lataa PDF-dokumentti
Lasten ohjelma Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012–2014 KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA JA TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA 1 ” Älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa. (1 Joh 3:18) 2 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 ” Sisällys Tiivistelmä ... 7 1. Suomen World Visionin identiteetti, tehtävät ja toimintaa ohjaavat arvot ... 9 2. Suomen World Vision kehitysyhteistyön toimijana, työn lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus ... 13 2.1 Suomen World Vision osana kansainvälistä World Visionia sekä suomalaista kansalaisjärjestökenttää ... 13 2.2 Lapsen oikeudet Suomen World Visionin työn oikeutuksena ... 15 2.3 Lapsilähtöisyys ja lasten äänen kuuleminen ... 17 2.4 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet ... 17 2.5 Lasten hyvinvoinnin paraneminen globaalina tavoitteena ... 19 2.6 Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantuminen kehityksen keskiössä ... 19 2.7 Vaikuttamistyötä yhteisöistä globaalille tasolle ... 20 3. Ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012–2014 ... 23 3.1 Vertailua edelliseen ohjelmakauteen ... 23 3.2 Ohjelman valmistelu ... 23 3.3 Ohjelman toteuttaminen ... 23 3.4 Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet, tuotokset ja aktiviteetit ... 25 3.4.1 Ohjelman kehitystavoite (Goal) ... 25 3.4.2 Ohjelman välitön tavoite (Purpose) ... 25 3.4.3 Ohjelman tuotokset (Results) ... 25 3.4.4 Ohjelman aktiviteetit (Activities) ... 27 3.5 Ohjelmatyön painopisteet ... 28 3.5.1 Ohjelmatyön vaikuttavuus ... 28 3.5.2 Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus ... 30 3.5.3 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa ... 32 3.6 Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ... 32 3.7 Ohjelmatyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen ... 32 3.8 Aluekehitysohjelmien suunnittelu, seuranta ja evaluointi ... 35 3.9 Kehitysyhteistyöohjelmat ja erityishankkeet alueittain ... 40 3.9.1 Aasia: Intia ja Sri Lanka ... 40 3.9.2 Afrikka: Kenia ja Uganda ... 42 3.9.3 Latinalainen Amerikka: Peru ja Kolumbia ... 44 4. Suomen World Visionin laatujärjestelmä ... 47 5. Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö ... 49 6. Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen ... 51 7. Ohjelmatyön hallinnon prosessit ja rahoitussuunnitelma ... 53 Liitteet 1. Suomen World Visionin kristillisen identiteetin määritelmä ... 55 2. World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin tavoitteet ... 56 3. Tiivistelmä World Visionin ohjelmatyön lähestymistavan askelista (WVDPA) ... 57 4. Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia tukeva matriisi ... 58 5. World Visionin vaikuttamistyö lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ... 60 6. Esimerkki-indikaattoreita lasten hyvinvointia tukevalle tuotokselle Lapset ovat ravittuja (CWBO) ... 61 Kuviot 1. Suomen World Visionin kokonaistulokehitys 2002–2012 ... 10 2. Suomen World Visionin strategian viitekehys ... 11 3. World Visionin vaikuttamistyön osa-alueet lasten hyvinvoinnin edistämisessä ... 21 4. Kehitysyhteistyöohjelman valmisteluprosessi ... 24 5. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna ... 26 6. World Vision -verkoston vaikuttavuuden mittaaminen ... 37 7. World Visionin käyttämä hankesykli ... 38 Taulukot 1. Verkoston vaikuttavuuden mittaaminen ... 33 2. Lasten hyvinvointia ilmaisevat tavoitteet ja esimerkki-indikaattoreita ... 35 3. World Vision -verkoston laatujärjestelmä ... 48 4. Kehitysyhteistyöohjelman rahoitussuunnitelma 2012–2014 ... 53 Julkaisun kuvat: World Vision Lyhenteet AIDS Aquired Immune Deficiency Syndrome CoICompendium of Indicators. Indikaattorivalikoima. Lasten hyvinvoinnin tuotoksia todentavat indikaattorit. World Visionin ohjelmatyöntekijöiden käytössä on laaja indikaattorivalikoima, josta valitaan toimintaympäristöön sopivimmat indikaattorit. Niiden rinnalla käytetään aina myös paikallisesta toimintaympäristöstä nousevia ohjelma- ja hankekohtaisia indikaattoreita. CoPCommunity of Practice. World Vision -verkoston temaattinen, asiantuntijoiden muodostama vertaisryhmä. Kehitysyhteistyön keskeisiin teemoihin liittyvien ryhmien tavoitteena on kehittää käytännön työmenetelmiä, seurata kansainvälistä keskustelua ja mahdollistaa ammatillinen kasvu teemaan liittyen. Ryhmiä on perustettu esimerkiksi terveys-, opetusja lapsen oikeus -teemojen ympärille. CVACitizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen toimintamalli. CWBAChild Wellbeing Aspirations. World Visionin määrittelemät lasten hyvinvoinnin osa-alueet CWBtargetsChild Wellbeing Targets. Lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät koko verkoston määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita mitataan yhteisillä indikaattoreilla. Tavoitteiden ja mittareiden avulla osoitetaan koko globaalin verkoston vaikutus valituilla lasten hyvinvoinnin osa-alueilla. CWBOChild Wellbeing Outcomes. World Visionin määrittelemät lasten hyvinvointia tukevat tuotokset. ILOInternational Labour Organization. Kansainvälinen työjärjestö. HIVHuman Immunodeficiency Virus LEAPLearning through Evaluation with Accountability and Planning. World Visionin ohjelmasuunnittelun, hankeseurannan ja -arvioinnin sykli ja ohjeisto. Määrittelee standardit ja toimintaperiaatteet sekä sisältää ohjeet ja työkalut ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Learning CentreWorld Visionin temaattinen oppimiskeskus, joka dokumentoi tietyn teeman (esimerkiksi vaikuttamistyön) hyviä käytäntöjä, ajantasaista tietoa ja uutta tutkimusta sekä säilyttää tietoa ja edistää verkoston toimijoiden oppimista. LFALogical Framework. Looginen viitekehys. SWVSuomen World Vision UMSuomen ulkoasiainministeriö WVWorld Vision WVDPAWorld Vision’s Development Programme Approach. World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa. Koostuu kahdeksasta askeleesta. Tiivistelmä Suomen World Visionin (SWV) kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012– 2014 (jatkossa Ohjelma) on oikeusperustainen, lasten hyvinvointiin tähtäävä ohjelmastrategia. SWV:n tavoite on lasten oikeuksien toteutuminen ja lasten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen yhteisöissä ja perheissä. Tämä tarkoittaa sitä, että perheissä ja yhteisöissä huomioidaan lapsen oikeudet, lapsia kunnioitetaan ja rakastetaan. Lisäksi lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhuoltoon sekä koulutukseen, joka antaa heille riittävät tiedot ja taidot elämää varten. Lasten ravitsemus on parantunut ja perheillä on edellytykset huolehtia lapsistaan kohentuneen ruokaturvan ja toimeentulon ansiosta. Lasten osallistumismahdollisuudet ovat pysyvästi parantuneet, ja he voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Heidän yhteisönsä ovat myös vahvempia ja valmiimpia kohtaamaan mahdollisia kriisejä ja katastrofeja. SWV:n Ohjelma tukee World Vision -verkoston yhteistä, globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnista. Laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja indikaattorit 0–5-vuotiaiden lasten infektioiden vähenemisestä ja ravitsemuksen paranemisesta, 11-vuotiaiden lukutaidosta sekä lasten kokemasta hyvinvoinnista ovat yhteiset. Verkosto pyrkii osoittamaan ja todentamaan toiminnan vaikuttavuutta näiden indikaattoreiden perusteella yhä selkeämmin yksittäisten ohjelmien ja hankkeiden tasolta aina globaalin verkoston tasolle asti. Ohjelma on lapsilähtöinen ja yhteisöperustainen. Lähestymme entistä vahvemmin yhteisöjä kumppanuuksia rakentaen. Jotta pysyvä muutos voi tapahtua, on valtion- hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, yhteisöryhmien, yksityisen sektorin sekä uskonnollisten yhteisöjen toimittava yhdessä kumppaneina. World Vision -verkoston ohjelmatyön lähestymistapa tarjoaa työkalut laadukkaiden kumppanuuksien rakentamiseen. Tavoitteena on vahvistunut kansalaisyhteiskunta, joka vaikuttaa päätöksentekijöihin ruohonjuuritasolla sekä kansallisella ja globaalilla tasolla. Ohjelmakaudella SWV jatkaa työtä kumppanimainaan Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. SWV:n ohjelmaa toteutetaan pääasiassa aluekehitysohjelmissa. Aluekehitysohjelma keskittyy rajatulle maantieteelliselle alueelle, koostuu yleensä 1–5 hankkeesta ja kestää 10–15 vuotta. Ohjelmakaudella kumppanimaissa voidaan toteuttaa myös erityishankkeita. Erityishankkeet ovat luonteeltaan pilotoivia ja ohjelmatyötä kehittäviä kenttälaboratorioita. Niitä voidaan toteuttaa osana aluekehitysohjelmaa tai laajemmin osana kumppanimaiden kansallisten ja aluetoimistojen toimintaa. Temaattisesti ne voivat liittyä esimerkiksi ammattikoulutukseen tai vammaisten lasten ja aikuisten oikeuksien toteutumiseen. Ohjelmatyön painopisteet tulevalla kaudella ovat vaikuttavuus, nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus sekä yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Teemat on valittu edellisen ohjelmakauden kokemusten sekä ohjelma- ja hankearviointien perusteella. Lisäksi niissä heijastuvat viimeaikainen suomalainen ja kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu. SWV:n ohjelmatiimi vastaa kehitysyhteistyön laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tehokkaasta varojen käytöstä. SWV:n tukemat ohjelmat ovat täysin 7 suomalaisten rahoittamia. SWV:n henkilökunta osallistuu yhdessä kumppanimaiden kansallisten toimistojen kanssa ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, monitorointiin ja arviointiin. Lisäksi SWV on kehittänyt oman vaikuttavuuden arviointijärjestelmän. Ohjelmakaudella SWV pyrkii yhä aktiivisemmin osallistumaan verkoston ohjelmatyön kehittämiseen ja suomalaiseen kehityspoliittiseen keskusteluun. SWV:n toiminta on lähes kymmenkertaistunut kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Yksityinen rahoitus on kasvanut erityisesti suomalaisten kummien ansiosta. Yksityinen varainhankinta rakentuu tulevaisuudessakin säännöllisen lahjoittamisen varaan, kummiuteen sekä kasvavaan yhteistyöhön yrityssektorin kanssa. SWV:n strategiassa 2012–14 keskeisiä ovat vaikuttavuus, yhteisöt ja kumppanuudet. Kumppanuuksien avulla pyritään vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen sekä Suomessa että kohdemaissa. SWV luo Suomessa sidosryhmäyhteisöjä, jotka työskentelevät eri tavoin kehittyvien maiden lasten hyväksi. Asiantuntijuuden, innovatiivisuuden ja vahvan viestinnän avulla SWV pyrkii kasvattamaan laajenevaa verkostoa, jonka eri toimijat – kansalaiset, yritykset, yhteisöt – ovat yhdessä sitoutuneet poistamaan köyhyyttä ja edistämään lasten oikeuksien toteutumista. 8 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 1. Suomen World Visionin identiteetti, tehtävät ja toimintaa ohjaavat arvot Suomen World Vision (jatkossa SWV) on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii kehitysmaiden yhteisöjen pitkäjänteisenä kumppanina parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen lasten oikeuksia. SWV:n visio on: Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Järjestö on määritellyt tehtävänsä seuraavasti: •Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä, joka parantaa erityisesti lasten elinoloja. •Välitämme humanitaarista apua luonnonkatas trofien ja konfliktien uhreille. •Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. •Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa muodoissa ja tuemme sovinnonrakentamista. •Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä köyhyyden vähentämiseksi. •Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkaisemme suomalaisia osallistumaan vapaaehtoistyöhön. •Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta ja edistämme kumppanuutta ja toivon ilmapiiriä. Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: • Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja. •Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä. • Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä. • Palvelemme vastuullisesti. • Sitoudumme yhteisöllisyyteen. • Toimimme tehokkaasti. SWV tekee lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, viestii ja vaikuttaa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimittaa humanitaarista apua sekä tarjoaa suomalaisille kanavan kehittyvien maiden lasten tukemiseen. SWV edistää kristillisten arvojen pohjalta toivoa ja kumppanuutta ja toimii kaikkein eniten apua tarvitsevien ihmisten hyväksi uskontoon, etniseen taustaan tai sukupuoleen katsomatta. SWV tekee yhteistyötä kaikkien järjestön yleiset tavoitteet jakavien tahojen kanssa. Järjestö on tehnyt kehitysyhteistyötä ja kehityspoliittista vaikuttamista vuodesta 1983. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja järjestön hankkeille on myönnetty vuodesta 1985, ja vuodesta 2003 alkaen SWV on ollut ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. SWV on itsenäinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa (WV), joka toimii lähes sadassa maassa. World Visionin kumppanimaat muodostavat yhdessä maailman suurimman kehitysyhteistyötä tekevien kummilapsijärjestöjen verkoston. WV on myös merkittävä globaali humanitaarisen avun toimija. Ohjelmatyössä 9 SWV:n yhteistyökumppanina on aina paikallinen World Vision, joka toimii ja on läsnä yhteisöissä. Sen kumppaneina toimivat paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ja järjestöt. tely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle kaikkien sidosryhmien kanssa. SWV:n toiminta on kasvanut vuodesta 2002 lähes kymmenkertaiseksi ja julkisen rahoituksen osuus kokonaistuloista on laskenut vuosittain. Vuonna 2010 julkisen rahoituksen osuus tuloista oli 42 prosenttia. Voimakas kasvu on saatu aikaan investoimalla järjestön tunnettuuden kasvattamiseen sekä laadukkaaseen kehitysyhteistyöhön. Ohjelmakaudella pyritään viestintä- ja vaikuttamistoimintoja tehostamalla lisäämään edelleen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa myös Suomessa. Ohjelmakaudella järjestö panostaa myös toiminnan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen entisestään. Panostukset suunnataan erityisesti tiedonhallintaan sekä prosessien tehostamiseen. Tavoitteena on, että ruohonjuuritasolla tapahtuva kehitys ja vaikutukset voidaan viestiä suomalaisille tavalla, joka vahvistaa yhteisöllisyyden sekä auttamisen kulttuuria myös Suomessa. Kansainvälisen verkostonsa lisäksi SWV tekee yhteistyötä Suomessa ja Euroopan unionissa erityisesti lapsikeskeisten ja muiden kumppanuusjärjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, Plan Suomi Säätiön ja Suomen Unicefin kanssa. SWV on Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n (Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) jäsen sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö. SWV on määritellyt oman kristillisen identiteettinsä (Liite 1) ja laatinut toiminnallistamisohjeen, jossa varojen käytöstä kohdemaissa ohjeistetaan tarkemmin1. Järjestönä SWV katsoo, että lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle kaikkien sidosryhmien kanssa, niin etelässä kuin pohjoisessa, rakentuu avoimuuteen toimintaa ohjaavista motiiveista ja arvoista. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moniääninen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrit- Kehitysyhteistyöohjelma on osa SWV:n kokonaisstrategiaa. SWV:n strategiakauden painopisteet ovat vaikuttavuus, yhteisöt ja kumppanuudet. Vaikuttavuus tarkoittaa, että työmme on tehokasta, kestävää ja luo pysyviä Kuvio 1. SWV:n kokonaistulokehitys 2002–2012 12,000,000 Toteutunut Budjetti 10,000,000 8,000,000 6,000,000 4,000,000 2,000,000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi 1. Tilattavissa: [email protected] 10 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 2. Suomen World Visionin strategian viitekehys Missio Visio Identiteetti Päämäärä 2014 Arvot 5-vuotinen budjettiennuste Painopisteet Vaikuttavuus Yhteisöt Kumppanuudet Kehitysyhteistyöohjelma Kansainvälinen WV:n strategia Mittarit Sidosryhmästrategia Varainhankintastrategia Prosessit, toiminnan suunnittelu muutoksia sekä Suomessa että kumppanimaissamme. Yhteisöllisyys tarkoittaa, että luomme suomalaisia sidosryhmäyhteisöjä, jotka työskentelevät kehittyvien maiden lasten hyväksi eri tavoin. Kehittyvissä maissa tuemme yhteisöjä omaehtoisessa lapsilähtöisessä työssä, jotta lasten asema ja hyvinvointi paranisivat pysyvästi. Kumppanuudet ovat keskeinen tapamme toimia. Kumppanuuksia luomalla ja niiden avulla saavutamme sekä vaikuttavuutta että tehokkuutta. Oikeiden kumppaneiden kanssa toimien saamme aikaan pysyviä tuloksia. SWV on organisaatio, jonka tehtävänä on mahdollistaa kehittyvien maiden lapsille parempi tulevaisuus yhdessä mahdollisimman laajan joukon kanssa. Suomessa tapahtuvassa viestinnässä haluamme ilmaista identiteettimme entistäkin selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Haluamme, että kristillinen arvopohjamme nähdään lähimmäisenrakkauden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja toivon lähteenä. Tämä on myös se näkökulma, jota haluamme ylläpitää yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ohjelmakaudella panostamme dialogiin kansainvälisen verkostomme kanssa siten, että suomalainen lisäarvomme tulee selkeämmin esille ja saa painoarvoa globaalissa toiminnassamme. Kiinnitämme erityistä huomiota myös kristillisen identiteettimme viestimiseen sekä toiminnallistamiseen ohjelmatyössä. Tämä tarkoittaa erityisesti dialogin jatkamista ohjelmamaidemme sekä kansainvälisen verkoston kanssa siitä, miten holistinen kehitysnäkemyksemme ilmenee eri konteksteissa. 11 2. Suomen World Vision kehitysyhteistyön toimijana, työn lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus 2.1 Suomen World Vision osana kansainvälistä World Visionia sekä suomalaista kansalaisjärjestökenttää SWV on itsenäinen osa laajaa kansainvälistä World Vision -verkostoa. Verkosto toimii yli sadassa maassa. Se on federalistinen, itsenäisten toimijoiden yhteenliittymä. SWV neuvottelee ohjelmat ja hankkeet kahdenvälisesti kumppanimaiden kanssa, ja ne ovat kokonaan suomalaisten rahoittamia. World Visionin kansainvälinen toimisto vastaa verkoston visiosta ja missiosta, kehitysyhteistyömenetelmien kehittämisestä, strategisesta suunnittelusta2 sekä laadunvarmistuksesta yhteistyössä eri toimistojen kanssa (kehittyvien maiden ja itäisen Euroopan kansalliset toimistot, seitsemän aluetoimistoa sekä varoja keräävät tukitoimistot). Kansainvälinen toimisto toimii verkostomaisesti ja sen henkilökuntaa työskentelee yli 70 maan toimistoissa. Sen rooli on koordinoida yhteistyötä ja kehittämisprosesseja sekä palvella World Visionin toimistoja. World Visionin vahvuus on läsnäolo yhteisöissä: paikallisen World Visionin ohjelma- tai hankehenkilökunta asuu yleensä alueilla, joilla työtä tehdään. Käytössä on myös mekanismit, joiden avulla paikallistason tietotaitoa voidaan hyödyntää koko verkostossa. Niitä ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön keskeisiin teemoihin liittyvät temaattiset vertaisryhmät (CoP) ja kansainvälisen toimiston koordinoimat työryhmät kuten Global Program Effectiveness Team (GPET), joka kehittää WV:n kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Ryhmät koostuvat tukitoimistojen, kansallisten toimistojen, aluetoimistojen 2. ja kansainvälisen toimiston edustajista. Temaattiset vertaisryhmät ja kansainväliset työryhmät mahdollistavat myös suomalaisen lisäarvon jakamisen sekä paikallis- että globaalin World Vision -verkoston tasoilla. SWV:n henkilökuntaa on ohjelman kirjoitushetkellä mukana muun muassa lasten suojelun ja oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon ja vammaiskysymysten temaattisissa ryhmissä sekä vaikuttavuustyöryhmässä. Verkostossa arvioidaan säännöllisesti kaikkien toimistojen toimintaa ja annetaan kehittämissuosituksia. SWV:n toimintakyky arvioitiin 2010. Arviointi kattoi ohjelmatyön, yhteistyösuhteet, humanitaarisen avun, prosessien hallinnan ja varainhankinnan. Arvioinnin suositukset on huomioitu kehitysyhteistyöohjelmassa. Lisäksi verkostossa tehdään määräajoin vertaisarviointi, jossa tarkastellaan kunkin toimiston linjauksia suhteessa yhdessä sovittuihin asioihin, kuten arvoihin, visioon ja missioon. Samalla toteutetaan hallinnon arviointi. SWV huomioi toiminnassaan keskeiset kansainvälisen ja suomalaisen kehityspolitiikan linjaukset. Osana World Vision -verkostoa SWV on kansainvälisesti aktiivinen toimija ja vaikuttaja.Verkostolla on esimerkiksi toimistot, jotka seuraavat kehityspoliittista dialogia EU:ssa ja YK:ssa ja pyrkivät vaikuttamaan kehityspolitiikkaan niin, että lasten näkökulma tulee huomioiduksi. SWV on sekä itsenäisenä toimistona että osana verkostoa sitoutunut keskeisimpiin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ohjaaviin periaatteisiin, sopimuksiin, S trateginen suunnittelu sisältää muun muassa vision mukaisten lasten hyvinvointiin tähtäävien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden (CWBA) asettamisen ja talous- sekä henkilöresurssoinnin aluetoimistoihin. 13 Citizen Voice and Action on World Visionin kansalaisvaikuttamisen toimintamalli, jossa edistetään dialogia viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Yhteisöjen valmiuksia kehitetään niin, että ihmiset oppivat arvioimaan julkisista palveluista vastaavien viranomaisten toimintaa. Samalla he oppivat haastamaan viranomaisia tuottamaan palveluja lain edellyttämällä tavalla. Dialogin tuloksena Ugandan Tororossa yksi koulu on jo saanut ensimmäisen naisopettajansa tytöille roolimalliksi. Lisäksi Kirewan kylään saatiin uusi maatalousneuvoja ja kylän klinikalle pätevä viranhaltija. toimintasuunnitelmiin ja julistuksiin.3 Kehityspoliittisesta näkökulmasta kehitysyhteistyöohjelmassa heijastuvat selkeimmin vuosituhattavoitteet, Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma ja Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus. Lapsen oikeuksia tarkastellaan syvällisemmin seuraavassa kappaleessa. SWV:n kumppaniensa kanssa toteuttamat aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet edistävät vuosituhattavoitteita ja erityishankkeet antavat lyhytaikaisen lisäpanoksen esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen tai toimivat ohjelmatyötä kehittävinä kenttälaboratorioina. Suomen hallituksen kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti jatketaan pyrkimyksiä tukea kehitystä, joka on sosiaalisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Lisäksi ohjelmissa korostuu ihmisoikeuksien toteutuminen. Ohjelmassa huomioidaan läpileikkaavina teemoina naisten ja tyttöjen asema, helposti syrjäytyvien ryhmien tasa-arvoinen kohtelu ja osallistumismahdollisuudet sekä hiv ja aids -kysymykset. Suomen hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa ja Kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa korostetaan kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen, kumppaneiden kapasiteetin vahvistamisen, avun tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja julkishallinnon yhteistyön teemoja. Samat teemat on päätetty ottaa SWV:n kehitysyhteistyöohjelman painopisteiksi sisäisten ja ulkoisten ohjelma-arviointien sekä kehityspoliittisen keskustelun perusteella. Linjaukset ovat samansuuntaisia myös verkoston uusien toimintamallien ja lähestymistapojen kanssa. Esimerkiksi Citizen Voice and Action (CVA) -toimintamalli aktivoi kansalaisyhteiskuntaa varmistamaan, että valtion palveluiden järjestämisvastuu toteutuu ja että viranomaiset toimivat vastuullisesti. World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa perustuu ajatukselle, että ohjelmasuunnittelun kaikissa vaiheissa kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja julkishallinto ovat aktiivisesti mukana. SWV on tehnyt yritysyhteistyötä suhteellisen pitkään ja sitä kehitetään tulevalla ohjelmakaudella pysyvien työpaikkojen synnyttämiseksi kehittyviin maihin. SWV:llä on vahva rooli Base of the Pyramid (BoP) -toimintamallissa, jonka tarkoituksena on edistää kestäviä ja käyttäjälähtöisiä liiketoimintainnovaatioita kehittyvien maiden markkinoilla. Suomalaisessa kehityspoliittisessa keskustelussa sekä kansalaisjärjestökentässä SWV toimii aktiivisena vaikuttajana ja yhteistyökykyisenä kumppanina. Laaja kansainvälinen verkosto, läsnäolo yhteisöissä, pitkä kokemus ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa mahdollistavat käytännön kautta hankitun ja tutkittuun tietoon perustuvan osallistumisen poliittiseen keskusteluun ja järjestöyhteistyöhön. SWV pitää erityisesti esillä lasten näkökulmaa kaikessa toiminnassa ja on aktiivisesti mukana kumppanuus- ja muiden kansalaisjärjestöjen yhteisissä työryhmissä. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa SWV:llä on meneillään yhteinen Älä pese käsiäsi -vaikuttamiskampanja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Uusia strategisia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia kartoitetaan alkavalla ohjelmakaudella. 2.2 Lapsen oikeudet SWV:n työn oikeutuksena Kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuudesta ja oikeutuksesta käydään jatkuvaa keskustelua. SWV lähtee siitä, että yleisestä ihmisoikeusjulistuksesta nouseva Lapsen oikeuksien sopimus antaa järjestölle oikeutuksen toimia niin omassa toimintaympäristössään Suomessa kuin kumppanimaissakin lasten aseman pysyväksi parantamiseksi ja heidän oikeuksiensa edistämiseksi. SWV:n kehitysyhteistyöohjelma rakentuu lapsen oikeuksien perustalle.Tämä heijastuu myös SWV:n strategiassa, koko kansainvälisen verkoston työlleen asettamissa tavoitteissa ja ohjelmatyössä. Lasten mielipiteet huomioidaan ohjelmia ja hankkeita suunniteltaessa sekä niitä toteutettaessa ja arvioitaessa. Yhteiskunnan resursseja on käytettävä niin, että lasten aseman turvaamiseen ja parantamiseen suunnataan niistä riittävä osa. Lapsia on suojeltava ja heille on annettava mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä4. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla World Vision toimii pitkäjänteisesti muuttaakseen sellaisia asenteita, arvoja, rakenteita ja lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään ja ehkäisevät heidän oikeuksiensa toteutumista. Esimerkiksi Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma, vuosituhattavoitteet, Pariisin julistus, Accran toimintaohjelma, Ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus, Code of Conduct, Sphere Standards. 3. 4. Provision, Protection and Participation 15 Kansainvälisesti tunnustetut lapsen oikeudet ja niihin liittyvät periaatteet huomioidaan SWV:n ohjelmatoiminnassa hankkeiden alkukartoituksista niiden loppuarviointeihin. Järjestön oikeusperustainen ohjelmatyö asettaa lapsen oikeuksien toteutumisen keskiöön ja pyrkii voimaannuttamaan lapsia osallistamalla heitä ikänsä edellyttämällä tavalla. Tällöin lapset oppivat vaikuttamaan asioihin ja antamaan oman panoksensa terveen ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Lasten osallistamishankkeita on käynnissä monissa SWV:n kehitysyhteistyön kohdemaissa, kuten Intiassa. 2.3 Lapsilähtöisyys ja lasten äänen kuuleminen Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä, että toimintamme suunnitellaan ja resurssit kohdennetaan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisön kehittämistä lähestytään lapsen tarpeista ja oikeuksista käsin. Kaikki toiminnot eivät kuitenkaan välttämättä kohdistu suoraan lapsiin. Esimerkiksi vanhempien tai huoltajien toimeentulon kohentuessa lasten mahdollisuus käydä koulua, saada monipuolista ravintoa ja terveydenhuoltoa paranee. Kaiken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa toteutuminen. Lapsiköyhyys määritellään hyvinvoinnin edellyttämien aineellisten, henkisten ja hengellisten sekä sosiaalisten voimavarojen puutteena lasten elämässä. Tämän vuoksi lasten oikeudet eivät toteudu, eivätkä he pysty osallistumaan täysivaltaisina ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Lapset elävät ympäristöissä, joissa asenteet, valtarakenteet, lainsäädäntö ja taloudelliset resurssit vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista, eikä heillä ole juridista tai taloudellista valtaa, ja siksi he myös kärsivät köyhyydestä eri tavalla kuin aikuiset. Lasten köyhyydellä on kauaskantoiset seuraukset heidän elämässään, jollei köyhyyden kierrettä katkaista. World Vision haluaa yhdessä huoltajien, vanhempien, yhteisöjen, valtionhallinnon ja muiden toimijoiden kanssa varmistaa, että lapsi voi varttua ympäristössä, joka tukee hänen henkistä, tiedollista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystään. Kiinnitämme toiminnassamme yhä enemmän huomiota kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin, joiden hyvinvointia ja kehittymistä uhkaavat äärimmäiset lapsen oikeuksien loukkaukset. Kokemuksen ja tutkimusten perusteella kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä ovat muun muassa kadulla elävät ja työskentelevät, seksuaalisesti hyväksikäytetyt, työvoimana käytetyt, ilman huoltajaa elävät, aliravitut, vammautuneet ja konfliktien keskellä elävät lapset. Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapset nähdään aktiivisina osallistujina ja voimavarana. He eivät ole kehitysyhteistyön passiivisia kohteita. Lapset voivat vaikuttaa ympäristöönsä ja toimia esimerkiksi vertaisjohtajina. Lapsi, joka oppii varhaislapsuudesta asti osallistumaan, vaikuttamaan ja kantamaan vastuuta ikänsä edellyttämällä tavalla, antaa tulevaisuudessa oman panoksensa terveen ja oikeudenmukaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Näin kehitys rakentuu kestävälle pohjalle. 2.4 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Yhteisö vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten hyvinvointiin. Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisöön, ei pelkästään yksilöihin. Siksi esimerkiksi kummimaksuina kerättävä tuki ei kohdistu yksittäiseen lapseen, vaan sillä rahoitetaan koko yhteisöä kehittäviä toimintoja. Yhteisöt ovat ensisijaisesti vastuussa omasta kehityksestään. SWV yhdessä paikallisen kumppanin kanssa tukee ja vahvistaa yhteisön omaa kehitystä. Kehitys on kestävää silloin, kun yhteisö tunnistaa köyhyyden perimmäiset syyt sekä kehittää toimintaympäristöön sopivat ja resurssiensa mukaiset ratkaisumallit niiden poistamiseksi. Yhteisöt ovat myös avainasemassa hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisessa. Ne voivat vaatia poliittiselta johdolta vastuunkantoa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. World Visionin työ yhteisöissä perustuu WV:n ohjelmatyön lähestymistapaan (World Vision´s Development Programme Approach WVDPA). Sen keskeisin ajatus on kumppanuus yhteisön sekä siinä toimivien ryhmien, valtion viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kumppaneina voivat olla esimerkiksi oma-apuryhmät, valtion viranomaistahot, yksityisen sektorin toimijat, kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Kun yhteistyön aloittamista harkitaan, sitä pohditaan yhdessä kaikkien sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat mukana tai kiinnostuneita lasten hyvinvoinnin pysyvästä edistämisestä. Yhteistyön suunnittelu kuvataan WVDPA -mallissa kahdeksan askeleen polkuna. Polku etenee suunnitellusti tutustumisvaiheesta ongelmien tunnistukseen, yhteiseen suunnitteluun ja yhteistyön aloittamiseen saakka. Liitteessä 3 on tarkempi kuvaus askeleista. 17 World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa (WVDPA) perustuu ajatukselle, että ohjelmatyön kaikissa vaiheissa kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja julkishallinto ovat aktiivisesti mukana. WVDPA-mallissa yhteistyön suunnittelu kuvataan kahdeksan askeleen polkuna. Ensin yhteisön eri toimijat sitoutetaan toimimaan yhdessä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, minkä jälkeen tunnistetaan alueen kehitystä vaativat ongelmat ja sovitaan yhteistyön yksityiskohdista kuten toiminnan toteutuksesta, hallinnosta ja seurannasta sekä lopulta myös hankkeen siirtymävaiheesta. 