helsinki.
ks. El-Cherkeh 2009: 246
Työministeriö 2007
3
Heikkilä & Pikkarainen 2008
4
Tilastokeskus 2010
5
Heikkilä & Pikkarainen 2008: 44
6
Heikkilä & Pikkarainen 2008: 54–55
7
Heikkiä & Pikkarainen 2008: 213
8
Kyhä 2007
9
Jaatinen 2010a: 16
10
Jaatinen 2010b: 15
1
2
88
KIERTOMUUTTO – vanha termi
uusissa puissa
Arja Saarto, ylitarkastaja
Sisäasiainministeriö, [email protected]
Johdanto
Nykymuodossaan termiä kiertomuutto käytetään
kansainvälisessä muuttoliiketutkimuksessa puhuttaessa työsiirtolaisuudesta työvoimapulasta kärsivien länsimaiden ja työvoimaa tarjoavien kehitysmaiden välillä. Kyse on eräänlaisesta ”säännöllisestä tilapäisestä muutosta”. Onnistuneimmillaan
kiertomuuton todetaan hyödyttävän muuttajan
lisäksi sekä lähtö- että kohdemaita. Tavoitteena
on kolminkertainen hyöty - win-win-win: muuttajat helpottavat kohdemaiden työvoimapulaa, lähtömaat saavat rahalähetyksiä ja osaamista kehityksensä tueksi ja muuttajat hyötyvät saadessaan
työtä ja toimeentuloa.
Kiertomuuttoa edistävät ja kiertomuuttajaa helpottavat monikansalaisuus, monikertaviisumit, paluun mahdollistavat oleskeluluvat sekä etuuksien
ja eläkkeiden siirrettävyys maiden välillä. Samoin
biometriset tunnisteet passeissa ja oleskeluluvissa helpottavat hallittua maasta toiseen liikkumista.
EU-kontekstissa kiertomuuton ideasta etsitään
uusia muotoja laillisen maahanmuuton tueksi edistämällä kolmansien maiden kansalaisten
mahdollisuutta työskennellä tai opiskella tilapäisesti EU:n alueella. Tarjoamalla laillisia ja turvallisia muuttoväyliä pyritään myös laittoman maahanmuuton torjuntaan. Kiertomuuttajia voisivat
olla sekä korkeasti koulutetut osaajat että kausityöntekijät mutta myös yrittäjät, jotka palattuaan
ha-luavat aloittaa liiketoiminnan kotimaassaan tai
mahdollisesti myös jossakin muussa kolmannessa maassa. Näin maahanmuuttopolitiikan avulla
halutaan tukea lähtömaiden kehitystä.1
Kansainvälisessä lähdekirjallisuudessa yleisimmin mainittu kiertomuuttaja on kausityöläinen, joka
muuttaa säännöllisesti tilapäisesti tai jopa kiertelee maasta toiseen sadonkorjuuaikataulujen mukaan. Mallimaana mainitaan usein Kanada, jolla
on useita vakiintuneita ja onnistuneita kausityöntekijäohjelmia mm. Meksikon kanssa. Ohjelmien
sivutuotteina on syntynyt myös pienimuotoista kehitysyhteistyötä, kun työntekijöitä on autettu esimerkiksi oman yrityksen alkuun kotimaassa.
89
Kiertomuuton yhteydessä puhutaankin usein sen
merkityksestä lähtömaiden kehitykselle. Näin on
myös Ruotsissa, jossa parlamentaarinen kiertomuuttoa ja kehitystä kartoittava komitea julkaisi
toukokuussa 2010 osamietintönsä.2 Mietinnössä
kiertomuuttoa tarkastellaan laajasta näkökulmasta, ei vain kolmansista maista EU-alueelle tapahtuvana muuttona. Jokainen kerran johonkin toiseen maahan muuttanut on potentiaalinen kiertomuuttaja ja muuttoliikkeellä on aina vaikutuksensa sekä lähtö- että kohdemaahan. Maaliskuussa
2011 valmistuvassa loppumietinnössä luvataan
esitellä ehdotuksia, joilla poistetaan esteitä lisääntyvän liikkuvuuden tieltä.
Osamietinnössä todetaan myös, että kyseessä ei
ole mikään uusi ilmiö, vaan kierto-muuttoa on eri
muodoissaan ollut olemassa jo kautta historian.
Pohjoismaat mainitaan esimerkkinä alueesta, jossa kiertomuutto on toteutunut, ja jossa työvoiman
vapaa liikkuvuus sekä myös etuuksien ja eläkkeiden siirrettävyys on mahdollista. Laajin Ruotsiin
suuntautunut muutto osui vuosiin 1969 ja 1970,
jolloin 100 000 suomalaista muutti maahan. Monet
heistä palasivat takaisin, kun Suomen taloustilanne parani, todetaan osamietinnössä.
Sekä Ruotsissa että Suomessa työvoiman maahanmuutto kolmansista maissa perustuu siihen,
että tulijalla on työpaikka ja työnantaja tiedossaan. Lupa työn perusteella useimmiten myönnetään, mikäli työnantaja ei ole löytänyt tarvittavaa
työvoimaa Euroopan unionin sisämarkkinoilta.
Kummassakaan maassa ei ole erillisiä ohjelmia
tai esimerkiksi kahdenvälisiä sopimuksia, joiden
perusteella työvoimaa maahan tulisi säännöllisesti suurempia määriä.
Suomi ja kiertomuutto
Suomen työmarkkinoilla arvioidaan olevan noin
130 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää, joka
on yli 5 prosenttia kaikista työllisistä. Vakinaisesti
maassa asuvia heistä on 79 000 ja tilapäisiä
noin 50 000. Näin arvioidaan Pekka Myrskylän
Tieto&trendit-lehdessä 4–5/2010 ilmestyneessä
artikkelissa Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluja.3 Vakinaisesti maassa asuvista saadaan
tietoa Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastoista. Tilapäisestä työvoimasta tiedot ovat hyvin puutteellisia ja hajallaan hallinnon rekistereissä. Tietoja rekisteröivät mm. Eläketurvakeskus,
Kela, Maahanmuuttovirasto, verohallinto ja
Väestörekisterikeskus, mutta mikään rekistereistä
ei kata kaikkia työntekijäryhmiä.
Artikkelin mukaan Suomeen muuttaa vuodessa
nykyisin lähes 30 000 henkilöä, joista kolmannes
on suomalaisia suurimpien ulkomaalaisryhmien
ollessa virolaiset ja venäläiset. Suomeen vuosittain muuttaneista noin 20 000 ulkomaalaisesta arviolta viidennes palaa myöhemmin kotimaahansa
tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan.
