Pienasuntoja helsinkiläisille jo 30 vuoden ajan

UUTI SE T
Nr 2 – Marraskuu 2014
Pienasuntoja helsinkiläisille jo 30 vuoden ajan
Helsingin Asuntohankinta täyttää 30 vuotta marraskuussa 2014. Yhtiöstä ja sen 3517 asunnosta on tullut 30 vuodessa tärkeä osa Helsingin kaupungin asuntopolitiikkaa ja asuntotarjontaa.
Yhtiön asunnot ovat kysyttyjä ja niiden asukkaat vaikuttavat olevan asukastyytyväisyyskyselyiden mukaan tyytyväisiä asuntoihinsa.
A
jatus pääosin pienasuntoja yksittäisissä asunto-osakeyhtiöissä omistavasta yhtiöstä syntyi 1970- ja
1980-luvun vaihteessa. Helsingin kaupungin
asuntokanta oli tuolloin hyvin pienasuntovaltainen ja kaupungin väkiluku väheni etenkin
edullisten perheasuntojen puutteen takia. Siksi
haluttiin panostaa uudisrakentamisessa perheasuntoihin ja tyydyttää etenkin kaupungin
vuokra-asuntoina käytettävien yksiöiden tarve
ostamalla niitä.
Itse asuntojen hankintayhtiön perustamiseen päästiin lopulta vuonna 1984, kun yhtiön
rahoitukseen, verotukseen, yhtiöjärjestykseen
yms. liittyvät käytännön asiat oli selvitetty.
Yhtiön virallisena syntymäpäivänä on pidetty marraskuun 22. päivää 1984, jolloin yhtiö
merkittiin kaupparekisteriin.
Asuntojen ostot Helsingin Asuntohankinta
aloitti heti tammikuussa 1985. Ensimmäinen
kauppa tehtiin 14.1.1985 Viipurinkadulla
Alppilassa ja toinen 15.1. Palovartijantiellä
Tapulikaupungissa olevasta pienasunnosta.
Sen jälkeen ostotahti jatkui tasaisena kunnes
asuntojen hinnat alkoivat nousta 1980-­luvun
lopussa yleisen hyvän talouskehityksen
myötä. Asuntokaupan huumatilanne kääntyi
1990-­luvun alussa lamaan, jolloin asuntojen
hinnat alkoivat taas olla kaupungin hankintayhtiölle asetetuissa hintaraameissa.
Yhtiö ilmoitti Helsingin lehdissä ostavansa asuntoja ja myynnistä kiinnostuneet ottivat tältä pohjalta yhteyttä yhtiön toimistoon.
Omistajien tai välittäjien myynti-ilmoitusten
ja asuntonäyttöjen kautta ostoja ei tehty. Lisäksi 1990-luvun alussa laman vuosina ostettiin
muutama kokonainen talo sekä puolet Ruoholahteen tehtyjen niin sanottujen sekatalojen
asunnoista. Toinen puoli näiden sekatalojen
asunnoista on omistusasuntoja.
Kun Helsingin Asuntohankinnassa on haluttu tehdä asuntojen hankintaa kohtuuhintaisten asuntojen joukosta, alkoi 2000-luvun lähetessä tapahtunut uusi talouden nousu vähentää
E Helsingin Asuntohankinta osti ensimmäi­
sen asuntonsa Viipurinkadulla olevasta AsOy
Vipukasta 14.1.1985.
taas asuntojen ostamista. Kaupunginhallitus
totesi yhtiön eri vaihtoehtoja tutkaillessaan
2000-luvun lopussa, että asuntojen hankinta
on syytä lopettaa ainakin toistaiseksi. Niinpä
viimeisin Helsingin Asuntohankinnan tekemä
asuntokauppa tapahtui 27.12.2007.
Vuoden 2008 alusta lähtien Helsingin
Asuntohankinta on ollut puhtaasti asuntoja
omistava, ylläpitävä ja vuokraava yhtiö. Toistaiseksi ei ole ollut tarpeellista pohtia päätöstä
olla ostamatta uusia asuntoja uudelleen.
