Kielen kehitys • sosiaalinen tausta vaikuttaa kielen kehitykseen =käytetty puhetapa • satujen lukeminen, keskustelu lapsen kanssa kielellinen taso • konkreettiset asiat • tunteet • ihmissuhteet • kieli = ajattelun väline • esim. suoriutuminen koulussa, abstrakti ajattelu • ei pelkästään kieli, myös tunteet ja motivaatio vaikuttavat ajattelutoimintoihin! Kielen kehityksen tukeminen arkipäivän toimintatilanteissa • Puhu lapsen kanssa • ruokailu, nukkumaanmeno, pukeminen jne. • Vastaa lapsen kysymyksiin ja rohkaise puhumaan • antamasi vastaukset muodostavat perustan tiedoille, joiden varassa lapsi jäsentää ympäristöään; malli siitä, mihin kieltä voidaan käyttää • Kerro lapselle, miltä havaitsemanne asiat näyttävät, miten toimivat, mihin voidaan käyttää • älä pelkästään nimeä; anna lapselle tilaa kysyä ja kertoa • Perustele, miksi toimit tietyllä tavalla; lapsi ymmärtää selityksesi aikaisemmin kuin luuletkaan • Huomioi lapsen tekemät keskustelualoitteet • Ohjaa ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia (tärkeää kuvailevan kielenkäytön lisäksi) • kuvaile ajatuksiasi ja tunteitasi myös itse lapsi oppii mallista • Osallistu lapsen leikkeihin • monipuolisessa leikissä harjoitellaan kielenkäyttöä • Auta lasta jäsentämään ympäristöään. • säännöllinen rytmi turvallisuus helpompi kohdata uusia tilanteita & toimia niissä • Ilmapiiri – lämmin kasvuympäristö, turvalliset kiinteät ihmissuhteet tukevat myös kielen kehitystä Hyvä kysymys – ilo ja ihmettely • ”miksi” • ”minkä vuoksi” • ”kuinka niin ” • ”aivan oikein” (rohkaisee lasta jatkamaan) • ”ja sitten…” • ”kerropa edelleen” • mitä muita: mitä olit siitä mieltä? mikäs sinua siinä mietityttää? miltä (se) sinusta tuntui/tuntuu? Kerro, mitä sinun mielestäsi tapahtui? Mitä olisi voinut tehdä toisin/toisella tavalla? Lastenkirja virikkeenä • asennoituminen lukemiseen ja luettavan valintaan • • • • muotoutuu lapsuuden lähiympäristön kokemuksista lukemisen mallit! satu auttaa ymmärtämään maailmaa toden ja sadun ero ”paha saa palkkansa!” Mitä kaikkea lastenkirjan pohjalta voi tehdä? Mitä kaikkea lastenkirjan pohjalta voi tehdä? • henkilöt ja tapahtumat voi • piirtää • maalata • muovailla • leipoa • askarrella • rakentaa pahvilaatikoista • … keksi itse lisää! • Henkilöistä ja tapahtumista voi • kertoa • keksiä näytelmän • rakentaa nukketeatteriesityksen • sepittää uutisen • laatia kuvasarjan tai sarjakuvan • voit itse jatkaa satua tai kertomusta • voit sepittää uuden kirjan voit muuttaa kertomuksen runoksi tai runon kertomukseksi • …mitä muuta vielä keksit? Kuvan katsominen • itse aktiivisesti toimien • tarkkailemalla • tulkitsemalla (kielellisiä symboleja) • tulkinta tapahtuu kokemuksista käsin virheelliset tulkinnat! • tapahtumasarjan tai tilanteen kuvittaminen edistää yhteyksien tajuamista, voi pohjustaa tiedon jäsentymistä (satujen lukeminen?) Kielen kehityksen pulmista • Motorinen kehitys ja kieli kulkevat käsi kädessä • Perinnöllinen riski puheongelmiin + hidas motorinen kehitys mahd. oppii hitaasti lukemaan • Ei perinnöllistä riskiä + hidas motorinen kehitys voi kuroa kehityksen