1. No category

Porvoon Energia -yhtiöiden asiakaslehti 1 | 2012
Suuri
mittariuudistus
alkaa
Hans on the bass
Porvoon sää 2012 | Mökki kesäkuntoon -vinkit
KUVA susanna heiska
Porvoon Energia
Vieläkin
vihreämpää
1.
2.
3.
4.
5.
2
Pyrimme arvojemme mukaisesti järjestelmällisesti
vähentämään ekologista jalanjälkeämme. Investoimme ympäristöystävälliseen energiatuotantoon.
Meillä on Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkillä sertifioitua sähköä myytävänä.
Ekosähköä tuotamme puulla omassa lämpövoimalaitoksessa Tolkkisissa.
Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen valmistuva uusi biovoimalaitos lähes kaksinkertaistaa
vihreän ekosähkön tuotantokapasiteettimme.
Kaukolämmön tuottajana olemme kokoluokkamme vihreimpiä energiayhtiöitä Suomessa.
Tuotamme lähes 70 prosenttia lämmöstä uusiutuvilla polttoaineilla. Tolkkisten biovoimalaitoksen
ansiosta osuus nousee noin 90 prosenttiin.
Vihreän linjamme mukaisesti satsaamme jatkuvasti myös vesi- ja tuulivoimaan. Lisäksi tutkimme
aurinkovoimalan rakentamisedellytyksiä.
3
kuva virpi lehtinen
Voimamies
Akke Kuusela
s.36
Sisältö
Porvoon kesäsää s.8
Vieläkin vihreämpää ---------------------------- 2
Sisältö ---------------------------------------------- 4
Pääkirjoitus --------------------------------------- 5
Operaatio mittarinvaihto alkaa --------------- 6
PBE maailmalle ------------------------------- 10
Milllainen on Porvoon kesäsää 2012 ----- 12
Sähköä saaristoon meren pohjaa pitkin --- 23
”Pärjättiin kunnialla”,
Tapaninpäivän myrskyn opetukset --------- 18
Mökki kesäkuntoon s.34
JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt
Mannerheiminkatu 24, PL 95,
06101 Porvoo
puh. 019 661 411
faksi 019 661 4211
www.porvoonenergia.fi
PÄÄTOIMITTAJA | Patrick Wackström
TOIMITusneuvosto | Benny Broman,
4
Nina Fransas, Magnus Nylander,
Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick
Wackström, Merja Wilkman
TOIMITUS & ULKOASU |
peak press & productions oy
Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa
www.peakpress.net
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo
TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson
AD | Sanna Nylén
KANNEN KUVA | Studio Lindell/Oscar
PAINO | Painoyhtymä Oy
Teollisuustie 21
06150 Porvoo
www.painoyhtyma.fi
PAINOSMÄÄRÄ | 30 000 kpl
Pääkirjoitus
Asiakkailta
luottamuksen
osoitus
kuva eeva kangas
Hans on the bass
s.22
T
uore tutkimus osoittaa, että
Porvoon Energian asiakkaat ovat
tyytyväisiä toimintaamme ja palveluihimme. Yhtiömme saa
paremman arvosanan kuin
toimiala keskimäärin.
Tervetuloa ekokauppaan --------------------- 20
Hans on the bass - Sähköä ilmassa -------- 22
Arjen energiaa --------------------------------- 26
Luovasti sähköä mökille --------------------- 31
Miltä näyttää maailman
energiatulevaisuus 2035 ---------------------- 32
Mökki kesäkuntoon --------------------------- 34
Akke Kuusela, voimamies ------------------ 36
PBE Porvoossa --------------------------------- 38
Olemme siis asiakkaiden
mielestä hoitaneet leiviskämme melko hyvin. Tästä
nöyrä kiitos.
Kehitämme
toimintaamme niin,
että se vastaa yhä
paremmin asiakkaidemme toiveita.
Kun kuusi vuotta sitten
otin vastaan Porvoon Energian toimitusjohtajan tehtävät,
minulta kysyttiin, miten tulen johtamaan
yhtiötä. Vastauksessani otin vertailukohdaksi entisajan isojen kartanoiden
tilanhoitajat, pehtorit, joiden vastuulla oli
käytännössä tilan pyörittäminen ja sen
varallisuusarvon kasvu.
Lukijakilpailu ---------------------------------- 39
Arjen energiaa s.26
Porvoon Energian toimitusjohtajan tehtäviä voidaan mielestäni verrata tilanhoitajan tehtäviin. Hänen on
pidettävä yhtiön pyörät pyörimässä ja
omistajat tyytyväisinä sekä huolehdittava siitä, että yhtiön varallisuusarvo
karttuu.
Vuodelta 1913 peräisin olevasta konttorimme piirustuksesta löytyykin osuvasti
yhden huoneen kohdalla merkintä ”disponentsrum”, eli isännöitsijän huone.
Isännöitsijä oli vastuussa silloisen sähkölaitoksen toiminnasta ja tavallaan verrattavissa kartanoiden pehtoreihin.
Porvoon Energian nykyisen ”pehtorin” ominaisuudessa voin vakuuttaa,
että tulemme jatkamaan toimintamme
kehittämistä vastaamaan yhä paremmin
asiakkaidemme toiveita. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on pitää kuluttajahinnat
mahdollisimman edullisina.
Kaikkiin hintatekijöihin emme pysty
vaikuttamaan. Esimerkiksi erilaiset verot
muodostavat jo lähes kolmanneksen kotitaloussähkön hinnasta. Mutta niiltä osin
kuin hinnanmuodostus on meidän omissa käsissämme pyrimme vakauteen ja siihen, että hinnat ovat kilpailukykyisiä.
Siitä päätellen, että hintamme kuuluvat
jatkuvasti maan edullisimpiin, emme ole aivan huonosti siinä tavoitteessa onnistuneet.
Patrick Wackström
toimitusjohtaja
5
Operaa
tio
mittarinvaihto
alkaa
6
Kaikki sähkömittarit Porvoon
Energian verkkoalueella vaihdetaan
etäluettaviksi.
Vaihtotyö alkaa
kevään 2012
aikana ja etenee
alueittain noin
sadan mittarin
päivävauhdilla
vuoden 2013
loppuun asti.
Rolf Gabrielsson Kuva Studio Lindell/Oscar
K
aikkiaan noin 32 000 mittarin vaihtaminen maksaa noin kuusi miljoonaa euroa.
Asiakkaalle valtioneuvoston asetukseen
perustuvasta mittarinvaihdosta ei aiheudu
suoria kuluja, vaan ne sisältyvät verkkopalvelumaksuun.
Ensin vaihdetaan noin 1 500 sähkömittaria Porvoon
keskustan alueella. Kohteena tässä pilottihankkeessa ovat kerrostalojen ja rivitalojen monimittarikeskukset. Sen jälkeen vaihtoja jatketaan
7
to
rinvaih
a
t
t
i
m
atio
Opera
Kerros- ja rivitalojen sähkömittarit vaihdetaan vuoden 2012 aikana. Päivitämme aikataulua nettisivuillamme sitä mukaan kuin projekti etenee.
saatujen kokemusten perusteella.
Omakotitalojen ja muiden kiinteistöjen
yksittäismittarien vuoro on ensi vuonna.
Ei vaivaa asiakkaille
Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse ilmoituksen vaihtotyön tarkasta ajankohdasta. Vaihtotöitä tehdään myös iltaisin
ja viikonloppuisin.
Mittarin vaihdon vuoksi sähköt katkaistaan 10-30 minuutin ajaksi. Tästä ei
ole haittaa sähkölaitteille.
– Asiakkaille lähetettävässä kirjeessä
annetaan ohjeet, joita noudattamalla voi
omalta osaltaan varmistaa, että mittarin
vaihto sujuu mahdollisimman vaivattomasti, mittauspäällikkö Tomas Nordström painottaa.
Lähes kaikissa kerros- ja rivitaloissa
mittarit sijaitsevat taloyhtiön yhteisissä
tiloissa eikä asentajan tarvitse näin ollen
päästä asuntoihin.
8
Uusien mittareiden ansiosta
arvio- ja tasauslaskut jäävät
historiaan ja oman sähkönkäytön seuraaminen onnistuu
paljon nykyistä paremmin.
Varmista esteetön pääsy
Mittaria vaihdettaessa asiakkaan ei välttämättä tarvitse olla itse paikalla esimerkiksi omakotitalossa.
– Kannattaa kuitenkin varmistaa, että
kiinteistölle ja mittarille on esteetön pääsy. Kulkuväylä ulkona sijaitseviin mittareihin ei saa olla suljettu esimerkiksi
lukituin portein, eikä mittarin edessä saa
olla esineitä estämässä vaihtoa. Huolehdi
myös siitä, että lumityöt mittarikaapin
edestä on tehty, Tomas Nordström neuvoo.
Lisäksi on syytä tarkistaa, että kirjeessä
mainittu käyttöpaikan osoitetieto on oikea ja täsmällinen.
– Mikäli kirjeen tarkistuslistan kohteisiin on korjattavaa tai täsmennettävää, ota
yhteyttä ajanvarauspalveluun. Puhelinnumero löytyy kirjeestä.
Omakoti- ja paritalojen sähkömittarit vaihdetaan vuoden 2013 aikana.
Milloin oltava paikalla?
Niille asiakkaille, joiden sisällä oleviin
mittarikeskuksiin ei ole vapaata pääsyä,
ilmoitetaan tarkasta vaihtoajankohdasta
kirjeitse hyvissä ajoin ennen vaihtoa.
Tällöin asiakkaan on oltava paikalla tai muuten varmistettava asentajan
pääsyn mittarille.
– Jos ehdotettu vaihtotyön ajankohta ei
sovi, ole yhteydessä ajanvarauspalveluun,
Nordström kehottaa.
Arvio- ja tasauslaskut
historiaan
Etäluettavien mittarien myötä arvio- ja
tasauslaskut jäävät historiaan, kun jatkossa sähkölaskut ovat täsmälliset ja kulutukseen perustuvat.
Uusien mittareiden ansiosta oman
sähkönkäytön seuraaminen onnistuu
paljon nykyistä paremmin. Tulevaisuudessa asiakas voi netin kautta kirjautua
palveluun, jossa sähkönkulutus näkyy
jopa tunnin tarkkuudella. Tämä tekee
sähkönkulutuksen säästökohteiden tunnistamisen helpoksi ja säästön vaikutus
näkyy aikaisempaa nopeammin.
Mittareiden avulla voit myös hoitaa
sujuvasti sähkösopimusten alkamiseen
ja päättämiseen liittyvät sähköjen kytkennät ja katkaisut.
Hyödyt lisääntyvät tulevaisuudessa,
kun etäluennan piiriin kehitetään uusia
palveluja. Vaadittava tekniikka löytyy nyt
käyttöön tulevista mittareista.
Lisäksi uudet mittarit auttavat Porvoon
Energiaa mahdollisten sähkövikojen hallinnassa. Esimerkiksi myrskyjen aiheuttamien vaurioiden löytyminen helpottuu.
