1. No category

2 / 2011
Kuuden viikon asumisen
harjoittelu ja valmennus
KU U LU M I S I A
AKKU-YKSIKKÖ – 10 VUOTTA ASUMISTAITOJEN
ARVIOINTIA JA VALMENNUSTA 2001 – 2011
AKKU-valmennusjaksolla harjoitellaan ja arvioidaan
päivittäisiä toimintoja kuten pyykin pesua, ruoanvalmistusta, siivousta, virastoissa asiointia, raha-asioiden hoitoa, lääkehoidon toteutumista jne. Lisäksi
keskitytään sosiaalisten taitojen kehittämiseen, oireiden hallintaan, viikko- ja vuorokausirytmin luomiseen, elämän laadun kohentamiseen palveluohjauksen ja vertaistuen keinoin. Verkostotyö asiakkaan
omaisten ja muun verkoston kanssa on merkittävässä osassa. Verkostoja pyritään myös luomaan ja laajentamaan tarvittaessa.
Ryhmäläisiä juhlimassa AKKU -yksikön 10-vuotistaivalta
Taustaa
Vuonna 2001 Niemikotisäätiön 15 vuoden asumiskuntoutuskokemusten pohjalta todettiin, etteivät saatavilla olevat tiedot asutettavien kuntoutujien elämänhallinnasta ja adl-taidoista olleet useinkaan riittävät
suunniteltaessa asiakkaan tulevaa asumismuotoa. Realistisen arvion tekeminen asiakkaan todellisista itsenäisen asumisen valmiuksista oli koti- ja laitosolosuhteissa
lähes mahdotonta. Asiakkaita asutettiin eriasteisesti
tuettuihin yksiköihin. Usein jouduttiin toteamaan, ettei
asiakas tarvinnutkaan päivittäistä tukea tai hänet oli sijoitettu liian kevyesti tuettuun asumisyksikköön, mikä
aiheutti asunnottomuutta, palautumisia osastohoitoon
tai turhia muuttoja. Tämä on asiakkaalle ja omaisille
raskas prosessi ja yhteiskunnalle kallista.
Näistä lähtökohdista Niemikotisäätiö perusti vuonna 2001 asumiskyvyn arviointi ja -valmennusyksikön,
minkä nimeksi tuli AKKU. Yksikköön palkattiin työntekijä ja yksikkö sai käyttöönsä neljä 25 m2 yksiötä, joista kahdesta tehtiin kahden hengen harjoitusasunnot,
yhdestä ryhmäläisten olohuone ja lisäksi yksi kriisiasunto. Tilat löytyivät Helsingin Asuntohankinta Oy:n
ostamasta kiinteistöstä Tinasepäntie 48:sta. Samaan
kiinteistöön muutti 35 kuntoutujaa Niemikotisäätiön
Salmenrannan kuntoutuskodeista. Tämä yksikkö sai nimekseen Tinasepän asumisyksikkö.
Arviointijaksolle oli siis neljä paikkaa ja lisäksi kriisiasunto yhdelle. Toimistotilaksi kunnostettiin entinen
peseytymistila, kooltaan viisi neliötä. Vuodesta 2003
alkaen yksikkö sai Raha-automaattiyhdistykseltä kohdennettua toiminta-avustusta, mikä mahdollisti toisen
ohjaajan palkkaamisen ja asiakaspaikkojen lisäämisen
neljästä kuuteen. Jaksoille on osallistunut yhteensä 336
henkilöä, keski-ikä 27 vuotta.
Terveydenhuollon ammattilaisten
ohjaus ja tuki
Yksikössä työskentelee virka-aikana kaksi ohjaajaa,
molemmilla on terveydenhuollon tutkinnot. Iltaisin
ja viikonloppuisin asiakkailla on mahdollisuus saada
tukea Tinasepän asumisyksikön henkilökunnalta.
