Kielen kehityksen tukeminen

Kielen kehitys
• sosiaalinen tausta vaikuttaa kielen kehitykseen
=käytetty puhetapa
• satujen lukeminen, keskustelu lapsen kanssa 
kielellinen taso
• konkreettiset asiat
• tunteet
• ihmissuhteet
• kieli = ajattelun väline
• esim. suoriutuminen koulussa, abstrakti ajattelu
• ei pelkästään kieli, myös tunteet ja motivaatio
vaikuttavat ajattelutoimintoihin!
Kielen kehityksen tukeminen arkipäivän
toimintatilanteissa
• Puhu lapsen kanssa
• ruokailu, nukkumaanmeno, pukeminen jne.
• Vastaa lapsen kysymyksiin ja rohkaise puhumaan
• antamasi vastaukset muodostavat perustan tiedoille, joiden
varassa lapsi jäsentää ympäristöään; malli siitä, mihin kieltä
voidaan käyttää
• Kerro lapselle, miltä havaitsemanne asiat näyttävät,
miten toimivat, mihin voidaan käyttää
• älä pelkästään nimeä; anna lapselle tilaa kysyä ja kertoa
• Perustele, miksi toimit tietyllä tavalla; lapsi ymmärtää
selityksesi aikaisemmin kuin luuletkaan
• Huomioi lapsen tekemät keskustelualoitteet
• Ohjaa ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia (tärkeää
kuvailevan kielenkäytön lisäksi)
• kuvaile ajatuksiasi ja tunteitasi myös itse  lapsi oppii mallista
• Osallistu lapsen leikkeihin
• monipuolisessa leikissä harjoitellaan kielenkäyttöä
• Auta lasta jäsentämään ympäristöään.
• säännöllinen rytmi  turvallisuus  helpompi kohdata uusia
tilanteita & toimia niissä
• Ilmapiiri – lämmin kasvuympäristö, turvalliset kiinteät
ihmissuhteet tukevat myös kielen kehitystä
Hyvä kysymys – ilo ja ihmettely
• ”miksi”
• ”minkä vuoksi”
• ”kuinka niin ”
• ”aivan oikein” (rohkaisee lasta jatkamaan)
• ”ja sitten…”
• ”kerropa edelleen”
• mitä muita: mitä olit siitä mieltä? mikäs sinua siinä
mietityttää? miltä (se) sinusta tuntui/tuntuu? Kerro, mitä
sinun mielestäsi tapahtui? Mitä olisi voinut tehdä
toisin/toisella tavalla?
Lastenkirja virikkeenä
• asennoituminen lukemiseen ja luettavan valintaan
•
•
•
•
muotoutuu lapsuuden lähiympäristön kokemuksista 
lukemisen mallit!
satu auttaa ymmärtämään maailmaa
toden ja sadun ero
”paha saa palkkansa!”
Mitä kaikkea lastenkirjan pohjalta voi tehdä?
Mitä kaikkea lastenkirjan pohjalta voi
tehdä?
• henkilöt ja tapahtumat voi
• piirtää
• maalata
• muovailla
• leipoa
• askarrella
• rakentaa pahvilaatikoista
• … keksi itse lisää!
• Henkilöistä ja tapahtumista voi
• kertoa
• keksiä näytelmän
• rakentaa nukketeatteriesityksen
• sepittää uutisen
• laatia kuvasarjan tai sarjakuvan
• voit itse jatkaa satua tai kertomusta
• voit sepittää uuden kirjan voit muuttaa kertomuksen
runoksi tai runon kertomukseksi
• …mitä muuta vielä keksit?
Kuvan katsominen
• itse aktiivisesti toimien
• tarkkailemalla
• tulkitsemalla (kielellisiä symboleja)
•  tulkinta tapahtuu kokemuksista käsin  virheelliset
tulkinnat!
• tapahtumasarjan tai tilanteen kuvittaminen edistää
yhteyksien tajuamista, voi pohjustaa tiedon jäsentymistä
(satujen lukeminen?)