Laskutusväli muuttuu
Sähkölaskun muuttuminen täsmälliseksi
ja todelliseen kulutukseen perustuvaksi
aiheuttaa muutoksia laskutusrytmiin.
Etäluettavan
sähkömittarin hyödyt
• Täsmälliset, kulutukseen perustuvat sähkölaskut. Arviolaskut
jäävät nyt historiaan.
• Lisätietoa energiankäytöstä. Asiakas voi jatkossa seurata energian
kulutustaan jopa tuntitasolla.
• Enää asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa mittarilukemia, koska mittarin
luku tapahtuu automaattisesti.
• Esim. myrskyjen jälkeisten vikatilanteiden hallinta helpottuu.
• Uudenlaisia tuotteita ja raportointipalveluita.
9
Koonneet Rolf Gabriesson ja Seppo Iisalo
Biovoimalaitoksen
rakentaminen aikataulussa
kuva Shutterstock
Porvoon Energian biovoimalaitoksen rakentaminen Tolkkisissa etenee aikataulun mukaisesti.
Harjakaisia vietetään maaliskuussa. Sen
jälkeen työt siirtyvät yhä enemmän rakennuksen sisäpuolelle, jossa tehdään muun muassa
asennustöitä.
Höyrykattilaosat saapuivat Tolkkisiin Puolasta jo viime vuoden loppupuolella. Joulun alla
kattilan tulisija saatiin kootuksi ja paikoilleen.
Höyrykupu nostettiin paikalle tammikuun
10
puolessa välissä.
Tammikuun lopussa oli vuorossa toinen
näyttävä rakennusvaihe, kun Kangasalalta
tuodusta kolmesta savupiippuosasta koottiin
tulevan voimalaitoksen 75 metriä korkea savupiippu. Vieressä olevan lämpövoimalaitoksen
piippu on 15 metriä lyhyempi.
Biovoimalaitos on määrä ottaa koekäyttöön
vuoden lopussa ja kaupalliseen käyttöön ensi
vuoden alkupuolella.
Lisää
tuulivoimaa
Suomen Voima Oy:n tuulivoimapuiston voimalat
Haminan Mäkelänkankaalla on määrä alkaa jauhaa
sähköä Porvoon Energialle ja muille Suomen Voiman osakkuusyhtiölle tulevana kesänä.
Tuulivoimapuiston rakennustyöt käynnistyivät
viime vuoden elokuun alussa. Meneillään olevat
asennustyöt jatkuvat kesään asti, jolloin puisto myllyineen suunnitelmien mukaan valmistuu.
Tuulivoimalat toimittaa Hyundai Heavy Industries. Ne ovat 2 MW:n tehoisia ja niitä tulee
puistoon tässä vaiheessa neljä kappaletta. Voimalat
on suunniteltu pieniin tuuliin soveltuen hyvin suomalaisiin tuuliolosuhteisiin.
Vesivoiman
määrä
tuplaantunut
Vesivoiman määrä Porvoon Energian
sähkönhankinnassa on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut noustuaan noin
16 gigawattituntiin (GWh).
Vesivoimaa yhtiö on saanut lisää
varsinkin SV Vesivoima Oy:n osaomistuksensa kautta. Porvoon Energian osuus
SV Vesivoima Oy:n hankkimasta norjalaisesta pienvesivoimatuotannosta on 15
prosenttia.
Porvoon Energian ja yhdeksän muun
energiayhtiön omistama SV Vesivoima Oy
osti vuosi sitten norjalaista pienvesivoimaa omistavan yhtiön NK Energy Real 1
AS:n koko osakekannan.
Bergenissä kotipaikkaansa pitävä NK
Energy Real 1 AS (NKER) omisti silloin
pienvesivoimaosuuksia ja vesioikeuksia
vastaten 24 GWh:n vuosituotantoa, josta
Porvoon Energian osuus oli 3,6 GWh.
Viime vuoden lopussa NKER hankki
omistukseensa viidennen ja kuudennen
pienvesivoimalan kasvattaen tuotantokapasiteettiaan noin 53 gigawattituntiin.
Porvoon Energian osuus kasvoi samalla
lähes 8 gigawattituntiin.
Porvoon Energia ostaa myös Porvoon
Treksilässä yksityisomistuksessa olevan
pienvesivoimalan koko 1 gigawattitunnin tuotannon. Laitos otettiin käyttöön vuodenvaihteen tienoilla oltuaan
suljettuna noin kolme vuotta kalatiekiistan vuoksi. Kiista ratkesi Treksilän
Vesivoima Oy:n eduksi. Yhtiön ei tarvitse
rakentaa kalatietä.
Hintojen nousu
taittui loppuvuonna
Kotitaloudet maksoivat viime vuonna
sähköstään keskimäärin 2,9 prosenttia
enemmän kuin edellisvuonna. Kotitaloussähkön hinta nousi loppukesään asti, mutta
syksyllä hinnannousu päättyi.
– Vuosi 2011 alkoi kuivana ja kylmänä ja
loppui lämpimänä ja märkänä. Kun teollisuustuotanto vielä vähän putosi loppuvuonna, niin sekin vaikutti markkinahintaan,
Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö
Benny Broman kertoo.
Suomen kotitaloudet maksavat edelleen
sähköstään selvästi vähemmän kuin Ruotsin
kuluttajat – ja Porvoon Energian kerrostalo- ja omakotiasukkaat vähemmän kuin
sähköyhtiöiden pienasiakkaat keskimäärin
Suomessa. Ero on säilynyt kutakuinkin samansuuruisena koko 2000-luvun ajan.
Mikä vaikuttaa
sähkön hintaan
– Porvoon Energian tavoitteena on pitää
hinnat vakaina ja edullisina kaikille asiakkaillemme, Benny Broman muistuttaa.
Samoilla markkinoilla mutta
käytännöt vaihtelevat
Pohjoismaat, Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi
toimivat kaikki samoilla sähkömarkkinoilla, mutta markkinahintojen vaihtelut
siirtyvät kuluttajahintoihin hieman eri
tavoin eri maissa.
– Esimerkiksi Norjassa markkinahintojen
muutokset siirretään suoraan asiakkaille,
ja Norjassa on muutenkin erilaiset toimitusehdot kuin Suomessa. Norjassa riskit
siirretään suoraan asiakkaille, kun Suomessa riskeistä vastaavat sähköyhtiöt, Benny
Broman toteaa.
Kotitalouskuluttajan sähkön
hinnan muodostuminen 1.1.2012
Sähköverot 11 %
Arvonlisävero 19 %
Jakeluverkkosiirto 26 %
Suomen, Ruotsin ja Norjan pienasiakashintojen
kehitys 2000–2011
Kerrostaloasukas, 2 000 kWh/vuosi
12
10
snt/kWh (alv. 0%)
Kantaverkkosiirto 2 %
Ruotsi
Suomi
Norja
Porvoon Energia
Sähkön hankinta 35 %
Sähkön myynti 7 %
8
Lähde: Enengiamarkkinavirasto
6
4
2
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Vertailu koskee toimitusvelvollisuushintoja.
1.
Sähkön hinta muodostuu
aina kysynnän ja tarjonnan
mukaan: kuinka iso on kulutus ja mihin hintaan voidaan
tuottaa tarvittava määrä
energiaa.
2.
Pitkällä aikavälillä sähkön
hintaan vaikuttavat yleinen
hintataso ja verot. Kun uutta
sähköntuotantoa joudutaan
rakentamaan, maksaa se
yleensä enemmän kuin vanha.
3.
Sähkön hintojen vaihteluun
vaikuttavat eniten fundamentit, kuten pohjoismaiden vesitilanne, hiilidioksidipäästöjen
hinnat sekä polttoainehinnat.
Lähde: Energiameklarit Oy
Sähkölämmittäjä, 18 000 kWh/vuosi
12
Ruotsi
Suomi
Norja
Porvoon Energia
snt/kWh (alv. 0%)
10
8
6
4
2
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Vertailu koskee toimitusvelvollisuushintoja.
Lähde: Energiameklarit Oy
2007
2008
2009
2010
2011
11
e lu
t
t
a
t
s
a
a
g in h
o
l
o
r
o
e
t
Me
Millainen
on Porvoon
kesäsää
2012?
Iltapäivälehdissä on lähes joka
viikko uusi sääennuste. Aina ei
kuitenkaan kannata uskoa siihen,
mitä lehdissä kirjoitetaan. –Tällä
hetkellä yksi vuodenaikaismalli
näyttää hieman tavanomaista
lämpimämpää kesää, mutta aika
näyttää, miten käy. Itse en laittaisi
rahojani likoon suuntaan tai toiseen,
sanoo Ilmatieteen laitoksen
meteorologi Pauli Jokinen.
seppo iisalo KUVAT Janne lehtinen
13
Porvoon
sääpiikkejä
2000-luvulla
• 2000-luvun lämpimin päivä Porvoossa
oli 28. heinäkuuta 2010, jolloin päästiin
paikoin noin +33 asteeseen.
• Yksi kylmimmistä päivistä oli 7. tammikuuta 2003. Silloin lämpötila käväisi
noin -33 asteessa.
• Myrskyjä, rajuilmoja ja muita ääritilanteita on ollut useita. Sylvin päivän
rajuilman aikoihin 8. elokuuta 2010
Porvoon edustalla mitattiin puuskassa
yli 30 m/s. Se oli yksi viime vuosien Porvoon voimakkaimmista ukkosista.
• Harvinaisen kova talvimyräkkä osui
Porvooseen 23.-24. marraskuuta 2008.
Lunta kertyi alle vuorokaudessa yli 40
cm kovan tuulen kera.
Tyypillisenä kevätpäivänä Porvoossa on melko
aurinkoista ja melko viileää sisämaahan verrattuna,
meteorologi Pauli Jokinen sanoo.
Aurinko paistaa
ja vettä sattaa...
M
eteorologi Pauli Jokisen mukaan joillakin säähän liittyvillä sanonnoilla saattaa joskus olla
perää todellisuuden kanssa. ”Sääprofeettojen”
useiden viikkojen tai kuukausien ennusteisiin
hän ei kuitenkaan luota.
– Tällaisten pitkien ennusteiden luotettavuus ei ole juuri tuuria hääppöisempää, hän toppuuttelee.
Vuodenaikaisennusteet ovat Suomen leveysasteilla kaiken
kaikkiaan epävarmoja, paljon epävarmempia kuin esimerkiksi
lähellä päiväntasaajaa.
Ennusteen luotettavuus riippuu myös paikasta ja säätyypistä.
– Mikäli Suomen ylle jumittuu niin sanottu sulkukorkeapaine, voidaan säätä ennustaa melko hyvin jopa 1-2 viikon päähän.
Jos taas säätyyppi on hyvin vaihteleva ja matalapainevoittoinen,
voi seuraavankin päivän sään ennustaminen olla haastavaa.
Tyypillisenä ennustettavuuden rajana meteorologi Pauli Jokinen pitää noin yhtä viikkoa.
