1. No category

Tvärminnen eläintieteellinen asema
Toimintakertomus vuodelta 2011
1 JOHDANTO
Aseman henkilökunnalle kulunut vuosi oli erittäin kiireinen. Kiireisyys johtui osaltaan
yhteishankkeista, joihin asema osallistui. Sekä hapettoman syvänteen ilmastuskoe
Proppen että ilmastonmuutoksen ekosysteemivaikutuksia tutkiva Vaccia-hanke
päättyivät vuoden lopussa. Myös kokonaan aseman vastuulla ollut särkikalojen
poistokalastuksen vaikutuksia tutkinut hanke saatiin päätökseen. Tutkimustiedon
tuottamisen lisäksi hankkeiden loppuraportit aiheuttivat aikatauluhaasteita
loppuvuodelle.
Myös eläköitymiset ja muut henkilöstövaihdokset, joista enemmän alla, lisäsivät
työtaakkaa. Tämä selittyy niin rekrytointiin ja perehdytykseen käytetyllä ajalla kuin sillä
että vaihdosten saumakohdissa syntyi auttamatta tilapäistä henkilöstövajetta.
Ydintoimintaa kuvaavat tunnusluvut eivät välttämättä heijasta yllä kuvattua
kiireellisyyttä. Tutkijamäärät ja tutkijoiden työpäivät olivat toki hyvällä tasolla, mutta
kurssitoiminta jatkoi entisestään laskuaan. Sekä kurssien lukumäärä että kurssityöpäivät
olivat aseman nykyhistorian alhaisimmat. Koska kyseessä ei ole tilapäinen notkahdus,
vaan jo vuosia jatkunut trendi, lienee selvää että aseman on joko itse otettava
aktiivisempi rooli kurssien järjestäjänä, tai kehitettävä muuta korvaavaa toimintaa.
Tällaista korvaavaa toimintaa voi olla lisääntynyt kansainvälinen tutkimusyhteistyö
(kansainvälinen markkinointi) tai lukio- y.m. kouluyhteistyö. Molemmista on saatu
kuluneen vuoden aikana myönteisiä viitteitä.
Talous oli kuluneen vuoden aikana kovalla rasituksella, ja aseman tase jäi ensimmäistä
kertaa negatiiviseksi. Tulokseen löytyy useita osatekijöitä, joista mainittakoon osaaikajärjestelyjen päättyminen, budjetoitua pienemmät seminaaritulot ja keittiön
viikonlopputyön uusi korvauskäytäntö. Lisäksi yliopiston lisääntynyt hallintokuorma on
johtanut kanslian palkkamenojen hienoiseen kasvuun. Tilannetta hankaloittaa talouden
seurantaan liittyvät vaikeudet. Uusista järjestelmistä huolimatta – tai ehkä juuri niistä
johtuen – taloustilanne selvisi vasta pitkällä vuoden 2012 puolella, eli korjausliikkeiden
tekeminen oli mahdotonta. Lähivuosina asema joutuu säästämään ainakin
kesätyöntekijöiden palkkauksessa. Tehtävää kuitenkin helpottaa vakinaisen työvoiman
hyvä tilanne. Yllä mainitulla kansainvälisellä markkinoinnilla pyritään lisäämään
bench-fee ja majoitustuloja. Lisäksi on syytä tehdä perusteellinen analyysi hinnastojen
osalta, jotta tulot vastaavat todellisia menoja. Keittiön menoihin on syytä kiinnittää jopa
entistä suurempaa huomiota jotta ruokailupalvelujen subventointia saadaan
pienennettyä.
2
Korostettakoon johdannon päätteeksi että työkuormasta ja taloudesta aiheutuvista
paineista huolimatta aseman toiminnassa on aistittavissa erittäin myönteinen henki ja
vankka usko tulevaisuuteen.
2 HALLINTO JA RESURSSIT
2.1 Johtokunta
Johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin poikkeuksellisesti jo 4.2.2011. Kokouksen
asialistalla oli tehdä esitys dekaanille Tvärminnen eläintieteellisen aseman uuden
johtajan valinnasta, johtaja Jouko Pokin jäädessä eläkkeelle. Asiaa oli valmistellut
joulukuussa 2010 asetettu työryhmä. Johtokunta hyväksyi yksimielisesti työryhmän
esityksen, jossa amanuenssi ja varajohtaja Marko Reinikainen katsottiin tehtävään
pätevimmäksi. Kaksi hakijaa asetettiin ns. varasijoille mahdollisten Reinikaista
koskevien esteiden varalta. Todettakoon, että dekaani teki myöhemmin johtokunnan
esityksen mukaisen päätöksen ja että Marko Reinikainen otti tehtävän vastaan 1.5.2011
lukien.
Johtokunnan kevätkokous ja ideariihi pidettiin Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla
24–25.3.2011. Vuoden 2010 toimintakertomukset hyväksyttiin siten, että niihin
päätettiin lisätä kappale tiedekunnan tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta. Käsittelyn
yhteydessä päätettiin myös perustaa työryhmä edistämään asemien infrastruktuurirahan
saamista. Työryhmä ei kuitenkaan liene päässyt asiassa eteenpäin. Säännönmukaisten
asioiden lisäksi johtokunta keskusteli varadekaani Rauni Strömmerin esittelystä asemien
professoreiden ja tutkijoiden roolista tiedekunnan opetuksessa. Todettiin muun muassa,
että kurssien ja kurssityöpäivien vähenemisen myötä on entistä tärkeämpää saada
asemien resurssit ja mahdollisuudet laitoksilla opetusta suunnitteleville opettajille.
Myös dosenttiopetusta olisi syytä käyttää tehokkaasti. Ainakin Tvärminne osalta
voidaan todeta, että Rauni Strömmerin ja muiden johtokunnan jäsenten tekemä työ on
ollut tuloksellista esimerkiksi lisääntyneen dosenttiopetuksen muodossa.
Vapaamuotoisessa ideariihessä keskusteltiin silloisen varajohtajan, Marko Reinikaisen,
alustuksesta erityisesti Tvärminneä koskevista haasteista ja mahdollisuuksista, kuten
akvaariohuoneiden uusiminen, pitkäaikaissarjojen ylläpito ja käytettävyys, sekä tulevat
rekrytoinnit.
Johtokunnalla oli kuluneen vuoden aikana poikkeuksellisen paljon Tvärminneä
koskevia laajakantoisia asioita käsiteltävänään, ja 2.5.2011 johtokunta kokoontui
käsittelemään Itämeren tutkimuksen professorin tehtävän täyttämistä. Kokouksessa
annettiin lausunto tehtävää koskevan valmisteleluryhmän esityksestä, jossa professorin
tehtävään pätevimmäksi hakijaksi todettiin dosentti Alf Norkko. Johtokunnan lausunto
oli yhteneväinen valmisteluryhmän esityksen kanssa. Täyttöprosessin edetessä Norkko
ilmoitti ottavansa tehtävän vastaan 1.1.2012 lukien.
Johtokunta kokoontui jälleen 8.9.2011 käsittelemään asemien talousarviota vuodelle
2012, päivitettyä henkilöstösuunnitelmaa ja strategiatyön etenemistä. Talousarviosta
voidaan sanoa, että uusien talousjärjestelmien myötä sekä arvioiden tekeminen että
talouden seuranta on mennyt entistä hankalammaksi. Kyseisessä kokouksessa esitetyt
3
luvut muuttuivat vielä huomattavasti kokouksen jälkeen, ja varmistus taseesta saatiin
vasta maaliskuussa 2012.
Vuoden aikana johtokunnan kokoonpano muuttui hieman. Marko Reinikaisen siirtyessä
johtajan ominaisuudessa esittelijäksi hän erosi johtokunnan jäsenyydestä.
Tiedekuntaneuvosto nimitti hänen tilalleen Tvärminnen osastosihteerin, Mariella
Holstein-Myllyojan 7.6.2011 lukien.
Johtokunnan kokoonpano on esitetty liitteessä 1.
2.2 Henkilökunta
Henkilökunnassa tapahtui kuten muutamana aiempana vuonna laajoja muutoksia.
Johtaja Jouko Pokki jäi virallisesti eläkkeelle 1.8.2011. Käytännössä hän jätti tehtävänsä
jo toukokuussa, kertyneiden lomien ja muiden vapaiden johdosta. Tällöin Marko
Reinikainen myös aloitti tehtävänsä aseman johtajana.
