Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa
Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa 13.10.2011 Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti Lapsen motorinen kehitys etenee • • • • • kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen karkeamotoriikasta hienomotoriikkaan se on aina toiminnallista muutosta kehityy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin sekä proksimodistaalisesti eli kehon keskustasta ääreisosiin. Motoriset perustaidot voidaan luokitella: • Tasapainotaitoihin • liikkumistaitoihin • ja käsittelytaitoihin Aistit • Aivot jäsentävät sinne tulevat aistimukset -> jotta liikkuminen, oppiminen ja muu käyttäytyminen olisi mahdollista • Aistimukset ovat aivojen ravintoa • Ilman sensoriikkaa ei ole motoriikkaa Aistit • kaukoaistit (näkö, kuulo, haju) • lähiaistit (tunto ja maku) • kehonaistit (asento, liike, tasapaino) Tuntoaisti • Tuntoaistijärjestelmä+ tasapaino- ja liikeaistijärjestelmä -> visuaalinen (ja auditiivinen) hahmottaminen • Tuntoerottelu kehittyy 8-vuoteen saakka • kokemuksia ympäristöstä kosketuksen kautta -> tietoa omasta kehosta ja suhteestaan ympäristöön -> kehonhahmotus syntyy Proprioseptiikka (”yksilön oma”) • Auttaa liikkumaan • Kehon asennot • Lihakset ja nivelet • edellytys hienomotoriikan kehittymiselle • Heikko proprioseptiikka -> vaikeuksia portaissa / urheilussa -> katseen kontrolli Tasapaino • sijaitsee aivorungossa, ja se saa tietoa korvien tasapainoelimistä, silmistä sekä raajojen ja niskan asentotunnosta. • Korvien tasapainoelimistä tuleva informaatio kertoo pään liikkeistä • Tasapainotaidot: lihaksiston, näköaistin ja tasapainoaistin yhteistyö • 12-vuoden iässä vestibulaarijärjestelmä eli tasapainojärjestelmä sisäkorvassa on aikuisen tasolla. Koordinaatio • useiden lihasten hyvin ajoitettua ja tasapainoista/ joustavaa liikettä • ajan, tilan ja voimankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia liikkeitä • Liikerytmitaju, säätelee liikkeiden oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeuden muutoksia Koordinaatio • kahden käden heitto/ kiinniotto • silmien, käsivarren ja sormien yhteistyö -> tarkkuusheitto yhdellä kädellä • silmän lihasten yhteistyö -> lukeminen • silmän ja käden yhteistyö -> maidon kaataminen lasiin Praksia • täysin uudenlaisen toiminnan suorittaminen • kyky miten käyttää käsiään ja kehoaan taitoa vaativissa toiminnoissa • aikaisemmat kokemukset (somatosensorinen hahmottaminen) ympäristön hahmottaminen • usean aistin yhteistyö • Keskittyminen • Äly • idea + motorinen suunnitelma => tuotos Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • Aistijärjestelmän eri osat ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen perustan aivojen ja kehon toiminnalle. • Isojen aivojen kehitys ja toiminta perustuu aistimuksille. • Sensomotoriikka on aistihavaintojen ja kehon toimintojen yhteispeliä. Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • Lapsi kehittyy aistimustensa avulla • pieni lapsi: suu ja huulet -> kädet, jalat • Aivojen tehtävänä on ottaa vastaan ja tulkita sekä muodostaa niistä havaintoja. • Aivot tarvitsevat kehittyäkseen aistiimpulsseja, joiden vastaanottamiseen tarvitaan toimiva hermojärjestelmä. Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • Vastasyntynyt Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 3-4 kk - Symmetria- keskilinja - Pään hallinta - Silmät, kolmiulotteisuus - Vartalon ojennus lisääntyy, tukeutuminen kyynärvarsiin - Kädet ja jalat ”koskettelu” Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 5-6-7 kk - Vatsamakuulla ojennus ,vartalon ja raajojen ojennusliikkeet - Painonsiirrot, kurkottelu, tukeutuminen, tarttuminen - Navan ympäri pyöriminen - Liikemallien yhdistelmät ; leikkii kyljellään - Silmien eriytyminen pään liikkeistä Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • Vatsamakuun merkitys: - kehon ojentautuminen ja työskentely painovoimaa vastaan - tasapainoaistin toiminta -lihasjänteys -Silmien liikkeiden hallinta -Kehonpuolien välinen koordinaatio -Näköhahmottaminen - tukeutuminen ja hienomotoristen taitojen kehittyminen Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • - 8-9 kk Liikkuminen monipuolistuu Istuminen Konttaaminen Siirtymiset ja variaatiot Käsillä tutkiminen, tunnustelu, käsittely Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 8-9 kk - Sormien eriytyneet liikkeet , pinsettiote, etusormella osoittelu - Katselee esineitä kauan - Erot yksilöiden motoristen taitojen välillä on suuret ( jäntevä <-> matala lihasjänteys) Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • - 10-12 kk konttaaminen, polvin kävely, karhunkäynti Pystyyn nouseminen ja liikkuminen Sivuttain tukea pitkin Irrottaminen edelleen karkeaa, ranteen erityttäminen (vilkutus) - Lapsi toimii kykyjensä äärirajoilla ->perhe Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • - 1-2 vuotias Itsenäinen kävely Liikkeelle lähtö, pysähdys, suunnanvaihto Alas laskeutuminen ja seisomaan nouseminen ilman käsiä, leikkii kyykyssä - Lapsi kaatuilee - Kiipeilee - Pallon potkaisu-> tasapaino Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 1-2 vuotias - Poimii esineen lattialta - Nousee varpaille - Hyppäämisen ensiyritykset, rytmistä hytkytystä - kehonsa osat - kehonhahmotus – näön apu liikkumisessa vähenee ( proprioseptiikka) Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • - 1-2 vuotias Kantaminen, vetäminen, työntäminen tutkii ympäristöään kehollaan Tutkii esineitä (sisäkkäin, päällekkäin) -> hienomotoriikka, hahmottaminen - Osallistuu sekä auttaa pukemisessa ja riisumissa ( kehonhahmotus ja motorinen suunnittelu) Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • - 3 -4 vuotias liikunta kiinnostaa Tasapainoiluleikit Varpailla/ kantapäillä kävelyt Laululeikit (rytmi) Osa ottaa keinussa vauhtia Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 3 -4 vuotias • 3-7-v aivot herkimmillään oppimaan motorisia taitoja - Hyppää rapulta, tasajalkahyppy - Monipuolisemmat esineleikit - Hallinta ja osaaminen kehittyy - Pallon kiinniottaminen Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 5-6 v - tasapaino ja sarjoittaminen -> kiipeilyt, temppuradat ( motorinen suunnittelu) - itseohjautuva ja kekseliäs - Leikissä juoni - Pyörällä ajaminen, hiihto, luistelu - yhdellä jalalla hyppiminen, ruutuhyppelyt jne. - kuperkeikka Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä • 5-6 v - Pallo pienenee - Mailan/ välineiden käyttö - Vaihtohyppely eteen taakse Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet • 7 vuotias - Sensomotorisen perusvalmiudet on kypsyneet niin , että lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen -> liikuntalajit - Lihasvoima lisääntyy ja kehonhallinta paranee - Säännöt, ryhmässä toimiminen Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - paikallaan olo Tarkkaavuus Osaa toimia ryhmässä Kädenkäyttö Rauhoittuminen ja rentoutuminen • Rentoutuneena ja levänneenä lapsen on helpompi suunnata mielenkiintonsa uuteen tekemiseen. Motoristen perustaitojen pulmista ja