– Toki silloinkin ennusteen loppupään tarkkojen sateen al-
14
”Viimeisten 50
vuoden ajanjaksolla
Porvoon viidestä
lämpimimmästä
vuodesta neljä
on koettu
2000-luvulla.”
Keskilämpötilat Porvoossa 2000–2011
2000
Tammikuu
2001
-2,9
-1,7
2002
-3,5
2003
-9,9
2004
-6,8
2005
-1
Pouta -ja sadepäivät Porvoossa
2006
2007
-4,5
-1,8
2008
0
2009
2010
2011
-3,4
-11,8
-5,2
Helmikuu
-2,4
-7,4
-0,9
-5,8
-5
-5,7
-9,2
-9,6
0,3
-4,7
-9,3
Maaliskuu
-0,9
-3,9
0,1
-2,2
-1,5
-6,3
-6,9
2,2
-0,7
-1,7
-2,7
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
5
4,9
4,4
1,8
3,5
3,6
2,8
4,7
5,2
3,5
3,8
Poutapäiviä
Tammikuu
14
Sadepäiviä
17
-11,1
Helmikuu
14
14
-1,7
Maaliskuu
17
14
4,7
Huhtikuu
18
12
Toukokuu
9,4
9
11
8,8
9,4
9,3
9,8
9,7
10,1
10,4
10,9
9,4
21
10
13,4
13,7
15,8
12,8
12,9
13,9
15,3
15,1
13,7
13,8
14,4
16,2
Kesäkuu
18
12
20,5
Heinäkuu
19
12
17,2
Elokuu
16
15
Syyskuu
13
17
16,7
15,2
20
16
18,8
18,9
20,2
16,2
16,5
16,8
18,7
16,3
18,2
18,6
17
17,3
17
17
15,2
16,4
21,9
18,1
Syyskuu
9,1
12,1
11,1
11,2
12,3
12,5
13,1
11,3
10,3
13,2
12
13,1
Lokakuu
8,8
8,1
1
3,8
5,9
7,4
8,2
7
8,8
3,9
5,7
8,1
Lokakuu
14
17
4,8
Marraskuu
12
18
2,7
Joulukuu
12
19
Marraskuu
Joulukuu
4,7
1,4
0,3
-6,7
-2,4
-7,8
3
-0,6
0,1
-0,1
4,4
-2,9
1,9
3,5
0,7
1,8
Lämpimin kuukausi
Kylmin kuukausi
3,3
0,7
2,9
-4,5
-1
-8,3
Lähde: Ilmatieteen laitos
Eniten poutapäiviä
Eniten sadepäiviä
Haastavaa hommaa
kamishetkien ajoittaminen on hankalaa. Yleensä pystytään
kuitenkin sanomaan, onko sää epävakaista vai poutaista ja
antamaan hieman tarkempi haarukka lämpötiloille. Toukokuussa eniten
poutapäiviä
Tilastojen perusteella Porvoossa on touko-, kesä-, heinä- ja
elokuussa selvästi enemmän poutapäiviä kuin sadepäiviä.
Eniten poutapäiviä on toukokuussa.
– Tyypillisenä kevätpäivänä Porvoossa on melko aurinkoista
ja melko viileää sisämaahan verrattuna. Syynä on merituuli.
Toki mitä kauempana ollaan rantaviivasta, sitä pienempi merkitys tällä on.
Alkukesästä samantyyppinen sää on vielä valloillaan, mutta loppukesästä lämmennyt meri nostaa sade- ja ukkoskuurojen riskiä ja lisää yleisesti ottaen pilvisyyttä.
Porvoon sää ei Pauli Jokisen mukaan juurikaan poikkea Turun saariston, Hangon tai vaikkapa Saimaan alueen kevät- ja
kesäsäästä.
– Näissä kaikissa on samantyyppinen tilanne kuin Porvoossa, eli meri – Saimaan tapauksessa laaja järvialue – pitää
lämpötilat hieman kurissa ja sään sisämaata aurinkoisempana.
Lapissa on yleensä vielä keväällä reippaasti lunta ja viileämpää, mutta kesällä erot hieman kapenevat.
– Lapissa voi olla keskikesällä jopa lämpimämpää joinakin päivinä kuin Porvoossa. Esimerkiksi 2011
kesän Suomen ylin lämpötila mitattiin Ylitorniossa, +32,8 astetta.
Ilmatieteen laitoksen sääennusteen pohjana käytetään tietokonemallia, jonka avulla meteorologi editoi sääennusteen.
– Paikallissää on meteorologin näkökulmasta haastava, sillä siinä
annetaan ”yksi totuus” hyvin pienelle alueelle. Jos kesällä sääkartalla
näkyy oman paikkakunnan kohdalla sadepisaran merkki, ei se välttämättä tarkoita, että sadekuuro osuu varmuudella omalle mökille,
vaan sitä, että alueella on sadekuuron riski.
Pauli Jokinen muistuttaa, että kesällä yksittäinen sadekuuro voi olla
vain muutaman kilometrin kokoinen, joten sen tarkka ennustaminen
on erittäin hankalaa.
– Kaupungin yhdessä osassa voi tulla vettä, mutta toisella puolella
kaupunkia paistaa aurinko.
Pahimmat karikot
Meteorologille vaikeimpia ovat hyvin vaihtelevat säätilanteet, kuten
myrskyt talvisin.
– Silloin pienetkin muutokset matalapaineen ajoituksessa ja reitissä voivat johtaa siihen, että tietyssä paikassa tiettyyn aikaan heikon
tuulen sijasta tuuli on myrskyisää, vaikka reitti olisi muuttunut vain
muutamia kymmeniä kilometrejä. Tällöin ennuste suuremmassa mittakaavassa ei mennyt pieleen, mutta tämä pienikin muutos ajoituksessa tai reitissä tuo paikallisesti suuren eron toteutuneen ja ennustetun
välillä.
Jokisen mukaan hankalimmat tapaukset liittyvät juuri voimakkaimpiin sääilmiöihin.
– Sen sijaan silloin kun säätilanne on rauhallinen, eivät pienet
yksityiskohdat vaikuta suurestikaan esimerkiksi lämpötilaan tai
sateisiin. Mitä pienempi sääilmiö itsessään on, sitä vaikeampi sitä on
ennustaa. Esimerkiksi paikalliset sumut ovat hankalia, puhumattakaan trombeista, meteorologi Pauli Jokinen sanoo.
15
Maailman
ilmastonmuutos
1.
2.
3.
4.
5.
Maapallon keskilämpötila on noussut vajaan
asteen.
Keskiajan lämpöhuippu pohjoisella pallonpuoliskolla on ylitetty.
Jää, routa ja lumi ovat vähenemässä.
Troposfäärissä on enemmän lämpöä ja vesihöyryä.
Sademäärät ovat yhtäällä lisääntyneet ja
toisaalla vähentyneet. Trooppiset myrskyt ovat
jonkin verran voimistuneet Atlantilla.
Ilmastonmuutos
Suomessa
1.
2.
3.
4.
5.
Suomen keskilämpötila on noussut vajaan
asteen sadan vuoden aikana.
1930-luku oli lämmin erityisesti pohjoisessa.
Korkeiden lämpötilojen todennäköisyys on
moninkertaistunut.
Pienessä mittakaavassa ja lyhyissä aikasarjoissa luonnollinen vaihtelu korostuu.
Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista muutosta, vaihtelua kylläkin.
Lähde: www.ilmasto-opas.fi
16
kuva virpi lehtinen
kuva Studio Lindell/Oscar
Myrskyt ja tulvat ajoittuvat tyypillisesti marras-, jouluja tammikuulle.
Poutapäiviä on eniten toukokuussa.
Sateiden todennäköisyys
Runsaimmat sateet saadaan ukkoskuurojen yhteydessä. Yksittäiset runsaat sateet painottuvat yleensä heinäkuun loppuun
ja elokuun alkuun, kun ilma on lämpimintä ja ilmaan mahtuu
eniten vesihöyryä.
– Osittain lämpimästä merestä johtuen rankkoja sateita
voi Porvoossa esiintyä vielä marraskuussakin. Alkukesällä
rankimpien sateiden aikana ilmavirtaus puhaltaa tyypillisesti mantereelta, kun taas loppukesällä mereltä. Talvella
vesihöyryn määrä ilmassa on vähäisempää, eikä sademäärältään yhtä rankkoja sateita voi esiintyä.
Myrskyjä, rajuilmoja ja muita ääritilanteita on Jokisen mukaan vaikea luokitella yksiselitteisesti esimerkiksi
Porvoon Top 5 -listaksi. Sääpiikkejä on 2000-luvulla ollut useita (ks. sääpiikit edelliseltä aukeamalta).
Keskilämpötila noussut
Suomen ja Porvoon sää on hyvin vaihtelevaa: välillä on kylmää, välillä taas lämmintä – kuivaa tai sateista.
– Mitä lyhyempää jaksoa tai pienempää aluetta katsotaan,
sitä enemmän luonnollinen vaihtelu korostuu. Tämän vuoksi
tulee katsoa pidempiä aikasarjoja ja mielellään laajempia alueita, Pauli Jokinen huomauttaa.
Meteorologi kehottaa katsomaan aina 50 vuoden päähän.
– Vuodesta 1961 alkavasta aikasarjasta nähdään, että lineaarisen trendin perusteella Porvoon kunnan vuotuinen keskilämpötila on noussut noin 0,4 astetta vuosikymmentä kohti,
eli yhteensä noin 2 astetta.
Mielenkiintoinen havainto on sekin, että viimeisten 50
vuoden ajanjaksolla Porvoon viidestä lämpimimmästä vuodesta neljä on koettu 2000-luvulla.
Matka Majvikenin lahdesta
Sandön saarelle on lähes kaksi
kilometria pitkä.
Merikaapelin asentaminen aloitettiin Majviikenistä.
Vetovuorossa Casimir Uddström ja takana Jari Hakamaa.
Sähköä saaristoon meren
pohjaa pitkin
teksti ja Kuvat Rolf Gabrielsson
Saaristossa on vielä kiinteistöjä ilman
verkkosähköä. Merikaapeleita asentamalla
Porvoon Sähköverkko Oy tuo sähkön uusien asiakkaiden ulottuville.
Suurin osa verkkosähköä vailla olevista
kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja.
Sähköttömyys voi olla asukkaiden tietoinen
valinta, mutta se voi johtua myös sähköverkon puuttumisesta.
Viime syksyn Sandön saaren liittäminen sähköverkon piiriin oli tyypillinen
Porvoon Sähköverkko Oy:n merikaapelihanke, johon sisältyi paitsi merikaapelin
asentaminen myös saaressa tehdyt johto- ja
muuntajatyöt.
Meren pohjalle laskettiin 20 kV:n kaapeli vajaan kahden kilometrin matkalle
Ölandetin Majvikenin lahdesta Sandön
saareen. Saareen tarvittiin muuntaja ja
ilmajohtoja sähkön saamiseksi perille uusille asiakkaille. Myös lähtöpäässä tehtiin
johtotöitä.
