joulutaika - Idea
JOULUTAIKA 2011 PORVOON JOULULEHTI tuulet 24 JOULUTARINAA PORVOO - BORGÅ ainutlaatuinen ympäristö, unohtumattomat lahjat TUNNELMAA ja TAPAHTUMIA JOULUTAIKA 1 11 SISÄLLYSLUETTELO 10 sivu 17 Säätyläisjoulu 1700-luvulla ADVENTTISUNNUNTAIT 24 Seimiasetelmien lumoissa sivu 17 sivu 16 12 1 2 13 Taivaalla 3 tähtivyö Ikivihreät 4 puut 17 Glögin 5 hehkua 19 6 7 Kulttuurikodin 8 joulu 24 9 Keskitalven lahjantuojat JOULUTARINAA Kuinka joulukuusi sai hopeanauhansa sivu 19 sivu 4 Porvoon joulutunnelmia sivu 6 sivu 21 Olkikruunusta onnea koko vuodelle sivu 7 sivu 21 sivu 20 Kultainen lahjapaperi sivu 22 sivu 8 Joulutähtiä teatteritaivaalla sivu 24 sivu 10 Kävikö Suomella viuhka? Unelmista totta sivu 11 sivu 29 Luisuilua Porvoon mitalla sivu 12 sivu 13 Mesileipiä, pippurikakkuja ja inkiväärikeksejä sivu 15 2 JOULUTAIKA ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja” sivu 36 Porvoon piispa Björn Vikström 14 Jouluviestejä 15 16 18 20 21 22 23 Kauneimmat joululaulut tapahtuma kalenteri sivuilla 38-39 Saaristojoulua ja Muumitarinoita sivu 27 Legenda jouluruususta sivu 31 Saunatontun punaiset töppöset sivu 32 Ortodoksijoulu sivu 33 Pöydässä tuoksuu tuore leipä sivu 34 Joulutaika Ilmestymisaika marraskuu 2011 Ilmaisjakelu Painosmäärä 50 000 kpl Julkaisija: TT-Tuulet Avoin yhtiö Huvilakatu 8 06100 Porvoo email: [email protected] www.tuulet.fi Päätoimittaja: Tuula Lukić puh: 040-707 8197 Markkinointi: Taila Groth-Sulosalmi puh: 0400-420 664 AD: Srba Lukić 0400-707 097 Painopaikka: Kirjapaino UUSIMAA Oy, Porvoo PÄÄKIRJOITUS Joulu on täynnä taikaa, valoa ja juhlantuntua. Se syntyy ilosta, yhdessäolosta, pysäyttävästä hymystä ja auttavasta kädenojennuksesta kesken kiireiden. Kliseistä huolimatta tämä vuoden suurin juhla innostaa tunnelmoimaan yhä uudestaan, vuosi toisensa jälkeen. Porvoossa joulutunnelmaan virittäydytään ainutlaatuisissa, idyllisissä puitteissa. Keskustan ja Vanhan kaupungin joulunavajaisia seuraa runsas ja mielenkiintoinen kavalkadi tapahtumia eri puolilla kaupunkia – saaristoa ja maaseutukyliä unohtamatta. Joulunajan meno- ja lahjavinkeistä parhaat löydät tämän lehden sivuilta, kuten myös kattavan tapahtumakalenterin. Vaikka joulu alkaa näkyä ympärillämme jo hyvissä ajoin marraskuussa, on monelle ensimmäinen adventti tai ensimmäisen kalenteriluukun avaus se varsinainen joulunajan alku. Siksi myös Joulutaika-lehti etenee kuin joulukalenteri Porvooseen liittyvien kertomusten, talvisten tarinoiden ja legendojen kautta päivä kerrallaan kohti aattoa. Toivotamme antoisia ja hauskoja hetkiä Joulutaika-lehden parissa! Tuula Lukić ja Taila Groth-Sulosalmi tuulet JOULUTAIKA 3 Keskitalven lahjantuojat J os lapsilta kysytään, on joulun paras hetki se, kun joulupukki saapuu ja lahjat jaetaan. Suuri, jännittävä odotus huipentuu, ja harvoin kaiketi aikuinenkaan perheessä on niin tuhma ollut, ettei yhtään lahjaa saisi. Joulukuun alussa kannattaa viimeistään ryhtyä miettimään omaa lahjatoivomuslistaansa ja etsiytyä joulupukin puheille. Porvoossa valkoparran voi kohdata joulun alla monissa tapahtumissa. Lahjojen antamisella vuoden pimeimpään aikaan on pitkät perinteet, kuten itse joulullakin. Joulu nimenä on peräisin jo ajalta ennen kristinuskoa, kun Skandinaviassa keskitalven juhlaa kutsuttiin nimellä jul. Myös roomalaiset viettivät talvipäivänseisauksen tienoilla saturnaliaa, jolloin nautittiin juhlapäivällisiä, vaihdettiin lahjoja ystävien kesken, sytytettiin kynttilöitä ja pidettiin päässä pehmeää hiippalakkia. Lahjojen antamisella vuoden pimeimpään aikaan on pitkät perinteet, kuten itse joulullakin. 4 JOULUTAIKA 1 Kristinuskon myötä joulun arvokkaimmaksi lahjaksi nousi Jeesus-lapsi, joka ei hänkään jäänyt ilman lahjoja, kun kolme Itämaan tietäjää antoi seimessä makaavalle vastasyntyneelle Vapahtajalle kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Harmoninen yhdessäolo lahjoineen, kuusineen ja joululauluineen asettui suomalaiseen kuvastoon varsinaisesti vasta 1800-luvulla kaupunkiporvariston ja pappiloiden joulunviettotapojen mukaisesti. Suomalainen joulu-ukko oli tuolloin vielä pukinhahmoinen olento, jolla oli sarvet päässä. Se saattoi olla aika äkäinenkin, kuten saksalainen serkkunsa herra Talvi, joka kantoi vitsaa ja rankaisi tuhmia lapsia. Pappis- ja porvarisperheissä oli tapana varustaa lahjat runonpätkällä. Näin myös Johan Ludvig Runebergin perheessä Porvoossa. Kansallisrunoilijan runosuoni loihti riimejä, joiden perusteella lahjansaajan piti ensin arvata paketin sisältö, ennen kuin sai avata käärön. Joulupukilla on erittäin kansainvälinen tausta, vaikka kaikki tiedämmekin, että hän asuu Korvatunturilla. Hyväsydämisen joulupukkimme hengenheimolainen oli 300-luvulla elänyt piispa Nikolaus, joka legendan mukaan halusi auttaa erästä köyhää perhettä ja pisti kultarahoja tytärten sukkiin, kun ne olivat ikkunalla kuivumassa. Katolisissa maissa lahjanjakaja Nikolaus johti sittemmin joka vuosi suurta kulkuetta, johon kuului monenlaista joukkoa enkeleistä tähtipoikiin ja sarvipäisiin paholaisiin. Lapin tuntureiden suojissa satoja vuosia asustellut aito joulupukki luopui lopulta sarvista ja äksyilystään ja perusti lahjapajan, kun sai tontut avukseen. Toisen maailmansodan jälkeen joulupukki omaksui amerikkalaisen muodin mukaisesti Santa Clausin leveän hymyn, pehmeän valkoparran ja pyöreät muodot. (TL) Tervetuloa Lundin Sydämelliseen Jouluun! KAUPPAKESKUS AVOINNA: Ma–pe 8–20 (joulukuussa 8–21), la 8–18, su 12–18. Lundinkatu 12, Porvoo. K A M PA A M O K AU P PA PA R T U R I - K A M PA A M O JOULUTAIKA 5 Porvoon joulutunnelmia 2 K ranssit, pipot ja piparkakkutalot. Taidokkaat, paikalliset käsityötuotteet. Musiikkia, teatteria, tonttuja ja tietysti joulupukki. Tunnelma on Porvoossakin yhä perimmiltään sama kuin 1300-luvulla, jolloin joulumarkkinaperinne sai alkunsa Keski-Euroopassa. Porvoossa joulumarkkinoita ja -myyjäisiä järjestetään marraskuun lopusta alkaen eri puolilla kaupunkia. Erityisen vilkkaita markkinapäiviä ovat joulukuun viikonloput. Perinteisten markkinoiden lisäksi kaupungin ainutlaatuista tunnelmaa luovat jouluasuun somistetut kauppakadut putiikkeineen sekä korkeuksiin kohoavat joulukuuset Vanhalla raatihuoneentorilla ja keskustan kauppatorilla kaupungintalon edustalla. Lahjaostosten lomassa on ihana viipyillä valojen tuikkeessa, istahtaa kahvikupposen tai glögin äärelle ja ihailla jouluikkunoita. Ja miksei samalla kauppakäynnillä voisi myös antaa lahjoitusta hyväntekeväisyyteen. (TL) Porvoo-Borgå Pelastusarmeijan joulupatakeräys 16.23.12. (ei sunnuntaina), Nordean aukio, Piispankatu 30-32 ja S-market Näsi. Saaduilla varoilla Porvoon Pelastusarmeija avustaa vähävaraisia vuonna 2012. orgå Porvoo-B Samaria ry/Noark-butik, Jokikatu 35. Toiminnalla tuetaan päihde- ja sosiaalityötä. Unicefin myyntipiste (mm. kortit ja kalenterit) 26.-27.11., 4.-5.12. ja 10.-11.12. Kauppakeskus Lundissa. Porvoon Kulttuurinystävät ry:n Anna lahja lapselle -keräys 10.-18.12. Kauppakeskus Lundissa. Perinteisellä kampanjalla kerätään joululahjoja Porvoon vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille. 6 JOULUTAIKA Olkikruunusta onnea koko vuodelle K ymmenen kilometrin päässä Porvoon keskustasta, Suomen vanhimman maantien, Vanhan Kuninkaantien varrella sijaitsee viehättävä Ilolan kylä, joka tunnetaan Postimäestä ja olkityöperinteestään. Entisaikaan postimiehet vaihtoivat ratsua Postimäellä. 1700- ja -1800-luvuilla mäellä asusti monenlaisia kädentaitajia, kuten oljenpunojia. Olkipalmikoista valmistettiin muun muassa hattuja, koreja ja pannunalusia sekä jouluna olkipukkeja ja himmeleitä. Vaikka oljenpunonta on Postimäellä lakannut jo kauan sitten, löytää kauniita olkikoristeita joulunaikaan kaupoista niin Porvoon keskustasta kuin kylä- ja saaristomarkkinoiltakin. Porvoossa käsityön ja muotoilun perinteet ovat vahvat, eikä vähiten kaupun- gissa 1800-luvun lopulla toimineen Iristehtaan ansiosta. Monelle on ehkä yllätys, että Porvoon kuuluisin himmeleiden suunnittelija on teollisena muotoilijana tunnettu Saara Hopea-Untracht (19251984). Huonekalujen, korujen, lasin, emalin ja tekstiilin lisäksi Saara Hopea suunnitteli himmeleitä erityisesti 1950- ja 60-luvuilla. Ne olivat eräänlaisia ”suomalaisia liikkuvia veistoksia” ja materiaaleina Saara Hopea hyödynsi oljen lisäksi muovia, terästä ja messinkiä. (TL) 3 Himmeli tulee saksankielen sanasta Himmel, taivas. Himmeli on ollut tapana ripustaa juhlapöydän yläpuolelle, jossa se liikehtii hitaasti ilmavirran mukana. Olkikruununakin tunnettu joulukoriste kuvastaa taivaan kosmisia kuvioita ja jouluyön tähteä, ja sen on uskottu tuovan taloon onnea. Olkipukkien esikuva on pakanallisen ajan nuuttipukki, nykyisen joulupukkimme esi-isä, jolla oli päässään sarvet, kasvoillaan tuohinaamari ja yllään nurinpäin käännetty turkki. Sarvipäiset hahmot liittyivät karnevalistisiin