Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa

Motoristen taitojen
ja
hienomotoriikan vahvistaminen
oppimisessa
13.10.2011
Eila Hintsala fysioterapeutti
Johanna Rontti toimintaterapeutti
Lapsen motorinen kehitys etenee
•
•
•
•
•
kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen
karkeamotoriikasta hienomotoriikkaan
se on aina toiminnallista muutosta
kehityy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin
sekä proksimodistaalisesti eli kehon
keskustasta ääreisosiin.
Motoriset perustaidot voidaan
luokitella:
• Tasapainotaitoihin
• liikkumistaitoihin
• ja käsittelytaitoihin
Aistit
• Aivot jäsentävät sinne tulevat aistimukset
-> jotta liikkuminen, oppiminen ja muu
käyttäytyminen olisi mahdollista
• Aistimukset ovat aivojen ravintoa
• Ilman sensoriikkaa ei ole motoriikkaa
Aistit
• kaukoaistit (näkö, kuulo, haju)
• lähiaistit (tunto ja maku)
• kehonaistit (asento, liike, tasapaino)
Tuntoaisti
• Tuntoaistijärjestelmä+ tasapaino- ja
liikeaistijärjestelmä -> visuaalinen (ja
auditiivinen) hahmottaminen
• Tuntoerottelu kehittyy 8-vuoteen saakka
• kokemuksia ympäristöstä kosketuksen kautta
-> tietoa omasta kehosta ja suhteestaan
ympäristöön -> kehonhahmotus syntyy
Proprioseptiikka (”yksilön oma”)
• Auttaa liikkumaan
• Kehon asennot
• Lihakset ja nivelet
• edellytys hienomotoriikan kehittymiselle
• Heikko proprioseptiikka
-> vaikeuksia portaissa / urheilussa
-> katseen kontrolli
Tasapaino
• sijaitsee aivorungossa, ja se saa tietoa korvien
tasapainoelimistä, silmistä sekä raajojen ja niskan
asentotunnosta.
• Korvien tasapainoelimistä tuleva informaatio kertoo
pään liikkeistä
• Tasapainotaidot: lihaksiston, näköaistin ja
tasapainoaistin yhteistyö
• 12-vuoden iässä vestibulaarijärjestelmä eli
tasapainojärjestelmä sisäkorvassa on aikuisen
tasolla.
Koordinaatio
• useiden lihasten hyvin ajoitettua ja tasapainoista/
joustavaa liikettä
• ajan, tilan ja voimankäytön kannalta
tarkoituksenmukaisia liikkeitä
• Liikerytmitaju, säätelee liikkeiden oikea-aikaisuutta,
kestoa ja nopeuden muutoksia
Koordinaatio
• kahden käden heitto/ kiinniotto
• silmien, käsivarren ja sormien yhteistyö ->
tarkkuusheitto yhdellä kädellä
• silmän lihasten yhteistyö -> lukeminen
• silmän ja käden yhteistyö -> maidon
kaataminen lasiin
Praksia
• täysin uudenlaisen toiminnan suorittaminen
• kyky miten käyttää käsiään ja kehoaan taitoa
vaativissa toiminnoissa
• aikaisemmat kokemukset (somatosensorinen
hahmottaminen) ympäristön hahmottaminen
• usean aistin yhteistyö
• Keskittyminen
• Äly
• idea + motorinen suunnitelma => tuotos
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• Aistijärjestelmän eri osat ovat yhteydessä
toisiinsa muodostaen perustan aivojen ja
kehon toiminnalle.
• Isojen aivojen kehitys ja toiminta perustuu
aistimuksille.
• Sensomotoriikka on aistihavaintojen ja kehon
toimintojen yhteispeliä.
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• Lapsi kehittyy aistimustensa avulla
• pieni lapsi: suu ja huulet -> kädet, jalat
• Aivojen tehtävänä on ottaa vastaan ja tulkita
sekä muodostaa niistä havaintoja.
• Aivot tarvitsevat kehittyäkseen aistiimpulsseja, joiden vastaanottamiseen
tarvitaan toimiva hermojärjestelmä.