Niemikotisäätiön yöpäivystys on asiakkaiden käytössä yöaikana. Yksikön omat ohjaajat saavat heiltä
tietoa asiakkaiden ilta- ja yöajan tuen tarpeista.
Kattava kirjallinen arvio eri osa-alueilta
Jokainen jakson käynyt saa kattavan, kohdennetun
kirjallisen arvion toimintakyvystään. Arvioinnissa on
käytetty yksikön omaa PETO-50 (perustoimintojen
itsearviointi) ja laajalti Euroopassa käytettyä JESI
(jokapäiväisestä elämästä selviämisen itsearviointi)
mittaria. Lisäksi asiakkaat tekevät viikkosuunnitelman ja sen toteutumista ja kuormittavuutta arvioidaan päivittäin aamupalavereissa. Ohjaajat käyvät
harjoitteluasunnoissa säännöllisesti ja ovat mukana
asiakkaan eri toiminnoissa valmentamassa ja tekemässä havaintoja.
-->
AKKU -yksikkö
Puhelin 050-404 0021, 045-657 7864
Tinasepäntie 48
00620 HELSINKI
PÄÄKIRJOITUS
AKKU -jaksolle hakeutuminen
Niemikotisäätiössä
tehdään yhdessä!
Malmitalossa pidettiin 18.10.2011 tilaisuus, jonka nimenä oli ”Porukalla
paremmax”. Tilaisuus käsitteli yhteisöllisyyden teemaa monista eri näkökulmista. Yhteisöllisyys on asia, joka on
nykyisessä yksilökeskeisessä kulttuurissamme jäänyt taka-alalle tai ainakin
muuttanut muotoaa siitä yhteisöllisyydestä, johon olemme perinteisesti tottuneet.
Tämän tiedotelehden numerossa
käsitellään Niemikotisäätiön viimeaikaisia kuulumisia. Esillä ovat mm.
Akku-yksikön 10-vuotistaival, jälleenvuokrauksen asiakaskyselystä saadut
tulokset, Elvis-hankkeen nykytilanne ja
säätiön järjestämä mielenterveyskuntoutujien jalkapallon SM-turnaus.
Yhteistä näille kaikille erillisille toiminnoille on niiden ilmentämä yhdessä
tekemisen kulttuuri, joka on ollut Niemikotisäätiölle ominainen toimintatapa ihan toiminnan alusta, 1980-luvun
alkupuolelta lähtien.
Niemikotisäätiön arjessa yhdessä
tekeminen kuntoutujien kanssa on aina
ollut niin läsnä, että sitä on vuosien
saatossa alettu pitää itsestään selvyytenä. Myöhemmin alan terminologiassa on alettu puhumaan ”vertaistuesta”
tai kokemusasiantuntijuudesta”, mutta
tämä ei muuta sitä käsitystä, joka säätiön piirissä on vallinnut kuntoutujasta
ainutlaatuisena, usein hyvinkin osaavana eikä pelkästään psyykkisesti sairastavana ihmisenä.
Yhdessä tekemällä monia asia mahdollistuu, sillä yhteisöjen kautta on
mahdollista saavuttaa hieman enemmän kuin mikä yksin toimien olisi mahdollista. Toivotan antoisia lukuhetkiä
tämän tiedotelehden parissa.
Syysterveisin,
Seppo Eronen
Jaksolle hakeudutaan ottamalla yhteyttä
yksikköön ja sopimalla alkuhaastattelun
ajankohdasta. Haastattelussa on hyvä
olla mukana asiaa tunteva ammattilainen
tai muu tukihenkilö. Haastattelun yhteydessä arvioidaan osallistumisen hyöty ja
sovitaan jakson ajankohdasta. Ryhmään
osallistuvat aloittavat samaan aikaan.
Jakson loputtua järjestetään verkostokokous, jolloin saadut tiedot siirtyvät
sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden
käyttöön asiakkaan kuntoutumispolun
suuntaamista varten.