hedelmällisyysriitteihin. Perinteiden sekoittuessa ne kulkivat pitkään mukana myös kristillisen ajan nuutinpäivän juhlinnassa. JOULUTAIKA 7 Ikivihreät puut K auan, kauan sitten eräänä talvena Pohjolassa, kun linnut valmistautuivat lähtöön lämpimämmille seuduille, vahingoitti pieni punertavarintainen peippo siipensä ja jäi jälkeen muista. Ilma kylmeni nopeasti ja sankka lumisade pakotti pikkulinnun laskeutumaan vieraaseen metsään. Kylmissään ja nälkäisenä peippo pyysi metsän puilta, että se saisi asettua näiden oksien suojiin. Puut eivät kuitenkaan olleet ystävällisiä. Koivu oli ylpeä kauneudestaan ja se nyrpisteli ylimielisesti peipon pyynnöille. Se ei halunnut nuhjuista kulkuria pilaamaan valkoista varttaan. Myös jyhkeä tammi oli haluton auttamaan, koska se pelkäsi, että pikkulintu viihtyisi sen oksilla niin hyvin, että jäisi kevääseen asti ja söisi kaikki terhot. Jopa paju, joka muuten vaikutti lempeältä, kieltäytyi ensin edes puhumasta vieraalle, mutta selitti lopulta, että sen tehtävä oli pitää huolta ainoastaan kotimetsän omista linnuista. Siipirikko peippo oli suruissaan. Se yritti lentää eteenpäin, mutta siipi ei kan- 8 JOULUTAIKA tanut kauas ja se putosi kuusen juurelle. Kuusi kysyi ihmeissään, miksi peippo sinnitteli yhä pohjoisessa. Kuultuaan linnun murheet, kuusi halusi heti tarjota sille tuuheimman, pehmeimmän ja lämpimimmän oksan asuttavaksi. Pikkulintu oli iloinen saatuaan apua, mutta hämmästyi vielä enemmän, kun myös viereinen suuri, vahva mänty tarjoutui suojaamaan sekä kuusipuuta että peippoa kylmältä pohjoistuulelta koko pitkän talven. Hentoinen katajakin kuiskutti, että pikkulintu saisi syödä marjoja sen oksilta aina nälän tullen. Niin peippo asui havupuiden huomassa, kunnes sen siipi parani ja se jaksoi taas jatkaa matkaansa lämpimään. Sinä talvena Pakkasherra, joka piti silmällä kaikkea, mitä luonnossa tapahtui, antoi pohjoistuulelle käskyn, ettei se saa tiputtaa yhtäkään havua kuusen, männyn ja katajan oksilta, koska nämä olivat olleet pikkulinnulle niin ystävällisiä. Sen sijaan muiden puiden oksilla tuuli saisi tuivertaa mielensä kyllyydestä. Siitä lähtien pohjoistuuli on erityisesti leikitellyt koivun, tammen ja pajun oksilla ja puhaltanut ne talvisin aivan paljaiksi niin, ettei niillä ole mitään suojaa lumelta ja rännältä, kun taas kuusi, mänty ja kataja saavat kukoistaa ympäri vuoden ja siksi niitä myös kutsutaan ikivihreiksi. (Perustuu englantilaiseen tarinaan) atu Linjaautoasema O ik e a n la in e n a s u s a a s ilm ä s i s ä te ile m ä ä n ... P.S. Lahjakortti on halutuin pehmeäpaketti. Mannerheiminkatu 11, Porvoo puh. 019-523 1011 PORVOO, Mannerheimink. 11, puh. (019) 580 126, 044-740 3670. Ark. 9-18, la 9-14, su 12-16 ASTA JOU UK KLIG J L U A M U A L M A H n S <-- kii nk Vanha Porvoo in els ha nne Ma u Ra atu ink im rhe Muistojen Porvoo 259,- Joululahjavinkkejä JOULUTAIKA 9 5 J Glögin hehkua oulunaikaan ravintolat ja kahvilat ottavat taas listoilleen houkuttelevasti tuoksuvan glögin. Glögi sopii myös nojatuolissa yksin nautittavaksi hyvän kirjan kera tai pikkujoulunviettoon ystävien kesken. Talven kylmyyden keskellä lasillinen mausteista juomaa lämmittää niin kehoa kuin mieltä. Varhaisin glögiresepti on säilynyt niinkin kaukaa kuin ajanlaskumme alusta. Keisari Tiberiuksen aikaan eläneen gastronomi Apiciuksen ohjeessa viiniä haudutettiin hiljaisella tulella useaan kertaan ja maustettiin pippurilla, mastiksipihkalla, narduksen lehdillä, sahramilla ja taateleilla. Nykyajan gastronomit eivät suosittele glögin lämmittämistä yhä uudelleen, tai jos niin tekee, maku on syytä aina tarkistaa. Glögiä voi kyllä valmistaa kerralla isomman erän, säilyttää sitä kylmässä ja lämmittää vain tarvittavan määrän. Glögi-sana on periytynyt meille ruotsinkielestä. Glödgad vin tarkoittaa hehkutettua viiniä. Ruotsin kautta glögi 1900-luvun alkupuolella on Suomeen tullutkin, vaikka se vasta 1960-luvulla löysi pysyvän sijan suomalaisessa joulujuomastossa. Suomen-ruotsalaisessa kulttuurissa glögi tunnettiin jo 1800-luvulla. Myös porvoolaissyntyinen kuvanveistäjä, armoitettu herkkusuu Ville Vallgren (18551940), on maininnut glögin ruoka-aiheisissa kirjoituksissaan. ”Joulua me vietämme niin kuin ennen vanhaan, pitää olla joulukuusi karamelleineen…jouluglögiä, viiniä ja kinkkua, lipeäkalaa, vihreitä herneitä, kuumia joulutorttuja luumutäytteellä ja painikkeeksi jääkylmää punssia. Kokeilkaapa, niin huomaatte, että se on mahdottoman hyvää.” (Ruokaa, juomaa ja hilpeitä herroja) Kirjassa ”Pariisin Villen ruokasaarna” hartaasti valmistettu glögi kruunaa Vallgrenien pitkän ja iloisen jouluyön vieton. Ruotsalaiseen tapaan glögi sai makunsa palavan viinan sulattamasta sokerista. Glögikattilaan lisättiin myös manteleita, saksanpähkinöitä, kuivattuja viikunoita, mandariineja ja rusinoita. Seuraavana aamuna juomaa sopi nauttia kylmänä. 10 JOULUTAIKA Viivin glögi noin 20 hengelle Itse tehty glögipohja säilyy kylmässä useita viikkoja. Tarvitaan: 2 litraa vettä 8 dl sokeria 4 appelsiinin raastettua kuorta 60 kpl neilikoita 60 - 100 kpl kardemummaa 2 kanelitankoa Keitetään lempeästi kaksi tuntia, siivilöidään. Glögipohjaan lisätään 3 pulloa punaviiniä ja kirkasta maun mukaan. Lapsille lisätään vain kuumaa vettä tai makeuttamatonta mustaviinimarjamehua. Makean juoman seuraksi eivät sovi suolapalat, joten manteleiden ja rusinoiden lisäksi voi tarjoilla piparkakkuja tai joulutorttuja. Villen Viinibaarista samettisen pehmeät luomuviinit viikonloppuisin 14.00 - 23.00. Jouluyöt boutiquehotelli Pariisin Villessä ja jouluillallinen Johansin takkahuoneessa. Varaukset: varaus@pariisinville.fi Tel. +358 19 580 131 www.pariisinville.fi 6 Kävikö Suomella viuhka? I tsenäinen Suomi – tätä juhlistamme keskellä tihenevää joulunodotusta, adventtiaikaa, kynttilänloistetta ja tortuntuoksua. Sytytämme sinivalkoiset kynttilät ikkunalaudoille ja asetumme tv:n ääreen seuraamaan linnanjuhlia, valtakunnan kerman juhla-asuja ja tyylitajua. Niissä riittää ruodittavaa moneksi päiväksi. Joka vuosi uudet juhlat, uudet kujeet, mutta Porvoossa puhutaan vieläkin juhlista, joista on kulunut jo reilu kaksisataa vuotta. Valtakunnan tunnetuimmat tanssiaiset saattoivat olla jopa Suomen itsenäisyyden todellinen tienviitta, kun Venäjän keisari Aleksanteri I tanssitti Ulla Möllersvärdiä Porvoon valtiopäivien avajaisillanvietossa vuonna 1809. Ulla tiputti viuhkansa, viaton Suomi-neito sai myyttiset kasvonsa ja maa autonomian. Joidenkin ilkeämielisten juoruniekkojen mielestä porvoolaisneidot tekivät tuolloin vieraalle vallalle itseään vähän liiankin tykö. Mutta niinhän se on nykyäänkin: kommunikointi ”ulkopuolisten” kanssa joutuu aika ajoin tarkan syynin alle, kun unohtuu, ettei itsenäisyys tarkoita eristäytymistä. Mistään vähäpätöisestä flirtistä ei vuonna 1809 tosin ollut kyse. Viuhkan pudotus miehen jalkojen juureen viestitti viuhkakielellä halua lähempään tuttavuuteen. ”Ollaanko ystäviä?” Ulla kysyi ikään kuin vahingossa. Ja keisari vastasi myöntävästi nostamalla viuhkan ja pitelemällä sitä napinlävessä koko illan ajan. Harmi, että viuhkat ovat menneet muodista. (TL) JOULUTAIKA 11 Luisuilua Porvoon mitalla ”N äkee sen heti, jotta suomalainen on suksille luotu, kun katselee, miten pojat ja osaksi tytötkin, oikeitten suksien puutteessa, halosta suksentarpeita vuoleksivat. Siis ylös etelämaalaiset! Esi-isäimme vanha taito esille! Sukset jokaiselle miehelle ja naiselle ja sitten tuolle hienolle luonnon pumpulimatolle luisuilemaan.” Näin pontevasti yllyttää Aura Jurva etelä-suomalaisia 1900-luvun alussa kirjassaan Vihtori Peltosen (alias Johannes Linnankoski) Porvoo. Nykyään ei suksentarpeita tarvitse ainakaan Porvoossa halosta vuoleskella, kun kaupoista saa virtaviivaisia välineitä ja lämpimiä tamineitakin joka lähtöön. Porvoon Kerkkoon kylässä on ollut myös kuuluisa Lampisen suksitehdas. Suksiseppä Emil Lampinen teki kuulemma sukset ainakin kolmelle presidentille ja aikanaan jopa kaksi paria Venäjän suuriruhtinas Aleksille, jolle ne oli tilattu joululahjaksi. Emil Lampinen oli myös innokas luistelija. Luistinrata oli Linnamäen lahdelmassa Maarissa. Uskaliaimmat luistelijat lähtivät pitkin Porvoonjokea kohti merta. Kiinnostavinta luistelussa taisi kuitenkin olla nuorten tyttöjen ja poikien keskinäinen pelinpito. Koulupojat yltyivät luistinradalla kohteliaiksi ja polvistuivat sitomaan tyttöjen luistinremmejä, ja jos neito kompastui, riensi heti joku herra auttamaan ja puistelemaan lumia vaatteista. Samanlaista kihelmöintiä pidettiin yllä kelkkamäessä. Kuvanveistäjä Ville Vallgren on kirjoittanut lapsuutensa talviharrastuksista, joihin ainakin vuosina 1869-71 kuuluivat Porvoossa joulutanssit, hiihto, luistelu ja mäenlasku. Vallgren kertoo, että kun lumi jo ennen joulua kinostui tiuhaksi, laitettiin kelkkarata kuntoon Piispanmäellä. Koko mäki vilisi suloisia pieniä kilttejä Porvoon