nen 2014 Johdannaiset, vaikeasti hallittava asiakokonaisuus Terveiset työpöydän ääreltä Yhteistyössä yli rajojen – Praxity Uskalias ja innovatiivinen – Atoy Oy PÄÄKIRJOITUS V uosi 2014 on pyörähtänyt mukavasti käyntiin. Asiakaslehtemme on uudistunut ja se julkaistaan kerran vuodessa muodostaen sähköisen viestinnän kanssa uutisointimme kokonaisuuden. Luettavananne on vuoden 2014 Tuokkonen. Nykyään kuulee sanottavan, että tiedon saatavuus ei ole ongelma, vaan kaiken tietotulvan hallinta ja juuri sen tarvitsemansa tiedon seulominen esiin. Olemme reagoineet ympärillämme tapahtuneisiin muutoksiin. Jatkossa asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme saavat tiedon ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista kuten yritysverotuksen muutoksista hyvissä ajoin ja ennakoiden. Uutisointimme painopiste siirtyy digitaaliseen viestintään ja tänä vuonna kuusi kertaa ilmestyvästä sähköisestä uutiskirjeestämme löytyy jatkossa runsaasti ajankohtaista ja tärkeää tietoa. Tähän lehteen haastattelimme yrittäjä Jyrki Mäkeä, joka kolmannessa polvessa johtaa Atoy Oy -nimistä perheyritystä. Atoy-konsernilla on mielenkiintoinen sekä vaiheikas historia 1930-luvulta nykypäivään - ja sen johdolla on valoisa näkemys yhtiön tulevaisuuden kehityksestä. KHT Janne Elo on laatinut artikkelin johdannaisista. Johdannaiset ovat haasteellisia sopimuskokonaisuuksia, joiden hallinnointi edellyttää asiantuntemusta ja osaamista. Artikkelissaan Janne tuo esiin johdannaisiin liittyviä keskeisiä asioita kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja verotuksessa. Esittelyssä on kansainvälinen yhteistyökumppanimme Praxity ja sen toiminta. Praxity on maailman suurin itsenäisten tilintarkastustoimistojen yhteenliittymä ja sen avulla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme tarvittaessa maailmanlaajuisesti tilintarkastus- ja konsultointipalveluja. Lisäksi KTM Emmi Ollitervo kertoo lehdessä työstään ja työympäristöstään Tuokolla melko hiljattain aloittaneen henkilön näkökulmasta. Toivon Teille mukavia lukuhetkiä lehtemme ja uutiskirjeidemme parissa! Jari Miikkulainen Toimitusjohtaja, KHT Oy Tuokko Ltd 2 TUOKKOnen 2014 AJANKOHTAISTA 2014 Tuokon sähköiset uutiskirjeet Olethan jo uutiskirjeidemme lukija? Tilaamalla uutiskirjeemme varmistat, että saat jatkossakin tiedot tärkeistä tilintarkastusta, taloushallintoa ja yritysverotusta koskevista muutoksista. Tilaa uutiskirjeemme kotisivuiltamme osoitteesta www.tuokko.fi (etusivun oikeasta alareunasta) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@ tuokko.fi. Vuonna 2014 julkaisemme kuusi uutiskirjettä. Uutiskirjeidemme alustavat julkaisukuukaudet ovat tammi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuu. Muistilista nettiin Olemme aiemmin julkaisseet Tuokkosen viimeisellä sivulla muistilistan maksuprosenteista, koroista ja verotuksen määräajoista. Jatkossa päivitämme muistilistaa osoitteessa www.tuokko.fi. Asiakastyytyväisyyskysely Jokainen asiakaskohtaaminen on erilainen ja ainutkertainen, ja siten palvelukokemus on aina henkilökohtainen. Haluamme kuunnella asiakkaitamme ja kehittää jatkuvasti toimintaamme. Toteutamme asiakastyytyväisyystutkimuksen keväällä 2014. Kiitämme asiakkaitamme luottamuksesta ja toivomme saavamme mahdollisimman kattavan kyselyotannan vastauksistanne. Palautteenne on meille tärkeä. Syksyn koulutustapahtuma Järjestämme jälleen ajankohtaistilaisuuden asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme www. tuokko.fi lähempänä tilaisuuden ajankohtaa. Toimitus: Ulla Grönberg Taru Raiko Suvi Suonsivu Meri Väinölä Ulkoasu: Sami Saukko Lönnberg Print & Promo Paino: Lönnberg Print Promo, Helsinki Osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected] TUOKKOnen 