AKKU-jakso on vaikuttava interventio,
joka toimii myös tehokkaana päivittäisten taitojen kuntoutusjaksona.
Teksti: Kati Lohva
42
41,5
41
40,5
40
39,5
39
38,5
38
37,5
37
36,5
1
JESI alku
JESI loppu
AKKU-jakson suorittaneiden alku- ja loppumittaus pisteet (JESI)
Bosc M et al. (1997) Development and validation of social functioning scale, the Social
Adaptation Self-evaluation Scale. Eur Neuropsychopharmacol.
NIEMIKOTISÄÄTIÖN JÄLLEENVUOKRAUKSEN
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
Kyselyn toteutus
Jälleenvuokrauksen asiakastyytyväisyydestä tehtiin kesän 2011 aikanakysely
kaikille asukkaille. Kyselyssä tarkastellut
teemat pohjautuvat Niemikotisäätiön
jälleenvuokraustoiminnan henkilöstön,
säätiön muun henkilökunnan, sekä keskeisten sidosryhmien tiedontarpeisiin.
Kyselyyn vastasi 504 jälleenvuokrauksen
asukasta, näin vastausprosentiksi muodostui 52 %. Tutkimuksen jälleenvuokraukselle suoritti Samuli Rauhalammi.
Asiakastyytyväisyys
Vastaajista 464 arvioi jälleenvuokrauksen
toimintaa antamalla sille kouluarvosanan väliltä 4-10. Vastausten keskiarvoksi
muodostui 8,6 keskihajonnan ollessa 1,3.
Jälleenvuokrauksen toimintaa arvioiva
sanallinen palaute oli lähes poikkeuksetta positiivista. Vastaajat kokivat saaneensa jälleenvuokraukselta apua hyvin moninaisissa asioissa. Palvelua luonnehdittiin
toistuvasti sanoilla tärkeä, hyvä, asiallinen ja ammattimainen.
Asiakkaat vaikuttavat kokevan yksilöllisen palvelun, sekä henkilökunnan
ymmärtäväisen ja positiivisen suhtautumisen erittäin tärkeänä. Osa asukkaista oli tyytymättömiä siihen, ettei oma
henkilökohtainen ohjaaja ole aina vä-
littömästi tavoitettavissa puhelimitse.
Pysyvyyttä arvostavat mielenterveyskuntoutujat mainitsivat kokevansa henkilökunnan vaihtumisen stressaavana.
(Kuva 1.)
Avokysymykseen jälleenvuokrauksen
roolista asiakkaan kuntoutumisessa vastasi 325 asukasta. Heistä 83 % koki jälleenvuokraustoiminnan edistäneen merkittävästi kuntoutumista ja hyvinvointia,
7%:n vastaajista koki toiminnan auttaneen ainakin jossain määrin. Sanallisissa
vastauksissa korostui pysyvän asumisjärjestelyn suuri vaikutus henkilön koko
hyvinvointiin. Useat asiakkaat kertoivat
kyenneensä keskittymään toipumiseensa
vasta oman asunnon löytymisen jälkeen.
Asunnot saivat toistuvasti kehuja kohtuullisesta hintatasostaan, ja hyvästä sijainnista. Lisäksi jo pelkästään tieto tuen
olemassaolosta vaikutti antavan asukkaille heidän kaipaamaansa turvallisuuden tunnetta. Pienehkö joukko vastaajia
(10 %) ilmaisi, ettei jälleenvuokrauksella
ole ollut vaikutusta heidän kuntoutumiseensa. (Kuva 2.)
Asukkaista 464 arvioi mahdollisuuksiaan vaikuttaa jälleenvuokrauksen toimintaan. Asteikolla 4-10 annettujen vastausten keskiarvo on 7,1 ja keskihajonta
1,7. Vaikkakin valtaosa annetuista arvosanoista on tyydyttävää ja hyvää, myös
asteikon ääripäihin sijoittuvien vastaus-
ten määrä on merkillepantavaa. Asumistyytyväisyyttä koskevaan kysymykseen
vastasi 476 asiakasta. Kouluarvosanana
annettujen vastausten keskiarvo on 8,7
ja keskihajonta 1,4.