Kokonaisnettomuutto on Suomessa ollut positiivinen sitten 1970–luvun. Tämä johtuu kuitenkin
lisääntyneestä ulkomaalaisten Suomeen muutosta. Suomalaiset muuttavat edelleen ahkerasti
ulkomaille. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan nettomuutto on ollut viime vuosina suomalaisten osalta negatiivinen noin 800 henkeä eli
suomalaiset muuttavat ulkomaille enemmän kuin
takaisin Suomeen.
Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa4 todetaan, että Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa sekä maassa tilapäisesti työskenteleviä
että pidemmäksi aikaa maahan jääviä. Työvoiman
tarve vaihtelee aloittain ja alueittain ja että alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisääminen on
keskeistä työmarkkinoilla kohtaanto-ongelmien
vähentämiseksi maan rajojen sisällä, mutta myös
maiden välillä. Tärkeätä olisi myös pyrkiä toimimaan niin, että Suomesta ulkomaille muuttaneet
suomalaiset ja heidän jälkeläisensä palaisivat jossakin vaiheessa kotimaahansa.
Muuttoliikkeen muuttaessa muotoaan termitkin
saattavat vaatia tarkennusta ja uudelleen määrittelyä. Kuinka monta kertaa voi olla maahanmuuttaja, jos muuttaa edestakaisin maiden välillä tai
useita kertoja maasta toiseen? Miten tilastotiedot
jatkossa muuttajista kerätään? Tilastointiasia on
kiinnostava myös Suomen kannalta. Täällä on totuttu samaan tarkat tilastotiedot väestöstä ja työvoimasta, myös ulkomaalaisista. Viime vuosina
maahan on muuttanut tilapäistä työvoimaa, joiden
määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Ihmiset saattavat
rekisteröityä säädösten mukaisesti maahan tullessaan, mutta eivät välttämättä pura rekisteröitymistään muuttaessaan maasta.
Toteutuuko win-win-win?
Turvallisten ja laillisten muuttoväylien lisäksi kiertomuutossa korostetaan eettistä rekrytointia, jossa otetaan huomioon myös lähtömaan tilanne
eikä houkutella kaikkea ammattitaitoista työvoimaa muuttamaan. Erityisesti eettisyyttä painotetaan terveydenhuollon henkilöstön rekrytoinnin
yhteydessä. Maailman terveysjärjestö WHO:n
yleiskokous hyväksyi toukokuussa 2010 suositukset terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisen
rekrytoinnin eettisiksi periaatteiksi. Myös Suomi
on WHO:n jäsenmaana sitoutunut niiden toimeenpanoon. Eettiset pelisäännöt rekrytoinnissa ovat
kaiken kaikkiaan tarpeen, ja ne voidaan katsoa
myös kohdemaan vetovoimatekijöiksi.
Kiertomuuton tavoitteena on, että ns. aivovuoto
vähenee ja aivokierto lisääntyy.5 Aivovuoto tarkoittaa työikäisten koulutettujen ihmisten muuttamista
ulkomaille, jolloin kotimaan henkistä ja sosiaalista
pääomaa katoaa. Aivokierto puolestaan hyödyttää molempia maita, jos henkilöt hyödytettyään
ensin kohdemaata tiedoillaan ja taidoillaan palaavat karttuneen osaamisensa kanssa jälleen kotimaahan.
Haastattelin opintoihini liittyen kuuttatoista työn
perässä muuttanutta korkeasti koulutettua henkilöä, joista lähes kaikki, kahta lukuun ottamatta,
olivat muuttaneet useita kertoja maasta toiseen.
Joukossa oli todellisia kiertomuuttajia, jotka olivat
asuneet yli kymmenen eri kertaa ulkomailla. Olipa
yksi muuttanut jopa yli 20 kertaa. Haastateltavista
suomalaisia oli viisi, ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia yksitoista. Aineistonkeruu on päättynyt,
mutta analyysi vielä alkutekijöissään. Vastausten
tulkinnassa on syytä ottaa huomioon, että haastateltavat edustavat kiertomuuttajien toista ääripäätä eli korkeasti koulutettua ammattitaitoista
työvoimaa. Mukana ei ole muita tyypillisiä kiertomuuttajaryhmiä, kuten kausityöntekijöitä ja rakennustyöläisiä. Haastateltavien muuttohistoria näyttäytyykin pääosin positiivisessa valossa, eivätkä
muutot ole olleet taloudellisen pakon sanelemia.
Haastattelujen pohjalta on jo nähtävissä, että selkeimmin muuton hyöty on todennettavissa ja mitattavissa muuttajan itsensä osalta. He kokivat kartuttaneensa henkistä ja sosiaalista pääomaansa,
korkeasti koulutettuina ja ammattitaitoisina henkilöinä myös taloudellista pääomaansa. Toiseksi
eniten hyötyy kohdemaa. Vaikeammin hyöty on
mitattavissa lähtömaan kannalta, koska muuttajat
eivät palattuaan useinkaan löydä sellaista työtä ja
asemaa, jossa voisivat siirtää osaamistaan eteenpäin - eikä aina edes palata kotimaahan. Myös
suomalaiset ulkomailta palaavat haastateltavat
totesivat kokemuksiinsa perustuen, että uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja ei osata hyödyntää
ainakaan lyhyellä aikavälillä.
90
Missä on kiertomuuttajan koti?
Transnationalismi voidaan määritellä ihmisten, tavaroiden, rahan ja ideoiden jatkuvaksi kansalliset
rajat ylittäväksi virraksi, joka yhdistää erilaiset fyysiset, sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset paikat.6
Ihmisten osalta tämä tarkoittaa sitä, että muutetaanpa sitten pysyvästi tai tilapäisesti, tosiasia
on, että ei vain yksinkertaisesti lähdetä pois, vaan
säilytetään usein tiiviit siteet perheisiin ja yhteisöihin lähtömaissa. Nykyinen tutkimustieto kuitenkin
keskittyy mittaamaan pysyvää kotoutumista, ei
niinkään sitä, mikä merkitys muuttajalle on yhteyksien säilymisellä kotimaahan tai kulloiseenkin
lähtömaahan.7
Tilapäiset muuttajat tarvitsevat ja käyttävät asuinmaansa palveluja, mutta heidän kotoutumisensa lähtee eri pohjalta kuin pysyvien muuttajien.