arvioinnista - Kömpelö/ matala lihasjänteys/ nivelten pehmeys -> kuluu paljon energiaa toimintaan - Liikkuvainen/vilkas lapsi, jolla ongelmaa tasapainon hallinnassa ja hitaissa, harmonisissa liikkeissä, hienomotoriikassa - Dyspraksia , istuu tuolin viereen, motorisessa suunnittelussa ongelmia Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi • kannettavat, työnnettävät ja vedettävät lelut tukevat kehon symmetriaa, käsien tuomista keskilinjaan ja käsiin tukeutumista -> käsi-käsi-yhteistyön kehittyminen Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi • Painat taakat, vetäminen ja työntäminen aktivoivat lihaksia ja niveliä ja antavat näin syvätuntokokemuksia -> mitkä kehittävät kehonhahmottamista ja vahvistavat kahden käden yhteistoimintaa. Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi • Vastus jäsentää näitä aistimuksia ja luovat näin hyvää perustaa liikkeiden ja tasapainon hallinnalle sekä koordinaatiolle • Syvätunnon avulla liikkuminen ja toimiminen katsomatta jalkoihin ja käsiin. Rekki /renkaat keinuminen/roikkuminen • keinuliike on rauhoittavaa tai • aktivoivaa ja vireyttä nostavaa • Itsenäinen keinuminen Puolapuut (+penkki), puomit kiipeäminen, liukuminen • Laskeminen kaltevalla alustalla -> ennakointi-, havainnointi- ja ohjailukykyä. • tasapainoaistimuksia • kaikki kehon perusliikemallit: ojennus, koukistus, vartalon kierrot jne. • ideointi ja ongelmanratkaisukyky • edellyttää rakennelman ja tilan hahmottamista sekä liikunnallista suunnittelukykyä, ennakointitaitoa Hypyt trampoliini, iso jumppapallo ja kengurupallo • tasapaino- ja liikehallintaharjoitus sekä syvätuntokokemus • edellyttää koko vartalon lihasten ja pään hallintaa • ponnistaminen ja hallittu alastulo • Kahdella jalalla -> yhdellä jalalla Palloleikit • Perustaidot 2-3-v • Reagointikyky, tasapaino • kahden käden yhteistoiminta, voiman säätely, kehon keskilinjan ylittäminen, kehonpuolien välinen yhteistyö, vartalon rotaatio ja tilan hahmottaminen • tulee olla riittävä kehon, liikkeiden ja havaitsemisen hallinnan valmius. Palloleikit • Kehon keskilinjan ylittämistä sisältävä toiminta edesauttaa lapsen kätisyyden vakiintumista ja kynätyöskentelyvalmiuksia. • lisäksi tarvitaan tilan hahmottamista, nopeaa reaktiovalmiutta, suuntaamista ja kohdentamista Naru / köysi • Syvätuntoaistimukset -> kehonhahmottaminen • kiipeäminen, köydenveto ja narun avulla painavien taakkojen vetäminen • Naruhyppely ja narueste-korkeushyppely -> molempien puolien toiminta, ponnistaminen, rytmisyys, ajoittaminen, sarjallisuus. • rytmiset liikesarjat -> valmentavat lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen Liikuntavälineiden merkitys • tärkeitä esine- ja toimintaleikkivaiheessa oleville lapsille • ilo, elämykset, vaihtelu, onnistumisen kokemukset • vapautumisen, arkuuden voittaminen • luovuus , mielikuvitus • aistien ja lihasten yhteistoiminta • käsi-silmä/jalka koordinaatio Liikuntavälineiden merkitys • • • • • • tilan ja suuntien ymmärtäminen Keskittyminen Voimankäyttö Jaksaminen liikesuorituksissa Pari- ja ryhmätyöskentely apuna kestävyyden ja kunnon kohentamisessa Hienomotoriikka • Hienomotorisiin taitoihin kuuluu erilaisia toimintoja: Kurkottaminen Tarttuminen Piteleminen Tahdonalainen irrottaminen Kaksikätiset toiminnot Käden manipulaatio eli käsittelytaidot Käden taitojen kehittyminen • Kehitys etenee massaliikkeistä spesifisiin käden toimintoihin. Ensin täytyy hallita tarttuminen koko kädellä ja kehityksen edetessä pystyä eriyttämään sormet ja tarttumaan