R a u t a t i e v i r k a m i e s 2 7 . 8 . 2 0 0 9 n : o 5 VR:n muutosohjelma vie 1200 työpaikkaa Kesäpäivä Airistolla Kuva: Seppo Juselius s. 16 s. 8 tässä numerossa 4 Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Ammattijärjestöt eivät ole olleet mukana työstämässä VR:n julkistamaa uutta organisaatiota ja pari vuotta kestävää muutosohjelmaa: - RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut olla pitempikin, koska henkilöstön vähentämistavoitteet tuntuvat aika rankoilta. RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka eivät ikänsä puolesta yllä mihinkään eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, kirjoittaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) 5422 1544 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) 5422 1500 Toimisto avoinna arkisin klo 8.15–15.25 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 6 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy 2.10.09 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 [email protected] Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) 5422 1500 Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy www.auranen.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2300 kpl M RISTÖMER K PÄ MI KI Y Painopaikka Painotalo Auranen Oy LJÖMÄRKT 441 097 Painotuote Uusi johtamismalli käyttöön heti VR-konsernissa käynnistetään 1.1.2010 voimaan tulevaan uuteen organisaatioon liittyvä muutosohjelma. Jatkossa VR-konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjänja kansainväliset toiminnot. Logistiikkapuolella suunnitellaan noin 1 000 työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoissa noin 200 vuoden 2011 loppuun mennessä. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta. Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Muutosohjelma vietävä läpi pehmein keinoin 8 ”Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän” VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltuun organisaation muutosohjelmaan liittyy 1 200 työntekijän vähentämistarve. Konsernin heinäkuussa aloittaneen toimitusjohtajan Mikael Aron mukaan siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin: - Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Neuvottelut jär- jestöjen kanssa on aloitettu 24.8. alkaneella viikolla ja varsinaiset yt-neuvottelut aloitetaan myöhemmin. 11 Miten kriisistä eteenpäin? Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30 RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi 20.8. julkistettiin tieto konserniorganisaation uudelleenjärjestelyistä. Miten lomautuksiin ja suuriin muutoksiin liittyvästä kriisistä pääsee eteenpäin? Työterveyslaitos on julkaissut Tiina Saarelma-Thielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Oppaassa käsitellään asiaa kriisistä selviytymisen näkökulmasta. 16 RVL:n kesäpäivillä Turussa Lähes 150 osallistujaa vietti helteisen viikonlopun Turun kesäpäivillä 8. – 9.8. risteilemällä s/s Ukkopekan kyydissä Loistokarille. Illalla viihdyttiin Liedon Vanhalinnassa. 5•2009 Työ tekijäänsä kiittää? 20 RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Ulla Riekkinen toteaa, että RVL menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla. Liiton osastojakoa Ulla pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi, jos jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä. Myös nuoret pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan. 26 Eeva lukee lehtiä työkseen Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä: - Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä. Kun VR-konserni julkisti 20.8. organisaatiouudistuksensa ja siihen liittyvän muutosohjelman, se ”päivittyi” kertarytinällä työntekijöitään vähentävien valtioyhtiöiden joukkoon. Konsernin tulevaisuuden ”turvatakuuna” on 1 200 työpaikan vähentäminen (noin 10 % nykyisistä) 2011 loppuun mennessä. Toimintatapoja on syytä tarkistaa missä organisaatiossa tahansa aika ajoin, mutta kuljetuspalvelu tarvitsee tekijänsä. Se on ongelmanratkaisua ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkossakin. Asiakkaat ovat ”aina” halunneet joustavaa, asiantuntevaa, kohtuuhintaista, nopeaa, yksilöllistä palvelua. Kukin tarpeidensa mukaan. Tämä yhtälö on ratkaistava joka kerta. VR:ltä siirtyy vanhuuseläkkeelle muutosohjelman toteuttamisen aikana lähes 1 000 henkilöä. Tiedossa on, että työpaikkojen vähentämistarve ja eläkkeellesiirtymiset eivät täysin kohtaa toisiaan. Työnantaja on luvannut henkilöstöjärjestöille käyttää ns. pehmeitä keinoja henkilöstön vähentämisessä niin pitkälle kuin mahdollista. Tämän on myös toteuduttava käytännössä niin, ettei irtisanomisia tule. Yksilöllisiäkin ratkaisuja voi tehdä esimerkiksi siirtymäajan suhteen. RVL tekee tulevissa yt-neuvotteluissa kaikkensa irtisanomisten välttämiseksi. Työnantaja asian kuitenkin ratkaisee ja ottaa siitä vastuun. Vanhan sanonnan mukaan työ tekijäänsä kiittää. Erityisesti näinä päivinä se tuntuu miltei rienaamiselta; työkyvyn ylläpitäminen vaatii ponnisteluja. Erilaiset huhut ja tarinat elävät omaa elämäänsä, joten on hyvin tärkeätä, että työnantaja tiedottaa riittävästi muutosohjelman etenemisestä. Asioihin suhtautuminen on jokaisen omalla vastuulla. Työnantajan on tuettava työntekijöitä itse suunnittelemiensa järeiden muutosten kohtaamisessa. Ja sitten kun aika on kypsä, voi kukin miettiä kohdallaan, miten tilanteen kanssa voi elää. Koko kesän mediassa uutisoitiin puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden saamista vaalirahoituksista ja tuista. Osansa julkisuudesta saivat myös ammattiliitot. RVL ei ole antanut eikä tule antamaan senttiäkään millekään puolueelle tai yksittäiselle vaaliehdokkaalle. [email protected] Päätoimittaja RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 3 [email protected] Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Työntekijälle räätälöity kehitysohjelma Muutosohjelma vietävä läpi pehmein keinoin henkilöstön vähentämistavoitteet tuntuvat aika rankoilta. Uusi organisaatio on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta. Samalla VR aloittaa pari vuotta kestävän muutosohjelman. Kaikki on kiinni tahtotilasta. Jos sitä ei oikeasti ole, ei homma onnistu. Tämän tahtotilan täytyy näkyä koko VR:n organisaatiossa. Lomautukset vaikeuttavat asiakkaiden palvelua VR Cargon toteuttamat lomautukset käynnistyivät heinäkuussa. Mielenilmauspäivänä haluttiin kiinnittää huomiota valtion omistajapolitiikkaan, jonka yksi näkyvä seuraus olivat juuri lomautukset. RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut olla pitempikin, koska RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka ei- Työnantaja painotti moneen kertaan, että lomautukset tapahtuvat siellä missä työt ovat vähentyneet. T 4 vät ikänsä puolesta yllä mihinkään eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, ja aikajännettä on jopa pidennettävä näissä tapauksissa. ätä kirjoitettaessa VR on julkistanut uuden organisaationsa. Se on esitelty mm. hallintoneuvostolle ja ammattijärjestöillekin, mutta sen työstämisessä järjestöt eivät ole olleet mukana. Kannattaa siis lukea VR:n tarjoamaa infoa uudesta organisaatiosta. On puhuttu kaikkien pehmeiden keinojen käyttämisestä, mutta samalla tuotu jo nyt ilmi, että ne eivät riitä. Jos tahtotila on viedä muutos läpi pehmein keinoin, niin se onnistuu. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Heti alkuvaiheessa alkoi kuitenkin kuulua vaikeuksista asiakaspalvelusta. Laskutukset seisovat ja rahat jäävät saamatta, on ollut jäsenten viesti. Puutavaraa on kuljetettu jopa autoilla. On aivan kummallista, että lomautusten takia kuljetuksia ei oteta vastaan. Mikä on lopulta säästösumma, kun töitä joudutaan tekemään jälkeenpäin ylitöinä eikä kaikkea rahaa mitä olisi voitu saada, oteta vastaan? Voi kysyä toteutuuko säästösumma näillä lomautuksilla. Ymmärrettävästi asiakkaat ovat ärtyneitä, mutta se ei ole asiakaspalvelupisteessä työskentelevien vika. Lomautukset näkyvät väistämättä palvelutasossa ja siitä vastuun kantaa työnantaja. Lomautettujen reaktiot ovat ymmärrettäviä ja oikeutettujakin. Cargolaisten kirje VR:n johdolle oli täyttä asiaa, mutta VR:n vastaus herätti kummastusta: ”Uudelleen organisoinnin suunnitelmat perustuvat pitkään valmisteluun ja keskusteluun mm. henkilöstöjärjestöjen kanssa.” Nyt vedottiin valmisteluun järjestön kanssa, mutta tosiasiassa esim. järjestön edustajan saaminen johtoryhmään oli kiven takana. Kun viime vuoden lopussa peräsimme VR:n suunnitelmia, vakuutettiin, että yhteistyö lähtisi puhtaalta pöydältä. Tänä keväänä saatiin asiaan liittyvä projektisuunnitelma, joka oli päivätty viime marraskuulle. Järjestöjen nimeämät edustajat ovat olleet