2.5 Lasten hyvinvoinnin paraneminen globaalina tavoitteena 2.6 Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantuminen kehityksen keskiössä Kehitysyhteistyön historia on osoittanut, että pysyvän muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Kehitysyhteistyön muutosta alkuajoista voisikin kärjistäen kuvailla siirtymisenä tulonsiirroista ja infrastruktuurin rahoittamisesta kapasiteetin vahvistamiseen ja kehityskumppaneiden omien tavoitteiden tukemiseen. Tosiasia on kuitenkin edelleen se, että pysyvän sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen ja sen luotettava todentaminen on haasteellista ja vaatii pitkäjänteistä työtä. ”Tavoitteemme on lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä.” Koko World Vision -verkostoa ohjaavaksi tavoitteeksi on asetettu lasten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen. Lasten hyvinvoinnin kehittymistä tarkastellaan neljällä osa-alueella: terveys, koulutus, lasten osallistuminen ja suojelu5 sekä rakkauden kokeminen ja sosiaaliset suhteet (Child Wellbeing Aspirations). Jokaiselle hyvinvoinnin osa-alueelle on määritelty sitä tukevat tuotokset (Child Wellbeing Outcomes) ja muutosta todentavat mittarit (Compendium of Indicators). Viime vuosina toteutetut laajat uudistukset koko verkostossa ovat tähdänneet siihen, että aluekehitysohjelmat, erityishankkeet, kansalliset toimistot, aluetoimistot ja kansainvälinen toimisto suunnittelevat strategiansa ja toimintansa tukemaan näitä tavoitteita. SWV:n strategia ja kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet on muotoiltu niin, että niistä käy ilmi tukitoimistomme osuus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kehitysyhteistyön painopiste on siis siirtynyt kohti kapasiteetin vahvistamista, koulutusta ja kumppanuuksia. Käytännössä näyttää kuitenkin siltä, että koulutuksen ja kapasiteetin vahvistaminen ei pelkästään riitä tuottamaan myönteistä kehitystä. Pysyvään muutokseen tarvitaan innovaatioita, muutoksia arvoissa ja asenteissa sekä (toiminta)kulttuurissa. Niitä ei voi tuottaa ulkoapäin.Yksilöiden ja yhteisöjen on itsenäisesti muututtava. Tätä prosessia voi tukea ja muutokseen haastaa. SWV:n ohjelmatoiminta perustuu ajatukseen, että voimaantuneet6 yksilöt ja yhteisöt voivat synnyttää ja ylläpitää myönteistä muutosta. Ne kykenevät tunnistamaan alueensa kehitysongelmia ja hahmottamaan niihin sopivia ratkaisuja. Voimaantuneet yksilöt ja yhteisöt ohjaavat oma-aloitteisesti olemassa olevia voimavaroja elinolojen Lasten suojelu (Child Protection) ymmärretään World Vision -verkostossa laaja-alaisena käsitteenä. Se sisältää viralliset lastensuojelumekanismit sekä formaalit ja informaalit lasten turvallisuutta sekä hyvinvointia edistävät toimet. 5. Voimaantuminen on käännös englanninkielen sanasta empowerment. Sanaa voimaantuminen käytetään silloin, kun termi viittaa yksilön sisäisiin prosesseihin ja tilaan. Termiä voimaannuttaminen käytetään silloin, kun viitataan sellaisiin toimiin ja ympäristötekijöihin, joilla voimaantumista pyritään edistämään. Ympäristössä olevat tekijät voivat katalysoida ja tukea sisäisen voimantunteen syntymistä. Voimaantumista ei voida kuitenkaan synnyttää ihmisen ulkopuolelta. Voimaantunut ihminen kykenee tunnistamaan esimerkiksi köyhyyden taustalla olevia ongelmia ja mieltämään omaan elämäntilanteeseensa sopivia ratkaisumalleja näihin ongelmiin. Hän tunnistaa itsessään ja ympäristössään resursseja, joita hän voi hyödyntää omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvissä ratkaisuissa. Voimaantuneella ihmisellä on kyky asettaa toiminnalleen rakentavia päämääriä ja pitäytyä niissä vaikeissakin olosuhteissa sekä pettymysten ja epäonnistumisten sattuessa. Voimaantunut ihminen kykenee toimimaan rakentavasti sosiaalisissa verkostoissa. Yksilön voimaantumista indikoivat useat eri tekijät. Yksittäisenä tekijänä mikään niistä ei ole riittävä kuvaamaan voimaantunutta henkilöä. Sisäinen voimantunne syntyy usean tekijän dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus katalysoi tai ehkäisee sisäisen voimantunteen syntyä. Voimaantumista indikoivat tekijät voidaan luokitella 1) konatiivisiksi: itsesäätely, päättäväisyys, halu oppia, itsearviokyky, motivaation hallintakyky, päämäärätietoisuus, tehokkuususkomukset 2) kognitiivisiksi: tieto, ymmärrys, ajattelukyky, näkemys (tiedon perusteella), kyky hallita sisäisiä kognitiivisia prosesseja ja 3) affektiivisiksi: uteliaisuus, rehellisyys, optimismi, rohkeus. Järvinen, Tomi: Empowerment - A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships (Empowerment - Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyökumppanuuksien haasteena). Acta Universitatis Tamperensis; 1244, Tampere University Press, Tampere 2007. (väitöskirja) 6. 19 parantamiseksi. Ne kykenevät arvioimaan ja haastamaan viranomaisten toimia ja tarvittaessa lisäämään poliittista painetta asioiden muuttamiseksi. Ohjelmatyön logiikkaa käsittelevässä kolmannessa luvussa esitellään SWV:n ohjelmakauden välitön tavoite ja sen mahdollistavat ohjelmatuotokset.Tavoitteena on lasten hyvinvoinnin ja aseman pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä. Tämä on mahdollista, kun lasten mahdollisuudet saada riittävät tiedot ja taidot elämää varten, osallistua ja elää turvallista ja tasapainoista elämää yhteisöissä, olla laadukkaan terveydenhuollon piirissä, kokea rakkautta ja selviytyä mahdollisista kriiseistä paranevat (Ohjelmatuotokset). Voimaantuneet yhteisöt kykenevät yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtimaan näiden mahdollisuuksien paranemisesta. Aikuisten vastuulla on luoda lapsille voimaantumisen mahdollistava ympäristö. Voimaantuneet lapset kykenevät tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä, suojelemaan itseään, hallitsemaan tunteitaan ja kommunikoimaan ajatuksiaan. Heillä on riittävät työelämävalmiudet eli kyky oppia ja soveltaa opittua. He kykenevät solmimaan myönteisiä ihmissuhteita ja toimimaan toisten ihmisten hyväksi. He arvostavat muita ihmisiä, huolehtivat ympäristöstään ja kykenevät asettamaan tavoitteita elämälleen. Heidän asenteistaan ja toiminnastaan välittyy toivo. SWV tarjoaa ulkoisia voimavaroja yksilöiden ja yhteisöjen oman toiminnan tukemiseen ja vahvistamiseen. Toiminta yhteisöissä ei kuitenkaan rakennu niiden varaan. Koska voimaantuminen on moniulotteinen psykososiaalinen ilmiö, SWV pyrkii myös kehittämään sen arviointia yhdessä kumppaniensa kanssa. SWV on laatinut oman lasten ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia helpottavan matriisin, jossa korostuu erityisesti lasten näkökulma (Liite 4). 2.7 Vaikuttamistyötä yhteisöistä globaalille tasolle Vaikuttamistyö nähdään SWV:ssa sellaisena yhteiskunta-, kumppanuus- ja sidosryhmäsuhteiden hoitamisena, joka edistää lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Vaikuttamistyötä tehdään Suomessa, kumppanimaissa ja globaalisti kansainvälisen World Vision -verkoston koordinoimana. SWV on mukana verkostoissa ja ryhmissä, jotka edistävät kehitysyhteistyön vaikuttavuutta yleensä ja erityisesti lasten huomioimista sen sisällössä. Vaikuttamistyötä tehdään ja yhteiskuntasuhteita hoidetaan yhdessä kansainvälisen World Vision -verkoston kanssa muun muassa YK:ssa, Euroopan unionissa ja kumppanimaissa kansallisen World Visionin kanssa. Kumppanimaiden kansalliset toimistot pyrkivät toimintaympäristönsä huomioiden vaikuttamaan paikallistasolla ohjelmien ja erityishankkeiden kautta lasten hyvinvointia edistäviin toimijoihin ja järjestelmiin. Kansalliseen lainsäädäntöön vaikutetaan paikallisesta ohjelmatyöstä nousevaan kokemukseen nojaten. Suomessa, kumppanimaissa ja kansainvälisellä tasolla toimitaan yhteistyössä erityisesti sellaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa, jotka toimivat lasten oikeuksien toteutumiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. World Vision -verkoston Child Health Now -vaikuttamiskampanja, joka tähtää alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentämiseen, on esimerkki vaikuttamistyöstä, joka toimii kansainvälisellä, kumppanimaiden kansallisilla ja suomalaisella tasolla. Yhdessä YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa World Vision pyrkii siihen, että etelän ja pohjoisen hallitukset lisäävät lainsäädännöllisiä toimia ja taloudellista panostusta lasten terveydenhuollon varmistamiseksi. Suomessa World Vision toimii kampanjan tiimoilta yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Älä pese käsiäsi on yhteinen pitkäkestoinen kampanja, jonka päämääränä on saada lapsikuolleisuuden vähentäminen Suomen keskeisimmäksi ja kiireellisimmäksi kehitysyhteistyön tavoitteeksi.7 World Vision -verkoston toinen globaali vaikuttamisteema on lasten hyvinvoinnin (huolenpidon, suojelun ja osallistumisen) turvaaminen yhteisöissä. 8 Strategiatyö jatkuu yhä, mutta periaatteet huomioidaan jo SWV:n ohjelmatyössä. Päämäärät ja keinot on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Keskeisimmät elementit on esitetty kuviossa 3. 7. äläpesekäsiäsi.fi/ 8. CPP Advocacy Strategy Discussion paper v. 4.2. CPP = Children are: Cared for, Protected, Participate. 20 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Kuvio 3. World Visionin vaikuttamistyön osa-alueet lasten hyvinvoinnin edistämisessä rgb Kaikkien lasten huomioiminen / syrjinnän ehkäiseminen Lapset huomioon ottava hallinto Laadukkaat julkiset ja kansalaisyhteiskunnan järjestämät palvelut lapsille Oikeudenmukainen ja lapset huomioiva yhteisten resurssien kohdentaminen Lapset voivat osallistua ja heidän mielipiteensä huomioidaan Vaikuttamistyö perustuu Lapsen oikeuksien sopimuksen antamaan mandaattiin ja näkemykseen siitä, että lapset voivat itse edistää aktiivisesti oikeuksiensa toteutumista. Lasten hyvinvoinnin pysyvä turvaaminen yhteisötasolla edellyttää muutoksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja rakenteissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti heidän elämäänsä. 9. SWV haluaa kaikella toiminnallaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Varainhankinta, asiakaspalvelu, viestintä, hallinto ja ohjelmatyö vaikuttavat suomalaisiin sidosryhmiimme ja mahdollistavat heidän kanssaan vaikuttamisen kumppanimaissamme. Vaikuttaminen lasten oikeuksien toteutumiseksi ja heidän asemansa parantamiseksi on siis asenteemme kaikessa, mitä teemme. 9. Systeeminen lähestymistapa. 21 22 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 3. Kehitysyhteistyöhjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012 –2014 3.1 Vertailua edelliseen ohjelmakauteen Edellinen SWV:n Uudistavan kehityksen ohjelma 2009– 2011 ja tässä esitettävä ohjelma ovat osa samaa jatkumoa. Keskeisimmät toimintaperiaatteet – oikeusperustaisuus, lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus – ovat pysyneet samoina ja ne esiteltiin luvussa 2 yhteisinä WV-verkoston toimintaperiaatteina. Lapsen oikeuksien sopimus on nostettu koko verkostossa ja SWV:n Ohjelmassa aiempaa selkeämmin kaiken toiminnan perustaksi. Uutta on myös verkoston yhteinen, selkeä tavoitteenasettelu. Ohjelmatyötä kuvaava tavoitepuu (LFA) kuviossa 5 on rakennettu siten, että SWV:n pitkän tähtäimen kehitystavoite on WV-verkoston tavoite. SWV:n ohjelmatyö 2012–14 antaa oman panoksensa koko verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin voidaan entistä paremmin osoittaa ja todentaa koko verkoston työn vaikuttavuutta. SWV:n Ohjelman painopisteiden rooli on muuttunut aiemmasta ohjelmakaudesta. Niitä ei enää linkitetä suoraan erityishankkeisiin. Painopisteet on valittu edellisen ohjelmakauden kokemusten, ohjelma-arviointien, itsearvioinnin ja kehityspoliittisen keskustelun perusteella. Erityishankkeille on määritelty pilotoiva ja työtä kehittävä funktio; käytämme niitä kenttälaboratorioina. 3.2 Ohjelman valmistelu Ohjelman valmistelu aloitettiin syyskuussa 2010. Syyslokakuussa SWV:n aluetiimit pitivät ohjeistetut työpajat, joissa pohdittiin edellisen ohjelmakauden kokemuksia ja tuloksia sekä hahmoteltiin sisältöjä ja teemoja, jotka tu- lisi huomioida uudessa Ohjelmassa. Marraskuussa 2010 järjestettiin koko SWV:n ohjelmatiimiä koskeva työpaja, jossa oli mukana varainhankinnan, hallinnon, yhteiskuntasuhteiden, viestinnän ja asiakaspalvelun edustajat. Työpajan tuotokset kerättiin yhteen ohjelmasuunnittelun raaka-aineeksi. Samaan aikaan aluetiimien edustajat keskustelivat aluekehitysohjelmien henkilökunnan, kumppanimaiden kansallisten toimistojen avainhenkilöiden ja Suomen edustustojen virkailijoiden kanssa Ohjelman sisällöstä. Aasian aluepäällikkö osallistui laajaan India Round Table -konsultaatioon, jossa oli myös tilaisuus keskustella ohjelman sisällöstä ja painotuksista. Paikalla oli noin 60 Intian kansallisen toimiston ja aluetoimiston edustajaa sekä edustajat Australian, USA:n, Britannian, Kanadan, Korean, Saksan, Uuden Seelannin ja Suomen tukitoimistoista. Ohjelman sisältöön ovat vaikuttaneet World Vision -verkoston toimintaperiaatteet ja tavoitteet, ulkoasiainministeriön linjaukset ja ohjeistukset, World Visionin alue- ja kansallisten toimistojen strategiat sekä kansainvälinen ja suomalainen kehityspoliittinen keskustelu. 3.3 Ohjelman toteuttaminen SWV:n ohjelmaa toteutetaan pääasiassa aluekehitysohjelmissa. Aluekehitysohjelma keskittyy rajatulle maantieteelliselle alueelle, koostuu yleensä 1–5 hankkeesta ja kestää 10–15 vuotta. Aluekehitysohjelman sisällä olevat hankkeet voivat olla lyhytkestoisempia. Ne parantavat pysyvästi terveydenhuoltoa, lasten osallistumista ja suojelua, koulutusta, sosiaalistumista, perheiden toimeentu- 23 Kuvio 4. Kehitysyhteistyöohjelman valmisteluprosessi Edellisen ohjelmakauden väli- ja loppuarvioinnit, ohjelmatyön itsearvioinnit Kumppanimaiden kansalliset köyhyydenvähentämisohjelmat Kumppanikonsultaatiot: kansalliset toimistot, ohjelma- ja hankehenkilökunta SWV:n aluetiimien työpajat SWV:n laaja työpaja: ohjelma, varainhankinta, tiedotus, yhteiskuntasuhteet, hallinto Ohjelma 2012–2014 India Round Table WV-verkoston toimintaperiaatteet WV-verkoston eri tasojen toimijoiden strategiat, SWV:n strategia Kehityspoliittinen keskustelu ja UMohjeistukset sekä linjaukset loa sekä vahvistavat mahdollisuuksia selvitä kriiseistä ja katastrofeista. SWV:n ohjelmat ovat aina suomalaisten rahoittamia. Erityishankkeet ovat luonteeltaan pilotoivia ja ohjelmatyötä kehittäviä kenttälaboratorioita. Niitä voidaan toteuttaa osana aluekehitysohjelmaa tai laajemmin osana kumppanimaiden kansallisten- ja aluetoimistojen toimintaa. Erityishankkeissa hankittuja kokemuksia ja oppeja hyödynnetään ja monistetaan aluekehitysohjelmiin Lähetystökonsultaatiot ja dialogi vastuuviranomaisten kanssa sekä SWV:n ohjelmatoiminnassa että koko verkostossa. Erityishankkeet mahdollistavat aluekehitysohjelmia joustavamman ja nopeamman reagoinnin ohjelmatyöstä nouseviin haasteisiin. Lisäksi niissä voidaan toteuttaa esimerkiksi kokeiluluonteisia yhteistyöinnovaatioita sekä yksityisen että julkisen sektorin kanssa. Yhteisössä tapahtuva ohjelmatyö rakentuu periaatteille, jotka on esitelty edellisessä luvussa. World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa10 ja LEAP-hankesyklin11 mukainen 10. Ks. kohta 2.4. 11. World Visionin ohjelmasuunnittelun, hankeseurannan ja -arvioinnin sykli ja ohjeisto. LEAP = Learning through Evaluation with Accountability and Planning. Katso tarkempi kuvaus 3.8. 24 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden toteuttaminen varmistavat, että työ rakentuu kestäville kumppanuuksille yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Niihin sisältyy myös säännöllisen ohjelman seurannan järjestäminen ja laajempien arviointien suunnittelu. 3.4 Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet, tuotokset ja aktiviteetit SWV:n kehitysyhteistyöohjelma on suunniteltu siten, että se tukee koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantamiseksi perheissä ja yhteisöissä. Tämä koko WV-verkoston tavoite on SWV:n Ohjelman kehitystavoite (Goal). Lasten hyvinvoinnin pysyvää paranemista ilmaisevat koko verkostolle asetetut neljä määrällistä ja laadullista tavoitetta (CWB-targets): • • • • vähentynyt 0–5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä parantunut 0–5-vuotiaiden lasten ravitsemustila lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi SWV:n Ohjelman välitön tavoite (Purpose) ja samalla panos koko verkoston tavoitteen saavuttamiseksi on 300 000 lapsen hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla. Ohjelman tuotokset (Results) syntyvät aluekehitysohjelmien hankkeiden ja erityshankkeiden aktiviteeteista (Activities). Jokaisesta aluekehitysohjelmasta, niihin liittyvistä hankkeista sekä erityishankkeista laaditaan erilliset ohjelmaja hankesuunnitelmat. Niihin sisältyvät yksityiskohtaiset vuosittaiset toimintasuunnitelmat, budjetit ja hanketeoria loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna.12 12. 