Isoskoulutus alkaa, sivu 11
Lohkare n Karjalohja n Lohja n Nummi Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin Lojo församlings hälsning till hemmen n Pusula n Sammatti 5.9.2013 n 3/2013 Ruokaa ja hengen ravintoa, s. 3. Kirkko lämpiää järvivedestä Karjalohjalla, s. 4 Partio toimii vilkkaasti Nummella, s. 8–9 Kutsu kävi Lohjalta Eero Sjöblom Isoskoulutus alkaa, sivu 11 Siperiaan, s. 13 Pääkirjoitus Hetki hiljaisuutta Evästä päivään Jos keho kaipaa ruuan lisäksi hengen ravintoa, liikuntaa ja yhdessä oloa, tätä kaikkea on tarjolla tiistaisin seurakuntakeskuksessa. Virkkalassa ja Mäntynummella syödään myös edullista diakoniaruokaa. Juhani Korte Lohjan seurakunnan kirkkoherra [email protected] Virrestä viis tai 571 L ohjan seurakunnan diakoniatyö on tarjonnut evästä keskustan alueella jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Aiemmin olotuvan nimellä tunnettu diakoniaruokailu perustettiin työttömien ajankuluksi 1990-alun syvän laman aikoihin. Idean olotuvasta Lohjalle toi seurakunnan pastori Väinö Ahonpää opintomatkallaan Yhdysvalloista New Yorkista, jossa hän oli nähnyt, miten kirkon vapaaehtoistyöntekijät jakoivat päivittäin ruokaa työttömille. Nyt toiminnan nimi on Evästä päivään. Ruoka valmistetaan myös vapaaehtoisten voimin. – Ahkeran keittiöväen ansiosta tarjolla on taattua kotiruokaa. Tosin poikkeus vahvistaa säännön: Yhteisvastuukeräyksen kohdemaan mukaisesti on tarjottu myös kanaa kambozalaisittain, kertoo keskustan alueen diakoni Leena Syvälahti. Olotuvan aloittaessa toimintan- Rodeo Yhteys kannattaa Hän piti seuraajiensa keskinäistä yhteyttä niin tärkeänä, että hän anoi sitä taivaalliselta Isältä viimeisenä iltanaan ennen kuin hänet otettiin kiinni ja vietiin tuomittavaksi. ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa.” (Joh. 17:21) Erilaisuus ei ole yhteyden este eikä erimielisyys ole silleen mikään uhka. Sen sijaan varsinainen este, suoranainen uhka yhteydelle on aina se, että emme osaa tulla toimeen erilaisuuden ja erimielisyyksien kanssa. Meitä kristittyjä, olimmepa millaisia tai mistä päin tahansa, ei yhdistä viime kädessä samanmielisyys vaan Jeesus Kristus. Kun meidät on kastettu hänen omikseen, meidät on liitetty keskinäisen yhteyden perustaan. Käytännön yhteys ei koskaan ole itsestäänselvyys eikä se synny ilman vaivaa. Tämä vaivannäkö alkaa kyselemällä, mikä asenteissani ja toimissani on sellaista, mikä estää tai edistää yhteyttä. Samalla on tärkeä muistaa, että yhteys on tehtävä, jonka Herramme Jeesus on meille seuraajilleen antanut. Vapaaehtoisten voimin myös tiedon nälkään Useat vapaaehtoiset ovat vuosien varrella auttaneet, ja auttavat yhä ruokailutilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä. Yksi heistä on lohjalainen Pekka Jokinen, joka muutama vuosi sitten joutui polkupyörälenkillään onnettomuuteen. – Lähdin mukaan lähimmäispalvelun toimintaan, koska olin kokenut, ettei yhteiskunnan tukiverkko ole yksin eläjille riittävän kattava. Apua kyllä on saatavissa, mutta se on itse maksettava. Syvälahti kertoo, että Jokinen on tuonut mukanaan sekä uusia että vanhoja tuulia. Hänellä on ollut tarjottavanaan evästä myös paikallishistorialliseen tiedon nälkään. Ruokailun yhteydessä onkin kuultu luentoja Lohjan historiasta ja lohjalaisista kirjailijoista ja lähdetty liikkumaan. – Sain idean lisätä Evästä päivään -tarjontaan myös liikuntaa, mutta siihen tarvittiin Jokisen mielestä myös selkeä tavoite eli kohde, joka motivoi kulkemaan, Syvälahti sanoo. Erääksi tällaiseksi kohteeksi valikoitui viereinen Pyhän Laurin kirkko, joka vei askelet ja ajatukset kauas menneisyyteen. Tänä syksynä ei maltettu odottaa ruokailun alkamista 3.9., vaan otettiin ”varaslähtö” jo 6.8., jolloin patikoitiin Lohjan museolle. Seuraavilla viikoilla retkeiltiin Gunnarlan majalla, vietettiin virkistyspäivää Saarikossa, käveltiin Lindkullaan ja avolouhokselle. Vapaaehtoiset Kimmo Kollin, Pekka Jokinen ja Hely Granath ideoivat yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa Evästä päivään -ohjelmaa ”ideasampoon” eli diakoni Leena Syvälahdelle. Häntä ovat rohkaisseet kirkkoherran sanat: ”Kannattaa olla rohkea ja kokeilla uutta. Joskus jos menee täysin pieleen, voi siitäkin oppia.” – Eletään muuttuvassa ajassa, jossa muutos on pysyvä olotila. Toimintaa täytyy kehittää, jo kymmeniä vuosia Lohjan seurakunnan vapaaehtoisena toiminut Granath toteaa. Rento meininki Evästä päivään -syksy käynnistyi viime tiistaina. Lisäksi Mäntynummen seurakuntatalossa on tarjolla ”mannaa” maanantaisin kello 12 ja Virkkalan kirkossa ”elämän leipää” keskiviikkoisin klo 11.30. Kaikki diakoniaruokailut haluavat tarjota evästä mukavassa ilmapiirissä. – Seurakunta on keskinäisen yhteyden paikka, jossa voi kokea yhteyttä myös rakastavaan taivaalliseen Isään. Halutessaan voi tulla pyytämään myös esirukousta, Leena Syvälahti muistuttaa. Ruokailujen yhteydessä voi nykäistä diakonia hihasta ja varata tarvittaessa myös vastaanottoajan. Vapaaehtoiset ovat havainneet, että diakoni-Leenan tekemisissä on mukana sydämen paloa ja kutsumusta. – Hän on ihminen, johon pystyy luottamaan. On helpompi tulla mukaan, kun vastassa on henkilö, jota on helppo lähestyä, Pekka Jokinen toteaa. Olemme äänikrisittyjä Porukassa ei jää huumoriakaan puuttumaan, musiikista puhumattakaan. – Olemme äänikristittyjä eli laulamme moniäänisesti jokainen omalla yksilöllisellä äänellämme. Tarvittaessa säestämme taputuksin ja tömistyksin muun säestyksen lisäksi, diakoni ja vapaaehtoiset nauravat. Evästä päivään -tilaisuuteen voi saapua jo kello 10.30 lukemaan lehtiä ja seurustelemaan. Sitä ennen voi hiljentyä Lohjan Pyhän kirkossa kello 10 alkavassa rukoushetkessä. – Emme odota, että saavut hymyssä suin, mutta toivomme, että saavut päihteettömänä. Ja aina kun tulet, saat evästä päivääsi tavalla ja toisella, diakoni ja vapaaehtoiset lupaavat. Teksti ja kuva Leena Anttila Seurakunnasta ruoka-apua Diakoniaruokailut Lohjalla Lohjan seurakunnan diakoniatyön eläkeläisille ja työttömille järjestämissä ruokailuissa saa pikkurahalla lämpimän ruuan, leipää ja leikkeleitä: • maanantaisin klo 12 Mannaa Mäntynummessa, Mäntynummentie 17 •tiistaisin klo 11 Evästä päivään seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2 •keskiviikkoisin klo 11.30 Elämän leipää Virkkalan kirkossa, Virkkalantie 1. Ruokailun yhteydessä on myös muuta ohjelmaa, kuten lyhyt hartaushetki. Kausikortilla, joka myönnetään diakonisin perustein, pääsee ruokailemaan myös ilmaiseksi. Kausikortteja saa diakoniatoimistoista. Seurakunnan ruoka-apu voi olla myös pienehköjä maksusitoumuksia ruokakauppaan tai valmiiden elintarvikkeiden jakamista. Diakoniatoimistot, yhteystiedot sivulla 7. Tapio Luoma Espoon hiippakunnan piispa Erkki Kuusanmäki Y hteys on aina vaikea ajattelun ja osaamisen laji. Sen tiedämme lähimmistä ihmissuhteistamme ja niistä yhteisöistä, joissa tavalla tai toisella olemme mukana. On paljon helpompaa uppoutua erimielisyyksiin ja sotkeutua niistä nouseviin kiistoihin kuin nähdä niiden yli siihen, mikä yhdistää. Meissä ihmisissä taitaa asua suoranainen taipumus luokitella ja karsinoida, erotella ja ryhmitellä toisiamme tavalla, joka ajaa meitä erillemme. Herramme Jeesus tunsi hyvin tämän inhimillisen piirteen. Hän kutsui opetuslapsikseen erilaisia ihmisiä ja hän joutui kuuntelemaan heidän keskinäisiä kiistojaan. Eräänkin kerran hänen seuraajansa väittelivät siitä, kuka heistä oli suurin. Erimielisyys laukesi vasta, kun Jeesus totesi, että ensimmäiseksi haluavan tulee asettua viimeiseksi, kaikkien palvelijaksi. (Mark. 9:33–35) Tämä ei jäänyt ainoaksi tapaukseksi, jossa Jeesus tarttui seuraajiensa eripuraisuuksiin. Leena Anttila Perimätiedon mukaan Gotlannin saarella vuonna 1693 juhannusaamuna Israel Kolmodinia kirjoitti runon, joka sai ruotsalaisesta kansasävelmästä melodian. Sosiaalisessa mediassa käy mielipiteiden vahva ja riitasointuinen huuto virreksi muuttuneesta laulusta – puolesta ja vastaan. Runon tekijä, olipa hän kuka hyvänsä, tuskin kuvitteli sen tuottavan pahan mielen joillekin muutama vuosisata myöhemmin. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja antoi seikkaperäisen nelisivuisen lausunnon todeten, ettei Suvivirren laulaminen ole korostuneen uskonnollista, vaan koulun perinteen noudattamista. Virsi saa näillä näkymin kaikua edelleen kevätjuhlissa, koska se on oleellisesti osa koulujen juhlaperinnettä. Meitä on varmasti moneksi; näen apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun hyvänä. Toki minulle Suvivirsi on Suvivirsi, joka sisältää niin kiitoksen kuin rukouksenkin. Myös moni perinteinen maakuntalaulu yhtä lailla sisältää pyyntöjä Jumalalle, kai ne joidenkin sensuurilistoille tulevaisuudessa joutuvat. Vuosi sitten Hesarissa ehdotettiin virrelle maallistunutta versiota. Myönnän, tuo versio jotenkin syvältä loukkasi minua. Usko ja uskonnottomuus, molemmat ovat herkkiä asioita meille jokaiselle. Netin sosiaalisen median kohdalla tunnustan miettineeni termin oikeanlaisuutta. Keskustelun puolin ja toisin tölvivän sävyn perusteella antaisin palstoille uuden nimen: epäsosiaalinen media. Mikähän meitä nykyihmisiä oikein riepoo? Nimimerkkien suojista voidaan laukoa miltei minkälaisia ajatuksia hyvänsä toiselle ihmiselle. Olisiko niin, että näyttöpäätteen yksinäisyydessä osa ihmisyydestämme vain jotenkin huomaamatta katoaa? Olisiko meidän sittenkin parempi tulla ulos poteroistamme, jutella mietteistämme, epäilyksistämme, loukkaantumisistamme ja ehkä iloistamme, ihan kasvokkain? Tämän lehden sivuilla näet monenlaisia mahdollisuuksia tulla mukaan seurakunnan toimintaan, asuitpa kaupungin keskustassa tai sen laitamilla. Yhden Timpurin ohjeita yritämme noudattaa: nähdä jokaisessa ihmisessä Jumalan kuvan. sa työtön työnhakija pääsi ilmaiseksi syömään, kun mukana oli työvoimatoimiston sininen kortti. Nyt ruokailu on maksuton diakoniatyöntekijän myöntämällä kausikortilla. Muutenkaan lounas ei paljoa maksa. Jo neljällä eurolla saa vatsansa kylläiseksi. – Tervetulleita ovat kaikki, jotka syystä tai toisesta eivät ole vakituisesti työssä, esimerkiksi eläkeläiset, työttömät tai väliinputoajat ja yksin eläjät, Syvälahti luettelee. Sinä it-innostunut, tästä suoraan nettisivuille: Eväät kelpasivat ruokailijoille, siitä keittiön vapaaehtoisille kiitos! Ruokailijoita on usein puolen sataa. Diakoni Leena Syvälahti (vas.) seuranaan Pekka Jokinen, Hely Granath ja Kimmo Kollin Lohjan museolla 6.8. Museo on entinen kirkkoherrojen koti eli Lohjan Iso-Pappila. 