mukana vasta kevääs- tä lähtien, jolloin suunnitelmat siis ovat todella olleet pitkällä, mutta yhdessä niitä ei ole tehty. Kun järjestöjä halutaan mukaan vaikeisiin asioihin, yhteistyön tulee olla vilpitöntä. RVL on omalta osaltaan neuvonut lomautetuksi joutuvia ja lähettänyt heille laajan ohjepaketin korvausten hakemiseen. On tärkeää, että Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa pystyy maksamaan ansioon suhteutettuja korvauksia heti kun se aikarajojen puitteissa on mahdollista. Toisin kuin joillakin muilla aloilla, irtisanottuja ja lomautettuja on huomattavasti vähemmän, joten kassa pystyy maksamaan korvaukset ajallaan. Työntekijän osaamisesta huolehdittava ”Kukaan ei voi enää ajatella, että kun kerran hankkii ammatin, sillä osaamisella pärjäisi 40 vuotta. Pitää olla mahdollisuus päivittää osaamistaan tai kouluttautua vaikka uuteen ammattiin.” Näin totesi opetusministeri Henna Virkkunen Jyty-lehdessä. Luen kommenttia siten, että pääpaino on sanalla MAHDOLLISUUS. Kuka sen mahdollisuuden antaa? Tietysti kulloinenkin työnantaja. Joissakin firmoissa uudelta tulokkaalta kysytään, miksi hän aikoo isona. Vastauksen perusteella firma kouluttaa ja edesauttaa tähän tavoitteeseen pääsemiseen, vaikka se ei tapahdu ko. firmassa. VR:läisten työurat ovat yleensä erittäin pitkiä ja siksi VR:llä työnantajana on erittäin suuri vastuu huolehtia työntekijöiden osaamisen päivittämisestä. Erityisesti tämä vastuu tulee esiin silloin, kun työpaikka katoaa alta esim. organisaatiouudistuksen tai tietotekniikan kehittymisen myötä. Viisikymppisenä on hyvin vaikea sijoittua muualle työelämään, jos osaamista ei ole päivitetty jatkuvasti. Kun suuret muutokset ovat näkyvissä, olisi työnantajan syytä voimakkaasti kiinnittää huomiota muutosten kohteeksi joutuvien kouluttamiseen. Jokaiselle muutoksen kohteeksi joutuvalle pitää rakentaa henkilökohtainen suunnitelma, joka pitää sisällään myös koulutusmahdollisuudet. Pitäisin ihanteellisena sellaista, että jo talossa oleva henkilö pitkänkin uudelleenkoulutuksen jälkeen voisi olla valmis ottamaan vastaan huomattavasti entistä vaativamman tehtävän. Tällöin hänellä olisi jo valmiina melkoinen tietämys VR:n kokonaisuudesta ja viimeisen päälle uusin koulutus. Ehkä ainakin joissakin tapauksissa tällainen valinta olisi parempi kuin ulkopuolelta palkkaaminen. Ja sellainen tilanne, jossa toisesta päästä saneerataan ja toisesta päästä palkataan sisään väkeä, lyö oikeustajua korville. Mielestäni erilaisia koulutusmahdollisuuksia on VR:llä käytetty liian vähän. Ns. omalla alalla eteenpäin pääsy saattaisi olla innostavampaa kuin aivan toisentyyppiseen työhön hakeutuminen. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 5 VR käynnistää muutosohjelman Uusi johtamismalli käyttöön heti VR-konsernin uusi juridinen rakenne tulee voimaan viimeistään 1.1.2010, mutta siirtyminen uuden organisaation mukaiseen johtamismalliin käynnistyy välittömästi. Henkilöstövähennystarve on noin 1 200 työntekijää vuoden 2011 loppuun mennessä. Teksti ja kuva: Soile Olmari • Lähde:VR-konsernin tiedotteet M uutosohjelmassa keskitytään aluksi logistiikkatoimintojen tehostamiseen ja uudelleenorganisointiin. Myös henkilöliikenteessä käynnistyy useita hankkeita. Muutosohjelman läpivienti kestää 2 – 3 vuotta. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta sekä säästämällä kustannuksissa että hakemalla uusia liikevaihdon kasvumahdollisuuksia. Logistiikkapuolelta suunnitellaan noin 1 000 työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoista noin 200. Henkilöstöjärjestöille on luvattu, että vähentäminen tehdään ns. pehmein järjestelyin. Tämä tarkoittaa, että suuri osa on muutenkin siirtymässä eläkkeelle ja mahdollisimman monelle tarjotaan uusia tehtäviä. Ne saattavat edellyttää työskentelyä toisella paikkakunnalla kuin nyt ja vaatia uudelleenkouluttamista. Muutosohjelman tavoitteena on vastata äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen; tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat pienentyneet voimakkaasti. - Tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin, VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 VR-konsernin johtoryhmä käsittelee VR:n toimintaa koskevia strategisia tai muuten merkittäviä asioita sekä tärkeimpiä päivittäisiä toimintoja ja operatiivisia päätöksiä. Se kokoontuu yleensä kerran viikossa. Puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja. Mikael Aro, eMBA toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy Rolf Jansson, DI ja KTM Kehitysjohtaja, VR-Yhtymä Oy Timo Koskinen, varatuomari Henkilöstöjohtaja, VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen, DKK Venäjän- ja kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja, VR-Yhtymä Oy Antti Jaatinen, ekonomi Henkilöliikennedivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Heli Ollila, KTM Talousjohtaja, VR-Yhtymä Oy Aron mukaan tavoitteena on kehittää konsernia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti yhdessä työntekijöiden ja järjestöjen kanssa: - Toimien tavoitteena on turvata konsernin tulevaisuus ja varmistaa kasvumahdollisuudet. jatkuu omissa yhtiöissään. Kaikki talous-, IT- ja henkilöstöpalvelut keskitetään konsernitasolle. Viisi divisioonaa Muutosohjelmaan liittyen VRkonsernin organisaatiota uudistetaan. Jatkossa konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjän- ja kansainväliset toiminnot. Kaikki logistiikkatoiminnot: VR Cargo, Transpoint Oy Ab, Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International -yhtiöt yhdessä muodostavat konsernin logistiikkadivisioonan. Kaikki Transpoint-yhtiöt jatkavat toimintaansa omina yhtiöinään. Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne siirtyy osaksi henkilöliikennedivisioonaa, mutta toiminta - VR on edelleen valtionyritys, jonka päätehtävänä on tarjota Pertti Saarela, oikeust.kand. Palvelu- ja tuotantodivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Teuvo Sivunen, DI Toimitusjohtaja, Oy VR-Rata Ab Erik Söderholm, KTM Logistiikkadivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Hanna von Wendt, VTM Viestintäjohtaja, VR-Yhtymä Oy henkilö- ja tavaraliikennepalveluja sekä rakentaa ja ylläpitää rataverkkoa. Uudistuneet toimintatavat ja asiakaskeskeisyys ovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle, Mikael Aro painottaa. 쎲 VR:n hallintoneuvostoon on kutsuttu mukaan henkilöstöjärjestöjen edustajat, joilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolooikeus. He eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. Rautatievirkamiesliittoa edustaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen, Rautatieläisten Liittoa puheenjohtaja Vesa Mauriala, Veturimiesten liittoa puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liittoa puheenjohtaja Esko Salomaa ja VR Akavaa puheenjohtaja Jarmo Saarijärvi. Hallintoneuvostoon kuuluvat Kristillisdemokraattien Sari Essayahin tilalle nimitetty Peter Östman, Matti Ahde (Sdp), Eero Akaan-Penttilä (Kok.), Katja Alvoittu (Vihr), Thomas Blomqvist (Rkp), Timo Korhonen (Kesk), Raili Myllylä (Kesk), Lauri Oinonen (Kesk), Aino-Kaisa Pekonen (Vas), Satu Taiveaho (Sdp), Raija Vahasalo (Kok.) ja Raimo Vistbacka (PS). RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 7 VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro ”Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän” VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltu organisaation muutosohjelma julkistettiin 20.8. Kun ohjelmaan liittyy 1 200 työntekijän vähentämistarve, on kysymyksessä inhimillisestikin ottaen todella iso muutos. Teksti ja kuva: Soile Olmari V R-konsernin heinäkuussa aloittanut toimitusjohtaja Mikael Aro ymmärtää, että asia painaa monia ihmisiä: - Kaikkein pahinta olisi tuoda asiat tietoon pätkittäin. - Lisäksi VR on median kiinnostuksen keskipisteessä, joten päätimme tiedottaa kaikista suunnitelmista kerralla. Muutoksen toteuttamiseen on varattu kahden ja puolen vuoden aika ja henkilöstöjärjestöille on luvattu, että henkilöstövähentämisissä käytetään ns. pehmeitä keinoja niin pitkälle kuin mahdollista. 8 kapuolen henkilöstöä, kuten rahtijunien huollon ja kunnossapidon henkilöstöä, veturinkuljettajia sekä myynti- ja markkinointihenkilökuntaa ja asiakaspalvelua. Tukitoiminnoista, kuten IT-tehtävistä sekä henkilöstöhallinnosta ja talousosastolta vähennetään noin 200 henkilöä. Logistiikkapuolelta on siirtymässä eläkkeelle noin 950 henkilöä: - He kaikki eivät kuitenkaan siirry eläkkeelle lakkautettavista toimista, Aro korostaa. - Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. - Ihmisiä eläköityy myös toimista, jotka jatkuvat. Vapautuvia töitä tarjotaan niille, joilta ne loppuvat. On varauduttava kuitenkin siihen, että joko toimenkuva muuttuu tai työpaikkakunta muuttuu tai molemmat. Uudelleenkoulutusta tarvitaan Noin 1 000 työntekijän vähentämistarve koskee koko logistiik- - Uusiin tehtäviin siirtyville henkilöille tullaan tarjoamaan uudelleenkoulutusta. Karkeasti voi to- RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 deta, että 1 000 työntekijästä noin 700 siirtyy eläkkeelle. 