tuokkonen310

Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden
toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O.
Honkasta
Riskienhallinnan onnistuminen
kunnissa
Yleishyödyllisyys tarkkaan syyniin
PÄÄTOIMITTAJALTA
Kesän jälkeen on tullut ja tulossa joitain
muutoksia säädöksiin. Olemmekin koonneet
ajankohtaisen lukupaketin ja toivon, että
lukijamme löytävät itseään kiinnostavan
artikkelin.
Hyvää syksyä ja lukuhetkiä toivottaen
Meri Väinölä
Tampereen aluetoimiston kuulumisia
Hervannan metsistä
Hämeenkadun helmeksi
Tampereen esikaupunkialueella Hervannassa vuonna 2004 toimintansa aloittanut toimistomme on vuoden 2007 alusta
asti toiminut Tampereen ydinkeskustassa
Hämeenkadulla toimistotiloiksi uudistetussa perinteikkäässä Varmantalossa.
Sopivampien tilojen vapauduttua viime vuonna toteutettiin helppo muutto,
kun muutimme samassa rapussa toisesta
kerroksesta viidenteen. Yhteystiedotkaan eivät muuttuneet ja nyt viihtyisät
toimitilat palvelevat tarpeitamme hyvin.
Tekijät ja palvelut
Aluetoimiston johtajaksi elokuussa
nimitetyllä HTM Tuija Siukolla on pitkä
Kuvassa Tuija Siuko.
2
TUOKKONEN 3/10
kokemus taloushallinnon tehtävissä. Kauppatieteen maisterin opintojen ohella alkoi
työskentely tilitoimistossa ja sittemmin kokemusta on kertynyt mm. talouspäällikkönä, tilitoimistoyrittäjänä sekä itsenäisenä
tilintarkastajana. HTM-tutkinnon Tuija
on suorittanut vuonna 1995. ”Tuokolle
siirryin vuonna 2007, koska koin Tuokon
arvojen suomalaisena perheyrityksenä olevan lähempänä omaa arvomaailmaani kuin
kansainvälisen ketjun tiukassa ohjauksessa kulkevassa tilintarkastustoimistossa, ja
edelleen koen perheyritystaustamme myös
vahvana kilpailutekijänä”, kertoo Tuija.
Vahvaa osaamista edustavat myös
muut aluetoimistomme ammattilaiset.
HTM Marja-Leena Roitolla on pitkä ura
tilitoimistoyrittäjänä ja tilintarkastajana
ja toimistossamme sen perustamisesta
asti työskennellyt Hanna Keskinen hankki HTM-pätevyyden viime vuonna. Tällä
hetkellä aluetoimistostamme löytyy siis
pelkästään naisenergiaa, mutta mielellämme ottaisimme joukkoomme myös jonkun
komean miehenkin! Haitaksi ei tietenkään
olisi, jos hän toisi vielä jonkin verran asiakkaita tullessaan. Toiminnan laajentaminen onkin lähiajan suunnitelmissa ja sitä
silmällä pitäen pyrimme parantamaan
Tuokon tunnettuutta Pirkanmaalla. Viime keväänä toimistollamme oli harjoittelijana taloushallinnon opiskelija Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja hyvistä
kokemuksista rohkaistuneena pyrimme
tarjoamaan harjoittelupaikan myös ensi
keväänä motivoituneelle ja tilintarkas-
tusalasta kiinnostuneelle opiskelijalle.
Aluetoimistomme asiakkaat edustavat
lähinnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä
hyvinkin erilaisilta toimialoilta. Useiden
asiakkaidemme taloushallinto on ulkoistettu, joten yhteistyökumppaneinamme
on monia tilitoimistoja. Lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi olemme mukana
monissa yhteishankkeissa muiden Tuokon
yksiköiden kanssa, mm. konkursseihin ja
yrityssaneerauksiin liittyvissä erityistarkastuksissa ja due diligence -tarkastuksissa.
Meiltä löytyy erityisosaamista myös mm.
Tekes- ja EU-hankkeiden tarkastuksissa
sekä rakennusliikkeissä ja asuntoyhtiöissä.
Tilintarkastajalla toimisto kulkee
mukana
Työssämme käytämme laajasti hyväksemme tietotekniikkaa ja toimisto kulkeekin asiakkaalta toiselle kätevästi parissa salkussa. Käytettävissämme on mm.
IDEA-analyysiohjelmisto, joka mahdollistaa suurien tietomäärien automaattisen
käsittelyn, esim. asiakkaan kirjanpito- tai
varastotiedoista. Olemme olleet edelläkävijöiden joukossa myös tarkastustyöpapereiden sähköisessä arkistoinnissa,
joka on meillä ollut käytössä vuodesta
2007 alkaen. Järjestelmän ansiosta ei tarvitse kopioida tositteita tai muita dokumentteja vaan skannaamme ne, minkä
jälkeen kaikki asiakkaan historiatieto
kulkee aina mukanamme tarkastuskäynneillä kannettavassa tietokoneessamme.
AJANKOHTAISTA
Yhdistyslain muutokset ovat
tulleet voimaan 1.9.2010
Yhdistyslakiin on tehty eräitä muutoksia, joiden tarkoitus on ollut saattaa
laki vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita. Seuraavassa
käsitellään lyhyesti eräitä näistä muutoksista.
VT Tom Hoffström, Tuokko Tilintarkastus Oy
Etäosallistuminen yhdistyksen
kokoukseen
Yhdistyslain voimaan tulleen muutoksen mukaan yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos
yhdistyksen säännöissä niin määrätään.