Onkin mietittävä, minkälaisia vaatimuksia tilapäinen muutto asettaa perinteiselle kotouttamisen
mallille, joka lähtee siitä, että henkilö muuttaa
pysyvästi. On muistettava, että kotoutuminen on
kaksisuuntainen prosessi - myös kohdemaan on
sopeuduttava tulijoihin.
Pyrkimys ei enää voi olla pelkästään muuttajan
sopeuttaminen kohdemaan oloihin vaan sen takaaminen, että henkilö säilyttää toimintakykynsä,
ammattitaitonsa ja verkostonsa, oli hän sitten kotimaassaan, ensimmäisessä kohdemaassaan tai
jossain kolmannessa maassa.
Haastattelemillani kiertomuuttajilla on sekä työnteon että opiskelujen puitteissa syntyneitä yhteyksiä ja ystäväverkostoja alkuperäisen kotimaan
lisäksi moniin maihin, joten mielenkiintoisia vastauksia tuli myös kysymykseen: missä on koti? Koti
tai ainakin osa siitä on usein siellä, missä on perhe ja suku, mutta koti saattaa olla myös laajempi
käsite, muuttojen aikana hankittu kansainvälinen
verkosto, johon pidetään virtuaalisesti yhteyttä
hyvinkin tiiviisti, ja johon tunnetaan syvää yhteenkuuluvuutta. Verkostojen kautta myös avautuu
tietoa ja mahdollisuuksia löytää uusi työpaikka ja
uusi asuinmaa. Koti voi olla henkisessä mielessä
aivan muualla kuin lähtömaassa tai nykyisessä
asuinmaassa.
Haastateltavat tiedostavat elävänsä osin asuinmaansa väestöstä eristäytyneinä varsinkin, mikäli eivät osaa paikallista kieltä. Sopeutumista ja
viihtymistä edesauttaakin huomattavasti, mikäli
91
kontakteja ja kosketuspintaa on oman perheen
ja suvun sekä työtovereiden lisäksi myös paikalliseen väestöön. Tämän tiedostavat erityisesti kokeneimmat muuttajat.
Kuka kiertää ja kuka palaa?
todetaan, että antropologi Harold Olfson on löytänyt 25 erilaista paikan vaihdosta tarkoittavaa
ilmausta hausan-kielestä Länsi-Afrikasta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki viittaavat eripituiseen ja eri
syistä tapahtuvaan kiertomuuttoon. Kyseessä on
siis vanha termi uusissa puissa.
Saksassa on tutkittu, kuinka moni nykyisin maassa asuva vierastyöläinen on ns. kiertomuuttaja.
Laajassa tilastovertailussa tultiin siihen tulokseen,
että yli 60 % muuttajista on ns. monikertamuuttajia eli kiertomuuttajia. Miehet muuttavat naisia
useammin välillä pois maasta. Samoin ne, joilla
on perhe kotimaassa. Perheelliset myös viipyvät
pitempään poissa palatakseen sitten taas jossain
elämänsä vaiheessa takaisin Saksaan.8
Kiertomuuttohaastattelujen yhteydessä kysymys
kotiinpaluun herättämistä ajatuksista ei osoittautunutkaan relevantiksi kysymykseksi, vaan monen suunnitelmissa on vielä jatkaa kiertämistä.
He eivät halua rakentaa työuraansa ja elämäänsä
yhden työpaikan eikä yhden maan varaan. Tosin
he voivat ajatella muuttavansa alkuperäiseen kotimaahansa työn perässä, mutta se ei ollut vielä
lopullinen päätepiste. Merkityksellisempää on
ammatillinen kehitys ja oman elämänkokemuksen
kerääminen. Uuden työpaikan löytymistä ja varsinkin käytännön muuttoa helpottaa jo moneen
maahan syntyneet yhteydet ja verkostot.
Elämäntapa vie mennessään ja moni haastateltava ilmoittikin haluavansa aika ajoin vaihtaa työtä
ja työyhteisöä. Myös uusiin maihin, kulttuureihin ja
erityisesti ihmisiin tutustuminen kiinnostaa. Itse he
arvioivat olevansa ennakkoluulottomia, rohkeita ja
kunnianhimoisia.
Onnistuessaan kiertomuuttaja yhdistää eri maiden hyvät ja huonot puolet ja luo itselleen hyvän elämisen mahdollisuudet tilanteen ja paikan
mukaan. Tehtävä on vaativa. Haastavammaksi
asettautumisen ja sopeutumisen tekee se, että
on kyettävä varautumaan myös mahdolliseen
kotiinpaluuseen tai muualle muuttoon. Siteet on
siis säilytettävä moneen paikkaan ja yhteisöön, ei
vain kohdemaan sisällä vaan myös sen ulkopuolella. Kiertomuuttajia voisi myös nimittää nykyajan
paimentolaisiksi.
Käsite kiertomuutto onkin liittynyt paimentolaisuuteen ja elinkeinojen perässä muuttamiseen jo
paljon ennen kansallisvaltioiden syntyä. Migration
Policy Instituten artikkelista ’Learning by doing’9
EU:n komissio (2007) Tiedonanto kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä, 17.6.2007 (KOM 248). http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/free_movement_of_per sons_asylum_immigration/l14564_fi.htm
2
Ruotsin parlamentaarisen komitean osamietintö: Cirkulär migration och utveckling, SOU 2010:40,
http://www.regeringen.se/sb/d/108/a/146777
3
Myrskylä, Pekka (2010) Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluja. Tieto&trendit-lehti 4-5/2010.
http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/tt_04-05_10.html
4
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf
5
Vertovec, Steven (2007) Circular Migration: the way forward in global policy? Working paper 4. International Migration
Institute: University of Oxford.
http://www.imi.ox.ac.uk/pdfs/wp4-circular-migration-policy.pdf
6
Bieckmann, Frans & Muskens, Roeland (2007) Circular migration, Creating a virtuous circle. The Broker, issue 1, April 2007. http://www.thebrokeronline.eu/en/articles/creating_a_virtuous_circle/
7
Vertovec, Steven (2009) Transnationalism, London: Routledge. (s. 13)
8
Constant, Amelie & Zimmermann, Klaus F. (2003), Circular Movements and Time Away for the Host Country, IZA Discussion Paper No. 960. Bonn: Institute for the Study of Labour (IZA). http://ftp.iza.org/dp960.pdf
9
Newland, Kathleen & Aquinas, Dovelyn Rannveig & Terrazas, Aaron (2008) Learning by Doing: Experience of Circular Migration. Washington DC: Migration Policy Institute.
http://www.migrationpolicy.org/pubs/Insight-IGC-Sept08.pdf
1
92
93
Integroiva lähtömaakoulutus pohjana
työskentelylle Suomessa
Susanna Hart, suomen kielen kouluttaja
Opteam, [email protected]
Johdanto
Opteam aloitti ammatillisen suomen kielen valmennuksen osana rekrytointia Filippiineillä joulukuussa 2008. Nyt Suomeen on jo saapunut 5
ryhmää suomen kieltä työnantajan kanssa sovitun mukaisesti osaavaa ryhmää. 3 näistä ryhmistä on lähihoitajia, 1 kokkeja ja viimeisin HUSin
ja Hatanpään ryhmä leikkaus- ja vuodeosastosairaanhoitajia. Yhteensä Suomeen on tähän
mennessä asettautunut 75 Opteamin rekrytoimaa
filippiiniläistä ammattilaista.