Verkkosähkö tuo mukavuutta
Haastava ympäristö työlle
– Hinta pysyy samana seuraavat kymmenen
vuotta, Peter Loman kertoo muille kiinnostuneille sandölaisille.
Saariston sähköistämisessä eteen voi tulla
asioita, joihin mantereella ei välttämättä
törmätä. Esimerkiksi merilinnut ja niiden
pesiminen on otettava huomioon. Sandön
merikaapeli on Natura 2000 -alueella,
mistä johtuen Ympäristökeskus asetti kaa-
pelin asentamisen ehdoksi sen, että työtä ei
tehdä lintujen pesimäaikana 15.4.-31.7.
– Pääsimme asennustöihin vasta syksyllä, jolloin työtä vaikeuttivat muun muassa
myrskytuulet, Porvoon Sähköverkko Oy:n
työmaavalvoja Peter Loman kertoo.
Lisäksi piti ottaa huomioon Sandön
saaren rannalla kasvava harvinainen kasvi,
rantatyräkki, jota ei saanut vahingoittaa
kaivutöissä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt Sandön saari
on osa Porvoon Sähköverkon jakeluverkon
piirissä.
Saaren noin kymmenestä kesäasukkaasta kolme on tässä vaiheessa solminut sähköverkon liittymäsopimuksen. Alkavasta
kesästä lähtien he saavat nauttia verkkosähkön tuomasta mukavuudesta.
Navigointi hallinnassa.
Liittymä maksaa 7 125 euroa
Sähköä uusille alueille
Tällä hetkellä Porvoon Sähköverkossa tutkitaan mahdollisuutta sähkönjakeluverkon
laajentamista myös Herrskärin.
Kuvassa merikaapeli odottaa kaivuutöitä
Sandön saarella.
17
”Pärjättiin
kunnialla”
Tapaninpäivän myrskystä
silti paljon opittavaa
– Olosuhteisiin nähden
pärjättiin kunnialla. Näin
tiivistää toimitusjohtaja
Magnus Nylander Porvoon
Sähköverkko Oy:n selviytymisen Tapaninpäivän
myrskyvaurioista.
M
yrsky oli Porvoon Sähköverkon alueellakin
kovin sitten vuoden
2001 Janika-myrskyn.
Pahimmat metsätuhot
ja muut vauriot olivat kuitenkin LänsiSuomessa.
– Meillä viat olivat enimmäkseen yksittäisten terveiden puiden aiheuttamia
ja keskeytykset sähkönjakelussa kestivät pisimmillään kolme vuorokautta,
Nylander vertaa Länsi-Suomen tilanteeseen, jossa sähkö oli paikoin poikki
jopa viikkoja.
– Parannettavaa varautumisessa meil-
Rolf Gabrielsson Kuva Yrjö Hallamäki
Tapaninpäivän myrsky
Porvoon Sähköverkon alueella
• Tuulen puuskat yli 30 m/s
• Enimmillään noin 15 000 asiakasta ilman
sähköä
• Pisimmät keskeytykset kolme vuorokautta
• Vakiokorvauksia maksetaan noin 150 000
euroa yhteensä noin 1 700 asiakkaalle
• Vahingot sähköverkolle noin 200 000
euroa
• Puheluita vikanumeroon noin 25 000 kpl
vuorokauden aikana
• Reilu kolmannes puheluista pystyttiin
ottamaan vastaan
18
Talvella sähkökatkoksiin liittyy kovan tuulen lisäksi
usein myös lumi. Tapaninpäivän myrskyn vauriot olisivat
voineet olla vielä paljon pahimmat, jos samaan aikaan olisi
satanut lunta tai puissa olisi ollut valmiiksi lumikuormaa.
Maakaapeloinnin tahtia
kiristetään
lekin jäi silti kyllä aivan riittävästi.
Tärkeimmät myrskyn antamat opetukset liittyvät Nylanderin mukaan tiedottamiseen ja vararesurssien saatavuuteen.
– Pitäisi pystyä antamaan reaaliaikainen vikatilannekuva netissä, nyt tiedottaminen ontui.
– Vaikka meillä on sopimukset monen
verkkoyhtiön ja muutaman ulkopuolisen
urakoitsijan kanssa vika-avun saannista,
niiden saatavuudesta ei ole aina takeita
silloin, kun vikoja tapahtuu samanaikaisesti koko maassa.
Nylander muistuttaa, että omat resurssit olivat jo nyt kovan paineen alla.
– Oma henkilökunta teki loistavaa
työtä kovalla asenteella. Silti väsymys
hiipii jokaisen puseroon, kun töitä tehdään monta vuorokautta melkein tauotta. Tämän takia pitää olla paremmin
valmistautuneita vielä nyt koettua suurempaan häiriöön.
Nylander katsoo lisäksi, että verkkoon
on laitettava enemmän rahaa toimitusvarmuuden parantamiseksi.
– Vaikka Porvoon Sähköverkko on jo
nyt ennen myrskyä satsannut paljon verkkoihin, tahtia on kuitenkin kiristettävä,
kuitenkin niin, ettei verkkomaksuihin
kohdistu kohtuuttomia nostopaineita.
Porvoon Sähköverkko Oy lisää
maakapeloinnin tahtia noin 100
kilometriin vuodessa. Tähän asti
ilmajohtoja on vaihdettu maakaapeleihin noin 75 kilometrin
vuosivauhtia.
– Verkkomme on 3 500 kilometrin pituinen, ja siitä maakaapeleiden osuus on vajaa kolmannes.
Tavoitteemme on saada noin 80
prosenttia verkosta maan alle 20
vuodessa, toimitusjohtaja Magnus
Nylander toteaa.
Tavoitteen saavuttamiseksi pitää
nykyistä maakaapelointitahtia lisätä
noin 25 kilometrillä per vuosi, mikä
nostaa verkkoinvestoinnit noin 4
miljoonaan euroon vuodessa.
Kun verkkoa samaan aikaan
myös laajennetaan, vuosittainen
investointisumma nousee 5 miljoonaan euroon.
Porvoon Sähköverkko Oy:n liikevaihto on 13-14 miljoonan euron
luokkaa.
Sähkönjakelun käyttövarmuuden parantamiskeinoja
1. Maakaapelointi
Sähköverkkoautomaation
ja sähköverkkora2. lisääminen
kenteen kehittäminen
3. parantaminen
Teiden reuna-alueiden hyösähköverkon
4. dyntäminen
sijoittamisessa
Vikatilanteisiin varautumisen
5.
Ilmajohtoverkon johtokatujen
leventäminen
Lähde: Energiamarkkinavirasto
19
Tervetuloa
ekokauppaan
Kaikki yhdessä paketissa
Porvoon empirekaupunginosan yhdessä ihastuttavassa sisäpiirissä
sijaitsee ekologinen hyvänolontalo Fredrikan Lähde. Päiväsaikaan
täällä käy paljon ruokailijoita, sillä tarjolla on herkullisia luomukasvislounaita. Iltaisin ja viikonloppuisin alakerran ruokasali muuttuu
joogasaliksi ja hyvinvointikurssien tiloiksi. Rakennuksen toinen
kerros kätkee sisälleen luontaishoitotilat, joissa työskentelee myös
ekokosmetologi.
”Kaikki mitä käytetään pohjautuu ekologisuuteen. Kalusteetkin ovat
kierrätyskalusteita”, Piri Aarnikko kertoo.
Fredrikan lähde toimii osuuskuntapohjalla. Piri Aarnikon lisäksi
osakkaita ovat Annika Björk, Inari Lantto ja Anja Sorasalo.
Fredrikan Lähde, Runeberginkatu 18, Porvoo, puh. 040 828 8889
Avoinna arkisin klo 11-17.
www.fredrika.fi
Piri Aarnikko &
Inari Lantto
Ekoa kivijalasta
Porvoossa, Mannerheiminkadulla sijaitsee sananmukaisesti kivijalkamyymälä, joka on erikoistunut ekologisiin elintarviketuotteisiin, kuten kuivattuihin marjoihin, hilloihin ja erilaisiin teelajeihin.
Tuoreet leivonnaiset ja leivät tulevat paikallisilta valmistajilta.
Liikkeen hyllyiltä löytyy myös luonnonkosmetiikkaa ja kierrätysmateriaaleista tehtyjä käsitöitä.
”Ihmiset haluavat massatuotannon rinnalle tällaisia ekologisia
vaihtoehtoja. Pidämme hinnat mahdollisimman kilpailukykyisinä. Esimerkiksi meillä myydään varmasti Porvoon edullisimpia
luomukananmunia”, Janne Kortelainen huomauttaa.
Porvoon Ekokauppa, Mannerheiminkatu 10, puh. 050 408 2374
Avoinna arkisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 10-15.
Janne Kortelainen
20
[email protected]
Yksi ekoteko, kiitos!
Haluatko edistää kestävää kehitystä ja pienentää ekologista
jalanjälkeäsi? Voit tehdä sen omilla valinnoillasi, esimerkiksi
suuntaamalla ekokauppaan.
Sydämen asialla
Ekosalonki Cielon omistajille Riikka Jaakkolalle ja Ursula
Kvistille oli jo liikkeen perustamisvaiheessa selvää, että he
haluavat parturi-kampaamoliikkeeseensä ekosähkön.
”Vaikka ekosähkö on vähän kalliimpaa, katsomme, että
käyttämällä bioenergiasta saatavaa energiaa välitämme
huomisesta ja siitä, mitä jätämme seuraaville sukupolville.
Haluamme ajatella ympäristöä ja pyrimme työssämme mahdollisimman paljon ekologisuuteen”, he sanovat.
Myös Cielon käyttämät tuotteet ovat pääosin ekologisia. Siinä
olemme ottaneet mukaan lähituoteajattelun.
”Eli valitsemme ulkomaalaisen tuotteen sijasta suomalaisen.”
Ekosalonki Cielo, Jokikatu 10, Porvoo, puh. 019 523 0111
www.ekosalonkicielo.fi
Cielo Ursula Kvist
Riikka Jaakkola
Herkkukauppa torin laidalla
Loviisassa, torin laidalla sijaitseva idyllinen herkkukauppa Lilla
Hugo on toiminut vajaan vuoden, mutta liikkeen asiakaskunta
alkaa jo vakiintua.
”Aloitimme pääsiäisenä 2011 ja silloin lampaanliha oli ykköstuotteemme. Jouluna tekivät kinkut kauppansa”, kauppias Dennis
Andersson kertoo.
Lilla Hugo muistuttaa entisajan kotikadun elintarvikekauppaa,
josta sai ostettua tuoreita elintarvikkeita. Eikä siihen aikaan puhuttu lisäaineista. Lilla Hugon tuotteet hankitaan pääosin alueen
pientuottajilta.
”Myymme tuotteita, joita ei välttämättä isoista marketeista saa.”