2 Lohkare Lohkare 3 Rööperin hipsteristä Myllyniemen pehtooriksi sesta. Yrityspäivät, koulutukset, juhlat ja muut tilaisuudet räätälöidään yksilöllisesti kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. – Tunnuslauseemme on ”yllättävän jyvällä”. Haluamme tarjota mahdollisuuden irrottautua oravanpyörästä ja saada oivalluksia uusissa ympyröissä. Matti Pirhonen Suuren perheyrityksen ajauduttua konkurssiin sen entinen johtaja Juha Valkamo kävi synkässä alhossa. Hän oppi, että vaikeudet vahvistavat, eikä niihin kannata jäädä vellomaan. Nyt mies astelee jo uusia polkuja. Uutta kohden E Kappalainen Heikki Linnavirta vilkaisee Karjalohjan kirkon penkkien alla olevia sähkölämmityselementtejä, jotka maalämpö teki tarpeettomiksi. Rauniosta ekokirkoksi Karjalohjan kivikirkon korjaamisessa on tarvittu valtavasti talkootyötä. Kirkkoa lämmitetään viereisestä Puujärvestä otettavalla lämmöllä. S yyskuun 21. päivä vuonna 1970 on vaikuttanut karjalohjalaisiin enemmän kuin mikään muu yksittäinen päivä. Tuona päivänä salama iski Karjalohjan kirkkoon, joka paloi niin pahasti, että jäljelle jäivät vain seinät. Jopa kupariset kattopellit sulivat. Kirkosta onnistuttiin pelastamaan vain alttaritaulu, ehtoollismalja, kynttiläkruunu, pari kynttelikköä ja muutama taulu. Palon jälkeen seurakunta oli vailla kirkkoa. Vuosien ajan kirkkona toimi Säästöpankin vieressä oleva rakennus, joka nyt on nuorisotilana. Vasta vuonna 1977 päästiin viettämään jumalanpalvelusta sitä varten suunnitelluissa tiloissa, kun kivikirkon raunioiden viereen rakennettu Lasikirkko vihittiin käyttöön. Seuraavat kymmenen vuotta kivikirkossa kasvoi heinää, pajuja ja koivuja. Vuonna 1987 Museovirasto vaati seurakuntaa suojaamaan rauniot. Katon rakentamista varten alettiin kerätä rahaa vuonna 1989 ja jo seuraavana vuonna katto valmistui. Samalla raunioista tehtiin taas kirkko. Piispa Eero Huovinen vihki kirkon uudelleen käyttöön vuonna 1991, mutta se oli vielä kaikkea muuta kuin valmis. Kellotapulikin valmistui vasta neljä vuotta myöhemmin. Pappi vai työnjohtaja? Vuonna 1988 Karjalohjan seurakunta valitsi kirkkoherraksi Heikki Linnavirran, joka oli aikaisemmin 4 Lohkare toiminut piirikappalaisena Lappeenrannassa ja siirtolaispappina Ruotsissa. – Tämä oli silloin masentunut kylä. Kun tähän kylään ajoi, näki rauniot keskellä kylää, Linnavirta kertoo. Uusi kirkkoherra joutui heti vastaamaan kirkon korjaustöistä. Kirkkoherran työnkuva yllätti Linnavirran. – Rakennuttajana ei onneksi tarvinnut tietää kaikkea, kun pystyi käyttämään eri alojen asiantuntijoita. Linnavirta johti korjaustöitä yhdessä seurakunnan talouspäällikön kanssa. Alkuvuosina talouspäällikkönä työskenteli Tapio Yliluoma, joka aloitti viime kuussa Vihdin seurakunnan talousjohtajana. – Hänen kanssaan kävimme tekemässä monta kumarrusta kirkkohallituksessa ja herrojen luona. Hän piti jalat maassa tässä hommassa ja huolehti, että kaikki toimi. Talouspäälliköiden vaihtuessa moneen kertaan Linnavirta on ollut kirkon korjauksen pääjehuna. – Olen ottanut vastaan kiitokset ja haukut. Tämä on ollut minulle jonkin sortin kisällityö. Ilmaista energiaa järvestä Ennen maalämmitystä lämmitettiin Lasikirkkoa ja kirkkoherranvirastoa eli nykyistä seurakuntatoimistoa öljyllä. Kivikirkkoa taas yritettiin lämmittää erilaisilla lämpöpuhaltimilla, penkkien alle asennetuilla sähkölämmittimillä ja säteilylämmittimillä. – Lämmittäminen sähköllä oli kallista ja vaati paljon vaivaa, eikä kirkko edes lämmennyt kunnolla. Sitä lämmitettiin vain määrättyjä tilaisuuksia varten, vähän plussan puolelle. Jos joku halusi pitää kirkossa jonkin tilaisuuden, niin jouduimme perimään siitä lämmitysmaksun. Vuonna 2004 asennettiin maalämmitysjärjestelmä, joka lämmittää nyt kivikirkon, Lasikirkon ja seurakuntatoimiston. Järjestelmä ottaa lämmön Puujärvestä, jossa kiertää parin kilometrin verran lämmönkeräysputkia. Niissä virtaa glykoli. Järven käyttäminen lämmönlähteenä ei vaikuta mitenkään sen ekosysteemiin. Puujärven keskisyvyys on 8,3 metriä ja pinta-alaa järvellä on 844 hehtaaria, joten talteenotettavaa lämpöä riittää. Ainoa rajoitus järven käytölle on, että ankkurin laskeminen putkien lähelle on kielletty. Maalämmityksen rakensi tammisaarelainen yritys nimeltä Max’s Energy. Toisena vaihtoehtona olisi ollut öljylämmitys. – Halusimme ympäristöystävällisen lämmitysjärjestelmän. Vuosikustannuksiltaan tämä on halvempi kuin muut vaihtoehdot. Se on varmasti maksanut itsensä jo takaisin. Putkea järveen ja penkkejä ulos Lämmitysremontin kustannuksia laski runsas talkootyön määrä. Samalla seurakuntalaisille tarjoutui mielekästä tekemistä. – Se oli kiva projekti. Teimme samalla lattian uusiksi. Penkkejä kannettiin porukalla ulos ja sisään ja asennettiin takaisin. Mukana oli kymmeniä talkoolaisia. Järvessä olevat lämmönkeruuputket ovat talkoolaisten sinne laskemia. Ne pysyvät pohjassa kahdenkymmenen kilon betonipainoilla, jotka lisäsivät haastetta. – Yhdellä kyläläisellä oli sellainen erikoinen lautta, jota hän lainasi, ja siltä lautalta ne putket laskettiin. Kun ne piti vielä tarkistaa, niin asennuksesta vastanneen firman ammattisukeltajat tarkastivat sen. Eipä sitä olisi tiennyt, että tarvitaan sukeltajat, kun vaihdetaan lämmityssysteemi, Linnavirta naurahtaa. Kirkon kunnostus on lisännyt karjalohjalaisten aktiivisuutta ja sitoutumista kirkkoon. Rahaa on saatu hyväntekeväisyyskonserteilla, myyjäisillä ja keräyksillä, jotka ovat myös tarjonneet seurakuntalaisille paljon mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Vielä riittää kunnostettavaa Kivikirkko on nyt täysin käyttökunnossa, mutta kunnostettavaa on vielä jäljellä. Linnavirran mukaan seuraavana on vuorossa alttarin ja sen ympäristön valkoisten puuosien ja saarnastuolin maalaaminen alkuperäistä vastaaviksi. Sakastin entisöiminen on vuorossa aikanaan. Sen sijaan urkuparvea ja sivulehtereitä ei aiota rakentaa uudestaan. – Niitä ei tarvita mihinkään. Tarkoituksenamme ei alun perinkään ole ollut tehdä kirkosta samannäköistä kuin se ennen oli. Karjalohjan kirkko valmistui 1860. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engelin oppilas, lääninarkkitehti Jean Wiik. Tulevista kunnostuksista vastaa Lohjan seurakunnan kiinteistötoimi, koska viime vuodenvaihteessa Karjalohja liitettiin kuntaliitoksen vuoksi Lohjan seurakuntaan, samoin kuin Sammatti, Nummi ja Pusula. Seurakunnat muuttuivat Lohjan alueseurakunniksi ja niiden kirkkoherroista tuli alukekappalaisia. Kun jumalanpalvelukset, kas- Pannuhuoneessa ei ole enää pannua, vaan kaksi maalämpöyksikköä, kuumavesivaraajia ja painesäiliöitä. Pienen seurakunnan vetäjänä Heikki Linnavirran piti hallita myös lämmitysjärjestelmät. teet, vihkimiset ja hautaan siunaamiset toimitetaan nykyään Karjalohjan kivikirkossa, on Lasikirkosta tullut kerhotila, kuoron harjoittelupaikka, päiväkerhotila ja tilaisuuksien pitopaikka – siis seurakuntatalo. Linnavirta arvelee, että Karjalohjalla tuskin olisi seurakuntataloa, jos kirkko ei olisi palanut, eikä seurakuntaelämä olisi vireää. Kirkon paloa on siis seurannut siunaus. Teksti ja kuvat Matti Pirhonen Kappalainen Heikki Linnavirta näyttää, mistä lämmönkeruuputket menevät Puujärveen. Lämmön talteenoton ainoa vaikutus järvelle on, että putkien kohdalle ei saa ankkuroida venettä. Juha Valkamon tie Saukkolan Myllyniemeen on ollut rankka. Tilalla räätälöidään tapahtumia tilauksesta. Paikalla toimi vielä 1950-luvulla mylly ja raamisaha. synkimpinä päivinä. – Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Siksi on tärkeä huolehtia fyysisestä jaksamisesta. Rengin sijaan Valkamo pestattiin Maatilamatkailu Myllyniemen pehtooriksi. Myllyniemi sijaitsee Saukkolassa Nummenjoen rannalla. Myllyniemellä toimi vielä 1950-luvulla mylly ja raamisaha. Soraisen perheen omistama tila tarjoaa kokous-, valmennus- ja elämyspalveluja. Myllyniemessä on majoituspaikat 30–40 hengelle ja kokoustilat 15–40 henkilölle. Valkamo kehittää Myllyniemen toimintaa. Hän ei epäröi tarttua myöskään keittiöhommiin. Maatilamatkailua luotsannut Myllynie- Yllättävän jyvällä Juha Valkamo vietti pari kuukautta italialaisessa majatalossa, jossa hänen puolisonsa valmisteli väitöskirjaansa. Ajatus majatalon pitämisestä alkoi itää. Suomeen palattuaan Valkamo tapasi hyvän ystävänsä, Myllyniemen omistajan pojan, ja tiedusteli kesärengin paikkaa. men emäntä, Tuula Sorainen, kantaa edelleen päävastuu ruokapuolesta, mutta antaa pehtoorinsa auttaa salaatin teossa. Pääruoka tehdään usein tilan omasta lampaanlihasta. Osa leivästä leivotaan itse omalla pikkumyllyllä jauhetuista jauhoista. Monet raaka-aineet tulevat lähitiloilta. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on muutenkin tiivistä. – Olen iloinen, että nyt kun Saukkola kuuluu Lohjaan, monet lohjalaiset yritykset ja yhteisöt ovat löytäneet Myllyniemen. Paikka on avoinna vain tilauk- Tiina Komi Hengen uudistuksen kesäjuhlilla ennätysyleisö Lohjalla Karismaattinen liikehdintä, kokemukset ja elämykset kuuluvat myös luterilaiseen kirkkoon. Tämä kävi selväksi Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen kesäpäivillä Lohjalla elokuun alussa. – Sanan ja evankeliumin täytyy olla kirkon työn keskiössä, ei riitojen ja erimielisyyksien. Luterilainen kirkko elää Suomessa etsikkoaikaansa, sanoi Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Huhtala saarnassaan liikkeen kesäjuhlilla Lohjalla. Kolmipäiväiset juhlat levittäytyivät keskustan ympäristöön 2.– 4.8. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Lohjan seurakunnan kanssa, ja järjestelyt hoidettiin talkoovoimin. Kesätapahtuman teemana oli perinteisen ”Tule Pyhä Henki” lisäksi myös ”Että he olisivat yhtä”. Toiminnanjohtaja Huhtalan mukaan teema tarkoitti alun perin Lohjan yhdistyneen seurakunnan tilannetta. Teeman voi hänestä helposti laajentaa koskemaan koko luterilaista kirkkoa. Liike korostaa, että se on Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa toimiva uudistusliike. Sillä on piispojen siunaus, ja se kannustaa seurakuntalaisia ja kirkollisia järjestöjä jatkuvaan hengelliseen uudistumiseen. Kesäjuhla alkoi Lohjan seurakunnan luottamushenkilöille ja maallikoille tarkoitetulla seminaarilla, jossa mukana oli myös hiippakunnan piispa Tapio Luoma. – Mistä löytyy innostus ja motivaatio, sisäinen palo, joka saa meidät työskentelemään oman kirkkomme perustehtävän hyväksi? Mitä voisimme tehdä, että seurakunnan jäsenyys ei tuntuisi pakkopullalta, Luoma kyseli puheessaan. Luoma otti vastaan keväällä Hengen uudistus kirkossamme ry:n kokoaman Kirkonrakentajien foorumin puheenjohtajan tehtävät. Foorumi on perustettu käynnistämään ja käymään keskustelua hengellisyydestä ja siihen sisältyvästä karismaattisuudesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Seuraava Kirkonrakentajien foorumin seminaari järjestetään 12.9. Kuopiossa. Voit kuunnella piispan puheen netistä. Puhe on suunnattu yhdistyneen Lohjan seurakunnan luotta- Olli Seppälä Karjalohjan kirkon lämmitysputket on tehty kestämään vuosikymmeniä. ipä arvannut Juha Valkamo koululaisena Myllyniemen kesärenkinä työskennellessään 1970-luvun lopulla, että hänestä tulee jonain päivänä Myllyniemen pehtoori Saukkolaan. Päinvastoin, hänellä oli jalat tiukasti asfaltissa. Kauppatieteen maisteriksi opiskellut Valkamo toimi perheyhtiö Primulan johtajana. Hän asui ja työskenteli Helsingin Punavuoressa, joka tunnetaan Rööperinä. Neljännen polven rööperiläinen kulki tyytyväisenä puku yllään ja salkku heiluen kantakaupungin katuja. Kunnes kaikki romahti. Ravintola- ja elintarvikealan yritys, Primula, ajautui konkurssiin marraskuussa 2011. Valkamo jäi tyhjän päälle. Osa sukulaisista syytti Valkamoa konkurssista. Vanhemmat, veli, avopuoliso ja omat lapset tukivat miestä. – He pitivät minut järjissäni. Valkamo sai rohkaisevaa kannustusta myös tutuilta yrittäjiltä, mikä ilahdutti häntä. Juha Valkamo on aina liikkunut ahkerasti ja jatkoi liikuntaharrastuksiaan myös Muutos suuresta johtajasta maatilan pehtooriksi ei ole kauppatieteen maisterille tyypillinen urapolku. Entiseksi Rööperin hiptsteriksi itsensä määrittelevä mies on käynyt kovan koulun. – Olen käynyt moneen kertaan läpi konkurssiin johtavat syyt ja miettinyt, mitä olisin voinut tehdä toisin. Mutta pyrin ohjaamaan ajatuksiani tietoisesti uusille poluille, sillä vastoinkäymisiä ei voi jäädä märehtimään loputtomiin. On mentävä eteenpäin. Juha Valkamo kertoo arvostavansa kirkkoa toivon ja rakkauden tuojana ja muistuttaa, ettei länsimaista historiaa olisi ilman kirkkoa. – Vaikka olen tyypillinen tapakristitty, uskonnolliset riitit ja juhlat ovat minulle tärkeitä. Joulu ja pääsiäisen ovat perusasioita, joihin liittyy kiinteästi lämmin tunnelma – ja hyvä ruoka. Hipstereitä ei ole helppo määritellä. He ovat urbaania elämäntyyliä suosivia aikuisia, jotka seuraavat aikansa ilmiöitä ja ovat aina hieman muita edellä. Juha Valkamolla on yhä asunto Helsingissä, joskin hän asuu tällä hetkellä Lohjalla. Miehessä on yhä ripaus hipsteriä, ainakin mitä uusien tuulien haistelemiseen tulee. mushenkilöille, viranhaltijoille ja maallikkoaktiiveille. Siinä on rohkaisua kaikille seurakuntamuutosten keskellä eläville. Netistä voi kuunnella myös ylistyssaarnan sekä lukea kirkkoherra Kortteen tervehdyksen ”Myös isämme uskoivat en- nen – uskallammeko me?”: http://www.hengenuudistus.fi Olli Seppälä, Sakari Sarkimaa Hengen Uudistuksen kesäjuhlilla Lohjalla kävi noin 2 600 juhlavierasta, järjestäjien mukaan enemmän ja nuorempaa väkeä kuin edellisinä vuosina. Tilaisuuksiin liittyi paljon iloista ylistystä. Lohkare 5 Sakun seurakunta on Lohjan uusi ystävyysseurakunta. Aiemmin Hagerin emäseurakuntaan kuulunut Sakun kappeliseurakunta itsenäistyi tänä vuonna. Lohjan Diakoniatoimistot Nummentausta, Metsolan seurakuntakoti, Puistokatu 11–13 Leena Anttila Matti Pirhonen Pieni Sakun seurakunta on uusi ystävämme Virossa ajanvaraukset tiistaisin klo 10–11 Katja Itämäki puh. 044 3284 301, [email protected], johtava diakoniatyöntekijä Keskusta, seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2 ajanvaraukset tiistaisin klo 9–10 Leena Syvälahti puh. 044 3284 300, [email protected] S cant. Heikki Orama ja Karjalohjan kirkkokuoro. Saarnan aiheena on lähimmäinen. Luoma johdattaa ajatukset kansainväliseen, maailmanlaajuiseen kristillisyyteen, laupiaan samarialaisen kertomuksen kautta. Juuri yhteisyyteen kellot tänäkin juhlapäivänä ovat kutsuneet. Historioitsija kirjoittaa, kuinka ensimmäisillä uudisasukkailla, jotka vuosien 1100–1300 tienoilla asettuivat Sammatin saloille, oli jo mukanaan kristinuskon siemen. Kirkkomaalla, tuuheiden puiden katveessa sukupolvet kohtaavat tänäänkin. Kärsivällisyyttä tarvittiin O Sammatin kirkko rakennettiin vuosina 1754–55. Kahdeksan kärsiMatti Pirhonen n kulunut 250 vuotta siitä suvesta, jolloin Sammatin kellotapuli rakennettiin ja otettiin käyttöön. 