2014 3 TILINTARKASTUSPALVELUT Johdannaiset, vaikeasti hallittava asiakokonaisuus tilinpäätöksessä ja verotuksessa R ahoitusjohdannaisten ja yleisesti ottaen kaikkien rahoitusinstrumenttien kirjanpito-, tilinpäätös- ja verokäsittely on monitahoinen asia, joka riippuu johdannaisten käyttötarkoituksen lisäksi yhtiön toimialasta, soveltamasta lainsäädännöstä ja lainsäädännön mahdollistamista vaihtoehdoista. Johdannaisten kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely vaihtelee mm. sen mukaan, onko kyseessä normaalia elinkeinoverotuksen alaista toimintaa harjoittava yhtiö, arvopaperikauppias, luotto- tai vakuutuslaitos tai sijoituspalveluyritys, ja soveltaako yhtiö sitä koskevien erityislainsäädäntöjen lisäksi kirjanpitolakia vai kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Käytännön ongelmat Yhtiöissä haasteita aiheuttaa se, että johdannaissopimuksia solmivat henkilöt eivät välttämättä ymmärrä kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita. Vastaavasti kirjanpitäjille johdannaiset ja niiden käyttötarkoitus ovat usein tuntemattomampia. Tästä johtuu, että johdannaisista saattaa syntyä kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä odottamattomia kurssivoittoja tai -tappioita. Pahimmillaan voi käydä niin, että johdannaissopimus puuttuu kokonaisuudessaan tilinpää- 4 TUOKKOnen 2014 töksestä, vaikka se lainsäädännön mukaan olisi tullut kirjanpitoon kirjata. Näin voi olla, jos johdannaisesta ei ole syntynyt vielä tilinpäätöshetkellä kassavirtoja. Johdannaisten kirjava käsittely kirjanpidossa tai sisäisen valvonnan puutteet voivat mahdollistaa myös riskinoton lisäämisen ilman johdon valvontaa tai jopa tilinpäätöksen manipuloinnin mahdollisuuden. Rahoitusjohdannaisten verotuksen osalta todettakoon ainoastaan, että johdannaisten verotus riippuu niiden käyttötarkoituksen lisäksi siitä, ovatko rahoitusjohdannaiset EVL:n vai TVL:n mukaan verotettavia, ja onko kyseessä sijoituspalveluyhtiö, luotto- tai vakuutuslaitos, normaalia EVL:n alaista toimintaa harjoittava osakeyhtiö vai ns. arvopaperikauppias. Taseen ulkopuolisia sitoumuksia Rahoitusjohdannaiset ovat usein taseen ulkopuolisia sopimuksia, koska sopimuksen kohteena oleva nimellispääoma ei useinkaan liiku sopimusta tehtäessä, vaan se toimii ainoastaan laskentaperusteena sopimuksessa määritellylle korolle, valuutalle, hyödykkeen hinnalle tai muulle muuttujalle. Rahoitusjohdannainen on vedonlyöntiä tulevasta valuuttakurssista, korkotasosta tai hyödykkeen hinnasta. Sopimukseen Rahoitusjohdannaisten käyttöön liittyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön järjestämisen lisäksi moninaisia kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen kysymyksiä riippuen johdannaisen käyttötarkoituksesta ja yhteisön soveltamasta kirjanpito- ja verolainsäädännöstä. Olennaista on ymmärtää, mihin sopimukseen yhtiö on sitoutumassa ja miten ja milloin sopimuksen tulosvaikutukset näkyvät yhtiön kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. perustuva maksuvirta tapahtuu usein vasta sopimuksen päättymispäivänä, mutta se voi tapahtua myös sopimusta solmittaessa tai juoksevasti sopimuksen aikana. Johdannaisten tuotekirjo laaja Johdannaiset voidaan jakaa kahteen pääryhmään, termiini- ja optiosopimuksiin. Johdannaisia rakennetaan myös näiden yhdistelmistä. Termiinisopimukset ovat velvoittavia sopimuksia vaihtaa sopimuksen aikana tai sen päättyessä tietty kassavirta, hyödyke tai arvopaperi. Optiosopimukset antavat option haltijalle mahdollisuuden vaihtaa tietty kassavirta, hyödyke tai arvopaperi sopimuksen aikana tai sen päättyessä, mutta eivät ole option haltijalle velvoittavia. Edellä mainitusta