Yhdistyksen säännöissä voidaan rajoittaa
etäosallistuminen vain tiettyihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin kuten henkilövalintoihin. Kokoukseen osallistuminen
teknisen apuvälineen avulla on vain perinteisen kokousosallistumisen vaihtoehto eli etäosallistumisella ei voida korvata
perinteisen fyysisen kokouksen järjestämistä. Jäsen voi siten valita osallistuuko
hän kokoukseen paikanpäällä vai etänä.
Et ä o s a l l i s t u m i s e n k ä y t t ö ö n o t taminen edellyttää tar vittaessa yhdist y ks en s ääntöj en muutt amist a .
Yhdistyksen jäsenten
yksimielinen päätös ilman
kokousta
Mikäli kaikki yhdistyksen jäsenet suostuvat, yhdistyksen kokoukselle kuuluva
päätös voidaan tehdä ilman muodollista
kokousta. Käytännössä tätä muutosta voivat
hyödyntää vain pienet yhdistykset, koska
suostumuksen saaminen suurelta jäsenjoukolta lienee käytännössä vaikeata. Päätös
on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin
yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se.
Yhdistyksen hallituksen tehtävien
selventäminen
Yhdistyslakiin on lisätty säännökset hallituksen tehtävistä kirjanpidon ja
varainhoidon järjestämisen osalta. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen
ja varainhoito on luotettavalla tavalla
järjestetty. Muutos vastaa nykyistä
oikeustilaa ja hyvää yhdistyskäytäntöä, mikä ei kuitenkaan ole aikaisemmin käynyt ilmi yhdistyslaista.
Yhdistyksen
toiminnantarkastaja
Jos yhdistys ei valitse tilintarkastajaa, tulee yhdistyksellä
olla yhdistyslain mukaan erit y i n e n t o i m i n n a nt a r k a s t aj a .
NIMITYKSIÄ
Tuokko Tilintarkastus Oy
HTM, JHTT
Mikko Helkiö on
nimitetty 1.7.2010
kuntasektorin
varmennus- ja
asiantuntijapalveluista vastaavaksi
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Kauppatieteiden
yo Eelis Salo on nimitetty 1.4.2010
tilintarkastusassistentiksi Oulun
aluetoimistoon.
HTM, KTM Tuija Siuko on nimitetty 16.8.2010 johtajaksi Tampereen
aluetoimistoon.
JHTT, CIA Martin Slotte on nimitetty 13.9.2010
Manageriksi
julkishallinnon palveluihin.
HSO-sihteeri
Ulla Strohmayer
on nimitetty
9.8.2010 hallituksen puheenjohtajan sihteeriksi.
Leena Aaltonen on nimitetty
11.1.2010 tilintarkastusassistentiksi.
TUOKKONEN 3/10
3
TUOKKO VIERAILEE
Savonlinja-yhtiöt
Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden pitkäaikaista
toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta hänen
ajatuksistaan mm. linja-autoliikenteen tulevaisuudesta.
Perinteikäs 85-vuoden ikään ehtinyt
Savonlinja-yhtiöt on itäisen Suomen
merkittävin linja-autoliikenteen hoitaja
ja vahvasti mukana myös Etelä-Suomen
joukkoliikenteessä. Itä-Suomen lisäksi
merkittäviä liikennealueita ovat pääkaupunkiseutu ja Turku ympäristöineen. Säännölliset vuorot kuljettavat
matkustajia Helsingistä ja Jyväskylästä
Viipurin kautta Pietariin. Viime vuosina Savonlinja-yhtiöt on profiloitunut
suurten massatapahtumien kuljetusten
järjestäjäksi. Savonlinja-yhtiöiden tarjontaan kuuluvat kaupunki- ja lähiliikenne,
kuntien palveluliikenne, maaseutuliikenne, koululaiskuljetukset, ExpressBus-pikavuorot, monipuolinen matkailuliikenne sekä tasokkaat tilausajot.
Toisena tukijalkana toimi lähes 60vuoden ajan autokauppa, joka aloitti isäni
talousneuvos Toivo J. Honkasen toimesta
vuonna 1946. Savonlinja osti autokorjaamo- ja myyntitoimintaa harjoittaneen
Kuvassa Raimo O. Honkanen
4
TUOKKONEN 3/10
Vauhti-Vaunun. Näin saatiin turvattua sodanjälkeisenä pulakautena linjaliikenteen
varaosien saanti. Yritysjärjestelyssä poikani
Petri Honkanen osti autokaupan liiketoiminnan kesällä 2004 ja hoitaa sitä edelleen.
Savonlinja-yhtiöillä työskentelee noin
800 linja-autoliikenteen ammattilaista
kolmessatoista (13) eri toimipisteessä.
Keskustoimipaikka sijaitsee Mikkelissä. Linja-autoja yhtiöillä on noin 500.
Puolesta puhutaan, teot
puuttuvat
Kokonaisuudessa ala on suurten haasteiden edessä. Tilanne on hyvin epävarma
ja -vakaa. Puhutaan kauniisti joukkoliikenteen puolesta ja ilmastomuutoksesta, mutta
teot puuttuvat. Ilmastomuutoksen hillintä
on haasteista merkittävin. Hiilidioksidipäästöt korostuvat mm. kalustohankinnoissa ja ostoliikenteen kilpailuttamisissa.
Läänien ostoliikenne on vähentynyt vuosien mittaan. Muuttoliike
maaseudulta asutuskeskuksiin on voimistunut
ja henkilöautokanta on
kasvanut. Ostoliikenteen
kilpailuttaminen vaihtelee paikkakunnittain,
mikä vaikuttaa hyvin
”virkamieslähtöiseltä”. Linja-auton ikä on
enemmän kuin yksi tarjouskausi eli 1-5 vuotta.
