Isoskoulutus alkaa, sivu 11

Lohkare
n Karjalohja
n Lohja
n Nummi
Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin
Lojo församlings hälsning till hemmen
n Pusula
n Sammatti
5.9.2013 n 3/2013
Ruokaa ja
hengen
ravintoa,
s. 3.
Kirkko
lämpiää
järvivedestä
Karjalohjalla,
s. 4
Partio toimii
vilkkaasti
Nummella,
s. 8–9
Kutsu kävi
Lohjalta
Eero Sjöblom
Isoskoulutus alkaa, sivu 11
Siperiaan,
s. 13
Pääkirjoitus
Hetki hiljaisuutta
Evästä päivään
Jos keho kaipaa ruuan
lisäksi hengen ravintoa,
liikuntaa ja yhdessä oloa,
tätä kaikkea on tarjolla
tiistaisin seurakuntakeskuksessa. Virkkalassa ja
Mäntynummella syödään
myös edullista diakoniaruokaa.
Juhani Korte
Lohjan seurakunnan
kirkkoherra
[email protected]
Virrestä viis tai 571
L
ohjan seurakunnan diakoniatyö on tarjonnut evästä keskustan alueella jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Aiemmin olotuvan nimellä tunnettu diakoniaruokailu perustettiin työttömien
ajankuluksi 1990-alun syvän laman
aikoihin.
Idean olotuvasta Lohjalle toi
seurakunnan pastori Väinö Ahonpää opintomatkallaan Yhdysvalloista New Yorkista, jossa hän oli
nähnyt, miten kirkon vapaaehtoistyöntekijät jakoivat päivittäin ruokaa työttömille.
Nyt toiminnan nimi on Evästä
päivään. Ruoka valmistetaan myös
vapaaehtoisten voimin.
– Ahkeran keittiöväen ansiosta
tarjolla on taattua kotiruokaa. Tosin
poikkeus vahvistaa säännön: Yhteisvastuukeräyksen kohdemaan
mukaisesti on tarjottu myös kanaa
kambozalaisittain, kertoo keskustan
alueen diakoni Leena Syvälahti.
Olotuvan aloittaessa toimintan-
Rodeo
Yhteys kannattaa
Hän piti seuraajiensa keskinäistä yhteyttä
niin tärkeänä, että hän anoi sitä taivaalliselta
Isältä viimeisenä iltanaan ennen kuin hänet
otettiin kiinni ja vietiin tuomittavaksi. ”Minä
rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin
kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa.”
(Joh. 17:21)
Erilaisuus ei ole yhteyden este eikä erimielisyys ole silleen mikään uhka. Sen sijaan varsinainen este, suoranainen uhka yhteydelle
on aina se, että emme osaa tulla toimeen erilaisuuden ja erimielisyyksien kanssa.
Meitä kristittyjä, olimmepa millaisia tai
mistä päin tahansa, ei yhdistä viime kädessä
samanmielisyys vaan Jeesus Kristus. Kun
meidät on kastettu hänen omikseen, meidät
on liitetty keskinäisen yhteyden perustaan.
Käytännön yhteys ei koskaan ole itsestäänselvyys eikä se synny ilman vaivaa. Tämä
vaivannäkö alkaa kyselemällä, mikä asenteissani ja toimissani on sellaista, mikä estää tai
edistää yhteyttä. Samalla on tärkeä muistaa,
että yhteys on tehtävä, jonka Herramme Jeesus on meille seuraajilleen antanut.
Vapaaehtoisten voimin
myös tiedon nälkään
Useat vapaaehtoiset ovat vuosien
varrella auttaneet, ja auttavat yhä
ruokailutilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä. Yksi heistä on
lohjalainen Pekka Jokinen, joka
muutama vuosi sitten joutui polkupyörälenkillään onnettomuuteen.
– Lähdin mukaan lähimmäispalvelun toimintaan, koska olin kokenut, ettei yhteiskunnan tukiverkko ole yksin eläjille riittävän kattava. Apua kyllä on saatavissa, mutta
se on itse maksettava.
Syvälahti kertoo, että Jokinen
on tuonut mukanaan sekä uusia että vanhoja tuulia. Hänellä on ollut
tarjottavanaan evästä myös paikallishistorialliseen tiedon nälkään.
Ruokailun yhteydessä onkin kuultu
luentoja Lohjan historiasta ja lohjalaisista kirjailijoista ja lähdetty liikkumaan.
– Sain idean lisätä Evästä päivään -tarjontaan myös liikuntaa,
mutta siihen tarvittiin Jokisen mielestä myös selkeä tavoite eli kohde,
joka motivoi kulkemaan, Syvälahti
sanoo.
Erääksi tällaiseksi kohteeksi valikoitui viereinen Pyhän Laurin kirkko, joka vei askelet ja ajatukset kauas
menneisyyteen. Tänä syksynä ei
maltettu odottaa ruokailun alkamista 3.9., vaan otettiin ”varaslähtö” jo
6.8., jolloin patikoitiin Lohjan museolle. Seuraavilla viikoilla retkeiltiin Gunnarlan majalla, vietettiin
virkistyspäivää Saarikossa, käveltiin
Lindkullaan ja avolouhokselle.
Vapaaehtoiset Kimmo Kollin,
Pekka Jokinen ja Hely Granath ideoivat yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa Evästä päivään -ohjelmaa ”ideasampoon” eli diakoni
Leena Syvälahdelle. Häntä ovat
rohkaisseet kirkkoherran sanat:
”Kannattaa olla rohkea ja kokeilla
uutta. Joskus jos menee täysin pieleen, voi siitäkin oppia.”
– Eletään muuttuvassa ajassa,
jossa muutos on pysyvä olotila.
Toimintaa täytyy kehittää, jo kymmeniä vuosia Lohjan seurakunnan
vapaaehtoisena toiminut Granath
toteaa.
Rento
meininki
Evästä päivään -syksy käynnistyi
viime tiistaina. Lisäksi Mäntynummen seurakuntatalossa on tarjolla
”mannaa” maanantaisin kello 12 ja
Virkkalan kirkossa ”elämän leipää”
keskiviikkoisin klo 11.30. Kaikki
diakoniaruokailut haluavat tarjota
evästä mukavassa ilmapiirissä.
– Seurakunta on keskinäisen
yhteyden paikka, jossa voi kokea
yhteyttä myös rakastavaan taivaalliseen Isään. Halutessaan voi tulla
pyytämään myös esirukousta, Leena Syvälahti muistuttaa.
Ruokailujen yhteydessä voi nykäistä diakonia hihasta ja varata
tarvittaessa myös vastaanottoajan.
Vapaaehtoiset ovat havainneet,
että diakoni-Leenan tekemisissä
on mukana sydämen paloa ja kutsumusta.
– Hän on ihminen, johon pystyy luottamaan. On helpompi tulla
mukaan, kun vastassa on henkilö,
jota on helppo lähestyä, Pekka Jokinen toteaa.
Olemme
äänikrisittyjä
Porukassa ei jää huumoriakaan
puuttumaan, musiikista puhumattakaan.
– Olemme äänikristittyjä eli
laulamme moniäänisesti jokainen
omalla yksilöllisellä äänellämme.
Tarvittaessa säestämme taputuksin ja tömistyksin muun säestyksen lisäksi, diakoni ja vapaaehtoiset
nauravat.
Evästä päivään -tilaisuuteen voi
saapua jo kello 10.30 lukemaan lehtiä ja seurustelemaan. Sitä ennen
voi hiljentyä Lohjan Pyhän kirkossa kello 10 alkavassa rukoushetkessä.
– Emme odota, että saavut hymyssä suin, mutta toivomme, että
saavut päihteettömänä. Ja aina kun
tulet, saat evästä päivääsi tavalla ja
toisella, diakoni ja vapaaehtoiset
lupaavat.
Teksti ja kuva
Leena Anttila
Seurakunnasta ruoka-apua
Diakoniaruokailut Lohjalla
Lohjan seurakunnan diakoniatyön eläkeläisille ja työttömille
järjestämissä ruokailuissa saa
pikkurahalla lämpimän ruuan,
leipää ja leikkeleitä: • maanantaisin klo 12 Mannaa
Mäntynummessa, Mäntynummentie 17
•tiistaisin klo 11 Evästä päivään
seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2
•keskiviikkoisin klo 11.30 Elämän leipää Virkkalan kirkossa,
Virkkalantie 1.
Ruokailun yhteydessä on
myös muuta ohjelmaa, kuten lyhyt hartaushetki. Kausikortilla,
joka myönnetään diakonisin perustein, pääsee ruokailemaan
myös ilmaiseksi. Kausikortteja
saa diakoniatoimistoista.
Seurakunnan ruoka-apu voi
olla myös pienehköjä maksusitoumuksia ruokakauppaan tai
valmiiden elintarvikkeiden jakamista.
Diakoniatoimistot,
yhteystiedot sivulla 7.
Tapio Luoma
Espoon hiippakunnan piispa
Erkki Kuusanmäki
Y
hteys on aina vaikea ajattelun ja osaamisen laji. Sen tiedämme lähimmistä ihmissuhteistamme ja niistä yhteisöistä,
joissa tavalla tai toisella olemme mukana. On
paljon helpompaa uppoutua erimielisyyksiin
ja sotkeutua niistä nouseviin kiistoihin kuin
nähdä niiden yli siihen, mikä yhdistää.
Meissä ihmisissä taitaa asua suoranainen
taipumus luokitella ja karsinoida, erotella ja
ryhmitellä toisiamme tavalla, joka ajaa meitä
erillemme.
Herramme Jeesus tunsi hyvin tämän inhimillisen piirteen. Hän kutsui opetuslapsikseen erilaisia ihmisiä ja hän joutui kuuntelemaan heidän keskinäisiä kiistojaan. Eräänkin
kerran hänen seuraajansa väittelivät siitä, kuka heistä oli suurin. Erimielisyys laukesi vasta, kun Jeesus totesi, että ensimmäiseksi haluavan tulee asettua viimeiseksi, kaikkien
palvelijaksi. (Mark. 9:33–35)
Tämä ei jäänyt ainoaksi tapaukseksi, jossa
Jeesus tarttui seuraajiensa eripuraisuuksiin.
Leena Anttila
Perimätiedon mukaan Gotlannin saarella
vuonna 1693 juhannusaamuna Israel Kolmodinia kirjoitti runon, joka sai ruotsalaisesta kansasävelmästä melodian. Sosiaalisessa mediassa käy mielipiteiden vahva ja
riitasointuinen huuto virreksi muuttuneesta laulusta – puolesta ja vastaan.
Runon tekijä, olipa hän kuka hyvänsä,
tuskin kuvitteli sen tuottavan pahan mielen joillekin muutama vuosisata myöhemmin.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja
antoi seikkaperäisen nelisivuisen lausunnon todeten, ettei Suvivirren laulaminen
ole korostuneen uskonnollista, vaan koulun perinteen noudattamista. Virsi saa
näillä näkymin kaikua edelleen kevätjuhlissa, koska se on oleellisesti osa koulujen
juhlaperinnettä.
Meitä on varmasti moneksi; näen apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun hyvänä.
Toki minulle Suvivirsi on Suvivirsi, joka sisältää niin kiitoksen kuin rukouksenkin.
Myös moni perinteinen maakuntalaulu yhtä lailla sisältää pyyntöjä Jumalalle, kai ne
joidenkin sensuurilistoille tulevaisuudessa
joutuvat.
Vuosi sitten Hesarissa ehdotettiin virrelle maallistunutta versiota. Myönnän,
tuo versio jotenkin syvältä loukkasi minua.
Usko ja uskonnottomuus, molemmat ovat
herkkiä asioita meille jokaiselle.
Netin sosiaalisen median kohdalla tunnustan miettineeni termin oikeanlaisuutta. Keskustelun puolin ja toisin tölvivän sävyn perusteella antaisin palstoille uuden
nimen: epäsosiaalinen media.
Mikähän meitä nykyihmisiä oikein riepoo? Nimimerkkien suojista voidaan laukoa miltei minkälaisia ajatuksia hyvänsä
toiselle ihmiselle.
Olisiko niin, että näyttöpäätteen yksinäisyydessä osa ihmisyydestämme vain
jotenkin huomaamatta katoaa?
Olisiko meidän sittenkin parempi tulla
ulos poteroistamme, jutella mietteistämme, epäilyksistämme, loukkaantumisistamme ja ehkä iloistamme, ihan kasvokkain?
Tämän lehden sivuilla näet monenlaisia mahdollisuuksia tulla mukaan seurakunnan toimintaan, asuitpa kaupungin
keskustassa tai sen laitamilla.
Yhden Timpurin ohjeita yritämme noudattaa: nähdä jokaisessa ihmisessä Jumalan kuvan.
sa työtön työnhakija pääsi ilmaiseksi syömään, kun mukana oli
työvoimatoimiston sininen kortti.
Nyt ruokailu on maksuton diakoniatyöntekijän
myöntämällä
kausikortilla. Muutenkaan lounas
ei paljoa maksa. Jo neljällä eurolla
saa vatsansa kylläiseksi.
– Tervetulleita ovat kaikki, jotka syystä tai toisesta eivät ole vakituisesti työssä, esimerkiksi eläkeläiset, työttömät tai väliinputoajat
ja yksin eläjät, Syvälahti luettelee.
Sinä it-innostunut,
tästä suoraan nettisivuille:
Eväät kelpasivat ruokailijoille, siitä keittiön vapaaehtoisille kiitos! Ruokailijoita on usein puolen sataa. Diakoni Leena Syvälahti (vas.) seuranaan Pekka Jokinen, Hely Granath ja Kimmo Kollin
Lohjan museolla 6.8. Museo on entinen kirkkoherrojen koti eli Lohjan Iso-Pappila.
2
Lohkare
Lohkare
3
Rööperin hipsteristä Myllyniemen pehtooriksi
sesta. Yrityspäivät, koulutukset,
juhlat ja muut tilaisuudet räätälöidään yksilöllisesti kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan.
– Tunnuslauseemme on ”yllättävän jyvällä”. Haluamme tarjota
mahdollisuuden irrottautua oravanpyörästä ja saada oivalluksia
uusissa ympyröissä.
Matti Pirhonen
Suuren perheyrityksen
ajauduttua konkurssiin
sen entinen johtaja Juha
Valkamo kävi synkässä
alhossa. Hän oppi, että
vaikeudet vahvistavat,
eikä niihin kannata jäädä
vellomaan. Nyt mies
astelee jo uusia polkuja.
Uutta kohden
E
Kappalainen Heikki Linnavirta vilkaisee Karjalohjan kirkon penkkien alla olevia sähkölämmityselementtejä, jotka maalämpö teki tarpeettomiksi.
Rauniosta ekokirkoksi
Karjalohjan kivikirkon
korjaamisessa on tarvittu
valtavasti talkootyötä.
Kirkkoa lämmitetään viereisestä Puujärvestä
otettavalla lämmöllä.
S
yyskuun 21. päivä vuonna 1970
on vaikuttanut karjalohjalaisiin enemmän kuin mikään
muu yksittäinen päivä. Tuona päivänä salama iski Karjalohjan kirkkoon, joka paloi niin pahasti, että
jäljelle jäivät vain seinät. Jopa kupariset kattopellit sulivat. Kirkosta
onnistuttiin pelastamaan vain alttaritaulu, ehtoollismalja, kynttiläkruunu, pari kynttelikköä ja
muutama taulu.
Palon jälkeen seurakunta oli
vailla kirkkoa. Vuosien ajan kirkkona toimi Säästöpankin vieressä oleva rakennus, joka nyt on nuorisotilana.
Vasta vuonna 1977 päästiin viettämään jumalanpalvelusta sitä varten suunnitelluissa tiloissa, kun kivikirkon raunioiden viereen rakennettu Lasikirkko vihittiin käyttöön.
Seuraavat kymmenen vuotta kivikirkossa kasvoi heinää, pajuja ja
koivuja. Vuonna 1987 Museovirasto
vaati seurakuntaa suojaamaan rauniot. Katon rakentamista varten
alettiin kerätä rahaa vuonna 1989 ja
jo seuraavana vuonna katto valmistui. Samalla raunioista tehtiin taas
kirkko.
Piispa Eero Huovinen vihki kirkon uudelleen käyttöön vuonna
1991, mutta se oli vielä kaikkea muuta kuin valmis. Kellotapulikin valmistui vasta neljä vuotta myöhemmin.