3.4.1 Ohjelman kehitystavoite (Goal) World Vision -verkoston yhteinen globaali kehitystavoite ja sen mukaisesti harmonisoidut kansalliset, alue- ja globaalitason strategiat sekä lasten hyvinvointiin tähtäävät tavoitteet (CWB-targets) ja mittarit mahdollistavat kaikkien World Vision -toimistojen resurssien ohjaamisen samaan suuntaan. Ne mahdollistavat myös koko verkoston vaikutusten mahdollisimman yhdenmukaisen ja luotettavan arvioinnin. SWV:n ohjelmatyön välitön tavoite (Purpose) 300 000 lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla tukee koko verkoston yhteistä tavoitetta ja edistää sen toteutumista. 3.4.2 Ohjelman välitön tavoite (Purpose) SWV:n ohjelmatoiminta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tähtää lasten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvään paranemiseen perheissä ja yhteisöissä. Tämä edellyttää yhteisötasolla lukuisten toimijoiden ja sidosryhmien ponnistuksia. World Vision yhdessä kumppaniensa kanssa tukee tätä yhteisöissä tapahtuvaa kehitystä. SWV:n numeerinen tavoite, 300 000 lapsen hyvinvoinnin parantaminen, on johdettu aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden kohderyhmäanalyyseistä. 3.4.3 Ohjelman tuotokset (Results) Ohjelman tuotokset ovat seurausta aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden aktiviteeteista. Tuotoksien toteutumista seurataan indikaattorivalikoimalla, joista osa on verkoston suosittelemia ja osa paikallisesti muotoiltuja. Oikeus- ja tarveperustaisuus huomioon ottaen ne valitaan paikallisen toimintaympäristön perusteella. Tuotosten saavuttaminen yhteisötasolla edellyttää yleensä myös muiden toimijoiden ja sidosryhmien panosta ja samansuuntaisia pyrkimyksiä. SWV:n ohjelman aktiviteeteilla pyritään seuraaviin tuotoksiin: •Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet hankkia riittävät tiedot ja taidot elämää varten •Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet osallistua, ja laadukkaat lastensuojelujärjestelmät Aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden suunnitelmat saatavana SWV:n toimistosta. 25 Kuvio 5. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna SWV:n Ohjelman kehitystavoite (Goal) Kansainvälisen World Vision -verkoston yhteinen tavoite 150 miljoonan lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä vuoteen 2016 mennessä. Lasten hyvinvointia ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (indikaattorit, ks. 3.7): 1. Vähentynyt 0–5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä 2. Parantunut 0–5-vuotiaiden lasten ravitsemustila 3. Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito 4. Parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi SWV:n Ohjelmatyö (2012–2014) Ohjelman välitön tavoite (Purpose): 300 000 lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla - tavoitteet ja indikaattorit kuten yllä Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet oppia riittävät tiedot ja taidot elämää varten Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet osallistua, ja laadukkaat lastensuojelujärjestelmät Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantunut terveydentila Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantunut ruokaturva ja huolenpito huoltajien toimeentulon monipuolistuttua Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet kokea rakkautta ja solmia myönteisiä sosiaalisia suhteita Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantunut mahdollisuus selviytyä kriisija katastrofitilanteista Ohjelma-aktiviteetit: 1. Aluekehitysohjelmat ja niiden sisällä toimivat hankkeet: koulutus, vesi & sanitaatio, lapsen oikeudet & osallistuminen, terveydenhuolto, kansalaisvaikuttaminen 2. Erityishankkeet, eli “kenttälaboratoriot” 3. Humanitaarisen avun ohjelmat ja aktiviteetit: kriisi- ja katastrofivalmiuden kehittäminen sekä yksittäiset katastrofiohjelmat ja hankkeet Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat: Sukupuolten välinen tasa-arvo, hiv, aids, vammaisuus, ympäristö, rauhanrakennus & konfliktien ratkaisu, lasten suojelu, kristillinen arvopohja Ohjelmatyön perusta ja oikeutus – Lapsen oikeuksien sopimus Lapsilähtöisyys, yhteisöperustaisuus ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. 26 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 •Lasten pysyvästi parantunut terveydentila •Lasten pysyvästi parantunut ruokaturva ja huolenpito huoltajien toimeentulon monipuolistuttua •Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet kokea rakkautta ja solmia myönteisiä sosiaalisia suhteita •Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet selviytyä kriisi- ja katastrofitilanteista 3.4.4 Ohjelman aktiviteetit (Activities) Aluekehitysohjelmat, niihin sisältyvät yksittäiset hankkeet ja erityishankkeet ovat ohjelman aktiviteetteja. Niillä edistetään esimerkiksi koulutusta, lasten osallistumista ja suojelua, terveydenhuoltoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota, perheiden ruokaturvaa ja toimeentuloa sekä vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa. Myös humanitaarisen avun toiminnot ovat osana useimpia ohjelmia. Koulutukseen liittyvät aktiviteetit pyrkivät varmistamaan, että kaikilla lapsilla on riittävät tiedot ja taidot elämää varten. Se edellyttää mahdollisuutta käydä koulua ja saada laadukasta opetusta. Vuosituhattavoitteiden mukaisesti huomiota on viime aikoina kiinnitetty erityisesti siihen, että lapset pääsevät ilmaisen peruskoulutuksen piiriin. Pelkkä peruskoulutuksen piirissä oleminen ei kuitenkaan takaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, ellei opetus ole riittävän laadukasta ja ellei jatkokoulutuspaikkoja ole riittävästi. Myös kaikkein haavoittuvimpien ryhmien, kuten vammaisten, mahdollisuudet osallistua koulutukseen ovat vielä erittäin puutteelliset. Seuraavalla ohjelmakaudella SWV pyrkii kehittämään erityisesti opetuksen laatua, ammatillista koulutusta ja vammaisten lasten mahdollisuuksia koulutukseen. Lisäksi pyritään hahmottamaan selkeämmin SWV:n ja sen kumppaneiden rooli koulutuskysymyksissä suhteessa järjestämisvelvollisiin viranomaisiin. Oppimista tapahtuu ja voi tukea myös koulujärjestelmän ulkopuolella. World Vision -verkoston käyttöön on kehitetty elämäntaito-opetuspaketteja (life skills). Näitä käytetään kaikissa SWV:n tukemissa ohjelmissa, erityisesti osana lasten kerhojen toimintaa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tähtäävien aktiviteettien kautta tuemme yhteisöjen järjestäytymistä ja edistämme niiden merkityksellistä osallistumista. Järjestäytyneenä yksilöillä ja yhteisöillä on paremmat mahdollisuudet vaatia oikeuksiaan, vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin sekä seurata julkisen vallan toimia. Aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta edistää kestävää kehitystä ja edesauttaa demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä. Lasten osallistumisen mahdollistamiseen ja lasten suojeluun tähtäävät aktiviteetit varmistavat, että yhteisöissä on riittävä tietoisuus lapsen oikeuksista ja että eri toimijat kunnioittavat ja noudattavat niitä. Lapsille järjestetään mahdollisuuksia tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa muun muassa lapsiparlamenttien ja erilaisten vaikuttamiskampanjoiden kautta. Viranomaisyhteistyön ja yhteisöjen koulutuksen avulla varmistetaan, että lapsilla on kanavat ilmoittaa lapsen oikeuksien rikkomuksista. Lapset osallistuvat myös heitä koskevien hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin. Lasten terveyteen liittyvillä toiminnoilla varmistetaan, että erityisesti lapsilla ja odottavilla äideillä on pääsy riittävän laadukkaisiin terveydenhuoltopalveluihin lähellä asuinpaikkaansa. Joissakin tapauksissa tämä edellyttää panostuksia infrastruktuuriin. Tämän lisäksi vaikuttamistyöllä pyritään varmistamaan riittävä valtion rahoitus terveydenhuoltosektorille ja siten mahdollistamaan sen kestävä kehitys sekä olemassa olevien palvelujen riittävä laatu. WV-verkoston erityisenä vaikuttamistoiminnan painopisteenä on lapsikuolleisuuden vähentäminen. Vapaaehtoisten kyläterveystyöntekijöiden kouluttaminen ja toiminnan mahdollistaminen on merkittävä osa lasten terveyttä edistävää toimintaa. Hiv-positiivisten vertaisryhmät kehittävät jäsentensä toimeentulomahdollisuuksia, tarjoavat sosiaalisen tukiverkoston ja osallistuvat valistus- ja vaikuttamistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella SWV kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota lasten ja perheiden psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi aidsin, erilaisten konfliktien, luonnonkatastrofien ja päihteiden väärinkäytön psykososiaaliset seuraukset ovat mittavat. Ne ovat kuitenkin usein jääneet liian vähäiselle huomiolle. Ruokaturvan varmistaminen ja perheiden toimeentulolähteiden monipuolistuminen vaikuttavat kokonaisvaltaisesti lasten elämään. Riittävä ja monipuolinen ravinto on normaalin kasvun ja laadukkaan koulunkäynnin edellytys. Ruokaturvan heikentyessä lasten terveydentila vaarantuu ja he joutuvat usein hankkimaan ruokaa tai avustamaan huoltajiaan sen hankinnassa. Kaupungistumisen myötä vain 27 tulonlähteiden monipuolistuminen voi taata riittävän ruokaturvan. Peruspalveluiden tuottaminen edellyttää verotuloja, joita yksin maatalouden kehittäminen ei mahdollista. Esimerkiksi perusopetuksen jälkeinen koulutus vaatii myös huoltajien taloudellista panostusta. Siksi riittävä toimeentulo on oleellinen osa lasten hyvinvoinnin turvaamista. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin oleellinen osa on rakkauden kokeminen ja mahdollisuus solmia myönteisiä sosiaalisia suhteita. Perheitä, kouluyhteisöä, kirkkoja, muita uskonnollisia yhteisöjä ja toimijoita tuetaan tarjoamaan lapsille kokemus rakastetuksi ja arvostetuksi tulemisesta. Esimerkiksi koulujen iltapäivätoiminnan kautta pyritään kasvattamaan lapsia arvostamaan muita ihmisiä ja toimimaan ympäristönsä huomioiden ja sitä kehittäen sekä kehittämään elämänhallintataitoja. Humanitaarisen avun toiminnoilla parannetaan lasten mahdollisuuksia selviytyä kriiseistä ja katastrofeista. Aluekehitysohjelmiin liittyy aina yhdessä yhteisöjen kanssa tehtävät valmiussuunnitelmat.13 Suunnitelmien tarkoituksena on auttaa yhteisöjä ennakoimaan mahdollisia luonnonkatastrofeja tai ihmisten toiminnasta seuraavia kriisejä. Oleellinen osa kriisivalmiuden kehittämistä on kumppaneidemme kansallisten toimistojen valmiusrahastojen resurssien varmistaminen, mihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.14 Kriisin tai katastrofin sattuessa SWV osallistuu humanitaarisiin operaatioihin anomalla tuenkäytön muutosta tai lisärahoitusta Suomen ulkoasiainministeriöstä sekä keräämällä yksityisiä varoja harkinnan mukaan. Kaikkein mittavimmissa humanitaarisissa kriiseissä toimitaan osana World Vision -verkoston koordinoimia operaatioita. Kaikessa humanitaarisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota erityisesti lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa selviytyä ja toipua kriiseistä. Ohjelmakaudella vahvistetaan suunnitelma SWV:n humanitaarisen avun kehittämiseksi. 3.5 Ohjelmatyön painopisteet SWV:n, kuten muidenkin WV-verkoston toimijoiden, aluekehitysohjelmien suunnittelu tapahtuu varsin pitkälti yhteisen ohjeistuksen mukaan. Toiminta on siis tässä mielessä yhteismitallista. Aluekehitysohjelmat suunnitellaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, mikä tarjoaa SWV:lle tilaisuuden ohjata osaltaan niiden toiminnallisia painotuksia. Lisäksi erityishankkeiden kautta on mahdollista kehittää uusia toimintamalleja tai kohdentaa määräaikainen lisäpanostus johonkin teemaan, kuten esimerkiksi tasaarvo- tai aids-työhön. Ohjelmakaudelle 2012–2014 on valittu Ohjelman painopisteiksi ohjelmatyön vaikuttavuus, nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus sekä yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Painopisteisiin kiinnitetään erityistä huomiota seurantamatkoilla, ohjelmasuunnittelussa sekä säännöllisesti tapahtuvassa vaikuttavuuden arvioinnissa. Ohjelmatyöntekijöiden ja siten koko SWV:n ammattitaitoa kehitetään tarkoituksenmukaisella tavalla valituilla painopistealueilla. 3.5.1 Ohjelmatyön vaikuttavuus Kehitysyhteistyö rahoitetaan julkisin ja yksityisin varoin. Kehitysyhteistyön parissa toimivat ovat velvollisia toimimaan niin, että resurssit käytetään tehokkaasti ja niillä saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Vaikuttavuuden15 luotettava arviointi ja osoittaminen on kehitysyhteistyön uskottavuuden keskeisin kysymys, niin poliittisessa päätöksenteossa kuin kansalaisyhteiskunnassakin. Toiminnan vaikuttavuuden arviointiin liittyy useita avoimia ja moniulotteisia kysymyksiä. •Tehokkuuden ja vaikuttavuuden suhde. Taloudellista toimintojen tehokkuutta on kohtuullisen helppo arvioida esimerkiksi rakennushankkeissa tai muuhun infrastruktuuriin liittyvissä panostuksissa. Pitkäaikainen ja kestävä vaikutus, pysyvä muutos, syntyy kuitenkin innovaatioiden, arvojen, 13. Disaster Preparedness Plan 14. National Emergency Preparedness and Response Fund (NEPRF) 15. Kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa korostetaan järjestöjen vastuuta laadukkaasta, tuloksellisesta ja vaikuttavasta kehitysyhteistyöstä. SWV:n sisäisen arvion perusteella World Vision -verkostolla on varsin monipuoliset työn laatua ja tehokkuutta valvovat ja kehittävät järjestelmät. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy huomattavasti enemmän haasteita. Siksi se on valittu ohjelmakauden painopisteeksi. 28 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Yksi YK:n jäsenvaltioiden laatimista vuosituhattavoitteista on peruskoulutuksen takaaminen kaikille. Yhä suurempi osuus lapsista aloittaakin peruskoulun. Sinänsä positiivinen kehitys on tuonut mukanaan myös haasteita. Yhdessä luokassa saattaa olla jopa 80-120 oppilasta opiskelemassa yhden opettajan johdolla, joten opetuksen laatu on heikkoa. Siksi myös laatuun on panostettava ja varmistettava, että oppilailla on peruskoulun käytyään sekä valmiudet että mahdollisuuksia jatkokoulutukseen. asenteiden ja (toiminta)kulttuurien muutoksen kautta. Se saattaa kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Yksipuolinen tehokkuuden lisääminen saattaa johtaa nopeisiin ja näkyviin tuloksiin, mutta vaarantaa pysyvämmän vaikutuksen. •Käytettävät mittarit. Jos vaikuttavuus ja muutos edellyttävät arvojen, asenteiden ja (toiminta) kulttuurien muutosta, miten niitä voi luotettavasti mitata? Millaiset indikaattorit kertovat kestävästä sosiaalisesta kehityksestä ja voimaantumisesta? •Luotettavan arvioinnin ja mittaamisen haasteet. Arvioinnin ja mittaamisen haastetta lisäävät mittareihin ja indikaattoreihin liittyvien haasteiden lisäksi toimintaympäristön haasteet. Esimerkiksi väestönkasvu, luonnonkatastrofit ja poliittiset konfliktit saattavat ainakin hetkellisesti hämärtää saavutetut tulokset ja sen seurauksena hankkeiden vaikutukset. SWV haluaa panostaa tulevalla ohjelmakaudella vaikuttavuuteen niin Suomessa tapahtuvassa toiminnassaan kuin ohjelmatyössäänkin. Suomessa vaikuttavuuden näkökulma nostetaan entistä selkeämmin esille toiminnan ohjauksessa, hallinnossa, asiakaspalvelussa, viestinnässä ja varainhankinnassa. Ohjelmatyössä vaikuttavuuden arviointiin yhdessä kumppaneiden kanssa kiinnitetään entistä enemmän huomiota, kartoitetaan akateemisia kumppanuuksia vaikuttamisen arvioinnin kehittämiseksi sekä osallistutaan ja annetaan merkittävä panos WV-verkoston kehitystyöhön teemaan liittyen. 