johtuu, että optiosopimuksiin sisältyy usein option asettajalle maksettava preemio sopimuksen solmimishetkellä. Rahoitusjohdannaisten markkinat ovat valtavat ja tuotekirjo erittäin laaja. Myös merkitseminen tilinpäätökseen on kirjavaa sekä johdannaisista tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedoissa annettavat tiedot ovat vaihtelevia. Kirjanpitolain määräykset Seuraavassa tarkastelen rahoitusjohdannaisten kirjanpito- ja tilinpäätöskä- sittelyä pääsääntöisesti kirjanpitolain arvostus- ja jaksotussäännöksiä noudattavan yrityksen näkökulmasta. Kirjanpitolaissa ei ole täysin yksiselitteisiä määräyksiä koskien rahoitusjohdannaisten arvostus- ja jaksotussäännöksiä ja siksi kirjanpitokäsittelyn osalta joudutaan usein tukeutumaan kirjanpitolain yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin (KPL 3:3), etenkin sisältöpainotteisuuteen, varovaisuuteen ja johdonmukaisuuteen tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Lisäksi Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen ulkomaanrahan määräisten saamisten sekä velkojen ja muiden sitoumusten muuttamisesta euromääräiseksi, mutta Kilan yleisohjeessa käsitellään lähinnä valuuttajohdannaisia. Ohjenuoraa rahoitusjohdannaisten kirjanpitokäsittelyyn voidaan hakea myös kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista (IFRS). Yksiselitteisten kirjanpitomääräysten puutteesta seuraa se, että rahoitusjohdannaisten kirjanpidollisen käsittelyn kannalta on ehdottoman tärkeää ymmärtää johdannaisen käyttötarkoitus yrityksessä sekä johdannaissopimuksen asiasisältö. Käyttötarkoitus ja asiasisältö ratkaisevat kirjanpidolliset arvostus- ja jaksotuskysymykset sekä määrittävät kirjanpidon tulos- ja taseerät. Käyttötarkoituksella on vaikutusta myös johdannaisen verotukselliseen käsittelyyn. Suojaaminen ja suojauslaskenta Suomalaisissa pk-yrityksissä tavallisesti käytettyjä johdannaisia ja niiden yhdistelmiä ovat koronvaihtosopimukset, korko-optiot, valuuttatermiinit ja valuuttaoptiot, mutta myös hyödykejohdannaisia käytetään. Rahoitusjohdannaisia käytetään yrityksissä kahteen tarkoitukseen, voitontavoitteluun tai riskeiltä suojautumiseen. Näistä johdannaisten käyttö riskeiltä suojautumiseen on huomattavasti yleisempää. Vaikka yhtiö käyttäisi johdannaista varallisuuserän, velkaerän tai todennäköisen liiketoimen kassavirran tai arvon suojaamiseen, ei se vielä suoraan tarkoita, että johdannaista voidaan kirjanpidossa käsitellä suojauslaskennan sääntöjen mukaisesti. Asiantunteva tilintarkastaja voi toimia johdon ia apuna johdannais käytettäessä. Määritelmällisesti onkin tärkeää erottaa toisistaan suojaaminen ja suojauslaskenta. Suojaamisella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa yritys pyrkii suojaamaan tiettyä tase-erää, positiota tai liiketoiminnan kassavirtaa niiden tulevilta tulosvaikutteisilta arvonmuutoksilta. Suojauslaskenta on erityistä laskentaa (kirjanpitoa), jonka tarkoituksena on jaksottaa suojattavan erän ja suojaavan instrumentin tulosvaikutteiset arvonmuutokset yrityksen kirjanpidossa samalle tilikaudelle ja näin pienentää tuloksen heilahtelua. Yksinkertaistettuna suojauslaskennassa kyse on ainoastaan jaksottamisesta. Varallisuuserää, velkaerää tai todennäköistä liiketoimea voidaan kuitenkin suojata ilman, että käytetään suojauslaskentaa, joskin se todennäköisesti johtaa tuloksen heilahteluihin. Kirjaamisvaihtoehdot Normaalia elinkeinoverotuksen alaista toimintaa harjoittavan yhtiön (muu kuin arvopaperikauppias) johdannaissopimuksen arvonmuutosten käsittely, kirjaaminen tai kirjaamatta jättäminen, on riippuvainen siitä, sovelletaanko suojauslaskentaa. Suojauslaskennan edellytysten täyttyessä voi kirjanpitolain 5:2 pykälää