tipuja, joiksi tyttöjä nimitettiin herkullisten porvoolaisten vehnäpullien mukaan. Ville-pojalla oli Lämmittäviä lahjaideoita itselle ja rakkaillesi! Muista myös ihanat mekot pikkujouluhin ja juhliin! Tervetuloa! Aukioloajat: ma10-17, ti-pe 10-18, la 10-14 Lundinkatu 16, vastapäätä Puistopicniciä, 06100 Porvoo, puh. 040 820 2897 www.ebbalifestyle.fi 12 JOULUTAIKA kelkka, jossa oli kukikas, pehmeä ryijy ja jonka kyydissä hän ihastustensa kanssa lasketteli alas vedellä jäädytettyä Piispanmäkeä. Viuhuva kyyti jatkui suoraan Porvoonjoen yli ylös vastapäistä rantaa aina niitylle asti. (TL) Kulttuurikodin joulu P orvoon tunnetuin kulttuurikoti on Runebergin kotimuseo empirekaupunginosassa. Vaikka kansallisrunoilija perheineen ei ole asunut talossa enää lähes puoleentoista vuosisataan, voi kodissa yhä aistia aidon 1800-luvun hengen. Joulukuussa museossa saa kuulla kiinnostavia tarinoita Runebergien joulunvietosta. Runebergien joulua väritti runsas vierasjoukko. Sukua oli paljon ja talo täynnä, joten Fredrika-rouvalla riitti tarjoilussa miettimistä. Toisaalta kuuluisan runoilijan luona viihtyi ympäri vuoden kulttuuriväkeä, jonka kestityksestä Fredrika huolehti, viipyi vieras sitten yhden päivän tai kuukauden. Onneksi oli piikoja apuna. Ajan tavan mukaisesti piti Fredrikarouva huolen siitä, että mahdollisimman paljon tehtiin itse oman katon alla. Jouluvalmistelut aloitettiin hyvissä ajoin syksyllä. Saippuat tehtiin lokakuussa eläinten teurastusaikaan, aivan kuten buljongit eli lihaliemet, jotka säilyivät tiiviisti pakattuina kylmävarastoissa. Joulupöydässä oli usein jouluhauki kenties herra Runebergin itsensä kalastama, vaikka kansallisrunoilijan mielestä hauki kuulemma olikin kissojen ruokaa. Kynttilöitä varten Fredrikalla oli muotit, joihin steariini valettiin. Siten saatiin kynttilät tasapituisiksi ja nopeammin kuin narusta upottamalla. Joulupöydässä poltettiin komeaa kolmikärkeä, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä symboloivaa kynttilää. Joulukuusi tuli muotiin Suomen herraskodeissa 1800-luvulla ja sellainen oli myös Runebergeilla – joskaan ei joka joulu. Eräänä jouluna Fredrika Runeberg oli onnistunut saamaan kielopuun kukkimaan, joten joulukuusta ei tarvittu. Fredrika käytti muutenkin joulun koristeina paljon kukkia. Etenkin syreeni oli hänen suosiossaan ja hän näki paljon vaivaa, että sai sen kukkimaan jouluksi. Myös nykyään Runebergin kodissa voi nähdä syreenin kukkivan ennen joulua, kun museonhoitajat vaalivat rakkaudella vanhoja perinteitä kävijöiden iloksi. (TL) 8 JOULUTAIKA 13 Tervetuloa lahjatavarataloon Porvoon keskustassa! 3370,- Pakkaamme ostamasi lahjat ilmaiseksi kauniisiin lahjapaketteihin. SOKOS PORVOO Piispankatu 21 Ma–pe klo 8–20 (joulukuussa 8–21) la klo 8–18, su klo 12–18. Sokos Koti Linnankoskenkatu 45 Ma–pe klo 9–19 (joulukuussa 9–20) la klo 9–18, su 12–18. Joulua odotellessa Lundinkatu 2, Porvoo www.rosso.fi Rauhankatu 29, Porvoo www.amarillo.fi Mannerheiminkatu 9, Porvoo www.wanhaapoteekki.fi www.varuboden-osla.fi 14 JOULUTAIKA Mesileipiä, pippurikakkuja ja inkiväärikeksejä M itä olisi joulu ilman piparkakkuja? On hauskaa, että perinteiseen suomalaiseen jouluun kuuluu myös eksoottisia tuoksuja ja makuja, kuten kaneli, inkivääri ja neilikka, nuo piparkakun herkulliset mausteet. Kaikki ne ovat aikanaan olleet maustekauppiaiden välittämiä ylellisyystuotteita. Piparkakun nimi tulee maustepippurista, jota käytettiin pipareiden ainesosana Saksassa erityisesti 1600-luvulla. Nürnbergin seutu Saksassa on yhä tunnettu pipareistaan, joita kutsutaan nimillä Lebkuchen tai Pfefferkuchen. Ensimmäiset maininnat piparileipureista ovat Ulmista vuodelta 1296 ja Nürnbergistä vuonna 1395. Myös piparkakkutalon suosio sai alkunsa Saksasta 1800-luvulla Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu – sadun ansiosta. Englannissa piparkakut tunnetaan inkiväärikekseinä (gingerbread tai ginger buiscuits), joita myytiin esimerkiksi 1500-luvulla juhlapyhinä ja markkinapäivinä ja joihin liittyi onnen ja rakkauden symboliikkaa. Taianomaista voimaa on uskottu olleen myös pipareiden esikoisessa eli mesileivässä, jonka historia ulottuu aina muinaiseen Egyptiin sekä antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Mesileipä tehtiin nimensä mukaisesti hunajasta, joka oli pitkään ainut käytettävissä ollut makeutusaine. Keskiajalla mesileipää valmistettiin erityisesti luostareissa. Paaston aikana puutarhan yrteillä maustettu hunajakakku oli vahvistavaa ravintoa. Nunna Hildegard Bingeniläisen kanelia, muskottia ja neilikkaa sisältäneiden hermo- ja älypipareiden puolestaan kerrottiin hidasta- van vanhenemista ja auttavan masentuneeseen sydämeen. Suomeen piparkakku tuli kartanoihin ja säätyläiskoteihin 1600-luvulla Saksan ja Ruotsin kautta, vaikka toki hunajaleipiä oli täälläkin maisteltu jo keskiajalla. Piparkakkujen reseptit olivat salaisuuksia, joita sokerileipurit tarkasti vaalivat. Ensimmäisen konditorian Suomessa avasi Sveitsin Graubüdenista tulleet sokerileipurit Porvoossa vuonna 1820. 9 Nykyään piparkakku ei ole enää harvojen herkku, vaan se kuuluu lähes joka kodin joululeivonnaisiin. Perinteisesti Suomessa jouluvalmistelut leipomisineen on aloitettu Annan päivänä 9.12. Jokaisella on oma mielireseptinsä. Toiselle maistuu pehmeä ja paksu, toiselle rapea ja ohut pipari. Osalle taasen maistuu pelkkä jääkaappikylmä taikina suoraan kulhosta syötynä. (TL) JOULUTAIKA 15 Säätyläisjoulu 1700-luvulla 10 Kuva: Porvoon museo H olmin talossa, Vanhan raatihuoneentorin laidalla, voi tutustua 1700-luvun lopun kauppiasperheen elämään. Museossa saa myös tuntumaa entisaikojen ruokakulttuuriin, kun Porvoon museo aina jouluisin kattaa taloon historiallisen joulupöydän. Museaalisia maistipaloja ei kuitenkaan ole tarjolla; tuoreita jouluherkkuja kannattaa naut- Pitkiin juhla-aterioihin kuului myös makeita väliruokia. Ihanat jälkiruuat, kuten jäätelöt ja eksoottiset hedelmät, tulivat juhlapöytiin. 16 JOULUTAIKA tia mieluummin lähistön tunnelmallisissa ravintoloissa ja kahviloissa. 1700-luvulla, gastronomian vuosisadalla, kiinnittyi joulun alla suurin huomio ruokiin ja syömiseen. Säätyläiskodeissa jouluksi valmistettiin kinkun ohella juureslaatikoita – vuosisadan tulokkaita olivat lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikko – aladobia, rosollia, keittoa, kukkakaalia sekä pinaattimuhennosta, uutta juhlaruokaa. Vihannekset muhennettiin kermaan tai maitoon tai lisättiin kastikkeisiin. Sinappi ja etikka olivat säätyläispöytien mausteuutuuksia ja ranskalaisesta keittiöstä opittiin hillot ja hyytelöt. Pitkiin juhla-aterioihin kuului myös makeita väliruokia. Ihanat jälkiruuat, kuten jäätelöt ja eksoottiset hedelmät, tulivat juhlapöytiin. Muodikkaimpia jälkiruokia olivat hyytelöt ja vanukkaat, joihin käytettiin paljon munia, kermaa, sokeria ja hilloja. Konvehdeiksi kutsuttiin sokerissa pyöriteltyjä kuivattuja hedelmälohkoja tai marmeladeja. Aterian päätteeksi herrat nauttivat punssiboolia ja naisille tarjottiin kahvia, jonka nauttimisen myötä heidän juomatapansa siistiytyivät paloviinan käytön vähentyessä. Ruokailutavat hienostuivat ja ruokien ulkonäköön sekä kattauksiin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Paremmissa piireissä posliini- ja fajanssiastiat yleistyivät ja kokonaiset astiastot tarjoiluvateineen ja –kulhoineen tulivat muotiin. Esimerkiksi Johan Holm nuoremman (17511789) perukirjassa luetellaan astioita kullatuista pikareista sokeripihteihin ja damastiservietteistä posliiniteekannuun. Teksti perustuu 14.12. alkavaan joulunäyttelyyn Holmin talossa, Vanhassa Porvoossa. Seimiasetelmien lumoissa K autta kristityn maailman tunnetaan seimi, eläinten ruokakaukalo, johon Jeesus-lapsi laitettiin. Sijaa ei ollut majatalossa, mutta tallista löytyi lämpöä, puhtaita olkia ja rauhaa. Seimiasetelmat ovat kuvaelmia tallista, jossa pieni lapsi nukkuu seimessä vanhemmat ympärillään, näin yksinkertaisimmillaan. Toinen ääripää seimiasetelmasta on Espanjan Malagan kaupungintalon useamman sadan neliön huone, johon on rakennettu pienoismallina kokonainen kylä ihmisineen. Espanjalaisten lasten riemuna on löytää tutut hahmot satojen joukosta: Jeesus-lapsi, Maria ja Josef, enkelit ja paimenet. Itämaan tietäjät ovat joulunajan alussa vielä kaukana itäisessä nurkassa ja lähestyvät tallipaikkaa päivittäin, kunnes loppiaisena ovat antamassa lahjojaan Kristus-lapselle. Kylässä on myös paljon muuta elämää: leipuri leipoo, mylläri jauhaa, naiset ovat pyykillä, eläimet laitumella. Kaiken tämän toiminnan keskellä on talli, jossa on pyhä perhe. Katolisten maiden perheissä kotona olevaa seimeä rakennetaan vuosittain. Ostetaan uusia hahmoja, parannellaan tallia ja maisemaa sen ympärillä ja tehdään pienoismaailmaa yhä suuremmaksi. Minun oma seimeni on meksikolainen. Se on ollut perheessä kauan, ja edelleen ensimmäiseksi adventiksi käärin hahmot esiin vanhasta sanomalehtipaperista ja asettelen kaikki 12 savihahmoa lipaston päälle tarkkaan asetelmaan. Aamulla sytytän tuikkuja palamaan esineiden keskelle ja hämärässä nautin joka kerta yhtä paljon rakkaasta perinteestä. 