Käytännössä edelliselle
kaudelle hyväksytty autokalusto ei enää kel-
paa seuraavaan tarjouskilpailuun. Autojen vaatimustasoa on jälleen muutettu.
Mitä, jos jonain päivänä piha on
täynnä busseja, muttei lainkaan
linjaliikennettä?
Epävarmuustekijöitä on liian paljon,
jotta tulevaisuuteen luotaavia suunnitelmia pystyisi tekemään. Uudet haasteet
on vain otettava vastaan ja vastattava
niihin parhaalla mahdollisella taidolla.
Orjatyötä ilman julkista
tunnustusta
Yrittäjän päivä on pitkä ja vielä vapaallakin vastuu painaa. Huolta riittää niin
omasta, perheen kuin työntekijöidenkin
toimeentulosta. Yrittäjällä ei ole turvaa.
Kaikki vanha on mennyt ja tulevaisuus
tuntematon - lisäksi “ala on villiintymässä “
Kukapa haluaisi Suomessa yrittää, sillä
riskit ovat suuria. Orjatyötä ilman julkista tunnustusta! Suomessa seurataan vain
ulkoisia merkkejä, unohdetaan kokonaan
yrittäjyyden rakenteelliset ongelmat. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen yrittäjien
asemaa ei liiemmin ole helpotettu. Taakkaa
on vain lisätty. Linja -autoliikenne on saanut jäädä suurista otsikoista, vaikka tälläkin sektorilla olisi syytä äänten korotuksiin.
Linja-autoliikenteen tulevaisuus
kaipaa laajaa julkista keskustelua.
Nurinkurista ympäristöpolitiikan
näkökulmasta olisi myös, jos osa Suo-
TUOKKO VIERAILEE
mesta jäisi tulevaisuudessa yksityisautoilun varaan, miltä se nyt pahasti näyttää. Seuraava huono siirto voi
muuttaa tilanteen jo katastrofaaliseksi.
Kannattamatonta liikennettä joudutaan tarkastelemaan yhä kriittisemmin. Alan kustannukset ovat liian korkeat ja ne karkaavat käsistä
matkustajamäärien jatkuvasti vähetessä.
Joukkoliikenteen tulisi olla palvelutasoltaan ja hinnaltaan todellinen vaihtoehto henkilöautoliikenteelle erityisesti
kaupunkiseuduilla, jolloin ruuhkia ja hiilidioksiidipäästöjä saataisiin vähennettyä.
Rajansa kaikella – myös
ammattiyhdistysliikkeen vaateilla
AKT:n strategia on “isketään silloin, kun
koko valtakunta on muutenkin polvillaan”.
Lakko on ensimmäinen keino asioiden
muuttamisille AKT:n pääalueilla - ahtaa-
jat ja autonkuljettajat. Samalla he aiheuttavat myös kymmenien tuhansien muiden
työntekijöiden lomauttamiset. Tämäkö
on ay -liikkeen solidaarisuutta, jota joka
käänteessä on vuosikymmenet korostettu?
Ulkopuolisesta tämä vaikuttaa pikemminkin itsekkäältä oman edun tavoittelulta.
R ajansa kaikella - myös ammattiyhdistysliikkeiden vaateilla. Mikäli alalla menee huonosti ja työtä ei
ole, ei myöskään tarvita työntekijöitä.
Kuljettajien osaaminen, palvelukyky ja
joustavuus ymmärryksellä höystettynä on
todella arvossaan tulevaisuudessa. Vaateet eivät koskaan voi olla yksipuolisia,
missä velvollisuudet? Rakentavalla yhteistyöllä löytyy yleensä ratkaisut asioille.
Tilintarkastus on tiimityötä
Avainsanat - luottamus ja lisäarvo
Yritystoiminnan dokumentointi on
lisääntynyt voimakkaasti? Jatkuvasti lisääntyvät säädökset ja muu sääntely ovat
osasyynä dokumentoinnin lisääntymiseen. - Elämme muutosten aikaa -. Vastuullisen liiketoiminnan edellytyksenä
on asioiden oikein tekeminen, joka toimii myös kestävän kehityksen perustana.
Ehdoton luottamus yrittäjän ja tilintarkastajan välillä on edellytyksenä saumattomalle yhteistyölle. Yrittäjän on voitava
keskustella tilintarkastajan kanssa niin
kirjanpitoon kuin yritystoimintaankin
liittyvistä kysymyksistä. Samalla hän saa
varmuuden siitä, että kirjanpito on toteutettu verolainsäädännöllisesti oikein.
Tilikauden aikana voi myös tulla tilanteita, joissa tarvitaan ulkopuolisen puolueettoman taloushallinnon asiantuntijan
näkemys niin kirjanpitoon, tilinpäätökseen
kuin verotukseen liittyen. Yhteistyöllä tunnistetaan ja punnitaan yritystoiminnassa
sekä taloushallinnossa esiintyviä riskejä.
Ellei tunne menneisyyttä, ei ole
tulevaisuutta
Pieni pojanviikari minussa on asunut
aina. Lapsuuteni olen viettänyt ja kasvanut linja-autojen ympäröimänä, sillä
lapsuudenkotini sijaitsi autokorjaamon
pihapiirissä. Kodin ikkunan alta lähtivät linja-autot varhain aamulla linjalle ja
iltaa kohti palasivat takaisin tallille. Iän
myötä on tullut tarve tallentaa historiaa
tuleville sukupolville. Sydäntäni lähellä
ovat olleet 30-40-lukujen henkilö-, linja- ja kuorma-autot. Kuten laulussa sanotaan: ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”.