Asumistyytyväisyyttä käsittelevä sanallinen palaute oli valtaosin positiivista. Vastaajista suurin osa mainitsi oman
asunnon ja vakaan vuokrasuhteen tyytyväisyytensä tärkeimmäksi syyksi. Myös
huoneiston hyvä kunto, edullinen vuokra, oma parveke, hyvät liikenneyhteydet,
palvelujen läheisyys, asuinalueen rauhallisuus, ulkoilumahdollisuudet sekä mukavat naapurit ovat vastauksien perusteella
erityisen tärkeitä.
Valtaosa negatiivisesta palautteesta
koski asunnon vaihtamisprosessin hitautta. Asiakkaista osaa harmitti, ettei kylpyhuoneeseen ollut mahdollista saada
omaa pyykinpesukonetta, pesukoneliitännän puuttuminen tai tilojen pienuus.
yhteydessä 15 % vastaajista. Tuen riittävyyttä arvioi 437 vastaajaa, joista peräti
90% koki saamansa tuen määrän sopivaksi. Vaikka suuri joukko kyselyyn vastanneista asukkaista ei koe tarvitsevansa
asumiseen käytännön tukea, on heidän
mielestään tärkeää tietää että apua on
tarvittaessa saatavilla. Avovastauksista
ilmeni, että tuen määrän liian vähäiseksi
kokenut joukko asiakkaita (10 %) ei täysin hahmottanut millaista tukea säätiön
tehtäviin kuuluu antaa. Alle 0,5 % vastaajista koki tuen määrän liian suureksi.
Nykyisistä yhteydenottotavoista suosituimpia olivat ohjaajan henkilökohtainen
tapaaminen (48 %) esim. kotikäynnin tai
asukastapaamisen yhteydessä sekä puhelinsoitto (45 %). Ainoastaan pieni osa
vastaajista oli käyttänyt yhteydenpitoon
kirjettä, sähköpostia, tekstiviestiä tai
muuta tapaa. (Kuva 3.)
Psykiatrisen hoidon tilanne
Yhteydenpito ohjaajiin
Asiakkaan psykiatrisen hoidon järjestäjää
koskevaan kysymykseen vastasi 479 asukasta. Vastanneista 37 % kertoi psykiatrisen hoitonsa olevan järjestetty poliklinikalla, 4 % erityishoitojen poliklinikalla,
37 % terveyskeskuksessa ja 4 % muussa
hoitopaikassa. 17 %:lla vastaajista ei ollut kyselyn toteutuksen aikaan vakituista
psykiatrista hoitopaikkaa. (Kuva 4.)
Yhteydenpidon määrää kartoittavaan
kysymykseen vastasi 477 asukasta. Heistä 39 % ei ole ollut yhteydessä ohjaajiin
viimeisen 12 kk aikana. Asiakkaista 22%
kertoi asioineensa jälleenvuokrauksen
kanssa yhden kerran viimeisen vuoden
aikana, 15 % kaksi kertaa ja 8 % kolme
kertaa. Tätä useammin ohjaajiin oli ollut
Muita huomioita
Yöpäivystys sai vastaajilta hyvin positiivista palautetta. Sen tarjoamalle keskusteluavulle vaikuttaa olevan suuri
tilaus. Muita asiakkaiden esiin tuomia
positiivisia asioita olivat mm. suoraveloitusmahdollisuus vuokranmaksussa, ja tvlupamaksusta saatu vapautus. Kyselystä
ilmeni, että säätiön tarjoama toiminnallinen kuntoutus on useiden asiakkaiden
mielestä hyvin tärkeää. Osa vastaajista
kaipaisikin enemmän tietoa esim. kursseista ja tapahtumista. Kesän 2011 peruuntunut leiri oli osalle asiakkaista iso
pettymys. Osasta toimintaan tyytymättömien vastaajien palautteesta ei pysty
löytämään konkreettisia syitä, vaan vastaajan paha olo vaikuttaa heijastuvan asiakkaan kaikkiin vastauksiin.