3.5.2 Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus Nuorisotyöllisyyden valintaan ohjelman painopisteeksi on neljä pääsyytä: suoritetuista ohjelma-arvioinneista saatu tieto ja suositukset, suomalainen ja kansainvälinen kehitysyhteistyöhön liittyvä poliittinen keskustelu, kumppaniemme kanssa käydyt keskustelut sekä tarve lisätä mielekästä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Esimerkiksi vuonna 2010 valmistunut SWV:n pitkäaikaisimman aluekehitysohjelman, Ugandan Kituntun, loppuarvio sekä vuonna 2011 valmistunut Ugandan Nabuyogan aluekehitysohjelman vä- liarvio antavat vahvoja viitteitä siitä, että vuosituhattavoitteiden korostaminen ja niiden mukainen toiminta on lisännyt peruskoulun aloittaneiden oppilaiden määrää. Samalla kun luokkakoot ovat kasvaneet, peruskoulun hyväksytysti suorittaneiden oppilaiden osuus sekä oppimistulokset ovat pysyneet paikallaan tai jopa heikentyneet. Peruskoulun jälkeiseen toisen asteen koulutukseen pääsee päättökokeen läpäisseistäkin vain murto-osa. Ammattiin valmistavaa formaalia ja informaalia koulutusta on tarjolla varsin vähän. Vastaavia signaaleja on saatu myös Latinalaisen Amerikan ja Aasian ohjelmatyön arvioinneissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sellaisten nuorten joukko, jolla ei ole päättötodistusta miltään kouluasteelta eikä muodollisia ammatillisia valmiuksia kasvaa nopeasti. Yhä suurempi joukko nuoria siirtyy epävirallisille työmarkkinoille, joilla heidän työolojaan16 ei juurikaan kyetä valvomaan ja joilla he eivät tuota valtiolle verotuloja yhteiskunnan kehittämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Mikäli kehitys jatkuu tällaisena, lasten hyvinvointia perheissä ja yhteisöissä ei voida tulevaisuudessakaan turvata, eikä ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien noudattamista taata. Samalla kehittyvät maat tulevat yhä riippuvaisemmiksi ulkopuolisista resursseista peruspalveluiden järjestämiseksi. Siksi SWV pyrkii yhdessä kumppaniensa ja sidosryhmiensä kanssa edistämään erityisesti nuorten työllistymistä. Ammatillinen koulutus on valittu painopistealueeksi loppu- ja väliarvioinneissa tehtyjen huomioiden, suomalaisen ja kansainvälisen kehityspoliittisen keskustelun sekä WV-verkoston lasten hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden perusteella. Julkisen sektorin toisen asteen koulutukseen osoitettavat taloudelliset panostukset ohjataan usein akateemiseen uraan valmistavien koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen. Ammatillinen koulutus jää vähemmälle huomiolle. Muodollisen ammattikoulutuksen rinnalle tarvitaan koulutusta myös sille joukolle nuoria, jotka jäävät ammattikoulutuksen ulkopuolelle. World Vision -verkoston asettamien lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on työelämään valmistava koulutus. Peruskouluikäisiin ja sitä nuorempiin lapsiin kohdistetut panostukset voivat jäädä turhiksi mikäli Esimerkiksi ILOn Decent Work -agenda pyrkii edistämään työpaikkojen syntyä niin, että työntekijöillä on riittävän hyvät työolosuhteet. Työn- 16. tekijöillä on oltava oikeus esimerkiksi järjestäytymiseen, kuulluiksi tulemiseen työhön liittyvissä asioissa, riittävään lepoon, riittävään terveydenhuoltoon ja taloudelliseen turvaan työttömyyden kohdatessa. 30 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Englanninkielisellä gender-sanalla viitataan kehitysyhteistyössä sukupuolten välisen samanarvoisuuden edistämistyöhön. Kansainvälinen World Vision -verkosto on sitoutunut strategisella tasolla genderin valtavirtaistamiseen, ja sukupuolinäkökulma huomioidaan läpileikkaavana teemana myös kaikissa SWV:n hankkeissa. Teemaan liittyen SWV tukee muun muassa naisten yritystoimintaa, minkä tavoitteena on heikossa asemassa olevien naisten voimaantuminen. Järjestön tuella naisten yrityksiä on perustettu esimerkiksi Kolumbiaan. jatkokoulutusta ei ole kattavasti tarjolla. Jos nykyiset ja tulevat lasten vanhemmat eivät työllisty, heillä on selkeästi rajatummat mahdollisuudet huolehtia lasten hyvinvoinnista. World Visionilla on koulutussektorilla, mukaan lukien ammatillinen koulutus, merkittävää osaamista. Siksi se on varteenotettava kumppani julkiselle ja yksityiselle sektorille ammatilliseen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 3.5.3 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen mahdollistajana on korostunut viimeaikaisessa kehityspoliittisessa keskustelussa ja siihen on kiinnitetty erityistä huomiota myös Suomen ulkoasiainministeriön Kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa. Kansalaisjärjestökentässä yksityinen sektori on nähty usein lähinnä potentiaalisena varainhankintakenttänä. Aito dialogi, toiminnallinen kumppanuus ja se mittava lisäarvo, jonka yksityinen sektori voi tarjota, ovat jääneet keskustelussa vähemmälle huomiolle. SWV:llä on yli viiden vuoden kokemus pitkäjänteisestä yritysyhteistyöstä suomalaisten optikkoketjujen kanssa Keniassa ja Perussa. Kokemukset ovat auttaneet hahmottamaan yritysyhteistyön roolia toiminnassamme. Tulevalla ohjelmakaudella haluamme kartoittaa uusia yhteistyömahdollisuuksia yksityisen sektorin kanssa ja kehittää rohkeasti uusia toimintamalleja. Tähän panostetaan niin Suomessa kuin kumppanimaissakin. Kansallisia World Vision -kumppaneita halutaan myös haastaa ja rohkaista miettimään uusia tapoja vahvistaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä toimia linkkinä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Tavoitteena on, että kehittyviin maihin syntyy elinvoimaista teollisuutta ja yrityksiä, jotka työllistävät nuoria. 3.6 Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat Kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavat teemat nousevat ulkoasiainministeriön voimassa olevista kehityspoliittisista linjauksista ja World Vision -verkoston sisäisestä ohjeistuksesta. Läpileikkaavia teemoja seuraavalla ohjelmakaudella ovat: •Lasten suojelu •Vammaisuus •Hiv ja aids •Sukupuolten välinen tasa-arvo •Ympäristö (mm. ilmastonmuutos) •Rauhanrakennus & konfliktien ratkaisu •Kristillinen arvopohja WV-verkostolla on ohjeet siitä, miten läpileikkaavat teemat huomioidaan ohjelmatoiminnassa valmisteluvaiheista arviointiin. Ohjelmatyön vaikuttavuutta kaikkien läpileikkaavien teemojen suhteen arvioidaan vuosittain yhdessä kumppanien kanssa. SWV on aloittanut aluekehitysohjelmissaan ja erityishankkeissaan kartoitukset, joiden avulla selvitetään teemojen nykytila ja annetaan toimenpide- ja kehittämissuosituksia. Seuraaviin läpileikkaaviin teemoihin kiinnitetään erityisesti huomiota ohjelmakaudella: •Vammaisuus, hiv ja aids: kartoitukset aloitettu 2011, suositusten toiminnallistaminen ja seuranta 2012. •Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristö & ilmastonmuutos: ympäristö & ilmastonmuutos -kapasiteetin vahvistaminen aloitettu 2011, kartoitukset teemoista 2012, suositusten toiminnallistaminen ja seuranta 2013. •Lasten suojelu, rauhanrakennus & konfliktien ratkaisu: kartoitukset teemoista 2013, suositusten toiminnallistaminen ja seuranta 2014. Verkoston identiteetistä nousevaa kristillisen arvopohjan valtavirtaistamista ei erikseen arvioida. Se sisältyy SWV:n kristillinen identiteetti -dokumenttiin ja arvoihin, jotka on tarkemmin määritelty luvussa 1 sekä liitteessä 1. 3.7 Ohjelmatyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen WV-verkoston globaalia tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta lasten hyvinvoinnin pysyväksi paranemiseksi arvioidaan lasten hyvinvointia ilmaisevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden (CWB-targets) kautta. Nämä tavoitteet ovat yhteydessä lasten hyvinvointia tukeviin tuotoksiin (CWBO) ja niitä varten kehitettyihin indikaattoreihin, jotka on koottu indikaattorivalikoimaksi (Compendium of Indicators; CoI). Aluekehitysohjelmissa ja erityishankkeissa osa tuotoksista ja indikaattoreista ilmaisee aina panoksen koko verkostoa koskeviin tavoitteisiin. Sen li- 32 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Taulukko 1.Verkoston vaikuttavuuden mittaaminen Toiminnan taso Globaali verkosto Tuotos/Tavoite Indikaattorit Lasten hyvinvointia Indikaattorivailmaisevat määrälliset likoima (CoI) ja laadulliset tavoitteet (CWB-targets) Logiikka Kansalliset toimistot edistävät koko verkostolle määriteltyjä lasten hyvinvointia ilmaisevia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Yhteenveto kansallisten toimistojen panoksesta kootaan joka kolmas vuosi. Kansalliset toimistot Lasten hyvinvointia Indikaattorivailmaisevat määrälliset likoima (CoI) ja laadulliset tavoitteet (CWB-targets) Kansalliset toimistot valitsevat vähintään yhden verkoston määrittelemistä lasten hyvinvointia ilmaisevista tavoitteista, jota/joita aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet edistävät. Toimistot valitsevat valikoimasta (CoI) myös kansallisesti seurattavat indikaattorit. Aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet Lasten hyvinvointia tukevat tuotokset (CWBO) ja muut paikallisesti määritellyt tavoitteet Aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet edistävät yhteisöjen kokonaisvaltaista kehitystä tarve- ja oikeusperustaisesti. Ohjelmiin ja hankkeisiin sisältyy myös sellaisia lasten hyvinvointia tukevia tuotoksia, jotka antavat panoksen kansallisen toimiston lasten hyvinvointia tukeviin strategisiin tavoitteisiin. Indikaattoreina käytetään tältä osin kansallisen toimiston valitsemia yhteisiä indikaattoreita. Indikaattorivalikoima (CoI) + paikallisesti asetetut indikaattorit säksi niissä on paikallisen toimintaympäristön tarpeiden perusteella määriteltyjä tavoitteita ja niiden toteutumista ilmaisevia indikaattoreita. Oheisessa taulukossa on lueteltu globaalitason lasten hyvinvointia ilmaisevat tavoitteet ja niille joitakin esimerkkiindikaattoreita. 33 Kenia, 1.9.2011 Kyllä, minä pystyn siihen! . Pienenä minun oli vaikea Nimeni on Cosmas, ja olen ollut liikuntavammainen lapsesta saakka vat, mutta minä jouduin kulkemaan hyväksyä se, että leikkitoverini pääsivät liikkeelle aina kun halusi siitä ei ollut juuri apua. Usein nelinkontin. Äitini yritti auttaa minua parhaansa mukaan, mutta jouduin olemaan yksin kotona aamusta iltaan. rsin myös, että koulunkäynti tarjosi Neljännellä luokalla huomasin, että minulla on lahjoja. Ymmä n lukiossa pääaineekseni historian ja ulospääsyn köyhyydestä ja sairaudesta. Peruskoulun jälkeen valitsi liiketalouden. Nyt edessäni häämöttää lukion päättökoe. nähdään yhteiskunnan painolastina. Vammaisten kohtaamista haasteista suurin on syrjintä. Heidät tä perheistä. Nuoret vammaiset Monilla on lisäksi taloudellisia vaikeuksia, sillä he ovat usein köyhis osaa kannustaa heitä eteenpäin kärsivät itsetunto-ongelmista, koska heidän vanhempansa eivät tusperien edistämiseen. elämässä. Vammaisia käytetään myös helposti hyväksi omien tarkoi sä World Visionin kaltaisen järjestön Unelmani on auttaa vammaisia ja muita tarpeessa olevia yhdes on. Lisäksi haluan kannustaa heitä kanssa täyttämään perustarpeensa, kuten ruuan, vaatteet ja asunn n taistella vammaisten oikeuksien rakentamaan omanarvontuntoaan ja itsekunnioitustaan. Halua puolesta ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Koska ihminen ei elä ikuisesti, olen päättänyt, että jos kuolen ennen ja kuin ehdin naimisiin, kaikki omaisuuteni käytetään vammaisten tarpeessa olevien auttamiseen. Koulun jälkeen haluaisin kierrellä maailmalla ja nähdä miten vähemmistöryhmiä kohdellaan muualla. Sen jälkeen haluaisin kokeilla siipiäni johtajana. Intoa puhkuvin terveisin, Cosmas Vammaiset lapset kuuluvat yhteisöissään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin ja ovat näin ollen yksi kansainvälisen World Vision -verkoston ja SWV:n työn erityisistä kohderyhmistä. Vammaisuus on myös yksi SWV:n kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavista teemoista ulkoministeriön voimassa olevien linjausten ja World Vision -verkoston sisäisen ohjeistuksen mukaisesti. Taulukko 2. Lasten hyvinvointia ilmaisevat tavoitteet ja esimerkki-indikaattoreita Lasten hyvinvointia ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (CWB-targets) Esimerkkejä tavoitteiden indikaattoreista Vähentynyt 0-5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä • Kansallisen standardin mukaisen rokotusohjelman kattavuus 12–22 kk ikäisillä lapsilla • Alle 5-vuotiaiden lasten ripulisairauksien määrä viimeisen 2 vkon aikana Parantunut 0-5-vuotiaiden lasten ravitsemustila • Alle 5-vuotiaiden lasten paino (WHO:n standardi) • Alle 5-vuotiaiden lasten anemiatapaukset Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito17. • 11-vuotiaiden lukunopeus ja luetun ymmärtäminen (60 sanaa minuutissa äidinkielellä tai virallisella kansallisella kielellä) Parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi •M itataan monipuolisella tarkoitukseen kehitetyllä kysymyspatteristolla Aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden indikaattorit ovat yhdistelmä koko verkostoa koskevista indikaattoreista ja paikallisesti luoduista ohjelman luonteen ja toimintaympäristön huomioivista indikaattoreista.Verkoston yhteiset indikaattorit on koottu indikaattorivalikoimaksi (CoI). Liitteessä 6 on esimerkkejä valikoiman indikaattoreista. Yhteisten indikaattoreiden avulla voidaan arvioida jokaisen aluekehitysohjelman ja erityishankkeen osuutta lasten hyvinvoinnin edistämisessä yhteisöissä sekä WVverkoston tavoitteiden saavuttamisessa. Verkoston käyttämien menetelmien lisäksi SWV arvioi ohjelman vaikuttavuutta kvalitatiivisilla menetelmillä18, joita sovelletaan erityisesti hankevierailujen yhteydessä, arviointityöpajoissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä läpileikkaavien teemojen arvioinnissa. Voimaantumisen arvioinnin tueksi on kehitetty matriisi joka sisältää myös suuntaa antavia esimerkkejä voimaantumisesta eri kansalaisyhteiskunnan tasoilla (Liite 4). 17. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että yhdenmukaista WVverkoston tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen tähtäävää järjestelmää kehitetään edelleen.19 SWV siirtyy ohjelmassaan noudattamaan uutta järjestelmää ensimmäisten tukitoimistojen joukossa ennakoiden tulevaa kehitystä. Käynnissä olevat aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet ottavat yhteisen järjestelmän käyttöönsä porrastetusti. 3.8 Aluekehitysohjelmien suunnittelu, seuranta ja evaluointi World Visionin hankehallinnointi perustuu hankesykliajatteluun. Se on kiinteä osa sekä laatujärjestelmäämme (luku 4) että ohjelmien ja hankkeiden käytännön toteuttamista. WV-verkoston hankehallinnon ohjeistuksesta ja siinä kuvatusta hankesyklistä käytetään nimitystä LEAP, Learning through Evaluation with Accountability and Planning. Hankesyklissä on kuusi vaihetta, jotka toistuvat aina sa- Funktionaalisella lukutaidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että lapsi kykenee lukemaan niin, että hän selviytyy kouluasteensa opinnoista ja ymmärtää, arvioi sekä soveltaa lukemaansa. Tällaisia menetelmiä ja lähestymistapoja ovat mm. outcome mapping, most significant change, appreciative inquiry, key 18. informant interviews, focus group discussions. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä 2015. 19. 35 Kansainvälinen World Vision -verkosto on sitoutunut kohentamaan naisten ja lasten ravitsemusta ja terveyttä toiminta-alueillaan maailman lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentämiseksi. World Vision -verkoston terveysohjelma äideille ja lapsille tähtää siihen, että heillä on riittävästi hyvää ravintoa, suoja infektioilta ja sairauksilta sekä pääsy terveyspalveluihin. Ohjelma koostuu seitsemästä terveysinterventiosta odottaville äideille ja yhdestätoista interventiosta 0–2-vuotiaille lapsille. Ohjelman toimenpiteet sisältävät muun muassa tarvittavat rokotukset ja ravintolisät sekä sairaalahoidon ennen ja jälkeen synnytyksen. Esimerkiksi Kalpitiyan aluekehitysohjelma Sri Lankassa sisältää terveyshankkeen. Kuvio 6. World Vision -verkoston vaikuttavuuden mittaaminen Aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet mittaavat panostaan lasten hyvinvoinnin pysyvään parantamiseen WV:n yhteisestä 1) indikaattorivalikoimasta (CoI) johdettujen ja 2) toimintaympäristöstä nousevien indikaattoreiden avulla Kansalliset WV-toimistot valitsevat verkoston yhteisestä indikaattorivalikoimasta kyseessä olevan maan tilanteeseen sopivat indikaattorit, joiden avulla toimistot analysoivat aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden tuotoksia. Analyysi ilmaisee kunkin kansallisen toimiston panoksen verkoston yhteisten lasten hyvinvointia tukevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden* edistämisessä. * vähentynyt 0-5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä, parantunut 0-5-vuotiaiden lasten ravitsemustila, lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito, parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi Kansainvälinen toimisto kokoaa kansallisten toimistojen raporteista yhteenvedon koko verkoston panoksesta lasten hyvinvointia tukeviin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin (yllä). 