Pappi vai
työnjohtaja?
Vuonna 1988 Karjalohjan seurakunta valitsi kirkkoherraksi Heikki
Linnavirran, joka oli aikaisemmin
4
Lohkare
toiminut piirikappalaisena Lappeenrannassa ja siirtolaispappina
Ruotsissa.
– Tämä oli silloin masentunut
kylä. Kun tähän kylään ajoi, näki
rauniot keskellä kylää, Linnavirta
kertoo.
Uusi kirkkoherra joutui heti
vastaamaan kirkon korjaustöistä.
Kirkkoherran työnkuva yllätti Linnavirran.
– Rakennuttajana ei onneksi
tarvinnut tietää kaikkea, kun pystyi
käyttämään eri alojen asiantuntijoita.
Linnavirta johti korjaustöitä yhdessä seurakunnan talouspäällikön
kanssa. Alkuvuosina talouspäällikkönä työskenteli Tapio Yliluoma,
joka aloitti viime kuussa Vihdin
seurakunnan talousjohtajana.
– Hänen kanssaan kävimme tekemässä monta kumarrusta kirkkohallituksessa ja herrojen luona.
Hän piti jalat maassa tässä hommassa ja huolehti, että kaikki toimi.
Talouspäälliköiden vaihtuessa
moneen kertaan Linnavirta on ollut kirkon korjauksen pääjehuna.
– Olen ottanut vastaan kiitokset
ja haukut. Tämä on ollut minulle
jonkin sortin kisällityö.
Ilmaista energiaa
järvestä
Ennen maalämmitystä lämmitettiin Lasikirkkoa ja kirkkoherranvirastoa eli nykyistä seurakuntatoimistoa öljyllä. Kivikirkkoa taas yritettiin lämmittää erilaisilla lämpöpuhaltimilla, penkkien alle asennetuilla sähkölämmittimillä ja säteilylämmittimillä.
– Lämmittäminen sähköllä oli
kallista ja vaati paljon vaivaa, eikä
kirkko edes lämmennyt kunnolla.
Sitä lämmitettiin vain määrättyjä
tilaisuuksia varten, vähän plussan
puolelle. Jos joku halusi pitää kirkossa jonkin tilaisuuden, niin jouduimme perimään siitä lämmitysmaksun.
Vuonna 2004 asennettiin maalämmitysjärjestelmä, joka lämmittää nyt kivikirkon, Lasikirkon ja
seurakuntatoimiston.
Järjestelmä ottaa lämmön Puujärvestä, jossa kiertää parin kilometrin verran lämmönkeräysputkia. Niissä virtaa glykoli.
Järven käyttäminen lämmönlähteenä ei vaikuta mitenkään sen
ekosysteemiin. Puujärven keskisyvyys on 8,3 metriä ja pinta-alaa järvellä on 844 hehtaaria, joten talteenotettavaa lämpöä riittää. Ainoa
rajoitus järven käytölle on, että
ankkurin laskeminen putkien lähelle on kielletty.
Maalämmityksen rakensi tammisaarelainen yritys nimeltä Max’s
Energy. Toisena vaihtoehtona olisi
ollut öljylämmitys.
– Halusimme ympäristöystävällisen lämmitysjärjestelmän. Vuosikustannuksiltaan tämä on halvempi
kuin muut vaihtoehdot. Se on varmasti maksanut itsensä jo takaisin.
Putkea järveen
ja penkkejä ulos
Lämmitysremontin kustannuksia
laski runsas talkootyön määrä. Samalla seurakuntalaisille tarjoutui
mielekästä tekemistä.
– Se oli kiva projekti. Teimme
samalla lattian uusiksi. Penkkejä
kannettiin porukalla ulos ja sisään
ja asennettiin takaisin. Mukana oli
kymmeniä talkoolaisia.
Järvessä olevat lämmönkeruuputket ovat talkoolaisten sinne laskemia. Ne pysyvät pohjassa kahdenkymmenen kilon betonipainoilla, jotka lisäsivät haastetta.
– Yhdellä kyläläisellä oli sellainen erikoinen lautta, jota hän lainasi, ja siltä lautalta ne putket laskettiin. Kun ne piti vielä tarkistaa, niin
asennuksesta vastanneen firman
ammattisukeltajat tarkastivat sen.
Eipä sitä olisi tiennyt, että tarvitaan
sukeltajat, kun vaihdetaan lämmityssysteemi, Linnavirta naurahtaa.
Kirkon kunnostus on lisännyt
karjalohjalaisten aktiivisuutta ja sitoutumista kirkkoon. Rahaa on
saatu hyväntekeväisyyskonserteilla, myyjäisillä ja keräyksillä, jotka
ovat myös tarjonneet seurakuntalaisille paljon mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.
Vielä riittää
kunnostettavaa
Kivikirkko on nyt täysin käyttökunnossa, mutta kunnostettavaa
on vielä jäljellä. Linnavirran mukaan seuraavana on vuorossa alttarin ja sen ympäristön valkoisten
puuosien ja saarnastuolin maalaaminen alkuperäistä vastaaviksi. Sakastin entisöiminen on vuorossa
aikanaan.
Sen sijaan urkuparvea ja sivulehtereitä ei aiota rakentaa uudestaan.
– Niitä ei tarvita mihinkään.
Tarkoituksenamme ei alun perinkään ole ollut tehdä kirkosta samannäköistä kuin se ennen oli.
Karjalohjan kirkko valmistui
1860. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engelin oppilas, lääninarkkitehti Jean Wiik.
Tulevista kunnostuksista vastaa
Lohjan seurakunnan kiinteistötoimi, koska viime vuodenvaihteessa
Karjalohja liitettiin kuntaliitoksen
vuoksi Lohjan seurakuntaan, samoin kuin Sammatti, Nummi ja
Pusula. Seurakunnat muuttuivat
Lohjan alueseurakunniksi ja niiden
kirkkoherroista tuli alukekappalaisia.
Kun jumalanpalvelukset, kas-
Pannuhuoneessa ei ole enää pannua, vaan kaksi maalämpöyksikköä, kuumavesivaraajia ja painesäiliöitä. Pienen seurakunnan vetäjänä Heikki Linnavirran piti hallita
myös lämmitysjärjestelmät.
teet, vihkimiset ja hautaan siunaamiset toimitetaan nykyään Karjalohjan kivikirkossa, on Lasikirkosta
tullut kerhotila, kuoron harjoittelupaikka, päiväkerhotila ja tilaisuuksien pitopaikka – siis seurakuntatalo.
Linnavirta arvelee, että Karjalohjalla tuskin olisi seurakuntataloa, jos kirkko ei olisi palanut, eikä
seurakuntaelämä olisi vireää.
Kirkon paloa on siis seurannut
siunaus.
Teksti ja kuvat
Matti Pirhonen
Kappalainen Heikki Linnavirta näyttää, mistä lämmönkeruuputket menevät Puujärveen. Lämmön talteenoton ainoa vaikutus järvelle on, että putkien kohdalle ei saa ankkuroida venettä.
Juha Valkamon tie Saukkolan Myllyniemeen on ollut rankka. Tilalla räätälöidään tapahtumia tilauksesta. Paikalla
toimi vielä 1950-luvulla mylly ja raamisaha.
synkimpinä päivinä.
– Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Siksi on tärkeä huolehtia fyysisestä jaksamisesta.
Rengin sijaan Valkamo pestattiin Maatilamatkailu Myllyniemen
pehtooriksi. Myllyniemi sijaitsee
Saukkolassa Nummenjoen rannalla.
Myllyniemellä toimi vielä
1950-luvulla mylly ja raamisaha.
Soraisen perheen omistama tila
tarjoaa kokous-, valmennus- ja elämyspalveluja. Myllyniemessä on
majoituspaikat 30–40 hengelle ja
kokoustilat 15–40 henkilölle.
Valkamo kehittää Myllyniemen
toimintaa. Hän ei epäröi tarttua
myöskään keittiöhommiin. Maatilamatkailua luotsannut Myllynie-
Yllättävän jyvällä
Juha Valkamo vietti pari kuukautta italialaisessa majatalossa, jossa
hänen puolisonsa valmisteli väitöskirjaansa. Ajatus majatalon pitämisestä alkoi itää. Suomeen palattuaan Valkamo tapasi hyvän ystävänsä, Myllyniemen omistajan
pojan, ja tiedusteli kesärengin
paikkaa.
men emäntä, Tuula Sorainen, kantaa edelleen päävastuu ruokapuolesta, mutta antaa pehtoorinsa auttaa salaatin teossa.
Pääruoka tehdään usein tilan
omasta lampaanlihasta. Osa leivästä leivotaan itse omalla pikkumyllyllä jauhetuista jauhoista. Monet
raaka-aineet tulevat lähitiloilta.
Yhteistyö paikallisten yritysten
kanssa on muutenkin tiivistä.
– Olen iloinen, että nyt kun
Saukkola kuuluu Lohjaan, monet
lohjalaiset yritykset ja yhteisöt ovat
löytäneet Myllyniemen.
Paikka on avoinna vain tilauk-
Tiina Komi
Hengen uudistuksen kesäjuhlilla ennätysyleisö Lohjalla
Karismaattinen liikehdintä, kokemukset ja elämykset kuuluvat myös
luterilaiseen kirkkoon.
Tämä kävi selväksi
Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen
kesäpäivillä Lohjalla elokuun alussa.
– Sanan ja evankeliumin täytyy olla kirkon työn keskiössä, ei riitojen
ja erimielisyyksien. Luterilainen
kirkko elää Suomessa etsikkoaikaansa, sanoi Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Huhtala saarnassaan liikkeen kesäjuhlilla Lohjalla.
Kolmipäiväiset juhlat levittäytyivät keskustan ympäristöön 2.–
4.8. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Lohjan seurakunnan kanssa,
ja järjestelyt hoidettiin talkoovoimin.
Kesätapahtuman teemana oli
perinteisen ”Tule Pyhä Henki” lisäksi myös ”Että he olisivat yhtä”.
Toiminnanjohtaja Huhtalan mukaan teema tarkoitti alun perin
Lohjan yhdistyneen seurakunnan
tilannetta. Teeman voi hänestä helposti laajentaa koskemaan koko luterilaista kirkkoa.
Liike korostaa, että se on Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa toimiva uudistusliike. Sillä on
piispojen siunaus, ja se kannustaa
seurakuntalaisia ja kirkollisia järjestöjä jatkuvaan hengelliseen uudistumiseen.
Kesäjuhla alkoi Lohjan seurakunnan luottamushenkilöille ja
maallikoille tarkoitetulla seminaarilla, jossa mukana oli myös hiippakunnan piispa Tapio Luoma.
– Mistä löytyy innostus ja motivaatio, sisäinen palo, joka saa meidät työskentelemään oman kirkkomme perustehtävän hyväksi?
Mitä voisimme tehdä, että seurakunnan jäsenyys ei tuntuisi pakkopullalta, Luoma kyseli puheessaan. Luoma otti vastaan keväällä
Hengen uudistus kirkossamme ry:n
kokoaman Kirkonrakentajien foorumin puheenjohtajan tehtävät.
Foorumi on perustettu käynnistämään ja käymään keskustelua hengellisyydestä ja siihen sisältyvästä
karismaattisuudesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Seuraava Kirkonrakentajien foorumin
seminaari järjestetään 12.9. Kuopiossa.
Voit kuunnella piispan puheen netistä. Puhe on suunnattu yhdistyneen Lohjan seurakunnan luotta-
Olli Seppälä
Karjalohjan kirkon lämmitysputket
on tehty kestämään vuosikymmeniä.
ipä arvannut Juha Valkamo
koululaisena Myllyniemen kesärenkinä työskennellessään
1970-luvun lopulla, että hänestä tulee jonain päivänä Myllyniemen
pehtoori Saukkolaan. Päinvastoin,
hänellä oli jalat tiukasti asfaltissa.
Kauppatieteen maisteriksi opiskellut Valkamo toimi perheyhtiö
Primulan johtajana. Hän asui ja
työskenteli Helsingin Punavuoressa, joka tunnetaan Rööperinä. Neljännen polven rööperiläinen kulki
tyytyväisenä puku yllään ja salkku
heiluen kantakaupungin katuja.
Kunnes kaikki romahti.
Ravintola- ja elintarvikealan
yritys, Primula, ajautui konkurssiin
marraskuussa 2011. Valkamo jäi
tyhjän päälle. Osa sukulaisista
syytti Valkamoa konkurssista.
Vanhemmat, veli, avopuoliso ja
omat lapset tukivat miestä.
– He pitivät minut järjissäni.
Valkamo sai rohkaisevaa kannustusta myös tutuilta yrittäjiltä,
mikä ilahdutti häntä. Juha Valkamo on aina liikkunut ahkerasti ja
jatkoi liikuntaharrastuksiaan myös
Muutos suuresta johtajasta maatilan pehtooriksi ei ole kauppatieteen
maisterille tyypillinen urapolku.
Entiseksi Rööperin hiptsteriksi itsensä määrittelevä mies on käynyt
kovan koulun.
– Olen käynyt moneen kertaan
läpi konkurssiin johtavat syyt ja
miettinyt, mitä olisin voinut tehdä
toisin. Mutta pyrin ohjaamaan ajatuksiani tietoisesti uusille poluille,
sillä vastoinkäymisiä ei voi jäädä
märehtimään loputtomiin. On
mentävä eteenpäin.
Juha Valkamo kertoo arvostavansa kirkkoa toivon ja rakkauden
tuojana ja muistuttaa, ettei länsimaista historiaa olisi ilman kirkkoa.
– Vaikka olen tyypillinen tapakristitty, uskonnolliset riitit ja juhlat ovat minulle tärkeitä. Joulu ja
pääsiäisen ovat perusasioita, joihin
liittyy kiinteästi lämmin tunnelma
– ja hyvä ruoka.
Hipstereitä ei ole helppo määritellä. He ovat urbaania elämäntyyliä suosivia aikuisia, jotka seuraavat
aikansa ilmiöitä ja ovat aina hieman muita edellä. Juha Valkamolla
on yhä asunto Helsingissä, joskin
hän asuu tällä hetkellä Lohjalla.
Miehessä on yhä ripaus hipsteriä,
ainakin mitä uusien tuulien haistelemiseen tulee.
mushenkilöille, viranhaltijoille ja
maallikkoaktiiveille. Siinä on rohkaisua kaikille seurakuntamuutosten keskellä eläville. Netistä voi
kuunnella myös ylistyssaarnan sekä
lukea kirkkoherra Kortteen tervehdyksen ”Myös isämme uskoivat en-
nen – uskallammeko me?”:
http://www.hengenuudistus.fi
Olli Seppälä,
Sakari Sarkimaa
Hengen Uudistuksen kesäjuhlilla
Lohjalla kävi noin 2 600 juhlavierasta, järjestäjien mukaan
enemmän ja nuorempaa väkeä
kuin edellisinä vuosina. Tilaisuuksiin liittyi paljon iloista ylistystä.
Lohkare
5
Sakun seurakunta on
Lohjan uusi ystävyysseurakunta. Aiemmin Hagerin emäseurakuntaan
kuulunut Sakun kappeliseurakunta itsenäistyi
tänä vuonna.
Lohjan
Diakoniatoimistot
Nummentausta,
Metsolan seurakuntakoti,
Puistokatu 11–13
Leena Anttila
Matti Pirhonen
Pieni Sakun seurakunta
on uusi ystävämme Virossa
ajanvaraukset tiistaisin
klo 10–11
Katja Itämäki puh. 044 3284 301,
[email protected],
johtava diakoniatyöntekijä
Keskusta,
seurakuntakeskus,
Sibeliuksenkatu 2
ajanvaraukset tiistaisin
klo 9–10
Leena Syvälahti
puh. 044 3284 300,
[email protected]
S
cant. Heikki Orama ja Karjalohjan
kirkkokuoro.
Saarnan aiheena on lähimmäinen. Luoma johdattaa ajatukset
kansainväliseen, maailmanlaajuiseen kristillisyyteen, laupiaan samarialaisen kertomuksen kautta.
Juuri yhteisyyteen kellot tänäkin
juhlapäivänä ovat kutsuneet.