25.8. 2013 vietettiin Elias Lönnrotin kirkkopyhää, suurmiehen työteliäitä eläkevuosia ja tapulin historiaa muistaen. Hyvän sammattilaisen tavan mukaan seurakuntalaiset ovat ajallaan paikalla, omassa kirkossa, omassa penkissä. Tämä kirkko ja sen ryhdikäs tapuli, ne ovat nähneet monta sukupolvea, kellot ovat soineet kaikille. Timo Petas kajauttaa trumpetilla Jumala ompi linnamme ja juhla alkaa. Ristisaatto etenee arvokkaasti keskikäytävää. Harkiten, killingin tarkkuudella Suuri vaskinen kello tilattiin vasta, kun oltiin aivan varmoja siitä, että kustannuksista selvittäisiin. Pieni kappeli joutui ottamaan velkaa ja laskemaan talarit ja killingit tarkkaan. Kellon valmisti Fahlstenin valimo Tukholmassa, tilauksen välitti Mustion ruukki. Karjalohjan kirkkoherra Gabriel Hartmanin käsialaa ovat kellon kylkeen valetut sanat: Tuhat vuotta Sammatissa Juhlamessussa saarnaa Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma, liturgina on kirkkoherra Juhani Korte ja musiikista vastaavat trumpetisti Timo Petas, kanttori dir. 6 Lohkare vällisen odotuksen vuotta ehti kulua, ennen kuin ryhdikäs kellotapuli kesällä 1763 nousi kirkon rinnalle. Sammattilaisille – noin 30 verotalon ja noin 300 seurakuntalaisen yhteisölle – lähes 15 vuoden ja 3 000 talarin suuruinen rakennusprojekti on ollut mittava saavutus ja suuri uhraus. Silti kenenkään ei tiedetä vastustaneen sitä. Kirkon ja tapulin rakentaminen osuvat historian suvantovaiheeseen. Vuosina 1550–1720 koetut pienen jääkauden ankarat sääolot ja toistuvat katovuodet tekivät talonpojan arjen raskaaksi. Ruotsin suurvaltapolitiikka toi veroja ja rasituksia, Ison vihan vuosina koettiin ankara venäläismiehitys. Kun elämän ehdot kohentuivat, voimavaroja riitti kirkon ja tapulin rakentamiseen. Kellojen soitto on automatisoitu. Entisaikaan jokaisella suntiolla oli oma, tunnistettava soittotapansa. Näkymä urkuparven ikkunasta. Coscas cuulet cuminani Culje kirckom kiruhusti Herran sanaa saavuttaman Muista mullaxi tulevas Niin kuin entinen edelläs. Sammattilaisuuden ytimessä Tapulijuhlan puheenvuoroissa toistuu kiitollisuus ja kunnioitus menneiden sukupolvien työtä kohtaan. Piispa Tapio Luoma analysoi sammattilaisuutta ja sen merkitystä. – Omien juurien tunteminen, niiden merkityksen ja ainutlaatuisuuden oivaltaminen on tärkeää moniarvoisessa maailmassa. Elias Lönnrot on ollut monilahjakkuus, hänen tietämyksensä on kattanut lähes kaikki silloisen tieteen saavutukset. Samanlaiseen tiedon laaja-alaisuuteen tuskin enää kukaan yltää. Suurmiehen ajatuksissa on edelleenkin kantavuutta ja voimaa. – Elias Lönnrotin identiteetti on ollut kristityn identiteetti. Juhani Korte pohti, millaista olisi, jos olisi mahdollista haastatella tapulin rakentajia – tai jos menneisyyden varjoista astuisi vastaan kunnioitettu professori. – Kiittäisin varmaan työstä, joka on kantanut sukupolvien yli. Yksi kysymyksistä olisi varmaan tämä: miten te tämän teitte? Sammatin kellotapuli on arvokas paitsi rakennuksena, myös historiansa vuoksi. Seurakuntalaiset kunnioittavat ja arvostavat sitä, sen todisti Sammatin tapulijuhlakin. Sammattilaiset voivat olla ylpeitä tapulistaan ja siitä, että kellot yhä edelleen kutsuvat seurakuntaa sanankuuloon. Liisa Laurila Matti Pirhonen Loppukesän lämmin aurinko saattaa kirkkoväkeä messuun. Kuljetaan tapulin kaksoisovista, niin kuin on käyty jo sukupolvien ajan. Kun valo taittuu puiden lehvissä, väreissä on jo aavistus syksyn kultaa. Juhlamessu huipentui Pyhään ehtoolliseen. Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun lahjoitti Elias Lönnrot Tekla-tyttärensä muistoksi. Taulun aiheena on paruusia, Kristuksen toinen tuleminen. Taulu asetettiin paikalleen 1883. Ojamo, seurakuntakoti, Kartanonkuja 1 ajanvaraukset tiistaisin klo 10–11 ja torstaisin klo 10–11 Tuulikki Ruohomäki puh. 050 3777 394, [email protected] Lars Eriksson Magne Möllster Sakun rukoushuoneessa. Hän on norjalainen pappi, jonka Norjan kirkko on lähettänyt lähetystyöhön. Viroa puhuva pappi työskentelee Sakun ja Mustamäen seurakunnissa. Hänellä on myös virolainen vaimo. Seurakunnan osoite on Tallina maantee 8, Saku. – Ihmiset tulevat mukaan, jos näkevät asian itselleen hyödyllisenä. Ystävyysseurakuntien tuki on virolaisille seurakunnille hyvin tärkeää. Etenkin Sakun seurakunnan kohtalo riippuu nyt hyvin pitkälti siitä, saadaanko seurakunnalle uudet tilat. Saku lyhyesti: Lohjan seurakunnan kamariorkesteri Collegium Musicum konsertoi elokuun alussa Pyhän Laurin kirkossa Sakun seurakunnan hyväksi. Kirkkoherrat Jüri Vallsalu (vas.) ja Juhani Korte sekä Lohjan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Aila Saarinen allekirjoittivat ystävyysseurakuntasopimuksen. Huhtikuussa orkesteri konsertoi Virossa Sakun kartanossa sekä Hagerin kirkossa. Sakun kunta on Tallinnan rajanaapuri, vajaat 20 kilometriä Tallinnasta etelään. Kunnassa on parikymmentä kylää ja asukkaita noin 7 500. Sakun keskustaajamassa asuu noin 4 500 henkeä. Taajaman läpi virtaa Väänä-joki. Saku on tunnettu oluttehtaastaan. Siellä on myös olutmuseo. Sakun kartano on Viron kauneimpia rakennuksia, jossa on 10 vuotta toiminut hotelli ja konferenssikeskus. Kartanon historia alkaa 1600-luvulta. Leena Anttila Laurentius-lähimmäispalvelua Apuomena ry:n ja Lohjan seurakunnan diakoniatyön yhteistyö Laurentius tarjoaa sinulle mahdollisuuden toimia vapaaehtoisena lähimmäisenä. Vapaaehtoiset toimivat kotona asuvien ikäihmisten ja vammaisten tukena. Vapaaehtoisia toimii myös omaishoitajien tukena, vanhainkodeissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla, kerhojen ja ryhmien vetäjänä, keittiöllä avustajina, erilaisissa tapahtumissa ja retkillä tukihenkilönä. Apuomena ry on lohjalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka haluaa tukea yhteiskuntaa sen kasvussa ihmisarvoisempaan suuntaan. Eräs Apuomena ry:n tehtävistä on syrjäytymisen ehkäiseminen ja vanhusten ja vammaisten kotona asumisen tukeminen. Lisätietoa vapaaehtoistoi- Leena Anttila Neljännesvuosituhat kellojen kuminaa aku ehti toimia noin 20 vuotta kappeliseurakuntana ennen itsenäistymistään tänä vuonna, vaikka kaikki on toistaiseksi erittäin vaatimatonta. – Jäsenmäärä on vielä hyvin pieni, kertoo kirkkoherra Jüri Vallsalu. Noin kaksikymmentä on tähän mennessä liittynyt uuden seurakunnan jäseniksi. Vielä parisataa seurakuntalaista kuuluu muodollisesti Hagerin entiseen emoseurakuntaan. Vallsalu on myös Hagerin kirkkoherra ja käytännössä Sakun asiainhoitaja. Seurakunnalla on jo kaikki seurakuntatyön muodot, vaikka palkattuja työntekijöitä ei ole. Seurakunta ei voisi maksaa heille palkkaa. Seurakuntatyö onkin totuttu tekemään pitkälti vapaaehtoistyönä. – Vapaaehtoisia lapsityöntekijöitä on neljä, lisäksi on yksi urkuri, suntio ja pappeja. Papit saavat palkkansa muualta. Virossa ei peritä kirkollisveroa eivätkä seurakunnat omista myöskään kiinteistöjä, joista voisi saada tuloja. – Heikko talous tekee seurakuntien elämän hyvin hankalaksi. Osa tuloista saadaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista, Vallsalu sanoo. Myös nykyinen rukoushuone, jossa seurakunta toimii, on varsin pieni ja vaatimaton. Tilat ovat jo aikansa eläneet, kirkkoherra tuumii. Sakun seurakunnalle tuloja kertyy kymmenestä viiteentoista tuhanteen euroa vuodessa. Siksi esimerkiksi lasten leireihin ja nuorten toimintaan haetaan avustusta yrityksiltä ja yleisöltä. minnan koordinaattorilta: Irma Suomela p. (019) 369 5656, 045 634 5752, [email protected] Nummella tapahtuu Vanhuus ei ole uhka – yksinäisyys on. Välitä-tapahtuma Nummella 14.9. klo 11–14 Niilonpirtissä (Oilaantie 21, Nummi). Tervetuloa kaikki lohjalaiset ikäihmiset, omaiset ja ystävät! Tapahtumassa info-pisteitä, yhteislaulua ja muuta ohjelmaa. Tarjolla makkaraa, vohvelia ja kaffetta. Mikäli tarvitset kuljetusta, soita 10.9. Irma Suomelalle puh. 045 634 5752. Järjestäjät: Lohjan seurakunnan diakoniatyö, Apuomena ry, Lohjan Seudun Dementiayhdistys, Parhaat Vuodet ry/Suhu-projekti, Lohjan kaupungin vanhuspalvelut. Virkkala, Virkkalan kirkko, Virkkalantie 1 ajanvaraukset tiistaisin klo 9–10 Jonna Seppälä puh. 044 328 4320, [email protected] Routio, Roution seurakuntakoti, Kalliomäentie 2 ajanvaraukset tiistaisin klo 10–11 Päivi Nieminen puh. 050 5388 113, [email protected] Mäntynummi, Mäntynummen seurakuntatalo, Mäntynummentie 17 ajanvaraukset tiistaisin klo 9–11 Krista Kallio puh. 050 5548 835, [email protected] Muijala, Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarintie 4 ajanvaraukset torstaisin klo 9–10, ei 12.9. Krista Kallio puh. 050 5548 835, [email protected] Pusulan alueseurakunta, Marttilantie 1 Sinikka Laurila puh. 040 7799 369, [email protected] Nummen alueseurakunta, Rauhanpolku 8 Toini Suopellonmäki puh. 040 7799 363, [email protected] Sammatin alueseurakunta, Pappilantie 1 Emilia Alander puh. 050 3742 956, [email protected] Karjalohjan alueseurakunta, Keskustie 30 Emilia Alander puh. 050 3742 956, [email protected] Lohkare 7 Partio on palvelua Yhdessä oppimista ja tasa-arvoa Marjasen oma partioura sai alkunsa Jyväskylän Reippaissa Pojissa. Ystävyys, yhdessä tekeminen ja seikkailu veivät nuoren partiolaisen mennessään. – Liityin mukaan kolkkapoikiin seitsemänvuotiaana. Opiskelujen alkaessa jouduin lopettamaan, mutta toimin edelleen Reippaiden Poikien sidosryhmäjohtajana, eli hoidan yhteydenpitoa eri sidosryhmiin. Lisäksi olen tukiyhdistyksen puheenjohtaja. – Partio on hyvä harrastus, koska siinä keskitytään enemmän yhdessä oppimiseen ja kasvamiseen kuin kilpailuun. Lisäksi kaikki partiolaiset ovat keskenään tasa-arvoisia, Marjanen kertoo. Yhteistyötä Nummella ja Pusulassa Nummi-Pusulan alueella partion ja seurakunnan välinen yhteistyö alkoi vuonna 1972, kun silloinen Nummen kirkkoherra Pekka Vihma päätti perustaa uudelleen jo 50-luvulla vaikuttaneen partiolippukunta Nummen Samoojat. Nummen ja Pusulan yhdistyttyä vuonna 1981 syntyi Nummi-Pusulan seurakuntayhtymä, jonka nuo- Uskontoa ei tuputeta Ahti Norjan mielestä yhteistyö seurakuntien ja partiolippukunnan välillä on toiminut kohtalaisesti. Aiemmin partiotoiminta sai seurakunnalta taloudellista tukea, ja nykyäänkin partiolaiset saavat käyttää seurakunnan tiloja ilman vuokraa. – Partiokolo on Samoojille erittäin tärkeä, siitä olen kiitollinen. Kaikki eivät ole mielissään uskonnon asemasta partiotoiminnassa, vaikka se partion perusluonteeseen kuuluukin. Vaikka seurakunta toi- Nummen Samoojat sekä Nummen ja Pusulan alueseurakunnat järjestivät ensimmäisen julkisen partiojumalanpalveluksen Lintukiimanvuoren Paimentenkirkossa 14.7. Musiikista vastasi partiolaisista ja seurakuntalaisista koottu joukko johtajanaan kanttori Sanna Kuoppala, haitari (vas. eturivi), Felix Adje, rummut, sekä Niko Mikkola, kitara. Kuorossa lauloivat Leena Korpisalo-Korhonen (vas., takarivi), Anna-Maija Trygg, Elina Pilke, Katja Lahtinen ja Pauli Korhonen.. 8 Lohkare Sillistä Hopeasudeksi Pusulan ja Nummen partiokirkossa Lintukiimanvuorella Paimentenkirkossa 14.7. oli yllätysohjelmaa. Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro luovutti Ahti ”Silli” Norjalle partiolaisten korkeimman huomionosoituksen Hopeasuden. Hopeasusi toivoo yhteistyön jatkuvan Yrittäjänä tunnetun Ahti Norjan, 53, oma innostus partioon on säilynyt pikkupojasta asti. Hän toimi Samoojien lippukunnanjohtajana 27 vuotta. Nykyisessä tehtävässään kämppäisäntänä hän huolehtii Samoojien retkeily- ja leiriolosuhteista, mutta osallistuu edelleen myös aktiivisesti itse toimintaan. Tänä vuonna hän toimi muun muassa matkanjohtajana Ahvenanmaan pyöräretkellä sekä oli mukana sudenpentuleirin huoltojoukoissa. Partio on yrittäjälle elämäntapa. Norja on parikymmentä vuotta pyörittänyt Saukkolan ST1-asemaa, Sillin Tallia. Lisäksi hänellä on uudehko kahvila-ravintola Haukanpesä Haukkalammen levähdysalueella E18-Turku-Helsinki tien varrella. – Partio on hyvä vastapaino yrittäjän pitkille päiville. Retkeily ja luonnossa liikkuminen ovat kiinnostaneet aina, mutta erityisen vaikuttavia ovat suurleirit, jolloin saman iltanuotion äärelle kokoontuu suuri joukko ihmisiä. Pitkäjänteisestä lippukuntatyöstä heinäkuussa Hopeasusi-merkillä palkittu Norja toivoo, että seurakunnan suhtautuminen partiotoimintaan säilyy myönteisenä. – On tärkeää, että yhteistyö toimii jatkossakin. Ja ainahan sitä voi myös kehittää, Norja naurahtaa. Nummen Samoojien ja Sammatin Solmujen yhteinen sudenpentu- ja seikkailijaleiri järjestettiin 4.–5.8. Rausjärven Rasalla. Etualalla Sammatin Solmuja. Pentueenjohtajien välinen kilpailu iltanuotiolla tempaisi leiriläiset mukaansa. Ansiomerkki Hopeasutta on jaettu vuodesta 1926. Sillille myönnetty ansiomerkki on järjestysnumeroltaan 119. Se on vasta toinen Uudenmaan Partiopiiriin alueelle myönnetty Hopeasusi-ansiomerkki. Tunnustus myönnetään vahvasta, pitkään jatkuneesta sekä laajalti tunnetusta partiotyöstä. Merkki on numeroitu, 78 milliä pitkä, hopeasta valmistettu susi. Sitä kannetaan kaulassa 40 mm leveässä, tummanvihreässä nauhassa. Jumalanpalvelus oli osa Nummen Samoojien 40-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Se järjestettiin Nummen ja Pusulan seurakuntalaisille kiitokseksi partiolaisten saamasta tuesta ja arvostuksesta 40 vuoden kuluessa. Norjaa suositteli merkin saajaksi muun muassa eri partiopiirit, Leijonat ja Lohjan seurakunta. Ju- malanpalveluksen ja sitä seuranneiden kirkkokahvien järjestelyistä vastasi johtajista ja aikuisista koostuva Samoojien partioryhmä Kuikka-vartio. Jumalanpalveluksen toimitti rovasti Erkki Kuusanmäki. Musiikista vastasi tilaisuutta varten muodostettu pop-up gospel -yhtye. Päivän tekstin luki lippukunnan apulaisjohtaja Elina ”Ellu Pilke. Anna-Maija Tryggin ja Leena Korpisalo-Korhosen tekemät esirukoukset lukivat Hanna Ekola ja Katja Lahtinen. Nummen Samoojien ensimmäistä kertaa julkisesti järjestämä partiomessuhenkinen jumalanpalvelus oli ikimuistoinen tilaisuus. Tapahtuma saattaa saada jatkoa tulevina vuosina. Niko Mikkola Markus Mäki Matti Luokola Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa seppona toiminut Sammatin aluepappi Heikki Marjanen miettii, että vastaava yhteistyö voisi toimia myös Lohjalla. – Sitä ainakin toivon. Partio sopii hyvin osaksi seurakunnan nuorisotyötä, sillä sen arvomaailma on lähellä seurakunnan arvoja. – Partiossa isompi ja vanhempi palvelee pienempää eikä päinvastoin, Marjanen valottaa. Marjasen mukaan seurakunta voi taustayhteisönä tarjota lippukunnan johtajille koulutusta sekä hengellistä tukea. Partiolaiset puolestaan voisivat ottaa osaa esimerkiksi Yhteisvastuu-keräykseen sekä kolehdin keruuseen sovittuina pyhinä. Myös kalustoyhteistyö sekä suurleirien leiriseurakunnat olisivat osa yhteistyötä. Marjanen toivoo, että Lohjalle saataisiin oma seppo organisoimaan toimintaa jo tämän vuoden aikana. – On tärkeää nimetä henkilö, joka kantaa virallisen vastuun yhteistyöstä. mii taustayhteisönä, ei uskontoa missään nimessä tuputeta, Norja muistuttaa. Nummen Samoojien nykyinen lippukunnanjohtaja Niko Mikkola huomauttaa, että taloudellisen tuen lisäksi myös seurakunnan tarjoama hengellinen kasvatustyö on tärkeää. – Se on seurakunnan ydinosaamista. Kaiken muun toiminnan pyörityksen ohella eivät nuoret eivätkä vanhatkaan johtajat aina itse huomaa hiljentyä elämän totuuden äärelle – saati tarjota sitä tilaisuutta muille. Matti Pirhonen P artiolupaus annetaan usein kirkossa itsenäisyyspäivänä. Lisäksi leireillä vietetään jumalanpalveluksia ja iltahartauksia. Siksi partio sopii erinomaisesti osaksi seurakunnan nuorisotyötä. Vuoden 1983 piispankokouksen päätös sekä kirkkohallituksen yleiskirje vuodelta 2011 määrittävät partion asemaa seurakunnan nuorisotyössä. Yleiskirjeessä rohkaistaan seurakuntia yhteistyöhön lippukuntien kanssa. Solmimalla taustayhteisösopimuksen seurakunnasta tulee lippukunnan taustayhteisö. Näin lippukunta on osa seurakuntaa, vaikka toimii varsin itsenäisesti. Noin 70 prosentilla suomenkielisistä partiolippukunnista on taustayhteisönään luterilainen seurakunta. Seurakunnissa toimii partiovastaava eli seppo, joka huolehtii yhteydenpidosta lippukuntiin. Hän tekee muun muassa tarvittavat sopimukset sekä huolehtii taloudellisesta yhteistyöstä ja toimitiloista. Lopuilla partiolaisista on jokin muu aatteellinen taustayhteisö. Taustayhteisöjen lisäksi lippukunnalla voi olla tukiyhdistys. risotoimen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Lippukunnan taustayhteisönä säilyi Nummen seurakunta. – Nummella ei tuolloin ollut kunnollista nuorisotyötä eikä partiota. Herättämällä Nummen Samoojat henkiin Vihma löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Seurakunta oli toimeenpaneva voima, muistelee tuolloin vartiojohtajakoulutukseen osallistunut Ahti ”Silli” Norja. Hän on kuulunut Nummen Samoojiin sen perustamisesta asti. Nummi-Pusulan liityttyä alkuvuodesta Lohjaan on yhteistyötä jatkettu molempien alueseurakuntien kanssa. Nuorisotyö ja partio ovat edelleen tiiviisti sidoksissa toisiinsa, sillä Samoojien toimitila Partiokolo sijaitsee Nummen vanhassa seurakuntatalossa, nuorisotoimen tilojen yläkerrassa. Nummen Samoojat on koko Lohjan seudun suurin nuorisotyön muoto, jos rippikoululeirejä ei lasketa. Lippukunnan jäsenmäärä on 171. Suurin osa jäsenistä osallistuu viikoittaiseen toimintaan, jota johtaa parikymmentä henkeä. – Monet nuoret käyvät sekä partiossa että seurakunnan nuorten illoissa. Nuorisotyöntekijän rooli yhteistyössä on suuri, Norja kertoo. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa itsenäisyyspäivänä kirkossa annettava partiolupaus sekä aluekappalaisten ja nuorisotyötekijöiden vierailut partioleirien hartauksissa ja leirijumalanpalveluksissa. Nummen Samoojien telttoja on lisäksi käytetty Rausjärven erähenkisillä rippileireillä. Mira Strengell Hyvä elämä, ystävyys ja tasa-arvo ovat tärkeitä arvoja myös partiotoiminnassa. Partiolupauksessa partiolainen lupaa parhaansa mukaan rakastaa Jumalaa, omaa maata ja maailmaa. Mira Strengell Hyvä kiva bra, antaa tulla lisää vaan Popcornia ja saippuakuplia. Vesikansa järjesti lippukunnan 40-vuotislastenkutsut sudenpentu- ja seikkailijaleirillä. Aallot-leiripentueen sudenpennut odottavat johtajansa Aino Artismaan valmistamia popcorneja (vas., kattila käsissä). Valmistumista seuraavat Päivi Eskola sekä vedenhaltian asussa Johanna ”Jossu” Aalto. Takana Niko Mikkola, Sisko Norja-Heiskanen, Mari Mikkola ja Siiri Artismaa. Ahti Norja, 53, on kuulunut Nummen Samoojiin sen perustamisesta asti, 40 vuotta, ja toimii yhä vastuutehtävissä. Norjalla on päällään Suomen Partiolaisten virallinen paita merkkeineen, sekä partiohuivi. Sudenpentuohjaajien ryhmä suunnittelee Partiokolossa sudenpentujen syksyn toimintaa. Lohkare 9 alkaa syyskuun alussa. Alkukesästä Sibelius-Akatemiasta valmistunut Anne Rahko-Leino suhtautuu uuteen työhön hyvin innostuneesti. – Tämän ammatin hyvä puoli on ehdottomasti moni- Isäkin on kanttori Ylikiimingistä kotoisin olevasta Rahko-Leinosta tuli kanttori jollain tapaa itsestään selvästi. Hän on laulanut lapsesta saakka seurakunnan ja lukion kuoroissa ja opiskeli lopulta kirkkomusiikkia Oulun konservatoriossa. Isä, Leo Rahko, on myös kanttori. – Esiinnyin yhdessä isän kanssa edelliskesänä Ylikiimingin 300 vuotta vanhassa kirkossa. Pidimme siellä yhteiskonsertin. Se oli tosi mukavaa. Oulussa suoritettujen musiikkiopintojen jälkeen tuli Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston vuoro. – Olen tehnyt kanttorin sijaisuuksia läpi opiskeluvuosien sekä esiintynyt konserteissa joko laulaen tai soittaen. Rahko-Leino ehti myös päästä soittamaan urkuja Musiikkitalon Organo-saliin viimeisenä opiskeluvuotenaan. Siellä on kolmet urut. Opiskelut tavallaan päättyivät keväällä Helsingin Kallion kirkossa soitettuun tutkintoon. Kirjallisen osuuden nuori kanttori teki siitä, miten Oulun seurakunnan eläkekerholaiset suhtautuvat virsiin. – Virsistä pidetään paljon, ja myös muunlaisesta kirkkomusiikista. Silti olen vähän huolissani siitä, miten erityisesti nuoret oppivat virsiä. Parvelta on rauha soittaa Lohjan seurakunnan vs. kanttori Anne Rahko-Leino aloitti neljän kuukauden viransijaisuutensa syyskuun alussa. Alkukesästä Sibelius-Akatemiasta valmistunut kanttori suhtautuu uuteen työhönsä hyvin innostuneesti. Juttua varten hän soitti Espoon Olarin kirkon urkuja. Anne Rahko-Leinon oma musiikkimaku on hyvin laaja: klassisesta luterilaisesta kirkkomu- siikista hän nimeää Bachin, Franckin ja Buxtehuden. Myös modernimpi hengellinen musiikki, kuten gospel, kiinnostaa kovastikin. – Harjoittelin erään opiskelijakaverini kanssa urkujen soittoa nelikätisesti. Haluaisimme jatkaa sitä. Tätä haastattelua tehtäessä Anne ei ole vielä päässyt kokeilemaan Lohjan harmaakivikirkon urkuja. Ainakin hän pitää siitä, että urkuja saa soittaa parvelta ja että kirkkorakennus on vanha. Sammatin kirkon urkuja hän kävi soittamassa kanttorikeikallaan. – Kun soittaa parvelta, siinä on oma rauha. Nuori kanttori asuu Espoon Matinkylässä ja harjoittelee tiiviisti joko laulua tai soittoa. Hän antoi haastattelun Olarin kirkossa Espoossa. – Haluan kehittyä edelleen sekä laulussa, uruissa että improvisaatiossa. Harjoittelen melkein joka päivä. Entä jännittääkö uruilla soittaminen koskaan? – Soittamisen alussa saattaa vähän jännittää. Mutta hyvää jännitystä pitääkin olla. Jokaiset urut ovat erilaiset ja ne pitää aina testata ennen soittamista. Teksti ja kuva Tiina Ruulio Ota lainaksi pehmoinen kirkkokaveri Lohjan kaikilla kulmilla on runsaasti seurakunnan toimintaa pikkuisille, lapsiperheille, koululaisille ja koululuokille. Tervetuloa mukaan. Perhekirkot Lasten kappeli Pikku Laurissa sunnuntaisin klo 12 seuraavasti: 29.9., 20.10., 10.11. ja 1.12. Alle tunnin mittaisen perhejumalanpalveluksen aikana lauletaan lasten virsiä sekä kuljetaan katselemassa lapsia varten tehtyjä rukousalttareita. Oven vieressä olevista koreista voi myös lainata pehmoisen kirkkokaverin tai kirjan katseltavaksi jumalanpalveluksen ajaksi. Jumalanpalveluksen jälkeen on tarjolla keittolounas. •Nummen kirkossa su 29.9. klo 10 Lohkare 10 Mikkelinpäivän perhemessu •Pusulan kirkossa su 29.9. klo 12 Mikkelinpäivän perhekirkko •Karjalohjan kirkossa su 3.11 klo 10. Perhekirkko ja Kansanlaulumessu. Avoimet perhekerhot Perhekerhojen toiminta on maksutonta, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Kerhon tavoitteena on olla tukena arjessa sekä toimia vertaisryhmänä pienten lasten vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kerhossa on läsnä kristillinen arvopohja ja jokaiseen kerhoon kuuluu hartaushetki: •Ojamolla maanantaisin klo 9–11.30 •Routiolla ja keskustassa tiistaisin klo 9–11.30 •Metsolassa, Virkkalassa, Muijalassa ja Mäntynummessa keskiviikkoisin klo 9–11.30 Piirrokset Maija Metsola Lasten kappeli Pikku Lauri sijaitsee seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Se on suunniteltu varta vasten toivottamaan lapset ja lapsiperheet tervetulleiksi. Pikku Laurissa on rukousalttareita ja teema-alttareita havainnollistamassa kirkkovuoden kulkua, raamatunkertomuksia ja perhekirkkopyhien aiheita. Niiden tehtävä on virittää ihmettelyyn, mietiskelyyn ja rukoukseen. Päivähoidon lapsiryhmien vierailut ovat perhekirkkojen ohella tärkeä lasten kappelin toimintamuoto. Lisäksi Pikku Laurissa vierailevat myös alakoululuokat. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan! Maija Metsola ja Saija Saariaho p. 050 4945 018, [email protected], [email protected]. •Ojamolla torstaisin klo 9–11.30 •Pusulan seurakuntatalossa keskiviikkoisin 9.45–11.45 •Nummella Saukkolan seurakuntakodissa torstaisin klo 9.30– 11.30 •Sammatissa maanantaisin klo 12–14. Poikkeus ke 11.9: Avointa päiväkerhoa ei ole Metsolassa, Muijalassa eikä Mäntynummessa. Muut kerhot normaalisti. Avoin perhemuskari Vauva- ja taaperoikäisille, 0–3v., yhdessä aikuisen kanssa. Perhemuskari on kaikille avoin ja maksuton. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. 