TUOKKONEN 3/10
5
TILINTARKASTUS
Tarkastusvaliokunta
Pörssiyhtiöistä noin puolessa on yhtiön hallitus perustanut asioita
valmistelemaan tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnissa on jäseniä
keskimäärin kolme ja valiokunnat kokoontuvat tilikauden aikana keskimäärin
viisi kertaa.
KTM, OTK Ahti Kaarenoja, Tuokko Tilintarkastus Oy
Hallinnointikoodi
6
Pörssissä listattujen yhtiöiden hallinnointikoodia kehittävän ja päivittävän
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallitus
antoi kesäkuussa 2010 listayhtiöiden hallinnointikoodin, joka tuli voimaan 1.10.2010.
Koodi korvasi vuonna 2008 annetun koodin. Hallinnointikoodin tavoitteena on,
että suomalaiset yhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa.
tietoja pörssiyhtiöiden tarkastusvaliokunnista. Selvityksen mukaan noin puolessa
pörssiyhtiöistä hallitus oli perustanut tarkastusvaliokunnan. Tavallisimpia perusteluita valiokunnan perustamatta jättämiselle olivat yhtiön ja hallituksen koko sekä
yhtiön toiminnan laajuus ja luonne, jotka
eivät edellyttäneet valiokunnan perustamista. Valiokunnat kokoontuivat tilikauden aikana keskimäärin viisi kertaa. Suurin
kokoontumisten määrä oli 11 kokousta.
Tarkastusvaliokunta
Tehtävät
Hallinnointikoodi edellyttää tarkastusvaliokunnan perustamista, jos
toiminnan laajuus edellyttää taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta
pienemmässä kokoonpanossa. Koodin
mukaan valiokunnalla on koko hallitusta paremmat mahdollisuudet perehtyä
talouteen ja valvontaan liittyviin kysymyksiin sekä huolehtia yhteydenpidosta
tilintarkastajiin ja sisäiseen tarkastukseen.
Valiokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita.
Itsenäistä päätösvaltaa sillä ei ole, vaan
hallitus tekee päätökset kollektiivisesti
ja se on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Vaikka
valiokunnalla ei olekaan itsenäistä päätösvaltaa, valiokunnan jäsenyys vaikuttaa hallituksen jäsenen vastuun arviointiin ja vahingonkorvauksen sovitteluun.
Tuokko Tilintarkastus Oy:ssä on kerätty
Hallinnointikoodin mukaan valiokunnan tehtävänä on muun muassa seurata
tilinpäätösraportoinnin prosessia, seurata
yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen
sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, arvioida tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen
tarjoamista yhtiölle sekä valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus.
Edellä mainittujen tehtävien lisäksi valiokunnan tehtäviin voi kuulua
yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta sekä yhteydenpito tilintarkastajaan
ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti.
TUOKKONEN 3/10
Jäsenten lukumäärä
Hallinnointikoodin mukaan valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä.
Poikkeuksellisesti valiokunta voi kuitenkin
koostua kahdesta jäsenestä. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan
tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja
vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen
tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalla.
Selvityksen mukaan valiokunnan jäsenten lukumäärä oli keskimäärin kolme. Jäsenmäärältään suurimmassa valiokunnassa oli kuusi ja pienimmässä kaksi jäsentä.
Perusteena kaksijäseniselle valiokunnalle
esitettiin, että hallituksen jäsenmäärä sekä
yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen valiokunta kykenee kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti tai että kahden jäsenen katsotaan
riittävän, koska yhtiö on suhteellisen pieni.
Jäsenten riippumattomuus
Tarkastusvaliokunnassa käsiteltävien
asioiden luonteen vuoksi valiokunnan
jäsenten on hallinnointikoodin mukaan
oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
Poikkeamista jäsenten riippumattomuudesta on perusteltu vallitsevalla tilanteella, jossa on tärkeää, että valiokunnassa
on erityistä tietotaitoa ja osaamista yhtiön
toimialalta. Poikkeamista riippumattomuudesta on perusteltu myös sillä, että
omistamiseen liittyy yrittäjäriski, joten
pääomistajan on perusteltua olla hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtaja
ja näin valvoa osakkeenomistajien etua.
VEROTUS
Yleishyödyllisyys tarkkaan syyniin
Veroasiantuntija Alpo Ronkainen, Tuokko Tilintarkastus Oy
Valtiotalouden tarkastusvirasto julkaisi 16.9.2010 säätiöiden valtiontukia
ja valvontaa koskevan tarkastusraportin.
Raportissa tuodaan muun ohessa esille
se, että tuloverolain 22 §:ssä määritellään
yleishyödyllinen yhteisö. Sen sijaan siinä
ei määritellä yleishyödyllistä toimintaa
ja niitä aineellisia tavoitteita, joita verotuilla halutaan edistää. Yleishyödyllisistä
yhteisöistä julkiselle taholle muodostuvien kokonaiskustannusten hahmottamista vaikeuttaa se, että niiden toimintaan
vaikuttavat usein päällekkäiset julkiset
tuet; ostajan saamat tuet ja korvaukset,
toimijan saamat suorat julkisen vallan
tuet ja verovapauteen perustuva verotuki.