Kielen kehityksen pulmista
• Motorinen kehitys ja kieli kulkevat käsi kädessä
• Perinnöllinen riski puheongelmiin + hidas motorinen
kehitys  mahd. oppii hitaasti lukemaan
• Ei perinnöllistä riskiä + hidas motorinen kehitys  voi
kuroa kehityksen välimatkan kiinni ennen koulun alkua
• Motoriikasta, riimittelystä, rytmistä, sormileikeistä hyötyä
oppimisessa  viereiset aivoalueet
• Monipuolinen, tavallinen arkiliikunta
Kielen kehitys
Kehitysvaihe
Kognitio
Kieli
Vauvaikä
Tapahtumamallit
Rutiininomaisten
tapahtumaseurantojen mallit
Ääntely, ensimmäiset
sanat
Leikki-ikä
Jäljittelymallit
Tapahtumaketjujen
hahmottaminen sanoin
Pelit, leikit, laulut, sosiaaliset
rituaalit
Vuorovaikutus,
Kieliopin kehitys,
kulttuuristen mallien
jäljittely
Varhainen
kouluikä
Tarinalliset mallit
Tarinallinen ajattelu,
omaelämäkerrallinen
muistaminen, kulttuurinen
oppiminen
Tarinat, lukemisen ja
kirjoittamisen
aloittaminen,
matematiikka, luokittelu
Teini-ikä
Loogiset abstraktiot, logiikan ja
Teoreettiset mallit matematiikan järjestelmät,
ulkoisten apuvälineiden
käyttäminen, ”tieteellisen” tiedon
omaksuminen
Loogiset abstraktiot,
argumentit, ”tieteellinen ”
lukeminen ja
kirjoittaminen,
asiantuntijan kieli
Symbolifunktio
• lapsi osaa yhdistää tutun esineen ja sanan
• kun lapsi ymmärtää sanojen merkitsevän jotakin alkaa
ensimmäinen kyselykausi
• 2 v Mitä
 sanavarasto
• 2. kyselykausi
• 4 v Miksi  merkitykset, syy-seuraussuhteet
Kielen kehityksen pulmista
• Motorinen kehitys ja kieli kulkevat käsi kädessä
• Perinnöllinen riski puheongelmiin + hidas motorinen
kehitys  mahd. oppii hitaasti lukemaan
• Ei perinnöllistä riskiä + hidas motorinen kehitys  voi
kuroa kehityksen välimatkan kiinni ennen koulun alkua
• Motoriikasta, riimittelystä, rytmistä, sormileikeistä hyötyä
oppimisessa  viereiset aivoalueet
• Monipuolinen, tavallinen arkiliikunta
Kielen kehityksen häiriöt
• Viivästynyt kielen kehitys
• Kehitys kauttaaltaan jäljessä ikäryhmän yleisestä
tasosta
• lapsi omaksuu kieltä normaalia hitaammin
• kielen hallinta on kapea-alaista
• Lapsen oletetaan saavan kiinni ikäryhmänsä jossain
vaiheessa
• Poikkeava kielen kehitys
• Kielen kehityksen erityisvaikeus, esim. dysfasia
• lapsen kieli ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän
kielellistä suoritusta
• Suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä
Kielellisen kehityksen arviointi
• Suhteessa ikään
• Ikäkaudelle tyypillinen taitotaso
• Aktivointi, virikkeet
• Vain harvat kielen kehityksen osa-alueet kehittyvät tasaisesti
lapsen iän suhteen
• Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen
• Tarkastellaan lasta kokonaisuutena
• Kielen osa-alueet kehittyvät omia tahtejaan, yhteydessä toisiinsa
(vuorotahtiin…)
Kielen kehityksen häiriöiden toteaminen
• Todetaan useimmiten oppimisvaikeuksien yhteydessä
• Epäselvä puhe
• Puheen tuottaminen vaikeaa
• Lapsi ei löydä haluamiaan sanoja
• Lapsi on epävarma
• Viivästynyt tai poikkeava puheen kehitys
Kielen kehityksen häiriöt
• Kyvyttömyys
• tehokkaaseen kielelliseen kommunikaatioon
• kielen käyttöön oppimisvälineenä
• Yhteys koulumenestykseen, sosiaalisiin sekä
emotionaalisiin ongelmiin
• Yleisiä häiriöitä; 10% esikouluikäisistä
• Rajanveto-ongelma: kehityksen yksilöllisyys
• Kielellisen kehityksen arviointi
• Suhteessa ikään
• Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen
Kielen kehityksen häiriöt
• Kehitykselliset häiriöt – kasvuympäristöön liittyvät häiriöt
• kuullun havainnointi
• Vajavuus, esim. kuulovamma
• kognitiiviseen prosessointi
• Älyllinen kehitys, kuullun ymmärtäminen, tulkinta
• kielen tuottamiseen
• Motorisen kehityksen hitaus; puheen tuottamiseen liittyvien elinten
rakenteellinen poikkeavuus
• Puutteellinen kieli  mielikuvat, skeemat, jää
puutteellisiksi  vaikeus hahmottaa ja jäsentää
kokonaisuuksia, orientoitua uusiin tilanteisiin,
muodostaa mielipiteitä ja eläytyä toisen
kokemuksiin
• Oikeanlainen ympäristö auttaa sisäistämään
tietoa
• mahdollisuus perusteellisesti paneutua
yksittäiseen asiaan kokeilun, havaintojen teon,
kokemusten kuvaamisen ja monipuolisen
ilmaisun kautta
Kielihäiriöiden kuntoutus
• Herkkyyskaudet!