Historioitsija kirjoittaa, kuinka
ensimmäisillä uudisasukkailla,
jotka vuosien 1100–1300 tienoilla
asettuivat Sammatin saloille, oli jo
mukanaan kristinuskon siemen.
Kirkkomaalla, tuuheiden puiden
katveessa sukupolvet kohtaavat tänäänkin.
Kärsivällisyyttä
tarvittiin
O
Sammatin kirkko rakennettiin
vuosina 1754–55. Kahdeksan kärsiMatti Pirhonen
n kulunut 250 vuotta siitä suvesta, jolloin Sammatin kellotapuli rakennettiin ja otettiin
käyttöön. 25.8. 2013 vietettiin Elias
Lönnrotin kirkkopyhää, suurmiehen työteliäitä eläkevuosia ja tapulin historiaa muistaen.
Hyvän sammattilaisen tavan
mukaan seurakuntalaiset ovat ajallaan paikalla, omassa kirkossa,
omassa penkissä. Tämä kirkko ja
sen ryhdikäs tapuli, ne ovat nähneet monta sukupolvea, kellot ovat
soineet kaikille.
Timo Petas kajauttaa trumpetilla Jumala ompi linnamme ja juhla alkaa. Ristisaatto etenee arvokkaasti keskikäytävää.
Harkiten,
killingin tarkkuudella
Suuri vaskinen kello tilattiin vasta,
kun oltiin aivan varmoja siitä, että
kustannuksista selvittäisiin. Pieni
kappeli joutui ottamaan velkaa ja
laskemaan talarit ja killingit tarkkaan.
Kellon valmisti Fahlstenin valimo Tukholmassa, tilauksen välitti
Mustion ruukki. Karjalohjan kirkkoherra Gabriel Hartmanin käsialaa ovat kellon kylkeen valetut sanat:
Tuhat vuotta
Sammatissa
Juhlamessussa saarnaa Espoon
hiippakunnan piispa Tapio Luoma,
liturgina on kirkkoherra Juhani
Korte ja musiikista vastaavat trumpetisti Timo Petas, kanttori dir.
6
Lohkare
vällisen odotuksen vuotta ehti kulua, ennen kuin ryhdikäs kellotapuli kesällä 1763 nousi kirkon rinnalle.
Sammattilaisille – noin 30 verotalon ja noin 300 seurakuntalaisen yhteisölle – lähes 15 vuoden ja
3 000 talarin suuruinen rakennusprojekti on ollut mittava saavutus
ja suuri uhraus. Silti kenenkään ei
tiedetä vastustaneen sitä.
Kirkon ja tapulin rakentaminen
osuvat historian suvantovaiheeseen. Vuosina 1550–1720 koetut
pienen jääkauden ankarat sääolot
ja toistuvat katovuodet tekivät talonpojan arjen raskaaksi. Ruotsin
suurvaltapolitiikka toi veroja ja rasituksia, Ison vihan vuosina koettiin ankara venäläismiehitys.
Kun elämän ehdot kohentuivat,
voimavaroja riitti kirkon ja tapulin
rakentamiseen.
Kellojen soitto on automatisoitu.
Entisaikaan jokaisella suntiolla oli
oma, tunnistettava soittotapansa.
Näkymä urkuparven ikkunasta.
Coscas cuulet cuminani
Culje kirckom kiruhusti
Herran sanaa saavuttaman
Muista mullaxi tulevas
Niin kuin entinen edelläs.
Sammattilaisuuden
ytimessä
Tapulijuhlan puheenvuoroissa
toistuu kiitollisuus ja kunnioitus
menneiden sukupolvien työtä
kohtaan. Piispa Tapio Luoma analysoi sammattilaisuutta ja sen
merkitystä.
– Omien juurien tunteminen,
niiden merkityksen ja ainutlaatuisuuden oivaltaminen on tärkeää
moniarvoisessa maailmassa.
Elias Lönnrot on ollut monilahjakkuus, hänen tietämyksensä
on kattanut lähes kaikki silloisen
tieteen saavutukset. Samanlaiseen tiedon laaja-alaisuuteen tuskin enää kukaan yltää. Suurmiehen ajatuksissa on edelleenkin
kantavuutta ja voimaa.
– Elias Lönnrotin identiteetti
on ollut kristityn identiteetti.
Juhani Korte pohti, millaista
olisi, jos olisi mahdollista haastatella tapulin rakentajia – tai jos
menneisyyden varjoista astuisi
vastaan kunnioitettu professori.
– Kiittäisin varmaan työstä,
joka on kantanut sukupolvien yli.
Yksi kysymyksistä olisi varmaan
tämä: miten te tämän teitte?
Sammatin kellotapuli on arvokas paitsi rakennuksena, myös
historiansa vuoksi. Seurakuntalaiset kunnioittavat ja arvostavat
sitä, sen todisti Sammatin tapulijuhlakin.
Sammattilaiset voivat olla ylpeitä tapulistaan ja siitä, että kellot yhä edelleen kutsuvat seurakuntaa sanankuuloon.
Liisa Laurila
Matti Pirhonen
Loppukesän lämmin
aurinko saattaa kirkkoväkeä messuun. Kuljetaan
tapulin kaksoisovista,
niin kuin on käyty jo
sukupolvien ajan. Kun
valo taittuu puiden lehvissä, väreissä on jo
aavistus syksyn kultaa.
Juhlamessu huipentui Pyhään ehtoolliseen. Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun lahjoitti Elias Lönnrot Tekla-tyttärensä muistoksi. Taulun
aiheena on paruusia, Kristuksen toinen tuleminen. Taulu asetettiin paikalleen 1883.
Ojamo, seurakuntakoti,
Kartanonkuja 1
ajanvaraukset tiistaisin
klo 10–11 ja torstaisin klo 10–11
Tuulikki Ruohomäki
puh. 050 3777 394,
[email protected]
Lars Eriksson
Magne Möllster Sakun rukoushuoneessa. Hän on norjalainen pappi, jonka
Norjan kirkko on lähettänyt lähetystyöhön. Viroa puhuva pappi työskentelee Sakun ja Mustamäen seurakunnissa. Hänellä on myös virolainen vaimo. Seurakunnan osoite on Tallina maantee 8, Saku.
– Ihmiset tulevat mukaan, jos
näkevät asian itselleen hyödyllisenä.
Ystävyysseurakuntien tuki on
virolaisille seurakunnille hyvin tärkeää. Etenkin Sakun seurakunnan
kohtalo riippuu nyt hyvin pitkälti
siitä, saadaanko seurakunnalle uudet tilat.
Saku lyhyesti:
Lohjan seurakunnan kamariorkesteri Collegium Musicum konsertoi elokuun
alussa Pyhän Laurin kirkossa Sakun seurakunnan hyväksi. Kirkkoherrat Jüri
Vallsalu (vas.) ja Juhani Korte sekä Lohjan kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Aila Saarinen allekirjoittivat ystävyysseurakuntasopimuksen. Huhtikuussa
orkesteri konsertoi Virossa Sakun kartanossa sekä Hagerin kirkossa.
Sakun kunta on Tallinnan rajanaapuri, vajaat 20 kilometriä Tallinnasta etelään. Kunnassa on parikymmentä kylää ja asukkaita noin
7 500. Sakun keskustaajamassa
asuu noin 4 500 henkeä. Taajaman
läpi virtaa Väänä-joki. Saku on
tunnettu oluttehtaastaan. Siellä on
myös olutmuseo. Sakun kartano on
Viron kauneimpia rakennuksia,
jossa on 10 vuotta toiminut hotelli
ja konferenssikeskus. Kartanon historia alkaa 1600-luvulta.
Leena Anttila
Laurentius-lähimmäispalvelua
Apuomena ry:n ja Lohjan
seurakunnan diakoniatyön
yhteistyö Laurentius tarjoaa
sinulle mahdollisuuden toimia vapaaehtoisena lähimmäisenä.
Vapaaehtoiset toimivat
kotona asuvien ikäihmisten
ja vammaisten tukena. Vapaaehtoisia toimii myös
omaishoitajien tukena, vanhainkodeissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla, kerhojen
ja ryhmien vetäjänä, keittiöllä
avustajina, erilaisissa tapahtumissa ja retkillä tukihenkilönä.
Apuomena ry on lohjalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka haluaa tukea yhteiskuntaa sen kasvussa ihmisarvoisempaan suuntaan. Eräs
Apuomena ry:n tehtävistä on
syrjäytymisen ehkäiseminen
ja vanhusten ja vammaisten
kotona asumisen tukeminen.
Lisätietoa vapaaehtoistoi-
Leena Anttila
Neljännesvuosituhat kellojen kuminaa
aku ehti toimia noin 20 vuotta
kappeliseurakuntana ennen itsenäistymistään tänä vuonna,
vaikka kaikki on toistaiseksi erittäin vaatimatonta.
– Jäsenmäärä on vielä hyvin
pieni, kertoo kirkkoherra Jüri Vallsalu. Noin kaksikymmentä on tähän mennessä liittynyt uuden seurakunnan jäseniksi. Vielä parisataa
seurakuntalaista kuuluu muodollisesti Hagerin entiseen emoseurakuntaan. Vallsalu on myös Hagerin
kirkkoherra ja käytännössä Sakun
asiainhoitaja.
Seurakunnalla on jo kaikki seurakuntatyön muodot, vaikka palkattuja työntekijöitä ei ole. Seurakunta
ei voisi maksaa heille palkkaa. Seurakuntatyö onkin totuttu tekemään
pitkälti vapaaehtoistyönä.
– Vapaaehtoisia lapsityöntekijöitä on neljä, lisäksi on yksi urkuri,
suntio ja pappeja. Papit saavat palkkansa muualta.
Virossa ei peritä kirkollisveroa
eivätkä seurakunnat omista myöskään kiinteistöjä, joista voisi saada
tuloja.
– Heikko talous tekee seurakuntien elämän hyvin hankalaksi.
Osa tuloista saadaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista, Vallsalu sanoo.
Myös nykyinen rukoushuone,
jossa seurakunta toimii, on varsin
pieni ja vaatimaton. Tilat ovat jo aikansa eläneet, kirkkoherra tuumii.
Sakun seurakunnalle tuloja kertyy kymmenestä viiteentoista tuhanteen euroa vuodessa. Siksi esimerkiksi lasten leireihin ja nuorten
toimintaan haetaan avustusta yrityksiltä ja yleisöltä.
minnan koordinaattorilta:
Irma Suomela p. (019) 369
5656, 045 634 5752, [email protected]
Nummella tapahtuu
Vanhuus ei ole uhka – yksinäisyys on. Välitä-tapahtuma Nummella 14.9. klo 11–14
Niilonpirtissä (Oilaantie 21,
Nummi). Tervetuloa kaikki
lohjalaiset ikäihmiset, omaiset ja ystävät!
Tapahtumassa info-pisteitä, yhteislaulua ja muuta ohjelmaa. Tarjolla makkaraa,
vohvelia ja kaffetta. Mikäli
tarvitset kuljetusta, soita 10.9.
Irma Suomelalle puh. 045 634
5752.
Järjestäjät: Lohjan seurakunnan diakoniatyö, Apuomena ry, Lohjan Seudun Dementiayhdistys, Parhaat Vuodet ry/Suhu-projekti, Lohjan
kaupungin vanhuspalvelut.
Virkkala, Virkkalan kirkko,
Virkkalantie 1
ajanvaraukset tiistaisin
klo 9–10
Jonna Seppälä puh. 044 328 4320,
[email protected]
Routio,
Roution seurakuntakoti,
Kalliomäentie 2
ajanvaraukset tiistaisin
klo 10–11
Päivi Nieminen
puh. 050 5388 113,
[email protected]
Mäntynummi,
Mäntynummen
seurakuntatalo,
Mäntynummentie 17
ajanvaraukset tiistaisin klo 9–11
Krista Kallio puh. 050 5548 835,
[email protected]
Muijala,
Lohjanportin
seurakuntakoti,
Hammarintie 4
ajanvaraukset torstaisin
klo 9–10, ei 12.9.
Krista Kallio
puh. 050 5548 835,
[email protected]
Pusulan alueseurakunta,
Marttilantie 1
Sinikka Laurila
puh. 040 7799 369,
[email protected]
Nummen alueseurakunta,
Rauhanpolku 8
Toini Suopellonmäki
puh. 040 7799 363,
[email protected]
Sammatin alueseurakunta,
Pappilantie 1
Emilia Alander
puh. 050 3742 956,
[email protected]
Karjalohjan alueseurakunta,
Keskustie 30
Emilia Alander
puh. 050 3742 956,
[email protected]
Lohkare
7
Partio on
palvelua
Yhdessä oppimista
ja tasa-arvoa
Marjasen oma partioura sai alkunsa Jyväskylän Reippaissa Pojissa.
Ystävyys, yhdessä tekeminen ja
seikkailu veivät nuoren partiolaisen
mennessään.
– Liityin mukaan kolkkapoikiin
seitsemänvuotiaana. Opiskelujen
alkaessa jouduin lopettamaan,
mutta toimin edelleen Reippaiden
Poikien sidosryhmäjohtajana, eli
hoidan yhteydenpitoa eri sidosryhmiin. Lisäksi olen tukiyhdistyksen
puheenjohtaja.
– Partio on hyvä harrastus, koska siinä keskitytään enemmän yhdessä oppimiseen ja kasvamiseen
kuin kilpailuun. Lisäksi kaikki partiolaiset ovat keskenään tasa-arvoisia, Marjanen kertoo.
Yhteistyötä
Nummella ja Pusulassa
Nummi-Pusulan alueella partion ja
seurakunnan välinen yhteistyö alkoi vuonna 1972, kun silloinen
Nummen kirkkoherra Pekka Vihma päätti perustaa uudelleen jo
50-luvulla vaikuttaneen partiolippukunta Nummen Samoojat.
Nummen ja Pusulan yhdistyttyä
vuonna 1981 syntyi Nummi-Pusulan seurakuntayhtymä, jonka nuo-
Uskontoa
ei tuputeta
Ahti Norjan mielestä yhteistyö seurakuntien ja partiolippukunnan välillä on toiminut kohtalaisesti. Aiemmin partiotoiminta sai seurakunnalta taloudellista tukea, ja nykyäänkin partiolaiset saavat käyttää
seurakunnan tiloja ilman vuokraa.
– Partiokolo on Samoojille erittäin tärkeä, siitä olen kiitollinen.
Kaikki eivät ole mielissään uskonnon asemasta partiotoiminnassa,
vaikka se partion perusluonteeseen
kuuluukin. Vaikka seurakunta toi-
Nummen Samoojat sekä Nummen ja Pusulan alueseurakunnat järjestivät ensimmäisen julkisen
partiojumalanpalveluksen Lintukiimanvuoren Paimentenkirkossa 14.7. Musiikista vastasi partiolaisista ja seurakuntalaisista koottu joukko johtajanaan kanttori Sanna Kuoppala, haitari (vas.
eturivi), Felix Adje, rummut, sekä Niko Mikkola, kitara. Kuorossa lauloivat Leena Korpisalo-Korhonen (vas., takarivi), Anna-Maija Trygg, Elina Pilke, Katja Lahtinen ja Pauli Korhonen..
8
Lohkare
Sillistä Hopeasudeksi
Pusulan ja Nummen partiokirkossa Lintukiimanvuorella Paimentenkirkossa 14.7. oli yllätysohjelmaa. Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro luovutti Ahti ”Silli” Norjalle partiolaisten korkeimman huomionosoituksen Hopeasuden.
Hopeasusi toivoo
yhteistyön jatkuvan
Yrittäjänä tunnetun Ahti Norjan,
53, oma innostus partioon on säilynyt pikkupojasta asti. Hän toimi
Samoojien lippukunnanjohtajana
27 vuotta. Nykyisessä tehtävässään kämppäisäntänä hän huolehtii Samoojien retkeily- ja leiriolosuhteista, mutta osallistuu edelleen myös aktiivisesti itse toimintaan. Tänä vuonna hän toimi
muun muassa matkanjohtajana
Ahvenanmaan pyöräretkellä sekä
oli mukana sudenpentuleirin huoltojoukoissa.
Partio on yrittäjälle elämäntapa. Norja on parikymmentä vuotta pyörittänyt Saukkolan ST1-asemaa, Sillin Tallia. Lisäksi hänellä
on uudehko kahvila-ravintola
Haukanpesä Haukkalammen levähdysalueella E18-Turku-Helsinki tien varrella.