Dennis Andersson
Lilla Hugo, Brandensteininkatu 11, Loviisa, puh. 019 53 3350
Avoinna: ti-pe kello 10-18 ja la klo 9-15.
Kesäaikaan avoinna joka arkipäivä.
21
Sähköä
ilmassa
22
Sähköä on ilmassa,
kun AD-muusikko
Klaus Suhonen laittaa
soimaan muutama
vuosi sitten perustamansa Hans on the
bass -yhtyeen uutta,
pian julkaistavaa
musiikkia. Säveltäjäsanoittaja-solisti on
tyytyväinen letkeään
ja hyväntuuliseen
musiikkiin.
Reija Kokkola KUVAT HAns on the bass
-E
nsimmäinen albumi oli ehkä vielä harjoituskappale, mutta tämä
on jo selkeästi valmiimpaa kamaa, Klaus Suhonen toteaa.
Hans on the bass -yhtyeen
basisti, ruotsalaisvahvistus Hans Täckenström on
tullut tänään piipahtamaan Suomeen äänittämään
uutta levyä. Hans kertoo, että Klaus se juuri hänet
innostikin aikoinaan soittamaan – tosin kitaraa.
Muusikoita yhdisti jo tuolloin mainosmaailma,
mutta yhteisen musiikin tekeminen ei vielä tullut
mieleenkään.
– Klaus kannusti minua soittamaan kitaraa,
Hans muistelee.
Klausin mielestä hyvä ystävä tarvitsi silloin hieman enemmän kuin kannustavaa puhetta.
– Melkein pakotin hänet kitarakauppaan,
hän nauraa.
Keskustelu käydään sekä englanniksi että ruotsiksi, mutta sitten Hans yllättää.
– Minun föräldrar, vanhempani, ovat Suomesta. Olin lapsena usein Oulussa ja Dahlbrukissa,
Taalintehtaalla, jolloin puhuin hieman suomea.
Kotona puhuttiin vain ruotsia, hän sanoo selvällä
suomen kielellä.
Ja sitten kieli kääntyy ruotsiin.
– Porvoolaiset puhuvat ruotsin lisäksi hyvää
englantia, joten en juuri pääse harjoittelemaan
suomea. Joskus juttelen taksi-gubben kanssa
suomeksi.
Paitajekusta bändille nimi
Kolme vuotta sitten perustetun yhtyeen
nimi on Hans on the bass, ja Hansin soi23
”Kappaleet soivat hyvin
paikallisradiossa ja etenkin
Radio Vegassa.”
tin on tosiaan vaihtunut kitarasta bassoon.
– Pidän bassosta enemmän soittimena.
Tykkään sen rytmiikasta, hän sanoo.
Kun Hans on the bass -yhtye oli ensimmäisellä keikallaan Tukholmassa vuonna
2008, ei Hans edes tiennyt bändin nimeä.
He olivat vain innoissaan soitelleet, koska
siitä tuli hyvä fiilis, ja soittaminen oli kivaa.
Klaus hieman pelkäsi, että Hans peräti jänistää koko keikalta. Siksi bändi
painatti itselleen paidat, joissa komeili nimikin: Hans on the bass. Jekku oli
hauska, sillä keikalla oli paljon Hansin
kavereita. Basistia itseään paitatemppu ei
heti alkuun naurattanut.
– Olin aivan nolona, sillä kaverit tietenkin luulivat minun keksineen paitaidean
24
ja bändin nimen. Myöhemminkin vähän
nolotti sanoa yhtyeen nimi ääneen, kun
se kuulosti itsestä niin kornilta. Nyt olen
jo tottunut siihen.
Hyväntuulen musiikkia
Hyvä niin, sillä bändin nimi on ja pysyy.
Kun ensimmäinen albumi Scandinavian
Breakfast julkaistiin vuonna 2009, tuli nimi jo laajemmin tunnetuksi.
– Kappaleet soivat hyvin paikallisradiossa ja etenkin Radio Vegassa.
Musiikkiaan Klaus kuvailee monipuoliseksi, hyväntuulen musiikiksi, jota
on vaikea lokeroida mihinkään tiettyyn
muottiin. Silti ensimmäistä levyä myytiin
varsin hyvin.
– Olemme innoissamme uudesta levystä.
Se on syntynyt halusta tehdä juuri tällaista
musiikkia.
Ilmeisesti levyn nimi Helsinki–Stockholm viittaa taas Hansiin, joka ramppaa
vähän väliä Suomessa nauhoituksissa, keikoilla ja treeneissä.
– Ei aivan. Koko bändi lähtee pian
Tukholmaan äänittämään uutta levyä. Sitä tuotetaan kolmella eri studiolla, jotta
saundimaailmasta saadaan monipuolinen,
Klaus sanoo.
Teatteria ja elävää musiikkia
Klaus on asunut perheineen Porvoossa vajaat kaksi vuotta. Koko perhe on innoissaan
kaupungin kauneudesta, sopivasta pienuu-
kuva shutterstock
Loistopaikka luovalle työlle
Sähkökitaroita eteisessä, sähkökitaroita portaikossa, sähkökitaroita ison talon vintille remontoidussa mainostoimisto People´s
Village Oy:ssä. Sähköä on muutenkin ilmassa: on tietokoneita,
näyttöjä ja jos jonkinlaisia vempaimia. Hyllyköissä ja pöydillä
on myös monenlaista mainosmateriaalia, jota People´s Village
Oy tuottaa asiakkailleen.
Yrityksen AD:nä toimiva Klaus Suhonen siirtyy kätevästi mainosmaailmaan vain kiipeämällä portaita kotinsa yläkertaan.
Hänen mielestään Porvoo on inspiroiva ympäristö.
– Tämä on loistopaikka luovalle työlle.
www.peoples.fi
desta sekä ennen kaikkea runsaasta kulttuuritarjonnasta.
– En ole koskaan aiemmin käynyt yhtä usein teatterissa kuin Porvoossa, sillä
teatteri on lähellä. Myös elävää musiikkia
pääsee kuuntelemaan helposti, mikä on
mielestämme aivan ihanaa.
Muutto tuli ajankohtaiseksi kun perheen
vanhemmat, Klaus ja Lotten, kyllästyivät
pääkaupungin ruuhkiin ja välimatkoihin.
Suhonen-Lindborgit asuivat lähiössä, mutta kävivät Helsingin keskustassa päivittäin.
– Matkat lasten hoitopaikkojen ja kauppojen kautta kotiin saattoivat venyä puolitoistatuntisiksi.
Vaimo Lotten pähkäili uutta sopivaa
kotikaupunkia mielessään toive siitä, että
joka paikkaan pääsisi kävellen. Porvoo on
lisäksi lähellä Helsinkiä, jos sinne on tarve
lähteä. Ison talon yläkertaan rakennettiin
viihtyisä toimisto.
– Kun remontoimme vinttiä, otimme
huomioon energiaseikat tekemällä sen
mahdollisimman tiiviiksi. Lisäksi ihmiset,
lukuisat tietokoneet ja laitteet tuottavat
lämpöä. Irrotan myös akut ja laturit yöksi.
Lotten huolehtii yleensä perheen tarvitsevien palvelujen valinnasta ja kilpailuttamisesta.
– Mielestäni on hyvä valita paikallinen
toimija. Jos jotain sattuu, on apukin lähellä. Porvoon Energiasta olen aina saanut
tarvittavaa informaatiota riittävästi ja nopeasti, hän kiittää.
Musiikin
pieni suurkaupunki
Ravintolapäällikkö Jocke Lybeck Bar
Sohosta elää Porvoon musiikkimaailman keskiössä, sillä parhaillaankin
Bar Sohoon jonottaa keikalle tuhatkunta bändiä.
Ravintola Soho edustaa lähes
kaikkia musiikin genrejä. Viikonloppuiltaisin soi hevi-rock tai teknoravit lontoolaisten tiskijukkien tahtiin.
Sunnuntaisin porukka kerääntyy
jazz-jameihin, joissa soittavat alan
huiput. Viikolla porvoolaisia on tosin
vaikea saada liikkeelle.
– Live-musiikin tuomaa nautintoa
ei voita mikään. Ei ainakaan tv:n
ääressä istuskelu, Lybeck napauttaa.
Isot helsinkiläisbändit ovat löytäneet Bar Sohosta keikkapaikan
lisäksi hyvän treenimestan.
– Meillä on niin hyvä akustiikka,
että isot yhtyeet tulevat mielellään
testaamaan PA-laitteitaan meille
ennen kiertuetta. Vastavuoroisesti
ne heittävät sitten meillä keikan.
Lybeckin mielestä Porvoota voi
kutsua kokoonsa nähden musiikin suurkaupungiksi. Hän nostaa
esiin muun muassa Magnusborgin,
jossa toimii lukuisia luovan alan
tuotantoyhtiöitä. Porvoon katukuvassa vilisee myös paljon tunnettuja
muusikoita.
– Herra Ylppö, A.W. Yrjänä,
Mikko Kaakkuriniemi, Jan Vaaka,
Hombre Lampinen, Miro Mantere,
Klaus Suhonen…, Lybeck listaa.
Helsingin läheisyys on hänen
mielestään kaksiteräinen miekka.
Toisaalta pääkaupunkiseudulta
muutetaan mielellään idylliseen
Porvooseen, mutta Porvoosta on
myös helppo hurauttaa live-keikoille
Helsinkiin, vaikka omassa kaupungissakin on hyvää live-tarjontaa.
– Bar Sohon bändien lisäksi
Grandissa järjestetään konsertteja
ja pienemmissä paikoissa esiintyvät
trubaduurit.
25
Arjen
energiaa
Jokaisella meistä on omanlaisensa
suhde energiaan, energiansäästöön
ja luontoon. Niin myös Janette
Englundilla, Heikki Poralla ja
Petteri Saariolla.
1.
Mukana energiaalan muutoksessa
Porvoon Energiassa asiakasneuvojana
työskentelevä Janette Englund iloitsee
siitä, että saa olla työn puolesta mukana energia-alan muutoksessa.
3.
26
Sopusoinnussa
luonnon kanssa
Porvoolainen dokumentaristi Petteri
Saario on vankasti sitä mieltä, että
energian säästäminen ei edellytä
luopumista jostakin tärkeästä tai palaamista kivikauteen, päinvastoin.
2.
Vanhaa taloa
kunnioittaen
Loviisan muuttanut Poran perhe
remontoi Ajurintaloaan pieteetillä vanhaa kunnioittaen. Sopiva
lämmitysjärjestelmäkin löytyi –
kaukolämpö.
E nerg
Ma a
r it
Gab
ia & M
riel
sso
inä
n ku
va S
tu
dio
Li n d
e ll /
Osc
ar
”Mukana
energia-alan
muutoksessa”
1.
Janette Englund
Asiakasneuvoja
Porvoon Energia
”L
apsuuden kodissamme ekologisuus oli itsestäänselvyys.
Elimme normaalia maalaiselämää. Jätteet kompostoitiin, sähkön käyttö
oli hallittua ja ylipäätään elettiin luonnon
mukaisesti.