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• Vastasyntynyt
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 3-4 kk
- Symmetria- keskilinja
- Pään hallinta
- Silmät, kolmiulotteisuus
- Vartalon ojennus lisääntyy, tukeutuminen
kyynärvarsiin
- Kädet ja jalat ”koskettelu”
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 5-6-7 kk
- Vatsamakuulla ojennus ,vartalon ja raajojen
ojennusliikkeet
- Painonsiirrot, kurkottelu, tukeutuminen,
tarttuminen
- Navan ympäri pyöriminen
- Liikemallien yhdistelmät ; leikkii kyljellään
- Silmien eriytyminen pään liikkeistä
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• Vatsamakuun merkitys:
- kehon ojentautuminen ja työskentely painovoimaa
vastaan
- tasapainoaistin toiminta
-lihasjänteys
-Silmien liikkeiden hallinta
-Kehonpuolien välinen koordinaatio
-Näköhahmottaminen
- tukeutuminen ja hienomotoristen taitojen kehittyminen
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
•
-
8-9 kk
Liikkuminen monipuolistuu
Istuminen
Konttaaminen
Siirtymiset ja variaatiot
Käsillä tutkiminen, tunnustelu, käsittely
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 8-9 kk
- Sormien eriytyneet liikkeet , pinsettiote,
etusormella osoittelu
- Katselee esineitä kauan
- Erot yksilöiden motoristen taitojen välillä on
suuret ( jäntevä <-> matala lihasjänteys)
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
•
-
10-12 kk
konttaaminen, polvin kävely, karhunkäynti
Pystyyn nouseminen ja liikkuminen
Sivuttain tukea pitkin
Irrottaminen edelleen karkeaa, ranteen
erityttäminen (vilkutus)
- Lapsi toimii kykyjensä äärirajoilla ->perhe
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
•
-
1-2 vuotias
Itsenäinen kävely
Liikkeelle lähtö, pysähdys, suunnanvaihto
Alas laskeutuminen ja seisomaan
nouseminen ilman käsiä, leikkii kyykyssä
- Lapsi kaatuilee
- Kiipeilee
- Pallon potkaisu-> tasapaino
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 1-2 vuotias
- Poimii esineen lattialta
- Nousee varpaille
- Hyppäämisen ensiyritykset, rytmistä hytkytystä
- kehonsa osat
- kehonhahmotus – näön apu liikkumisessa
vähenee ( proprioseptiikka)
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
•
-
1-2 vuotias
Kantaminen, vetäminen, työntäminen
tutkii ympäristöään kehollaan
Tutkii esineitä (sisäkkäin, päällekkäin) ->
hienomotoriikka, hahmottaminen
- Osallistuu sekä auttaa pukemisessa ja
riisumissa ( kehonhahmotus ja motorinen
suunnittelu)
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
•
-
3 -4 vuotias
liikunta kiinnostaa
Tasapainoiluleikit
Varpailla/ kantapäillä kävelyt
Laululeikit (rytmi)
Osa ottaa keinussa vauhtia
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 3 -4 vuotias
• 3-7-v aivot herkimmillään oppimaan motorisia
taitoja
- Hyppää rapulta, tasajalkahyppy
- Monipuolisemmat esineleikit
- Hallinta ja osaaminen kehittyy
- Pallon kiinniottaminen
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 5-6 v
- tasapaino ja sarjoittaminen -> kiipeilyt,
temppuradat ( motorinen suunnittelu)
- itseohjautuva ja kekseliäs
- Leikissä juoni
- Pyörällä ajaminen, hiihto, luistelu
- yhdellä jalalla hyppiminen, ruutuhyppelyt jne.
- kuperkeikka
Sensomotoristen perustaitojen
kehittymisestä
• 5-6 v
- Pallo pienenee
- Mailan/ välineiden käyttö
- Vaihtohyppely eteen taakse
Esi- ja alakoululaisen motoriset
perusvalmiudet
• 7 vuotias
- Sensomotorisen perusvalmiudet on kypsyneet
niin , että lapsi on liikunnallisesti taitava ja
aktiivinen -> liikuntalajit
- Lihasvoima lisääntyy ja kehonhallinta paranee
- Säännöt, ryhmässä toimiminen
Esi- ja alakoululaisen motoriset
perusvalmiudet
-
paikallaan olo
Tarkkaavuus
Osaa toimia ryhmässä
Kädenkäyttö
Rauhoittuminen ja rentoutuminen
• Rentoutuneena ja levänneenä lapsen on
helpompi suunnata mielenkiintonsa uuteen
tekemiseen.