– Partio on hyvä vastapaino
yrittäjän pitkille päiville. Retkeily ja
luonnossa liikkuminen ovat kiinnostaneet aina, mutta erityisen vaikuttavia ovat suurleirit, jolloin saman iltanuotion äärelle kokoontuu
suuri joukko ihmisiä.
Pitkäjänteisestä lippukuntatyöstä heinäkuussa Hopeasusi-merkillä
palkittu Norja toivoo, että seurakunnan suhtautuminen partiotoimintaan säilyy myönteisenä.
– On tärkeää, että yhteistyö toimii jatkossakin. Ja ainahan sitä voi
myös kehittää, Norja naurahtaa.
Nummen Samoojien ja Sammatin
Solmujen yhteinen sudenpentu- ja
seikkailijaleiri järjestettiin 4.–5.8.
Rausjärven Rasalla. Etualalla Sammatin Solmuja. Pentueenjohtajien
välinen kilpailu iltanuotiolla tempaisi leiriläiset mukaansa.
Ansiomerkki Hopeasutta on
jaettu vuodesta 1926. Sillille myönnetty ansiomerkki on järjestysnumeroltaan 119. Se on vasta toinen
Uudenmaan Partiopiiriin alueelle
myönnetty Hopeasusi-ansiomerkki. Tunnustus myönnetään vahvasta, pitkään jatkuneesta sekä laajalti
tunnetusta partiotyöstä. Merkki on
numeroitu, 78 milliä pitkä, hopeasta valmistettu susi. Sitä kannetaan
kaulassa 40 mm leveässä, tummanvihreässä nauhassa.
Jumalanpalvelus oli osa Nummen Samoojien 40-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Se järjestettiin
Nummen ja Pusulan seurakuntalaisille kiitokseksi partiolaisten
saamasta tuesta ja arvostuksesta
40 vuoden kuluessa.
Norjaa suositteli merkin saajaksi muun muassa eri partiopiirit,
Leijonat ja Lohjan seurakunta. Ju-
malanpalveluksen ja sitä seuranneiden kirkkokahvien järjestelyistä
vastasi johtajista ja aikuisista koostuva Samoojien partioryhmä Kuikka-vartio.
Jumalanpalveluksen toimitti rovasti Erkki Kuusanmäki. Musiikista vastasi tilaisuutta varten
muodostettu pop-up gospel -yhtye.
Päivän tekstin luki lippukunnan
apulaisjohtaja Elina ”Ellu Pilke.
Anna-Maija Tryggin ja Leena
Korpisalo-Korhosen tekemät esirukoukset lukivat Hanna Ekola ja
Katja Lahtinen.
Nummen Samoojien ensimmäistä kertaa julkisesti järjestämä
partiomessuhenkinen jumalanpalvelus oli ikimuistoinen tilaisuus.
Tapahtuma saattaa saada jatkoa tulevina vuosina.
Niko Mikkola
Markus Mäki
Matti Luokola
Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa seppona toiminut Sammatin
aluepappi Heikki Marjanen miettii, että vastaava yhteistyö voisi toimia myös Lohjalla.
– Sitä ainakin toivon. Partio sopii hyvin osaksi seurakunnan nuorisotyötä, sillä sen arvomaailma on
lähellä seurakunnan arvoja.
– Partiossa isompi ja vanhempi
palvelee pienempää eikä päinvastoin, Marjanen valottaa.
Marjasen mukaan seurakunta
voi taustayhteisönä tarjota lippukunnan johtajille koulutusta sekä
hengellistä tukea. Partiolaiset puolestaan voisivat ottaa osaa esimerkiksi Yhteisvastuu-keräykseen sekä
kolehdin keruuseen sovittuina pyhinä. Myös kalustoyhteistyö sekä
suurleirien leiriseurakunnat olisivat osa yhteistyötä.
Marjanen toivoo, että Lohjalle
saataisiin oma seppo organisoimaan toimintaa jo tämän vuoden
aikana.
– On tärkeää nimetä henkilö,
joka kantaa virallisen vastuun yhteistyöstä.
mii taustayhteisönä, ei uskontoa
missään nimessä tuputeta, Norja
muistuttaa.
Nummen Samoojien nykyinen
lippukunnanjohtaja Niko Mikkola
huomauttaa, että taloudellisen tuen
lisäksi myös seurakunnan tarjoama
hengellinen kasvatustyö on tärkeää.
– Se on seurakunnan ydinosaamista. Kaiken muun toiminnan pyörityksen ohella eivät nuoret eivätkä
vanhatkaan johtajat aina itse huomaa hiljentyä elämän totuuden äärelle – saati tarjota sitä tilaisuutta
muille.
Matti Pirhonen
P
artiolupaus annetaan usein
kirkossa itsenäisyyspäivänä. Lisäksi leireillä vietetään jumalanpalveluksia ja
iltahartauksia. Siksi partio
sopii erinomaisesti osaksi seurakunnan nuorisotyötä.
Vuoden 1983 piispankokouksen
päätös sekä kirkkohallituksen yleiskirje vuodelta 2011 määrittävät
partion asemaa seurakunnan nuorisotyössä.
Yleiskirjeessä rohkaistaan seurakuntia yhteistyöhön lippukuntien
kanssa. Solmimalla taustayhteisösopimuksen seurakunnasta tulee lippukunnan taustayhteisö. Näin lippukunta on osa seurakuntaa, vaikka
toimii varsin itsenäisesti.
Noin 70 prosentilla suomenkielisistä partiolippukunnista on taustayhteisönään luterilainen seurakunta. Seurakunnissa toimii partiovastaava eli seppo, joka huolehtii yhteydenpidosta lippukuntiin. Hän tekee
muun muassa tarvittavat sopimukset sekä huolehtii taloudellisesta yhteistyöstä ja toimitiloista.
Lopuilla partiolaisista on jokin
muu aatteellinen taustayhteisö.
Taustayhteisöjen lisäksi lippukunnalla voi olla tukiyhdistys.
risotoimen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Lippukunnan taustayhteisönä säilyi Nummen seurakunta.
– Nummella ei tuolloin ollut
kunnollista nuorisotyötä eikä partiota. Herättämällä Nummen Samoojat henkiin Vihma löi kaksi
kärpästä yhdellä iskulla. Seurakunta oli toimeenpaneva voima, muistelee tuolloin vartiojohtajakoulutukseen osallistunut Ahti ”Silli”
Norja. Hän on kuulunut Nummen
Samoojiin sen perustamisesta asti.
Nummi-Pusulan liityttyä alkuvuodesta Lohjaan on yhteistyötä
jatkettu molempien alueseurakuntien kanssa. Nuorisotyö ja partio
ovat edelleen tiiviisti sidoksissa toisiinsa, sillä Samoojien toimitila
Partiokolo sijaitsee Nummen vanhassa seurakuntatalossa, nuorisotoimen tilojen yläkerrassa.
Nummen Samoojat on koko
Lohjan seudun suurin nuorisotyön
muoto, jos rippikoululeirejä ei lasketa. Lippukunnan jäsenmäärä on
171. Suurin osa jäsenistä osallistuu
viikoittaiseen toimintaan, jota johtaa parikymmentä henkeä.
– Monet nuoret käyvät sekä partiossa että seurakunnan nuorten illoissa. Nuorisotyöntekijän rooli yhteistyössä on suuri, Norja kertoo.
Yhteistyöhön kuuluu muun muassa itsenäisyyspäivänä kirkossa
annettava partiolupaus sekä aluekappalaisten ja nuorisotyötekijöiden vierailut partioleirien hartauksissa ja leirijumalanpalveluksissa.
Nummen Samoojien telttoja on lisäksi käytetty Rausjärven erähenkisillä rippileireillä.
Mira Strengell
Hyvä elämä, ystävyys ja tasa-arvo ovat tärkeitä
arvoja myös partiotoiminnassa. Partiolupauksessa
partiolainen lupaa parhaansa mukaan rakastaa
Jumalaa, omaa maata ja maailmaa.
Mira Strengell
Hyvä kiva bra, antaa tulla lisää vaan
Popcornia ja saippuakuplia. Vesikansa järjesti lippukunnan 40-vuotislastenkutsut sudenpentu- ja
seikkailijaleirillä. Aallot-leiripentueen sudenpennut
odottavat johtajansa Aino Artismaan valmistamia
popcorneja (vas., kattila käsissä). Valmistumista
seuraavat Päivi Eskola sekä vedenhaltian asussa
Johanna ”Jossu” Aalto. Takana Niko Mikkola, Sisko
Norja-Heiskanen, Mari Mikkola ja Siiri Artismaa.
Ahti Norja, 53, on kuulunut Nummen Samoojiin sen perustamisesta asti, 40 vuotta, ja toimii yhä vastuutehtävissä. Norjalla on päällään Suomen Partiolaisten virallinen paita merkkeineen, sekä partiohuivi. Sudenpentuohjaajien ryhmä suunnittelee Partiokolossa sudenpentujen syksyn toimintaa.
Lohkare
9
alkaa syyskuun alussa. Alkukesästä Sibelius-Akatemiasta
valmistunut Anne Rahko-Leino suhtautuu uuteen työhön
hyvin innostuneesti.
– Tämän ammatin hyvä
puoli on ehdottomasti moni-
Isäkin
on kanttori
Ylikiimingistä kotoisin olevasta
Rahko-Leinosta tuli kanttori jollain tapaa itsestään selvästi. Hän
on laulanut lapsesta saakka seurakunnan ja lukion kuoroissa ja
opiskeli lopulta kirkkomusiikkia
Oulun konservatoriossa. Isä,
Leo Rahko, on myös kanttori.
– Esiinnyin yhdessä isän
kanssa edelliskesänä Ylikiimingin 300 vuotta vanhassa kirkossa. Pidimme siellä yhteiskonsertin. Se oli tosi mukavaa.
Oulussa suoritettujen musiikkiopintojen jälkeen tuli Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston vuoro.
– Olen tehnyt kanttorin sijaisuuksia läpi opiskeluvuosien
sekä esiintynyt konserteissa joko laulaen tai soittaen.
Rahko-Leino ehti myös
päästä soittamaan urkuja Musiikkitalon Organo-saliin viimeisenä opiskeluvuotenaan.
Siellä on kolmet urut.
Opiskelut tavallaan päättyivät keväällä Helsingin Kallion
kirkossa soitettuun tutkintoon.
Kirjallisen osuuden nuori kanttori teki siitä, miten Oulun seurakunnan eläkekerholaiset suhtautuvat virsiin.
– Virsistä pidetään paljon, ja
myös muunlaisesta kirkkomusiikista. Silti olen vähän huolissani siitä, miten erityisesti nuoret oppivat virsiä.
Parvelta on
rauha soittaa
Lohjan seurakunnan vs. kanttori Anne Rahko-Leino aloitti neljän kuukauden viransijaisuutensa syyskuun alussa. Alkukesästä Sibelius-Akatemiasta valmistunut kanttori suhtautuu uuteen työhönsä hyvin
innostuneesti. Juttua varten hän soitti Espoon Olarin kirkon urkuja.
Anne Rahko-Leinon oma musiikkimaku on hyvin laaja: klassisesta luterilaisesta kirkkomu-
siikista hän nimeää Bachin,
Franckin ja Buxtehuden. Myös
modernimpi hengellinen musiikki, kuten gospel, kiinnostaa
kovastikin.
– Harjoittelin erään opiskelijakaverini kanssa urkujen soittoa nelikätisesti. Haluaisimme
jatkaa sitä.
Tätä haastattelua tehtäessä
Anne ei ole vielä päässyt kokeilemaan Lohjan harmaakivikirkon urkuja. Ainakin hän pitää
siitä, että urkuja saa soittaa
parvelta ja että kirkkorakennus
on vanha. Sammatin kirkon urkuja hän kävi soittamassa kanttorikeikallaan.
– Kun soittaa parvelta, siinä
on oma rauha.
Nuori kanttori asuu Espoon
Matinkylässä ja harjoittelee tiiviisti joko laulua tai soittoa.
Hän antoi haastattelun Olarin
kirkossa Espoossa.
– Haluan kehittyä edelleen
sekä laulussa, uruissa että improvisaatiossa. Harjoittelen melkein joka päivä.
Entä jännittääkö uruilla
soittaminen koskaan?
– Soittamisen alussa saattaa vähän jännittää. Mutta hyvää jännitystä pitääkin olla. Jokaiset urut ovat erilaiset ja ne
pitää aina testata ennen soittamista.
Teksti ja kuva
Tiina Ruulio
Ota lainaksi pehmoinen kirkkokaveri
Lohjan kaikilla kulmilla on runsaasti seurakunnan
toimintaa pikkuisille, lapsiperheille, koululaisille ja
koululuokille. Tervetuloa mukaan.
Perhekirkot
Lasten kappeli Pikku Laurissa sunnuntaisin klo 12 seuraavasti: 29.9.,
20.10., 10.11. ja 1.12. Alle tunnin
mittaisen perhejumalanpalveluksen aikana lauletaan lasten virsiä
sekä kuljetaan katselemassa lapsia
varten tehtyjä rukousalttareita.
Oven vieressä olevista koreista
voi myös lainata pehmoisen kirkkokaverin tai kirjan katseltavaksi
jumalanpalveluksen ajaksi. Jumalanpalveluksen jälkeen on tarjolla
keittolounas.
•Nummen kirkossa su 29.9. klo
10
Lohkare
10 Mikkelinpäivän perhemessu
•Pusulan kirkossa su 29.9. klo 12
Mikkelinpäivän perhekirkko
•Karjalohjan kirkossa su 3.11 klo
10. Perhekirkko ja Kansanlaulumessu.
Avoimet perhekerhot
Perhekerhojen toiminta on maksutonta, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Kerhon tavoitteena on olla
tukena arjessa sekä toimia vertaisryhmänä pienten lasten vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille.
Kerhossa on läsnä kristillinen arvopohja ja jokaiseen kerhoon kuuluu
hartaushetki:
•Ojamolla maanantaisin klo
9–11.30
•Routiolla ja keskustassa tiistaisin klo 9–11.30
•Metsolassa, Virkkalassa, Muijalassa ja Mäntynummessa keskiviikkoisin klo 9–11.30
Piirrokset Maija Metsola
Lasten kappeli Pikku Lauri sijaitsee
seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Se on suunniteltu varta vasten toivottamaan
lapset ja lapsiperheet tervetulleiksi.
Pikku Laurissa on rukousalttareita ja teema-alttareita havainnollistamassa kirkkovuoden kulkua,
raamatunkertomuksia ja perhekirkkopyhien aiheita. Niiden tehtävä on virittää ihmettelyyn, mietiskelyyn ja rukoukseen.
Päivähoidon lapsiryhmien vierailut ovat perhekirkkojen ohella
tärkeä lasten kappelin toimintamuoto. Lisäksi Pikku Laurissa vierailevat myös alakoululuokat.
Ota yhteyttä ja tule tutustumaan! Maija Metsola ja Saija Saariaho p. 050 4945 018, [email protected], [email protected].
•Ojamolla torstaisin klo 9–11.30
•Pusulan seurakuntatalossa keskiviikkoisin 9.45–11.45
•Nummella Saukkolan seurakuntakodissa torstaisin klo 9.30–
11.30
•Sammatissa maanantaisin klo
12–14.
Poikkeus ke 11.9: Avointa päiväkerhoa ei ole Metsolassa, Muijalassa eikä Mäntynummessa. Muut
kerhot normaalisti.
Avoin perhemuskari
Vauva- ja taaperoikäisille, 0–3v., yhdessä aikuisen kanssa. Perhemuskari on kaikille avoin ja maksuton. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
12.9. käynnistyvästä toiminnasta
vastaa kanttori Anne Rahko-Leino
p. 050 5930765 yhdessä lastenohjaaja Reetta Haahti-Seppälän kanssa.
Pyhäkoulut
Pyhäkoulu on lasten
oma sunnuntaihetki,
jossa Raamatun kertomukset ja kirkkovuoden juhlat tulevat tutuiksi. Mukaan ovat
tervetulleita kaikki
neljä vuotta täyttäneet
lapset. Kokoontuminen kestää noin tunnin:
Pyhäkoulut
kokoontuvat:
•Vivamossa
sunnuntaisin klo 11
•Virkkalassa ja Ojamolla joka toinen sunnuntai klo 11 parillisilla viikoilla
•Routiolla tiistaisin
klo 17.30
•Muijalassa ja Metsolassa sunnuntaisin klo 11.30 seuraavasti: syyskuun 8. ja 22., lokakuun 6. ja 27., marraskuun 17. ja 24, joulukuun 1. ja 8.