11 Mutta ensimmäinen seimimuistoni on toisenlainen: Ollessani noin 8-vuotias partiossa valmistauduttiin esittämään seimikuvaelmaa joulujuhlaan. Vanhemmat ja sisarukset oli kutsuttu tyttöpartiolaisten esitykseen. Vaikka olin aika raisu poikatyttö, hiukseni olivat pitkät ja vaaleat ja toiveeni oli tietysti päästä seimikuvaelmassa esittämään enkeliä. Mutta viikko ennen joulujuhlaa kävi vahinko ja tukkaan juuttui iso möykky purukumia. Äiti joutui käyttämään saksia inhottavan tahman poistamiseksi ja samalla koko tukka lyheni huomattavasti. Niin minä tyttöpartion kuvaelmassa jouduin ainoana lyhyttukkaisena esittämään Josefia. Aikamoinen pudotus taivaalta tallinnurkkaan oli tuo lapsuudenjoulu minun urakehityksessäni. (TG) Kuva: Sari Vennola JOULUTAIKA 17 KOKO PERHEEN JOULUMAAILMA AVOINNA ARKISIN 9-19, LAUANTAISIN 9-15, SUNNUNTAISIN 12-16 LÖYTYY O SOITTEESTA LOVIISANTIE 8, PORVOO MEILTÄ LÖYDÄT IHANAT JOULUTUNNELMAN TUOJAT! KYNTTELIKÖT, LYHDYT, ULKOVALOT, KORISTEET ym. TALO ON TÄYNNÄ MAHTAVIA LAHJAIDEOITA KOKO PERHEELLE! Keskus 0207 598 020 www.mikrokulma. MIKROKULMAN VERKKOKAUPPA ON AINA AUKI! AITOA PORVOOLAISTA LAKRITSAA JUHLAPAKKAUKSESSA! PREMIUM-MIX LAKRITSARASIA 200 g 3 kpl á 3,90 Runebergin 10 € makeistukku 18 JOULUTAIKA 12 Kuinka joulukuusi sai hopeanauhansa H ämähäkeillä on joulunaikaan kovat oltavat, kun kodeissa tehdään joulusiivousta. Joissakin taloissa rätti heiluu kattoja myöten ja niin on ollut tapana myös eräässä vanhassa porvoolaistalossa Tarmolassa. Puutalo on jotakuinkin satavuotias ja se on ollut samalla suvulla koko pitkän ikänsä. Talon uskollinen kotitonttu on nähnyt jo monet kerrat, kuinka siivousperinne siirtyy sukupolvelta toiselle. Joka joulu se on katsellut seinähirsien raosta, kuinka tarmokas emäntä kulkee pölyhuiskineen, moppeineen ja nykyään imureineen pitkin taloa. Tonttu on joutunut todistamaan hämähäkkien epätoivoista karkumatkaa ja se on tuntenut syvää sympatiaa kotinsa menettäneitä kohtaan, sillä verkon verkkoa ei joulusiivouksesta jää jäljelle. Kaiken lisäksi hämähäkit ovat löytäneet tiensä tontun kotiin syvälle lattialankkujen alle ja siellä on sitten jouluisin ollut aina hyvin ahdasta. Eräänä jouluna, kun emäntä oli taas touhunnut siivouksensa loppuun ja hämähäkit olivat asettuneet kotitontun luokse, paljasti tonttu, että taloon oli kannettu joulukuusi ja koristeltu niin kauniisti, että silmiä hiveli. Joulukuusi oli hämähäkeille ihan uusi asia, sillä ne eivät ryömineet lattian alta takaisin nurkkiin kuin vasta pitkän ajan kuluttua joulun jälkeen. Nuorimpiin seitinkutojiin iski valtava uteliaisuus ja yön pimeydessä ne lähtivät salaa ylös katsomaan uutta ihmettä. Voi sitä riemua ja vipinää, kun lapsekas hämähäkkijoukko näki kuusen, jonka latvassa loisti tähti ja oksilla roikkui kimmeltäviä koristeita. Vikkelästi ne kipusivat vartta pitkin ja hyppelivät oksalta toiselle ja tanssivat aamuvarhaiseen asti kunnes kotitonttu heräsi tarkistuskierrokselleen. Tonttu oli tyrmistynyt, kun se näki, kuinka joulukuusi oli yltä päältä peittynyt harmaaseen seittiin. Onneksi tontulla oli hyvä haltijaystävä. Haltija heilautti taikasauvaansa ja jo kohta kimmelsi kuusi kirkkaammin kuin koskaan ja missään naapuritalossa. Haltija oli muuttanut hämähäkinseitit pitkiksi hopeisiksi naruiksi, jotka kauniisti risteilivät oksilla ja laskeutuivat latvasta maahan asti. Hämähäkit saivat satikutia, mutta tonttu ja haltija kyllä tietävät, että muutamat uskaliaat tulevat vieläkin joka joulu kuusen oksille ihmettelemään ja saattavat jäädä sinne hopeanauhojen suojiin juhlapyhien loppuun asti. (TL, muokattu kansantarinasta) Viihtyisää Joulua! Laadukasta sisustamista ja asiantuntevaa palvelua 85 vuotta! JOULUTAIKA 19 Taivaalla tähtivyö Jo taivahalla kuu kirkkaana loistaa, ja lahden lainehet sen katseen toistaa. Venheeni vartoaa, siihen jo astukaa. Soi iltakello, soi iltakello. (Napolilainen kansanlaulu, suom. V. Arti) O n vaikea yhdistää laulua lahden lainehista vuoden pimeimpään aikaan ja kynttiläkruunua kutreillaan kantavaan neitoon. Joka vuosi joulukuun 13. hiljennytään kuitenkin eri puolilla Suomea Lucia-juhlan yhteydessä kuuntelemaan tätä kaunista italialaista hymniä, mutta hieman erilaisin sanoin: Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy. (Sigrid Elmblad, suom. Erkki Ainamo) Laulussa kuvaillaan myös valkeaan verhoon kätkeytynyttä Pohjolaa, johon Pyhä Lucia tuo taivaallista hohtoa. Napolinlahdella sijaitsevan Santa Lucia –nimisen kylän merimaisema on siis viehättävästi muuntunut kulttuuriimme sopivaksi, aivan kuten alkuperäinen, katolisen kirkon omaksuma Lucia-legendakin. Tunnetuimman legendan mukaan Lucia oli sisilialainen kristitty, jonka pettynyt sulhaskandidaatti ilmiantoi roomalaisille keisari Diocletianuksen vainojen aikaan vuoden 300 tienoilla. 20 JOULUTAIKA Jos eteläisessä Suomessa ei joulukuun puolivälissä vielä olekaan lunta, niin sitä kirkkaammin Lucia-neito juhlaa valaisee. Porvoossa Lucia-neidon kruunajaisia vietetään perinteisesti Vanhalla raatihuoneentorilla, josta kulkue jatkaa tuomiokirkkoon. Porvoon lyseossa Lucia-juhlaa on vietetty säännöllisesti jo ainakin 1860-luvulla, vaikka nykyinen Lucian päivään liittyvä kulkue- ja hyväntekeväisyysperinne on syntynyt vasta 1900-luvun alussa. Ensimmäinen Lucia-kilpailu ja -kulkue järjestettiin Tukholmassa vuonna 1928. Helsinki otti mallia vuonna 1930 ja näin perinne on nykyisessä muodossaan asettunut Suomeen. Lucia-neidon yllä on pitkä kaapu, jonka valkea väri on puhtauden vertauskuva. Punainen vyönauha kuvastaa Lucian marttyyrikuolemaa ja vihreä seppelekruunu ikuista elämää. 13 14 Kauneimmat joululaulut J ouluna muistamme mielellämme heikommassa asemassa olevia niin koti- kuin ulkomailla. Perinteinen, ympäri Suomen seurakuntia järjestettävä Kauneimmat joululaulut -tilaisuus perustuu hyväntekeväisyyteen ja tänä vuonna joululaulut soivat kehitysmaiden perheiden hyväksi. Porvoossa kauneimpia joululauluja lauletaan sekä suomeksi että ruotsiksi tuomiokirkossa ja Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Tilaisuudessa jaetaan lauluvihkosta, johon kappaleet valitaan joka vuosi äänestyksellä. Mukana on monia rakkaita, vanhoja joululauluja, mutta aina myös jokunen uusi. Maailman kenties tunnetuin joululaulu, yli 330 kielelle käännetty iki-ihana Jouluyö juhlayö esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1818 Oberndorfin kylässä Itävallassa. Sen syntyyn liittyy useita tarinoita. Kerrotaan, että kyläkirkon urut olivat menneet rikki ja jouluyön messuun piti nopeasti saada musiikkia. Niinpä pastori Joseph Mohr pyysi urkuri Franz Gruberia säveltämään jo aiemmin kirjoittamaansa tekstiin kitarasäestyksellä esitettävän kaksiäänisen laulun. Toinen tunnettu joulunajan sävelmä on saksalaisen V.G. Voglerin säveltämä Hoosianna-hymni, jota lauletaan ensimmäisenä adventtina. Hoosianna on alkujaan hepreankieltä ja tarkoittaa ”oi auta”, ”pelasta”. Adventti puolestaan tarkoittaa Herran saapumista ja siihen liitetään perinteisesti myös pääsiäisajan palmusunnuntain tapahtumat, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin kansan huutaessa kuninkaille osoitettua kunniahuutoa - hoosiannaa. 15 Jouluviestejä I soäidin kaapiston kätköistä löytyi hiljattain aarre: siisteissä pinkoissa nauhoin sidottuina joulukortteja aina viime vuosisadan alusta lähtien. Joukossa oli myös kenttäpostia sota-ajalta, hyvän joulun toivotuksia rintamalta isältä tyttärille. Nuo joulutervehdykset, elonmerkit, olivat epäilemättä mittaamattoman arvokkaita ja odotettuja. Nyt, vuosikymmenten jälkeen, ne tuovat menneen ajan tapahtumat lähelle hyvin herkällä tavalla. Täytyy myöntää, että joulukorttien lähettäminen on itsenäisessä hyvinvointivaltiossamme, joulukiireiden keskellä, joskus tuntunut vain velvoittavalta tavalta. Tarkemmin ajatellen, jos se onkin tapa, se on hyvä sellainen. Toki nykyään jouluviestit voi näppäillä nopeasti menemään tekstiviestillä tai sähköpostilla, mutta ne ovat sitten todella mennyttä, muisto sähköisinä koodeina virtuaaliarkistossa. Ne eivät todennäköisesti koskaan päädy lastenlasten luettaviksi. Voi tietysti tuntua myös keinotekoiselta muistaa kaukana asuvaa vanhaa ystävää tai sukulaista vain kerran vuodessa. Mutta jouluhan on suuri muistamisen, hyvien ajatusten ja lähimmäisenrakkauden juhla. Pienetkin lämminhenkiset eleet voivat tietämättämme olla lähimmäisillemme korvaamattoman arvokkaita. (TL) Joulukortit postiin kakkosmerkillä viimeistään 15.12.2011. JOULUTAIKA 21 Kultainen lahjapaperi P ienet paketit, isot paketit, kimmeltävät kääröt kuusen alla. Kuinka ihanaa on saada lahja, josta näkee, että paketoimiseenkin on annettu aikaa