12.9. käynnistyvästä toiminnasta vastaa kanttori Anne Rahko-Leino p. 050 5930765 yhdessä lastenohjaaja Reetta Haahti-Seppälän kanssa. Pyhäkoulut Pyhäkoulu on lasten oma sunnuntaihetki, jossa Raamatun kertomukset ja kirkkovuoden juhlat tulevat tutuiksi. Mukaan ovat tervetulleita kaikki neljä vuotta täyttäneet lapset. Kokoontuminen kestää noin tunnin: Pyhäkoulut kokoontuvat: •Vivamossa sunnuntaisin klo 11 •Virkkalassa ja Ojamolla joka toinen sunnuntai klo 11 parillisilla viikoilla •Routiolla tiistaisin klo 17.30 •Muijalassa ja Metsolassa sunnuntaisin klo 11.30 seuraavasti: syyskuun 8. ja 22., lokakuun 6. ja 27., marraskuun 17. ja 24, joulukuun 1. ja 8. Sekä kotipyhäkoulut sunnuntaisin klo 11.30 seuraavasti: •15.9. Hontinrinne 4 (Metsolan alue) ja Palojärven metsätie 100 (Muijalan alue) •29.9. Ojamonkatu 27 (Metsolan alue) ja Lasontie 35 (Muijalan alue) •3.11. Länsi-Louhenkatu 7A (Metsolan alue) ja Veikonpolku 31 (Muijalan alue). Lapsikuoro Laurinsäde Torstaisin 5.9. alkaen klo 17 Lasten kappeli Pikku Laurissa kaikille laulamisesta innostuneille 7–13 vuotiaille tytöille ja pojille. Ensimmäisellä kerralla huoltaja mukaan. Kuoroa laulattaa kanttori Anne Rahko-Leino p. 050 5930 765. Päiväkerhot Päiväkerhot on tarkoitettu 3–6-vuotiaille lapsille. Kerhossa viihdytään: leikitään ja saadaan uusia kavereita. Kerhon tavoitteena on auttaa lasta kartuttamaan tietojaan ja taitojaan ikäkauteen sopivalla tavalla ja antaa kristillistä kasvatusta. Vapaita kerhopaikkoja voi kysyä suoraan kerhopisteistä. yhteyttä oman alueesi lastenohjaajiin. Yhteystiedot • Keskusta, Seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2, p. 044 3284 306, [email protected] •Metsola, Puistokatu 11–13, p. 044 3284 340, [email protected] •Muijala, Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarintie 4, p. 044 3284 390, [email protected] •Mäntynummi, Mäntynummentie 17, p. 044 3284 331, [email protected] •Ojamo, Kartanonkuja 1, p. 044 3284 343, [email protected] •Routio, Kalliomäentie 2, p. 044 3284 341, [email protected] •Virkkala, Virkkalantie 1, p. 044v3284 342, [email protected] •Sammatti, Pappilantie 1, p. 044 3284 370, sanna.veiksola@evl. fi, [email protected] •Nummi, Nummenkirkkotie 15, p. 040 7799 364, jaana.salonmaa@ evl.fi •Pusula, Marttilantie 1, p. 040 7799 370, [email protected] Päivähoitoyhteistyö Päivähoidon henkilökunta voi halutessaan pyytää seurakunnan lastenohjaajaa suunnittelemaan yhdessä uskontokasvatuksen toteuttamista päivähoidossa. Teemme myös vierailuja puolin ja toisin. Ota www.lohjanseurakunta.fi Osa aikuisista tulee rippikouluun, kun suunnitelmissa on kirkkohäät. Joku on saanut kutsun kummin tehtävään, mikä edellyttää rippikoulua ja konfirmaatiota. Joku taas etsii elämänsä suuntaa ja tarkoitusta. Rippikoulu onkin hyvä mahdollisuus punnita elämän arvoja ja valintoja. A ikuisrippikoulu on useimmiten yksityisrippikoulu. Viime vuoden keväällä kokeiltiin Lohjalla ensimmäistä kertaa aikuisrippikoulua myös ryhmäopetuksena. Taustalla oli kevättalven ai- kana tulleet useammat pyynnöt aikuisrippikoulun järjestämisestä. Ryhmäopiskelu osoittautui yksityisrippikoulua monipuolisemmaksi. – Yhdessä oppiminen, pohdiskelu ja keskustelu vaikuttaa toimivalta tavalta käydä kristinuskon perusasioita läpi, toteaa aikuisrippikoulutyöstä vastaava pastori Panu Mäkelä. Opiskelu rakentuu viiden tapaamiskerran ympärille, joissa käsitellään kristinuskon eri teemoja ryhmälle sopivalla tavalla. Tähän kuuluu myös itsenäistä työskentelyä. Oppimateriaaleina käytetään Raamattua, virsikirjaa ja katekismusta sekä verkkomateriaaleja. Lisäksi käydään ainakin yhdessä jumalanpalveluksessa ja seurakunnan tilaisuudessa joko yhdessä tai erikseen. Siihen voi kuulua myös kierros hautausmaalla ja kirkossa, laulua ja rukousta. Jumalanpalvelus- ja muista tutustumistilaisuuksien kokemuksista keskustellaan yhdessä. Kristinuskon perussanasto voi olla monille vierasta, mikä voi hankaloittaa keskustelua. Usein toisen kysymys antaa eväitä toiselle pohtia asiaa monipuolisemmin. – Aikuisrippikoulussa korostuu osallistujan oma elämäntilanne, elämänkokemus, motivaatio. Oppilaiden ajatukset haastavat, mutta samalla myös avaavat pohdinnalle monipuolisia väyliä. – Rippikoulun vetäjänä saa miettiä perusasioita uudelleen. On tärkeää, että löytyy kieli ja sanoitus, joka edesauttaa rippikoululaisen pohdintaa, Mäkelä kertoo. Opiskelu kestää neljästä viiteen viikkoa. Se päättyy konfirmaatioon, joka voidaan toteuttaa sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä tai rippikoululaisten ja läheisten yhteisenä ehtoollishetkenä. Pienessä ryhmässä voidaan Haluatko aikuisrippikouluun? – Ryhmissä ja yksityisestikin käydyissä aikuisrippikouluissa on ollut hyvä ja avoinkin tunnelma, toteaa Panu Mäkelä. Seuraava aikuisrippikoulu alkaa lokakuussa 2013. Aikuisrippikoulu rakentuu yhteisistä tapaamisista, omatoimisesta tutustumisesta omaan seurakuntaan ja verkkotehtävistä. Ryhmässä pohdiskellaan, keskustellaan ja opitaan yhdessä. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia ja ryhmäläisten toiveet ja lähtökohdat otetaan huomioon sisältöjen suunnittelussa. Rippikoulun kaari on ajallisesti noin viisi viikkoa. Aikuisrippikoulun tapaamiset kestävät noin puolitoista tuntia. Osallistujalta odotetaan sitoutumista yhteisiin aikatauluihin. Konfirmaatio tapahtuu sunnuntaina normaalin jumalanpalveluksen yhteydessä. Rippikoulun aluksi jokai- toimintatapaa muuttaa nopeasti ja ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään myös yhteishengen luomiseen. – Paketti on otettu vastaan positiivisesti. Suurin osa opiskelijoista käy sen loppuun saakka, ja tulee konfirmoiduksi. Mäkelä korostaa, että rippikoulu ei ole koulua, jossa tehdään kotiläksyjä, vaan yhteiset tapaamiset kutsuvat pikemminkin pohtimaan omaa uskoa ja elämää. – Toivon, että se ei jäisi vain pakolliseksi teoriaksi vaan se antaisi uudenlaista ajateltavaa, vahvistaisi luottamusta Jumalaan ja sen kautta voisi löytyä kiinnostus olla mukana oman seurakunnan toiminnassa omalla tavalla. Teksti ja kuva: Leena Anttila nen kirjoittaa lyhyen ennakkoesseen ja tutustuu verkkorippikoulumateriaaliin.http:// uskotoivorakkaus.fi/pikakurssi. Lisäksi jokainen käy omatoimisesti kerran jumalanpalveluksessa. Ota yhteyttä hyvissä ajoin, jos asia on sinulle ajankohtainen. Silloin asiat järjestyvät ilman huolta ja kiirettä! Soraset K anttori kantaa kassissaan urkurin kenkiä, Yhdysvalloista asti tilattuja. Kun kenkiin tottuu, ei urkuja voi enää oikein soittaa ilman niitä. Neljän kuukauden viransijaisuus Lohjan seurakunnassa puolisuus. Saan Lohjallakin soittaa, laulaa, johtaa lapsikuoroa ja muskaria. Ensimmäiset lapsikuoroharjoitukset ovatkin jo ensimmäisenä työviikkona. – Tapasin jo ennen syyskuun alkua kollegani Lohjalla. Sain käsityksen, että Lohjan musiikkielämä on hyvin vilkasta. Rippikoulua viiden hengen ryhmässä Tavallinen yli kahdenkymmenen rippikoululaisen ryhmä ei sovi kaikille. Lohjalla järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa pienryhmärippikoulu. E rilaiset oppimishäiriöt otetaan nykyään hyvin huomioon kouluopetuksessa: erityisopetusta järjestetään sitä tarvitseville. Yksi erityisopetuksen muoto on pienryhmäopetus. Oppimishäiriöt pyritään ottamaan huomioon myös rippikouluissa. Siksi Lohjan seurakunta on alkanut järjestää erityistä pienryhmärippikoulua oppimishäiriöistä kärsiville. Siihen otetaan vain viisi rippikou- lulaista. – Jos nuori on ollut koko ikänsä pienryhmäopetuksessa, hänen olisi vaikeaa mennä isoon rippikouluryhmään, sanoo ensimmäisellä pienryhmäriparilla opettanut nuorisotyönohjaaja Iina Laitinen. Vanhempien toive Aloite pienryhmärippikoulun järjestämiseen tuli yhden rippikoululaisen vanhemmilta. Sit- ten löytyi lisää kiinnostuneita ja ryhmä tuli täyteen. – Suunnittelimme rippikoulun yhdessä rippikoululaisten vanhempien kanssa. Kokoonnuimme vanhempien kanssa etukäteen, jolloin he saivat kertoa toiveistaan ja omien nuortensa tarpeista. Haasteena oli, että ryhmän rippikoululaisilla oli hyvin erilaisia oppimishäiriöitä, kertoo pienryhmärippikoulun pappi, kappalainen Horst Gripentrog. Iina Laitinen kertoo, että ryhmässä oli hyvin fiksuja nuoria. – He tiesivät enemmän kuin rippikoululaiset tavallisesti, ja olivat kiinnostuneita kaikesta. Jokainen oli valmis osallistu- Itu-koulutus alkaa Haluaisitko kokemusta pienryhmän ohjaamisesta? Sinä voit olla seuraavan vuoden ripari-isonen! Ilmoittaudu isoseksi Jatkoaika-tapahtumassa lauantaina 7.9. seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2, Lohja. Tapahtuma alkaa kello 17. Kirjallinen kutsu tilaisuuteen on lähetetty kaikille tämän vuoden riparilaisille. Lisätietoa nuorisotyönohjaaja Tomi Väisäseltä 050 539 7838 [email protected]. Isoskoulutus (ITU) antaa valmiuden toimia isosena Lohjan seurakunnan rippikouluissa. Koulutuksen voi käydä, vaikkei isoseksi ripareille aikoisikaan. ITU-koulutukset pidetään Mäntynummen seurakuntata- Kansikuvassa Lohjan kantaseurakunnan isosia viime kevään viimeisessä Itu-koulutustapahtumassa Saarikon leirikeskuksessa 25.5. Kuvaaja: Eero Sjöblom. maan omalla persoonallaan, keskustelemaan ja tekemään. Tekemällä ja kokemalla Laitinen ja Gripentrog käyttivät pienryhmäriparilla opetusmenetelmiä, joissa oppiminen tapahtuu itse tekemällä ja kokemalla. Esimerkiksi kirkkovuotta opeteltiin palapelillä, jossa kirkkovuoden eri juhlat piti laittaa oikeisiin kohtiin kirkkovuotta. Ryhmä kävi tutustumassa Metsolan siunauskappeliin ja osallistui messuun, nuortenmessuun ja nuorteniltaan. Muut kokoontumiset järjestettiin Metsolan seurakuntatalolla. Eemeli Laakso, Emppu, oli yksi viidestä pienryhmäriparille osallistuneista. – Etukäteen Emppu jännitti, miten hän oppii kaikki ulkoläksyt, mutta ne käytin rauhassa läpi. Ulkoa opetteleminen ei ollut tärkeintä. Ryhmässä keskusteltiin paljon, syvällisistäkin asioista ja omista tuntemuksista, kertoo äiti Jaana Rikkonen. Pienryhmäriparille ilmoittaudutaan samalla tapaa kuin muille ripareille. Myös muihin rippikouluihin ilmoittauduttaessa on vanhempien syytä kertoa lastensa erityistarpeista, jos sellaisia on. Matti Pirhonen Matti Pirhonen Lohjan seurakunnan uusi vs. kanttori Anne RahkoLeino soittaa urkuja ennen haastattelua: hän ottaa esiin Jari Jakoleffin Aamenen nuotit. Moni hääpari valitsi sen häämusiikikseen kuluneena kesänä. Aikuisrippikoulu haastaa pohtimaan Eero Sjöblom Muruset Kanttori rakastaa musiikkia monipuolisesti lossa (Mäntynummentie 17), jonne kokoonnutaan viettämään yhteistä lauantai-iltapäivää kerran kuukaudessa: 21.9., 12.10., 2.11. sekä 23.11. klo 11– 15. Koulutuksen sisältö: • ryhmänohjaajan taidot • ilmaisutaito • sosiaaliset taidot • kristinopin perustiedot • raamattuopetus Isonen on vastuunkantaja, yhteishengenluoja ja tiedottaja leirin opettajien ja leiriläisten välillä. Isonen on kuuntelija ja toteuttaja. Isonen on vastaanottaja ja kantaja. Olemme erilaisia ja jokaisella meistä on omat lahjamme – siksi myös sinua tarvitaan. Tervetuloa mukaan! Onnellinen riparilainen Eemeli Laakso juhli konfirmaatiotaan Virkkalan kirkossa 4.8. yhdessä vanhempiensa Risto Laakson ja Jaana Rikkosen kanssa. Lohkare 11 PERHEJUHLAT Tilausravintola HANNES Vappulantie 235, 08700 Lohja p. 050 3850894 P le yh ä H ki ! en Tu www.hannes.fi Että he olisivat yhtä Lämmin kiitos onnistuneesta kesäjuhlasta! Kiitoksemme Lohjan seurakunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille. Kiitos myös puhujille ja ylistäjille sekä kaikille muille ohjelmaan ja järjestelyihin osallistuneille. Kiitos myös kaikelle juhlaväelle! Kiitos, että saimme kokea yhteyttä kanssanne! Virkistyneenä Sanasta ja yhteydestä saimme lähteä jatkamaan matkaamme Pyhän Hengen voimassa. Nähdään ensi vuonna Kalajoella 1.