200 – 300 henkilölle tarjotaan joko uudelleenkoulutusta tai siirtymistä uudelle paikkakunnalle tai molempia. Tukitoimintojen puolella tilanne on haastavampi, koska eläköitymistä ei ole läheskään niin paljon kuin vähentämisen tarvetta. Tämä muutosohjelma valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä: - Toki nyt jo on tiedossa asioita, joita ei tuossa aikataulussa pystytä toteuttamaan, mutta tukitoimintojen muutokset pyritään tekemään Mikael Aro on tehnyt pitkään myynti- ja markkinointitöitä: - Sitä haluttiin VR:llä myös korostaa, kun minut palkattiin toimitusjohtajaksi. Nyt suunniteltu uusi organisaatio painottuukin asiakkuuksien ympärille. Olen luvannut tehdä parhaani. 씮 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 9 씮 2011 loppuun mennessä. Nyt mainitut henkilömäärätkin varmistuvat muutosohjelmaa työstettäessä, Aro sanoo. Toimitusjohtaja ei sanele Henkilöstöjärjestöt eivät ole olleet suunnittelemassa tulossa olevia muutoksia: - Järjestöjen edustajia on informoitu asiasta; halusin välttää tilannetta, että jotenkin oltaisiin tukkanuottasilla. Mistään ei ole kuitenkaan sovittu. - Neuvottelut järjestöjen kanssa on aloitettu 24.8. alkaneella viikolla. Ensin keskitytään siihen, miten neuvotellaan, ketkä neuvottelevat ja millä aikataululla, Aro kertoo. Hän korostaa, että yt-neuvotteluja tulee, mutta vielä ei ole niiden aika: - Neuvottelut aloitetaan ns. puhtaalta pöydältä. - On hyvin tärkeätä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön; se on sekä henkilöstön että yrityksen kannalta paras ratkaisu. Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita. Aro pitää erityisen tärkeänä myös sitä, että vaikeat asiat pystyttäisiin käsittelemään hyvin talon sisällä: - VR:ään liittyy monella taholla paljon intohimoja, mutta mitä useampi kokki sitä huonompi soppa saadaan. - Henkilöstölle on järjestetty tämän kuun viimeisellä viikolla muutosohjelmaan liittyviä infotilaisuuksia Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella. - Kun muutosohjelmaan liittyviä asioita valmistuu ja päätöksiä tehdään, niistä tiedotetaan. Viestintään panostetaan muutenkin, Aro kertoo. 10 Henkistä muutoksenhallintaa Aro puhuu henkisen muutoksenhallinnan tärkeydestä ja huomioimisesta: - Psykologi on ollut puhumassa johtoryhmälle. Meillä oli elokuun alussa kolmen päivän seminaari, josta muutoshallintaan käytettiin puolitoista päivää. - Käsiteltäviä aiheita olivat mm., miten ihmiset suhtautuvat muutoksiin, miten ne vaikuttavat, miten niistä pääsee yli ja miten voi auttaa muita. - Aiheesta järjestetään myös esimiehille puolen päivän koulutus. Tällainen esimiesvalmennus on tärkeätä. Suomessa näihin asioihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Aron mielestä organisaatio ”pitää kävelyttää” koko muutoksiin liittyvän tunneskaalan läpi: - Yritysjohto tietää muutoksista muita työntekijöitä aiemmin ja ovat näin monta askelta edellä. VR:lle tullessaan Aro sitoutui pysymään toimitusjohtajana pitkään: - Tässä tilanteessa ei toimi se, että mies vaihtuu kovin usein. Esimerkkinä sitoutumisestaan hän mainitsee 11,5 vuoden työskentelynsä edellisen työnantajan palveluksessa: - Sama työnantaja halusi vain käyttää minua eri tehtävissä. Hän on toiminut Carlsberg-konserniin kuuluvan Sinebrychoffin ja Carlsberg-konsernin PohjoisEuroopan toimitusjohtajana ennen VR:lle tuloaan. Aro on myös sitoutunut tekemään hyvää yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja luvannut tuoda VR:lle uusia näkökulmia. Hallituksen tuki on toimitusjohtajalle kaikki kaikessa: - Ilman aktiivista hallitusta tästä ei tulisi mitään. - Kun surutyö on jo itsellä tehty, muut eivät vielä pysty katsomaan eteenpäin. Tämän seikan yritysjohto usein unohtaa. Aron mielestä VR on operatiivisesti vahva yhtiö: - Numeroilla pystymme vastaamaan mahdolliseen kilpailuun ihan hyvin, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuspaineita. Sitoutunut pitkäjänteiseen työhön Kun Mikael Aro lupautui viime syksynä hänelle tarjottuun VRkonsernin toimitusjohtajan työhön, hän ei arvannut, minkälaisessa tilanteessa tänä kesänä ollaan. - Raideliikenteen kilpailuttamisessa on muistettava, että EU ei meitä siihen velvoita, vaan se on kansallinen päätös. Kilpailu ei ole mikään peikko, mutta siihen pitää valmistautua. - VR on oikeasti ihan hyvä yritys ja tiesin, että muutoksia suunnitellaan. Suuruusluokka ei ollut tiedossa; talousluvut romahtivat vasta myöhemmin. - Henkistä valmennusta vaatii se, että maltetaan pelata omaa peliä, eikä keskitytä katsomaan liikaa kilpailijoita. Minulla on valmentajan rooli joukkueessa. 쎲 - Uskon VR:ään ja raideliikenteeseen todella paljon. Jos VR ei olisi minua kiinnostanut, muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Suomeen muutto oli muutenkin mielessä; perhe asuu Tuusulassa. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Lomautettuna lähes 30 RVL:läistä Miten kriisistä pääsee eteenpäin? Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30 RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi 20.8. julkistettiin tieto VRorganisaation uudelleenjärjestelyistä ja 1200 työpaikan vähentämisestä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari L Saarelma-Thielin mukaan työpaikoilla tulee yhteisvoimin varautua kriisien psykososiaaliseen suunnitelmalliseen hallintaan. Lomautetun mielessä on kysymys, miksi juuri minä. Kaiken muun myllerryksen lisäksi on epätietoisuus työn jatkumisesta lomautuksen jälkeen. - Tilanteet voidaan ennakoida ja suunnitella toimenpiteet jälkihoitoa myöten. Yhteistyö ja vastuut voidaan määritellä toimijoiden – johdon, esimiesten, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kesken. omautus on usein sen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheisilleen sekä henkinen että taloudellinen kriisi. Helpolla eivät pääse myöskään työhön jääneet työtoverit. Joka tapauksessa kriisistä olisi päästävä eteenpäin. Mutta miten? Suunniteltua kriisinhallintaa Työterveyslaitos julkaisi 11.8. koulutuspäällikkö Tiina SaarelmaThielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Eteenpäin kriisistä -oppaan painopiste on inhimillisessä toiminnassa. Opas antaa ohjeita kriisien käsittelyyn ja niistä yhteisvoimin selviytymiseen. Ennen kaikkea siitä hyötyy muutoksia työpaikoilla organisoivat, mutta siitä saa selviytymisapua myös lomautettu tai irtisanottu työntekijä. Tuen avulla ylläpidetään henkilöstön hyvinvointia: - Suunnitelmallisella kriisinhallinnalla voidaan välttää inhimillisiä kärsimyksiä ja turvata työpaikan toimintakyky vaikeassakin tilanteessa, Saarelma-Thiel sanoo. Mikä on kriisi? Oppaan mukaan kriisi on uhka tai mahdollisuus, ratkaiseva käänne, äkillinen muutos tai kohtalokas häiriö. Se on väliaikainen hämmennyksen ja epäjärjestyksen tila. Siihen liittyy kyvyttömyys selviytyä tutuin ongelmanratkaisun keinoin. Kriisitilanteessa vanhat toimintamallit eivät päde, eikä uutta tapaa reagoida vielä ole. Työterveyslaitoksen oppaassa käsitellään mm. • suuria organisaatiomuutostyyppejä, niiden syitä ja seurauksia • kriisin vaiheita ja yksilöllisiä kriisin kokemistapoja • työpaikan muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia • kriisistä selviytymistä, riskiryhmiä ja menestyjiä sekä selviytymisen ulkoisia ja sisäisiä seikkoja • kriisitilanteessa toimimista, jälkihoitoa ja palautumista sekä toiminnan arviointia ja oppimista. Yksilön selviytymiskeinojen kolme päästrategiaa ovat ulkoisen tilanteen muuttaminen, uudelleenasennoituminen ja oman henkisen tilan lievittäminen. Välitön tuki ehkäisee ja lieventää ongelmia Oppaassa käsitellään aihetta myös työpaikalle jäävien näkökulmasta: - Supistetun henkilöstön on sopeuduttava ja motivoiduttava uuteen sosiaaliseen tilanteeseen, mahdollisesti uuteen johtoon, uusiin työpareihin tai työryhmiin. 