Nyt asun puolisoni ja kolmen lapsen,
11-vuotiaiden kaksosten sekä 8-vuotiaan
pojan kanssa Pellingissä meren rannalla.
Meillä on iso perhe ja olemme yhdessä
miettineet, miten kulutamme – jo ihan
pelkästään senkin takia, että rahan pitäisi
riittää kaikkeen.
Opetan lapsillenikin, miten arkielämässä
sähkönkulutusta voisi vähentää. Tietokoneet ja muut laitteet pyrimme sulkemaan,
kun niitä ei käytetä. Vettä ei valuteta
turhaan, ja astianpesukone pyörii ekoohjelmalla. Kotona meillä on suurin osa
lampuista säästölamppuja.
Omalla työpaikallani Porvoon Energiassa
arvostetaan sitä, että energiayhtiö on mukana
tuottamassa vihreää sähköä. Meidän Tolkkisten voimalassa tuotetaan Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimaa ekosähköä.
Asiakkaat kysyvät minulta usein, miten
he voisivat käyttää sähköä energiatehokkaasti. Itse olen sitä mieltä, että vihreä
ajatusmaailma ja energiatehokkuus kuuluvat yhteen. Jos haluaa käyttää ekosähköä,
joka maksaa vähän enemmän, niin silloin
ollaan valmiita myös kontrolloimaan omaa
sähkönkulutusta.
Olen huomannut, että energia-ala elää
muutosten kourissa.
Muutaman vuoden sisällä tapahtuu paljon. Tulee kaukoluettavia sähkömittareita
ja älykkäitä sähköverkkoja. On mielenkiintoista saada olla työn puolesta tässä
kaikessa mukana.”
27
”Vanhaa taloa
kunnioittaen”
28
E nerg
R e ij
a ko
kk
ia & P
erhe
ol a
2.
Ku v
aT V
IRPI
LEHTINEN
Heikki Pora
Loviisa
”P
erheemme muutti Loviisan alakaupunkiin
’Ajurintaloon’ puolitoista vuotta sitten. Ihastuimme yli
sata vuotiaan talon henkeen, sen
jykeviin seiniin ja kauniisti aaltoileviin ikkunoihin.
Ikkunanpokat ovat alkuperäiset. Olemme tehneet vain hieman
pintapuhdistusta ja uusineet kitit.
Mitä pidempään talossa asuu,
sitä vähemmän tulee remontin
tarvetta. Emme halunneet tehdä
mitään peruuttamatonta. Seiniä
avasimme vain sen verran, että
näimme missä kunnossa ne ovat.
Puu on paksua ja kovaa, osa hirsistä on varmasti 200–300 vuotta
vanhoja.
Iän päättelimme tontin vanhoista piirustuksista, joissa näkyy
kolme taloa, jotka purettiin nykyisen tieltä. Niiden hirret käytettiin
tähän taloon. Puuhan on ikuista,
kunhan se saa olla kuivassa.
Remonttia tehdessäni olen
miettinyt tarkasti, mihin aikakauteen talon eri osat palautetaan. Suurimpaan osaan taloa on
tehty viimeksi remontti 50-luvulla. Talon päädyssä on 70-luvulla
remontoitu vuokra-asunto, jonka
olen nyt kunnostanut perheen
käyttöön.
Pidämme 50-luvun tyylistä,
joten se sai jäädä. Sen sijaan
purimme pois 70-luvulla suositut
muovi- ja lastulevypinnat. Tuolle
ajalle tyypillisen värimaailman
muutimme muistuttamaan vuosisadan alun tyyliä. Laitoimme
aidot, hengittävät paperitapetit. Lämmitykseen valitsimme
Porvoon Energian toimittaman
kaukolämmön, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Se on edullinen
ja kestävä ratkaisu. Entiseen
lämpökeskukseen tein itselleni
työtilan.”
29
o nt o
u
L
ia &
g
r
e
n
E
ri
Ma a
b
t Ga
3.
riel
s
a
a pe
ku v
son
e
k pr
ss
Petteri Saario
Dokumentaristi
”M
änniskan är en
del av naturen,
fastän vi inte
alltid vill minnas det. Det, som
vi gör åt naturen, det gör vi i
sista hand åt oss själva.
Naturen är förstås också
för mig personligen en mycket
viktig alstrare av välbehag. Om
jag skulle tvingas vistas inomhus hela tiden, skulle ingen stå
ut med mig.
Tyvärr lever dagens människa inte i någon särskilt bra
harmoni med naturen. På lång
sikt är det en ohållbar situation. Om vi inte förmår ändra
den går det illa för oss – och
samtidigt naturligtvis också
för många andra av naturens
skapelser.
Att leva i harmoni med naturen betyder inte en återgång
till stenåldern. Vad det innebär
är att slöseri och skrytkonsumtion ersätts med nya och
bra uppfinningar. Jag har
ibland sagt att när människan
blir tillräckligt civiliserad börjar hon värna miljö och liv.
Jag anser att det är varje
människas skyldighet, men
också rättighet, att bry sig
om miljön. Jag har också lagt
märke till att människor, som
bryr sig om miljön, också
bryr sig om andra människor
och dem, som inte själva har
någon talan.
Kommande generationer
tackar oss, om vi sköter bra
om miljön. Om vi däremot
handlar dumt går det tvärtom,
de kommer att vara ytterst
arga på oss.
Att spara energi förutsätter inte att man avstår från
någonting viktigt eller går tillbaka till stenåldern. Tvärtom,
sparar man energi och effektiverar energianvändningen
skapar det mera arbetsplatser
än då man bygger ny energi.”
30
”Sopusoinnussa
luonnon
kanssa”
Luovasti sähköä mökille
Kun verkkosähköä ei ole saatavilla, mikä neuvoksi?
Me kartoitimme neljä mahdollisuutta.
teksti ja kuvat Jukka salminen
mihin
Mieti aluksi,itset
sähköä tarv
1.
230 V
12 V
12 V
12 V
1. Aurinkopaneelit
2.
äännöt
• Jos kä
yt
panosta mökillä harvoin
a enemm
,
än akus kannattaa
paneele
toon ku
ihin.
in
• Jatkuv
ak
paneelis äyttö taas vaa
tii tehok
ton. Pie
nempik
riittää.
in akku kaan
pankki
• Jos vie
tät mök
illä palj
sähkölle
o
n aikaa
on suur
ja
i
ki on ta
rpeen. T tarve, iso akku
p
arvitset
neeleita
myös pa ank, mahdo
ljon
llis
lyn. Agg
regaatin esti myös tuuli pam
avulla s
kulutus
aat lisäte ylhuippuin
hoa
a.
ita
ölaitteet, jo
Kartoita sähk
et
te
it
la
ja
asti
käytät jatkuv
nnaisesti
tu
sa
in
va
joita käytät
en ja
atkapuhelim
(valaistus, m
lataus,
n
ee
on
n tietok
kannettava
pumpn
aappi, vede
televisi, jääk
paus, jne.)
2.
3.
12 V
Nyrkkis
Lataussäädin 3. Akkupankki
1.Aurinkoenergia
• Kesällä sähköenergiaa kertyy vaivattomasti
• Ympäristöystävällinen, äänetön
• 12V tasavirta ja vaihtoehtoisesti lisäksi 230V vaihtovirta invertterillä (vaihtomuuntimella)
Aurinkopaneelin huipputeho saadaan paneelista keskipäivällä, kun aurinko paistaa siihen kohtisuoraan. Aurinkojärjestelmät tuottavat kesällä energiaa koostaan riippuen 10–200 W.
1.
2.Tuulienergia
• Täydentää aurinkovoimaa
• Toimivin rannikkoalueilla ja saaristossa
• Tehokas hyvissä tuuliolosuhteissa
• Tuottavuus vaihtelee tuulisuuden mukaan
• 12V tasavirta ja vaihtoehtoisesti lisäksi 230V vaihtovirta invertterillä
Tuulivoimala tulee rakentaa mahdollisimman korkealle ja tuuliselle paikalle. Tehokkuuteen
vaikuttavat maaston korkeus, myllyn koko ja tekniikka.
Tuulijärjestelmillä saadaan aikaan 70–800 W energiaa. Energiatuotannon arvioimiseksi on tiedettävä asennuspaikan keskituulennopeus.
230 V
1.
2. Virtauskanava 3. Virtausputki
230 V
12 V
3.
12 V
12 V
12 V
1. Tuuligeneraattori 2.. Lataussäädin 3. Akkupankki
1.
2.
1. Turbiini 2.
230 V
1. Aggregaatti 2. Akkulaturi 12V 3.
3. Käynnistys-
3.
automatiikka
1,5 m
230 V
2.
4. Akkupankki
12 V
4.
3.Mikrovesivoima
•
•
•
•
Vaatii virtaavan veden, ja pieninkin pienoisturbiini vaatii 1,5 m:n padotuskorkeuden
Useimmiten luvanvaraista
230V vaihtovirta
Tasaisen varma tuotto
Vesivoiman hyödyntämisen edellytyksenä on mökkitontilla virtaava puro.
Sähkölaitteet (televisio, kaivopumppu, valaistus, vastuksella toimiva lämmityslaite, akuston latauslaite, jne.) voivat olla verkkovirtakäyttöisiä.
Saatavilla on 230V tuottavia 200W–1000W tehoisia pienoisturbiineja. Voimalaitos ei tarvitse patoa, vain virtauskanavan ja -putken, joilla ohjataan vesi
turbiinille.
12 V
•
•
•
•
12 V
12 V
4. Aggregaatti
Tuottaa 230V vaihtovirtaa tarvittaessa paljon virtaa vieviin laitteisiin
Automaattinen käynnistys mahdollinen vain suurta tehoa tarvittaessa
Hyvä varmistus hätätilanteiden varalle
Meluisa, ei kovin ympäristöystävällinen
Polttoainekäyttöinen aggregaatti eli generaattori ei ole välttämättä paras vaihtoehto
jatkuvaan sähköntuottoon, mutta erinomainen tuottamaan hetkellisesti suurta tehoa
230V-järjestelmään, kun 12V invertterin teho ei enää riitä.
Nykytekniikka mahdollistaa automaattisen ohjauksen, jolloin aggregaatti käy vain tarvittaessa. Laitteella voidaan myös ladata aurinko- sekä tuulivoimalan akustoa.
Aggregaattia voidaan hyödyntää hätätilanteessa sähköistetyn mökin varavoimana.
Lisätietoja ja hintaesimerkkejä: www.motiva.fi, www.playgreen.fi
31
Miltä näyttää
maailman
energiatulevaisuus
2035
Kansainvälinen energiajärjestö
esittää arvionsa maailman energiatulevaisuudesta tuoreessa World
Energy Outlook -vuosiraportissaan.
Se luotaa kehitystä aina vuoteen
2035 asti.
Seppo Iisalo graafit Sanna Nylén
R
aportin suuri linja on selvä:
maailman energiankulutus
kasvaa edelleen. Erityisesti
kasvua on nopeasti kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, joka vahvistaa asemaansa maailman
suurimpana energiankuluttajana.