ja ajatusta! Kauniisti paketoitua lahjaa ei ensin raaski edes avata, ja usein käy niin, että viehättävimmät paperit ja runsaimmat rusetit säästetään uusiokäyttöä varten. Myymälöiden paketointipalvelu on upea asia, mutta antoisaa on myös itse askarrella ja koristella joulupaketit. ab Vuosikymmeniä sitten asui erään pikkukaupungin laitamilla aviopari viisivuotiaan tyttärensä kanssa. Raha oli tiukalla, mutta tyttö odotti joulua lapsen lailla - jännittyneenä ja toiveikkaana - ja askarteli isosta, vanhasta kenkälaatikosta lahjapaketin vanhemmilleen. Aaton lähestyessä isä ihmetteli, mihin oli kadonnut edellisvuodelta säästynyt kultainen lahjapaperiarkki. Hän rankaisi tytärtä ankarasti, kun sai tietää, että tämä oli käyttänyt kokonaan perheen ainoan, arvokkaan lahjapaperin. Hän myös vaati tyttöä antamaan paperin takaisin, mutta äiti lepytteli isää, ja niinpä, kun aatto koitti, ilmestyi kuusen alle kultaiseen paperiin kääritty paketti. Tytär vei sen isälleen ja sanoi: Hyvää joulua, tämä on teille, äiti ja isä. Isä tunsi piston sydämessään, kun oli ollut tytärtä kohtaan niin ankara. Hän avasi lahjan, mutta hämmästys oli suuri: pa- Askartelu- ja taidetarvikkeiden erikoisliike Aleksanterinkatu 17 , 06100 Porvoo aukioloajat: ma-to 10-18 , pe 10-17 , la 10-14 www.paperipilvi.com 22 JOULUTAIKA 16 ketti olikin tyhjä. Isän raivo nousi jälleen. - Etkö tiedä, nuori neiti, että kun annat jollekulle lahjan, on paketin sisällä oltava edes jotain, isä sanoi tuimasti. Pieni tyttö katsoi isäänsä surullisin silmin kyynelten valuessa pitkin poskia ja kuiskasi: - Isä, laatikko ei ole tyhjä. Minä puhalsin sen aivan täpötäyteen suukkoja sinulle ja äidille. Siinä hetkessä isän sydän suli. Hän otti tytön syliinsä, kiitti lahjasta ja pyysi anteeksi turhaa suuttumustaan. Pian joulun jälkeen tytär menehtyi onnettomuudessa. Kerrotaan, että isä piti kultaiseen lahjapaperiin käärittyä kenkälaatikkoa sänkynsä vierellä elämänsä loppuun asti. Vaikeuksien tullen hän avasi laatikon, otti sieltä mielikuvituksellisen suukon ja muisteli tytärtään. Meidän jokaisen elämässä joululahjoista arvokkain on näkymätön kultainen laatikko, joka on täynnä ehdotonta rakkautta läheisiltämme ja Jumalalta. (Perustuu vanhaan englantilaiseen tarinaan) ab Jos et säästä lahjapapereita uusiokäyttöön, niin muista, että lahjapaperi on yleensä voimakkaasti värjättyä ja usein folio-, alumiini- tai vahapaperia. Se ei siis sovellu keräyspaperin joukkoon, vaan sekajätteisiin. Pahvi ja kartonki kuuluvat kartongin keräykseen. Erilaiset nauhat ja koristeet joulun askarteluun sekä ideoita Pukin konttiin Mannerheiminkatu 1, Porvoo p. 019-580077 www.nappiaitta.fi Sadunhenki Lahjatavaraliike shop Puodissa käsintehdyt nallet ja joulukoristeet. Paperitarun, Annekabouken ja Asta Pulkkisen tuotteet sekä paljon muuta mukavaa Jokikatu 20, Wanha Porvoo, puh. 050 5242 957 uniikkimallit designmallistot luomuvaatteet tilaustyöt muodistukset kesäsäilytykset Atelier Anne Nordlund Jokikatu 12 A 4, 06100 Porvoo Puh. 040 565 5625, Fax 019 524 4122 [email protected] Ihastuttavia koruja, vaatteita ja sisustustuotteita itselle tai lahjaksi! VÅGA jokikatu 12 06100 porvoo www.vaga.fi ma-pe 10-19, la 10-17, su 12-17 Suosittu VÅGA-OUTLET avaa ovensa jälleen 26.11-31.12 Kaikki tuotteet -50% (korut, vaatteet, sisustus ja joulutuotteet) VÅGA-OUTLET mannerheiminkatu 2 (paahtimon vieressä) 06100 porvoo ma-pe 10-19, la 10-17, su 12-17 pidennetyt aukioloajat klo 10-20 keskiviikkoisin 30.11, 7.12, 14.12 ja 21.12! Tervetuloa! Sasu’s Playhouse Rihkamakatu 2, Simolinin talo, Vanha Porvoo. www.sasusplayhouse.net avoinna ark 10-18, la 10-16 ja su 12-16 JOULUTAIKA 23 Joulutähtiä teatteritaivaalla M onet luulevat, että peikot ovat jo kadonneet maailmasta, mutta näinhän ei ole. Porvoonjoen rannalla, punaisia ranta-aittoja vastapäätä, kohoaa komea Näsin näköalakivi, jota myös peikon hampaaksi kutsutaan. Sen alla asustaa ainakin yksi, ehkä useampikin peikko. Tätä on vaikea tarkentaa, sillä peikot, kuten tontutkin, ovat yleensä melkoisen pieniä ja ne pysyttelevät mieluiten piilossa ihmiskatseilta. Mutta yhdestä Näsin kiven peikosta ollaan varmoja. Se on nimittäin paljastunut teatterin ja tanssin ystäväksi ja monet ovat nähneet peikon pitkän karvaisen hännän vilahtelevan katsomopenkkien alta. 24 JOULUTAIKA Yksi Näsin peikon suosikeista on Tonkka-Mooses-niminen pikkupeikko, joka asustaa Porvoon vanhalla rautatieasemalla maitotonkassa. Mooses on siitä erikoinen peikko, että se ei pysyttele piilossa, sillä se rakastaa esiintymistä. Se onkin yksi Porvoon teatteritaivaan herttaisimpia tähtiä, jonka mielikuvituksellisessa valokeilassa etenkin perheen pienimmät viihtyvät. Tänäkin jouluna Näsin peikko aikoo käydä katsomassa Pikkupeikko Mooseksen esiintymistä Nukketeatteri Ofelian joulunäytöksissä. Eräs silminnäkijä on yllättänyt Näsin peikon hiphoppaamassa väliverhojen laskoksissa Taidetehtaan Tanssikoulun joulunäytöksessä. Onpa peikko käynyt 17 katsomassa myös Porvoon Teatterin joulushowta – on sillä sen verran ikää, vaikka pienikokoinen onkin. Usein se seuraa salaa Aapeli-tonttua, joka kulkee viikonloppuisin pitkin Vanhan Porvoon katuja ja hauskuuttaa lapsia. Toisinaan se liittyy mukaan Porvoon matkailuoppaiden sunnuntain opastuskierroksille, sillä vaikka se tunteekin vanhan ajan joulutarinat satojen vuosien ajalta, on kierroksilla ihan omanlaisensa tunnelma. (TL) Nukketeatteri Ofelia Kom och njut! 26.11 Öppning av julen i Gamla Borgå Sisustus- ja lahjatavaraliike Piristä kotiasi, ilahduta ystävääsi tai itseäsi kauniilla romanttishenkisillä sisustustuotteillamme. VÄLKOMMEN! Tule ja viihdy! 26.11 Vanhan Porvoon joulunavaus TERVETULOA! Piispankatu 25, 06100 Porvoo (Piispankadun ja Rihkamakadun kulma) puh. 0500 457 804 på Rådhustorget kl 15 Butikerna håller öppet till kl 21.00! Joulukauden keskiviikot 30.11, 7.12, 14.12 ja 21.12 liikkeet ovat auki 20.00 asti! Under julsäsongens onsdagar 30.11, 7.12, 14.12 och 21.12 håller butikerna öppet till kl 20.00! SYNTYVÄT RAKKAUDESTA VÄREIHIN, KAUNEUTEEN JA KYNTTILÄN HEHKUUN ma-pe 10-18, la 9-16 su 12- 16 Pidennetty aukiolo 26.11 klo 21.00 asti ja keskiviikkoisin 30.11 – 23.11.2011 klo 20.00 asti Sisustusliike Jokikatu 6, 06100 Porvoo puh. 050 352 8290 www.jokikatu6.fi Suomalainen käsityö LÄMMINHENKINEN LAHJA Sekä kaunista että kätevää – ja joka kotiin sopivaa Haluatpa sitten luoda kotiisi tunnelmaa tai ostaa ystävälle lahjan kannattaa poiketa käymään. Kuva: Antero Lindell Raatihuoneentorilla klo 15 Liikkeet ovat auki 21.00 asti! JOULUINEN KAUPPAPAIKKA JOKIKATU 18, WANHA PORVOO RAATIHUONEEN KULMALLA MYYNTI VAIN WANHASSA PORVOOSSA Siirtomaatavaraliike Skafferi herkulliseen jouluun www.skafferi.fi Jokikatu 41, Vanha Porvoo JOULUTAIKA 25 Hyvää ja Rauhallista Joulua Rauhallista joulunaikaa toivottaa Porvoon RTV:n väki www.porvoo.fi 26 JOULUTAIKA Saaristojoulua ja Muumitarinoita 18 T ove Jansson, muumitarinoiden kirjoittaja vietti kesänsä lapsuudesta asti Pellingin saaristossa. Saariston maisemaa ja elämää on varmasti kirjoitettu useisiin kertomuksiin, mutta talvisia muumitarinoita ei ole useita. Muumithan nukkuivat talviunta talossaan ja heidän maailmassaan ei tapahtunut paljoakaan talven aikana. Yksi muumitarina, Kuusi nimeltään, liittyy jouluun: Hemuli herättelee nukkuvia muumeja ja huutaa vihaisella äänellä: -Joulu on tulossa! Olen kyllästynyt teidän nukkumiseenne, joulu tulee aivan minä hetkenä hyvänsä. Koska muumit ovat nukkuneet kaikki talvet, he eivät tiedä joulusta mitään ja ovat peloissaan siitä kamalasta, jota jouluksi sanotaan. -Tärkeintä on saada joulukuusi ennen pimeän tuloa, kertoi kiireinen hemuli ohi juostessaan. Kuusi hankittiin, mutta mihin sitä käytetään, oli ihmettelyn aihe. -Kuusi pitää pukea kauniilla tavaroilla, helminauhoilla ja ruseteilla, joku ohikulkija kiireissään kertoi. Taas hemuli ohitti pihan juosten eteenpäin: Täytyy valmistaa paljon ruokaa. Tämän Muumimamma osasi, ihmetteli vain kuinka hirmuisen nälkäinen joulu mahtoi olla. Valoja myös tarvittiin, tiesi seuraava hemuli ja muumit keräsivät kaikki kynttilät kuusen ympärille. Joku ohitti talon pitkä nimilista paperiin kirjoitettuna. Juostessaan hän viivasi yli nimiä, kiireisenä ja ärtyisenä. Mitä heille on tapahtunut? Niiskuneiti kysyi peloissaan. -Lahjoja täytyy hankkia jokaiselle, kuului taas pikainen selitys. Pimeässä kiiruhtaessaan hemuli ja muutkin kulkijat olivat yhtä suunniltaan siitä, että joulu tulee ihan kohta. Niinpä muumit keräsivät kalleimmat tavaransa isoon laatikkoon, jonka päälle kirjoitettiin JOULULLE. Pienet harmaat nyytit tulivat tutkimaan pihaa, jossa muumit odottivat kauhuissaan Joulun tuloa. Nyytit olivat niin ihastuksissaan runsaasta ruoasta ja paketista, että Muumimamma lupasi heille kaikki herkut ja lahjat. Jospa Joulu nyt suuttuu, mennään kuistin alle piiloon, Muumipeikon isä ehdotti. Sieltä he katsoivat