씮 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 11 씮 Työpaikkojen kriisitilanteissa päätöksenteossa keskitytään usein liiketaloudellisiin asioihin. Henkilöstön resurssien turvaaminen ja hyvinvointi jäävät helposti muun päätöksenteon varjoon. Saarelma-Thielin mukaan kriisiprosessin inhimillinen ja onnistunut hoitaminen on osa työpaikan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jossa henkilöstö nähdään inhimillisenä pääomana. - Henkilöstön inhimillistä tilaa on seurattava ja prosessin läpiviemisestä vastaavat henkilöt voidaan valmentaa suunniteltuihin tehtäviinsä. Oppaassa kuvataan ns. kriisiryhmän toimijoiden tehtävät ja vastuut organisaation kriisissä ylimmästä johdosta henkilöstöön ja yksittäisiin työntekijöihin. Saarelma-Thiel kirjoittaa, että rajuissa muutoksissa koko henkilöstölle on järjestettävä mahdollisuus saada tukea: - Välitön tuki ehkäisee ja lieventää tulevia ongelmia sekä yksilö- että yhteisötasoilla. Oppaaseen on koottu tietoa myös erilaisista yhteiskunnan ja järjestöjen tuista. Oppaassa kannustetaan arvioimaan ja huomaamaan kriisi oppimiskokemuksena. - On hyvä ajatella, että ”huomenna” löytyy jokin ulospääsy mahdottomaltakin tuntuvasta tilanteesta. 쎲 Eteenpäin kriisistä -opasta (à 24,30 e) voi tilata TTL-Kirjakaupasta, puh. 030 4742 543, http://verkkokauppa.ttl.fi tai sähköpostitse: [email protected] Tiina Saarelma-Thiel 12 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Työssä olevat tekevät sen, minkä ehtivät V R Cargon asiakaspalvelupisteiden lomautetuista/lomautettavista noin 30:sta parisenkymmentä työskentelee Kouvolan, Imatran ja Joensuun asiakaspalvelukeskusten alueilla. RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmies Kari Vähäuski kertoo, että työssä olevat toimihenkilöt tekevät sen, minkä ehtivät: - Tiedän, että esimerkiksi iso kasa rahtikirjoja on odottanut käsittelyvuoroaan ja rahat makaavat. - Joidenkin työssä olevien kohdalla on tilanne, että riittävä osaaminen puuttuu, kun ko. työn osaajat on lomautettu. Miten lomautetut valikoituivat? Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnol- lisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen (1.10.2007 – 30.4.2010) mukaan: henkilöstömme on kuitenkin selviytynyt kesän työmäärästä erittäin hyvin. … Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään. … - Tilannetta seurataan kaiken aikaa ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Muutamassa erityistapauksessa on suunniteltuja lomautuksia siirretty tai keskeytetty riittävän toiminnan tason varmistamiseksi. VR Cargon johtajan Ilkka Seppäsen mukaan lomautukset kohdistettiin esimiesten toimesta: - Valinnassa painotettiin tehtävien monipuolista osaamista ja arvioitiin mahdollisuutta selviytyä mahdollisesti ajoittain kasvavasta työmäärästä. - Keskittämisen sijasta koko toimipisteverkostoon kohdistetulla toimenpiteellä pyrittiin varmistamaan asiakaspalvelun perustaso maanlaajuisesti. Miten työt hoituvat? Seppänen toteaa, että jo lomautuksia suunniteltaessa tiedettiin joidenkin asiakaspalvelupisteiden työssä suoriutumisen muodostuvan ajoittain haasteelliseksi. Ilkka Seppänen - Vastuuntuntoinen, ammattitaitoinen ja hyvin motivoitunut Miten henkilöstöä tuetaan? Ilkka Seppänen korostaa, että paikallisten esimiesten rooli on keskeinen henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittaessa ja tässä tilanteessa esimiesten rooli vain korostuu. - On tärkeää seurata työkuorman kehittymistä, tunnistaa tärkeimmät tehtävät, löytää uusia toimintatapoja ja pitää huolta työssä olevan henkilöstön jaksamisesta. VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että lomautetut ovat oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluja normaalisti: - Lisäksi lomautuksista ja säästötoimista on informoitu työterveyshuollon palvelutuottajia. - Työterveyshuoltoja on kehotettu käyttämään aktiivisesti VR:n terveydenhuollon mahdollisuuksia parantaa työssä olevien jaksamista ja toisaalta hoitamaan aktiivisesti niitä, jotka kriisiytyvät lomautuksesta tai sen uhasta. 쎲 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 13 Luottamuksella Luottamuksella Ei näe, ei kuule, ei puhu, ei ymmärrä? Kuva:Tekijä Inka Nieminen eljättä apinaa ei edes kuvassa näy, ei kuulu eikä sen puhettakaan ymmärrä. Lisäksi asiakkaat ovat jo oppineet, että näitä peruutuksia tulee ja kyselevät jo etukäteen lähteekö vai ei, mikä taas lisää työmäärää ja lisäyhteydenottoja junatoimistoon ja asiakkaaseen. N Kesä cargon lomautuksineen on takana. Monille työpaikoilla olleille tämä on ollut todella raskasta aikaa. Sekä lomautuksen kohteeksi joutuneet että heidän työtoverinsa ovat menettäneet ansaitsemansa oikeuden nauttia kesästä ja sen tuomista iloista. Lomautuksen kokeneet kysyvät täysin ymmärrettävästi, miksi juuri me ja minä. Työpaikoille jääneet kokevat huonoa omaatuntoa toisten asemasta ja tunnollisina työntekijöinä ovat huolissaan koko tilanteesta. Käsittämätön meno on jatkunut kesän jälkeen liki samana, joillakin paikoilla tilanne on vain pahentunut viime viikkoina. Väistämättä on tullut mieleen vanha hokema ” Ei kannata kapteenin kantaa majurin huolia”. Toisin sanoen, kenen asia ensisijassa on vastata liiketoiminnan kannattavuudesta? okonaisuudessaan lomautusten järkevyyttä on ollut helppo arvioida seuraamalla syntynyttä tilannetta. Asiak- K 14 Tässäkin tilanteessa ne työntekijät, jotka ovat välttyneet lomautuksilta, ovat kantaneet aiheestakin huolta siitä, miten tässä ”loppupeleissä” käykään. kaille annetut lupaukset ja jopa tavoite ylittää asiakkaiden odotukset on jo saatu haudata. Päinvastoin, on jouduttu selittelemään tapahtumia ja epäämään asiakkaiden toivomuksia. Rahtikirjoja on maannut sadoittain käsittelemättöminä pitkiäkin aikoja, seisontamaksuja jäänyt kantamatta ja oheispalveluiden laskutusten suhteen asiat ovat sekaisin. Edelleen töitä jää koko ajan rästiin. Töitä on siirretty paikkakunnalta toiselle välittämättä henkilöstön jo olemassa olevista työmääristä tai perehdyttämisestä ao. tehtäviin. Junaliikennöinnissäkin on aikatauluja jouduttu jatkuvasti muuttamaan ja elämään käytettävissä olevan henkilöstön määrän ehdoilla. Tämäkin aiheuttaa jatkuvaa lisätyötä, kun joudutaan asiakkaille selittelemään, miksi heidän kiireiset vaununsa eivät lähteneetkään tänään. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Luottamusmiehet jäsenten kanssa käymissään keskusteluissa ovat varmasti ymmärtäneet tämänkin huolenpidon, mutta kuitenkin ehkä ” Ei kannata…..”. uottamusmiehet ovat myös pyrkineet vaikuttamaan lähiesimiesten kautta lomautusten uudelleen arviointiin. Huolellisesti harkitut ja perustellut esitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet toimenpiteisiin. Päällikkötason vastaukset ovat vailla mitään perusteluita kuuluneet suunnilleen: ”Näillä on pärjättävä ja piste”. L Mitä tämä säästäminen tulee lopulta maksamaan? Kuka tai ketkä osaavat tai uskaltavat lopulta arvioida, mikä vaikutus päätetyillä toimenpiteillä on ollut asiakkaisiimme ja cargon tulokseen. Työnantajakuvaa on kirkastettu eri kampanjoilla ja rekry-messuilla. Henkilöstöjärjestöt ovat viisaasti päättäneet olla toistaiseksi Luottamuksella kertomatta laajemmalti mielipiteitään näistä lomautuksista. Toimintapäivähän on ainoa tapahtuma, millä onnistuneesti ilmaistiin yleisölle järjestöjen kanta omistajaohjauksen toimintaan. Mikäli, kuten myös on arveltu, lomautusten takana on tarve muuttaa konsernissa noudatettua henkilöstöpolitiikkaa, hinta on kova ja tavoitekin sellainen, johon henkilöjärjestöillä jatkossakin on sanottavansa. Tulee kuitenkin huomioida, että kohteena silloin oli ministeriö eikä nämä lomautukset toteuttanut VR työnantaja. Lomautusten realisoituessa huomasin aluepääluottamusmiehenä olevani melko yksin näitä asioita selvittämässä ja selittämässä. ”Kä- pykaartilaisten” joukko yleisesti ottaen oli mittava johtuen tietysti ajankohdastakin, mutta silti? Niin, ja se neljäs apina? Keitä se edustaa ja missä, sitä minäkin tässä aprikoin? 쎲 erkki hokkanen, aluepääluottamusmies Länsi-Suomi Kosteusvauriohomeen myrkky lisää tulehdusta Lähde:Työterveyslaitos • Kuva: Kari Viljakainen E dellisessä lehdessämme kerrottiin homeen sairastuttavan henkilökuntaa Joensuun asemalla. Lipputoimiston henkilöstö työskentelee aseman pihalla olevissa konteissa entisten tilojen remontin ajan. Uudet liikenteenohjauksen tilat ovat valmistuneet heinäkuun alussa Tiaisenkadulle. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa on löytynyt uusi, merkittävä kosteusvauriomikrobeihin liittyvä tulehduksellinen vaikutusmekanismi. Löydös voi johtaa kosteusvaurioihin liittyvien terveysongelmien osatekijöiden parempaan ymmärtämiseen ja sitä kautta näiden tautien toteamisen helpottamiseen. Kosteusvauriot johtavat mikrobien liikakasvuun vahingoittuneissa kiinteistöissä. Tämä puolestaan aiheuttaa terveysongelmia työpaikoilla ja kodeissa, kun mikrobikasvustosta vapautuu sisäilmaan mik- robisolujen soluseinärakenteita ja mikrobimyrkkyjä. Näiden terveysvaikutukset ovat edelleen huonosti tunnettuja, mutta aiemmin on jo todistettu, että kosteusvauriomikrobeille altistuneilla ihmisillä esiintyy hengitystieoireiden lisäksi tulehdusreaktioita. Tutkimuksista uutta tietoa Kosteusvaurioissa esiintyvät homeet tuottavat runsaasti erilaisia myrkkyjä, jotka estävät muiden mikrobien kasvua. Pitkälle edenneissä kosteusvauriokohteissa esiintyvä Stachybotrys Chartarum -home tuottaa trikotekeenimyrkkyjä. Tutkimuksessa osoitettiin, että trikotekeenimyrkyt yhdessä bakteerien soluseinärakenteiden kanssa aikaansaavat erittäin voimakkaan IL-1β tuotannon immuunijärjestelmän soluissa. tion käynnistymiseen ja sillä on tärkeä merkitys useiden tulehdussairauksien synnyssä. Saadut tutkimustulokset antavat uuttaa tietoa mikrobimyrkkyjen vaikutusmekanismeista ja luovat hyvän perustan jatkotutkimuksille, joiden avulla kosteusvauriomikrobien terveysvaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin. Tutkimusta ovat rahoittaneet Finska läkaresällskapet, Nummelan parantolan säätiö, Suomen Akatemia ja Sigrid Juseliuksen säätiö. Tutkimus on julkaistu arvostetussa yhdysvaltalaisessa The Journal of Immunology -lehdessä. 쎲 IL-1β -niminen välittäjäaine osallistuu keskeisellä tavalla tulehdusreak- RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 15 RVL:n kesäpäivillä Kappale kauneinta Suomea Lähde: Wikipedia • Kuvat: Seppo Juselius ja Soile Olmari T urun osasto sai lähes 150 vierasta RVL:n kesäpäiville Turkuun 8.-9.8. Leppoisa yhdessäolo toteutui auringon ja helteen helliessä. Risteily Suomen merialueiden viimeisellä reittiliikenteessä olevalla höyrylaiva s/s Ukkopekalla sujui seurustellessa ja upeita Au- 16 rajoen ja Airiston maisemia katsellessa. lintaan ja iltaristeilyjen tukikohdaksi. Matkan varsinainen kohde oli Turun saaristossa Airiston selällä sijaitseva pieni kallioinen luoto Loistokari. Luodolle valmistui noin 1880 pieni majakanvartijan tupa, jota on korjattu 1917. Museoviraston suojelemaan tupaan on koottu pienimuotoinen museo kertomaan luodon ja sen ajan historiasta. 쎲 Luoto päätyi 1990-luvun alussa höyrylaiva Ukkopekan hal- RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 17 18 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 L oistokarilla vieraille tarjottiin lohikeittoa, saaristolaisleipää ja nokipannukahvit. Ehtipä moni vilvoittelemaan mereenkin. Tero Vall duo viihdytti niin laivamatkalla kuin laituritansseissa. Illansuussa lähdimme linja-autoilla Liedon Vanhalinnaan, joka on historiallinen, mutta nykyaikainen museo-, seminaari-, juhla- ja kulttuurikeskus. Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat muinaisen Linnavuoren juurella sijaitsevan kartanon Turun yliopistolle 1950-luvulla. Vuodesta 1974 se on kuulunut Turun Yliopistosäätiölle. Illastimme viljapellon laidassa vuonna 1919 valmistuneen kivinavetan Kartanoravintolassa ja iltaa jatkettiin tanssien navetan vintillä. Kaunis kiitos kesäpäivien järjestäjille. 쎲 Mirja Tirranen ja Sinikka Pastinen Kouvolan osastosta toivottivat väen tervetulleeksi seuraaville kesäpäiville Lappeenrantaan. Myös Villimies houkutteli meitä ”elävän kuvan” välityksellä kesäpäiville 7. – 8.8.2010. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 19 RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valitun Ulla Riekkisen mielestä ay-liike on ennen kaikkea yhteistyötä. Teksti ja kuva: Soile Olmari VL menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla. Jäsenmäärien vähetessä yhteistyön tarve vain voimistuu, hän toteaa. -R Liiton osastojakoa hän pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi, että jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä. - Tällöin vastakkain asettelut kuten jako suuriin ja pieniin osastoihin jäisivät pois. Kaikki voimavarat voitaisiin keskittää olennaisimpaan eli jäsenten etujen valvontaan. Ay-toiminnan haasteena on Ullan mielestä nopeatahtiset muutokset työelämässä: - Tärkeätä olisi päästä vaikuttamaan työhön liittyviin kehityshankkeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. - Myös nuoret jäsenet pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan. Monessa mukana Ulla tuli VR:lle töihin 1974 Malmin tavaratoimistoon. Nykyisin hän työskentelee Avecran palkanlaskijana. 20 Vuodesta 1997 hän on toiminut työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna ja Helsingin osaston johtokunnan jäsenenä. Hän on ollut myös RVL:n liittovaltuuston jäsen ja Helsingin osaston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Nyt hän toimii kolmatta vuotta osaston puheenjohtajana. Tärkeintä aika läheisten kanssa - Ay-toiminta on tärkeää; ilman sitä meillä ei olisi esimerkiksi nykyisiä työaikoja tai muita ”saavutettuja etuja”. - Toiminta on mielenkiintoista. Koko ajan oppii uutta ja saa uusinta tietoa kaikesta VR:llä tapahtuvasta. Vastapainoa työhön ja ay-toimintaan Ulla saa mm. lukemalla paljon kaikenlaisia kirjoja: - Pidän myös matkustelusta. Olen kiinnostunut historiasta ja kulttuureista. - Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ajan viettäminen läheisten, mieheni ja kahden aikuisen pojan kanssa. 쎲 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Ulla Riekkisen työpaikan läheltä Kaisaniemen puistosta löytyy Sanna KarlssonSutisnan 2003 tekemä veistos Puun syleilyssä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 21 Henkilöstörahasto osana VR:n palkitsemisjärjestelmää Teksti ja kuvat: Rahastopalvelu RP Oy Henkilöstörahastojen hallinnointipalveluihin keskittyvä Rahastopalvelu RP Oy ja VR-konsernin Henkilöstörahasto HR allekirjoittivat 5.11.2007 sopimuksen henkilöstörahaston hallinnoimisesta. H enkilöstörahasto on henkilöstön palkitsemistapa, joka perustuu yrityksen menestymiseen. Rahaston tehtävänä on hallinnoida yrityksen sille suorittamia voittopalkkioeriä sekä niiden sijoittamisesta kertyneitä varoja. Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat rahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Henkilöstörahastotoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä kiinnostusta työhön ja yrityksen talouteen. Henkilöstörahasto pyrkii lisäämään yrityksen kannattavuutta, jolloin henkilöstöä voidaan palkita hyvästä tuloksesta. Rahastojen varallisuudesta toivotaan muodostuvan pääomalähde sijoituspääomia muodostavana järjestelmänä. Sekä yritys että henkilöstö hyötyvät Henkilöstörahasto on yritykselle kustannustehokas palkitsemistapa, koska rahastolle maksettu voittopalkkioerä on vähennys- 22 kelpoinen tulonhankkimiskustannusten menoerä. Rahastolle siirretystä voittopalkkiosta ei makseta henkilösivukuluja ja rahasto on täysin verovapaa. Henkilöstölle eli rahaston jäsenille 20 % nostetusta rahasto-osuudesta on verovapaata ja 80 % osuudesta verotetaan ansiotulona. Jäsenet voivat aloittaa rahastoon kertyneiden varojen vuosittaisen 15 % osuuden noston viiden jäsenyysvuoden jälkeen. He voivat myös jättää osuutensa rahastoon edelleen sijoitettavaksi ja nostaa sen myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päättyessä koko rahastoosuus maksetaan aina jäsenelle. Jäsenyys rahastossa perustuu työsuhteeseen ja vuosittain henkilökohtaista osuutta kasvatetaan sekä yrityksen tuloksen että rahaston sijoitustoiminnan tuottamilla rahaerillä. Järjestelmä tarjoaa koko henkilöstölle samanarvoisen, pitkäjän- RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 teisen sitouttamis- ja palkitsemistavan. Henkilöstörahastotoiminta käytännössä Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti vuosittain voittopalkkioerän. Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen, joten rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Rahaston jäsenyydestä ei synny henkilökohtaisia velvoitteita. Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti. Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä. Henkilöstörahaston tulee sijoittaa varansa varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan tuotot arvostetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin jäsenellä tilikaudella keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa. Rahaston vuosilaskenta tehdään rahaston tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä. Tiedotteesta jäsen näkee yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuo- toista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys, kuinka paljon jäsenellä on oikeus nostaa osuuttaan. Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan 15 % vuosittain. Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus, riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt. Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn. Nostettu rahasto-osuus on saajien veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata. 