välimatkan kiinni ennen koulun alkua • Motoriikasta, riimittelystä, rytmistä, sormileikeistä hyötyä oppimisessa viereiset aivoalueet • Monipuolinen, tavallinen arkiliikunta Kielen kehitys Kehitysvaihe Kognitio Kieli Vauvaikä Tapahtumamallit Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Ääntely, ensimmäiset sanat Leikki-ikä Jäljittelymallit Tapahtumaketjujen hahmottaminen sanoin Pelit, leikit, laulut, sosiaaliset rituaalit Vuorovaikutus, Kieliopin kehitys, kulttuuristen mallien jäljittely Varhainen kouluikä Tarinalliset mallit Tarinallinen ajattelu, omaelämäkerrallinen muistaminen, kulttuurinen oppiminen Tarinat, lukemisen ja kirjoittamisen aloittaminen, matematiikka, luokittelu Teini-ikä Loogiset abstraktiot, logiikan ja Teoreettiset mallit matematiikan järjestelmät, ulkoisten apuvälineiden käyttäminen, ”tieteellisen” tiedon omaksuminen Loogiset abstraktiot, argumentit, ”tieteellinen ” lukeminen ja kirjoittaminen, asiantuntijan kieli Symbolifunktio • lapsi osaa yhdistää tutun esineen ja sanan • kun lapsi ymmärtää sanojen merkitsevän jotakin alkaa ensimmäinen kyselykausi • 2 v Mitä sanavarasto • 2. kyselykausi • 4 v Miksi merkitykset, syy-seuraussuhteet Kielen kehityksen pulmista • Motorinen kehitys ja kieli kulkevat käsi kädessä • Perinnöllinen riski puheongelmiin + hidas motorinen kehitys mahd. oppii hitaasti lukemaan • Ei perinnöllistä riskiä + hidas motorinen kehitys voi kuroa kehityksen välimatkan kiinni ennen koulun alkua • Motoriikasta, riimittelystä, rytmistä, sormileikeistä hyötyä oppimisessa viereiset aivoalueet • Monipuolinen, tavallinen arkiliikunta Kielen kehityksen häiriöt • Viivästynyt kielen kehitys • Kehitys kauttaaltaan jäljessä ikäryhmän yleisestä tasosta • lapsi omaksuu kieltä normaalia hitaammin • kielen hallinta on kapea-alaista • Lapsen oletetaan saavan kiinni ikäryhmänsä jossain vaiheessa • Poikkeava kielen kehitys • Kielen kehityksen erityisvaikeus, esim. dysfasia • lapsen kieli ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän kielellistä suoritusta • Suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä Kielellisen kehityksen arviointi • Suhteessa ikään • Ikäkaudelle tyypillinen taitotaso • Aktivointi, virikkeet • Vain harvat kielen kehityksen osa-alueet kehittyvät tasaisesti lapsen iän suhteen • Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen • Tarkastellaan lasta kokonaisuutena • Kielen osa-alueet kehittyvät omia tahtejaan, yhteydessä toisiinsa (vuorotahtiin…) Kielen kehityksen häiriöiden toteaminen • Todetaan useimmiten oppimisvaikeuksien yhteydessä • Epäselvä puhe • Puheen tuottaminen vaikeaa • Lapsi ei löydä haluamiaan sanoja • Lapsi on epävarma • Viivästynyt tai poikkeava puheen kehitys Kielen kehityksen häiriöt • Kyvyttömyys • tehokkaaseen kielelliseen kommunikaatioon • kielen käyttöön oppimisvälineenä • Yhteys koulumenestykseen, sosiaalisiin sekä emotionaalisiin ongelmiin • Yleisiä häiriöitä; 10% esikouluikäisistä • Rajanveto-ongelma: kehityksen yksilöllisyys • Kielellisen kehityksen arviointi • Suhteessa ikään • Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen Kielen