Reinikaisen seuraajan rekrytointi amanuenssin tehtävään suoritettiin keväällä heti
johtajan valinnan ratkettua. Usean hyvän ja jopa erinomaisen hakijan joukosta valinta
osui FT Joanna Norkkoon, joka on aiemmin kunnostautunut asemalla tutkijana. Norkon
sitoumukset tutkimusryhmäänsä olivat sitä luokkaa, että hän ei voinut aloittaa
amanuenssina ennen lokakuuta, joten kesä 2011 jouduttiin hoitamaan talkoovoimin
aseman muun väen sekä kesätyöntekijöiden avulla. Aloitettuaan työnsä lokakuussa
Norkko on tuonut ja toteuttanut runsaasti hyviä ideoita aseman toiminnasta.
Toimistosihteeri Nina Herrlin irtisanoutui yllättäen tehtävästään loppukesällä, ja lopetti
työsuhteensa 27.8.2011 siirtyäkseen muihin tehtäviin yliopiston ulkopuolella. Seuraajan
rekrytointi tapahtui lyhyellä varoitusajalla ja toimiston toiminnan sekä lomien kannalta
hankalaan aikaan. Rekrytointi kuitenkin onnistui mainiosti ja seuraajaksi palkattiin Eeva
Keränen. Samalla tehtävä muutettiin osa-aikaisesta (80 %) kokoaikaiseksi. Syynä tähän
on yliopiston hallinnon jatkuvasti kasvava taakka, jonka kantamiseen tarvitaan entistä
enemmän työvoimaa.
Yliteknikko Torsten ”Totti” Sjölund jäi 12.12.2011 lukien viettämään hyvin ansaittuja
lomia ja vastikkeita ennen eläköitymistään vuoden 2012 keväällä.
Antti Nevalainen osallistui ohjelmistotoimittajien (Communication Pro, ESRI) sekä
yliopiston järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Hallintohenkilöstö osallistui niin ikään
yliopiston järjestämiin talous- ym. koulutuksiin.
Täydellinen henkilöstöluettelo, jossa ovat mukana myös täydentävällä rahoituksella
palkatut henkilöt sekä lyhytaikaiset sijaiset, on esitetty liitteessä 1.
Vuoden 2011 virkistyspäivä suuntautui Viroon 11.4.
2.3 Tasa-arvon toteutuminen
Asemalla on pyritty tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen kaikessa toiminnassa ja kaikkia työyhteisön jäseniä koskien.
Vuonna 2010 aseman vakinaiseen henkilökuntaan kuului 15 naista ja kuusi miestä.
Rekrytoinnissa on selvää, että työnhakijat ovat sukupuoleen katsomatta
4
yhdenvertaisessa asemassa ja pätevyys ratkaisee. Työn ja perheen yhteensovittamisessa
tuetaan ja suhtaudutaan myönteisesti työajan joustoihin, kun hoivavelvollisuudet niin
vaativat. Helsingin yliopiston nykyinen palkkausjärjestelmä edistää tasa-arvoa, koska
sen periaate on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa.
Aseman työntekijöiden eläköitymisprosesseissa pyritään huomioimaan iän tuomat
erityistarpeet. Osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä työmäärä suhteutetaan työssäoloaikaan.
Ylipäätään työntekijöiden fyysiset erityistarpeet pyritään ratkaisemaan esimerkiksi
ergonomisilla välineillä ja töiden uudelleenjärjestelyillä.
2.4 Määrärahat ja talous
Miltei ennallaan pysyneitä toimintamenomäärärahaa ja piskuista edustusmäärärahaa
lukuun ottamatta määrärahataulukko muuttui melkoisesti vuonna 2011 (taulukko 1).
Tilakustannuksiin saatiin hieman aiempaa enemmän rahaa, palkankorotuksiin ja muihin
menoihin aiempaa huomattavasti vähemmän.
Aiempaa maksullista palvelutoimintaa vastaavan liiketoiminnan tulot olivat kaikkiaan
335 242 € (vuonna 2010 vastaavasti 323 073 €), mistä valtaosa tuli ruokailu- ja majoituspalvelujen (täysihoito) myynnistä. Summiin ei sisälly arvonlisäveroa.
Taulukko 1: Aseman määrärahat vuonna 2011
Määräraha
Toimintamenomääräraha
Tilakustannuksiin
Palkankorotuksiin
Arvonlisäveroihin
Kaksoispalkkaukseen
Lisämäärärahat hankintoihin
TYKY-raha
Edustusmääräraha
KELA-korvaukset
Yhteensä
Vuosi 2011
488 591
627 292
0
0
12 000
13 200
0
400
7 002
Vuosi 2010
476 000
621 081
16 797
51 000
12 000
0
0
400
17 830
1 148 485
1 195 108
5
2.5 Laitehankinnat
Laboratorion laitehankintoihin käytettiin noin 13 800 €. Sillä saatiin happo-emäskaappi
(Asecos), paloturvakaappi (Asecos Pegasus), mikroskooppi (Leica DM750), pölynimuri
(Kärcher), happimittari (VWR DO200) ja jääkaappi (Rosenlew). Atk-laitteistoa
kartutettiin viidellä pöytätietokoneella (neljä Dell, yksi Apple) ja kahdella UPS-laitteella
(APC, EATON). Lisäksi hankittiin Vaccia-projektin varoilla Axis-nettikamera (”The
VACCIA-webcam”) aseman kenttätoiminnan visualisoimiseksi.
2.6 Kirjasto ja kokoelmat
Kirjaston pari vuotta sitten alkanut uudistustyö sai jatkoa sekä kesällä (kesätyöntekijöiden
toimesta), että lokakuusta lähtien Joanna Norkon aloitettua työnsä amanuenssina.
Yläkirjasotosta on saatu runsaasti lisää tilaa poistamalla vanhoja sarjoja joilla ei ole ollut enää
vuosiin käyttöarvoa, ja joiden arvo on muutenkin vähäinen. Edelleen työ on kuitenkin
alkutekijöissään sillä kokoelmat vaativat uuden luokittelujärjestelmän ja fyysisen
uudelleenjärjestelyn. Periaatteessa työhön löytynee viime vuosia paremmat henkilöstöresurssit,
mutta edelleen aseman muut kehitystyöt vaativat korkeampaa priorisointia aseman
toiminnallisuuden kannalta. Joka tapauksessa kirjastosta kehitetään kokonaisuus josta löytyy
niin vanhat, tieteellisesti arvokkaat julkaisut, kuin modernit käsikirjat. Samalla vapautetaan
joustavasti käytettävää työskentelytilaa tutkijoiden käyttöön.
2.7 Kiinteistöt ja kalusteet
Kiinteistöpalveluosasto toteutti jo vuonna 2010 liittymäviemärin aseman puhdistamolta
Tvärminnen kylään. Liittymäviemäri yhdistettiin Lappohjasta kylän kautta Hangon
kaupungin puhdistamolle rakennettuun runkoviemäriin. Hangon kaupungin
puhdistamolla oli kuitenkin ongelmia saada omien urakoitsijoidensa työt ajoissa
valmiiksi, ja loppujen lopuksi kallis mutta tärkeä investointi saatiin käyttöön vasta
loppusyksyllä 2011, eli 26–27.11. Aseman pienpuhdistamo on näin ollen poistettu
käytöstä ja osittain saneerattu. Tilan jatkokäyttö lisäsaneeraustarpeineen ei ole vielä
selvillä.
Mittavin vuonna 2011 toteutettu uudistustyö oli kiinteistön, kokeellisten tilojen,
kylmälaitteiden
ym.
automaation
ja
hälytysjärjestelmän
uusiminen
kiinteistöpalveluosaston toimesta. Tyytymättömyyden kohteena olleesta Siemensin
järjestelmästä luovuttiin, ja tilalle saatiin Fidelixin toimittama järjestelmä. Samalla
käytiin perusteellisesti läpi hälytysjärjestelmän rakenne (esimerkiksi antureiden sijainti),
hälytysrajat ym. säädöt. Myös konepuolen ongelmia setvittiin; esimerkiksi
kliimahuoneita ohjaavien kompressoreiden toiminta on epävarmalla pohjalla, vaikka
tehdyillä säätö- ja huoltotöillä toimintavarmuus onkin parantunut. Epäilemättä uusien,
käyttötarpeita paremmin vastaavien, kompressoreiden hankinta tulee lähivuosina
ajankohtaiseksi.