Aluksi autettiin Helsingin kaupunkia
palkkaamaan työntekijöitä. Esimerkiksi terveydenhoidon hoitotyöntekijöistä moni
ei olisi voinut ottaa vastaan työpaikkaa kaupungin sairaalassa tai terveysasemalla, ellei
hänelle olisi voitu osoittaa asuntoa Helsingin
Asuntohankinnan omistamasta työsuhdeasunnosta. Lisäksi yhtiön asunnoilla helpotettiin
merkittävästi ilman vakituista asuntoa olevien
ja kaupungin yleisessä vuokra-asuntojonossa
olevien asemaa osoittamalla osa ostetuista
asunnoista heille vuokra-asunnoiksi.
Työsuhdeasuntojen tarve alkoi kääntyä laskuun 1990-luvun alussa. Samoihin aikoihin
alettiin vuokrata yhtiön omistamia vapaarahoitteisia asuntoja myös yksittäisille helsinkiläisille. Kun osa asunnoista vapautui kaupungin työntekijöiltä, oli kaupunginhallituksen toive, että näin vapautuneita pienasuntoja
vuokrattaisiin etenkin nuorille helsinkiläisille.
Nuorten ja nuorten parien oli vaikea päästä
omaan asuntoon ja pienasunnot sopivat hyvin
ensiasunnoiksi. Kun elämä vakiintuu, moni
nuori siirtyi isompaan asuntoon ja Helsingin
Asuntohankinnan pienasunto vapautui uudelleen jonkun nuoren käyttöön.
Toinen tärkeä rooli Helsingin Asuntohankinnan asunnoilla on ollut kautta sen historian
asunnottomien ja sairauden takia normaaleilta
asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden asumisessa. Kun yhtiötä perustettiin, Helsingissä oli
vielä paljon perinteisiä asuntoloita, joissa asui
myös perheettömiä töissä käyviä helsinkiläisiä
yhteismajoituksessa. Kun asunnoista oli pulaa,
eli osa Helsingin asukkaista myös matkustajakodeissa ja jopa itse tekemissään asumuksissa. Asunnottomuuden poistamiseksi tehdyssä
työssä Helsingin Asuntohankinnan ostamat
asunnot ovat olleet suureksi avuksi.
Vuonna 2014 Helsingin Asuntohankinta
omistaa 3517 asuntoa eri puolilla Helsinkiä.
Alkuaikoina ostoja tehtiin paljon muun muassa
Alppilasta, Hermannista, Kalliosta ja Vallilasta. Sen jälkeen ostot painottuivat eniten kantakaupungin itäpuolelle ja pohjoisiin kaupunginosiin, joissa asuntohinnat olivat parhaiten
yhtiölle asetetuissa hintarajoissa.
Hankintayhtiö oli myyjille mieluinen kauppakumppani, koska he saivat ostajalta rahat
Jatkuu seuraavalle sivulle....
F Laivapojankatu 3 kuuluu ns. Ruoho­
lahden sekataloihin, joissa Helsingin
Asuntohankinta omistaa noin puolet
asunnoista.
Vuoropuhelulla
eteenpäin -
asukkaat kehitystyössä mukana
H
elsingin Asuntohankinta täyttää 30
vuotta marraskuussa 2014. Yhtiön
menneet vuodet on kerätty yksiin
kansiin yhtiön historiaa kuvaavaksi juhlajulkaisuksi, joka on kaikkien asukkaidemme
luettavana verkkosivuillamme osoitteessa
www.helsinginasuntohankinta.fi. Tämä yhtiömme historian toinen asukaslehtinen kertoo tiiviisti, miksi yhtiö on perustettu ja mikä
sen tehtävä on.
Helsingin Asuntohankinta on alun perin
perustettu hankkimaan paljon kaivattuja
pieniä asuntoja helsinkiläisten, kaupungin
henkilöstön ja esimerkiksi kaupungin virastojen käyttöön. Yhtiöllä on tällä hetkellä yli
3500 asuntoa eripuolilla Helsinkiä ja se toteuttaa omalta osaltaan Helsingin kaupungin
asuntopolitiikan tavoitteita. Tavoitteenamme
on tarjota hyvää ja kohtuuhintaista vuokraasumista omistusasuntotaloissa.