37 massa järjestyksessä. SWV osallistuu aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden kaikkiin hankesyklin vaiheisiin. Uudet ohjelmat ja hankkeet aloitetaan alkukartoituksella, joka kestää kuukaudesta kuuteen kuukauteen kohteesta ja tilanteesta riippuen. Kartoituksen tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä kontekstista, köyhyyden syistä, paikallisista toimijoista sekä identifioida mahdollisuudet, heikkoudet, kumppaneiden kapasiteetti ja resurssit. Alkukartoituksen perusteella tehdään päätös siitä, kannattaako lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista kehitysyhteistyötä alueella suunnitella World Visionin toimesta. ma tehdään viiden vuoden jaksoksi kerrallaan. Hankesuunnitteluvaihe kestää noin vuoden. Sen aikana tuetaan yhteisöjen organisoitumista ja vahvistetaan yhteisöjen kapasiteettia. Hankesuunnitteluvaihe on osallistava prosessi, jossa syvennetään tietoa yhteisön tarpeista, oikeuksista, mahdollisuuksista, eri toimijoista ja niiden välisistä valtasuhteista erilaisin analyysein. Lisäksi luodaan hanketeoria, tavoitteet ja strateginen suunnitelma, seuranta- ja evaluaatiosuunnitelma, toimintasuunnitelma ja budjetti. Uutta ohjelmaa tai hanketta aloitettaessa hahmotellaan hanketeoriat ja visio koko hankkeen elinkaareksi, joka voi olla jopa 15 vuotta.Tarkempi suunnitel- Viimeistellyn ohjelma- tai hankesuunnitelman pohjalta edetään toteutus- ja seurantavaiheeseen. Ohjelmasuunnitelmaan liitetään tarkka seuranta- ja evaluointisuunnitelma (Monitoring and Evaluation Plan). Yhdessä kumppanin kanssa seurataan ohjelman tai hankkeen etenemistä, valvotaan laatua ja varojen käyttöä, arvioidaan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä kehitetään työtä. SWV on aktiivisesti yhteydessä ohjelmiin ja hankkeisiin ja saa niistä säännöllisen raportoinnin (neljännesvuosi-, puolivuosi- ja vuosiraportit). Lisäksi seuranta- ja arviointimatkat ovat tärkeä osa laadun varmistusta ja kehittämistä. Ohjelmissa ja hankkeessa vieraillaan vuosittain. Systemaattisen seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi aluekehitysohjelman tai erityishankkeen alussa tehdään lähtötilannekartoitus (baseline study). Laajemmat evaluaatiot tehdään viiden vuoden välein. Evaluoinnit Kuvio 7. World Visionin käyttämä hankesykli MONITO R, collect data; REF Alkukartoitus LECT, an CONTEXT alyse data ; ACT, app ly learnin g Suunnittelu Reflektio & oppiminen Toteutus & seuranta Evaluointi LEARNING & ACCOUNTABILITY 38 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 39 palvelevat laadun kehittämistä, organisaation sisäistä oppimista ja uuden ohjelma- tai hankevaiheen suunnittelua. 3.9 Kehitysyhteistyöohjelmat ja erityishankkeet alueittain Reflektio ja oppiminen on osallistava prosessi, jossa esimerkiksi evaluaation jälkeen kootaan yhteen kumppaneita, analysoidaan ohjelmatietoa ja huomioidaan eri osapuolien suositukset sekä tehdään yhteisesti päätöksiä mahdollisista muutoksista työn sisältöön. Tällä halutaan varmistaa, että arviointitulosten analysoimiseen, hyödyntämiseen, työn kehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen käytetään riittävästi aikaa. Oppiminen on kuvattu LEAP:ssa omana hankevaiheenaan. Se on kuitenkin pikemminkin työote joka heijastuu kaikkiin hankesyklin vaiheisiin. 3.9.1 Aasia: Intia ja Sri Lanka Siirtymävaihe on prosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tulokset ja muutokset kestävät ja kehitysprosessi jatkuu senkin jälkeen, kun World Vision poistuu alueelta. Siirtymävaiheen suunnittelu alkaa ohjelman tai hankkeen alussa ja se huomioidaan ohjelma- tai hankesuunnitelmassa. Myös hankestrategiat muuttuvat asianmukaisesti työn edetessä 20. Intian nopeasta kansallisesta talouskasvusta huolimatta myös valtavia haasteita on edelleen olemassa. Puolet maailman aliravituista lapsista elää Intiassa ja maan lapsija äitikuolleisuus ovat maailman korkeimpia. Naisten sekä tyttöjen asema on edelleen heikko ja haavoittuva. Suurin osa intialaisista elää edelleen köyhyydessä tai äärimmäisessä köyhyydessä (75,6 prosenttia alle kahdella dollarilla päivässä). Sri Lankassa tilanne on samankaltainen: maassa on valtava ero kaupunkien ja syrjäisen maaseudun koulutus- ja terveydenhoitotasoissa. Lisäksi maa on vasta toipumassa pitkästä sisällissodasta. Hauras rauha voi järkkyä, jos sosiaalisia oloja ei saada kohennettua, eikä köyhimpiä ihmisiä ja yhteisöjä saada mukaan kehitykseen. Intiassa keskitytään ohjelmakaudella erityisesti lasten aliravitsemuksen vähentämiseen, esi- ja peruskoulutuksen laadun kohentamiseen sekä nuorten ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen tukemiseen. Maaseudun kehit- Aasian ohjelmatoiminta: Intia Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy Ambegaon, aluekehitysohjelma Paikallinen johtajuus, ruokaturva 1995 2012 Hoshangabad, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet 2006 2019 Indore, aluekehitysohjelma Vammaiset, nuorisotyöllisyys 2007 2020 Rajnandgaon, aluekehitysohjelma 2004 2016 Sagar, aluekehitysohjelma Luonnonmukainen maatalous, perusopetus Naisten oikeudet, maatalous 2008 2024 Yavatmal, aluekehitysohjelma Toimeentulo, kansalaisvaikuttaminen 2007 2020 Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, toimeentulo 2008 2024 Kalpitiya, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, toimeentulo 2007 2020 Sri Lanka 20. Lisätietoa: LEAP 2nd Edition 2007. 40 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 41 Afrikan ohjelmatoiminta: Kenia Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy Meibeki, aluekehitysohjelma Vesi, varhaiskasvatus 2004 2017 Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, hiv- ja aidstyö 2007 2022 Sook, aluekehitysohjelma Tyttöjen ja poikien tasa-arvo, koulutus 2008 2018 Tinderet, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen 2007 2023 Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy Busia, aluekehitysohjelma Lastensuojelu, toimeentulo, terveys 2009 2025 Kirewa, aluekehitysohjelma Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen, hiv 2007 2023 Nabuyoga, aluekehitysohjelma Hiv ja terveys, koulutus, toimeentulo 2004 2020 Uganda tämistä elinkelpoisemmaksi jatketaan maanviljelyä sekä toimeentulomuotoja monipuolistamalla. Valtion tarjoamien palveluiden ulottamista maaseudun köyhille tuetaan, ja koulutus- ja terveyspalveluita tarjoavien viranomaisten kapasiteettia vahvistetaan muun muassa koulutuksen avulla. Tärkeässä roolissa on myös syrjäseuduilla asuvien ihmisten voimaantuminen ja tietoisuuden lisääminen valtion olemassa olevista tukirakenteista sekä uudesta lainsäädännöstä. Sri Lankassa työllisyyden ja työllistymisen tukeminen on keskeisellä sijalla. Puhtaan käyttöveden puute on Sri Lankassa iso ongelma, joten siihen vastaamista jatketaan. Ehetuwewassa erityishaasteena ovat villien elefanttilaumojen tuhoisat hyökkäykset. Myös tätä ongelmaa pyritään ratkomaan yhteistyössä maan viranomaisten kanssa. Vammaisten lasten ja aikuisten inkluusio kaikessa ohjelmatoiminnassa on erityisen huomion kohteena molemmissa maissa. Ohjelmakaudella pyritään myös lisäämään yritys- ja yksityissektorin osallistumista Intian ja Sri Lankan köyhyyden poistamiseen, muun muassa Base of the Pyramid -toimintamallin mukaisesti. 3.9.2 Afrikka: Kenia ja Uganda Afrikan alueella panostetaan erityisesti vaikuttamistoimintaan, nuorten työllistymismahdollisuuksien ja koulutuksen kehittämiseen, hyvien käytänteiden jakamiseen sekä vammaisten aseman parantamiseen. Vaikuttamistoiminnassa on saatu erinomaisia tuloksia Kirewan aluekehitysohjelmassa Ugandassa. Nämä kokemukset dokumentoidaan ja jaetaan WV-verkostoon sekä kaikille lähestymistavasta kiinnostuneille. Ugandan kansallisen toimiston yhteydessä on myös alueen temaattinen vaikuttamistyön oppimiskeskus (Learning Center), jonka toiminnan kehittämiseen osallistutaan aikaisempaa aktiivisemmin. Yhteistyötä Keniassa toteutettavan vaikuttamistyön EU-hankkeen kanssa tiivistetään. Yritys- ja viranomaisyhteistyötä kehitetään niin, että Ugandaan ja Keniaan syntyy työpaikkoja. Tässä samoin kuin koulutussektorin kehittämisessä hyödynnetään kokemuksia ja toimintamalleja, joita on saatu Kariobangin ammattikoulutushankkeesta Keniassa. SWV pyrkii dialogissaan Itä-Afrikan aluetoimiston kanssa vaikuttamaan niin, että alueelle syntyisi opetussektorin oppimiskeskus, joka keskittyisi erityisesti opetuksen laadun sekä ammatillisten 42 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Puhdas vesi liittyy läheisesti sekä terveys- että ympäristökysymyksiin. Vesi- ja sanitaatiohankkeita toteutetaan monilla SWV:n toiminta-alueilla, kuten Kalpitiyan aluekehitysohjelmassa Sri Lankassa. Kun puhdasta vettä saa läheltä, lapsille jää enemmän aikaa koulunkäyntiin ja leikkiin, ja he sairastuvat harvemmin. koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Aluekehitysohjelmissa ja erityishankkeissa suunnataan mahdollisuuksien mukaan osa budjetista innovaatiotoimintaan koulutuksen kehittämiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Keniassa Meibekin, Mogotion, Tinderetin ja Sookin sekä Ugandassa Kirewan aluekehitysohjelmat käyvät ohjelmakaudella läpi uudelleensuunnitteluvaiheen (redesign). Uudelleensuunnitteluvaiheen yhteydessä ne ottavat käyttöön Integroidun WV:n ohjelmatyön lähestymistavan (WVDPA). SWV:n hankehenkilökunta antaa prosessiin vahvan panoksen suunnitelmien laadun varmistamiseksi. Kenian ohjelmissa keskeisenä tavoitteena on edelleen puhtaan veden saaminen perheiden ulottuville. Keinoina ovat sadeveden talteenotto ja säilyttäminen tankeissa, vesijohtojen rakentaminen sekä lähteiden kunnostus ja suojelu. Suoritettujen arviointien perusteella on jatkossakin kiinnitettävä huomiota seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista tiedottamiseen ja puhumiseen. Tämä edellyttää ponnisteluja avoimen keskusteluilmapiirin synnyttämiseksi. Sukupuoleen kohdistuva väkivalta ja sukupuolten välisen tasa-arvon kysymykset ovat edelleen haasteita, joita pyritään ratkaisemaan systemaattisella ja pitkäjänteisellä vaikuttamisella. Molemmissa kohdemaissa kiinnitetään vahvemmin huomiota yhteisöjen katastrofivalmiuden kehittämiseen. Olennainen osa katastrofivalmiuden kehittämistä on ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen, niiden ehkäiseminen ja niihin sopeutuminen. 3.9.3 Latinalainen Amerikka: Peru ja Kolumbia Latinalaisen Amerikan, myös Perun ja Kolumbian, taloudet ovat viime vuosina kasvaneet, mutta valtava yhteiskunnallinen eriarvoisuus on haaste maanosan hyvinvoinnille. Talouskasvun hedelmät eivät ole saavuttaneet köyhimpiä, ja valtion sosiaalisektorin toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Tämä marginalisoi köyhiä, ennen kaikkea lapsia ja nuoria. Ohjelmatoiminnassamme Latinalaisessa Amerikassa parannetaan erityisesti opetuksen laatua, lasten lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä, lasten terveyttä ja ravitsemusta sekä perheiden toimeentuloa. Myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on olennainen osa työtä. Aktiviteettien keskeinen lähestymistapa on oikeusperustaisuus. Valtion instituutiot ovat yhä heikkoja ja korruptio syö pohjaa kehitykseltä. Valtio ja kunta eivät hoida velvoitteitaan erityisesti maaseudulla ja kaupunkien slummeissa, Latinalaisen Amerikan ohjelmatoiminta: Kolumbia Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy Nace La Esperanza, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten terveys, koulutus 2005 2020 Vida en Abundancia, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten perustarpeet 2008 2024 Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy El Salvador, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, koulutus, ravitsemus, lastensuojelu 2006 2021 Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Koulutus, ravitsemus, paikallinen johtajuus, toimeentulo 2004 2019 Renacer, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, ravitsemus, lastensuojelu 2008 ja lasten osallistuminen 2023 Peru 44 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 joista suuri osa on laittomasti rakennettu. Köyhien ihmisoikeuksia rikotaan jatkuvasti muun muassa peruspalveluiden ja osallistumismahdollisuuksien puuttumisen muodossa. Vaikka resursseja olisikin, monen kunnan tekninen kapasiteetti toteuttaa hankkeita on puutteellinen. Osallistumme ohjelma-alueilla hyvän hallinnon edistämiseen ja oikeusvaltion rakentamisprosessiin tukemalla entisestään kansalaisyhteiskunnan järjestäytymistä ja vahvistamista, lasten ja nuorten sekä naisten osallistumista sekä rakentamalla kumppanuuksia julkisen sektorin kanssa, jotta investoinnit lapsiin kasvaisivat. World Vision tarjoaa eri osapuolille sekä teknistä tukea suoriutua velvollisuuksistaan että muita yhteistyömahdollisuuksia. Latinalainen Amerikka on nuorten maanosa; nuorten osuus väestöstä esimerkiksi Kolumbiassa on yli 50 prosenttia. Maan sisäinen pakolaisuus, koulutusmahdollisuuksien puute, työttömyys ja/tai alityöllisyys ovat alueen suuria tulevaisuuden haasteita nuorten kohdalla. Joutilailla ja näköalattomilla nuorilla, ennen kaikkea miehillä, on suuri riski ajautua jengeihin, aseistettuihin ryhmiin ja huumekauppaan. Tulevalla ohjelmakaudella edistämme inhimillistä turvallisuutta tukemalla nuorten elämänhallintataitoja, parantamalla heidän mahdollisuuksiaan ammattikoulutukseen ja pienyrittäjyyteen sekä edistämällä rauhan ja solidaarisuuden aatteita yhteisöissä. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia parempaan elämänlaatuun myös lapsuuden jälkeen. Andien alue on yksi herkimmistä alueista ilmastonmuutoksen suhteen. Kolumbiassa sateet ovat aiheuttaneet viime vuosina suunnattomia tuhoja maanlaajuisesti. Myös Perussa sateet ja kuivuus ovat tuhonneet viljelyksiä ja asumuksia. Valtion resurssit paikata katastrofin seurauksia ovat riittämättömät. Yhteisöjen katastrofivalmiuksien parantaminen sekä erilaiset ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja sopeutumiseen tähtäävät toiminnot tulevat painottumaan ohjelmakaudella. Perussa Mosoq Ayllun, El Salvadorin ja Renacerin sekä Kolumbiassa Vida en Abundancian aluekehitysohjelmissa toteutetaan ohjelmakaudella seuraavan viisivuotiskauden uudelleensuunnittelu (redesign). Uudelleensuunnitteluvaiheen yhteydessä Renacerin ja Vida en Abundancian aluekehitysohjelmat ottavat käyttöön WV:n ohjelmatyön lähestymistavan (WVDPA). 45 4. Suomen World Visionin laatujärjestelmä SWV:n laatujärjestelmä koostuu neljästä toisiinsa liittyvästä ja toisiaan tukevasta tasosta: • World Vision -verkosto •SWV:n toiminnanohjaus ja hallinto Suomessa (SWV:n kokonaisuus) • SWV:n ohjelmatyö (ohjelmatyön kokonaisuus) • Kansalliset toimistot SWV:n laatujärjestelmässä heijastuvat WV-verkoston laadunvarmistustoiminnot ja itsenäiset toimenpiteet, jotka täydentävät verkoston toimintoja huomioiden suomalaisen toimintaympäristön erityisvaatimukset.21 Laatujärjestelmä täyttää kumppanuusjärjestöjen yhdessä hahmottelemat laatukriteerit22. Tiivistäen voidaan sanoa, että verkoston kansainvälinen toimisto vastaa yhtenäisestä visiosta ja tavoitteista, seuraa työn globaalia vaikuttavuutta sekä kehittää ohjelmatyön menetelmiä yhteistyössä verkoston toimijoiden kanssa. Se resursoi myös aluetoimistot, jotka tukevat ja kehittävät kumppanimaiden kansallisten toimistojen ohjelmatyötä ja seuraavat yhteisten tavoitteiden toteutumista. SWV puolestaan vastaa toiminnan päämääristä Suomessa niin, että ne tukevat verkoston yhteisiä tavoitteita. Se vastaa suomalaisen henkilöstön rekrytoinnista ja kehittämisestä sekä ulkoasiainministeriön tuen käytöstä kohdemaissa ministeriön ohjeistuksen ja kestävän ja vaikuttavan kehitysyhteistyön toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kehityskeskustelujen yhteydessä sovitaan ohjelmahenkilökunnan yksilöllisistä ammatillisista kehitystavoitteista vuodeksi kerrallaan ja laaditaan tarvittavat koulutussuunnitelmat. Ohjelmatyön sisällöstä, laadusta, vaikuttavuudesta ja varojen kohdentamisesta vastaa ohjelmatiimi ohjelmajohtajan alaisuudessa. Ohjelmatiimiin kuuluvat ohjelmajohtaja, kolme aluepäällikköä sekä neljä ohjelmakoordinaattoria. Toimiin liittyvät vastuut on määritelty tarkasti toimenkuvissa. Yleisesti voidaan sanoa, että: •Ohjelmajohtaja vastaa ohjelmatoiminnan sekä humanitaarisen avun kokonaisuudesta ja sisällöstä sekä toimii aluepäällikköjen esimiehenä •Aluepäälliköt (Aasia, Afrikka, Latinalainen Amerikka) vastaavat alueensa ohjelmakokonaisuudesta, strategisista painopisteistä, tuen kohdentamisesta, laadun varmistuksesta ja toimivat aluetiimiensä esimiehinä •Ohjelmakoordinaattorit vastaavat toimenkuvissaan määriteltyjen alueohjelmien vuosisuunnitelmien hyväksymisestä, seurannasta ja arvioinnista Lisäksi ohjelmahenkilökunnalla on yhteyshenkilö- ja asiantuntijatehtäviä. Yhteyshenkilö seuraa tiettyyn teemaan, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvää WV-verkoston sisäistä keskustelua sekä muuta kehityspoliittista keskustelua Suomessa ja kansainvälisesti. Asiantuntijatehtävä on laajempi ja sisältää osallistumista WV-verkoston asiantuntijaryhmiin tai muuta erityistä asiantuntijuutta edellyttävää toimintaa. Tällä hetkellä asi- 21 Esimerkiksi kumppanuusjärjestöstatukseen ja suomalaiseen kehityspolitiikkaan liittyvät laatu- ja sisältövaatimukset. 