Urheilijat hallista hankeen
6 K2 PERJANTAI 3. TOUKOKUUTA 2013 NUORELTA LUKIJALTA Energiajuomat pois alle 13-vuotiailta Mielestäni energiajuomat ovat haitaksi nuorille. Ne ovat epäterveellisiä ja ne pitää kieltää alle 13-vuotiailta, koska tuon ikäisten terveys, opiskelu ja keskittymiskyky ovat vaarassa. Lisäksi energiajuomat sisältävät kofeiinia, joka haittaa nukahtamista. On inhottavaa, kun osa koululaisista ei keskity tunnilla energiajuomien takia. Energiajuomien juominen on tyhmää, joten älä siis sinäkään juo niitä. Stina Peteri Paulaharjun koulu 4 C YHTEYSTIEDOT: Puhelin 044 799 5755 Sähköposti [email protected] Kalevan vaihde 08 5377 111 KANSAN KAIKUJA POHJOIS-SUOMESTA Urheilijat hallista hankeen Kuntauudistuksen jälkeen urheiluhalleihin on tullut tungosta. Nyt kaikki suur-Ouluun kuuluvat saavat käyttää ennen vain oululaisten käytössä olleita halleja. Tämä vähentää harjoitusten määrää ja niiden laatua. Erityisesti lajikohtaiset harjoitukset ovat jääneet vähemmälle. Se vähentää lajikohtaista osaavuutta. Tuliko kukaan ajatelleeksi tätä uudistuksessa? Itse jalkapallon pelaajana olen kokenut asian erityisesti pelien ja lajikohtaisten harjoitusten vähenemisenä. Olemme joutuneet siirtymään osittain ulkoharjoituksiin. Ulkoiluhan on tärkeää, mutta nappulakengät jalassa lumisella kentällä harjoittelu ei ko- Työnantajilla kovat kriteerit nuorille vin hääviä ole. Helpostihan siinä vilustuttaakin itsensä, kun on pakkasta. Toppavaatteet päällä pelaaminen ei oikein onnistu. Sama koskee varmasti kaikkia lajeja. Halleissa on ruuhkaa, ja harjoitusalueet ovat pienet. Yksityisiä halleja rakennetaan, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu ongelmaan, sillä kaikilla vanhemmilla ei ole varaa maksaa tuhansia euroja yksityisiin halleihin pääsemisestä muiden harjoitusmaksujen lisäksi. Se ei ole tasa-arvoista. On tietenkin hienoa, että kaikilla suur-Ouluun kuuluvilla on nyt sama mahdollisuus urheiluhallien käytölle. Asia vaatisi kuitenkin pohtimista. Urheiluhalleja pitäi- si rakentaa lisää Ouluun ja sen lähiympäristöön. Jos halleja olisi enemmän ja niitä olisi ympäri kuntaa, niin se antaisi enemmän mahdollisuuksia lasten ja nuorten monipuoliseen liikuntaan. Hallien tulisi ainakin osittain olla kaupungin rakentamia eikä yksityisiä, sillä se antaisi myös vähävaraisille mahdollisuuden harrastaa. Jos lähellä kotia olisi halli, voisi harkkoihin kulkea esimerkiksi pyörällä. Se vähentäisi vanhempien kuskausurakkaa, ja samalla saisi raitista ilmaa. Itselläni lähin jalkapallohalli sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä. Vanhemmat kuskaavat minut aina harkkoihin. !13222 Uusien hallien rakentamisen lisäisi myös lasten ja nuorten harrastusmotivaatiota. Olisi kiva lähteä harjoittelemaan, jos tietäisi, että harjoitukset pidetään lähellä sijaitsevassa hallissa. Eikö kaupunki mieluummin maksaisi uusista halleista ja saisi nuoret liikkumaan kuin siitä, että nuoret ajautuvat väärille teille, kun harrastusmahdollisuuksia ei ole tarpeeksi. Nuoret saattavat ajautua rikkomaan tai sotkemaan esimerkiksi kaupungin omaisuutta muun tekemisen puutteessa. Eikö tätä olisi syytä pohtia tosissaan? Katri Hänninen Kastellin koulu 8 D Huostaanotto, parempi tulevaisuus Kalevassa 6. helmikuuta haastateltiin erikoistutkija Tarja Heinoa nykyajan lastenvalvojien ja sosiaalitoimen työntekijöiden tehtävistä lastensuojelussa. Heino