Kokonaisuutena kyselyn tulokset
osoittavat asukkaiden kokevan jälleenvuokrauksen tarjoaman tuen ja toiminnan tarpeelliseksi.
Vastaajien tyytyväisyys asuntoihin on
korkea ja heidän kokemukset säätiöstä
ovat positiivisia. Jatkossa jälleenvuokrauksessa tulemme pohtimaan, miten
kyselyssä selvinneitä toiminnan heikkouksia voidaan korjata. Samalla luonnollisesti pyrimme ylläpitämään kyselyssä
todettuja vahvuuksia.
Teksti: Timo Sampo
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
tuen määrä:
liian vähäistä
sopivaa
tukea on liikaa
4
5
6
7
8
9
10
arvosana
0%
Kuva 1. Asukkaiden asumistyytyväisyys
50 %
100 %
Kuva 2. Tuen riittävyys
psykiatr. hoito:
Nykyinen yhteydeottotapa
puhelinsoitto
poliklinikka
tekstiviesti
terveyskeskus
sähköposti
erityishoitojen
poliklinikka
muu hoitopaikka
tapaaminen ym.
Toivottu yhteydenottotapa
sosiaal. media
kirje
ei hoitopaikkaa
muu
0%
50 %
100 %
Kuva 3. Nykyiset yhteydenottotavat vs. toiveet yhteydenottometodeista
0%
50 %
Kuva 4. Psykiatrinen hoitopaikka
100 %
ELVIS-HANKKEEN VAIKUTTAVUUDEN
ARVIOINTI ON VALMISTUNUT
Kuntoutussäätiön ulkopuolisessa ja puolueettomassa arviointiraportissa on tarkasteltu ELVIS -hankkeen vaikuttavuutta
koetun hyödyn näkökulmasta sekä suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Arvioinnissa on haettu ensisijaisesti vastausta
kysymyksiin: Mitä hyötyä osallistujat
kokevat saaneensa toimintaan osallistumisesta? Miten hyvin ELVIS -hanke ja sen
toiminnot ovat vastanneet osallistujien
tarpeisiin? Miten hyvin toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu? Lisäksi
arvioinnissa on tarkasteltu ELVIS -hankkeen tavoitteita ja tarvelähtöisyyttä sekä
toimeenpanoa ja toteutusta.
Arvioinnin tulosten perusteella ELVIS
-hankkeelle on ollut aito tilaus, eikä vastaavia toimintoja ja palveluita ole tarjolla
mielenterveyskuntoutujille. Hankkeen
tarpeellisuutta korostaa se, että mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat
moniin muihin sairauksiin verrattuna varsin suuret.
Raportti toteaa ELVIS -hankkeen
saavuttaneen sille asetetut tavoitteet
kiitettävästi. Hankkeessa on kyetty luomaan uusi avopalvelumuoto tukemaan
jo olemassa olevia mielenterveyspalveluita. Toimintamalli on joustava ja vastaa
arvioinnin tulosten perusteella aidosti
kohderyhmien tarpeisiin. Keskeistä hankkeen onnistumisen kannalta on ollut raportin mukaan tiivis yhteistyö julkisen
sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä.
”HERTTONIEMEN TYÖKESKUKSEN
UUSIIN TILOIHIN ON KIVA TULLA”,
ASIAKKAAT SANOVAT
Herttoniemen työkeskus muutti 4.5.2011
Roihupellon teollisuusalueelle osoitteeseen
Tulppatie 8. Tilat toimivat aikaisemmin puusepänverstaana, mutta Niemikotisäätiön kuntoutujista koostuva remonttiryhmä muunsi
tilat työkeskuksen toimintaan sopiviksi.