Sukellus- ja välinevarastossa ilmennyttä kosteusvauriota ja vaurioiden taustalla olevia
rakennevikoja korjattiin niin ikään kiinteistöpalveluosaston toimesta. Korjaustyöt olivat
terveydellisesti erittäin tärkeitä tiloja käyttävälle henkilöstölle. Ikävä kyllä
6
välinevaraston puolella on myöhemmin ilmaantunut muitakin kosteusvaurioita; nämä on
kuitenkin huomioitu tulevissa korjaussuunnitelmissa.
Kosteusvaurioilta ei vältytty myöskään päärakennuksessa, jossa vuotava autoklaaviputki
aiheutti ongelmia osastosihteerin työhuoneen ulkopuolella. Kiinteistöpalveluosasto sai
ilmenneen korjaustarpeen hoidettua ripeästi aseman henkilökunnan myötävaikutuksella.
Säätiö J.A. Palménin minne keräämillä varoilla (n 32 000 €) asemalla alkoi alaakvaariohuoneiden uusimistyöt. Töiden akvaarioasennuksista vastaa aseman tutkijana ja
opettajana työskennellyt Markus Dernjatin (Sealife:n intendentti) kumppaneineen.
Vuoden 2011 puolella toteutettiin hankkeen suunnittelu ja aloitettiin akvaarioiden ja
alustojen rakentaminen. Kerätyn varan avulla tehdyillä uudistuksilla tulee olemaan suuri
merkitys akvaariohuoneiden käytölle.
2.8 Sukellus
Asemalta käsin tehtiin vuonna 2011 410 (4971 vuonna 2010) sukellusta, joista 163 (158)
liittyi tutkimukseen ja 247 (3392) kurssitoimintaan (tarkkaan ottaen asema tilastoi
sukeltajien sukeltamaan lähtemiset ja sukeltaja voi tietenkin tehdä yhden lähdön
kuluessa useampia sukelluksia). Sukellusten kokonaismäärä vuonna 2011 vähentyi
edelliseen vuoteen verrattuna 87 lähdöllä. Kuten luvuista yllä ilmenee, vähennys
kohdistui käytännössä kokonaan kurssitoimintaan; tutkimussukellusten määrä pysyi
lähes ennallaan.
Sukellusten määrä oli vuonna 2011 laskenut myös aiempiin vuosiin verrattuna ja on
kymmenen tilastointivuoden aikana ollut alhaisempi ainoastaan vuosina 2003 ja 2004.
Tällöinkin tilastoista puuttuvat Hangon kesäyliopiston sukellukset, joita on alettu
kirjaamaan vasta vuonna 2010. Tutkimus- ja kurssisukelluksia ei ole eritelty ennen
vuotta 2009. Suurin yksittäinen sukellustoimija oli tutkimuspuolella Metsähallitus Mats
Westerbomin johdolla. Metsähallituksen osuus aseman tutkimussukelluslähdöistä oli
hieman yli puolet ja kaikista aseman sukelluslähdöistä viidennes.
Kurssipuolella aktiivisimpia olivat Hangon kesäyliopisto, joka teki perinteiseen tapaan
Joskärin hylyn meriarkeologisia kaivauksia, ja Helsingin yliopisto oman
Biosukelluskurssin kanssa. Myös tutkimussukeltajia kouluttava Luksia järjesti
kuluneena vuonna kursseja asemalla, mutta toiminta oli edellisvuosia vähäisempää.
Biosukeltajien järjestämän laitesukelluksen peruskurssin avovesisukelluksia ei vuonna
2011 pidetty asemalla, koska kurssi järjestettiin yhdessä erään ulkopuolisen
sukellusseuran kanssa. Biosukeltajat järjestivät kuitenkin perinteiseen tapaan kolme
sukellusviikonloppua, joissa oli runsaasti osallistujia. Sukeltaminen painottui
aikaisempien vuosien tapaan kesäaikaan, vilkkaimpien kuukausien ollessa touko- ja
kesäkuu sekä elo- ja syyskuu. Heinäkuu oli kesäkauden hiljaisin sukelluskuukausi.
Talven aikana asemalla sukellettiin hyvin vähän, vaikka hyvä jäätalvi olisi tarjonnut
mainiot edellytykset. jääsukellukselle. Talvikuukaudet olivat kuitenkin sukellusta
ajatellen ehkä liiankin kylmiä.
1
2
Korjaus vuoden 2010 toimintakertomuksesta jossa luku 495
Korjaus vuoden 2010 toimintakertomuksesta jossa luku 337
7
3 TUTKIMUS
3.1 Tutkimuksen volyymi
300
7000
Työpäiviä
6000
250
Tutkijoita
4000
150
3000
100
2000
50
1000
0
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
0
Kuva 1: Asemalla vuosina 2001–2011 työskennelleiden tutkijoiden lukumäärä ja heidän
työpäiviensä lukumäärä.
Vuoden 2011 aikana asemalla teki tutkimustyötä kaikkiaan 261 (267 vuonna 2010) henkilöä, joille kertyi työpäiviä yhteensä 4 747 (5 077). Tutkijoista 113 (126) työskenteli
asemalla vähintään 10 päivää. Pro gradu -työtä teki 16 (12) opiskelijaa, joille kertyi
yhteensä 509 (351) työpäivää. Lisensiaattityön tai väitöskirjan parissa ahersi 46 (44)
tutkijaa yhteensä 1 981 (1200) työpäivää. Ulkomaalaisia tutkijavieraita oli 74 (77),
heistä 33 (42) työskenteli asemalla vähintään 10 päivää. Yhteensä ulkomaalaisille kertyi
1 247 (1 466) työpäivää.
Tutkijoita oli siis kutakuinkin sama määrä kuin edellisvuonna, joskin tutkijatyöpäiviä
oli vähemmän. Työpäivienkin osalta taso oli kuitenkin hyvä verrattuna muutaman
vuoden takaiseen tilanteeseen. Silmiinpistävintä oli väitöskirjatyöntekijöiden suuri
työpanos, jota selittää asemalla pitkään työskentelevien ryhmien väitöskirjatyöntekijät
sekä Novian/Aronian rannikkotutkimusryhmän aktiivisuus. Ulkomaalaisten osuus
tutkijoista oli tänäkin vuonna viimevuotisessa ennätysluvussa (28 % molempina
vuosina); heidän osuutensa tehdyistä työpäivistä jopa kasvoi (24 % 2010 ja 27 % 2011).
3.2 Tutkimusrahoitus
Aseman vastuualueen kautta kulki vuonna 2011 Euroopan unionin myöntämää rahaa
22564,38 € (42 639 € vuonna 2010). Summa ei sisällä Suomen elinkeinokalatalouden
toimintaohjelman myöntämää rahaa (25 011 €), jossa on mukana sekä EU- että
kansallista rahaa. Nottbeckin säätiö myönsi stipendiaattien matkakuluihin sekä tarvikeja laitehankintoihin yhteensä 125 410 € (114 675 €). Henkilökohtaisiin
tutkimusapurahoihin säätiö lahjoitti 237 720 € (261 175 €), pro gradu -stipendeihin
Työpäiviä
5000
200
8
16 000 €, ja lahjoitusprofessuuriin (Itämeren tutkimus) 90 000 €. Talaan säätiö jakoi
vuodelle 2011 henkilökohtaisina apurahoina 100 012 € ja tarvike yms. kuluihin 20 302
€ eli yhteensä 120 313 € (87 510 €). 3.3 Tutkimushankkeet
Asemalla on selvästi näkynyt viime vuosina eräänlainen sukupolvenvaihdos, joka on
huomattavissa sekä tutkimusryhmien kokoonpanossa että tutkituissa aiheissa.
Hydrobiologian saralla kokeelliset kasviplankton- ja ravinnetutkimukset ovat
vähentyneet; näitä töitä tehdään ilmeisesti enenevästi Kumpulassa (SYKE:n
Merikeskus). Oman tiedekunnan tämän alan nuoremmat tutkijat tekevät kuitenkin uutta
tuloa (jäätutkimus, kevätkukinta, DOM ym.), mikä on ilahduttavaa. Voimistumista on
havaittavissa mm. pohjaeläintutkimuksessa (etenkin Alf Norkon ryhmä), jonka jatkoopiskelijat viettivät asemalla yhteensä yli 200 päivää. Litoraaliekologian puolella
voidaan mainita kalatutkimuksen voimistuminen. Evoluutio- ja käyttäytymisbiologien
(kalat, muurahaiset, linnut) vahva läsnäolo näkyy etenkin keväällä ja alkukesästä. Useat
näissä ryhmissä aikoinaan jatko-opiskelijoina aloittaneet ovat jo varttuneet
senioritutkijoiksi ja muodostaneet omia ryhmiä, ml. ulkomaiset ryhmät. Tämä varmasti
omalta osaltaan selittää näiden alojen kasvua sekä ulkomaisten tutkijoiden lisäystä.