-3.8.2014! Hengen uudistus kirkossamme ry www.hengenuudistus.fi Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Hanna-työ tuo toivoa maailman naisille radion ja rukouksen kautta. Lohjalla toimii maamme 40. Hanna-piiri. Hanna-työtä tehdään 123 maassa. O jamon seurakuntakodissa kokoontuu kahden viikon välein 5.9 alkaen parillisten viikkojen torstai-iltoina klo 18.30 tunnin ajaksi Hanna-piiri. Tilaisuus on tarkoitettu naisille, joilla on halu pysähtyä hetkeksi levähtämään rukouksen muuttavan ja parantavan voiman äärelle. Lohjan Seurakunnan yhteydessä toimiva Hanna-piiri on osa Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) kansainvälistä Hanna-työtä. Siinä luotetaan yhteisen rukouksen vaikuttavan niin lähellä kuin maailmanlaajuisestikin. Hannat tukevat lisäksi radioohjelmia, joiden kautta tuodaan arkista opetusta, rohkaisua ja evankeliumia naisille kaikkeen maailmaan. Taustalla on oivallus, että kehitysmaissa naisten aseman parantaminen on keskeinen keino maiden olojen kohenemiseen. koilemme, Jumala tekee työtä”. Tämä työnäky innoitti vuonna 2011 lohjalaisia naisia kokoontumaan Hanna-työn kuukausikalenterin äärelle. Kirjeessä on päivittäiset rukousaiheet valmiina naisten ja perheiden puolesta. Siitä lähti Suomen 40. Hanna-piiri käyntiin. Uusia piirejä on syntyy Suomessa 5–10 vuosittain. Naiset haluavat jakaa hyvää tehokkaasti erityisesti kehitysmaiden siskoilleen. Työn lippulaiva on radion opetusohjelma Naiset toivon lähteellä. Opetusta ja kannustusta Radio-ohjelmaa Naiset toivon lähteellä tuotetaan kussakin maassa paikallisten kristittyjen voimin. Ohjelma lähetetään kerran viikossa. Ohjelman ensimmäinen osa on käytännön opetusta ruuanlaitosta kodinhoitoon sekä lastenkasvatuksesta terveydenhoitoon. Lisäksi kuullaan opastusta aviopareille huolehtia avioliitostaan sekä perheestään. Toisessa osassa perehdy- Markus ja Mari Aitamäki pakkasivat kesäloman jälkeen matkalaukkunsa kohti Lounais-Siperiaa. Lähetystyö Omskissa on alkanut venäjän opiskelulla. tään naisen henkiseen elämään Raamatun sanan valossa. Vaikka Hanna-piirit on tarkoitettu naisille, myös moni mies rukoilee työmuodon puolesta. Hanna-työn avulla pyritään murentamaan se valhe, että naisella ei olisi arvoa. Tätä käsitystä on paljon yhä monissa maissa, joissa räikeästi rikotaan ihmisyyttä. Lohjan Hanna-piirissä rukoillaan, keskustellaan ja luetaan Raamatusta seuraavan sunnuntain kirkkovuoden tekstit. Piiri kerää myös vapaaehtoista taloudellista tukea radio-ohjelmaan Indonesiassa. Rukous, kristillinen opetus ja tuki ovat työn perusta. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Syksyn ensimmäinen piiri kokoontuu 5.9. klo 18.30–19.30 Ojamon seurakuntakodilla. Tule mukaan, ilosanoma kuuluu Siskolle kans! Lisätietoja www.sansa.fi Markus ja Mari Aitamäki työskentelivät Lohjan seurakunnan nuorisotyössä kymmenkunta vuotta. Alkuvuodesta kolmilapsinen perhe jätti kaiken Lohjalla ja lähti lähetystyöhön Omskiin. Paikka sijaitsee Lounais-Siperiassa Kazakstanin rajan tuntumassa, 2700 km Moskovasta itään. Kaupunki on Helsinkiä etelämpänä ja tunnetaan myös jääkiekosta. Raimo Summanen valmensi hetken Omskin jääkiekkojoukkuetta. Sää siellä on Suomen kaltainen. Outi Nikkilä Lähdetään kunnolla TWR Meillä järjestyvät onnistuneet Lähtö on jättipäätös. Perhe sitoutuu Siperiaan 6–10 vuodeksi, jopa pidempäänkin. – Ajattelemme, että kun kerran lähdetään, lähdetään kunnolla. Ei kannata pian tulla pois, kun kielikin on opittu, Mari tuumii. Markus kiinnostui Venäjästä, kun hän suoritti nuorisotyön koulutukseensa liittyvän harjoittelun Aunuksessa. Hänellä on myös kielipohjaa opiskeltuaan venäjää Lohjalla. Aitamäet ehtivät asua Omskissa jo neljä kuukautta, kunnes kesäloma tuli väliin. Sen he viettivät mummolassa Inkeroisissa, Kouvolassa. Paluu venäjän kielikylpyyn tapahtui elokuun puolivälissä. Kitara soi nuorten illoissa joka tapauksessa yli kielimuurien ja pyhäkoulutyötäkin käynnistettiin. – Lomalla ehti tulla jo tunne, Toiminta alkoi 15 vuotta sitten Hanna-työ käynnistyi 15 vuotta sitten brasilialaisen Marli Spiekerin aloitteesta. Hän totesi: ”Kun teemme työtä, teemme työtä. Kun ru- Hannoja jo 40 000 Suomen Perhehoitopalvelut etsii toiminnan laajentuessa SIJAIS- JA TUKIPERHEITÄ Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen alueille. 12 Lohkare Inkerin pieni luterilainen kirkko on levittäytynyt Venäjän eri kolkkiin palvelemaan luterilaisia vähemmistöseurakuntia. Yhtenä perusteena ovat muinaiset karkotukset sekä väestön muuttoliike, joiden seurauksena luterilaisia jäi asumaan eri puolille Venäjää. Inkerin kirkolla on Omskissa pieni seurakunta, jossa on kirkkoherra, diakoni ja taloustyöntekijä – sekä kaksi Aitamäkeä. Seurakunnan perusjoukon muodostaa 20–40 henkeä. Kerrostaloon remontoituun seurakuntasaliin mahtuu enimmillään 60 henkeä. – Omskissa on kymmeniä kansallisuuksia ja seurakuntia ortodoksisen valtakirkon rinnalla, islam ja juutalaisuus muiden joukossa. Olemme tavanneet jopa hiukan suomea osaavia asukkaita, Markus toteaa Vain venäjää Omsk vaikuttaa hankalalta työkohteelta, koska siellä ei puhuta englantia, ei edes yksityisillä lääkäriklinikoilla. Arjesta täytyy vain selvitä venäjäksi tai elekielellä. Venäjän kielen opettajakaan ei puhu englantia, ja suomeakin vain joitakin sanoja. – Opetus on silti intensiivistä. Opettaja piirtää ja osoittaa esineitä, asioita ja tavaroita, joiden nimet ja taivutusmuodot opetellaan. – Onneksi täällä oli alkuun tukena toinen suomalainen lähettiperhe, joka nyt on muuttanut pois. Myös suomalaisesta lastenhoitajasta oli paljon apua. Meidän on vain pakko oppia venäjä, se on perustyökalu, Mari pohtii. Mari ja Markus Aitamäki lähtivät luottavaisin mielin lähetystyöhön Inkerin kirkon työhän Siperiaan. Tehtävänä on tukea seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä. Mummolan rappusilla Inkeroisissa vietettiin viimeistä kesälomapäivää elokuussa. Lapset vasemmalta Luukas, 1, Anni, 4 ja Elias, 2. Reppuun pakattiinkin mummolassa myös venäjän oppikirjoja. Omskissa ei ole kansainvälistä eikä suomalaista koulua. Kaikki tapahtuu venäjäksi. Lapset joutuvat myös melko kylmään kielikylpyyn. Vanhin, Anni, lähtee syksyksi venäläiseen päiväkotiin. Lapsista voi tulla nopeasti perheen parhaita venäjän taitajia. – Ilmasto tai tulevaisuus ei huoleta, vaan eniten lasten asema. Me uskomme, että Jumala auttaa meitä kaikessa, kun on kutsun tänne antanut, Mari miettii. Tuki Suomesta Markus kertoo, että Inkerin kirkol- ta ei tule rahaa heidän työhönsä, vaan toiminta on kokonaan Suomesta tulevan tuen varassa. Kansanlähetys hoitaa kaiken rutiinin. Lähettäviä seurakuntia ovat tällä hetkellä Anjalankoski, Kerava, Kouvola sekä Lahdesta Joutjärven ja Keski-Lahden seurakunnat. Aitamäet ovat näiden seurakuntien nimikkolähettejä. – Keskusteluja lähetyskannatuksesta on käyty lisäksi Lohjan sekä Porvoon suomalaisen seurakunnan kanssa, Markus Aitamäki toteaa. Markus ehti valmistua ennen lähtöä myös teologian kandidaatiksi, joka on teologinen välitutkinto. Se ei oikeuta Suomessa pappisteh- täviin, mutta Venäjällä niitäkin voi tulla eteen, jos Inkerin kirkko katsoo koulutuksen riittäväksi. – Päätehtävämme on viedä nuoriso- ja lapsityön tietotaitoa luterilaisille seurakunnille. Meidät on lähetetty Inkerin kirkon Siperian rovastikuntaan. Työpaikkamme voi olla jatkossa muukin kuin Omsk. Työskentelemme Inkerin kirkon periaatteiden mukaan ja tuemme sen seurakuntatyötä, Markus sanoo. Körens ledare Katja Wiklund sa; vau, vilken grupp! Hon var överraskad hur stark och bra gemenskap gruppen hade redan på första gången och hur roligt det var tillsammans. Mera sångare får gärna komma och vi kommer att öva en gång i veckan här i Virkby kyrka. Övningstiden är på måndagar mellan 17.30–19. Kören har inte ännu hittat ett namn till sig, namnförslag kan skickas till [email protected]. Blogista voi seurata perheen elämää Siperiassa: aitamaet.blogspot.fi Sakari Sarkimaa Dörren är öppen, välkomnar nya sångare till kyrkan. K Tarjoamme perheillemme valmennuksen tehtävään sekä monipuolisen, ammatillisen tuen koko sijoitusprosessin ajan. Syksyllä alkaa 4 alueellista PRIDE-valmennusta. Katso oman alueesi sosiaalityöntekijän yhteystiedot: www.perhelapselle.fi www.suomenperhehoitopalvelut.fi Pieni kirkko Körsången klingar i Virkby kyrkan Nuori äiti ja vauva Tansaniasssa, jossa kuullaan swahilinkielistä ohjelmaa. Merja Kauppinen Haluatko ansaita elantosi tekemällä hyvää? Naiset toivon lähteellä radio -ohjelmaa tehdään 62 kielelle ja lähetetään viidessä maanosassa 900 radioaseman kautta sekä internetissä. Hanna-rukouskalenteria on käännetty 79 kielelle ja sitä käytetään 123 maassa. Rukousaalto kulkeutuu näin 24/7 ympäri maan piirin, sillä hannoja on noin 40 000 maailman eri maissa. Rukouskalenteri on kaikille sama. Sen aiheet vaihtuvat kuukausittain eri maanosien naisia muistaen. että on kiva päästä takaisin, Markus sanoo. Aitamäet ovat Suomen kirkon lähetystyöntekijöitä Kansanlähetyksen lähetteinä, mutta Siperiaan heidät lähettää Inkerin kirkko. Sinne ei voi mennä omin päin. Johannes Wiehn Lohjalta Siperiaan lähetystyöhön Siskolle kans! Suomalaisvaroin tuetaan Intiassa kuultavia Naiset toivon lähteellä -ohjelmia gujaratin, hindin ja tamilin kielillä. Naiset ja miehet istuvat kokouksissa erillään. örens ledare Katja Wiklund hälsar på alla och ber att vi sitter oss ner. Hon kommer med lite info om vad vi kommer att göra i kören, och slutar med att säga att vi skall ha roligt tillsammans. Vi sitter inne i kyrkosalen, tjugotvå ivriga nya sångare. Det finns en liten känsla av spänning och mycket förväntan i luften. Det känns härligt att sjunga med andra, gemenskapen och att du inte behöver vara proffs för att sjunga och njuta. Vi börjar med olika uppvärmningsuppgifter, både med röst och med kropp. Wiklund poängterar att rösten kommer från hela kroppen inte bara strupen. Nu, det hörs prassel, sångpappren delas ut. Vi skall snart sjunga vår första sång som en kör. Du är den ende, en spansk folkmelodi med text av Bo Setterlind. Vi sjunger sången igenom, bekantar oss med melodin och lär oss var vi skall andas. Vilka ställen i sången Det finns i början en liten känsla av spänning och mycket förväntan i luften. skall betonas starkare och vilka saktare. Nu känner jag till det, jag sjunger i en kör och det känns härligt. Andra sångare har också den igenkänd bara uttrycket på ansikten, ”jag njuter”. Jag ställde några frågor till en av nya körmedlemmarna Eva Skog och till körens ledare Katja Wiklund efter körövningen. Eva Skog berättar, att hon har tidigare sjungit i en kör. Hon vill sjunga och känner sig befriad och glad av att sjunga. Hon är tacksam att församlingen har startat en kör och att de var så många som kom med. Text och bild: Mari Nurmi Lohkare 13 Lohjan seurakunnassa t a pahtuu 5.9.–28.11.2013 Lisäksi paikallislehdissä julkaistaan viikottain Seurakunnat-palstaa. Seuraava Lohkare-seurakuntalehti ilmestyy 28. 11.2013 n Lohjan seurakunnan kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Laurinkatu 40 PL 49, 08101 Lohja avoinna ma–pe klo 8.30–14.30 p. (019) 328 41 keskus [email protected] [email protected] n Karjalohjan alueseurakunta seurakuntatoimisto Keskustie 30 09120 Karjalohja avoinna ma ja ke klo 9–15 p. (019) 355 109 [email protected] KONSERTTEJA Pyhän Laurin kirkossa: 14.9. klo 14 Eino Grön: Hyvän tahdon konsertti, liput 30 € ennakkoon Cafe Laurista. Tuotto diakoniatyön kautta apua tarvitseville. 15.9. Kaarlo Törmin laulukonsertti klo 19 22.9. Lohjan kamarikuoron konsertti klo 19 6.10. Orthodox Singers Viron Tallinnasta klo 18, ohjelma 5 €. 20.10. Jussi Syrén & The Groundbreakers klo 19, ohjelma 5 € 24.11. klo 18 Haiti-hyväntekeväisyyskonsertti, Collegium Musicum -kamariorkesteri, liput 10 € Tarkemmat tiedot www.lohjanseurakunta.fi n Nummen alueseurakunta seurakuntatoimisto Rauhanpolku 8 09810 Nummi avoinna ti ja to klo 9–14 p. (019) 373 162 [email protected] n Pusulan alueseurakunta seurakuntatoimisto Sentraalitie 5 03850 Pusula avoinna ma ja ke klo 9–14 p. (019) 373 162 [email protected] n Sammatin alueseurakunta seurakuntatoimisto Pappilantie 1 09220 Sammatti avoinna ti–ke klo 9–15, to 9–18 p. (019) 356 900 [email protected] SYYSKAUDEN JUMALANPALVELUKSIA Sunnuntaisin klo 10 Pyhän Laurin kirkko, messu radioidaan Lohja Radio Dein taajuudella 107,2 MHz, kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa, 15.9. Unkarin terveiset, 22.9. työhyvinvoinnin kirkkopyhä, mukana kirkkokuoro, 27.10. Herättäjän kirkkopyhä, saarna past. Erkki Helminen, herännäiskuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen soppalounas ja seurat seurakuntakeskukses- Lohkare Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad 14 Lohkare Toimitus Laurinkatu 40 PL 49, 08101 Lohja p. (019) 32 841 Päätoimittaja Olli Seppälä Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa [email protected] LAPSILLE JA PERHEILLE Viikko-ohjelman löydät sivulta 10. NUORILLE Telakka-nuortenilta torstaisin klo 18-21. Hengailua, pelailua, kahvia ja iltahartaus. Varustamo-nuortenilta lauantaisin klo 18-21. Opetusta, laulua, rukousta ja iltahartaus. Telakka+ -nuortenilta 19.9. / 24.10. / 28.11. Telakka+ on toimintapainotteinen ilta, jonka suunnitteluun ja toteutukseen voit itse osallistua. Nuorten syysleiri Saarikossa 12.14.10. Maata Näkyvissä festarit Turussa la 16.11.