Sekä kotipyhäkoulut sunnuntaisin klo 11.30 seuraavasti:
•15.9. Hontinrinne 4 (Metsolan
alue) ja Palojärven metsätie 100
(Muijalan alue)
•29.9. Ojamonkatu 27 (Metsolan
alue) ja Lasontie 35 (Muijalan alue)
•3.11. Länsi-Louhenkatu 7A
(Metsolan alue) ja Veikonpolku 31
(Muijalan alue).
Lapsikuoro Laurinsäde
Torstaisin 5.9. alkaen klo 17 Lasten
kappeli Pikku Laurissa kaikille laulamisesta innostuneille 7–13 vuotiaille tytöille ja pojille. Ensimmäisellä kerralla huoltaja mukaan.
Kuoroa laulattaa kanttori Anne
Rahko-Leino p. 050 5930 765.
Päiväkerhot
Päiväkerhot on tarkoitettu 3–6-vuotiaille
lapsille.
Kerhossa
viihdytään: leikitään
ja saadaan uusia kavereita. Kerhon tavoitteena on auttaa
lasta kartuttamaan tietojaan ja taitojaan ikäkauteen sopivalla tavalla
ja antaa kristillistä kasvatusta. Vapaita kerhopaikkoja voi kysyä suoraan kerhopisteistä.
yhteyttä oman alueesi lastenohjaajiin.
Yhteystiedot
• Keskusta, Seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2, p. 044 3284 306,
[email protected]
•Metsola, Puistokatu 11–13, p.
044 3284 340, [email protected]
•Muijala, Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarintie 4, p.
044 3284 390, [email protected]
•Mäntynummi, Mäntynummentie 17, p. 044 3284 331, [email protected]
•Ojamo, Kartanonkuja 1, p.
044 3284 343, [email protected]
•Routio, Kalliomäentie 2, p.
044 3284 341, [email protected]
•Virkkala, Virkkalantie 1, p.
044v3284 342, [email protected]
•Sammatti, Pappilantie 1, p.
044 3284 370, sanna.veiksola@evl.
fi, [email protected]
•Nummi, Nummenkirkkotie 15,
p. 040 7799 364, jaana.salonmaa@
evl.fi
•Pusula, Marttilantie 1, p.
040 7799 370, [email protected]
Päivähoitoyhteistyö
Päivähoidon henkilökunta voi halutessaan pyytää seurakunnan lastenohjaajaa suunnittelemaan yhdessä uskontokasvatuksen toteuttamista päivähoidossa. Teemme
myös vierailuja puolin ja toisin. Ota
www.lohjanseurakunta.fi
Osa aikuisista tulee rippikouluun, kun suunnitelmissa
on kirkkohäät. Joku on saanut kutsun kummin tehtävään, mikä edellyttää rippikoulua ja konfirmaatiota.
Joku taas etsii elämänsä suuntaa ja tarkoitusta. Rippikoulu onkin hyvä mahdollisuus punnita elämän arvoja
ja valintoja.
A
ikuisrippikoulu on useimmiten yksityisrippikoulu.
Viime vuoden keväällä kokeiltiin Lohjalla ensimmäistä
kertaa aikuisrippikoulua myös
ryhmäopetuksena.
Taustalla oli kevättalven ai-
kana tulleet useammat pyynnöt
aikuisrippikoulun järjestämisestä. Ryhmäopiskelu osoittautui yksityisrippikoulua monipuolisemmaksi. – Yhdessä oppiminen, pohdiskelu ja keskustelu vaikuttaa
toimivalta tavalta käydä kristinuskon perusasioita läpi, toteaa aikuisrippikoulutyöstä vastaava pastori Panu Mäkelä.
Opiskelu rakentuu viiden tapaamiskerran ympärille, joissa
käsitellään kristinuskon eri teemoja ryhmälle sopivalla tavalla.
Tähän kuuluu myös itsenäistä
työskentelyä.
Oppimateriaaleina käytetään Raamattua, virsikirjaa ja
katekismusta sekä verkkomateriaaleja. Lisäksi käydään ainakin yhdessä jumalanpalveluksessa ja seurakunnan tilaisuudessa joko yhdessä tai erikseen.
Siihen voi kuulua myös kierros
hautausmaalla ja kirkossa, laulua ja rukousta.
Jumalanpalvelus- ja muista
tutustumistilaisuuksien kokemuksista keskustellaan yhdessä. Kristinuskon perussanasto
voi olla monille vierasta, mikä
voi hankaloittaa keskustelua.
Usein toisen kysymys antaa
eväitä toiselle pohtia asiaa monipuolisemmin.
– Aikuisrippikoulussa korostuu osallistujan oma elämäntilanne, elämänkokemus,
motivaatio. Oppilaiden ajatukset haastavat, mutta samalla
myös avaavat pohdinnalle monipuolisia väyliä.
– Rippikoulun vetäjänä saa
miettiä perusasioita uudelleen.
On tärkeää, että löytyy kieli ja
sanoitus, joka edesauttaa rippikoululaisen pohdintaa, Mäkelä
kertoo.
Opiskelu kestää neljästä viiteen viikkoa. Se päättyy konfirmaatioon, joka voidaan toteuttaa sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä tai rippikoululaisten ja läheisten yhteisenä
ehtoollishetkenä.
Pienessä ryhmässä voidaan
Haluatko aikuisrippikouluun?
– Ryhmissä ja yksityisestikin käydyissä aikuisrippikouluissa on ollut
hyvä ja avoinkin tunnelma, toteaa Panu Mäkelä.
Seuraava aikuisrippikoulu
alkaa lokakuussa 2013.
Aikuisrippikoulu rakentuu yhteisistä tapaamisista, omatoimisesta tutustumisesta omaan
seurakuntaan ja verkkotehtävistä. Ryhmässä pohdiskellaan,
keskustellaan ja opitaan yhdessä. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia ja ryhmäläisten toiveet ja
lähtökohdat otetaan huomioon
sisältöjen suunnittelussa.
Rippikoulun kaari on ajallisesti noin viisi viikkoa. Aikuisrippikoulun tapaamiset kestävät noin puolitoista tuntia.
Osallistujalta odotetaan sitoutumista yhteisiin aikatauluihin. Konfirmaatio tapahtuu
sunnuntaina normaalin jumalanpalveluksen yhteydessä.
Rippikoulun aluksi jokai-
toimintatapaa muuttaa nopeasti
ja ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään
myös yhteishengen luomiseen.
– Paketti on otettu vastaan
positiivisesti. Suurin osa opiskelijoista käy sen loppuun saakka, ja tulee konfirmoiduksi.
Mäkelä korostaa, että rippikoulu ei ole koulua, jossa tehdään kotiläksyjä, vaan yhteiset
tapaamiset kutsuvat pikemminkin pohtimaan omaa uskoa
ja elämää.
– Toivon, että se ei jäisi vain
pakolliseksi teoriaksi vaan se
antaisi uudenlaista ajateltavaa,
vahvistaisi luottamusta Jumalaan ja sen kautta voisi löytyä
kiinnostus olla mukana oman
seurakunnan
toiminnassa
omalla tavalla.
Teksti ja kuva:
Leena Anttila
nen kirjoittaa lyhyen ennakkoesseen ja tutustuu verkkorippikoulumateriaaliin.http://
uskotoivorakkaus.fi/pikakurssi. Lisäksi jokainen käy omatoimisesti kerran jumalanpalveluksessa.
Ota yhteyttä hyvissä ajoin,
jos asia on sinulle ajankohtainen. Silloin asiat järjestyvät ilman huolta ja kiirettä!
Soraset
K
anttori kantaa kassissaan
urkurin kenkiä, Yhdysvalloista asti tilattuja. Kun
kenkiin tottuu, ei urkuja voi
enää oikein soittaa ilman niitä.
Neljän kuukauden viransijaisuus Lohjan seurakunnassa
puolisuus. Saan Lohjallakin
soittaa, laulaa, johtaa lapsikuoroa ja muskaria.
Ensimmäiset lapsikuoroharjoitukset ovatkin jo ensimmäisenä työviikkona.
– Tapasin jo ennen syyskuun
alkua kollegani Lohjalla. Sain
käsityksen, että Lohjan musiikkielämä on hyvin vilkasta.
Rippikoulua viiden hengen ryhmässä
Tavallinen yli kahdenkymmenen rippikoululaisen
ryhmä ei sovi kaikille. Lohjalla järjestettiin tänä vuonna
ensimmäistä kertaa pienryhmärippikoulu.
E
rilaiset oppimishäiriöt otetaan nykyään hyvin huomioon kouluopetuksessa: erityisopetusta järjestetään sitä
tarvitseville. Yksi erityisopetuksen muoto on pienryhmäopetus.
Oppimishäiriöt pyritään ottamaan huomioon myös rippikouluissa. Siksi Lohjan seurakunta on alkanut järjestää erityistä pienryhmärippikoulua
oppimishäiriöistä kärsiville. Siihen otetaan vain viisi rippikou-
lulaista.
– Jos nuori on ollut koko
ikänsä pienryhmäopetuksessa,
hänen olisi vaikeaa mennä
isoon rippikouluryhmään, sanoo ensimmäisellä pienryhmäriparilla opettanut nuorisotyönohjaaja Iina Laitinen.
Vanhempien toive
Aloite pienryhmärippikoulun
järjestämiseen tuli yhden rippikoululaisen vanhemmilta. Sit-
ten löytyi lisää kiinnostuneita
ja ryhmä tuli täyteen.
– Suunnittelimme rippikoulun yhdessä rippikoululaisten
vanhempien kanssa. Kokoonnuimme vanhempien kanssa
etukäteen, jolloin he saivat kertoa toiveistaan ja omien nuortensa tarpeista. Haasteena oli,
että ryhmän rippikoululaisilla
oli hyvin erilaisia oppimishäiriöitä, kertoo pienryhmärippikoulun pappi, kappalainen
Horst Gripentrog.
Iina Laitinen kertoo, että ryhmässä oli hyvin fiksuja nuoria.
– He tiesivät enemmän kuin
rippikoululaiset tavallisesti, ja
olivat kiinnostuneita kaikesta.
Jokainen oli valmis osallistu-
Itu-koulutus alkaa
Haluaisitko kokemusta
pienryhmän ohjaamisesta? Sinä voit olla seuraavan vuoden
ripari-isonen!
Ilmoittaudu isoseksi Jatkoaika-tapahtumassa lauantaina
7.9. seurakuntakeskuksessa,
Sibeliuksenkatu 2, Lohja. Tapahtuma alkaa kello 17.
Kirjallinen kutsu tilaisuuteen on lähetetty kaikille tämän vuoden riparilaisille. Lisätietoa nuorisotyönohjaaja
Tomi Väisäseltä 050 539 7838
[email protected].
Isoskoulutus (ITU) antaa
valmiuden toimia isosena
Lohjan seurakunnan rippikouluissa. Koulutuksen voi
käydä, vaikkei isoseksi ripareille aikoisikaan.
ITU-koulutukset pidetään
Mäntynummen seurakuntata-
Kansikuvassa Lohjan kantaseurakunnan isosia viime kevään viimeisessä Itu-koulutustapahtumassa Saarikon leirikeskuksessa
25.5. Kuvaaja: Eero Sjöblom.
maan omalla persoonallaan,
keskustelemaan ja tekemään.
Tekemällä ja kokemalla
Laitinen ja Gripentrog käyttivät
pienryhmäriparilla opetusmenetelmiä, joissa oppiminen tapahtuu itse tekemällä ja kokemalla.
Esimerkiksi kirkkovuotta
opeteltiin palapelillä, jossa kirkkovuoden eri juhlat piti laittaa
oikeisiin kohtiin kirkkovuotta.
Ryhmä kävi tutustumassa
Metsolan siunauskappeliin ja
osallistui messuun, nuortenmessuun ja nuorteniltaan. Muut kokoontumiset järjestettiin Metsolan seurakuntatalolla.
Eemeli Laakso, Emppu, oli
yksi viidestä pienryhmäriparille osallistuneista.
– Etukäteen Emppu jännitti,
miten hän oppii kaikki ulkoläksyt, mutta ne käytin rauhassa
läpi. Ulkoa opetteleminen ei ollut tärkeintä. Ryhmässä keskusteltiin paljon, syvällisistäkin
asioista ja omista tuntemuksista, kertoo äiti Jaana Rikkonen.
Pienryhmäriparille ilmoittaudutaan samalla tapaa kuin
muille ripareille. Myös muihin
rippikouluihin ilmoittauduttaessa on vanhempien syytä kertoa lastensa erityistarpeista, jos
sellaisia on.
Matti Pirhonen
Matti Pirhonen
Lohjan seurakunnan uusi vs. kanttori Anne RahkoLeino soittaa urkuja ennen haastattelua: hän ottaa
esiin Jari Jakoleffin Aamenen nuotit. Moni hääpari
valitsi sen häämusiikikseen kuluneena kesänä.
Aikuisrippikoulu haastaa pohtimaan
Eero Sjöblom
Muruset
Kanttori rakastaa musiikkia monipuolisesti
lossa (Mäntynummentie 17),
jonne kokoonnutaan viettämään yhteistä lauantai-iltapäivää kerran kuukaudessa: 21.9.,
12.10., 2.11. sekä 23.11. klo 11–
15.
Koulutuksen sisältö:
• ryhmänohjaajan taidot
• ilmaisutaito
• sosiaaliset taidot
• kristinopin perustiedot
• raamattuopetus
Isonen on vastuunkantaja,
yhteishengenluoja ja tiedottaja
leirin opettajien ja leiriläisten
välillä. Isonen on kuuntelija ja
toteuttaja. Isonen on vastaanottaja ja kantaja.
Olemme erilaisia ja jokaisella meistä on omat lahjamme – siksi myös sinua tarvitaan. Tervetuloa mukaan!
Onnellinen riparilainen Eemeli Laakso juhli konfirmaatiotaan Virkkalan kirkossa 4.8.
yhdessä vanhempiensa Risto Laakson ja Jaana Rikkosen kanssa.
Lohkare
11
PERHEJUHLAT
Tilausravintola HANNES
Vappulantie 235, 08700 Lohja
p. 050 3850894
P
le
yh ä H
ki !
en
Tu
www.hannes.fi
Että he olisivat yhtä
Lämmin kiitos
onnistuneesta
kesäjuhlasta!
Kiitoksemme Lohjan seurakunnan työntekijöille,
luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille.
Kiitos myös puhujille ja ylistäjille sekä kaikille muille
ohjelmaan ja järjestelyihin osallistuneille.
Kiitos myös kaikelle juhlaväelle!
Kiitos, että saimme kokea yhteyttä kanssanne!
Virkistyneenä Sanasta ja yhteydestä saimme lähteä
jatkamaan matkaamme Pyhän Hengen voimassa.
Nähdään ensi vuonna Kalajoella 1.-3.8.2014!
Hengen uudistus kirkossamme ry
www.hengenuudistus.fi
Ilmoittaja, ota yhteyttä.
Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä
020 754 2309, 040 509 4962
[email protected]
Hanna-työ tuo toivoa maailman naisille radion ja
rukouksen kautta. Lohjalla
toimii maamme 40.
Hanna-piiri. Hanna-työtä
tehdään 123 maassa.
O
jamon seurakuntakodissa kokoontuu kahden viikon välein
5.9 alkaen parillisten viikkojen
torstai-iltoina klo 18.30 tunnin
ajaksi Hanna-piiri. Tilaisuus on
tarkoitettu naisille, joilla on halu
pysähtyä hetkeksi levähtämään rukouksen muuttavan ja parantavan
voiman äärelle.
Lohjan Seurakunnan yhteydessä toimiva Hanna-piiri on osa Medialähetys Sanansaattajien (Sansa)
kansainvälistä Hanna-työtä. Siinä
luotetaan yhteisen rukouksen vaikuttavan niin lähellä kuin maailmanlaajuisestikin.