noudattava yritys jättää johdannaissopimuksen positiivisen tai negatiivisen arvonmuutoksen kirjaamatta, jos suojattavan kohteen arvonmuutos ei vielä täytä kirjaamisen edellytyksiä eikä sitä ole kirjattu kirjanpitoon (esim. valuuttamääräinen tuleva myyntisopimus). Vastaavasti, jos suojaavan sopimuksen kassavirta tapahtuu ennen suojattavan erän kassavirtaa, ja suojausta jatketaan uudella suojausinstrumentilla, voidaan ensimmäisen suojauksen tulosvaikutus kirjata taseeseen odottamaan suojattavan erän toteutumista. Jos suojattava erä on jo yhtiön taseessa (esim. valuuttamääräinen ostovelka), voidaan johdannaisen arvonmuutos kohdistaa suojattavan erän vastakkaismerkkistä tuloserää vastaan. Sen sijaan, jos suojauslaskennan edellytykset eivät täyty, varovaisuuden periaatteen mukaisesti johdannaisen positiiviset realisoitumattomat arvonmuutokset jätetään kirjaamatta, mutta realisoitumattomat negatiiviset arvonmuutokset tulee kirjata. Näin on mielestäni siksi, että suojaaminen ja kirjanpidon suojauslaskenta on erotettu lainsäädännössä toisistaan. Tilintarkastajan rooli Tilintarkastajan tulee aina tilintarkastusta tehdessään huomioida yhtiön käyttämät rahoitusjohdannaiset. Mielestäni yhtiön sijoituspolitiikan, sisäisen valvonnan ja yksittäisten johdannaisten läpikäyminen on välttämätöntä, sillä johdannaisista voi realisoitua sopimuksen päättyessä merkittäviä arvostustappioita (tai -voittoja), jotka olisi kirjanpidollisesti tullut huomioida jo aiemmin. Asiantunteva tilintarkastaja voi olla myös yritysjohdon apuna johdannaisia käytettäessä. Tilintarkastaja voi toimia johdon keskustelukumppanina johdannaisstrategioita suunniteltaessa tai pankkien tarjoamien johdannaistuotteiden sisältöä tulkittaessa. Rahoitusinstrumentit ja etenkin johdannaiset ymmärtävällä tilintarkastajalla voi olla keskeinen rooli myös sisäisen valvonnan kannalta. KHT Janne Elo Puh. 050 353 3026 [email protected] TUOKKOnen 2014 5 Tuokko vierailee A dolf Helenius, Jyrki Mäen isoisä, perusti Atoyn vuonna 1930. Kun Jyrki Mäki kolmannen polven edustajana vuonna 2000 aloitti yhtiön toimitusjohtajana, oli yhtiön liikevaihto 30 miljoonaa euroa. Toimipaikkoja oli yhteensä kolme Suomessa ja Virossa. Nimitystä oli edeltänyt pitkä tie yrittäjyyteen kouluttautumisessa, mikä alkoi yhteisillä lenkeillä isän kanssa ja työskentelynä 15-vuotiaana yhtiön varastossa. Tuolloin nuoren miehen vapaa-aika kului töissä yhtiössä ja opinnot hän suoritti työn ohessa. 1980-luvulla Jyrki Mäki työskenteli Ruotsissa ja Saksassa, mikä on osoittautunut hyödylliseksi. EU vapauttaa huoltomarkkinat kilpailulle 2000-luvun alussa Vuonna 2004 Atoy solmi strategisen kumppanuussopimuksen Osaset-varaosaketjun kanssa. Osaset Oy:n työntekijät siirtyivät Atoyn palvelukseen. Sopimuksella haettiin kasvua ja tarkoituksena oli rakentaa Suomeen vahvin autoalan jälkimarkkinointiorganisaatio siten, että se käsittäisi 100 varaosaliikettä ja 500 Autofit-korjaamoa. Kilpailijat reagoivat aggressiivisesti muodostaen kartellin ja poistamalla yhdessä rintamassa Osaset-yrittäjiltä alennukset, mikä käytännössä tarkoitti 6 TUOKKOnen 2014 Uskalias ja innovatiivinen jo kolmannessa polvessa – Atoy Oy näiden toimintaedellytysten menetystä. Tämä oli kova isku Atoylle ja sen kumppanuusyrityksille. Atoy joutui kamppailuun olemassaolostaan. Ajauduttiin tilanteeseen, jossa yhtiön kannattavuus sakkasi rajusti ja yhtiö joutui syvään kriisiin. Konkurssi oli lähellä, toteaa Jyrki Mäki. Atoy selviää kriisistä Jyrki Mäki kiittää erityisesti lojaalia ja sitoutunutta henkilökuntaansa Atoyn kriisistä selviämisessä. ”Selviytyäksemme jouduimme tekemään kipeitä päätöksiä ja rajuja leikkauksia.” Omaisuutta myytiin ja omistajat sijoittivat