Novian, tai oikeammin ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteinen
tutkimusinstituutti
Aronia,
on
käyttänyt
asemaa
runsaasti.
Aronian
rannikkotutkimusryhmä (Tammisaari) on kasvanut ja jatko-opiskelijoita on tullut lisää.
Lyhyt välimatka edesauttaa työskentelyä asemalla ympärivuotisesti. Tutkimukset ovat
usein yhteistyötä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa sekä ekologisissa töissä että
evoluutiobiologiassa.
Jo 1980-luvulla alkanut yhteistyö Magnus Lindströmin ja Venäjän tiedeakatemian
välillä jatkui tänäkin vuonna, ja yhteistyön tiimoilta on käyty keskusteluja laajentaa sitä
useampaan venäläiseen yliopistoon.
3.4 Julkaisut ja opinnäytetyöt
Aseman julkaisulistaan kertyi vuonna 2011 yhteensä 42 (37 vuonna 2010)
kongressikielistä tieteellistä julkaisua, jotka perustuvat asemalla tehtyihin tutkimuksiin
(liite 3). Lukuun sisältyy 3 (4) väitöskirjaa. Julkaisujen määrä siis kasvoi merkittävästi.
On kuitenkin merkillepantavaa, että viimevuotinen tulos oli heikohko, joten nyt
saavutettu määrä edustaa tyypillistä 2000-luvun tasoa.
Vuoden 2011 aikana valmistui 5 (2) asemalla tehtyä pro gradua; niitä ei tietenkään lueta
julkaisuiksi. Luku on edelleen pieni verrattuna vuosittain asemalla työskentelevien
graduntekijöiden määrään. Todennäköisesti muissa yliopistoissa tutkielmaansa tekevät
opiskelijat eivät aina muista lähettää valmista gradua asemalle, tai vastata asiaa
koskeviin kyselyihin. Kuitenkin on ilahduttavaa, että edellisvuoden heikko lukumäärä
oli toivottavasti hetkellinen notkahdus. Lista kaikista Tvärminne-graduista vuodesta
1911 eteenpäin on kuluneen vuoden aikana laitettu aseman kotisivulle.
9
4 OPETUS
4.1 Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit
Vuonna 2011 asemalla järjestettiin 27 biologian ja lähitieteiden kurssia/seminaaria, eli
kolme edellisvuotista vähemmän ja huomattavasti vähemmän kuin huippuvuosina (kuva
2). Kurssilaisten työpäivien lukumäärä oli kuitenkin samankaltainen kuin viime vuonna,
mutta sekin kaukana parhaista vuosista.
60
4500
Kurssilaispäiviä
50
4000
Kursseja
40
3000
2500
30
2000
1500
20
1000
10
Kurssilaispäiviä
3500
500
0
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
0
Kuva 2: Asemalla vuosina 1997–2010 järjestettyjen biologian ja lähitieteiden kurssien/
seminaarien ja kurssilaispäivien lukumäärä.
Lasku viimevuotisesta selittyy kokonaisuudessaan muiden kuin Helsingin yliopiston
kurssien hiipumisella (taulukko 2). Yliopiston omia kursseja itse asiassa järjestettiin
hieman enemmän kuin viime vuonna, ja kurssilaisia sekä kurssityöpäiviä oli jopa
huomattavasti enemmän. Kun muiden järjestämien kurssien opiskelijamäärät ja
kurssilaispäivät laskivat roimasti, kokonaiskuva jäi silti negatiiviseksi. Tulevaisuudessa
on syytä tutkia uusia kotimaisia ja ulkomaisia kanavia ulkopuolisten kurssien
lisäämiseksi sekä jatkaa jo alkanutta työtä yliopiston kurssien kehittämiseksi.
Taulukko 2: Asemalla vuonna 2011 järjestetyt biologian ja lähitieteiden kurssit/seminaarit.
Kursseja
Kurssilaisia
Kurssilaispäiviä
Hy:n kurssit
Muut kurssit
Yhteensä
2011 (2010)
2011 (2010)
2011 (2010)
15
223
(13)
(161)
1 457 (1 220)
12
189
(17)
(275)
785 (1 346)
27
409
(30)
(436)
2 242 (2 566)
10
Kursseilla toimi opettajina yhteensä 69 (80) henkilöä. Heille kertyi 459 (568) työpäivää.
Yksityiskohtainen luettelo biologian ja lähitieteiden kursseista/seminaareista sekä niiden
opettajista ja osanottajamääristä on liitteessä 3.
4.2 Muu opetus- ja koulutustoiminta
Vuonna 2011 asemalla järjestettiin 63 (63) biologian alaan kuulumatonta kurssia/seminaaria. Niihin osallistui 1 161 (1 072) henkilöä, joille kertyi yhteensä 2 699 (2 464) työpäivää. Seminaarit on esitelty yksityiskohtaisesti liitteessä 3. Seminaarien, niiden
osallistujien ja työpäivien lukumäärää voidaan pitää normaaleina, mutta esim. vuonna
2009 aktiviteetti oli huomattavasti korkeampi. Asemalla pitäisi olla sekä mahdollisuus
että tarve täyttää talven alikapasiteettia vielä paremmin.
5 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS
5.1 Ympäristöasiat
Asema jätti vuonna 2011 kaksi ympäristöasioita koskevaa lausuntoa. Molemmat
koskivat hankkeita jotka ovat saaneet merkittävää kansallista huomiota. Toinen
lausunto, joka koski Pohjanpitäjänlahden ruoppaushanketta, oli jatkoa jo pitkään
jatkuneelle prosessille. Lausunnossaan asema painotti muun muassa vaikeuksia arvioida
ns. väliaikaisten vaikutusten vakavuutta. Hankkeen suunnittelussa lähdettiin pitkälti
oletuksesta, että esim. veden väliaikaisen samenemisen jälkeen eliöstö palaa ennalleen.
Useiden alueen herkkien eliöiden (mm. ärviät ja muut harvinaiset kasvilajit, sekä
jäännöshalkoisjalkaisäyriäinen) kohdalla tilanne on jo nyt kriittinen, eikä palautumisesta
voi olla varmuutta. Asema korosti myös heikkouksia tutkimuksissa, kuten pohjaeläin- ja
kalastoselvitysten kattamattomuutta, ja läjitysten vaaroja aseman pitkäaikaisseurannoille
sekä kalojen kutualueille. Asema viittasi myös muihin, aiemmissa lausunnoissa esille
tulleisiin seikkoihin. Näitä on referoitu aiemmissa toimintakertomuksissa. Aseman ja
muiden toimijoiden vastustus oli menestyksekästä, sillä Merenkulkulaitos ilmoitti
vuoden lopussa luopuvansa hankkeesta. Tällä on suuri merkitys aseman jo yli sata
vuotta
jatkuneelle
toiminnalle
alueella,
ja
tietenkin
myös
yleinen
ympäristönsuojelullinen merkitys.
Toisessa lausunnossaan, joka koski Inkoo-Barösund tuulivoimapuistoa, asema toi esille
ympäristövaikutusarvioinnin heikkouksia mm. linnusto-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja
lepakkoselvitysten osalta. Asema ei tyrmännyt hanketta, mutta totesi että tuulivoiman
yleisestä hyödystä huolimatta nämä seikat pitäisi selvittää huolellisesti päätösten
pohjaksi.
Asema teki lisäksi runsaasti töitä luonnontietouden (erityisesti Itämeri)
popularisoimiseksi. Mainittakoon lukuisat esitelmät ja seminaarit kouluille ja
yhdistyksille ja osallistuminen Kotkan Meripäiville yhdessä tiedekunnan muiden
toimijoiden kanssa. Useat tapahtumat saivat hienosti huomiota myös mediassa (esim
Vaccian tapahtumat, ks. 5.4).