kuinka kirkkain tähti oli asettunut juuri heidän kuusensa latvan yläpuolelle ja kuinka nyytit söivät herkkuja ja avasivat lahjoja. Muumimammaa alkoi väsyttää: - En nyt jaksa ajatella mitä tämä kaikki merkitsee, mutta hyvin se näyttää sujuvan. - Enkä minä enää pelkää joulua, totesi Muumipeikko. Ja niin Pellingin saariston valkoiseen maisemaan tuli rauhallinen Joulu, kuusineen, lahjoineen ja runsaine herkkuineen, kuten muuallekin Suomeen. (TG) JOULUTAIKA 27 IHANIA ELÄMYKSIÄ LAHJAKORTILLA Hiusstudio Jazz Up Kaivokatu 29, Porvoo puh(.019) 610 229 Hiustenpidennykset, juhlameikit ja -kampaukset Ekosalonki Cielo Jokikatu 10 Porvoo (019) 523 0111 Ekologisia hiuspalveluja ja tuotteita Pieni kynsisalonki Jokikatu 53, Vanha Kaupunki 045 311 5820 Hellävaraisia kynsihoitoja www.kauniitkynnet.com Fredrikan lähde Kauneushoitola Pinja Runeberginkatu 18, Porvoo Luontaishoidot, kasvislounaat, luomutuotteet, joogat, kurssit www.fredrika.fi Lundinkatu 18, Porvoo (019) 633 230 Darphin - hemmotteluhoito Luxus pedicure YLLÄTÄ LÄHEISESI LAHJAKORTILLA, PISTÄ PAKETTIIN HYVÄÄ OLOA JA HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA. MUKANA UPEA VALIKOIMA Salon Grand Style Wilma ja Maria Piispankatu 28, Porvoo 040 176 2020 Yksilölliset parturi- ja kampaamopalvelut HIENOJA LAHJAKORTTI-IDEOITA Magy´s Lundinkatu 7, Porvoo (019) 523 1577 Naisten alusasujen erikoisliike, muotojesi vuoksi 28 JOULUTAIKA Hierontapalvelu Hermion Vadelmapolku 6, Porvoo 050 385 2541 Hermoratahieronta, intialainen päähieronta Salon Trice Karin Tiina Menna Kirkkokatu 5, Porvoo (019)585 505 Parturi- ja kampaamopalvelut Unelmista totta M onessa perheessä ja suvussa mietitään joulun lahjoista samalla lailla: - Tänä jouluna ei anneta lahjoja aikuisten kesken, lapsillekin yksi erikoistoivelahja riittää. Nautitaan vaan yhdessäolosta ja syödään hillitysti niitä kaikkein parhaimpia herkkuja, ei mitään mässäilyä. Hyvä päätös. Jos se toimisi. Usein kuitenkin käy niin, että juuri tänä vuonna on hittinä jokin koje, josta isä luki ulkomaisesta lehdestä jo viime vuonna. Tai kerrankin on äiti pitkin syksyä ostanut pieniä mukavia yllätyksiä tädeille, ja kuinka iloiseksi tuleekaan nuori urheilupaidasta, jonka merkkiä on moneen kertaan toistettu viikkojen aikana. Juuri tänä jouluna lapset ovat tarpeeksi vanhoja pääsemään isoäidin kanssa jouluostoksille. He valitsevat onnellisina sisaruksille ja serkuille lahjoja, joista itsekin nauttisivat, pelejä ja musiikkia suosikkibändiltä. Huippuna täti, joka yllättää koko suvun ostamalla ihan jokaiselle oman soittorasian. Kuinka lahjoja voisi olla antamatta ja miltä tuntuisi istua jouluaattona jälkiruoan jälkeen ilman jännitystä ja huumaavaa lahjapakettien avaamisen iloa? Mutta tavaraa on lähes jokaisessa taloudessa riittävästi, kellarista ullakolle asti. Tarvitaanko sitä vielä lisää? Vai voisiko tänä jouluna tavarapaljouden vaihtoehtona olla elämyksiä ja uusia kokemuksia? Mitä elämykset voisivat olla? - Kaikki, minkä voisi syödä tai juoda, on nautinnollista. - Kynttilät, jotka häviävät kauniilla liekillä jättäen jälkeensä rauhallisen tunnelman muiston. - Lahjakortti on erinomainen aineeton lahja, josta saaja voi nauttia haluamallaan hetkellä. Naisille kasvojen hoito on ihanaa ja ylellistä nautiskelua, puhumattakaan jalkahoidosta tai hieronnasta. Rakennekynsien kokeilu tai meikkaus ammattilaisen ohjauksessa antavat loistoa ja ideoita koko vuodeksi. Useimmille miehille käsien hieronta ja manikyyri ovat ihan uusi kokemus, intialaisesta päänhieronnasta puhumattakaan. Tai miten olisi kalastusmatka saaristossa? Vanhalle tädille lahjakortti kodin siivoamiseen tai teiniikäiselle lahjakortti konserttiin voisivat olla ihan parasta maailmassa sillä hetkellä. 19 Ideoita on vaikka kuinka paljon: teatterilippu, kuntosalikortti, ravintolaillallinen. Melkein jokaisella on pieni unelma, jota ei arkipäivän tilanteessa saata toteuttaa ilman läheisen antamaa mahdollisuutta ja muistutusta. Pienen unelman toteutus odottaa lahjakortin saajaa. (TG) Osta kylpylän hemmotelevat lahjakortit pukinkonttiin HOTELLI HAIKON KARTANO Haikkoontie 114, 06400 Porvoo, Puh. (019) 576 01 Linnankosken lukio esitää Anna lahjaksi musikaaliliput Nelosen Stage- ohjelmasta tuttu tarina kokoillan versiona! Ensi-ilta pe 20.1.2012 klo 19, Liput: 20/15e Lipunmyynti: Grand/Luckan, Piispankatu 28, Porvoo (ma-pe klo 12-18) Puhelin: 019-582 002, s-posti: [email protected] Kaivokatu 29, Porvoo 0400 5754 54 Meiltä hyvän joulun lahjakortit hiukset hieronta rakennekynnet irtoripset kosmetologi fysioterapia JOULUTAIKA 29 NÄLK TILAA Ä? KOTIPIZZAA IN! PÄÄASIANA PAREMPI TULOS e KENGÄT LAUKUT TEKSTIILIT Lundinkatu 8, 06100 PORVOO, puh. 040 351 5606 ark. 10-18, la 10-16, [email protected] h Jokikatu 8 06100 Porvoo Ma-pe 9-18, la 10-16, su 12-16 30 JOULUTAIKA p. 019 5243703 www.kynttilakamari.com [email protected] u Joulu Seitlahdessa Myymme joulukukkia suoraan kasvihuoneeltamme! Upeita joulukoreja ja ruukkuja, sisustustarvikkeita lahjaideoita, herkkuja ja tunnelmaa! na Avoin 4.12. 2 – . 2 9.1 etuloa! Terv puh. (019) 577 578 ma–pe klo 9–19, la–su 9–16 Björknäsintie 155 www.seitlahdenpuutarha.fi Yksi kynttilä luo tuhatmäärin tunnelmaa Kynttiläkamari kat tu inka n eim staa nerh sku Man n ke o o v Por ber gin Werner Söderströminkatu 22 Avoinna ma-pe 10.30-21, la 11-21, su 12-21 ölentie tten CASIO QT6600kosketusnäyttökassajärjestelmäonvastaus moneenkysymykseenjaauttaasinuaparantamaantulosta. Jern b tie rin sta Me rström inkatu PORVOO TARMOLA Puh. 580 636 Söde Kiinnostaakoparempitulos? Onkokassapisteentyökalutkunnossa? Osaakohenkilöstömyydätuotteetvarmastioikeallahinnalla? Syntyyköoutoahävikkiätaivarastoheittoja? Mikäonvarastontodellinenarvo? Saakokirjanpitäjäselvätjayksinkertaisetraportit? Mikäoliviimevuodenmyyntisamaltajaksolta? Onkovanhakassajärjestelmäajantasalla? Wern er • • • • • • • • Jokikatu 37 Åborgintori 06100 Wanha Porvoo puh 040 139 3344 Avoinna joka päivä. Tervetuloa! Legenda jouluruususta 20 E räänä yönä kauan kauan sitten vaelsi kolme Itämaan tietäjää kohti pientä tallia Beetlehemissä. Tietäjät olivat viemässä kultaa, suitsuketta ja mirhaa Kristus-lapselle. Matkallaan he kulkivat ohi paimenten, jotka olivat kedolla vartioimassa laumaansa. Myös pieni paimentyttö Madelon oli kedolla. Kuultuaan tietäjien määränpäästä hänkin halusi kunnioittaa luvattua Messiasta ja lähti matkaan. Beetlehemissä Madelon kuitenkin huomasi, että hänellä ei ollut antaa vastasyntyneelle mitään, eikä hän uskaltanut astua talliin. Paimentyttö oli köyhä ja hän tunsi itsensä avuttomaksi ja onnettomaksi. Surullisena hän lähti vaeltamaan pitkin laaksoja etsien kukkia, mutta ei pakkasyönä löytänyt nupun nuppua. Madelon palasi tyhjin käsin ja jäi itkemään tallin ovelle. Enkeli, joka oli nähnyt tytön surun, laskeutui tämän vierelle ja pyysi katsomaan maahan. Paikkaan, johon Madelonin kyyneleet olivat tipahdelleet, oli kasvanut kaunis valkoinen ruusupensas, joka nosti varttaan kimmeltävän kuuran alta. - Sinun jouluruususi ovat arvokkaampia kuin kulta, suitsukkeet ja mirha, sillä ne ovat syntyneet nöyrästä ja aidosta rakkaudesta, enkeli kuiskasi Madelonille, joka poimi ruusut ja vei ne Jeesus-lapselle. Ruusut on liitetty Jeesuksen syntymään jo Vanhan Testamentin ennustuksissa. Ruusua pidetään myös Neitsyt Marian symbolina ja erään legendan mukaan Marian jokaiselle maahan painamalle askeleelle Beetlehemin tallin edustalla kohosi ruusu. Jouluruusu on Suomessa jäänyt suosiossa joulutähden ja hyasintin varjoon. Jouluruusu ei varsinaisesti ole ruusu, vaan Kaakkois-Euroopan vuoristosta peräisin oleva leinikkikasvi. JOULUTAIKA 31 Saunatontun punaiset töppöset 21 E räänä jouluna nykyisen Kahdeksantoistamäen kulmilla koettiin kummia keskellä kauneinta Tuomaan päivän iltaa. Ennen vanhaan joulurauha alkoi Tuomaan päivästä ja tuona kummallisena jouluna pormestarilta oli käynyt käsky, että kaikkien kaupunkilaisten oli tultava kuulemaan joulurauhanjulistusta. Erityisesti kaupungin rajamailla sijaitsevan kallioisen mäen asukkaat haluttiin paikalle, kun heidän maineensa oli vähän niin ja näin, ja joulunahan kaikkien tuli käyttäytyä poikkeuksellisen hyvin. Joulurauhan aikana rikkomuksista rangaistiin kahta ankarammin. Myös tulenteon kanssa piti olla erityisen varovainen, kun tuvat koristeltiin havuilla ja oljilla. Kallioisen mäen tuntumassa sijaitsi myös yksi Porvoon yleisistä saunoista. Joulusauna kuului ennen vanhaan maaseudun talonpoikaistapoihin, mutta kyllä sitä kaupungeissakin löylyteltiin. Tuona jouluna halusivat kaupungin laitamaiden asukkaat kylpeä juuri Tuomaan päivänä. Saunan lämmitys aloitettiin hyvissä ajoin, sillä kylpemään piti ehtiä ennen pimeää, ettei joutuisi jakamaan lauteita vainajien tai jopa itse sarvipääpirun kanssa. Sitä ei kukaan halunnut, vaikkei olisi edes uskonut moisia tarinoita. Sauna ei kuitenkaan ottanut lämmetäkseen, vaikka pesään pistettiin halkoa halon perään ja tuli roihusi täydessä liekissä. Pian piti jo lähteä joulurauhaa kuulemaan. - Taitaa olla saunatonttu suutuksissa. Itse vaan ryypiskelette, ettekä muis- atelier AN ta tontulle edes jouluoluita tarjota, epäili Töppös-Taneli. - Tokko tonttua on olemassakaan, mutta jää sinä sitä lepyttelemään, kun olet sen kanssa niin hyvää pataa, toiset höröttivät. Niin Töppös-Taneli jäi saunanvahdiksi, niin kuin oli monen monta kertaa aiemminkin jäänyt – omien sanojensa mukaan saunatontun kanssa saunomaan. Tontulta Taneli oli kuulemma vuosia sitten saanut puolukanpunaiset töppösensä ja sen jälkeen Tanelin takkuinen partakin oli kasvanut pian polviin asti. Kellään muulla koko kaupungissa ei ollut punaisia töppösiä, harmaita vain. Kun väki palasi kallioiselle mäelleen, kihisi lähistöllä sauna kuumempana kuin koskaan, mutta Töppös-Tanelia ei näkynyt missään. Hyvä, ettei jouluvartija osunut paikalle. Näytti siltä, että löylyjä oli lyöty ja vihtaa viuhuteltu. Tanelin vanhat vaatteet olivat mytyssä lattialla, mutta ei töppösiä. Joka puolelta etsittiin ja huhuiltiin. Melkoisen huolissaan meni miesväki lopulta saunaan ja sen jälkeen vielä huolestuneempana naisväki, sillä sille ei kovin paljoa aikaa jäänyt löylyistä nauttia – niin pitkään oli Töppös-Tanelia etsitty ja pimeäkin oli jo laskeutunut. Kaikilla oli kiire pois vainajien tieltä, paitsi Ella-piialla, joka ei kummitustarinoille korviaan letkauttanut. Hän jäi lauteille yksin loikomaan, kun muut naiset jo tönivät toisiaan saunasta ulos. Ja niin siinä sitten kävi, että vähän päästä Ella juoksi saunasta ilkosillaan kirkuen läpi lumisten pikkukujien kotiporstuaan asti. Sen verran, mitä muut saivat tytön sanoista selvää, niin hän oli nähnyt lauteiden alla virnistelemässä tutunnäköisen kääpiömäisen saunatontun, jolla oli pienet punaiset töppöset ja pitkä takkuinen parta! (TL) MARiANNEH Vanhan Porvoon uusi ”olohuone” muotia ja laatua rakastaville naisille. Löydät meiltä vaatteet, kengät, korut, kellot ja laukut. TERVETULOA Avoinna ma-pe 10–17, la 10–16 (su 12–16) PELLE P, ALL ABOAT EVE, GUSTAV, NOUGAT LONDON, STYLESNOB, MOS MOSH, ZDAR, OXXO DESIGN, EDBLAD, TW STEEL, ALSTERMO BRUK, MORSO PS. ihanat lahjat ja lahjakortit pukinkonttiin! MARiANNEH Välikatu 8, 06100 Porvoo, 0400 759 606 32 JOULUTAIKA Ortodoksijoulu 22 Anitta Ruotsalainen: Jouluikoni 30,5 x 40 cm. P orvoonjoen länsipuolella, Näsin hautausmaan takana korkeiden mäntyjen suojassa, sijaitsee kaunis ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko. Se on osa Suomen ortodoksikirkkoa, joka juhlistaa joulua gregoriaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, kuten tekevät myös esimerkiksi Kreikan ja Romanian ortodoksikirkot. Sen sijaan esimerkiksi Venäjällä joulua vietetään 7. tammikuuta, koska ortodoksikirkko seuraa naapurissamme juliaanista kalenteria. Joulu on ortodokseille yksi vuoden 12 suuresta juhlasta ja sille on myös oma ikoninsa. Jouluikonissa Kristus on kuvattu seimeen kapaloituna. Jeesuksen syntymä on tapahtunut luolassa, ei tallissa. Luola symboloi synnin pimentämää maailmaa, johon valo on saapunut. Neitsyt Maria lepää luolan edustalla punaisella alustalla. Ikonissa on paljon vertauskuvia, kuten tähti kuvastamassa Jumalan läsnäoloa ja Kristuksen syntymää sekä enkelit sanoman tuojina. Ortodoksikirkossa joulua edeltää 40 päivän joulupaasto, joka päättyy jouluateriaan 25.12. Paasto on ollut tuttu myös luterilaisessa perinteessä. Lipeäkala oli aikanaan nimenomaan paastoajan ruoka, kun ennen joulua on ollut tapana syödä maltillisesti. Adventtiaikaa kutsutaan pieneksi paastoksi erotuksena pääsiäisen suureen paastoon. Joulun juhla-aikaan ortodoksipapeilla on tapana ”käydä slaavimassa” eli vierailla kodeissa toimittamassa rukoushetkipalveluksia. Vanha sanonta liittyy karjalaiseen kulttuuriperinteeseen ja se tulee kirkkoslaavin sanasta slava eli kunnia. JOULUTAIKA 33 23 Pöydässä tuoksuu tuore leipä J oululeipä on vanha perinneruoka niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Meillä leipä siirtyi joulupöydän kruunuksi sadonkorjuujuhlan kekriperinteestä. Leivällä kunnioitettiin pellon jumalaa ja se koristeltiin komeasti viljantähkillä. Nykyisessä kinkkukeskeisessä joulupöydässä leipä on jäänyt sivurooliin, mutta ennen, etenkin talonpoikaiskulttuurissa, leipä oli ohrapuuron ohella joulupöydän perusta. Seitsemällä Jukolan veljekselläkin oli joulupöydässä seitsemän reikäleipää höyryävän karhunlihan ja väkevän oluen rinnalla. Leipä kertoi talon vauraudesta ja siihen liittyi onnea tuottavia uskomuksia. Joulun suuri ruisleipä saatettiin säilyttää kevätkylvöihin asti ja vasta sitten murentaa ruuaksi. Säätyläistalojen keittiöissä joululeipä muokkautui ajan saatossa makeaksi maustelimpuksi. Vauraissa taloissa limput koottiin pinoksi ja päällimmäiseksi laitettiin kylvöleipä tai pieni vehnäpulla. Nykyään joululimppua löytyy leipomotuotteena kauppojen ja erikoiskahviloiden hyllyiltä. Kuten kaikki makeat ja suolaiset leivonnaiset, on kauniisti pakattu joululeipä mukava vieminen joulunajan illanistujaisiin. (TL) t w.s ww 34 JOULUTAIKA m ri.co age sb efan TerveTuloa • välkommen • Welcome A-oikeudet, pientä makeaa ja suolaista purtavaa, erikoiskahvit. Olemme auki koko talven Vanhan kaupungin sillan kupeessa. Pyydä tarjousta pikkujouluista ja yksityistilaisuuksista. www.cellarcafe.fi (Olemme myös facebookissa) Puh: 050-4626711, 041-5034032 Jokikatu 55, 06100 Porvoo Jokikatu 31, 06100 Porvoo +358 (0)19 524 3100 www.walgrens.fi | [email protected] JOULUTAIKA 35 ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja” V uodessa on vain yksi päivä, jolloin Porvoon tuomiokirkon kullanhohtoisissa kattokruunuissa voi nähdä aidot kynttilänliekit. Hetki koittaa valonjuhlan huipentuessa joulupäivään. Varhainen jouluaamun hartaus onkin Porvoossa sykähdyttävä. Ainutlaatuinen tunnelma on kirkossa myös aaton jumalanpalveluksissa. Porvoon tuomiokirkon kauniiden, keskiaikaisten holvien suojissa voi rauhoittua kuulemaan joulun keskeistä sanomaa. Kun Porvoon piispa Björn Vikström pohtii joulun merkitystä, hän kiteyttää sen iloon ja rauhaan – sanoihin, jotka sisältyvät myös jouluevankeliumin tekstiin ja enkelin tuomaan ilmoitukseen. Vikström kuitenkin muistuttaa, että joulua on vaikea kuvailla sortumatta kliseisiin. Joulurauhasta ja -ilosta on puhuttu niin 36 JOULUTAIKA paljon, että on hyvä pureutua syvemmälle määritelmien taakse. - Toivoisin, että enkelin tervehdys ”Rauha maan päällä” voisi olla jokaiselle joulun punainen lanka. Jeesuksen syntymä on merkki siitä, että Jumala haluaa solmia rauhan ihmisten kanssa. Vaikka joulurauha on klisee, se pitää sisällään joulun tärkeän sanoman. Björn Vikströmin joulurauhaan kuuluu oleellisesti yhdessäolo oman perheen ja sukulaisten, mutta myös seurakunnan kanssa. - Jouluna on aikaa rauhoittua ja nauttia yhdessäolosta. Minulle on myös tärkeää se, mitä kirkossa tapahtuu, enkä tarkoita ainoastaan viran puolesta, vaan henkilökohtaisesti. En koe ongelmaksi sitä, että teen työtä jouluna. Joka tapauksessa joulupäivänä aamukirkon jäl- keen saan täysin rentoutua kotona, piispa hymyilee. Yhdessäolo ja kiireettömyys ovat ensiarvoisia etenkin lapsille, mutta perheenisänä Björn Vikström tietää, että jouluun ladatut odotukset eivät välttämättä toteudu juuri niin kuin itse haluaisi. Positiivisten odotusten yllä leijuu aina myös pettymysten mahdollisuus. - Joulu on siinä mielessä samanlainen kuin pitkään kaivattu kesäloma, että se voi synnyttää voimakkaita jännitteitä perheen sisällä. Luulen, että tämä asia koskettaa monen perheen joulunviettoa. Toisaalta ei haluta olla ilman joulun odotusta, mutta samalla joulu luo paineita, Vikström miettii. Paineet syntyvät velvollisuudentunteesta. Jokainen meistä kantaa mukanaan perinteitä, joista voi muodostua 24 Porvoon piispa Björn Vikström kiteyttää joulun sanoman sanoihin ilo ja rauha. Joulusaarnaa hän valmistelee työhuoneellaan tuomiokapitulissa, jonka salia komistaa Emanuel Thelningin suurikokoinen maalaus Porvoon valtiopäivät. taakkoja. Björn Vikström toivoo, ettei perinteisiin suhtauduttaisi vaatimuksina, vaan siten, että ne antavat kehykset joulunvietolle ja tarjoavat uusiakin mahdollisuuksia. Tässä kohtaa nousee esiin myös joulun toinen tärkeä sisältö, ilo. - Joulun tarkoituksena on, että teemme toisemme iloisiksi; lähetämme joulutervehdyksiä, annamme toisillemme lahjoja ja aikaa. Perinteetkin toimivat hyvin, jos niiden avulla pystymme tuottamaan iloa, mutta jos ne ovat taakkoja, ne eivät tuo sen enempää rauhaa kuin iloa. Vaikka perinteet muuttavatkin muotoaan aikojen saatossa, joulunvietto tuskin katoaa. Joulun korostunut kaupallistuminen kuitenkin huolestuttaa Vikströmiä. - En vastusta jouluostoksia, sillä lahjoillahan tuotamme myös iloa. Kaupallisuus ei vain saisi peittää alleen kaikkea muuta. Tiedän, että lapsiperheissä yhtälö