lisärahaa yhtiöön. Kuitenkin vaikeuksissakin tavarantoimittajat ja pankit pysyivät Atoyn rinnalla. Suuri merkitys selviytymisessä oli myös sillä, että kriisitilan- teessa Jyrki Mäki luotti ja uskoi yhtiöön. Hän osoitti rohkeutta ostamalla tuolloin ruotsalaisen APE Fordonskomponenter AB:n, joka osoittautui varsin kannattavaksi liiketoimeksi. Atoyn tulevaisuus Jyrki Mäki näkee nykyisin lähes 90-prosenttisesti omistamansa yhtiön tulevaisuuden valoisana, kasvavana ja yhä kansainvälistyvänä. Kasvua haetaan pääosin sekä jo olemassa olevilta markkinoilta että lähialueiden uusilta markkinoilta. Hän näkee yrityksensä organisaation joustavana ja muutosvalmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja ennen kaikkea sen luomat mahdollisuudet. ”Atoyssa on sellaista ymmärrystä ja osaamista, jonka avulla on mahdollista suuntautua tarvittaessa Atoy Oy on suomalainen merkittävä autoalan teknistä kauppaa käyvä yritys. Haastattelimme Atoyn kolmannen polven yrittäjää Jyrki Mäkeä. minne tahansa.” Jyrki Mäellä on selvä visio: ”1000 työntekijää 55 vuotiaana!”. Tähän on aikaa neljä vuotta ja tämäkin on hänelle vain välitavoite. Asiantuntijat apuna Lisäkasvuun tarvitaan lisää osaamista. ”Olen oppinut ymmärtämään hankkia itseäni fiksumpia ihmisiä ympärilleni”. Atoyn hallituksessa istuvat kokeneet ulkopuoliset ammattilaiset. Kun asiantuntijoita käytetään, täytyy heidän osaamiseensa luottaa. On tärkeää, että yrittäjä pitää korvat auki ja antaa asiantuntijoiden oikeasti neuvoa ja tehdä asiat niin kuin on hyvä, ei niin kuin tuntuu hyvältä, hän toteaa. Atoy on käyttänyt Tuokon erityisosaamista ja palveluita erittäin monipuolisesti. ”Tuokko on ollut apuna tilintarkastuksessa, yrityskonsernin rakenneasioissa, omistusjärjestelyissä ja verotusasioissa. Yhteistyö on ollut hyvähenkistä, helppoa ja avointa, ja palvelu on ollut ystävällistä.” Yrittäjänä Jyrki Mäki arvostaa erityisesti sitä, kun tehdään syvällistä ja tiivistä yhteistyötä, on apua ja neuvoja saatavissa kellonajasta ja päivästä riippumatta. Lapset ja luonto voimavarana Kun kysyn Jyrki Mäeltä, miten hän on kestänyt kaiken paineen alla, antaa hän minulle lasten lisäksi kolme asiaa, joita kaikkia yhdistää yksi tekijä luonto. Jyrki Mäki toimii osa-aikaviljelijänä Karjaalla, missä metsätöitä tehdessä ja traktoria ajaessa on syntynyt useita loistavia liikeideoita. Toinen rakas harrastus on metsästys, jossa parasta on samanvertaisuus porukassa. Kolmanneksi hän listaa purjehduksen, josta hän toteaa viime vuonna edesmenneen isänsä sanoin ”Purjeveneessä olet perillä - ei ole kiire mihinkään - kun olet liikkeellä”. Jyrki Mäki on löytänyt elämässään tasapainon. ”Työ ei rasita, sillä nykyisin on ainoastaan paljon asioita, ei kiire. Onnellisuus tulee asioiden oikeasta tasapainosta.” Atoyn tulevaisuus perheen käsissä näyttää turvatulta. Neljäs sukupolvi on kasvamassa ja jo aloittanutkin työnteon yrityksessä. He kulkevat isänsä viitoittamaa tietä soveltaen oppia ”saattaa takametsiä olla, mutta raha on tiukassa”. Ulla Grönberg Janne Mäki (kuvat) Atoy pähkinänkuoressa • suomalainen perheyhtiö • Temot International osakas vuodesta 1996 • liikevaihto yli 100 M€ • 39 toimipistettä • työntekijöitä > 500 • markkina-alueet: Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia TUOKKOnen 2014 7 Kansainväliset palvelut T uokko on maailman suurimman kansainvälisen eri maissa toimivien itsenäisten ja kokeneiden tilintarkastusja konsultointitoimistojen liittouman Praxityn jäsen. Praxity sijoittuu maailman tilintarkastustoimistojen joukossa sijalle 8 (International Accounting Bulletin, 2012). Liittoumaan kuuluu tällä hetkellä yli 30.000 jäsentä ympäri maailmaa, minkä vuoksi pystymme palvelemaan asiakkaidemme