tarkemmalla otteella. • Proksimodistaalinen kehitys: Kehon keskilinjassa pitää olla riittävästi hallintaa, jotta pystyy eriyttämään käden ja sormien liikkeitä. • Lumipallo-kierre; Jos käden taidot ovat lapselle vaikeita, lapsi ei halua niitä tehdä, minkä vuoksi taidot eivät pääse kehittymään. Käden taitojen kehittyminen • • • • • Käden eheys Asentomekanismit Sopiva määrä voimaa Visuaaliset taidot, visuaalinen havaitseminen Somatosensorinen toimintakyky eli tunto- ja asentoaistimusten hahmottaminen • Taktiilinen erottelukyky • Sosiaaliset- ja kulttuuriset tekijät Käden taitojen kehittyminen 5-vuotias • osaa kiinnittää vetoketjun ja isot napit • käyttää veistä esim. leivän voiteluun • ottaa kiinni pienen pallon käsillä ja heittää yhdellä kädellä palloa • kätisyys vakiintunut • rakentelee taitavasti palikoilla ja legoilla • pujottelee pieniä helmiä nauhaan • leikkaa saksilla ympyrän • kypsä kynäote • kopioi ristin, neliön ja viivoja • osaa joitakin kirjaimia ja numeroita • hallitsee oman nimen kirjoittamisen Käden taitojen kehittyminen 6-vuotias • sitoo kengännauhat • käyttää ruokailuvälineitä esim. pilkkomiseen • käyttää yksinkertaisia työkaluja, kuten meisseliä • leikkaa saksilla monimutkaisempia kuvia ja tarkemmin • osaa kirjoittaa numeroita ja kirjaimia ilman mallia Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Ennen kirjoittamisen opettamista lapsella tulisi olla: • Kehittyneet käden pienet lihakset • Kyky pidellä ruokailuvälineitä tai kirjoitusvälineitä • Kyky piirtää sulavasti peruskuvioita, kuten viivoja ja ympyröitä • Kyky havainnoida kirjaimia, tunnistaa muotoja, huomioida samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, päätellä tarvittavat liikkeet kuvioin muodostamiseen sekä taito antaa tarkka, verbaalinen kuvaus nähdyn perusteella • Orientoituminen kirjoitettuun kieleen, johon kuuluvat kirjainten ja sanojen visuaalinen analysointi, sekä oikean ja vasemman erottelu Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Video Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Primitiiviset kynäotteet. (a) radiaalinen poikittainen kämmenote, (b) palmaarinen supinaatio-ote, (c) digitaalinen pronaatio-ote, (d) sivellinote sekä (e) ote ojennetuin sormin. Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Siirtymävaiheen kynäotteet. (f) ristikkäispeukalo-ote, (g) staattinen kolmisormiote sekä (h) nelisormiote Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Kypsät kynäotteet. Vasemmalta oikealle: dynaaminen kolmisormiote, lateraalinen kolmisormiote, dynaaminen nelisormiote, lateraalinen nelisormiote sekä mukautettu kolmisormiote Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Sujuva kirjoittaminen • • Kätisyys vakiintunut Lapsi pystyy asettamaan kynän oikeaan asentoon kädessä Æ esineen manipulointi • Kirjoittaessa lapsen keskivartalon hallinta pitää olla hyvä, jotta sormet ja ranne voivat tehdä eriytyneitä liikkeitä Æ asentokontrolli • Kynän liikkeen eriytyneisyys, sopivuus ja oikea-aikaisuus Æ hienomotorinen kontrolli • Kirjoittaessa motorisen ohjailun keskeisiä prosesseja ovat kirjoitustapahtuman ideointi, motorinen suunnittelu ja toteutus • Huomioitavia asioita ovat myös lapsen tarkkaavaisuus, muisti ja kielelliset taidot • Ergonomia ja työskentelyolosuhteet Kirjoittamisen vaikeudet Voiman käyttö (Asento- ja liiketunto) • Liiallinen voimankäyttö Æ sujuvuus ja kestävyys – Lyijytäytekynä Æ antaa välittömän palautteen liiallisesta voiman käytöstä kun terä katkeaa – Ratojen seuraaminen kädellä (autolla, pensselillä, kynällä) Æ käden hallinta ja rentous – Käden rentouttaminen • Liian vähäinen voima Æ kynän hallinta epävakaata ja hataraa, kynän jälki on liian himmeää – Tunnusteluleikkejä näkö pois suljettuna – Pehmeälyijyinen kynä Æ jälki tummempaa Kirjoittamisen vaikeudet Nopeus ja sujuvuus • Kirjoittamisen sujuvuuteen vaikuttaa esim. visuomotoriikka, käden liikkeiden eriytyminen – Maalaaminen ja piirtäminen erilaisilla kynillä ja pensseleillä pystysuoralle tai kaltevalle tasolle, pisteestä pisteeseen – tehtäviä, labyrintti –tehtäviä, piirrä kuva valmiiksi –tehtäviä yms., pyykkipojat, suihkepullot, hyrrät, sormi-, taputus- ja kosketusleikit Kirjoittamisen vaikeudet Visuomotorinen integraatio (silmä-käsi yhteistyö) • Vaikeudet näkyvät laajasti kirjoittamisessa: kirjainten muodostamisessa, kirjain- ja sanaväleissä, viivalla pysymisessä ja tekstin kopioinnissa – Maila- ja pallopelit, puuhakirjojen tehtäviä esim. piilotetut kuvat, mikä ei kuulu joukkoon, etsi virheet, palapelit, mallista rakentelut (esim. pikkulegoilla) Kirjoittamisen vaikeudet Motorinen suunnittelu • Vaikeudet kirjoittamisessa voivat näkyä siten, että viivat menevät pitkiksi, mallista kopiointi on vaikeaa, vaikka lapsi hahmottaa näkemänsä – Rytmileikkejä ja hyppelyleikkejä, – Kuvioiden jäljentämistä apupisteisiin, ornamenttikuvioiden piirtämistä, uralaudat kirjaimista – Kädestä pitäen ohjausta Kirjoittamisen vaikeudet Kätisyyden vakiintuminen • Kätisyyden vakiintumattomuus yleensä hidastaa hienomotorisissa toiminnoissa tarvittavien taitojen kehittymistä. – Annetaan työväline keskilinjaan ja seurataan kummalla kädellä lapsi yleensä aloittaa toiminnan ja ohjataan tekemään toiminnat sillä. – Kehon keskilinjan ylitystä vaativat toiminnot: mailapelit, erilaisten työkalujen käyttäminen, isolle paperille piirtäminen, helmipujottelut, ompeleminen, kierrä auki ja kiinni –leikit purkeilla ja muttereilla Æ toiminnat, missä molemmilla käsillä on eri tehtävät Kirjoittamisen vaikeudet Kynäotteiden ohjaus • Jos lapsella on kypsymätön kynäote, pyritään ohjaamaan otetta sormenpääotteeksi • Apuvälineitä: Eri vahvuiset kolmiokynät, muotoiltu kolmiokynä, kynätuet, kynäotteen ohjaimet, painotuotteet • Hankintapaikkoja: Oppien.fi, Early learning –verkkokauppa, Tevella, Krutsin Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen • Keskeistä kynäotteen ja hienomotoriikan tukemisessa ovat sellaiset toiminnat, jotka vaativat pinsettiotteen käyttöä • Kaikenlainen käsillä tekeminen tukee hienomotoriikan ja kirjoittamisen kehittymistä Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen • Sormi-, taputus- ja kosketteluleikit • Piirtämistä sormella/koko kädellä esim. hiekkaan, partavaahtoon • Esineiden piilotusta hiekkaan, makaroniin, riisiin • Poiminta- ja lajitteluleikit • Rakentelupalikat ja –sarjat • Työkalujen/-välineiden käyttö: vasarat, meisselit, haarukka ja veitsi • Muovailu, leipominen • Ompelukuvat Kirjallisuutta • • • • • Kranowits, C.S. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Ps-kustannus 2008. Ayres, A.J. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. PS-kustannus 2008. Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rintala, Ahonen, Cantell, Nissinen (toim.) PS-kustannus 2005. Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan. Opinnäytetyö, Stadia 2008. Konstikas kirjoittaminen ja kirjoittamisen konstit – 1. ja 2. luokan oppilaiden kirjoittamisen kehitys, vaikeudet ja tukeminen toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyö, Stadia 2006.
© Copyright 2024