kertoo, että jopa 78 prosentilla huostaanotetuista lapsista on psyykkisiä ongelmia ja että jopa kolmasosa lapsista ei ole lastensuojelun asiakkuuden aikana saanut tarvittavaa tukea ja apua. Oma mielipiteeni näihin asioihin on enemmän kuin positiivinen sen takia, että olen itse huostaanotettu ja lapsuudessa olen nähnyt asioita, joista on jäänyt pysyvät jäljet. Olen saanut sosiaalitoimelta ja sen kautta myös muualta apua ja Lähetä meille kuvia, videoita ja juttuvinkkejä. TORITYTÖT Olen kohta täysi-ikäinen nuori ja asun yksin Oulussa opiskelujen vuoksi. Koska kesällä ei saa Kelan tukia, tarvitsen kesätöitä, että pystyn maksamaan vuokran, laskut ja vielä elättämään itseni. Haluan kiittää 4.2. Kalevassa olleesta kirjoituksesta ”Kesätyötä etsivä nuori ansaitsee huomion”. Nostan esille erityisesti sen, miten nuorella voi olla paljon työkokemusta ja muita sellaisia ominaisuuksia, joita ei kerry, jollei töihin pääse. Missä vaiheessa ehtii saada työkokemusta, kun koulu vie niin paljon aikaa? Toisaalta melkein joka työhön pitää olla täysi-ikäinen. Itse täytän kesän puolessa välissä 18 vuotta, joten on todella vaikeaa saada töitä kahdelle kuukaudelle. Olen itse sosiaalinen ja mielestäni myös tekeväinen, mutta kun nykyään melkein kaikki hakemukset tehdään netin kautta, eikä ihmisillä ole aikaa haastatella työntekijöitä, miten he voivat saada kuvan ihmisestä, jota eivät näe? En ole hyvä kirjoittamaan itsestäni hakemukseen, joten uskon, että jo moni työ on mennyt sen takia sivu suun. NÄIN LÄHETÄT KUVAN MMS- eli kamerakännykällä: Kirjoita tekstikenttään LUKIJAKUVA, KUVAAJAN NIMI, TILANNETEKSTI ja lähetä kuva numeroon 13222. Esimerkiksi: ”LUKIJAKUVA, Maija Mehiläinen, Mehiläinen lentää.” Viestin hinta 0,60€. Toimii Soneran, Saunalahden, Elisan ja DNA:n liittymissä. Mistä työnantajat ovat kriteerit keksineet? Toivon, että he joskus palaavat omaan nuoruuteensa ja miettivät, minkälaista oli olla nuori ja minkälaista työn hakeminen oli. Ehkä ymmärrys meitä nuoria kohtaan silloin kasvaa. Hanna Pennanen OSAO, Myllytullin yksikkö Tietokoneelta: Lähetä kuva -lomake löytyy osoitteesta www.kaleva.fi/ lukijakuva Lähetä vain itse ottamiasi kuvia. Muistathan, että kuvassa olevilta tunnistettavilta henkilöiltä on pyydettävä lupa julkaisemiseen. Erilaiset aineet ovat koulupäivän suola Kalevassa 9.2. oli Liisa Laineen kirjoittama juttu Oulun koulujen erikoisluokkien lakkauttamisesta. Juttu pisti silmään, koska olen itse yläasteella liikuntaluokalla. Eli musiikki-, liikunta- ja kuvataideluokat loppuisivat vuonna 2020 kokonaan ja ne korvattaisiin kerhoilla ja kolmannen sektorin palveluilla. Useilla koululaisilla ei ole motivaatiota opiskella, ja erikoisluokat saavat usein nostettua intoa, kun saa tehdä useita tunteja viikossa juuri sitä, mistä eniten tykkää. Näille luokille on myös vaikea päästä eli halukkaita on roimasti. Monet lapset ja nuoret tähtäävät huipulle, ja ainoa keino on harjoitella mahdollisimman paljon. Koulun jälkeinen aika ei tähän riitä. Lopetetaanko seuraavaksi taidelajit jopa perusopetuksesta? Tässäkin asiassa raha taitaa olla Kirjoituksia nuorilta Kaleva heitti mielipidekirjoittamisen haasteen Oulun ala- ja yläkoulujen oppilaille sekä lukion ja ammattioppilaitosten opiskelijoille sanomalehtiviikolla helmikuussa. Haasteeseen vastasi toistasataa lasta ja nuorta kirjoittamalla mielipiteen ajankohtaisesta ja itseään