kansainvälisiä tarpeita koskivatpa nämä sitten tilintarkastusta, taloushallintoa, kansainvälistä verotusta tai konsultointia. Praxityn jäseneksi pääsevät vain tietyt kriteerit täyttävät arvostetut ja vakaasti etabloituneet yritykset, jotka jakavat osaamisensa ja tietämyksen- Yhteistyössä yli rajojen - Praxity sä, neuvovat ja palvelevat asiakkaitaan joustavasti yli rajojen. Kuitenkin jokainen jäsenyritys säilyttää itsenäisyytensä, minkä vuoksi voimme aidosti tarjota henkilökohtaista ja asiakkaan tarpeet huomioivaa palvelua. Yhteistyössä on voimaa lituksen puheenjohtaja Timo Tuokko, joka on toiminut vuodesta 2011 Praxityn pohjoisen alueen puheenjohtajana, osallistui viime vuonna yli 200 muun kollegansa kanssa Praxityn maailmankonferenssiin, joka pidettiin lokakuussa 2013 Windsorissa. Praxity järjestää vuosittain jäsenyrityksilleen kansainvälisiä konferensseja, joissa luodaan elintärkeitä kontakteja ja kasvatetaan verkostoja. Tuokon hal- Praxityn avainluvut Liikevaihto 2.82 miljardia euroa Jäsenmaat96 Jäsentoimistot550+ Jäsenyritykset69 Jäsenyritysten henkilöstö30.200+ Osakkaat2.500 8 TUOKKOnen 2014 Ulla Grönberg Praxityssä tapahtui vuonna 2013: 1) Rick Anderson 2) Brand Finance liittyi Praxityyn. 1) Rick Anderson nimettiin Praxityn uudeksi puheenjohtajaksi. 2) Seitsemän uutta yritystä liittyi Praxityyn. Yksi näistä oli maailman johtava brändiarvojen ja strategisen konsultoin nin yritys Brand Finance, joka julkaisee vuosittain runsaasti erilaisia raportteja kuten Best Global Brands. 3) Kuusi henkilöä Praxityn jäsenyrityksistä äänestettiin IAB Global Power 100 listalle. Praxityn edellinen puheenjohtaja Jos van Huut sijoittui 25 vaikutusvaltaisimman joukkoon. 4) Praxity valittiin vuoden 2013 International Accounting Bulletinin järjestämässä palkitsemistilaisuudessa vuoden nousevaksi tähdeksi (Rising Star Association of the Year) 5) Praxity World Conference järjestettiin Windsorissa Britanniassa. 3) Jos van Huut 4) Praxityn toimitusjohtaja Graeme Gordon (oikealla) vastaanottamassa IAB:n myöntämää palkintoa. 5) Praxity World Conference 2013: illalliset Windsorissa Harry Potterin hengessä. TUOKKOnen 2014 9 HAASTATTELU Haastattelussa Tuokon tarkastaja kertoo itsestään ja työstään Terveiset työpöydän ääreltä Kuka olet ja mitkä ovat tehtäväsi Tuokolla? Olen Emmi Ollitervo, kotoisin Torniosta. Opiskelin Oulussa kauppatieteiden maisteriksi ja ennen tilintarkastustöitä työskentelin pankissa. Siirryin vuonna 2011 tilintarkastustehtäviin Helsinkiin. Tuokolla olen ollut vuoden verran avustavana tilintarkastajana. Työtehtäviäni ovat tilintarkastus sekä yritysjärjestelyt. Työskentelen sekä itsenäisesti että tiimissä ja hoidan yhteydenpitoa asiakkaisiin. Olen mukana myös yhtiön sisäisissä kehittämisprojekteissa. Mikä on parasta Tuokolla työskentelyssä? Monipuolisuus, vaihtelevuus ja vaikuttamismahdollisuudet. Tilintarkastusammatissa yleisesti erona esimerkiksi yhden yhtiön taloushallinnossa työskentelyyn on paikkojen vaihtuminen – ”joka päivä on eri työpöytä” – sekä mahdollisuus tavata paljon uusia ihmisiä. Tuokolla olen saanut tarkastaa monipuolisesti erilaisia asiakkaita eri yhtiömuodoista ja kokoluokista, mistä johtuen myös työtehtävät vaihtelevat. Töitä tehdään lisäksi erilaisissa tiimeissä, mikä mahdollistaa uusien näkökantojen oppimisen. Tuokon henkilökunnan koostumus monenikäisistä tarkastajista luo laaja-alaisen osaamisen työyhteisöön. Lisäksi koska organisaatiomme on pieni, pystyy asioihin vaikuttamaan, jos haluaa. 