Hannat tukevat lisäksi radioohjelmia, joiden kautta tuodaan arkista opetusta, rohkaisua ja evankeliumia naisille kaikkeen maailmaan. Taustalla on oivallus, että
kehitysmaissa naisten aseman parantaminen on keskeinen keino
maiden olojen kohenemiseen.
koilemme, Jumala tekee työtä”. Tämä työnäky innoitti vuonna 2011
lohjalaisia naisia kokoontumaan
Hanna-työn kuukausikalenterin
äärelle. Kirjeessä on päivittäiset rukousaiheet valmiina naisten ja perheiden puolesta. Siitä lähti Suomen
40. Hanna-piiri käyntiin. Uusia piirejä on syntyy Suomessa 5–10 vuosittain.
Naiset haluavat jakaa hyvää tehokkaasti erityisesti kehitysmaiden
siskoilleen. Työn lippulaiva on radion opetusohjelma Naiset toivon
lähteellä.
Opetusta ja
kannustusta
Radio-ohjelmaa Naiset toivon lähteellä tuotetaan kussakin maassa
paikallisten kristittyjen voimin.
Ohjelma lähetetään kerran viikossa. Ohjelman ensimmäinen osa on
käytännön opetusta ruuanlaitosta
kodinhoitoon sekä lastenkasvatuksesta terveydenhoitoon. Lisäksi
kuullaan opastusta aviopareille
huolehtia avioliitostaan sekä perheestään. Toisessa osassa perehdy-
Markus ja Mari Aitamäki
pakkasivat kesäloman
jälkeen matkalaukkunsa
kohti Lounais-Siperiaa.
Lähetystyö Omskissa on
alkanut venäjän opiskelulla.
tään naisen henkiseen elämään
Raamatun sanan valossa.
Vaikka Hanna-piirit on tarkoitettu naisille, myös moni mies rukoilee työmuodon puolesta. Hanna-työn avulla pyritään murentamaan se valhe, että naisella ei olisi
arvoa. Tätä käsitystä on paljon yhä
monissa maissa, joissa räikeästi rikotaan ihmisyyttä.
Lohjan Hanna-piirissä rukoillaan, keskustellaan ja luetaan Raamatusta seuraavan sunnuntain
kirkkovuoden tekstit. Piiri kerää
myös vapaaehtoista taloudellista
tukea radio-ohjelmaan Indonesiassa. Rukous, kristillinen opetus ja
tuki ovat työn perusta.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Syksyn ensimmäinen piiri
kokoontuu 5.9. klo 18.30–19.30 Ojamon seurakuntakodilla. Tule mukaan, ilosanoma kuuluu Siskolle
kans!
Lisätietoja www.sansa.fi
Markus ja Mari Aitamäki työskentelivät Lohjan seurakunnan nuorisotyössä kymmenkunta vuotta. Alkuvuodesta kolmilapsinen perhe
jätti kaiken Lohjalla ja lähti lähetystyöhön Omskiin. Paikka sijaitsee Lounais-Siperiassa Kazakstanin rajan tuntumassa, 2700 km
Moskovasta itään.
Kaupunki on Helsinkiä etelämpänä ja tunnetaan myös jääkiekosta. Raimo Summanen valmensi
hetken Omskin jääkiekkojoukkuetta. Sää siellä on Suomen kaltainen.
Outi Nikkilä
Lähdetään kunnolla
TWR
Meillä järjestyvät onnistuneet
Lähtö on jättipäätös. Perhe sitoutuu Siperiaan 6–10 vuodeksi, jopa
pidempäänkin.
– Ajattelemme, että kun kerran
lähdetään, lähdetään kunnolla. Ei
kannata pian tulla pois, kun kielikin on opittu, Mari tuumii.
Markus kiinnostui Venäjästä,
kun hän suoritti nuorisotyön koulutukseensa liittyvän harjoittelun
Aunuksessa. Hänellä on myös kielipohjaa opiskeltuaan venäjää Lohjalla.
Aitamäet ehtivät asua Omskissa jo neljä kuukautta, kunnes kesäloma tuli väliin. Sen he viettivät
mummolassa Inkeroisissa, Kouvolassa. Paluu venäjän kielikylpyyn
tapahtui elokuun puolivälissä. Kitara soi nuorten illoissa joka tapauksessa yli kielimuurien ja pyhäkoulutyötäkin käynnistettiin.
– Lomalla ehti tulla jo tunne,
Toiminta alkoi
15 vuotta sitten
Hanna-työ käynnistyi 15 vuotta sitten brasilialaisen Marli Spiekerin
aloitteesta. Hän totesi: ”Kun teemme työtä, teemme työtä. Kun ru-
Hannoja jo 40 000
Suomen Perhehoitopalvelut etsii
toiminnan laajentuessa
SIJAIS- JA TUKIPERHEITÄ
Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä- ja
Keski-Pohjanmaan, Uudenmaan,
Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen alueille.
12
Lohkare
Inkerin pieni luterilainen kirkko on
levittäytynyt Venäjän eri kolkkiin
palvelemaan luterilaisia vähemmistöseurakuntia. Yhtenä perusteena
ovat muinaiset karkotukset sekä
väestön muuttoliike, joiden seurauksena luterilaisia jäi asumaan
eri puolille Venäjää.
Inkerin kirkolla on Omskissa
pieni seurakunta, jossa on kirkkoherra, diakoni ja taloustyöntekijä –
sekä kaksi Aitamäkeä. Seurakunnan perusjoukon muodostaa 20–40
henkeä. Kerrostaloon remontoituun seurakuntasaliin mahtuu
enimmillään 60 henkeä.
– Omskissa on kymmeniä kansallisuuksia ja seurakuntia ortodoksisen valtakirkon rinnalla, islam ja juutalaisuus muiden joukossa. Olemme tavanneet jopa hiukan
suomea osaavia asukkaita, Markus
toteaa
Vain venäjää
Omsk vaikuttaa hankalalta työkohteelta, koska siellä ei puhuta englantia, ei edes yksityisillä lääkäriklinikoilla. Arjesta täytyy vain selvitä venäjäksi tai elekielellä. Venäjän kielen opettajakaan ei puhu
englantia, ja suomeakin vain joitakin sanoja.
– Opetus on silti intensiivistä.
Opettaja piirtää ja osoittaa esineitä,
asioita ja tavaroita, joiden nimet ja
taivutusmuodot opetellaan.
– Onneksi täällä oli alkuun tukena toinen suomalainen lähettiperhe, joka nyt on muuttanut pois.
Myös suomalaisesta lastenhoitajasta oli paljon apua. Meidän on vain
pakko oppia venäjä, se on perustyökalu, Mari pohtii.
Mari ja Markus Aitamäki lähtivät luottavaisin mielin lähetystyöhön Inkerin kirkon työhän Siperiaan. Tehtävänä on
tukea seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä. Mummolan rappusilla Inkeroisissa vietettiin viimeistä kesälomapäivää
elokuussa. Lapset vasemmalta Luukas, 1, Anni, 4 ja Elias, 2.
Reppuun pakattiinkin mummolassa myös venäjän oppikirjoja.
Omskissa ei ole kansainvälistä
eikä suomalaista koulua. Kaikki tapahtuu venäjäksi. Lapset joutuvat
myös melko kylmään kielikylpyyn.
Vanhin, Anni, lähtee syksyksi venäläiseen päiväkotiin. Lapsista voi
tulla nopeasti perheen parhaita venäjän taitajia.
– Ilmasto tai tulevaisuus ei huoleta, vaan eniten lasten asema. Me
uskomme, että Jumala auttaa meitä
kaikessa, kun on kutsun tänne antanut, Mari miettii.
Tuki Suomesta
Markus kertoo, että Inkerin kirkol-
ta ei tule rahaa heidän työhönsä,
vaan toiminta on kokonaan Suomesta tulevan tuen varassa. Kansanlähetys hoitaa kaiken rutiinin.
Lähettäviä seurakuntia ovat tällä
hetkellä Anjalankoski, Kerava,
Kouvola sekä Lahdesta Joutjärven
ja Keski-Lahden seurakunnat. Aitamäet ovat näiden seurakuntien
nimikkolähettejä.
– Keskusteluja lähetyskannatuksesta on käyty lisäksi Lohjan sekä Porvoon suomalaisen seurakunnan kanssa, Markus Aitamäki toteaa.
Markus ehti valmistua ennen
lähtöä myös teologian kandidaatiksi, joka on teologinen välitutkinto.
Se ei oikeuta Suomessa pappisteh-
täviin, mutta Venäjällä niitäkin voi
tulla eteen, jos Inkerin kirkko katsoo koulutuksen riittäväksi.
– Päätehtävämme on viedä nuoriso- ja lapsityön tietotaitoa luterilaisille seurakunnille. Meidät on lähetetty Inkerin kirkon Siperian rovastikuntaan. Työpaikkamme voi
olla jatkossa muukin kuin Omsk.
Työskentelemme Inkerin kirkon
periaatteiden mukaan ja tuemme
sen seurakuntatyötä, Markus sanoo.
Körens ledare Katja Wiklund sa;
vau, vilken grupp! Hon var överraskad hur stark och bra gemenskap
gruppen hade redan på första gången
och hur roligt det var tillsammans.
Mera sångare får gärna komma och
vi kommer att öva en gång i veckan
här i Virkby kyrka. Övningstiden är
på måndagar mellan 17.30–19.
Kören har inte ännu hittat ett
namn till sig, namnförslag kan skickas till [email protected].
Blogista voi seurata perheen
elämää Siperiassa:
aitamaet.blogspot.fi
Sakari Sarkimaa
Dörren är öppen,
välkomnar nya sångare
till kyrkan.
K
Tarjoamme perheillemme valmennuksen
tehtävään sekä monipuolisen, ammatillisen
tuen koko sijoitusprosessin ajan.
Syksyllä alkaa 4 alueellista
PRIDE-valmennusta. Katso oman alueesi
sosiaalityöntekijän yhteystiedot:
www.perhelapselle.fi
www.suomenperhehoitopalvelut.fi
Pieni kirkko
Körsången klingar i Virkby kyrkan
Nuori äiti ja vauva Tansaniasssa, jossa kuullaan swahilinkielistä ohjelmaa.
Merja Kauppinen
Haluatko ansaita
elantosi
tekemällä hyvää?
Naiset toivon lähteellä radio -ohjelmaa tehdään
62 kielelle ja lähetetään viidessä maanosassa 900
radioaseman kautta sekä internetissä. Hanna-rukouskalenteria on käännetty 79 kielelle ja sitä
käytetään 123 maassa. Rukousaalto kulkeutuu
näin 24/7 ympäri maan piirin, sillä hannoja on
noin 40 000 maailman eri maissa. Rukouskalenteri on kaikille sama. Sen aiheet vaihtuvat kuukausittain eri maanosien naisia muistaen.
että on kiva päästä takaisin, Markus sanoo.
Aitamäet ovat Suomen kirkon
lähetystyöntekijöitä Kansanlähetyksen lähetteinä, mutta Siperiaan
heidät lähettää Inkerin kirkko. Sinne ei voi mennä omin päin.
Johannes Wiehn
Lohjalta Siperiaan lähetystyöhön
Siskolle kans!
Suomalaisvaroin tuetaan Intiassa kuultavia Naiset toivon lähteellä -ohjelmia gujaratin, hindin ja tamilin kielillä.
Naiset ja miehet istuvat kokouksissa erillään.
örens ledare Katja Wiklund hälsar på alla och ber att vi sitter
oss ner. Hon kommer med lite
info om vad vi kommer att göra i kören, och slutar med att säga att vi
skall ha roligt tillsammans. Vi sitter
inne i kyrkosalen, tjugotvå ivriga nya
sångare.
Det finns en liten känsla av spänning och mycket förväntan i luften.
Det känns härligt att sjunga med andra, gemenskapen och att du inte behöver vara proffs för att sjunga och
njuta. Vi börjar med olika uppvärmningsuppgifter, både med röst och
med kropp.
Wiklund poängterar att rösten
kommer från hela kroppen inte bara
strupen.
Nu, det hörs prassel, sångpappren
delas ut. Vi skall snart sjunga vår första sång som en kör. Du är den ende,
en spansk folkmelodi med text av Bo
Setterlind.
Vi sjunger sången igenom, bekantar oss med melodin och lär oss var
vi skall andas. Vilka ställen i sången
Det finns i början en
liten känsla av spänning
och mycket förväntan
i luften.
skall betonas starkare och vilka saktare. Nu känner jag till det, jag sjunger i en kör och det känns härligt. Andra sångare har också den igenkänd
bara uttrycket på ansikten, ”jag njuter”.
Jag ställde några frågor till en av
nya körmedlemmarna Eva Skog och
till körens ledare Katja Wiklund efter
körövningen.
Eva Skog berättar, att hon har tidigare sjungit i en kör. Hon vill
sjunga och känner sig befriad och
glad av att sjunga. Hon är tacksam att
församlingen har startat en kör och
att de var så många som kom med.
Text och bild:
Mari Nurmi
Lohkare
13
Lohjan seurakunnassa t a pahtuu 5.9.–28.11.2013
Lisäksi paikallislehdissä julkaistaan viikottain Seurakunnat-palstaa. Seuraava Lohkare-seurakuntalehti ilmestyy 28. 11.2013
n Lohjan seurakunnan
kirkkoherranvirasto ja
taloustoimisto
Laurinkatu 40
PL 49, 08101 Lohja
avoinna ma–pe klo 8.30–14.30
p. (019) 328 41 keskus
[email protected]
[email protected]
n Karjalohjan alueseurakunta
seurakuntatoimisto
Keskustie 30
09120 Karjalohja
avoinna ma ja ke klo 9–15
p. (019) 355 109
[email protected]
KONSERTTEJA
Pyhän Laurin kirkossa:
14.9. klo 14 Eino Grön: Hyvän tahdon konsertti, liput 30 € ennakkoon
Cafe Laurista. Tuotto diakoniatyön
kautta apua tarvitseville.
15.9. Kaarlo Törmin laulukonsertti klo 19
22.9. Lohjan kamarikuoron konsertti klo 19
6.10. Orthodox Singers Viron Tallinnasta klo 18, ohjelma 5 €.
20.10. Jussi Syrén & The Groundbreakers klo 19, ohjelma 5 €
24.11. klo 18 Haiti-hyväntekeväisyyskonsertti, Collegium Musicum
-kamariorkesteri, liput 10 €
Tarkemmat tiedot www.lohjanseurakunta.fi
n Nummen alueseurakunta
seurakuntatoimisto
Rauhanpolku 8
09810 Nummi
avoinna ti ja to klo 9–14
p. (019) 373 162
[email protected]
n Pusulan alueseurakunta
seurakuntatoimisto
Sentraalitie 5
03850 Pusula
avoinna ma ja ke klo 9–14
p. (019) 373 162
[email protected]
n Sammatin alueseurakunta
seurakuntatoimisto
Pappilantie 1
09220 Sammatti
avoinna ti–ke klo 9–15, to 9–18
p. (019) 356 900
[email protected]
SYYSKAUDEN
JUMALANPALVELUKSIA
Sunnuntaisin klo 10 Pyhän Laurin kirkko, messu radioidaan Lohja
Radio Dein taajuudella 107,2 MHz,
kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa, 15.9. Unkarin terveiset, 22.9.
työhyvinvoinnin kirkkopyhä, mukana kirkkokuoro, 27.10. Herättäjän kirkkopyhä, saarna past. Erkki
Helminen, herännäiskuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen soppalounas ja seurat seurakuntakeskukses-
Lohkare
Lohjan seurakuntalehti
Lojo församlingsblad
14
Lohkare
Toimitus Laurinkatu 40
PL 49, 08101 Lohja
p. (019) 32 841
Päätoimittaja Olli Seppälä
Toimituspäällikkö
Sakari Sarkimaa
[email protected]
LAPSILLE JA PERHEILLE
Viikko-ohjelman löydät sivulta 10.
NUORILLE
Telakka-nuortenilta torstaisin klo
18-21. Hengailua, pelailua, kahvia ja
iltahartaus.
Varustamo-nuortenilta lauantaisin klo 18-21. Opetusta, laulua, rukousta ja iltahartaus.
Telakka+ -nuortenilta 19.9. / 24.10.
/ 28.11. Telakka+ on toimintapainotteinen ilta, jonka suunnitteluun ja
toteutukseen voit itse osallistua.
Nuorten syysleiri Saarikossa 12.14.10.