Fossiiliset polttoaineet - hiili, öljy ja kaasu - pysyvät tärkeimpinä energialähteinä
vuoteen 2035 asti. Tämä merkitsee sitä, että maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat.
Huolestuttava näköala
Toteutuessaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ennuste tietäisi sitä, että
maapallon lämpötilanousu vuoteen 2035
mennessä voisi olla 3,5 asteen luokkaa –
pahimmassa tapauksessa jopa 6 astetta.
”Maailma on sitomassa itsensä epävakaaseen energiatulevaisuuteen. Ilman rohkeaa
politiikan suunnanmuutosta joudumme
epävarmaan, tehottomaan ja runsashiiliseen
energiajärjestelmään”, raportti varoittaa.
Talouden, hyvinvoinnin ja väestön kasvu
lisäävät maailman energiantarvetta tulevi32
na vuosikymmeninä. IEA esittääkin, että
hallitusten on otettava käyttöön voimakkaampia toimia edistääkseen tehokkaita ja
vähäpäästöisiä teknologioita.
Kiina nousee edelleen
Tulevien vuosien energiankulutuksen kasvusta 90 prosenttia tapahtuu OECD:n
(teollisuusmaiden) ulkopuolisissa maissa.
Kiina vahvistaa jatkossa asemaansa maailman suurimpana energiankuluttajana.
Maa kuluttaa energiaa vuonna 2035
IEA:n arvioiden mukaan 70 prosenttia
enemmän kuin Yhdysvallat, vaikka Kiinan energiankulutus per asukas on tuolloin
edelleen alle puolet Yhdysvaltain vastaavasta asukaskohtaisesta määrästä.
Öljyn kysyntä ei taitu
Raportissa arvioidaan, että fossiilisten polttoaineiden osuus maailman primäärienergiasta supistuu nykyisestä 81 prosentista noin
75 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Uusiutuvien energioiden osuus taas nousee 13
prosentista noin 18 prosenttiin.
Öljyn kysyntä nousee IEA:n arvion
mukaan vuoden 2010 noin 87 miljoonasta
tynnyristä päivässä 99 miljoonaan tynnyriin päivässä 25 vuoden kuluessa. Henkilöautojen määrä kaksinkertaistuu. Vaikka
hybridi- ja sähköautot kehittyvät, kestää
kuitenkin vuosia ennen kuin ne lyövät itsensä läpi markkinoilla.
Kiina kuluttaa nykyisin puolet maailman
hiilestä, ja maailman hiilen käyttö kasvaa 65
prosenttia vuoteen 2035. Nykyistä tehokkaammat voimalaitokset sekä hiilidioksidin
talteenotto ja varastointi voisivat vahvistaa
hiilen asemaa, mutta poliittisen tahdon puute sekä tekniset esteet jarruttavat kehitystä.
Ydinvoima, maakaasu
ja päästöt
Fukushiman ydinvoimaonnettomuus nosti esiin kriittisiä kysymyksiä ydinvoiman
tulevaisuudesta. Tästä huolimatta Kansainvälisen energiajärjestön vuosiraportti
esittää skenaarion, jonka mukaan ydinvoiman tuotanto nousee 70 prosenttia vuoteen
2035 mennessä.
Primäärienergian kysynnän kasvu WEO 2011:n
uuden politiikan skenaariossa (New Policies Scenario)
EU:n tavoitteet
4500
Euroopan unionin energiapolitiikalla on
kolme päätavoitetta: kestävä kehitys, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta
huolehtiminen.
Näihin tavoitteiseen pyritään parantamalla
energiatehokkuutta, edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä
paremmin uusiutuvia energialähteitä.
Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto
määritti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi
vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990
tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20
prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien
energialähteiden käyttöä siten, että niiden
osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet
liittyvät erityisesti puhtaiden energiateknologioiden kehittämiseen: toisen sukupolven
biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaupalliseen käyttöönottoon, tuuli- ja
aurinkovoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen, neljännen sukupolven ydinvoimaan,
sähköverkoston ja yhteyksien parantamiseen
sekä energiatehokkuuden edistämiseen.
M tonnia
4000
3500
Kiina
3000
Intia
2500
Muu kehittyvä Aasia
Venäjä
2 000
Lähi-itä
1500
Muu maailma
1 000
Teollisuusmaat
5 00
0
2010
2015
2020
2025
2030
2035
Maailmanlaajuinen energian kysyntä kasvaa kolmanneksella
vuodesta 2010 vuoteen 2035. Kiinan ja Intian osuus kasvusta on 50 %.
Ajoneuvoa tuhatta ihmistä kohti valikoiduilla markkinoilla
800
2010
700
2035
kpl
600
500
400
Lähde: Energiateollisuus
300
200
100
0
Yhdysvallat
Euroopan
Unioni
Kiina
Intia
Lähi-itä
Matkustaja-ajoneuvokanta tuplaantuu 1,7 miljardiin vuonna 2035.
OECD:n ulkopuolisten maiden käytännöt tulevat olemaan avainasemassa
globaalissa öljyn kysynnässä, sillä vuoteen 2020 menessä suurin osa
autoista myydään OECD:n ulkopuolella.
Kaksi erilaista kehityskaarta
CO2-päästöt (gigatonnia)
45
6° kehityskaari
40
35
30
2° kehityskaari
Viive ennen 2016
25
Viive ennen 2015
20
Päästöt nykyisestä
infrastruktuurista
15
10
5
0
2010
2015
2020
2025
2030
2035
Ilman lisätoimia nykyiset tehtaat, voimalat ja rakennukset ylittävät
skenaarion mukaiset CO2-päästörajoitukset jo vuoteen 2017 mennessä.
Toisaalta raportissa esitetään myös alhaisen ydinvoimatuotannon malli, jossa
ydinvoiman tuotanto jäisi puolet arvioitua
pienemmäksi. Tämä johtaisi uusiutuvan
energian kysynnän voimakkaaseen kasvuun ja tekisi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä entistä kalliimpaa.
Maakaasun näkymät ovat raportin mukaan valoisat. Kaasun käyttö kasvaa ja saavuttaa likimain hiilen kulutuksen.
IEA:n mukaan kaasun kulutuksen kasvusta hyötyy erityisesti Venäjä. Sen on
kuitenkin pystyttävä rahoittamaan aikaisempaa kalliimpien uusien öljy- ja kaasukenttien rakentaminen sekä parantamaan
maan energiatehokkuutta. Jos Venäjä
nostaisi energiatehokkuutensa OECDmaiden tasolle, maa voisi alentaa energiankulutustaan kolmanneksen.
WEO 2011 -raportti on painettuna 660-sivuinen energia-alan pikkujättiläinen.
Lisätietoja:
www.worldenergyoutlook.org,
Lähde: Energiateollisuus
33
M ökki
kesä- !
n
o
o
t
n
u
k
Kun kevätaurinko
lämmittää ja ensimmäiset leskenlehdet
nostavat päätään,
alkavat mökkiläiselläkin mielihyvähormonit hyrrätä.
Edessä on mökin
laittaminen kesäkuntoon. Linnut
laulavat, ja nekin
ovat pesäntekopuuhissaan.
Maarit Gabrielsson Kuvitus Sanna Nylén
34
2.
E
nnen takan tai uunin lämmitystä tarkista tulisijojen ja hormien kunto. Tarvittaessa pyydä nuohooja apuun.
Muista, että säännöllisessä
käytössä olevan kesämökin
hormit pitää nuohota vähintään kolmen vuoden välein.
Lämmityksessä saattaa tulla tenkkapoo eteen, kun pitkään kylmillään
olleet hormit tahtovat puskea savua
ja nokea sisätiloihin. Hyvä niksi
vedon aikaansaamiseksi on puhaltaa
tuhkaluukuista hormeihin lämmintä
ilmaa kuumailmapuhaltimella ennen
pesäpuiden sytyttämistä. Toinen
perinteisempi konsti on polttaa ensin
muutama sanomalehden sivu tuhkaluukussa. Kukapa haluaisi olla yltä
päältä noessa ja savun ympäröimänä!
Varmista palovaroittimien toimivuus. Vaihda paristot tarvittaessa.
Nykyään on myytävänä myös erilaisia
häkävaroittimia. Ne tuovat mökkiläisille turvallisuutta varsinkin silloin,
kun lämmität puilla.
1.
T
alven aikana sisätiloihin on muodostunut
kosteutta ja tekstiilit ovat tunkkaisen tuntuiset ja tuoksuiset. Ensimmäiseksi mökki kannattaakin tuulettaa perusteellisesti.
Myös mökin ulkopuolinen tarkistus on syytä
tehdä silmämääräisesti. Ikkunat, ovet ja katto saattavat vaatia korjaamista talvimyrskyjen ja painavan lumen jälkeen.
Nykyään kesämökeillä on runsaasti elektroniikkaa ja
sähkölaitteita. Talven jäljiltä niiden käyttöönotto vaatii
kärsivällisyyttä, sillä laitteisiin tiivistynyt kosteus voi tehdä tepposet. Ota laitteet käyttöön vasta, kun mökkiin on
palautunut normaali huonelämpötila.
3.
V
uodevaatteet on hyvä
viedä ulos tuulettumaan.
Käy myös astia- ja jauhohyllyt läpi ja tarkista, onko hiiri
käynyt vierailulla.
Kaapeista kannattaa heittää pois vanhentuneet ja pilaantuneet kuiva-aineet.
Sängyt on hyvä imuroida, ettei niihin jää kuolleita pikkuötököitä.
Imuroinnilla saat nurkista poistettua ylimääräiset hämähäkin
seitit. Tamppaa matot ja sohvien ja
tuolien istuintyynyt ja jätä ne raikkaaseen ulkoilmaan tuulettumaan.
5.
4.
J
oskus kaivoon on saattanut pudota hiiri tai
myyrä, jonka raato aiheuttaa vedessä vähintäänkin
pahan hajun. Kaivo saattaa
muutenkin kaivata huoltoa.
Mikäli vesi maistuu oudolta tai haisee pahalle, vie vesinäyte terveystarkastajalle.
Kaivon suodatinhiekka on hyvä vaihtaa.
Samalla voit puhdistaa kaivonrenkaat ja
tiivistää niiden välejä.
S
aunatilojen perusteellinen puhdistus kruunaa
mökin kevätkunnostuksen. Nosta ritilät ulos
tuulettumaan ja pese sauna lattiasta kattoon – ja
sama pukuhuoneessa. Kerää ylimääräiset romppeet pois naulakoista ja ripusta puhtaat raikkaat
pyyheliinat tilalle.
Kun tämä kaikki on valmista, odottaa sauna enää
löylynheittäjiä. Ja mikäs on sen makoisampaa kuin
nauttia puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä.
Mikäli pidät vihtomisesta, saat tuoreista koivuista oivallisen vihdan. On siinä somaa ihmisen
nauttia hyvänolontunteesta kauniissa kevätillassa. Ympärillä lintujen laulua ja kevään kaunista
vihreyttä.