kiinnostavasta aiheesta. Näistä kirjoituksista Kalevaan on talven ja kevään aikana saapunut viitisenkymmentä kuudelta Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan koululta sekä ammattioppilaitoksesta. Niistä osa on julkaistu omalla sivullaan 13. maaliskuuta. Vaikka kaikkia kirjoituksia ei Nuorelta lukijalta -sivuille saatu mahtumaan, kiitoksena kirjoittajille ajankohtaisista ja ajatuksia herättävistä teksteistä on lähetetty elokuvaliput. Lukijalta-sivun toimitus kyseessä. Milloin lapset laitetaan rahan edelle? Itse olin suorastaan tyrmistynyt, kun näin uutisen, koska en näe tässä mitään järkeä ja vastustan ehdottomasti erikoisluokkien lakkauttamista. Olisi epäreilua, jos tulevaisuudessa painotettaisiin esimerkiksi vain matematiikkaa ja biologiaa. Erilaiset aineet ovat koulupäivän suola. Lisäksi kaikilla uusillakin oululaisilla pitäisi olla mahdollisuus pyrkiä erikoisluokille. Koulut ovat keskustassa. Liikuntapaikat ovat myös lähellä kouluja. Mielestäni on keksitty vain tekosyitä, jotta lapsille tärkeät asiat mitätöidään. Milloin asiat saavat paremman suunnan? Ehdotan, että asiaa mietittäisiin tarkkaan, ennen kuin tehdään hätiköityjä päätöksiä. Ajatellaan lasten parasta, koska he koulua käyvät. Henna Viitanen Kastellin yläaste 8. lk Jalkapalloa pitäisi pelata enemmän Minun mielestäni jalkapalloa pitäisi pelata enemmän, koska se on hyvä urheilulaji ja kivaa. Jalkapallossa paranee kunto, ja se tekee hyvää lihaksille. Ihmiset eivät tee pahaa, kun he pelaavat jalkapalloa tai harrastavat jotain muuta urheilulajia. Kun harrastaa jalkapalloa, saa myös kavereita. Sen vuoksi pitäisi pelata jalkapalloa paljon enemmän. Luka Majok Paulaharjun koulu 4A Kouluruoka kannattaa syödä Mielestäni on ärsyttävää, kun jotkut koululaiset eivät vain kykene syömään kouluruokaa. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, vaikka en itsekään tykkää kaikesta. Yritän silti syödä, sillä ei ole kiva olla koulussa nälissään. Jotkut tai suurin osa koulusta sanoo koulun perunoita www.kaleva.fi Lisää lukijakuvia verkkolehdessä tukea, jota ilman en varmaan olisi pystynyt selviämään terveellä mielellä tähän asti. Saamani apu ja tuki on auttanut käsittelemään asioita, ja olen oppinut elämään niiden kanssa. Pystyn sanomaan, että huostaanotto on ollut ehkä yksi parhaista valinnoista, joka minun puolestani, ja minun mielipidettäni kuunnellen on tehty. Monet nuoret ovat varmaan aivan eri mieltä tästä asiasta, koska tietenkin ihmiset ovat nähneet ja kokeneet eri asioita. Ihmiset, jotka työskentelevät sosiaalitoimessa, ansaitsevat ison kiitoksen työstään ja avusta, jota he nuorille antavat. Olen Lisää kirjastoja järkevämmille paikoille Kalevan Lukijalta-palstalla on kirjoitettu siitä, kuinka tärkeitä lähikirjastot ovat oululaisille. Vaikka asiasta onkin keskusteltu jo paljon, jaksaa se silti edelleen ihmetyttää: puolet kirjastoista ollaan lakkauttamassa, vaikka yksikään asukas ei sitä varmasti halua ja kirjastojen kannatus on pysynyt korkeana. Itse olen tietenkin miettinyt asiaa nuorten kannalta: väheneekö lukeminen, kun kirjasto ei enää olekaan yhtä lähellä kuin ennen? Oma lähin kirjastoni sijaitsee 3,5 kilometrin päässä, eikä sielläkään tule kovin usein käytyä. Luen itse nykyäänkin aika paljon, mutta voisin lukea enemmänkin, jos vain lainauspaikka olisi lähempänä. Haluaisin, että kirjastoja ei ”kumipotuiksi”. Onko totta, että