- su 17.11. Nuorten messut klo 18 Pikku Laurissa: 26.9. / 31.10. / 21.11. / 7.12. ITU-koulutukset ks. sivu 11. SENIOREILLE Ma klo 13.-14.30 Ystävän Kammari seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa. Ma 16.9., 30.9., 14.10.,.28.10., 11.11., 25.11., 9.12. klo 13-14.30 virkistyspiiri Virkkalan kirkossa. Ti klo 13-14.30 joka 2. ti Mäntynummen päiväpiiri, parilliset vkot; seurakuntatalo, Mäntynumment. 17. Ke klo 12.30 joka 2. ke Solmut silmukoiksi -käsityökerho seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa, parilliset vkot. Ke 11.9. alk. klo 14 joka 2. ke Ojamon-Voudinpuiston eläkeläiskerho seurakuntakodissa, Kartanonkuja 1, parittomat vkot. To klo 12 torstaikerho seurakuntakeskuksessa. To klo 13 Roution päiväpiiri joka 2. vko seurakuntakodissa, KalliomäToimituksen esimies Juhani Korte Toimitussihteeri Leena Anttila [email protected] Avustajat Matti Pirhonen, Liisa Laurila , Tiina Komi, Markus Mäki KUVATAIDERYHMIÄ Ma ja ke klo 16.30-18 Kultajyvän kuvataidepajat koululaisille Kanttorilassa, Sibeliuksenk. 4. Kuvataidepajoja ohjaa Alla Kerisalo, puh. 0400 471 948. Häneltä voi kysellä avoimia paikkoja ryhmissä. Aikuisten akatemia ma ja ke klo 10-14. Kuvataidepajojen materiaalimaksu on 25€/ kausi. Ma ja ti klo 10-14 alkaen ikonimaalauskurssit Lohjan ortod. srk. Nahkurinkatu 4, vasta-alkajille ja jo muutaman vuoden maalanneille. Opettajana Tarja Tarima 040 5413 901, [email protected]. Ma klo 17-20 Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarint. 4 ja ke klo 10-14 Kanttorila, Sibeliuksenk. 4. Mukaan mahtuvat kaikki ikonimaalauksesta kiinnostuneet. Tiedustelut Ritva Tarima, puh. 0400 719 563, [email protected] MUSIIKKITOIMINTAA Lohjan kantaseurakunnan kuorot harjoittelevat: ti 3.9. klo 19 Laurin Laulajat Pyhän Laurin kirkossa ke 4.9. klo 17.30 Lohjan kirkkokuoro Pikku Laurissa to 5.9. klo 17 lapsikuoro Laurinsäde Pikku Laurissa Kuoroihin ovat myös uudet laulajat tervetulleita. Tarkemmat tiedot www.lohjanseurakunta.fi I LOJO: Juniorklubb i Lindkulla, Karstunraitti 4, på måndagar kl 14-16 för åk 1–6. Anmälning via www.lohjanseurakunta.fi/96-skolbarn. Kontakta Mari Nurmi för mera information. Vi börjar 16.9. Hjälpledarskolning börjar 24. 9., mera information www.lohjanseurakunta.fi/1091-hjalpledarverksamhet eller Mari Nurmi. KARJALOHJAN ALUESEURAKUNTA Su klo 10 messu/Karjalohja-messu Kivikirkossa. Aino Raudan kirjasto Lasikirkossa su klo 11.15 messun jälkeen. Ti klo 12.30-15.20 lasten kerho Simpukat Lasikirkossa, Kallio. Raamattupiiri Lasikirkossa joka kk:n ensimmäinen ti klo 18, Linnavirta. Seniorikerho joka 2. ke klo 12.30 -14, pariton viikko Lasikirkossa, Linnavirta & Emilia Alander. Hiljaisuuden retriitti 8.-10.11. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Ohjaajina Anna-Maija Lakomaa ja Tuomo Mantere. Ilm. ja tiedustelut [email protected] tai 044 328 4281. Leena Anttila Leena Anttila LOHJAN KANTASEURAKUNTA RAAMATTUA JA RUKOUSTA Ma klo 18 miestenpiiri (raamattupiiri) seurakuntakeskuksessa ryhmähuoneessa, Sibeliuksenk. 2. Ti klo 10 rukoushetki Pyhän Laurin kirkossa. Ti 10.9. klo 18.30 "Sinä hyväksyt minut" luentosarjaa jatkuu srk-keskuksessa, Sibeliuksenk. 2 aiheena ”Hylättyjen etsijä”. Pastori Ilkka Rytilahti luennoi, järj. Suomen Raamattuopisto, Agricola-opintokeskus & Lohjan srk. Ti avoin raamattupiiri 10.9. alkaen joka 2. ti parittomat vkot klo 18.30, Virkkalan kirkko. Ke 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., klo 18.30 ylistyksen ja rukouksen ilta Virkkalan kirkossa To teologinen opintopiiri klo 17.30 alk. kahvitarjoilulla srk-keskus, alustuspuheenvuoro klo 18: 19.9. Juhani Korte, Kymmenen käskyä oman aikansa näkökulmasta 24.10. Marja Heltelä, Muutoksen aikataulu Raamatussa 14.11. Sirkku Aitolehti, Minä - Luoja, luento bibliodraaman keinoin 12.12. Jaakko Heinimäki, luterilainen etiikka. Illan päätteeksi aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Yhteishenkilö pastori Arja Penttinen, puh. 050 539 0123. To 5.9., 3.10., 5.11. (ti), 5.12, klo 18 Tervetuloa kotiin -ilta seurakun- LÄHETYS To 5.9. alkaen Hanna-ryhmä Ojamon seurakuntakodissa parillisten viikkojen torstaisin klo 18.30-19.30. Piirissä paneudutaan tulevan pyhän raamatunteksteihin sekä rukoillaan Medialähetys Sanansaattajien Hanna-työn rukouskalenterin pohjalta. Tule ja ota muita Hannoja sekä Raamattusi mukaan! Yhteyshenkilö Outi Nikkilä 040 5014 559. Pe 6.9. alkaen Ojamon raamattuja lähetyspiiri parillisten viikkojen pe klo 14-15.30 Ojamon seurakuntakodissa (Kartanonkuja 1). Piirissä pohditaan tulevan pyhän raamatuntekstiä sekä keskustellaan lähetysaiheisista asioista. Juuri sinua kaivataan mukaan! Yhteyshenkilö Pirjo Riikonen p. 050 358 9943. Ti 24.9., 29.10., 26.11., 17.12. klo 13 keskustan alueen lähetyspiiri seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa. DIAKONIARUOKAILUT ma klo 12 Mannaa, Mäntynumment. 17, alkaen 2.9. ti klo 11 Evästä päivään, Sibeliuksenk. 2, alkaen 3.9. ke klo 11.30 Elämän leipää, Virkkalant. 1, 4.9. alkaen 9.12. saakka, hartaus ja sen jälkeen ruokailu. Hinta 4 €, kausilippuja saa tarvittaessa diakoniatoimistoista. I VIRKBY KYRKA: Dagklubb för 3-5 åringar. Tisdagar och torsdagar kl 9–12 Mamma-barnklubb onsdagar kl 9–11 Eftermiddagsklubb för skolbarn vardagar kl 13–16.30, mobil 050 370 6015 (Beatrice), 050 351 5894 (Ulla) Ungdomskvällar i kyrkans källare på torsdagar kl 18–20, börjar 19.9, Mari Nurmi. SVENSK VERKSAMHET Ti 10.9., 8.10., 5.11., kl 13.30 svenska kretsen i Virkby kyrka. Sö 15.9. kl 10 gudstjänstbesök till Ingå kyrka. Start kl. 9.20 från Virkby med egna bilar. Kontakta Raimo Kuismanen ifall du inte har skjuts eller kan erbjuda skjuts till några. Sö 29.9. kl 12 Mikaelidagens familjegudstjänst i Virkby kyrka. Församlingen bjuder på mat efter gudstjänsten. Kyrktaxi. Sö 13.10. kl 13 högmässa i Lojo kyrka, kyrkkaffe, kyrktaxi. Lö 2.11. kl 13 alla helgons dags högmässa i Lojo kyrka. Uppvaktning vid minnesmärket efter mäs�san. Kyrkkaffe och kyrktaxi. Lö 2.11. kl 16 alla helgons dags tvåspråkiga andakt i Virkby kyrka. Sö 17.11. kl 13 gudstjänst i Virkby kyrka, kyrkvärd Mari Nurmi, konfir- NUMMEN ALUESEURAKUNTA Sunnuntaisin klo 10 messu kirkossa. NUORILLE Nuokkari auki 13.9. alkaen pe klo 15-21. Teeman mukainen ohjelma alkaa klo 18. Tervetuloa! Lapsille ja perheille Perhekerho to klo 9.30-11.30 Saukkolan seurakuntakodissa (ei syyslomalla 17.10.). Päivä- ja perhekerhoista voi tiedustella Jaana Salonmaa, 040 779 9364, Julkaisija, taitto ja kuvankäsittely: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Levikki: 23.000 kpl ISSN 1459-918X [email protected] Su 29.9. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu Nummen kirkossa. Kirkkokahvit. Messun jälkeen Nummen alueen yhteiset 10-vuotissynttärit Nummen Nuorisotalolla. Su 13.10. klo 10 messun jälkeen Nummen alueen yhteiset 4-vuotissynttärit Nummen Nuorisotalolla. Leena Anttila Kirkollisista toimituksista (kaste, häät, hautajaiset) sopiminen sekä virkatodistukset, sukuselvitykset ja avioliiton esteiden tutkinta kirkkoherranvirastosta ja alueseurakuntien seurakuntatoimistoista. mandernas första samling. Kyrkkaffe och kyrktaxi. PUSULAN ALUESEURAKUNTA Sunnuntaisin klo 12 messu kirkossa. Seurakuntakerho ikäihmisille ke päivisin: 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., ja 4.12. klo 14 Tuuliontienkerho 19.9., 30.9. Ompeluseura 17.9. Lisää kerhopäiviä syksyn edetessä. Tiedustelut diakoni Sinikka Laurilalta p. 040 779 9369. Syksyn Lähetysseuroista tietoa kirkollisissa ilmoituksissa. LAPSILLE JA PERHEILLE Päiväkerhot 3–6-vuotiaille seurakuntatalossa ma, ti ja pe klo 9-12 sekä to klo 9-12 ja klo 13-16. Srk-kerho ikäihmisille ke päivisin: 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., ja 4.12. Perhekerho seurakuntatalossa ke klo 9.45-11.45 (ei perhekerhoa 2.10.,16.10.,30.10., 13.11.). Päivä- ja perhekerhoista voi tiedustella Sarilta p.040 779 9370. Su 29.9. klo 12 perhekirkko ja sen jälkeen kirkkokahvit srk-talossa. To 7.11. klo 18 4-vuotissynttärit seurakuntatalossa. MUSIIKKIRYHMÄT Pusulan srk-talossa: muskari 3-6vuotiaille klo 16-16.45. Ilm. paikan päällä, lukukausimaksu 35e/sisarale – 5 €, lapsikuoro klo 17-17.45, kirkkokuoro klo 18-19.30. Kuoroihin ovat uudet ja vanhat laulajat tervetulleita mukaan! 13.9. klo 17 aloittaa uusi rumpukerho toimintansa, ohjaajana Felix Adje, tied. Päivikiltä p. 040 779 9366. Konsertteja Pusulan kirkossa: 21.9. klo 18 Tom Nyman/tenori, Nils Burgman/urut ja Keijo Siventoinen/oboe. Ohj. 15e. 12.10. klo 18 Lohjan Kaupunginorkesterin puhaltajat. Ohj. 15e. 20.10. klo 15 Improvisoituja äänimaisemia, lauluja eri mantereilta negrospirituaaleista suomalaisiin säveliin. Sarastus- yhtye, Kristiina Olanto/laulu, Jorma Tapio/saksofoni, huilu, bassoklarinetti ja Harri Taittonen/piano. Ohj. 10 €. Huom. Kärkölän kirkko on remontin vuoksi suljettu 2. syyskuuta alkaen marraskuun loppuun saakka. SAMMATIN ALUESEURAKUNTA Sunnuntaisin klo 12 messu kirkossa, poikkeukset Su 6.10. ja 3.11. klo 18 Su 22.9. Herättäjän kirkkopyhä, 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu, mukana lasten kerhot. Ke 4.9., 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 27.11. klo 18 raamattupiiri seurakuntalossa. Ke 16.10. klo 9-12 hautausmaan siivoustalkoot. Ruoka- ja kahvitarjoilu. To 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. klo 13-14.30 Kultaisen iän kerho seurakuntatalossa, huom. to 10.10. klo 14 Kultaisen iän kerho osallistuu Vanhusten viikon juhlaan Karjalohjalla. Kuljetus. To 19.9., 14.11., klo 18 lähetysseurat, SEKL, Eero Ahonen. Su 17.11. klo 17 seurat kirkossa, Lohjan Rauhanyhdistys ry. HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS RY Lohjan paikallisosasto tiedottaa: Su 8.9. klo 16 seurat seurakuntakeskuksessa, takkahuoneessa, Erkki Helminen ym. Su 22.9. Herättäjän kirkkopyhä Sammatissa: klo 12 jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa rov. Jaakko Saari, liturgina past. Erkki Helminen, jonka jälkeen kirkkokahvit ja seurat seurakuntatalossa. Su 27.10. Herättäjän kirkkopyhä Lohjan Pyhän Laurin kirkossa, Jumalanpalvelus klo 10, saarnaa past. Erkki Helminen, herännäiskuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen soppalounas ja seurat seurakuntakeskuksessa. Su 15.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalan kirkossa jouluisen tarjoilun kera, tervetuloa laulamaan joululauluja yhdessä. Yhteystiedot: Liisa Partanen, puh. 040 729 1095. LOHJAN RAUHANYHDISTYS Nummentie 47: Su 8.9. klo 16 seurat, Vihdin seurakuntatalo, klo 16.30 seurat, Nummentie 47. La 14.9. klo 18.30 englanninkieliset seurat, Nummentie 47. Su 15.9. klo 14 kaksikieliset seurat, palvelutalo Villa Charlotta, Siuntio, klo 17 kaksikieliset seurat, Inkoon kirkko. La 21.9. 