ei ole helppo, kun joululahjalistat ovat pitkiä, mutta ei ole hyvä sekään, että kaikki odotukset ja toiveet toteutetaan. Virassaan Björn Vikström on jo kolmas sukunsa edustaja Porvoossa, sillä piispoina ovat täällä olleet myös hänen isänsä John Vikström ja setä Erik Vikström. Lapsuuden muistot piispantalossa vietetyistä jouluista ovat valoisia. - Tuomaan päivän tienoilla haemme nyt, niin kuin silloin, kuusen jokirannasta ja sen kantaminen läpi lumisen ja joulumatkailijoita kuhisevan Vanhan Porvoon on mieleenpainuva tapahtuma. Muistot joulukirkosta ovat myös jääneet elävästi mieleeni. Joka joulu koko perhe oli kuuntelemassa isän saarnaa ja odotin, että pian mennään kotiin ja tonttu tuo lahjat. Nyt sitten oma perheeni istuu kirkonpenkillä aivan kuten minä ennen. Björn Vikström saarnaa tänäkin jouluna aattoiltapäivän ruotsinkielisessä ju- malanpalveluksessa. Joulusaarnaa hän pitää siinä mielessä erikoisena, että tunnelmaan on helppo tarttua, mutta samalla on haasteellista olla sortumatta romantisointiin. - On helppo puhua kauniisti yhdessäolosta, joulukuusista ja kynttilöistä, mutta tiedämme, että on olemassa myös toisenlainen todellisuus. On yksinäisiä ja avioeroperheitä, eikä uusperheissäkään joulu ole aina yksinkertaisesti järjestettävissä. Joulun ilosanoman rinnalla on olemassa elämäntilanteiden arvaamattomuus ja monimutkaisuus, Vikström kuvailee. Toisaalta papin ei tarvitse luoda tunnelmaa, vaan hän muotoilee sanoiksi sen, mikä on jo olemassa, kun ihmiset kokoontuvat yhteen joulun sanoman äärelle. Teksti: Tuula Lukić Porvoossa historia ja nykypäivä ovat kietoutuneet toisiinsa monilla mielenkiintoisilla tavoilla. Yksi historiasta periytynyt nykypäivän rikkaus on kaupungin kaksikielisyys. Porvoon tuomiokirkkoa käyttävät sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen seurakunta. Porvoon tuomiokirkon joulu Tuomiokirkoksi Porvoon kirkko kohosi vuonna 1723, kun piispanistuin siirrettiin tänne isonvihan jälkeen Venäjän puolelle jääneestä Viipurista. Nykyään Porvoon hiippakunnan piispa on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kaikkien ruotsinkielisten seurakuntien piispa. Jouluhartaus klo 17 ruotsi, klo 19 suomi Jouluaatto 24.12. Jouluhartaus lapsiperheille klo 13 suomi, klo 15 ruotsi Jouluyön messu klo 22 ja 24 suomi Joulupäivä 25.12. Televisioitu jumalanpalvelus klo 6 suomi, klo 8 ruotsi JOULUTAIKA 37 PORVOON JOULUTAPAHTUMAT 19.11.-26.12.2011 12.11.–23.12. Joulupuoti Wanhan Aseman Makasiinipuodissa 19.11. klo 11 Joulun avajaiset keskustassa ”Tule Joulu Porvooseen” 20.11. klo 11-14 Kerkkoon joulumarkkinat, Kerkkoon nuorisoseurantalo 21.11. klo 18.30 Jousisoittajat ystävineen -konsertti, Borgå Gymnasium 25.11. klo 19Shostakovits -konsertti, Porvoon tuomiokirkko 26.11. klo 10-14 Joulumyyjäiset Porvoon Kudontakamarilla, WSOY:n talo 26.11. klo 10-14Perinteiset joulumyyjäiset, Porvoon suomalainen seurakuntakoti 26.11. klo 11-18 Juhlahelmen joulumyyjäiset, Vanha Porvoo 26.11. klo 15Vanhan Porvoon Joulunavaus, Vanha raatihuoneentori, juhlapuhuja Sauli Niinistö 26.11. klo 18 Grani Big Band – konsertti, Kulttuuritalo Grand 26.11. klo 11-15Hommanäsin glögikioski avataan Vanhassa Porvoossa 27.11. klo 10 1. Adventtisunnuntain messu, Porvoon tuomiokirkko (klo 12 ruotsiksi) 27.11. klo 15Runebergin kodin joulu -opastus suomeksi (klo 14 ruotsiksi) 27.11. klo 16Hanurikonsertti, Kulttuuritalo Grand 27.11. klo 18Vanhan ajan joulu -opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa, lähtö raatihuoneentorilta 28.11.- 04.12.Sydäntalven lämmittäjät -teemaviikko, teetee Shop, Vanha Porvoo 30.11.-1.12. klo 15-18Nuorten joulumarkkinat, Kulttuuritalo Grand 30.11. klo 19Susanne Helasvuo, viulu ja Annamari Pölhö, cembalo, konsertti Porvoon tuomiokirkossa 30.11. klo 19 Tunteikkaasti triolla -konsertti, Borgå Gymnasium 1.12. klo 18Phil Harmonic Party Band -viihdeilta, Villa Haikko 1. ja 2.12. klo 19Porvoo Big Band, Kulttuuritalo Grand 2.12. 3.12. 4.12. 4.12. 6.12. 6.12. 6.12. 6.12. 7.12. 7.12 8.12. 8. ja 9.12 9.12. 10.-11.12. 10.12. 10.12. 10.12. 10.12. 10.12. 10.12. 11.12. 11.12. 11.12. 38 klo 19 Kohti Joulua: Laura Närhi & UMO, konsertti Porvoon tuomiokirkossa klo 12-18Noark pienoismallimaailman joulunavaus, Sanismäentie 2, Ilola klo 11-15 Tallitonttu Piparmintun joulukuusi -joulutapahtuma, Kungsbackan kotieläinpiha, Ilola klo 18 Laulumiesten joulukonsertti, Porvoon tuomikirkko klo 10-14Perinteiset joulumarkkinat, Hamarin työväentalo klo 11-15 Tallitonttu Piparmintun joulukuusi -joulutapahtuma, Kungsbackan kotieläinpiha Ilola klo 11 Kaksikielinen messu, Porvoon tuomiokirkko klo 14 Kaupungin perinteinen itsenäisyyspäivän juhla, Linnankosken lukio klo 19Porvoon purleskit pikkujoulupileet, Porvoon Teatterin joulushow klo 18.30 Laulajien joulukonsertti, Musiikkiopisto, Kaivokatu 37 klo 18.30Suomalaisen musiikin ilta, Musiikkiopisto, Kaivokatu 37 klo 18Phil Harmonic Party Band -viihdeilta, Villa Haikko klo 19Porvoon purleskit pikkujoulupileet, Porvoon Teatterin joulushow klo 10-15Vanhan ajan joulumarkkinat, VPK-talo klo 10.30 KalasLördag: Julprogram för de minsta, Kulturhuset Grand klo 11-16 Öppet julhus ”Avoin Joulukoti”, Borgå Folkakademi klo 12 Aapelin tonttupolku, lastenkierros, lähtö Porvoon matkailuinfolta klo 14Porvoonseudun musiikkiopiston konsertti Vanhassa raatihuoneessa klo 18 Kamarimusiikkikonsertti, Kulttuuritalo Grand klo 19Porvoon purleskit pikkujoulupileet, Porvoon Teatterin joulushow klo 10-14 Kuusenhakuretki Pellinkiin Sundön saarelle klo 11-15 Tonttupaja Pellingissä, Skärgårdshemmet klo 12 Aapelin tonttupolku, lastenkierros, lähtö Porvoon matkailuinfolta JOULUTAIKA 11.12. klo 15 ”Joulumanteli” –konsertti, Kulttuuritalo Grand 11.12. klo 18 ja 20 Kauneimmat joululaulut suomeksi, Porvoon tuomiokirkko (klo 16 ruotsiksi) 11.12. klo 16Vanhan ajan joulu -opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa, lähtö raatihuoneentorilta 12.12. klo 18.30 Jousiorkesterit tunnelmoivat, Porvoon tuomiokirkko 13.12. klo 18 Lucian kruunajaiset, Vanha raatihuoneentori 14.12.-8.1.Porvoon museon joulupöytä ja perinteinen joulukuusi esillä Holmin talossa 14.12. klo 17.30 Joulumusiikkia Holmin talossa, Vanha raatihuoneentori 14.12. klo 19Porvoon purleskit pikkujoulupileet, Porvoon Teatterin joulushow 14.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut suomeksi, Porvoon tuomiokirkko 15.12. klo 19 Klarinetistien ilta, Suomalainen seurakuntakoti 16.12. klo 9.30 Tonkka Mooses/Pikkupeikon joulu -nukketeatteri, Vanha rautatieasema 16.12. klo 19Porvoon purleskit pikkujoulupileet, Porvoon Teatterin joulushow 16.12. klo 19 Joulukonsertti Varia Voce & Fantasmi, Porvoon tuomiokirkko 17.–18.12. klo 10-16Porvoon joulumarkkinat, Vanha raatihuoneentori 17.-18.12. klo 10-19 Brankkiksen joulumyyjäiset, VPK-talo 17.–18.12. Taidetehtaan tanssikoulun joulushow, Kulttuuritalo Grand 17.12. klo 11 ja 13 Tonkka Mooses/Pikkupeikon joulu -nukketeatteri, Vanha rautatieasema 17.12. n klo 12 Museojunaretki Kerava-Porvoo-Kerava (paluu n. klo 16) 17.12. klo 12 Aapelin tonttupolku, lastenkierros, lähtö Porvoon matkailuinfolta 17.12. klo 16 ja 19Runebergskören BSB:n joulukonsertti, Porvoon tuomiokirkko 17.12. klo 19Porvoon purleskit pikkujoulupileet, Porvoon Teatterin joulushow 17.12. 18.12. 18.12. 18.12. 18.12. 18.12. 18.12. 18.12. 18.12. 21.12. 21.12. 24.12. 24.12. 24.12. 24.12. 24.12. 24.12. 25.12. 26.12. klo 19Partitan joulukonsertti: 7 yötä jouluun-Wanhan kansan joulutarinoita, Linnankosken lukio klo 11-14Pellingin joulumarkkinat, Skärgårdshemmet & Pellingin tori klo 11-15Noutopöytä Martin Tillmanin ravintolassa, Pellinki klo 11-15Perinteiset Annan joulumarkkinat, Linnankosken lukio klo 12 Aapelin tonttupolku, lastenkierros, lähtö Porvoon matkailuinfolta klo 13 Joululaulumessu, Gammelbackan seurakuntakeskus klo 16 Kauneimmat joululaulut suomeksi, Porvoon tuomiokirkko (klo 18 ruotsiksi) klo 16Vanhan ajan joulu -opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa, lähtö raatihuoneentorilta klo 17 Harmonikansoittajien joulusoitto, Musiikkiopiston sali, Kaivokatu 37 klo 19 Oi Jouluyö -joulukonsertti, Porvoon tuomiokirko klo 18 Kauneimmat joululaulut suomeksi, Gammelbackan seurakuntakeskus klo 13Perheiden joulukirkko, Porvoon tuomiokirkko klo 15 Jouluaaton hartaus, Gammelbackan seurakuntakeskus klo 15 ja 16.30 Jouluaaton hartaus, Näsinmäen siunauskappeli klo 16 Joulurauhan julistus, Vanha raatihuoneentori klo 19 Joulaaton hartaus, Porvoon tuomiokirkko klo 22 Jouluyön messu, Porvoon tuomiokirkko klo 6 Televisioitu sanajumalanpalvelus, Porvoon tuomiokirkko (klo 8 ruotsiksi) klo 18Vanhan ajan joulu -opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa, lähtö raatihuoneentorilta Toimitus ei vastaa mahdollisista ohjelmamuutoksista. Lisätietoja www.tuulet.fi JOULUTAIKA 39 Hyvää ja Rauhallista Joulua www.tuulet.fi tuulet 40 JOULUTAIKA
© Copyright 2024