Helsingin Asuntohankinta ei nimestään
huolimatta hanki tällä hetkellä uusia asuntoja. Yhtiössä on viime vuosina panostettu
voimakkaasti toiminnan kehittämiseen. Osana tätä kehitystyötä olemme halunneet
myös kysyä
teiltä asukkailtamme näkemyksiä asumisesta
yhtiön asunnoissa ja toiminnastamme.
Haluan käyttää tilaisuutta kiittääkseni
kaikkia teitä asunnoissamme asuvia helsinkiläisiä niistä miellyttävistä palautteista, joita olemme saaneet asukastyytyväisyystutkimuksissamme. On ilo huomata, että asukkaat
viihtyvät vuokralaisina omistustaloissa ja
arvostavat sangen paljon asuntojaan, niiden
sijaintia sekä saamiaan asumiseen liittyviä
palveluita.
Teiltä asukkailta saamamme palaute auttaa meitä entisestään parantamaan toimintaamme. Seuraava asukastyytyväisyyskysely
toteutetaan vielä tämän vuoden puolella ja
toivommekin runsasta osallistumista, jotta
voimme entistä paremmin palvella asukkaitamme. Helsingin Asuntohankinta on asukkaitaan varten. Siksi vuoropuhelu on tärkeää
ottaessamme seuraavia askeleita eteenpäin.
Mukavaa joulun odotusta,
Anna Mäenpää
Helsingin Asuntohankinnan
hallituksen puheenjohtaja
...Jatkuu edelliselta sivulta.
heti eikä myyntihinnasta tarvinnut maksaa
välityspalkkiota. Talouden nousukaudella
ja Helsingin kantakaupungissa muutenkin
hintataso on tahtonut nousta niin korkeaksi, ettei hankintayhtiön ole kannattanut
ostaa asuntoja pyydetyillä hinnoilla. Yhtiö
ei myös halunnut aiheuttaa hintojen nousupaineita olemalla aktiivinen yhtä aikaa
muutenkin korkean asuntokysynnän takia.
Tämä oli myös yksi syy lopettaa asuntojen
osto 2008.
Tämä päivänä Helsingin Asuntohankinnan vuokra-asunnot ovat osa Helsingin kaupungin vuokra-asuntotarjontaa. Kaupungilla on yli 56.000 vuokra-asuntoa, joista pääosa on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n
omistamia ns. kaupungin vuokra-asuntoja.
Helsingin Asuntohankinnan pienasunnoista
osaa tarjotaan kaupungin vuokra-asuntojonossa oleville, osassa asuu etenkin sosiaali- ja terveysviraston ja Niemikotisäätiön
kautta oman asunnon saaneita, pieni osa on
yhä työsuhdeasuntoina ja osa on vuokrattu
suoraan helsinkiläisille niin sanottuina vapaarahoitteisina vuokra-asuntoina. Suoraan
asukkaille on vuokrattu noin tuhat yhtiön
asuntoa.
Vapaasti vuokrattavissa asunnoissa on käytetty jo pitkään määräaikaisia
vuokrasopimuksia. Tämän taustana on ollut
halu säilyttää asunnot etupäässä itsenäistyvien tai Helsinkiin töihin muuttavien nuorten ensimmäisenä omana kotina. Viiden
vuoden määräaikana on mahdollisuus sitten
etsiä pysyvämpi koti.
Yhtiön kaikki asunnot välitetään nykyisin Stadin asunnot –palvelun kautta.