Kansainvälisessä rekrytoinnissa ensimmäinen
haaste on määrittää, mistä työvoima olisi juuri kyseiselle työnantajalle mahdollista saada.
Suomessa hoito- ja hoiva-alan työvoimapula on
voimakkaammin puhuttanut työnantajia 2000-luvun puolivälistä asti. EU:n alueelta työvoiman
rekrytointi olisi toki monin tavoin mutkattomampaa lupakäytäntöjen selkeyden ja yhteismitallisuuden vuoksi. Työikäinen väki toisaalta vanhenee
keskimäärin samaa vauhtia kuin Suomessakin,
joten on perusteltua lähteä etsimään ratkaisua
työvoimapulaan EU:n ulko-puolelta. Aasiasta
Suomen työmarkkinoille riittäisi monille aloille
tulijoita, ja saatavuusharkinnan1 poistaminen
työvoimapulasta kärsiviltä aloilta helpottaisi
prosessia merkittävästi. Monista Aasian maista, kuten Filippiineiltä, rekrytoitaessa voidaan
nähdä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon lisäksi myönteisenä perusteena myös se,
että 2lähtömaa hyötyy liikkuvuudesta mm. rahansiirtoina sekä kokemusten ja tietotaidon kierron
kautta. Opteamin kautta Suomeen rekrytoidut
filippiiniläiset ammattilaiset näkevät Suomessa
työskentelyn moninkertaisen tulotason vuoksi
avaimena parempaan tulevaisuuteen perheelleen, mahdollisuutena lasten koulutukseen sekä
sukulaisten taloudesta ja terveydestä huolehtimiseen. Integroivan lähtömaakoulutuksen edetessä
opiskelijat alkavat löytää myös muita voimakkaita motivoivia tekijöitä. Suomalaista poliittisesti
vakaata yhteiskuntaa, ihmisarvojen kunnioitusta
ja työelämää arvostetaan, jolloin asettautuminen Suomeen alkaa vähitellen näyttäytyä hyvin
monipuolisena turvallisen ja hyvinvoivan tulevaisuuden takaavana vaihtoehtona.
Henkilöstöpalvelualan
ulkomaisten
työntekijöi-
den rekrytoinnin pelisääntöjen mukaan 3tulijoilla
on oltava riittävät kielelliset valmiudet harjoittaa
ammattiaan Suomessa. Opteamin kielikoulutuksen konseptin kehitystyö alkoi joulukuussa 2008
Davaossa Filippiineillä. Sitä ennen maan etelä-osassa Mindanaossa oli ollut opettamassa Amiedun
suomen kielen opettaja Kirsti Hujanen, joka opetti
lähihoitajan työstä kiinnostuneille suomen kieltä.
Tästä ryhmästä osa rekrytoitui Suomeen lähihoitajan työhön ja osasta kehittyi alkeisopettajia eli tutoreita. Kesä-syyskuussa 2010 kaksi parhaiten
edistynyttä tutoria on ollut Suomessa oppimassa
vuorovaikutusta aidossa kieliympäristössä sekä
opetusharjoittelijoina Opteamin kielikoulutuksessa. Tavoitteena on, että he suorittaisivat yleisen
kielitutkinnon tasolla 3 eli B1. Tällä hetkellä tutorit
vastaavat suomen kielen A1-tason yleiskielen
opetuksesta Filippiineillä, jonka jälkeen Opteam
jatkaa ammatillista kielikoulutusta suomalaisen
työnantajan toivomalle tasolle.
Konseptin lähtökohdat suomalaisessa ja
eurooppalaisessa kielenopetuksessa
Opteamin kielenopetuksen konseptin kehitystyö
ajoittuu mielenkiintoiseen kohtaan suomen kielen maahanmuuttajaopetuksen kehityskaarella.
Ala alkoi kehittyä voimakkaasti 90-luvun alussa,
jolloin ensimmäinen laaja-alaisempaa huomiota
saanut etninen vähemmistö eli somalit asettautui Suomeen. Vielä tuolloin opetus lähti pitkälti
suomen kielen erityisluonteesta, joten opetuksessa keskityttiin enemmän eri taivutusmuotojen
opetteluun ja hallintaan kuin tilannelähtöiseen
tarkasteluun. Vähitellen kokemuksen ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin jälkeen on alettu
painottaa funktionaalisempaa lähestymistapaa4,
jossa keskitytään muotojen käyttötarkoitukseen
ja merkitykseen ja painotetaan kokonaisuuksien luomista yksityiskohtien tarkastelun sijaan.
Ammatillisessa kielenopetuksessa kärsitään vielä
laajalti funktionaalisen materiaalin puutteesta,
ja opettajat joutuvatkin soveltamaan käytännön
kielitaidon harjoittelumalleja ammatillisista materiaaleista, jotka eivät alun perin ole suunniteltuja
kielenopettamiseen tai -oppimiseen. Euroopan
neuvoston toimesta 90-luvun alusta asti kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
yhteinen Eurooppalainen viitekehys 5korostaa
käytännön kielitaitoa ja vuorovaikutusta, ja viitekehyksen kriteeriviitteinen kielitaidon arviointitapa
painottuu siihen, miten kielenkäyttäjä osaa eri viestintätilanteissa toimia.