”Vanhoissa tiloissa Hertsikka toimi yli
kymmenen vuotta, mutta asiakkaat ovat löytäneet uudet tilat hyvin eikä kukaan jäänyt
muuton vuoksi pois”, ohjaajat Seija Rokosa
ja Maarit Visala kertovat. Herttoniemen työ-
keskuksessa käy päivässä 30 asiakasta, kirjoilla on 60.
Asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, että uudet tilat ovat mieluisat, kukkia enemmän ja
tilaa sopivasti. ”Tämä on tilana kodikkaampi
ja keittiö on nykyaikaisempi. Uusia töitäkin
on tullut ja uusia firmoja asiakkaiksi”, kertoo
työkeskuksessa käyvä Pekka.
”Nyt pystymme ottamaan vastaan myös
aivan uusia vakituisia töitä”, toteavat Seija ja
Maarit.
Turnaus pidettiin Helsingissä Käpylän pallokentällä, Messukeskuksen kupeessa.
LOS HERMOS BAND on julkaissut uuden albumin nimeltään ”JUST GETTING
STARTED”. Se sisältää yhdeksän tuliterää
biisiä. Levyä myydään 10 euron kappalehintaan. Tue bändin toimintaa ostamalla
tämä hyvä levy!
Fanita Los Hermos Bandia Facebookissa!
Tiedustelut: [email protected]
Niemikotisäätiön organisoiman SM-jalkapalloturnauksen kultamitalin sai Palvelukoti Katrineberg
Elokuun helteillä kisattiin jälleen kuntoutujien jalkapallon Suomen mestaruudesta. Palvelukoti Katrineberg voitti maalein 4-3 Fc Majakan. Kolmanneksi tuli
Ykköskodit Vaisaari Raisiosta.
Kulttuuripaja ELVIS on lopettanut
asiakastoimintansa 10.10. maailman
mielenterveyspäivänä jatkorahoituksen
puuttuessa. Henkilökunta suhtautuu kuitenkin jatkon varmistukseen toiveikkain
mielin.
Niemikotisäätiö julkaisee vaikuttavuuden arvioinnin kokonaisuudessaan
osana ”Näin syntyi ELVIS!”-julkaisua vielä
2011 vuoden aikana.
www.kulttuuripajaelvis.fi
NIEMIKOTISÄÄTIÖ
Niemikotisäätiö on vuonna 1983
perustettu yleishyödyllinen yhteisö, joka tekee työtä helsinkiläisten mielenterveyskuntoutu-jien
hyväksi. Niemikotisäätiö on Helsingin kaupungin tytäryhteisö, osa
kaupunkikonsernia.
Säätiön toimintaa rahoitetaan
kaupungin kanssa tehtyjen ostopalvelusopimusten, asiakasmaksujen ja työkeskusten yrityksille
tekemistä alihankintatöistä saatavilla tuloilla.
Säätiön hallituksen jäsenet
nimeää Helsingin kaupunki, Helsingin Diakonissalaitos ja Y-säätiö.
Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:llä on
läsnäolo ja puheoikeus säätiön
hallituksen kokouksissa.
Niemikotisäätiö tarjoaa monipuolisia palveluita: asumispalveluita, työkeskus- ja päiväkeskustoimintaa,
työelämään
valmen-tavaa koulutusta ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa.
Säätiön toiminta on laajaa.
Säätiössä on 23 toimintayksikköä
Helsingissä ja vapaa-ajan keskus
Iitin kunnassa. Henkilökuntaa on
100. Lisäksi säätiössä harjoittelee
vuosittain noin 70 opiskelijaa. Niemikotisäätiö tarjoaa yhteensä n.
1600 kuntoutuspaikkaa.
www.niemikoti.fi