5.2 Vierailut
11
Asema on mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt ottamaan vastaan ulkopuolisia ryhmiä
(joissakin tapauksissa yksittäisiä henkilöitäkin) ja esittelemään niille asemaa ja sen toimintaa. Vuonna 2011 asemaan tutustui tällä tavoin kaikkiaan 62 (50) ryhmää, yhteensä
864 (448) henkeä (liite 4). Nousu viimevuotiseen oli siis huomattava, ja vierailut ovat
epäilemättä tärkeä keino levittää tietoa yliopistosta, asemasta, ja tutkimuksesta sekä
ympäristöasioista laajalti. Kuluneena vuonna voi lisäksi todeta, että yksi vierailija nousi
ylitse muiden – kyseessä on presidentti Tarja Halonen, jonka vierailu oli
lämminhenkinen ja antoisa.
5.3 Kansainvälisyys
Kansainvälisen ilmapiirin vahvistuminen jo useamman vuoden ajan osoittaa, että
kyseessä ei ole vain tilapäinen ilmiö. Asema kokee täyttävänsä hyvin yliopiston
kansainvälisyystavoitteet, ja on ilo todeta että kansainvälisessä ympäristössä näyttää
jatkuvasti syntyvän uusia yhteistyöhankkeita yliopiston ja ulkomaisten ryhmien välillä.
5.4 Näkyvyys mediassa
Sekä aseman oman henkilökunnan että tutkijoiden aktiviteetit kiinnostivat mediaa
laajalti. Pohjankurun väylän ruoppauksesta haluttiin kuulla aseman henkilökunnan
mielipiteitä kahdessa Västra Nyland -lehden artikkelissa (mm. Magnus Lindström) sekä
Helsingin Sanomissa (Harri Kuosa). Proppen-hanke (rannikon happikadon
vähentäminen pumppaamalla happirikasta pintavettä pohjaan) kiinnosti Västra Nyland lehteä (Jouni Lehtoranta) ja Finlands Natur -lehteä (Marko Reinikainen).
Ilmastonmuutos ja siihen (osittain) liittyvät muut trendit saivat huomiota YLEn
ruotsinkielisissä uutisissa (Marko Reinikainen), Västra Nyland -lehdessä (Marko
Reinikainen) ja Finlands Natur -lehdessä (Andreas Brutemark ja Jonna Engström-Öst).
Samoja teemoja sivuten Jonna Engström-Östin uutinen ”Suolapitoisuuden lasku lisää
Itämeren myrkyllisiä sinileviä) huomioitiin useissa lehdissä ja internet-uutisivuilla.
Merijäätutkimus oli esillä YLE Radio Suomessa (Janne-Markus Rintala) ja Luonnon
Tutkijassa
(Jonna
Piiparinen).
Aseman
johtajanvaihdoksesta
raportoitiin
Hangonlehdessä ja YLEn ruotsinkielisissä uutisissa (Marko Reinikainen molemmissa).
Tarja Halosen vierailu ei saanut ansaitsemaansa huomiota, sillä presidentin kanslian
toiveesta paikalle kutsuttiin vain Västra Nyland -lehti. Asiasta raportoitiin lisäksi
Helsingin Sanomien internet-sivuilla. Maria Koiviston sinisimpukka-aiheinen
väitöskirja huomioitiin Hufvudstadsbladet -lehdessä, Magnus Lindströmin järjestämä
Visionarium-seminaari Västra Nyland -lehdessä, Haahkan poikastuotannon hiipumista
Finlands Natur -lehdessä (Markus Öst, Mikael Kilpi ja Kim Jaatinen), ja pikkukalojen
ravinnonvalinta Helsingin yliopiston ruotsinkielisellä uutis-sivustolla. Anssi Vähätalo
esiintyi kahdessa haastattelussa, jotka koskivat hormonaalisia yhdisteitä merivedessä ja
särkikalojen käyttömahdollisuuksia. Marko Reinikaista haastateltiin Västra Nyland lehdessä Koverharin tehtaan päästöhuipusta, joka johti merijään värjäytymiseen
punaiseksi.
Kuriositeettiluokkaan voidaan laskea kaksi media-juttua. Näistä toinen kertoi kuinka
Japanin tsunami poiki Tvärminneen uuden hankkeen. Kyseessä oli Patrik Kraufvelinin
yhteistyö EU-hankkeessa, jonka tutkijoita jouduttiin lyhyellä varoitusajalla sijoittamaan
12
Tvärminneen kansainvälisiä tutkijoita. Toinen oli Seportaasi TV-ohjelma joka esitteli
hauskasti aseman toimintaa, pääroolissa Magnus Lindström (”Tvärminnen
elinkautisvanki”) ja sivurooleissa Ulrika Candolin, Marko Reinikainen, Torsten ”Totti”
Sjölund sekä Lotta Sundström.
Tutkijoiden ja henkilökunnan kirjoittamista populaariaiheisista kirjoituksista on tiedossa
Outi Setälän ja Anke Krempin ”Saaliiksi myrkkyä" Tiede-lehdessä, Marko Reinikaisen
kolumni Hangon lehdessä ja saman kirjoittajan artikkeli ”Gäddans kräftgång i yttre
skärgården” Fiskeritidskrift-lehdessä
Tvärminnessä 13.4.2011
Marko Reinikainen
Johtaja
13
Tvärminne - liite 1
JOHTOKUNTA JA HENKILÖKUNTA 2011
JOHTOKUNTA
Atte Korhola, pj.
Rauni Strömmer, vpj (Perttu Seppä)
Hannu Lehtonen (Elina Leskinen)
Heikki Hänninen (Veijo Kaitala)
Marko Reinikainen 1 7.6 asti (Tiina Tulonen1)
Mariella Holstein-Myllyoja1 7.6 lukien (Tiina Tulonen1)
Heikki Henttonen 2 (Riitta Ryömä2)
Roland Vösa3 (Vesa Nousiainen3)
Martin Forsius4 (Juha Tiainen 4)
Esittelijät:
Veli-Pekka Heiskanen, hallintopäällikkö
Mia Kotilainen, hallintopäällikkö (sijainen 1.10.2010 lähtien)
Antero Järvinen, johtaja
Jouko Pokki, johtaja
Janne Sundell, johtaja
1)
Henkilökunnan edustaja
Tutkijoiden edustaja
3)
Opiskelijoiden edustaja
4)
Yliopiston ulkopuolinen
2)
VAKINAISET TYÖSOPIMUSSUHTEISET
Johtaja
Johtaja, amanuenssi
Amanuenssi
Amanuenssi
30.9.2011
Laboratoriopäällikkö
Osastosihteeri
Toimistosihteeri
Toimistosihteeri
asti
Toimistosihteeri
Tietotekn. asiantuntija
Yliteknikko
Laboratorioteknikko
Laboratoriomestari
Laboratoriomestari
Tutkimusteknikko
Emäntä
Jouko Pokki
Marko Reinikainen
Joanna Norkko
Ari Ruuskanen
eläke 1.8.2011 alkaen
johtaja 1.5.2011 alkaen
1.10.2011 alkaen
osa-aikainen, 9.5. –
Jaana Koistinen
Mariella Holstein-Myllyoja
Marika Kalanti
Nina Herrlin
osa-aikainen
osa-aikainen, 27.8.2011
Eeva Keränen
Antti Nevalainen
Torsten Sjölund
Ulla Sjölund
Eeva Nikkola
Mervi Sjöblom
Veijo Kinnunen
Tiina Mäntylä
1.9.2011 alkaen
osatyökyvytt.eläke
14
Tvärminne - liite 1
Keittäjä
Keittäjä
Keittiöavustaja
Kiinteistönhoitaja
Siivooja
Siivooja
Satu Ollilainen
Tanja Hämäläinen
Gunilla Gröning
Tapio Rautalin
Brita Långvik
Hanna Ekebom
30h/vko, osittainen hoitovapaa
Siivooja
Kaisu Koskenmäki
30 h/vko, osittainen hoitovapaa
Tvärminne - liite 1
15
MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSUHTEESEEN PALKATUT
Professori
Harri Kuosa
31.12.2011 asti
TILAPÄISEEN TYÖSUHTEESEEN PALKATUT
Keittiöavustaja
Keittiöavustaja
Keittäjä
Keittiöavustaja
Tekninen avustaja
Siivooja
Carl-Johan Westermark
Miika Laitiala
Jarmo Wikström
Sabina Holmlund
Rosa Palmgren
Charlotta Ekholm
10.5.2011
5.- 6.3. ja 15.8. – 4.9.2011
7. – 13.3.2011
14. – 15.5. ja 6.6. – 14.8.2011
6.6. – 31.7.2011
13.6. – 14.8.2011
TUTKIMUSRAHOITUKSELLA TILAPÄISESTI PALKATUT
Projektitutkija
Tekninen avustaja
Henri Jokinen
1.1. – 31.12.2011
Laura Hoikkala
1. – 16.1.2011
Johanna Oja
1.11. – 31.12.2011
Fredrik Gripenberg
1. – 30.9.2011
16
Tvärminne - liite 2
JULKAISUT 2011:
1755. Brutemark, A., Engström-Öst, J., & Vehmaa, A. (2011). Long-term monitoring
data reveal pH dynamics, trends and variability in the western Gulf of Finland.