Teoksessa Languages for Work and Life: The
Council of Europe and Vocationally Oriented
Language Learning (VOLL) 6ammatillisesti
suuntautuneen kieltenopetuksen (ASKO) lähtökohdiksi annetaan 9 pääperiaatetta, jotka näkyvät
Opteamin toiminnassa seuraavin tavoin:
Kokonaisvaltaisuus
Kieltä tarkastellaan kokonaisuutena: yksittäisten
sanojen suhdetta lauseisiin ja koko tekstiin, harjoiteltavan tilanteen yhteyttä muihin läheisiin asioihin ja käsitteisiin sekä opiskeltavan asian yhteyttä
ammatillisiin ja yhteiskunnallisiin asia-yhteyksiin.
Kulttuurien välinen viestintä
Kieleen, kulttuuriiin ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista vaihdetaan ajatuksia lähtömaiden opiskelijoiden ja paikallisten ohjaajien ja muiden toimintaa
tukevien ammattilaisten kanssa. Kaikki kohdemaahan siirtyvät testataan Insights Discovery
-itsearviointityökalulla, joka auttaa näkemään eri
kulttuurien välisen viestinnän haasteet ja edut.
Suomessa kutsutaan koolle eri kulttuurien edustajia seminaareihin ja tapaamisiin.
Oppijakeskeisyys
Oppijan rooli on vahva; hän harjoittelee ja
työstää sisältöä oma-aloitteisesti ja toimii myös
ryhmän jäsenenä. Hän osallistuu aktiivisesti
omien töidensä ja oppimisprosessinsa arviointiin.
Reflektiivisyys
Oppija on jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä itsensä että ympäristönsä kanssa ja luo aktiivi-sesti
käsitystä omasta oppimisestaan analy-soimalla
oppimiskokemuksiaan.
Sisältöpainotteisuus
Ammatillinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen
sisältö on keskeistä. Harjoittelussa korostuvat erityisesti ammatilliset sisällöt, kuten työtehtäviin liittyvä dokumentointi.
Oppijan autonomia
Oppija ottaa vastuun omasta oppimisestaan, ymmärtää omat ja valmennuksen tavoitteet ja niiden
väliset erot sekä arvioi itse tuloksiaan ja analysoi
niitä suhteessa tapaansa oppia.
Yleisten eurooppalaisten kieltenopetuksen standardien viitoittamana Opteamissa on lähdetty kehittämään opetukstapaa, jossa kielen osaajaksi
kehitytään harjoittelemalla kieltä mahdollisimman
luontevassa vuorovaikutuksessa autenttisten
materiaalien avulla. Työskentelyssä korostuu
oppijan aktiivinen rooli, jolloin ohjaaja on suhteessa häneen tasa-arvoinen aikuinen, mutta vain
eri alan, eli kielenopetuksen asiantuntija. Oppija
puolestaan on oman ammattialansa asiantuntija,
ja tuo työskentelyyn oman kokemuksensa työtehtäviin liittyvästä viestinnästä ja siihen liittyvästä
ammatillisesta sisällöstä.
Opteamin kielikoulutusta varten valmistellaan
työnantajan kanssa työpaikkaspesifiksi kohdennettua kielenoppimisen tilannelähtöistä materiaalia, jonka lisäksi hyödynnetään video- ja verkkomateriaaleja sekä alaan liittyvää televisiotarjontaa, kuten suomenkielisiä sairaalasarjoja
ja kokkiohjelmia tms. Oppimistilanteissa kommunikoidaan suomeksi, mutta englanti toimii tarpeen
vaatiessa tukikielenä.
Konseptissa korostetaan tilanteiden elämistä
tilanteiden harjoittelun sijaan: vuorovaikutukseen
voi liittyä yksilön ajattelun ja kokemuksen pohjalta
muutakin kuin varsinainen tehtävä. Aihepiiris-tä
kerätään ilmauksia ja sanastoa tekstejä ja audiovisuaalisia materiaaleja tutkien, jonka jäl-keen
ohjaaja luo toteutusmalleja, joissa tilanne, taitotaso, selvitettävät asiat sekä tavoitteet on määritelty:
Toiminnallinen opiskelija
Oppijat harjoittelevat työn ja muun arjen tilanteissa toimimista ja siihen liittyvää kommunikointia.
Valmennuksen oleellisena osana ovat simuloidut
tilanteet, joissa toimitaan ja liikutaan työtehtä-vien
edellyttämällä tavalla. Jos rekrytoitavien työnantaja Suomessa järjestää mentorointia (yksilökohtaista työhönohjausta), tätä varsin toiminnallista
kielenoppimisen muotoa tuetaan tarvitta-vin tukiratkaisuin.
Projektityöskentely
Valmennuksen projektityöt vaihtelevat tunti- tai
päiväkohtaisista koko valmennusjakson kestäviin. Projektitehtäväksi on valittu esimerkiksi tiedon koostaminen ammattiin liittyvästä aiheesta tai
koko valmennusjakson kestävä esseekokoelman
kirjoittaminen omasta henkilöhistoriasta eri teemaotsikkojen (perhehistoria, koulutus, työkokemus
jne.) mukaan. Työnantajat voivat halutessaan
ehdottaa projektitöiden aiheita lähtömaakoulutukseen ja osallistua töiden arviointiin.
Yhteistoiminnallisuus
Toimiminen yhteistyössä on monimuotoista:
ohjaajat jakavat ideoita keskenään sekä kertovat
niistä konseptista vastaavalle. Sen lisäksi tehdään myös yhteistyötä suomalaisen työnantajan
ja jatkokouluttajan kanssa. Yhteiskunnallisella
tasolla järjestetään seminaareja ja etsitään yhteistyökumppaneita julkiselta ja yksityiseltä sektorilta esimerkiksi ammatillisen kielimateriaalin tuottamiseen.
Esimerkki
Ohjaajan opas, Opteam global language training
Harjoitekuvaus
94
Tilanne: Potilaan valmisteleminen toimenpiteeseen/kotihoito-ohjeiden antaminen
Ammattiala: Sairaanhoitajan työ
Taso: A2.2->B1.1
Selvitettävät asiat:
Toimenpiteen valmistelu tai kotihoito-ohjeiden
keskeiset asiat
Miten keskustelu etenee? Onko sille tyypillinen
kaava?
Miten käydystä keskustelusta kerrotaan kolmannelle osapuolelle, esimerkiksi seuraavalle vuoroon tulevalle hoitajalle?
Tavoite:
Oppija
- Osaa antaa tarvittavat ohjeet potilaalle
toimenpiteeseen valmistauduttaessa ja kotiin
lähtiessä:
instruktiot ja dialogi.
- Ymmärtää, missä järjestyksessä asiat näissä
tilanteissa ilmaistaan: prosessi.
- Osaa kertoa käydystä keskustelusta ja sen
sujumisesta kolmannelle osapuolelle:
raportointi.
Ohjaaja selittää harjoitteen sisällön, vaiheet ja
tavoitteet:
1. Oppijat jaetaan pareihin.
2. Parit valitsevat roolit: potilas/hoitaja.
3. Aloitetaan harjoittelu. Apuvälineitä, kuten
toimenpidekuvauksia tai kotiutusdokumentteja
voi käyttää.
4. Käydään kaikki selvitettävät asiat läpi parin
kanssa.
5. Mietitään, miten keskustelun sisällöstä, kulusta ja sujumisesta raportoidaan.
6. Parit kertovat ohjaajalle ja muulle ryhmälle
siitä, miten raportoivat keskustelusta kolmannelle osapuolelle.
Tilanteiden elämisessä työskentelyyn nivoutuu
erilaisia viestintätehtäviä, jotka yhdessä muodostavat työelämässä tyypillisiä viestinnällisiä
kokonaisuuksia. Kielenopetuksessa on perinteisesti harjoitettu kategorioittain tekstin- ja kuullunymmärtämistä, puhumista ja kirjoittamista.
Todellisuudessa työelämässä niin kuin arjessa
muutenkin lukeminen, kuunteleminen, puhuminen ja kirjoittaminen eivät ole erillisiä suoritteita,
vaan yhdistyvät toisiinsa erityyppisiksi prosesseiksi: kuuntelemme ja vastaamme, kirjoitamme
ja välitämme tietoa eteenpäin jne. Opteamin kielikoulutuksessa oppijat osallistuvat prosessien
muovaamiseen omalla ammattitaidollaan lisäten
esimerkiksi jonkin yksittäisen tilanteen prosessiin. Ohjaaja kannustaa tähän tekemällä aktivoivia
kysymyksiä, kuten esimerkiksi ”Mitä teidän mie-
95
lestänne voisi seuraavaksi tapahtua? Miten siinä
tilanteessa kommunikoitaisiin?”
Kielitaidon arvioinnissa korostuvat tehtävätyypit,
joissa syntyy kirjallinen tai suullinen tuotos. Eurooppalaisen viitekehyksen tasojen määrittämiseen on käytetty esimerkiksi suullisia haastatteluja, tilannereagointitehtäviä, simuloituja (näyteltyjä
tilanteita), työtilanteisiin liittyvien viestien ja dokumenttien kirjoittamista sekä tekstinymmärtämistehtäviä ammattialan mukaan. Opteamissa kehitteillä olevan seuranta-arviointimenetelmän
valmistuessa kielitaidon taso voidaan määrittää
pisteen tarkkuudella, jolloin kielitaidolla selviytymisen arviointi täsmentyy. Tietyn tason saavuttamiseksi vaaditaan minimipistemäärä 60/100,
ja 90–100 pistettä tarkoittaa, että oppija on jo
lähempänä seuraavaa tasoa. Työnantajalle tästä
on se hyöty, että reilusti tavoitteen ylittäneitä voidaan sijoittaa jo alusta alkaen vaativampiin tehtäviin, kun taas juuri ja juuri tavoitteen saavut-taneille
voidaan antaa haastavampia tehtäviä vähitellen
kielitaidon kehittyessä. Vuosien mittaan saadaan
myös kootuksi tilastotietoa oppimisen nopeudesta
lähtömaassa, jolloin kielitaidon kehittymisen ennakointi ja projektien suunnittelu täsmentyy.
Lähtömaakoulutuksessa omat erityiset haasteensa – case Filippiinit
Filippiineillä ensimmäinen ja suurin haaste kielenopetuksessa oli funktionaalisen opetustavan
lanseeraaminen. Aasialainen tapa opettaa kieltä
on vielä vahvasti atomistinen ja opiskelu pitkälti
ulkolukua. Jotta maasta lähtijöille olisi kehittynyt
arjen kommunikointitaito, opetus ja oppiminen
täytyi perustaa aivan eri lähtökohdille (ks. edellä)
kuin mihin filippiiniläiset olivat tottuneet. Toisaalta
taas oppimista helpotti vahvan motivaation ohella se, että filippiiniläiset ovat monikielisen taustansa 7vuoksi omaksuneet hyvät oppimistrategiat
ja pelottoman asenteen uuden kielen omaksumiseen. Lisäksi sujuva englannin kielen taito
takaa sen, että oppijalla ja ohjaajalla on aina
kieli, jota molemmat puhuvat hyvin. Englannin
kielen taito toimii myös turvaverkkona heidän
siirtyessään Suomeen, jos kielitaito ei vielä
riitä täysimittaisesti työtehtävistä selviytymiseen.
Englannin kielen avulla opitaan sekä kielikoulutuksessa että työyhteisössä lisää suomea; ei ole
tarkoitus että englannin kieltä käytettäisiin varsinaisena opetus- tai työkielenä.
Opteamin ammatillisessa kielivalmennuksessa
oppimateriaaleista ammennetaan aineksia – sanastoa, ilmauksia ja rakenteita –, joita sitten sovelletaan erilaisissa kommunikointia kehittä-vissä
oppimistilanteissa. Alkuun kirjojen sulke-minen
ja puhetilanteeseen heittäytyminen tuntuu monesta vaikealta, mutta siihen totutaan suhteellisen nopeasti. Keskustelua opetuksen tuloksellisuudesta vaikeuttaa sama filippiiniläiselle kulttuurille tyypillinen piirre, joka vaikeuttaa myös
suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumista eli
osaamattomuuden myöntäminen. Ajan kanssa
oppijat harjaantuvat kuitenkin tarkastelemaan
omaa oppimistaan avoimesti ja oma-aloitteisesti.
Filippiiniläisille on ollut uutta myös ohjaajan suhtautuminen oppijoihin tasavertaisina aikuisina,
joilla on oma aktiivinen roolinsa oppimistilanteissa. Aasialaisissa kulttuureissa opettaja koetaan
vahvasti auktoriteettina, jolle ei voi ilmaista
eriäviä mielipiteitä tai antaa kriittistä palautetta.
Konseptin kehittämisen näkökulmasta taas aito
palaute on ratkaisevan tärkeää, joten opiskelijoita kannustetaan sen antamiseen alusta asti.
Tähänastisen kokemuksen perusteella vaikuttaa
siltä, että vahva A2.2. -taso ammatillisessa kielessä on kokonaisten ryhmien osalta Filippiineillä
saavutettavissa noin 5–6 kuukaudessa, kun taas
B1.1.-tasolle siirtyminen alkaa tuoda oppijoittain
selkeämpää hajontaa. Tämä on ymmärrettävää
sikäli, että toiminnallisen kielitaidon kehittyminen
on hyvin haasteellista, kun ei opiskella aidossa
kieliympäristössä, jossa oppija voi aktiivisesti
toimia hankkimallaan kielitaidolla. Aitoa kieliympäristöä voidaan lähtömaassa paikata jonkinasteisesti video- ja internet- ja televisiomateriaalin
avulla, mutta kokonaan sitä ei toki voida teknisesti kehittyneellä oppimisympäristölläkään korvata. Tästä näkökulmasta katsoen B1.1.-tason
opiskelu on hedelmällisintä siinä vaiheessa, kun
henkilö jo tekee työtä, opiskelee ja elää kohdemaassa. Mahdotonta tuon tason saavuttaminen
ei ole lähtömaassakaan: HUSin ja Hatanpään
25 hengen koulutusryhmästä tason saavutti
Filippiineillä ammatillisessa kielitestauksessa
kaikkiaan 6 opiskelijaa.
Missä vaiheessa kielitaito riittää itsenäiseen
työskentelyyn?
Hoito- ja hoiva-alalla rekrytoitavien riittävän
hyvä suomen kielen taito nousee erityisen kriittiseksi kysymykseksi, sillä potilasturvallisuuden
takaamiseksi kielitaidolla täytyy selviytyä jo työn
aloittamisesta lähtien. Toistaiseksi tason määrittely on ollut työnantajan ja rekrytoivan osapuolen välinen sopimusasia, mutta keskustelua
riittä-västä kielitaidosta eri ammattialoilla käydään kiivaasti ja virallisia määrityksiä siihen on
odotettavissa lähivuosien aikana. Huhtikuussa
2010 Suomeen saapuneiden Opteamin rekrytoimien HUSin ja Hatanpään leikkaus- ja vuodeosasto-sairaanhoitajien
työllistymisen ehtona
oli Laurea-ammattikorkeakoulun valintakokeen
läpäiseminen suomen kielellä noin 8 kuukauden
lähtömaaopintojen jälkeen. Suomen kielen ammatillisen opiskelun lisäksi he saivat kulttuurivalmennusta sekä ohjausta erilaisten viranomaisasioiden hoitamisessa Suomessa. Kesäkuun
lopulla 2010 Opteamin toimesta tehdyn kyselyn
mukaan 4 arvioi edistyvänsä suomen kielen oppimisessa tyydyttävästi, 18 hyvin, 2 oikein hyvin
ja 1 erin-omaisesti. HUSin ja Hatanpään hoitajat
täydentävät opintonsa suomalaisen sairaanhoitaja AMK -tutkinnon mukaiseksi ja valmistuvat noin
vuoden kuluttua maahantulosta eli keväällä 2011.
Vaikka edistyminen on kohdemaahan sijoittumisen ja työn aloittamisen jälkeen nopeaa, on
tulijoilla kuitenkin haasteita vielä jonkin aikaa, ennen kuin kielitaito on kaikissa työtehtävissä riittävän hyvä täysin itsenäistä työskentelyä varten.
Työnantaja on velvollinen järjestämään jokaiselle
tulijalle työparin eli mentorin, joka ohjaa työyhteisöön sopeutumista ja on tukena sekä työtehtävissä että kielenoppimisessa. Haastavimpia
tehtäviä kielitaidon kannalta ovat raportointi
sekä kommunikointi potilaan ja omaisten kanssa
leikkaustoimenpiteistä ja niiden jälkeisestä hoidosta. Hämmennystä luo erityisesti puhutun suomen
kielen variaatio, niin ammatillinen kuin työpaikkaspesifikin slangi sekä murteelliset ilmaukset.
Kieli- ja kulttuurikysymysten ohella vastassa on
myös työyhteisöjen toimivuuden yleisiä haasteita:
resurssipula, työuupumus, henkilö-kemioiden yhteensovittaminen sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen kyseisen yksikön toimintatapoihin.
Erot hoitokulttuureissa integroitumisen
haasteena
Suomalaisen ja filippiiniläisen hoitokulttuurin
erojen suhteen vaaditaan ymmärrystä sekä
tulijoil-ta että vastaanottavan työyhteisön jäseniltä. Suomalaisessa hoitokulttuurissa keskeisenä näkyvä kuntouttava työote tuntuu monesta filippiiniläisestä tulijasta vaikealta omaksua.
Sikäläisessä hoitokulttuurissa potilasta autetaan,
tuetaan ja hoivataan niin paljon kuin mahdollista.
Amerikkalaisessa sairaalaympäristössä tehdyn
hoitotyön arvoja ja toimintatapoja selvittäneen
tutkimuksen mukaan 8filippiiniläisessä hoitokulttuurissa näkyy ohjaavana periaatteena obligation to care, sitoutuminen välittämiseen, joka
tulee esiin käytännössä kolmella eri tavalla: 1)
vakavana suhtautumisena ja sitoutuneisuutena
työhön, 2) potilaan mukavuudesta huolehtimisen
ja lohduttamisen korostumisena sekä 3) kunnioituksen ja kärsivällisyyden vahvana arvostuksena
potilastyössä. Näistä toinen kohta, mukavuudesta ja lohdutuksesta huolehtiminen, asettuu jossain määrin ristiriitaan suomalaisen kuntouttavan
96
työotteen kanssa: itsenäisen selviytymisen tukeminen etäämpää tuntuu viileältä potilasta hellästi
hoivaavaan tottuneesta filippiiniläisestä. Toinen
merkittävä kulttuuriero liittyy aasialaiseen tapaan
olla ilmaisematta osaamattomuutta. Opteamin
kulttuurivalmennuksessa korostetaan tämän eron
huomiointia ja kannustetaan kommunikoimaan
avoimesti kaikissa tilanteissa.
Filippiiniläisten leikkaus- ja vuodeosastosairaanhoitajien asettautumisen ja integroitumisen osalta
tehdään aktiivista yhteistyötä Opteamin, HYKSin
Operatiivisen tulosyksikön ja Hatanpään kantasairaalan kanssa. On tärkeää, että palautetta
osastoilta saadaan tiheästi, jotta ongelmiin voidaan löytää kaikkia osapuolia huomioivat ratkaisut niin kielitaidon kehittymiseen kuin kulttuu-rieroihinkin liittyvissä kysymyksissä.
HYKSin Operatiivisen tulosyksikön johtava ylihoitaja Arja Tuokko kommentoi rekrytointihanketta
työnantajan näkökulmasta seuraavasti:
”Suurimmat haasteet todellakin liittyvät kommunikointiin, johon sekä kielitaidon taso että kulttuuriset seikat vaikuttavat. Tulijoiden kielitaito on kehittynyt reippaasti, vaikka yksilöllisiä eroja toki on, ja
itsenäiseen selviämiseen työssä on vielä matkaa.
Myös kulttuuriset erot sairaanhoitajan toimenkuvassa ja työskentelytavoissa yllättivät näin pohjoismaalaisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka
asia osin olikin tiedossa. Työyhteisövalmennus,
joka vielä jatkuu, on koettu erittäin tarpeelliseksi: on tärkeää rakentaa siltoja ja saada antaa palautetta kiireisen osastotyön ulkopuolella.
Laillistusprosessi on monivaiheinen, mutta siihen on tulossa selkeä malli, mikä osaltaan helpottaa prosessin läpiviemistä. Filippiiniläiset
sairaanhoitajat ovat ahkeria, iloisia, sitoutuneita
ja opinhaluisia, ja tästä pilottihankkeesta saamme
kokemuksia ja tietoa toimivan rekrytointimallin
luomiseksi tälle vaativalle ja säännellylle alalle.”
Integroitumisen osalta HUSin ja Hatanpään
ryhmää täytyy seurata vielä useamman vuoden ajan, ennen kuin sopeutumisesta ja sen
erityiskysymyksistä
saadaan
kokonaiskuva.
Onhan to-della tärkeää nähdä, miten työssäselviytymisen lisäksi elämälle tärkeät muut
tukirakenteet alka-vat muotoutua. Sosiaalisten
suhteiden luominen sekä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtäminen ja siinä toimimisen oppiminen vie aikaa ja energiaa, jota ei
varmasti vielä tällä hetkellä työn ja täydentävien ammatillisten opintojen lisäksi liiaksi ole.
Monenlaiset haasteet, väsymys ja koti-ikävä
eivät kuitenkaan lannista elämänmyönteisiä ja
sitkeitä filippiiniläisiä. Suomen kieltä on ammattikorkeakoulun kesätauolla opiskeltu Opteamissa
97
ahkerasti, ja helteisinä päivinä tehdyn työn tulokset alkavat näkyä. Elokuisena keskiviikkoiltana
suomen opettaja ja HYKSin vuodeosastosairaanhoitajat huomaavat ilokseen, että hoitotyöhön
liittyvässä dokumentoinnissa on huomattavasti
vähemmän korjauksia kuin muutama kuukausi
sitten. Opiskelijat pähkäilevät monikon muotojen ja verbien infinitiivien käyttöä ja naureskelevat, että ihan mahdotonta, mutta kai tämä tästä.
Opetustilan pöydälle on monien filippiiniläisten
suosimien eväsherkkujen, kuten perunalastujen
ja Digestive-keksien, lisäksi ilmaantunut suomalaista näkkileipää, jota he tarjoavat opettajalle hymyillen. Mieleen tulee väistämättä filippiiniläistä
optimistisuutta kuvaava sanonta No bread is too
hard for warm coffee.
Filippiiniläiselle ei mikään ole mahdotonta.
Lähteet
Aalto, E. 2008: S2-opettajien täydennyskoulutuksessa kohti funktionaalista kielenopetusta, s.1.
www.kiekuma.fi.
Egloff, G. ja Fitzpatrick, A. (toim.) 1997.
Languages for Work and Life: The Council of
Europe and Vocationally Oriented Lan¬guage
Learning (VOLL).
Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen,
opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 2003. Helsinki: WSOY.
Henkilöstöpalvelualan ulkomaisten työntekijöiden
rekrytoinnin pelisäännöt. Henkilöstöpalveluyritysten liitto. www.hpl.fi.
Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittäminen. Selvitysmies
Ole Norrback. Sisäasiainministeriön julkaisuja
15/2008. http://www.intermin.fi/julkaisu/152008.
Spangler, Z. 1992: Transcultural Care Values and
Nursing Practises of Philippine-American Nurses.
Journal of Transcultural Nursing, Vol. 3, No. 2, s.
28–37.
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa. Hankkeen
loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisuja
31/2008. http://www.intermin.fi/julkaisu/312008.
Väyrynen P. (toim.) 2001: Kaikki kieliä oppimaan.
Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen. Opetushallitus, moniste 6/2001.
www.oph.fi.
Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittäminen, s. 13.
Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa, s. 12.
3
Henkilöstöpalvelualan ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin pelisäännöt, s. 5.
4
Aalto, E. 2008: S2-opettajien täydennyskoulutuksessa kohti funktionaalista kielenopetusta, s.1.
5
Lue esim. suomenkielisen version esipuhe. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhtei nen eurooppalainen viitekehys. 2003. Helsinki: WSOY.
6
Pääperiaatteisiin on viitattu monissa ammatillista kieltenopetusta käsittelevissä lähteissä, esim. Väyrynen P. (toim.) 2001: Kaikki kieliä oppimaan. Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen, s. 5.
Ks. myös linkki www.jyu.fi, hakusana VOLL.
7
Useimmat filippiiniläiset puhuvat paikallisen virallisen kielen eli takalogin lisäksi myös muita paikallisia kieliä. Kaikkiaan
filippiiniläisiä kieliä on laskutavasta riippuen noin 90. Englanti on yleisesti koulutuksen kieli.
8
Zenaida Spanglerin artikkeli Transcultural Care Values and Nursing Practises of Philippine-American Nurses on löydet
tävissä julkaisusta Journal of Transcultural Nursing, Vol. 3, No. 2, s. 28–37 (1992). Abstrakti löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta http://tcn.sagepub.com/content/3/2/28.abstract.
1
2
EUROPEAN MIGRATION NETWORK
Finnish Immigration Service
Panimokatu 2 a,
FI-00580 Helsinki, Finland
+358 71 873 0431
[email protected]
ISBN 978-952-5920-00-0 (nid.)
ISBN 978-952-5920-01-7 (PDF)
The EMN has been established by Council Decision 2008/381/
EC and is financially supported by the European Commission. The
objective of the EMN is to meet the information needs of Community
institutions and of Member States’ authorities and institutions by
providing up-to-date, objective, reliable and comparable information
on migration and asylum, with a view to supporting policymaking in
the European Union in these areas. The EMN also serves to provide
the general public with such information.