10 TUOKKOnen 2014 Minkälaisia tilintarkastustöitä sinulla on? Olen tarkastanut osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Asiakkaani ovat eri toimialoilta ja erikokoisia. Toimialojen vaihtelevuus on mielenkiintoista, koska siinä saa läpileikkauksen Suomen yritystoiminnasta. Eri toimialoilla on myös erilaiset kirjanpitokäytännöt. Pidän erityisesti erilaisten liiketoimintamallien ymmärtämisestä. Tarkastustyössä saan nähdä, miten ideoista on saatu kannattavaa liiketoimintaa ja voin tukea liiketoiminnan onnistumista esimerkiksi kontrolliympäristön ja hyvän hallinnon tarkastusten kautta. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen hienoa nähdä yritysten selviytyvän talouden haasteista. Tilintarkastustyössä mielenkiintoisinta on suunnittelu ja tarkastuksen kohdentaminen. Varsinkin isommissa asiakkaissa nämä tarkastuksen osat korostuvat. Työni tilintarkastuksen parissa on 100-prosenttisesti palveluammatti. Tilintarkastuksen tavoitteena on tyytyväinen asiakas, joka hyötyy ja saa lisäarvoa tarkastuksesta. Palvelua on sekä asiakkaan toimipisteessä tehtävä työ että toimistolta yhteydenpito asiakkaisiin sähköpostitse ja puhelimitse. Kertoisitko tyypillisestä työviikostasi? Oletko paljon täällä Munkkiniemen toimistolla vai jossakin muualla? Työviikkoni vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Loka-huhtikuussa suurin osa työviikoista kuluu asiakkaiden luona, kun taas huhti – lokakuussa olen enemmän toimistolla. Asiakkaalla ollaan yleensä koko päivä ja isoilla asiakkailla usein monta päivää. Tämän vuoksi ammattikuntamme arvostaakin hyviä neuvottelutiloja! Tarkastuksen alussa keskustellaan asiakkaan kanssa henkilöstöön, liiketoimintaan ja muihin asioihin liittyvistä muutoksista, joilla voi olla vaikutusta kirjanpitoon. Sen jälkeen keskustellaan tarkastussuunnitelmasta ja lähdetään toteuttamaan sitä. Tarkastustoimenpiteitä ovat esimerkiksi liiketoimintaprosesseihin liittyvä kontrolliympäristön kartoitus, kirjanpidon tarkastus ja pöytäkirjojen lukeminen. Toimistolla tehdään tarkastusten suunnittelua sekä pienten asiakkaiden tarkastusta etäyhteyksin. Myös asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen painottuu toimistoaikoihin. Yhtiön kehittämisprojekteja edistetään ”toimistokaudella”. Mitä harrastat vapaa-ajallasi – vai ehtiikö tilintarkastaja harrastamaan…? Tuokolla arvostetaan työntekijöiden vapaa-aikaa, mitä on etenkin kiireisen kevätsesongin ulkopuolella. Harrastan liikuntaa niin kuntosalilla, lenkkeillen ja – inspiraation iskiessä – kiipeillen. Olen myös mukana Tuokon juoksukerhossa. Suvi Suonsivu Tilintarkastaja neuvoo Tällä palstalla tilintarkastaja vastaa taloushallintoon liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteella: Tuokkonen/ Oy Tuokko Ltd, Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki tai [email protected]. Kehittämismenojen aktivoinnista M onilla uusia tuotteita tai palveluita kehittävillä yrityksillä on olennaisia kehittämistoimintaan liittyviä kustannuseriä, joita halutaan aktivoida taseeseen. Aktivoinnilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yritysten tuloskehitykseen. Kehitystyö on aineetonta ja siitä johtuvat myyntituotot tulevat pidemmällä aikavälillä, mikä aiheuttaa pohtimista kustannusten kirjanpitokäsittelyyn. Yrityksellä voi olla kirjanpidossaan myös muita aineettomia eriä, kuten esimerkiksi liikearvoa, joiden osalta kannattaa tilinpäätöstä laatiessa perustellusti harkita esittämistapaa – tase- vai kulutili – ja kuinka paljon mihinkin. Kirjanpitolain 5 luvussa on säännöksiä arvostamisesta ja jaksottamisesta. Kehittämismenot saadaan kirjanpitolain 5 luvun 8§:n 2 momentin nojalla aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen. Aktivoidut kehittämismenot tulee poistaa vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan enintään viiden vuoden kuluessa, tai erityisestä syystä enintään 20 vuoden kuluessa. Liikearvon