쎲 씮 Henkilöstörahasto palkitsemisjärjestelmänä Yritys • Ei maksa rahastolle voittopalkkioerästä henkilösivukuluja. • Erä on yritykselle vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannus. • Voittopalkkio maksetaan tulostavoitteen ylittyessä. Henkilöstörahasto • Vastaanottaa ja sijoittaa varat verovapaasti. • Jakaa voittopalkkioerän ja sijoitustoiminnan tuotot henkilöstölle. • Henkilöstö omistaa ja hallinnoi rahaston toimintaa. Henkilöstö • Nostettavasta osuudesta 20 % on verovapaata. • Koko henkilöstön huomioiva pitkäjänteinen palkitsemistapa, joko yksin tai muiden palkitsemisjärjestelmien rinnalla. • Yrityksen tulostavoitteet selkiintyvät. • Sijoitustoiminta on oleellinen osa palkitsemisjärjestelmää. Henkilöstörahastojen hallinnoinnista ja usein myös sen sijoitustoiminnasta vastaavat alan asiantuntijayritykset. Silta-konserniin kuuluva Rahastopalvelu RP Oy on vanhin ja ainut kokonaisvaltaista henkilöstörahastojen hallinnointipalvelua tarjoava yritys Suomessa. Se aloitti toimintansa vuonna 1990, jolloin myös ensimmäiset henkilöstörahastot perustettiin Suomeen. Lisätietoja: Rahastopalvelu RP Oy Riikka Krause, puh. 020 7595 651 Minna Autere, puh. 020 7595 641 Jäsenpalvelu, puh. 09 6836 3320 www.rahastopalvelu.fi RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 23 씮 RAHASTO-OSUUDEN MAKSAMINEN TYÖSUHTEEN JATKUESSA Yrityksen tuloksesta kertyvät voittopalkkioerät Rahaston sijoitustoiminnan tulos Henkilökohtainen rahasto-osuus Sidottu osa Nostettavissa oleva osa (ei voi nostaa 5 ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana) (nostettavissa jäsenen valinnan mukaan vuosittain 30.9) vuosi 6 v. 7 v. 8 5 vuotta v. 9 Vuosittain 15 % kertyneestä osuudesta v. 10 jne. Jäsen RAHASTO-OSUUDEN NOSTAMINEN TYÖSUHDE/JÄSENYYS PÄÄTTYY Osuuksia maksetaan kerran vuodessa, maksupäivä 30.9. tuotannolliset tai taloudelliset syyt määräaikainen työsopimus perikunnalle maksu yrityskauppa, yritysjärjestelyt, lepäävä jäsen Jos työsuhde päättyy /työsuhdetapahtuma ajoittuu viimeistään 31.5. rahasto-osuus maksetaan 30.9. Esimerkki 1: Työsuhde päättyy 20.2.2009, rahaston tilikausi päättyy 31.5.2009, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2009. Esimerkki 2: Työsuhde päättyy 10.7.2009, rahaston tilikausi päättyy 31.5.2010, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2010. eläkkeelle Jos työsuhde päättyy 31.5. mennessä, rahasto- osuus maksetaan 30.9. tai neljän vuoden aikana jäsenen valitsemien erien suuruisena. Esimerkki: Työsuhde päättyy 20.2.2008, rahaston tilikausi päättyy 31.5.2008, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2008 tai neljän vuoden aikana, 30.9. vuosina 2008-2011. oma pyyntö tai työsuhteen purku kaikki maksuun yhtiön 1 täyden tilikauden kuluttua (ero v. 2008, maksu 30.9.10) Esimerkki: Työsuhde päättynyt v 2008, v 2009 on yrityksen seuraava täysi tilikausi ja rahasto-osuus maksetaan 30.9.2010. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Henkilöstörahaston jäsenkirjeet V R-konsernin henkilöstörahaston jäsenkirjeet rahaston tilikaudelta 1.6.2008 – 31.5.2009 julkaistaan 27.8.2009 sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.rahastopalvelu.fi. Tilikauden aikana työsuhteensa päättäneille postitetaan paperinen jäsenkirje samana päivänä. Sähköisen jäsenkirjeen pääsee lukemaan omilla pankkitunnuksilla seuraavaa reittiä: • lue lisää palveluistamme • jäsenpalvelu • kirjaudu jäsenpalveluun • valitse oma pankki ja syötä henkilökohtaiset pankkitunnukset. Mikäli jäsenellä ei ole mahdollisuutta lukea jäsenkirjettään sähköisesti, hänen on mahdollista saada paperinen jäsenkirje postitse palkkahallinnon Rahastopalveluun ilmoittamaan osoitteeseen. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse Rahastopalvelun asiakaspalveluun, puh. (09) 6836 3320 ja sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Muutoksen voi käydä tekemässä myös internet-sivujen kautta. 쎲 HKI-TUKHOLMA – RYHMÄTARJOUS HINNAT VOIMASSA 17.8-22.12.2009 LA-TO LÄHDÖT,VÄH 10 MATKUSTAJAA ALKAEN 50 E KYSY LISÄÄ RMY:STÄ! PAIKKOJA RAJOITETUSTI! TUOTETUNNUS FKGSP RAUTATEIDEN URHEILUN TUKI SÄÄTIÖN ITALIAN KOHTEESSA VIIKKO 40 VIELÄ VAPAANA. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 25 Eeva lukee lehtiä työkseen Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari ehtikatsauksen tekeminen on yksi osa Helsingin pääkonttorissa olevan VR:n kirjaston asiakaspalvelua. Kirjastossa työskentelee kolme henkilöä ja se kuuluu VR:n viestintäyksikköön. L - Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä. Lehtikatsauksiin liikennejutut Lehtien lukemisessa Eeva saa apua työtovereiltaan, mutta varsinaisen katsauksen hän tekee itse. - Lehdistä poimitaan rautatiejuttujen lisäksi maantie-, satama- ja lentoliikennettä koskevat jutut. Luen, valikoin, saksin, liimaan paperille ja vien kopioitavaksi, Eeva kiteyttää katsauksen koontivaiheet. Kaikki lehdet eivät ilmesty joka päivä ja maanantaisin on selattavina osa perjantain lehdistä sekä viikonlopun ja maanantain lehdet. - Katsaukset jaetaan VR:n toimipaikkoihin ja joillekin sidosryhmille. Maakuntiin ja sidosryhmille ne lähetetään kaksi kertaa viikossa. Lehtikatsauksen kokoaminen vie Eeva Halosen päivittäisestä työajasta kahdesta kolmeen tuntia: - Keskimäärin katsauksessa on sivuja 8 – 12, mutta esimerkiksi 16.6. oli 40 sivua. Tähän mennessä ennätys on ollut 56 sivua Jyväskylän onnettomuudesta kertovia juttuja ja lisäksi 38 sivua muuta asiaa. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 - Voin olla vähän omituinen, kun tykkään tästä työstä. Se on ihan mielenkiintoista, Eeva naurahtaa. Tiedonhankintaa asemista ruumisjunaan Tietoja kirjastossa haetaan niin VR:n omalle väelle kuin ulkopuolisille asiakkaille: - Kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. - Torstaisin ulkopuoliset asiakkaat voivat tulla tutkimaan kirjaston aineistoja, Eeva kertoo. Esimerkiksi rautatieharrastajat kyselevät kaikkea mahdollista ja mahdotonta: - Yksikin mies kysyi Malmin ruumisjunan aikatauluja. - Hän oli tekemässä Stadin Slangi ry:n perinne- ja kulttuurilehteä. Tiedot löytyivät aikataulukirjasta ja hän oli hyvin tyytyväinen. ”Ruumisjunat” Malmin hautausmaalle Lähde: Wikipedia Tyypillisesti kirjastosta kysytään rautatieasemiin liittyviä tietoja kuten, milloin jokin asema on rakennettu ja avattu liikenteelle, milloin aseman toiminta on lopetettu: - Harrastajat käyvät läpi mm. vanhoja aikataulukirjoja. Malmin hautausmaa Helsingissä otettiin käyttöön 1895. Hautausmaalle rakennettiin Malmin asemalta noin kahden kilometrin pituinen pistoraide, jota käytettiin sekä vainajien että saattoväen kuljetuksiin. Hyvänä apuna tietojen hankinnassa on Hyvinkäällä toimiva Suomen Rautatiemuseo: - Ellei meiltä löydy jotakin tietoa, rautatiemuseosta se yleensä löytyy. ”Ruumisjunat” lähtivät Malmille Kalliossa Aleksis Kiven kadulla sijainneelta Harjun ruumishuoneelta. - Olen yhteydessä Hyvinkäälle vähintään kerran kuukaudessa. Me myös annamme museolle vanhaa materiaalia, Eeva mainitsee. Standardit löytyvät kirjastosta VR:n kirjastossa on tuhansia rautatiehistoriaa käsitteleviä niteitä - myös esimerkiksi alan pohjoismaisia historiakirjoja, rautatietekniikan kirjoja, jonkin verran taloutta ja markkinointia käsittelevää sekä liikennettä yleensäkin käsittelevää kirjallisuutta. - Sanomalehtiä, rautatiealan ulkomaisia aikakauslehtiä ja kotimaisia talouslehtiä on yhteensä noin 160. Jokainen VR:n työntekijä voi pyytää kirjastoa hankkimaan jonkin kirjan: - Teoksen on oltava kuitenkin ns. yleishyödyllinen, muitakin ihmisiä hyödyttävää tietoa sisältävä, Eeva kertoo. Malmin hautausmaalla ei ollut omaa junasuorittajaa vaan junat liikkuivat Malmin asemapäälli- kön vastuulla. Malmin asemalla oli omat opastimet tätä rataa varten ja aseman opastintaulussa erilliset merkinnät. Veturien oli mentävä hautausmaan raiteille mahdollisimman vähillä höyryillä, ettei varoventtiili olisi alkanut puhaltaa hautajaisia häiritsevästi. Rata poistettiin käytöstä vuonna 1954 ja on purettu. Ratapenkereellä kulkee nykyään pyörätie ja entinen Harjun ruumishuone toimii nuorisotalona. 쎲 VR:n henkilökuntaa palvellaan myös auttamalla opiskelukirjoihin liittyvissä kaukopalvelutilauksissa muista kirjastoista. punmyyntiin Helsinkiin. Vuoden verran laskin rahteja kiitotavaratoimistossa ja marraskuussa 1974 aloitin työt kirjastossa. Kirjaston kautta tilataan kaikki teokset, joista löytyy VR:n töissä tarvittavia viranomaismääräyksiä ja -ohjeita sekä SFS-standardeja: - Hankin esimerkiksi juuri VR Engineeringin käyttöön hitsausta käsittelevän sanaston. Eeva on aktiivinen RVL:n jäsen. Hän on mm. Pääkonttorin osaston varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen. Kunto hoituu käymällä kerran viikossa sekä vesijumpassa että latinotanssiharjoituksissa. - Työssäni on hyvin palkitsevaa, kun kysytyt tiedot löytyvät ja vanhat tilastotkin ovat hirveän mielenkiintoisia. Hän asuu Keravalla, jossa asuvat myös hänen kaksi lastaan ja kaksi lastenlasta: - Tapaan heitä usein ja nytkin aion pyytää neljävuotiaan mummille yökylään. 