Maata Näkyvissä festarit Turussa
la 16.11.- su 17.11.
Nuorten messut klo 18 Pikku Laurissa: 26.9. / 31.10. / 21.11. / 7.12.
ITU-koulutukset ks. sivu 11.
SENIOREILLE
Ma klo 13.-14.30 Ystävän Kammari seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa.
Ma 16.9., 30.9., 14.10.,.28.10.,
11.11., 25.11., 9.12. klo 13-14.30 virkistyspiiri Virkkalan kirkossa.
Ti klo 13-14.30 joka 2. ti Mäntynummen päiväpiiri, parilliset vkot;
seurakuntatalo, Mäntynumment. 17.
Ke klo 12.30 joka 2. ke Solmut
silmukoiksi -käsityökerho seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa,
parilliset vkot.
Ke 11.9. alk. klo 14 joka 2. ke Ojamon-Voudinpuiston eläkeläiskerho seurakuntakodissa, Kartanonkuja 1, parittomat vkot.
To klo 12 torstaikerho seurakuntakeskuksessa.
To klo 13 Roution päiväpiiri joka
2. vko seurakuntakodissa, KalliomäToimituksen esimies Juhani Korte
Toimitussihteeri Leena Anttila
[email protected]
Avustajat
Matti Pirhonen, Liisa Laurila ,
Tiina Komi, Markus Mäki
KUVATAIDERYHMIÄ
Ma ja ke klo 16.30-18 Kultajyvän
kuvataidepajat koululaisille Kanttorilassa, Sibeliuksenk. 4. Kuvataidepajoja ohjaa Alla Kerisalo, puh.
0400 471 948. Häneltä voi kysellä
avoimia paikkoja ryhmissä. Aikuisten akatemia ma ja ke klo 10-14. Kuvataidepajojen materiaalimaksu on
25€/ kausi.
Ma ja ti klo 10-14 alkaen ikonimaalauskurssit Lohjan ortod.
srk. Nahkurinkatu 4, vasta-alkajille ja jo muutaman vuoden maalanneille. Opettajana Tarja Tarima
040 5413 901, [email protected].
Ma klo 17-20 Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarint. 4 ja ke klo
10-14 Kanttorila, Sibeliuksenk. 4.
Mukaan mahtuvat kaikki ikonimaalauksesta kiinnostuneet. Tiedustelut
Ritva Tarima, puh. 0400 719 563, [email protected]
MUSIIKKITOIMINTAA
Lohjan kantaseurakunnan kuorot harjoittelevat:
ƒƒ
ti 3.9. klo 19 Laurin Laulajat Pyhän Laurin kirkossa
ƒƒ
ke 4.9. klo 17.30 Lohjan kirkkokuoro Pikku Laurissa
ƒƒ
to 5.9. klo 17 lapsikuoro Laurinsäde Pikku Laurissa
Kuoroihin ovat myös uudet laulajat tervetulleita. Tarkemmat tiedot
www.lohjanseurakunta.fi
I LOJO:
Juniorklubb i Lindkulla, Karstunraitti 4, på måndagar kl 14-16 för
åk 1–6. Anmälning via www.lohjanseurakunta.fi/96-skolbarn. Kontakta Mari Nurmi för mera information.
Vi börjar 16.9.
Hjälpledarskolning börjar 24. 9.,
mera information www.lohjanseurakunta.fi/1091-hjalpledarverksamhet
eller Mari Nurmi.
KARJALOHJAN
ALUESEURAKUNTA
Su klo 10 messu/Karjalohja-messu Kivikirkossa. Aino Raudan kirjasto Lasikirkossa su klo 11.15 messun
jälkeen.
Ti klo 12.30-15.20 lasten kerho
Simpukat Lasikirkossa, Kallio.
Raamattupiiri Lasikirkossa joka
kk:n ensimmäinen ti klo 18, Linnavirta.
Seniorikerho joka 2. ke klo 12.30
-14, pariton viikko Lasikirkossa, Linnavirta & Emilia Alander.
Hiljaisuuden retriitti 8.-10.11. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa
Karjalohjalla. Ohjaajina Anna-Maija Lakomaa ja Tuomo Mantere. Ilm.
ja tiedustelut [email protected]
tai 044 328 4281.
Leena Anttila
Leena Anttila
LOHJAN KANTASEURAKUNTA
RAAMATTUA JA RUKOUSTA
Ma klo 18 miestenpiiri (raamattupiiri) seurakuntakeskuksessa ryhmähuoneessa, Sibeliuksenk. 2.
Ti klo 10 rukoushetki Pyhän Laurin kirkossa.
Ti 10.9. klo 18.30 "Sinä hyväksyt minut" luentosarjaa jatkuu srk-keskuksessa, Sibeliuksenk. 2 aiheena ”Hylättyjen etsijä”. Pastori Ilkka Rytilahti luennoi, järj. Suomen Raamattuopisto,
Agricola-opintokeskus & Lohjan srk.
Ti avoin raamattupiiri 10.9. alkaen joka 2. ti parittomat vkot klo
18.30, Virkkalan kirkko.
Ke 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11.,
klo 18.30 ylistyksen ja rukouksen
ilta Virkkalan kirkossa
To teologinen opintopiiri klo
17.30 alk. kahvitarjoilulla srk-keskus, alustuspuheenvuoro klo 18:
ƒƒ
19.9. Juhani Korte, Kymmenen
käskyä oman aikansa näkökulmasta
ƒƒ
24.10. Marja Heltelä, Muutoksen
aikataulu Raamatussa
ƒƒ
14.11. Sirkku Aitolehti, Minä - Luoja, luento bibliodraaman keinoin
ƒƒ
12.12. Jaakko Heinimäki, luterilainen etiikka.
Illan päätteeksi aikaa kysymyksille ja
keskustelulle. Yhteishenkilö pastori
Arja Penttinen, puh. 050 539 0123.
To 5.9., 3.10., 5.11. (ti), 5.12, klo 18
Tervetuloa kotiin -ilta seurakun-
LÄHETYS
To 5.9. alkaen Hanna-ryhmä Ojamon seurakuntakodissa parillisten
viikkojen torstaisin klo 18.30-19.30.
Piirissä paneudutaan tulevan pyhän
raamatunteksteihin sekä rukoillaan
Medialähetys Sanansaattajien Hanna-työn rukouskalenterin pohjalta.
Tule ja ota muita Hannoja sekä Raamattusi mukaan! Yhteyshenkilö Outi Nikkilä 040 5014 559.
Pe 6.9. alkaen Ojamon raamattuja lähetyspiiri parillisten viikkojen
pe klo 14-15.30 Ojamon seurakuntakodissa (Kartanonkuja 1). Piirissä pohditaan tulevan pyhän raamatuntekstiä sekä keskustellaan lähetysaiheisista asioista. Juuri sinua
kaivataan mukaan! Yhteyshenkilö
Pirjo Riikonen p. 050 358 9943.
Ti 24.9., 29.10., 26.11., 17.12. klo 13
keskustan alueen lähetyspiiri seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa.
DIAKONIARUOKAILUT
ƒƒ
ma klo 12 Mannaa, Mäntynumment. 17, alkaen 2.9.
ƒƒ
ti klo 11 Evästä päivään, Sibeliuksenk. 2, alkaen 3.9.
ƒƒ
ke klo 11.30 Elämän leipää, Virkkalant. 1, 4.9. alkaen 9.12. saakka,
hartaus ja sen jälkeen ruokailu.
ƒƒ Hinta 4 €, kausilippuja saa tarvittaessa diakoniatoimistoista.
I VIRKBY KYRKA:
Dagklubb för 3-5 åringar. Tisdagar
och torsdagar kl 9–12
Mamma-barnklubb onsdagar kl 9–11
Eftermiddagsklubb för skolbarn
vardagar kl 13–16.30, mobil 050 370
6015 (Beatrice), 050 351 5894 (Ulla)
Ungdomskvällar i kyrkans källare
på torsdagar kl 18–20, börjar 19.9,
Mari Nurmi.
SVENSK VERKSAMHET
Ti 10.9., 8.10., 5.11., kl 13.30 svenska kretsen i Virkby kyrka.
Sö 15.9. kl 10 gudstjänstbesök till
Ingå kyrka. Start kl. 9.20 från Virkby med egna bilar. Kontakta Raimo
Kuismanen ifall du inte har skjuts eller kan erbjuda skjuts till några.
Sö 29.9. kl 12 Mikaelidagens familjegudstjänst i Virkby kyrka. Församlingen bjuder på
mat efter gudstjänsten. Kyrktaxi.
Sö 13.10. kl 13 högmässa i Lojo kyrka, kyrkkaffe, kyrktaxi.
Lö 2.11. kl 13 alla helgons dags
högmässa i Lojo kyrka. Uppvaktning vid minnesmärket efter mäs�san. Kyrkkaffe och kyrktaxi.
Lö 2.11. kl 16 alla helgons dags
tvåspråkiga andakt i Virkby kyrka.
Sö 17.11. kl 13 gudstjänst i Virkby
kyrka, kyrkvärd Mari Nurmi, konfir-
NUMMEN ALUESEURAKUNTA
Sunnuntaisin klo 10 messu kirkossa.
NUORILLE
Nuokkari auki 13.9. alkaen pe klo
15-21. Teeman mukainen ohjelma
alkaa klo 18. Tervetuloa!
Lapsille ja perheille
Perhekerho to klo 9.30-11.30
Saukkolan seurakuntakodissa (ei
syyslomalla 17.10.).
Päivä- ja perhekerhoista voi tiedustella Jaana Salonmaa, 040 779 9364,
Julkaisija,
taitto ja kuvankäsittely:
Kustannus-Osakeyhtiö
Kotimaa
Ilmoitusmyynti
Jaana Mehtälä
020 754 2309, 040 509 4962
[email protected]
Levikki: 23.000 kpl
ISSN 1459-918X
[email protected]
Su 29.9. klo 10 Mikkelinpäivän
perhemessu Nummen kirkossa.
Kirkkokahvit. Messun jälkeen Nummen alueen yhteiset 10-vuotissynttärit Nummen Nuorisotalolla.
Su 13.10. klo 10 messun jälkeen
Nummen alueen yhteiset 4-vuotissynttärit Nummen Nuorisotalolla.
Leena Anttila
Kirkollisista toimituksista
(kaste, häät, hautajaiset)
sopiminen sekä virkatodistukset, sukuselvitykset ja avioliiton
esteiden tutkinta kirkkoherranvirastosta ja alueseurakuntien
seurakuntatoimistoista.
mandernas första samling. Kyrkkaffe och kyrktaxi.
PUSULAN ALUESEURAKUNTA
Sunnuntaisin klo 12 messu kirkossa.
Seurakuntakerho ikäihmisille
ke päivisin: 25.9., 9.10., 23.10., 6.11.,
20.11., ja 4.12. klo 14 Tuuliontienkerho 19.9., 30.9. Ompeluseura 17.9.
Lisää kerhopäiviä syksyn edetessä.
Tiedustelut diakoni Sinikka Laurilalta p. 040 779 9369.
Syksyn Lähetysseuroista tietoa kirkollisissa ilmoituksissa.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Päiväkerhot 3–6-vuotiaille seurakuntatalossa ma, ti ja pe klo 9-12
sekä to klo 9-12 ja klo 13-16.
Srk-kerho ikäihmisille ke päivisin:
25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., ja 4.12.
Perhekerho seurakuntatalossa
ke klo 9.45-11.45 (ei perhekerhoa
2.10.,16.10.,30.10., 13.11.). Päivä- ja
perhekerhoista voi tiedustella Sarilta p.040 779 9370.
Su 29.9. klo 12 perhekirkko ja sen
jälkeen kirkkokahvit srk-talossa.
To 7.11. klo 18 4-vuotissynttärit
seurakuntatalossa.
MUSIIKKIRYHMÄT
Pusulan srk-talossa: muskari 3-6vuotiaille klo 16-16.45. Ilm. paikan
päällä, lukukausimaksu 35e/sisarale – 5 €, lapsikuoro klo 17-17.45,
kirkkokuoro klo 18-19.30. Kuoroihin ovat uudet ja vanhat laulajat
tervetulleita mukaan!
13.9. klo 17 aloittaa uusi rumpukerho toimintansa, ohjaajana Felix Adje, tied. Päivikiltä p.
040 779 9366.
Konsertteja Pusulan kirkossa:
21.9. klo 18 Tom Nyman/tenori,
Nils Burgman/urut ja Keijo Siventoinen/oboe. Ohj. 15e.
12.10. klo 18 Lohjan Kaupunginorkesterin puhaltajat. Ohj. 15e.
20.10. klo 15 Improvisoituja äänimaisemia, lauluja eri mantereilta negrospirituaaleista suomalaisiin säveliin. Sarastus- yhtye, Kristiina Olanto/laulu, Jorma Tapio/saksofoni, huilu, bassoklarinetti ja Harri
Taittonen/piano. Ohj. 10 €.
Huom. Kärkölän kirkko on remontin
vuoksi suljettu 2. syyskuuta alkaen
marraskuun loppuun saakka.
SAMMATIN
ALUESEURAKUNTA
Sunnuntaisin klo 12 messu kirkossa, poikkeukset Su 6.10. ja 3.11. klo
18
Su 22.9. Herättäjän kirkkopyhä,
29.9. Mikkelinpäivän perhemessu,
mukana lasten kerhot.
Ke 4.9., 18.9., 2.10., 16.10., 30.10.,
13.11., 27.11. klo 18 raamattupiiri
seurakuntalossa.
Ke 16.10. klo 9-12 hautausmaan
siivoustalkoot. Ruoka- ja kahvitarjoilu.
To 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11.,
21.11. klo 13-14.30 Kultaisen iän
kerho seurakuntatalossa, huom. to
10.10. klo 14 Kultaisen iän kerho
osallistuu Vanhusten viikon juhlaan
Karjalohjalla. Kuljetus.
To 19.9., 14.11., klo 18 lähetysseurat, SEKL, Eero Ahonen.
Su 17.11. klo 17 seurat kirkossa, Lohjan Rauhanyhdistys ry.
HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS RY
Lohjan paikallisosasto tiedottaa:
Su 8.9. klo 16 seurat seurakuntakeskuksessa, takkahuoneessa, Erkki
Helminen ym.
Su 22.9. Herättäjän kirkkopyhä Sammatissa: klo 12 jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa rov. Jaakko Saari, liturgina past. Erkki Helminen, jonka jälkeen kirkkokahvit ja
seurat seurakuntatalossa.
Su 27.10. Herättäjän kirkkopyhä
Lohjan Pyhän Laurin kirkossa, Jumalanpalvelus klo 10, saarnaa past.
Erkki Helminen, herännäiskuoro.
Jumalanpalveluksen jälkeen soppalounas ja seurat seurakuntakeskuksessa.
Su 15.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalan kirkossa jouluisen tarjoilun
kera, tervetuloa laulamaan joululauluja yhdessä.
Yhteystiedot: Liisa Partanen, puh.
040 729 1095.
LOHJAN RAUHANYHDISTYS
Nummentie 47:
Su 8.9. klo 16 seurat, Vihdin seurakuntatalo, klo 16.30 seurat, Nummentie 47.
La 14.9. klo 18.30 englanninkieliset seurat, Nummentie 47.
Su 15.9. klo 14 kaksikieliset seurat, palvelutalo Villa Charlotta, Siuntio, klo 17 kaksikieliset seurat, Inkoon kirkko.
La 21.9. 18 aikuisten ilta, Nummentie 47.
Su 22.9. seurat klo 15, 16.30 ja 18,
Nummentie 47.
Su 29.9. seurat klo 16.30 ja 18,
Nummentie 47.
Yhteisvastuukeräyksellä
hyvä tulos Lohjalla
Yhteisvastuu-keräyksen loppusumma tänä vuonna koko Lohjan seurakunnan
alueella on 20.592,62 euroa. Summassa on mukana myös Lohjan alueseurakunnat Sammatti, Karjalohja, Nummi ja Pusula. Keräys paneutui tänä vuonna tukemaan yksinäisiä vanhuksia ja ehkäisemään heidän syrjäytymistään.
Suuret kiitokset sekä kerääjille että lahjoittajille!