Raportissa pohditaan myös sitä, ovatko
yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut EU-lainsäädännössä kiellettyjä valtiotukia. Suomen yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut ovatkin parhaillaan
EU:n komission tutkinnassa, mistä syystä
uusiin lainsäädäntöhankkeisiin ei ole Valtiovarainministeriön mukaan syytä ryhtyä.
Ruotsin käytäntö
Tarkastuksessa selvitetään myös Ruotsin lainsäädäntöä. Ruotsissa säätiöiden
verovapauden edellytys on toteuttamisvaatimus, jonka mukaan säätiön on
harjoitettava yleishyödyllistä toimintaa
muutaman vuoden tarkastelujakson aikana siinä laajuudessa, joka vastaa säätiön
omaisuuden tuottoa. Tarkentavien oh-
jeiden mukaan omaisuuden tuotosta on
käytettävä viiden vuoden tarkastelujakson
aikana vähintään 80 % yleishyödylliseen
tarkoitukseen. Lisäksi tehdään ns. pääasiallisuusarviointi. Jos tuotoista yli 25
% on muita kuin verovapaita tuloja, ovat
myös muutoin verovapaat tulot veronalaista tuloa. Yhteisöjen ilmoitusvelvollisuus on myös olennaisesti laajempi kuin
Suomessa. Kokonaisuutena yleishyödyllisten yhteisöjen verotus on Ruotsissa
huomattavasti tiukempaa kuin Suomessa.
Yhteenveto
Yhteenvetona tarkastusvirasto toteaa verotukseen liittyen seuraavaa:
• Säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten
yhteisöjen tuloverotusta koskeva sääntely on tarkistettava, koska moni taho harjoittaa varsin laajaa elinkeinotoimintaa
ja saa samalla yleishyödyllisenä yhteisönä verohelpotuksia.
• Käytännössä yleishyödyllisinä on
pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden
toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa.
• Yleishyödyllisten yhteisöjen saamien verotukien valtiontaloudellinen
merkitys, veropohjan kattavuus sekä
hallinnon ja markkinoiden läpinäkyvyys
edellyttäisivät yksityiskohtaisempaa
tietoa verotukien määrästä, kohdentumisesta ja vaikutuksista.
• Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta
koskevia salassapitosäännöksiä tulisi
muuttaa, koska salassapitovelvollisuus
heikentää markkinoiden läpinäkyvyyttä,
eivätkä veroetujen mahdolliset kilpailua
vääristävät vaikutukset tule riittävästi
esille.
• Tuloverolakia tulisi täsmentää siten,
että säädettäisiin, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena
yhteiskunnan verotukina menettämille
verotuloille. Nykyisellään tuloverolain
yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta
koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset ja sellaisina ne
vaikeuttavat niin verotusta kuin myös
tehokasta verovalvontaa.
Raportin pääasiallisen viestin voisi kiteyttää seuraavasti: Yleishyödyllisen toiminnan verotuet eivät ole asianmukaisia niitä saavien yhteisöjen ja
yhteiskunnan muutosten johdosta. Julkisen vallan toiminnalleen asettamat
tavoitteet ja tuloksellisuusvaatimukset
toteutuisivat paremmin, jos siirryttäisiin verotuesta muihin tukimuotoihin.
Yleishyödyllisten yhteisöjen on syytä
seurata tarkkaan EU-komission ratkaisuja,
oikeuskäytäntöä ja mahdollisia lainmuutoksia. Mikäli verotuet todetaan kielletyiksi valtion tuiksi, voivat lainmuutokset tulla
voimaan nopeastikin. Mahdolliset tulevat
muutokset on syytä huomioida varsinkin
toiminnan pitemmän aikavälin suunnittelussa ja toiminnan organisointiin ja
rakenteeseen liittyvässä päätöksenteossa.
TUOKKONEN 3/10
7
RISKIENHALLINTA
Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa
Helge Vuoti, partner, JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE
Mikko Helkiö, senior manager JHTT, HTM
Martin Slotte, manager, JHTT, CIA
Kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät valmistelevat parhaillaan toista kertaa peräkkäin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa
koskevan selonteon antamista toimintakertomuksissaan. Vaatimukset selonteon antamiselle korostuivat kuntalain muutoksen
15.5.2007 myötä. Samalla kirjanpitolautakunnan kuntajaosto uudisti yleisohjeen
kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimisesta.
Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen
on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa,
• miten sisäinen valvonta ja siihen
sisältyvä riskienhallinta on kunnassa
järjestetty,
• onko valvonnassa havaittu puutteita
kuluneella tilikaudella ja
• miten sisäistä valvontaa on tarkoitus
kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella.
Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä
sekä konsernivalvonnan järjestämisestä.
Sisäisen valvonnan tarkoituksena on
varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja
että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja
toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että
omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen
valvonnan tulisi toteutua kunnan johta8
TUOKKONEN 3/10
mis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä.
Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa
kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu
toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja
jotka toimivat viranomaisina, vastaavat
sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Selonteon valmistelu on perusteltua vastuuttaa
eri tehtäväalueille siten, että lauta- ja johtokunnat ja niiden alainen toimialajohto
valmistelevat kunnanhallitukselle osaltaan
selonteossa esitettävät tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Selonteossa käydään läpi sisäisen
valvonnan eri kohdealueet. Jos kunnan sisäisessä valvonnassa on havaittu
puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä
selkoa ja esitys niiden korjaamisesta.
Kunt a kons er neiss a etsit ään nyt
käytännön välineitä toteuttaa uudistuneet vaatimukset ja samalla saada riskienhallinta osaksi kuntien tavanomaista toimintaa, millä tuetaan
kokonaisvaltaisesti kuntakonsernin johdon ja johtavien viranhaltijoiden työtä.