Vapaasti vuokrattavissa asunnoissa vuokralaiselta edellytetään vuokrasopimusta
tehtäessä säännöllisiä tuloja. Kaupungin
vuokra-asunnoissa on varallisuusrajat ja
muissa asunnoissa omat ehtonsa asunnon
saamiselle. Lisätietoja saa Stadin asunnoista, helpoiten palvelun verkkosivuilta. •
ASUNTOHANKINTA UUTISET
Oy Helsingin Asuntohankinta
Ab:n asukaslehtinen
ke­
unto-osa
n isoja as
o
a
s
s
h­
re
ii
s isoja v
G Vuosaa
uluu myö
u
k
in
hankinta
ih
to
jo
gin Asun
yhtiöitä,
in
ls
e
H
­
.
a
kusaaren
a-alueit
stä Kouk
tyisiä pih
tä
.
m
a­
m
ja
ntien ra
asuntoja
masaare
omistaa
ta
a
S
ja
n
vikintie
stä.
tien, Kall
akeyhtiö
sunto-os
a
massa
G Keinulaudantiellä Kontula
ssa Helsingin
Asuntohankinta omistaa myö
s yksittäis­
asuntoja asunto-osakeyhti
össä.
PÄÄTOIMITTAJA
Leena Raineranta
Oy Helsingin Asuntohankinta Ab
www.helsinginasuntohankinta.fi
SISÄLTÖ JA ULKOASU
LFC Group, www.lfc.fi
PAINO
Tuokinprint Oy, Helsinki 2014
Helpotusta asunnottomuuteen ja toivoa elämään
Normaali elämä on vaikeaa ilman omaa kotia. Helsingin Asuntohankinta
on auttanut Helsingin sosiaalitointa ja Niemikotisäätiötä koko olemassaolonsa ajan
asunnottomien aseman parantamisessa.
M
äärätietoinen asunnottomien asemaan puuttuminen aloitettiin Helsingin sosiaalivirastossa 1970 – 80
–lukujen vaihteessa. Kun Helsingin Asuntohankinta aloitti toimintansa, Helsingissä oli
vajaat 5000 asunnotonta, joista vielä noin
2000 vietti yönsä asuntolapaikoissa ja noin
sata itse ­kyhäämissään asumuksissa. Asunnottomista moni oli töissä, mutta ei voinut muuttaa
kirjojaan kaupunkiin, kun ei saanut pysyvää
asuntoa. Noin joka kymmenes asunnoton, jolle
etsittiin omaa asuntoa, ei mahtunut aravarahoitettujen asuntojen tulorajoihin.
Niin Helsingissä kuin laajemminkin
yhtenä tavoitteena oli päästä asuntoloista
eroon. Sosiaalitoimi alkoi saada vuonna 1985
asuntoja Helsingin Asuntohankinnalta asunnottomien käyttöön. Ennen 1990-luvun alun
lamaa mielialat olivat hyvin positiivisia ja Helsingin kaupungilla uskottiin asunnottomuusongelman jopa poistuvan muun muassa hankintayhtiöltä saatavien
asuntojen ansiosta. Laman myötä sekä helsinkiläisten
että kaupungin talouden ongelmat kasvoivat.
Moni asunnon kalliilla hankkinut ajautui vaikeuksiin ja sosiaaliviraston asiakkaaksi. Muutenkin todellisuus on osoittautunut sellaiseksi,
että asunnottomien määrä ei pitkällä juoksulla
hirveästi muutu. Sen sijaan se joukko, joka on
asunnottomana, muuttuu.
Niemikotisäätiön toiminta mielenterveyskuntoutujien asuntoasioiden hoitajana on
samantyyppistä kuin sosiaalivirastolla erityisryhmien kanssa. Nuori tai aikuinen on usein
eri tekijöiden summana menettänyt otteensa
elämästä.
Niemikotisäätiöllä toimintaan liittyy
24/7-periaatteella toimiva palvelu, josta
saa tarvittaessa kriisiapua, ja sen lisäksi
jatkuva asumiseen sosiaalisen isännöinnin
muodossa liittyvä tuki. Niemikotisäätiön
toiminnassa tavoite on saada asiakkaat
takaisin opiskelemaan tai tekemään töitä
sekä pystymään normaalien ihmissuhteiden
luomiseen.