22 formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15436&contentlan=1&culture=fi-FI 47 Taulukko 3. World Vision -verkoston laatujärjestelmä Kansainvälinen WV • Vastaa ja kehittää ohjelma- ja hanketyön ohjeistuksen vuorovaikutuksessa verkoston toimijoiden kanssa • Kehittää ohjelma- ja hankesuunnittelun työkaluja, lähestymistapoja ja arvionnin menetelmiä yhdessä tuki- ja kansallisten toimistojen kanssa • Koordinoi ja mahdollistaa temaattisten vertaisryhmien (Communities of Practice) ja muiden kehitysyhteistyön laadun varmistamiseen ja parantamiseen tähtäävien ryhmien toimintaa • Toimeenpanee World Vision -toimistojen kapasiteettiarviot ja vertaisarvioinnit • Määrittelee kansainvälisen toimiston, tukitoimistojen, kansallisten toimistojen ja aluetoimistojen keskinäiset vastuut ja velvollisuudet • Määrittelee verkoston yhteisen vision, tavoitteet ja mittarit yhteistyössä eri toimistojen kanssa • Organisoi ja resurssoi aluetoimistot varmistamaan riittävän substanssituen kansallisille toimistoille ja seuraamaan aluestrategioiden toteuttamista ja tuloksellisuutta SWV • Määrittelee Suomen World Visionin arvot, vision, mission ja strategian • Määrittelee ja kehittää toiminnanohjauksen järjestelmät ja välineet; hallintosääntö, budjetointi, sisäinen organisointi, vastuusuhteet jne. • Vastaa henkilöstöhallinnosta: henkilöstöresursointi, työnkuvaukset, henkilöstön kehittäminen, henkilöstön koulutussuunnitelmat jne. • Vastaa varainhankinnan, asiakaspalvelun, viestinnän, yhteiskuntasuhteiden ja ohjelmatoiminnan eettisyydestä, laillisuudesta ja tehokkuudesta • Teettää tilintarkastukset • Raportoi toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta sidosryhmille ja rahoittajille SWV:n ohjelmatyö • Osallistuu aktiivisesti kansainväliseen ja suomalaiseen kehityspoliittiseen keskusteluun • Toimeenpanee kehitysyhteistyöohjelman sekä vastaa sen tehokkuudesta ja laadusta yhdessä kumppaneiden kanssa, World Visionin ohjelmatyön periaatteiden mukaisesti • Seuraa aluekehitysohjelmien etenemistä, valmistelee ja toimeenpanee väli- ja loppuevaluaatiot, tekee säännöllisiä vaikuttavuusarviointeja yhdessä kumppanien kanssa • Tukee omalta osaltaan laadukasta kehitysviestintää, vaikuttamistyötä ja yhteiskuntasuhteiden hoitoa, asiakaspalvelua ja varainhankintaa • Osallistuu aktiivisesti verkoston ja kumppanien ohjelmatyön kehittämiseen temaattisten vertaisryhmien (Communities of Practise), työryhmien ja kumppaneiden koulutuksen kautta • Osallistuu ammatillista kasvua tukevaan koulutukseen kehityskeskusteluissa sovitulla tavalla • Kehittää asiantuntijuutta sovituilla teema-alueilla Kansalliset toimistot • Laativat maakohtaiset strategiat huomioiden verkoston yhteiset tavoitteet, aluestrategiat ja maakohtaiset köyhyydenvähentämisohjelmat • Toteuttavat käytännössä aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden aktiviteetit, suunnittelun ja arvioinnit yhdessä relevanttien tahojen kanssa • Huolehtivat säännöllisestä hankeseurannasta, raportoivat aluetoimistolle ja Suomen tukitoimistoon • Antavat käytännön kenttätyöstä nousevia impulsseja laadun ja toiminnan kehittämiseksi • Arvioivat vaikuttavuutta yhteisötasolla yhdessä sidosryhmien kanssa antuntijoita toimii lapsen oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon, vaikuttavuuden sekä vammaisuuden ryhmissä. liset toimistot toimeenpanevat ohjelmat ja osallistuvat ohjelmatyön kehittämiseen aluetoimistojen ja kansainvälisen tukitoimiston kehittämistyöryhmien kautta. Ohjelmatiimi osallistuu myös kumppanimaiden kansallisten toimistojen sekä ohjelmien ja hankkeiden työntekijöiden kapasiteetin vahvistamiseen sekä suomalaiseen ja kansainväliseen kehityspoliittiseen keskusteluun. Kansal- 48 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 5. Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö Ohjelmakaudella 2012–14 viestinnän kehittäminen toteutetaan uuden toimeenpantavan sidosryhmästrategian mukaisesti. SWV:n vaikuttamistyön ja viestinnän tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kertoa suurelle yleisölle, kummeille, tukijoille ja päättäjille, miten työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaiden lasten elämässä. Viestintä keskittyy tuottamaan SWV:n kohderyhmiä kiinnostavia ja heidät tavoittavia viestejä, jotka saavat yhä useammat suomalaiset mukaan parantamaan pysyvästi kehittyvien maiden lasten hyvinvointia. SWV:n viestintä lisää suomalaisten tietoisuutta lasten oikeuksista, kehityskysymyksistä, lapsiköyhyyden syistä ja sen poistamiseen tähtäävästä työstä. Lisäksi tiedotamme kasvavassa määrin WV:n humanitaarisista operaatioista sekä niihin liittyvistä kehityspoliittisista kysymyksistä. Viestintätiimin vastuulla on SWV:n identiteetin viestiminen ymmärrettävästi ja tehokkaasti siten, että suomalaisista ne, jotka jakavat SWV:n tavoitteet, voivat tulla mukaan toimintaan puolestapuhujiksi, lahjoittajiksi tai vapaaehtoisiksi. Toiminnan piirissä olevia varustetaan puhumaan kehitysmaiden lasten puolesta omissa viiteryhmissään ja sosiaalisissa verkostoissaan. Organisaation kasvettua myös sisäisen viestinnän rooli korostuu; tavoitteena on rakentaa ja tukea toimintakulttuuria, joka lisää keskustelevan asiantuntijaorganisaation toimenpiteiden suuntautumista yhteisten päämäärien mukaisesti. Vuonna 2011 aloitettu sisäinen koulutus tukee johtoa ja asiantuntijoita osallistumaan entistä monipuolisemmin julkiseen keskusteluun ja asiantuntijakirjoitteluun. Monipuolisella ja monikasvoisella näkyvyydellä sekä oikein valituilla foorumeilla vahvistetaan SWV:n tunnettuutta ja luotettavuutta asiantuntijaorganisaationa suuren yleisön, päättäjien sekä median silmissä. Kehitysviestinnällä ja vaikuttamistyöllä SWV vaikuttaa Suomen kehityspolitiikkaan valittujen lapsilähtöisten teemojen osalta sekä omien että eri yhteisöjen yhteisten kampanjoiden avulla. SWV toteuttaa WV:n globaalia viisivuotista terveyskampanjaa Child Health Now, joka liittyy läheisesti vuosituhattavoitteisiin 4 ja 5. SWV viestii ohjelmakaudella erityisesti lasten terveyskysymyksistä. Lapsikuolleisuuden vähentämiseen liittyvän Älä pese käsiäsi -kampanjan jatkomahdollisuuksia Pelastakaa Lapset ry:n kanssa kartoitetaan. Ohjelmakaudella SWV painottaa vaikuttamistyössään myös WV:n toista globaalia kampanjaa lasten hyvinvoinnin (huolenpidon, suojelun ja osallistumisen) ja hyvinvointia tukevien rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi (vrt. 2.7). Vaikuttamistyössä tehdään yhteistyötä myös muiden suomalaisten lapsijärjestöjen – Suomen Unicefin, Plan Suomi Säätiön ja Pelastakaa Lapset ry:n – kanssa. Ohjelmaviestinnässä kehitetään erityisesti tukijoille, kummeille ja keskeisille sidosryhmille suunnattua ohjelmatyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden viestintää. Aloitettua lehtiuudistusta jatketaan ja lehteä kehitetään palvelemaan entistä paremmin nykyisiä ja uusia sidosryhmiä. Uusi World Vision -lehti kertoo aikaisempaa laajemmin ja uusia, kiinnostavia tapoja kehittäen kehityskysymyksistä, jotka liittyvät lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin. Lehden lisäksi keskeistä tukijoille ja yhteistyökumppaneille suunnattavaa ohjelmaviestintää ovat SWV:n verkkosivut ohjelmakuvauksineen sekä kummeille suunnatut vuosikirjeet ja muu säännöllinen yhteydenpito sidosryhmiin. Verkkoviestintää ja sosiaalisen median palveluja ke- 49 hitetään jatkuvasti osana sidosryhmien palvelua ja sitouttamista. Uudistettuja verkkosivuja ja sähköisiä palveluja kehitetään niin, että niiden kautta voimme viestiä entistä paremmin lasten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja työmme vaikutuksista, sekä tarjota mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen. Ohjelmakaudella tuotetaan uutta ja innovatiivista video-/tv-materiaalia televisioon, sosiaaliseen mediaan sekä järjestön sisäiseen käyttöön. Uusia julkisuuden foorumeja ja yhteisöjä kartoitetaan aktiivisesti viestinnän ja vaikuttamistyön tehostamiseksi ja laajentamiseksi. Viestintää vahvistetaan hyödyntämällä myös entistä tehokkaammin jo olemassa olevaa toimintaa, kuten kummien opintomatkoja, jotka tavoittavat mediaa monipuolisesti ja valtakunnallisesti. Erityishuomiota kiinnitetään verkostoitumiseen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Käytännössä se tarkoittaa entistä tiiviimpää ja monipuolisempaa dialogia ja yhteistyötä toimialan kannalta keskeisten poliittisten toimijoiden, vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa. Ansaittu media saa entistä tärkeämmän roolin työn näkyvyyden kehittämisessä. Uutta ja monipuolisempaa näkyvyyttä haetaan lisäksi hyödyntämällä yrityskumppanuuksia, Base of the Pyramid -toimintamallia muun muassa Aalto-yliopiston kanssa, sekä yritysvierailuja. Maakunnallista osallistumista kehitetään muun muassa teematapahtumien avulla. 50 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 6. Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen Varainhankinnan keskeisin tehtävä on taata riittävät taloudelliset resurssit SWV:n kehitysyhteistyöohjelman toteuttamiseksi. Yksityisen varainhankinnan ensisijainen kohderyhmä ovat ihmiset, jotka jo ovat tai ovat olleet jollakin tavalla mukana SWV:n toiminnassa. Lisäksi haluamme aktiivisesti haastaa yrityssektoria mukaan kehitysyhteistyöhön. Yrityssuhteita hoitamaan on perustettu oma tiiminsä. Yritysten laajat verkostot mahdollistavat myös kehityskysymyksistä tiedottamisen ja aikaisempaa laajemman sosiaaliseen vastuuseen haastamisen. heidän jokapäiväistä elämäänsä. Tämä on mahdollista silloin, kun he vakuuttuvat, että apu menee perille ja se saa aikaan pysyviä muutoksia ihmisten elämässä. Parhaimmillaan tukija kokee olevansa osa merkittävää ja tehokasta globaalia World Vision -verkostoa, joka saa aikaan muutosta parempaan. Julkisista rahoittajista pääasiallisin kumppani on Suomen ulkoasiainministeriö. Varainhankintatiimi tukee aktiivisesti ohjelmajohtajaa ja ohjelmatiimiä myös julkisten rahoitusmuotojen kehittämisessä. Lahjoitusmuodoista kohderyhmille tarjotaan pääasiassa säännöllistä lahjoittamista, yksityishenkilöille erityisesti kummiutta. SWV:n tavoitteena on nykyisten ja uusien lahjoittajien sitouttaminen siten, että kumppanuus SWV:n kanssa olisi heille parhaimmillaan elinikäinen kanava toimia kehittyvien maiden lasten elinolojen pysyväksi parantamiseksi. Tavoitteena on, että lasten hyväksi tehty työ antaa tukijoille niin kokonaisvaltaisen kokemuksen, että heistä tulee kehittyvissä maissa elävien lasten puolestapuhujia. Ohjelmakaudella panostetaan erityisesti kummiviestintään, jota kehitetään yhteistyössä asiakaspalvelun ja viestinnän kanssa. SWV:lla on ohjelmakauden alussa noin 14 000 kummia. Heille kehitetään monipuolisia mahdollisuuksia osallistua SWV:n työhön. SWV:n tavoitteena on antaa lahjoittajille elämää rikastuttava World Vision -elämys. Lahjoittajien toivotaan kokevan, että SWV on läheinen, osallistava ja uudistava osa 51 Suomen World Vision tekee suomalaisten optikoiden kanssa yhteistyötä, jonka puitteissa on muun muassa viety kunnostettuja silmälaseja Peruun ja Keniaan lahjoitettavaksi niitä tarvitseville. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on valittu yhdeksi SWV:n ohjelmatyön erityiseksi painopisteeksi kaudelle 2012–2014. Uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan aktiivisesti ja toimintamalleja kehitetään jatkuvasti. 7. Ohjelmatyön hallinnon prosessit ja rahoitussuunnitelma Kehitysyhteistyöohjelmasta vastaa Suomessa SWV:n ohjelmatiimi ohjelmajohtajan johdolla. Tiimissä on asiantuntemusta lapsilähtöisen ohjelman painopistealueilta sekä kumppanimaiden ja -alueiden kehityskysymyksistä. Ohjelma- ja kehitysviestinnästä sekä vaikuttamistyöstä vastaavat viestintäjohtaja ja ohjelmajohtaja. Taloushallintoa hoitaa hallintotiimi talous- ja hallintojohtajan alaisuudessa. Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan ohjelmista ja hankkeista vastaa kolme aluepäällikköä, joiden aluetiimeissä työskentelee ohjelmakoordinaattoreita. Kehitysyhteistyöohjelman hankkeiden ja ohjelmien toteutuksesta vastaa kussakin maassa paikallinen World Vision -järjestö. SWV solmii kirjallisen sopimuksen ohjelman toteutuksesta kunkin kumppanin kanssa. Hankkeet ja ohjelmat suunnitellaan yhdessä, ja paikallinen World Vision osallistaa kohdealueen yhteisöt alusta lähtien suunnitteluun ja yhteistyöhön WV:n ohjelmatyön lähestymistavan mukaisesti. Työntekijät ovat lähes aina paikallisia. Paikallinen World Vision vastaa hankkeiden hallinnosta sekä kirjanpidosta ja muusta taloushallinnosta kohdemaassa. Se toimittaa SWV:lle väli- ja vuosiraportit hankkeista ja ohjelmista sekä teettää taloushallinnosta tarkastukset, joiden raportit toimitetaan SWV:lle. Paikallinen World Vision seuraa ja valvoo työn etenemistä yhteis- työssä SWV:n kanssa. Ohjelmatiimistä tehdään vuosittain useita seuranta- ja koulutusmatkoja kumppanimaihin. SWV:n hankehallintoa ohjaa World Visionin hankehallinnoinnin viitekehys LEAP, joka määrittelee standardit ja toimintaperiaatteet ja sisältää ohjeet ja työkalut ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin (ks. 3.8). Kumppanimaiden WV-toimistoissa on käytössä yhteinen taloushallinnon ohjelma, ja verkoston kansainvälisen toimiston tilintarkastajat tekevät säännöllisesti hallinnon ja kirjanpidon tarkastuksia kumppanien toimistoissa. Verkoston asiantuntija- ja tietokantaresurssit ovat sekä SWV:n että kumppanien käytössä ja tukevat kehitysyhteistyöohjelman toteutusta. Vuosien 2012–14 rahoitusarvion lähtökohtana on kasvattaa SWV:n ohjelmatoimintaa tasaisesti sekä ulkoasiainministeriön että yksityisin varoin. Rahoitusarvio pohjautuu järjestön strategiakauden 2012–14 talousarvioon. Ohjelmatoiminnan valtionapu kasvaa ministeriön SWV:lle antaman alustavan arvion mukaisesti. Omarahoitus hankitaan yksityisen varainhankinnan keinoin pääasiassa säännöllisen lahjoittamisen, kummiuden ja yrityskumppanuuksien avulla. Omarahoituksen osuus pysyy vahvana koko ohjelmakauden ajan ja sen merkitys Aasian ohjelmatoimintojen rahoituksessa kasvaa. Taulukko 4. Kehitysyhteistyöohjelman rahoitussuunnitelma 2012–2014 Vuosi 2012 2013 2014 Yhteensä Kulut 7 100 000 € 7 970 000 € 8 200 000 € 23 270 000 € Valtionapu 4 468 000 € 4 600 000 € 4 820 000 € 13 888 000 € Omarahoitus 2 632 000 € 3 370 000 € 3 380 000 € 9 382 000 € 37 % 42 % 41 % 40 % 53 LIITE 1: Suomen World Visionin kristillisen identiteetin määritelmä World Vision on kristillishumanitaarinen järjestö. Mitä se merkitsee? Teologia Järjestönä sitoudumme kristittyjen yhteiseen apostoliseen uskontunnustukseen, mutta emme mihinkään yksittäiseen kirkkokuntaan. Autamme kaikkia ihmisiä uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta. Teemme yhteistyötä eri uskonnollisten yhteisöjen ja muiden tavoitteemme jakavien tahojen kanssa. ”Jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toisiamme.” (1 Joh 4:11) Syy auttaa Motiivimme on lähimmäisenrakkaus. Raamattu kehottaa auttamaan heikoimmassa asemassa olevia, erityisesti lapsia. Sinne, missä on äärimmäistä köyhyyttä, haluamme tuoda toivoa. ”Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.” (Matt 18:5) Palveleminen teoilla Haluamme palvella lähimmäisiämme ja sitä kautta Jumalaa ensisijaisesti käytännön teoilla. Siksi World Vision pyrkii palkkaamaan jokaiseen tehtävään oman alansa parhaat asiantuntijat. “Älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” (1 Joh 3:18) Usko voimavarana Usko on henkilökohtainen voimavara työssä, jossa monesti kohtaa vaikeita asioita ja jota tehdään usein inhimillisesti katsoen vaativissa olosuhteissa. Monissa maissa työntekijät kokoontuvat viikoittain yhteisiin, vapaaehtoisiin rukoushetkiin. Eri kulttuureissa usko ilmaistaan eri tavoin ja sanoin. “Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on.” (Room 14:22) Suvaitsevaisuus Hyväksymme sen, että ihmiset ja yhteisöt hankkeissamme ilmaisevat oman vakaumuksensa, kun se tapahtuu toisia kunnioittaen. Emme kysy avun saajilta emmekä antajilta heidän vakaumustaan emmekä työskentele sen arvioimiseksi tai muuttamiseksi. ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa.” (Hepr 12:14) ”World Visionin kristillisyys on käytännön teoissa.” 55 LIITE 2: World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin osa-alueet ja niitä tukevat tuotokset Globaali tavoite: lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä Pojilla ja tytöillä on mahdollisuus: Kasvaa terveinä Kouluttautua elämää varten Kokea lähimmäisen ja Jumalan rakkautta Osallistua, kokea huolenpitoa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä Lapsista huolehditaan rakastavassa ja turvallisessa perheessä sekä yhteisössä, jossa leikkiminen on turvallista Lapset ovat ravittuja Lapset osaavat lukea, kirjoittaa ja laskea Lapsilla on tulevaisuuden toivo ja tavoitteita elämälleen Lapset välttyvät tartuntataudeilta ja sairauksilta Lapset kykenevät tekemään hyviä päätöksiä, osaavat suojella itseään, hallita tunteitaan ja kommunikoida ajatuksiaan Lapset kykenevät solmimaan Vanhemmilla tai huoltajilla myönteisiä ihmissuhteita on taloudelliset edellytykset toisten lasten, perheenhuolehtia lapsistaan jäsenten ja yhteisön kanssa Lapset ja heidän huoltajansa voivat käyttää terveydenhuollon peruspalveluja Nuoret ovat valmiita työelämään Lapset arvostavat muita ihmisiä, välittävät heistä ja huolehtivat ympäristöstään Lapset käyvät peruskoulun Lapset voivat varttua heidän Lapset voivat osallistua heidän elämäänsä liittyvään vapauttaan kunnioittavassa ympäristössä, jossa heillä on päätöksentekoon mahdollisuus tulla tietoisiksi Jumalan rakkaudesta ja kokea sitä 23 Lapsen syntymä on odotettu tapahtuma ja lapsi rekisteröidään asianmukaisesti Perusperiaatteet: Lapset ovat täysivaltaisia kansalaisia, heidän oikeuksiaan ja ihmisarvoaan tulee vaalia (mukaan lukien kaikki tytöt ja pojat riippumatta heidän etnisyydestään, uskonnollisesta taustasta, hiv-statuksesta ja mahdollisista fyysisistä/psyykkisistä rajoitteista). Teologisesta näkökulmasta tarkasteltuna kristillisen vakaumuksen motivoimat hyvät teot voidaan ymmärtää Jumalan teoiksi. Lapsilla on myös 23 ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti oikeus harjoittaa uskontoa. 56 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 LIITE 3: Tiivistelmä WV:n ohjelmatyön lähestymistavan askelista (WVDPA) 1 2 3 4 5 6 7 8 Askel 1: Keitä me olemme? Esitellään World Visionin globaali identiteetti sekä kansallisen toimiston strategia ja pohditaan miten ne liittyvät suunnitteilla olevaan toimintaan yhteisössä. Hankitaan ensiymmärrys siitä, millaisena toimijana yhteisö näkee World Visionin. Askel 2: Keitä te olette? Miten yhteisö on järjestäytynyt? Ketkä tällä hetkellä toimivat lasten hyvinvoinnin edistämiseksi? Mitkä sidosryhmistä voisivat jatkossa osallistua lasten hyvinvoinnin edistämiseen? Tunnistetaan alustavasti potentiaalisin kohdealue ja aletaan muodostaa aloitusryhmää. Askel 3: Mitä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi jo tehdään? Mitkä ryhmät vaikuttavat kaikkein keskeisimmin lasten hyvinvointiin? Mitkä tahot ovat kaikkein tärkeimpiä lasten hyvinvoinnin kannalta? Mitkä ovat oleellisimmat lasten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät? Mitkä tekijät aiheuttavat haavoittuvuutta lasten elämässä? Aloitusryhmä sitoutuu toimimaan yhteisön kanssa. Askel 4: Mitä voisimme tehdä enemmän? Mitä voimavaroja yhteisössä voidaan käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseen? Millaisia aukkoja lasten hyvinvoinnin toteutumisessa on? Millaiset uhkatekijät vaarantavat lasten, perheiden ja yhteisön hyvinvointia? Tunnistetaan kiireellisimmät ja tärkeimmät toimet lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Askel 5: Mitä teemme yhdessä? Mitä kukin kumppani ja sidosryhmäläinen sitoutuu tekemään lasten hyvinvoinnin edistämiseksi? Millaisia lähestymistapoja käytetään? Millaisia tavoitteita ja millainen visio yhteiselle toiminnalle asetetaan? Mitä tehdään yhdessä, mitä erikseen? Sovitaan yhteisestä suunnitelmasta. Askel 6: Miten kumppanit ja sidosryhmät osallistuvat yhteisen suunnitelman toteuttamiseen? Millaisia resursseja yhteisö voi tarjota? Mitä kumppanit voivat tarjota? Mitä tarvitaan lisää? Miten toiminnot rakennetaan ensisijaisesti eri sidosryhmien resurssien varaan? Missä määrin eri tahot ovat valmiita sitoutumaan täysipainoiseen kumppanuuteen? Varmistetaan että kaikkien kumppanien ja sidosryhmien hankkeet tukevat lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää yhteistä suunnitelmaa. Askel 7: Miten sovittua ohjelmaa hallinnoidaan yhdessä? Miten toimintaa hallinnoidaan ja seurataan yhdessä? Miten mahdollisista haasteista selvitään? Miten toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä? Miten kumppanuutta vahvistetaan ohjelman toteutuksen aikana? Vahvistetaan hallinnolliset prosessit ja seurantamekanismit. Askel 8: Miten siirtymävaiheessa toimitaan yhdessä? Miten varmistetaan, että perheet, yhteisöt ja muut kumppanit voivat ylläpitää ohjelman myönteisiä vaikutuksia ja kehittää niitä edelleen? Mitä jatkossa voidaan tehdä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi paikallistasolla? Mitä systeemejä, rakenteita ja prosesseja on olemassa, jotka tukevat lasten hyvinvointia? Miten yhteisöä autetaan hankkimaan mahdollista ”ulkopuolista” rahoitusta, mikäli se on vielä tarpeen? Vahvistetaan yhteinen siirtymävaiheen suunnitelma. 57 LIITE 4: Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia tukeva matriisi (esimerkit viitteellisiä) Voimaantumisen dimensio Kyky tunnistaa kehitysongelmia ja ratkaista niitä: Systeemi- ja lainsäädäntötaso Muutokset lainsäädännössä Järjestämisvelvolliset viranomaiset Julkishallinnon varojen ohjaaminen lasten hyvinvointia edistäviin hankkeisiin Lasten hyvinvointia edistävä lainsäädäntö ja julkisten resurssien ohjaus/käyttö Luokkien rakentaminen tai koulujen parempi resursointi julkisin varoin Kansalliset mekanismit lapsia koskevien kansainvälisten sopimusten toteutumiseksi Yhteisön huomioiminen, yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa Haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävä lainsäädäntö, lapset huomioiva lainsäädäntö Vammaisten henkilöiden työllistäminen julkishallinnon tehtävissä Kansalaisyhteiskunnan aloitteiden perusteella säädetyt lait Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, demokraattinen hallinto Lisääntynyt lasten asemaa parantava lainsäädäntötyö Lasten asemaa edistävien hyvien käytäntöjen käyttöönotto esim. lasten asioihin erikoistuneet tuomioistuimet Paikalliset aloitteet Omistajuus ja kyky itsenäiseen toimintaan: Paikallisten voimavarojen käyttö Kyky toimia yhteistyössä ja saada toiminnalle tukea: Paikalliset verkostot ja yhteistyöelimet Arvojen ja asenteiden muutos: Vapaaehtoistyö, organisoituminen, käytännön toiminta lasten hyväksi Kansalaisvaikuttaminen: Lasten, perheiden ja yhteisön toiminta, joka vaikuttaa rakenteisiin ja julkishallinnon toimintaan Vaikuttavuus: Muut yhteisön ja yhteiskunnan toimijat, jotka aloittavat tai lisäävät toimia lasten hyvinvoinnin edistämiseksi 58 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Yhteisö Maanviljelyn kehittämiseen ja tuotteiden markkinoimiseen tähtäävät ryhmät Perheet Perheen resurssien suuntaaminen lasten hyvinvoinnin turvaamiseen esim. koulutus ja terveys Yksilöt Uusien toimeentulolähteiden oivaltaminen Järjestäytyminen virallisesti/ epävirallisesti yhteisten asioiden hoitamiseksi Taloudellinen tai ajallinen panostus yhteisten asioiden hoitamiseksi Aktiivinen osallistuminen esim. koulu- tai vesitoimikuntaan Vaikuttamistoiminta pätevän henkilökunnan saamiseksi terveysasemalle Toiminta esim. koulutuksen edistämiseksi Tietoisuus lasten hyvinvointiin liittyvistä toimijoista ja heidän palvelujensa käyttö Hivin ja aidsin kanssa elävien lasten tukeminen, vammaisten lasten huomioiminen ja osallistaminen Vammaisten lasten ja tyttöjen kouluttaminen Muuttuneet käsitykset vammaisista ja vammaisuudesta, lasten hivtestaukseen osallistuminen (lapset ja aikuiset) Lainmukaisten julkisten palvelujen saatavuuden vaatiminen erityisesti lapsiin liittyen Perheen resurssien käyttö yhteisten asioiden hoitamiseksi Osallistuminen vaikuttamistoimintaan, lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon Lasten hyvinvointia edistävän toiminnan laajentaminen oman lähiyhteisön ulkopuolelle Osallistuminen vanhempainkomiteoiden työskentelyyn kouluissa, osallistuminen vesikomiteoihin Osallistuminen vaikuttamistoimintaan oman yhteisön ulkopuolella, lasten toiminta muiden lasten hyvinvoinnin edistämiseksi 59 LIITE 5: World Visionin vaikuttamistyö lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi Vaikuttamistyön kehitystavoite Tehokkaat lasten hyvinvoinnin varmistavat rakenteet ovat toiminnassa yhteisötasolla niissä maissa, joissa World Vision on läsnä Välittömät tavoitteet Lapsiystävällinen hallinto, • Tehokas lainsäädännöllinen ja poliittinen toimintaympäristö, joka ottaa huomioon yhteistyö ja koordinaatio Lapsen oikeuksien sopimukseen kirjatut toimintaperiaatteet ja standardit • Tehokkaat ja kaikilla toiminnan tasoilla hyvin toimivat lasten suojelumekanismit (erityisesti yhteisötasolla), jotka säilyvät toimivina myös kriisien ja luonnonkatastrofien aikana • Tehokas koordinaatio yhteisön lastensuojelurakenteiden ja toimintojen välillä sekä yhteensopivuus olemassa olevan lastensuojelujärjestelmän kanssa Laadukkaat palvelut kaikkien saatavilla Oikeudenmukainen ja tasapuolinen resurssien jakautuminen • Kaikkien lasten hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyö yhteisötasolla, mukaan lukien lapset • Kaikkien, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten saatavilla olevat, tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset lasten suojelua ja hyvinvointia tukevat tehokkaat palvelukanavat (ml. raportointi-, lähete- ja valitusmekanismit) • Kansalliset lasten suojeluun tähtäävät riittävästi resursoidut järjestelmät toiminnassa yhteisötasolla • Riittävästi resursoidut yhteisöperustaiset lastensuojelujärjestelmät Läpinäkyvä ja vastuullinen • Voimaantunut kansalaisyhteiskunta, joka kykenee seuraamaan viranomaisten vastuulla hallinto olevaa lasten hyvinvointi- ja suojelupalveluiden tuottamista paikallistasolla • Kaikilla tasoilla toimivat lasten hyvinvoinnista ja suojelusta vastaavat viranomaiset ovat tietoisia velvollisuuksistaan ja toimivat vastuullisesti • WV:lla on toimivat mekanismit joiden avulla varmistetaan lasten osallistuminen järjestön päätöksenteossa sekä tilivelvollisuus lasten hoivaan, osallistumiseen ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä Lapsilla mahdollisuus tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa Läpileikkaavasti • Lapsilla on vaikuttamistyön tukemia tai luomia vaikuttamisen kanavia yhteisö-, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla • Lasten osallistamistutkimuksen tuloksien toimeenpano (alustava tavoite tutkimuksen tulosten pohjalta) Haavoittuvimmilla ryhLäpileikkaavasti millä mahdollisuus päästä • Lasten hyvinvointiin ja suojeluun tähtäävät järjestelmät ja mekanismit tunnistavat ja osallisiksi lasten suojelua kohdentavat toimintansa niin, että ne huomioivat kaikkein haavoittuvimmat ryhmät kuten edistävistä toimenpiteistä ihmiskaupan uhrit, ilman kansalaisuutta olevat ja muut erityisen haavoittuvat ryhmät 60 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 LIITE 6: Esimerkki-indikaattoreita lasten hyvinvointia tukevalle tuotokselle Lapset ovat ravittuja (CWBO) Girls and boys enjoy good health Indicator Description Dimension Frequency of change measured Time and scale International standard Prevalence of stunting in children under 5 years of age % children 0-59 months who are stunted (height for age Z-score <–2 standard deviations of median height for age of WHO standard) Multiple 3–5 years Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame DHS, MDG 1& 4, UNICEF Prevalence of underweight children under 5 years of age % children 0-59 months who are underweight (weight for age <–2 standard deviations from median weight for age of WHO standard). Multiple 3–5 years Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame DHS, MDG 1, UNICEF Prevalence of wasting in children under 5 years of age % children 0-59 months Multiple who are wasted (weight for height <–2 standard deviations of median weight for height of WHO standard). Annual or semi-annual, or more frequently during emergency context If part of a CMAM nutritional survey, use Standardized Monitoring and Assessment of Relief and Transitions (SMART) methodology; 30 x 30 cluster sampling (if there are no trained staff on SMART) may be required if data to determine the level of GAM is older three months. Lot Quality Assurance Sampling (LQAS) is another survey method, which is gaining increasing interest and may be a viable option in the future; however, further research is required at this stage. DHS, MDG 1, UNICEF Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame DHS, MDG 1&4 Children well nourished Summary indicators Contextspecific indicators Proportion of children receiving Vitamin A supplements % children under 5 years who received two vitamin A capsules in the past 12 months preceding the survey, verified by health card Access to 3–5 years services and essential assets 61 Proportion households with ionised salt % caregivers who report that ionised salt is used in the household Access to 3–5 years services and essential assets Proportion % infants aged 0-23 months Changes in 3–5 years of children who receiving early initiation knowledge, receiving early breast-feeding (within one attitude initiation of hour of birth) and breast-feeding behavior Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame UNICEF, WHO, DHS, MDG 1&4 Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame UNICEF, WHO, MDG 1 Changes in 3–5 years knowledge, attitude and behavior Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame UNICEF, WHO, MDG 1 Changes in 3–5 years knowledge, attitude and behavior Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame MDG 4, WHO Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame MDG 1 Proportion of children exclusively breast-fed for the first six months of life % infants 0–6 months who were fed exclusively with breast milk during the previous day. That is, not receiving any other fluids (not even water) or foods, with the exception of oral rehydration solution, drops and syrups (vitamins, minerals, medicines). This is a proxy indicator for exclusive breast-feeding to avoid problems with recall. Proportion of % children 6–24 months children aged old, fed breast milk within 6–24 months previous 24 hours receiving continued breast-feeding Mean number of meals served in the household Mean number of meals Multiple served by the caregivers in the community sample, for consumption by the children in the household, during the previous 24 hours 3–5 years 62 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014 Lisätietoja: Tiina Saukko toiminnanjohtaja +358 40 509 5909 Tomi Järvinen ohjelmajohtaja +358 44 267 8797 Miikka Niskanen varaohjelmajohtaja +358 43 211 3187 Suomen World Vision Lönnrotinkatu 20 00120 Helsinki puh. 096 818 300 www.worldvision.fi 64 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012 –2014
© Copyright 2024