keittäjät luulevat meidän oppilaiden haluavan ranskalaisia, hampurilaisia, pitsaa, karkkia? Niin se ei ole! Olisi kyllä kiva, jos joskus olisi ranskiksia tai pitsaa. Kuitenkin meillä oppilailla on jo tähtipäiviä, laskiaispullaa, kiisseleitä, jogurtteja, leipää ja pääasiassa ruokaa. Mieti, että jossain ulkomailla oppilaat eivät saa ilmaista ruokaa. Sonja-Lyydia Kämäräinen Paulaharjun koulu 4C Olisi siis hyvä, jos nuoret pääsisivät sellaisiin joukkueisiin tai ryhmiin, joilla olisi esimerkiksi harjoitukset kerran viikossa. Omatoiminen harjoittelu voi olla myös kivaa. Jos nuoret eivät pääse mukaan urheiluseuroihin, voisivat he Mikä energiajuomissa kiehtoo? Nehän ovat terveydelle haitallisia. Miksi Youtubeen tehdään videoita energiajuomista? Ovatko energiajuomat hyvänmakuisia? Energiajuomat häiritsevät koulunkäyntiä ja haittaavat terveyttä ja kasvua. Olen sitä mieltä, että energiajuomien myynti kielletään alle kuusitoistavuotiailta. Kyllähän sen ymmärtää, että aikuiset tarvitsevat energiaa esi- merkiksi töissä ja harrastusten parissa, mutta lapsilla on enemmän energiaa luonnostaan. Jotkut luokkalaisemme juovat aivan liikaa energiajuomia. En jaksa koko aikaa kuunnella ”tarinoita” niistä. Tälle on tultava loppu. Emma Kostama Paulaharjun koulu 4C Kiusaaminen on paha asia Kiusaaminen on ollut ongelmana aina kouluissa ja työpaikoilla, ja sitä ei ole saatu loppumaan. Voihan sitä ehkä vähentää, mutta kokonaan sitä ei saada loppumaan ikinä. Jotkut lapset ja nuoret kertovat siitä heti aikuisille, mutta osa ei kerro siitä ikinä kenellekään. Myös tarhaikäiset kiusaavat, vaikkei sitä ehkä heti uskoisikaan. Ei pitäisi yleistää, mutta yleensä pienillä kouluilla (esimerkiksi kyläkouluilla) on kiusaamista vähemmän kuin isoilla kouluilla, joissa saarnataan, että kaikkien pitäisi olla kaikkien kanssa ja muistutetaan usein, että kiusaaminen on paha asia. Tällaiset koulut ovat valitettavan usein lakkautusuhan alla tai ne ovat todella hyvässä tilanteessa ja oppilaita tulee joka vuosi paljon lisää. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan helposti ja oppilaat, jotka ovat tottuneet siihen, että kaikki tuntevat kaikki koululta, joutuvat opettelemaan valtavien koulujen ”saatat tuntea ehkä luokkakaverisi nimeltä” -järjestelyyn. Pyry Vanha-aho Pyhäjärven Ikosen koulu 6. lk Optikko tarkastakoon autoilijan näön Maanantain Kalevassa 4.2. oli uutinen, jossa kerrottiin autoilijoiden näöntarkastuksen muuttuvan. Uudessa laissa 45-vuotiaiden näöntarkastukset poistuisivat kokonaan ja näön arvioisi lääkäri muun hoidon yhteydessä. Uudistus vie mielestäni asiaa vain huonompaan suuntaan, onhan liikenneturvallisuus tärkeä asia ja näkö suuri osa sitä. Suuri osa onnettomuuksista tapahtuu havaintovirheiden takia, ja pakollinen näöntarkastus selvästi vähentäisi niitä. En ymmärrä, miksi 45-vuotiaiden näöntarkastukset poistuvat. On monta hyvää syytä, miksi ne kannattavat, mutten löydä yhtään järkevää selitystä sille, miksi ne halutaan siirtää optikoilta lääkärintarkastuksen yhteyteen. Kaikki eivät välttämättä itse huomaa näkönsä huonontuneen ja ymmärrä olevansa suuri riski itselle sekä muulle liikenteelle. Lääkäreiden tutkimusmenetelmät ovat hataria ja vain suuntaa antavia, toisin kuin optikoilla on kaikki tarvittavat tarvikkeet oikean ja tarkan tuloksen saamiseen. Miksi siis täytyy hyväksi todetusta luopua ja siirtyä huonompaan