쎲 Mummi tanssii lattareita Eeva Halonen tuli VR:lle töihin ”tsuppariksi”16.1.1970: - Muutaman vuoden jälkeen siirryin li- RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 27 Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija Teksti: aloitetoimikunnan pj Vesa Stenvall,VR Osakeyhtiö • Kuva: Soile Olmari M eille jokaiselle on työskentelyn ohessa tullut mieleen ajatuksia, millä tavoin työt voisi tehdä järkevämmin. Tekemällä asian toisin saisivat asiakkaat parempaa palvelua. Vastaus noin kolmessa kuukaudessa Aikaisemmin ja vielä nykyäänkin on joillakin uskomus, että tekemällä aloitteen vastaus tulee vuosien päästä tai ei milloinkaan. Vaunu- tai veturikaluston osaa kehittämällä voidaan parantaa kaluston luotettavuutta. Ottamalla talteen ja kierrättämällä säästetään materiaalikuluja ja vähennetään ympäristökuormitusta. Tämä uskomus on väärä; aloitteeseen saa vastauksen keskimäärin kolmen kuukauden sisällä. Toki on vaikeita ratkaistavia asioita, joissa lausunnonantajilla kuluu enemmän aikaa pohtiessaan oikeaa ratkaisua. Näitä ja monia muita ajatuksia meille syntyy arkisen aherruksemme yhteydessä. Lisää aloitteita toivotaan Aloitetoiminta on yksi kanava, jolla hyviä ajatuksia voi viedä eteenpäin. Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa osallistumaan ja vaikuttamaan henkilökohtaisella panoksella palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Viime vuosina aloiteaktiivisuus on ilahduttavasti kasvanut ja aloitteita on tehty 700 - 800 vuosittain, mikä on viisi kertaa enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Aktiivisuudessa on kuitenkin vielä toivomisen varaa. Nykyisin vain joka kymmenes VR Osakeyhtiön työntekijästä tekee aloitteen vuodessa. Aktiivisimmissa suomalaisissa yhtiöissä aloitteita tekee keskimäärin jokainen yrityksen työntekijä ja vieläpä useita. 28 Kuljetusmarkkinat etenkin tavaraliikenteen puolella ovat muuttuneet ja niin on myös VR:n uudistuttava. VR:n kilpailukyvyn kehittämisessä myös pienet parannukset ovat tärkeitä. Joitakin vuosia sitten aloitesääntöjä ja aloitteiden palkitsemista uudistettiin. Toteutettavat aloitteet palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla, ja hyvät ideat kannustepalkkiolla. Tilastojen mukaan noin joka viides aloite todetaan toteuttamiskelpoiseksi ja palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla. Pienikin parannus voi olla tärkeä Vaikka aloite ei jostain syystä päätyisikään toteutukseen, ei kannata masentua ja ajatella, että aloite oli huono. Usein aloitteet ovat hyviä ideoita, mutta niiden toteuttaminen ei sillä hetkellä ole jostakin syystä mahdollista. Monesti nämä jäävät itämään lausunnonantajan ajatuksiin ja saattavat tulla toteutetuksi sopivana hetkenä. Jos näin käy, aloitesäännöt mahdollistavat myös palkitsemisen tarkastelun uudelleen. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Ole siis aktiivinen ja osallistu VR:n toiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen, sillä jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija. 쎲 Vuoden työturvallisuusteko -palkinto Teksti: sihteeri Matti Kuusela, Pääjohtaja H. Roosin säätiö ääjohtaja H. Roosin säätiö lähtee mukaan rautateiden työpaikkojen ennaltaehkäisevään työturvallisuustyöhön palkitsemalla vuoden työturvallisuustekoja. P Palkinto voidaan antaa VR-Yhtymässä, VR Osakeyhtiössä, VRRata Oy:ssä tai Corenet Oy:ssä työskentelevälle henkilölle, työporukalle tai työyhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt työturvallisuuden toteutumista omassa työyhteisössään/yhtiössään ja ehkä laajemminkin VR:llä. Palkitsemisen kriteerinä on toiminta tai teko, joka kannustaa kaikkia entistä turvallisempaan toimintaan. Palkitsemisen aiheena voi olla uusi työturvallisuutta edistävä teko tai toimenpide, oma esimerkillinen toiminta tai pitkäjänteinen työ työturvallisuuden edistämiseksi. Aloitus 2010 Hakuprosessi on tammi – helmikuussa. Yhtiöt esittävät palkittavaa henkilöä, työporukkaa tai työyhteisöä työturvallisuusverkostolle, joka valitsee muutamia vaihtoehtoja. Toukokuun kokouksessaan säätiön hallitus päätti jakaa vuosittain arvoltaan enintään 1 000 euron palkintoja. Valitut vaihtoehdot esitetään Pääjohtaja H. Roosin säätiön hallitukselle lopullista valintaa varten. Säätiön hallitus valitsee ehdokkaista yhdestä kolmeen palkittavaa. Kunniakirja ja enintään 1 000 euron arvoinen palkinto jaetaan erillisessä palkintojenjakotilaisuudessa VR:n vuosipäivänä maaliskuussa. Ensimmäisen kerran palkinto jaetaan vuonna 2010. Avustuksia jo 53 vuotta Pääjohtaja H. Roosin säätiön perusti VR:n entinen pääjohtaja, kenraali Harald Roos. Tarkoituksena on tukea työtapaturman takia perheen pääasiallisen huoltajan menettäneitä tai poikkeuksellisesti muusta syystä taloudelliseen ahdinkoon joutuneita rautatieläisperheitä. Kolme vuotta sitten lisättiin tukimuotoihin myös vakavasta työtapaturmasta toipuvan henkilön kuntouttamisen edistämiseen myönnettävä taloudellinen tuki. Säätiötä hoitaa hallitus, jonka VRYhtymän toimitusjohtaja nimeää aina kolmivuotiskaudeksi. Hallitukseen on nimetty työantajan edustajien lisäksi edustaja kustakin henkilöstöjärjestöstä. Säätiö on 53 toimintavuotensa aikana myöntänyt avustuksia kaikkiaan 299 yhteensä lähes 70 000 euroa. Säätiöstä löytyy lisätietoja, mm. avustuksen hakulomake, Verstaalta osoitteesta: Työn tuki/Liikunta ja vapaa-aika/Virkistysmäärärahat ja tuet/ 쎲 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 29 Influenssa A (H1N1) -epidemiaan varautuminen VR:llä V R:lle on nimetty ns. sikainfluenssapandemian (A H1N1) varalta seurantaryhmä ja johtoryhmä, jotka toimivat aktiivisesti. - VR:llä on valmiussuunnitelma, ja toimimme viranomaisten antamien ohjeiden ja suositusten mukaan, kertoo VR:n ylilääkäri Otso Ervasti. - Kevään ja alkukesän aikana sellaista henkilökuntaa, jolla on erityinen vaara saada tai levittää pandemiaa, on ohjeistettu kohderyhmään sopivilla ohjeilla. - Tiettyjä työpisteitä on varustettu esim. desinfioiduin käsihuuhtein. Tiettyjen junien konduktöörivaunuissa on hengityssuojaimia niille matkustajille, jotka sairastuvat esim. yöjunamatkan aikana kovaan kuumetautiin. Koko VR:n henkilökuntaa varten on Verstaalle perustettu ns. tarttuvien tautien sivusto, jossa on ajankohtaisia toimintaohjeita mm. käsi- ja yskimishygieniasta: - Lisäksi Verstaan ajankohtaisessa osiossa on asiasta tietoa, Ervasti kertoo. - Toimintayksiköt ovat tehneet suunnitelmat, miten toiminta hoidetaan, jos/kun pandemia aiheuttaa runsaasti yhtäaikaisia sairauspoissaoloja. - VR avustaa viranomaisia kaikille kansalaisille tarkoitetun tietomateriaalin levittämisessä asemilla ja mahdollisesti junissa. Ervasti toteaa, että kyseessä on tavallinen sairaus, joka ei vaadi eristämistoimia: - Jos/kun epidemia leviää niin, että se alkaa vaikuttaa laajasti, VR:llä siirrytään tilapäisesti ns. kevennettyyn sairauslomakäytäntöön influenssaan sairastuneiden osalta. - Kun kevennetty malli otetaan käyttöön, siitä ilmoitetaan erikseen. Suunnitelma on, että jos influenssaan sairastunut ei tarvitse välitöntä lääkärin hoitoa, oma työterveyshoitaja voisi puhelimitse arvioida sairausloman tarpeen. - Mikäli sairastunut saa ohjeen työterveysasemalta tai hän tuntee kuuluvansa ns. riskiryhmään, on otettava yhteyttä oman kunnan tai terveyskeskuksen influenssapoliklinikkaan, Ervasti sanoo. 