Oceanological and Hydrobiological Studies, 40(3), 91-94.
1756. Chernenko, A., Helanterä, H. O., & Sundström, L. (2011). Egg recognition and
social parasitism in Formica ants. Ethology, 117(12), 1081-1092.
1757. Engström-Öst, J., Repka, S., & Mikkonen, M. (2011). Interactions between
plankton and cyanobacterium Anabaena with focus on salinity, growth and toxin
production. Harmful algae, 10, 530-535.
1758. Engström-Öst, J., Högfors, H., El-Shehawy, R., De Stasio, B., Vehmaa, A., &
Gorokhova, E. (2011). Toxin-producing cyanobacterium Nodularia spumigena,
potential competitors and grazers: testing mechanisms of reciprocal interactions.
Aquatic Microbial Ecology, 62, 39-48.
1759. Haag, K. L., Larsson, J. I. R., Refardt, D., & Ebert, D. (2011). Cytological and
molecular description of Hamiltosporidium tvaerminnensis gen. et sp. nov., a
microsporidian parasite of Daphnia magna, and establishment of Hamiltosporidium
magnivora comb. nov.. Parasitology, 138, 447-462.
1760. Helanterä, H. O., Lee, Y. R., Drijfhout, F. P., & Martin, S. J. (2011). Genetic
diversity, colony chemical phenotype, and nest mate recognition in the ant Formica
fusca. Behavioral Ecology, 22, 710-716.
1761. Hällfors, H., Hajdu, S., Kuosa, H., & Larsson, U. (2011). Vertical and temporal
distribution of the dinoflagellates Dinophysis acuminata and D. norvegica in the
Baltic Sea. Boreal Environment Research, 16, 121-135.
1762. Jaatinen, K., Öst, M., & Lehikoinen, A. (2011). Adult predation risk drives shifts
in parental care strategies: a long-term study. Journal of Animal Ecology, 80(1), 4956.
1763. Jaatinen, K., & Öst, M. (2011). Experience attracts: the role of age in the
formation of cooperative brood-rearing coalitions in eiders. Animal Behaviour, 81,
1289-1294.
1764. Jäntti, H., Stange, F., Leskinen, E., & Hietanen, S. (2011). Seasonal variation in
nitrification and nitrate-reduction pathways in coastal sediments in the Gulf of
Finland, Baltic Sea. Aquatic Microbial Ecology, 63(2), 171-181.
17
Tvärminne - liite 2
1765. Järvenpää, M., & Lindström, K. (2011). Algal blooms decrease care but increase
egg survival in a fish with paternal care. Behavioral Ecology and Sociobiology, 65,
2023-2028.
1766. Järvi-Laturi, M., Lindström, K., Kvarnemo, C., & Svensson, O. (2011). Sand
goby males trade off between defence against egg predators and sneak intrusions.
Journal of Zoology, 283, 269-275.
1767. Kallasvuo, M., Lappalainen, A., & Urho, L. (2011). Coastal reed belts as fish
reproduction habitats. Boreal Environment Research. Monographs, 16, 114.
1768. Koivisto, M. (2011). Blue mussel beds as biodiversity hotspots on the rocky
shores of the northern Baltic Sea. PhD thesis, University of Helsinki, Helsinki
University Print, 47 pp.
1769. Koivisto, M., Westerbom, M., & Arnkil, A. (2011). Quality or quantity: smallscale patch structure affects patterns of biodiversity in a sublittoral blue mussel
community. Aquatic Biology, 12, 261-270.
1770. Koivisto, M., Westerbom, M., & Riihimäki, A. (2011). Succession-driven
facilitation of macrofaunal communities in sublittoral blue mussel habitats. Marine
Biology, 158, 945-954.
1771. Kuparinen, J., Autio, R., & Kaartokallio, H. (2011). Sea ice bacterial growth
rate, growth efficiency and preference for inorganic nitrogen sources in the Baltic
Sea. Polar Biology, 34, 1361-1373.
1772. Lehikoinen, A., Heikinheimo, O., & Lappalainen, A. (2011). Temporal changes
in the diet of great cormorant on the southern coast of Finland - comparison to
available fish data. Boreal Environment Research, 16 (suppl. B), 61–70.
1773. Leino, M., Ruuskanen, A. T., Flinkman, J., Kaasinen, J., Klemela, U. E.,
Hietala, R., & Nappu, N. (2011). The natural environment of the shipwreck Vrouw
Maria (1771) in the northern Baltic Sea: an assessment of her state of preservation.
International Journal of Nautical Archaeology, 40, 133-150.
1774. Lenz, M., da Gama, B. A. P., Gerner, N. V., Gobin, J., Groener, F., Harry, A.,
Jenkins, S. R., Kraufvelin, P., Mummelthei, C., Sareyka, J., Xavier, E. A., & Wahl,
M. (2011). Non-native marine invertebrates are more tolerant towards
environmental stress than taxonomically related native species: Results from a
globally replicated study. Environmental Research, 111, 943-952.
18
Tvärminne - liite 2
1775. Mareš, J., Leskinen, E., Sitkowska, M., Skácelová, O., & Blomster, J. (2011).
True identity of the European freshwater Ulva (Chlorophyta, Ulvophyceae)
revealed by a combined molecular and morphological approach. Journal of
Phycology, 47(6), 1177–1192.
1776. Martin, S. J., Helanterä, H. O., & Drijfhout, F. P. (2011). Is parasite pressure a
driver of chemical cue diversity in ants? Proceedings of the Royal Society B.
Biological Sciences, 278(1705), 496-503.
1777. Mueller, S., Vähätalo, A., Granskog, M., Autio, R., & Kaartokallio, H. (2011).
Behaviour of dissolved organic matter during formation of natural and artificially
grown Baltic Sea ice. Annals of Glaciology, 52(57), 233-241.
1778. Piiparinen, J. P. (2011). Fast- and drift-ice communities in the Bothnian Bay and
the impact of UVA radiation on the Baltic Sea ice ecology. PhD thesis, University
of Helsinki, Walter and Andrée de Nottbeck Foundation Scientific Reports 36, 57
pp.
1779. Piiparinen, J., & Kuosa, H. (2011). Impact of UVA radiation on algae and
bacteria in Baltic Sea ice. Aquatic Microbial Ecology, 63(1), 75-87.
1780. Raateoja, M., Kuosa, H., & Hallfors, S. (2011). Fate of excess phosphorus in the
Baltic Sea: A real driving force for cyanobacterial blooms? Journal of Sea
Research, 65, 315-321.
1781. Robinson, J. D. (2011). Extinction in the Finnish Daphnia magna
metapopulation. PhD thesis, The University of Georgia, 117 pp.
1782. Sareyka, J., Kraufvelin, P., Lenz, M., Lindström, M., Tollrian, R., & Wahl, M.
(2011). Differences in stress tolerance and brood size between a non-indigenous
and an indigenous gammarid in the northern Baltic Sea. Marine Biology, 158,
2001-2008.
1783. Setälä, O., Sopanen, S., Autio, R., Kankaanpää, H., & Erler, K. (2011).
Dinoflagellate toxins in northern Baltic Sea phytoplankton and zooplankton
assemblages. Boreal Environment Research, 16, 509-520.
1784. Sopanen, S., Setälä, O., Piiparinen, J., Erler, K., & Kremp, A. (2011). The toxic
dinoflagellate Alexandrium ostenfeldii promotes incapacitation of the calanoid
copepods Eurytemora affinis and Acartia bifilosa from the northern Baltic Sea.
Journal of Plankton Research, 33, 1564-1573.
19
Tvärminne - liite 2
1785. Spilling, K., Seppälä, J., & Tamminen, T. (2011). Inducing autoflocculation in
the diatom Phaeodactylum tricornutum through CO2 regulation. Journal of Applied
Phycology, 23(6), 959-966.
1786. Suikkanen, S., Hakanen, P., Spilling, K., & Kremp, A. (2011). Allelopathic
effects of Baltic Sea spring bloom dinoflagellates on co-occurring phytoplankton.