kehityksen häiriöt • Kehitykselliset häiriöt – kasvuympäristöön liittyvät häiriöt • kuullun havainnointi • Vajavuus, esim. kuulovamma • kognitiiviseen prosessointi • Älyllinen kehitys, kuullun ymmärtäminen, tulkinta • kielen tuottamiseen • Motorisen kehityksen hitaus; puheen tuottamiseen liittyvien elinten rakenteellinen poikkeavuus • Puutteellinen kieli mielikuvat, skeemat, jää puutteellisiksi vaikeus hahmottaa ja jäsentää kokonaisuuksia, orientoitua uusiin tilanteisiin, muodostaa mielipiteitä ja eläytyä toisen kokemuksiin • Oikeanlainen ympäristö auttaa sisäistämään tietoa • mahdollisuus perusteellisesti paneutua yksittäiseen asiaan kokeilun, havaintojen teon, kokemusten kuvaamisen ja monipuolisen ilmaisun kautta Kielihäiriöiden kuntoutus • Herkkyyskaudet! • Viivästynyt kielenkehitys kuntoutumisennuste hyvä • Puheterapiat, vanhempien ohjaus • Tärkeää, että lasta rohkaistaan käyttämään kieltä! • Kaikki puhe tulee hyväksyä; hyvä malli; kieltä, itsetuntoa, ajattelua ja motoriikkaa kehittävä toiminta; myönteinen ja kannustava ilmapiirissä. Kielihäiriöiden kuntoutus • Draama, roolihahmot, pantomiimi – tunneilmaisu • Lasta autettava jäsentämään tilanteita ja ilmaisemaan itseään • Sanoin sekä muulla tavoin: kuvaamalla, viittoen, ilmein, elein, liikkein, ja kuvin selventäen Ohjeita kielihäiriöisen lapsen kanssa työskentelyyn • Käytä lapselle puhuessa sellaisia sanoja ja ilmaisuja, joita myös kielihäiriöinen voi ymmärtää. • Puhu selkeästi, äläkä liian nopeasti. • Odota lapsen vastausta riittävän kauan. • Esitä sellaisia kysymyksiä, että lapsi voi niihin vastata. • Ilmaise selkeästi pyynnöt ja kehotukset. • Älä anna monta ohjetta yhtä aikaa. • Käytä tarpeen mukaan kuvaavaa elekieltä ja konkreettista havaintomateriaalia puheen rinnalla. • Pyri ylläpitämään yksilöllistä kontaktia lapseen Esimerkki oireiden mukaisesta luokituksesta Esimerkki etiologian mukaisesta luokituksesta Artikulaatiohäiriöt (dyslaliat) Keskushermostolliset syyt (perinnölliset sairaudet, raskaudenaikaiset tai Viivästynyt puheen- ja kielenkehitys varhaiskehitykseen ajoittuvat Kielenkehityksen erityisvaikeus keskushermostolliset toimintahäiriöt ja (dysfasia) vauriot) Puheen sujuvuuden häiriöt (änkytys, sokellus) Nasaliteetin häiriöt Fonaatio- eli äänihäiriöt Puhumattomuus (mutismi, autismi) Kieliopillisen kehityksen häiriöt (dysgrammatismi) Luku- ja kirjoitushäiriöt Hankitut kieli- ja puhehäiriöt (traumaattiset syyt, aivokasvaimet) Elimelliset sairaudet (esimerkiksi astma, infektiot, aineenvaihdunnan häiriöt) Perifeeriset syyt (aistifysiologiset vajavuudet) Psyykkiset syyt Sosioemotionaaliset syyt (tunneelämän häiriöt, ympäristödeprivaatio) Yksilöllinen kehitysrytmin hitaus Suositeltavaa luettavaa • Pöyhtäri Mari & Vuontisjärvi Riikka: OPPIMISVAIKEUDET • • • • JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ (netistä) Ahonen Timo, Siiskonen Tiina, Aro Tuija (toim.) SANAT SEKAISIN? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Opetus 2000 http://papunet.net/selko/ http://papunet.net/selkokeskus/ Googleta ”kielelliset häiriöt”, kielen kehitys
© Copyright 2024