30 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Hallitusti Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset 11.6. ja 18.8. • Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys mahdollisen mielenilmaisupäivän 15.6. taustoihin liittyvistä asioista. Käytiin perusteellinen keskustelu. Päätettiin yksimielisesti osallistua mielenilmaisuun 15.6. omistajapolitiikkaa kohtaan. Sovittiin, että osastot hoitavat informaation jäsenilleen myös työpisteittäin. toon läsnäolo- ja puheoikeuksin. RVL:n edustajaksi nimettiin liiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Varaedustajaksi johtoryhmään nimettiin Seppo Juselius. Hallintoneuvostossa ei ole varaedustajaa. • RVL:n jäsenkortin voimassaoloaika umpeutuu 2009. Nordea on maksanut tähän asti jäsenkortin painatuksen, mutta on sanonut sopimuksen irti 2010 alkaen. Vaihtoehtoja tutkitaan. • Käsiteltiin RVL:n toimintasuunnitelmaa 2009 – 2012: 1) Edunvalvonta ja sopimustoiminta, 2) Yhteiskuntavaikuttaminen, omistajaohjaus ja yhteistyö muiden liittojen kanssa, 3) VR:n sisäinen toiminta ja 4) RVL:n sisäinen toiminta. Suunnitelma hyväksyttiin hallituksessa lisätyillä tarkennuksilla. • Työnantaja on informoinut liittoja tulevasta VR:n organisaatiomuutoksesta. Järjestöjen edustajat kutsutaan mukaan kerran kuukaudessa VR:n laajennettuun johtoryhmään. Järjestöjen edustajat kutsutaan VR:n hallintoneuvos- • Turtiainen esitteli RVL:n jäsentutkimuksesta tehdyt lisäanalyysit. Sovittiin tutkimuksen hyödyntämissuunnitelma: Osastojen johtokunnat käsittelevät tutkimusta yhdessä liittovaltuutettujen kanssa. Tulokset toimintaeh- dotuksineen lähetetään liitolle ja ne käsitellään vielä hallituksessa lokakuussa. • Käytiin läpi mielenilmaisupäivän 15.6. palautteita, kokemuksia ja oppia. • Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY) on haastanut Rautatievirkamiesliiton ja Rautatieläisten Liiton sekä niiden osastot työtuomioistuimeen mielenilmaisusta 15.6. Kanteen syynä on työrauhavelvoitteen rikkominen. Kuultiin asiantuntijana asianajaja Soile Salovaaraa haasteeseen ja lomauttamiseen liittyvissä kysymyksissä. • Sovittiin osastojen johtokuntien koulutuksen toteuttamisesta loppuvuoden ja alkuvuoden 2010 aikana. Kouluttajana toimii TSL. 쎲 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 31 Wanted!!!! VR-virkamieskurssilaiset 1958 - 1959 Alhola, Anttila, Björkman, Böckerman, Hankivaara… Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan syksyisen Vuokatin upeista maisemista ja palveluista! Syystarjous VR:läisille 37 Eur/hlö/vrk 1.9.-30.9.2009 41 Eur/hlö/vrk 1.10.-31.10.2009 Hinta sisältää majoituksen uusitussa, saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Lisämaksu 1 hh syyskuussa 10,50 Eur/vrk ja lokakuussa 12,60 Eur/vrk. Tarjous on voimassa 1.9. - 31.10.2009 ja koskee vain uusia varauksia. Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09. Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk. Hinnat voimassa vain VR:läisille ja muille etuun oikeutetuille. TERVETULOA VUOKATTIIN! Puh. 08 669 8111, fax 08 669 8100 E-mail: [email protected] Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI RVL:n jäsenkyselyn hyödyntäminen Keväällä toteutetun jäsenkyselyn tuloksia on käsitelty ja analysoitu liiton hallituksessa. Tuloksia käsitellään seuraavaksi RVL:n osastojen johtokunnissa. Käsittelyihin kutsutaan mukaan kunkin osaston liittovaltuutetut. Johtokunnissa pohditaan vastausten perusteella erityisesti sekä toiminnan onnistumisia että erityistä kehittämistä kaipaavia asioita ja tehdään toimenpide-ehdotuksia. Hallitus käsittelee osastojen vastauksia ja tekee omat toimenpide-ehdotuksensa lokakuussa. 32 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Viisikymmentä vuotta sitten toukokuun lopulla 1959 päättyi Rautatieopiston ns. pitkä virkamieskurssi, josta pätevöityi junanlähettäjiä eri puolille Suomea silloisiin VR:n liikennejaksoihin. Virkamieskurssimme ei ollut erinäisistä syistä silloisen Rautatieopiston johtajan Matti Voltin mieleen. Niinpä juhlallinen todistusten jako kurssin päättyessä jäi toteuttamatta ja todistukset toimitettiin arkisesti postissa ”linjalle” sijoitusasemillemme. Puoli vuosikymmentä on kulunut ja olisi oikea aika tapaamiseen ja muisteloihin. Ajatus on, että tapaaminen toteutuisi joskus tulevan marraskuun tai joulukuun alun aikoihin. Kokoontumispaikkakunta voisi olla Helsinki. Me alla mainitut henkilöt olemme valmiita järjestämään tilaisuuden, kunhan saamme yhteyden (vielä elossa oleviin) kurssilaisiin. Kaikki eivät tätä viestiä saa, koska eivät saa tätä lehteä. Jos tiedät tällaisen henkilön, ota yhteyttä häneen ja välitä nämä tiedot ja pyydä häntä mukaan tapaamiseen. Yhteydenotto käy joko puhelimitse tai sähköpostilla seuraaviin osoitteisiin: Osmo Björkman, puh.050 440 2632, [email protected] tai Heikki Kangasmäki, puh. 044 544 2662, [email protected] Sairastuminen lomautusten aikana Teksti: Henry Kulin, valtakunnallinen pääluottamusmies L palkkaa sairausajan palkanmaksujakson loppuun (Työtuomioistuimen päätös 57 vuodelta 1994). Jos työntekijän poissaolon taustalla on sairauden lisäksi joku toinen peruste, arvioidaan työnantajan velvollisuudet yleensä ensin ilmenneen syyn mukaan (aikaprioriteettisääntö). Työnantaja maksaa palkkaa lomautuksen alkamiseen asti, kun sairaus alkaa lomautusilmoituksen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen ajalta palkkaa ei palkkaa makseta. (TT 01, 1997). Jos työntekijä on edelleen sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkan maksaminen jatkuu, kunnes työkyvyttömyys päättyy. omautusten alettua syntyi monta kysymystä. Niiden ratkaisua voi lähestyä ns. aikaprioriteettisäännön näkökulmasta. Mahdollisia ”päällekkäisiä” poissaolosyitä ovat lomautus, lakko, perhevapaa, vuorotteluvapaa. Sairaus ja lomautus Kun sairaus alkaa ennen lomautusilmoitusta, työnantaja maksaa Sairastuminen lomautuksen aikana Palkanmaksu alkaa lomautuksen päättymisajankohdasta. Lomautetulla on oikeus saada hakemuksesta myös Kelan sairauspäivärahaa, jos hän on lomautettuna sairaana. Oikeus sairauspäivärahaan alkaa, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Sairauslomatodistukset on toimitettava työvoimatoimistoon ja Kelaan. Sairauspäivärahaa saa 6 arkipäivältä ja ansiosidonnaista ma - pe. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä viimeisestä päivärahasta, päivärahajakso alkaa ilman uutta omavastuuaikaa. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 33 Jutunjuuri Mistä virkistystä työntekoon? N Tämän ovat todenneet myös virkistystä järjestävät tahot miettiessään toiminnan ohjelmaa sopivaksi kaikille. Paineen alla voi kärsiä myös työpaikan ilmapiiri, jolla on suuri merkitys työpaikalla viihtymiseen. M ykyisin puhutaan paljon työssä jaksamisesta. Eikä suotta; työtahti on monilla työpaikoilla kova, joten stressi ja paine verottavat työntekijöitä. onissa, esimerkiksi RVL:n järjestämissä tapahtumissa on ikähaitari suuri. Odotuksia ja toivomuksia on laidasta laitaan. Tämä asettaa järjestäjille aina melkoisen haasteen. Reipas ja levännyt työntekijä on kannattava myös työnantajan näkökulmasta. Virkistyspäivät ovatkin kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Eri ikäryhmille olisi hyvä olla mieluista heitä kiinnostavaa tekemistä, että jokainen saisi nauttia toiminnasta. 30- ja 50-vuotiaan ajatukset illanvietosta voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia. Yhteiset reissut ja tapahtumapäivät tuovat henkilökuntaa lähemmäs toisiaan. Ne tarjoavat työntekijöille ja johdolle hyvän tilaisuuden kohdata toisensa epävirallisesti. Yhdessä tekeminen ja kokeminen lujittavat myös me-henkeä. T ässä asiassa ovat liitot ja yhdistykset ottaneet jäsenet siipiensä suojiin ja järjestäneet erilaista virkistystoimintaa. Osa porukasta toivoo, että he viettäisivät aikaa yhdessä. Tämä on jalo ajatus, mutta ihmisillä on erilaisia tapoja pitää hauskaa. Toiset haluavat tanssia valssia ja tangoa, toiset taas teknoa, rockia tai poppia. [email protected] Liikenneohjaaja Se onkin loistava asia; yhteiset tapahtumat tuovat piristystä arjen rutiineihin ja antavat meille uusia näkökantoja niin työ- kuin vapaa-ajalla askarruttaviin asioihin. Tällä hetkellä VR elää melkoisia muutoksen aikoja kuten moni muukin yritys. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja rekrytoinnit ovat tuoneet uutta verta talon ulkopuolelta sisään. 34 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 Järjestäjän päänvaivaksi jää tarjota kaikille mieluista ohjelmaa. Ja hyvinhän tässä on onnistuttu. Näistä onnistuneista virkistystapahtumista kuuluu suuri kiitos järjestäjille. Hyvää syksyn odotusta kaikille ja seuraavien virkistystapahtumien odottelua. 쎲 JÄSENASIAT ILMOITUS ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ TAI JÄSENMAKSUN KESKEYTYKSESTÄ PALAUTA LOMAKE TÄYTETTYNÄ JA ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat: Sini Mero Jäsenasiat [email protected] Kaisaniemenkatu 10 puh.(09) 5422 1500 00100 HELSINKI fax (09) 5422 1510 Eläkkeelle siirtyminen Henkilötiedot Nimi: ___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Siirryn _____________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi 씲 Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika Keskeytyksen syy: __/__ _____ – __/__ _____ 씲 Työttömyys 씲 Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. 씲 Hoitovapaa 씲 Kuntoutustuki 씲 Opiskelu 씲 Palkaton sairausloma 씲 Muu palkaton vapaa, mikä?______________________________________________ __________________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009 앻 35 Turku kiittää lämpimästi RVL:n kesäpäiville 8. – 9.8. osallistuneita. Kouvola kutsuu RVL:n kesäpäiville Saimaan ja lehmusten kaupunkiin Lappeenrantaan 7. – 8.8.2010.
© Copyright 2024