Marine Ecology - Progress Series, 439, 45-55.
1787. Vehmaa, A., Larsson, P., Vidoudez, C., Pohnert, G., Reinikainen, M., &
Engström-Öst, J. (2011). How will increased dinoflagellate:diatom ratios affect
copepod egg production? - A case study from the Baltic Sea. Journal of
Experimental Marine Biology and Ecology, 401(1-2), 134-140.
1788. Villnäs, A., & Norkko, A. (2011). Benthic diversity gradients and shifting
baselines: implications for assessing environmental status. Ecological Applications,
21, 2172-2186.
1789. Vitikainen, E., Haag-Liautard, C., & Sundström, L. (2011). Inbreeding and
reproductive investment in the ant Formica exsecta. Evolution, 65(7), 2026-2037.
1790. Vitikainen, E., & Sundström, L. (2011). Inbreeding and caste-specific variation
in immune defence in the ant Formica exsecta. Behavioral Ecology and
Sociobiology, 65, 899-907.
1791. Väinölä, R., & Strelkov, P. (2011). Mytilus trossulus in Northern Europe.
Marine Biology, 158(4), 817-833.
1792. Vähätalo, A. V., Aarnos, H., Hoikkala, L., & Lignell, R. (2011). Photochemical
transformation of terrestrial dissolved organic matter supports hetero- and
autotrophic production in coastal waters. Marine Ecology - Progress Series, 423, 114.
1793. Wahl, M., Link, H., Alexandridis, N., Thomason, J. C., Cifuentes, M., Costello,
M. J., da Gama, B. A. P., Hillock, K., Hobday, A. J., Kaufmann, M. J., Keller, S.,
Kraufvelin, P., Kruger, I., Lauterbach, L., Antunes, B. L., Molis, M., Nakaoka, M.,
Nyström, J., bin Radzi, Z., Stockhausen, B., Thiel, M., Vance, T., Weseloh, A.,
Whittle, M., Wiesmann, L., Wunderer, L., Yamakita, T., & Lenz, M. (2011). Restructuring of marine communities exposed to environmental change: A global
study on the interactive effects of species and functional richness. PLoS One, 6, -.
1794. Åhlén, E., Byström, P., Korsman, T., Persson, L., & Reinikainen, M. (2011).
Relationships between planktivore community capacity (PCC) and cladoceran
microfossils in northern Swedish lakes. Fundamental and Applied Limnology, 178,
315-324.
20
Tvärminne - liite 2
1795. Öst, M., & Tierala, T. (2011). Synchronized vigilance while feeding in common
eider brood-rearing coalitions. Behavioral Ecology, 22, 378-384.
1796. Öst, M., Lehikoinen, A., Jaatinen, K., & Kilpi, M. (2011). Causes and
consequences of breeding dispersal in a female-philopatric species. Oecologia, 166,
327-336.
21
Tvärminne, liite 3
KURSSIT 2011
A. Helsingin yliopiston opetusohjelmaan kuuluneet biologian ja lähitieteiden
kurssit/seminaarit sekä niiden opettajat. Oikealla kurssilaisten ja
kurssilaistyöpäivien lukumäärä.
26.-29.4.
Vesivaipan mittausmenetelmät
6
Fysiikan laitos
24
10
100
9
90
Prof. Bert Rudels
FM Onni Järvinen
23.5.-1.6.
Vesimikrobiologian menetelmät
Ympäristötieteiden laitos
Dos. Riitta Autio
Dos. Hermanni Kaartokallio
Prof. Harri Kuosa
13.-22.6.
Murtovesiekologian kurssi
Ympäristötieteiden laitos
FT Janne-Markus Rintala
Prof./ Dos Alf Norkko
FM Markus Dernjatin
FM Kimmo Karell
Dos. Ari Ruuskanen
30.6.-8.7.
Ekologisk fältkurs
Biovetenskapliga institutionen
Universitetslektor Patrik Byholm
FD Anders Albrecht
Fil.stud. Ica Österblad
16
144
3.-8.7.
Ympäristöntutkimuksen kenttäkurssi
Ympäristötieteiden laitos
Yliopistonlehtori Martin Lodenius
LuK Esa Tulisalo
FM Eero Asmala
11
66
18.-23.7.
Muurahaiskurssi
Biotieteiden laitos
Dos. Riitta Savolainen
Dos Kari Vepsäläinen
14
84
1.-5.8.
Saariston ekologia
HY, Avoin yliopisto
FM Lasse Lindqvist
FM Thomas Kuusela
FM Kaisa Kangas
17
85
25.7.-5.8.
Kokeellinen planktonekologia
9
90
22
Tvärminne, liite 3
Ympäristötieteiden laitos
Prof. Jorma Kuparinen
FT Janne-Markus Rintala
FT Outi Setälä
FT Tarja Katajisto
FM Markus Majaneva
8.-13.8.
Saariston ekologia, ryhmä A
Biotieteiden laitos
FM Kimmo Karell
FM Niko Nappu
FM Virpi Karén
FM Sanna Korkonen
FM Veli-Pekka Antti-Poika
35
210
15.-20.8.
Saariston ekologia, ryhmä B
Biotieteiden laitos
FM Kimmo Karell
FM Virpi Karén
FM Sanna Korkonen
FM Anu Riihimäki
FM Veli-Pekka Antti-Poika
34
204
22.-26.8.
Kalabiologian kenttäkurssi
Ympäristötieteiden laitos
Prof Hannu Lehtonen
FT Jyrki Lappalainen
MMT Kari Nyberg
FM Janica Borg
16
80
22.-26.8.
Biosukelluskurssi
Ympäristötieteiden laitos
FT Janne-Markus Rintala
Dos Ari Ruuskanen
FM Veijo Kinnunen
10
50
29.8.-7.9.
Akvatisk ekofysiologi
Biovetenskapliga institutionen
Doc. Magnus Lindström
FM Philipp Lehman
10
100
12.-16.9.
Luonnonmaantieteen kenttäkurssi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
FM Jari-Pekka Mäkiaho
7
35
26.-30.9.
Environmental changes in the Baltic Sea ecosystem
Biotieteiden laitos
FT Kristian Spilling
Jaquelin DeFavri
19
95
23
Yhteensä 15
Tvärminne, liite 3
223
1457
B. Muut biologian ja lähitieteiden kurssit ja workshopit
13.-15.1.
Itämeri-kurssi
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
FT Elina Näsäkkälä
Lehtori Marjo Petäjäaho
Sampo Sainio
2.-7.5.
Benthik ecology
Åbo Akademi
FD Joanna Norkko
FD Erik Bonsdorff
FD Alf Norkko
25
75
9
54
FM Sebastian Valanko
FM Anna Villnäs
FD Mats westerbom
9.-20.5
Coastal Ecology / Brakvavattens- och skärgårdsekoligi 7
Yrkehögskolan Novia
Lektor Eva Sandberg-Kilpi
70
30.5.-11.6.
Kurs i marinarkeologi
Hangö sommaruniversitet
FK Odd Johansen
FK Marcus Lindholm
FM Stefan Wessman
5
65
4.8.
Meribiologia kurssi 7
Hankoniemen lukio
Marjo Enberg
10
10
29.8.-1.9.
Itämeri-kurssi
Helsingin Suomalainen yhteiskoulu
Lehtori Marjo Petäjäaho
FM Tuomas Aivelo
13
39
10.-12.9
Itämeren ekologia
Olarin Lukio
FM Maija Flinkman
FT Juha Flinkman
FK Eero Terho
FK Suvi Terho
32
96
24
Tvärminne, liite 3
12.-13.9.
Coastal pollution, period 1
Yrkehögskolan Novia
Lektor Eva Sandberg-Kilpi
Lektor Purba Pal
Anu Suonpää
Daiva Sileikiene
Midona Dapkiené
Otilija Miseckaite
20
40
19.-21.9.
Vesikasvit, geologiset muodostumat ja luontotyypit
Luksia (Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä)
Dos. Ari Ruuskanen
2
6
19.-23.9.
Coastal ekology / kustmiljön
Yrkehögskolan Novia
Lektor Purba Pal
NaK Lena Avellan
11
55
21.-25.9.
Visionarium X
Synfysiologer
Doc. Magnus Lindström
44
220
26.-30.9.
Tarkastussukelluskurssi
Luksia
Jarno Seppänen
Ari Majava
Peter Törnqvist
Janne Purhonen
11
55
Yhteensä 12
189
785
Kaikki yhteensä 27
409
2 242
25
Tvärminne, liite 3
SEMINAARIT 2011
pvm henk.
1.
Bongariliiton hallituksen kokous
15.-16.1.
11
2.
HY, Yksityisoikeuden laitos, Lapsioikeuden kurssi
20.-21.1.
10
3.
HY, Yksityisoikeuden laitos, Perhe- ja perintöoikeus
20.-21.1.
19
4.
HY, Filosofian oppiaineen Sciense of the soul-projektin kokous
20.-22.1.
7
5.
TUKE, yliopistopedagogiikan kurssi
26.-27.1.
26
6.
Tvärminne strandplaneringsgrupp
29.1.
22
7.
HY, Nordica
3.-4.2.
25
8.
STOY seminaari
5.-6.2.
16
9.
HY, Geo- ja maantieteenlaitoksen workshop
8.-9.2.
17
10. HY, Psykologian laitos
10.-11.2.
15
11. HY, Käyttäytymistieteiden laitos
14.-15.2.
12
12. HY, Biotekniikan instituutti
17.-18.2.
31
5.-6.3.
39
7.-12.3.
46
15. VTT, Biomateriaalitekniikan seminaari
17.-18.3.
20
16. HY, Yksityisoikeuden laitos, Perheoikeus
18.-19.3.
26
17. Biologisten asemien johtokunnan kokous
24.-25.3.
15
18. HY, Historian oppiaineen tutkijaseminaari
24.-25.3.
24
19. CSC:n seminaari
28.-31.3.
17
20. Svenska litteratursällskapet
31.3.-1.4.
15
21. IPR University Center
4.-5.4.
24
22. Molekylärneurologi
6.-7.4.
33
23. HY, Historian tutkimuksen laitos
7.-8.4.
8
24. Geologian tutkimuskeskus
18.-19.4.
8
25. HY, Biotekniikan instituutti, Kehitysbiologian ryhmä
28.-29.4.
33
26. Perinnöllisyyslääkärit
5.-6.5.
26
27. HY, Taidekerho
7.-8.5.
11
28. Suomen Akatemia
10.-11.5.
24
29. HYHY
13.-14.5.
20
30. Biosukeltajien kevätpäivät
13.-15.5.
12
31. HY, TATU-seminaari
18.-19.5.
28
32. HY, Farmasian laitos
23.-26.5.
13
24.5.
12
24.-25.5.
7
25.5.
16
13. WWF merikotkatyöryhmä
14. CIMO, 15th Cimo Winter School
33. Aronia, Musselprojekt
34. Aalto yliopisto, maanmittaus
35. HY, Kansalliskirjasto
26
36. HY, Arkelogian SEAS-projekti
Tvärminne, liite 3
26.-27.7.
14
37. Siemenpuu säätiö
4.-5.6.
7
38. Novian johtoryhmä
7.-8.6.
9
13.-16.6.
19
16.6.
10
8.-10.7.
12
29.8.-2.9.
22
43. SYKE, Merikeskus, Finnmarinet-kokous
5.-6.9.
7
44. Kuntaliiton seminaari
7.-8.9.
30
45. CSC:n seminaari
12.-14.9.
6
46. HY, Suomen kielen laitos
15.-16.9.
9
47. HY, Yliopistomuseo
15.-16.9.
7
48. Biosukeltajien syyspäivät
16.-18.9.
16
23.9.
13
28.-29.9.
11
5.-9.10.
19
11.-12.10.
7
27.10.
24
3.-4.11.
17
55. HY, Käyttäytymistieteiden laitos
10.-11.11.
15
56. HY, Myöhäisantiikin seminaari
11.-12.11.
34
57. Uskontotieteen seura
17.-18.11.
15
58. Väestötieteen yhdistys
21.-22.11.
35
59. HY, Humanistisen tdk:n seminaari
23.-25.11.
10
60. SYKE, Nordic network on protist diversity
28.-30.11.
26
8.-9.12.
20
62. RINTALAN ryhmä
13.-14.12.
11
63. Metsähallituksen luontopalvelut
15.-16.12.
38
39. Palmenian kesäkoulu
40. HY, Biotieteellisentiedekunnan kanslia
41. Biosukeltajien kesäpäivät
42. HY, Yksityisoikeuden laitos
49. Pojoviksgruppen
50. HY, Sosiologian laitos
51. BeeNOVA kurssi ( MMT)
52. HY, Tietotekniikkayksikkö
53. HY, Biotieteiden laitos
54. HY, Farmasian laitos
61. HY, Rikos- ja prosessioikeuden laitos
Yhteensä 1161 henkilöä, 2699 työvuorokautta
27
Tvärminne, liite 4
VIERAILUT 2011
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
33.
34.
35.
36.
37.
38.
39.
40.
41.
Talvilintulaskentaryhmä
Strandgeneralplaneringen
Evangeliska folkhögskolan i Hangö
Tvärminne Ungdomsförening
HY. Tekn.os. Jouni Poikkeus
Helsingin Sanomat, Heli Saavalainen
Etelä-Uusimaa – lehti
HY. Kvestuuri, Sikke Hänninen
Hankoniemen lukio
AMI-Edu, Kimmo Hirvonen
HY, Tekn.os. J Poikkeus, Fidelix, Palmberg
Proppen tiedotustilaisuus
Nottbeck – säätiön kevätkokous
Hakarinteen koulun 5. luokka
Ekenäsnejdens Invalider
Aalto-yliopisto
Haagan seurakunnan eläkeläiset
Hangöbyskola, årskurs 2
Hangö centralskola, 5A
Senioriyhdistys
H Väre, H Kaipiainen-Väre ja K Keynäs
Rundradion, Patrik Skön & co
Tasavallan presidentti Tarja Halonen
Tohtori Pertti Arajärvi
Lehdistöpäällikkö Eila Nevalainen
Adjutantit Jukka Jokinen ja Kaarle Wikström
Kansliapäällikkö Päivi Kairamo-Hella
Dekaani Jari Niemelä
Prof. Harri Kuosa
Johtaja Marko Reinikainen ja Tilde Reinikainen
Ilkka Viitasalo & co
Läänineläinlääkäri Tapani Parviainen
Kalatalousryhmä
Andrea Santangeli
Lallu Keynäs & co
Fredrik Gripenberg & co
Seija Nyyssönen & co
Predium Båtklubb rf.
Finlands Natur, Magnus Östman
Maija ja Krysztof Biskupska
Skåldö Marthaförening
pvm
2.1.
29.1.
11.2.
12.2.
25.2.
2.3.
7.3.
22.3.
29.3.
7.4.
15.4.
19.4.
4.5.
6.5.
10.5.
17.5.
19.5.
20.5.
25.5.
25.5.
5.6.
8.6.
11.6.
11.6.
11.6.
11.6.
11.6.
11.6.
11.6.
11.6.
13.6.
16.6.
1.7.
7.7.
19.7.
20.7.
27.7.
29.7.
3.8.
8.8.
10.8.
henk.
2
20
20
12
1
1
1
1
15
1
2
21
9
34
49
3
65
12
22
61
3
3
1
1
1
2
1
1
1
2
3
1
40
1
5
2
4
20
1
2
25
28
42.
43.
44.
45.
46.
47.
48.
49.
50.
51.
52.
53.
54.
55.
56.
57.
58.
59.
60.
61.
62.
Annikka Ihatsu & co
Jeanne Soburgh
Tiekunnan kokous
Henry Johansson & co
Hankoniemen eläkkeensaajat
Hangon moottorikerho
Metsähallitus
Johtaja Jouko Pokin läksiäiset
Karis-Bilnäs Gymnasium
Diaz-Kilta
Pohjola-Norden
Helsinge Gymnasium
Dragsvikin korjaamon henkilökunta
HY. Hallintopäällikkö Sonja Helin
Markus Dernjatin
Seppo Leisti
BONUS-sihteeristö
Andrea Ludwig ja Klaus Von Bröckel
Kauniaisten ja Kirkkonummen lukio
Hangon kaupunki
SITRA, Häppölä Hanna ja Kalliomaa Mika
Yhteensä 864 henkilöä
Tvärminne, liite 4
13.8.
16.8.
25.8.
3.9.
14.9.
15.9.
17.9.
19.9.
20.9.
21.9.
3.10.
12.10.
13.10.
25.10.
1.11.
2.11.
3.11.
6-7.11.
7.11.
15.11.
24.11.
2
1
10
9
38
7
20
52
20
44
29
42
12
1
1
1
4
2
41
54
2