35
Mikä mies?
Akke Kuusela
• Syntynyt 19.2.1964
• Dipl.ins.
• Toimitusjohtaja (Suomen Voima Oy,
Etelä-Suomen Voima Oy, SV Vesivoima Oy)
• Hallituksen varapuheenjohtaja
(Kanteleen voima Oy)
• Hallituksen jäsen (Paikallisvoima ry)
• Hallituksen varajäsen
( Jyväskylän Voima Oy)
36
Akke Kuusela,
mitä tulee mieleen
sanasta voimamies?
Kun mies on toimitusjohtajana
kolmessa voimayhtiössä, istuu kahden
voimayhtiön hallituksessa ja on vielä
hallituksen jäsenenä voima-alan järjestössä, niin kai häntä silloin voi perustellusti kutsua voimamieheksi? – No,
eiköhän, Akke Kuusela hymähtää.
Rolf Gabrielsson Kuva Studio Lindell/Oscar
M
istä saat voimia kaikkiin tehtäviisi?
- Pyrin pitämään hyvää
huolta fyysisestä kunnostani, käyn salilla ja lenkillä pari kertaa viikossa. Salilla teen kuntoa
ylläpitäviä liikkeitä. Lenkillä juoksen.
Olet osallistunut kahteen maratoniinkin.
- Kyllä, Wienissä vuonna 2008 ja Prahassa vuonna 2010. Tänä vuonna olisin
myös halunnut juosta maratonin, mutta
päällekkäisyyksien takia ei näytä onnistuvan. Joudun tyytymään puolimaratoniin, luultavasti juoksen Espoon rantamaratonin.
Liikunta antaa lisävoimia
Moninkertainen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Akke Kuusela on harrastanut liikuntaa Porvoossa vietetyistä
nuoruusvuosista asti, ja hän on kilpaillutkin uinnissa. Veljensä kanssa hän on
myös purjehtinut kilpaa. Nyt liikunta
tapahtuu paljolti vaimon ja perheen kolmen lapsen kanssa.
Kuusela kertoo työpaineiden vähän
keventyneen, kun hän viime vuoden
lopulla sai avukseen Kimmo Tynin kehitysjohtajan vakanssille Suomen Voimaan.
– Olen pystynyt delegoimaan hänelle tehtäviä. Suomen Voima työllistää
eniten, neljä päivää viidestä menee sen
toimitusjohtajuuden hoitamiseen. Viides
päivä jää sitten niille muille.
Akke Kuuselan johtamat voimayhtiöt ostavat hallintopalvelunsa Porvoon
Energialta ja pitävät Porvoota kotipaikkakuntanaan. Työtilat ovat Porvoon
Energian pääkonttorissa.
Suomessa ja Norjassa
Suomen Voiman tehtävänä on hankkia osakkailleen uusiutuvaa sekä vähäpäästöistä sähköä (vesivoima, tuulivoimaa, ydinvoimaa).
Etelä-Suomen Voima omistaa Pohjolan Voimaa ja hankkii sähköä osakkaidensa tarpeisiin.
SV Vesivoima on yhden tarkoituksen
yhtiö – sen tehtävänä on norjalaisella vesivoimalla tuotetun energian hankkiminen.
Porvoon Energia on Etelä-Suomen
Voiman ja Suomen Voiman osaomistuk-
sensa kautta mukana näiden yhtiöiden
kaikissa osakkuusyhtiöissä.
Uusia voimayhtiöitä ei Kuuselan mukaan ole suunnitteilla. Ei myöskään fuusioita nykyisten piirissä.
Akke Kuusela on toisesta ikävuodestaan opiskeluvuosiin asti asunut Porvoossa. Nyt perhe asuu Laajasalossa.
– Siis Porvoon puolella pääkaupunkia,
hän täsmentää.
Mitä seuraavat
voimasanat tuovat
ensimmäiseksi mieleesi?
Voima-asema: Sähköasema
Voimahuolto: Imatran Voima
Voimaihminen: Tony Halme
Voimajohto: Pelto
Voimakeino: Poliisi
Voimakenttä: Muuntaja
Voimakeskus: Helsinki
Voimanainen: Tyttäreni Kaisla
Voimasana: Perkele
Voimaton: Suomen
tuulivoimaohjelma
37
kuva malla Juuma
kuva eeva kangas
Porvoossa
Kaukolämpöverkko laajenee
Porvoossa
Porvoon kaukolämpöverkko laajenee ja liittyjien määrä kasvaa. Vuoden 2012 aikana
suurimmat verkoston laajentumiset tapahtuvat Skaftkärrin alueella Omenatarhassa
ja Porvoon Länsirannalla.
Vanhoissa taloissa öljykattiloiden poistamisen jälkeen kaukolämpö on luonteva
vaihtoehto, ja uudisrakennuksista liike- ja
isommat asuinrakennukset liitetään lähes
automaattisesti kaukolämpöverkkoon.
Selkeä enemmistö uusista liittyjistä on
kuitenkin pientaloja.
Yksi syy Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön suosioon on se, että kaukolämmön
kasvihuonepäästöt ovat erittäin alhaiset.
– Liittyminen kaukolämpöverkkoon on
vihreä, edullinen ja energiatehokas valinta,
kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio sanoo.
Yhteistuotanto tuo etuja
Porvoon Energia käyttää kaukolämmön
tuotannossa 70-prosenttisesti biopolttoaineita. Kun rakenteilla oleva uusi tuotantokapasiteetti otetaan käyttöön, biopolttoaineiden osuus nousee 90 prosenttiin.
Porvoon kaukolämmöstä pääosa tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa. Samalla kun
tuotetaan vihreää kaukolämpöä, tuotetaan
myös vihreää sähköä.
– Kun sama sähkö- ja lämpömäärä tuotetaan yhteistuotannolla, säästetään polttoainetta noin 35 prosenttia, Raunio toteaa.
Vuoden 2011 lopussa Porvoon Energian
kaukolämpöverkoston pituus Porvoossa oli
140 kilometriä.
– Tänä vuonna merkittävimmät saneeraustyöt liittyvät kaukolämmön pääjohdossa Tolkkisissa tehtäviin muutoksiin, Ari
Raunio kertoo.
Markkinaosuudeltaan kaukolämpö on
jo pitkään ollut yleisin lämmitysmuoto
Porvoossa.
38
Tommy Lindström lounasravintolan rappusilla. Taloa käyttivät aikoinaan kerhona
August Eklöfin tehtaiden ylemmät virkamiehet.
”Herrojen” kerhotilasta
kansan ruokapaikaksi
Maarit Gabrielsson kuvat Malla juuma
Tolkkisten saha-alueella sijaitsevalla
Lounasravintola Kerhon rakennuksella on
mielenkiintoinen historia.
Se on toiminut August Eklöfin sahatoiminnan aikana ylempien toimihenkilöiden
kerhotilana, Lounasravintoa Kerhon
toinen omistaja Tommy Lindström tietää
kertoa.
– Herrat kävivät täällä pelaamassa
biljardia, pitivät kokouksia ja ruokailivat,
Lindström naurahtaa.
Nyt entinen kerhotila toimii yleisenä
lounaspaikkana. Rakennuksen kuten monet muutkin alueen rakennukset omistaa
nykyään Porvoon Energia.
Lindström avasi yrityskumppaninsa
Kalle Springin kanssa ruokapaikan joulukuun alkupuolella. Vanhalla saha-alueella
on tänä päivänä monenlaista yritystoimintaa ja ruokailijoita riittää. Niitä tuo
myös Porvoon Energian rakenteilla oleva
biovoimalaitos.
Lounaat vaihtelevat päivittäin. Tarjolla
on salaatti juomineen ja kaksi lämmintä
ruokavaihtoehtoa.
Hän tähdentää, että heiltä voi tilata myös
täytekakkuja ja voileipäkakkuja.
– Ja täydellisen juhlapöytämenuun tarvittaessa.
Lounasravintola Kerhoon mahtuu yli 40
ruokailijaa. Lisäksi tiloissa on erikseen 14
hengen kabinettitilat.
Lounasravintola Kerho.
Avoinna: ma-pe kello 8–15.30.
Osoite: Tolkkistentie 773
Puh. 045 876 4007
e-mail: [email protected]
Lounaspöytä katetaan joka arkipäivä.
SÄHKÖLASKU
HELPOSTI
VERKKOPANKKIISI!
Tee sopimus verkkopankissasi
ja huomaa, miten vaivaton
e-lasku voi olla. Se on helppoa
ja turvallista.
- lasku tulee suoraan verkkopankkiisi
- vältyt näppäilyiltä ja virheiltä,
koska tiedot ovat valmiina
- helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa
- laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi
- kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua
- e-lasku säästää sekä aikaa että paperia
- e-lasku säästää luontoa
Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme 019 661 4230, www.porvoonenergia.fi
Lukijakilpailu
Vastanneiden kesken arvomme
200 euron arvoisen lahjakortin
paikalliseen Puutarhamyymälään. Lähetä vastaus 31.5.2012
mennessä.
Miten hyödyt asiakkaana
etäluettavasta sähkömittarista?
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Porvoon Energia
-yhtiöt
Nimi:
Osoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Puhelin:
Tunnus 5006633
00003
VASTAUSLÄHETYS
A
siakaslehden 2/2011 lukijakilpailussa
kysyttiin, minkä suuruiseksi kasvaa
biopolttoaineen osuus Porvoon Energian kaukolämmöntuotannossa, kun Tolkkisten
uusi biovoimalaitos otetaan käyttöön vuonna
2013. Oikea vastaus on 90 %.
Vastauksia saimme 640 kappaletta. Kaikkien
vastanneiden kesken arvoimme 200 euron
arvoisen illalliskortin Ravintola Vanhaan
Laamanniin. Arvonnan voitti Leila Pesonen,
joka kuvassa vastaanottaa palkinnon sähkömyyntipäällikkö Markus Weckströmiltä.
Auta meitä ja osallistu
samalla kilpailuun!
Palkintona iPad 2!
Jotta saamme sähkömittareiden vaihtotyön
sujuvasti alkuun, meidän on ensin tarkistettava
asiakastietojen oikeellisuus. Näin vältymme
turhilta käynneiltä asennuskohteissa ja
säästämme aikaa.
TÄSSÄ TARVITSEMME APUASI.
Käy täyttämässä tietosi kotisivuillamme
www.porvoonenergia.fi. Samalla osallistut
kilpailuun, jossa pääpalkintona iPad 2,
arvo n. 500 €.
Kilpailu
netissä
Käy kotisivuillamme täyttämässä
asiakastietosi 31.5.2012 mennessä
ja osallistut arvontaan.
Voittajalle ilmoitetaan
henkilökohtaisesti.
Voit myös osallistua kilpailuun pääkonttorissamme.
– Luonnollinen valinta
– Ett naturligt val
www.porvoonenergia.fi | www.borgaenergi.fi