hankintameno saadaan myös aktivoida (KPL 5.9§), ja poistoaika on sama kuin kehittämismenoilla. Kehittämismenojen osalta tulee tehdä ero yrityksen perustamismenoihin sekä tutkimusmenoihin, jotka kirjataan aina tilikauden kuluksi (KPL 5.7-8§). Työ- ja elinkeinoministeriö on asetuksellaan 1066/2008 30.12.1997 tarkentanut kirjanpitolain säännöstä kehittämismenojen aktivoinnista. TEM:n asetuksen mukaan kehittämistoimintaa on tutkimustulosten tai muun tietämyksen soveltaminen uusien tai aikaisempia olennaisesti parempien raaka-aineiden, laitteiden, tuotteiden, prosessien, järjestelmien tai palvelujen suunnitteluun ennen kaupallisen tuotannon tai käytön aloittamista. Kehittämismenoiksi luetaan kehittämistoiminnasta välittömästi aiheutuneet menot, myös henkilöstömenoista sekä kehittämistoimintaan käytetyn aineettoman omaisuuden osuutta poistoista. Lisäksi kehittämistoiminnasta aiheutuneet korkomenot saadaan lukea kehittämismenoihin kirjanpitolain 4 luvun 5§:n mukaisesti. Edellä mainittuihin kategorioihin kuuluvat kehittämismenot saadaan aktivoida, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: • aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa siten, että hyödyke on käytettävissä tai myytävissä • yrityksellä on aikomus saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se • yritys pystyy käyttämään aineetonta hyödykettä tai myymään sen • on todennäköistä, että aineeton hyödyke tulee tuottamaan kirjanpitovelvolliselle vastaista taloudellista hyötyä • yrityksellä on käytettävissä riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen tai myymiseen • yritys pystyy määrittämään luotettavasti aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot Mikäli kehittämismenoja aktivoidaan, tulee tilinpäätöksen liitetiedoissa kirjanpitoasetuksen 2 luvun 4 §:n 1 momentin, 3 kohdan mukaan esittää perusteltu selvitys poistamatta olevista aktivoiduista kehittämismenoista. Perusteltu selvitys tulee saman momentin 4 kohdan mukaan antaa lisäksi, mikäli aktivoitujen kehittämismenojen tai liikearvon poistoaika on pidempi kuin viisi vuotta. Selvityksen tulisi sisältää vastaukset ja laskelmat yllä mainittuihin kriteereihin ja yhtiön hallituksen tulisi käsitellä ja hyväksyä selvitys. Tämän selvityksen suosittelemme antamaan myös yhtiön tilintarkastajalle. Aktivoinnin perusteet tulee olla kirjaustositteen liitteenä, kuten kirjausten perusteet yleensäkin liitetään tositteisiin. TUOKKOnen 2014 11 Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Osakkaan verotus Sisäinen tarkastus Sukupolvenvaihdos Konsernitilinpäätös Palkkahallinto Taloushallinto Veropalvelut Riskienhallinta Asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja lisäksi tarjoamme liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa. w w w. t u o k k o . f i Helsinki | Lappeenranta Tampere | Turku | Oulu | Tallinna Info Vieraile nettisivuillamme www.tuokko.fi ja tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Seuraa meitä Facebookissa www.facebook.com/tuokko.fi. Lähetä Tuokkoseen liittyvää postia osoitteella [email protected]. Helsinki Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki Puh. (09) 4366 140 Fax (09) 4366 1440 Tampere Hämeenkatu 9 33100 Tampere Puh. (03) 212 2028 Fax (09) 4366 1470 Turku Puh. (0440) 180 354 Oulu Hallituskatu 11 B 25 90100 Oulu Puh. (08) 311 3323 Fax (09) 4366 1470 Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko-ryhmän yhtiöt eivät vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet. Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A 47 53100 Lappeenranta Puh. (0400) 659 299 Fax (09) 4366 1470 Tallinna Pärnu mnt. 141 11314 Tallinn Estonia Puh. +372 6 671 600 Fax +372 6 671 601 www.tuokko.fi