Tuokko Tilintarkastus Oy on ollut kiinteästi mukana kuntien ja kuntayhtymien
tekemien selontekojen laatimisessa. Tässä työssä on noussut keskeisesti edelleen
esille riskienhallinnan kehittäminen ja riskienhallinnan jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä tekemistä ja johtamista kunnissa.
Riskienhallintatyöstä syntyneen käsityksemme mukaan riskienhallinta tulisikin
nähdä kokonaisvaltaisena kunnan riskien
kartoitus- ja arviointityönä sekä samalla jatkuvina toimenpiteinä merkittävien
riskien vähentämiseksi tai käyttämättömien mahdollisuuksien lisäämiseksi.
Riskienhallinnan kehittäminen
osaksi kunnan johtamista
Riskienhallinnan järjestelyissä voidaan
keskeisenä pitää riskienhallintaperiaatteiden ja riskien­hallintaproses­sin rakentamista (esimerkiksi sisäi­s en valvonnan
yleisohjeen muotoon), jossa ilmenee
kunnan johdon tahto käyttää riskienhallintaa johtamisvälineenä. Keskeistä
on myös prosessin yhteydessä kunnan
toiminta- ja taloussuunnittelu-, vuosisuunnittelu- sekä muiden suunnittelun
ja seurannan dokumenttien esimerkiksi
kehityskeskustelulomakkeiston uudistaminen siten, että riskit ja niiden hallinta saadaan mukaan keskusteluihin sekä
osaksi kunnan tavanomaista toimintaa.
Riskikokonaisuuksien hahmottamisen kannalta riskikartta on keskeinen
työväline samoin kuin toimenpiteiden
seurannan kannalta riskitietokanta. Riskien arvioinnin työvälineitä ovat haastattelut, kysely- ja kartoitusohjelmat, itse-
arviointitilaisuudet, esimies­t oiminnan
yhteydessä tapahtuva jatkuva seuranta,
erilaiset selvitykset ja auditoinnit (mm.
laatu- ja tietojärjestelmä­a uditoinnit)
sekä sisäiset ja ulkoiset tarkastukset.
Riskienhallinnan järjestelyt
Riskikartoitus aloitetaan kunnan johtaville viranhaltijoille annettavalla koulutuksella. Koulutuksessa esitellään sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan selontekojen perusteita sekä
riskienhallinnan järjestelmien rakennetta
yllä olevan mallin mukai­sesti. Koulutuksen tarkoituksena on avata silmiä näkemään riskejä eri näkökulmista sekä sitä
kautta lisätä tietoisuutta siitä minkälaisia
erilaisia riskejä kuntakonsernin toimintaan voi liittyä sekä mitä mahdollisuuksia
näiden riskien hallintaan on olemassa.
Annetun koulutuksen jälkeen valmistellaan riskikartoituskysely. Ennen kyselyn tekemistä haastatellaan valitut henkilöt kunnan johdosta, minkä kautta muodostetaan
käsitys kunnan tavoitteista, toiminnasta
sekä toimintaympäristöstä. Tehtyjen haastattelujen jälkeen kartoitukseen osallistujille lähetetään sähköpostitse nettipohjaisella
kysely­ohjelmalla valmisteltu riskikartoitus,
missä jokainen voi esittää kunnan ja oman
vastuualueensa tavoitteiden saavuttamisen
kannalta keskeisiä riskejä tai käyttämättömiä mahdollisuuksia eri näkökulmista.
Tässä otetaan huomioon kunnan eri yksiköiden, hallintokuntien ja virastojen ja
laitosten toimintojen erilaisuus. Kartoituksen vastaukset ovat kuitenkin nimettömiä.
Tehdyt riskikartoitukset analysoidaan
ja niiden tietojen perusteella pidetään
itsearviointitilai­suus kunnan johtoryhmälle. Itsearviointitilaisuudet toteutetaan työpajatyöskentelynä erilaisia ryhmätyösken­
telyn menetelmiä hyödyntäen. Riskien
priorisoinnissa käytetään tarvittaessa
hyväksi tätä varten suunniteltuja äänestyslaitteita. Itsearviointitilaisuuden jälkeen toimitetaan raportti, jossa on riskitietokantaan sijoitettuna merkittävimmät
riskit ja niiden toimenpidesuunnitelma
esimerkiksi alla olevan mallin mukaisesti.
Riskienhallinnan tietokanta
Riskien ja toimenpidesuositusten tietokannalla vastataan osaltaan yleisohjeen vaatimuksiin koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tietokannan
RISKIENHALLINTA
ja graafisen riskienarvioinnin avulla on
mahdollista arvioida kunnan kokonaisriskejä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa samoin kuin raportoida
osana selontekoa kehittämistoimenpiteistä.
Riskien raportoinnin osalta voidaan
pitää ensisijaisena, että kunnalla on hahmotettu riskien kokonaisuus jollakin
työvälineellä. Riskienhallinnan kokonaisuuden hahmottamista helpottaa
riskien ulottuvuuksien kuvaaminen,
johon on hahmotettu kunnan toimintaan ja avainprosesseihin liittyvät riskit.
Riskienhallinnan järjestelyt ja raportointijärjestelmät rakentuvat kunnan
omiin toimisto-ohjelmiin (esimerkiksi
Microsoft Office-ohjelmistoihin Excel
ja Powerpoint) ja ovat siten suoraan ja
helposti kaikkien tarvittavien henkilöiden käytössä. Riskienhallinnan raportointivastuut tulisi sisällyttää kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeeseen.