• Viivästynyt kielenkehitys kuntoutumisennuste hyvä
• Puheterapiat, vanhempien ohjaus
• Tärkeää, että lasta rohkaistaan käyttämään kieltä!
• Kaikki puhe tulee hyväksyä; hyvä malli; kieltä, itsetuntoa,
ajattelua ja motoriikkaa kehittävä toiminta; myönteinen ja
kannustava ilmapiirissä.
Kielihäiriöiden kuntoutus
• Draama, roolihahmot, pantomiimi – tunneilmaisu
• Lasta autettava jäsentämään tilanteita ja ilmaisemaan
itseään
• Sanoin sekä muulla tavoin: kuvaamalla, viittoen, ilmein, elein,
liikkein, ja kuvin selventäen
Ohjeita kielihäiriöisen lapsen kanssa
työskentelyyn
• Käytä lapselle puhuessa sellaisia sanoja ja
ilmaisuja, joita myös kielihäiriöinen voi ymmärtää.
• Puhu selkeästi, äläkä liian nopeasti.
• Odota lapsen vastausta riittävän kauan.
• Esitä sellaisia kysymyksiä, että lapsi voi niihin
vastata.
• Ilmaise selkeästi pyynnöt ja kehotukset.
• Älä anna monta ohjetta yhtä aikaa.
• Käytä tarpeen mukaan kuvaavaa elekieltä ja
konkreettista havaintomateriaalia puheen rinnalla.
• Pyri ylläpitämään yksilöllistä kontaktia lapseen
Esimerkki oireiden mukaisesta
luokituksesta
Esimerkki etiologian mukaisesta
luokituksesta
Artikulaatiohäiriöt (dyslaliat)
Keskushermostolliset syyt (perinnölliset
sairaudet, raskaudenaikaiset tai
Viivästynyt puheen- ja kielenkehitys varhaiskehitykseen ajoittuvat
Kielenkehityksen erityisvaikeus
keskushermostolliset toimintahäiriöt ja
(dysfasia)
vauriot)
Puheen sujuvuuden häiriöt
(änkytys, sokellus)
Nasaliteetin häiriöt
Fonaatio- eli äänihäiriöt
Puhumattomuus (mutismi,
autismi)
Kieliopillisen kehityksen häiriöt
(dysgrammatismi)
Luku- ja kirjoitushäiriöt
Hankitut kieli- ja puhehäiriöt
(traumaattiset syyt, aivokasvaimet)
Elimelliset sairaudet (esimerkiksi
astma, infektiot, aineenvaihdunnan
häiriöt)
Perifeeriset syyt (aistifysiologiset
vajavuudet)
Psyykkiset syyt
Sosioemotionaaliset syyt (tunneelämän häiriöt, ympäristödeprivaatio)
Yksilöllinen kehitysrytmin hitaus
Suositeltavaa luettavaa
• Pöyhtäri Mari & Vuontisjärvi Riikka: OPPIMISVAIKEUDET
•
•
•
•
JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ (netistä)
Ahonen Timo, Siiskonen Tiina, Aro Tuija (toim.)
SANAT SEKAISIN? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus
kouluiässä. Opetus 2000
http://papunet.net/selko/
http://papunet.net/selkokeskus/
Googleta ”kielelliset häiriöt”, kielen kehitys