18 aikuisten ilta, Nummentie 47. Su 22.9. seurat klo 15, 16.30 ja 18, Nummentie 47. Su 29.9. seurat klo 16.30 ja 18, Nummentie 47. Yhteisvastuukeräyksellä hyvä tulos Lohjalla Yhteisvastuu-keräyksen loppusumma tänä vuonna koko Lohjan seurakunnan alueella on 20.592,62 euroa. Summassa on mukana myös Lohjan alueseurakunnat Sammatti, Karjalohja, Nummi ja Pusula. Keräys paneutui tänä vuonna tukemaan yksinäisiä vanhuksia ja ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Suuret kiitokset sekä kerääjille että lahjoittajille! Tuulikki Ruohomäki, diakonissa Lohjalaisten ripari-video niittänyt mainetta Lohjalaisnuoret tuottivat vuosia sitten isostoiminnasta kertovan englanninkielisen videon Isonen for Dummies. Video nousi julkisuuteen äskettäin netissä, jossa pohditaan englanninkielistä vastinetta sanalle isonen. – Lohjalaisnuorten video esitettiin alun perin Englannissa anglikaanikirkon kanssa yhteistyössä pidetyssä rippikouluseminaarissa syksyllä 2005, hiippakuntasihteeri Mika Nurmi Espoon hiippakunnan tuomiokapitulista kertoo. Nurmi toimi tuolloin nuorisopappina Lohjan seurakunnassa. – Meidän piti viedä jotain tuomisia seminaariin, ja saimme nuorisotyöntekijä Markus Aitamäen kanssa idean, että nuoret voisivat itse kertoa, mikä riparissa on heistä tärkeää. Nuoret miehet Pauli Suuraho ja Mikko Jaatinen tekivät videon. – Se on pienellä budjetilla tehty, nuorten näköinen video. Siitä tuli kirkkohallituksen työalasihteerin Jarmo Kokkosen mukaan niin hyvä, että kirkkohallitus tilasi samoilta tekijöiltä laajennetun version. Tähän dvd:hen satsattiin hiukan enemmän ja tehtiin kannetkin, Nurmi kertoo. Perusvideokin on hauska ja vauhdikas esittely termistä ja ripareista englanniksi. Video alkaa Lohjan seurakuntakeskuksesta, jossa riparilaiset laulavat nuorten lauluja ja päättyy aplodeihin: We want more. Kuvissa vilahtaa nuorten ja kertojan lisäksi myös rippikoulupappi Horst Gripentrog. Lohjalaisnuoret esittelevät vauhdikkaasti ripareita ja isosten toimintaa englanninkielisellä videolla vuonna 2005. Video on levittänyt tietoa muualle maailmaan suomalaisesta isostoiminnasta. Nurmen mukaan Laajennettu versio Isonen for Dummies levisi muun muassa Luterilaisen maailmanliiton piiriin. – Sitä on näytetty siellä täällä eri maissa suomalaisen rippikoulutyön esittelynä. Kirkkohallituksen työalasihteerin Jarmo Kokkosen mukaan lohjalaisnuorten 2005 tekemä video Isonen for Dummies on vaikuttanut siihen, että isonen sana tunnetaan monessa maassa. Esimerkiksi norjalaiset käyttivät sitä aluksi sellaisenaan, kunnes englanninkielinen termi ja sen lyhenne korvasi suomalaisen sanan. – Isosta tarkoittavaksi englanninkieliseksi termiksi vakiintui järvenpääläisen Jouko Porkan kehittelemä young confirmed volunteers eli lyhyemmin YCV. Termi on levinnyt eurooppalaiseen käyttöön viimeisen viiden vuoden aikana, Kokkonen kertoo. 2.11.2013 pyhäinpäivä, pyhien yhteys klo 10 messu Pyhän Laurin kirkossa, karjalaisten kirkkopyhä, Messun jälkeen noin klo 11.30 seppeleen lasku Karjalaan jääneiden muistomerkillä ja unohdettujen vainajien muistomerkillä. Yhteisen pyhäinpäivän ja karjalaisten kirkkopyhän juhla jatkuu seurakuntakeskuksessa klo 12 Tänä kesänä isosten nettisivustolla isosten.net on pohdittu kuukauden kysymyksenä muita englanninkielisiä käännöksiä isonen -sanalle. Äänestyksessä on saanut eniten kannatusta termit: junior group leader sekä junior confirmation leader. Jonkin verran suosiota ovat saaneet myös lyhyemmät group leader ja junior leader. Sosiaalisessa mediassa on esitetty lisäksi termejä camp counselor tai lyhyesti biggie tai biglet. Nuorten keskus on järjestänyt vuosia kansainvälisiä rippikoululeirejä. – Näillä ripareilla isosesta käytetään termiä isonen – se on vakiintunut myös englanninkieliseen puheeseen – tai sitten biggie, Nuorten Keskuksen pääsihteeri, rovasti Eija Kallinen kertoo. Sakari Sarkimaa Leena Anttila www.lohjanseurakunta.fi entie 2, parilliset vkot. To 5.9. klo 12-14.30 diakoniapiiri Virkkalan kirkon siivessä. Käsitöitä ja iloista yhdessäoloa aina torstaisin klo 12. To 5.9. alk. boccia –peli-illat Mäntynummen seurakuntatalossa (alakerta) to klo 16.30-18.30. Lisätietoja Matilta p. 050 3455 275. 24.10. klo 13 Seniorifoorum seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenk. 2. Leena Anttila Lohjan seurakunta • Lojo församling¤ takeskuksessa, Sibeliuksenk. 2. ”Voisinko iloita?”, Jukka Niemelä, musiikki Taina Salmela, järj. Sley. Su 8.9. klo 16 seurat srk-keskus, takkahuone, puhujina Erkki Helminen ym. Järj. Herättäjä-Yhdistys, Lohjan paikallisosasto. Su 8.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11. 24.11. klo 18-20 Laurin Sisarukset Mäntynummen srk-talossa. Raamatun maiden tansseja tanssinopettaja Wim van der Kooijn johdolla kaikenikäisille ja kokoisille! Vapaa pääsy. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Marita Laaksoselta p. 050 572 1579. Leena Anttila sa, 24.11. Kansanlähetyksen kirkkopyhä ja omaishoitajien valtakunnallinen kirkkopyhä, keittolounas ja lähetystilaisuus srk-keskuksessa. Su klo 16 Virkkalan kirkko, kk:n ensimmäisenä sunnuntaina messun järjestelyt hoitaa Sley, kk:n kaksi keskimmäistä hoitaa Lohjan seurakunta, kk:n viimeinen messu on Veljespiirin järjestämä. La 14.9. klo 11 Pyhän Laurin kirkko, Uudenmaan veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä ja yhteisjuhla "Iloitkaamme isänmaasta", messussa saarna piispa Tapio Luoma, liturgina khra Juhani Korte. Ke 30.10., 27.11. klo 18 Pyhän Laurin kirkko, iltakirkko. To 26.9., 31.10., 30.10., 21.11. klo 18 Pikku Lauri, nuorten messu, Sibeliuksenk. 2. Su 29.9., 20.10., 10.11., 1.12. klo 12 Pikku Lauri, perhekirkko, Sibeliuksenk. 2. La 19.10. klo 18 Pyhän Laurin kirkko, iltamessu, järj. Lohjan Rauhanyhdistys ry. Su 27.10. klo 11 Lohjanportin seurakuntakoti, Loskamessu, Hammarint. 4. Pyhäinpäivän muistohetkissä luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden jäsenten nimet: klo 15 Metsolan siunauskappelissa klo 16 kaksikielinen muistohetki Virkkalan kirkossa klo 16 muistojuhla Sammatin kirkossa, oman rakkaansa nimen kuultuaan voi sytyttää kynttilän alttarille. klo 18 messu Pusulan kirkossa klo 18 jumalanpalvelus Nummen kirkossa klo 18 iltamessu Karjalohjan kivikirkossa, mukana kirkkokuoro klo 18 muistohetki Pyhän Laurin kirkossa. Virkkalassa tapahtuu Kitaristi Jonne Grans konsertoi Lohjalla Lohjalta kotoisin oleva kitaristi Jonne Grans esiintyy yhdessä moldovalaissyntyisen viulistin Vadim Jonne Grans taituroi kitaralla uusia sovituksia. Toisana soittajana esiintyy viulisti Vadim Grumeza. Grumezan kanssa Virkkalan kirkossa lauantaina 7. 9. klo 18. Konsertin ohjelma koostuu mielenkiintoisista uusista sovituksista viululle ja kitaralle. Luvassa on musiikkia säveltäjiltä kuten Honegger, Ysaÿe, Beethoven, Sarasate ja Pärt. Konsertti järjestetään yhteistyössä Lohjan seurakunnan kanssa. Ohjelmamaksu on 10/5 euroa. Lohkare 15 Kohtaamisia Kolmen aineen opettaja Uskonnonopetuksesta käydään maassa välillä kiivastakin keskustelua. Harjun yläkoulun opettaja Jari Pönni kertoo, mistä uskonnonopetuksessa ja keskustelussa on kyse. S uvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa on keskusteltu viime vuosina kiivaaseenkin sävyyn. Elokuussa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja teki päätöksen, että kouluissa voidaan laulaa Suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä, muttei enempää, koska seuraavat säkeistöt menevät uskonnonharjoittamisen puolelle. Suvivirsikiista liittyy laajempaan keskusteluun siitä, mitä uskonnonopetus on, ja mitä sen pitäisi olla. – Vuonna 2003 on selkeästi linjattu, että peruskoulussa opetetaan uskonnossa asiatietoa ja että uskonnonopetus ei ole uskonnon harjoittamista, sanoo Harjun yläkoulun uskonnon, yhteiskuntaopin ja historian lehtori Jari Pönni. Harjun koulussa Suvivirrestä ei ole Pönnin mukaan tarvinnut edes keskustella, koska se koetaan perinteeksi. Toinen vakiintunut perinne on koululaisjumalanpalveluksen järjestäminen kerran vuodessa yhdessä seurakunnan kanssa. Kirkkoon kuulumattomien ei tietenkään tarvitse osallistua siihen. Seurakunta on yhteistyökumppani Seurakunnan ja Harjun koulun väliset suhteet ovat Pönnin mielestä hyvällä mallilla. – Yhteistyö on ollut pitkä ja se on toiminut. Aina on apua saatu, kun on tarvittu. Viime lukuvuonna Harjun koulu anoi ja sai seurakunnalta Raamattuja yhdelle opetusryhmälle riittävän määrän. Koulun entiset Raamatut olivat huonossa kunnossa. – Olemme todella kiitollisia, että saimme tällaista apua, kun koulun kirjamäärärahat ovat tiukat. Koulun näkökulmasta Lohjan seurakunta on yksi monista yhteistyökumppaneista. Koulussa on aamuisin päivänavaus, joista seurakunta pitää yhden tai kaksi kuukaudessa. Muut päivänavaukset ovat opettajien ja luokkien pitämiä. Seurakunnan nuorisotyönohjaajat ovat olleet apuna seiskaluokkalaisten ryhmäyttämispäivissä. Seurakunta on päässyt koululle tiedottamaan rippikouluasioista. Seurakunnalla on myös valmius auttaa kriisitilanteissa, mutta sellaista apua ei ole Harjun koululla onneksi tarvittu. Maailmankatsomuksen rakennuttaja Pönnin mielestä uskonnonopetuksella on oma roolinsa tiedon jakajana – uskonnoilla, kirkkokunnilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on toisenlainen rooli, johon kuuluu tiedon syventäminen ja uskonnon harjoittaminen. Koulussa voidaan näin ollen opettaa rukouksia, kuten Isä meidän -rukous, mutta koulussa ei rukoilla. 16 Lohkare – Uskonnonopettajan tehtävänä on jakaa tietoa ja näkemyksiä, auttaa rakentamaan ja avartamaan maailmankatsomusta ja tuoda erilaisia rakennuspalikoita elämään. Uskonnonopetusta voi verrata yhteiskuntaoppiin, jossa käydään läpi eri puolueiden näkemykset, mutta ei yritetä tehdä oppilaista minkään puolueen kannattajia. – Yhteiskuntaopissa käsitellään myös kansalaistottelemattomuutta, mutta tarkoitus ei ole yllyttää siihen. Uskonto on lähellä kolmattakin Pönnin opettamaa ainetta, historiaa. – Kirkkohistoria on osa meidän historiaamme, eurooppalaista perintöä. Historian ja kirkkohistorian välinen ero on häilyvä, koska Euroopassa kirkko on aina ollut jotenkin läsnä, Pönni sanoo. Maa, jossa kaikki toimii Pönnin mielestä kristinusko on osa identiteettiämme. – Uskonto on osa länsimaista kulttuuria ja sivistystä. Luterilaisuus on vaikuttanut suomalaisuuteen paljon, erityisesti suomalaiseen tapaan hoitaa ja käsitellä asioita. Meidän on ehkä itse vaikeata huomata sitä, Pönni miettii. – Joskus sitä pohtii, että miten tällaisessa karussa ja kylmässä maassa voi olla näin korkea elintaso. Saamme aika paljon kiittää kirkkoa, joka 1600-luvulta lähtien otti vahvan roolin kansan sivistämisessä ja lukemaan opettamisessa. Suomen maabändityöryhmä tiivisti pari vuotta sitten luterilaisen työetiikan vaikutukset sloganiin Suomi – se toimii. Uskonnonopetus lisää ymmärrystä Vieraiden uskontojen tunteminen on tullut Pönnin mielestä entistä tärkeämmäksi. – Elämme maailmassa, jossa ihmiset liikkuvat. Moni suomalainen matkustaa vaikkapa Thaimaahan ja saattaa nähdä asioita, joita ei ymmärrä, jos ei ole yhtään perustietoja buddhalaisuudesta. Siihen, mitä ei ymmärretä, suhtaudutaan epäluuloisesti. Uskontojen tuntemisesta on hyötyä myös täällä kotimaassa, jossa on maahanmuuttajia eri maista. – Jotta osaamme asemoida itsemme maailmassa, tarvitsemme tietoa sekä muiden kansojen kulttuureista, uskonnoista ja tavoista, että omasta kulttuuristamme ja uskonnostamme. Sarjakuvat ja länkkärit saivat kiinnostumaan Pönni kertoo nauttivansa opettamiensa aineiden yhdistelmästä. – Jos opettaisin pelkkää historiaa tai uskontoa, niin se voisi olla Jari Pönni nauttii uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettamisesta. vähän puuduttavaa. Kaikissa oppiaineissa on oma viehätyksensä. Yhteiskuntaopin ajankohtaisuus on tosi mielenkiintoista. Uskonnontunneilla oppilaat käyvät hienoa pohdintaa. Historia on aina ollut itselleni rakas aine. Sarjakuvat ja lännenelokuvat johdattelivat minut aikanaan historian pariin, ja sillä tiellä ollaan. Pönni on toiminut Harjun koulussa opettajana vuodesta 1998. Ennen sitä hän oli vuoden opettajana Järvenpäässä. Hän opiskeli Joensuun yliopistossa pääaineenaan yleinen historia. Jari Pönni kertoo harrastavansa kesäisin gofpallojen hukkaamista ja talvella hiihtoa ja sählyä, sekä lenkkeilyä, matkailua ja lukemista. Nelihenkinen perhe asuu Moisiolla. Teksti ja kuva Matti Pirhonen • Lohjan museon eli entisen Lohjan pappilan alueella sijaitseva Pedagogio on Suomen vanhin maaseudulla sijainnut koulurakennus vuodelta 1769. • Seurakunnat huolehtivat kouluopetuksesta 1860-luvulle, jolloin perustettiin kunnat ja velvoitettiin ne huolehtimaan kansakouluopetuksesta. • Koulunkäynnistä tuli pakollista vuonna 1921. • Vuodesta 2003 uskonnonopetus on ollut oppilaan oman uskonnon opetusta. Aiemmin käytettiin ilmausta tunnustuksellinen uskonnonopetus. • Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas osallistuu uskonnon opetukseen. • Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton oppilas voi osallistua joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen. • Koulun tehtävänä on järjestää sen uskonnon opetus, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Jos muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan koko kunnassa kuuluu vähintään kolme oppilasta, kunnan tulee järjestää heille oman uskonnon opetus, jos vanhemmat sitä haluavat, ja mikäli opetukseen on hyväksytty opetussuunnitelma. He voivat halutessaan osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen.
© Copyright 2024