Tuokko Tilintarkastus Oy on kasvaneen
kysynnän myötä vahvistanut palveluitaan
kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämispalveluissa sekä sisäisen tarkastuksen palveluissa.
Kuvassa Martin Slotte ja Mikko Helkiö.
TUOKKONEN 3/10
9
VEROTUS
Rakennusalalle käänteinen arvonlisävero
DE Leena Juusela, Tuokko Tilintarkastus Oy
Muutoksen taustaa
Rakennusalalla on 1.4.2011 alkaen
tulossa voimaan tärkeä arvonlisäverouudistus, käänteinen verovelvollisuus rakennusalan yritysten välisessä laskutuksessa.
Uuden järjestelmän arvioidaan lisäävän
verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla.
Lakimuutos (16.7.2010/686) perustuu
hallituksen esitykseen, jonka taustalla on
talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat huomattavat vahingot.
Osittain tämä johtuu kiristyneen kilpailun vääristämästä hinnoittelusta, joka
puolestaan vääristää kilpailua. Yritys,
jolla ei ole aikomustakaan maksaa veroja tai huolehtia työnantajavelvoitteistaan,
voi tehdä varsin edullisia urakkatarjouksia rehellisiin yrityksiin verrattuna.
Verohallinto on myös ryhtynyt toimenpiteisiin harmaan talouden vähentämiseksi rakennusalalla: vuonna 2008
aloitettiin Raksa-valvontahanke. Urakkaketjujen alapäähän painottuneissa
tarkastuksissa havaittiin harmaata taloutta noin 35 %:ssa yrityksiä. Tavallisin havainto oli kuittikauppa. Pitkissä
ketjuissa saattaa veroa jäädä merkittäviä
määriä tilittämättä ketjun eri kohdissa.
Rakennusalan käännetty verovelvollisuus on ollut käytössä myös mm. Ruotsissa jo pari vuotta. Tarkkoja tietoja siellä
mahdollisesti saavutetuista verokertymien
lisäyksistä tai harmaan talouden vähenemisestä muutoin ei vielä ole saatavilla.
Muutoksen keskeinen sisältö
Nyt tulossa oleva muutos tarkoittaa
käytännössä sitä, että verovelvollinen on
10
TUOKKONEN 3/10
myyjän sijasta ostaja eli aliurakoinnissa
arvonlisäveron suorittaa /ilmoittaa aliurakoitsijan sijasta työsuorituksen ostaja
eli pääurakoitsija, joka voi myös vähentää
ilmoittamansa veron. Näin toimitaan läpi
koko aliurakointiketjun, vasta pääurakoitsija laskuttaa asiakastaan verollisella laskulla.
Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain rakennusalan yritysten välisiin
myynteihin. Ostajan tulee olla elinkeinonharjoittaja, joka ”muutoin kuin satunnaisesti” myy käännetyn verovelvollisuuden
soveltamisalaan kuuluvia rakentamispalveluja tai kiinteistöjä. Tästä tulee varmasti
paljon sekaannuksia ainakin aluksi, jo pelkästään ostajan statuksen tulkintavaikeuksien vuoksi. Saatetaan aiheetta jättää arvonlisävero lisäämättä laskuihin. Toisaalta
myös moni tunnollinen yritys saattaa laskutta arvonlisäverolla, varmuuden vuoksi.
Palvelut, joihin uutta menettelyä
sovelletaan
Käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan rakentamispalveluihin, joita ovat
kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö materiaaleineen sekä työhön liittyvä suunnittelu, valvonta ja ”muu niihin
verrattava” palvelu. Rakentamispalveluna
ei pidetä rakennustyöhön liittymätöntä siivousta tai muuta kiinteistön-hoitopalvelua.
Käänteinen verovelvollis u u s k o s k e e my ö s r a k e n n u s a l a l la tapahtuvaa työvoiman vuokrausta.
Menettelyä ei s ovel let a t avaran
myyntiin, vaikka siihen liittyisi myös
jonkin verran asennustyötä. Rakentamispalvelun tulee siis olla pääsuorite.
Esimerkkejä rakentamispalveluista:
• rakennusalueen pohjatyöt
• kaikentyyppisten rakennusten ja
rakennelmien rakentaminen, korjausrakentaminen
• perusparannus- ja entisöintityöt
• eristystyöt, LVI-asennukset
rakentamisen viimeistelytyöt
• rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen.
Vähennysoikeus
Vähennysoikeuteen muutoksella ei
ole vaikutusta. Palvelun myyjä on oikeutettu palautukseen hankintoihinsa sisältyvistä arvonlisäveroista, vaikka
ostaja onkin verovelvollinen palvelun
myynnistä. Ostajalla taas on vähennysoikeus arvonlisäverosta, jonka hän itse
laskee ja ilmoittaa rakentamispalvelun
ostostaan edellyttäen kuitenkin, että vähennysoikeuden edellytykset täyttyvät.
Laskutus
Vaikka verovelvollinen rakennusalan
yritysten välisissä palvelumyyneissä on
ostaja, on myyjällä kuitenkin aina laskutusvastuu. Laskutussäännökset muuttuvat
myös siten, että laskuille on aina merkittävä
myös ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto
siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen.
Kausiveroilmoitus
Kausiveroilmoitukselle tulee uudet kohdat sekä my yjän että ostajan annettavia ilmoituksia var ten.
Muutoksen vaikutuksia esimerkin
avulla
Oheisista kaaviokuvista näkee yksinkertaisen esimerkin avulla, miten veron kertyminen tapahtuu nyt ja muutoksen jälkeen.
Arvioita lakimuutoksen
vaikutuksista
Alkuvaiheen käynnistysongelmista ja
tulkintavaikeuksista huolimatta uuudella
menettelyllä voidaan varmasti vähentää
ketjun eri osissa tapahtuvia veronmaksun laiminlyöntejä, joissa ostaja vähentäisi veron mutta myyjä ei tilittäisikään
sitä. Myyjällä on kuitenkin oikeus tehdä
arvonlisävero-vähennyksiä omien hankintojensa osalta ja mikäli tämän osion
valvontaa ei tehosteta, säilyy suuri osa ongelmaa edelleen; mikään ei estä vilpillisessä
tarkoituksessa toimivaa yritystä tekemästä
vähennyksiä ilman minkäänlaisia laskuja, edes tekaistuja, kuittikaupan laskuja.
Pitkissäkään ketjuissa ei välttämättä jokainen aliurakoitsija tälläkään hetkellä jätä
verojaan maksamatta. Osa siis kertyy valtion kassaan. Nyt kun kaikki ”alv-munat”
laitetaan samaan koriin, ei tilittämätöntä
veroa esiinny ketjun alaosissa. Sen sijaan
on syytä ottaa huomioon, että mikäli pääurakoitsija joutuu maksuvaikeuksiin tai
vain jättää arvonlisäveron tilittämättä,
kaatuu koko kori. Harmaan talouden karsimiseksi tarvitaan tehokasta, reaaliaikaista
valvontaa, ei papereiden tutkimista vuosien kuluttua. Tällä hetkellä yritys voi olla
jopa ennakkoperintärekisterissä pitkään,
vaikka kaikki ilmoitukset ja maksut olisivat
hoitamatta; esimerkkejä löytyy. Verohallin-
non Raksa-hankkeen
tai muun vastaavan
valvonnan tehostaminen ja sen resurssien
lisääminen olisivat
tarpeellinen rinnakkaistoimi käänteisen
verovelvollisuuden
soveltamiselle.
Kysymyksessä on
myös alan rehellisten yrittäjien
toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen.
TUOKKONEN 3/10
11
Muistilista
Maksuprosentit
2010
% 2009
%
Eläkevakuutusmaksut
Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL
yhdistyivät 1.1.2007 yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi.
TyEL -ansion raja
51,75 €/kk
Tilapäinen työnantaja,
vain tilapäisiä työntekijöitä ja
palkkasumma
v.2010 alle 7386 €/6kk
22,40
v.2009 alle 7152 €/6kk
- 1 686 000-26 976 000€
nousee liukuvasti
21,80-22,40
22,40
21,44
21,44-22,04
22,04
Työntekijän osuus TyEL- maksusta
- alle 53 v. työntekijä
- vähintään 53 v. työntekijä
4,5
5,7
4,3
5,4
YEL
21,2
20,8
53 vuotta täyttäneiltä
22,4
21,9
Työttömyysvakuutusmaksu
2010
%
työnantajan osuus
0,75
0,65
työntekijän osuus
0,40
0,20
Palkkasumman 1 846 500 euroa
ylittävältä osalta työnantajan osuus
Sotumaksu
maksuluokka 1
2009
%
2,95
Palkkasumman 1 788 000 euroa
ylittävältä osalta työnantajan osuus
2010
2,23
8,0
Peruskorko 1.1.-31.12.2010
1,25
- Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
- Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen
jälkeen.
- Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä.
22,40
Viivästyskorko korkolain mukaan
Määräaikoja verotuksessa
- 2008 palkkasumma yli
26 976 000€
%
49,93 €/kk
Sopimustyönantaja, pysyviä
työntekijöitä tai palkkasumma
v.2010 vähintään 7386 €/6kk
v.2009 vähintään 7152 €/6kk TyEL- maksu,
perusmaksu, ilman asiakashyvitystä
ja hoitokustannusalennusta
- 2008 palkkasumma alle 1 686 000€ 21,80
Korot
- Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista
ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki
oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa
ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan
verohallinnolle kausiveroilmoituksella.
- Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset)
maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12.
päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan
toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset
myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä.
- Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa
kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7.
päivä.
- Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos
verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin
vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat
vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä
hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon
kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa
tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot
nopeammin takaisin.
2,70
ero
um
n
a
aav styy !
r
u
Se ilme ussa
u
luk
u
o
j
2009
1.4.-31.12.
2,0
maksuluokka 2
4,2
maksuluokka 3
5,1
Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden
2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama
ja maksuluokat poistuvat.
www.tuokko.fi
Helsinki
Munkkiniemen
puistotie 25
00330 Helsinki
Puh. (09) 4366 140
Fax (09) 4366 1440
Tampere
Hämeenkatu 9
Turku
Aurakatu 18
Oulu
Hallituskatu 11 B
23-24
33100 Tampere
20100 Turku
90100 Oulu
Puh. (03) 212 2028 Puh. (020) 761 9260 Puh. (08) 311 3323
Fax (03) 212 2038 Fax (020) 761 9260 Fax (08) 311 3364
Jyväskylä
Väinönkatu 26 A
Lappeenranta
Raatimiehenkatu
22 A 47
40100 Jyväskylä
53100 Lappeenranta
Puh. (0400) 546 607 Puh. (0400) 659 299
Fax (014) 631 500 Fax (05) 415 0911
Tallinna
Pärnu mnt. 141
11314 Tallinn,
Estonia
Puh. +372 6 671 600
Fax +372 6 671 601
Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus
korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt
toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen
erityispiirteet.