Niemikotisäätiön kautta asunnon saaneilla sosiaalinen isännöinti varmistaa
esimerkiksi, että vuokrat tulevat varmasti
maksetuiksi. Tukitoimintaan Niemikotisäätiö saa varoja omistajaltaan Helsingin
kaupungilta kulloisenkin ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Tähän tukipalveluun käytettävissä olevan rahan määrä
rajoittaa Niemikotisäätiön mahdollisuuksia tarjota asuntoja mielenterveyskuntoutujille. Yhtä työntekijää kohti ei voi ottaa satoja
asuntoja.
Yksittäisasuntojen lisäksi Niemikotisäätiö
on vuokrannut Helsingin Asuntohankinnalta
neljä kokonaista kiinteistöä, joissa se tarjoaa
ryhmäkotityyppistä ja yksittäisasuntoja tuetumpaa asumista sekä muita palveluita asiakkailleen. Yhtenä Niemikotisäätiön toiminnan
ideana on, että asukkaat ovat koko ajan aktiivisesti mukana erilaisessa säätiön
järjestämässä toiminnallisessa kuntoutuksessa.
Asunnottomien, mielenterveyskuntoutujien ja muiden asumisen
tukea tarvitsevien asumistarpeiden hoidon näkökulmasta Helsingin Asuntohankinta on ollut hyvä
toimija ja yhteistyökumppani niin
sosiaalivirastolle kuin Niemikotisäätiöllekin. Yhtiötä kiitetään siitä, että siellä on
ymmärretty sekä jälleenvuokraajan että
sen asiakkaiden tilannetta. Etenkin Niemikotisäätiölle olisi ollut hyvin vaikea saada
niitä viimeisen 20 vuoden aikana muualta
hankintayhtiön kautta säätiön käyttöön tulleita asuntoja.
Säätiölle yhteistyö hankintayhtiön
kanssa on ”merkityksellistä ja hienoa”. Positiivista on myös, että kokemukset asumisen
onnistumisesta ovat liki pelkästään hyviä.
­Tukitoiminnan takia myös vuokrat ovat tulleet maksetuiksi. Ilman hankintayhtiöltä ja toki
muiltakin asunnonomistajilta jälleenvuokrattua noin tuhatta asuntoa olisi ollut vaikea selvitä mielenterveyden hoitoon liittyvien laitospaikkojen määrän rajusta karsimisesta. •
Asukkaat viihtyvät
Oy Helsingin Asuntohankinta Ab on tutkinut vuosina 2012 ja 2013 asukastyytyväisyyttä noin
1900:aan yhtiön asuntoon lähetetyllä kyselyllä. Vastausten perusteella sekä yhtiöltä suoraan
asunnon vuokranneet että ns. jälleenvuokrausasunnoissa asuvat viihtyvät kodeissaan hyvin.
A
sukkaiden vastausinto kyselyihin
on ollut hyvä. Palaute oli hyvin
samanlaista molemmissa tähän
asti tehdyissä kyselyissä. Elo vuokralaisena
asunto-osakeyhtiössä sujuu hyvässä sovussa
naapureiden kanssa eikä muutenkaan ole kauheasti valittamista. Vastaajista enemmistö asui
jälleenvuokratuissa asunnoissa. Tältä osinkin
palvelu, joka toimii Stadin asunnot –palvelun
kautta, on nostanut suoraan vuokrattavissa
asunnoissa asuvien joukossa tyytyväisyyttä
asunnon hakemisen helppoudesta.
Yllättävänä ei voi pitää, että lähes puolet
vapaarahoitteisen asunnon suoraan Asuntohankinnalta vuokranneista pitää vuokratasoa
kalliina. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat Helsingissä korkeat ja tilanne on pahentunut
2010-luvun alussa koko ajan. Yhtiön vuokrat
on sidottu yleiseen vuokran kehitykseen, mutta ovat yksityisillä perittyjä edullisempia. Silti
yli puolet suoran vuokrasopimuksen tehneistä
muuttaisi nykyiseen asuntoonsa, jos nyt pitäisi
tehdä valinta. Jälleenvuokratuissa asunnoissa
asuvat pitävät vuokria pääosin kohtuullisina
tai jopa edullisina.