menetelmään? Annika Jaako OSAO, Myllytullin yksikkö ” Haluaisin, että kirjastoja ei lakkautettaisi, vaan perustettaisiin uusia kirjastoja järkevämmille paikoille.” lakkautettaisi, vaan perustettaisiin uusia kirjastoja järkevämmille paikoille, esimerkiksi tänne Kastellin läheisyyteen. Jos lakkautukset ovat kuitenkin välttämättömiä, toivoisin, että niissä säästetyt rahat käytetään johonkin yhtä järkevään, kuten kirjastoihin. Julia Castrén Kastellin yläaste 8. lk Kova harjoittelu karkottaa nuoret urheilun parista Kalevassa oli 4.2. Miina Hakalan kirjoittama juttu Kilpailu karkottaa nuoret, joka koski nuorten halua päästä urheiluseuroihin. Mielestäni asia on juuri näin. Jos nuoret haluavat urheilla valmentajan johdolla, pitäisi siihen olla mahdollisuus. Suurin osa nuorista ei siis halua kilpailla, tai harjoituksia on liian paljon viikossa. Kesä on alkanut. myös kiitollinen perheelle, johon minut on otettu, ja jossa minua kohdellaan tasa-arvoisesti. Oma tulevaisuuteni on nyt paljon selvempi ja valoisampi saamani tuen ja niiden ihmisten ansiosta, jotka minua ovat auttaneet. Mielestäni nuorten arvostus näitä ihmisiä ja auttajia kohtaan on huonolla tasolla. Toivon, että nuoret avaavat silmänsä ja miettivät niitä positiivisia asioita, joita heille tarjotaan, ja yrittävät ymmärtää, että heitä halutaan auttaa; ei pilata heidän elämäänsä. Opiskelija Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. harjoitella kavereiden kesken liikuntatiloissa. Joukkueisiin tai ryhmiin pääseminen olisi tärkeää, koska juuri nuorethan haluavat harjoitella seuroissa. Omatoimista harjoittelua voi tehdä silloin kun itse haluaa, eli se on tuostakin syystä hyvä ratkaisu. Ratkaisuna asiaan voisi olla, että jos ei siis halua harjoitella kilpailevissa ryhmissä, voi lajia harjoitella sitten vaikka kavereiden kanssa tai, jos olla mahdollisuus mennä sellaiseen ryhmään, jossa ei kilpailla ja harjoitella niin paljon. Emilia Kukkohovi Kastellin yläaste 8. lk Urheilussa on aina huijareita Kalevan pääkirjoituksessa 6.2. kirjoitetaan Europolin paljastaneen historian laajimman jalkapallo-otteluiden manipuloinnin. Kirjoituksen mukaan manipuloinnin takana on järjestäytynyt rikollisuus. Vuosina 2008–2011 15:ssa Euroopan maassa on sörkittu 380 ottelua. Mukana toiminnassa on pelaajia, apuvalmentajia, joukkueiden johtajia ja erotuomareita. Europolin tekemät paljastukset avaavat penkkiurheilijan silmät. Voiko enää luottaa siihen, että pelitulos on saavutettu urheilullisin keinoin, ja oikeasti paras voittaa? Kannattaako enää veikata jalkapallotuloksia, koska asiantuntemukseen ja tietämykseen ei ehkä enää voikaan luottaa, jos tulokset ovatkin ostettuja? Ar- tikkelin mukaan huijareiden rahasummat ovat erityisesti suuri kiusaus köyhistä maista tulleille pelaajille ja he ovat otollinen kohde rikollisten toiminnalle. Itse olen paljastuksista huolimatta edelleenkin sitä mieltä, että urheilun seuraaminen on viihdettä ja mukavaa sellaista. Käyn katsomassa huippu-urheiluakin, vaikka pelaajille maksettaisiin palkkaa, ja lajissa kuin lajissa sekaan mahtuu takuulla huijareitakin. Junioriurheilija voi oppia pelejä seuraamalla uusia kikkoja, pelitaktiikkaa ja kokeilla niitä omissa peleissä. Penkkiurheilu on siis mukavaa ajanvietettä ja tapa viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa katsomossa. Joonas Moilanen Kastellin yläaste 8. lk
© Copyright 2024