1. No category

Katja torkko
Seisot Kirjolanmäellä Salon Alhaisten kaupunginosassa. Rautakaudelta asti asutulla Kirjolanmäellä on aiemmin sijainnut
Kirjola­-niminen yksinäistalo, mutta nykyi­
sin asutuksesta kertovat enää vanhat puutarhakasvit, jotka paljastavat tarkkasilmäiselle aikaisemmat ihmisen vaikutukset
kalliomäellä.
Soile Laaksonen /VR-yhtymä
Soile Laaksonen /VR-yhtymä
Katja torkko
Kasvillisuus antoi arkeologeille vihjeen Kirjolanmäen pitkästä asutushistoriasta. Tietyt kasvit, kuten sikoangervo (Filipendula
vulgaris), pölkkyruoho (Arabis glabra) ja
ahdekaura (Avenula pubescens) ovat rautakauden ilmentäjälajeja, arkeofyyttejä.
2000-luvulla mäen ketomaisessa eteläreunassa tehtiin koekaivauksia, jolloin todellakin löydettiin rautakautisen asutuksen
merkkejä.
Soile Laaksonen /VR-yhtymä
Kirjolanmäki – Luontoarvoja ja kulttuurihistoriaa keskellä kaupunkia­
Kirjolanmäen kasvillisuus on yllättävän
edustava. Mäellä kasvavat muun muassa nuokkukohokki (Silene nutans), valkoailakki (Silene latifolia) ja ketomaruna
(Artemisia campestris). Vanhasta puutarhasta muistuttavat omenapuut, herukkapensaat, parsa (Asparagus officinalis) ja
rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale).
Loppukesällä jyrkkä rinne värjäytyy aniliininpunaiseksi kun ahdekaunokit (Centaurea jacea) aloittavat kukintansa. Kallion
laella kolmiväriset keto-orvokit (Viola tricolor) valtaavat paahteiset kallionlaet.
Salon kaupungin omistaman Kirjolan­
mäen arvokkaiden niittyosien hoitaminen
aloitettiin vuonna 2000 Varsinais-Suomen
luonnonsuojelupiirin niittoprojektissa.
­Siitä lähtien avoimia niittyrinteitä on vuosittain hoidettu niittämällä ja raivaamalla.
Työtä jatketaan edelleen. Niittyjen kasvilajisto säilyy näin elinvoimaisena, sillä ilman
hoitoa niitty heinittyy, pusikoituu ja kasvaa umpeen.
Pölkkyruoho Arabis glabra (vasemmalla)
Nuokkukohokki Silene nutans
Valkoailakki Silene latifolia (ylempi kuva) ja
rohtoraunioyrtti Symphytum officinale.
Tämän kohteen hoidossa on tukena ollut Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteinen Matkalla maisemaan – luonnollisesti
-perinnemaisemienhoitohanke. Lisätietoja: www.sll.fi.