Helsingin Asuntohankinnalta asuntonsa
suoraan vuokranneet vastaajat ovat selvästi
nuorempia ja vähemmän yksin asuvia kuin
jälleenvuokratuissa asunnoissa asuvat vastaajat. Kun suoria vuokrasopimuksia on päätetty tehdä etenkin alle 35-vuotiaiden kanssa,
tulos on ymmärrettävä. Jälleenvuokratuissa
asunnoissa asuvista oli yhden henkilön talouksia 91 prosenttia. Suoran vuokrasopimuksen
asunnoissa vastanneista hieman yli puolet asui
yksin. Jälleenvuokralaiset olivat suunnilleen
puoliksi naisia ja miehiä ja iältään pääosin
yli 50-vuotiaita. Yhtiön asuntokantaan sopien
yhden hengen talouksien jälkeen toiseksi yleisimpiä olivat kahden hengen taloudet.
Kyselyjen perusteella isännöitsijätoimistojen toiminnassa on vielä kehitettävää. Myös
asuntojen kunnon ylläpitämiselle ja asukkaisiin suuntautuvalle viestinnälle nähtiin kehittämisen tarvetta. •
Asuntohankinnan toimisto muutti Pasilaan
vastaajat edustavat hyvin asukkaita.
Suoraan Helsingin Asuntohankinnan vuokralaisina olevista 64 prosenttia pitää Helsingin
Asuntohankinnan omistamaa asuntoa itselleen
mieluisimpana asumispaikkana. Jälleenvuokratussa asunnossa asuvilla vastaava luku on 60
prosenttia. Kaikki vastaajat antavat erityiskiitosta asunnon sijainnista. Suuri määrä vastaajia
suosittelisi aivan varmasti tai todennäköisesti
yhtiön asuntoa tuttavilleen tai muuttaisi nykyiseen asuntoonsa, jos nyt olisi muuttamassa.
Useimmat Helsingin Asuntohankinnan
asunnoissa asuvat kokevat olevansa kotitaloissaan tasaveroisia asukkaita naapureidensa
kanssa eli eläminen vuokralaisena asunto-osakeyhtiössä, jossa pääosa asukkaista omistaa
itse oman asuntonsa, ei näy asukkaiden arjessa
negatiivisesti. Toinen tyytyväisyyttä lisäävä
asia on vuokranantaja eli Helsingin kaupunki, joka koetaan yleensäkin mieluisammaksi
vuokranantajaksi kuin muut yhteisöt tai yksityishenkilöt.
Tyytyväisyyttä selittävät toisaalta hyvät
palautteet Helsingin Asuntohankinnan toiminnasta ja toisaalta asunto-osakeyhtiöistä, joissa
asunnot ovat. Yhtiön toiminnassa uusi välitys-
Helsingin Asuntohankinta muutti lokakuun lopussa uusiin tiloihin Länsi-Pasilan
Eevankatu 2:een.
Asuntojen välitykseen muutto ei vaikuta eli se jatkuu edelleen Stadin asunnot –palvelussa Itämerenkatu 3:ssa. Kaikki vuokrasopimuksiin, asunnon avaimiin yms. liittyvät asiat hoidetaan jatkossa Eevankatu 2:ssa. Kiinteistöviraston
­Tilakeskus hoitaa sille kuuluvat työsuhdeasuntoihin liittyvät asiat Sörnäistenkatu
1:ssä kuten ennenkin.
Eevankatu on kävelykatu Pasilanraition ja Pasilan puistotien välissä. Alueelle
on hyvät julkiset yhteydet, joita suositellaan käytettäväksi toimistolla asioitaessa.
Pasilan asema ja raitiovaunupysäkki ovat vain kivenheiton päässä. •
G Helsingin Asuntohankinnan toimiston asiakaspalvelun sisäänkäynti on nyt
Eevankatu 2:ssa. Kulkureitti on opastettu ja toimiston tunnistaa hyvin ikkunatarroista.