Motoristen perustaitojen pulmista ja
arvioinnista
- Kömpelö/ matala lihasjänteys/ nivelten
pehmeys -> kuluu paljon energiaa toimintaan
- Liikkuvainen/vilkas lapsi, jolla ongelmaa
tasapainon hallinnassa ja hitaissa,
harmonisissa liikkeissä, hienomotoriikassa
- Dyspraksia , istuu tuolin viereen, motorisessa
suunnittelussa ongelmia
Käytännön keinoja sensomotoristen/
motoristen taitojen vahvistamiseksi ja
oppimisen tueksi
• kannettavat, työnnettävät ja vedettävät lelut
tukevat kehon symmetriaa, käsien tuomista
keskilinjaan ja käsiin tukeutumista
-> käsi-käsi-yhteistyön kehittyminen
Käytännön keinoja sensomotoristen/
motoristen taitojen vahvistamiseksi ja
oppimisen tueksi
• Painat taakat, vetäminen ja työntäminen
aktivoivat lihaksia ja niveliä ja antavat näin
syvätuntokokemuksia
-> mitkä kehittävät kehonhahmottamista ja
vahvistavat kahden käden yhteistoimintaa.
Käytännön keinoja sensomotoristen/
motoristen taitojen vahvistamiseksi ja
oppimisen tueksi
• Vastus jäsentää näitä aistimuksia ja luovat
näin hyvää perustaa liikkeiden ja tasapainon
hallinnalle sekä koordinaatiolle
• Syvätunnon avulla liikkuminen ja toimiminen
katsomatta jalkoihin ja käsiin.
Rekki /renkaat
keinuminen/roikkuminen
• keinuliike on rauhoittavaa tai
• aktivoivaa ja vireyttä nostavaa
• Itsenäinen keinuminen
Puolapuut (+penkki), puomit
kiipeäminen, liukuminen
• Laskeminen kaltevalla alustalla -> ennakointi-,
havainnointi- ja ohjailukykyä.
• tasapainoaistimuksia
• kaikki kehon perusliikemallit: ojennus, koukistus,
vartalon kierrot jne.
• ideointi ja ongelmanratkaisukyky
• edellyttää rakennelman ja tilan hahmottamista sekä
liikunnallista suunnittelukykyä, ennakointitaitoa
Hypyt
trampoliini, iso jumppapallo ja
kengurupallo
• tasapaino- ja liikehallintaharjoitus sekä
syvätuntokokemus
• edellyttää koko vartalon lihasten ja pään hallintaa
• ponnistaminen ja hallittu alastulo
• Kahdella jalalla -> yhdellä jalalla
Palloleikit
• Perustaidot 2-3-v
• Reagointikyky, tasapaino
• kahden käden yhteistoiminta, voiman säätely, kehon
keskilinjan ylittäminen, kehonpuolien välinen
yhteistyö, vartalon rotaatio ja tilan hahmottaminen
• tulee olla riittävä kehon, liikkeiden ja havaitsemisen
hallinnan valmius.
Palloleikit
• Kehon keskilinjan ylittämistä sisältävä toiminta
edesauttaa lapsen kätisyyden vakiintumista ja
kynätyöskentelyvalmiuksia.
• lisäksi tarvitaan tilan hahmottamista, nopeaa
reaktiovalmiutta, suuntaamista ja
kohdentamista
Naru / köysi
• Syvätuntoaistimukset -> kehonhahmottaminen
• kiipeäminen, köydenveto ja narun avulla painavien
taakkojen vetäminen
• Naruhyppely ja narueste-korkeushyppely ->
molempien puolien toiminta, ponnistaminen,
rytmisyys, ajoittaminen, sarjallisuus.
• rytmiset liikesarjat -> valmentavat lukemisen ja
kirjoittamisen oppimiseen
Liikuntavälineiden merkitys
• tärkeitä esine- ja toimintaleikkivaiheessa oleville
lapsille
• ilo, elämykset, vaihtelu, onnistumisen kokemukset
• vapautumisen, arkuuden voittaminen
• luovuus , mielikuvitus
• aistien ja lihasten yhteistoiminta
• käsi-silmä/jalka koordinaatio
Liikuntavälineiden merkitys
•
•
•
•
•
•
tilan ja suuntien ymmärtäminen
Keskittyminen
Voimankäyttö
Jaksaminen liikesuorituksissa
Pari- ja ryhmätyöskentely
apuna kestävyyden ja kunnon kohentamisessa
Hienomotoriikka
• Hienomotorisiin taitoihin kuuluu erilaisia toimintoja:
Kurkottaminen
Tarttuminen
Piteleminen
Tahdonalainen irrottaminen
Kaksikätiset toiminnot
Käden manipulaatio eli käsittelytaidot
Käden taitojen kehittyminen
• Kehitys etenee massaliikkeistä spesifisiin käden
toimintoihin. Ensin täytyy hallita tarttuminen koko kädellä ja
kehityksen edetessä pystyä eriyttämään sormet ja
tarttumaan tarkemmalla otteella.