Tuulikki Ruohomäki,
diakonissa
Lohjalaisten ripari-video niittänyt mainetta
Lohjalaisnuoret tuottivat
vuosia sitten isostoiminnasta kertovan englanninkielisen videon Isonen for
Dummies. Video nousi julkisuuteen äskettäin
netissä, jossa pohditaan
englanninkielistä vastinetta sanalle isonen.
– Lohjalaisnuorten video esitettiin
alun perin Englannissa anglikaanikirkon kanssa yhteistyössä pidetyssä rippikouluseminaarissa syksyllä
2005, hiippakuntasihteeri Mika
Nurmi Espoon hiippakunnan tuomiokapitulista kertoo. Nurmi toimi
tuolloin nuorisopappina Lohjan
seurakunnassa.
– Meidän piti viedä jotain tuomisia seminaariin, ja saimme nuorisotyöntekijä Markus Aitamäen
kanssa idean, että nuoret voisivat
itse kertoa, mikä riparissa on heistä
tärkeää. Nuoret miehet Pauli Suuraho ja Mikko Jaatinen tekivät videon.
– Se on pienellä budjetilla tehty,
nuorten näköinen video. Siitä tuli
kirkkohallituksen työalasihteerin
Jarmo Kokkosen mukaan niin hyvä, että kirkkohallitus tilasi samoilta tekijöiltä laajennetun version.
Tähän dvd:hen satsattiin hiukan
enemmän ja tehtiin kannetkin,
Nurmi kertoo.
Perusvideokin on hauska ja
vauhdikas esittely termistä ja ripareista englanniksi. Video alkaa
Lohjan seurakuntakeskuksesta,
jossa riparilaiset laulavat nuorten
lauluja ja päättyy aplodeihin: We
want more. Kuvissa vilahtaa nuorten ja kertojan lisäksi myös rippikoulupappi Horst Gripentrog.
Lohjalaisnuoret esittelevät vauhdikkaasti ripareita ja isosten toimintaa
englanninkielisellä videolla vuonna 2005. Video on levittänyt tietoa muualle maailmaan suomalaisesta isostoiminnasta.
Nurmen mukaan Laajennettu
versio Isonen for Dummies levisi
muun muassa Luterilaisen maailmanliiton piiriin.
– Sitä on näytetty siellä täällä
eri maissa suomalaisen rippikoulutyön esittelynä.
Kirkkohallituksen työalasihteerin Jarmo Kokkosen mukaan lohjalaisnuorten 2005 tekemä video Isonen for Dummies on vaikuttanut
siihen, että isonen sana tunnetaan
monessa maassa. Esimerkiksi norjalaiset käyttivät sitä aluksi sellaisenaan, kunnes englanninkielinen
termi ja sen lyhenne korvasi suomalaisen sanan.
– Isosta tarkoittavaksi englanninkieliseksi termiksi vakiintui järvenpääläisen Jouko Porkan kehittelemä young confirmed volunteers
eli lyhyemmin YCV. Termi on levinnyt eurooppalaiseen käyttöön
viimeisen viiden vuoden aikana,
Kokkonen kertoo.
2.11.2013 pyhäinpäivä, pyhien yhteys
klo 10 messu Pyhän Laurin kirkossa, karjalaisten kirkkopyhä, Messun jälkeen noin klo 11.30 seppeleen lasku Karjalaan jääneiden muistomerkillä ja
unohdettujen vainajien muistomerkillä. Yhteisen pyhäinpäivän ja karjalaisten kirkkopyhän juhla jatkuu seurakuntakeskuksessa klo 12
Tänä kesänä isosten nettisivustolla isosten.net on pohdittu kuukauden kysymyksenä muita englanninkielisiä käännöksiä isonen
-sanalle.
Äänestyksessä on saanut eniten
kannatusta termit: junior group
leader sekä junior confirmation
leader. Jonkin verran suosiota ovat
saaneet myös lyhyemmät group
leader ja junior leader.
Sosiaalisessa mediassa on esitetty lisäksi termejä camp counselor tai lyhyesti biggie tai biglet.
Nuorten keskus on järjestänyt
vuosia kansainvälisiä rippikoululeirejä.
– Näillä ripareilla isosesta käytetään termiä isonen – se on vakiintunut myös englanninkieliseen
puheeseen – tai sitten biggie, Nuorten Keskuksen pääsihteeri, rovasti
Eija Kallinen kertoo.
Sakari Sarkimaa
Leena Anttila
www.lohjanseurakunta.fi
entie 2, parilliset vkot.
To 5.9. klo 12-14.30 diakoniapiiri Virkkalan kirkon siivessä. Käsitöitä ja iloista yhdessäoloa aina torstaisin klo 12.
To 5.9. alk. boccia –peli-illat Mäntynummen seurakuntatalossa (alakerta) to klo 16.30-18.30. Lisätietoja
Matilta p. 050 3455 275.
24.10. klo 13 Seniorifoorum seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenk. 2.
Leena Anttila
Lohjan seurakunta
• Lojo församling¤
takeskuksessa, Sibeliuksenk. 2. ”Voisinko iloita?”, Jukka Niemelä, musiikki Taina Salmela, järj. Sley.
Su 8.9. klo 16 seurat srk-keskus,
takkahuone, puhujina Erkki Helminen ym. Järj. Herättäjä-Yhdistys,
Lohjan paikallisosasto.
Su 8.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10.,
10.11. 24.11. klo 18-20 Laurin Sisarukset Mäntynummen srk-talossa. Raamatun maiden tansseja
tanssinopettaja Wim van der Kooijn johdolla kaikenikäisille ja kokoisille! Vapaa pääsy. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Marita Laaksoselta
p. 050 572 1579.
Leena Anttila
sa, 24.11. Kansanlähetyksen kirkkopyhä ja omaishoitajien valtakunnallinen kirkkopyhä, keittolounas ja lähetystilaisuus srk-keskuksessa.
Su klo 16 Virkkalan kirkko, kk:n
ensimmäisenä sunnuntaina messun järjestelyt hoitaa Sley, kk:n kaksi keskimmäistä hoitaa Lohjan seurakunta, kk:n viimeinen messu on
Veljespiirin järjestämä.
La 14.9. klo 11 Pyhän Laurin kirkko, Uudenmaan veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä ja yhteisjuhla "Iloitkaamme isänmaasta",
messussa saarna piispa Tapio Luoma, liturgina khra Juhani Korte.
Ke 30.10., 27.11. klo 18 Pyhän Laurin kirkko, iltakirkko.
To 26.9., 31.10., 30.10., 21.11. klo 18
Pikku Lauri, nuorten messu, Sibeliuksenk. 2.
Su 29.9., 20.10., 10.11., 1.12. klo 12
Pikku Lauri, perhekirkko, Sibeliuksenk. 2.
La 19.10. klo 18 Pyhän Laurin
kirkko, iltamessu, järj. Lohjan Rauhanyhdistys ry.
Su 27.10. klo 11 Lohjanportin seurakuntakoti, Loskamessu, Hammarint. 4.
Pyhäinpäivän muistohetkissä luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen
kuolleiden jäsenten nimet:
klo 15 Metsolan siunauskappelissa
klo 16 kaksikielinen muistohetki Virkkalan kirkossa
klo 16 muistojuhla Sammatin kirkossa, oman rakkaansa nimen kuultuaan
voi sytyttää kynttilän alttarille.
klo 18 messu Pusulan kirkossa
klo 18 jumalanpalvelus Nummen kirkossa
klo 18 iltamessu Karjalohjan kivikirkossa, mukana kirkkokuoro
klo 18 muistohetki Pyhän Laurin kirkossa.
Virkkalassa tapahtuu
Kitaristi Jonne Grans
konsertoi Lohjalla
Lohjalta kotoisin oleva kitaristi
Jonne Grans esiintyy yhdessä moldovalaissyntyisen viulistin Vadim
Jonne Grans taituroi kitaralla uusia
sovituksia. Toisana soittajana esiintyy viulisti Vadim Grumeza.
Grumezan kanssa Virkkalan kirkossa lauantaina 7. 9. klo 18.
Konsertin ohjelma koostuu mielenkiintoisista uusista sovituksista
viululle ja kitaralle. Luvassa on musiikkia säveltäjiltä kuten Honegger,
Ysaÿe, Beethoven, Sarasate ja Pärt.
Konsertti järjestetään yhteistyössä Lohjan seurakunnan kanssa.
Ohjelmamaksu on 10/5 euroa.
Lohkare
15
Kohtaamisia
Kolmen aineen opettaja
Uskonnonopetuksesta käydään maassa välillä kiivastakin keskustelua. Harjun yläkoulun opettaja Jari
Pönni kertoo, mistä uskonnonopetuksessa ja keskustelussa on kyse.
S
uvivirren laulamisesta koulujen
kevätjuhlissa on keskusteltu
viime vuosina kiivaaseenkin
sävyyn. Elokuussa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja teki päätöksen, että kouluissa voidaan laulaa
Suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä, muttei enempää, koska
seuraavat säkeistöt menevät uskonnonharjoittamisen puolelle.
Suvivirsikiista liittyy laajempaan keskusteluun siitä, mitä uskonnonopetus on, ja mitä sen pitäisi olla.
– Vuonna 2003 on selkeästi linjattu, että peruskoulussa opetetaan
uskonnossa asiatietoa ja että uskonnonopetus ei ole uskonnon harjoittamista, sanoo Harjun yläkoulun uskonnon, yhteiskuntaopin ja
historian lehtori Jari Pönni.
Harjun koulussa Suvivirrestä ei
ole Pönnin mukaan tarvinnut edes
keskustella, koska se koetaan perinteeksi. Toinen vakiintunut perinne
on koululaisjumalanpalveluksen
järjestäminen kerran vuodessa yhdessä seurakunnan kanssa. Kirkkoon kuulumattomien ei tietenkään tarvitse osallistua siihen.
Seurakunta on
yhteistyökumppani
Seurakunnan ja Harjun koulun väliset suhteet ovat Pönnin mielestä
hyvällä mallilla.
– Yhteistyö on ollut pitkä ja se
on toiminut. Aina on apua saatu,
kun on tarvittu.
Viime lukuvuonna Harjun koulu
anoi ja sai seurakunnalta Raamattuja yhdelle opetusryhmälle riittävän
määrän. Koulun entiset Raamatut
olivat huonossa kunnossa.
– Olemme todella kiitollisia, että saimme tällaista apua, kun koulun kirjamäärärahat ovat tiukat.
Koulun näkökulmasta Lohjan
seurakunta on yksi monista yhteistyökumppaneista. Koulussa on aamuisin päivänavaus, joista seurakunta pitää yhden tai kaksi kuukaudessa. Muut päivänavaukset
ovat opettajien ja luokkien pitämiä.
Seurakunnan nuorisotyönohjaajat ovat olleet apuna seiskaluokkalaisten ryhmäyttämispäivissä.
Seurakunta on päässyt koululle tiedottamaan rippikouluasioista.
Seurakunnalla on myös valmius
auttaa kriisitilanteissa, mutta sellaista apua ei ole Harjun koululla
onneksi tarvittu.
Maailmankatsomuksen
rakennuttaja
Pönnin mielestä uskonnonopetuksella on oma roolinsa tiedon jakajana – uskonnoilla, kirkkokunnilla ja
uskonnollisilla yhteisöillä on toisenlainen rooli, johon kuuluu tiedon syventäminen ja uskonnon
harjoittaminen.
Koulussa voidaan näin ollen
opettaa rukouksia, kuten Isä meidän
-rukous, mutta koulussa ei rukoilla.
16
Lohkare
– Uskonnonopettajan tehtävänä
on jakaa tietoa ja näkemyksiä, auttaa rakentamaan ja avartamaan
maailmankatsomusta ja tuoda erilaisia rakennuspalikoita elämään.
Uskonnonopetusta voi verrata
yhteiskuntaoppiin, jossa käydään
läpi eri puolueiden näkemykset,
mutta ei yritetä tehdä oppilaista
minkään puolueen kannattajia.
– Yhteiskuntaopissa käsitellään
myös kansalaistottelemattomuutta,
mutta tarkoitus ei ole yllyttää siihen.
Uskonto on lähellä kolmattakin
Pönnin opettamaa ainetta, historiaa.
– Kirkkohistoria on osa meidän
historiaamme, eurooppalaista perintöä. Historian ja kirkkohistorian
välinen ero on häilyvä, koska Euroopassa kirkko on aina ollut jotenkin läsnä, Pönni sanoo.
Maa, jossa
kaikki toimii
Pönnin mielestä kristinusko on osa
identiteettiämme.
– Uskonto on osa länsimaista
kulttuuria ja sivistystä. Luterilaisuus on vaikuttanut suomalaisuuteen paljon, erityisesti suomalaiseen tapaan hoitaa ja käsitellä asioita. Meidän on ehkä itse vaikeata
huomata sitä, Pönni miettii.
– Joskus sitä pohtii, että miten
tällaisessa karussa ja kylmässä
maassa voi olla näin korkea elintaso.
Saamme aika paljon kiittää kirkkoa,
joka 1600-luvulta lähtien otti vahvan roolin kansan sivistämisessä ja
lukemaan opettamisessa.
Suomen maabändityöryhmä tiivisti pari vuotta sitten luterilaisen
työetiikan vaikutukset sloganiin
Suomi – se toimii.
Uskonnonopetus
lisää ymmärrystä
Vieraiden uskontojen tunteminen
on tullut Pönnin mielestä entistä
tärkeämmäksi.
– Elämme maailmassa, jossa ihmiset liikkuvat. Moni suomalainen
matkustaa vaikkapa Thaimaahan ja
saattaa nähdä asioita, joita ei ymmärrä, jos ei ole yhtään perustietoja buddhalaisuudesta. Siihen, mitä
ei ymmärretä, suhtaudutaan epäluuloisesti.
Uskontojen tuntemisesta on
hyötyä myös täällä kotimaassa, jossa on maahanmuuttajia eri maista.
– Jotta osaamme asemoida itsemme maailmassa, tarvitsemme
tietoa sekä muiden kansojen kulttuureista, uskonnoista ja tavoista,
että omasta kulttuuristamme ja uskonnostamme.
Sarjakuvat ja länkkärit
saivat kiinnostumaan
Pönni kertoo nauttivansa opettamiensa aineiden yhdistelmästä.
– Jos opettaisin pelkkää historiaa tai uskontoa, niin se voisi olla
Jari Pönni nauttii uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettamisesta.
vähän puuduttavaa. Kaikissa oppiaineissa on oma viehätyksensä. Yhteiskuntaopin ajankohtaisuus on
tosi mielenkiintoista. Uskonnontunneilla oppilaat käyvät hienoa
pohdintaa. Historia on aina ollut itselleni rakas aine. Sarjakuvat ja
lännenelokuvat johdattelivat minut
aikanaan historian pariin, ja sillä
tiellä ollaan.
Pönni on toiminut Harjun koulussa opettajana vuodesta 1998. Ennen sitä hän oli vuoden opettajana
Järvenpäässä. Hän opiskeli Joensuun yliopistossa pääaineenaan
yleinen historia.
Jari Pönni kertoo harrastavansa
kesäisin gofpallojen hukkaamista ja
talvella hiihtoa ja sählyä, sekä lenkkeilyä, matkailua ja lukemista. Nelihenkinen perhe asuu Moisiolla.
Teksti ja kuva
Matti Pirhonen
• Lohjan museon eli entisen Lohjan pappilan alueella sijaitseva
Pedagogio on Suomen vanhin maaseudulla sijainnut koulurakennus vuodelta 1769.
• Seurakunnat huolehtivat kouluopetuksesta 1860-luvulle, jolloin perustettiin kunnat ja velvoitettiin ne huolehtimaan kansakouluopetuksesta.
• Koulunkäynnistä tuli pakollista vuonna 1921.
• Vuodesta 2003 uskonnonopetus on ollut oppilaan oman uskonnon opetusta. Aiemmin käytettiin ilmausta tunnustuksellinen uskonnonopetus.
• Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas osallistuu uskonnon opetukseen.
• Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton oppilas voi osallistua
joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen.
• Koulun tehtävänä on järjestää sen uskonnon opetus, johon
oppilaiden enemmistö kuuluu. Jos muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan koko kunnassa kuuluu vähintään kolme oppilasta,
kunnan tulee järjestää heille oman uskonnon opetus, jos vanhemmat sitä haluavat, ja mikäli opetukseen on hyväksytty opetussuunnitelma. He voivat halutessaan osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen.