8
Keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
TUULA ILVOSEN VALOKUVA-ALBUMI
100-VUOTISJUHLA Kiuruveden aseman henkilökuntaa vuonna 1962 VR:n 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta Väinö Pääkkö, tuntematon, Lauri
Rauhala, Pekka Sainio, tuntematon, Tauno Partanen, Lyyli Toikka, Kauko Vannekoski, Heikki Vinberg, Heimo Vartiainen, Sulo Toikka, tuntematon, Heikki Lappalainen, tuntematon, tuntematon,
Erkki Räisänen, Huugo Mursula, Maija Kuosmanen, Eino Lång, Samuli Nousiainen, Raija Ilvonen, tuntematon, tuntematon ja Sakari Valavuori.
Kiuruveden asema kukoisti
VR 150 VUOTTA:
Tuula Ilvosen albumista löytyi kuvia rautatieläisten historiasta.
JAANA SELANDER
JAANA SELANDER
TUULA Ilvosen valokuvaalbumissa on kuvia Kiuruveden aseman historiasta. Niitä sopii nyt esitellä,
kun valtion rautatiet juhlii
150-vuotistaivaltaan. Tuula Ilvosen Janne-ukki tuli aikanaan Kiuruvedelle
rakentamaan asemarakennusta kansalaissodan pyörteissä ja äiti Raija Ilvonen
työskenteli asemalla asemamestarina.
- Kiuruveden asema, rautatiet ja junat ovat minulle
erittäin rakkaita. Herään joka yö siihen, kun junan ääni kuuluu, se kuulostaa ihanalta, sanoo Ilvonen.
Ilvonen on kutsunut luokseen Tauno Partasen ja hänen rouvansa muistelemaan
menneitä. Pariskunta työskenteli aikanaan Kiuruveden asemalla niin kuin Ilvosen äiti.
Tauno Partanen tienasi leipänsä rauateillä vuosina 1961-1998. Hän toimi asema- ja junamiehenä
ja junansuorittajana. Hanna Partanen siivosi asemarakennusta vuosina 19641985.
Parhaillaan VR:llä oli
Kiuruvedellä kolmisenkymmentä työntekijää.
Oli junansuorittajia, asemamiehiä, ratamiehiä, jopa puutarhuri kiersi pitämässä huolta asemanseudusta.
- Parhaillaan asemalle istuttiin 800 tainta, kertoo
Höyryjunista
sähköjuniin
Tuula Ilvonen, Tauno ja Hanna Partanen muistavat hyvin ne ajat, kun Kiuruveden
asemalla oli elämää. Nyt siitä ajasta ei ole kuin muistot jäljellä.
Partanen.
- Ruusuja oli satoja.
VR:llä oli Ilvosen ja Partasten mukaan erittäin hyvä
ilmapiiri, työntekijät tunsivat olevansa yhtä suurta
perhettä.
- Perheeseen kuuluivat
myös postin työntekijät,
joiden kanssa järjestettiin
yhteisiä pikkujouluja, Ilvonen muistaa.
Kaikkia harmittaa, että
asema pantiin Kiuruvedeltä kiinni, eikä siitä ole pidetty huolta.
- Asemanseutu rehottaa.
Se tuntuu todella pahalta katsoa, tunnustaa Ilvonen.
SUOMEN rautateiden synnyn lasketaan alkaneen ensimmäisestä säännöllisestä matkustajaliikenneyhteydestä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä vuonna
1862. 1920-luvulla alkoi
voimakas rakennuskausi,
jolloin rataverkko kasvoi
huomattavasti.
Sotiemme aikana junaliikenne oli vilkasta. Mennessään juna vei miehet rintamalle ja tullessaan toi kaatuneita sekä korjattavaa kalustoa takaisin Suomeen.
Sotien loppupuolella evakkojunat kuljettivat evakoita kohti uusia asuinalueitaan.
Sotakorvaukset ja Suomen nopea teollistuminen
kiihdyttivät raiteiden rakennusta ja lisäsivät kuljetuskapasiteettia. Rautatiekuljetuksia tarvitsivat erityisesti teräs- ja paperiteollisuus.
Viimeiset höyryjunat
poistuivat 1960-luvulla
ja tilalle tulivat sähköjunat.
» Matkalippuja myytiin 1 200 kpl/kk
Tuula Ilvosen äiti Raija Kiuruveden asemalla joskus 1960-luvulla.
RAUTATIEHAKEMISTOSSA
vuodelta 1963 kerrotaan, että Kiuruveden asemalla myytiin matkalippuja 1 200 kuukaudessa. Henkilöjunia kulki 4
ja tavarjunia kaksi paria vuorokaudessa. Kiuruvesi luokiteltiin neljännen luokan asemaksi, jossa asuu asemapäällikön lisäksi kirjuri, kaksi asemamiestä, neljä asemamiestä
ja rakennusmestari.
Junaliikenteen vuorot kulke-
vat 5.25-23.15. Kuukausittain
lähetettiin 300 tavaralähetystä ja tavaralähetyksiä saapui 1
500. Vaunukuormia lähti 250500 ja saapui 80-100 kuukaudessa.
V.R. Liikennevirkamiesyhdistyksen 1. osaston kustantamassa hakemistossa mainitaan, että Kiuruvedellä on lukio ja naiskotiteollisuuskoulu sekä uusi keskuskansakoulu. Teatteritoimintaa järjestää