• Proksimodistaalinen kehitys: Kehon keskilinjassa pitää olla
riittävästi hallintaa, jotta pystyy eriyttämään käden ja
sormien liikkeitä.
• Lumipallo-kierre; Jos käden taidot ovat lapselle vaikeita,
lapsi ei halua niitä tehdä, minkä vuoksi taidot eivät pääse
kehittymään.
Käden taitojen kehittyminen
•
•
•
•
•
Käden eheys
Asentomekanismit
Sopiva määrä voimaa
Visuaaliset taidot, visuaalinen havaitseminen
Somatosensorinen toimintakyky eli tunto- ja
asentoaistimusten hahmottaminen
• Taktiilinen erottelukyky
• Sosiaaliset- ja kulttuuriset tekijät
Käden taitojen kehittyminen
5-vuotias
• osaa kiinnittää vetoketjun ja isot napit
• käyttää veistä esim. leivän voiteluun
• ottaa kiinni pienen pallon käsillä ja heittää yhdellä kädellä palloa
• kätisyys vakiintunut
• rakentelee taitavasti palikoilla ja legoilla
• pujottelee pieniä helmiä nauhaan
• leikkaa saksilla ympyrän
• kypsä kynäote
• kopioi ristin, neliön ja viivoja
• osaa joitakin kirjaimia ja numeroita
• hallitsee oman nimen kirjoittamisen
Käden taitojen kehittyminen
6-vuotias
• sitoo kengännauhat
• käyttää ruokailuvälineitä esim. pilkkomiseen
• käyttää yksinkertaisia työkaluja, kuten meisseliä
• leikkaa saksilla monimutkaisempia kuvia ja tarkemmin
• osaa kirjoittaa numeroita ja kirjaimia ilman mallia
Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
Ennen kirjoittamisen opettamista lapsella tulisi olla:
• Kehittyneet käden pienet lihakset
• Kyky pidellä ruokailuvälineitä tai kirjoitusvälineitä
• Kyky piirtää sulavasti peruskuvioita, kuten viivoja ja
ympyröitä
• Kyky havainnoida kirjaimia, tunnistaa muotoja, huomioida
samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, päätellä tarvittavat
liikkeet kuvioin muodostamiseen sekä taito antaa tarkka,
verbaalinen kuvaus nähdyn perusteella
• Orientoituminen kirjoitettuun kieleen, johon kuuluvat
kirjainten ja sanojen visuaalinen analysointi, sekä oikean ja
vasemman erottelu
Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
Video
Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
Kynäotteiden kehittyminen
Primitiiviset kynäotteet. (a) radiaalinen poikittainen
kämmenote, (b) palmaarinen supinaatio-ote, (c) digitaalinen
pronaatio-ote, (d) sivellinote sekä (e) ote ojennetuin sormin.
Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
Kynäotteiden kehittyminen
Siirtymävaiheen kynäotteet. (f) ristikkäispeukalo-ote,
(g) staattinen kolmisormiote sekä (h) nelisormiote
Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
Kynäotteiden kehittyminen
Kypsät kynäotteet. Vasemmalta oikealle: dynaaminen kolmisormiote,
lateraalinen kolmisormiote, dynaaminen nelisormiote, lateraalinen
nelisormiote sekä mukautettu kolmisormiote
Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
Sujuva kirjoittaminen
•
•
Kätisyys vakiintunut
Lapsi pystyy asettamaan kynän oikeaan asentoon kädessä
Æ esineen manipulointi
• Kirjoittaessa lapsen keskivartalon hallinta pitää olla hyvä, jotta
sormet ja ranne voivat tehdä eriytyneitä liikkeitä
Æ asentokontrolli
• Kynän liikkeen eriytyneisyys, sopivuus ja oikea-aikaisuus
Æ hienomotorinen kontrolli
• Kirjoittaessa motorisen ohjailun keskeisiä prosesseja ovat
kirjoitustapahtuman ideointi, motorinen suunnittelu ja toteutus
• Huomioitavia asioita ovat myös lapsen tarkkaavaisuus, muisti ja
kielelliset taidot
• Ergonomia ja työskentelyolosuhteet
Kirjoittamisen vaikeudet
Voiman käyttö (Asento- ja liiketunto)
• Liiallinen voimankäyttö Æ sujuvuus ja kestävyys
– Lyijytäytekynä Æ antaa välittömän palautteen liiallisesta
voiman käytöstä kun terä katkeaa
– Ratojen seuraaminen kädellä (autolla, pensselillä, kynällä)
Æ käden hallinta ja rentous
– Käden rentouttaminen
• Liian vähäinen voima Æ kynän hallinta epävakaata ja
hataraa, kynän jälki on liian himmeää
– Tunnusteluleikkejä näkö pois suljettuna
– Pehmeälyijyinen kynä Æ jälki tummempaa
Kirjoittamisen vaikeudet
Nopeus ja sujuvuus
• Kirjoittamisen sujuvuuteen vaikuttaa esim. visuomotoriikka,
käden liikkeiden eriytyminen
– Maalaaminen ja piirtäminen erilaisilla kynillä ja pensseleillä
pystysuoralle tai kaltevalle tasolle, pisteestä pisteeseen –
tehtäviä, labyrintti –tehtäviä, piirrä kuva valmiiksi –tehtäviä
yms., pyykkipojat, suihkepullot, hyrrät, sormi-, taputus- ja
kosketusleikit
Kirjoittamisen vaikeudet
Visuomotorinen integraatio (silmä-käsi yhteistyö)
• Vaikeudet näkyvät laajasti kirjoittamisessa: kirjainten
muodostamisessa, kirjain- ja sanaväleissä, viivalla
pysymisessä ja tekstin kopioinnissa
– Maila- ja pallopelit, puuhakirjojen tehtäviä esim. piilotetut
kuvat, mikä ei kuulu joukkoon, etsi virheet, palapelit, mallista
rakentelut (esim. pikkulegoilla)
Kirjoittamisen vaikeudet
Motorinen suunnittelu
• Vaikeudet kirjoittamisessa voivat näkyä siten, että viivat
menevät pitkiksi, mallista kopiointi on vaikeaa, vaikka lapsi
hahmottaa näkemänsä
– Rytmileikkejä ja hyppelyleikkejä,
– Kuvioiden jäljentämistä apupisteisiin, ornamenttikuvioiden
piirtämistä, uralaudat kirjaimista
– Kädestä pitäen ohjausta
Kirjoittamisen vaikeudet
Kätisyyden vakiintuminen
• Kätisyyden vakiintumattomuus yleensä hidastaa
hienomotorisissa toiminnoissa tarvittavien taitojen
kehittymistä.
– Annetaan työväline keskilinjaan ja seurataan kummalla
kädellä lapsi yleensä aloittaa toiminnan ja ohjataan tekemään
toiminnat sillä.
– Kehon keskilinjan ylitystä vaativat toiminnot: mailapelit,
erilaisten työkalujen käyttäminen, isolle paperille piirtäminen,
helmipujottelut, ompeleminen, kierrä auki ja kiinni –leikit
purkeilla ja muttereilla
Æ toiminnat, missä molemmilla käsillä on eri tehtävät
Kirjoittamisen vaikeudet
Kynäotteiden ohjaus
• Jos lapsella on kypsymätön kynäote, pyritään ohjaamaan
otetta sormenpääotteeksi
• Apuvälineitä: Eri vahvuiset kolmiokynät, muotoiltu
kolmiokynä, kynätuet, kynäotteen ohjaimet, painotuotteet
• Hankintapaikkoja: Oppien.fi, Early learning –verkkokauppa,
Tevella, Krutsin
Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen
• Keskeistä kynäotteen ja hienomotoriikan tukemisessa ovat
sellaiset toiminnat, jotka vaativat pinsettiotteen käyttöä
• Kaikenlainen käsillä tekeminen tukee hienomotoriikan ja
kirjoittamisen kehittymistä
Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen
• Sormi-, taputus- ja kosketteluleikit
• Piirtämistä sormella/koko kädellä esim. hiekkaan,
partavaahtoon
• Esineiden piilotusta hiekkaan, makaroniin, riisiin
• Poiminta- ja lajitteluleikit
• Rakentelupalikat ja –sarjat
• Työkalujen/-välineiden käyttö: vasarat, meisselit, haarukka
ja veitsi
• Muovailu, leipominen
• Ompelukuvat
Kirjallisuutta
•
•
•
•
•
Kranowits, C.S. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation
häiriö lapsen arkielämässä. Ps-kustannus 2008.
Ayres, A.J. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation
häiriö ja terapia. PS-kustannus 2008.
Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rintala,
Ahonen, Cantell, Nissinen (toim.) PS-kustannus 2005.
Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien
kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten
toimintaterapiaan. Opinnäytetyö, Stadia 2008.
Konstikas kirjoittaminen ja kirjoittamisen konstit – 1. ja 2. luokan
oppilaiden kirjoittamisen kehitys, vaikeudet ja tukeminen
toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyö, Stadia 2006.